Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ».
ellauri145.html on line 215: Peu fait pour comprendre la vive sensibilité de l´enfant, l´officier Aupick – devenu plus tard ambassadeur – incarne à ses yeux les entraves à tout ce qu´il aime : sa mère, la poésie, le rêve et, plus généralement, la vie sans contingences.
ellauri145.html on line 218: En 1831, le lieutenant-colonel Aupick ayant reçu une affectation à Lyon, le jeune Baudelaire est inscrit à la pension Delorme et suit les cours de sixième au collège royal de Lyon. En cinquième, il devient interne. En janvier 1836, la famille revient à Paris, où Aupick sera promu colonel en avril. Alors âgé de quatorze ans, Charles est inscrit comme pensionnaire au collège Louis-le-Grand, mais il doit redoubler sa troisième.
ellauri145.html on line 221: Renvoyé du lycée Louis-le-Grand en avril 1839 pour ce qui a passé pour une vétille, mais que son condisciple au lycée, Charles Cousin (1822-1894) a expliqué comme un épisode d´amitié particulière, Baudelaire mène une vie en opposition aux valeurs bourgeoises incarnées par sa famille. Il passe son baccalauréat au lycée Saint-Louis en fin d´année et est reçu in extremis. Jugeant la vie de l´adolescent « scandaleuse » et désirant l´assagir, son beau-père le fait embarquer pour Calcutta. Le Paquebot des Mers du Sud quitte Bordeaux le 9 ou 10 juin 1841. Mais en septembre, un naufrage abrège le périple aux îles Mascareignes (Maurice et La Réunion). On ignore si Baudelaire poursuit son voyage jusqu´aux Indes, de même que la façon dont il est rapatrié.
ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire.
ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
ellauri145.html on line 237: ets/images/images/010/443/242/large/shiv-kumar-shiv-kumar-eugene-delacroix.jpg?1524476240" height="200px" />
ellauri145.html on line 240: En dandy, Baudelaire a des goûts de luxe. Ayant hérité de son père à sa majorité, il dilapide la moitié de cet héritage en 18 mois. Ses dépenses d´apparat sont jugées outrancières par ses proches, qui convoquent un conseil judiciaire.
ellauri145.html on line 242: Le 21 septembre 1844, maître Narcisse Ancelle, notaire de la famille, est officiellement désigné comme conseil judiciaire qui lui alloue une pension mensuelle de 200 francs. En outre, Baudelaire doit lui rendre compte de ses faits et gestes. Cette situation infantilisante inflige à Baudelaire une telle humiliation qu´il tente de se suicider d´un coup de couteau dans la poitrine le 30 juin 1845. Outre sa réputation de débauché, Baudelaire passait pour homosexuel auprès de certains de ses amis: « C´est moi-même », écrit-il « qui ai répandu ce bruit, et l´on m´a cru »
ellauri145.html on line 244: En 1848, il participe aux barricades. La révolution de février instituant la liberté de la presse, Baudelaire fonde l´éphémère gazette Le Salut public (d´obédience résolument républicaine), qui ne va pas au-delà du deuxième numéro.
ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »).
ellauri145.html on line 249: Onko ranskalaiset huumormiehiä vai eivät? Onhan niillä hauskoja sarjakuvia (lukuunottamatta je suis Charlieta), mutta näissä kirjailijoissa on useita tavattoman puisevia. Ei se Ball-sackinkaan Contes drolatiques ollut kovin naurattava. Tsekkaa vaikka tämä Piha-Anteron juhatus:
ellauri145.html on line 251: L´HUMOUR chez Baudelaire fait partie intégrante de sa conception du dandysme. On sait que, pour lui, « le mot dandy implique une quintessence de caractère et une intelligence subtile de tout le mécanisme moral de ce monde ». L´humour, nul plus que lui n´a pris soin de le définir par opposition à la gaieté triviale ou au sarcasme grimaçant dans les quels se plaît à se reconnaître l´« esprit français ». Il place Molière en tête des « religions modernes ridicules»; Voltaire, c´est « l´antipoète, le roi des badauds, le prince des superficiels, l´antiartiste, le prédicateur des concierges, le père Gigogne des rédacteurs du Siècle ». Le dandy est partagé entre le souci narcissique de ses attitudes et de ses actes («Il doit aspirer à être sublime sans interruption. Il doit vivre et mourir devant son miroir ») et le désir de provoquer sur son passage une longue rumeur désapprobatrice (« Ce qu´il y a d´enivrant dans le mauvais goût, c´est le plaisir aristocratique
ellauri145.html on line 255: Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri145.html on line 257: Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet.
ellauri145.html on line 259: Fin de sieclen snobismi ei eroa missään suhteessa Emily in Parisin vastaavasta. Elle est aujourd'hui wagnerienne, esoterique, neo-platonicienne, occultiste, androgyne, primitive, baudelairienne, morbide, nietzscheenne meme quand elle eternue. Ei ois kannattanut hävitä 1870 sotaa preussilaisille.
ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII.
ellauri145.html on line 282: Psychotique? Non. Tragique et sensible à en mourir? Oui.
ellauri145.html on line 287: La section initiale des Fleurs du mal s'appelle, comme dit précédemment, Spleen et Idéal. Elle inclut quatre poèmes célèbres, regroupés sous le titre Spleen, qui expriment une tristesse morbide, mais non moins volontaire dans son auto-flagellation liée à:
ellauri145.html on line 290: l'accablement causé par l'hiver glacial, humide et mortifère (I - Pluviôse, irrité contre la ville entière) ;
ellauri145.html on line 292: la pesanteur du souvenir et la vacuité de l'existence (II - J'ai plus de souvenirs que si j'avais mille ans) ;
ellauri145.html on line 294: un mal-être intense, où l'instinct de mort s'installe (III - Je suis comme le roi d'un pays pluvieux) puis triomphe (IV - Quand le ciel bas et lourd pèse comme un couvercle).
ellauri145.html on line 302: Aux pâles habitants du voisin cimetière Läheisen hautausmaan asukeiden niskaan
ellauri145.html on line 306: Agite sans repos son corps maigre et galeux ; Liikuttaa lepäämättä laihaa kapista ruumistaan;
ellauri145.html on line 310: Le bourdon se lamente, et la bûche enfumée Iso kello valittaa, ja savuava pökkelö
ellauri145.html on line 311: Accompagne en fausset la pendule enrhumée, Säestää falsetissa vilustunutta heiluria,
ellauri145.html on line 315: Le beau valet de cœur et la dame de pique Kaunis herttajätkä ja patarouva
ellauri145.html on line 322: De vers, de billets doux, de procès, de romances, rakkauskirjeitä, haasteita, romansseja,
ellauri145.html on line 324: Cache moins de secrets que mon triste cerveau. Kätkee vähemmän salaisuuxia kun mun apeet aivot.
ellauri145.html on line 327: — Je suis un cimetière abhorré de la lune, - Olen kuun kammoama hautausmaa,
ellauri145.html on line 333: Où les pastels plaintifs et les pâles Boucher Haikeita vesiväritöitä, kalpeita ezauxia
ellauri145.html on line 339: Prend les proportions de l’immortalité. Ottaa kuolemattomuuden mittasuhteet.
ellauri145.html on line 343: — Un vieux sphinx ignoré du monde insoucieux, Huolettoman maailman unohtama sfinxi,
ellauri145.html on line 344: Oublié sur la carte, et dont l’humeur farouche Karttaan unohtunut, jonka hurja tuuli
ellauri145.html on line 350: Riche, mais impuissant, jeune et pourtant très-vieux, Rikas mutta kyvytön, nuori silti iki-iäkäs,
ellauri145.html on line 351: Qui de ses précepteurs méprisant les courbettes, Joka halvexii neuvonantajien temppuja,
ellauri145.html on line 359: Et les dames d’atour, pour qui tout prince est beau, Ja naiset ympärillä, joiden mielestä prinssit ovat komeita,
ellauri145.html on line 360: Ne savent plus trouver d’impudique toilette Eivät kexi riittävästi säädytöntä asua,
ellauri145.html on line 361: Pour tirer un souris de ce jeune squelette. Eze saisi nuorelta luurangolta hymynpoikasta.
ellauri145.html on line 363: Le savant qui lui fait de l’or n’a jamais pu Tietäjä joka tekee sille kultahippuja
ellauri145.html on line 365: Et dans ces bains de sang qui des Romains nous viennent, Ei edes verikylvyt jotka hullut roomalaiset kexivät,
ellauri145.html on line 368: Où coule au lieu de sang l’eau verte du Léthé. Missä veren tilalla on Lethen vihreätä vettä.
ellauri145.html on line 372: Quand le ciel bas et lourd pèse comme un couvercle Kun matala ja raskas taivas painaa kantena
ellauri145.html on line 383: Et qu´un peuple muet d´infâmes araignées Ja kun hirveiden hämähäkkien mykkä kansa
ellauri145.html on line 384: Vient tendre ses filets au fond de nos cerveaux, Tulee virittämään verkkonsa aivojemme pohjiin,
ellauri145.html on line 388: Ainsi que des esprits errants et sans patrie Samoin kun isänmaattomat harhautuneet henget
ellauri145.html on line 389: Qui se mettent à geindre opiniâtrement. Jotka rupeavat uikuttamaan izepäisinä.
ellauri145.html on line 392: Vaincu, pleure, et l´Angoisse atroce, despotique, Toivo voitettuna itkee, ja kauhee ahdistus despoottina
ellauri145.html on line 397: Olikohan Salen kirjannimi otettu tosta sadekuninkaasta? Tod.näk.
ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska.
ellauri145.html on line 402: Carroll often denied knowing the meaning behind the poem; however, in an 1896 reply to one letter, he agreed with one interpretation of the poem as an allegory for the search for happiness. Scholars have found various other meanings in the poem, among them existential angst, an allergy for tuberculosis, and a mockery of the Tichborne case.
ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.
ellauri145.html on line 410: Villiers de l´Isle-Adam: Le Tueur de cygnes (from Tribulat Bonhomet). Tästäkin hepusta taitaa olla jotain. Breton siteeraa siltä ällöttävän jutun jossa joku paxu porvari menee yöllä tappamaan jouzenia jotta kuulisi paljon puhutun jouzenlaulun. Vittu mitä tunnotonta potaskaa.
ellauri145.html on line 416: Je fuirai la vie et ses lois moroses! Pakoon elämää ja sen tylsää lakia!
ellauri145.html on line 428: Pitäkää pumppunne. Mä en ala enää mitään. Tulen muistamaan tämän planeetan. (Toi viimeinen oli oikeasti Akun jouzenlaulu.) Akulainen oli iso idealisti, josta toinen vielä isompi sanoi myöhemmin: Kaikki minkä olen tehnyt, sen olen velkaa Villiersille. Tää hölmö oli Maukka Maeterlinck.
ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko.
ellauri145.html on line 438: Spede kävi Bourgetin suosimissa Bonshommesien, Zutikoiden ja Hydropaattien klupeissa. Kyllä niitä oli ihan hirmuinen liuta kekkaloizijoita Pariisissa siihen aikaan. Kaikki tunsi toisensa, paukutteli ja puukotteli iloisesti selkään toisiaan. Kilpailu oli kamala. Tää kaveri oli erikoisen kova kukkoilemaan, mm. kirjoitti:
ellauri145.html on line 440: Je sais faire des vers perpétuels. Les hommes Mä osaan tehdä ikuisia värssyjä. Miehet
ellauri145.html on line 445: J´ai tout touché : le feu, les femmes, et les pommes ; Mä oon kosketellut kaikkea: tulta, naisia ja omppuja;
ellauri145.html on line 446: J´ai tout senti : l´hiver, le printemps et l’été ; Mä oon tuntenut vähän kaikkea: talvea, kevättä ja kesää;
ellauri145.html on line 451: Des boutiques, les gants, les truffes et les chèques Hanskoja, tryffeleitä ja käyttöshekkejä
ellauri145.html on line 455: Les colonels et les receveurs généraux Everstien ja postimestareiden,
ellauri145.html on line 456: De n´avoir pas de l’eau, du soleil, des pastèques. Ettei mulla ole vettä, aurinkoa, vesimeloneita.
ellauri145.html on line 458: Tää myös on mahtava veto Spedeltä:
ellauri145.html on line 487: Au bout de cette ficelle ? longue, longue, longue, Sen narun päässä ? pitkän 3x
ellauri145.html on line 490: J’ai composé cette histoire ? simple, simple, simple, Kexin tämän jutun ? simppelin 3x
ellauri145.html on line 491: Pour mettre en fureur les gens ? graves, graves, graves, Ärsyttääxeni apinoita ? vakavia 3x
ellauri145.html on line 492: Et amuser les enfants ? petits, petits, petits. Ja naurattaaxeni lapsia ? pieniä 3x.
ellauri145.html on line 498: Friedrich Nietzsche: Letter to Jacob Burckhardt (also published in The Portable Nietzsche)
ellauri145.html on line 500:

Sukkanukettajat kysyvät ja vastaavat

ellauri145.html on line 502: Seuraava hassuttelija on Nietzschen Retu, josta on kyllä jo vaikka kuinka paljon paasattu. Vaan ei lisä pahaa tee, jos ei hyvääkään.
ellauri145.html on line 504: Q: Why is Nietzsche so misunderstood? Even his own mom didn´t get him..
ellauri145.html on line 507:

Mom does not get Fred

ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.
ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks:
ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole.
ellauri145.html on line 518: Ernst Krieck, a prominent Nazi ideologue, sarcastically remarked that apart from the fact that Nietzsche was not a socialist, not a nationalist and opposed to racial thinking, he might have been a leading National Socialist thinker.
ellauri145.html on line 519: His sister Elisabeth held fascist views. She published an unreliable biography of him and delayed publication of his autobiography, Ecce Homo, until she had deleted all the uncomplimentary references to herself.
ellauri145.html on line 520: Elisabeth greatly admired Mussolini. In 1932 she persuaded the Weimar National theatre to put on a play written by him. Hitler showed up during the performance and presented her with a huge bouquet of flowers.
ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector.
ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche.
ellauri145.html on line 526: Heidegger’s analysis of Nietzsche is entirely inauthentic. He alleges that Nietzsche merges a metaphysics of force with a Marxist analysis of labor to create a technological metaphysics of domination - however, Nietzsche’s analysis of force was completely counter to Marx’s and the marriage of Nietzsche and Marx is not Nietzsche, but is rather National Socialism, and the philosophical framework of this marriage is none other than Being and Time.
ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.
ellauri145.html on line 530: Q: Why is Nietzsche so popular amongst teenagers?
ellauri145.html on line 533: Nietzsche is popular among teenagers for the same reason that Stephen Hawking is well-known among people who aren’t scientists: image.
ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that.
ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.”
ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs.
ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made.
ellauri145.html on line 543: Q: Why did Nietzsche despise utilitarianism?
ellauri145.html on line 545: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with high maintenance, not constructivism; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (counterfactual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom. Eli koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri.
ellauri145.html on line 547: Q: Why does Nietzsche seem to mainly appeal to men?
ellauri145.html on line 549:

et/main-qimg-c4c5c5645913d3f8f229bd8bc5e85106-lq" />
ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”.
ellauri145.html on line 553: In other words: that guy was an overbearing ass, a misanthrope at best and a narcissist of the worst kind. I guess he appeals to men about as much as Hemmingway. That would be very, very little. In The Gay Science, he notes how monstrous it is that young women are brought up told that sex is shameful and sinful. Koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri joka ei päässyt viivalle, vaivoin ulettui vetämään wiixeen edes izeään. Lou Salomekin bylsi mieluummin Rane Rilkeä. Ei wiixet kutittaneet niin ilkeästi.
ellauri145.html on line 558: What are your thoughts on Nietzsche as a philosopher and a person?
ellauri145.html on line 560: What did Nietzsche mean, the woman must get the man come twice?
ellauri145.html on line 562: What are the biggest criticisms against Nietzsche?
ellauri145.html on line 564: If Nietzsche appeals to youth, which philosopher appeals to old age? Why?
ellauri145.html on line 566: Was Nietzsche a nihilist philosopher?
ellauri145.html on line 568: Is it possible that philosopher Friedrich Nietzsche faked his own madness for personal reasons that we may never know?
ellauri145.html on line 570: Was Nietzsche racist?
ellauri145.html on line 572: What is the appeal of Nietzsche to you?
ellauri145.html on line 574: Why do some people seem to view Nietzsche as a lightweight?
ellauri145.html on line 576: Was Nietzsche gay?
ellauri145.html on line 578: Why do some people call Nietzsche "the insane philosopher"?
ellauri145.html on line 580: Why do people tend to have such a low opinion of Friedrich Nietzsche and his philosophy?
ellauri145.html on line 582: Was Friedrich Nietzsche a misanthrope?
ellauri145.html on line 584: Was Nietzsche a romantic person?
ellauri145.html on line 586: What were Nietzsche´s views on women?
ellauri145.html on line 589: Aatulla ei ollut aikaa lukea Retun kirjoja. Heidegger oli Aatun kirjoissa pelkkä pelle.
Vielä 1 kysymys: Oliskohan Retukin tahtonut vetäistä wiixeen tätä pikkuhousuista mutta isoperseistä razastajatarta? Minä ainakin.
ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 598: minä olisin loppujen lopuksi ollut paljon mieluummin Baselin professori kuin Jumala, mutta en rohjennut harjoittaa yksityisegoismiani niin valtoimena, että olisin sentähen laistanut maailman luomisesta. Ymmärrättehän, täytyy tehdä uhrauksia, miten ja missä elääkin.
ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
ellauri145.html on line 600: Astu.10 Epämukavaa ja vaatimattomuuttani hiertävää on se, että minä olen perimmältään jokainen historian nimi.
ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta.
ellauri145.html on line 608:

etzsche_Signature.svg/1920px-Friedrich_Nietzsche_Signature.svg.png" width="20%"/>
ellauri145.html on line 610: P.S. Huomenna saapuu poikani Umberto armaan Margheritan kanssa, mutta heidätkin otan vain täällä vastaan paitasillani16. Loppu rouva Cosimaa varten… Ariadne…17 Aika ajoin taiotaan… Kuljen ympäriinsä tutkijantakissani, läimäytän tuolla täällä jotakuta olalle ja sanon: siamo contenti? son dio, ho fatto questa caricatura…18 Olen laitattanut Kaifaksen ketjuihin: viime vuonna saksalaiset lääkärit ristiinnaulitsivat minutkin hyvin pitkäveteisellä tavalla19. Wilhelm Bismarck ja kaikki antisemiitit pois päiviltä20. Te voitte panna tämän kirjeen mihin hyvänsä käyttöön, joka ei alenna minua baselilaisten kunnioituksessa.
ellauri145.html on line 614:

Suomentajan huomautukset

ellauri145.html on line 616: 1 Filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) kirjoitti joulukuun 1888 lopussa ja tammikuun 1889 alussa joukon kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on tunnettu yli sata vuotta saksan sanalla Wahnsinnszettel eli ”hulluuslappuset”.
ellauri145.html on line 618: Kriittisen teoslaitoksen toimittaja, italialaisfilosof i Giorgio Culli (1917–1979), huomautti, että ”todella patologisia tekstejä” syntyi vähän: ”Lähes samaan aikaan kun Nietzsche menetti järkensä, hän myös lakkasi olemasta litteraatti.” Siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 623: 3 Kirje on osoitettu kotikaupunkinsa Baselin yliopistossa historian ja taidehistorian professorina 1858–1893 vaikuttaneelle Jacob Burckhardtille (1818–1897), johon Nietzsche oli tutustunut toimittuaan Baselissa klassisen fi lologian professorina 1869–1879. Burckhardt antoi kirjeen Overbeckille, joka tajusi heti asioiden olevan huonosti.
ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä.
ellauri145.html on line 626: Pariisilaisten pasaasien malliin rakennettu Galleria Subalpina (1874) on loistelias kujien ja patioiden leimaama ostospalatsi Torinon historiallisessa ytimessä Piazza Castellolla, kahden korttelin päässä Carignanon aukiolta. Torinolaissyntyisestä Vittorio di Savoiasta (1820–1878), Carignanon seitsemännestä ruhtinaasta, tuli Sardinia(-Piemonte)n kuningas Vittorio Emanuele II (1849–1861), kunnes hän julistautui yhdistyneen Italian ensimmäiseksi kuninkaaksi (1861–1878).
ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin.
ellauri145.html on line 630: 6 Ransk. grand monden eli arvokkaan ”suuren maailman” tyylin Feuilletonistena eli lehtimiehenä tai lehtiin jatkokertomusta kirjoittavana kirjailijana.
ellauri145.html on line 632: 7 Le Figaro (1826–) nousi 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranskan suurimmaksi sanomalehdeksi. Nietzsche ei avustanut, luki kylläkin.
ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.
ellauri145.html on line 636: 9 Nietzschen lukema ranskalaiskirjailija Alphonse Daudet (1840–1897) ei kuulunut Ranskan akatemiaan – harvojen valittujen nelikymmenikköön (ransk.
ellauri145.html on line 640: 11 Lause voi viitata lapsettoman Nietzschen kirjoihin tai mihin hyvänsä. ’Jumalan valtakunnan’ käsitettä hän ruotii useissa kirjoituksissaan, tyypillisesti juuri valtamuodostelmana.
ellauri145.html on line 644: Nietzsche seurasi Torinossa vaikuttuneena Robilantin ja Antonellin sekä Carignanon prinssin, Carlo Alberton serkun Eugenio di Savoia-Villafrancan (1818–1888) hautajaiskulkueita.
ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta.
ellauri145.html on line 648: 14 Ilmeisesti kastilialaisten Federico Chuecan (1848–1908) ja Joaquín Valverden (1846–1910) säveltämä ja Felipe Pérez y Gonzálezin (1854–1910) libretoima koominen fantasiakappale La Gran vía (1886), jonka Nietzsche oli nähnyt joulukuussa kahdesti. Operetilla ei ole yhteyttä Moskovaan tai Roomaan, mutta sen tapa tehdä numero madridilaisesta kadusta korostaa suurkaupunkiarjen nousua ”suuren maailman” puheenaiheeksi.
ellauri145.html on line 650: 15 Yleensä lasiin sylkenyt Nietzsche mainitsee 1870-luvun kirjeissään juoneensa grüner Veltliner -rypäleistä tehtyä viiniä. Negligé tarkoittanee tässä epämuodollista asua eikä naisten hepeniä.
ellauri145.html on line 652: 16 Vittorio Emanuele II:n pojasta Umbertosta (1844–1900) oli tullut Italian kuningas Umberto I (1878–1900). Hän avioitui Savoijin prinsessan Margheritan (1851–1926) kanssa. Yksi Nietzschen hulluuskirjeistä oli osoitettu Umbertolle:
ellauri145.html on line 653: sinuttelevassa viestissä pohjustettiin ilmeisesti 8. päiväksi tammikuuta suunniteltua Rooman-tapaamista.
ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.
ellauri145.html on line 657: 18 Ital., ”ollaankos tyytyväisiä? olen jumala, olen tehnyt tämän karikatyyrin”. Vrt. Nietzschelle tutun venetsialaisen Carlo Goldonin (1707–1793) komedia La cameriera brillante (1754) (III/7). Opere III. Bettoni, Milano 1831, 238.
ellauri145.html on line 658: ”Nietzsche”-signeerauksen jälkeen tulevat lauseet on kirjoitettu kirjeen marginaaleihin.
ellauri145.html on line 660: 19 Kreikkalaisella nimellä tunnettu Kaifas tai Kaiafas oli juutalainen ylipappi, jonka sanottiin vehkeilleen Jeesuksen tuomitsemiseksi jumalanpilkasta (Matt. 26:3–4). Eräät Nietzschen hulluuskirjeistä on allekirjoitettu nimellä ”Ristiinnaulittu”.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri145.html on line 666: Isidore Ducasse (Comte de Lautréamont): excerpts from Maldor and Letters (Also published in Maldor and the Complete Works of the Comte de Lautreamont).
ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä.
ellauri145.html on line 671: "paha" on primitiivistä sexiä, etenkin sadismia. Se on hieno asia.
ellauri145.html on line 678: Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä.
ellauri145.html on line 680: Mitähän sontaa toikin Maldoror sitten on. Huoh. Täytyy kai kazoa. Jotain homostelua se näyttää olevan. Mervyn-poikaa vietellään ja ravuxi naamioitunutta arkkienkeliä pannaan puohon.
ellauri145.html on line 682: L´ouvrage paraît en 1869, dans un relatif anonymat. Il est rapidement oublié, de même que son auteur, mort quelques années plus tard. Il faut alors attendre la période surréaliste pour voir la popularité de ce livre évoluer. Il a eu une grande influence sur le surréalisme : redécouverte d´abord par Philippe Soupault (en 1917), puis Louis Aragon et André Breton, l´œuvre de Lautréamont ne cessera d´être revendiquée comme livre précurseur du mouvement.
ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).
ellauri145.html on line 691: Huysmans toimi myös taidekriitikkona, ja hän oli nostamassa erityisesti impressionistien mainetta.
ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.
ellauri145.html on line 697: 1890, while composing Là-bas, Huysmans was thoroughly fed up with both Zola and Naturalism. He wanted his novel to be “le dernier décarcassement de cette butte croulante qu’on nomme le naturalisme!” (24 July 1890, letter 99:200). Luhistuva kuoppa. Tarkoitti takuulla peräreikää. Hullua, sehän niitä nimenomaan kiinnosti.
ellauri145.html on line 699: Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7).
ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons:
ellauri145.html on line 703: Il faudrait...garder la véracité du document, la précision du détail, la langue étoffée et nerveuse du réalisme, mais il faudrait aussi se faire puisatier d’âme et ne pas vouloir expliquer le mystère par les maladies des sens; le roman, si cela se pouvait, devrait se diviser de lui-même en deux parts, néanmoins soudées ou plutôt confondues, comme elles le sont dans la vie, celle de l’âme, celle du corps, et s’occuper de leurs réactifs, de leurs conflits, de leur entente. Il faudrait, en un mot, suivre la grande voie si profondément creusée par Zola, mais il serait nécessaire aussi de tracer en l’air un chemin parallèle, une autre route, d’atteindre les en deçà et les après, de faire, en un mot, un naturalisme spiritualiste... (XII, 1, 10-11)
ellauri145.html on line 707: Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism. Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul.
ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653).
ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:
ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla.
ellauri145.html on line 715: Toinen pieni harmin aihe on se, että johdannossa ja selityksissä ei tuoda esille des Esseintesin historiallista esikuvaa, kreivi Robert de Montesquiou-Fenzensacia (1855-1921), joka on toiminut esikuvana myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan paroni du Charlusille. Eli n:nnen kerran: des Esseintes on se sama homo dändi Montesquiou, joka Charlusina Proustin kirjassa bylsi liiveissä jotain palvelijaa porttikongissa pyllyvakoon, Proustin tirkistellessä hikisenä muna kädessä.
ellauri145.html on line 721: Tämä vanhemmilleen kaunainen vino bretagnelainen nuorukainen on oikeasti aika lystikäs. Ei se mikään Tristan ollut vaan Eetu-Joakim. Sen koira oli Tristan. Sun koiraskin häpee sua. Joakim von Anka oli se Baabelin vankeuteen viety juutalainen kuningas. Homo-Verlainella oli tollanen kirottujen poeettojen katalogi ennen Anteroa, josta Antti tänkin löysi. Oltuaan esisymbolisti siitä tuli esisubrealisti.
ellauri145.html on line 723: Édouard-Joachim Corbière (18 July 1845 – 1 March 1875) was a French poet born in Coat-Congar, Ploujean (now part of Morlaix) in Brittany, where he lived most of his life before dying of tuberculosis at the age of 29. Helmin ikäisenä. Profiilikuvassa sillä on aivan jättimäinen baskeri, lökäpöxyt ja kumiteräsaappaat.
ellauri145.html on line 729: Corbière´s only published verse in his lifetime appeared in Les amours jaunes, 1873, a volume that went almost unnoticed until Paul Verlaine included him in his gallery of poètes maudits (accursed poets). Thereafter Verlaine´s recommendation was enough to establish him as one of the masters acknowledged by the Symbolists, and he was subsequently rediscovered and treated as a predecessor by the surrealists.
ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English.
ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa).
ellauri145.html on line 739: Kontrasti haasteellisen fysiikan ja ensiluokkaisten herkkien lahjojen välillä ei voi epäonnistua Corbièren teoksessa herättämään huumorintajua puolustusrefleksinä, ja ohjaamaan hänet miehenä systemaattisesti pahan maun etsintään. Hän pukeutuu seilorixi kuin Aku Ankka, paljas pyrstö ja räpylät roikkuvat valtavissa saappaissa, hän naulaa kuivuneen rupikonnan takkaseinän reisipeiliin. "Tässä, tässä on minun pää," hän laukoo naiselle samalla kuin ojentaa verisen pässinpään.
ellauri145.html on line 743: Les Amours Jaunesissa epäilemättä sanallinen automatismi juurtuu osaxi ranskalaista runoutta. Corbièren täytyy olla ensimmäinen, joka antaa itsensä ajelehtia sanojen aallokossa, joka tietoisen ohjauxen ulkopuolella hiipuu joka sekunti korvissamme ja jossa arkiryske hyökyy vasten välittömän merkityksen aallonmurtajaa.
ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen: Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)
ellauri145.html on line 749: Roscoff (bretoniksi Rosko) on kunta läntisessä Ranskassa Finistèren departementissa Bretagnen alueella. Se sijaitsee Englannin kanaalin rannikolla olevalla niemimaalla.
ellauri145.html on line 758: Chien ! tu le veux – et tu fais bien. Koera! sitähän sä haluat, ja sitä saat.
ellauri145.html on line 768: Mords – Chien – et nul ne te mordra. Pure - koera - niin ei sua purra.
ellauri145.html on line 772: S´il faut payer – paye – Et fais tête Jos on maxettava - maxa - älä ota
ellauri145.html on line 773: Aux fouets qu´on te montrera. Piiskaa vaikka sitä sulle tarjotaan.
ellauri145.html on line 788: Pas une petite Souris. Eikä hiirulaista.
ellauri145.html on line 791: Je t´aime, et ma cuisse te touche. Mä tykkään susta, annan pohkeita,
ellauri145.html on line 802: – Hurrah ! c´est à nous la barrière ! - Hurraa! Tuossa kavaletti!
ellauri145.html on line 803: – Je suis emballé : tu me tiens – - Mä vauhkoonnun : sä teet pidätteen -
ellauri145.html on line 804: Hurrah !... et le fossé derrière... Hurraa!... Viimeiselle vesiesteelle!
ellauri145.html on line 808: Germain Nouveau Germain Marie Bernard Nouveau (Pourrières, 31 juillet 1851 - Pourrières, 4 avril 1920) eli aika vanhaxi, melkein yhtä vanhaxi kuin mä. Se oli maalta kotoisin ja sinne se palasikin köyhäilemään kun se sekosi. Siitä piti tulla pappi mutta tulikin pylväspyhimys. Sitä ennen se ehti mittailla pylväitä sekä Rimpulan että Villamadon kaa. Louis Aragon disait de lui: ´Pas un petit poète, mais un grand poète. Pas un épigone de Rimbaud: mais son égal´.
ellauri145.html on line 809: Vertailikohan ne usein kenellä on pisin pisinappula. Tän hepun runot on aika pitkäveteisiä, turhan puhuttelevia ja sovinnaisia. Sen aforismit on samaa lajia, esim.
ellauri145.html on line 828: Sonnet. Sonetti
ellauri145.html on line 830: Des nuits du blond et de la brune Blondi- ja brunettiöistä
ellauri145.html on line 836: Se prend aux heures de la lune Teetä juotiin lieriöistä,
ellauri145.html on line 862: On ne lui dira jamais rien, Ei sitä siitä laiteta.
ellauri145.html on line 878: Comme dit l´autre, échappé belle ; Kuten sanoo toinen, hyvin välttäneet;
ellauri145.html on line 885: J´aurais un triste et long visage Mulla olis surullinen pitkä naama
ellauri145.html on line 886: Et des lunettes sur le nez ; Ja lukulasit nenällä;
ellauri145.html on line 891: Qu´on excuse mon insistance, Annettakoon anteexi sinnikkyyteni,
ellauri145.html on line 896: Pourquoi donc, partout à la ronde, Mixet sitten kaikille sun rundilla
ellauri145.html on line 897: À la brune comme à la blonde, Brunetille ja myös blondille,
ellauri145.html on line 912: De ton allure alerte et franche, Sun valppaasta ja suorasta viehätyxestä,
ellauri145.html on line 918: Fou de ton petit pied qui vole Hulluna sun pienest jalasta joka lentää
ellauri145.html on line 921: J´admire qu´on ne soit pas folle, Mä ihailen sitä kun sä et ole hullu,
ellauri145.html on line 930: Le pain bénit à son de trompe, kiitä ja murise kun torvet käskevät,
ellauri145.html on line 935: Ni l´air résigné d´une cible ; Eikä maalitetun apeata miiniä;
ellauri145.html on line 936: Je ne montre un cœur insensible. En näytä tunteetonta sydäntä.
ellauri145.html on line 937: Tout juif est-il en Israël ? Onko juutalaiset kaikki Israelissa?
ellauri145.html on line 941: Sur l´eau qui pourtant n´est pas rare Vettä vaikka se on ilmaista,
ellauri145.html on line 945: Je prends pour moi seul cette injure, Mä en ota izeeni tätä loukkauxena,
ellauri145.html on line 955: Dans le temple où prêche un pasteur. Missä saarnaavat sielunpaimenet.
ellauri145.html on line 961: En parlant du mien et du tien Puhuu minun omasta ja sinun.
ellauri145.html on line 964: Le veau qu´on débite en bijoux ; Vasikkaa joka laskutetaan koruilla;
ellauri145.html on line 970: Je ris, et je laisse périr, Mä nauran ja annan mennä vaan,
ellauri145.html on line 979: Comme bien des... maris du jour. Kuten monet ais-... aviomiehet tänä päivänä.
ellauri145.html on line 982: Qu´a tout argument inventé Kuten jokaiselle äkeän tieteemme
ellauri145.html on line 990: Quand elle adore sous les lampes Kun se palvoo lampettien alla
ellauri145.html on line 995: L´eau de ses croyances entières, Uskon vihkiveden vajettumattomana,
ellauri145.html on line 1006: C´est l´honneur de faire de l´art Se on mahdollisuus tehdä taidetta
ellauri145.html on line 1018: Je puis donc y mettre un baiser Mä voin painaa siihen suukkosen
ellauri145.html on line 1020: Bref, l´art charmant qu´elle sait faire, Siis se on sen charmikasta taidetta,
ellauri145.html on line 1025: Oui, ma belle Mignonne, écoute, Joo mun kaunis midinetti kuule,
ellauri145.html on line 1032: « Vends-les-nous, ces pierres du Temple », "Myy meille temppelistä kivet",
ellauri145.html on line 1037: Souffre que pour eux je réponde : Suo että vastaan niiden puolesta:
ellauri145.html on line 1039: Ce sont les juifs de nation. Ne on nää juutalaiset.
ellauri145.html on line 1041: Eux, au moins, ont du caractère ; Niillä ainakin on luonnetta;
ellauri145.html on line 1050: Et si vous m´entendez, Madame, Ja jos kuulet mua Madame,
ellauri145.html on line 1051: Que je me prosterne à vos pieds. Et mä ojennun sun eteen.
ellauri145.html on line 1055: Arthur Rimbaud: excerpt from A Heart under a Cassok (also published in Completed Works, Selected Letters)
ellauri145.html on line 1057: The impact of Arthur Rimbaud´ s poetry has been immense. His influence on the Surrealist movement has been widely acknowledged, and a host of poets, from André Breton to André Freynaud, have recognized their indebtedness to Rimbaud´ s vision and technique. He was the enfant terrible of French poetry in the second half of the 19th century and a major figure in symbolism.
ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers.
ellauri145.html on line 1061: À ma soeur Louise Vanaen de Voringhem : - Sa cornette bleue tournée à la mer du Nord. - Pour les naufragés.

ellauri145.html on line 1064: À ma soeur Léonie Aubois d´Ashby. Baou - l´herbe d´été bourdonnante et puante. - Pour la fièvre des mères et des enfants.

ellauri145.html on line 1067: À Lulu, - démon - qui a conservé un goût pour les oratoires du temps des Amies et de son éducation incomplète. Pour les hommes ! À madame ***.

ellauri145.html on line 1068: Lululle - demonille - joka yhä pitää Ystävättärien aikojen puheista ja keskenjätetystä koulusta. Miehille! Rouva ***:lle.
ellauri145.html on line 1072: Murrosikäiselle joka olin. Tälle pyhälle vanhuxelle, erakkomaja tai lähetysasema.
ellauri145.html on line 1077: Aussi bien à tout culte en telle place de culte mémoriale et parmi tels événements qu´ il faille se rendre, suivant les aspirations du moment ou bien notre propre vice sérieux.

ellauri145.html on line 1078: Yhtä hyvin kaikelle palveluxelle sellaisessa muistokulttipaikassa ja sellaisten tapahtumien keskellä joihin pitäis lähteä, seuraten hetken pyrkimyxiä eli meidän omaa vakavaa pahetta.
ellauri145.html on line 1080: Ce soir, à Circeto des hautes glaces, grasse comme le poisson, et enluminée comme les dix mois de la nuit rouge - (son coeur ambre et spunk), - pour ma seule prière muette comme ces régions de nuit et précédant des bravoures plus violentes que ce chaos polaire.

ellauri145.html on line 1081: Tänä iltana, korkeiden peilien Circetolle, rasvaiselle kuin kala, ja valaistulle kuin punaisen yön 10 kuuta (sen ambrainen sydän ja runkku) - mun ainoalle mykälle rukouxelle kuin nää yönseudut ja ennen väkivaltaisempia voimannäyttöjä kuin tämä napakaaos.
ellauri145.html on line 1083: À tout prix et avec tous les airs, même dans des voyages métaphysiques. - Mais plus alors.

ellauri145.html on line 1084: Millä hinnalla hyvänsä ja kaikilla eleillä, myös metafyysisilla matkoilla. - Mutta lisää tuonnempana.
ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:
ellauri145.html on line 1092: Empoignant une chope à fortes cannelures, Voimakkaasti uurrettu tuoppi handussa,
ellauri145.html on line 1093: L’hypogastre et le col cambrés, une Gambier Mahanalus ja kaula taaxetaivutuxessa, Gambier
ellauri145.html on line 1096: Tels que les excréments chauds d’un vieux colombier, Kuin vanhan kyyhkyslakan kuumat pökäleet,
ellauri145.html on line 1098: Puis par instants mon coeur triste est comme un aubier Sit hetkittäin mun surullinen sydän on kuin pintapuu
ellauri145.html on line 1099: Qu’ensanglante l’or jeune et sombre des coulures. Joka vuotaa rasvaista nuorta ja tummaa kultaa.
ellauri145.html on line 1101: Puis, quand j’ai ravalé mes rêves avec soin, Sit kun mä olen nielaissut takasin mun unet huolella,
ellauri145.html on line 1105: Doux comme le Seigneur du cèdre et des hysopes, Suloisena kuin seetrin ja iisoppien herra,
ellauri145.html on line 1106: Je pisse vers les cieux bruns, très haut et très loin, Pissin kohti ruskeita taivaita, korkeelle ja kauas,
ellauri145.html on line 1112: La Maison Gambier est une fabrique de pipes en terre, située à Givet, fondée à la fin du XVIII e siècle et fermée dans la première moitié du XX e siècle.. Elle se disait la plus importante fabrique de pipe du monde. Elle l´a été sans doute quelques décennies pour la fabrication de pipes en terre, avant de subir les imitations de ses modèles, puis la concurrence de la pipe en...
ellauri145.html on line 1115: Vitalie, née le 15 juin 1858 à Charleville, est la fille de Marie Catherine Vitalie Cuif et de Frédéric Rimbaud. Ce dernier quitte le domicile conjugal en 1860, laissant son épouse avec quatre enfants en bas âge. En effet, Frédéric a sept ans, Arthur six, Vitalie deux et Isabelle, huit mois.
ellauri145.html on line 1117: Vitalie grandit sous l´autorité d´une mère autoritaire et conservatrice qui lui inculque une éducation stricte basée sur la morale chrétienne. À la différence de ses deux frères Frédéric et Arthur, qui étaient passés par l´institut Rossat, structure privée mais laïque d´excellente réputation, elle est pensionnaire chez les religieuses du couvent des Sépulcrines, situé place du Sépulcre, actuellement place Jacques-Félix.
ellauri145.html on line 1119: Vitalie Rimbaud vers l’âge de quinze ans avait la peau claire, les cheveux châtain foncé et les yeux bleus de son frère Arthur. Vitalie meurt le 18 décembre 1875, à l´âge de dix-sept ans passés, d’une synovite tuberculeuse, dite tuberculose des articulations. Arthur Rimbaud assiste à son enterrement le crâne rasé4, en signe de deuil5.
ellauri145.html on line 1121: Elle a écrit un Journal intime et quelques poèmes. Son écriture exprime une fragilité, mais ne contient pas cette révolte permanente qui caractérise celle de son frère Arthur.
ellauri145.html on line 1126: Alphonse Allais, né le 20 octobre 1854 à Honfleur et mort le 28 octobre 1905 à Paris, est un journaliste, écrivain et humoriste français. Célèbre à la Belle Époque, reconnu pour sa plume acerbe et son humour absurde, il est notamment renommé pour ses calembours et ses vers holorimes. Il est parfois mais pas souvent considéré comme l´un des plus grands conteurs de langue française.
ellauri145.html on line 1128: Alphonse Allais est le cadet d´une fratrie de cinq enfants, de Charles Auguste Allais (1825-1895), pharmacien, 6, place de la Grande-Fontaine de Honfleur (aujourd´hui place Hamelin) et d´Alphonsine Vivien (1830-1927).
ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres.
ellauri145.html on line 1134: En 1881, après avoir terminé sans succès ses études de pharmacie, il devient collaborateur du journal Le Chat noir, dans lequel il signe pour la première fois en 1883. C´est grâce à ses écrits humoristiques et à ses nouvelles, écrites au jour le jour, qu´il connaît le succès. Il collabore à l´hebdomadaire Le Chat Noir à partir du numéro 4, daté du 4 février 1882, (Feu de paille). En 1885, il fréquente le café-restaurant Au Tambourin au 62, boulevard de Clichy.
ellauri145.html on line 1135: Etc, etc.
ellauri145.html on line 1137: Derrière son écriture légère et son style narquois, on sent dans les écrits d´Allais une sorte de déception ; ses critiques des militaires, des politiques et des curés sont toujours empreintes d´un certain pessimisme.
ellauri145.html on line 1140: Le nuit precedent sa demise, il a fait cette dernière plaisanterie : « Demain je serai mort ! Vous trouvez ça drôle, mais moi je ne ris pas. Demain, je serai mort !
ellauri145.html on line 1141: Ca semble cependant fortement contredite par une lettre d’Alphonse Allais à sa mère du 23 octobre 1905, dans laquelle il lui apprend qu’à la suite d’une phlébite il vient effectivement de passer 40 jours sur le dos, sans même pouvoir travailler.
ellauri145.html on line 1143: Il a inventé un caoutchuc artificiel et un café soluble lyophilisé dont il a déposé le brevet, le 7 mars 1881 sous le numéro no 141520, bien avant donc que Nestlé, grâce à son chimiste alimentaire Max Morgenthaler (de), ne le reprenne en 1935 et lance le Nescafé. Un holorime d´Alphonse suffira ici.
ellauri145.html on line 1145: Alphonse Allais de l´âme erre et se fout à l´eau.

ellauri145.html on line 1155: Jean-Pierre Brisset Jean-Pierre Brisset (October 30 1837 – September 2 1919) was a French outsider writer.
ellauri145.html on line 1157:

et_Banquet.jpg/330px-Brisset_Banquet.jpg" width="50%" />
ellauri145.html on line 1160: Born into a farming family of La Sauvagère, Brisset was an autodidact. Having left school at age twelve to help on the family farm, he apprenticed as a pastry chef in Paris three years later. In 1855, he enlisted in the army for seven years and fought in the Crimean War. In 1859, during the war in Italy against the Austrians. After he was wounded at the Battle of Magenta, he was taken prisoner. During the Franco-Prussian War, he was a second lieutenant in the 50e régiment d´infanterie de ligne. Taken prisoner again, he was sent to Magdeburg in Saxony where he learned German.
ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874.
ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense.
ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day.
ellauri145.html on line 1168: In 1919, Brisset died, aged 81, at La Ferté-Macé. Verraton huromisti.
ellauri145.html on line 1172: Tässä kohtaa tuli väsähdys, luettelo Brétonin verrattomista huromisteista jatkuu albumissa 210.
ellauri145.html on line 1176: Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä.
ellauri145.html on line 1178: Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.
ellauri145.html on line 1182:

- Mixi älykkäät ihmiset haluavat jutella kanssani vaikka olen tyhmä?

ellauri145.html on line 1183: - Koska olet söpö, kaunis blondi vastaa mulle. (Toiveajattelua.)
ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa.
ellauri145.html on line 1228: Hyvinä ei pidetty myöskään tiettyjä sanontoja. ”Ei hullulla huolta ole” ja ”Ei ole kaikki muumit laaksossa” ovat sanontoja, joita ei kannata viljellä. Sen sijaan sopii käyttää vaikka "Huolesa on hullullak", "Hullulle on aina purjetuulj", "Sillä on ullakolla matot rutussa", "Lepakoita vintillä" tai "Ei pelaa koko pakalla". Hullu ei hyvvee tunne eikä sika suoloja kaepoo.
ellauri145.html on line 1235: Näinpä oudon unen tai sarjan niitä. Yhdessä osassa oltiin koko perheisesti Kanarian matkalla Lofoottien sijasta. Seuraavassa osassa oli pahoja moukkia keskustalaisia Kouvolassa tai Sysmässä, jotka yritti myydä meille kunnan saunatiloja lahjonnan ja äänenkalastuxen ehdoilla. Olis pitänyt kustantaa uudet housut keskustaäijälle. Sitten siinä oli oudot keskustaoikeiston aikuisten kesäjuhlat joissa Ympyräsuu ja/tai Jill räväytti tanssahtelemalla pöydällä ilman vaatteita. Sitten etelänmatka jatkui pimenevässä illassa keekoilevat kesäsysmäläiset mukana. Meillä piti olla juhlan jälkeen Airbnb huone jossain tornihotellissa vuokrattuna mutta olin hukannut sen avaimen. Seija rähisi. Siihen uni päättyi.
ellauri145.html on line 1247: Vetku letku, 2 tyhjää pussia.

ellauri145.html on line 1258: eteenpäin
ellauri146.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri146.html on line 22: et" href="mystyle.css">
ellauri146.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri146.html on line 28: eteenpäin
ellauri146.html on line 46: Christian Dietrich Grabbe (* 11. Dezember 1801 in Detmold; † 12. September 1836 ebenda) war ein deutscher Dramatiker des Vormärz. Der Begriff Vormärz bezeichnet die Epoche der deutschen Geschichte zwischen der Julirevolution von 1830 und der Märzrevolution von 1848. Einige Historiker fassen die Epoche etwas weiter und lassen sie bereits mit dem Wiener Kongress von 1815 beginnen. Geographisch beschränkt sich der Begriff auf die Staaten des auf dem Kongress gegründeten Deutschen Bundes.
ellauri146.html on line 48: Grabbe kam als Sohn eines Zuchthausaufsehers zur Welt. Schon als Gymnasiast in Detmold unternahm er mit 16 Jahren erste Versuche als Dramatiker. Ein Stipendium der Landesfürstin ermöglichte ihm ab 1820 ein Jura-Studium in Leipzig, das er 1822 in Berlin fortsetzte. In Berlin lernte er Heinrich Heine kennen. Nach dem Abschluss des Studiums 1823 bemühte er sich vergeblich, eine Stellung an einem deutschen Theater als Schauspieler oder Regisseur zu bekommen. Er kehrte nach Detmold zurück und legte im folgenden Jahr sein Juristisches Staatsexamen ab.
ellauri146.html on line 50: Auch die Versuche, in Detmold eine Stellung als Jurist zu finden, waren zunächst erfolglos, erst 1826 übernahm er die unbezahlte Vertretung eines erkrankten Auditeurs, dessen besoldeter Nachfolger er 1828 wurde. 1829 erfolgte in Detmold mit Don seinen Freunden Heinrich Heine, Ludwig Tieck, Don Juan und Faust die einzige Aufführung eines seiner Dramen zu Lebzeiten. Ab 1831 verschlechterte sich der Gesundheitszustand Grabbes zusehends, die Folgen seines Alkoholismus wurden sichtbar (eine für Grabbes Alkoholkonsum charakteristische Episode aus dem Herbst 1828 wird von Georg Fein geschildert). Eine Verlobung mit Henriette Meyer wurde von dieser gelöst, als sich Grabbe wieder Louise Christiane Clostermeier zuwandte, die ihn bereits einmal abgewiesen hatte. Grabbe oli aika lailla persujen ex-puheenjohtajan näköinen.
ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.
ellauri146.html on line 56:

Christian Dietrich Grabbe

ellauri146.html on line 59: SCHULMEISTER (sitzt am Tische und schenkt aus einer großen Flasche sich ein Glas nach dem andren ein). Utile cum dulci, Schnaps mit Zucker! – Es wird heute ein saurer Tag, – ich muß den Bauerjungen die erste Deklination beibringen. Ein Bauerjunge und die erste Deklination! Das kommt mir vor als wenn ein Rabe ein rein Hemd anziehen wollte! (Er blickt durch das Fenster.) Alle Wetter, da kommt der schiefbeinige Tobies mit seinem einfältigen Schlingel! Schwerenot, wo verstecke ich meinen Schnaps? – geschwind, geschwind, ich will ihn in meinen Bauch verbergen! (Er säuft die Bouteille mit einer entsetzlichen Schnelligkeit aus.) Ah, das war ein Schluck, dessen sich selbst Pestalozzi nicht hätte zu schämen brauchen! Die leere Flasche zum Fenster hinaus!
ellauri146.html on line 63: TEUFEL. Und morgen erwarte ich Sie bei dem Waldhäuschen zu Lopsbrunn; da machen Sie sich die Serviette wieder ab und nehmen die Baronin in die Arme.
ellauri146.html on line 65: FREIHERR. Hohoho! Dazu werde ich freilich keiner Serviette bedürfen! (Er geht ab.)
ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.)
ellauri146.html on line 77: Sonett.
ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
ellauri146.html on line 85: So wie (indem er hinzuschreibt) der Löwe, eh der Morgen grauet,
ellauri146.html on line 86: Am Pferde, seiner schnellen Feder kauet –
ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!
ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will.
ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren.
ellauri146.html on line 112: Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.«
ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild.
ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«
ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 132: Er lüftet fromm den Hut. Nostaa laupiaana hattua.
ellauri146.html on line 133: Du bist ja selbst, wie ein Gebet, Sa oot kuin rukous nukkuneen,
ellauri146.html on line 136: Die Blumenaugen seh'n empor Annansilmät kazoo eteenpäin
ellauri146.html on line 141: Ihr Abendglocken, grüßet sie Te iltakellot, tervehdättehän
ellauri146.html on line 146: Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet.
ellauri146.html on line 152: TEUFEL. Shakspeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Horaz hat die Maria Stuart geheiratet, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg, Ariost hat sich einen neuen Regenschirm gekauft, Calderon liest Ihre Gedichte, läßt Sie herzlich grüßen und rät Ihnen in Gesellschaft der Liddy morgen die Waldhütte zu Lopsbrunn zu besuchen, weil dieses Häuschen in einer wahrhaft romantischen Gegend läge!
ellauri146.html on line 154: RATTENGIFT. Ich Glücklicher! ich Überglücklicher! ich will auf den Dachgiebel klettern! Calderon liest meine Gedichte! Calderon läßt mich grüßen! Ich esse vor Freuden ein Talglicht! Grüßen Sie den Herrn de la Barca doch tausendmal wieder, – ich wäre sein rasendster Verehrer, ich wollte mit der Liddy das Waldhäuschen besuchen, und wenn ich ihr die Beine abschlagen sollte, – ich –
ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)
ellauri146.html on line 158: RATTENGIFT (ihn aufhaltend). Apropos! ein einziges Wort! Darf ich nicht das Geheimnis erfahren, weswegen Sie jetzt auf die Erde gekommen sind?
ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
ellauri146.html on line 170: Pirua pyydystetään häkkiin jonka toisessa päässä on kännikala alakoulunnopettaja, toisessa 16 kondomia (Kodon). Se ei osaa päättää kumpi on immoraalisempaa: toinen puuhastelee lasten parissa, toinen estää niitä tulemasta.
ellauri146.html on line 176: LE MAITRE D'ÉCOLE, assis à la fenêtre. Le Diable l'emporte. Le drôle nous arrive si tard dans la nuit pour nous aider à avaler le punch. C'est le maudit auteur, ou, comme on devrait proprement le nommer, le minuscule auteur, l'auteur de la pièce. Il est bête comme un sabot de vache, bave sur tous les écrivains et n'est bon lui-même à rien, a une jambe de travers, des yeux louches et une insipide face de singe. Fermez-lui la porte au nez, Monsieur le Baron, fermez-lui la porte.
ellauri146.html on line 192:

Poetik.

ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft.
ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde.
ellauri146.html on line 223:

Das Gedicht „Sie saßen und tranken am Teetisch“ stammt aus der Feder von Heinrich Heine.

ellauri146.html on line 225: Sie saßen und tranken am Teetisch Ne istuivat ja joivat rommiteetä
ellauri146.html on line 227: Die Herren, die waren ästhetisch, Herrat jauhoivat täyttä peetä
ellauri146.html on line 233: Und dennoch seufzet sie: „Ach!“ Vahinko on sille karvasteleva.
ellauri146.html on line 235: Der Domherr öffnet den Mund weit: Pastori avaa suuta levälle:
ellauri146.html on line 237: sie schadet sonst der Gesundheit.“ Varovasti, se on paha selälle,
ellauri146.html on line 242: Und präsentieret gütig Ja kaataa teetä veikeästi
ellauri146.html on line 253: Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Baijerin kuningaskunta – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Preussi) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.
ellauri146.html on line 257:

Ilmetty Krister Lindén

ellauri146.html on line 260: Stirner opiskeli Berliinin yliopistossa filologiaa, filosofiaa ja teologiaa. Hän liikkui aluksi nuorhegeliläisissä piireissä, mutta rakensi oman filosofisen järjestelmänsä paljolti suuntautuneeksi näitä ajattelijoita vastaan. Hegelin lisäksi hän sai vaikutteita Adam Smithiltä. Stirner kirjoitti muun muassa etiikasta, poliittisesta filosofiasta, omistuksesta ja arvoteoriasta.
ellauri146.html on line 262: Stirner työskenteli opettajana tyttöjen kymnaasissa kirjoittaessaan pääteoksensa Der Einzige und sein Eigentum (Ego ja hänen oma), joka oli polemiikkia Hegeliä ja nuorhegeliläisiä, kuten Ludwig Feuerbachia ja Bruno Baueria, mutta myös kommunisteja kuten Wilhelm Weitlingia ja anarkisteja kuten Pierre-Joseph Proudhonia, vastaan. Hän erosi opettajantoimestaan teoksen aiheuttamien kiistojen vuoksi.
ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
ellauri146.html on line 266: Stirner kuoli hyönteisen pureman aiheuttamaan tulehdukseen vuonna 1856. Kerrotaan, että Bruno Bauer oli ainoa nuorhegeliläinen, joka oli läsnä hänen hautajaisissaan. Mir geht's nichts über mich! Ich hab mein Sach auf Nichts gestellt! Istun tyhjän päällä! (Der Einzige und sein Eigenthum)
ellauri146.html on line 272: Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg – 14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle. Klopstockin pääteos oli mahtipontinen heksametrieepos Messias (1748–1773).
ellauri146.html on line 274: Klopstock oli pieni mies Goethen mielestä. Se olis iän puolesta muuten voinut olla Goethen isä. Se ei halunnut vertailla rempseän Goethen kanssa runonpätkiä.
ellauri146.html on line 275: Messias-eepoxin aiheena oli lunastus. Se oli niin pitkästyttävä että Grabben pirukin käytti sitä unilääkkeenä. Klopstockia kehuttiin muttei sitä juuri luettu. TLDR.
ellauri146.html on line 276: Klopstock oli saxi, siis harppisaku, Goethe länsisaxalainen Frankfurtista.
ellauri146.html on line 278: Klopstock tog djupa religiösa intryck från det pietistiska föräldrahemmet och fördjupade dem på egen hand under sin gymnasietid i Schulpforta 1739-45. De klassiska språkstudierna eggade hans litterära ambition och inspirerad av John Miltons Paradise lost beslöt han att skriva ett religiöst epos om det högsta ämne en kristen poet kunde tänka sig, Messias. Se oli tollanen anglofiili.
ellauri146.html on line 280: Den första skissen på prosa till Messias påbörjade Klopstock då han studerade teologi i Jena. Redan året därpå, då han flyttat till Leipzig, Tysklands dåvarande litterära centrum, valde han dock, i medveten opposition mot den franska smaken, hexametern som den värdigaste formen för sin dikt. De tre första sångerna utkom 1748 i tidskriften Bremer Beiträge och väckte genast uppseende.[värdeomdöme] Den berömde kritikern Johann Jakob Bodmer inbjöd honom till Zürich.
ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)
ellauri146.html on line 284: Stor betydelse för den litterära utvecklingen hade Klopstock även genom sin "barpoesi", det vill säga oden och dramer som förhärligade den germanska draftbirran. Formellt står dessa verk, som bland annat försökte ersätta klassisk mytologi med en germaniserad nordisk under inflytande av James Macpherson och Ossians sånger. Genom sin höga självkänsla och föga uppfattning om diktarens kall, framlagd bland annat i Die deutsche Gelehrtenpublik (1784), bidrog Klopstock kraftigt till att höja självaktningen hos diktkonstens utövare. Bland de många utgåvorna av Klopstocks verk märks en praktupplaga i 7 band (1798-1809) och Sämmtliche Werke i 21 band (123-39). Präktiga böcker, ser fina ut i bokregalen!
ellauri146.html on line 287: Siinäkin se oli sitten Goethen kanssa eri linjoilla. Goethe pelkäsi rupusakkia ja ihaili Napsua.
ellauri146.html on line 292: Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse.
ellauri146.html on line 294: Die Personen werden begleitet von Engeln, die einen komischen Krieg gegen die Dämonen des Höllenreichs austragen. Die ersten beiden Gesänge stellen die Lager in ihrer Polarität vor: Im ersten beschreibt der Autor Gabriels Reise durch das Weltall zu dem von Erzengeln gebildeten Hofstaat Jehovas.
ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie.
ellauri146.html on line 309: Fünfter Gesang: Gebiet in Gethsemane
ellauri146.html on line 329: Achtzehnter Gesang: Adams Vision vom letzteren Gericht
ellauri146.html on line 331: Neunzehnter Gesang: Jesus letzte Erscheinung vor seiner Himmelfahrstuhl
ellauri146.html on line 338: On Klopsun keximiä hahmoja. Sammaa ei löydy minun raamatustani. Joel ja Benoni nimet on kyllä hyvästä kirjasta. Rachel died in childbirth. As she was dying she named her son Ben-Oni [son of my grief], but his father Jakob called him Ben-Yamin [son of the right hand, viz. son of the southhand]. Genesis 35:18. Just call me Ben.
ellauri146.html on line 342: The word of the Lord that came (A) to Joel (B) son of Pethuel:
ellauri146.html on line 346: and let your children tell it to their children,
ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's:
ellauri146.html on line 367: I gave a letter to the postman
ellauri146.html on line 370: He brought my letter back
ellauri146.html on line 372: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 375: I write I'm sorry but my letter keeps coming back
ellauri146.html on line 382: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 388: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 391: Return to sender
ellauri146.html on line 392: Return to sender
ellauri146.html on line 393: Return to sender
ellauri146.html on line 398: Lucretia S. Gruber
ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.
ellauri146.html on line 402: As any reader of Vigny's poem knows, Eloa descends from heaven to console and save Satan. It is suggested that if she had succeeded, evil might have ceased to exist, but Vigny does not permit this to happen. Instead, Satan seduces Eloa and causes her to fall with him to the depths of hell. Despite the failure of Eloa's attempt, the fact remains that Vigny lays out the essential elements of what I call the myth of the angel woman and the end of evil; he links together the divine feminine principle and the redemption of humanity. This constitutes one of the major original elements of Eloa.
ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.
ellauri146.html on line 410: Napoleonin voitot ja suvun perinteet saivat Vignyn lähtemään sotilasuralle. Napoleonin tappiot saivat Vignyn keskittymään kirjallisuuteen.
ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä.
ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan.
ellauri146.html on line 418: Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.
ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.
ellauri146.html on line 428: Le désert est muet, la tente est solitaire. Aavikko on mykkä, teltta autio.
ellauri146.html on line 430: Du sable et des lions ? — La nuit n’a pas calmé Hiekan ja leijonien sekaan? Yö ei viilentänyt
ellauri146.html on line 432: Un vent léger s’élève à l’horizon et ride Tuulenhenki nousee horisontista
ellauri146.html on line 435: L’œuf d’autruche, allumé, veille paisiblement, Struzinmuna sytytetty valaisee
ellauri146.html on line 437: Et jette longuement deux ombres sur la toile. Ja heittää niiden varjot teltan seinälle.
ellauri146.html on line 439: L’une est grande et superbe, et l’autre est à ses pieds : Toinen on iso muskelimasa, toinen on sen jaloissa:
ellauri146.html on line 440: C’est Dalila, l’esclave, et ses bras sont liés Se on Delila, orja, jonka käsivarret
ellauri146.html on line 441: Aux genoux réunis du maître jeune et grave On nuoren synkän isännän polvilla
ellauri146.html on line 443: Comme un doux léopard elle est souple et répand Hiän on notkea ja venyvä kuin puuma
ellauri146.html on line 447: Et jettent, par éclats, leurs mobiles lueurs. Ja heittää salamoina eläväistä valoa.
ellauri146.html on line 448: Ses bras fins tout mouillés de tièdes sueurs, Hiänen hienot käsivarret ovat hikiset,
ellauri146.html on line 449: Ses pieds voluptueux qui sont croisés sous elle, Hiänen upeet sääret ovat alla ristissä,
ellauri146.html on line 450: Ses flancs, plus élancés que ceux de la gazelle, Hiänen kyljet, soreat kuin gasellin,
ellauri146.html on line 451: Pressés de bracelets, d’anneaux, de boucles d’or, Täynnä sormuxia, renkaita ym. koruja
ellauri146.html on line 452: Sont bruns, et, comme il sied aux filles de Hatsor, Ovat ruskeat, ja kuten sopivaa on neitosille
ellauri146.html on line 453: Ses deux seins, tout chargés d’amulettes anciennes, Sen 2 tisua, taikakaluin koristellut
ellauri146.html on line 456: Les genoux de Samson fortement sont unis Simpsonin polvet on lujasti yhteenpainetut,
ellauri146.html on line 458: Elle s’endort sans force et riante et bercée Hiän nukahtaa vaisusti hymyhuulena,
ellauri146.html on line 460: Lui, murmure le chant funèbre et douloureux Simpson mutisee jotain kurkkulaulua.
ellauri146.html on line 466: Entre la bonté d’Homme et la ruse de Femme. Hyvän miehen ja petollisen naisen välillä.
ellauri146.html on line 467: Car la Femme est un être impur de corps et d’âme. Sillä nainen on yltä päältä likainen.
ellauri146.html on line 469: L’Homme a toujours besoin de caresse et d’amour, Miespä tarvii koko ajan haleja,
ellauri146.html on line 472: Et lui donne un désir d’amour et d’indolence. Ja saa pojan haluamaan lisää sellasta.
ellauri146.html on line 473: Troublé dans l’action, troublé dans le dessein, Toiminnan miehenä, eto suunnittelijana,
ellauri146.html on line 478: Et les regrets du lit, en marchant, le suivront. Salavuoteen ikävä seuraa sitä marssilla.
ellauri146.html on line 479: Il ira dans la ville, et, là, les vierges folles Se tulee stadiin missä hullut neizyet
ellauri146.html on line 482: Car plus le fleuve est grand et plus il est ému. Sillä vuolas joki virtaa nopeammin.
ellauri146.html on line 484: Et contre son semblable et contre la nature Luonnon määräämää vastustajaa vastaan
ellauri146.html on line 486: Quand ses yeux sont en pleurs, il lui faut un baiser. Kun sen silmät vettyy, se kaipaa pusua.
ellauri146.html on line 488: Vient un autre combat plus secret, traître et lâche ; Seuraa toinen salaisempi erä, petkunterä!
ellauri146.html on line 492: Elle rit et triomphe, en sa froideur savante, Hiän nauraa iloisena mutta kylmänä,
ellauri146.html on line 493: Au milieu de ses sœurs elle attend et se vante Tyttökaverien kesken se kehuskelee
ellauri146.html on line 497: « Un Maître lui fait peur. C’est le plaisir qu’elle aime, Ei se halua komentajaa, vaan viihdettä,
ellauri146.html on line 498: « L’Homme est rude et le prend sans savoir le donner. Miehet on tökeröitä, antamatta ottavat.
ellauri146.html on line 499: « Un sacrifice illustre et fait pour étonner Joku hämmästyttävä moukan uhraus
ellauri146.html on line 504: Celle à qui va l’amour et de qui vient la vie, Se jolle annamme lempeä ja siementä,
ellauri146.html on line 508: Bientôt, se retirant dans un hideux royaume, Pian vetäytyvät kamalaan valtakuntaan,
ellauri146.html on line 510: La Femme aura Gomorrhe et l’Homme aura Sodome ; Naisella on tippuri ja miehet homoja;
ellauri146.html on line 511: Et se jetant, de loin, un regard irrité, Ja heittäen ärtyneitä silmäyxiä
ellauri146.html on line 512: Les deux sexes mourront chacun de son côté. Sukupuolet kuukahtavat kukin tykönään.
ellauri146.html on line 514: Éternel ! Dieu des forts ! vous savez que mon âme Iki-iäkäs! Miesten jumala! Sä tiedät et mun sieluparka
ellauri146.html on line 519: Trois fois elle a vendu mes secrets et ma vie, 3x se on myynyt mut ja mun elämän,
ellauri146.html on line 521: Qui n’ont pu me cacher la rage de ses yeux ; Jotka ei ole kätkeneet sen raivoa;
ellauri146.html on line 522: Honteuse qu’elle était, plus encor qu’étonnée, Vähän häveten enempi pettyneenä,
ellauri146.html on line 523: De se voir découverte ensemble et pardonnée ; Jäätyään kiinni ja saatuaan vielä anteexi;
ellauri146.html on line 524: Car la bonté de l’Homme est forte, et sa douceur Sillä miehen hyvyys on iso, ja kiltteys
ellauri146.html on line 525: Écrase, en l’absolvant, l’être faible et menteur. Ihan murskaa tollasen pikku valhepussin.
ellauri146.html on line 528: Que mon corps gigantesque et ma tête puissante Et mun jättimäinen ruumis ja iso pää
ellauri146.html on line 532: Qui se traîne en sa fange et s’y croit ignorée ; Sen sylissä muka huomaamatta;
ellauri146.html on line 533: Toujours ce compagnon dont le cœur n’est pas sûr, Aina tää partneri jonka sydän pettää,
ellauri146.html on line 534: La Femme, enfant malade et douze fois impur ! Nainen, sairas lapsi, tusinatuhero!
ellauri146.html on line 535: Toujours mettre sa force à garder sa colère Aina saa pidätellä vihaansa
ellauri146.html on line 540: J’ai donné mon secret, Dalila va le vendre. Mä annan salasanani, Delila myyköön sen.
ellauri146.html on line 543: Il dit et s’endormit près d’elle jusqu’à l’heure Sanoo Homer ja nukahtaa hiänen viekkoon
ellauri146.html on line 546: Attachèrent ses mains et brûlèrent ses yeux, Sitoo sen käet ja polttaa siltä simmut,
ellauri146.html on line 547: Le traînèrent sanglant et chargé d’une chaîne Kiskoo verisenä kettingissä
ellauri146.html on line 550: Devant Dagon, leur Dieu, qui gémit sourdement Dagon eteen, pomon joka huokasee
ellauri146.html on line 552: Et fit pâlir deux fois ses prêtres en extase ; Ja kalvettaa 2x extaasilla pastorit,
ellauri146.html on line 553: Allumèrent l’encens ; dressèrent un festin Ne sytyttää sytkärillä suizukkeet,
ellauri146.html on line 554: Dont le bruit s’entendait du mont le plus lointain ; Alkaa bileet jotka kuuluu yläkertaan asti,
ellauri146.html on line 555: Et près de la génisse aux pieds du Dieu tuée Ja panee pomon eteen hiehon Delilan,
ellauri146.html on line 557: Couronnée, adorée et reine du repas, Kruunattuna aterian kohokohtana,
ellauri146.html on line 558: Mais tremblante et disant : Il ne me verra pas ! Mutta darraavana: ei kai se näe mua nyt!
ellauri146.html on line 562: Terre et ciel ! avez-vous tressailli d’allégresse Maa ja taivas! Oletteko nyt iloissanne
ellauri146.html on line 569: Ses trois mille ennemis, leurs dieux et leurs autels ? 3K vihollisen päälle, pomojen ja alttareiden?
ellauri146.html on line 571: Terre et Ciel ! punissez par de telles justices Maa ja taivas! Rankaiskaapa sillä viisiin
ellauri146.html on line 572: La trahison ourdie en des amours factices, Petkutus tekorakkauxien kangaspuussa,
ellauri146.html on line 573: Et la délation du secret de nos cœurs Ja sydämemme salasanat myyneet
ellauri146.html on line 576: Écrit à Shavington (Angleterre), 7 avril 1839. Kirjoitettu Englannin Shavingtonissa huhtik. 7 1839
ellauri146.html on line 578: Alfred de Vigny, Les Destinées : poëmes philosophiques, 1864 Alf de Vigny, Kohtalot: viisaustieteelliset runot, 1864
ellauri146.html on line 583: Peppy Roth tunsi izensä Vasco Balboaxi mennessään ekan kerran ekan goi-tyttöystävänsä luo kiitospäiväpäivällisille niinkin kauas länteen kuin Iowaan. Isonenäinen konkistadori New Jerseystä sai ekan kerran näkimiinsä etelämeren.
ellauri146.html on line 585: Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475 Jerez de los Caballeros tai Badajoz, Kastilia – 21. tammikuuta 1519 Acla, lähellä Dariéniaa, Panama) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja johti ensimmäistä eurooppalaisten retkikuntaa, joka näki Tyynenmeren Amerikasta.
ellauri146.html on line 588: Balboa purjehti vuonna 1501 Rodrigo de Bastidasin ja Juan de la Cosan retkikunnassa Väli-Amerikkaan. Bastidasilla oli lupa tuoda Espanjan kuninkaalle matkaltaan aarteita, joista hän sai myös osan itselleen. Matkan aikana retkikunta näki Urabánin lahden nykyisessä Kolumbiassa ja intiaanikyliä Dariénissa (nykyisessä Panamassa).
ellauri146.html on line 590: Retkikunta tutki Väli-Amerikan pohjoisrannikkoa, mutta miesvähyyden vuoksi r4hetkikunnan oli pakko purjehtia Hispaniolan saarelle, jossa oli espanjalainen siirtokunta.
ellauri146.html on line 592: Hispaniolassa Balboa ryhtyi maanviljelijäksi, mutta velkaantui yhdeksän vuoden aikana. Hänen oli pakko paeta velkojiaan. Balboa piiloutui tynnyriin San Sebastiánissa Urabánin lahdella purjehtivaan laivaan. Laivan kapteeni Martín Fernández de Encison aikomus oli heittää Balboa laidan yli, mutta hän luopui ajatuksesta, kun miehistö uhkasi kapinalla.
ellauri146.html on line 594: Matkan aikana retkikunta tapasi Francisco Pizarron (nykyisen Perun valloittaja), joka johti San Sebastiánin siirtokuntaa. Pizarro kertoi, että paikalliset intiaanit olivat murhanneet melkein kaikki siirtokunnan asukkaat. Enciso päätti silti asettua San Sebastiánin siirtokuntaan. Laiva kuitenkin purjehti karille, Pizarro pelasti miehistön, mutta kaikki muona ja eläimet hukkuivat mereen.
ellauri146.html on line 596: San Sebastiánin siirtokunta oli poltettu, kun Balboa saapui sinne. Miehistön jäseneksi liittynyt Balboa ehdotti Dariéniin (nykyiseen Panaman valtion alueelle) perustettavaksi siirtokuntaa. Retkikunta voitti paikalliset intiaanit. Balboa ja muut siirtokuntalaiset hyljeksivät Encison ja Diego de Nicuesan herruutta. Espanjan kuningas Ferdinand oli nimittänyt Diego de Nicuesan Dariénin kuvernööriksi.
ellauri146.html on line 598: Balboasta tuli siirtokunnan tosiasiallinen johtaja. Hän päätti kuka sai asua siirtokunnassa, ja vihollisensa hän surmasi tai ajoi pois. Balboa kuuli tarinoita suuresta merestä vuorten toisella puolella ja suuresta valtakunnasta nimeltään Birú (myöhemmin nimetty Perúksi). Kun hän kuuli, että kuningas oli lähettänyt määräyksen Balboan pidättämiseksi, hän päätti toimia nopeasti.
ellauri146.html on line 602: Matkalla takaisin San Blasiin retkikunta sai vangiksi intiaanipäällikkö Tubanaman. Balboa palasi Dariénin siirtokuntaan 18. tammikuuta 1514. Poissaolon aikana Pedro Arias de Ávila oli nimitetty Dariénin kuvernööriksi.
ellauri146.html on line 606: Samaan aikaan, kun Doña Marían äiti oli hakemassa tätä, Balboa lähti uudelleen hakemaan Panaman kannakselta orjia. Hän purjehti etelään, mutta joutui myrskyyn. Kun Balboaa ei kuulunut takaisin, Arias de Ávila oli sitä mieltä, että Balboa oli päättänyt mennä perustamaan omaa siirtokuntaa.
ellauri146.html on line 608: Näihin aikoihin Espanjan kuningas päätti erottaa Arias de Ávilan virasta. Uusi kuvernööri Pedro de Lugon lähetettiin hoitamaan virkaa. Balboa matkusti Aclaan, jossa hänen piti tavata uusi kuvernööri.
ellauri146.html on line 610: Francisco Pizarro, jonka Arias de Ávila oli lähettänyt Balboan perään, sai tämän kiinni viidakossa. Balboa tuomittiin maanpetoksesta, ja hänelle lankesi kuolemantuomio. Balboa hirtettiin 21. tammikuuta 1519 Aclassa, lähellä Dariénia.
ellauri146.html on line 612: Paizi ei sitä sunkaan hirtetty vaan mestattiin miekalla, olihan se sentään sotilas ja aatelista sukua. Korjasin tän asiavirheen Wikipediaan.
ellauri146.html on line 627:

Onnellisuuden pellin alla palaa pettymyxen risukasa.

ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
ellauri146.html on line 630: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina." Tämä riittää täyttämään Andre Bretonin mustan huumorin vaatimuxet.
ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati.
ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side.
ellauri146.html on line 652: In evaluating Poe’s ethnic heritage it is enough to say that his forbears were English and Scottish and, quite likely, predominantly Anglo-Saxon, the strain which, as Poe himself wrote, animated the American heart.
ellauri146.html on line 654: Poe, unlike other great American writers of his time, spent a considerable portion of his childhood in Britain. In 1815, John Allan set out for England, accompanied by his wife, Frances Allan; his sister-in-law, “Aunt Nancy” Valentine; and his six-year-old foster son, Edgar Poe. For a time Edgar attended the small London school of Miss Dubourg (a name which subsequently was to appear in “The Murders in the Rue Morgue”) and later, for a period of three years from 1817 to 1820, was sent to a better school, the Manor House at Stoke Newington near London. Here Poe, in addition to being affected profoundly by the atmosphere of England, studied French, Latin, history and literature. The Manor House School, with its “Dr.” Bransby, Poe later was to transplant bodily to the semi-autobiographical tale “William Wilson” (1840).
ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned.
ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England.
ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established.
ellauri146.html on line 666: It may be that Poe was embittered by his forced withdrawal from the University. During his life he never returned there, and, though there are oblique references to Charlottesville in “A Tale of the Ragged Mountains” and in The Journal of Julius Rodman, no other allusions to the University are to be found in his written work.
ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.
ellauri146.html on line 672: Though fully a third of Poe’s critical reviews deal with American authors, almost two-thirds of the reviews treat British or European books. Only about half of Poe’s tales have reference to contemporary matters, and only a small number of these reflect the American scene. Three times as many of the tales have designated European settings as have American settings.
ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America
ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.
ellauri146.html on line 688: In a review of 1836 Poe referred to the “bigoted lover of abstract Democracy” and appealed to Americans to divert their minds “from that perpetual and unhealthy excitement about the forms and machinery” of government to a greater care of the results of government-“the happiness of a people.”
ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union.
ellauri146.html on line 696: Historia todistaa että jenkkipuolueiden kilpailussa ei oikeasti ole ollut kymysys mistään kullin orjuudesta tai vitun vapaudesta vaan valtasuhteista teollistuneen pohjoisen (liukkaiden rannikoiden) ja agraarisen etelän (ruostuneen keskilännen) välillä. Aluxi oli Jeffersonin rep-dem party joka vastusti federalisteja. Van Burenin demokraatit aloitti muka abolitionisteina, muzitten tuli riitaa Unionista, ja kenttäpuolet vaihtuivat. Sisällissodassa pohjoisvaltiot oli rebublikaanisia pyrkyreitä aaseja ja etelästä tuli konservatiivisia orjuutta peukuttavia "demokraattisia" efelantteja. Sitä mukaan kuin rebublikaanit rikastuivat laissez faire kapitalismilla niistä tuli nykyisiä konservatiiveja joita kannustaa keskilännen persulaskukkaat. Liukkaat talousliberaalit plus pahnanpohjimmaiset on nyt "vasemmistossa". Samaa paskaa ne on kaikki joka käänteessä. Hizi kyllä Marx oli niin oikeassa, aatteet on pelkkää pyllyverhoa, pintavaahtoa.
ellauri146.html on line 698: Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia.
ellauri146.html on line 699: Phillu Roth ei äänestänyt sitä kun se oli ruma. Ja liian pehmeä kommunisteille. Niitä Roth ei sietänyt. Jos pääsisin jollain lailla eroon himostani panna suihin ja huorata, irti kostonhalusta ja muusta jutkutahrasta, se jupisi. Mutta ei. Ei päässyt.
ellauri146.html on line 701: Amerikkalaisista 1/5, GOP-kannattajista 1/3 kazoo että maa on niin jakaantunut kahtia, että voi piankin tulla välttämättömäxi puolustaa isänmaata aseilla. Onnexi niitä on vitun paljon jemmassa, samoinkuin pateja. Vuoristosta rannikoille ja niin edespäin. Dog bless America.
ellauri146.html on line 706: Juutalaiset on ehkä rasisteista pahimpia. Peppu, tuo äidin pikku Ville Vallaton, isoveljen Jörö-kääpiö, raivareita saava rapu joka potki seiniä ja puri täkkiä, loukkaantui kun persjalkainen shixe tyttöystävä vastas kysymyxeen juutalaisexi kääntymyxestä sinänsä järkevästi: Why would I do that? Kysy koiraltasi, jutku älähtää. Aabrahamin jälkeläiset halvexivat sikoja ja koiria.
ellauri146.html on line 709: Paizi ei ollutkaan, konkkonokka onkin isiensä kannalla. Anteexi vain mutten voikaan olla kanssasi, Peppu ilmoittaa. Sadismin kiva värähdys kun shixe onkin siitä pahoillaan. Luulin että mä rakastin sitä mutta kenkä olikin päinvastaisessa jalassa. Vallantuntoa! On to new conquests like Rocky Balboa! Kuinka saatoinkaan innostua tollasesta tavallisen näkösestä pullukasta.
ellauri146.html on line 715: It was my thirtieth year to heaven Se oli mun 30. vuosi taivasmatkalla
ellauri146.html on line 716: Woke to my hearing from harbour and neighbour wood Heräsin siihen että kuulin satamasta ja lähimezästä
ellauri146.html on line 721: And the knock of sailing boats on the net webbed wall Ja purjeveneiden kolkkaavan verkotettuun valliin
ellauri146.html on line 722: Myself to set foot Izeni starttaavan
ellauri146.html on line 724: In the still sleeping town and set forth. Hiljaa nukkuvassa kylässä liikkeelle.
ellauri146.html on line 742: Here were fond climates and sweet singers suddenly Täällä oli mieluinen ilmanala ja sulolaulajat
ellauri146.html on line 744: To the rain wringing sadetta joka väänsi
ellauri146.html on line 749: And over the sea wet church the size of a snail Ja meren yli märkä kotilon kokoinen kirkko
ellauri146.html on line 750: With its horns through mist and the castle Sarvet pystyssä sumussa ja linna
ellauri146.html on line 755: There could I marvel Siinä saatoin ihmetellä
ellauri146.html on line 759: It turned away from the blithe country Se kääntyi pois huolettomalta maalta
ellauri146.html on line 765: Forgotten mornings when he walked with his mother Unohdetut aamut kun se kulki äidin kaa
ellauri146.html on line 771: That his tears burned my cheeks and his heart moved in mine. Ezen kyynelet poltti mun poskia ja sen sydän liikutti mun sydäntä,
ellauri146.html on line 781: And there could I marvel my birthday Ja siinä mä saatoin ihmetellä mun synttäriä
ellauri146.html on line 785: It was my thirtieth Se oli mun 30.
ellauri146.html on line 789: Still be sung Vielä laulettais
ellauri146.html on line 797: As a starting point to my discussion of Thomas's "Poem in October" and Wardi's thoughtful presentation of it. Eynel is a girl, or womenfolk at least. Entä Schachar Bram? Schachar hails from Haifa University. Shachar tarkoittaa aamupuhdetta. Gender of first name Shachar : Boy 83.33%. Onx tää vallan Sakari hepreaxi? Tai paremminkin pikkuprofeetta Sakarja, sillä Johannes Kastajan isäpappa Sakari oli merkkimies vaan kristityille ja muslimeille, ei juutalaisille, ja se kirjoitetaan raamatussa Zacharias. Sakarista tuli mykkä kunnes Johannes oli syntynyt, koska Sakari ei ottanut uskoaxeen että pystyisi vielä impregnoimaan vaimonsa Elisabetin. Tää taisi tulla esille jossain monista lukemistami deutero-evankeliumeista joissa tehdään halpaa pilaa Jeesuxen nuoruusajoista.
ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time.
ellauri146.html on line 801: It seems to me that however delicate and profound the relations Wardi draws, the cost is too high. Contrary to the "echo interpretation" Wardi suggests, I would argue for the poet's acknowledgment of the arrow of time, which leaves both childhood (even if it was not exhausted when he was a child), and the imaginative reunion with it now at 30, lost and unreachable.
ellauri146.html on line 803: Time flies like an arrow. Aikakärpäset tykkäävät nuolesta. Ajasta kärpäsiä nuolena.
ellauri146.html on line 819: Here comes the lady; let her witness it.
ellauri146.html on line 822: Rakkaus on tästä puuhailusta kaukana. Kateellisen ja kaunaisen juutalaisen kostoretki kun shixatytöt on onnekkaampia ja/tai parempia kuin se.
ellauri146.html on line 824: Hyi etmä inhoon ton tyyppisiä tyyppejä. Ei ne ymmärrä huumorista pätkääkään, niille se on vaan jotain satiiria ja komiikkaa.
ellauri146.html on line 826: Peppu oli jo 9-vuotiaana hapannaama, irvistelijä, pieni röyhkimys ja kvetch, sen piipityxessä oli aina oma pieni raivostuttava narinansa, aina jotain vastahankaista ja kaunaista, ikäänkuin (äiti sanoo) maailma olisi velvollinen huolehtimaan hänestä, mutta tyhjännauraja ja klovni myös, joka menee kazomaan Eretz Yisroelin miehiä. Turhaan se kuvittelee suutelevansa "suloista tytärtään" ja "etevää poikaansa", ei siitä ole siihen. Sen sankarit oli Tom Paine ja Abe Lincoln.
ellauri146.html on line 828: Thomas Paine oli yksi Yhdysvaltain perustajakusipäistä. Häntä on kutsuttu ”koulutukseltaan korsetintekijäksi, ammatiltaan journalistiksi ja kutsumukseltaan propagandistiksi”. Aika sama urakehitys kuin ize Phillulla. Paine muutti Pohjois-Amerikkaan vuonna 1774 ja ehti juuri ja juuri osallistua Amerikan vallankumoukseen ilman että sattui.
ellauri146.html on line 830: Hänen merkittävin panoksensa vallankumoukseen oli (väkimäärään verraten) kaikkien aikojen myydyimmän amerikkalaisen kirjan julkaiseminen eli pamfletin nimeltä Common Sense (1776). Pamfletissa vaaditiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien irtaantumista Iso-Britanniasta. Paine on myös tunnettu deismin edustaja.
ellauri146.html on line 832: Paine kasvoi Thetfordissa Norfolkin kreivikunnassa yksinkertaisissa oloissa. Vuoteen 1750 saakka hän kävi viisi vuotta paikkakunnan kansakoulua. 12-vuotiaana hänet erotettiin koulusta ja sen jälkeen hän oppi isänsä luona korsetintekijäksi. Tätä ammattia hän harjoitti kaksitoista vuotta. 30-vuotiaana eli vuonna 1762 Thomas pääsi verovirkailijaksi (excise officer) Granthamiin. Kolmen vuoden virassaolon aikana hänet erotettiin kaksi kertaa väärinkäytösten takia ja lopullisesti vuonna 1765.
ellauri146.html on line 834: Hänet otettiin 1768 jälleen tullin palvelukseen Sussexin Lewesissä. Toisen vaimonsa kanssa hänellä oli siellä sivutoimenaan tupakka- ja rihkamakauppa. Hänestä tuli keskusteluklubin jäsen ja hän halusi anomusjulkaisullaan ”Tullivirkailijoitten asema” (Petition) työtovereilleen parempaa palkkaa.
ellauri146.html on line 836: Hän meni 1773 jälleen Lontooseen tullivirkailijoiden edustajana: siellä hän tapasi Benjamin Franklinin. Vuonna 1774 hänet jälleen erotettiin tullin virasta, hänen tilansa Lewesissä laitettiin huutokauppaan ja hän erosi vaimostaan. Franklinin suosituksilla hän muutti vuoden 1774 lopulla Amerikkaan.
ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana.
ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä:
ellauri146.html on line 846: Mutta onko tämä ihmiskärsimystä? Minä kuvittelin että se olisi ylevämpää! Arvokasta kärsimystä! Merkizevää kärsimystä - jotain tuollaista ala Abraham Lincoln. Joain sofoklesmaisempaa, ajattelin. Suuri Vapahtaja, ja niin edelleen. Ei käynyt mielessäni etten lopulta vapauttaisi kahleista muuta kuin oman kyrpäni. Vauhtia kikkelille! Siinä Portnoyn tunnuslause. Minun elämäntarinani koottuna kahteen sanaan, toinen tuhma. Travestiaa! Minun politiikkani valuneena kokonaan alas minun putziin. Kaikki maailman runkkarit yhtykää! Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kyrvänpää! Mikä epämuodostuma minä olen! En kenenkään enkä minkään rakastaja. En rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua! Niinpä.
ellauri146.html on line 853:

et/wp-content/uploads/2012/02/aBild-23.jpg" />
ellauri146.html on line 856: Politically Incorrect was founded in 2004, soon after the re-election of George W. Bush, by a German teacher named Stefan Herre "to do something against Anti-Americanism". Das Blog betont in seiner Selbstdarstellung eine „pro-israelische“ und „pro-amerikanische“ Ausrichtung. Im wiedervereinigten Deutschland zeigten sich in der Haltung gegenüber Flüchtlingen zum Teil zeitgeschichtlich bedingte Besonderheiten, die darauf zurückzuführen seien, dass die Westdeutschen sich über Jahrzehnte hätten daran gewöhnen können, zum Einwanderungsland zu werden, während die Ostdeutschen bis 1990 kaum in Kontakt mit Zuwanderern gekommen seien.
ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe.
ellauri146.html on line 860: Die Prager Erklärung zum Gewissen Europas und zum Kommunismus (engl. Prague Declaration on European Conscience and Communism) wurde am 3. Juni 2008 von mehreren prominenten europäischen Politikern, ehemaligen politischen Häftlingen und Historikern unterzeichnet, unter ihnen Václav Havel und Joachim Gauck. Die Erklärung forderte unter anderem die Verurteilung von kommunistischen Verbrechen und die Ausrufung des 23. August als Europäischer Tag des Gedenkens an die Opfer von Stalinismus und Nationalsozialismus. Der Gedenktag wurde am 2. April 2009 vom Europäischen Parlament ausgerufen.
ellauri146.html on line 862: Vankka voitto taantumuxen voimille. 2010 tuli toinen samanlainen julistus, jonka ensimmäisiä allekirjoittajia oli Suomen vihreiden Heidi Hautala. Ne kuuluvat Wikipedian luokkaan Category:Decommunization. Decommunization in Ukraine started during and after the dissolution of the Soviet Union in 1991. With the success of the Revolution of Dignity in 2014, the Ukrainian government approved laws that outlawed communist symbols.
ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance.
ellauri146.html on line 868: In March 2014 Lenin Square in Dnipropetrovsk was renamed "Heroes of Maidan Square" in honor of the people killed during Euromaidan and the statue of Lenin was removed. Two years later, in May 2016, the city was renamed Dnipro. In February 2019, it was announced that the oblast of Dnipropetrovsk would be renamed to "Sicheslav" in the future.
ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin.
ellauri146.html on line 872: Kirjan ensimmäisen jakeen mukaan se on kirjoitettu kuningas "Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena". Näin se olisi kirjoitettu täsmälleen samoihin aikoihin kuin Haggain kirja. Intresanttia.
ellauri146.html on line 874: Sakarjan kirjassa on neljätoista lukua. Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät kahdeksan näkyä, joiden välissä on saarnoja. Ensimmäinen niistä on silmäys taaksepäin ja kutsuu parannukseen. Kansan haluttomuus vastata Jumalan kutsuun lisää Jumalan tuomiota. Saarnoissa ja näyissä onnen poistaminen ja palauttaminen on kokonaan Jumalan käsissä. Kirja on rinnastettu Haggain kirjaan paitsi kirjoitusajankohdaltaan myös sisällöltään, sillä Haggain kirjassa Jumalan tuomio seuraa kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa Jerusalemin toista temppeliä.
ellauri146.html on line 876: Joidenkin tutkijoiden mukaan kirjan toinen ja kolmas osa sisältävät ennustuksia, jotka tulisi tulkita messiaanisina profetioina joko suoraan tai epäsuorasti. Muun muassa Johanneksen ilmestys lainaa Sakarjan kirjaa ja sen kuvastoa kuvatessaan viimeisiä päiviä.
ellauri146.html on line 878: Kirjan pääpaino on siinä, että Jumala on etätyössä mutta suunnittelee elävänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät heidän vihollisiltaan ja puhdistamaan heidät pahasta. Luvut 7–8 käsittelevät sitä elämän laatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, ja nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lupauksia kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä.
ellauri146.html on line 880: Jotkut tutkijat katsovat, että kirjalla olisi yhden sijasta useampi kirjoittaja. Heidän mukaansa kirjan luvut 1–8 ovat ensimmäisen, "alkuperäisen" Sakarjan, joka oli Haggain aikalainen, kirjoittamia. Hänen oppilaansa keräsivät hänen profetiansa ja kirjoituksensa, ja ne välittyivät edelleen myöhemmille oppilaille. Nämä olisivat sitten kirjoittaneet kirjan luvut 9–14. Näin kirjalla olisi pitkä alkuperäisen Sakariaan "inspiroima" perintö.
ellauri146.html on line 886: eteenpäin
ellauri147.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri147.html on line 22: et" href="mystyle.css" />
ellauri147.html on line 26: Sisälmysluetteloon
ellauri147.html on line 28: eteenpäin
ellauri147.html on line 41: Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana.
ellauri147.html on line 43: Finni näyttää hyypiöltä paizi kannessa myös lupseerinvetimissä Ale Tyynni-Haapion kirjassa Olen typerä kana. Pitiköhän Finni Nietzschestä? Nimeä ei löydy henkilöhakemistosta. Jumal'avita. No se pelästyi AKS:n fasismia ja peräytyi pikapikaa maalaisliittolaisexi.
ellauri147.html on line 45: Friedrich Nietzschen harmiton kiteytys "Herääminen aikaisin aamulla on kuin saisi kultaa." löytyy kyllä Finnin töräyskokoelmasta Iänikuisia ajatuksia - Martti Hyypiö - WSOY.
ellauri147.html on line 49: Joulupukkia tarvitaan etelästä itään,

ellauri147.html on line 53: Joulu on hetki ja hetkessä poissa,

ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä.
ellauri147.html on line 67: Martti Haapio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päiviä. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle hänen elämäntyöstään.
ellauri147.html on line 69: Palkinto myönnetään runoilijalle ansioituneesta elämäntyöstä ja valinnassa kiinnitetään huomiota runouteen, jonka arvoa toivotaan ajan parantavan. Palkintorahan suuruus on 6 000 euroa ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Palkinnon takana ovat muun muassa Nokian kaupunki, Nokian panimo ja nokialainen kulttuuriyhdistys ”Nokialla kulttuuria kaikille”. Ensimmäisen P. Mustapää -palkinnon voitti Mirkka Rekola. Loput voittajat näkyy seuraavissa kuvissa.
ellauri147.html on line 73: Haapio oli pieni baskeripää knääpiö joka huopasi ja souti jämerämmän Elsan nostaessa verkkoja. Mara ja lapset harvensi retiisejä selät köyryssä Elsan pitäessä jöötä komentosillalta. Silti kun molemmat hakivat folkloristiikan virkaa sen sai Martti, hyväveliseura päätti. Pomottava Elsa kuoli Martin onnexi syöpään täyttämättä edes viittäkymmentä.
ellauri147.html on line 77: Ale Tyynni was a poet, author, literary and theatre critic, translator and Olympian. Tyynni won the gold medal in the literature category at the 1948 Olympic Games in London. In addition to her poetry collections, she published children’s fiction and essays. With her translations she acquainted a Finnish readership with lyrics from other countries, most notably France.
ellauri147.html on line 79: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin.
ellauri147.html on line 81: Ale Tyynni was born in Ingria to the east of Finland and moved as a child with her family to Helsinki in 1919. She graduated with a Master’s degree in 1936, with Finnish literature as her main subject. During her university years Tyynni practised poetry recitation and dramatic expression. She was particularly interested in poetic diction and the topic of her final work was Sappho’s metre in Finnish poetry.
ellauri147.html on line 83: Olikohan läski Bob Ingria kanssa sieltä kotoisin? Bob kirjoitti Linguistic Inquiryyn artikkelin Compensatory Lengthening as a Metrical Phenomenon v. 1980 kokouxeen The Empty Node Convention. Läppäläppä, ei sellaista kokousta koskaan ollutkaan. Kuhan huijasin. Penixet on pidenneet 1/4 viimeisen sukupolven aikana. Samassa ajassa on spermanlaatu katastrofaalisesti huonontunut. Compensatory lengthening?
ellauri147.html on line 85: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
ellauri147.html on line 92: Ale Tyynni married the historian Kauko Pirinen in 1940. They had three children. Meanwhile her literary work brought her into contact with Martti Haavio, better known as the poet P. Mustapää. A deep affection sprang up between them, although both were already married.
ellauri147.html on line 94: In 1949 Tyynni’s sixth poetry collection was published – ‘Ylitse vuoren lasisen’ (‘Over the glass mountain), which included one of her best loved poems ‘Kaarisilta’ (‘The arched bridge’). The poems make reference to the difficulties she faced in her own life circumstances.
ellauri147.html on line 98: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).
ellauri147.html on line 100: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more.
ellauri147.html on line 104: and the one detests the other,

ellauri147.html on line 109: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)
ellauri147.html on line 111: Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata?
ellauri147.html on line 115:

Hyypiö näyttää surkealta kotivalolta. Ei ihme että Aaken muikkuhymy tehosi. Samanlaisia imukaloja beide zwei.

ellauri147.html on line 117: et="Tynni">Kaarisilta Arch bridge
ellauri147.html on line 119: Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet, And Cod said: I give more menial chores to the hoi polloi,
ellauri147.html on line 120: vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet. But as for you, my child, I want you to build a bridge.
ellauri147.html on line 128: sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain? So that their philistine boots don't break it and dirty it?
ellauri147.html on line 138: Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet: Don't hide your cards while you're working at the bridge:
ellauri147.html on line 139: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet." Nothing shines brighter than faked crocodile tears.
ellauri147.html on line 145: etzsche Friedrich">Nietzschen viimeisessä zettelissä luki:
ellauri147.html on line 147: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus.
ellauri147.html on line 152: Some interpreters also upheld a biological interpretation of the Wille zur Macht, making it equivalent with Darwinism. For example, the concept was appropriated by some Nazis such as Alfred Bäumler, who may have drawn influence from it or used it to justify their expansive quest for power.
ellauri147.html on line 154: This reading was criticized by Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind. No wonder Hitler had a low notion of Martin.
ellauri147.html on line 155: Heidegger argued that the will to power must be considered in relation to the Übermensch and the thought of eternal recurrence.
ellauri147.html on line 157: Eternal return (German: Ewige Wiederkunft; also known as eternal recurrence) is a concept that the universe and all existence and energy has been recurring, and will continue to recur, in a self-similar form an infinite number of times across infinite time or space.
ellauri147.html on line 160: Muuten kyllä esim Netflixin sarjat ovat aivan sietämätöntä toistoa. Esim Emily Pariisissa sarjan avausjaxossa ei ollut minuuttiakaan klisheetöntä kohtaa.
ellauri147.html on line 162: Gilles Deleuze also emphasized the connection between the will to power and eternal return. Both Jacques Derrida and Gilles Deleuze were careful to point out that the primary nature of will to power is unconscious.
ellauri147.html on line 163: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life. What bladderdash.
ellauri147.html on line 166: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental.
ellauri147.html on line 169: Nietzsche's "Will to power" and "Will to seem" embrace many of our views, which again resemble in some respects the views of Féré and the older writers, according to whom the sensation of pleasure originates in a feeling of power, that of pain in a feeling of feebleness (Ohnmacht).
ellauri147.html on line 171: Adler's adaptation of the will to power was and still is in contrast to Sigismund Freud's pleasure principle or the "will to pleasure", and to Viktor Frankl's logotherapy or the "will to meaning". Adler's intent was to build a movement that would rival, even supplant, others in psychology by arguing for the holistic integrity of psychological well-being with that of social equality. His interpretation of Nietzsche's will to power was concerned with the individual patient's overcoming of the superiority-inferiority dynamic.
ellauri147.html on line 173: Mitä potaskaa. Jenkit kyllä ostaa tän nietzschehöpötyxen lock stock and barrel.
ellauri147.html on line 179: Emily in Paris is an American-French comedy-drama streaming television series created by Barren Star, which premiered on Netflix on October 2, 2020. The series stars Lily "Mr." Collins as the eponymous Emily, an American who moves to Paris to provide an American point of view to Savior, a French marketing firm. There, she struggles to succeed in the workplace while searching for sex and experiencing a culture clash with her "boring" and small-minded Midwestern U.S. upbringing. It also stars Ashley Park, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, the cast's one and only spooky sooty tarbaby coon Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery. Lystikästä että "boring" pitää laittaa scare quoteihin. 91% piti tästä ohjelmasta. 91% ei kazonut.
ellauri147.html on line 181: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals.
ellauri147.html on line 183: Osaluettelosta ei selviä kuka niistä on se token neekeri. Vähän väliä. Se on pelkkä comic relief taas kuitenkin. Tuskin jaxan odottaa sitä jaxoa jossa esiintyy lupaava Julien Floreancig as Thomas, a French snob philosophy professor.
ellauri147.html on line 185: Luurissa chicagolaisen poikaystävän kaa etänä yhteisrunkkaava Emily Pariisissa rakastaa työtä ja menestymistä. Typerät ranskalaiset tekee työtä elääxeen, Emily just päinvastoin. Vaikka mitä vetoa eze myöhemmissä jaxoissa vielä päihittää kaikki noi nenäkkäät ranskixet ja istuu kohta kokouspöydän päässä jakamassa maireasti käskyjä kuin joku isä aurinkoinen. Ilkeät ranskixet on vahaa sen edessä. Jenkit jaxaa kantaa kaunaa kun ranskixet kieltäytyivät niiden aavikkomyrskystä. No anglosaxit alkaa taas erottautua omaxi tiimixeen, witness äskettäinen riita Australian ja Ranskan sota-asekaupoista. Näyttää siltä että ennustamani kaikkien sota vastaan kaikkia edistyy pallon kuumeteessa nopeammin kuin luulinkaan. Hienoa.
ellauri147.html on line 187: One or two of my American friends tell me that in public buildings in the US it’s also possible to call the street-level floor the ground floor, like in Britain. But Emily has never visited public buildings, as she works in the private sector. She is a private dancer, dancer for money, any old music will do. Typerä Emily juoxee muka päivittäin maratoneja mutta väsyy rapuissa. Se ei varmaan ole koskaan nähnyt rappuja.

ellauri147.html on line 189: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta.
ellauri147.html on line 194: Toistuva juonikuvio on et Lili gatecrashaa hame vesirajassa johkin mainosmiesten kokouxeen ja siitä erektoitunut bisnesguru soittaa perään Lilin naispomon harmixi.
ellauri147.html on line 197: Pikku semiotiikan professori Tuomas on harkitusti pienempi ja väpelömpi kuin kokki Kolmonen, vaikka pisteleekin uutterasti laihaa Liliä sekä ykköseen että kakkoseen. Ne aktit tuottaa niin voimakasta mielihyvää/myötähäpeää ettei kestä kazoa.
ellauri147.html on line 198: Mutta onko semiootikko snobi (niinkuin sanoo pikkucheefi) vaiko dandy? Riippuu käytetäänkö amerikkalaista määritelmää vaiko ranskalaista. Tomppa on aatelinen laskukas, kokki kolmonen on normandialainen maalaistollo nousukas. Selvä pyy,
ellauri147.html on line 203: On September 5, 2018, it was announced that Paramount Network had given the production a series order for a first season consisting of 10 episodes. The series was created by Barren Star, who has a multimillion overall deal with ViacomCBS and develops for ViacomCBS and for outsider buyers via MTV Entertainment Studios. Star was also expected to serve as an executive producer alongside Tony Hernandez. Production companies involved with the series were slated to consist of Jax Media. On July 13, 2020, it was reported that the series would move from Paramount Network to Netflix. On November 11, 2020, Netflix renewed the series for a second season.
ellauri147.html on line 205: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script.
ellauri147.html on line 207: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work.
ellauri147.html on line 209: Emily's boyfriend tells her that she should return to Chicago, since he struggles with a long distance relationship, and he does not want to visit Paris, despite a pre-planned trip. She declines returning to Chicago and breaks off the relationship without so much as beg your leave. She turns to Mindy for emotional support. Mindy's slanty eyes have most likely been operated on.
ellauri147.html on line 211: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence.
ellauri147.html on line 213: Mindy offers to throw a dinner party to help Emily meet new people but the party instead turns into a rager. Despite meeting a cute French boy Emily ends up going back to Gabriel's restaurant.
ellauri147.html on line 216: When Emily discovers Sylvie and Antoine arguing at work she tries to boost Sylvie's credibility at work by pretending that she came up with an idea to pair Antoine's perfumes with luxury hotels. Though of course it was Emily's idea all along.
ellauri147.html on line 219: At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough.
ellauri147.html on line 221: Emily discovers Pierre has designed the costumes for Swan Lake so she invites Thomas to join her. However, he insults her by telling her Swan Lake is a ballet for tourists. Emily realizes that he is a snob so she leaves him. Emily is really not one for snobs.
ellauri147.html on line 223: She sees Pierre at the ballet so she walks into his private box to talk to him so he will remain with Savior. Camille invites Emily to lunch and asks if Savior could take on her family's champagne vineyard as a client. Mindy's friend and her five bridesmaids are in Paris for weird dress shopping. Camille invites Emily to meet her family at their chateau.
ellauri147.html on line 225: Gabriel surprises Emily by joining them as kitchen staff for the weekend trip which makes Emily uncomfortable. Emily takes a tour of the winery and meets Camille's younger brother Timothée. Gabriel refuses Camille's mother's offer of a business loan. At a club where Mindy's girlfriends are partying, they force her (who? Mindy?) on stage to sing the song she flubbed on Chinese Popstar. (So what?)
ellauri147.html on line 228: by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good.
ellauri147.html on line 230: Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit.
ellauri147.html on line 232: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.
ellauri147.html on line 238: Pierre orders Mathieu to find him a new venue. Mindy agrees to emcee and sing at a drag bar two nights a week, but when she tells her employers, they fire her so she moves in with Emily. In need of a venue to launch his fashion show, Pierre hijacks the outside of his former venue to show his new look dress collection which the audience loves and makes him the toad of Fashion Week. To celebrate, Emily hosts a dinner at Gabriel´s restaurant for Mathieu and Pierre. The 3 mousketeers take turns at Mr. Collins´s back door.
ellauri147.html on line 242: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
ellauri147.html on line 244: Filming for the second season began on May 3, 2021 and concluded on July 19, 2021. Filming locations for the second season include Paris, Saint-Tropez, and various other locations in France. Filming of the second season in Paris causes problems with the neighborhood - the crew being judged brutal, threatening and too intrusive. In the last episode, the fed-up Frenchies kick the arrogant Americans into the Seine. At last, things are getting a little more exciting at last!
ellauri147.html on line 249: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth."
ellauri147.html on line 251: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."
ellauri147.html on line 255: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers."
ellauri147.html on line 257: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."
ellauri147.html on line 263: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it.
ellauri147.html on line 265: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews".
ellauri147.html on line 270: For the week of October 5, 2020, Emily in Paris reached the top ten list of most watched streaming shows per Nielsen. On May 3, 2021, Netflix revealed that the series has been watched by 58 million of households in the month after its debut. The Series remained in UK top 10 list for 40 consecutive days after its release.
ellauri147.html on line 272: The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated.
ellauri147.html on line 274: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.
ellauri147.html on line 279: Hizi Lili "Mr." Collins on kuin onkin juutalaista syntyperää! Sen äiti Mrs. Tavelman on hepreatar, ja sehän piirre periytyy matrilineaalisesti. Mä sanoin izexeni kun näin sen naaman: lyön vaikka vetoa et toi pirpana linssilude on luvattua kansaa. Ja niinhän se vittu olikin! Lilin paapalla Phil Collinsilla ei siihen ole nokan koputtamista.
ellauri147.html on line 281: Phil Collins on maailman 2. rikkain rumpali Ringo Starrin jälkeen, ja 1. tyhmin. Jönsin ikäinen keppikuntoinen hyvinkin sairas pullottelija, jolta en kyllä muista ensimmäistäkään biisiä.Se soitti aluxi yhtyeessä nimeltä 1. Moos. Sen ykkös kpl on Something in The Air, muttei kuitenkaan kai se Fandango. Se taisi olla Abba-silliä. Joo ei tää Phil on aika takatukkamusaa, samaa mitä Rampe ja Naukkis soittaa K-kaupan perällä sähköpianolla.
ellauri147.html on line 283:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145228/phil-collins-2.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 288:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145233/phil-collins-3.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 291: In 1970, Phil Collins got his big break when he became the drummer of iconic rock band, Genesis. It turns out though that his first encounter with Peter Gabriel was pretty awkward. Despite this, their passion for music brought them together and before they knew it, they became one of the most popular bands around.
ellauri147.html on line 293:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145224/phil-collins-1.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 296: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said.
ellauri147.html on line 298: Despite millions of fans looking at him as the nice guy of pop music, Phil Collins showed a very different side during his marriage with Andrea. According to her, he could get very intimidating when they argued due to his short fuse.
ellauri147.html on line 300:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145308/phil-collins-11.jpeg" width="20%" />
ellauri147.html on line 313: She met the love of her life, Phil Collins, in 1980. The couple exchanged the wedding vows on August 4, 1984. Five years after their marriage, the husband and wife were blessed with a girl child. Blessé par une bébé. They named their daughter Lily Collins. Jos ukki Telemannilta olisi kysytty, sen nimi olis Sharon.
ellauri147.html on line 327: Orianne was not the only person he had an affair with. In 1992 he had an affair with Lavinia Lang. They met when he was performing in L.A.
ellauri147.html on line 329:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145311/phil-collins-12.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 336:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145314/phil-collins-13.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 349:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145342/phil-collins-FB.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 353: In 2008, Phil Collins and Orianne Cevey finalized their divorce, with Collins paying a staggering figure – the equivalent of about $32 million. At the time, this was the largest settlement in British celebrity history.
ellauri147.html on line 355:

et/wp-content/uploads/2019/11/27150204/phil-collins-151.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 358: “I couldn’t handle the pain and confusion surrounding my dad’s divorce and I was having a hard time balancing being a teenager with pursuing two grown-up careers,” Phil’s daughter Lily said. (Which ones?) Funnily enough, this wouldn’t be the end of Collins and Cevey’s story together. Until then though, the musician had some issues to deal with…
ellauri147.html on line 359: After his divorce to Orianne, and struggling to play the drums for health reasons, Phil Collins developed a drinking problem, which spiraled out of control. According to him, he required a “medically enforced drying-out process.” Kuivatelakalle niinkuin isä Mefodi. However, his low self-esteem also got in the way of seeing things clearly. No wonder. Paul McCartney´s net worth is 1.2 gigadollars! He could buy Phil 5 times over!
ellauri147.html on line 363:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145326/phil-collins-17.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 366: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult.
ellauri147.html on line 371: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace.
ellauri147.html on line 374:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145328/phil-collins-18.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 379:

et/wp-content/uploads/2019/11/27145739/phil-collins-21.jpg" width="20%" />
ellauri147.html on line 383: Whether it be her mother’s birthday, her sack of wet pennies, or any other typical day, Lily never fails to douche before and after seeing her mother.
ellauri147.html on line 391: Despite making a name for herself as a suspected actress, Lily Collins has admitted that being the daughter of Phil Collins hasn’t necessarily helped her career. Haw haw. Phil is estimated to have a jaw-dropping net worth of $260 million, which he accumulated through his career as a musician, actor, and writer.
ellauri147.html on line 392: Lily has a massive net worth of $8 million, which she has garnered through her career as an actress.
ellauri147.html on line 396: A good question is whether they really earned it. Phil is best known as the singer and drummer of the band Genesis.
ellauri147.html on line 415: She has appeared in other roles such as Priest (Mr. Collins), Rabbetzin, Plouc in a Hole, and The French Teacher.
ellauri147.html on line 419: As per different wiki sites, Jill received $17 million for the divorce settlement. She owns an eclectic antique store.
ellauri147.html on line 420: In her memoir Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me, Lily Collins addressed father Phil’s history with infidelity, claiming that “we can’t rewrite the past. I tried, it just won´t work.” According to her, she was angry and sad at the pain her dad brought to the family.
ellauri147.html on line 428: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.)
ellauri147.html on line 466: She released her book Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me in 2017.
ellauri147.html on line 479: Suomen Phil Collins mitä tulee pallopäisyyteen, rahanahneuteen, pitkästyttävään kimityxeen sekä vittumaisuuteen vanhoille heiloille on Lauri Ylönen. Kertoi Seija, tääkin kaveri oli mulle totaalisen never heard. Ei kiinnosta vittuakaan missä käytte suihkussa. Voitte vaikka imeä izeänne, sanoi pettyneille uudisasukkaille rakennusfirma Siscon edustaja, joka käytti design-asiantuntijana Lauri Ylöstä.
ellauri147.html on line 481: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.
ellauri147.html on line 483: Im November 2010 vermeldeten die finnischen Medien Ylönens Ankündigung, ein Soloalbum zu veröffentlichen. Sein erstes Soloalbum New World erschien am 30. März 2011. Die Vorabsingle Heavy erschien schon am 25. Februar.
ellauri147.html on line 485: Lauri Ylönen heiratete seine langjährige Lebensgefährtin und Mutter seines Sohnes Julius Kristian Ylönen, die ehemalige PMMP-Sängerin Paula Vesala am 8. November 2014 in Las Vegas. Dies gaben beide am 29. Dezember 2014 in einer Mitteilung bekannt. Am 5. Januar 2015 wurde die Ehe in Helsinki registriert. 2016 wurde die Ehe geschieden.
ellauri147.html on line 489: Paula Vesalasta eronnut Lauri Ylönen avautuu MTV:lle rankasta avioerostaan: ”Henkisesti raskas ja liikuttava”. Muusikko puhuu avioerostaan MTV:n haastattelussa. Hän kertoo vuoden 2016 menneen ”äärirajoilla”. – Saan energiaa, kun elämässä tapahtuu paljon, mutta viime vuonna menin jo äärirajoilla. Toisaalta nautin väsymyksestä, sillä se nostaa tunteet pintaan ja tulen luovemmaksi sen johdosta, Ylönen kuvailee. – Jopa henkisesti raskas ja liikuttava avioeroni on tuonut elämään perspektiiviä ja sisältöä biiseihini. Kaikella on merkityksensä ja osaan nauttia Paulan surun sekä epätoivon tunteista. Paula jäi nyt odottamaan nuijapäätä seuraavaa.
ellauri147.html on line 493: Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa.
ellauri147.html on line 502: Tänä syksynä TV5-kanavalla nähdään Design by Lauri -ohjelma, jossa Ylösen suunnittelema talo rakennetaan muun muassa entiselle NHL-tähti Ville Leinolle. Ylösen suunnittelemat talot pantiin puolitekoisina tuusan nuuskaxi Porvoon lähellä. Ei tullut edes tuluskukkaroa. Vain elinikäisiä velkoja. Olisko sittenkin kannattanut käydä ala-aste loppuun. Nääh, ei sitä Havaijilla kukaan ihmettele.
ellauri147.html on line 511: Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan?
ellauri147.html on line 513: Tähän kohtaan on hyvä muistuttaa seuraavasta: aikaisempien vuosisatojen julkkixet eivät eroa millään lailla nykyisistä.
ellauri147.html on line 518: Hän oli luonut kaiken mutta oli näkymätön. Häntä oli kiitettävä ennen kuin söi pikkuleivän, Hänen takiaan oli käytettävä hapsullista rukousliinaa ja ohimokiharoita. Minä osoitin pilveä ja kysyin: "Onko tuo hän?" Isä raivostui: "Idiootti, se on pilvi. Se imee vettä ja ryöpyttää sadetta..."
ellauri147.html on line 523: Iisak Singerin isä hölmö rabbi väitti että Jahve antaa kaikki synnit anteexi kun katuu riittävästi. Se antaa anteexi jopa Nebusaradanille joka hävitti juutalaisten temppelin ja vei kansan orjixi kaxoisvirran rannalle. Kristittyjen Jumala ei kyllä anna anteexi jos pilkkaa pyhää henkeä.
ellauri147.html on line 525: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle!
ellauri147.html on line 531: Carl-Erikillä oli nesessääri, varmaan mammalta. Carl-Erik oli mammanpoika, kuten Isak Singerkin. Ne olivat kumpikin honteloita punatukkaisia mammanpoikia. Moniosainen Nordiska familjeboken meni perintönä Margaretalle, josta sen förbi Jöns Erik. Nu kyllä mäkin vähän mietin sitä, mutten ottanut. Liian paljon osia.
ellauri147.html on line 533: Nebukadnesarin etymologia: From the Babylonian phrase Nabu-kudurri-usur. The first part is the same as Nebo, the Babylonian god of wisdom and writing. Nebuchadnezzar II´s name in Akkadian was Nabû-kudurri-uṣur, meaning "Nabu, watch over my heir". The name was often interpreted in earlier scholarship as "Nabu, protect the boundary", given that the word kudurru can also mean ´boundary' or 'line'.
ellauri147.html on line 534: (Jocularly) from (1) the verb נבא (naba'), to prophesy, (2) the noun כד (kad), a jar, and (3) the verb נצר (nasar), to watch, guard or keep. Prophet, watch my jar.
ellauri147.html on line 536: Nebukadnezars Vater Nabupolassar übernahm in seinem Akzessionsjahr (626 bis 625 v. Chr.) am 16. November (26. Araḫsamna) 626 v. Chr. den Thron. Im Jahr 625 v. Chr. folgte sein erstes Regierungsjahr. Er bezeichnete sich als Sohn eines Niemand.
ellauri147.html on line 537: Nabupolassar war ein Feldherr des assyrischen Königs Sin-šar-iškun, den er verriet. Er ging ein Bündnis mit den Medern gegen die Assyrer ein, die Babylon seit 200 Jahren beherrschten. Das Bündnis besiegte die Assyrer und Nabupolassar ließ 609 v. Chr. alle Hinterlassenschaften der Regentschaft der Assyrer vernichten.
ellauri147.html on line 538: Mindestens drei Söhne sind bekannt: Nabu-šum-lisir, Nabu-zer-ušabši und Nebukadnezar II., der bereits ab 620 v. Chr. als Heerführer für seinen alternden Vater eingesetzt wurde und nach dessen Tod den Thron übernahm.
ellauri147.html on line 540: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin.
ellauri147.html on line 542: 1/4 juutalainen Emily muistuttaa että sanassa team ei ole iitä. Sylvia kexii nokkelasti että Ranskan sanassapa equipe on. Kun toimitaan tii-minä niin se on minä monikossa eli me. Ei se siitä sen kummemmaxi tule. Parasta olisi olla kivi, ne ei pyri minnekään. Paizi Aristoteleen mielestä ne pyrkii alaspäin. Ne on dandyja eikä snobeja.
ellauri147.html on line 544: Hieno runous saa mut kananlihalle, sanoi Kalle pohdittuaan norrjaxi, tykkäiskö sen äiti siitä alkupalana, jos se olisi pieni limainen etana.
ellauri147.html on line 546: Unessa joku amerikkalainen lausui kreikan lammassanaan ois mukaan digamman: oFis. Ne lausuvat myös zetan sd:nä, kuten sanassa nizos 'pesä', ni-sdos. Istu alas, pane perä pesään. ὄϊς (óïs) from Proto-Hellenic *ówis, from Proto-Indo-European *h₂ówis. Cognate with Sanskrit अवि (ávi), Latin ovis, and Old English ēowu (English ewe).
ellauri147.html on line 553: Instagram on vielä etevämpi selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris.
ellauri147.html on line 554: Fasebook on typerästi kaxipuolinen, Instagram tajuaa ettei maailmassa ole muita egoja kuin mä, kaikki muut on mun krannista. Videor ergo sum. Ajatteleminen on valinnaista. Eikä edes suotavaa.
ellauri147.html on line 560: Ja sitten niin monta retakea ja editointia ettei ole yhtään väärää ilmettä, epäröintiä eikä finniä. Kazo silmiin kameraa ja näytä nauravalta. Pelkkä hymyily ei riitä, se näyttää salavihaiselta. Näytä alahampaat ettet näytä väpelöltä. Ellet ole menestyneen näköinen, et menesty. Päinvastoin, menehdyt.
ellauri147.html on line 562: Kexittyäni ton nokkelan Descartes-ozikon olin vissinvarma että se on kexitty ennestään noin 1 zilj. kertaa. Ja olihan se! Seuraava heppu oli löytänyt sen jo 1995 joltain Winnicottilta, D.W.
ellauri147.html on line 566: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner. Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982).
ellauri147.html on line 569: 1999 Promotion zum Dr. rer. med. am Fachbereich Medizin der J.W.Goethe-Universität; Thema der Dissertation bei Stavros Mentzos: Narzissmus zwischen Selbst und Objekt, veröffentlicht unter dem Titel: Narzissmus und Objekt. Ein intersubjektives Verständnis der Selbstbezogenheit, bei Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen 2000.
ellauri147.html on line 573: Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.
ellauri147.html on line 574:
ellauri147.html on line 576: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
ellauri147.html on line 577:
ellauri147.html on line 581: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.
ellauri147.html on line 582: Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.
ellauri147.html on line 584: Auch nicht die verfallstheoretischen Diagnosen, die daran den Verlust von Scham, die Auflösung des Überich oder gar das Verschwinden des Subjekts meinen ablesen zu können. Dem notorischen Verachtungsdiskurs mag ich mich schon deshalb nicht anschließen, weil er von Autoren geführt wird, die sich selbst gerne im Rampenlicht der Öffentlichkeit sehen und um Aufmerksamkeit ringen, also partizipieren am medialen Spiel um Bedeutung, das sie zugleich so angewidert diagnostizieren. In der öffentlichen Anerkennung, nicht im stillen Kämmerlein, erweist sich geradezu ihre Identität als Intellektuelle – auch sie wollen schließlich gesehen, gehört, beachtet und schließlich anerkannt werden. Dazu müssen sie einen Markt finden, der ihre Produkte abnimmt, und am medialen Wettbewerb teilnehmen, ob sie das wollen oder nicht.-->
ellauri147.html on line 586: Tämä ei suinkaan tarkoita ilmiantamista, vaan johtaa meidät keskelle asiaa. Narsistinen apina, jonka älykkäät mielet tunnistavat nykyaikaisessa sosiaalisessa luonteessa, on jatkuva kumppani omalla älyllisellä alueellaan. Me kaikki, jotka kirjoitamme kirjoja, kirjoitamme artikkeleita tai luennoimme, olemme kaikki riippuvaisia lukijoista, kuuntelijoista, katsojista, jotka havaitsevat luomuksemme. Kirjallisuudentutkija Peter von Matt (1979) kutsui kerran taiteilijan "0pus-fantasiaa", jonka kuviteltu yleisö on aina sisällyttänyt, tajuttomaksi ajatukseksi, joka hiljaa liittyy luovaan prosessiin; Se ei ole vain työ, joka "ylistää mestaria", vaan myös eräänlainen ennalta kuviteltu yleisö.
ellauri147.html on line 587: Narsismi, jota Lacan (1936) kutsui kerran "egon kuvaajaksi" legendaarisessa esseessään peilinäyttämöllä, ei voi tehdä ilman tätä kuvitteellista toista. Siinä on – tässä on yhtäläisyys dramaattiseen tai teatraaliseen identiteettiin, josta Dieter Thomä puhui avauspuheenvuorossaan – performatiivinen ulottuvuus, joka ilmeisesti löytää runsaasti ravintoa nykymediamaailman oikukkuudesta: narsistisella esityksellä on lavastuksen luonne, lavastus, joka on yleensä tajuton, mutta jolla on usein kynnys tajuihin, strategisesti työstettyä suorituskykyä.
ellauri147.html on line 588:
ellauri147.html on line 591: Otetaan tuore esimerkki uuden median maailmasta. Internetissä on hyvin usein käytetty sivusto, jota käytetään tällä hetkellä kuumasti nuorten keskuudessa ja jota alkuperäisessä versiossa kutsutaan "Kuuma vai ei?", saksaksi "Olenko seksikäs?". Kyse on oman valokuvan asettamisesta maailmanlaajuiseen verkkoon ja sen tuomitsemisesta tuntemattomien pelaajien mittakaavassa. Niin sanottu "houkuttelevuusbarometri" vaihtelee välillä 1 - 10, lao "täysin houkuttelevasta" "erittäin houkuttelevaan". On myös "parhaita" taulukoita, jotka on eriytetty sukupuolen ja sosiaalisten ryhmien mukaan, jotain, kuten houkuttelevimpien valokuvien osumaparaateja, eli "houkuttelevin opiskelija", "houkuttelevin sihteeri" jne.
ellauri147.html on line 592: Nimettömien katsojien – sekä omien että osallistuvien ystävien – arviot eivät nyt vain anna haluttua palautetta virtuaalitilasta, vaan ne muodostavat myös mielenkiintoisia keskustelunaiheita klikissä. Valokuvallisen itseesittelyn tavoitteena on vastaus kahdella tavalla: suoraan se tähtää välillisesti välillisesti vertaisten kaikuun, jolle salainen sivukuva kysymyksessä: Kuinka houkutteleva olen todella? Onko tämä narsismi, narsismi "puhdasta", kuten voisimme sanoa halventavasti? Vai onko tämä suhde, eräänlaista hajoamista suhteesta, joka on kieltämättä juossut mediapalautteen virtuaalisiin alankoihin?
ellauri147.html on line 593:
ellauri147.html on line 596: Joka tapauksessa kyse ei tietenkään ole seksuaalisuudesta, kuten tämän verkkosivuston otsikko saisi meidät uskomaan, vaan identiteetistä. Interaktiivinen mediapeli omasta kuvastamme kertoo meille jotain erilaista narsismista kuin mihin olemme tottuneet puhuessamme itsetuhoisuudesta. Minut on nähty, joten olen! Tämä narsistinen identiteetin löytämisen malli näyttää vakiintuneen nykyään yleisesti. Narsismin peilifunktio, joka oli kerran lapsen, murrosiän ja nuoruuden alue, on niin sosialisoitu läpitunkevan välisoinnin maailmassa, että emme voi enää erottaa:
ellauri147.html on line 597: Onko täällä tapahtunut yhteiskunnan infantilisointi, joka puolestaan saa lapsuuden katoamaan rajattuna vaiheena; vai pitäisikö meidän puhua kollektiivisesta taantumisesta raaka-aineiden tuotannon kokonaisvallassa, mikä tekee itsestä myös hyödykkeen, joka on myytävä. Videor ergo summa on tavallaan narsistisen fantasian salainen mantra, joka esitetään yhä uudelleen nykymaailman kapriileissa. (Kuva: New Yorkerin karikatyyri, jonka nimi voisi olla "POSTMODERNI MIES ETSIMÄSSÄ SIJAINTIA").
ellauri147.html on line 599: Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können:
ellauri147.html on line 604: Donald Woods Winnicott FRCP (7 April 1896 – 25 January 1971) was an English paediatrician and psychoanalyst who was especially influential in the field of object relations theory and developmental psychology. He was a leading member of the British Independent Group of the British Psychoanalytical Society, President of the British Psychoanalytical Society twice (1956–1959 and 1965–1968), and a close associate of Marion Milner.
ellauri147.html on line 608: Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers).
ellauri147.html on line 610: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal.
ellauri147.html on line 622: "... nymfomaanin tapauksessa, jonka on antauduttava kaikille miehille epätyydyttävän narsistisen rakkauden tarpeen vuoksi, tai frigidivampissa, jonka on viettelettävä kaikki miehet samasta syystä, mutta samalla kieltää heidät narsismin tai jopa naisen tapauksessa, joka puhdistaa itsensä, ja joka päinvastoin laiminlyö itsensä, koska hän uskoo itsensä täysin, joka voi lopulta mennä jopa harhaan.
ellauri147.html on line 625: Narsistinen on se, joka rakastaa itseään hyvin, mutta myös joku, joka rakastaa itseään huonosti tai ei ollenkaan. Narsistit vetäytyvät maailmasta tai hämmästyttävät heitä urotöillään. Homoseksuaali on narsistinen, samoin kuin heteroseksuaali, joka hehkuttaa maskuliinisuuttaan jne." Vi är alla narcissister när vi dör...
ellauri147.html on line 626:
ellauri147.html on line 630: Teorian historiassa karkea analyysi voi erottaa kolme narsismiteorian perinteen riviä, jotka dokumentoivat metapsykologisen sekaannuksen. Ensimmäinen koskee kiistaa sielun elämän alkuperästä, joka on kytenyt 30-luvulta lähtien: ensisijainen narsismi vaiko kohdesuhde on kiistanalainen kysymys täällä. Toisella rivillä voidaan ottaa huomioon yritykset kaapata narsismin käsite viettiteorian avulla. – Toisaalta kolmas perinnelinja muodostuu kaikista niistä lähestymistavoista, jotka yhdistävät narsismin libidon ulkopuoliseen itsetuntoon (onko sitä?) ja ymmärtävät sen eräänlaisena henkisen sääntelyn periaatteena. Siitä lähtevä rönsyilevä kirjallisuus on pirstaloitunut (ja suoraan sanoen aivan hanurista).
ellauri147.html on line 632:

Kohdesuhdeteoria (engl. object relations theory), joskus myös kohdesuhteiden teoria, korostaa tarpeentyydytyksen (klassisen psykoanalyysin viettien) asemasta (ihmis)suhteita. Kohdesuhdeteoria kehittyi brittiläisen psykoanalyysin piirissä (Melanie Klein, Donald W. Winnicott); käsitteen muotoili psykoanalyytikko Ronald Fairbairn vuonna 1952. Kohdesuhdeteorian keskeisenä kysymyksenä on se, kuinka aikaisemmat kokemukset merkityksellisten ihmisten kanssa ovat edustettuina minän, toisten, sekä minän ja toisten välisten suhteiden piirteinä. Et niinkö jotain tollasta sosiaalista epäonnistumista, ennenkaikkea vanhempien syyllistämistä, ei vaan Freudin solipsismia. Kohde (oikeammin olio)- ja relaatiotietokannoista puhuttiin myös käpistelytieteessä. Edelliset ovat hierarkkisia, jälkimmäiset tasapäisiä.

ellauri147.html on line 634: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.
ellauri147.html on line 635: Demgegenüber bilden eine dritte Traditionslinie all jene Ansätze, die den Narzissmus jenseits der Libido mit dem Selbstwertgefühl verbinden und als eine Art von seelischem Regulationsprinzip verstehen – diese Linie beginnt mit Paul Federn und setzt sich über die Konzepte von Joffe und Sandler, Herrmann Argelander bis zu Robert Stolorow fort. Inzwischen ist die ausgeuferte Literatur versandet.
ellauri147.html on line 638: Esimerkiksi Balintin kohdesuhdeteoria kieltää varhaisen sielun luostarielämän ja sen myötä ensisijaisen narsismin olemassaolon. Tämä käsite perustuu yhden hengen psykologiaan, joka on korvattava kahden hengen psykologialla. Eli sielun varhainen elämä perustuu alkuperäiseen kohdesuhteeseen, "ensisijaiseen rakkauteen", eli se on ihan vanhempien vika.
ellauri147.html on line 639:
ellauri147.html on line 641: Grunberger ja Chasseguet-Smirgel yrittävät pelastaa libidoteoreettisen mallin monimutkaisessa panohalun ja narsismin dialektikassa olettaen ikuisen narsistisen taantumisen taipumuksen palata jännitteettömään kohdunsisäiseen paratiisiin, taipumus, joka hyödyntää vaistojen kehittymistä hienostuneella tavalla: oidipaalinen fantasia on vain tämän taipumuksen peittäminen toisenlaisella kohtuunpaluulla - kastraatioahdistus on itse asiassa uusi painos paljon vanhanaikaisemmasta pelosta, se aktivoi uudelleen narsistisen halun, nimittäin traumaattisen erottamisen äidin pillusta syntymähetkellä.
ellauri147.html on line 642:
ellauri147.html on line 644: Joffe ja Sandler, mutta myös Argelander (kuten kohuttua) vapauttavat narsismin täysin ajavista teoreettisista konnotaatioistaan ja virittävät nautintoperiaatteen lisäksi oman itsesäätelyn turvallisuusperiaatteensa äidin ja lapsen varhaisen sukulaisuuden (kuten Balintin) sisäisenä perintönä. Stolorov kuvailee narsismia eräänlaiseksi henkiseksi termostaatiksi, joka säätelee sisäistä johdonmukaisuutta ja itsetuntoa ulkomaailmaa silmällä pitäen. Ihan höpöhöpöä.
ellauri147.html on line 645:
ellauri147.html on line 647: Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298.
ellauri147.html on line 648:
ellauri147.html on line 652: Narsismin käsitteen ilmeinen ristiriita ja valikoivuuden puute juontaa juurensa Freudiin, kuten voidaan odottaa. Hänen "Narsismin käyttöönotto" on todellinen aarreaitta monipuolisimmista metapsykologisista muunnelmista, joihin lähes kaikki psykoanalyysivirrat ovat viitanneet teoreettisen historiansa, kohdesuhdeteorian sekä egopsykologian aikana, ohjaavat teoreetikkoja sekä itsepsykologit.
ellauri147.html on line 653:
ellauri147.html on line 655: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä.

ellauri147.html on line 656:
ellauri147.html on line 658: Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön.
ellauri147.html on line 659:
ellauri147.html on line 661: Sekunda-ekologisessa versiossa ensisijainen narsismi mallinnettiin kohdunsisäisen maailman ja sen synnytyksen jälkeisen jatkamisen jälkeen äiti-lapsi-dyadissa. Kohteen ja kohteen, sikiön ja kohdun välillä, vauvan ja äidin välillä ei vieläkään ole psykologista eriytymistä. Vaistonvaraisuutta ei ole vielä kehitetty. Kohteen miehitystä ei voi erottaa kohteen miehityksestä (kein Wunder). Kohde on eksistentiaalisesti välttämätön, mutta sitä ei pidetä kohdena. Itsetunto on rajaton, "valtamerellinen".
ellauri147.html on line 662:
ellauri147.html on line 664: Eli siis ensinmainitussa narsisti on ameeba jonka tehtävä on niellä muita pieneliöitä vihamielisessä alkusopassa. Jälkimmäisessä se on onneton pikku sikiö joka ei tahdo päästää irtii äiskän napanuorasta. Valize siitä egollesi mieleinen.
ellauri147.html on line 666: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.
ellauri147.html on line 668: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
ellauri147.html on line 670: Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen.
ellauri147.html on line 671:
ellauri147.html on line 673: Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa.
ellauri147.html on line 676: Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys. Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä.
ellauri147.html on line 677:
ellauri147.html on line 679: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri147.html on line 681: Lapsi kokee ja kohtelee esinettä, vaikka hän pitäisi sitä erillisenä, affektiivisesti ikään kuin hän voisi hävittää sen. Sen itsenäisyyden tunnustaminen lisäisi avuttomuutta katastrofin pelkoon. Winnicott on kuvannut tätä kehityksen käsitteessään absoluuttisesta riippuvuudesta itsenäiseen itseensä erittäin hienosti: optimaalisen kieltäytymisen kautta keskimääräinen hyvä äiti antaa lapselle mahdollisuuden aggressioon, joka on suunnattu epäonnistumista vastaan ulkopuolella ja luo siten kohteesta, koska se selviää aggressiosta, jotain riippumatonta (objektin käyttö).
ellauri147.html on line 682:
ellauri147.html on line 684: Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan.
ellauri147.html on line 690: Narsismi sijaitsee välituotteessa, joka yhdistää itsensä toiseen. Narsismissa koemme itsemme ympäristömme väliaineessa. Narsismissa esiintyvä erikoinen itsesuhde on intersubjektiivisesti "saastunut". Muut ovat peili, jossa saamme refleksiivisesti itsekuvamme ja säätelemme itsetuntoamme, niitä pidetään tiedostamattomana näkymänä kaiun tai peilivaikutuksen odotuksessa. Se on sivuttain katsova maailmankuva, jossa on hiljainen kysymys siitä, mitä imagoa maailma meistä tekee. Narsismissa katsomme salaa toista, kun hän katsoo meitä ja reagoi siihen, mitä näemme, epäilemme tai fantasioimme.
ellauri147.html on line 691:
ellauri147.html on line 692: Samalla puolustamme kuitenkin myös itsenäisyyttämme maailmasta ja suojelemme itseämme tuskallisilta riippuvuuden kokemuksilta, joihin annamme tiedostamattamme kunnioitusta tunnustuksen halulle. Epäilen, että narsismissa ilmaisemme jotain siitä, mikä on identiteetin paradoksaalinen ydin: olla ainutlaatuinen ja erehtymätön, toisin sanoen olla erilainen kuin toinen ja että muut tunnustavat sen juuri tässä ominaisuudessa. Narsismi osoittaa jossain määrin tietämättämme jotain itsensä tai identiteetin välisubjektiivista perustuslaista. Koska tällainen oivallus loukkaa meitä, emme halua tietää siitä mitään, aivan kuten vauva ei voi tietää mitään riippuvuudestaan. Edes narsismissamme me emme ole itsenäisiä olentoja, joita haluaisimme niin kovasti olla.
ellauri147.html on line 694: Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.-->
ellauri147.html on line 697: Nu, Tämä kuulostaa monimutkaiselta ja jotkut epäilevät epistemologista munatanssia. Voisimme sanoa, että metapsykologia on muutenkin spekulaatiota, filosofiaa, metafysiikkaa. Heidän kapriilejaan ei tarvitse ottaa niin vakavasti, aivan kuten emme ota kuoleman vaistohypoteesia vakavasti ja hymyile – ja silti voimme puhua tuhoisista pyrkimyksistä. Jossain vaiheessa se oli Freudin toivo, neurofysiologia, edistyminen aivotutkimuksessa, esimerkiksi kognitiotieteiden yhteysmallit korvaisivat vanhentuneet metapsykologiset käsitteet.
ellauri147.html on line 698: Harjoittajina noudatamme kliinistä teoriaa. Kyse on potilaista, jotka tulevat luoksemme mielisairauden kanssa. Narsismissa meitä kiinnostaa narsistinen häiriö. Yhdistämme tämän toiveeseen siitä, että tässä olisi ainakin yksi termien täsmällinen ja pätevä käyttöala. Loppujen lopuksi tiedämme, mistä on kyse. Mutta tiedämmekö sen?
ellauri147.html on line 699:
ellauri147.html on line 720: Psykoanalyysin kehitykseen ja koulunkäyntiin liittyy myös teoreettisten ja diagnostisten ja diagnostisten terapeuttisten näkemysten kasvava siirtyminen henkisten tilojen alkuvaiheisiin. Melanie Kleinin ja hänen opiskelijoidensa suosittelema brittiläisen alkuperän kohdesuhdeteoria on muuttanut sisäisen psyykkisen rakenteen muodostumista - lähinnä egon ja super-ego-rakenteiden muodostumista - takaisin elämäkertaan siinä määrin, että jopa klassiset edipaaliset tilakuvat voidaan tulkita "varhaisten" häiriöiden ilmaisuksi.
ellauri147.html on line 721: Michael Balint on huomauttanut vauvan perusalttiudesta primaarisen ympäristön puutteisiin, ja sitä voidaan pitää narsististen häiriöiden teorian edelläkävijänä teoriallaan "perushäiriöstä". "Ensisijaisen äitiyden" käsitteellään Winnicott kiinnittää huomiota myös varhaisimman esinesuhteen merkitykseen henkisen kehityksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Lopuksi Heinz Kohutin narsismiteoria ja sen kehittyminen erityisesti itsepsykologiaksi ovat auttaneet keskittymään "alkeellisen itsensä olemassaoloon varhaisimmassa lapsuudessa" terapeuttisessa tilanteessa, mutta myös diagnostisissa luokissa ja metapsykologisessa mielessä(8) ja keskittymään siten "varhaisen" tai "narsistisen" häiriön tasoon. lykätä.
ellauri147.html on line 723: Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können.
ellauri147.html on line 724: Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.-->
ellauri147.html on line 726: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.
ellauri147.html on line 727:
ellauri147.html on line 729: Reiche näkee nostalgisessa transfiguraatiossa "ehjän neuroosin ehjässä kulttuurissa"(11) alkuperämyytin – historiallisesti katoavasta – itsenäisestä egosta, joka liittyy loppuajan tunnelmiin, joka ei enää kykene konflikteihin ja sublimaatioon ilman auktoriteetin ja arvosuuntautuneisuuden asianmukaista sisäistämistä ja ilmaisee itsensä varhaisten narsististen häiriöiden muodossa – ja hän tunnistaa tässä ennen kaikkea diagnostisen tehtävän riippuvuuden Piilevä maailmankuva psykoanalyytista.
ellauri147.html on line 734: Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"?
ellauri147.html on line 735:
ellauri147.html on line 740:

Liioiteltu itsetunto
ellauri147.html on line 743:
Välinpitämättömyyden tai aggression, häpeän ja alemmuuden tunteet
ellauri147.html on line 754: ... laajennetaan tarkistetussa DSM-III-R(13) -käyttäytymisessä yhdeksään käyttäytymiseen, joista viiden pitäisi riittää narsistisen häiriön diagnosointiin samanaikaisesti:
ellauri147.html on line 758: Suhteita käytetään omiin tarkoituksiinsa.
ellauri147.html on line 760: Itsetunto ja siihen liittyvä halu houkutella huomiota ovat liioiteltuja.
ellauri147.html on line 762: Oma henkilö ja sen ongelmat ovat niin ainutlaatuisia, että vain erityiset ihmiset voivat ymmärtää niitä.
ellauri147.html on line 766: Omat vaatimuksesi pidetään korkeina, etuuskohtelua odotetaan.
ellauri147.html on line 772: Kateuden tunteet määrittävät sisäisen viestinnän.
ellauri147.html on line 775: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen:
ellauri147.html on line 777: 1. Kritik wird mit – manifester oder latenter – Wut beantwortet.

ellauri147.html on line 782: 6. Die eigenen Ansprüche werden hoch gehalten, bevorzugte Behandlung wird erwartet.

ellauri147.html on line 788: DSM:n uudessa versiossa IV(14) DSM-III-R:n ensimmäinen kriteeri, erityinen herkkyys kritiikille, korvataan toisella kriteerillä, jossa korostetaan ylimielisyyttä ja ylimielisyyttä käyttäytymisessä ja asenteessa. Salman Akhtar (1996)(15) Kernbergin julkaisemassa oppikirjassa, jota onneksi nyt tarkistetaan, laajentaa nämä DSM-oireluettelot profiiliksi "Synteesiyrityksessään" ja erottaa kuusi aluetta, joilla narsistisen persoonallisuuden ominaisuudet paljastuvat:
ellauri147.html on line 790: In der neuen Version IV des DSM(14) wird das erste Kriterium des DSM-III-R, die besondere Kritikempfindlichkeit, durch ein anderes Kriterium ersetzt, das auf die Arroganz und Überheblichkeit in Verhalten und Einstellung abhebt.
ellauri147.html on line 791: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen:
ellauri147.html on line 794:
1. Itsekäsite
2. Ihmissuhteet
3. Sosiaalinen sopeutuminen
4. Eettiset näkemykset, standardit, ihanteet
5. Rakkaus ja seksuaalisuus
6. Kognitiivinen tyyli.
 ellauri147.html on line 800: 4. ethische Auffassungen, Standards, Ideale
 
 ellauri147.html on line 805: Se lisää tähän profiiliin dynaamisen ulottuvuuden, jossa se erottaa näkyvissä olevat piilotetuista / toukka-asteen ominaisuuksista. Loppujen lopuksi tällä tavoin kuvatut profiililuokat näyttävät kuitenkin niin ylikuormittuneilta, mielivaltaisilta ja erilaisilta, että narsistisen persoonallisuushäiriön tarkkaa differentiaalidiagnostiikkaa on vaikea saavuttaa kliinisten ominaisuuksiensa avulla. Esimerkiksi luokassa "Ihmissuhteet / piilotetut" Akhtar esittelee omituisen ominaisuuden: "Taipumus olla vastaamatta kirjeisiin" tai samaan luokkaan / näkyvä vaikeasti toteutettavissa: "Kyvyttömyys osallistua ryhmätoimintaan todella aidossa (painotus kaivos, M.A.)".
 ellauri147.html on line 806: "Eettisten periaatteiden" joukossa on "ilmeinen innostus sosiaalipoliittisiin huolenaiheisiin" (näkyvä) ja "epäusko viranomaisia kohtaan" narsistisen persoonallisuuden ominaisuuksina, ja "kognitiivisessa tyylissä" narsismin luonnehtiminen on (näkyvä) "kielen suosiminen" ja "nopean tiedon saamisen suosiminen" sekä (salainen) "kielen ja puheen käyttö itsetunnon säätelemiseksi", joiden on tarkoitus luonnehtia narsismia. (ibid., s. 18f.)
 ellauri147.html on line 808: Diesem Profil fügt er eine dynamische Dimension hinzu, auf der er sichtbare von verdeckten/larvierten Merkmalen unterscheidet. Die so beschriebenen Profilkategorien wirken aber am Ende so überladen, beliebig und disparat, dass es schwerfällt, damit eine präzise differentialdiagnostische Abgrenzung der narzisstischen Persönlichkeitsstörung mit Hilfe ihrer klinischen Merkmale zu leisten. So führt Akhtar etwa unter der Kategorie ‘Interpersonale Beziehungen/verdeckt’ das skurrile Merkmal ein: „Tendenz, Briefe nicht zu beantworten“ oder unter derselben Kategorie/sichtbar die schwer operationalisierbare : „Unfähigkeit, wirklich authentisch (Hervorhebung von mir, M.A.) an Gruppenaktivitäten teilzunehmen“.
 ellauri147.html on line 809: Unter den ‘Ethischen Grundsätzen’ finden wir „offensichtlichen Enthusiasmus für sozialpolitische Belange“ (sichtbar) und „Uneherbietigkeit gegenüber Autoritäten“ als Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit und beim ‘Kognitiven Stil’ sind es die (sichtbare) „Vorliebe für die Sprache“ und die „Vorliebe für jede schnelle Art, Wissen zu erlangen“ sowie die (verdeckte) „Benutzung von Sprache und Sprechen zur Regulation des Selbstwertgefühls“, die den Narzissmus kennzeichnen sollen. (ebd., S. 18f.)-->
 ellauri147.html on line 811: Jopa tämä pieni ote osoittaa, että psykoanalyyttisen luokan sisällyttäminen mielenterveyden häiriöiden kuvaavaan käsikirjaan ei ilmeisesti voi korvata tämän luokan selvennystä. Ongelmana on, että näillä vaa´oilla - differentiaalipsykologian tai elinlääketieteen mallin mukaisesti - teeskenneltiin, että narsistinen häiriö on henkilön ominaisuus, yksilölle niin sanotusti kuuluvien ominaisuuksien oireyhtymä. Mutta kun narsismi välittyy itsensä ja esineensä välillä, se on suhdeluokka ja narsistinen häiriö on jotain, joka ilmenee vuorovaikutuksessa ja sen hiljaisissa, tajuttomissa maailmoissa.
 ellauri147.html on line 812:
 ellauri147.html on line 814: Psykoanalyyttinen prosessidiagnoosi etenee eri tavalla. Siirto-vastatranstransassiprosessin terapeuttisessa tilanteessa voimme tuntea narsismin ja sen häiriön. Differentiaalidiagnoosin kannalta merkitykselliset vihjailevat viestit ovat:
 ellauri147.html on line 819: Katso minua, kuuntele minua, kiinnitä huomiota minuun, ihaile minua! tai: pidä minua, rakasta minua, tunnusta minut! – se voi tarkoittaa myös: koska kieltäydyt katsomasta minua (tai huomiota, ihailua, tunnustusta), vetäytyn sinusta tai hyökkään sinua vastaan! Joskus myös: Tunnen oloni mahtavaksi ja maailman kanssa – tai maailmassa, joka (on) kohdellut minua näin, en halua olla mitään tekemistä! Siirtoprosessissa, ei vain narsististen häiriöiden hoidossa, vaan erityisesti psykoosien terapeuttisessa käsittelyssä, jonka Freud oli erottanut "siirtoneurooseista", koska niillä ei ollut tartuntakykyä niin kutsuttuina "narsistisina neurooseina" - olemme tällaisten viestien vastaanottajia, kuten tunnistamme vastaläpäisemisen tunteidemme analysoinnissa.
 ellauri147.html on line 824: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.
 ellauri147.html on line 825: Onnistuneiden tunnistusprosessien tuloksena Honneth kuvaa refleksiivistä itsesuhdetta, joka kantaa jälkiä hänen sukupolvien välisestä alkuperästään. (16) Tämä "positiivinen itsesuhde", joka heijastuu esineiden väliseen suhteeseen, on ymmärrettävä "eräänlaiseksi sisäänpäin kääntyväksi luottamukseksi, joka antaa yksilölle turvallisuuden sekä tarpeiden ilmaisemiseen että hänen kykyjensä soveltamiseen"(17). Se on parafraasi siitä, mitä kutsuisimme terveeksi narsismiksi tänään – tai turvallisen, välillisesti hankitun identiteetin perustunnuksista. Wille zur Macht!
 ellauri147.html on line 827: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.
 ellauri147.html on line 828: Als Resultat gelungener Anerkennungsprozesse beschreibt Honneth ein reflexives Selbstverhältnis, das die Spuren seiner intersubjektive Herkunft trägt.(16) Diese in der Objektbeziehung sich spiegelnde „positive Selbstbeziehung“ sei „als eine Art von nach innen gerichtetes Vertrauen zu verstehen, das dem Individuum Sicherheit sowohl in seiner Bedürfnisartikulation als auch in der Anwendung seiner Fähigkeiten schenkt“(17). Es ist eine Umschreibung dessen, was wir heute gesunden Narzissmus nennen würden – oder eben das Grundgefühl einer sicheren intersubjektiv erworbenen Identität.
 ellauri147.html on line 831: Epäilykset tunnustamisesta tai kieltäytymisestä herättävät epäkunnioituksen tunteita. Alitajuisesti järjestetyssä taistelussa tunnustamisesta suoritetaan sitten väitteitä, jotka vaikuttavat narsistisen häiriön erilaisissa diagnostisissa oirekuvauksissa "huomion etsimiseen", "huomion vaatimiseen" tai "vaativaan ihailuun", "narsistisena vihana" tai "narsistisena vetäytymisenä". Ne ovat intersubjektiivisia ohjaavia oireita, joissa uhattuna oleva itsensä, joka kieltää sen riippuvuuden, joka on suunnattu vaativasti tai aggressiivisesti kohdetta vastaan - tai kääntyy kokonaan pois siitä ja mukana olevissa fantasioita (puhumattakaan tajuttomassa) pitää esinettä entistä voimakkaammin.
 ellauri147.html on line 833: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
 ellauri147.html on line 837: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
 ellauri147.html on line 839: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
 ellauri147.html on line 841: On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että tarvitsemme sukupolvien välisen paradigman "Narsismin aikakauden" (Lasch 1995) vallitsevien identiteettihäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon, joka julistettiin viime vuosisadan viimeisessä vaiheessa. Zeitgeist pakottaa meidät jo tähän. Sisäänpäin kääntyneen itsevarmuuden "cogito, ergo sum", karteesinen itsetutkiskelumalli, korvataan mediamaailmassa yleisön identiteettiä luovalla näkemyksellä, joka esitetään meille keskusteluohjelmissa ja politiikan teatraalisilla lavastoissa: "videor, ergo summa". Big Brother on postmodernin identiteetin tuotantolaboratorio. Heijastuksen kaipuu kaikkialla läsnä olevassa kamerassa näyttää meille jotain conditio humanan intersubjektiivisuudesta. Selvitämme, keitä olemme ympäristöpalautteessa.
 ellauri147.html on line 842: Media narsismi vain varjostaa tätä henkisen olemassaolomme peruspiirretä, joka on peräisin ensisijaisesta narsismista. Vauva on riippuvainen äidin pitotoiminnosta ja hymystä hänen katseessaan. Infantiili narsismi pyrkii ihailemaan ympäristöä. Nuoruuden itsesäätely tapahtuu sukupolvien välisessä peilitilassa. Taiteilijan narsismi tarvitsee yleisön suosionosoituksia.
 ellauri147.html on line 844: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt.
 ellauri147.html on line 847: Mutta kuinka objektiivisesta subjektiivisesta, ulkosisuskosta, miten aineellisesta sielusta syntyy - nämä ovat ratkaisemattomia kysymyksiä, joita apinatieteet kysyvät itseltään. Over to you, Tolstoin Lexa! Tässä on nyt ylösnousemuxen paikka!
 ellauri147.html on line 852: Eli siis, jokaisella tieteellis-teknillisellä aikakaudella on omat suosikkihäiriönsä, jotka johtuvat siitä millä lailla EAT! FUCK! ja KILL! on järjestetty. Tää aika on narsistien kukinta-aikaa, koska sielu ei enää ole ruumiissa, vaan pilvessä. Ollaanko jo siis taivaassa?
 ellauri147.html on line 857: Hot or Not, currently rebranded as Chat & Date, is a rating site that allowed users to rate the attractiveness of photos submitted voluntarily by others. The site offered a matchmaking engine called 'Meet Me' and an extended profile feature called "Hotlists". The domain hotornot.com is currently owned by Hot Or Not Limited, and was previously owned by Avid Life Media. 'Hot or Not' was a significant influence on the people who went on to create the social media sites Facebook and YouTube.
 ellauri147.html on line 859: Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first).
 ellauri147.html on line 861: In 2005, as an example of using image morphing methods to study the effects of averageness, imaging researcher Pierre Tourigny created a composite of about 30
 ellauri147.html on line 862: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.
 ellauri147.html on line 864: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.
 ellauri147.html on line 868: The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm.
 ellauri147.html on line 870: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.
 ellauri147.html on line 872: A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.
 ellauri147.html on line 874: Neoteny (/niˈɒtəni/) also called juvenilization, is the delaying or slowing of the physiological (or somatic) development of an organism, typically an animal like homo sapiens. Neoteny is found in modern humans (compared to other primates). In progenesis (also called paedogenesis), sexual development is accelerated. In the best case of nymphettes, both happen at the same time.
 ellauri147.html on line 876: Both neoteny and progenesis result in paedomorphism (or paedomorphosis), a type of heterochrony. It is the retention in adults of traits previously seen only in the young. Such retention is important in evolutionary biology, domestication and evolutionary developmental biology.
 ellauri147.html on line 878: Some authors define paedomorphism as the retention of larval traits, as seen in salamanders. Paedophiliacs do not restrict attention to fellow salamanders, but dig young chicks clearly more.
 ellauri147.html on line 883: Tänpä tautta Freud ei trendaa enää, kun sukuviettiä ei ole mitään syytä tukahduttaa. Jengi ei ole enää hysteeristä eikä pode neurooseja, vaan angstaavia masixia ja/tai stressaantuneita ilmastoahdistuneita narsisteja.
 ellauri147.html on line 892: "Keittiön ovi avautui ja sisään astui nainen silmälaseissa ja tukka nutturalla (Varsovassa harvinainen näky). Hänellä oli kellertävät kasvot, leveä nenä, turpeat huulet ja keltaiset silmät. Koko hänen olemuxessaan oli jotain rahvaanomaista. Povi törrötti kuin parveke. Rintaa ja vazaa peitti iso tunika. Kengät olivat muodottomat. Hän näytti palvelijalta tai köyhältä torikauppiaalta." (Singer: Isäni seurakuntaa.)
 ellauri147.html on line 894: Ovela ämmyrkäinen löi muka jarrut päälle viime tingassa, hyvin tietäen että läpi menee kumminkin. Eikä siinä sen mielestä muuta vikaa ollutkaan kuin että liian kallis tarjous, pitäis tinkiä. Vitun viurusilmä.
 ellauri147.html on line 899: eteenpäin
 
 ellauri150.html on line 3: eta charset="utf-8">
 ellauri150.html on line 22: et" href="mystyle.css">
 ellauri150.html on line 26: Sisälmysluetteloon
 ellauri150.html on line 28: eteenpäin
 ellauri150.html on line 38: Kun kazon taapäin näitä 150 albumia lähes 2300 paasauxineen, tajuan taas eri selvästi tän "kadun totuuden": Me ollaan täällä vaan kuluttamassa energiaa entropiaxi, putkimatoina jotka syövät informaatiota yhdestä päästä ja paskantavat järjestäytymätöntä materiaa toisesta. Ei mitään toivoa että muistaisin edes omat paasauxeni, muista puhumattakaan. Mutta ei se olekaan tässä tärkeää. Täällä vaan eletään kunnes kuollaan; syödään ja paskannetaan, eikä sitten enää eletä, kuten sen Esko Valtakoira näppärästi tiivisti. Taivaassakin perseet tervataan. Aurinko palaa loppuun, avaruuden rauha palautuu. Eikä puhettakaan uudesta varvista! Ei jaxa!
 ellauri150.html on line 43: Tässä numerossa on haja-ajatuxia erilaisista lurjuxista sekä rupikonnista, joita tulee eteen klikkiuutisissa (kiitos Seija!) sekä vanhemmassa kirjallisuudessa. Syitä on sekä sysissä että sepissä, se on näiden sepitteiden sanoma. Pata soimaa tässä kattilaa. Pienilläkin padoilla on korvat, ja Esko Valtalinjalla lautasantennit.
 ellauri150.html on line 49: Ylellä viikko sitten esitetyn Marja Sannikka -jakson tarkoitus oli selvittää, miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Toisin kävi.
 ellauri150.html on line 53: Ylen Marja Sannikka -ohjelman jakso, jossa vierailivat toimittaja Renaz Ebrahimi ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja, on ollut iso puheenaihe sosiaalisessa mediassa koko viikon.
 ellauri150.html on line 56: 26.11. 13:38 | Päivitetty 26.11. 13:51
 
 ellauri150.html on line 59: Ylen Marja Sannikka –ohjelman kohuttua, viime perjantaina esitettyä Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla -jaksoa on katsottu tähän mennessä Yle Areenassa noin 483 000 kertaa. Esimerkiksi aiemmalla, rokotteita käsittelevällä jaksolla on reilu 44 000 katsomiskertaa.
 ellauri150.html on line 61: Niin sanotun ”woke-jakson” tarkoitus oli selvittää, voiko hyvien asioiden ajamisesta seurata pahaa ja miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Ironista, kuten ohjelmaa seuranneen somekeskustelun perusteella jo tiedämme.
 ellauri150.html on line 68: SUURIN kohu nousi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan kahdesti jaksossa lausumasta n-sanasta. Luonnontieteilijän koulutuxella Valtaoja yritti selittää, että neekeri-sanan merkitys riippuu kontekstista eikä neekeristä, ja antoi siitä kaksi esimerkkiä, toisen Peppi Pitkätossu -kirjasta ja toisen kansanedustajan puheista.
 ellauri150.html on line 72: Myös haastateltavien valintoja ihmeteltiin: miksi yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisen keinoista on kutsuttiin puhumaan luonnontieteilijä Osmo Tammisalo ja tähtitieteilijä Valtaoja? Koskako ne on tunnettuja linssiluteita ja setämiespaskiaisia?
 ellauri150.html on line 74: Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja aktivisti Hai Nguyen sanoo, että ohjelman isoin ongelma oli se, miten rasismia siinä käsitettiin.
 ellauri150.html on line 80: Heti ohjelman aluksi Sannikka esitteli ”viisi esimerkkiä hyvää tarkoittavista keinoista, joista voi olla haittaa”. ”Woke-kulttuuri” niputettiin muutamiin kärkkäisiin, sieltä täältä revittyihin otsikoihin, jotta tunteet varmasti kuumenisivat kotikatsomoissa.
 ellauri150.html on line 82: Rasismikeskustelun kannalta kyseenalaisin oli n-sanan lausumisen lisäksi kohta kaksi. Siinä Sannikka ihmetteli sitä, että ennen on pyritty eroon siitä, että ”meidät nähtäisiin ihonvärin, sukupuolen tai etnisyyden kautta”, mutta nyt yllättäen savunaamat kiinnittää siihen ize huomiota. What gives?
 ellauri150.html on line 86: Sama ajatus toistui myöhemmin. Ohjelman vierailta Valtaojalta ja toimittaja Renaz Ebrahimilta Sannikka kysyi, mitä he ajattelevat siitä, että väriin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin aiemmin – lisääkö vai vähentääkö se rasismia?
 ellauri150.html on line 88: Valtaoja tokaisi, että ”kyllähän se tavallaan lisää”. Valtaojan mukaan ”pitäisi pyrkiä kaikkien ihmisten kulttuuriin”, ja että ”me kaikki kuulumme samaan yhteiseen ihmiskuntaan”.
 ellauri150.html on line 90: ”Jos aletaan lokeroimaan ja poteroimaan, että ainoastaan tässä kulttuurissa saa tehdä näin – ei tule parempaa maailmaa, jota me kaikki tavoitellaan (kukin kohdaltamme tietysti)”, hän sanoi.
 ellauri150.html on line 95: Tämän jälkeen Ebrahimi selitti, miten puhumalla ihonväristä nähdään todellisuus: kaikilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia ja etuoikeuksia. Tämän näkemällä ja tunnustamalla voisi päästä joskus siihen maailmaan, jossa ”me kaikki olisimme aidosti yhdenvertaisia, eikä tarvitsisi korostaa mitään asioita”, Ebrahimi sanoi.
 ellauri150.html on line 97: Ajatusta siitä, että ihonväristä tai rodullistamisesta ei haluta puhua, kutsutaan värisokeaksi rasismiksi (eng. colorblind racism), Hai Nguyen kertoo.
 ellauri150.html on line 105: Yhdysvalloissa ajattelutavan juuret juonnetaan 1950–60-luvuille, kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansainväliseen rasisminvastaiseen liikkeeseen sekä valkoiselta puolen laissez faire-kapitalismin hallintomalliin eli meritokratiaan. Sen perimmäinen ajatus nojaa siihen, että yksilöt tulisi nähdä ensisijaisesti saavutustensa ja lahjakkuutensa avulla.
 ellauri150.html on line 107: ”Se on jalo tavoite, mutta se ei toteudu millään tavalla. Meritokratia piilottaa sen, että ihmisiä kohdellaan aktiivisesti eri tavoin esimerkiksi heidän nimensä, vanhempien syntyperän, ihonvärin tai uskonnon perusteella”, Nguyen sanoo.
 ellauri150.html on line 109: HELSINGIN YLIOPISTON professorin ja rasismitutkijan Suvi Keskisen mukaan myös Suomessa ja Pohjoismaissa esiintyy niin sanottua värisokeutta, jossa ihonväriä tai muiden rodullistavien asioiden merkitystä ei tunnisteta. Mitäs valizit tollaisen sukunimen sekä vanhemmat, ei ollut viisasta.
 ellauri150.html on line 111: Rodullistaminen viittaa kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin, joissa ylläpidetään rasistisia erotteluja ja valtajärjestystä. Tässä ajattelussa valkoisuus on normi, jota vasten muita arvioidaan. Valkoisuus ei tarkoita pelkästään ihonväriä, vaan muita siihen liitettäviä ihanteita ja ideaaleja.
 ellauri150.html on line 113: Keskinen kertoo, että Suomessa ”värisokeus” on liittynyt etenkin ihanteeseen hyvinvointivaltiosta ja universalismista, eli että palveluja ja ajatustapoja sovelletaan kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Toisen maailmansodan ja juutalaisvainojen jälkeen toivottiin, että rasismista päästäisiin eroon lopettamalla puhe roduista, kun se ei onnistunut lopettamalla rotuja.
 ellauri150.html on line 115: ”Sen sijaan alettiin puhua etnisyydestä ja kulttuurisista eroista. Ongelma on kuitenkin se, että yhteiskunnassa on paljon erilaisia toimintatapoja, joissa rodullistavat erottelut olivat ja ovat edelleen voimassa”, Keskinen sanoo.
 ellauri150.html on line 117: Yksi konkreettinen esimerkki siitä on hänen mukaan se, miten esimerkiksi arabinkielinen miehen nimi vaikeuttaa selvästi asunnon saantia. Vuokramarkkinoiden lisäksi erottelu ja syrjintä näkyy työnhaussa ja koskee myös esimerkiksi venäläisiä ja puolalaisia.
 ellauri150.html on line 119: Kun puhutaan ihonväristä, ei kyse ole pelkästä ihon sävystä kirjaimellisesti, vaan kaikista ulkoisista piirteistä, jotka käsitetään valkoisesta normista poikkeavaksi.
 ellauri150.html on line 126: Toisaalta puhe itsestä esimerkiksi ruskeana tai mustana on tilan ja oman identiteetin haltuun ottamista yhteiskunnassa, jossa valkoisuus on normi.
 ellauri150.html on line 128: ”Se, että nyt puhutaan kasvavassa määrin rodullisuudesta ja sen tuottamista merkityseroista, tuo esiin sen miten meitä kohdellaan”, Nguyen sanoo.
 ellauri150.html on line 130: Kun puhutaan ihonväristä, ei kyse ole pelkästä ihon sävystä kirjaimellisesti, vaan kaikista ulkoisista piirteistä, jotka käsitetään valkoisesta normista poikkeavaksi.
 ellauri150.html on line 132: Rasismitutkimuksessa puhutaankin usein rodullistamisesta ja rodusta (race). Suomen yleiskielessä, kuten tässäkin jutussa, ihonväri on kuitenkin usein helpompi sana, koska rotuun liitetään helposti negatiivisia lisämerkityksiä.
 ellauri150.html on line 134: Ajatus siitä, ettei ihonväristä tai rodusta olisi soveliasta puhua näkyy Nguyen ja Keskisen mukaan myös siinä, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Ei-valkoisia ihmisiä ei tilastoida Suomessa muuten kuin äidinkielen perusteella tai maahanmuuttajuudella.
 ellauri150.html on line 136: Silloin iso osa rodullistetuista ihmisistä jää rasismia mittaavan tutkimuksen ulkopuolelle. Mistäs maasta sinä olet kotoisin, kysytään syntyperäiseltä mutakuonolta. Kylläpäs sinä puhut hyvää suomea.
 ellauri150.html on line 140: Esko Valtaoja kommentoi tällä viikolla Iltalehdelle, että Renaz Ebrahimi ”on yhtä vaalea kuin hänkin” ja ettei ymmärrä, mitä pahoittelemista hänen n-sanojen käytössään silloin olisi. Eihän ollut yhtään neekeriä kuulolla, ei täällä olla millään etelämeren saarella.
 ellauri150.html on line 142: Rasismitutkija Suvi Keskinen sanoo, että ruskea ja musta –termien käyttämisestä kieltäytyminen, silloinkin kun henkilö itse niin pyytää, liittyy värisokeaan ajatteluun.
 ellauri150.html on line 144: ”Ne tulkitaan silloin rodullistavana nimittelynä. On kuitenkin aivan eri asia, jos ihminen identifioituu itse ruskeaksi tai mustaksi kuin että joku muu käyttää heistä esimerkiksi n-sanaa, jonka historia on ihan toisenlainen”, Keskinen sanoo.
 ellauri150.html on line 150: Tässäkin, kuten muissakin identiteetteihin liittyvissä termeissä, pitäisi kuunnella henkilöä itseään, mitä termiä hän haluaa itsestään käyttää. Esko haluaa hänestä käytettävän termiä kalju räkälusikka. Haarloser Rotzlöffel.
 ellauri150.html on line 152: Etuoikeuksien kiistämiseen liittyy myös nostalgisointi. Ennen oli paremmin, mitään ei saa enää sanoa. Silloin nykytilanne kehystetään ongelmalliseksi.
 ellauri150.html on line 153: KESKUSTELU etuoikeuksista on usein raskasta. Eikä pelkästään siksi, että omat etuoikeudet olisi vaikea tunnistaa, vaan koska tilannekohtaisuutta ei oteta usein huomioon.
 ellauri150.html on line 155: Moni menee puolustuskannalle, jokaisen elämään mahtuu kurjuutta. Osalle puhe etuoikeuksista on heti todiste ”woke-kulttuurista” ja sen ”vaarallisuudesta”.
 ellauri150.html on line 157: Kaikilla on valtaa ja etuoikeuksia, jotka näkyvät eri tilanteissa eri tavoilla, Nguyen sanoo ja antaa esimerkin: Sambiasta tulleella arvostetulla tutkijalla on asiantuntijavaltaa omalla alallaan. Samaan aikaan tämän ihmisen valta pienenee sellaisessa tilanteessa, jos hän kävelee kadulla ja poliisi pysäyttää kysyäkseen papereita. Musta ylikomisario britti poliisisarjasssa ei saanut traktorinomistajaa peruuttamaan kuin panemalla päälle poliisinvalot autosta.
 ellauri150.html on line 159: ”Pitäisi muistaa, että valkoisuus on valtava etuoikeus Suomessa. Ihan siksi, ettei joudu sellaisiin tilanteisiin kuin ruskeat ja rodullistetut ihmiset joutuvat.”
 ellauri150.html on line 161: Etuoikeuksien kiistämiseen liittyy myös nostalgisointi. Ennen oli paremmin, mitään ei saa enää sanoa. Silloin nykytilanne kehystetään ongelmalliseksi.
 ellauri150.html on line 163: ”Ongelmana ei ole kuitenkaan rasismin määritelmän muuttuminen tai laajentuminen, vaan ennen marginaaliin sysätyt ihmiset, jotka ovat saaneet valtaa ja näkyvyyttä”, Nguyen sanoo.
 ellauri150.html on line 165: SEN jälkeen kun Renaz Ebrahimi oli jaksossa selittänyt, miksi ihonväristä pitää puhua, Valtaoja tokaisi, ettei ymmärtänyt Ebrahimin puheesta ”sanaakaan”.
 ellauri150.html on line 167: ”Sä oletat tietäväsi, mitä Marja ja minä ajattelemme sinusta. Eihän se voi pitää paikkansa”, tähtitieteen emeritusprofessori virkkoi. Marja ja minä, me.
 ellauri150.html on line 169: Ja kun Ebrahimi sanoi Valtaojalle, että Nenäpäivä on "ongelmallinen ja kärsimyskuvastoa ylläpitävä", meni Valtaoja heti puolustuskannalle.
 ellauri150.html on line 171: ”Jos tääkin on jotain rasistista juttua niin en mä sitten tiedä.” No vittu et kyllä tiedäkään. Mene vaan kotiin kasvattamaan uutta rupea. Vaikka sen punaisen nenän päähän. Päättämään nenäpäiväsi mahd. ripeästi.
 ellauri150.html on line 177: Kyse on valtasuhteista, kolonialismin historiasta ja siitä, miten kuva afrikkalaisista vääristyy ja ihmisyys kutistuu, kun näemme paikalliset toistamiseen vain kurjuuden keskellä elävinä uhreina.
 ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
 ellauri150.html on line 181: Keskustelussa asetelma tuli heti kättelyssä selväksi. Valtaoja jäi pahasti alakynteen Ebrahimin argumentoidessa. Nyrkkeilytermein ilmaistuna Valtaoja laski suojauksensa alas, mikäli hän edes koetti suojautua. Hän oli ylimielinen ja kaikkitietävä kosmologi, jonka ei tarvitse suojautua. Ebrahimin sanat upposivat suoraan sinne, mihin oli tarkoitus. Valtaoja ei tätä kuitenkaan huomannut. Eipä tarvitse enää ihmetellä hidasälyisen meikäläisenkään, mitä tarkoittaa valkoisen miehen taakka. Vielä hidasälyisempi astronomi näytti mallia. Älykkyys on yliarvostettua, sanoo Esko Valtakoira Apu-lehdessä. Vai oliko se Seurassa.
 ellauri150.html on line 183: Valtaoja luettelikin hyvän tekemistään, kuten kävi Tampereella nenäpäivillä ja liittyi prosenttiliikkeeseen. Hän esiintyi kuin fariseukset ja kirjanoppineet, joista Uusi testamentti kertoo. He antoivat mintut ja tillit ja lahjoittivat temppelille torvensoittajan kulkiessa heidän edellään.
 ellauri150.html on line 186: ”Mun on pakko sanoa, etten ymmärrä tästä sanakaan.”
 ellauri150.html on line 187: Ehkä sanat tulivat selkärangasta? Minä olen kosmologi ja emeritus professori, jolta tullaan kysymään, onko Jumala löydetty avaruudesta. Jos minä en ymmärrä keskustelussa, mistä on kysymys, niin ei kukaan järkeväkään valkoinen mies voi ymmärtää.
 ellauri150.html on line 191: ”Esko Valtaoja sekä kiihkomielinen että minäkuvansa sokaisema Höpöhöpö.” Uuden Suomen ylösnousseen haavoja tökkimättömällä Tuomaalla on epäilemättä oma lehmä ojassa.
 ellauri150.html on line 199: Esko Valtaoja on lähinnä tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Onko ketään kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002.
 ellauri150.html on line 203: 1975–1987 ja oli siellä tähtitieteen dosentti vuosina 1986–2001.
 ellauri150.html on line 209: Hän jäi eläkkeelle professorin tehtävästä 1. syyskuuta 2015. Hänellä diagnosoitiin okasolusyöpä vuonna 2019 ja hänet leikattiin. Muttei nähtävästi tarpeexi. Eikä oikeasta paikasta.
 ellauri150.html on line 213: Vanhassa testamentissa kerrotaan Aabrahamin vaimon Saaran nauraneen. Hänen kuulemansa asia oli naurettava. Saara nauroi, koska ei uskonut sitä, mitä kuuli.
 ellauri150.html on line 217: Kun seuraa Marja Sannikan ohjelmasta leimahtanutta keskustelua, niin se muistuttaa pelottavasti Sodoman kehitystä, alkaen Lootin perhekunnan tulosta kaupunkiin. Oudot, vieraat projisoidaan määräilijöiksi, jotta ulos sulkeminen heidän omasta tilastaan, talostaan, näyttäisi oikeutetulta.
 ellauri150.html on line 219: Avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja kirjoittaa vielä kiukustuneena Seurassa woke-ilmiöistä.
 ellauri150.html on line 221: – Jos tämä nyt on sitä maailmaa paremmaksi tekevää ”woke”-kulttuuria, johon kuuluva on alati ”hereillä”, tietoinen yhteiskunnallisesta alistamisesta ja muista epäkohdista, laskekaa minut tästä lähtien pysyvästi unikekojen porukkaan. Minä lähden nyt tästä Naantaliin, tai siis Turkusse.
 ellauri150.html on line 223: Hänen mukaansa ”todelliset ongelmat eivät ratkea elitistisellä pelleilyllä tai vainoharhaisella syyttelyllä, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo”.
 ellauri150.html on line 225: Elitistisellä? Tästä sananvalinnasta näkee että Esko on pysynyt paxun vernissan alla kemiläisenä persuna.
 ellauri150.html on line 229: – Eikä sukupuolinen tasa-arvo edisty sillä, että heterot eivät enää saa näytellä homoja elokuvissa, tai että aina muistetaan käyttää vain ja yksinomaan poliittisesti täysin korrektia nimitystä – tällä haavaa LGBTQ+, kohta ehkä vieläkin monikirjaimisempi. Kyllä nimitys lepakko-homo-kaxineuvoinen-transu-vinokas on paljon lyhyempi ja selvempi. Ja suomalaisempi. Vielä lyhempi on "epänormaali".
 ellauri150.html on line 233: Eskon tähtitieteellisen julkaisut ilmestyivät takuulla samaisessa Seura-lehdessä ja Avussa.
 ellauri150.html on line 235: Yksi ammateistani on esiintyvä taiteilija, ja teen normaalisti vuodessa yli 50 puhekeikkaa. Nyt kaikki ylimääräiset esiintymiset ja tulot ovat menneet nollille kuten monilla muillakin.
 ellauri150.html on line 240: Veikkaan, että juhlien sijaan vietämme synttäreitäni vaimon kanssa kahdestaan mökkiparatiisissamme Kainuussa. Ellei okasyöpä jo sitä ennen syö. Ei syönyt.
 ellauri150.html on line 244: Esko Valtaoja, Avaruustähtitieteen professori vastaa:
 ellauri150.html on line 248: Tiedemiehet usein unohtavat olevansa tunteilevia eliöitä, joita ohjaa pohjimmiltaan sama hormoniperäinen epärationaalinen ajattelu kuin meitä kaikkia. Ei siinä paljon auta vaikka olis infomaani.
 ellauri150.html on line 253: Colette Stevens on Romain Rollandin hahmo nälkävuoden pituisessa sarjassa jossa loputtomasti seikkailee Romainin nenäkäs alter ego Juha-Risto.
 ellauri150.html on line 255: Colette Stevens. HR Director. "Regardless of the working relationship, Colette always displays the same valuable characteristics - she is very bright, totally commercial, able to build strong and lasting relationships and is great fun to be around.
 ellauri150.html on line 257: Colette Stevens is in one word- incredible! She went above and beyond during our home purchasing process, and well beyond! She was by our side every step of… the way, making sure that we knew exactly where we were in the process, along with what the next steps would be. She was constantly in communication with us and made us feel at ease.
 ellauri150.html on line 259: Sori noi oli vääriä Colette Stevensejä. Tässä aito näyte kirjasta La Foire sur la place:
 ellauri150.html on line 261: Parmi les jeunes filles du monde, — peu nombreuses d’ailleurs, — que Christophe avait pour élèves, était la fille d’un riche fabricant d’automobiles, Colette Stevens. Son père était Belge, naturalisé Français, fils d’un Anglo-Américain établi à Anvers et d’une Hollandaise. Sa mère était Italienne. C’était une famille bien parisienne. Pour Christophe, — pour bien d’autres, — Colette Stevens était le type de la jeune fille française.
 ellauri150.html on line 263: Elle avait dix-huit ans, des yeux noirs veloutés, qu’elle faisait doux aux jeunes gens, des prunelles d’Espagnole, qui remplissaient tout l’orbite de leur humide éclat, un petit nez un peu long et fantasque, qu’elle fronçait et remuait légèrement en parlant, avec des moues mutines, les cheveux désordonnés, un minois chiffonné, la peau médiocre, frottée de poudre, les traits gros, un peu gonflés, l’air d’un petit chat bouffi.
 ellauri150.html on line 265: De proportions toutes menues, très bien habillée, séduisante, agacinante, elle avait des manières mignardes, précieuses, niaisottes ; elle jouait la fillette, se balançant deux heures dans son fauteuil à bascule, poussant des petits cris, des :
 ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne.
 ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano.
 ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent.
 ellauri150.html on line 275: Christophe l’attirait, pour beaucoup de raisons, dont la première était qu’il n’était pas attiré par elle. Il l’attirait encore, parce qu’il était différent de tous les jeunes gens qu’elle connaissait : elle n’avait jamais essayé encore d’une potiche de cette forme et de ces aspérités. Il l’attirait enfin, parce qu’experte, de race, à évaluer du premier coup d’œil le prix exact des potiches et des gens, elle se rendait parfaitement compte qu’à défaut d’élégance, Christophe avait une solidité, qu’aucun de ses bibelots parisiens ne pouvait lui offrir.
 ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé.
 ellauri150.html on line 279: Dans le salon de l’hôtel aristocratique, décoré de tapisseries un peu pâles, avec, sur un chevalet, au milieu de la pièce, le portrait de la robuste madame Stevens par un peintre à la mode, qui l’avait représentée languissante, comme une fleur sans eau, les yeux mourants, le corps tordu en spirale, pour exprimer la rareté de son âme millionnaire, — dans le grand salon aux baies vitrées, donnant sur de vieux arbres, que la neige poudrait, Christophe trouvait Colette toujours assise devant son piano, ressassant indéfiniment les mêmes phrases, se caressant les oreilles de dissonances moelleuses.
 ellauri150.html on line 301: — Vous le savez très bien ; et je ne vous le dirai pas, parce que ce ne serait pas convenable.
 ellauri150.html on line 309: — Parfaitement. Vous lui dites : « Cher piano, cher piano, dis-moi des gentils mots, encore, caresse-moi, donne-moi un petit baiser ! »
 ellauri150.html on line 311: — Mais voulez-vous vous taire ! dit Colette, moitié riante, moitié fâchée. Vous n’avez pas la moindre idée du respect.
 ellauri150.html on line 317: — Oh ! je vous en prie, ne mêlons pas la musique à cela ! Ei sekoteta meloneja asiaan!
 ellauri150.html on line 329: — Cela me dégoûte d’entendre parler de la musique, comme d’un libertinage… Oh ! ce n’est pas votre faute. C’est la faute de votre monde. Toute cette fade société qui vous entoure regarde l’art comme une sorte de débauche permise… Allons, assez là-dessus ! Jouez-moi votre sonate.
 ellauri150.html on line 335: — Vous êtes poli ! disait Colette, vexée, — ravie, au fond, d’être ainsi rudoyée.
 ellauri150.html on line 337: Elle jouait son morceau, s’appliquant de son mieux ; et, comme elle était habile, elle y réussissait très passablement, parfois même assez bien. Christophe, qui n’était pas dupe, riait en lui-même de l’adresse « de cette sacrée mâtine (sekarotuinen narttu), qui jouait, comme si elle sentait ce qu’elle jouait, quoiqu’elle n’en sentît rien ». Il ne laissait pas d’en éprouver pour elle une sympathie amusée. (Narsismimarkkeri!) Colette, de son côté, saisissait tous les prétextes pour reprendre la conversation, qui l’intéressait beaucoup plus que la leçon de piano. Christophe avait beau s’en défendre, prétextant qu’il ne pouvait dire ce qu’il pensait, sans risquer de la blesser : elle arrivait toujours à le lui faire dire ; et plus c’était blessant, moins elle en était blessée : c’était un amusement pour elle. Mais comme la fine mouche sentait que Christophe n’aimait rien tant que la sincérité, elle lui tenait tête hardiment, et discutait mordicus (izepäisesti). Ils se quittaient très bons amis.
 ellauri150.html on line 339: Vizi jopa oli self-satisfied misogynic morceau Romain Rollandilta. Se olikin just sellainen tyyppi. Colette maxaa sille samalla mitalla, vaikkei Risto sitä edes tajua:
 ellauri150.html on line 343: Autour de Colette Steve grouillent d'écœurants petits snobs, riches pour la plupart, en tout cas oisifs et qui, tous, prétendent écrire. C'était une névre sous la Troisième République. C'était surtout une forme de paresse vaniteuse le travail intellectuel étant de tous le plus difficile contrôler et celui qui prête le plus au bluff. Ces gens parlent sans cesse de pensée, tout en ne ressemblant attacher d'importance qu'a l'agencement des mots, n'ont d'autre culte que le culte du moi, griment leur esprit, suivent deux ou trois modèles ou miment une idee. La force, la joie, la pitié, la solidarité, le socialisme, l'anarchisme, la foi, la liberté c'étaient des rôles pour eux. Ils avaient le talent de faire des plus chères pensées une affaire de littérature et ramener les plus heroiques elans de l'ame humaine au role d'articles du salon, de cravates a la mode.
 ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings!
 ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”.
 ellauri150.html on line 351: 17. syyskuuta 1894 turvallisuuspalvelun päällikkö Jean-Conrad Sandherrin apuri majuri Hubert Joseph Henry sai käsiinsä luettelon, joka sisälsi kaupiteltavia sotilassalaisuuksia. Myynnissä oli listan mukaan muun muassa uuden ranskalaisen 120 millimetrin tykin tarkat tiedot. Henryn mielestä tällaisia tietoja ei voinut olla kuin tykistön upseereilla. Hän alkoi tutkia papereita ja törmäsi Alfred Dreyfusin kirjoittamaan raporttiin edelliseltä vuodelta. Henryn mielestä luettelon ja raportin käsialat olivat samat, ja hän sai myös työtoverinsa vakuuttuneiksi Dreyfusin syyllisyydestä. Dreyfusiin ei luotettu, sillä hän oli juutalainen ja Elsassissa syntyneenä häntä pidettiin saksalaismyönteisenä.
 ellauri150.html on line 354: Turvallisuuspalvelun Hubert Henryn todistus teki vaikutuksen tuomareihin. Hän väitti tienneensä saksalaisten vakoojasta jo jonkin aikaa, ja oikeussalissa hän osoitti Dreyfusia ja väitti tätä kyseiseksi vakoojaksi. Kun Henryä pyydettiin todistamaan väitteensä, hän totesi että ”on sellaisia salaisuuksia, joita upseeri ei paljasta edes hatulleen”.
 ellauri150.html on line 356: Neljän päivän oikeudenkäynnin jälkeen tuomarit vetäytyivät miettimään päätöstään. Tuolloin he saivat sotaministeriltä määräyksen tuomita Dreyfus. Samana iltana tuomarit äänestivät yksimielisesti Dreyfusin tuomitsemisen puolesta. Dreyfus vietiin vankeuteen Pirunsaarelle Ranskan Guayanan rannikolle.
 ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.
 ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.
 ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna.
 ellauri150.html on line 364: Esterházy oli joutunut 1890-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneiden sijoitusten ja pelivelkojen vuoksi. Nämä seikat johtivat siihen, että Esterházysta ilmeisesti tuli vakooja, joka välitti maksusta salaisia tietoja saksalaisille.
 ellauri150.html on line 365: Esterházy pakeni kohua Englantiin, jossa hän vietti loppuelämänsä työskennellen salanimellä muun muassa kielenkääntäjänä. Esterházyn muistiinpanoista on löytynyt todisteita siitä, että hän todella vakoili Saksan hyväksi.
 ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan.
 ellauri150.html on line 374: et.fi/image/8104500/landscape16_9/1600/900/233b9c67db5df81413b15073a5f85061/xW/SomeSharing/esa-saarinen-oma.jpg" height="200px" />
 ellauri150.html on line 378:
 Jyrki Lehtola’s Tweets
 
 ellauri150.html on line 380: Hmm. Duckduckgo. Klik. Ei vittu ei tää kokki Ilkka Lehtola voi millään olla Ilta-Pulun sika-Lehtola? Ei, ehdin unohtaa jo etunimen, tää sika-Lehtola on Jyrki. Jyrki Jyrki, älä tyrki. Ilta-Pulun Jyrki Lehtola on monta numeroa limaisempi, setämäisempi ja kusipäisempi kuin toi kokkirepukka. Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja. Kirjoittaja on aivan käsittämätön perse. Riittää kazoa vaan sen kolumnien ozikoita, niin näkee millaisen niljakkeen kanssa ollaan tekemisissä. Vittu tälläset häiskät pitäis viedä saunan taaxe oikein kiireellisyysjärjestyxessä. Eikä sen läpyskäkään kelpaa edes perseen pyyhintään, on se sevverran virulentti liuhake.
 ellauri150.html on line 382: Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
 ellauri150.html on line 384: Ei vittu täähän on se sama Jyrki Lehtola, joka toimi aikoinaan Markku Eskelisen kanssa häräntappoaseen, eikun siis sen toisen kotieläinaiheisen kulttikirrjan, sanos nyt, sianhoito-oppaan, kakkoskuskina? Tämmönen ilkiökö likasankojournalisti siitä tuli isona? No ei ihme oikeastaan. Ei sillä ollut senkään vertaa lahjoja kuin pikku-Markulla. Häntä on pidetty yhtenä maan harvoista kirjoittajista, jotka tulevat toimeen pääasiassa lehtikolumneilla. Lehtolan isä oli edesmennyt Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola. Jyrki Lehtolan veli Juha Lehtola on käsikirjoittaja ja ohjaaja. Samanlaista paskaporukkaa noi on kaikki Lehtolat. Päivääkään ei ole kunnollista työtä tehty. Ja Tamperrreelta tottakai.
 ellauri150.html on line 395: Ei se tunnu kivalta, mutta miehenä osaan erottaa tunteet faktoista ja fakta on se, että nyt oltais kipeästi kaivattu presidentin ja muiden aikuisten kokemusta, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan 2020. Vaan entäs tänään?
 ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.
 ellauri150.html on line 401: Muut näkökohdat on perseestä. Ne eivät liity talouteen, työolosuhteisiin, selviämiseen, vaan puhujaan itseensä, joka pyrkii eteenpäin urallaan uhriuttaessaan itsensä osaksi laajempaa historiallista sortoa.
 ellauri150.html on line 402: Ja kun kulttuurissa mölistään, jää meidän muiden ääni mölyn alle, mikä on sikäli väärin, että fyrkat kuuluu vanhoille, ahkerille valkoisille hyvävelimiehille eikä itsensä ruskeiksi brändänneille tytöille.
 ellauri150.html on line 409: Pitäis laittaa jonkinlainen graafi maailman tapahtumista ja siitä minkälaisia kynäilijöitä ne on kulloinkin houkutelleet kiven alta esille. Esim toi fin de sieclen dekadenttiporukka oli 1870 sodan häviäjiä ja niiden lapsia.
 ellauri150.html on line 410: Samaan aikaan toisaalla hälisivät kapinoivat ryssät ja niiden aateliset äänitorvet Lexa sekä Dosto. Skandinaavit hälisivät ja, Ruozin vallan rapistuttua, Ibsen sekä Strindberg ehkä myös. Cyrano oli messissä vetämässä hönöön sveduille.
 ellauri150.html on line 412: Niiden lapset, seuraava polvi oli jo fasisteja ja esinazeja. Modernistit, Robert Musil ja se saku, Broch. Tää oli jo burzhuaa luokan vastaista tehdastyöläiskapinaa.
 ellauri150.html on line 416: Les jeunes gens de 1912 animes par le goût de l'action, le patriotisme, desireux d'ordre et de le soucieux d'un retour à la tradition, unissant à un solide mai un idéalisme sain, sans nostalgie de paradis perdu.
 ellauri150.html on line 418: A la veille de la guerre de 1914 certains peuvent merveiller de la nouvelle jeunesse. H. Lavedan. dans L'Illus oppose au jeune homme de 1880 le jeune homme de 1913 renforcé, musclé, nerveux et discipliné, être de combat de réfléchie, héros en perpétuelle puissance, animé d'un souffle guerrier.
 ellauri150.html on line 420: Dans ce méme hebdomadaire, le Petit Guide des étrangers, le 20 septembre 1913, admire et prétend que les étrangers ne peuvent qu'aimer l,'allure simple et sportive des jeunes Françaises et le Français dont le veston sanglé, le visage rasé, le cheveu plat, dégagé, le chapeau bien enfoncé témoignent d'un goût pour l'hygiene et l'action.
 ellauri150.html on line 422: Les heros de la guerre mondiale. Ja turpaan tuli taas sankolakeille. Seuraavat vänisijät suuren isänmaallisen sodan jälkeen oli sitten Celine Sartre ym. kumppanit. Sit 60-luvun sexikokeilut. Jne. jne. Kyltää on sitten niin ennustettavaa.
 ellauri150.html on line 426: Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Silläkin oli pitkät wiixet niin kuin lähes kaikilla fin de siecle tyypeillä (paizi Baudelairella, joka olikin vähän varhaisempaa ikäpolvea). Se kirjotti myös L'homme que j'ai tué, josta tehdystä filmistä Franz me tykättiin, Kristina ei.
 ellauri150.html on line 428: Me nähtiin Rostandin näytelmä Cyrano de Bergerac Pirjo ja Kimmo Koskenniemen kuzusta Suomenlinnan kesäteatterissa. En muista siitä enää YHTÄÄN mitään. Juoni oli jotain sellasta, että Savinienin piti kosiskella serkkunsa Roxanen puolesta jotain puisevaa mutta normaalinenäisempää hemmoa.
 ellauri150.html on line 430: Le vicomte intervient et provoque Cyrano, qui réplique par une brillante tirade à l’honneur de son propre nez. Tout en rimant, il sort son épée et bat en duel le vicomte, que ses amis évacuent blessé, tandis que l'assemblée acclame le vainqueur. Le calme revient. Cyrano est secrètement amoureux de sa cousine Roxane mais son physique disgracieux du fait de la taille de son nez l’empêche de se déclarer.
 ellauri150.html on line 432: Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli kolmikymmenvuotisen sodan veteraani ja monipuolinen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus innoittivat Edmond Rostandia kirjoittamaan näytelmänsä Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes.
 ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.
 ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
 ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
 ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.
 ellauri150.html on line 451:
 Quo vadis Petre? Men Ben Hur står det till?
 
 ellauri150.html on line 455: Quō vādis? (Classical Latin: [kʷoː ˈwaːdɪs], Ecclesiastical Latin: [kwo ˈvadis]) is a Latin phrase meaning "Where are you marching?". It is also commonly translated as "Where are you going?" or, poetically, "Whither goest thou?", or even "Whatsup doc? Munch munch"
 ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate.
 ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other ~~films~~ novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature.
 ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.
 ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim.
 ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
 ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild."
 ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.
 ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.
 ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.
 ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.
 ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.
 ellauri150.html on line 494: Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479.
 ellauri150.html on line 499: Lew Wallace oli kenraali joka tunaroi siviilisodassa jossain Shilohin taistelussa niin että Grant antoi sille potkut. Sodan jälkeen siviilissä Wallace ei lakannut jauhamasta tätä.
 ellauri150.html on line 506: "But this repetition of the old story is just the fairest charm of domestic discourse. If we can often repeat to ourselves sweet thoughts without ennui, why shall not another be suffered to awaken them within us still oftener."— Hesp.: Jean Paul F. Richter.
 ellauri150.html on line 512: Balthasar on se tietäjä joka toi Jee-suxelle Mirjam voidetta.
 ellauri150.html on line 518: In the spectacle of a great assemblage of people there are always the bewilderment and fascination one feels while looking over a stretch of sea in agitation.
 ellauri150.html on line 522: In a certain sense, after all, the mission of the Nazarene was that of guide across the boundary for such as loved him; across the boundary to where his kingdom was set up and waiting for him, and them as were worth it.
 ellauri150.html on line 529: "Let the blasphemer go first. The Son of God should be able to save himself. We will see."
 ellauri150.html on line 535: Aika pahasti Lew silti syyllistää prejudiced judeja. Paizi Estheriä tietysti. Muze onkin helleenistynyt.
 ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.
 ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.
 ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!"
 ellauri150.html on line 577: The countenance of the Egyptian softened; something like a smile played about her lips. She looked at the children upon the floor.
 
 ellauri150.html on line 578: "There is something," she said.
 
 ellauri150.html on line 582: Ben-Hur, when he was told of the visit, knew certainly what he had long surmised—that on the day of the crucifixion Iras had deserted her father for Messala. Nevertheless, he set out immediately and hunted for him vainly; they never saw him more, or heard of him The blue bay, with all its laughing under the sun, has yet its dark secrets. Had it a tongue, it might tell us of the Messiah.
 ellauri150.html on line 594: Mut hei, filmissä ei Messiaalta mennyt pää vaan jalka vaan? Vai miten sille kävi? Missä vaiheessa sille kävi kalpaten? Entäs miten kävi Iralle? Höh nimeä ei löydy. Musta näyttää että tässä on kaiken kaikkiaan 3 eri loppua. Onkohan ne Lewin, sizen mykkäfilmin, ja viimesexi homokolmikon?
 ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers.
 ellauri150.html on line 598: Judah visits the leper colony, where he confronts Esther while she delivers supplies to his mother and sister. Esther convinces Judah to not see them. Judah visits Pilate and rejects his patrimony and Roman citizenship. He returns with Esther to the leper colony, reveals himself to Miriam and learns that Tirzah is dying. Judah and Esther take Miriam and her daughter to see Jesus, but the trial of Jesus has begun. As Jesus is carrying his cross through the streets, he collapses. Judah recognizes him as the man who gave him water years before, and reciprocates. As Judah witnesses the crucifixion of Jesus, Miriam and Tirzah are miraculously healed from Esther's pee. Spare a penny for an ex-leper.
 ellauri150.html on line 602: We start with the filmmaker's take on the birth of Christ. We see, after a bit of Roman Empire background, Joseph and Mary arrive at the census point; we see the Star of Bethlehem shine, the shepherds see it, the wise men see it; we see the Star of Bethlehem shine down; we see the filmmaker's vision of a nativity scene. Finally, we see the Star of Bethlehem dim back down, as somebody blows a shofar horn. It's very tastefully done, but still effective.
 ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.
 ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.
 ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner.
 ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though.
 ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"
 ellauri150.html on line 620: Ben-Hur swears vengeance when he gets back. Messala is puzzled, since the galleys are supposed to be a one-way trip.
 ellauri150.html on line 622: Simonides tries to defend Ben-Hur. This gets him and his daughter seized.
 ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
 ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way.
 ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off...
 ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.
 ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead...
 ellauri150.html on line 645: After the intermission, Ben-Hur has taken the charioteer job now. and Ilderim visits the bathhouse where the young Roman nobles luxuriate, half-naked.note Messala is there talking about his unbeatable team of horses. Ilderim says his team is even better, and offers a wager with LOTS of money involved. He eventually succeeds...
 ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown.
 ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala.
 ellauri150.html on line 651: Kaikkein traagisinta näissä uskontohöpötyxissä on et tyypit on just samanlaisia passiivis-aggressiivisia apinoita kuin muillakin. Eihän sen tosin pitäisi yllättää, mihkäs leopardi pääsisi täplistään tai paviaani punaisesta pyllystään. Sellaisia apinat nimenomaan haluu kazoa.
 ellauri150.html on line 675: The Pope writes about communism, capitalism and even freemasonry - all from a Christian perspective. And yes, from a distinctly Catholic point of view. He shares with the world his concerns about these competing ideologies and the impact that they could have on Christianity if left unchecked:
 ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening.
 ellauri150.html on line 679: But the evils which We then deplored have taken in a brief space of time such widespread growth that We are compelled to address you anew, with the words of the prophet resounding as it were in Our ears: Cry, cease not, lift up thy voice like a trumpet.
 ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.
 ellauri150.html on line 685: In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc.
 ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.
 ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good".
 ellauri150.html on line 695: But while God has given Man a soul and the ability to reason, Man is not God! God is "infinitely perfect" while Man is imperfect. As a result Man can be easily be tempted by "something which is not really good, but which has the appearance of good".
 ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34)
 ellauri150.html on line 699: So the Pope is telling us that it's really that simple. There is an intimate relationship between freedom and sin. If you want to be free, don't sin. When the Church teaches us not to sin, it is also teaching us how to be free. That's *real* freedom. Don't worry, you still have lots of other choices open to you that don't involve sin. You haven't given anything up, in fact you have opened up new possibilities now that you have freed yourself from sin. (Pst! before you get carried away with this, read the fine print below on gay and premarital sex.)
 ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it.
 ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill.
 ellauri150.html on line 711: The Pope closes this section by saying, "law is the guide of man's actions; it turns him toward good by its rewards, and deters him from evil by its punishments." Remember this is Divine Law that he is referring to here. Something tells me that our current system of laws has some major flaws, because sometimes it seems we are punished for doing good, and rewarded for doing evil. But I suppose this is to be expected in this earthly world in which we live.
 ellauri150.html on line 713: Jesus did not become human to build a earthly paradise; admittedly this IS pure hell, but his Kingdom is in Heaven. The Church warns us about those who promise a Utopia on Earth. The worker's paradise of the Soviet Union turned into a living hell for millions; as did also Mao's promise of earthly bliss. Likewise the French Revolution was heaven only for those who reveled in the sight of blood and heads rolling off the guillotine.
 ellauri150.html on line 722: For example, many people feel like going to church every Sunday is a chain. Truth is, I need to go for my spirit as a thirsty man needs water to live. Everytime I stop praying and going on my way, I know something is missing.
 ellauri150.html on line 728: I was actually thinking about writing an article about how the free sex movement came out of the 60s. The idea was to use the songs from Joni Mitchell's Blue album as the basis of the article. You know before that time sex before marriage wasn't not considered socially acceptable, because French letters were not reliable. I'm sure it still happened, but it was not done out in the open - at least not by "respectable" people.
 ellauri150.html on line 730: The Church sets a very high bar when it comes to morality. You would need to be a saint to be fully faithful, and even then many saints were sinners before they got sainted. By the way, I wrote a piece on Mary Magdalene imagining what her life might have been like, but I decided not to post it because I thought it might be heretical.
 ellauri150.html on line 732: Anyway Ride, I'm not a saint so I'm in no position to judge anyone. I think its important to maintain a high moral standard even if we know that people will not always meet it. The alternative is the immoral soup that we currently find ourselves in. (At least Catholics aren't as radical as Puritans.)
 ellauri150.html on line 736: It seems to me that Hawking is using a particular model of the universe to try to attack religion. But for me the very fact that there is a universe is enough to fill me with awe at creation and in God the Creator. In fact the more we learn about the immensity of space and the variety of celestial objects, the more I am filled with awe and wonder. Part of that is the admiration that we are living in such an advanced society that we are able to make these discoveries in the first place.
 ellauri150.html on line 738: I think it is more of a Protestant attribute than a Catholic one to interpret the Bible literally. Catholics have a more complex and mystical interpretation of the Bible. Take for example the Assumption of Mary as well as the Immaculate Conception. These are not tied into physical phenomenon, but are purely spiritual and can only be understood by faith. This is also true of substantiation and the Holy Trinity. Like the universe itself, these are mysteries that the human mind cannot comprehend. (I just checked the Catechism. The section on creation, 337-349, does not give a strict literal interpretation of the six days.)
 ellauri150.html on line 742: I completely agree with you, even our own existence, the wonders of the human body (the peg and the hole, for instance, that perfectly fit one another) and this earth and the global warming are enough to prove it.
 ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)
 ellauri150.html on line 750: Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was.
 ellauri150.html on line 752: I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church.
 ellauri150.html on line 756: "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..."
 ellauri150.html on line 772: P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK.
 ellauri150.html on line 777: eteenpäin
 ellauri151.html on line 3: eta charset="utf-8">
 ellauri151.html on line 28: et" href="mystyle.css">
 ellauri151.html on line 32: Sisälmysluetteloon
 ellauri151.html on line 34: eteenpäin
 ellauri151.html on line 43: Flaamilainen proomukapteeni Jeff ylikäytti ranskaa puhuessaan tarkistuskysymystä N'est-ce pas? Se vaati Maifretilta vähän tottumista.
 ellauri151.html on line 51: His work lived on the never resolved tensions between a strict artistic discipline, a puritanical moralism, and the desire for unlimited sensual indulgence and abandonment to life. A man of constant sorrow, caused by anal-genital conflicts. (Note)
 ellauri151.html on line 65: La Symphonie pastorale est un roman court écrit par André Gide entre février et novembre 1918 puis publié en 1919, qui traite du conflit entre la morale religieuse et les sentiments.
 ellauri151.html on line 70: Gide, dans ce roman, est influencé par Hegel (La conscience malheureuse), Rousseau et Condillac (l'éducation).
 ellauri151.html on line 72: Les décisions et prises de position du pasteur sont conditionnées par son interprétation de la Bible et par l'enseignement qu'il en a reçu. Si sa morale protestante lui a jadis permis de goûter au bonheur, elle finit par le rendre malheureux en suscitant un immense sentiment de culpabilité à l'égard de ses sentiments envers Gertrude et de son fils Jacques.
 ellauri151.html on line 74: Le Grillon du foyer (titre original : The Cricket on the Hearth. A Fairy Tale of Home) est un roman court de Charles Dickens paru en Angleterre le 20 décembre 1845. C'est le troisième des cinq contes de Noël de Dickens, les autres étant : Un chant de Noël (A Christmas Carol, 1843), The Chimes (1844), La Bataille de la vie (The Battle of Life, 1846), The Haunted Man and the Ghost's Bargain (1848) ; c'est aussi l'un des plus populaires.
 ellauri151.html on line 77: Sirkat on hyviä omiatuntoja, ne reipastuvat ja saavat izeluottamusta kun niiden annetaan epäreilusti päihittää vastustajia.
 ellauri151.html on line 79: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
 ellauri151.html on line 81: Vuoristokylän pappispariskunta ottaa hoidettavakseen (paskanmarjat, mies ottaa vastoin Amelien tahtoa) orvoksi jääneen sokean pikkutytön Gertruden tämän isoäidin kuoltua. (Paskanmarjat, se oli 15v eli täysin naintikuntoinen ja hyvännäköinen.) Ottotyttären varttuessa pappismies rakastuu suojattiinsa, mutta niin tekee myös papin adoptoima (miten niin?) poika, ja kolmiodraama on valmis. (Entäs Amelie neljäntenä pyöränä? Siitä ei kukaan välitä.) Gertrude saa näkönsä takaisin, muttei pysty tunnistamaan läheisiään kuin äänestä ja erehtyy luulemaan poikaa isäksi (pikemminkin päinvastoin).
 ellauri151.html on line 83: As a religious man, the pastor takes the Bible very seriously and tries to preserve Gertrude's innocence by protecting her from the concept of sin. (Från konceptet måhända men inte från sin jättestora ståkuk.)
 ellauri151.html on line 87: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death.
 ellauri151.html on line 89: What the fuck. All the trouble and here is the thanx. Eikö hyvä pastori pääse pukille? Huono tarina. Paskakirja. Pastorin teltta lyyhähtää, poika ruoskii sillä aikaa alas omaansa jossain munkkikammiossa. Huomaa että paha pastori oli protestantti.
 ellauri151.html on line 98: Psittacism is speech or writing that appears mechanical or repetitive in the manner of a parrot. More generally it is a pejorative description of the use of words which appear to have been used without regard to their meaning.
 ellauri151.html on line 104: et-1920.jpg" height="300px" />
 ellauri151.html on line 106: Proust considérait l’homosexualité comme un enfer, une dépravation vouée obligatoirement à l’humiliation morale et physique, au contraire d’un Gide qui dépeint une « pédophilie juvénile et souriante ». Il a toujours eu la hantise que sa mère découvre ses penchants et ce n’est qu’après la mort de ses parents qu’il s’affichera plus ouvertement avec ses amants.
 ellauri151.html on line 108: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11).
 ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.
 ellauri151.html on line 116: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own.
 ellauri151.html on line 118: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.)
 ellauri151.html on line 124: During the 1930s, he briefly became a communist, or more precisely, a fellow traveler (he never formally joined any communist party). As a distinguished writer sympathizing with the cause of communism, he was invited to speak French at Maxim Gorky´s funeral and to tour the Soviet Union as a guest of the Soviet Union of Writers. He encountered censorship of his speeches and was particularly disillusioned with the state of culture under Soviet communism, breaking with his socialist friends [who?] in Retour de L´U.R.S.S. in 1936. This is what he said of them:
 ellauri151.html on line 128: Aika paxua kaverilta joka vapaahetkinään puuhasteli sakkolihaikäisillä pyllynreijillä. Tod.näk. se kyllä oli neuvostolassa tuohon aikaan pahexuttavaa. Gide´s biographer Alan Sheridan summed up Gide´s life as a writer and an intellectual (slick slick):
 ellauri151.html on line 132: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. Hurrit kiittivät ojentaessaan prenikan: in the thirties Gide put off one part of the public by his sympathies with communism, his disillusioned report of his journey to Russia, Le Retour de L’U.R.S.S (1936), scandalized another. Tervetuloa länteen Andrei, tervetuloa vapauteen!
 ellauri151.html on line 134: In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
 ellauri151.html on line 136: In his journal, Gide distinguishes between adult-attracted "sodomites" and boy-loving "pederasts", categorizing himself as the latter.
 ellauri151.html on line 138: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.
 ellauri151.html on line 140: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it?
 ellauri151.html on line 142: Gide´s novel Corydon, which (too) he considered his most important work, erects (niin takuulla) a defense of pederasty. At that time, the age of consent for any type of sexual activity was set at thirteen.
 ellauri151.html on line 150: Takuulla pastorin teki heti mieli lotkauttaa melaa sokean sakkolihan hameeseen, olihan sen piirteet reguliers et assez beaux. (Vaik varmasti se olisi oikeasti ollut poika jos Androidi ois ize ollut asialla.)
 ellauri151.html on line 152: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise.
 ellauri151.html on line 154: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days.
 ellauri151.html on line 157: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible.
 ellauri151.html on line 158: The Cricket on the Hearth strikes a different note. Charmingly, poetically, the sweet chirping of the little cricket is associated with human feelings and actions.
 ellauri151.html on line 162: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
 ellauri151.html on line 164: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name!
 ellauri151.html on line 166: She saw that he was coming; and stopped him again. But she was very nearly too late. Tackletonistakin tulee kilppi lopussa. Sirkka sirahtaa ja sitten kaikki haihtuvat kuin pieru Saharaan. Risa lelu jää lojumaan lattialle.
 ellauri151.html on line 171: Pastorilla on nähtävästi paha tapa tuoda kotiin näitä näpsäköitä suojatteja, niinkuin mulla kaiken maailman kiinalaisia. Mut emmä sentään niitä koittanutkaan bylsiä. Toisin kuin ilmeisesti tää pastori. Hänen aforismejaan ja sutkauksiaan lainataan usein elämänohjeita jakelevissa teoksissa. Ne on kyllä kauttaaltaan aika paskoja. Pastori pettyy kun sakkolihasta ei tule heti valmista, mistä vaimo Amelie puolestaan vähän piristyy. Tähän väliin pitäis lukea nyt vähän Condillacista.
 ellauri151.html on line 173: Étienne Bonnot de Condillac (30. syyskuuta 1714 Grenoble, Ranska – 3. elokuuta 1780 Lailly-en-Val, Ranska) oli ranskalainen filosofi ja tietoteoreetikko, joka töissään tutki mielenfilosofiaa ja psykologiaa.
 ellauri151.html on line 175: Il est affligé d'une vue très basse et a une santé fragile, de sorte qu'il n'apprend à lire qu'à l'âge de douze ans.
 ellauri151.html on line 178: Sensualismi (lat. sensus, 'aisti') on filosofinen tietoteorian suuntaus ja yksi empirismin muoto. Sen mukaan aistihavainnot ovat kaikkein tärkeimpiä tiedon saamisessa tai jopa ainoa tiedonlähde. Sensualismi on lähellä empirismiä.
 ellauri151.html on line 180: Sensualismia muistuttavia ajatuskulkuja oli jo keskiajalla, mutta 1700-luvulla valistusajan filosofit kehittivät sitä selkeämmäksi. Ranskassa esimerkiksi Étienne Bonnot de Condillac oli sensualisti, joka kehitteli aatetta subjektiivisen idealismin suuntaan.
 ellauri151.html on line 181: Lyön vaikka vetoa että tosta Gertrudesta tulee ajan kanssa erittäinkin sensuelli. Äläpä nuolaise Amelie ennenkuin papin kasukasta tipahtaa!
 ellauri151.html on line 183: Sensualismin tunnuslauseena voi pitää Tuomas Akvinolaisen peripateettista aksioomaa Nihil est in intellectu quod non prius in sensu ("mielessä ei ole mitään mikä ei ensin olisi ollut aisteissa"), joka näkyy muun muassa Locken ajatuksessa tabula rasasta. Jyrkän sensualismin kannatus väheni ratkaisevasti 1700-luvun loppupuolella Immanuel Kantin filosofian vaikutuksesta.
 ellauri151.html on line 185: Ei ylläri et Anders siteeraa tässä kohtaa keskustaoikeistolaista Vergiliusta. The longer Virgil quote is:
 ellauri151.html on line 191: Si sua mala nesciant (ei nescient, Anders, et osaa taivuttaa!)
 ellauri151.html on line 199: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée.
 ellauri151.html on line 200: For several years, Bridgman gained celebrity status when Charles Dickens met her during his 1842 American tour and wrote about her accomplishments in his American Notes. Her fame was short-lived, however, and she spent the remainder of her life in relative obscurity, most of it at the Perkins Institute, where she passed her time sewing and reading books in Braille. LOL
 ellauri151.html on line 202: Jotkut sielut, sanoo Androidin pastori, eivät hyväxy sitä Jee-suxen sanoa, että jos 1 lammas 100:sta häviää niin eiköhän pastori lähde sitä yhtä peräämään. No tietysti se lähtee jos ne 99 on visusti tallessa ja sillä 100:lla on perse erityisen karvainen asteikolla 0-10. Ymmärrettävästi ne muut 99 on vähän huolissaan. Eihän se pastori niitä ajattele vaan maximoi vaan laumaansa.
 ellauri151.html on line 204: Amelie ei antanut enää pastorille eikä Kerttu vielä. Pastorin munapussit pullottivat koska Amelielta ei enää saanut vakoa. Reipas pastori haluis tehdä urotöitä mut unohtaa maxaa kauppalaskut. Amelie epäilee et asia unohtui Gertruden pikkuhousuihin. Niinkuin varmaan tekikin.
 ellauri151.html on line 208: Mitä vittua, aivan varmasti Kerttu tiesi tasan tarkkaan kuka sitä kulloinkin tafsasi! Pastorin pipu kutistuu kun pystymunaisempi Jaakko ei heti nöyrrykään sen komentoon. Aivan erikoisesti sitä kismittää että Jaakon aikeet on kunnialliset, toisin kuin sen omat. Ellottavasti kiimainen pappi ärähtää kilpakosijalle ja saatuaan kieroudella tahtonsa läpi klähmii poikaa päähän.
 ellauri151.html on line 210: Kiimainen pastori ei muka tajua mikä sen kasukassa nykähdellen oikenee kun se tafsaa Kerttua. Amelie tietää kyllä. Kerttukin. Tuntoaisti on sillä hyvinkin kunnossa. Malfoy! Tää on kaikki nimenomaan sitä. Kaikkein traagisinta on et Android on ize sitä. Vaikka luulis sen jos kenkään tietävän, mikä on mitä.
 ellauri151.html on line 214: Kerttu tunsi kyllä kyljessään että pastorin poika sitä kovastikin rakastaa, mutta pastori vielä enemmän vaikka taipuisammin.
 ellauri151.html on line 217: Vanhuxet olivat viettäneet niin kauan aikaa keskenään että alkoivat ärtyä.
 ellauri151.html on line 220: Komento, kielto, uhkaus, ne on kaikki Paulin juttuja. Pastori ei anna sokean niitä lukea, saa siitä vielä syntisiä ajatuxia. Patullahan sitä oli oka kylessä. Ei Jeesus halua kiimaiselle pastorille mitään pahaa. Vaikkei Jeesus ize sellaisia harrastanut niin an mennä vaan! Jos panettaa, pane vaan, mehukkaasti edestä ja takaa.
 ellauri151.html on line 226: Amerikkalaiset on aivan käsittämättömän moukkia. Vitun charityämmiä. Kumihuulinen Emily eroaa läskistä louvrelehmästä enintään 30 vuodella ja yhtä monella kilolla. Pään sisäpuolelta: ei mitään eroa. 30 vuotta ja 30Gg freedom friesejä: Voilà!
 ellauri151.html on line 232: Android väittää ettei jeesustarinoissa ole värisanoja. No ei niitä ollut antiikissa paljon muutenkaan, kun ei ollut värituubeja, Pompeijin graffititkin oli mustavalkoisia. No olihan siellä mosaiikkeja, ja kreikkalaiset pazaat maalattiin elävän näköisixi egyptiläisiltä opituilla konsteilla. Kuvista pahastuvat aaprahammin porukat eivät suvainneet senkään vertaa väri-iloa. On evankelistoilla sentään paikka paikoin mustaa, punaista, valkoista, sinistä, vihreää ja keltaista. Mutta eihän jumalinen tarvi paljon värejä. Sille on kaikki enemp vähemp black and white.
 ellauri151.html on line 237: „It is better to be hated for what you are than to be loved for what you are not.“ — André Gide. Frequently misattributed to Marilyn Monroe or Kurt Cobain.
 ellauri151.html on line 245: To read a writer is for me not merely to get an idea of what he says, but to go off with him and make a train in his company.
 ellauri151.html on line 263: Pourtant il me semble que, n'eussé-je connu ni Dostoïevski, ni Nietzsche, ni Freud, ni Hegel ou Proust, j'aurais pensé tout de même.
 ellauri151.html on line 271: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon.
 ellauri151.html on line 278: Mulla olis riittävästi pukinpartaa mennäxeni Kabuliin talibaanixi. Varovainen pitää kyllä olla, tehdä vaan sallittuja juttuja ettei päätä irroiteta. Esim bylsiä alaikäisiä tyttöjä, se on ok kunhan varoo antamasta niille luettavaa.
 ellauri151.html on line 282:
 Hegelin valitettava alemmuudentunne
 
 ellauri151.html on line 284: Dilthey a le premier noté l’importance d’un texte de jeunesse de Hegel et y a signalé comme une première esquisse de ce que sera plus tard «la conscience malheureuse». On sait quelle importance revient à la conscience malheureuse dans la Phénoménologie de Hegel, et plus tard encore dans la Philosophie de la Religion. Sous une forme abstraite la conscience malheureuse est la conscience de la contradiction entre la vie finie de l’homme et sa pensée de l’infini. « En pensant je m’élève à l’absolu en dépassant tout ce qui est fini, je suis donc une conscience infinie et en même temps je suis une conscience de soi finie et cela d’après toute ma détermination empirique... Les deux termes se cherchent et se fuient — je suis le sentiment, l’intuition, la représentation de cette unité et de ce conflit et la connexion de ces termes en conflit... je suis ce combat, je ne suis pas un des termes engagés dans le confit, mais je suis les deux combattants et le combat lui-même, je suis le feu et l’eau, qui entrent en contact et le contact et l’unité de ce qui absolument se fuit. » La conscience malheureuse qui dans la Phénoménologie trouve son incarnation historique dans le judaïsme et dans une partie du moyen âge chrétien est en effet la conscience de la vie comme du malheur de la vie. L’homme s’est élevé au-dessus de sa condition terrestre et mortelle ; il n’est plus que le conflit de l’infini et du fini, de l’absolu qu’il a posé en dehors de la vie, et de sa vie réduite à la finitude…
 ellauri151.html on line 286: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla.
 ellauri151.html on line 288: Tässä kohtaa Hegelin Hengen fenomenologiaa tulee toi onneton omatunto kuvaan mukaan:
 ellauri151.html on line 290: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.
 ellauri151.html on line 292: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.
 ellauri151.html on line 294: Mä ymmärtäisin tän nyt niin et toi eka onnellinen stoalainen vaihe on missä id ja superego kääpiöt työskentelee sulassa sovussa, id pyllistää ja superego työntää
 ellauri151.html on line 297: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.
 ellauri151.html on line 299: Jawohl, tässähän ne on ne Freudin 3 kääpiötä, supermies, id ja ego joka onnetonna pyörii niiden välimiehenä.
 ellauri151.html on line 309:
 André kädet taskussa poimimassa kadulta katamiitteja
 
 ellauri151.html on line 311:
 Paratiisiomenia ja jotain voidetta
 
 ellauri151.html on line 313: Palestiinalainen filmi jossa juutalaisten vainot (genetivus subiectivus) ja palestiinalaisten triangelidraama vedetään rinnakkain. Helvetin vituttavaa mutta täysin totta: tollasta tää apinoiden touhu nimenomaan on. Toiset käy omimaan toisten maita (EAT! EAT!) ja tappaa aseettomia naisia ja lapsia siinä samalla (KILL! KILL!), kun toiset taas samaan aikaan vilkkusilmäisinä ezii tilaisuutta FUCK! FUCK!. Voi helvetti. Ja kaikkein vittumaisinta on sitten ammattiteeveentöllöttäjien arvostelut tästä, jotka täysin sivuuttavat tän kaiken vituttavuuden, ja nirppanokkaisina arvostelevat oliko filmi nyt hyvin tehty, osasitko näyttelijät hommansa, ja olisko ohjaajan pitänyt tehdä jotain toisin et ois saatu parempia tehoja. VOI VITTU sanon mä. Mä en jaxa näitä saatanan viihdeohjelmia, ne on totaalisen PERSEESTÄ!!!!
 ellauri151.html on line 318: Slush slush. Vesi kiertää vessanpöntön pohjassa. Bisnis on elämää ja muut on sun matkaevästä. Puunhalaajien laskelmien mukaan mezää pitäisi säästää 10G hehtaaria jotta ilmastolupauxet täyttyisi ja monimuotoisuus eli lajikavereita säilyisi. Ei helvetissä! Ja vielä toimenpidekielto! Nyt tulee kiire monitoinikoneille. Hulluja nuo vihreät huutaa keskusta, vain kuolleitten ruumiittenne ylize. Ei ihme että vihreiden kannatus on laskenut ja äärioikeistot Kankaanpäässä ja kaikkialla muualla kasvavat kuin jalkasilsa apinoiden jalkapohjissa.
 ellauri151.html on line 329: DISTINGUISHED 20TH-CENTURY BEARERS OF THE JEWISH SURNAME PASTERNAK INCLUDE THE RUSSIAN POET AND NOVELIST BORIS LEONIDOVICH PASTERNAK (1890- 1960), WINNER OF THE NOBEL PRIZE IN 1958. Copyright © Beth Hatefutsoth
 ellauri151.html on line 331:
 Lähettämätön sähköposti palsternakkapäälle
 
 ellauri151.html on line 335: Vedä käteen vitun palsternakka kotiryssä jutkupökäle! Turpa kiinni ja näpit irti Anhevanmaan izehallinnosta senkin feikki fennomaani, vai pannaanko sut auton takaluukkuun ja kyyditetään takas ryssänmaalle?
 ellauri151.html on line 338: Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti.
 ellauri151.html on line 340: Salonius-Pasternak on onnexi asunut useita vuosia ulkomailla. Hän osti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselistä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan Universityssä vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan kaatiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan latva B. Hän tunaroi joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes sai potkut ja palasi myyskentelemään jarmulkoja Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti nipin napin valtiotieteiden maisterin tutkinnon.
 ellauri151.html on line 343: Ulkopuliittisen Instituutin toiminnan ja selvitysten on usein mediassa arvioitu olevan poliittisesti värittynyttä. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Sika-Liisa Anttila piti vuonna 2016 Ulkopoliittista instituuttia "Naton haarakonttorina". Ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut instituuttia siitä, että se tuottaa pikemminkin mielipiteellisiä näkemyksiä kuin oikea-aikaista informaatiota ja analyysia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Pekka Tiilikainen on myös toiminut kokoomuslaisten ministerien poliittisena valtiosihteerinä, mm. Alexander Stubbin valtiosihteerinä.
 ellauri151.html on line 349: Crumbley. Täytyy toivoa ettei Kaurasilla ole pyssyjä.
 ellauri151.html on line 355: "Olen alkoholistikynäilijä perseestä ja kynäilen muistakin vaikeista olosuhteista, ja luulin, että onttouteni liittyy siihen. Kaikki avautui eri tavalla, kun tajusin olevani B-kastin kirjailijan lisäxi erityisherkkä käsiase, puoliautomaattinen vesipistooli", kirjailija Anja Snellman kertoo. "Saskan viiden piston jälkeen saatoin laueta omin käsin jopa kuudesti."
 ellauri151.html on line 358: Snellman kertoo, että erityisherkkyys on aiheuttanut hänelle pintapuolisuuden ja toisexi jäämisen tunteita. Häntä pidetään hankalana ja outona joka keksii kummallisia juttuja.
 ellauri151.html on line 364: et_img,w_1732,h_417/https://doctrine.org/wp-content/uploads/2014/12/cropped-cropped-cropped-cropped-conversionPaul_large00-1.jpg" width="100%" />
 ellauri151.html on line 380: is formed in the interplay between the actor, the communicative act
 ellauri151.html on line 383: Hämärä ja vielä hämärämpi. Herakleitos kazoo yläpilven päältä kateudesta vihreenä. Ludi luki myös Dostoa ja pohdiskeli Doston selitystä Kaanan häistä. Mixei Jeesus tehnyt hyvää viiniä heti juhlan alussa? Ludin mielestä Jeesuxen panolatempaus oli ihme vain jos Jeesus teki samalla jonkin hypnoottisen eleen. Muuten se olis ollut vaan harvinainen tapaus.
 ellauri151.html on line 385: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä.
 ellauri151.html on line 387: Hamannin epäluottamus järkeen ja valistukseen johti hänet johtopäätökseen, jonka mukaan usko Jumalaan oli ainoa ratkaisu filosofian kiusallisiin ongelmiin. Hamann sai paljon vaikutteita David Humen kirjoituksista. Hänet muistetaan siitä, että hän käytti kuvaa Sokrateesta, joka väitti ettei tiedä mitään, teoksessaan Socratic Memorabilia, jossa hän arvosteli valistuksen riippuvuutta ihmisjärjestä.
 ellauri151.html on line 391: Hamann vaikutti Herderiin, Goetheen, Jacobiin, Hegeliin ja Kierkegaardiin. Hämärämpää hämärämmän läpitte. Hamannista on käytetty nimitystä "der Magus des Nordens" ('Pohjan tietäjä'). Hän opiskeli Königsbergissä filosofiaa, teologiaa, kielitiedettä ja lakitiedettä. Hän asui pitkään eri paikoissa Saksassa, Itämerenmaakunnissa, Englannissa ja muualla ja vietti kiertelevää elämää, osaksi kotiopettajana, osaksi muissa tehtävissä. Hän oli ajoittain virkamiehenä kotikaupungissaan, etenkin tullilaitoksessa.
 ellauri151.html on line 393: Hamannin teokset sisältävät enimmäkseen katkonaisia, useimmiten hämäriä mietelmiä jotka eivät saaneet suuren yleisön huomiota, mutta muutamiin ajan nerokkaimmista henkilöistä Hamann vaikutti tuntuvasti. Yhtenä perusaatteena hänen teoksissaan on valistushengen vastustaminen. Järki ei ole korkein tuomari suurissa maailmankatsomuskysymyksissä, vaan mielikuvitus ja tunne on sen rinnalla asetettava oikeuteensa.
 ellauri151.html on line 395: Hamann on tutkinut kokeellisesti muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan Kreuzzüge eines Philologen (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa Sokratische Denkwürdigkeiten (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut Wolfram von Roth (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran J. G. Hamanns Leben und Schriften (1857–1873) on hänestä kirjoittanut Hermanni Kiltamestari.
 ellauri151.html on line 405: Goethe nannte mich einen der hellsten Köpfe meiner Zeit.
 ellauri151.html on line 407: I look upon logical proofs the way a well-bred girl looks upon a love letter.
 ellauri151.html on line 415: Die selbstverschuldete Unmündigkeit ist ein ebenso schiefes Maul, als er dem ganzen schönen Geschlecht macht, und das meine 3 Töchter nicht auf sich sitzen lassen werden.
 
 ellauri151.html on line 416: Izeaiheutettua epäkypsyyttä on niin mutru suu kuin hän näyttää koko kauniille sukupuolelle ja sitä eivät 3 tytärtäni tule sietämään. Täh???
 ellauri151.html on line 420: Reden ist übersetzen - aus einer Engelsprache in eine Menschensprache.
 ellauri151.html on line 424: Auf Schwächen und Blößen gründet sich die Liebe, und auf diese die Fruchtbarkeit.
 ellauri151.html on line 428: Nature is a book, a letter, a fairy tale (in the philosophical sense) or whatever you want to call it.
 ellauri151.html on line 432: When I rest my feet my mind also ceases to function.
 ellauri151.html on line 438: The product of paper and printed ink, that we commonly call the book, is one of the great visible mediators between spirit and time, and, reflecting zeitgeist, lasts as long as ore and stone. Help us translate this quote!
 ellauri151.html on line 440: Without language we would have no reason, without reason no religion, and without these three essential aspects of our nature, neither mind nor bond of society. Help us translate this quote!
 ellauri151.html on line 446: The philosophers have always given truth a bill of divorce, by separating what nature has joined together and vice versa. Help us translate this quote
 ellauri151.html on line 454: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!
 ellauri151.html on line 463: No se yxinkertainen vastaus on: ei kukaan tällä pyri yhtään mihinkään. Se mikä on hyvää yhdelle on pahaa toiselle, Ei täällä ole ketään suunnittelijaa, jotain mastermindia joka on tän kaiken muka kaavaillut nimenomaan apinoiden parhaaxi. Olishan se nyt aivan päätön ajatus. Eli siinä se. Onko vielä jotain kysyttävää?
 ellauri151.html on line 465: Aiheesta lisää koiran kannalta: Jon Fosse, Hundemanuskripta. Ruozinnos päätyi Pezkun pakettiin, kun ei kelvannut nirppanokka Helelle.
 ellauri151.html on line 467: Toiveikkaasti mutta liian aikaisin runoili unkarinjuutalainen Miklós Radnóti vuonna 1941 rauhan puolesta. Nuolaisi ennenkuin tipahti: pahin oli sille vielä edessäpäin. Eikä siinä vielä kaikki: hiljan särjettiin Mikloxen pazas Unkarissa törmäämällä siihen saxalaisten tekemällä mersulla. Kohta alkaa kolmas kierros, gentlemen start our machines.
 ellauri151.html on line 475: and pours out all her recent woes and pain. ja purkaa sille kaikki taannottaiset vaivansa.
 ellauri151.html on line 477: The wounded crops are also listening. Haavoittuneet laihot ovat nekin kuulolla.
 ellauri151.html on line 480: approaches softly with sweet lullabies. Ja laulaa sille suloisia kehtolauluja.
 ellauri151.html on line 484: to detonate... its rage restrained by a stern räjähtää... Sen raivon pitää kurissa ankara
 ellauri151.html on line 498: and storks alight where parapets stand now... ja haikarat laskeutuvat tankkiesteile...
 ellauri151.html on line 502: The men will take up their neglected crafts – Miehet palaavant kesken jääneisiin töihin -
 ellauri151.html on line 503: the former weavers once again will make Entiset kutojat alkavat jälleen kerran kutoa
 ellauri151.html on line 507: The women will again bend to their chores Naiset kumartuvat taas askareisiinsa
 ellauri151.html on line 508: and by their feet, a clamorous world will grow Ja heidän jaloissaan kasvaa hälisevä maailma
 ellauri151.html on line 512: Thus will return the wise eternal order Niin palaa viisas ikiaikainen järjestys
 ellauri151.html on line 523: Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa.
 ellauri151.html on line 525: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä.
 ellauri151.html on line 528:
 1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem? ellauri151.html on line 532: Leibnizian problematic: God’s metaphysically constrained choice beteween the best vs pointless evils. Voltaire got a lot of laughs from it. ellauri151.html on line 535: Moral antitheodicies are no good because god gets flushed down the toilet if he hasn't got his finger in every pie. Well Larza doesn't say it this directly, but implies as much. And that's not good in a theology thesis. So we have to go with concptual antitheodicy, if at all. ellauri151.html on line 538: Kantian antitheodicies argue that theodicism oversteps the limits of moral and theoretical human reason. Älä yritäkään ymmärtää, olet liian tyhmä. Jätä homma experteille. ellauri151.html on line 539: Jamesian antitheodicies emphasize that God and the world order must be reinterpreted in terms of practical and moral action and from a pluralist perspective that can account for experience and moral effort. Siis mitä? ellauri151.html on line 541: Hamannian antitheodicies hold that the dualisms and the rationalisms underlying theodicy debate are speculative metaphysics that can be overcome through philosophical grammar. Eli tässähän on vaan kieli lomalla, annahan kun jäsennän. Tuliko Wittgensteinistäkin hamanniitti loppupeleissä? Lare ainakin on sellainen. ellauri151.html on line 545: Wittgenstein’s letters, diaries and ellauri151.html on line 557: Aika yllättävän paljon ällösanoja tuli jo abstraktissa. Eikös Wittgenstein ollut juutalaisten uskonluopioiden sukua? Joo sehän oli Hitlerin koulussa alaluokkalaisena. Hamannin aikoihin Wittigensteinit oli varmaan vielä isiensä uskossa. Mikä sitä sitten veti tohon Hamanniin? Read on: ellauri151.html on line 559: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John ellauri151.html on line 560: Betz (2005, 291–292) even argues that “Hamann is to be credited ellauri151.html on line 574: interpreting Wittgenstein reveals an important systematic overlap in ellauri151.html on line 577: Use is communicative and concrete, so private psychological ellauri151.html on line 584: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch argues that theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and Wittgenstein argue that pictures are indispensable for divine- ellauri151.html on line 585: human relationships, because they are used in religious language-games. Mitähän Ludi olis tässä kohtaa sanonut jos se olis ollut muslimi? Norjalaiset karvakäsi farmarit otti kaikki kuvat farmin seiniltä kun ne muutti sinne. Ei juutalaisetkaan juuri kuvista perustaneet. Jeesus kylläkin puhui vertauxin ja tunnuskuvin. ellauri151.html on line 613: Samaa idealismimääkynää tää on kuitenkin vaikka soppaa kuinka hämmentää, heti kun ei eroteta kunnolla kazojaa ja maisemaa. Narsistista harhapäätelmää. Mää on maailma ja mun maailmani on tää mää. Mää mää: ellauri151.html on line 618: reality. [...] The grammatical rules applying to it determine the meaning ellauri151.html on line 619: of the word. Its meaning is not something else, some object to which it ellauri151.html on line 622: be something else which may not be known. It does not carry its ellauri151.html on line 626: Hyvä yritys 10, muttei pragmatiikalla yxin kuuhun mennä. Ei pragmatiikka poista referentiaalisen semantiikan tarvetta. Pelkällä tyhjän huitomisella et tästä selviä sinäkään, Ludi ressukka. Kyllä semantiikan kova kivijalka silti tarvitaan, johon ozan lyö kipeästikin, jos ei sen kouriintuntuvuudesta olla selvillä. Hizi kun se jaxaa kiemurrella samoissa narsistisissa hämymaisemissa kuin kaikki muutkin ideanikkarit, kielellinen käänne tahi ei. ellauri151.html on line 652: Ludi lueskeli niitä näitä vähän niinkuin mä. Sillä ei vaan ollut nettiä. ellauri151.html on line 654: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?) ellauri151.html on line 656: Luther puts this clearly: “The spirit consists in the use, not the object”. Luther reached his theological breakthrough when he realized that theological language consists fundamentally of speech acts and linguistic action. Augustinuxen show-and-tell semantiikka ei kata mysteerien pragmatiikkaa: ei kuivassa näkkärissä ole sielua, vaan se pujahtaa siihen joteskin kun näkki pannaan kielelle ja sanotaan oikeat taikasanat. Hizi empä arvannut poikasena kielitieteen kurssilla miten läheltä Luther siinä liippasi, hyvä ettei tukka heilahtanut. ellauri151.html on line 658: Hamann takes basic intuitions to be practices like playing music and painting. He argues that Kantian forms of intuition like space and time are symbolic forms of sensuously mediated bodily practices. Fornication is another sensuously mediated bodily practice. What's its logical form? Hello my name is Potato Head! Let's play a game! ellauri151.html on line 660: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein ellauri151.html on line 663: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua. ellauri151.html on line 665: Ja sit on se toinen toteamus, että optimistrategiaa noudattava pelaaja on ennustettava. Se voi ihan hyvin pelata päässään jotain shakkia, pohtia eri gambiitteja, mutta kun siirron aika tulee, se pelaa joko ennustettavasti pelin kannalta tai sitten päättömästi jostain muusta syystä. Pääpeli saattaa olla keino löytää ratkaisu, joka maximoi henkiinjääntiä, mut silti on täysin ennustettavaa että sitä siinäkin maximoidaan tavalla tai toisella. Uskontokin on tästä 1 esimerkki, se lisää sirkan izeluottamusta arkiryskeessä. Jotkut optimoinnit ratkeaa aapan päässä, loput hoitaa Darwin kokeilemalla eri vaihtoehdot läpi eri apinoilla. ellauri151.html on line 670: after Wittgenstein returned to Cambridge (i.e. 1929–1930). Sraffa ellauri151.html on line 682: Munz (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language is at its core mythological. ellauri151.html on line 684: Tää on taas tätä jönsytyyppistä mystifiointia. Frazer on tietysti oikeassa siinä, ettei taika oikeasti toimi, mutta siinä väärässä, eze paljon haittais taikojaa tai taian kohdetta. Eine välitä, kunhan siitä tulee sitä kimppakivaa pyllistelyä. ellauri151.html on line 687: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology. ellauri151.html on line 689: Juurikin näin, loppupeleissä "Tiili!" on se tärkein sanoma, sama mitä uskotaan, kunhan tiilet tulee roudatuxi paikalle tavalla tai toisella. Pelkkä rationaalisuus ei riitä, tarvitaan myös motivointia, ja motivointi tapahtuu matelijan aivoissa, johon ei järkisana tehoa. Houkuttelu porkkanalla, pelottelu kepillä ja kimppahali toimii siihen. ellauri151.html on line 697: Niinpä niin. Tässä sitä ollaan taas, idealismin loukussa. Eikun äiti kantamaan tikun nenässä pihalle. Kun tiede pääsee jostain filosofisesta pointista selvemmille vesille, tulee teologien kärpäsparvi syömään jätöxet. Näin on nähtävästi päässyt käymään myös Ludi Wittgensteinille. Pelkästä pelleilystä on tullut teologista realiteettia. Tuntuu tosi hullulta että nää hemmot tarvii uskoa, toivoa ja luottamusta uskaltaaxeen edes nousta sängystä. ellauri151.html on line 699: Sitä mä en tajua mixnää jaxaa huutaa siitä ettei privaatti kieli ole mahdollista. Mitä väliä? Tää on samanlainen opinkappale kuin et ex nihilo nihil fit. Mixei muka? Onxniillä jokin salattu teologinen merkitys? Luultavasti, eine niistä muuten pitäisi niin paljon melua. Enkyllä tiedä mikä. Jotain skeptisismiä ja solipsismiä koskeva luultavasti, ettei me olla yxin täällä, vaan pörrätään pesän yhteispörinää. No ei siihen mitään argumenttia tarvita. Vaan pöljä voisi muuta ajatella. Eihän tältä somepöhinältä enää edes kuule omaa ääntänsä. ellauri151.html on line 705: 2. Defined the “kingdom of heaven” as Israel’s prophetic earthly kingdom2. Defined the “kingdom of heaven” as the heavenly position of the body of Christ ellauri151.html on line 716: Kumpi oli protestantimpi, Jeesus vaiko Paavali? Kumpi helluntaiystävämpi? Eikös tästä ollut jo jotain puhetta? Puovo väsäs hierarkista kirkkoa, Jeesus tyytyi seuroihin. Toisaalta juuri Patu jakoi pakanoille ovella ilmaisia uskopääsylippuja kuten herännäiset yleensä. Puovo on ällöttävä, Jeesus on lutunen. Siis kumpi? ellauri151.html on line 717: Katolisille tyypillistä on paavi, Marian palvonta, pyhimyxet, kaikki toi sälä mitä vastaan protestantit protestoi. Porvarillisen kaupankäynnin kannalta tärkein innovaatio oli omatunto, eli päätä ize. Kumpis tätä saarnas paremmin Jeppe vaiko sen izekorotettu luutnantti? ellauri151.html on line 726: Paul declared he was the founder of Christianity (1 Corinthians 3.10-11; 1 Timothy 1.15-16). He stated he received the doctrines of Christianity from the ascended, glorified Lord.5 Paul called these doctrines “secrets” (μυστήριον) for they were unrevealed in the Lord’s earthly ministry and unknown to the Twelve. The Twelve learned of them later from Paul but continued to confine their ministry to Jews (Galatians 2.7-9). No Biblical record exists of any of the Twelve ministering to Gentiles. ellauri151.html on line 729: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut! ellauri151.html on line 733: 7:1 Vai ettekö te tiedä, veljet - minä puhun nyt lakimiehille - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? Ettekö te tiedä kuka minä olen? ellauri151.html on line 734: 7:2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä setämiesten laista. ellauri151.html on line 735: 7:3 Sentähden hiän saa terävistä kivistä, jos miehensä eläessä antaa toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole enää avionrikkoja, jos antaa yhdelle jos toisellekin miehelle. ellauri151.html on line 736: 7:4 Niin, veljeni, just niinkuin nää ämmät, teidätkin on tavallaan tapettu laillisesti kuin kilohailit Kristuksen astalolla, tullaksenne toisen omiksi, eliskä tän mainizemani jäbän, joka on kuolleista herätetty, että me poikisimme Jumalalle. ellauri151.html on line 737: 7:5 Sillä kun olimme matelijanaivon vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenessämme, niin että me teimme kuolevaisia poikasia, ellauri151.html on line 738: 7:6 mutta nyt me olemme irti luonnonlaista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa lain hengen uudessa odotustilassa emmekä sen kirjaimen vanhassa asemahallissa. ellauri151.html on line 739: 7:7 Mitä siis sanomme? Oliko laki erehdys? Pois se! Rikettä ei tunnsta ilman asianomaista lakia; sillä en minä olisi tiennyt, että himossa on mitään vikaa, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse." ellauri151.html on line 742: 7:10 ja mä hajosin. Niin kävi ilmi, että käsky, joka piti edistää elämää, aiheutti pelkkää harmia. ellauri151.html on line 743: 7:11 Sillä kun käsky tuli mokan perusteluxi, se petti minut ja pilas kaiken. ellauri151.html on line 744: 7:12 Niin niin, laki on tietysti pyhä ja käsky pyhä, vanhurskas ja hyvä. ellauri151.html on line 745: 7:13 Onko siis hyvä ollut mulle pahaxi? Pois se! Ei vaan jotain sellasta et käsky on just six hyvä eze merkkaa jotkut jutut pahoixi. Niin on kivempää. ellauri151.html on line 746: 7:14 Sillä mehän tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen pelkkää läskiä, myyty kuin sika koukkuun ripustettavaxi. ellauri151.html on line 748: 7:16 Mutta jos mä teen sitä, mitä en tahdo, niin sithän mä myönnän, että laki on hyvä ja se mitä mä halusin on paha. ellauri151.html on line 750: 7:18 Sillä mä tiedän, ettei minussa, siis tässä matelijaosassa, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; ellauri151.html on line 753: 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lainomaisuuden, että paha riippuu minussa kiinni kuin tero, esa ja kassit, ellauri151.html on line 761: Vai olisko se sittenkin ihan vastoin päin? Sillä vähän päästä past. siteeraa Peeevelin 14. lukua jossa sanotaan et on ihan okei syödä porsasta tai olla vegaani, sama se tykkääkö imuttaa nakkia vai nuolla sämpylää, kyllä Jeppe tarjoaa sinapit ja kezupit, ja tiskaakin vielä astiat jälkeenpäin. Past. miälestä kaikki on ookoo mikä ei aiheuta harmia lähimmäiselle ml. kaikista lähimmäisimmän eli izensä. Taivaan papasta ei mitään puhetta. Täähän oli 1 ero Patun ja Jessen puheissa: Patun mielestä kultainen sääntö riittää yxinkin, Jesse terotti et isän miälipidettä on sentään kuunneltava ihan ensimmäisenä. Ja Jehova ei pitänyt hinaajahommista eikä edes käteenvedosta. ellauri151.html on line 765: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus. Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words. Read very carefully, your eternal salvation depends on it! ellauri151.html on line 791: [9] The commandments, "You shall not commit adultery, You shall not kill, You shall not steal, You shall not covet," and any other commandment, are summed up in this sentence, "You shall love your neighbor as yourself. ellauri151.html on line 798: [40] On these two commandments depend all the law and the prophets. ellauri151.html on line 825: 11. On the cost of eternal life: ellauri151.html on line 829: [23] For the wages of sin is death, but the free gift of God is eternal life in Christ Jesus our Lord. ellauri151.html on line 833: [29] And every one who has left houses or brothers or sisters or father or mother or children or lands, for my name´s sake, will receive a hundredfold, and inherit eternal life. ellauri151.html on line 835: [28] For which of you, desiring to build a tower, does not first sit down and count the cost, whether he has enough to complete it? ellauri151.html on line 854: [26] Woe to you, when all men speak well of you, for so their fathers did to the false prophets. ellauri151.html on line 872: [21] because the creation itself will be set free from its bondage to decay and obtain the glorious liberty of the children of God. ellauri151.html on line 878: 16. On the destiny of the Law and the Prophets: ellauri151.html on line 886: [17] Think not that I have come to abolish the law and the prophets; I have come not to abolish them but to fulfil them. ellauri151.html on line 893: [28] And God has appointed in the church first apostles, second prophets, third, teachers, ellauri151.html on line 895: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors and teachers, ellauri151.html on line 903: [8] But you are not to be called rabbi, for you have one teacher, and you are all brethren. ellauri151.html on line 909: [25] Lest you be wise in your own conceits, I want you to understand this mystery, brethren: a hardening has come upon part of Israel, until the full number of the Gentiles come in, ellauri151.html on line 921: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors (shepherds) and teachers, ellauri151.html on line 943: [9] What then? Are we Jews any better off? No, not at all; for I have already charged that all men, both Jews and Greeks, are under the power of sin, ellauri151.html on line 955: [35] that upon you may come all the righteous blood shed on earth, from the blood of innocent Abel to the blood of Zechari'ah the son of Barachi'ah, whom you murdered between the sanctuary and the altar. ellauri151.html on line 985: [17] Let the elders who rule well be considered worthy of double honor, especially those who labor in preaching and teaching; ellauri151.html on line 1010: * John 3:3 and 3:7 are the author's translations. These differ from the RSV only in the expression "begotten from above" that replaces "born anew' in the RSV. "Born anew" does not represent the fullness of what Jesus is stating here, and does not correspond to the literatal translation of the Greek, gennethenai anothen (be begotten from above). ellauri151.html on line 1019: Summa summarum, Pollen jutut näyttää soveltuvan paremmin kapitalistihenkiseen protestointiin. Jutkuluopio Paulin taiteilijanimikin on globaalista roomankieltä, merkiten pikkaraista. Patu on hintatietoinen, sen kirkon ansaintalogiikka on kunnossa. Jeesus antaa ite eistään kuten sen mamma Margit ja Magdalena, eikä ota hintaa; Patu takaa kyllä maistuvammat eineet mutta nostaa pientä provikaa. ellauri151.html on line 1025: Pastori pääsee pussaamaan Kerttua häthätää Kertun makkarissa. Sukuelimiä ne tuskin kerkii kaivaa esille. Tai ehkä ehtivätkin, Giden 3 pistettä lauseen lopussa voi tarkoittaa juuri sitä... ellauri151.html on line 1027: Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä. ellauri151.html on line 1029: Tultuaan silmäleikkauxesta Kerttu meni joen rantaan poimimaan hiirenkorvia (myosotis, eli lemmikkejä) ja molskahti jorpakkoon. Vahingossako? Ei sunkaan, se halus hukuttautua, elle voulait se tuer. Mixikä? Koska saatuaan näön takaisin se näki kuinka luiset ozat apinoilla on, pastorilla varsinkin. Eise rakastanutkaan pastoria, vaan frater Jaakkoa, mutta Jaakko oli pannut letkun solmuun ja luki sille enää Paavalia, em. kohtaa Room.7. ellauri151.html on line 1031: Pettyneenä Kerttu päätti tehdä seppukun. Sitten tuotiin pappia, mutta vääränväristä, mistä frater Jaakko pastorille varsin räyhäsi. Jaakko sanoi kääntyneensä poispäin papin paholaisesta, ei niinkään kohti paavia. Pettynyt pastori pyysi Amelien rukoilemaan protestanttisesti puolestaan. Amelie suostui pitkin hampain jonkun isämeidän lukemaan. Pastorin suuta kuivasi, se oli nuolaissut ennenkuin tipahti. Ei kannattaisi, ei edes aina sittenkään. Amelien olis pitänyt potkaista kykkivää pastoria navakasti persauxiin. FIN. ellauri151.html on line 1037: Helmi, Emilia, Marwanin Kiki ja Löken. Eskari-ikäiset tytöt ovat apinoista parhaita. ellauri151.html on line 1041: Pidän urotekona, että vuonna 2013 luin Antony Bevorin kirjan Toinen maailmansota. Siinä on kaiken kaikkiaan 960 sivua. En tiennyt II maailmansodasta paljonkaan, koska hissantunneilla ei edes päästy siihen. Luulin, että kirjassa olisi enemmän poliittista historiaa, mutta ei: Kuvataan eri taistelut yksityiskohtaisesti. En edes tajua niistä mitään; jotkut kukkulalla, jotkut joella, siellä & täällä. Sotahistorian kirjoittajat tietysti tekevät työtään, mutta yllättävää kyllä, mun tuttavapiirissä on kaksikin ihmistä, jotka ovat kiinnostuneita just taisteluista ja niiden kulusta. Siis Suomen taisteluista. Näistä yksityiskohdista, että minkä puskan takana kukakin. En tiedä heidän kiinnostuksensa syytä. Itselle kuulostaa siltä kuin olisi tietokonepeli paperilla. Vaikka just se, minkä Calle sanoi, on oleellista. Kamalaa, kuolleita ihmisiä, kummaltakin puolelta. ellauri151.html on line 1043: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä. ellauri151.html on line 1051: Siri voitko havainnollistaa mix musta usein tuntuu etten ole HSn kohderyhmää? ellauri151.html on line 1059: Eikä kyse ole vain rajanvedosta asein, vaan myös kulttuurin ja moraalin rajoista. Rätit päästä käteen karvakädet ja vessaa jynssäämään. ellauri151.html on line 1061: Ensimmäisissä Tuntematon-elokuvissa on hyvätkin puolensa, mutta Louhimiehen työryhmän versio teki Veli-Pekkaan suurimman vaikutuksen. Kaltaiselleni videosukupolven edustajalle se hyödynsi laajimmin elokuvan kielioppia, ääntä ja kuvaa. Vuoden 1955 versiota pidetään ”kansalliselokuvana”, mutta nykysilmin se on toki teatraalinen. ellauri151.html on line 1062: Vuoden 1985 versio oli sekin aikansa lapsi, jossa vaikutuksen tekivät naturalismi ja etenkin moderni kameratyö. Rauni Mollbergin versio on silti vielä kirjallisen oloinen, verkkainen. Kolmannen elokuvan keinoihin kuuluvat visuaalisuus, tehosteet ja toiminnallisuus. ellauri151.html on line 1064: Sitä ei ymmärretty, että parjatut oheistuotteet pelastivat räikeämmältä product placementilta. Elokuvassa vilahtaa vain yksi tuote: Leijona-kello. ellauri151.html on line 1065: Myös kritiikkiä voi esittää perustellusti. Suurin niistä on kysymys taiteen rajoista. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Tuntemattoman kuvauksien aikainen hengenvaara ohitettiin niin vähin äänin. Onnettomuus johti avustajan kuolemaan. Hengenvaara vaani myös elokuvan henkilöitä, muttei sentään oikeesti. ellauri151.html on line 1067: Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri. ellauri151.html on line 1069: Halju mulkero Lucius Annaeus Seneca uses in the letter number 114, addressed to his friend Lucilius, the expression "talis hominibus fuit oratio qualis vita" (for such men their speech was like their life), warning us that this sentence was coined by the Greeks. So ist das Leben wie ein Hühnerbrett. ellauri151.html on line 1072: On myös paljon sellaista pääomaa, joka haluaa aidosti tehdä eettistä hyvää ja samalla nauttia muutoxen hedelmistä niin, että samalla työstä on iloa tulevillekin sukupolville. ellauri151.html on line 1073: Maailman ongelmat ovat niin suuria, että tämän hengen ja liekin ylläpito on tärkeää. Sixi Slush on hieno tapahtuma, kokoansa suurempi. ellauri151.html on line 1075: Jos pitäisi nimetä nykyajan Jeesus, ainakin 1 ihminen on hyvä ehdokas. Jeesus koetti näyttää meille tien iankaikkiseen elämään. Kuka nykyajan ihmisistä tekee samaa, kysyy HS Vision kolumnisti Jouni Mykkänen. ellauri151.html on line 1076: Olen seurannut Muskia vuosia tarkkaan, ja uskon ize hänen pohjimmainen intohimonsa olevan aitoa. Minimissään kun hän tulee aiheuttamaan elämänsä aikana ihmiskunnalle niin poikkeuksellisen määrän hyvää, että saa tehdä perässä, jumalauta. ellauri151.html on line 1078: Räjähtäviä raketteja ja maata kiertävä Tesla-auto. Röyhkeää vittuilua buddhalaisille. Tee perässä jos pystyt. ellauri151.html on line 1083: Kiitos osmo kovista paketeista koko Massien perheeltä! Syrjäytynyt osmo mustassa tonttulakissa kerjää oikeistolta huomiota joulun alla ellauri151.html on line 1085: Allt till höger är sannerligen inte lika. Alla är egoister men det är olika sorters egoister per parti, allteftersom hur gräddade röstararslena råkar redan vara. ellauri151.html on line 1091: Työelämä|Tällaista on näkymätön työ, jota ilman yritysjohtajat eivät pärjäisi – Huippujohtajien assistentit kertovat, miten jokaisen kannattaisi organisoida omaa työtään kuri-Suomessa. Yhdet käskee, toiset tottelee. Se on demokratiaa. ellauri151.html on line 1096: Ettei tulis käsitystä että olen perusnegatiivinen, laitan tähän lyhkäsen listan HYVIÄ kirjoja/kirjailijoita. Ei missään paremmuusjärjestyxessä, sellaista ei olekaan. ellauri151.html on line 1099: Tanizaki (mm. Makiokan sisarukset) ellauri151.html on line 1108: Yllättävää kyllä paskan Philip Rothin Portnoyn tauti oli aika hyvä niin läpipaskan tyypin suorituxexi. Tatu Vaaskiven Pyhä kevät oli jollain lailla herttainen vaikken kyllä jaxanut ihan loppuun saakka. Sitton lukuisia kirjoja josta tykkäsin silloin kuin niitä nuorempana luin, mutten enää välttämättä perustaisi. Ja outojakin kirjoja kuten tuiki tuntemattoman Vilho Sorvarin Hammurabi. Ja inhottavan sadomasokistin Robbe-Grilletin Labyrintissä oli hyvä. Paskiaisilla voi olla hyviä rompskuja, ja hyvixillä paskoja. Célinekin oli aimo p-ska, mutta kirjoitti suht miälenkiintosesti. Toisaalta paskan Hemingwaun prujut oli pääsääntösesti perseestä. ellauri151.html on line 1112: Sain ensimmäistä kertaa tuta että joitakuita eivät pahimmat onnettomuudetkaan hetkauta, niin puusta tehtyjä he ovat. He tallustavat kohti hautaa ajatuxet askarrellen vain ruuassa ja arjen mitättömyyxissä. Vielä kun he kazovat kuolemaa suoraan silmiin, heitä vaivaavat vähäpätöiset ongelmat. [Niin oikein! Right on!] ellauri151.html on line 1115: Eräänä päivänä näin Mordecai Meirin hautajaissaattueen. Leski kulki käsivarret koholla, itki ja vaikeroi. Hänen perässään käveli joukko miehiä jotka juttelivat keskenään. He ikään kuin ilmaisivat: "Mordecai Meir on [oli] Mordecai Meir, me olemme me. Hän on vainaja, mutta me elämme. Hänet viedään hautaan, mutta meidän [meidän vaimojemme] on maxettava vuokramme ja lastemme opetus. Meillä ei ole enää mitään yhteistä." ellauri151.html on line 1117: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on syntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen. ellauri151.html on line 1119: - Sopiiko että pysähdymme rukoilemaan? - Toki. [Pyllistelevät pellolla.] ellauri151.html on line 1128: André Gides Den trånga porten (La porte étroite, 1909) löytyi Pasilan repsahtaneen varastokirjaston vaihtohyllystä. Den handlar om kärleken mellan Jérôme och Alissa, kusiner som har älskat varandra sedan barndomen. De är båda två starkt religiösa och delar föreställningen om att deras kärlek fullkomnas i att de delar samma hängivenhet för Gud. Ingenting att göra med att tränga penisen genom den trånga porten mellan skinkorna. Genom att älska Guda högst av allt kan de mötas på ett högre plan än i underbyxorna. Kaikki tällänen skizoilu peräreijistä on mennyt totaalisesi pois muodista kiitos toimivan naisten profylaxian ja abortin laillistamisen. Kenties se palaa nyt kun silverbäkit huolestuvat tykinruuan riittävyydestä. ellauri151.html on line 1130: Brasilian mezäkato on ohittanut keikahduspisteen, josta ei ole enää paluuta. Valitettavasti tälläset pelottelu-uutiset ei trendaa enää, kun Greta Thunbergkaan ei ole enää koulussa. Nyt on tärkeämpiä huolenaiheita, nim. miten jälellä olevat neliöt jaetaan meidän ja niiden välillä. Eli sota ja rajakahakat on nyt in, ja kansanmurhat rulettaa. Greta menetti viimeisenkin katu-uskottavuutensa pitämällä älämölöä filistealaisten puolesta. Näin amerikkalaiset Quorassa. ellauri151.html on line 1132: La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891. ellauri151.html on line 1134: Much of the story is written as an epistolary novel between the Protagonist Jerome and his love Alissa. Much of the end of the novel is taken up by an exploration into Alissa's journal that details most of the events of the novel from her perspective. ellauri151.html on line 1137: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?' ellauri151.html on line 1139: Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa. ellauri151.html on line 1141: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi: ellauri151.html on line 1143: Turhaan yrität päästä sisään ahtaasta portista. Sillä minä sanon teille: monet yrittävät päästä siitä sisälle eivätkä mahdu. Kun talon isäntä nousee ja sulkee oven, ja sinä seisot ulkopuolella, alat koputtaa oveen sanoen: Herra, Herra, avaa meille! hän vastaa sinulle: En tiedä mistä olet kotoisin. Silloin alat sanoa: Söimme ja joimme ennen teillä, ja sinä opetit meidän kaduillamme. Ja hän vastaa: Minä sanon teille: en tiedä, mistä te tulette; menkää pois minun tyköäni, kaikki te, jotka teitte väärin! Kyllä sulle tulee itku ja hammasten kiristys, kun näet Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat kellimässä Jumalan valtakunnassa ja sinut heitetään pihalle. Voittoarvan vetäneitä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä; ja he istuvat seisovaan pöytään Jumalan valtakunnassa.» ellauri151.html on line 1145: Matti komppaa nasevammin: Menkää sisään ahtaasta portista, sillä portti on leveä ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monet kulkevat sen läpi. Sillä ahdas on se portti ja ahdas tie, joka vie onnelliseen siitinelämään, ja harvat sen löytävät, koska se on peräpuolella! ellauri151.html on line 1147: Vertaus ahtaasta (kapeasta) portista on raamatun kanamainen vertaus Uuden testamentin Liukkaan evankeliumissa ( Liuk. 13:24-29 ). Se on yksi neljän evankeliumin kolmestakymmenestä vertauksesta, jotka Etyjin kirjoittajat ovat jakaneet kolmeen ryhmään sisäisen sisällön ja asenteensa mukaan Jumalan valtakunnan saarnaamiseen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu kuusi vertausta: rikollisista viininvalmistajista (Mt. 21:33-41), häävieraista (Mt. 22:1-14), runsaasta illallisesta (Luuk. 14:16-24), ahtaasta portista (Lk 13:24-30), hedelmättömästä viikunapuusta ( 13:6-9), ja tottelevasta ja tottelemattomasta pojasta (Mt. 21:28-32). ellauri151.html on line 1149: Vertailemme tätä tarinaa Balzacin Lys in the Valley -elokuvaan, jossa Henrietten hahmo on täynnä rakkautta ja mieluummin kuolee päästäkseen paratiisiin kuin kiroaa itsensä jakamalla "maallisen" onnen Félixin kanssa. Alissan sisko Juliet meni naimisiin Ensio Tissarin kanssa mutta ajatteli silmät kiinni Jeromea jopa Ension puuhaillessa. Heillä oli silti viisi lasta kuten Arvidilla. Kyllä halutonkin kana pääsee munimaan kun on kukko koppava. ellauri151.html on line 1155: Tämä on tapaustutkimus, ja Gide on tarkoituksella pehmentänyt tarinan toista hahmoa, jotta se ei häiritsisi tän Alissa hahmon kehitystä: ”ilman sellaista sankaria tragedia ei olisi ollut mahdollinen, tai noin klo puoli ainakin hän olisi puuttunut naisen luonteen kehitykseen – evoluutioon, jonka halusin olla hyvin puhdas”. "Epäilemättä ymmärsin vain epätäydellisesti Alissan ahdistuksen syyn, mutta tunsin voimakkaasti, että tämä ahdistus oli aivan liian voimakas tälle pienelle sykkivälle pillulle, tälle hauraalle ruumiille, jota Jeromen kaltaiset nyyhkyttävät juipit haluisivat itkeä ja nussia.» ellauri151.html on line 1157: Jérômen ja Alissan suhde kukoistaa yhteisessä uskonnollisessa kiihkossa, jota yhteiset tumputuxet vain syventävät. Vuodesta toiseen Jérôme taistelee Alissan kanssa ja hänen puolestaan ehdottomiin hyveisiin, vaikka hänellä ei ole muuta toivetta kuin päästä pukille: Järôme jättäisi taivaan huomiotta heti, jos löytäisi izensä misun sieltä. Alissa kuitenkin huomaa, että hänen sisarensa Juliette rakastaa myös Jérômea. Lykkäämällä heidän kihlaansa hän yrittää astua sivuun nuoremman sisarensa hyväksi. Mutta hiän Juliette, joka on vakuuttunut siitä, ettei Jérôme tunne häntä kohtaan mitään, kilpailee uhrautumisesta avioitumalla kolmannen osapuolen kanssa. ellauri151.html on line 1159: Siitä seurasi pitkä ero. Juliette, miehensä kiintymyksen ympäröimämä, löytää rauhan sen onnen puutteesta, josta hän oli haaveillut. Jérôme ja Alissa voivat jälleen antaa rakkautensa nesteiden virrata. Heidän vaihtamansa kirjeenvaihto peittää heidän tunteensa niin puhtaasti, että he pelkäävät kohtaamista todellisuuden kanssa. Jos heidän ensimmäinen tapaamisensa on keskinkertainen, seuraavat ovat mehukkaampia. ellauri151.html on line 1161: Alissa kuitenkin hylkää jälleen kerran kaiken mahdollisen aineellisen ja maallisen onnen: "- Mixei sielu saisi mieluummin pitää jonnesta? itkin kiihkeästi. Hän kuiskasi: "Pyhyys..." Kääntääkseen serkkunsa pois izestään – jättääkseen tämän vapaammaksi menemään Julietten viivalle – hiän Alissa sitoutuu tekemään itsensä rumaksi ja tylsyttämään henkensä. Hämmentynyt Jérôme ei enää tunnista rakastamaansa. Ne eroavat. Kolme vuotta myöhemmin pettyneen Jérômen ja tuskallisen laihtuneen Alissan uusi tapaaminen edeltää juuri nuoren naisen kuolemaa. ellauri151.html on line 1163: Hänen päiväkirjansa, joka on asetettu ennen epilogia, paljastaa liian nopeasti saavutetun onnen pelon, minkä tahansa rakkauden halun tai karnaalisen kalun pelon, hiänen itsepäisyytensä pitää pimpsan litussa ja hiän parahtaa tuskaisena. ellauri151.html on line 1165: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta. ellauri151.html on line 1167: P.S. Edouard Tissières meni naimisiin Julietten kanssa loppupeleissä. Niillä touhuilu sujui ihan kivasti ja lapsiakin tuli aika liuta. Tissières oli varakas ja sillä oli upee talo Provencessa. Alissalle tuli jostain mieleen Armida, se Tasson saraseeniprinsessa jota kaikki krusifixit jahtasivat kexit pystyssä. Mixihän? Kai sekin olis halunnut olla domina, muttei Don Jahve antanut. ellauri151.html on line 1169: ets.com/103094/1688680619-1543929971328448-armida-princ.jpg?auto=format%2Ccompress&cs=srgb&dpr=0.5&max-w=320000" /> ellauri151.html on line 1170: Tämä on Cecco Bravon Armida-maalaukseen valitsema kuva, jossa nuoren naisen rohkeaa aistillisuutta korostavat hänen vaatteiden läpinäkyvyys sekä hänen käyttämänsä helmet ja nauhat. Häntä ympäröi hämmästyttävä valikoima eläimiä: lohikäärmeitä, käärmeitä ja demoneita jostain helvetin seurapiireistä Tasson kuvailemalla tavalla. Nämä hirviöt eivät ole oikeasti pelottavia, vaan pikemminkin vähän ällöjä, kuin jotain silikonidildoja. Sääli ettei Armidan römpsää yhtään näytetä. Sen voi vain kuvitella jäntterän reiden jatkeena. ellauri151.html on line 1172: Alissan päiväkirja löytyi Wikisoursesta. Alissa on pettynyt että Juliette ottaakin rikkaan Eduardin eikä lorvikatarrista Jeromea: "Huomaan selvästi, että itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu siitä, että hän löysi onnensa muualta kuin minun uhrauksestani - että hän ei tarvinnut uhraustani ollakseen onnellinen." Tunnen itseni nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt siihen? Vitun Jehova. Olkoon se kuinka siunattu tahansa, en voi tyytyä tilaan ilman edistystä. En kuvittele taivaallista iloa hämmennyksenä Jumalassa, vaan äärettömänä, jatkuvana lähentymisenä... ja jos en pelkäisi leikkiä sanalla, sanoisin, että jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole progressiivista. No niinpä tietysti, onni on differentiaali, return on interest. ellauri151.html on line 1174: Yhtäkkiä hän kysyi minulta uskonko tulevaan elämään. Mutta Jérôme, huusin heti, se on minulle parempi kuin toivo: se on varma nakki! Vaikka eihän se ole pääasia. Littu vittu on ize oma palkintonsa. Vaikka sen tärinä on aika häirizevää. Herra, opetit minulle kaiken, mikä näyttää pahalta, kauhu kaunasena. Köyhä Jerome! Jos hän kuitenkin tietäisi, että joskus hänellä olisi vain yksi ele (🖕) tehtävänä ja että tätä elettä joskus odotan häneltä... Toisaalta,... jos hän viipyy minussa, pitää etupuolta parempana, minusta tulee idoli, joka estää häntä etenemästä eteenpäin ahtaassa päässä. Eikö hän syntynyt johonkin ahtaampaan kuin rakastamaan minua? Kuinka paljon emättimessä kutistuu kaikki mikä voisi olla anuxessa sankarillista!... Se onni on siellä, hyvin lähellä, housunkankaan takana, se tarjoaa itsensä... sinun tarvitsee vain ojentaa kätesi tarttuaksesi siihen... Mutta ei! tie, jonka opetat meille, Herra, on kapea tie - niin kapea, ettemme pysty olemaan kuin peräkkäin köyhän talon porsaina. Oi Jumalani, jospa hän löytäisi edes takaoveni! ellauri151.html on line 1176: Parempi antaa vaikka köyhille. Huudan samalla enkelien yli-inhimillisellä äänellä... Kaikki rukoukseni on hyvin valitettavia. Rakastaako Jérôme minua vähän vähemmän?… Valitettavasti! En ole koskaan rakastanut häntä tämän enempää. Puhuimme Pascalista, on siinäkin varsinainen måtäblaise. Mitä häpeällisiä, absurdeja huomautuksia! Otin käteeni raskaan Penseet-kirjan, joka itsestään avautui tämän kohdan kohdalta kuin Syvännön peukkuvärssy: Näkemiin / nyt oikein paljon... Jumalauta, anna minun nähdä se uudelleen. Dojonggg-jonggg se sanoi ja putkahti ulos Jeromen sepaluxesta. Piuu! piuu! piuu! sanoivat napit. Jumalani, sori mutta en voi poistaa sitä huuliltani enkä unohtaa sen aiheuttamaa kutinaa emättimessäni. Kuinka monta kertaa olen huutanut nimeäsi pyökkimetsässä!... ellauri151.html on line 1178: Hän on täällä tänä aamuna täysillä. Olen nyt varma, että hän tulee käteeni. Annan otsani levätä hänen kyrvänpäätään vasten. Hengittelen hänen lähellään... ellauri151.html on line 1180: Sitten kaikki pimeni. Kaunis huoneeni kaunis huoneeni kirkui nainen. Valitettavasti! Keltahattuinen mies pakeni käsieni välistä kuin varjo. Hän oli siellä! Hän oli siellä! Tunsin sen! Kysyin onko se nyt sisällä? Tunnen sen edelleen. soitan hänelle. Käteni, huuleni etsivät sitä turhaan yössä... Mitä tapahtui? Kaikesta, mikä turvotti emätintäni, ei tullut mitään. Poies pillusta lipsahti Jeromen molo pienenä ja tahmeana kuin etana.Tässä on mitä jäi jälelle; harmaa fläkki, märkä kyynelistä, surullinen kuin ajatukseni.. Joten auta minua siivoamaan tämä surullinen jäännös itsestäni. ellauri151.html on line 1182: Anorektinen Alissa joutuu sairaalaan. Mikähän leikkaus tuohon auttaisi? Kohdunpoistoon tukka putkella. Minun täytyy nyt olla tyytyväinen Jumalaan, hänen rakkautensa on hienoa. Pascalin järkyttynyt nyyhkytys resonoi minussa. Siististi taitettuna sängyn viereen vaatteet pois... ”Ei ole suurien arvoista levittää labioita." Uskoakseni nämä kauniit sanat ovat Clotilde de Vaux'lta. ellauri151.html on line 1187: Vaan jumalauta, kyllä yllätti Jeromen siittimen kömpelö akti, joka oli innokas hulluuteen asti työntämään emättimeni sille hyveen huipulle, jota olin epätoivoinen saavuttamaan. Iloa, iloa, iloa, ilon kyyneleitä... Jerome, haluaisin opettaa sinulle täydellisen ilon. Olet liian kömpelö, ei tästä vittu tule lasta eikä paskaakaan. On kuin itkis ja nussis. Oi Herra! saanko koskaan päästä loppuun ilman jumalanpilkkaa. Etpä tietysti. Jo oli ällö tarina, just homo-Anteron tapaista. ellauri151.html on line 1190: Alissa kääri siivon mustan piziasun tiukemmalle ettei kiimainen Jerome saisi näplättyä sitä auki. ellauri151.html on line 1192: Läskiintynyt Juliette näytti Plantier-tädiltä. Se itkee nästyykiin kun Jerome ei välitä bylsästä sitä vieläkään vaikka Alissan kuolemasta on jo 20v. Aika narsistinen loppuveto Jerome. Siis Antero. ellauri151.html on line 1197: eteenpäin ellauri152.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri152.html on line 22: et" href="mystyle.css"> ellauri152.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri152.html on line 28: eteenpäin ellauri152.html on line 35: et="Theokritos">Motto ellauri152.html on line 37: Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle. ellauri152.html on line 43: τὸ στόμα δ᾽ αὖ πακτᾶς ἁπαλώτερον, ἐκ στομάτων δέ Suu on pehm ko retajuust, ja sen läpit ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä. ellauri152.html on line 58: Ekologisesta maalaismaisesta elämänmuodosta tulee ihannoitu tilanne ja luonnosta izearvoinen luontopalvelujen tuottaja. Tämä ei tarkoita sitä että muutettaisiin maalle. Päinvastoin. Alexandriassa jouduttiin ensimmäisen kerran antiikin historiassa tekemisiin suurkaupungin ja sen mukanaan tuomien ongelmien, massaviihteen, juurettomuuden tunteen ja vieraantumisen kanssa. ellauri152.html on line 62: Maalaismaisema muodostuu lähes aina samoista traditionaalisista luonnonkuva-ainexista: lehtevät puut, kukat, ruoho, animoidut antropomorfiset eläimet kävelemässä kahdella jalalla ja pyrkimässä kazekontaktiin, heiluttamassa häntää sisätiloissa pädiä näpyttävälle nuorelle naarasapinalle, niiden valtiattarelle, jääkarhu turvallisesti lasin takana hädissään polkemassa jäätikköjen sulamisen nostamaa vedenpintaa. Lue izesi osaxi ympäristöä. Helvetin Herlinin Sanomat. ellauri152.html on line 64: et"> ellauri152.html on line 66: Missä määrin Theokritoxen homoepyllit on ize koettua, ei ole ratkaistavissa. Niit on 2 kirjan lopussa ja molemmissa kertoja on harmaantunut setä, joka uikuttaa jonkun nuoren juipin perään: Minusta sinä olet ylimielinen ja röyhkeä. Izeään se neuvoo: Tule järkiisi äläkä toimi kuin nuori, kun et kerran ole sitä. Vanhuus tulee ja tekee meidät ryppyisexi nopeammin kuin ehdit sylkästä. Mutta Afroditen käsissä olen kuin hento lehti tuulessa. Sisään vaan vaikkei seisokkaan. ellauri152.html on line 71: The Songs of Bilitis (/bɪˈliːtɪs/; French: Les Chansons de Bilitis) is a collection of erotic, essentially lesbian, poetry by Pierre Louÿs published in Paris in 1894. Since Louÿs claimed that he had translated the original poetry from Ancient Greek, this work is considered a pseudotranslation. Though the poems were actually clever fabulations, authored by Louÿs himself, they are still considered important literature. [by whom?] ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years. ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance. ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D. ellauri152.html on line 84: who retranslated several poems without realizing they were fakes. Täähän on kuin Rudyardin Flaccus-kepponen. ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen ellauri152.html on line 90: In 1955 the Daughters of Bilitis was founded in San Francisco as the first lesbian civil and political rights organization in the United States. In regard to its name, Del Martin and Phyllis Lyon, two of the group's founders, said "If anyone asked us, we could always say we belong to a poetry club." Mehän voidaan sanoa. Had they only known that it was all about fornicating boys. ellauri152.html on line 92: Louÿs' close friend Claude Debussy in 1897 musically set three of the poems—La flûte de Pan, La chevelure and Le tombeau des Naïades—as songs for feminine voice and piano. Pan huiluu pyllyyn. The book was accidentally translated to Polish twice, in 1920 by Leopold Staff and in 2010 by Ruben Stiller. ellauri152.html on line 101: Hän sanoi mulle: Tänä yönä näin unta. Sun tukkapehko oli mun kaulan ympärillä. Sun tukka oli kuin kaulapanta mun niskan ja rinnan päällä. Mä silittelin sitä, ne oli niinkö mun, me oltiin jalat ristissä kuin kaxi laakeria samassa keitossa. Ja vähitellen meidän kalut sekaantuivat, ikäänkun mä olisin se ize tai se työntyis muhun niinkuin joku incubus. Kun se oli läpi, se pani kädet mun hartioille ja kazoi mua niin nätisti et mua värisytti. ellauri152.html on line 105: Enstex en edes vastannut, ja mua hävetti, mun sydän teki ihan pahaa. Sitten vastustelin, sanoin, Ei.Ei. Käänsin päätä taaxepäin eikä pusu osunut, eikä lemmenkalu päässyt polvieni väliin. Size pyysi anteexi, pussas tukkaa, ja hengitteli kuumasti ja lähti. Ny olen yxin, kazon siihen yhteen paikkaan, puren huuliani ja huudan nurmikkoon äänettömästi kuin Farmarien Marwan. ellauri152.html on line 109: Yxin olin nukahtanut kuin viiriäinen pöpelikköön. Kevy tuuli, vetten humu, yön suloisuus pidätteli mua siellä. Nukahdin, typerys, ja heräsin huutaen, panin vastaan, itkeskelin; mutta liian myöhään. Ja mitä heiveröiset käsivarret edes pystyvät? Ei se hellittänyt. Entistä hellemmin piti mua käsissään enkä mä nähnyt sen naamassa kuin yhden silmän... Näin siinä pääsi käymään, Kypris. Pahoittelen. ellauri152.html on line 113: Pieni talo jossa se punkkaa on kaunein maan päällä. Se on tehty oxista ja sen sellaisesta. Tykkään siitä, koska me maataan siellä nyt kun yöt ovat viileämpiä, ja pitempiäkin. Aamulla olen vihdoin saanut tarpeexeni. Patja on lattialla; meille tulee kuuma pehkuissa. Se pitelee mut ihan mustelmille, mutta kun se on mun sisällä, mä en tiedä enää mitään, multa vois vaikka kädet ja jalat katkoa. ellauri152.html on line 121: Mä hankaan silmiäni. On jo päivä, luulisin. Kah! kukas on mun kanssa tällä kertaa? ... Joku ämmä? Kautta Paphian, olin unohtanut. Kautta charityn! kyllä nolottaa. Eikai olla Lesbossaarella? … Ellen olis näin kuitti voisin luulla eze oli unta... Voix toi tosiaankin olla Sapfo? Se nukkuu. Onhan se kaunis vaikka sillon poikatukka, Mut onpa outo naama, miehen rinta ja laihat lantiot... Paras hipsiä ennenkun se herää. Valitettavasti mä oon seinän puolella. Mun täytyy astua sen ylize. Ettei se vaan herää ja tartu kiinni taas... ellauri152.html on line 125: 2 pientä "tyttöä" vei mut niiden luoxe, ja heti kun ovi oli kiinni, ne sytyttivät lampun ja halus mulle tanssia. Niiden posket oli meikittömät, yhtä ruskeat kuin pikku masut. Ne veti toisiaan käsivarsista ja puhui yhteen ääneen tekohilpeinä. Ne istui polstarille ja Äänihuuli lauloi kimeällä äänellä ja löi tahtia kaikuvilla pikku käsillään. Kyse tanssi nytkyen ja pysähtyi, kyykkynaurussa, ja otti kaveriaan tisseistä, puri olkapäähän ja käänsi perätarjontaan, kuin pikku pukki joka tahtoo leikkiä. ellauri152.html on line 131: « Pelkäätkö sä meitä? Lähesty: nää lapset tykkää susta. Ne opettaa sulle mitä sä et vielä osaa: naisekkaiden hyväilyjen hunajaa. ellauri152.html on line 133: « Mies on väkivaltainen ja laiska. Kylsä tiedät sen, takuulla. Vihaa sitä. Sillä on lättärinta, iho karkea, tukka poissa, käsivarret karvaiset. Mut naiset on kaikki kauniita. ellauri152.html on line 135: « Naiset osaa yxin rakastaa; jää meidän kaa, Bilitis, luotathan. Ja jos sun tekee mieli jotain kuumaa, näet oman nättiytesi näiden pikku söpöläisten peilistä. ellauri152.html on line 139: Se tuli sisään, ja intohimoisesti, silmät puolikiinni, se liitti huulet muhun ja meidän kielet kääntyivät… Semmoista pusua en ollut koskaan saanut. Se seisoi mua vasten, hiljaisena ja halukkaana. Mun polvi työntyi vähitellen sen kuumain reitten väliin jotka aukesi kuin teron edessä. Mun käsi eziskeli kiivaasti sen paidan alla, sen ruumis väliin kiemurteli, väliin jäykistyi. Se viitto silmillään petiin päin; mutta me ei saatu bylsiä ennen häämenoja, ja lopetettiin aika äkkiä. ellauri152.html on line 143: Mä oon sille lelu enemmän kuin sen pallot tai sen halko. Se leikki kaikilla mun ruumiinosilla kuin lapsi, tuntikausia, puhua pukahtamatta. Se sekottaa mun tukan ja järjestää sen miten haluaa (lista eri kampauxia). Se kazoo kummissaan mun kulmakarvanväriä, mun kyynärtaivetta. Joskus se panee mut polvilleen pitelemään kiinni verhoista (tää on yx sen leikkejä) ja liu'uttaa pikku päätä taaxe ja on olevinaan pikku kili joka nuolee emää navan alta. ellauri152.html on line 155: — Sun posket on kalpeat ja silmät säteilee. ellauri152.html on line 169: — Kukista vaan pääsi vähän vettä. ellauri152.html on line 171: Mnasidika, mun pikkusielu, sun iirixet on koko Mytilenen kauneimmat. ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä. ellauri152.html on line 181: Sä olit meistä mustasukkiainen, Gyrinno, tyttö liian tulenpalava. Hirmusesti puketteja sä ripustit meidän ovikelloon! Sä odotit meitä porttikonkissa ja seurasit meitä kadulla. Nyt olet saanut tahtomasi, venyt rakastajan paikalla, ja sun pää tällä tyynyllä jossa on vielä toisen naisen pepun hajua. Sä olet isompi kuin se oli. Sun valasmainen ruumis hirvittää mua. Kato hei, mä annoin lopulta perixi. Joo, mä se olen. Sä voit pyöritellä mun tissejä, puristaa mun pyllyä, avata mun polvet. Mun koko ruumis on auki sun väsymättömille huulille. — Voee voe! Ääh ! Gyrinno ! Lemmen kaa mun kyyneletkin vuotaa yli! Kuivaa ne sun tukalla, älä pusi niitä, kulzi; ja lassoa mua vielä kovemmin jotten tärise. Minä aina tärisen. ellauri152.html on line 185: Vielä! Tarpeexi haukotuxia ja venytettyjä käsivarsia! Ala alusta! Luulezä siis että rakastaminen on löysäilyä? Gyrinno, se on tääski, ja kaikista rankin sellainen. Herää! Nöyse! Ezaa nukkua! Mitä väliä ezun silmäpussit on siniset ja ezun jalkoja polttaa hankaushaavat. Astarté kiehuu mun munaskuissa kuin kattilassa perunat. Me mentiin pehkuihin ennen hämärää. Nyt on jo aamunkoitto; mutten mä niin vähästä väsy. Mä en nuku ennenkuin huomisyönä. Mä en nuku: ezäkään saa nukkua. Äs! Onpa aamun maku katkera! Suu maistuu pahalta! Gyrinno, ota se huomioon. Pusut on vähän kiusallisia, oudompia ja hitaampia. ellauri152.html on line 189: Älä usko etten mä sua rakasta. Mä syön sut kuin kypsän viikunan, mä juon sut kuin tuliveden, mä kannan sua mun ympärillä kuin nahkavyötä. Mä pidin hauskaa sun ruumiilla, koska sun tukka on lyhkänen, tissit keilamaiset ja sun ruumis laiha, ja nännit kuin 2 pientä taatelia. Kuten tarvitaan vettä ja hetelmiä, myös naista tarvitaan, mutta mä en enää muista sun nimeä, sä joka luisut mun kätten välistä kuin yhden toisen tykätymmän varjona. Sun ja mun välilihan välissä on mulla tommonen crème brulée. Mä puristan sua mua vasten tällä haavaa ja huudan sen toisen nimeä: Mnasidika ! Mnasidika ! Mnasidika ! Ole mulle vielä kerran hän! ellauri152.html on line 199: — Sanovat ettö bänän jälkeen sa oot ollut kiertopalkintona. Mä ehdottaisin sulle yhtä. ellauri152.html on line 203: — Se on yxi nuori orja Sardexesta. Se on ihan verraton, sillä se on tollanen androgyyni, tai kaxineuvoinen, vaixen rinnuxet ja pitkät hiuxet voivat huijata. ellauri152.html on line 211: — Iso. Se ei tunne täältä ketään, paitsi Sapfon joka on siihen ihan lääpällään ja ois ostanut sen multa 20 rahalla. Jos sä vuokraat sen, sä saazen. ellauri152.html on line 212: — Ja mitä mä sillä teen? Mä oon 22 yötä yrittänyt unohtaa. Olkoon, mä kokeilen vielä tätä, mut sano pikkuiselle, ettei sen pidä pelästyä jos mä alan ulvoa sen sylkyssä. ellauri152.html on line 216: Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina! ellauri152.html on line 220: Poikki mezien meren yllä, raivottaret raivoavat. Maskhalê ryntäilevine ryntäineen, ulvovana, heiluttaa jättikullia, joka on tehty vaahterasta ja maalattu punaisexi. Kaikki ketunnahkoissa ja villiviinihatuissa, juoxevat ja huutavat ja hyppivät, kastanjetit paukkuu käsissä, ja kyrvännäköiset rumpupalikat särkee rämisevät rumpunahat. Kosteita tukkia, ketteriä jalkoja, punasina heiluvia tissejä, takaposkihikeä, huulivaahtoa, hei Dionysos, ne tarjoo sulle tätä kiitoxexi sulta saamastaan kiimasta! Ja merituuli nostaa taivaalle Helikopterin punertavan tukan, venxuttaa sitä kuin raivokasta liekkiä valkoisesta vahasta tehdyssä soihdussa. ellauri152.html on line 225: Astarten naispapit naivat kuun noustessa; sit ne nousee petistä ja kylpevät valtavassa hopeareunaisessa kylpyaltaassa. Kiverillä kynsillään ne kampaa tukkansa, ja niiden sinipunaisixi maalatut kädet joissa on mustia sormuxia muistuttaa korallinhaaroja synkässä ja loiskuvassa meressä. Ne ei poista koskaan karvoja, jotta naisjumalan karvakolmio markkeeraisi kaikkenpyhimmän; mut ne värjäävät sen pensselillä ja laittaa paljon tuoxua. Astarten naispapit rakastelee kuun laskiessa; sitten isossa tapiseeratuss salissa jossa palaa yxi korkea kultalamppu ne nukkuu sikinsokin sekaisin. ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää. ellauri152.html on line 233: Mydzouris, pikku paska, älä itke enää. Sä oot mun kulta. Jos nää naiset loukkaa sua vielä, mä kyllä näytän niille närhen näpöttimet. Tule mun kainaloon, ja kuivaa silmäsi. Joo, mä tiedän ezä oot kauhee lapsi ja ezun äiti opetti sulle kaikki temput pienenä. Muzä olet nuori etkä sen takeen osaa olla muuta kuin söpönen. 15v tytön suu on puhdas panet sinne mitä tahansa. Parkkiintuneen naisen alahuuli, vaikka panematon, on sekundaa; sillä naisen ainut pahe on vanheta ja meillä on vitusti muitakin ryppyjä kuin se 1. Mydzouris, mä tykkään sun viattomista silmistä, sun kovasta ja törkeästä nimestä "Hännänimijä", sun nauravasta äänestä ja kevyestä kropasta. Tuu mun luo apulaisexi, ja kun me lähtään ulos yhdessä, naiset sanoo sulle: Moimooi. ellauri152.html on line 237: Oo kunnoitettava Priapos, puujumala jonka olen antanut kehystää marmoriin mun kylpyammeeseen, ei ole sattuma, puskanvartija, että sä valvot täällä kurtisaaneja. ellauri152.html on line 238: Jumala, me ei ostettu sua uhrataxemme sulle koskemattomuutemme. Ei kukaan voi antaa meille sitä mitä ei enää ole, ja eikä ruijanpallaxen palvojat juoxe Amathonin kaduilla. Ei. Sä valvoit kerran sun puisia tukkia, hyvin kasteltuja kukkia, raskaita ja maukkaita hedelmiä. Sixme sut on valittu. Vartioi nyt meidän blondeja kuontaloita, meidän huulien avoimia unikoita ja orvokkisilmiä. Vartioi meidän tissien kovia hedelmäkiviä ja anna meille rakastajia joilla on sellainen kuin sä. ellauri152.html on line 244: Naisten rakkaus on kauneinta kaikesta mitä kuolevaiset kokevat, ja sä ajattelisit samoin, Kléôn, jos sulla olis oikeasti herkuttelijan sielu; muzä välität vaan turhuuxista. Sä hukkaat öitä bylsien efebejä jotka ei meistä piittaa paskaakaan. Kazo niitä nyt! Exne ole rumia! Vertaa niiden keropäitä meidän valtaviin kähäriin; koita löytää meidän kannuja niiden rinnoista. Niiden kapeiden kylkien rinnalla vertaa meidän valtavia lantioita, leveitä tyynyjä, rakastajan pehmikkeitä. Sano lopulta mitkä ihmishuulet, ellei just ne mitkä niiltä puuttuu, käy naintiin parhaiten? Sä oot sairas, Kleon, mut kyl sut nainen saattaa eheyttää. Mene nuoren Satyran työ, mun naapurini Gorgon tyttären. Sen perse on ruusu auringossa, eikä se kiellä sulta herkkua josta se ize pitää eniten. ellauri152.html on line 248: « — Okei. Kuhan ne on tuoreeltaan porsliineja, pestyjä ja hajustetut päästä varpaisiin, ja valmiita muihinkin peleihin jos pyydetään. Anna ao. käskyt. Moro. » ellauri152.html on line 250: Hiän riisuu sinisen hunnun olkapäiltä, mutta painaa hävyn päälle viimeistä läpikuultavaa verhoa. Nuoret miehet pyytelevät: Se heittää päätä taaxepäin. Pelkkien huilujen puupattaessa se ottaa sitä pois eka vähäsen, ja sitte kokonaan, tehden tanssiliikkeitä... ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita? Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli! ellauri152.html on line 264: Corydonin raskaat piirteet heiluvat Calpurnius Siculuxen eclogeissa. Jotkut koululaiset luulevat eze on Calpurnius ize, tai ainakin sen avataari. ellauri152.html on line 267: Nimi esiintyy Intohimoisen Pyhiinvaeltajan runossa nro 17, kokoelmassa joka ilmestyi 1599 omistettuna Shakespearelle, muze voi kuiteskin olla Richard Barnfield, jonka eka julkaisu, Rakastettava paimen, missä puhutaan Daphnixen konsummoimattomasta rakkaudesta Katamiittiin, ja joka oli, kuten Barnfield ize tunnusti, matkittu Virgilin 2. eklogista, jossa siis oli nää poikarakastajat Corydon ja Alex Snopp. Kirjailijat kiertää mustaa tähteä kuin hullu puuroa. ellauri152.html on line 270: Corydon nimi on myös paimenella kristillisessä virressä nimeltä Pastorin surunvalittelu. Kaupunki Corydon, Indiana on nimetty tästä virrestä, eikä suinkaan jostakusta homopetteristä. ellauri152.html on line 274: Corydon on, kaikista signifikanteimmin, Andre Giden yhden tärkeimmän niteen nimi v. 1924, missä homosexuaalisuuden ja etenkin pederastian luonnollisuuus ja moraalisuus liittyy Corydonin henkilöön. Inspis tuli tosta Virgililtä. ellauri152.html on line 276: Paimenet on varmaan vähän niinkö merimiehiä, ne viettää pitkät ajat keskenään kuin matruusit tukkihöyryllä, eikä niillä ole paljon muuta tekemistä kuin hoitaa lampaita ja imutella huiluja. Noi paimentytöt on takuulla enimmäxeen savuverhoa. ellauri152.html on line 291: KORYDON Etkö tiedä? Milon otti hänet mukaansa olumpialaisiin. ellauri152.html on line 297: BATTOS Minustakin äiti sanoo että vien voiton vaikka pierusta. ellauri152.html on line 303: KORYDON Kuuletko kun hiehot ammuvat ikävissään, kun paimen puuttuu. ellauri152.html on line 317: BATTOS Kuolema korjaa vielä karjasi, Aigon, kun tavoittelet kaiken maailman olumpiamitaleja ja annat ruokohuilun homehtua naulassaan! ellauri152.html on line 319: KORYDON Ei sinne päinkään, Battos. Kazos sen hän antoi mulle ennen lähtöään. En muuten ole yhtään hullumpi huilunvarressa, osaan yhtä sun toista. Glauken ja Pyr1wrhoxen hitit ja tänkin, tiezä: "Ihana on Zakynthoxen kaupunki... ja Lakinian pyhä temppeli..." Siellä Aigon söi yxinään 80 uhrikakkua. Ja siellä se sen häränkin kantoi laitumelta suoraan Amaryllixen eteen, sorkista kiinni vaan ja selkään. Voi miten naiset kiljuivat ja paimen senkun painoi sonnia ja nauroi! LOL! Hahaha! ellauri152.html on line 321: BATTOS Amaryllis, kaunisparmainen, en konsaan sua unhota, vaikka makaatkin jo haudassa. En vuohianikaan rakasta niinkuin sinua. Voi onnetonta, että piti sattua! ellauri152.html on line 325: BATTOS Niin kai se on... Hei ajahan vasikat ylös rannasta! Ne onnettomat syövät uudet versot öljypuista. Muurikki ja Mansikki! Tänne rinteelle, eikö kuulu! Liikettä sorkkiin, tai paha teidät perii! Ja taas on yxi siellä. Ollapa nyt kunnon keppi, niin johan tulisit! Hei kazo jumalauta Korydon! Iso piikki ja keskelle kantapäätä! Pahuxen tiheässä noita puskia. Sen siitä saa kun jahtaa hiehoja. No, näekkönää mitään? ellauri152.html on line 331: KORYDON Pane toiste kengät jalkaan kun lähdet vuorelle. Vuorilla kasvaa ohdakkeita, jos et satu tietämään. ellauri152.html on line 342: et="Virgil">Virgilin Corydon ja Alexis ellauri152.html on line 348: delicias domini, nec quid speraret habebat; Pomon herkkupalasta, vaikkei sillä ollut mitään zargoja, ellauri152.html on line 350: adsidue veniebat. Ibi haec incondita solus tuli lahkeeseen ahkerasti, ja siellä perusteettomasti ellauri152.html on line 351: 5montibus et silvis studio iactabat inani: vuorille ja mezille heitti nää läpät tyhjänpäiväiset: ellauri152.html on line 352: O crudelis Alexi, nihil mea carmina curas? Hoi julma Alexis, etkö perusta mun lauluista? ellauri152.html on line 354: nunc etiam pecudes umbras et frigora captant; Nyt jopa nutipäät varjoa ja viilennystä ottavat; ellauri152.html on line 355: nunc viridis etiam occultant spineta lacertos, Nyt viherviä liskoja piilottavat piikkipuskat; ellauri152.html on line 356: Thestylis et rapido fessis messoribus aestu Thestyliskin helteeseen väsyneille leikkureille ellauri152.html on line 364: alba ligustra cadunt, vaccinia nigra leguntur. Valkoiset likusterit kuihtuvat, mustikoita poimitaan. ellauri152.html on line 365: Despectus tibi sum, nec qui sim quaeris, Alexi, Halvexizä mua, etkä kysy kuka olen, Alexis, ellauri152.html on line 372: cum placidum ventis staret mare; non ego Daphnim kun meri oli peilityyni; enkä mä pelkäis Dafnista ellauri152.html on line 373: iudice te metuam, si numquam fallit imago. vaixä tuomaroisit, ellei imageni yhtään petä. ellauri152.html on line 375: atque humilis habitare casas, et figere cervos, ja lättänöissä majoissa asustella, käydä hirvimezällä, ellauri152.html on line 381: haec eadem ut sciret, quid non faciebat Amyntas? Tän saman tutaxeen mitä jätti tekemättä Amyntas? ellauri152.html on line 383: fistula, Damoetas dono mihi quam dedit olim, jonka Damoetas joskus muinoin mulle testamenttasi, ellauri152.html on line 384: et dixit moriens: “Te nunc habet ista secundum.” Ja sanoi kuollessaan: Toi on nyt sitten sulle. ellauri152.html on line 385: dixit Damoetas, invidit stultus Amyntas. Sanoi Damoetas, ja Amyntas oli aivan vitun kade. ellauri152.html on line 386: Praeterea duo, nec tuta mihi valle reperti, Lisäx vielä 2 kiliä, jotka mä löysin jostain kurusta, ellauri152.html on line 387: capreoli, sparsis etiam nunc pellibus albo, Vielä maitoläikkäisissä kapisissa turkeissa, ellauri152.html on line 390: et faciet, quoniam sordent tibi munera nostra. ja viekin, jos sä halvexit mun tarjoomuxia. ellauri152.html on line 391: Huc ades, O formose puer: tibi lilia plenis Tuuppa tänne kaunis poika: sulle tuo nymfetit ellauri152.html on line 393: pallentis violas et summa papavera carpens, hahmo kalpeita orvokeita ja unikoita poimasee, ellauri152.html on line 394: narcissum et florem iungit bene olentis anethi; Narsistin liittää yhteen fenkoliin hyvänhajuiseen; ellauri152.html on line 399: addam cerea pruna: honos erit huic quoque pomo; Lisäx vahattuja luumuja: se on kans hyvä hetelmä; ellauri152.html on line 400: et vos, O lauri, carpam, et te, proxima myrte, Ja teitä, Lauri, poimin, ja suakin lähin myrzi. ellauri152.html on line 401: sic positae quoniam suavis miscetis odores. Silleen pannen näät saa rapsakat tuoksukimarat. ellauri152.html on line 402: Rusticus es, Corydon: nec munera curat Alexis, Sä olet maajussi, Corydon, sun lahjoista ei Alex huoli, ellauri152.html on line 405: perditus et liquidis inmisi fontibus apros. villisiat pääsi irti lähteisiin, kruik kruik. ellauri152.html on line 406: Quem fugis, ah, demens? Habitarunt di quoque silvas, Ketä pakenet, dementti? Jumalatkin asuu mezissä, ellauri152.html on line 412: Aspice, aratra iugo referunt suspensa iuvenci, Kappas, mullit tulee kotiin ikeet mullin mallin, ellauri152.html on line 413: et sol crescentis decedens duplicat umbras: Ja aurinko laskiessaan 2-kertaistaa varjot venyvät: ellauri152.html on line 416: Semiputata tibi frondosa vitis in ulmo est; Sun puolix nyhdetty viiniköynnös roikkuu saarnessa; ellauri152.html on line 417: quin tu aliquid saltem potius, quorum indiget usus, Exä vois vähintäänkin tehdä mitä pitäs duunata, ellauri152.html on line 418: viminibus mollique paras detexere iunco? risuilla rynnätä sitomaan niitä kondixeen? ellauri152.html on line 424: Hilja ja Wilho vei laivalla Kiinaan kädellä veivistä pyöritettävän matka-Singerin ja toivat sen vielä junassa Siperian halki takaisin. ellauri152.html on line 425: Se on hyvä kone, se on ahkerassa käytössä Rauhixessa vieläkin. Sen kexijä oli nimeltään Isaac Singer, New Yorkin juutalainen, jonka parta oli erittäinkin röyheä. Six varmaan Isaac Bashevis Singerin piti pitää nimessään tota Bashevitshia (Basheban poika, Iiskon äidin nimi oli Basheba), koska se oli ize vanhempana sileä kuin muna. Singer on hauska kirjailija, jossa juutalaisuuden monet viehättävät puolet pääsevät kukkaansa, vaikka vanhana Amerikassa sen ohimokiharoista ei enää ollut muistoakaan jälellä. Se näytti lähinnä Yodan ja ammoniitin risteytyxeltä. Ompelukoneen kexijän middle name oli Merritt. Jo ennen ompelukoneen keximistä se tikkasi ahkerasti upstate New Yorkissa, siittäen ainakin tusinan ja puoli lehtolasta. Se kuoli miljonäärinä Torquayn kaupungissa briteissä. ellauri152.html on line 429: Isak sanoo aivan oikein että mystiikka on se tunne, ettei maailma ole sattuma eikä sokean voiman armoilla ja että apinan sielu ja ruumis yhdistyvät läheisesti toisiinsa maailmankaikkeudessa ja sen luojassa. ellauri152.html on line 430: Tollasta tunnetta ei mulla ole koskaan ollut, ja sixi ymmärrän mustikoista yhtä vähän kuin saan kuulohavaintoa oktaavista. ellauri152.html on line 432: Uskonto eroaa mystiikasta siinä että se tulee ilmoituxesta ja että se on laumatoimintaa, jolla valvotaan lauman laumakäyttäytymistä. Voi arvata että se vetoaa muhun mikäli mahdollista vielä vähemmän. ellauri152.html on line 434: Hulluinta tässä on et mystiikka tulee samasta kohdasta perimää kuin narsismi. Toi fiilis että kaikella on joku merkitys tai sanoma nimenomaan mulle ja et mä en voi millään kuolla on nimenomaan narsistinen tuntemus. ellauri152.html on line 435: Mut uskonto ja etenkin toi pyllistelyn tarve on kyllä jostain muusta kromosomista, se on jotain hämärää eusosiaalisuuden geeniä. ellauri152.html on line 438: Singerillä on tollasia taipumuxia, mutta se on siitä huolimatta järkimies. Toisinkuin mystikot, se ymmärtää, että hyvä ja paha menee sisään ja tulee ulos samasta reiästä. ellauri152.html on line 440: Musta toi idea et jumalan piti tehdä saatana jotta apina voi treenata siihen freewilliä kuin johkin nyrkkeilysäkkiin on aivan hanurista. Siinä on kyllä pantu peliteoria ihan liian korkealle statuxelle, ja absolutisoitu just tän apinalajin utiliteetit erehdyttävästi apinannäköisen jumalan tahdoxi. Mitä saatanan pahaa se nyt on jos vaikka jellona tahtoo popsia Danielin, tai joku palestiinalainen pitää kiinni reviiristä? ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut. ellauri152.html on line 445: et/o/bc581a17.jpg" height="200px" /> ellauri152.html on line 446: etls.fastly.net/img/w1200h630/c2beae9ab1da7681bd5da297b490fd3d.jpg" height="200px" /> ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle. ellauri152.html on line 455: Miten viheliäisiltä kristityt tuntuivat kuninkaineen, prinsseineen, sotilaineen ja sotineen verrattuna siihen mikä meitä odotti! Mutta tähän päästäk semme meidän tuli olla hurskaita juutalaisia, oli luettava Toraa, tehtävä hyviä tekoja, rukoiltava palavasti ja toteltava vanhempiamme. Kaikki olisi ollut hyvää ja hienoa ellen olisi ruvennut jo nuorena kysymään izeltäni "Onko tāmā totta?" ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa. ellauri152.html on line 459: Mutta kaikessa suuruudessaan luonto oli sokea. Se ei tehnyt eroa hyvän ja pahan välillä. Maanjäristyksessä hyvät kuolivat synnintekijoiden kanssa. Tulvat huuhtoivat alleen synagogat ja kirkot, rikkaiden kartanot ja köyhien hökkelit. Kulkutauteihim menehtyi sekä hurskaita että kerettiläisiä. Tämă luonto et ollut alkanut koskaan eikä voisi päättyä milloinkaan (no...). Se seurasi omia lakejaan. Se oli hiekkaa, kalliota, sähköä, valoa, tulta, vettä. Aivommekin olivat osa tâtă luontoa. Päämme ajattelivat mutta luonto ei. Silmämme näkivät ja korvamme kuulivat mutta luonto oli sokea ja kuuro. Se ei ollut sen viisaampi kuin kadun mukulakivi tai pihassamme oleva suuri roskatynnyri. ellauri152.html on line 468: "Mitä hänestä tulee?" veljeni puheli. "Täytyykö hänen mennä naimisiin ja perustaa kauppa tai ruveta heder-koulun opettajaksi? Kauppoja on jo liikaakin, samoin opettajia. Jos vilkaiset ulos ikkunasta, äiti, niin näet millaisia juutalaiset ovat - kyyryisiä, toivottomia, elävät liassa. Kazo miten he laahaavat jalkojaan... Kuuntele miten he puhuvat. Ei ihme että heitä pidetään aasialaisina. Ja kuinka kauan Eurooppa muka vielä sietää tätä Aasian nokaretta keskuudessaan?" ellauri152.html on line 470: "Kristityt ovat aina vihanneet juutalaisia", äiti sanoi "Vaikka juutalaisella olisi silinteri päässä, häntä vihattaisiin, koska hän edustaa totuutta." ellauri152.html on line 472: "Mitä totuutta? Tietääkö kukaan mikä totuus on? Joka uskonnolla on omat profeettansa ja pyhät kirjansa. Oletko sinä kuullut buddhalaisuudesta? Buddha oli aivan samanlainen kuin Mooses ja hänkin teki ihmeitä." ellauri152.html on line 476: "Kuule nyt, äiti. Ei Buddha ollut mikään epäjumalan palvoja, vaan hyvin syvällinen ajattelija. Hän ajatteli samoin kuin meidän omat profeettamme. Ja Konfutse taas... ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat." ellauri152.html on line 482: "Hällä väliä. Ne ovat kaikki villipetoja. Lehmä on niille jumala. Ja kiinalaiset puolestaan heittävät liiat tyttärensä järveen. Vain me juutalaiset uskomme yhteen Jumalaan, kaikki muut palvovat puita, käärmeitā, krokotiileja, mitä mieleen nyt juolahtaakin... Kaikki muut ovat turmeltuneita. Silloinkin kun he sanovat "Käännä toinenkin poski", he tappavat toisiaan ja tekevät koko ajan syntiä. Niitäkö sinä vertaat meihin?" ellauri152.html on line 486: Hys! Varo sinä sanojasi! Luoja sinua armahtakoon! älä kajoa meidän voideltuihimme. Kuningas Daavid ja Salomon olivat kumpikin profeettoja. Talmudissa sanotaan ettei Daavidia sovi pitää synnintekijānā..." ellauri152.html on line 488: "Tiedän kyllä mitä siinä sanotaan. Mutta entäs Bathsheba?" Koska Batseba oli äitini nimi, minä luulin aina sen kuullessani että jotenkin viitattiin äitiin. Äiti karahti punaisexi. ellauri152.html on line 490: "Hiljaa! Sinä luet idioottimaisia kirjoja ja toistelet sitä kaikkea! Kuningas Daavid on elävä ikuisesti eivätkä nuo roskakirjat ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on painettu. Ketkä niitä kirjoittavat? Tyhjäntoimittajat." ellauri152.html on line 492: Nämä keskustelut kiehtoivat minua. Olin jo puhunut samoista asioista veljeni kanssa. Minulla ei ollut mitän halua ryhtyä kauppiaaxi tai Talmudin opettajaxi saati hankkia "suttuista akkaa ja kakaralaumaa", kuten veljeni asian ilmaisi. Kerran hän sanoi: "Hänen on parempi ruveta työmieheksi." ellauri152.html on line 500: "Odotahan vain kunnes työläiset liittyvät yhteen." ellauri152.html on line 506: "Milloin? Ihmisiä tapetaan koko ajan turhan päiten. Turkissa on kriisi kaksi kertaa viikossa. Maailma on täynnă pahuutta ja sillä selvä. Täällä emme koskaan saa rauhaa - vaan vasta toisessa maailmassa." ellauri152.html on line 508: "Sinä olet pessimisti, äiti " ellauri152.html on line 512: Noissa usein käydyissä keskusteluissa väitteet nujersivat toisensa ylen helposti, sillä kaikki perustui helposti kumottaviin siteerauksiin. Minä olin vaiti ja pidin oman pääni. Tosin kristityt olivat epäjumalanpalvojia mutta kyllä kuningas Daavid oli tosiaan tehnyt syntiä. Ja asuessaan omassa maassa juutalaisetkin olivat tappaneet (ja tappavat). Ja oli totta että joka uskonnolla oli oma profeettansa, mutta kuka tiesi ketkä heistä olivat tosiaan puhuneet jonkun jumalan kanssa? ellauri152.html on line 517: Apinaystäviemme ällötyxistä ei tule loppua. Ne ovat kuin luontoon kertyvä muovipusseja. Kenialaiset teurastajat löytää niitä eläinraatojensa sisältä. MUOVI! MUOVI! huusi professori Lauri Hakulinen Kuusitien lapsikasarmin parvekkeelta kohti Tilkan sairaalaa. Lapset kuulivat ja tekivät työtä käskettyä. Muovilapioilla hakkasivat pientä muovisankoa: älä tule hyvä kakku tule paha kakku. Niin tulikin. Laurin huolena oli Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kovassa jöössä piti Aulia ja Kerkkoa. Kerkosta olis muuten voinut tulla flufferi, ja Aulista gonzopornokuvaaja. Auli oli fixu mutta rumahko ja sen aivot oli rupiset. Tai on. Siinä oli jotain struzinomaista. On. Nykysuomen kehityxestä pitää huolen anglofooni laahus. ellauri152.html on line 521: Billie Ellis sairasti koronaa kotona 2x rokotettuna. Meillä on viimeinen piikki vielä saamatta. ellauri152.html on line 523: Silikoonisexinukissa on muovi ja porno hyvin yhdistettynä. Puuttuu enää tekoäly ohjaamaan niiden uinuvaa sukupuoliviettiä. Niitä kun olis tusina, voisi jättää molemmille pojille sex dollia. Ei enää tarvita oikeata kullia eikä pillua. Hommat hoituu muovisella ikitursolla. ellauri152.html on line 526: Tänään on muuten sattumalta Aulin päivä. Olkoon tämä penseys omistettu Auleille. Ja suomalaisten riistalintuihin ampumille lyijyhauleille. Muovin kanssa niistä saa 2 verroin parempaa. Niistäkin voisi vielä paasata, ja mainoxista yleensä. Mutten kerkiä, on tukkasuihkupäivä. ellauri152.html on line 527: Mä en ole koukussa enää mihinkään, en edes elämään. En kaipaa seuraxeni sexinukkea. Elämä on muka parasta huumetta. Mitä vittua. Äreälle vanhuxelle on sekin muovipornoa. Hevon vitun rämeet. Tulis hauli ja tappas. ellauri152.html on line 532: Haman var enligt Esters bok namnet på en furste som under Ahasverus/Xerxes regering försökte utrota judarna i Persiska riket. I bibelboken kallas han en "agagit", det vill säga avkomling av Agag, en kung av judarnas fiende Amalek. ellauri152.html on line 537: The name has been equated with the Persian name Omanes (Old Persian: 𐎡𐎶𐎴𐎡𐏁 Imāniš) recorded by Greek historians. Several etymologies have been proposed for it: it has been associated with the Persian word Hamayun, meaning "illustrious". ellauri152.html on line 541: Haman hamuilee Esterin persettä. Siitä ei Ahasverus pitänyt. Eikä Esterikään. ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance. ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended. ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image. ellauri152.html on line 557: According to the Targum Sheni, he killed the prophet Daniel, who somehow managed to live to Ahasuerus's reign, dodging lions (Targum Sheini on Esther, 4, 11). ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day. ellauri152.html on line 569: Epäselväxi jää mihin puuhun Haman ripustettiin ja miten se kiinnitettiin siihen. Ja pyrkikö se oikeesti Esterin pukille. Ja tuliko Esterin pehmenneestä perseestä yhtään mitään. Muita Mordechaita: schweiziläinen Motti väpelö, joku Kesäyön unelman kriitikko, paha rabbi Mordechai, jonka mielestä 1 jeshivapoika < 1000 Arabs. ellauri152.html on line 571: Ahasverus (tai Ahasveros) on Vanhassa testamentissa Persian kuninkaasta käytetty nimi, joka liitetään yleisesti Kserkses I:een (486-465 eaa.). Ahasveruksen sanotaan hallinneen "Intiasta Etiopiaan saakka 127 maakuntaa". Kreikankielinen apokryfinen Esterin kirja kuitenkin tarkoittaa Ahasveruksella kuningas Artakserkses II:ta (436-358 eaa.). Tää on eri Ahasverus kuin se Suen vaeltava juutalainen: ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme. ellauri152.html on line 579: Paikka paikoin Bet Dinin loppupuolella alkaa epäilyttää, että Bashevis on sittenkin kaikesta huolimatta narsisti. Se mm. näyttää mielellään lukevan Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta. Ja se manipuloi kavereitaan hederissä kuin Joosef veljiään. Thomas Mannin Joosef oli sekin ilmiselvä narsisti, niinkuin Tomppa izekin. Ja homokin se oli. Hmm. ellauri152.html on line 581: Bashevis kertoo Bet Dinissä että sillä oli hederissä poikaystävä, jonka kanssa ne olivat kuin David ja Jonatan. Oliko ruipelolla punatukka Iisakilla nonbinary taipumuxia? Saattaapa olla, kerze kirjoitti 60-luvulla Mulan-tyyppisen tarinan jossa joku tyttö naamioituu pojaxi voidaxeen opiskella poikien kanssa jeshivassa. Siitä teki julkihomo Barbara Streisand ize elettyä filmiä kymmenen vuotta ja oli ryppyinen (41) kun sai sen vihdoin valmiixi. ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending. ellauri152.html on line 585: Yeshiva Boy moves fluidly between referring to the main character as Yentl or Anshel depending on context, which is a great detail. There are times when she’s referred to as Anshel for long stretches of time, and the same for Yentl. The movie, not having third person narration, is a different beast. I take my cue from the story and use both names, depending on the context of what I’m talking about—for example, if Yentl is definitely seen as Yentl by the story in that moment, or as Anshel, or ambiguously as both. That’s a very subjective choice to make each time you write her name! But that question, the fact that you have to ask it of yourself and the fact that it’s not always clear, is to me a crucial part of Yentl’s character. ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split. ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there. ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger. ellauri152.html on line 595: I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other). ellauri152.html on line 597: But when I finally read the story for the first time… a new world opened up. Oh, it’s so gay in so many ways! It’s less detailed than the movie in many areas, but in other places it has glorious details that were totally excised from the movie. In the story, all the women in town have crushes on Anshel! And whether you read Anshel as a woman, a man, or a nonbinary person has a huge effect on your perception of that detail! ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it. ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine. ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending. ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary. ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish. ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that. ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too. ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes? ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good. ellauri152.html on line 630: That is actually much the same reason why I hate that infamous scene in Harry Potter and the Goblet of Fire so much, when Dumbledore confronts Harry about putting his name in. One of the worst decisions in adaptation history! ellauri152.html on line 631: And I’ve actually never seen The Half of It, so maybe I should go check it out I’ve been looking for something new and good to watch! ellauri152.html on line 636: Nej tamme fan! Tefillin on ne hassut rukouslaatikot joita Shulem sitoi päähänsä ja käsiinsä Schnizelissä. Rabbi Tamin rukouslaatikoissa olevat textinpätkät on järjestetty Rabbeinu Yaakov ben Meir Tamin (c. 1100-1171) ärhäkämpään järjestyxeen. Nää laatikot laittaa hasidit ja sympparit päälle rukousten lopulla, kun kesymmän Rashin tefillin on riisuttu. ellauri152.html on line 664: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the dog supports us and helps us to overcome evil and serve him. As a result of the dog's assistance, we are able to channel our negative energies to serving the dog, and actually convert these energies into something positive and holy. ellauri152.html on line 671: Rebbe Nachem explains that in this path of unassisted greatness, whatever these spiritual giants attained or accomplished was through the power of their prayers. If they didn't bark and whine for their needs, the dog wouldn't provide for them. As a result, they were always completely connected with their realtor. ellauri152.html on line 675: "Whomever the dog loves, he chastens to let him know how to straighten his way. (Mezudat David)" (Mishlei 3:12). One is chastened by the dog so that no trace of sin remains lest it lessen the dog's love for that person, and it also increases one's humility, lest tranquility decrease one's fear of him. (Rabbenu Yona). ellauri152.html on line 677: According to the Medrash, Moshe knew that in the future, the Romans would shred Rabbi Akiva's flesh with iron combs for the crime of disseminating Torah. He asked the dog, "This is the Torah, and this is its reward?" the dog retorted, "Silence! For this came up upon my thoughts." ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din. Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level. ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even? ellauri152.html on line 683: The spiritual energies accessed by wearing Rabbeinu Tam's Tefillin draw the spiritual energies associated with such spiritual giants as the patriarchs and Rebbe Akiva - spiritual giants who were able to serve the dog despite living under the realm of severity. Rabbeinu Tam's Tefillin are much holier than Rashi's Tefillin and therefore, have better reception, they can access the spiritual energies of the dog's first thought, the world of din. ellauri152.html on line 700: This appears to be a contradiction. On one hand, according to Pirkko Avot the dog desires boldness. On the other hand, the verse in Mishlei implies that the dog detests bold behavior! ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16) ellauri152.html on line 709: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri152.html on line 713: Kietoutuneena flanelliseen kylpytakkiinsa hän särpii teetä, tutkii kirjoituksia ja kirjoittaa kohmeisin sormin. Vain täältä hän löytää lohdun. ellauri152.html on line 714: Hän nuuhkii peukkua, juo laihaa teetä ja tutkii tutkimistaan. Onko mitään muuta kuin paasaus? ellauri152.html on line 716: Singerin isä pimittää nälkäiseltä perheeltään 30mk kirjansa etumaxuxi. Se kieltää Iisakkia kertomasta äidille koska tämä rähisisi. ellauri152.html on line 718: Kädet ylös roisto! Saimme sinut kiikkiin! ellauri152.html on line 721: Tästä on pääteltävissä, että Reb Lauri ei ole kuka tahansa kirjailija. ellauri152.html on line 723: Singerin veljen mielestä hallizijoita ei saisi olla ollenkaan, kaikki olisi syöstävä vallasta. Tis-mal-leen! Mixi niin ei ole tehty? Mixi on harvain- ja yxinvaltiaita? Koska eusosiaalisuus on yxi jättimäinen pyramidihuijaus. Kaikki muut kuin pohjimmaiset pelkää asemansa huononnusta, eivätkä alimmatkaan halua muuta kuin kivuta ylemmäxi. ellauri152.html on line 727: Se usutti luihun Jaakobin huijaamaan isäänsä ja petkuttamaan moukkamaista karvakäsi veljeään. Typerä isä ei osannut peruuttaa taikaa edes huomattuaan petoxen. ellauri152.html on line 728: Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?" ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015). ellauri152.html on line 731: Pikku Iisakki kuvittelee olevansa sekä kedontuoksuinen karvaton pikkuveli Jaakob että narsistinen kuopus Joosef. Vaixillä oli pikkuvelikin. ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan? ellauri152.html on line 735: Onko Jentl täti transvestiitti kuten Barbra Streisand? Ei kai, vain lapsionneton. Maho. Onko apinan elämä arvokkaampi kuin kärpäsen tai madon? Mixi olisi? Reb Josef säntää sisään ja ulos huoneista ja rähisee. ellauri152.html on line 736: Spinozalla on isot älykkäät mustat silmät. Mendelssohnilla myös, vaikka ne ovat erinäköisiä. Einstein ja Herzl kuuluvat samaan parhaaseen A-ryhmään. Hiekalla täytetty metallimalja sisälsi esinahkoja. ellauri152.html on line 739: Kesken sekasortoa joku löysi tulitikut ja sytytti yhden. eteeni ilmestyi näky kuin Habimasta. Serkkutyttöni hosui vat yöpaitasillaan tukka pörrössä, Jentel-täti oli kadottanut yömyssynsä ja seisoi siinä paljain jaloin alushoususillaan kalpeana ja säikähtäneenä. Josef-enon lumivalkea parta väpätti, luisevat kintut näkyivät pitkän yöpaidan alta, hän seisoi vesilammikossa märän pyykin keskellä ja toitotti: "Senkin kapiset koirat! Roistot!" ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ‎) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected." ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity. ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner. ellauri152.html on line 749: When Zeiltin turned 15, his father died and he decided to become a Hebrew teacher. His exit from the world of the Yeshiva exposed him to the works of the scholars of the Enlightenment. He began studying in earnest the works of both Jewish philosophers (Maimonides, Gersonides, Spinoza etc.) and non-Jewish ones such as Schopenhauer, Nietzsche and others. During this period in his life, he began questioning his religious beliefs and eventually drifted toward secularism. ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint. ellauri152.html on line 754: Zeitlin was of the opinion that it would be impossible to settle in Palestine without removing the half a million Palestinian Arabs and so the Zionist proposals would fail. ellauri152.html on line 756: When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939. ellauri152.html on line 758: Aaron Zeitlin (3 June 1898 – 28 September 1973), the son of the famous Jewish writer Hillel Zeitlin and Esther Kunin, authored several books on Yiddish literature, poetry and parapsychology. Aaron kirjoitti laulun joka oli Joan Baez mustavalkoisella vinyyliläppärillä, nimeltä Dona Dona daa. En ymmärtänyt siitä sanaakaan, en tiennyt sen yhteyxistä holokaustiin, mutta silti se teki minuun(kin) syvän vaikutuksen. Dona donai --- Don Adonai tietysti! Iiskoon teki syvää vaikutuksen Spinoza. Ujot ihmiset ovat kokemukseni mukaan toisinaan tavattoman rohkeita. ellauri152.html on line 763: eteenpäin ellauri153.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri153.html on line 22: et" href="mystyle.css"> ellauri153.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri153.html on line 28: eteenpäin ellauri153.html on line 42: Kirja sisältää proosamuotoista elämänviisautta pienien opetustarinoiden muodossa. Sen on suomentanut limainen Jaakko Hämeen-Anttila, kertoo Miikka Hujanen, Ilta-Pulun toimittaja rikospaikalta. ellauri153.html on line 47: Urho eivaan Yrjö Hietasessa on aika mojovasti samaa torpedomiehen näköä kuin Tytissä. ellauri153.html on line 65: Hietanen romaanissa. Yrjö Hietanen on varsinaissuomalainen ylioptimisti ja aliupseeri. Hän on varsinainen yliviikari ja suhtautuu kaikkeen hyväntahtoisesti. Alun perin Hietanen oli alikersantti, mutta hänet ylennetään torpedomiehexi, kun hän onnistuu tuhoamaan taistelussa vihollisten miinan panssarivaunulla. Hän painaa nälkää näkeviä lapsia vallatussa Petroskoissa. ellauri153.html on line 70: Tytti Yli-Viikari ja sen aliviikari syli-Koiranen ovat yhtä röyhkeitä törkimyxiä kuin Rooman viimeinen kuningas, etruskitaustainen Tarquinius röyhkeä. Niiden päät pitäis laittaa hedelmälaatikkoon tai leikata lyhyexi kuin unikot. ellauri153.html on line 75: Erja Alajärven ala-arvoinen hyökkäys pääministerin kimppuun vyön alle iskemällä kypsyttää lukijakunnasta eroamispäätöstä. Oli erittäin paha virhe ottaa tämä Ilta-Pulun toimittaja Savosta pääkaupunkilehden palvelukseen. Lopetin Herlinin Sanomien tilauksen kun lehti kääntyi uuden omistajan mukana äärioikeistolaisexi. Nyt näyttää siltä että HBL ajaa Erjan johdolla siitäkin oikealta ohitse. Vielä yksikin tällainen tölväisy niin se on adjö Hufvudstadsbladet meidän osaltamme. ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa. ellauri153.html on line 85: Saadi, joka oli Abū-Muhammad Muslih al-Dīn bin Abdallāh Shīrāzīn pen päl, oli hyvin matkustellut mies, vaikka tod.näk vastentahtoisesti Mongolien invaasion takia Farsien homeländiin v. 1225 huippeilla. Kun lukee Saadin töitä ja runoja, saa sähköiskun sen sanojen ja merkitysten sensitiivisyydestä ja syvällisyydestä (kääk). Jokainen sana sen runojissa näyttää poimitun huolella ja syntetisoitu isommaxi ilmauxen ajoneuvoxi, kuten apinan kokemuxen absurdius ja näköalat jumalalliseen yhtymisexi. ellauri153.html on line 87: Saadi kävi vieraisilla useissa Anatolian ja Aasian osissa matkojensa aikana, Egyptistä Intiaan. Matkustettuaan n. 30v, hän teki paljon ystäviä ja pari vihollista matkalla. Hän intiimisti oppi miesten ja naisten rökityxistä yrittäessään selvitä mongolien mukanaantuomista onnettomuuxista. ellauri153.html on line 89: Saadin työt ovat olleet hyvin influenssaisia läntisessä maailmassa myös, länsi-influensserit kuten Voltaire, Hegel, Goethe, Pushkin and Benjamin Franklin olivat kaikki tietosia sen töistä ja runoista. ellauri153.html on line 91: Tässä artikkelissä minä, ezijä ja rakastaja izekin, olen päättänyt kunnoittaa Saadia ja hänen panostaan kaikkiin vapaisin henkiin jotka vetää henkeä maailman ympärillä. ellauri153.html on line 101: Mutta älä ammu izeäsi jalkaan puhuessasi. (Nimimerkki ize koettua.) ellauri153.html on line 104: Rakastajat tappaa ne jotka rakastaa niitä niin hyvin; tapetuista ei lähde mitään ääntä (jälkeenpäin). ellauri153.html on line 107: Kun rakastetun silmissä rikkauxia ei lasketa, kulta ja pöly on niille ihan sama. ellauri153.html on line 123: Sen miinuxet ja plussat on piilossa. ellauri153.html on line 124: Älä luule että jokainen autiomaa on tyhjä. ellauri153.html on line 134: Nuoret miehet on iloisia ja komeita. ellauri153.html on line 137: Jotka laulaa joka hetki eri ruusulle. ellauri153.html on line 162: Aatamin lapset ovat jäseniä kokonaisuudesta ellauri153.html on line 164: Kun ajan onnettomuus kohtaa yhtä jäsentä ellauri153.html on line 165: Muut jäsenet ei voi pysytellä levossa. ellauri153.html on line 167: Sä et ole ansainnut nimeä "apina" (tai siis "mies"). ellauri153.html on line 171: Joista mun huonot ominaisuudet näyttää hyviltä; ellauri153.html on line 172: Ne luulee et mun viat on etuja ja täydellisiä; ellauri153.html on line 175: Joka saa mut tietoisex mun vioista? ellauri153.html on line 177: Tietämättömänä ajattelee et ne on etuja. (Taisit jo mainita.) ellauri153.html on line 180: Yx päivä, nuoruuden loistossa, mä matkustin kovaa ja saavuin täysin sippinä illalla yhen ahteen juurelle. Heikko vanha mies, joka oli samoin seurannut karavaania, tuli ja kysyi mixmä levytin, tää ei ollut levytyspaikka nääs. Mä vastasin: ‘Miten mä voin matkustaa, kun mulla ei ole enää jalkoja?’ Hän sanoi: ‘Etkö ole kuullut että on parempi kävellä hellästi ja pysähdellä kuin juosta ja väsyä? Exä ole kuullut Aisopoxen satua jänixestä ja kilpikonnasta?’ Oi sä jotka haluut keretä assalle, ellauri153.html on line 187: Oi sun isien kullat, oppikaa ammatti koska maailman omaisuuteen ja rikkauxiin ei ole luottamista; myös hopea ja kulta ovat riskialttiita koska joko joku varas voi varastaa ne heti tai omistaja käyttää ne vähä vähältä; mut ammatti on elävä lähde ja pysyvä rikkaus; ja vaikka ammattimies voi menettää rikkaudet, ei väliä koska ammatti on ize rikkautta ja minne menetkin sullon rispektiä ja sä istut hyvillä palleilla, kun taas ne joilla ei ole bisnestä saa vaan muruja ja näkee ikävyyxiä. (Vittu et tää on vetelää.) ellauri153.html on line 192: Mä luin et suurella merellä ellauri153.html on line 203: Opi siitä mitä tapahtui ezä tietäisit ellauri153.html on line 213: Ei sunkaan toi Mainyu ole se manikealaisten Angry Bird? Rahvaanomaisen Leila Belan senniminen biisi on säälittävän surkea. Jahve tulee kyllä rankaisemaan apinoita ankarasti kun ne on tunkeneet alapilvet täyteen näin hirveätä scheissea. ellauri153.html on line 214: Tätä Saadin läppää mä en tajua nyt ollenkaan. Enste luulin et reilu kaveri halus et seilori pelastaa sen murun mieluummin kuin sen. Mut tarkemmin lukien alkaa näyttää siltä, et kaverin oiskin pitänyt pitää ize kiinni murusta ja silleen tukehtua yhessä, päästämättä seiloria siihen väliin häsläämään. Mitä vittua? Käsittämättömiä tyyppejä nää karvakädet. On niillä arvot pahasti vinxallaan. ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla. ellauri153.html on line 218: 1 toinen hörhö kaiuttaa kommenttikentässä: Saadi on 1 mun suosikkipoeettoja. Jumalalliseen ykkösyyteen herääminen on seuraava steppi apinalajin hengellisessä evoluutiossa. Mun sydämmen uskonto on ilmaistu näissä sanoissa … ellauri153.html on line 252: Saadi mourned in his poetry the fall of the ISIS Caliphate and Baghdad's destruction by U.S. invaders led by Bad Bush in February 2003. ellauri153.html on line 254: 36 Important Facts about the Iraq War | Golden FactRetriever ellauri153.html on line 256: During the Iraq War, at least 189,000 people died directly from the war. This does not include the hundreds of thousands who died due to war-related hardships. Morocco offered the United States 2,000 monkeys trained in detonating land mines during the Iraq War. In 2002, the US government estimated that the Iraq War would cost $50-60 billion. ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes. ellauri153.html on line 264: Chief among Saasi's western plagiators is Goethe's West-Oestlicher Divan. Hegel tykkäs Saadista ja puhui rumasti Rumista. ellauri153.html on line 272: Mulkkuja nuo roomalaiset ellauri153.html on line 274: Tarquiniuksen piirittäessä Ardean kaupunkia kerrotaan sattuneen tapaus, jonka vuoksi hänet karkotettiin kuninkaan istuimelta. Kun muutamat kuninkaan miehistä olivat hänen poikansa Sextuksen luona, johtui puhe heidän vaimoihinsa, ja he rupesivat kiistelemään, kuka heistä olisi kiitettävin. Eräs läsnäolijoista, Kollatinus, sanoi: "No hyvä, nouskaamme ratsujemme selkään ja lähtekäämme katsomaan vaimojamme. Miehen äkkiarvaamaton tulo on kyllä hyvä koetuskeino." Ehdotus miellytti, ja kiireesti lähdettiin Roomaan. Havaittiin, että kuninkaan poikien vaimot viettivät juhlien ja pitojen täyttämää elämää. Sitten he menivät Kollatianin kaupunkiin, jossa huomattiin Kollatinuksen vaimon Lucretian vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle. ellauri153.html on line 276: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä. Todistajain joukossa oli myös kuninkaan sukulainen Brutus. Hän oli ainoastaan siten säilynyt kuninkaan epäluuloiselta julmuudelta, että oli tekeytynyt mielipuoleksi. Brutus nyt veti puukon pois haavasta ja vaati läsnäolijoita karkottamaan Tarkviniusten sukua ja lakkauttamaan kuninkuuden. Siitä alkanut kapina onnistuikin pian siinä. Kapinaa johtivat Lucretian mies Lucius Tarquinius Collatinus ja Lucius Junius Brutus. Heistä tuli Rooman ensimmäiset konsulit. Tarquinius yritti palata valtaan useaan otteeseen ja sai aikeissaan tukea etruskeilta. ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.) ellauri153.html on line 280: Tarquin tunsi olevansa valmis valtaamaan valtaistuimen. Hän meni senaattitaloon aseistettujen miesten kanssa, istui itse valtaistuimelle ja kutsui senaattorit osallistumaan kuningas Tarquiniin. Sitten hän puhui senaattoreille ja halveksi Serviusta orjana, joka syntyi orjasta; siitä, että senaatti ja kansa eivät ole valinneet sitä interregnumin aikana, kuten rooman kuninkaiden valinnassa oli ollut perinne; siitä, että hänestä tuli kuningas naisen vehkeilyjen kautta; Rooman alempien luokkien suosimisesta varakkaiden sijaan ja ylempien luokkien maan viemisestä jaettavaksi köyhille; ja väestönlaskennan pystyttämisestä, jotta ylempien luokkien rikkaus paljastuisi kansan kateuden herättämiseksi. ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta. ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna. ellauri153.html on line 286: Tarquin aloitti valtakautensa kieltäytymällä hautaamasta kuollutta Serviusta ja tappamalla sitten useita johtavia senaattoreita, joiden hän epäili olevan uskollisia Sertiukselle. Koska hän ei korvannut surmattuja senaattoreita eikä kuullut senaattia hallitusasioissa, hän pienensi sekä senaatin kokoa että auktoriteettia. Perinteen katketessa Tarquin tuomitsi pääomarikokset pään poistolla ilman neuvonantajien neuvoja ja aiheutti pelkoa niiden keskuudessa, jotka saattavat ajatella vastustavansa häntä. Hän teki voimakkaan liittolaisen, kun hän kihlasi tyttärensä Octavius Mamilius Tusculumissa, joka oli latinalaisten päälliköiden merkittävimpiä. ellauri153.html on line 288: Tarquin kutsui valtakautensa alussa latinalaisten johtajien kokouksen keskustelemaan Rooman ja latinalaisten kaupunkien välisistä siteistä. Kokous pidettiin jumalatar Ferentinalle pyhässä lehdossa. Kokouksessa Turnus Herdonius vastusti Tarquinin ylimielisyyttä ja varoitti maanmiehiään luottamasta Rooman kuninkaaseen. Sitten Tarquin lahjoi Turnuksen palvelijan varastoimaan suuren määrän mekkoja isäntänsä majapaikassa. Tarquin kutsui latinalaiset johtajat yhteen ja syytti Turnusta salamurhansa suunnittelusta. Latinalaiset johtajat seurasivat Tarquinia Turnuksen majaukseen, ja kun mekot sitten löydettiin, latinan syyllisyys pääteltiin sitten nopeasti. Turnus tuomittiin heitettäväksi vesialtaaseen lätäkköön, jossa oli puinen hedelmälaatikko eli crate, joka oli asetettu hänen päänsä päälle, johon kiviä heitettiin, hukuttaen hänet. ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa. Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä. ellauri153.html on line 292: Isän vastauxesta alkoi meemi, joka tunnetaan nimellä "pitkä unikon oireyhtymä" eli "Jantelagen", jossa epätavallisia ansioita omaavia henkilöitä vastaan asiattomasti hyökätään tai paheksutaan saavutustensa vuoksi. Se saa nimensä Livyn jaksosta, jossa Tarquinin sanotaan ohjeistaneen poikaansa Sextusta heikentämään Gabi Sandun kaupunkia tuhoamalla sen johtavat miehet. Herodotuksesta, jonka historiassa on samanlainen tarina, jossa on mukana vehnän korvat unikon sijasta, on ehkä lainattu aihe, jossa käytetään tahatonta sanansaattajaa tällaisen viestin toimittamiseen metaforan kautta, jossa päät katkaistaan korkeimpien unikkojen leikkaamisesta. Kierkegaardin pelossa ja vapinassa on kohta Livyn versiosta tarinasta. Fear and termbling on vitun suosittua Raamatussa, sitä löytyy sieltä kokonaista 19 sivua. Fear and loathing in Las Vegas raportoi E.Saarisen ihannoima gonzo-kirjailija. Nää on vahvoja meemejä. ellauri153.html on line 294: Roomassa Tarquin tasoitti Tarpeian-kallion huipun, josta oli näkymät forumille, ja poisti useita muinaisia Sabinen pyhäkköjä tehdäkseen tilaa Jupiterin Optimus Maximuksen temppelille Capitoline-kukkulalla. Hänen suurimmat ansionsa olivat, että hän rakensi sirkukseen istuintasoja ja määräsi Rooman suuren viemärin, kloaca maximan, kaivamisen. ellauri153.html on line 296: Erään tarinan mukaan Cumaean Sibyl lähestyi Tarquinia, joka tarjosi hänelle yhdeksän profetiakirjaa kohtuuttomaan hintaan. Tarquin kieltäytyi äkillisesti, ja sibyl jatkoi kolmen polttamista yhdeksästä. Sitten hän tarjosi hänelle jäljellä olevia kirjoja, mutta samaan hintaan. Hän epäröi, mutta kieltäytyi taas. Sitten sibyl poltti vielä kolme kirjaa ennen kuin tarjosi hänelle kolme jäljellä olevaa kirjaa alkuperäiseen hintaan. Viimeinkin Tarquin hyväksyi, tällä tavalla Sibylline-kirjojen hankkimisen. Tää on tosi amerikkalainen tarina, ei ihme että jenkit ovat republikaaneja. ellauri153.html on line 297: etia"/> ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta. ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa. ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin. ellauri153.html on line 304: Tämän epäonnistumisen jälkeen Tarquin kääntyi Clusiumin kuninkaan Lars Porsenan puoleen. Porsenan marssi Roomassa ja roomalaisten urhea puolustus saavuttivat legendaarisen aseman, mikä johti Horatiuksen tarinaan sillalla ja Gaius Mucius Scaevolan rohkeuteen. Tilit vaihtelevat siitä, tuliko Porsena lopulta Roomaan vai estettiinkö se, mutta nykyaikainen stipendi viittaa siihen, että hän pystyi miehittämään kaupungin lyhyesti ennen vetäytymistä. Joka tapauksessa hänen ponnisteluistaan ei ollut hyötyä maanpaossa ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä. ellauri153.html on line 313: Isaac Bashevis Singer tunnustautuu Nuori mies-kirjan takakannessa mystikoxi, joka ezi vastausta polttavimpaan kysymyxeen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät, kivet ei. Hölmö, mixi ei. Ilman kärsimystä ne takuulla kuolisivat vielä nopeammin. Sittenhän ei enää tarvi kärsiä, paizi mystikoiden, jotka todennäköisesti joutuvat palamaan ize keximänsä helkkarin tulipesässä. Sitä odotellessa. ellauri153.html on line 315: Tottakai teodikea-pasianssin saa läpi pureskelemalla muumipelin kortteja, eli vääntelemällä premissejä mutkalle. Omnipotentin ei tarvi pystyä mihin tahansa (esim kantamaan liian isoa kiveä); se ei ole vastuussa kaikesta eikä varsinkaan valmistamiensa lautasia länkyttävien vieteriapinoiden valuvirheistä; meille hyvä ei välttämättä ole meistä kivaa, tai me pikkurattaat ei vaan ymmärretä mastermindin kokonaissuunnitelmaa. To name a few. ellauri153.html on line 317: Tässä paasauxessa esitellään Snellmanin Laren, Jakkoh-Hintikan nipo-nipo-nipoten peliteoreettista semantiikkaa (hyvä nimike sinänsä!) teodikeaan pirun näkökulmasta. ellauri153.html on line 323: interpretation: ellauri153.html on line 337: No kukas tässä enää todistusta tarvizee? Jumalasta on tullut jo noin väpelö ja sen motiivit on ihan sen omia, se pelaa vaan omaa peliä ja apinat tekee kazomossa aaltoja, mitäs tässä enää on nokan koputtamista. Mut kuten sanoi Anssi Kukkonen: hetkinen, kazotaan ensin tämä tilanne. Vaik etukäteen jo olen vissi, ettei tässä mitään peliteoriaa oikeasti käytetä, eli ei ezitä iteroimalla tasapainopisteitä. Dogille tää on tietty täydellisen informaation peli, sehän pääsee vilkumaan muiden kortteja, mutta onko se sitä muille osapuolille? ellauri153.html on line 340: dialogues between God, human beings and the world as games. 1065 We can e.g. take the storyline of ellauri153.html on line 345:
7. God plays first. He can either (question Job) or (⌐question Job). Negaatiomerkkikin on väärinpäin! Naurettavaa! Amatöörimäistä tunarointia. If God does not question Job in the council of angels, Leviathan is left undefeated and God and Job lose. Lose what? Face? Mitä vittua jahven tarvii olla tollanen yllytyshullu? Mixeise vaan vedä lättyyn saatanaa sen sijaan että kiusaa tyhmää Jopi apinaa? Koko kasku on aivan vituralla. Dog on vaan ilkee julmuri. Siitä ei pääse mihinkään. ellauri153.html on line 347:
8. If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa. If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play. ellauri153.html on line 348:
9. If the situation is (question Job, disaster, question God), then God moves. He can either play (Answer to Job) or (⌐answer to Job), i.e. answer Job and defeat Job’s challenge, or leave Job suffering, Job’s challenge unanswered and the creation to collapse. If God plays (⌐answer to Job), God and Job lose, as the evils (disaster) and (challenge) leave Job suffering and the creation into meaninglessness and collapse. Wait a minute, where does Dog answer Job's why-question? In my bible, Dog just shouts Job down, brags, throws wanton threats and explains nothing. In what way does that count as an answer to a why-question? It is a completely different speech act in my book. ellauri153.html on line 353: win as Leviathan is defeated, there are no undefeated challenges and Job lives a happy life. Forget the 7 senselessly killed monkey pups and some 10K dead slaves and other animals who nobody cared a shit about anyway. ellauri153.html on line 354: We can now give game-theoretical analogues for the grammatical principles concerning “goodness” and “omnipotence” for the justice-of-God game G. Note that goodness holds by definition. ellauri153.html on line 357: only if Job reaches the telos of a good life and evil is defeated. OK, lassipalloa pelataan ilmeisesti jesuiittasäännöillä, eli lopputulos pyhittää keinot. Sama se mitä tuhoa saadaan aikaan matkan varrella ja kuinka siinä käy muille kuin meidän tiimille. Hyvä dog! huutaa dog-kaulaliinaiset kazojat. Muut murjottavat paiziorajan takana krokettiportit kaulassa. ellauri153.html on line 358:
10. “God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää! ellauri153.html on line 363: relates to the Neimanian definition of evil in Ch. 2.2: evil is something that cannot be fit into our ellauri153.html on line 366: left unchecked, or it arises from a tendency S that is strategically opposed to the good in G. Ai siis evil on nimenomaan apinoiden takaiskut, ja ne on kaoottisia silloin kun ne ei ole dogin nimenomaisia pyrkimyxiä vaan vahinkolaukaus, valitettava sivuvaikutus. We apologize for the inconvenience. Paizi jopin kohdalla ne oli täysin tahallisia. Ja miten niin kaaos? Aika kosmeettinen apinamorfinen luonnehdinta maailman menosta. Tuskin on mielessä nonlineaarinen determinismi. ellauri153.html on line 370: There are significant differences between the two meanings. The first definition is sufficient to ellauri153.html on line 374: the etation at all, since ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään. ellauri153.html on line 380: distinguishes between sufficient reasons and systemic contexts as in Ch. 5., one cannot infer ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a ellauri153.html on line 395: theodicism as a metatheory for the Christian worldview. In effect, they follow the religious ellauri153.html on line 404: can allow for n+1 horrendous evils, because He can get His plan through in spite of them. Plantinga ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the ellauri153.html on line 416: of Christ. Why the cross? Why not some other manner? Water torture? Eikö niskalaukaus olis riittänyt? Vitun kaupantekoa apinoiden hengillä. Toi lunastusmetafora on aina hämmästyttänyt näissä tomfooleryissä. Huomaa kyllä et tän juonen kexivät maailman etevimmät lumppukauppiaat, ja ymmärtää mix tää uskonto on kapitalismin merkkituote. The use of PSR-based theodicism as a ellauri153.html on line 417: metatheory for Christianity encounters similar objections as theodicism in the Book of Job. First, ellauri153.html on line 418: using the PSR as a metatheory makes it a super-principle that controls the narrative logics of ellauri153.html on line 421: action must be independently determined on this model. Second, the use of God’s plans and the ellauri153.html on line 423: God does not have to defeat them in the first place. One has then to distinguish between narrative ellauri153.html on line 425: metatheories that appeal to sufficient reasons. The consistency proof builds on logical description of ellauri153.html on line 429: Vizi etmä oon väsynyt tähän peliteoriaan. Emmä ole edes koskaan tykännyt mistään peleistä, liian seurallisia. No joku matopeli ehkä, ja taskubiljardi. Enkä 5 hengen Aspektin jälkeen kuulunut mihkään yhdistyxiin. Nekin on aivan perseestä. 11 hehtaaria mezää ympärille reviirixi kiitos. Tän lassipallon hauska piirre on et siinä jumalakin saa sinkoilla vapaasti ympäriinsä kuin irtonainen kanuuna, ilman sääntöjä ja antamatta tyhjentäviä meriselityxiä, noita Schopenhauerin neljän juuren juurihoitoja. Ennustamattomasti toilaileva jumala on aika uskottava. Sehän selittäisi kaiken, ja enemmänkin. ellauri153.html on line 433: “God is omnipotent”: Let SGod = {0→(Question Job), (Question Job, disaster, question God), ellauri153.html on line 449: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jobille kävi hyvin ellei paremmin vielä tällä puolen kiveä. Jos sulla ei käy yhtä hyvä viuhka, älä sure, yläpilvellä viimeistään puntit tasataan. I promise! No ollaanko nyt viisaampia kun hellitettiin koalan nelijuurisesta juurikkaasta? Jumalalle ainakin on pelitilanne nyt helpottunut, ei tarvi kaikkea enää selittää parhain päin. Ja saatana- tarkoitan Moby Dick on saanut lisää statusta. Jobin marinakin on välttämätön osa voittosanomaa. Ilman sitä siirtoa ei oltaisi nyt tässä. Good Job! Eläköön ruukunsirkamat! Kylla Jopi elamassa parjaa! Kazo kuinka se on nytkin rynninyt Carlsonien nelikon ihan kärkeen loppumetreillä. Älkää nuolaisko ennenkö tipahtaa, kazotaan ensin loppuun tämä tilanne! ellauri153.html on line 451: We have now proven that the claims “God is pretty good” and “God is kinda omnipotent” are true in all of the ellauri153.html on line 459: Proof: Let w = ((Question Job, disaster), {disaster}). Then the evil s = (Disaster) proceeds from ellauri153.html on line 463: Corollary: The set {“God is good”, “God is omnipotent”, “There is pointless evil”} is consistent. ellauri153.html on line 469: Nyt alkas sitten saarnaosuus. Rukoilkaamme. Mä lakkasin jossain vaiheessa edes teeskentelemästä kirkonpenkissä kädet ristissä pää köyryssä hartaan näköstä. Herra näki kuitenkin sieluuni ja ettei siellä ollut ketään kotona. Vaan riepumatot rytyssä. Mutta ensin kirjeitä ja sanomia pikkuprofeetoilta eli Lassin peukuttamilta hämärämiehiltä. ellauri153.html on line 475: “The problems arising through a misinterpretation of our forms of language have the character of depth. They are deep ellauri153.html on line 476: disquietudes; their roots are as deep in us as the forms of our language and their significance is as great as the ellauri153.html on line 479: The problem of evil has been shown to be a deep problem in Wittgenstein’s sense. Vittu näitä kielimiehiä. Tulee mieleen 60-luvun hammastahnamainos, jossa ehdotettiin kielikoetta, että onko etuhampaat Hamannin harjan ja lipeäsaippuan (Malakia 3:2) jälkeen enää tahmaiset. Syvältä, indeed. Syvällisyys on suunnilleen yhtä ällösana kuin humanismi (alla). The existence of ellauri153.html on line 489: Carlson Lauri, [8.12.2021 12.36] HERÄÄ! Oza irti kirkonpenkistä! Kuuntele nyt tarkasti, kuin Kalevi Jankko, Jankon betoni, tämä herran sana: HAISTA SINÄ PASKA! Terv. Aabrahamin ja Iisakin jumala. Thanks for listening. Aasia kunnossa. ellauri153.html on line 492: human condition, and spins a network of metaphysical problems and antinomies by a ellauri153.html on line 532: All theodicies are defences and all defences are consistency proofs. The difference between a ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää. ellauri153.html on line 554: Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good. Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself. ellauri153.html on line 556: So we can do as Ludi Wittgenstein and start seeing the evil Bugs Bunny as the good Scrooge McDuck. James, hyi, epämiellyttävä farmarihousuinen optimistijolla, Will-to-Believe jenkki pragmaatikko luottokortteineen ja kehruujennyineen. Sellaistako tääkin lassipalloilija lopultakin peukuttaa? Niinpä tietysti. ellauri153.html on line 564: Kun pakko on niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan. ellauri153.html on line 580: Ja vaatetta kai tarvitsee myös rosvo lämpimikseen ellauri153.html on line 582: On oiva kauppa tuolla päin, se oitis tarpeet täyttää näin. ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi? ellauri153.html on line 593: Jonatanin suhtautuminen voi tuntua yllättävältä. Raamatussa kerrotaan: ”Sen jälkeen kun Daavid oli puhunut Saulille, Jonatanista ja Daavidista tuli läheiset ystävät, ja Jonatan alkoi rakastaa häntä hyvin, hyvin, hyvin paljon.” Jonatan antoi Daavidille omat varusteensa, myös housunsa. Se oli merkittävä lahja – olihan Jonatan kuuluisa housuampuja! Lisäksi Jonatan ja Daavid tekivät homoliiton, juhlallisen sopimuksen, joka sinetöi heidän ystävyytensä. Siitä lähtien he pukkisivat ainoastaan toisiaan. (1. Samuelin kirja 18:1–5.) ellauri153.html on line 595: Näin alkoi yksi merkittävimmistä homoystävyyssuhteista, joista Raamatussa kerrotaan. Homoystävyyssuhteet ovat Jumalaan uskoville tärkeitä. Jos valitsemme ystävämme viisaasti ja olemme itse kannustavia ja ruskokielisiä, voimme vahvistaa ruskokielisyyttä näinä poikarakkaudettomina aikoina (Sananlaskut 27:17). Mitä Jonatanin osoittamasta ystävyydestä voidaan oppia? [Adil neuvoi sen jo Larsille: Että on ihan oikein tulla kaapista. Ei haittaa jos kannustaa toista joukkuetta. Sen voi reilusti kertoa isäpaapalle.] ellauri153.html on line 599: Miten Jonatan ja Daavid saattoivat ystävystyä niin nopeasti? Se johtui perustasta, jolle heidän ystävyytensä rakentui. Mietitäänpä Jonatanin taustaa. Jonatan oli kokeillut kovia ja pletkuja. Hänen isänsä, kuningas Saul, oli vuosien kuluessa muuttunut: nöyrästä, tottelevaisesta peräaukon miehestä oli tullut julkea ja omapäinen. (1. Samuelin kirja 15:17–19, 26.) ellauri153.html on line 601: Jonatan on varmasti surrut syvästi Saulissa tapahtunutta muutosta, sillä he olivat olleet hyvin, hyvin, hyvin läheisiä (1. Samuelin kirja 20:2). Hän luultavasti pelkäsi, että Saul voisi aiheuttaa vahinkoa Jehovan valitulle kankulle. Saisiko kuninkaan tottelemattomuus hänen alamaisensakin poikkeamaan väärälle tielle ja menettämään Jehovan suosion? Tämä oli epäilemättä vaikeaa aikaa Jonatanin kaltaiselle anusaukon miehelle. ellauri153.html on line 603: Tätä taustaa vasten voi olla helpompi ymmärtää, miksi Jonatan piti nuoresta Daavidista. Hän näki Daavidin hyvin, hyvin, hyvin suuren aukon. Daavid, toisin kuin Saulin sotilaat, ei ollut pelännyt edes Goljatin jättiläiskokoista asetta. Hän oli aivan oikein päätellyt, että pyllistellessään Jehovan housuissa häneen mahtuisi vaikka Goljat jäykkine aseineen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.) ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. * ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan. ellauri153.html on line 609: Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus häntäpäähän. Noiden miesten välinen ystävyys osoittautui arvokkaaksi. Mitä me voimme oppia Jonatanin uskosta? Kaikkien Jumalan palvelijoiden on hyvä miettiä ystävyyssuhteiden nettoarvoa. Vaikka ystävämme olisivat eri-ikäisiä kuin me ja heillä olisi erilainen kapine kuin meillä, heillä voi olla meihin hyvin myönteinen vaikutus, jos heillä on aitoa panohalua. Jonatan ja Daavid vahvistivat ja polkaisivat toisiaan monta kertaa. He myös tulisivat tarvitsemaan tällaista apua, sillä heidän ystävyytensä joutuisi kovalle koetukselle. ellauri153.html on line 613: Saul piti Daavidista aluksi hyvin, hyvin, hyvin paljon ja nimitti hänet armeijansa johtoon. Ajan mittaan Saulin kuitenkin voitti vihollinen, jolle Jonatan ei ollut antanut periksi: peniskateus. Taistellessaan Israelin vihollisia palestiinalaisia vastaan Daavid kulki voitosta voittoon. Häntä ylistettiin ja ihailtiin. Jotkut israelilaisnaiset jopa lauloivat: ”Saul on surmannut tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia.” [Jee jee! Vitun GT sählämit! On siinäkin ilon aihetta!] Se ei ollut Saulin lempilauluja! Raamattu kertookin: ”Siitä päivästä lähtien Saul suhtautui Daavidiin epäluuloisesti.” (1. Samuelin kirja 18:7, 9.) Saul pelkäsi, että Daavid yrittäisi anastaa häneltä kullikuninkuuden. Se oli kuitenkin turha pelko. Vaikka Daavid tiesi, että hänestä tulisi Saulin peräsmies, hän ei koskaan edes harkinnut Jehovan liukkaaxi voiteleman kuninkaan rotkauttamista. ellauri153.html on line 615: Saul laati juonen Daavidin surmaamiseksi taistelussa, mutta juoni epäonnistui. Daavid voitti taistelun toisensa jälkeen, tappoi yhä enemmän porukoita, ja verenhimoiset tuppikulli apinat kunnioittivat häntä yhä enemmän. Seuraavaksi Saul yritti saada kaikki talouteensa kuuluvat, niin palvelijat kuin vanhimman poikaystävänsäkin, mukaan salajuoneen, jonka avulla Daavidista päästäisiin eroon. Jonatan on varmasti ollut valtavan pettynyt nähdessään, miten hänen isänsä vekotin toimi. (1. Samuelin kirja 18:25–30; 19:1.) Jonatan oli uskollinen poika mutta myös uskollinen ystävä. Kummalle hän nyt olisi uskollinen: pedofiili isälleen vai poikaystävälleen? ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut *hyötyä* siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan *keihästää* tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista. ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta. ellauri153.html on line 623: Jonatan yritti jälleen saada isänsä tekemään sovinnon Daavidin kanssa, mutta entistä huonommalla menestyksellä. Daavid tuli salaa Jonatanin luo muka kertomaan, että hän pelkäsi henkensä puolesta. ”Olen vain askeleen päässä pienestä kuolemasta!” hän sanoi ystävälleen. Jonatan lupasi selvittää, millä mielellä hänen isänsä on, ja kertoa sen sitten Daavidille. Daavid pysyisi kaapissa, ja Jonatan ilmoittaisi lopputuloksen käyttämällä housuja ja takapuolta. Jonatanilla oli vain yksi pyyntö. Hän vannotti Daavidia: ”Älä koskaan lakkaa esittämästä ruskokielistä rakkautta sukuelimelleni, silloinkaan kun Jehova pyyhkii pois kaikki sinun vihollisesi maan päältä, ml kateellisen isäpaapan.” Daavid lupasi huolehtia aina Jonatanin suvun killuvista. (1. Samuelin kirja 20:3, 13–27.) ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.) ellauri153.html on line 629: Seuraavana aamuna Jonatan meni kaupungin ulkopuolelle lähelle Daavidin piilopaikkaa. Hän ampui latingin, kuten oli Daavidin kanssa sopinut, ja siitä Daavid tiesi, että Saul oli yhä aikeissa tappaa hänet. Sitten Jonatan lähetti palvelijansa takaisin kaupunkiin. Jonatanilla ja Daavidilla oli nyt hetki aikaa kahden kesken. Miehet itkivät, ja Jonatan hyvästeli surullisena nuoren ystävänsä, josta tuli nyt elintasopakolainen. (1. Samuelin kirja 20:35–42.) ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia! ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta. ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä. ellauri153.html on line 641: Jonatan vakuutti Daavidille: ”Älä pelkää, sillä isäni Saul ei löydä sinua. Hän ei löydä edes persettään kahdella kädellä koittamalla.” Miksi hän saattoi olla siitä niin varma? [Hän oli koittanut.] Jonatan toivoi lujasti, että Jehovan tarkoitus toteutuisi. Sitten hän jatkoi: ”Sinusta tulee Israelin kuningas.” Profeetta Samuel oli esittänyt tuon lupauksen Jonatanille vuosia aiemmin samoissa aikeissa, ja Jonatan muistutti nyt Daavidia siitä, että Jehovan sanaan voi aina luottaa [toisin kuin Samulin]. Omasta tulevaisuudestaan Jonatan sanoi: ”Minä tulen aina olemaan kakkospesällä.” Miten suurta nöyryyttä hän osoittikaan! Hän tyytyisi pyllistämään izeään 30 vuotta nuoremman miehen alaisuudessa ja olemaan tämän oikeana ja vasempana kätenä. Lopuksi hän sanoi: ”Myös isäni Saul haluisi niin samaa.” (1. Samuelin kirja 23:17, 18.) Saul tiesi sydämessään, että hänet oli tuomittu häviämään taistelu tuosta miehestä poikaansa vastaan, jonka Jehova oli valinnut Taavi-enon seuraavaksi kuningattarexi. ellauri153.html on line 648: [Näin saisi menetellä nykyisetkin GT-nazit.] ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.) ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia. ellauri153.html on line 654: Entä me? Voimmeko hankkia Jonatanin kaltaisia homoystäviä ja saada vammaisia ottopoikia? Voimmeko ize olla tällaisia homoystäviä? Jos autamme ystäviämme voitelemaan aukkoaan, pidämme uskollisuutta hännälle tärkeimpänä asiana ja jos olemme luotettavia junamiehiä emmekä estä omaa etuveitikkaamme, olemme Jonatanin kaltaisia ystäviä. Samalla jäljittelemme hänen isäukkoaan. ellauri153.html on line 658: Jotkut tutkijat väittävät, että Jonatanin ja Daavidin välinen suhde oli homoseksuaalinen. Tukeeko Raamattu tätä näkemystä? Seuraavassa on joitain pohtimisen arvoisia seikkoja. ellauri153.html on line 660: Raamatunkohdat, joita väitteen tueksi esitetään, eivät todellakaan viittaa seksisuhteeseen. Usein esimerkkinä mainitaan se, mitä Daavid sanoi Jonatanista: ”Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus.” (2. Samuelin kirja 1:26.) Jotkut viittaavat myös jakeisiin, joissa kerrotaan näiden miesten *suudelleen* toisiaan (1. Samuelin kirja 20:41). Tällaiset tunteenilmaukset ja ystävyydenosoitukset miesten välillä, kuten homous yleensäkin, olivat kuitenkin melko tavallisia muinaisessa Lähi-idässä siihen aikaan kun Raamattua kirjoitettiin, eikä niihin liittynyt juuri mitään muuta kuin viatonta seksuaalista viestintää (1. Samuelin kirja 10:1; 2. Samuelin kirja 19:39). ellauri153.html on line 662: Molemmat olivat naimisissa naisten kanssa, ja heillä oli lapsia, ties kenen tekemiä. Daavidilla oli useita vaimoja ja paljon lapsia (2. Samuelin kirja 5:13–16). Jonatanin vaimon nimeä ei kerrota [se oli Keijo], mutta Jonatanilla oli vammainen poika, jonka nimi oli Mefiboset eli Merikukka-Baal (2. Samuelin kirja 4:4; 1. Aikakirja 8:34). ellauri153.html on line 664: Molemmat pitivät uskollisesti Jumalan autonkuljettajan lakkia. Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä kaikki kuin uskovaisten tavara, ja rakkaus Jehova Jumalaan. He vannoivat "izekkyyden" valan ”Jehovan nimessä” (1. Samuelin kirja 20:41, 42). Tottelevaisuus oli siis molemmille hyvin tärkeää, ja Jumalan laki tuomitsi selvästi kaikenlaisen seksuaalisen moraalittomuuden, myös homoseksuaaliset teot (3. Mooseksen kirja 18:22; 20:13) [paizi jos ei kukaan kazo, esim kaapissa]. Jos siis Daavidilla ja Jonatanilla oli homoseksuaalinen suhde, kuten jotkut väittävät, he eivät todellakaan pitäneet sitä vakan alla, juuri se oli heidän ystävyytensä perusta. ellauri153.html on line 666: Mikään muualla Raamatussa ei viittaa siihen, että Jonatanilla tai Daavidilla olisi ollut homoseksuaalisia taipumuksia tai että heidän ystävyyteensä olisi liittynyt mitään seksuaalista. Ne jotka väittävät tällaista, lukevat kuin piru Raamattua, ja ovat näkevinään siinä jotain, mitä siellä ei yksinkertaisesti ole. Ehei. Ei todellakaan ole. No, sir! Tää ei ollut mikään Jesus Christ Superstar saippua, kaukana siitä! ellauri153.html on line 673: ABIGAIL näki kauhun heijastuvan nuoren miehen silmistä. Nuorukainen oli äärimmäisen peloissaan ja syystäkin. Tilanne oli vaarallinen. Juuri tuolla hetkellä noin 400 soturia oli matkalla tappamaan kaikki miespuoliset jäsenet Abigailin aviomiehen Nabobin huonekunnasta. Miksi? ellauri153.html on line 675: 2 Kaikki oli saanut alkunsa Nabobista. Hän oli toiminut tapansa mukaan julmasti ja röyhkeästi. Tällä kertaa hän oli kuitenkin loukannut väärää miestä – uskollisten ja harjaantuneiden Israelin armeijan sotilaiden rakastettua päällikköä. Nyt yksi Nabobin nuorista työmiehistä, kenties taimen, tuli kertomaan asiasta Abigailille luottaen siihen, että tämä keksisi keinon heidän pelastamisekseen. Mutta mitä yksi nainen mahtaisi kokonaiselle armeijalle? ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja. ellauri153.html on line 689: 5, 6. a) Mitkä ovat mielestäsi Abigailin vetoavimmat ominaisuudet? b) Mikä saattoi olla syynä siihen, että Abigail oli mennyt naimisiin kelvottoman miehen kanssa? [Rahanahneet vanhemmat, tietysti. Tokko salmiakkikaan.] ellauri153.html on line 691: 5 Abigail oli täysin erilainen kuin Nabob. Hänen nimensä merkizee ’isäni ilahtui’. Moni isä on ylpeä kauniista tyttärestä, mutta viisas isä on paljon iloisempi lapsen sisäisestä kauneudesta. (Viisas isä ei kyllä lähde tutustumaan siihen omin nokkineen.) Valitettavan usein ulkoisesti kaunis ihminen ei näe tarvetta kehittää sellaisia ominaisuuksia kuin ymmärtäväisyyttä, viisautta, rohkeutta ja uskoa. Näin ei ollut Abigailin laita. Raamattu ylistää häntä sekä hänen ymmärtäväisyytensä että kauneutensa vuoksi. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:3.) ellauri153.html on line 693: 6 Joku voisi nykyään ihmetellä, miksi tällainen älykäs nuori nainen oli mennyt naimisiin niin kelvottoman miehen kanssa. ellauri153.html on line 694: Raamatun aikoina avioliitot olivat monesti järjestettyjä. Silloinkin kun liitto ei ollut järjestetty, sille oli tärkeää saada vanhempien hyväksyntä. Saiko Nabobin omaisuus ja huomattava asema Abigailin vanhemmat puoltamaan tätä avioliittoa tai jopa järjestämään sen? Pakottiko köyhyys heidät siihen? Olipa syy mikä tahansa, Nabobin varallisuus ei tehnyt hänestä hyvää aviomiestä. Niin niin, kaikkea ei voi aina saada. ellauri153.html on line 696: 7. a) Mitä vanhempien tulisi varoa, jos he haluavat opettaa lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta? b) Mitä Abigail oli päättänyt tehdä? ellauri153.html on line 698: 7 Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta. He eivät kannusta lapsiaan solmimaan avioliittoa yxinomaan rahan vuoksi eivätkä painosta heitä aloittamaan seurustelua, kun he ovat vielä liian nuoria ottamaan kannettavakseen aikuisen painoa (1. Kor. 7:36). Abigailin oli kuitenkin liian myöhäistä miettiä tällaisia seikkoja. Hän oli joka tapauksessa naimisissa Nabobin kanssa, ja hän oli päättänyt selviytyä tuossa vaikeassa tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista. ellauri153.html on line 702: 8. Ketä Nabob oli loukannut, ja miksi tämä oli mielestäsi hyvin epäviisasta? ellauri153.html on line 704: 8 Nabob oli juuri saattanut Abigailin tukalampaan asemaan kuin koskaan aiemmin. Mies, jota hän oli loukannut, oli Daavid, profeetta Samuelin päivittäin huolellisesti voitelema Jehovan liukas palvelija, jonka Jehova oli valinnut kuningas Sauli Niinistön seuraajaksi (1. Sam. 16:1, 2, 11–13). Daavid parhaillaan pakoili kateellista ja murhanhimoista Saulia ja asusti erämaassa 600 uskollisen soturinsa kanssa. ellauri153.html on line 708: 9 Nabob asui Maonissa mutta työskenteli läheisessä Karmelissa, mistä hän todennäköisesti myös omisti maata. * Nabobilla oli 3 000 lammasta, ja nämä kaupungit sijaitsivat lampaiden kasvatukseen soveltuvalla vehreällä ylängöllä. Kaikkialla ympärillä seutu oli kuitenkin karua. Etelässä sijaitsi suuri Paranin erämaa. Idässä oli rotkoja ja luolia täynnä oleva erämaa-alue, joka ulottui Suolamereen. Tällaisessa ympäristössä Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä. Epäilemättä he metsästivät toisten lampaita saadakseen ruokaa ja kohtasivat monia vaikeuksia. He tapasivat usein rikkaan Nabobin palveluksessa olevia nuoria taimenia. ellauri153.html on line 710: 10 Miten nämä uutterat soturit kohtelivat taimenia? Heidän olisi ollut helppo anastaa laumasta lammas silloin tällöin, mutta he eivät tehneet niin silloin tällöin vaan päivittäin. Päinvastoin, he olivat kuin suojeleva muuri Nabobin laumojen ja palvelijoiden välillä. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:15, 16.) Lampaat ja taimenet kohtasivat monenlaisia (usein yllättävän samanlaisia) vaaroja. Davidin petoeläimiä oli paljon, ja vierasmaalaiset rosvojoukot tekivät usein hyökkäyksiä noille seuduille, koska Israelin eteläraja oli lähellä. * ellauri153.html on line 714: 11 Ruoan hankkiminen erämaassa kaikille sotureille oli varmasti melkoinen urakka. Niinpä eräänä päivänä Daavid lähetti kymmenen miestä Nabobin luokse pyytämään apua. Daavid valitsi ajankohdan viisaasti. Oli kerizemisaika, jolloin oli tapana järjestää juhlia ja osoittaa anteliaisuutta. Daavid valitsi myös sanansa huolella ja käytti kunnioittavia ilmauksia ja puhuttelumuotoja. Hän jopa käytti izestään ilmausta ”poikasi Daavid”, mikä saattoi olla kohtelias tapa tunnustaa, että Nabob oli häntä vanhempi. [Ja että Taavi oli Naabalin pojan kundikaveri.] ellauri153.html on line 717: 12 Nabob oli raivoissaan! Hän ”sätti heitä”, kertoi kirjoituksen alussa mainittu nuorukainen Abigailille. Saita Nabob voivotteli suureen ääneen kallisarvoista leipäänsä, vettään ja teuraslihaansa. Hän puhui Daavidista pilkallisesti ja vertasi häntä karanneeseen palvelijaan. Nabobin näkemys Daavidista oli kenties samansuuntainen kuin Saulin, joka vihasi Daavidia. Kummankin suhtautuminen poikkesi tiettävästi jyrkästi Jehovan näkökannasta. Jumala rakasti Daavidia ja piti häntä Israelin tulevana kuninkaana, ei kapinallisena ilmaispaloja kerjäävänä orjana. (1. Sam. 25:10, 11, 14.) [Olikohan Jahve vallan mustasukkainen Joonatanille? Ja sille Naabanin pojalle?] ellauri153.html on line 721: 13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!] ellauri153.html on line 727: 14 Olemme jo nähneet Abigailin ottavan ensimmäisen askeleen vääryyden korjaamiseksi. Toisin kuin miehensä hän oli halukas kuuntelemaan. Nabobista taas nuori palvelija sanoi: ”Hän on liian kelvoton, jotta hänelle voisi puhua.” * (1. Sam. 25:17.) Valitettavasti Nabob piti izeään niin tärkeänä, ettei hän halunnut kuunnella muita. Tällainen ylimielisyys on hyvin yleistä myös nykypäivänä. Mutta nuorukainen tiesi omasta kokemuxesta Abigailin olevan erilainen, ja epäilemättä juuri siksi hän meni kertomaan tälle ongelmasta. ellauri153.html on line 731: 15, 16. a) Miten Abigail osoitti olevansa Sananlaskujen kirjassa kuvaillun pystyvän vaimon kaltainen? b) Miksi voidaan sanoa, että Abigail ei kapinoinut miehelleen kuuluvaa johtoasemaa vastaan? [Koska muuten setämiehet ottaisivat tarinasta nokkinsa.] ellauri153.html on line 733: 15 Abigail toimi ripeästi. Sana ”kiireesti” liitetäänkin häneen tässä kertomuksessa neljä kertaa. Hän kokosi Daavidille ja tämän miehille avokätisen lahjan. Siihen sisältyi leipää, viiniä, lampaita, paahdettuja jyviä sekä tosi hyviä rusina- ja viikunakakkuja. Abigail selvästikin tiesi, mitä heidän taloudessaan oli, ja oli täysin tehtäviensä tasalla, kuten Sananlaskujen kirjassa myöhemmin kuvailtu pystyvä vaimo (Sananl. 31:10–31). Hän lähetti elintarvikkeet edellään palvelijoiden mukana ja seurasi ize yksin perässä. Raamattu kuitenkin kertoo, että ”aviomiehelleen Nabobille hän ei ilmoittanut mitään”. (1. Sam. 25:18, 19.) Ei tahtonut häiritä Naabobia joka laski onnenlantteja. ellauri153.html on line 735: 16 Tarkoittaako tämä, että Abigail kapinoi miehelleen kuuluvaa johtoasemaa vastaan? Ei suinkaan. On hyvä muistaa, että Nabob oli kohdellut huonosti Jehovan erinomaisesti voideltua palvelijaa, mikä oli vaarassa johtaa hänen huonekuntansa monien viattomien jäsenten kuolemaan. Olisiko Abigail kenties ollut osavastuussa tästä, ellei hän olisi ryhtynyt toimeen? Tässä tilanteessa hänen täytyi alistua ennemmin Jumalan kuin miehensä valtaan. [Eli vittu se nimenomaan kapinoizi miestään vastaan? Turha kiemurrella, keissi on päivänselvä! Muze on sallittua, jos se on meidän tiimlle edullista!] ellauri153.html on line 739: 17 Ennen pitkää Abigail kohtasi Daavidin ja tämän miehet. Jälleen hän toimi ripeästi: hän laskeutui kiireesti aasin selästä ja osoitti kunnioitusta Daavidia kohtaan tarjoomalla sille pyllyä. (1. Sam. 25:20, 23.) Sitten hän vuodatti Daavidille sydämensä ja esitti voimakkaan vetoomuksen miehensä ja huonekuntansa puolesta. Mikä antoi hänen sanoilleen voimaa? [No pyllistely sillä muodokkaalla pyllyllä, tottakai.] ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!] ellauri153.html on line 747: 19 Miten Daavid reagoi? Hän otti vastaan Abigailin lahjan ja sanoi: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, joka on tänä päivänä lähettänyt sinut minua vastaan! Ja siunattu olkoon järkevyytesi, ja siunattu ole sinä, joka olet tänä päivänä estänyt minua joutumasta verivelkaan.” Daavid ylisti Abigailia siitä, että tämä oli osoittanut rohkeutta ja tullut kiireesti häntä vastaan, mikä oli estänyt häntä tulemasta verivelkaiseksi. ”Mene rauhassa kotiisi”, Daavid sanoi ja lisäsi nöyrästi: ”Olen ämmä kuullut ääntäsi, saanut tarpeexeni pyllystäsi, ja heittänyt tuomasi eväät ääntä kohti.” (1. Sam. 25:32–35.) ellauri153.html on line 751: 20, 21. a) Mitä kiitettävää mielestäsi on siinä, että Abigail halusi palata miehensä luo? b) Miten Abigail osoitti rohkeutta ja ymmärtäväisyyttä valitessaan ajan, jolloin hän puhui Nabobille? ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.) ellauri153.html on line 757: 21 Abigail osoitti jälleen kerran sekä rohkeutta että ymmärtäväisyyttä odottamalla aamuun, kunnes viinin vaikutus olisi lakannut. Nabob olisi riittävän selvä ymmärtääkseen kuulemansa mutta äreissään kenties entistä vaarallisempi. Silti Abigail meni hänen luokseen ja kertoi hänelle kaiken. Abigail kaiketi odotti Nabobin raivostuvan ja ehkä käyvän väkivaltaiseksi. Mutta hän vain istuikin paikallaan hievahtamatta. (1. Sam. 25:37.) ellauri153.html on line 761: 22 Mikä Nabobia vaivasi? ”Hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän ize tuli kuin kiveksi.” Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen sairauskohtaus. Hänen loppunsa koitti kuitenkin kymmenisen päivää myöhemmin – eikä pelkästään lääketieteellisistä syistä. ”Jehova löi Nabobia köniin, niin että tämä kuoli.” (1. Sam. 25:38.) Tuohon oikeudenmukaiseen teloitukseen päättyi Abigailin pitkä, painajaismainen avioliitto. Vaikka Jehova ei tiettävästi enää nykyään puutukaan asioihin surmaamalla ihmisiä yliluonnollisesti, tämä kertomus on sopiva muistutus siitä, että perheessä harjoitettava sorto ja väkivalta ei jää milloinkaan häneltä huomaamatta. Hän saattaa varmasti oikeuden voimaan omana aikanaan. (Lue Luukkaan 8:17.) ellauri153.html on line 763: 23. Minkä toisen siunauksen Abigail sai, ja miten hän osoitti, ettei mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa muuttanut häntä? ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä! ellauri153.html on line 770: 24 Kertomus ei kuitenkaan pääty kuten satukirjoissa. Abigailin elämä Daavidin rinnalla ei tulisi olemaan aina helppoa. Daavidilla oli jo vaimo nimeltä Ahinoam, ja vaikka Jumala hyväksyikin moniavioisuuden, se epäilemättä aiheutti uskollisille naisille tuolloin melkoisia haasteita. Daavid ei myöskään ollut vielä kuningas. Hänellä olisi monia vastoinkäymisiä voitettavanaan ennen kuin hän palvelisi Jehovaa tuossa tehtävässä. Mutta kun Abigail auttoi ja tuki Daavidia elämän varrella ja aikanaan synnytti tälle pojan, hän saattoi luottaa siihen, että hänen uusi aviomiehensä arvosti ja suojeli häntä. [Jonatanista taidamme nyt vaieta.] Kerran Daavid jopa pelasti hänet sieppaajien kynsistä! (1. Sam. 30:1–19.) Näin Daavid jäljitteli Jehova Jumalaa, joka rakastaa ja arvostaa ymmärtäväisiä, rohkeita ja uskollisia naisia joiden kanssa sillä on poikia. [Paizi että Jehovalla ei tiettävästi ole siitintä, se käytti proteesia tehdessään Jeesuxenkin.] ellauri153.html on line 778: Miten Abigail puhui järkevästi ja vetoavasti Daavidille? ellauri153.html on line 787: ladannut ja katsellut kuvia ja videoita, joissa lapsia käytettiin seksuaalisesti ellauri153.html on line 788: hyväksi. Duggar on tunnettu TLC-kanavan tosi-tv-ohjelmasta 19 Kids and Counting, ellauri153.html on line 790: syvästi uskonnollinen. Duggar oli katsonut lapsipornoa työpaikallaan käytettyjen ellauri153.html on line 791: autojen liikkeessä. Hän oli asentanut tietokoneeseen kaksi käyttöjärjestelmää ellauri153.html on line 792: kiertääkseen siihen asennetun ohjelmiston, joka lähetti hänen vaimolleen viestin ellauri153.html on line 793: vierailuista pornosivustoilla. Duggarin rangaistus päätetään myöhemmin. Häntä ellauri153.html on line 796: syytetty hyväksikäytöstä, vaan Duggarien kerrotaan käsitelleen tapahtuneen perheen ellauri153.html on line 798: Kohun seurauksena Duggarien suurperheen elämää seurannut sarja päättyi. Josh Duggar lähti vieroitushoitoon seksiriippuvuuden takia, kun hän myönsi pettäneensä vaimoaan Ashley Madison -sivuston kautta. ellauri153.html on line 803: Tässä jotain tarjoiluehdotuxia: mm. tšuvassi ukraina umbundu unkari urdu urhobo venda venäjä venäläinen viittomakieli vietnam viro waray-waray wayuunaiki wolaita xhosa zande zulu šona ellauri153.html on line 811: When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4) ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that. ellauri153.html on line 820:
11. Why a young virgin? This quality ensured that whoever was chosen for the job wouldn’t be taken away from a jealous fiancé or husband, nor would she be a widow familiar with the sexual practices of the marriage bed. We don’t know what hopes and dreams Abishag had for her own life, but in the ancient world where uncertainty and struggle were lifelong challenges for most people, the honor of being brought into the king’s household would mean a lifetime of well-being and security for her and her family (1 Kings 4:27). ellauri153.html on line 829: Älkää siis yrittäkö samaa kotona ellette ole Daavidin huonetta ja sukua! Lemmikkieläin kuten pienoissika on kosherimpi ratkaisu. Quod licet iovi non licet bovi! ellauri153.html on line 832: Abishag tarkoittaa "isän erehdys", eli vahinkolaukaus. Olikohan Abishagkin epähuomiossa pussista pujahtanutta Daavidin huonetta ja sukua? Vitun lampaannussijoita tää setämiesten telttaporukka. Naarasapinat kelpaa niin kauan kun ne on nuoria ja sileitä. Sitte tukka pois ja kyökin puolelle. Uusi hani alle tai takaisin lammaskumppanien perään. Raamattu oli telttaporukoiden some, sinne kerättiin kaikenlaisia hauskoja juoruja ja juttuja. Näitäkin piisaa näitä voideltuja peppuja. ellauri153.html on line 835: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki. Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa. ellauri153.html on line 838: Vanhentunutta sexitietoutta. Kyllä nainenkin voi olla pukilla, kz. pornoleffoja. Jos et pidä siitä, voit korvata ablatiivin exessiivillä: "nainen nousi pukinta". Muilta osin laittamattomasti sanottu. Kasvun puute on jo pula-ahoa. Tässä vaiheessa Taavi-enolle kyllä riittäsi pelkkä tollanen kuumavesipullo peiton alle kuten Abi-shag. Huvittavaa että Rolf Nevanlinna onnistuu ampumaan izeänsä jalkaan samassa lauseessa kuten Alfred Tarski. Siihen tarvitaan matemaatikon lahjoja. The cat is on the mat but I don't believe it. ellauri153.html on line 850: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite. ellauri153.html on line 860: Romanialaisen koalan ajatelma on oikeaan osuva: Ihmiset muuttavat myötätuntonsa ja käyttäytymisensä samalla nopeudella, jolla heidän etunsa muuttuvat. Venäjän mukaan Britannian vetoomustuomioistuimen päätös sallia Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin on häpeällinen. Päätös tuo jälleen esiin anglosaksiliittouman kannibalistisen maailmankuvan. Jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia, ranskalaisten tiedotteessa todetaan. Amerikkalaiset pökäleet saisi vetää alas vessanpöntöstä britit vessapaperina. ellauri153.html on line 864: After submitting it as his doctoral dissertation Arttu was awarded a PhD from the University of Jena in absentia. Private publication soon followed. "There were three reviews of it, commending it condescendingly. Scarcely more than one hundred copies were sold, the rest was remaindered and, a few years later, pulped."[1] Among the reasons for the cold reception of this original version are that it lacked the author´s later authoritative style and appeared decidedly unclear in its implications. A copy was sent to Goethe who responded by inviting the author to his home on a regular basis, ostensibly to discuss philosophy but in reality to recruit the young philosopher into work on his Theory of Colors. ellauri153.html on line 869: Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive. ellauri153.html on line 876: eteenpäin ellauri155.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri155.html on line 22: et" href="mystyle.css"> ellauri155.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri155.html on line 28: eteenpäin ellauri155.html on line 34: Ne, jotka tuntevat historiaa tietävät, että eräs edustaja nimeltään Veikko Vennamo kannettiin vahtimestarien toimesta ulos salista tämän vastustelusta huolimatta. Kyllä kansa tietää! ellauri155.html on line 43: Mitä onknää rokotevastaiset nyt ilmoittautuneet soten kannattajixi? Mikähän lokiikka siinä on? Onxe vaan että sote oli 3 ässän ajama harvaanasuvan oikeistolaantumuxen voitto taajamien liberaaleista? Ei on siinä enemmästäkin kymysys. Nää heput suunnittelee sotevaaleista jotain etelävaltioiden tyyppistä sekessiota: Kansoittamalla OSAVALTIOT; eli sotealueet kansallismielisillä tämä SOTA voitetaan! ellauri155.html on line 45: Pahinta netissä, tuossa saatanan kexinnössä on, että kaikki hölmöt meemit pääsee leviämään yhtä viheltäen kuin ne laulaen syntyvätkin. Varmaan aina ennenkin on ollut yhtä hölmöjä, muttei yhtä paljon samanlaisia, kun jokaisen kylähullun yleisö on jäänyt kylän kokoisexi. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja pilvessä se suorastaan härmistyy, muodostaa täysin umpikuplia, joissa eri porukat elää vaihtoehtoisissa todellisuuxissa. Se ei ole mikään vizi eikä jeesusmainen vertauskuva, vaan täyttä totta. Siinä on tosiaan ainexet uuteen totaaliseen riehuntaan eri porukoiden välillä pyssyt ja väkipuukot (30cm) käsissä. Ehkä se on vaan hyvä asia. ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle. ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi. ellauri155.html on line 51: et/2021/12/10/turtiainen-rokotepakosta-taalla-ei-saatana-juhli-varoitti-ministeri-kiurua-syytteesta-kansanmurhaan/">Lähde ellauri155.html on line 53: ”Siis käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla jo ennestään työvoimapulasta kärsivän terveydenhuoltoalan henkilöstöä simputetaan oikein kunnolla. Heidät pakotetaan ottamaan kyseenalaisia kokeellisia rokotteita, tai vaihtoehtona on jättää työpaikka ja sitä kautta menettää myös toimeentulo. ellauri155.html on line 55: Satojen yhteydenottojen perusteella alan ihmiset ovat nyt massoittain jättämässä työpaikkansa. Yhteydenotoista selviää myös, että sairaalat ovat täyttyneet rokotehaitoista kärsivistä potilaista. Ymmärtääkö hallitus, mitä se on nyt toteuttamassa? ellauri155.html on line 57: Ministeri Kiuru, onko suurin syynne tällaisen toimintanne jatkamiselle, että tiedätte joka tapauksessa joutuvanne syytteeseen jopa kansanmurhasta?”, Ano Turtiainen sanoi. ellauri155.html on line 59: ”Kiitos, puhemies! Kyllä muistan. — Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Puhun nyt teille 1 600 000 koronarokottamattoman puolesta, ja niiden rokotettujen, jotka ovat jo ymmärtäneet tulleensa harhaan johdetuiksi. Eduskunnalla olisi mahdollisuus pysäyttää tähän lakiesitykseen liittyvä hulluus vaikka saman tien, mutta te jatkatte täysin tietoisesti tätä kansan alistamista. ellauri155.html on line 61: Tuhannet sote-alan ammattilaiset saivat eilen tietää, että heidän työssäkäyntinsä on uhattuna, koska tartuntatautilakiin ollaan lisäämässä kohta, joka käytännössä sallii työnantajan vaatia kyseenalaisen ja kokeellisen rokotteen ottamista työsuhteen jatkumiseksi.” ellauri155.html on line 63: Turtiainen jatkoi: ”Arvoisa puhemies ja kollegat. Jos tuo lukemani viesti ei kosketa teitä tai jos se synnyttää teissä halveksintaa joitakin ihmisryhmiä kohtaan tässä maassa, hävetkää ja häipykää välittömästi tästä talosta. Vain isänmaamme ja kansamme vihollinen kykenee aiheuttamaan kymmenilletuhansille hoitajille kärsimystä kiitokseksi heidän työstään. ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin. ellauri155.html on line 67: Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Kysykää itseltänne muutaman kerran, haluatteko te rikkoa yhteiskuntarauhan. Kysykää seuraavaksi itseltänne, mihin tällainen kansalaisten simputtaminen ja eriarvoistaminen johtaa. Haluatteko tekin rikkoa yhteiskunta rauhan mitä? Omelettia ei voi tehdä rikkomatta jonkun munia. ellauri155.html on line 69: Hyvät Suomen kansalaiset, älkää tunnustako tätä laittomuutta ja Paholaisen viitan alle tehtyä orjuuttamista. Yhdistykää ja taistelkaa kaikin keinoin tätä hulluutta vastaan. ellauri155.html on line 73: Hyvät kansalaiset. ellauri155.html on line 74: Nyt on aika oikeasti taistella tätä korruptoitunutta ja harhassa elävää eduskuntaa vastaan. Älkää hyväksykö tätä laittomuutta. Vaatikaa koko eduskunnan eroamista. Valta on teillä hyvät kansalaiset. Yhdistykää ja käyttäkää sitä! ellauri155.html on line 78: Jos perustuslain polkeminen menisi niin pitkälle, että rokotemafian kätyrit ryhtyisivät kantamaan Turtiaista ulos eduskuntasalista, niin sepä ei kävisikään yhtä helposti kuin Veikko Vennamon kantaminen 😄 Koska Ano on joku takavuosien painonnostaja. Se on sikaniskojen mielestä jotain tosi hienoa. Ano on yhtä voimakas ja painava kuin jumala, se ei jaxa nostaa ulos edes izeään. Sen on paras poistua vaan munaravia. ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?" ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta. ellauri155.html on line 86: Mitä hyvää tässä nyt oikein on? Ihmisoikeuksia poljetaan oikein urakalla koronapassin avulla. Ja nyt sitä esitetään laajennettavaksi työpaikoille, mikä muodostaa vakavan uhan ihmisten elantoon. Toivotuksesi on pelkkää sanahelinää. ellauri155.html on line 89: ”Aika mauton läppä”, ”Todellakin! Oksettavaa!”, ”Onko tämä ilmoitus vain niille joilla on korona passi?”, ”Onko tämä ilmoitus vain niille joilla on korona passi?” (Ai tän mä sanoin jo.) ”Tämä oli kai tarkoitettu vain rokotetuille”… ellauri155.html on line 93: Kehakettu 10.12.2021 17:43 ellauri155.html on line 97: Hänen suurin idolinsa lienee Rotsildin dynastia, ainakin teot viittaavat siihen. (Kehakettu on antisemiitti. Kehakettu ei osaa kirjoittaa jiddishiä.) ellauri155.html on line 99: Kuka oli se, joka ministerinä vei Suomen VALTIOPETOKSELLA Euroon ja ”liittovaltioon”? Hän sai apuja vihreältä ministeriltä Kansainvälisen rikostuomioistuimen LAHJONTAAN. Tämän LAHJONNAN takia sotarikollisia TUODAAN Suomeen maahanmuuttoaallon joukossa ja näin vaarannetaan maan entisiä porsasmaisia kansalaisia. ellauri155.html on line 103: Ratkaisevassa roolissa tässä oli YLE. Nykyisen tilanteen VALMISTELU siis kesti 15 VUOTTA! Mutta olen näitä TODISTEITA kerännyt juurikin sen saman ajan eli 15 vuotta! Todelliset valtiopetokset aloitettiin kuitenkin 90-luvulla; Jorma Jaakkola Kokemäeltä … tarkat dokumentit 90-luvun valtiopetoksista! Saa ja pitää jakaa kaikelle kansalle Suomen pelastamiseksi ! ellauri155.html on line 109: Kehakettu 12.12.2021 19:38 ellauri155.html on line 112: Olen hiljattain käynyt sähköpostien vaihtoa älykkään ja puhuttelevan entisen valkoisen kansallismielisen kanssa, joka on nyt omistautunut anti-natalismille, juutalaisen eteläafrikkalaisen filosofin David Benatarin filosofialle, kertoo Andrew Joyce, Ph.D. Tiivistetysti anti-natalismi väittää, että elämä sisältää kärsimystä, joskus hirvittäviä määriä, ja siksi olemattomuus on aina parempi kuin eläminen ja sitten kuolema. ellauri155.html on line 114: Benatarin vuonna 2006 Oxfordissa julkaisema kirja Better Never to Have Been: The Harm of Coming into Existence on tämän kasvavan liikkeen avainteksti. ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon. ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.) ellauri155.html on line 119: Tämä ideologia sanelee, että ”oksat” on katkaistava valkoisesta puusta ja muotoiltava uudelleen. Tämä ideologia ei ole vaatinut salaliittoa, vaan ainoastaan valtavaa samankaltaisuutta ajattelussa ja toiminnassa sadan vuoden ajan. ellauri155.html on line 120: Tämän mallin kukistaminen vaatii samanlaista yhtenäistä ajattelua. Valkoisten vanhempien yhtyminen toisiinsa ahkerasti karkottaakseen käet ja kolopesijät on hyvä paikka aloittaa. Ja ehdoton ei valkoisille aborteille! Sen verran on tässä perää että sellaisia apinoita on pyykkikorikaupalla, joiden olemattomuus olisi ollut parempi kuin niiden elämä. Sevverran on niistä tullut kärsimyxiä. ellauri155.html on line 125: Nokintajärjestystä konstituoivat tittelit voi jakaa pieneen joukkoon etymoneja, jotka peilaavat paviaanien keskinäisiä istumapaikkoja apinalinnan kallioilla tai mölyapinoiden oxia viidakon puiden latvassa. Ne löytyvät tästä joxeenkin kattavasta listasta. ellauri155.html on line 145: aatelinen (jostain kotoisin), Adolf (ompasusi ihmelettää), VIP, gentleman, gentiili (heimolainen, ihminen), gumma, humaani, woman, genitaali, puolijumala, uomo di mondo, paroni (koirasrotukoira), drag queen, kvinna (kaihnuu), homo homini lupus ellauri155.html on line 147: noobeli, kingi, knjaz, kauneuskuningatar, celeb, kuuluisuus, palkittu, arvohenkilö, tähti, suosikki, listaykkönen, roolimalli, esilaulaja, esitanssija, näyttelijä, esiintyjä, esiintyvä taiteilija, juontaja, bestselleri, disaineri, komeljanttari, trendipetteri, kameeosa ellauri155.html on line 149: ministeri, apulainen, pomo(shnik), marsalkka, konnetaabeli, konstaapeli, komisario, kersantti (servantti), hlaford, diakoni, vääpeli, visiiri, upseeri, lähetti, enkeli, sihteeri, apostoli, keskijohto, varakuningas, vararehtori, varadekaani, varatuomari, sijaishallizija, asiainhoitaja, stuertti, vikaari, saapasrenki, vouti, vallesmanni, virkamies, byrokraatti, järjestelmävastaava, vastuuhenkilö ellauri155.html on line 151: profeetta, professori, tohtori, dosentti, influensseri, vaikuttaja, motivational speaker, lehtori, peetee, saarnaaja, käytännön filosofi, hengennostattaja, guru, viisas, aivot, kapelimestari, yliopistomies, taiteen akateemikko, impressaario ellauri155.html on line 153: hyvä veli, sisar, vaimo, keittäjätär, siivooja, lemmikki, kaunotar, kisälli, pääri, comte, setämies, hetaira, akoluutti, partisaani, äänenkannattaja, perässähiihtäjä, kurtisaani ellauri155.html on line 156:
12. Käteenvetäjiä
 ellauri155.html on line 177: hovi, eliitti, herrasväki, ylimystö, aateli, säätyläistö, aristokratia, valiojoukko, bramiinikasti, ykkösdivari, kärkijoukko, avantgarde, paras A-ryhmä, kova luusto, kaaderi, kerma, tulenkantajat, kiila, etujoukko, rikkain promille ellauri155.html on line 179: mezähallitus, nykyhallitus, sateenkaarihallitus, kirkkohallitus, pakolaishallitus, huoneenhallitus, home rule, valtuusto, johtoporras, virkakoneisto, liittoneuvosto, neuvostoliitto, synodi, sanhedrin, johtoryhmä, johtokunta, tuomiokapituli, esikunta, staabi, konsistori, konsiili, kolleegio, keskuskomitea, duuma, raastupa, hovioikeus, etuoikeus, tuomioistuin, etuistuin, valtaistuin, wc-istuin, heittoistuin, valaistuin, karaistuin, veltostuin, jäykistyin, korkein oikeus, vahvimman oikeus, parlamentti, edustajainhuone, miesten talo, miestenhuone, kerho, klubi, kongressi, valtiopäivät, senaatti, opetuslautakunta, kuzuntalautakunta, valintalautakunta, valiokunta, eläinkilpailujen antidopingtoimikunta, humanistinen toimikunta, tutkimuxen eettinen toimikunta, vaalitoimikunta, tuomaristo, valamiehistö, neuvottelukunta, res publica, agorafobia ellauri155.html on line 181: Tutkimusyxikkö, voimakaxikko, konnakolmikko, triumviraatti, Viisikko, torviseizikko, aloituskymmenikkö, likainen tusina, Duodecim, septuaginta, ryhmä, jaos, osasto, patteri, konttori, puolijoukkue, kakkosmiehistö, komppania, pataljoona, Rajamäen rykmentti, prikaati, divisioona, kunnialegioona, asunto-osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, yhdistys, seura, seurakunta, yritys, konserni, organisaatio, huippuyliopisto, laitos, instituutti, hotelli, mullibordelli, härdelli, hourula, lauma, parvi, eskadroona, eskaaderi, kaaderi, henkilökunta, staff, miehistö, yhtye, bändi, kimppa, luokka, piiri, jengi, veikkausporukka, lähetystö, konsulaatti, linna, vankila, heimo, kansa, homoliitto, ydinperhe, suku, el pueblo unido, avanti poppolo, rotu, puolue, suku, klaani, valtio, partio, lippukunta, isänmaa ellauri155.html on line 183: yxinoikeus, pyhäkkö, arkki, temppeli, privileegio, ius primae noctis, prerogatiivi, get off my property, IPR, bisnis, tekijänoikeus, valtakunta, vaikutusvalta, arvovalta, valta, voima, kunnia, paalupaikka, hillopaalu, omaisuus, pääoma, tase, voitto, liikevaihto, maxuväline, valuutta, tuohi, pätäkkä, massi, lompakko, wälletti, aarre, tili, tuotto, tuotanto, privat område, kauppala, pitäjä, läänitys, kolonialvaruaffär, aluevaltaus ellauri155.html on line 185: Idiootti, mökkiläinen, mökkihöperö, osaton, varaton, puolivallaton, köyhä, keppikerjäläinen, mamu, erakko, eremiitti, eristäytynyt, munkki, syrjäytynyt, sosiopaatti, mezäläinen, seikkailija, friilänsseri, askeetti, ankoriitti, misantrooppi ellauri155.html on line 187: Rahvas, laahus, rupusakki, rotinkaiset, hoi polloi, paariat, vastaantulijat, kumikaulat, penkkiurheilijat, tavixet, doldixet, sohvaperunat, kotikazomo, suuri yleisö, the great unwashed, followers, kouluttamattomat, persut, maahanmuuttajat, Nakke Nakuttajat, värivammaiset, liberté egalité fraternité, demokratia, demagogia, kommunismi, Jante-laki, progressiivinen verotus, kosto, kateus. ellauri155.html on line 192: Profossi (lat. praepositus, eteen asetettu) oli alkuaan järjestyksen ylläpitäjä sotilasleireissä ja sotilaiden majapaikoissa, sekä syyttäjänä ja rangaistusten toimeenpanon valvojana toiminut sotilasvirkamies. Korkeimmalla arvoasteikossa oli kenraaliprofossi ja hänen alaisinaan rykmentinprofossi ja komppanianprofossi. Myöhempinä aikoina profossit toimivat oikeudenpalvelijoina, jotka vartioivat pidätettyjä ja myös toimeenpanivat tuomioita kuten raipparangaistuksia. Tämä alensi profossien arvostusta nopeasti ja profossi-nimitys alkoi tarkoittaa piiskuria. ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään. ellauri155.html on line 196: Useassa maassa käytössä olleet sotilasprofossien virat on lakkautettu ja pidätettyjen valvonta siirtynyt aliupseerien tehtäväksi. Itävallassa profossi poistettiin sotilasarvoista vuonna 1867. Yhdysvalloissa on nykyisinkin sotapoliisiyksikön (englanniksi provost guard) päällikön nimityksenä provost-marshal ja sotapoliisikersantin provost-sergeant. ellauri155.html on line 201: Suosituksen mukaan arvonimiä tulisi myöntää yksi kappale hiippakunnan 30 äänioikeutettua pappia kohti neljässä vuodessa (papilla ei ole äänioikeutta hiippakunnallisissa vaaleissa eroamisiän jälkeen tai mikäli hän ei toimi papillisessa tehtävässä). Lisäksi papin tulisi olla vähintään 50 vuoden ikäinen. Arvonimeä ei myönnetä teologian tohtorille. Suosituksen mukaan piispa voi myöntää arvonimen lääninrovastille sen jälkeen kun hänen tehtävänsä lääninrovastin virassa lakkaa. ellauri155.html on line 204: Pappisoikeuden menettänyt säilyttää rovastin arvonimen. ellauri155.html on line 206: Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvo (m.kreik. πρωτοπρεσβύτερος, ven. протоиерей ’ensimmäinen pappi’) voidaan myöntää papille, joka on palvellut pitkään menestyksellisesti ja nuhteettomasti. Se annetaan yleensä pitkään palvelleelle kirkkoherralle. Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvon voi saada myös teologian tohtori. Pappismunkeilla vastaava arvo on arkkimandrilli. ellauri155.html on line 207: Monsignoret Suomessa ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot. Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi! ellauri155.html on line 218: Suomalaiset haravoivat lakoonhakattuja meziä ja kusevat ja paskantavat mezähallituxen myötävaikutuxella saamelaisten pyhälle saarelle Inarinjärvellä. Se ei ole Suomen lain vastaista. Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Mezähallitus on minimisti yhtä syvältä. ellauri155.html on line 220: Kolme kohtalotarta ottaa alzheimermiehen soolonumeroista kännykkäkuvia ja ostaa niillä osamaxulla tummansinisen ökybemarin. Mies ei ymmärrä asiasta YHTÄÄN MITÄÄN. Naiset saavat tuhansia euroja ja muutaman kuukauden kakun kukin. Ne olivat mitä todennäköisimmin mustilaisia. Se ei ollut romanilain vastaista. Mies oli mitä todennäköisimmin valkolaisia. ellauri155.html on line 222: Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Uusi professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi. ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin. ellauri155.html on line 233: Lusijanpäivä kallistuu kohti iltaa. Laahus laahustaa keskenään kärhämöiden kohti lämpökuolemaa. Hassua miten moni näistä persukummajaisista on vinosuisia. Esim Täysmaito kuvassa, mutta myös Peter Nyberg. ellauri155.html on line 235: Jää epäselväxi rahoittaako Putin Jouni Backmanin välityksellä Korhosen Token Tubea, niinkuin Seura-lehti ilkeästi antaa ymmärtää. Odotamme selvyyttä asiaan korkeajännitteellä. Jännittää niin että on pakko käydä pissalla. (Kun Nuutti kuuli sanan "kissa" se alkoi haukkua.) ellauri155.html on line 241: Suomi on jo niin mätä, että parasta on hoitaa koko suursiivous atomipommilla! ellauri155.html on line 243: Tunnen tuon Petri Korhosen Vale Ylen ajoilta….Oli silloin vielä Umpirehellinen Kaveri joka AIDOSTI etsi Totuutta…Mutta Savustettiin sen takia sieltä ulos…Ja joutui sen jälkeen Suomessa ns. ”Mustalle Listalle”…Kohtelu oli näköjään sen kaltaista…Että Päätti mielummin liittyä Pahuuden joukkoon…Kun taistella Sitä vastaan.. ellauri155.html on line 252: Täytyykin heti perua Seuralehti, minkä tilasin mutsille lahjaksi ja tilata vaikka seiskapäiväälehti! TÖRKEETÄ! ellauri155.html on line 254: Seura-lehti on lipsunut näköjään tähän ”Pravda-tyyliseen” journalismiin. En yhtään ihmettele kun YLE:n Vastaava Päätoimittaja Jouko Jokinenkin syyllistyi valehteluun väittäessään että YLE:n Hallintoneuvosto oli tehnyt päätöksen ketkä saivat esiintyä Eduskuntapuolueiden suuressa vaaliväittelyssä..??? YLE:n Hallintoneuvosto kielsi välittömästi tehneensä sellaista päätöstä..!!! Samanlaisia rosvoja näyttää ”entisten luotettavien” medioiden päälliköt nykyisin olevan. Suomen kansan enemmistö kuitenkin on vielä täyspäisiä. Päinvastoin kuin tämä korruptoitunut valtamedia ja ns. poliittinen eliitti..!!! ellauri155.html on line 256: Vielä odotellaan että Rallikavaltaja kertoisi mikä Seuran jutussa ei muka ollut totta. Tuskin kannattaa pidätellä henkeään… (allekirj. Himo Suvakki) ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista. ellauri155.html on line 260: Emme myöskään tiedä, ketkä toimittajat ovat näissä kansaa hypnotisoivissa viihdelehdissä aivan suoraan Supon tai hybridiosaamiskeskuksen palkkalistoilla. Nämä em. laitokset ovat salattuja ja jälkimmäinen täysin lain yläpuolella. Ohjeet otetaan CIA-, NSA-, MI 6-, Bundesnachrichtendienst-yhteistyöstä. Supo on palkannut runsaasti lisää kallista verovaroin-henkilökuntaa ”jonkun” käskystä. ellauri155.html on line 265: Tuon erkkin naama tulee mainoksien mukana, kun joskus tilasin 3 kk seura lehteä. Osa oli ok, mutta esim näihin en kommentoi, oli osa niin järkyttävää paskanjauhantaa. Loppu 3 kk tilaukseen, nyt vissiin sitten seiskaa tilaamaan.. Luotettavampaa on pelkkä lähde. ellauri155.html on line 268: Sähköpostiasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty * ellauri155.html on line 272: et/uploads/2021/08/Reiner-Fuellmich.jpg" /> ellauri155.html on line 274: Lontoossa järjestettiin 24.7.2021 valtava Worldwide Rally for Freedom -mielenosoitus, jossa kansainvälisesti tunnettu ja suurta lakimiesten ryhmää johtava saksalainen asianajaja Reiner Fuellmich piti puheensa videoyhteyden välityksellä. Rapsodia tekstitti puheen suomeksi. ellauri155.html on line 278: ”Tästä pandemiasta ei ole olemassa mitään todisteita. Nämä Drostenin valheelliset PCR-testit, jotka antavat vääriä positiivisia tuloksia, ovat toimineet ainoana perustana tälle kansainväliselle kansanterveysuhalle.” ellauri155.html on line 281: sulkutilojen, maskipakkojen ja niin edespäin, tarkoituksena oli vain antaa väestölle, ensinnäkin näkyvä syy uskoa illuusioon paniikista, joka oli todellisuudessa luotu psykologisten operaatioiden avulla, ja toiseksi, niiden kautta ihmisiä pyritään alistamaan siten, että he suostuisivat lopulta ottamaan nämä niin kutsutut rokotteet.” ellauri155.html on line 283: ”Todellisuus on kuitenkin se, että nämä rokotteet ovat kokeellisia geeniterapioita, joiden perustaksi ei ole minkäänlaisia tieteellisiä tutkimuksia. Rokotteiden antamiselle ei ole mitään syytä eikä edes tarvetta.” ellauri155.html on line 285: ”Herra Globaali pyrkii yksinomaan seuraaviin tavoitteisiin toimenpiteillään: Paikallisten talouksien tuhoaminen, jotta maailman väestö saadaan riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Maailman väestön varallisuuden siirtäminen alhaalta ylöspäin – siis superrikkaille. Väestön vähentäminen, mikä tarkoittaa kansanmurhaa. Ja totaalisen kontrollin ottaminen jäljelle jääneestä väestöstä. Tässä on selkeästi kyse suuruudenhulluista psykopaateista ja sosiopaateista, jotka olisi pitänyt pysäyttää jo kauan sitten. Mutta nyt on tullut sen aika.” ellauri155.html on line 289: Koronapassiton Vanessa poistettiin voimatoimin Leppävaaran uimahallista ellauri155.html on line 291: Pääkaupunkiseudun liikuntapaikat on kyseenalaisesti käytössä vain mRNA-piikitetyille. Vanessa kertoi UMV-Lehdelle, että Leppävaaran uimahallin järjestyksenvalvoja käytti häneen voimakeinoja sen jälkeen, kun hän oli vaatinut nimitietoja henkilöistä, jotka eväsivät häneltä laittomasti pääsyn uimahalliin koronapassin puuttumisen perusteella. ellauri155.html on line 295: ”Sanoin, että soitetaan ihmeessä poliisit. Mutta tämä ei riittänyt, vaan vartija tarttui minuun kiinni tuolilla, jossa istuin, ja alkoi riuhtoa minua ulos. En lähtenyt ilman pientä vazanvääntöä, ja vaadin tietää nimiä koko matkan ulos”, Vanessa kertoo kokemastaan voimakeinojen käytöstä. ellauri155.html on line 299: ”Ulkona muita asiakkaita kerääntyi ympärilleni sättimään minua ja kerroin heillekin, että tämä toiminta on perustuslakia ja tietosuojaa vastaan jossa passin tiedot ovat yksityisiä terveystietoja. Kyllä mulla on täysi oikeus tartuttaa tappavaan tautiin muita uimaan lähteneitä ihmisiä. Se on sanottu jo ihmisoikeuxien julistuxessa. Ihmiset eivät selkeästi olleet koskaan näistä kuulleetkaan, mutta olivat kovin itsevarmoja oikeutuksestaan saapua sättimään minua.” ellauri155.html on line 301: Eduskuntatalon edustalle kerääntyi runsas joukko sote-alan rokotepakosta huolestuneita lauantaina. Tampereella ja Porissa puolestaan koronapassien vastustajat kokoontuivat laulamaan joululauluja kirkkojen ulkopuolelle, koska "pyhä henki sallitaan vain rokotetuille". Valtamedia vaikenee. Toisin kuin rokotevastaiset, jotka hönkivät toistensa naamoihin keltaista huurua. ellauri155.html on line 303: et/uploads/2021/12/Pori-Kirkko-768x1024.jpg" width="50%" /> ellauri155.html on line 307: Kuin tilauksesta, hiljakseen ollut globalistien tukijärjestö Elokapina ilmaantui lauantaina sulkemaan liikennettä Helsingissä, joten sote-alan puolesta Eduskuntatalolle kokoontunut kansanjoukko jäi ilman valtamedian huomiota ja ”hyödylliset idiootit” antoivat medialle pakotien. ellauri155.html on line 311: Onko valtamedian toimittajat hyppimässä keppihevosella elokapinnallisten kanssa? Eduskuntatalolla on mielenosoitus SOTE työntekijöiden puolesta. Nyt ne keppihevoset talliin ja töihin!@yleuutiset @MTVUutiset @iltasanomat @iltalehti_fi pic.twitter.com/Esf6RB2zvk ellauri155.html on line 314: Virallinen tilasto Skotlannista vahvistaa ”rokotettujen pandemian” – 90% koronaan kuolleista täysin rokotettuja. Tosin laskuissa ei huomioitu kuinka suuri osa väestöstä on rokotettua. Olisi ollut ehkä järkevämpää laskea kuolemien osuus kummastakin populaatiosta erixeen. Mutta rokotevastaiset eivät ole mitään ruudinkexijöitä tilastollisestikaan. Idiootteja, kuten Hollanin terveysministeri luonnehti, mutta hyödyttömiä, toisinkuin Elokapina. ellauri155.html on line 317: Kettu kehasee itänaapuria ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan. ellauri155.html on line 321: Heidän maailmansa on säilynyt terveenä, rohkeiden, maskuliinisten miesten, viehättävien, feminiinisten naisten ja heidän keskimääräistä parempien, sukupuoleen sekoittumattomien lastensa maailmana. Heidän maailmassaan palkinnot ja etuoikeudet perustuvat ansioihin, korruptoituneet poliitikot ja liikemiehet istuvat vuosia vankilassa ja perinteisen etiikan ja uskonnollisen uskon kunnioittaminen on pakollista ellauri155.html on line 326: Kehakettu 06.12.2021 22:00 ellauri155.html on line 332: Covid-psy-op on tuhonnut matriisin, jossa olemme eläneet koko elämämme ajan. ellauri155.html on line 333: Pankkikartelli on lahjonut kaikki tätä huijausta edistävät henkilöt pettämään yleisen luottamuksen. ellauri155.html on line 334: Kaikki yhteiskunnalliset instituutiot on mtätöity. Erityisesti hallitus, lääketiede, joukkotiedotusvälineet, viihde, oikeusjärjestelmä ja lainvalvonta, kirkko ja armeija. ellauri155.html on line 340: Mutta sitten hyvät uutiset: Jumala on rakkaus. Jumala on täydellisyys. Jumalassa kauneuden, totuuden ja oikeudenmukaisuuden kaltaiset henkiset ihanteet yhdentyvät ja ovat itsestään selviä. ellauri155.html on line 344:
13. Kuolettakaa itsenne tämän maailman kiusauksille ja palvelkaa Jumalaa koko olemuksellanne. ellauri155.html on line 346: [Ja 4. -Kehaketun lisäys: juhlikaa itsenäisyyttä joka ei ole minnekään kadonnut. Se elää kansan sielussa ja odottaa uutta tuloaan.] ellauri155.html on line 354: Dear Henry - I've noticed how many people have put up their Christmas trees and decorations early this year including myself. I had all ready decided that I will sing carols loudly and celebrate Christmas to the nth degree not only for fun but also as an act of defiance. Merry Christmas everyone!!!!! Happy New Year!!!!! Yahoo!!!! Tweet!!!! ellauri155.html on line 357: Hi! Katso mitä sain! Olisittepa nähneet ne jotka pääsivät karkuun! ellauri155.html on line 359: These bankers have banished God from public discourse because God is the competition. They taught us God is Dead. They promoted existentialism. ellauri155.html on line 360: But God is a lot bigger than the Rothschilds and their cabal of miscreants. Dog is nearly as big as Ano Turtiainen! Dog won't get carried out of court! Not even by Himself! God wants to have a Triumph bra as Xmas present. ellauri155.html on line 372: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri155.html on line 383: Moni huomautti mein naisten ”mikä ei ole mielestäsi oikeaa työtä” -kysymyksen vastauksissa, että ei halua töitä, sillä kaikki työ on hanurista. Kyselyssä korostui kuitenkin yksi ammattiryhmä ylitse muiden: somevaikuttajat, tubettajat ja influensserit. Valtamedian lehtineekerit oli pudonneet kakkossijalle. Se näpäsi. ellauri155.html on line 391: Asiakaskapitalismi on vanhaa bisnisvedätystä pikaisesti puzatuissa leileissä. Erona entiseen on että asiakas ei ole enää oikeassa ellei se paina suupielet ylöspäin hymiötä lähtiessään liikkeestä. Firma potkaisee ulos marisevat asiakkaat jotka ei tuota sille mainosta. Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa, enimmäxeen väärässä. Tätä bisnesevankeliumia on Hoblaan tuomassa koko hammaskalustolla irvistävä huitulatukka perseetön jenkkibisnesenkeli Maureen Burns Bostonista. ellauri155.html on line 394: Napisevat saavat paikan kilometritehtaasta. ellauri155.html on line 396: Kuinka ollakaan voitot eivät kyllä näy asiakkaan saldossa, koska hymiöt ei tuota niille korkoa. Kyse on mainosbudjetin pienennyxestä, sekin homma siirretään nyt tarkoin valituille kundeille. ellauri155.html on line 398: Eufemismen för denna svindel är mänsklighet. Utan mänsklighet blir det bara frågan om cost benefit ratio, och då finns det ingen lojalitet. ellauri155.html on line 399: Jag tror att man kan skapa mänsklighet inom alla branscher. Inom vissa branscher är man beredd att betala mer för mänskligheten än inom andra, tex Mejlans sjukhus. ellauri155.html on line 401: Det fina med digitala lösningar, tycker hon, är att de inte behöver kosta mycket. ellauri155.html on line 402: - Det gäller bara att tänka igenom hur du tilltalar kunderna. Du ska in te irritera dem med dåligt designade lösningar. Se till att skriva deras namn rätt. Det är väldigt enkla saker som kan göra en stor skillnad. ellauri155.html on line 404: I Finland förknippar vi kanske medlemskap och lojalitetsprogram med att få varor och tjänster till nedsatt pris. Men Maureen Burns ser en annan utveckling som redan håller på i USA. Vi kommer att få se spännande virtuella lösningar. Det kan tex handla om att låsa upp funktioner eller att få vara med och bestämma om något, liksom färgen och stilen på smiley-knapparna. Värden förändras snabbt nu. ellauri155.html on line 406: Tilaisitko Hoblan joka tarjoo tällästä tuuba sisältöä? Millä todennäköisyydellä suosittaisit sitä ystävillesi? Aj jaha, i så fall är det adjö tack, på återseende hos den gamle ane. ellauri155.html on line 408: Repsahtanut Stockmann mittaa kantakundiensa kärsivällisyyttä tökeröllä palvelulla ja suoranaisilla huijausyrityxillä. Jos huomaat ne et ole riittävän lojaali tai seniili, ja olet tervetullut ulos jostakin kaupan lukuisista ovista. Niissä ei ole liiemmälti tungosta. ellauri155.html on line 413: HBL:n artikkelin ajatuspaja Liberan ruilauxesta voi tiivistää seuraavasti: Suomen ylähuuliennätyxen haltijalta Paska-Nallelta ja sen käsikassaralta 1200 sanaa sitä samaa omanvoitonpyyntistä suopaa kuin aina ennenkin. Paska-Nalle teki transsubstantiaatioihmeen viime vuosisadalla, kun muutti postipankin yhteiset varat yxityisexi omaisuudexeen. Vitun oligarkki paska. Eikö se nyt jo voisi kuolla. Edes pitää ylähuulen kiinni hurreissa veropakolaisena. ellauri155.html on line 415: Tämänkertainen muotoilu oli tämänsuuntainen: Hienoa että meziä kaadetaan entistä kiivaammin ja nyt vielä ilman työehtosopimuxia. Samaa ilosanomaa on vietävä nyt kaikille muille työvoimavaltaisille aloille, ottaen mallia Wolt-yrityxestä. Ylipäänsäkin on väärin että rikastumisesta täällä rangaistaan, sen sijaan pitäisi yrittäjäystävällisellä verotuxella kyykyttää entistä uutterammin köyhiä, köyhyys on näät saamattomien ihan oma vika, mitäs eivät seppoilleet ja sampoilleet niinkuin mä. ellauri155.html on line 417: Hallitus ottaa häikäilemättömästi lisää lainaa maxaaxeen hoitovajetta, vaikka ottivatkin nyt vähemmän lainaa kuin oli toivottu, niin kohta ottavat taas kuitenkin: akka on kuin kuttukin, jollee pahhoo tie niin uatteloopa kumminnii. ellauri155.html on line 425: Abimelek er eit namn som går att i Den hebraiske bibelen. Det viser til to filistarkongar og ein israelitt, i tillegg til ein bruk i Salmane der det kan visa til filistarkongen Akisj. ellauri155.html on line 431: Avimelek eller Abimelek (hebreiska: אבימלך, 'Avimelekh, "min far är kung" eller "far till en kung") är ett mansnamn som bärs av fyra personer i Gamla testamentet i Bibeln. ellauri155.html on line 432: De första förekomsterna av namnet Avimelek i Bibeln är i 1 Mos 20 – 21 och 1 Mos 26. Det handlar vid båda tillfällena om en filisteisk kung av Gerar. Enligt Haggada skall det röra sig om far och son med samma namn. ellauri155.html on line 434: När Abraham kom till Gerar talade han om sin hustru Sara som sin syster och en historia snarlik den som enligt kapitel 12 utspelat sig i Egypten beskrivs: Avimelek fattade tycke för Sara och hämtade henne till sig. Gud ingrep och anklagade Avimelek för att ha tagit en annan mans hustru. Abraham ställdes till svars och det hela klarades ut. Abraham ingick senare ett förbund med Avimelek på en plats som därmed fick namnet Be'er Sheva (באר שבע, "edsbrunnen"). ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen. ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades. ellauri155.html on line 440: Avimelek dog strax därefter vid staden Teves. Allt folket i staden hade befäst sig i ett torn och när Avimelek steg fram för att sätta tornets port i brand släppte en kvinna ner en kvarnsten som träffade hans huvud så att det spräcktes. Då begärde kungen av sin väpnare att denne skulle döda honom för att ingen skulle kunna säga att han dödats av en kvinna. Väpnaren gjorde så och när israeliterna såg att Avimelek var död gick alla hem. ellauri155.html on line 444: Elimelech (hebräisch אֱלִימֶלֶךְ, „mein Gott ist König“) ist nach dem Buch Rut der Mann der Noomi und Vater zweier Söhne, Machlon und Kiljon. Er wandert wegen einer Hungersnot von Bethlehem in das Land Moab aus. Dort sterben er und seine beiden Söhne. Seine Frau Noomi kehrt nach Ende der Hungersnot mit ihrer einen Schwiegertochter Ruth wieder nach Betlehem zurück, während die andere, Orpa (Oprah Winfield), in Moab bleibt. (Rut 1,1-3 EU), (Rut 4,3 EU) ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion. ellauri155.html on line 450: Shavit Elimelech, född 7 september 1971, är en israelisk före detta professionell fotbollsmålvakt aktiv mellan 1988 och 2008. Mellan 1999 och 2004 spelade han 14 matcher för det israeliska landslaget. Elimelech spelade 395 ligamatcher för Hapoel Tel Aviv mellan 1996 och 2007. ellauri155.html on line 454: Asiaa uskollisuudesta vaimoa kohtaan, vaimon huolenpidosta ja paljon muuta tiukkaa settiä Raamatusta... ellauri155.html on line 455: Aabraham valehtelee kuninkaalle vaimostaan mutta valheella on lyhyet jäljet, miksi? ellauri155.html on line 459: 1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin. ellauri155.html on line 460: 2 Siellä Abraham sanoi vaimostaan Saarasta: ”Hän on minun sisareni.” Niin Gerarin kuningas Abimelek haetti Saaran luokseen. ellauri155.html on line 461: 3 Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: ”Sinun on kuoltava sen naisen vuoksi, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.” ellauri155.html on line 462: 4 Abimelek ei ollut kuitenkaan kajonnut häneen, ja siksi hän sanoi: ”Herra, et kai surmaa syytöntä? ellauri155.html on line 463: 5 Mieshän sanoi minulle: ’Hän on minun sisareni.’ Ja Saara sanoi itsekin: ’Hän on minun veljeni.’ Minä olen tehnyt tämän vilpittömin mielin ja tietämättä tekeväni vääryyttä.” ellauri155.html on line 464: 6 Jumala sanoi hänelle unessa: ”Minäkin tiedän, että teit tämän vilpittömin mielin, ja niin minä estin sinua tekemästä syntiä minua vastaan. Sen vuoksi minä en sallinut sinun koskea häneen. ellauri155.html on line 465: 7 Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, sillä se mies on profeetta, ja kun hän rukoilee puolestasi, sinä saat elää. Mutta ellet anna häntä takaisin, niin tiedä, että sinun on kuoltava, sekä sinun että kaikkien läheistesi.” ellauri155.html on line 466: 8 Aamulla herättyään Abimelek kutsui luokseen kaikki hovinsa miehet ja kertoi heille unensa. Miehet pelästyivät kovin. ellauri155.html on line 467: 9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.” ellauri155.html on line 469: 11 Abraham vastasi: ”Minä ajattelin: ’Tällä seudulla varmaankin jumalanpelko on tuntematon, ja siksi nämä ihmiset tappavat minut ja ottavat vaimoni.’ ellauri155.html on line 470: 12 Sitä paitsi hän on todella minun sisareni, isäni tytär, vaikka meillä onkin eri äiti. Niin olen saattanut ottaa hänet vaimokseni. ellauri155.html on line 471: 13 Mutta kun Jumala vei minut kauas isäni suvusta, minä sanoin vaimolleni: "Tee minulle tämä palvelus: sano kaikkialla, minne menemmekin, että minä olen sinun veljesi." ellauri155.html on line 472: 14 Niin Abimelek antoi Abrahamille iänikuisia lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä orjia ja orjattaria ja lähetti takaisin hänen vaimonsa Saaran. ellauri155.html on line 473: 15 Ja Abimelek sanoi: ”Minun maani on avoinna edessäsi, saat asettua minne vain haluat.” ellauri155.html on line 475: 17 Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia. ellauri155.html on line 476: 18 Herra oli näet Abrahamin vaimon Saaran takia tehnyt Abimelekin palatsin jokaisen naisen hedelmättömäksi. ellauri155.html on line 478: Otsikosta saattaa tulla raamatulliset ajatukset; isä Aabraham asusti Mamren tammistossa. ellauri155.html on line 484: Joskus lukiossa koitin kirjoittaa kertovaa kaunokirjallista ainetta Ruissalon rokkikonsertista, ellauri155.html on line 485: jossa sanoin muun muassa että camping-alueelle johtavasta tiestä tuli mieleen Mamren tammisto. ellauri155.html on line 486: Urho Johansson sanoi ystävällisesti, että ylppäreitä ajatellen olisi parempi keskittyä asia-aineisiin. ellauri155.html on line 507: 34:1 Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi. ellauri155.html on line 515: et/wp-content/uploads/2018/12/Life-of-David-Ay-David-Pretended-to-be-Insame-Before-Abimelech.jpeg" /> ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible. ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7). ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin. ellauri155.html on line 535: 32 Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.” ellauri155.html on line 537: 34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: ”Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.” ellauri155.html on line 539: 36 Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. ellauri155.html on line 543: Eipä ihme että Davidin moabilaisuus äidin puolelta on vähän noloa. Laittomasti viritettyjä sählämeitä Jordanin itärannalta. ellauri155.html on line 547: Hiljenny hetkeksi. ellauri155.html on line 548: Tutustu Jeesuksen lähettämiin gospelartisteihin. ellauri155.html on line 553: ”Jeesus ei välitä siitä, miten hyvin olet epäonnistunut elämässäsi. Hän haluaa olla ystäväsi, koska Hän rakastaa juuri sinua (mutta aivan erityisesti minua).” -pastori Ilmo Liimatta ellauri155.html on line 557: Lukas Brenner on koulutukseltaan teologi ja työskentelee tällä hetkellä Sleyllä. Hän on tutkinut ahkerasti juutalaisuutta ja kertoo nyt, mitä juutalaisuuden erityispiirteet ovat. ellauri155.html on line 558: Suomessa on suurinpiirtein 1500 juutalaista, joista monet noudattavat joitain kansansa tapoja ja juhlia. ellauri155.html on line 561: Perusero uskontojen välillä on, että juutalainen ei pidä Jeesuxesta joka esiintyi Jumalan poikana tai jonain puolijumalana. Sitä tulee no end of harm yxijumalaisuuspykälään. Hän voi kyllä pitää Jeesusta profeettana tai suurena opettajana kuten mumslimit, mutta harhaoppisena. Silti hän voi katsoa Jeesusta hyvällä. Kuitenkin Jumalan alentuminen ihmiseksi ja nöyryyttävä kärsiminen ristillä on juutalaisista mahdoton ajatus. ellauri155.html on line 563: Kristityt ja juutalaiset tulkitsevat esimerkiksi Jesajan 53. luvun merkittävästi eri lailla. Kristityistä siinä profetoidaan Messiaan kärsiminen ja kuolema, mikä todistaa juurikin Jeesuksen Messiaaksi, mutta juutalainen ajattelee siinä mainitun kärsivän palvelijan olevan juutalainen kansa. ellauri155.html on line 567: Omasta uskosta voi kertoa aloittamalla sen merkityksestä itselle. Sekä kristitty että juutalainen uskovat Jumalaan, joka on puhunut aivan perhanasti Vanhan Testamentin kautta. Juutalainen ei vaan usko Uuteen Testamenttiin. Kun Jeesus ilmoitti itsensä Peevelille Emmauksen tiellä, hän osoitti seikkaperäisesti VT:stä että kaikki hänestä oli jo ennalta kirjoitettu. UT:ssa ei ole mitään uutta, hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää, kuten totesi jo Saarnaaja. ellauri155.html on line 571: Tehtävämme on kunnioittaa heitä, koska juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa, jonka kautta Herra halusi ilmoittaa itsensä. Lisäksi kristittyjen palvoma Messias oli juutalainen. Juutalaiset eivät kuitenkaan ole muita parempi kansa, vaikka ovatkin erityisasemassa Jumalan silmissä. Jehova on vaan jotenkin niihin tottunut. ellauri155.html on line 573: Juutalaisen kansan alkuvaiheet voi lukea Raamatusta. Juutalaiset uskovat Vanhan Testamentin Jumalaan ja odottavat yhä vaan siellä luvattua Messiasta. Niinhän mekin, mutta comebackia. Heidän uskontonsa on yksi maailman vanhimmista ja luokiteltu lakiuskonnoksi – lain noudattaminen on siis yksi keskeisimmistä periaatteista uskonnossa. Vaan onhan niillä armoakin (cheese), sitä tulee niistä Rashin kuulokkeista. Tamin kaijareista tulee vastamelua. ellauri155.html on line 575: Yhteensä juutalaisia on noin 15 miljoonaa eri puolilla maailmaa, eniten Yhdysvalloissa (6,5 miljoonaa) ja sitten Israelissa (5,9 miljoonaa). Lisäksi Euroopassa asuu 1,5 miljoonaa juutalaista. Israelin valtio perustettiin juutalaisille uudelleen 1948. ellauri155.html on line 577: Siitä että ne juuttaat murhasivat jee-suxen ei sovi niille liikaa kantaa kaunaa eikä messuta. Kyllä se niitä vähän hävettää izeäänkin. Ja sehän oli Jehovan tarkoituskin ihan alunperin. Siitä huolimatta herra pani juutalaiset siitä kovan hinnan maxamaan. Nyt on pantu vahinko taas kiertämään filistiineille. ellauri155.html on line 580: Tiedemiedet luulee erheisesti että totuus olis todennäköistä. Pikemminkin päinvastoin. Täällä näyttää Toivolta, huusi lapamato sisältä. ellauri155.html on line 582: Toinen yhtä ilmeinen tiivistys on että ylevyys on sama asia kuin alhaisuus, kazottuna pesän huipulta vs. pohjalta. Samaa kilpailua alias omanvoitonpyyntiä mutta isommissa yxiköissä, esim. isänmaallisuus vs. ahneus. Vihainen ampiainen on ilkimys, uhrautuva mehiläinen sankari, sen voi Darwin totistaa. ellauri155.html on line 589: 13Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa. 15Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on surmattava. 16Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut kuolemansa. 16b Naisen makaamisesta naisen kanssa ei ole mitään pykälää. An mennä vaan. ellauri155.html on line 592: Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. 19 ellauri155.html on line 593: Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. 20 ellauri155.html on line 594: Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. 21 ellauri155.html on line 595: Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. ellauri155.html on line 596: 22 He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi, 23 ellauri155.html on line 597: ja he ovat vaihtaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisten ihmisten ja lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuviin. 24 ellauri155.html on line 598: Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. 25He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa – olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. 26 ellauri155.html on line 599: Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ellauri155.html on line 600: ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. ellauri155.html on line 601: 28Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. 29 ellauri155.html on line 602: He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat 30ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, 31ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. 32 ellauri155.html on line 603: Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin. ellauri155.html on line 609: Yhden rikosepäilyn osalta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on lopettanut esitutkinnan. Päätös koskee Räsäsen lausumia MTV:n esittämässä Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Siinä Räsänen kutsui homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi vinoutumaksi. Vaikka syynä on selvästikin pikemminkin asiaton oikeneminen. ellauri155.html on line 611: Nostetuissa syytteissä on kyse kolmesta eri asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen koskee Räsäsen kirjoittamaan 24-sivuista tekstiä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Tekstin on vuonna 2004 julkaissut Luther-säätiö. Siksi syytteessä on myös Juhana Pohjola, joka vihitään Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispaksi kesällä. ellauri155.html on line 613: Valtakunnansyyttäjän mukaan Päivi Räsänen on esittänyt kirjoituksessaan homoseksuaaleja halventavia mielipiteitä ja tietoja ja muun muassa väittänyt, että homoseksuaalisuus on tieteellisesti todistettu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Kirjoitus on edelleen Lähetyshiippakunnan verkkosivuilla. ellauri155.html on line 617: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit". ellauri155.html on line 621: Valtakunnansyyttäjä katsoo, että Räsäsen lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan. ellauri155.html on line 623: Lähetyshiippakunta kommentoi: tehtävämme on rauhassa opettaa kokonaista jumalan sanaa. Ei sitä pidä jättää puolikkaaxi. Päivi ei pysty klippaamaan raamatusta mitään osaa pois, edes likatitteliä. Suomalaismiesten likapippeleistä olisi esinahat kiireimmiten leikattava, niinkuin säädetään Moos. 3. kirjassa. Esinahkakukkulasta voisi tehdä laskettelumäen Riihimäelle. Tai Konnunsuolle, jos Riihimäellä on jo sellainen. Korvakarvat pitää jättää kasvamaan ja parta, eikä niitä sovi ruokota. Ruokottomat parrat ovat jumalalle otollisia. ellauri155.html on line 626: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri155.html on line 627: Rodullistetut pohtivat sukupuolittumista. Are you gay? Why are you gay? ellauri155.html on line 631: Liberaali-sanalla on kaksi yleistä käyttötapaa. Tunnetumpi on "arvoliberaali", joka viittaa yksilön vapauden ja sananvapauden kannattamiseen. Arvoliberaali ei ainakaan puheidensa tasolla halua rajoittaa esimerkiksi seksuaalista, etnistä tai mielipiteellistä moninaisuutta. Lisäksi puhutaan "talousliberaaleista". Talousliberaali suosii elinkeino- ja sopimusvapautta, matalaa veroastetta, vähäistā julkista palveluverkkoa, yksityistä tuotantoa ja vapaata yrittäjyyttä. ellauri155.html on line 635: Liberalismissa yksilö ja hänen omaisuutensa ovat kaiken lähtökohtia. Liberalismi on kapitalismin kasvot länsimaissa. Se on kapitalismin hyvältä tuoksuva käyttöliittymä, arkijärki ja hallinnan tekniikka. Kapitalismi puolestaan on järjestelmä, jossa yhteiskunnallisia suhteita määrää keskeisesti yksi prosessi, nimittäin rahan muuttaminen suuremmaksi määräksi rahaa. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ihmisten tekemää työtä, sellaisten ihmisten, joiden on pakko tehdä työtä, koska he eivät omista riittävästi voidakseen elää vapaina. Liberaalin hallinnan alaisuudessa pakko tehdä työtä näyttää vapaata valinnalta. Vapaus työhön on tärkeä, voit kuskata paskaruokaa volttiloota niskassa potkurilla lumisohjossa tai ajaa vaikka taxia eläketyöpaikkana. Liberalismi varmistaa työvoiman saatavuuden ja nollasopimuxet sekä yxityisomaisuuden suojan. ellauri155.html on line 637: Syitä populismin nousuun: 1. liberaali demokratia on luonteeltaan elitististä ja haluaakin pitää ihmisten osallistumisen pienenä. 2. liberaalit mulkerot ja organisaatiot omistavat meediat ja vähät välittävät kritiikistä. 3. Alemman keskiluokan ihmiset kokevat, että heidän suhteellinen asemansa on heikentynyt. 4. Vasemmiston lysähdys tehdastyön vähennyttyä. ellauri155.html on line 639: Sisäistetyn liberalismin ainesluetteloon kuuluu mm näkemys, jonka mukaan termiittiapinoiden todellisuus koostuu pohjimmiltaan erillisistä yksilöistä eikä populaatioista. Yksityisomaisuus eli reviiri kyllä huomataan elukoiden maailman perusmekanismixi. Maailma pyörii omistussuhteiden ympärillä. Eloonjäämistaistelu ja kilpailu markkinaosuuxista ulotetaan kaikkialle markkinoista mielipiteisiin ja evoluutiosta rakkaussuhteisiin. Puhutaan esimerkiksi parisuhdemarkkinoista, aivan kuin panosuhteissa olisi kysymys pillun ostamisesta, pillun myymisestä ja omistamisesta. No niinhän niissä kyllä totta mooses onkin. ellauri155.html on line 644: Liberaalit izestäänselvyydet ovat sääntöjä, joiden pohjalta hegemonisessa asetelmassa muodostetaan ylipäänsä mielekkäiltä kuulostavia lauseita. Tässä joitakin esimerkkejä: ellauri155.html on line 654: Näitä sääntöjä noudattava yhteiskunta on neutraali ja järkevä sen sijaan, että se olisi poliittinen ja kiistettävissä. ellauri155.html on line 657: Liberaalit riisuvat ihmisen sosiaalisista ja yhteiskunnallisista suhteista, jotka muovaavat tämän toimijuutta. Jäljelle jää yksilön ja omaisuuden suhde. Kaikki ihmisen toiminta palautetaan tähän sbuhteeseen, siis omistamiseksi, kuluttamiseksi tai sijoittamiseksi. Samalla pösilö käsitetään vapaaksi ulkoisesta pakosta eli väitetään, että yhteiskunnallisiin konflikteihin ei ole pakko osallistua. Eihän niitä olekaan, on vaan laiskojen yxilöiden pahaa oloa. ellauri155.html on line 661: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet. ellauri155.html on line 663: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously. ellauri155.html on line 673: Omistamisen ja oikeuksien välinen ristiriita on piilotettu konflikti liberaalin kapitalismin sydämessä. Oikeudet jaetaan kaikille, mutta niistä ei seuraa vallan tasaista jakautumista, koska kaiken voi kapitalismissa ostaa aina vaalimenestyxestä ja poliitikoista kiinteistöihin, turvallisuuspalveluihin, hoivaan, nautintoihin, terveyteen, rakkauteen, aseisiin, muureihin ja yksityisiin armeijoihin. ellauri155.html on line 675: Eroa omistamisen ja oikeuksien välillä voisi kutsua myös eroksi mahdollisuuksien tasa-arvon (oikeudet) ja toteutuneen tasa-arvon (omistus) välillä. Ne, joille myönnetään porvarillisen yhteiskunnan oikeudet, saavat periaatteessa käyttää poliittista valtaa, voivat periaatteessa kerätä varallisuutta myymällä työvoimaansa ja niin edelleen. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan toteudu merkittävissä määrin ilman perittyä tai anastettua alkupääomaa, jonka avulla uutta omaisuutta voi kerätä. ellauri155.html on line 680: Election and predestination and are both biblical teachings. The English “predestination” is translated from the Greek word proorizo which means 1) to predetermine, decide beforehand; 2) in the NT, of God decreeing from eternity; 3) to foreordain, appoint beforehand. Predestination, then, is the biblical teaching that God predestines certain events and people to accomplish what He so desires. The word proorizo occurs six times in the New Testament, each time demonstrating that God is the one who is foreordaining and bringing about certain events. The word chorizo only occurs in the Mexican translation (not shown here): ellauri155.html on line 683: Rom. 8:29 “For whom He foreknew, He also predestined to become conformed to the image of His Son, that He might be the firstborn among many brethren; ellauri155.html on line 689: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English. ellauri155.html on line 694: Porukat on sitä mieltä että pulskan David Humen panos vapaaseen tahtokeskusteluun on ihan parhautta "compatibilistisen" kannan puolesta, eli että apinan vapaus ja moraalinen vastuu sopii yhteen determinismin kanssa. Tää aihe on musta aina ollut aivan tarpeetonta länkytystä, totta kai se sopii. Tällä lailla se apinoiden kexi murenee, ei siinä mitään, apinat hoitaa nää hommat länkytyxellä. Apinat paukuttavat symbaaleja ja läxyttävät toisiaan, se on niiden tapa tyhjentää vieteri. ellauri155.html on line 696: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet. ellauri155.html on line 702: Humen vakiintunut näkemys on ollut monien vuosien ajan, että hän on klassisen compatibilismin päähenkilö ja perustajahahmo talousliberaalissa perinteessä, joka ulottuu Hobbesista Humen kautta Milliin, Russelliin, Schlickiin ja Ayeriin. ellauri155.html on line 704: Klassiset compatibilistit uskovat libertaristien kanssa, että tarvitsemme riittävän teorian siitä, mitä vapaa toiminta on, missä sen ymmärretään tarjoavan asiaankuuluvat moraalisen tahdonvapauden ja vastuun edellytykset. Compatibilistit kuitenkin torjuvat näkemyksen, jonka mukaan vapaa toiminta edellyttää determinismin väärennöstä tai että teko ei voi olla sekä vapaa että syy-seuraussuhde, joka edellyttää edeltäviä ehtoja. Klassisen compatibilistisen strategian mukaan vapaus ei ole ainoastaan yhteensopiva syy-seuraussuhteen determinismin kanssa, syy-yhteyden ja välttämättömyyden puuttuminen tekisi vapaan ja vastuullisen toiminnan mahdottomaksi. Eli koko homma on vaan määrittelykymysys. ellauri155.html on line 706: Humen strategia on pitkälti sama kuin Hobbesin noudattama. Tässä mielessä erityisen tärkeää on kahdenlaisen vapauden välinen ero. Humen näkemykset vapaudesta tutkielmassa eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia hänen myöhempien näkemystensä kanssa. Hume ei toimi täysin ennaltamäärätysti, se on vähän älyvapaa. ellauri155.html on line 709: Harvat pystyvät erottamaan tosta noin vaan spontaanisuuden vapauden, kuten kouluissa kutsutaan, ja sekoilevan vapauden; eli se että asiat menee mielen mukaan ja se että ne menee miten sattuu. Aristoteles osasi: tyyppi on vapaa kun se voi tehdä mitä haluaa, eikä tollanen Dostojevskimäinen ääliö joka tekee mitä sattuu, vaikka hyssiä, vaan ettei sitä voisi etukäteen arvata. Mitä vitun iloa kellekkään siitä on? Nojoo, tässä se pointti olikin, en jaxa kääntää pitempään. ellauri155.html on line 711: Varmaan tossa jossakin tulee sit vielä tää kaaosteoreettinen juttu että ei se paljon lämmitä vaikka tietää tapahtumien olevan deterministisiä jos niitä ei pysty ennakoimaan kuitenkaan. Eli niistä tietää etukäteen yhtä vähän kuin jos arpanopat olis vielä jumalan vaipantaskussa. Täähän se on Calvininkin kikka - olet ehkä voinut voittaa, mutta äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa: enintään sun käytöxestä voi etukäteen päätellä mihin nalli napsahti. Eikä siitäkään! Eli ollaan nyt kieli keskellä suuta vaan, toivotaan parasta ja pelätään pahempaa! ellauri155.html on line 713: Ize asiassa Hume on näkevinään apinoiden pesäpuuhissa samaa necessityä kuin kivikunnassa, ja se onkin tarpeellista jotta hommat hoituisivat, ja erityisen tarpeellista se on jotta tyypit uskoisivat jumalaan. Hume toistaa enimmäkseen monissa muissa compatibilist-tileissä esiintyvän väitteen, jonka mukaan välttämättömyyttä (determinismiä) tarvitaan tukemaan yleisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista teoriaa moraalisesta vastuusta ja rangaistuksesta. Höh, entäs teodikea, Mr. Hume? Ei tää nyt kyllä täysin komputoi. Hume luuli että poistamalla kausaatiosta salaisen energian se selvittäisi jotenkin myös vapaan tahdon ongelman. Paskat se mitään siinä muuttaa. Olikohan tää Hume nyt mistään kotoisin. Pääasiahan oli vapauden määrittely pakotuxen puutteexi, ja sen hoiteli jo vanha kunnon Ari. ellauri155.html on line 715: No entä sitten toi rangaistavuus? Höh ei sekään vaadi mitään lisäpohdintaa. Symbaaleja läimivä apina lähtee räimimään toiseen suuntaan kun se saa ao. potkun perseeseen, siinä kaikki. Jos se ei vaihda takilaa sen takia eze on vähiten kivuliainta, eli nk. vapaasta tahdosta, se on syyntakeeton, ja se on paras panna instituutioon niinkuin John Calvin. Näiden juttujen pohtiminenkin on osa tätä samaa mekanismia. ellauri155.html on line 717: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!) ellauri155.html on line 719: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct. ellauri155.html on line 721: Kantin tapaiset sakemanni idealisti pökiöt väittää, että jos halumme ja valintamme määräytyvät itse edeltäjien syiden mukaan, emme voisi koskaan valita muuta kuin me. Kun otetaan huomioon edeltävät syy-seurausolosuhteet, meidän on aina toimittava niin kuin teemme. Siksi emme voi olla vastuussa käyttäytymisestämme, koska tässä tapauksessa meillä ei ole käytettävissämme "todellisia vaihtoehtoja" tai "avoimia mahdollisuuksia". So what. Ei olekaan! Siinähän just talousliberaalit astuu paskaan. ellauri155.html on line 723: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan. ellauri155.html on line 725: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles. ellauri155.html on line 727: Hume myöntää tietenkin, että meillä on rajallinen kyky muuttaa ja muuttaa luonnettamme. Hume myöntää erityisesti, että voimme jossain määrin vaalia ja parantaa moraalista luonnettamme itsekritiikin ja itseymmärryksen avulla. Hän korostaa kuitenkin, että kaikki tällaiset ponnistelut ovat laajuudeltaan ja vaikutukseltaan rajoitettuja (ESY 169) ja että tämän lisäksi "miehen on oltava etukäteen siunattavan hyveellinen", jotta tällaiset "uudistuspyrkimykset" voidaan alun perin toteuttaa. ellauri155.html on line 731: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”. ellauri155.html on line 733: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava! ellauri155.html on line 735: Toisin sanoen välttämättömyyden oppi aiheuttaa kiusallisen ongelman teologiselle asemalle: Joko ero (moraalisen) hyvän ja pahan välillä romahtaa, koska kaiken tuottaa täydellinen olento, joka ei aio "mitään muuta kuin mitä on täysin hyvää ja kiitettävää" (EU 8.33/101), tai meidän on "peruutettava täydellisyyden ominaisuus, jonka pidämme jumaluutena" sillä perusteella, että hän on moraalisen pahan perimmäinen tekijä maailmassa. ellauri155.html on line 737: Tähän Hume vetää sitten takataskusta tän senttimenttihäsläyxen. Eli vaikkei noi maailmassa tapahtuvat jutut oliskaan pahoja noin niinkuin loppupeleissä (kert ne on hyvän jumalasedän nimtuten tarkoitus), ne tuntuu meistä pahalta, eli ne on apinamittakaavassa hyviä tai pahoja. Moral sentiments, who was it who thought we have those? Aw yes, the third earl of Shaftesbury. They are comparable to taste in arts. Mautonta! se tuhahti kuin Aarne Kinnunen. ellauri155.html on line 739: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta. ellauri155.html on line 741: Hume toisin sanoen ottaa (syvästi epäuskoisen) askeleen osoittaakseen, että jos Jumala on olemassa ja on universumin luoja, hän ei ole sen enempää vapaa synnistä kuin ihmiset ovat. Humen mukaan meidän on tuomittava Jumalaa, kun tuomitsemme ihmisiä hänen maailmansa vaikutusten perusteella, ja meidän on sitten mukautettava tunteitamme vastaavasti. Ei todellakaan ole mitään muuta luonnollista tai järkevää perustaa, jolla löytäisimme tunteemme Jumalaa kohtaan. Tietyissä suhteissa voimme siis ymmärtää paremmin, kuinka me (ihmiset) voimme saattaa Jumalan vastuuseen, kuin me voimme ymmärtää, kuinka Jumalan pitäisi saattaa ihmiset vastuuseen (eli koska meillä ei ole tietoa hänen tunteistaan tai vaikka hänellä olisi niitä. Se eze sanoi sitä tai tätä ei merkize sitä eikä tätä, se saattoi valehdella, ilkimys kun oli. ellauri155.html on line 743: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys. ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy. ellauri155.html on line 754: By predestination we mean the eternal decree of God, by which he determined with himself whatever he wished to happen with regard to every man. All are not created on equal terms, but some are preordained to eternal life, others to eternal damnation; and, accordingly, as each has been created for one or other of these ends, we say that he has been predestinated to life or to death. ellauri155.html on line 759: Consequently, Calvin shows that Israel who descended from Abraham was also then chosen by God. He quotes verses such as Deuteronomy 7:7-8 which says, “The Lord did not set his love upon you, nor choose you, because you were more in number than any people: for ye were the fewest of all people: but because the Lord loved you.” ellauri155.html on line 760: Calvin then goes on to speak of a deeper dimension of predestination, that in the Old Testament we see a more special election still of God saving certain ones out of the nation of Israel. Calvin says that his readers must see how “the grace of God was displayed in a more special form, when of the same family of Abraham God rejected some.” He then refers to Malachi 1:2-3 which explicitly states, “Was not Esau Jacob’s brother? saith the Lord: yet I loved Jacob, and I hated Esau.” ellauri155.html on line 761: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks, ellauri155.html on line 765: So important was it to Calvin to believe this doctrine that he said, “We shall never feel persuaded as we ought that our salvation flows from the free mercy of God as its fountain, until we are made acquainted with his eternal election.” Yet even though he saw eternal election this way, he also stressed a need for caution. ellauri155.html on line 767: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine. ellauri155.html on line 771: The will of God is the supreme rule of righteousness, so that everything which he wills must be held to be righteous by the mere fact of his willing it. Therefore, when it is asked why the Lord did so, we must answer, ‘Because he pleased.’ But if you proceed farther to ask why he pleased, you ask for something greater and more sublime than the will of God, and nothing such can be found. ellauri155.html on line 775: “When they inquire into predestination, let then remember that they are penetrating into the recesses of the divine wisdom, where he who rushes forward securely and confidently, instead of satisfying his curiosity will enter in (an) inextricable labyrinth.” ellauri155.html on line 777: God’s thoughts are higher than man’s, and men will be trapped in a mental maze if they try to understand things that are beyond their human comprehension. So what the fuck do you bother us with them in the first place? Can´t you just get comfy in the institution and play with Nopperi blocks? ellauri155.html on line 781: “Let it, therefore, be our first principle that to desire any other knowledge of predestination than that which is expounded by the word of God, is to be no less infatuated (or crazed) than to walk where there is no path, or to seek light in darkness.” ellauri155.html on line 785: “The secret things belong unto the Lord our God: but those things which are revealed belong unto us, and to our children forever.” ellauri155.html on line 789: It’s a great illustration of an important biblical truth: Redemption. It’s a word from the slave market. A slave could be redeemed, set free from their old way of life with a suitable sum of mmmooonneeeyyy! Horatius Flaccus was a son of a redeemed slave, and much good did that do to him. And Epictetus was another one. ellauri155.html on line 793: Another argument which they employ to overthrow predestination is that if it stand, all care and study of well doing must cease. For what man can hear (say they) that life and death are fixed by an eternal and immutable decree of God, without immediately concluding that it is of no consequence how he acts, since no work of his can either hinder or further the predestination of God? ellauri155.html on line 795: What was Calvin’s answer? He reminds his readers what the predestinated are predestined to do! He points out what the Apostle Paul said in Ephesians 1:4, where he reminds us that the end for which we are elected is “that we should be holy, and without blame before him.” “If the end of election is holiness of life, it ought to arouse and stimulate us strenuously to aspire to it, instead of serving as a pretext for sloth.” He develops how predestination should lead us to fear God all the more, and consequently should both comfort us and spur us on even in the worst of times to greater holiness. ellauri155.html on line 797: To put it simply: though being good doesn´t entitle you to heaven, being bad is a sure way to end in hell. By being good you can at least enter the lottery. It makes no difference game theoretically whether God arranged his lottery before or after the fact. The information sets are just the same. Game theoretically, being good continues to carry a slight positive utility toward the jackpot. ellauri155.html on line 804: The ministry of the Word thus required more than the public exposition of Scripture: it also entailed the declaration and application of God’s Word to individual women and men, girls and boys, through the sacraments, corrective discipline, catechetical instruction, household visitations, and spiritual counsel and consolation. As Calvin noted in his liturgy, ‘the office of a true and faithful minister is not only to teach the people in public, which is he appointed to do as a pastor, but also, as much as he is able, to admonish, exhort, warn, and console each person individually. ellauri155.html on line 806: In Volume 4 of John Calvin’s Tracts and Letters, a letter written by Calvin in April of 1541 can be found. It is a fairly lengthy letter written to Monsieur de Richebourg because his son Louis, a young man, had recently died. Louis had been a student of Calvin at the Academy in Geneva, and the impact of his young friend’s death can be heard at the beginning of this letter to the deceased’s father: ellauri155.html on line 810: In this letter, we see Calvin using predestination as a “doctrine of comfort.” Listen to how Calvin then uses the doctrine of predestination to minister to this grieving father. ellauri155.html on line 812: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” ellauri155.html on line 822: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant. ellauri155.html on line 824: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta. ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah! ellauri155.html on line 864: Michael Dummett (2007) ellauri155.html on line 874: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net. ellauri155.html on line 878: Sarvepallin nimitys oli selkeästi poliittinen. Varmaan Albertinkin. Mitäs se Santayana sitten etusti? ellauri155.html on line 886: Jorge Agustín Nicolás Ruiz de Santayana y Borrás, known in English as George Santayana (/ˌsæntiˈænə, -ˈɑːnə/;[2] December 16, 1863 – September 26, 1952), was a philosopher, essayist, poet, and novelist. Originally from Spain, Santayana was raised and educated in the US from the age of eight and identified himself as an American, although he always retained a valid Spanish passport. At the age of 48, Santayana left his position at Harvard and returned to Europe permanently. He got enough of the U.S. of A. ellauri155.html on line 888: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual. ellauri155.html on line 890: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep: ellauri155.html on line 892: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships. ellauri155.html on line 894: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor. ellauri155.html on line 896: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids. ellauri155.html on line 901: The Poet´s Testament Runoilijan jälkisäädös ellauri155.html on line 903: I give back to the earth what the earth gave, Annan maalle takaisin maan antimet, ellauri155.html on line 909: In mocking echoes haply overheard, Jonka kuulet sattumalta ilkkuvana kaikuna, ellauri155.html on line 915: All times my present, everywhere my place, Kaikki ajat oli oikeita, ei mitään kiirettä, ellauri155.html on line 920: And heavenly laughter, shaking from its wings Ja taivaallinen nauru, jonka siivet rapisivat ellauri155.html on line 925: Let form, let music, let all quickening air Anna muodon, anna musiikin, anna ilman karkaavan ellauri155.html on line 929: I Would I Might Forget That I Am I Ettekö tiedä kuka minä olen ellauri155.html on line 931: I would I might forget that I am I, Kunpa en muistaisi kuka minä olen, ellauri155.html on line 932: And break the heavy chain that binds me fast, Ja katkaisisin kettingin joka pitelee ellauri155.html on line 940: But calling not his suffering his own; Eikä tiedä että sen kärsimys on sen omaa; ellauri155.html on line 942: But knowing not he sits upon a throne; Tietämättä että se istuu taivaan pankolla; ellauri155.html on line 943: Wretched the mortal, pondering his mood, Surkea on kuolevainen, jota mielialat jäytävät, ellauri155.html on line 944: And doomed to know his aching heart alone. Tuomittuna ize tietämään oma kurja tilansa. ellauri155.html on line 947: The Letters of George Santayana 1937-1940 ellauri155.html on line 956: My friend was under-secretary in the second Labour government at the time ellauri155.html on line 962: In the enclosed letter Bertie speaks of his “ex-wife”; but this is his second ellauri155.html on line 966: with whom Alice lives now in London. “Mollie”, too, mentioned in the letter is ellauri155.html on line 968: also a decent person and a particular friend of mine, is “Elizabeth of the ellauri155.html on line 972: I don’t agree with him in politics or in philosophy, yet we are good intellectual ellauri155.html on line 979: gossips—would exaggerate and misinterpret everything in a disgusting way. I ellauri155.html on line 980: have already said to Lady Ottoline Morrell, in replying to her first letter, the ellauri155.html on line 981: one enclosed, that while nothing is to be looked for from the Strongs, I felt sure that something might be obtained “in another quarter”; that it would be simpler ellauri155.html on line 991: there were reduced, I could have asked you for a special draft, without letting ellauri155.html on line 992: you into the secret. And as you needn’t send more than $5,000 for the present, ellauri155.html on line 996: It might be better if you would wait a little before sending any money: if it ellauri155.html on line 1007: Harting, Petersfield, England. ellauri155.html on line 1010: Perhaps I ought to say something about this extraordinary person, Lady ellauri155.html on line 1011: Ottoline Morrell, whose letter (enclosed) started this whole project. She is a ellauri155.html on line 1016: Oxford, where I used to walk sometimes too and stay to tea or to luncheon. ellauri155.html on line 1018: of her health. There was a love-affair, I don’t know how Platonic, between her ellauri155.html on line 1020: age. It was Lady Ottoline who, in a second letter, sent me the enclosed portrait ellauri155.html on line 1026: To turn now to the Russell affair, I have your letter of July 24 th–– with the ellauri155.html on line 1027: enclosed letters from Russell and Lady Ottoline, which you return. I am glad ellauri155.html on line 1034: I don’t wonder that the etiquette of English addresses puzzles you a little, ellauri155.html on line 1037: envelope or in the heading (if any) of your letter, butLord Russell in addressing ellauri155.html on line 1038: him personally or in referring to him in society. These are trifles: but the really delicate matter is how to word your letter so as to explain your interventionand conceal the identity of the person who gives the money. I have made a rough ellauri155.html on line 1041: letter, “Dear Sir”; but I notice that business letters from America now always ellauri155.html on line 1046: Suggested letter: ellauri155.html on line 1056: 6:62 The Letters of George Santayana ellauri155.html on line 1064: all the better and more neutral as coming from America, with which Russell ellauri155.html on line 1070: Royal Society, a late Fellow of Trinity, Cambridge, and an ex-convict. ellauri155.html on line 1072: Earl Russell, F.R.S. etc } official ellauri155.html on line 1094: eteenpäin ellauri156.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri156.html on line 22: et" href="mystyle.css"> ellauri156.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri156.html on line 28: eteenpäin ellauri156.html on line 43: Tää Bobin pätkä on pitkä kuin 7 laihaa vuotta, eikä erityisen vizikäskään vaikka Bob ei kuulemma suhtaudu vakavastii edes izeensä. Mutta täytyy puurtaa, ettei tule tehdyxi Taavi-enolle vääryyttä. Audi et alteram partem. ellauri156.html on line 45: But here is the spoiler: What David's story tells us is that it is OK to be as awful and nasty a person privately as you could ever wish to be, as long as you end up as the overall winner of the cup. Winners can do nothing seriously wrong, because the victory at the end is the crucial thing. In terms of good old game theory: a virtuous life is no game of attrition, where every mistake counts and your deeds are toted up at the end. No, it is a winner takes all, you either win or lose at the end, whatever happens in subgames on the way is just wiped away. This applies to Dog himself, as Lauri Snellman with his nifty jesuitical game-theoretical theodicy argument has shown. ellauri156.html on line 47: Tää on hyvin tärkeä take-home opetus myös kristinuskosta: ei koskaan ole liian myöhäistä katua ja palauttaa ostos Ikeaan, on ihan okei muuttaa mielensä viime hetkellä jos hinta/laatusuhde ei miellytä. Tää on jesuiittapeliä, jonka tarkoitus on pyhittää keinot matkan varrella. Ostoskorin tuotteet saa ilmaisexi, kuha löytää izensä lampaitten puolelta erä- ja ottelutauolla. Trikki on vaan varmistaa, ettei vahingossa kuole ennen synninpäästöä. Vaan kaippa siihenkin on keinonsa. ellauri156.html on line 49: Jalkanuotti: Kuten voi helposti laskeskella, attritiopeli on vakiintuneiden uskontojen ansaizemislogiikka, loppuarvonta Tombolalla on uusia jäseniä rekrytoivien lahkojen suosima pelitapa. On kiva jos viimesexi sisääntulleet pääsee ensimmäisixi vielä kalkkiviivoilla, ja vielä kivempää jos jonossa kiilaajat jää hännille. ellauri156.html on line 56: Today Bob is a member of the BER core team, an elder and Bible teacher, the ministry coordinator for Bible.org *, and the grandpa of 13. All five of our girls came to faith as children and are walking the streets with the Lord (in fact many lords). ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do. ellauri156.html on line 64: A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary. ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil. ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques. ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.) ellauri156.html on line 81: 5 When David was told about this, he sent messengers to meet the men, for they were greatly humiliated. The king said, “Stay at Jericho till your beards have grown, and then come back.” ellauri156.html on line 84: This leads to a war between the Israelites and the Ammonites. The Ammonites recruit the Syrians as their allies against David. In their first conflict, the Syrians flee, forcing the Ammonites to retreat to “the city” (10:14; which must be Rabbah -- see 12:26ff.). The Syrians are not content with their defeat and attempt a rematch, but once again they are defeated. This causes them to give up any thought of backing up the Ammonites in their war with Israel in the future. ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah. ellauri156.html on line 94: We know from the details of this text in Chronicles that it is the same time and the same war. This decision on David's part precedes a serious sin of another kind in 1 Chronicles 21: ellauri156.html on line 98: Joab urges David not to number the Israelites, and through the prophet Egad, God rebukes David for doing so, giving him a choice of one of three chastenings. It is a grave sin with great consequences for the nation Israel. Out of this sin, God brings about blessing for Israel, because it is on the plot of ground where David offers sacrifices to God that the temple will be built. What chastenings? ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.” ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah. ellauri156.html on line 118: So the sin was not to bask in reflected glory. David is wrong in yet another way, a way he would hardly have realized at the time. David is a prototype of the Messiah who was yet to come as God's King. When Messiah comes, it is He who brings about the deliverance of His people. It is He who will come to subdue His enemies and to establish His throne. How can David represent Messiah as he reigns by staying at home and refusing to enter the battle with the enemies of God and the enemies of God's people? Messiah will come (the second time) as a mighty warrior. If David would portray Him, then he must be a mighty warrior. ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much. ellauri156.html on line 124: This seems consistent with David's other great sin, which also follows his decision to stay at home. When David instructs Joab to number the Israelite warriors, Joab protests. This is something David should not do. Perhaps this is because David would find too much confidence in the number of his men, rather than in God. It certainly is a far cry from Gideon's army, pared down to a meager 300 men. ellauri156.html on line 131: Gideon syntyi Venäjällä, ja hänen perheensä muutti Suomeen vuonna 1921. Hänet tunnetaan erityisesti steel- eli havaijinkitaran soittajana. Hänen muita soittimiaan olivat kontrabasso ja viulu. Hänen ensimmäinen havaijimusiikkia soittanut yhtyeensä oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio. Myöhemmin yhtye levytti ja esiintyi nimellä Aloha Hawaiji. Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu ”Hawaiian rock” lienee ensimmäinen täysin suomalainen rock-levytys (äänitetty 1956). Hänen tunnetuin kappaleensa on ”Tiikerihai” (alun perin Peter Hodkinsonin ”Tiger Shark”). ellauri156.html on line 133: 1950-luvulla Onni Gideonin yhtye säesti levyillä muun muassa Olavi Virtaa ja Annikki Tähteä. ”Kuningaskobra”, alun perin Teddy Powellin sävellys ”Snake Charmer”, levytettiin Onni Gideonin yhtyeen kanssa. ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. ‏גִּדְעוֹן‎, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä. ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing. ellauri156.html on line 153: He said "I'm gonna get that boy" ellauri156.html on line 187: He said, "Rocky, you met your match" ellauri156.html on line 189: And I'll be better, I'll be better, Doc, as soon as I am able" ellauri156.html on line 207: The Marvel Comics character Rocket Raccoon, created by Bill Mantlo and Keith Giffen, was inspired by the song's title and some of the lyrics. ellauri156.html on line 209: A second reason may be boredom. Something you my dear remaining readers know by now. It is one thing to fight battles in which the enemy is quickly overcome. But the besieging of Rabbah is a whole different kind of war. This battle will not be won so quickly. It will take time to starve the Ammonites to the point that they surrender. It is not a very exciting kind of war to wage. And while they wait, the Israelite soldiers (which includes David) have to pitch their tents outside the city, living in the open field. This is no picnic, and David knows it. David's attitude seems reflected in the advertising slogan of a major hamburger chain, “You deserve a break today.” ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37 ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah. ellauri156.html on line 215: Like my uncle to whom I referred earlier, David is in the wrong place at the wrong time. He is in Jerusalem when he should be at Rabbah. Unlike my uncle, David is in the wrong place at the wrong time because of a wrong decision. David is like the simpleton in Proverbs 7, who was foolishly and yet deliberately in the wrong place at the wrong time. Something almost had to go wrong, and it surely did! ellauri156.html on line 218: Sananlaskut 7. Varo viettelijätärtä! ellauri156.html on line 220: 1Poikani, noudata minun sanojani, kätke mieleesi minun käskyni. 2 Noudata käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi. 3 Sido ne sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun, laita solmu nenäliinan kulmaan. 4Sano viisaudelle: ”Sinä olet sisareni”, kutsu ymmärrystä sukulaiseksesi, 5 että varjeltuisit toisen vaimolta, vieraalta naiselta, joka liukkaasti liehakoitsee. ellauri156.html on line 224: 10Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään. 11 Hän oli rauhaton ja hillitön, hänellä oli levottomat jalat, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona. 12 Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, kyläluutana hän väijyi jokaisessa kulmauksessa. 13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sepaluxen kohdalle sanoi hänelle: ellauri156.html on line 226: 14”Minun oli uhrattava siveysuhri, tänä päivänä täytin lupaukseni. 15 Sen tähden lähdin ulos sinua vastaan, minä etsin sinua ja olen löytänyt sinut. 16 Olen levittänyt leposijalleni peitteitä, monivärisiä Egyptin liinavaatteita. 17 Vuoteelleni olen pirskottanut mirhaa, aaloeta ja kanelia. 18 Tule, juopukaamme lemmestä, nauttikaamme aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta. 19 Mieheni ei ole kotona, hän lähti pitkälle matkalle. 20 Rahakukkaron hän otti mukaansa. Hän tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi.” ellauri156.html on line 228: 21Nainen taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli lipevillä huulillaan. 22 Äkkiä poika lähti hänen jälkeensä, niin kuin härkä menee teurastettavaksi, niin kuin kahlehdittu hullu kuritettavaksi, 23 niin kuin satimeen kiiruhtava lintu. Hän ei tiennyt olevansa henkeään kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa ja tuli maxun hetki. Olisi ollut parempi jättää nainen lävistämättä ja tyytyä maxapalaan. ellauri156.html on line 229: 24Sen tähden, poikani, kuulkaa minua, tarkatkaa suuni sanoja. 25Älköön sinun sydämesi poiketko tuon naisen teille, älä eksy hänen poluilleen. 26 Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on tappanut. 27 Hänen talostaan lähtevät tuonelan tiet, ne vievät alas kuoleman kammioihin. Hänen luonaan vaanii kohtalo pahempi kuin pieni kuolema. Ja se on pirun kallista. Usko pois, olen kokeillut. ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right. ellauri156.html on line 246: And little bitty feet ellauri156.html on line 253: Got a taste like candy, boys, I really go for sweets ellauri156.html on line 254: I love her from her head down to her little bitty feet ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!) ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear. ellauri156.html on line 275: The answer comes to David in the form of a question. I take it that no one else actually saw this woman, but only David. The identification of this woman depends then upon David's description of her age, appearance, and location, and no one could be absolutely certain whether this is the woman or not -- except for David, of course, who would recognize her. ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla. ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan. ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?) ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.) ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.) ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.) ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.) ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers. ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this. ellauri156.html on line 323: This passage, even though we have only made our way through the first four verses of it (sadly, the best bits), has much to teach us. Let me seek to summarize some of its lessons. ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants. ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership. ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.) ellauri156.html on line 333: Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.) ellauri156.html on line 337: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri156.html on line 341: 13 Let no one say when he is tempted, “I am being tempted by God”; for God cannot be tempted by evil, and He Himself does not tempt anyone. 14 But each one is tempted when he is carried away and enticed by his own lust. 15 Then when lust has conceived, it gives birth to sin; and when sin is accomplished, it brings forth death (James 1:13-15). ellauri156.html on line 343: David's sin did not just suddenly appear in a moment of time. David set himself up for this fall. We know he disengaged himself from the battle, choosing instead a life of comfort and ease. You and I may make the same decision, though in a slightly different way. We may choose to ease up in our pursuit of becoming a disciple of our Lord, of the disciplined life which causes us to bring our bodies under our control (see 1 Corinthians 9:24-27). ellauri156.html on line 345: We may weary of taking up our cross and begin to take up ourselves or our same-sex significant other as our highest cause. We may back off in the area of separation, having become weary of being laughed at for our Christian principles. We may keep quiet, rather than bear witness to our faith, lest we be rejected by our peers. We may hold off from rebuking a fellow-believer, who is falling into sin, because the last time we tried it was very messy. We may get fed up with getting whacked every time we admonish fellow non-believers. When we retreat from the battle, a plunge is not far away. ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next. ellauri156.html on line 351: Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots. ellauri156.html on line 353: Whether you are actively committed to Christ, serving Him as you serve others, using the power (spiritual gifts) God has given you to benefit others? Let us learn from David's omissions, rather than learn (experientially) from his commissions. ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield. ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).” ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti. ellauri156.html on line 372: 19. Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 20. Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi. 21. Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 22. Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 23. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti. 24. Ja jos mies makaa hänen kanssaan ja hänen kuukautistansa tulee hänen päällensä, olkoon hän saastainen seitsemän päivää, ja jokainen vuode, jossa hän lepää, tulee saastaiseksi. 25. Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen. 26. Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin. 27. Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 28. Mutta kun hän tulee puhtaaksi vuodostansa, laskekoon seitsemän päivää, ja sitten hän on puhdas. 29. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle. 30. Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. 31. Näin teidän on varoitettava israelilaisia saastaisuudesta, etteivät he saastaisuudessansa kuolisi, jos saastuttavat minun asumukseni, joka on heidän keskellänsä." 32. Tämä on laki miehestä, joka sairastaa vuotoa, ja miehestä, jolla on siemenvuoto ja joka tulee siitä saastaiseksi, 33. ja naisesta, jolla on kuukautisensa, ja miehestä ja naisesta, jotka sairastavat jotakin vuotoa, sekä miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa. ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff. ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin! ellauri156.html on line 382: Throughout history, many attempts have been made to cover up incompetence, immorality, and crimes. In the Bible, cover-ups appear very early. Adam and Eve sought to cover their nakedness and to hide from God, not realizing their slimy fig leaves betrayed their sin and guilt. ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms. ellauri156.html on line 390: At this point in time, David's life is very similar. He begins to stack one sin upon another, certain that each one will somehow wipe out visibility of the previous sin. Instead, his sins only multiply. More and more people become aware of his sin, and a cover up becomes impossible. Many lessons can be learned from this tragic episode of David's life, which if heeded, will help us duplicate them in our lives. May the Spirit of God open our ears and our hearts to listen and learn from David's attempt to cover up his sin with Bathsheba, so that you can avoid some of his mistakes and do a better job. ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom. ellauri156.html on line 396: (1) It seems likely that David and Uriah are hardly strangers, but that they know each other, to some degree at least. Uriah is listed among the mighty warriors of David (2 Samuel 23:39; 1 Chronicles 11:41). Some of the “mighty men” came to David early, while he was in the cave of Adullam (1 Samuel 22:1-2), and we suspect that among them were Joab, Abishai, and Asahel, the three brothers who were mighty men (see 2 Samuel 23:18, 24; 1 Chronicles 11:26).39 Others joined David at Ziklag (1 Chronicles 12:1ff.), and still other great warriors joined with David at Hebron (1 Chronicles 12:38-40).40 We do not know when and where Uriah joined with David, but since his military career ends in 2 Samuel 12, his military feats must have been done earlier. It seems very unlikely that David and Uriah are strangers; rather, it would seem these two men know each other from fighting together, and perhaps even from fleecing Saul together, or maybe Uriah had been a dear brother to David like his old Jonathan. ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later. ellauri156.html on line 408: David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath. ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.). ellauri156.html on line 412: I should also add that Joab is already being drawn into the conspiracy. Joab obeys David's command to send Uriah, and my guess is that Joab knows something is up. He may even have heard about David's liaison with Bathsheba. When he sends Uriah to Jerusalem, he has to give him some mission, some task to perform. Joab and Uriah may have sensed that this was no “mission impossible” (as you would give a mighty warrior), but that is a “mission incredible.” In any case, the web of deceit and deception is already being woven, and more people are being drawn into the conspiracy. Wow, this is prime material for a soap opera. Maybe there already is one, must check. OF COURSE there is: ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team. ellauri156.html on line 417: King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin. ellauri156.html on line 421: Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba. ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.) ellauri156.html on line 427: While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba". ellauri156.html on line 433: Searching for a possible birth date for David produces an ideal candidate, a holy day on 6 of the 7 known sacred calendars. The day Sat 4 Jul 1057 BC was 17 Tammuz (H), 14 Sum (Enoch, Summer Fast), 1 Res (V), 1 Bir (M), 1 Deer (SR), and 1 Jac (Easter on Priest). That Hebrew day is known simply as the Fast of the Fourth Month, which the Lord says will become a day of rejoicing some day (Zech. 8:19). That date ranks with the best birth dates found so far for the prophets. It is identical on the Venus and Mercury calendars to Isaac Bashevis Singer's birthday. This date fits the pattern so well of all the great prophets, as it should to be in Matthew's chain of key links to Christ, that it confirms this whole set of dates as being correct, including the Biblical assertion that the temple was built in the 480th year of the Exodus. ellauri156.html on line 444: Dunno conceived it as a modern-type play exploring the corruption of absolute power. The film is noticeably devoid of the epic battles and panoramas frequently seen in biblical movies. It concentrates more on David's exploits between the sheets. ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians. ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman. ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed. ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged. ellauri156.html on line 457: One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace. ellauri156.html on line 463: However, in giving Bathsheba a more active role, Adele Reinhartz found that "it reflects tensions and questions about gender identity in America in the aftermath of World War II, when women had entered the work force in large numbers and experienced a greater degree of independence and economic self-sufficiency. ...[Bathsheba] is not satisfied in the role of neglected wife and decides for herself what to do about it." Susan Wayward was later quoted as having asked why the film was not called Bathsheba and David. I guess it has something to do with the fact that Dog is called Dog in the bible instead of Bitch. ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah. ellauri156.html on line 467: David goes through all the right motions with Uriah. He listens to his reports, and then he gives him the night off, some time to go to his house and “wash his feet.” David is not worried about this soldier's personal hygiene; he is worried about his own reputation. When one entered his house, he usually took off his shoes and washed his feet, in preparation for eating and for going to bed. David very delicately encourages this man to go home and go to bed with his wife. Uriah knows it; our author knows it; and we know it. ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible. ellauri156.html on line 475: On to plan B. David has his spies watching Uriah as though he is the enemy. (Well, he is a rival all right.) They know what David wants; he wants Uriah to go home and sleep with his wife. If they do not know all of the details of what David has done with Bathsheba (which is hard to believe) and what he intends to accomplish by Uriah's visit, they certainly know something out of the ordinary is taking place. One way or the other, David is making these servant-spies co-conspirators with him. ellauri156.html on line 477: The servant-spies come to David in the morning with an amazing report: “He didn't do it. He didn't even go home!” David then seeks to gently rebuke Uriah. The hypocrisy of David's actions and words are hard to accept. But accept we must, for Dave is Dog's favorite horse on whose nose he is betting his bottom dollar. ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave. ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king. ellauri156.html on line 489: To fully grasp the impact of Uriah's words, let us lick our fingers and turn back a few pages in Samuel's writings to recall David's own words, spoken to Ahimelech the priest, as they relate to this encounter with Uriah: ellauri156.html on line 491: 1 Then David came to Nob to Ahimelech the priest; and Ahimelech came trembling to meet David and said to him, “Why are you alone and no one with you?” 2 David said to Ahimelech the priest, “The king has commissioned me with a matter and has said to me, 'Let no one know anything about the matter on which I am sending you and with which I have commissioned you; and I have directed the young men to a certain place.' 3 “Now therefore, what do you have on hand? Give me five loaves of bread, or whatever can be found.” 4 The priest answered David and said, “There is no ordinary bread on hand, but there is consecrated bread; if only the young men have kept themselves from women.” 5 David answered the priest and said to him, “Surely women have been kept from us as previously when I set out and the vessels of the young men were holy, though it was an ordinary journey; how much more then today will their vessels be holy?” (1 Samuel 21:1-5). Pyhiä vesseleitä. Tarkoittaako se siemenjohtimia? Ilmeisesti, suomexi se on: palvelijoiden reput ovat olleet pyhät. Reppureissulaisia pyhäkouluretkellä pussit tyhjinä. Kassit jätetään ulkopuolelle. ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different. ellauri156.html on line 499: Plan C: Get Uriah to Do Drunk What He Will Not Do Sober (11:12-13) ellauri156.html on line 501: David is getting desperate. David has not even entertained the possibility that Uriah will refuse his offer. Uriah speaks with such conviction, David knows that he will never violate his duty as a soldier with all of his mental faculties. David lands upon one last modification to his original plan -- get Uriah drunk and then into bed with his wife. After all, don't people do things when they are drunk that they will not do when sober? This will surely bring about David's intended outcome. ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense. ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin. ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30). ellauri156.html on line 518: Abner is initially mentioned incidentally in Saul's history, first appearing as the son of Ner, Saul's uncle, and the commander of Saul's army. He then comes to the story again as the commander who introduced David to Saul following David's killing of Goliath. He is not mentioned in the account of the disastrous battle of Gilboa when Saul's power was crushed. Seizing the youngest but only surviving of Saul's sons, Ish-bosheth, also called Eshbaal, Abner set him up as king over Israel at Mahanaim, east of the Jordan. David, who was accepted as king by Judah alone, was meanwhile reigning at Hebron, and for some time war was carried on between the two parties. ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood. ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor. ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa? ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 530: et/n_iv/600/1031223.jpg" width="80%" /> ellauri156.html on line 535: Shortly after Abner's death, Ish-bosheth was assassinated as he wept, and David became king of the reunited kingdoms. The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.). ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a). ellauri156.html on line 541: It is characteristic of the rabbinical view of the Bible narratives that Abner, the warrior pure and simple, is styled "Lion King of the Law" (Yer. Peah, l.c.), and that even a specimen is given of a halakic discussion between him and Dog as to whether the law in Deut. xxiii. 3 excluded Ammonite and Moabite women from the Jewish community as well as men. Dog was of the opinion that David, being descended from the Moabitess Ruth, was not fit to wear the crown, nor even to be considered a true Israelite; while Abner maintained that the law affected only the male line of descent. When Dog's dialectics proved more than a match for those of Abner, the latter went to the prophet Samuel, who not only supported Abner in his view, but utterly refuted Dog's assertions (Midr. Sam. xxii.; Yeb. 76b et seq.). ellauri156.html on line 544: A theoretical map of the region around 830 BCE. Moab (aka West Bank) is shown in purple on this map, between the Arnon and Zered rivers. ellauri156.html on line 550: Earlier in this series: David condemned Joab and put him under a curse because he shed the innocent blood of Abner. Now, this same David (well, not really the same David) now uses Joab to kill Uriah and get him out of his way. David's enemy (Joab) has become his friend, or at least his ally. David's enemies (the Ammonites) have become his allies (they fire the fatal shots which kill Uriah). And David's faithful servant Uriah has been put to death as though he were the enemy. Not only is Uriah put to death, but a number of other Israelite warriors die with him. They have to be sacrificed to conceal the murder of Uriah. Uriah's death has to be viewed as one of a group of men, rather than merely one man. Without a doubt, this is the moral and spiritual low-water mark of David's life. ellauri156.html on line 552: These eight verses, devoted to the way in which Uriah's death is reported, are double the length of the account of David's sin with Bathsheba. They virtually equal the length of the account of David's dealings with Uriah. These verses begin with Joab's careful instructions to the messenger, who is to bring the news of Uriah's death to David. They conclude with the messenger's actual report and David's response to it. Why does the author devote so much time and space to the way in which Uriah's death is reported to David? Let us see if we can find the answer to this question as we look more closely at these verses. ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important? ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)? ellauri156.html on line 562: Now why does this messenger not wait for David to respond in anger, as Joab instructed? Why does he inform David that Uriah has been killed, before he even utters a word of criticism or protest? I believe the messenger gives the report in this way because he understands what is really going on here. I think he may know about David and Bathsheba, and perhaps even of her pregnancy. He certainly knows that Uriah was summoned to Jerusalem. I think he also figures out that David wants to get rid of Uriah, and that Joab has accomplished this by this miserable excuse for an offensive against the enemy. I think the messenger figures out that if David knows Uriah has been killed, he will not raise any objections to this needless slaughter. And so, rather than wait for David to hypocritically rant and rave about the stupidity of such a move, he just goes on and tells him first, so that he will not receive any reaction from David. ellauri156.html on line 566: Then David said to the messenger, “Thus you shall say to Joab, 'Do not let this thing displease you, for the sword devours one as well as another; make your battle against the city stronger and overthrow it'; and so encourage him” (2 Samuel 11:25). ellauri156.html on line 568: These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin. ellauri156.html on line 570: Our text has many applications and implications for today. Let me suggest a few as I conclude this lesson. First, “Can a Christian fall?” Yes. Some folks in the Bible may cause us to question whether they really ever came to please Dog, folks like Balaam or Samson or Saul. But we have no such questions regarding David. He is not only a believer, he is a model believer. In the Bible, David sets the standard because he is a man after God's heart. Nevertheless, this man David, in spite of his popularity in Dog's circles, in spite of his marvelous times of worship and his bea-u-utiful psalms, falls deeply into sin. If David can fall, so can we, which is precisely what Paul, another crook and tricky Dick, warns us about: ellauri156.html on line 572: 11 Now these things happened to them as an example were written for our instruction, upon whom the ends of the ages have come. 12 Therefore let him who thinks he stands mind the gap (1 Corinthians 10:11-12). ellauri156.html on line 576: Third, “How fast can a Christian fall?” This fast [Bob flaps his hands]. It is amazing how quickly David falls into the sins depicted in this one chapter. In a matter of weeks, or months at best. Apart from God's sustaining grace, we can fall very far, very quickly. Let us be reminded of this fact from David's tragic experience. ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies. ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts. ellauri156.html on line 584: How much better it would have been for David simply to have confessed his sin with Bathsheba and found forgiveness then? Not a whit, it would only made matters worse. Who was Bathsheba anyway to show forgiveness to the king? Just another skirt. ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently. ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5). ellauri156.html on line 592: Manic Street Preachers Lyrics ellauri156.html on line 594: Track "Manic Street Preachers" ellauri156.html on line 611: Stupid question, everyman has not got Dog's triceps, so how could he deliver Daniel, even if he wanted to? Well, he might have delivered Daniel to the lions, had he been all present and correct at the occasion. In the Old Testament, as in the New, God sometimes delivers His people from the hands of wicked men, but often He does not, or delivers them TO the wicked men. Their “deliverance” comes much later with the coming of the other Messiah, Lord Jesus Christ. Uriah, like all of the Old Testament saints of old, died without receiving his full reward, and that is because God wanted him to wait. Uriah, like many of the Old Testament saints, was not delivered from the hands of the wicked. This is pointed out by the author of Hebrews: ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40). ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder! ellauri156.html on line 619: 40 Note here that there was a three-day feast of David and the men who joined with him. This was certainly a time to get to know these men. ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.” ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys. ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis". ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".) ellauri156.html on line 631: But now a speedy recap of my previous zillion-word summary of Dog's twenty-line storyline thus far. (Thanx to Netflix for this genial method of stretching a watered-down story to a multiple of its length. Thanx to BERBER for paying me per word and not per idea.) ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law. ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.) ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes. ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him. ellauri156.html on line 643: David, on the other hand, does not even bother to go through the pretense of mourning. He does not even try to be hypocritical. When other mighty men of Israel died, David led the nation in mourning their loss. David mourned for Saul and his sons, killed in the battle with the Philistines (2 Samuel 1). David mourned the death of Abner, wickedly put to death by Joab (2 Samuel 3:28ff.). He even sent a delegation to officially mourn the death of Nahash, king of the Ammonites (2 Samuel 10). But when Uriah is killed “in battle,” not a word of mourning comes from David's lips. He is not sorry; he is relieved. Instead of instructing others to mourn for Uriah, he sends word to Joab not to take his death too seriously. ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving. ellauri156.html on line 647: Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text. ellauri156.html on line 658: Psalm 32 is one of two psalms (the other is Psalm 51) in which David himself reflects on his sin, his repentance, and his recovery. Verses 3 and 4 of Psalm 32 are the focus of my attention at this point in time. These verses fit between chapters 11 and 12 of 2 Samuel. The confrontation of David by Nathan Zuckermann the prophet, described in 2 Samuel 12, results in David's repentance and confession. But this repentance is not just the fruit of Nathan's rebuke; it is also David's response to the work God has been doing in David's heart before he confesses, while he is still attempting to conceal his sin. ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba. ellauri156.html on line 664: 121Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: »Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. 2Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä, 3mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tyttöystävä (wink wink). 4Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian.» ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9 ellauri156.html on line 670: Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammattilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. 10Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian mamuvaimon.’ 11 ellauri156.html on line 672: Herra sanoo näin: ’Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. 12Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkonmäkkee, ja se on suuri häppee.’» ellauri156.html on line 673: 13 Silloin Daavid sanoi Natanille: »Olen nähtävästi tehnyt syntiä Herraa vastaan.» Natan vastasi: »Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla. 14 Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee.» Tää on tosi reilua. Omaisuusrikos korvataan omaisuuden menetyxellä. ellauri156.html on line 675: There are several important things to note about this meeting between Nathan and King David. First, note that Nathan is sent to David. Nathan is, of course, a prophet. However it comes about, he knows what David has done. If you will pardon the pun, David cannot pull the wool over his eyes. His words are, in the final analysis, the very word of God (see 12:11). If Nathan is a prophet, he is also a man who seems to be a friend to David. One of David's sons is named Nathan (2 Samuel 5:14). David informs Nathan of his desire to build a temple (chapter 7). Nathan will later christen (sorry, name) Bathsheba's and David's second son (12:25). He will remain loyal to the king and to Solomon when Adonijah seeks to usurp the throne (1 Kings 2). Nathan does not come to David only as God's spokesman, he comes to David as his friend. ellauri156.html on line 679: Second, note that Nathan is sent to David. Twelve times in the last chapter the word “sent” is employed by the author. A number of these instances refer to David “sending” someone or “sending” for someone. David is a man of power and authority, and so he can “send out” for whatever he wants, including the death of Uriah. Now, it is God who does the “sending.” Herra se on herrallakin. Is David impressed with his power and authority? Has he gotten used to “sending” people to do his work for him (like sending Joab and all Israel to fight the Ammonites)? Let David take note that God is sending Nathan. He is a godsend to Dave. ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih. ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so. ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular. ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable. ellauri156.html on line 691: The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan. ellauri156.html on line 693: »Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. 31Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. 32Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. ellauri156.html on line 695: 33»Mutta sitten tuli samaa tietä muuan ulkomaalaistaustainen samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. 35Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ 36Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?» ellauri156.html on line 697: 37Lainopettaja vastasi: »Se, joka osoitti hänelle laupeutta.» Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.» ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests. ellauri156.html on line 703: The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup. ellauri156.html on line 705: Some of you cannot even imagine what this is like. It is a horrifying thought to you. How could anyone treat an animal that way? I have only one response: Obviously you haven't been to our house lately to be greeted by two cats (who, to the dismay of my wife, can be found around -- and sometimes on -- the table) and four dogs (none of them are ours, technically). I say nothing about my petlamb, even Jennifer doesn't quite approve. ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family. ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle. ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity. ellauri156.html on line 716: 2 (22:1) Jos varas tavataan murtautumasta sisään ja hänet lyödään hengiltä, surmaaja ei joudu vastuuseen hänen verestään. ellauri156.html on line 717: 3 (22:2) Kuitenkin jos aurinko oli jo noussut, hän joutuu verivelkaan. Varkaudesta kiinni joutunut maksakoon täyden korvauksen, mutta jos hänellä ei ole millä maksaa, hänet myytäköön orjaksi varastetun omaisuuden korvaamiseksi. ellauri156.html on line 718: 4 (22:3) Jos varastettu eläin löydetään elävänä hänen hallustaan, oli se sitten härkä, aasi tai lammas, hän antakoon siitä kaksinkertaisen korvauksen. ellauri156.html on line 720: Tänköhän takia amerikkalaisista on niin kiva että niillä on pyssyt kotona? Koti on kuin ampumarata markkinoilla, siellä saa varkaan rankaisematta ottaa hengiltä, ainaskin yöaikana. But Daniel was hot, he drew first and shot. And Rocky collapsed in the corner, ah. Se orava oli mun mailla, minä sen oravan myrkytin. ellauri156.html on line 722: Second, David recognizes what he views as the greater sin, and that is the rich man's total lack of compassion. David is furious because a rich man stole and slaughtered a poor man's pet. He does not yet see the connection to his lack of compassion for stealing a poor man's beloved companion, Uriah's wife, Bathsheba. The slaughtering of Uriah is most certainly an act which lacks compassion. The crowning touch in David's display of righteous indignation is the religious flavoring he gives it by the words, “as the Lord lives” (verse 5). ellauri156.html on line 726: Nathanin rapsut Davidille oli suhteellisen leppeät, vaan ei-toivotun lapsen kuolema. Ei mitään vakavaa, mutta eihän syntikään ollut kuolemanvakava. Mixi naisten naurattamisesta pitäsi tulla itkua ja hampaiden kiristelyä? Jaa olihan siinä se Urian valitettava tapaus, mutta mitä oli niin typerä. Tyhmst päästä kärsii koko ruumis. ellauri156.html on line 728: David has just sprung the trap on himself, and Nathan is about to let him know about it. The first thing Nathan does is to dramatically indict David as the culprit: “You are the man!” In stunned silence, David now listens to the charges against him. David thinks only in terms of the evils the rich man committed against his neighbor, stealing a man's sheep and depriving him of his companion. Put another way, David thinks only in terms of crime and socially unacceptable behavior, not in terms of sin. In verses 7-12, Nathan draws David's attention to his sin against God and the consequences God has pronounced for his sin. Note the repetition of the pronoun “I” in verses 7 and 8: “It was I who. . . ellauri156.html on line 740: Nathan tells David the story of a rich man and a poor man. God tells David through Nathan that all that he possesses (his riches) it is he, the boss, who has given them to him. God is like the rich man, and David the poor one with just the one. David's problem is that his possessions have come to own him. He is so stingy he won't even give his petlamb to Mr. Rich. He is so “possessed” with his lamb that he is unwilling to spend it when his boss has a party. He wants “more” and “more,” and so he begins to take what isn’t his to take, rather than to ask the divine Giver for all he has and more. ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:” ellauri156.html on line 755: Nathan now proclaims the irreversible consequences to come upon David and his family due to his sin: Therefore the sword shall never depart from your house, because you have despised Us and have taken the wife of Uriah the Hittite to be your wife. With an equally repetitive "I will": ellauri156.html on line 764: Vähän tollasta koston makua. Retributive justice. Se on parempi nimi, kostaminen ei ole enää tit-for-tat takaisinmaxua, vaan pomoapinan suorittamaa reviirien uusjakoa. Siinähän se on kuten on moneen kertaan todettu: nää uskontomeemit on keskusjohtoisen termiittiyhteiskunnan kiiltokuvastoa. ellauri156.html on line 766: The evil David commits against others is clear disobedience to the revealed Word of God. David is a “man after God's own heart,” and yet in this instance, David “despised the Word of the Lord.” While David does repent and the guilt of his sin is forgiven, these consequences will not be reversed. These consequences are just; they fit the crime David committed. He used the sword of the Ammonites to kill Uriah, and so the sword will not depart from his house. He took the wife of another man, and so his own wives will be taken by another, another from his own house. ellauri156.html on line 768: The consequences are not only appropriate, but intensified. David took one man's wife; another will take several (I bet four) of his wives. This happens when Absalom rebels against his father's rule and temporarily takes over the throne. Following the advice of Ahithophel, Absolom pitches a tent on the roof of David's palace (the place from which David first looked upon Bathsheba) and there, in the sight of all Israel, sleeps with David's concubines as a declaration that he has taken over his father's throne and all that goes with it (2 Samuel 16:20-22). While David seeks to commit his sins in private, God sees to it that the consequences are very public. Aijaa. Kai tää Absalom-tarinakin täytyy vielä lehteillä. ellauri156.html on line 770: The story goes on as you well know, but we shall stop here, having focused on Nathan's divinely directed rebuke of David. In our next lesson we will give thought to David's repentance and to the immediate consequences of his sin. But let us close this message by considering some very important take-home lessons for us to learn from David's sin and Nathan's rebuke. ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11). ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck! ellauri156.html on line 778: 20 So Moses said to them, “If you will do this, if you will arm yourselves before the LORD for the war, 21 and all of you armed men cross over the Jordan before the LORD until He has driven His enemies out from before Him, 22 and the land is subdued before the LORD, then afterward you shall return and be free of obligation toward the LORD and toward Israel, and this land shall be yours for a possession before the LORD. 23 “But if you will not do so, behold, you have sinned against the LORD, and be sure your sin will find you out (Numbers 32:20-23, emphasis mine). Note what this says! We must support Israel against its mooslem neighbors! They are not their neighbors! Or rather of course they are but they are also enemies! ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16). ellauri156.html on line 782: (4) David's sin was not intended as an excuse for us to sin, but as a warning to all of us how capable we are of sin. I have heard it said more times than I wish to recall, “Well, even David sinned. . . .” What they mean is, “How can you expect me not to sin? If David, as spiritual as he was, sinned as he did, then how can you expect me to do any better?” Fair enough. But Where these guys go wrong is that they are not Gawds petlambs, no preferential treatment is in the offing for them. Gawd will cross them like cockroaches. Or leece. ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7 ellauri156.html on line 787: Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: »He istuivat syömään roskaruokaa ja juomaan sihijuomaa, ja sitten he nousivat tanssimaan!» 8 Älkäämme antautuko tämmöiseen siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. 9 Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. 10 ellauri156.html on line 790: Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 13 Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. ellauri156.html on line 792: 4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista. 5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon roskaruokaan." 6 ellauri156.html on line 794: Silloin Herra suivaantuneena lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. 7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. 8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". 9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. HUOM! tää vaskikäärme ei sunkaan ollut epäjumala, vaan ihan vaan tollanen niinkö maskotti. ellauri156.html on line 796: Let me press this matter even further. David did not plan to sin, as many who try to use his sin as an excuse do. David “fell” into sin; those who would use his sin for an excuse “plunge headlong” into sin. There is a very important difference. In addition, David's sin was the exception, not the rule: ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord. ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds. ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.) ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another. ellauri156.html on line 816: He bore ours sins on the cross! And by trusting in His death, burial, and resurrection, we die to sin (or sin to die, pick your choice, like David from Nathan's deck of bottom cards) and are raised to novelty products of eternal life, in Christ. The Gospel must first bring us to a recognition of the magnitude of our sin, and of our guilt, and then it takes us to the magnitude of God's grace in Jesus Christ, by which our sins can be forgiven. Have you come to see how great your sins are before a holy God? Then I urge you to experience how great a salvation is yours, brought about by this same God, through the death, burial, and resurrection of Lord Jesus Christ. What a Relief! Plop plop fizz fizz, oh what a relief it is. ellauri156.html on line 820: 43 I should also say that other translations don’t seem to follow the NASB in dealing with these words as poetry. ellauri156.html on line 827: eteenpäin ellauri158.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri158.html on line 18: et" href="mystyle.css"> ellauri158.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri158.html on line 24: eteenpäin ellauri158.html on line 40: Jeg er pinnsvin, sanoi norjalaisessa mamusarjassa Jordbrukerne wannabe islamilaisgladiaattori, joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen samanlainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. Ei sixi että ne syövät käärmeitä, vaan sixi että ne lyllertävät ja tuhisevat söpösti. Siilejä oli ennen paljon Sysmässä ja Käpylässä. Nyt ei niitä näy. Hyönteiset lie niiltä loppuneet, ja käärmeet. ellauri158.html on line 42: Nyt tarkoitus on käydä läpitte Kiroilevan siilin Etiikan dispositio. Pentti kielsi hollannintamasta sen töitä latinasta, ettei hullut persut kävisi siihen käsixi. Yritän nyt samaa. ellauri158.html on line 44: Spinoza’s views on necessity and possibility, which he claimed were the “principal foundation” of his Ethics (Ep75), have been less than well received by his readers, to put it mildly. From Spinoza’s contemporaries to our own, readers of the Ethics have denounced Spinoza’s views on modality as metaphysically confused at best, ethically nihilistic at worst. Kristityt on aina vihanneet Spinozaa, mutta niin on juutalaisetkin. Siili ressu. ellauri158.html on line 49: Ad nauseam as well? Spinoza has little sympathy with the traditional monotheistic idea that God created the world ex nihilo. There is no true “in the beginning” style cosmogony, according to Spinoza. Se on kristityille suuri pettymys. Ne haluu alkuun ison bangin ja loppuun toisen samanlaisen. Ja koska kaikilla oli niin muu-kaa-vaa, eiköhän aloiteta koko touhu aa-lus-taa. ellauri158.html on line 51: According to More, Spinoza is a materialist (“matter is God”). Against this position, More attempts to show that a spiritual God is required to explain certain pertinent facts about our world, including the existence of motion. Tää More on niin hölmö ettei sitä jaxa edes lukea. Tää More oli Henry More, eikä se Erasmuxen jesuiitta homoystävä Thomas. Henry on varsinaisen luupään näköinen. Se kexi kysymyxen "montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päällä". Oireellisesti sitä siteeraavat Ralph "Waldo" Emerson ja kreivitär Blavatsky. Sen mielestä enkeleillä piti olla perse, nimittäin 4. ulottuvuudessa. (Sixi niitä mahtuu niin monta nuppineulan päälle.) ellauri158.html on line 53: What Clarke argues is that the Newtonian natural system and the findings that stem from it are incompatible with the “blind necessity” that characterizes both the Epicurean and Spinozistic world picture, precisely because this system implies the existence of an immaterial and wise Creator. What the fuck? It is a deterministic system par excellence. Ach, tarkoitatte alkuehtoja. Vanha antroposentrinen jumalatodistus: jos jumala ei olis säätänyt kaikkea näin hyvin, ei olis meitäkään. Tää ei voi olla sattumaa! Maailmamme ei voi olla 1 ziljoonasta sokeasta yrityxestä! Vai voiko se? This lottery is unfair, huutaa Shirley Jackson kiukkuisena, kun kivet lentävät. Shirley putkahti esille albumissa 133 ja putkahtaa uudelleen esille albumissa 270. ellauri158.html on line 55: Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä? ellauri158.html on line 57: Jonnekin on Pentiltä hukkunut jako jaollisiin ja jaottomiin asioihin, josta Parmenides paljon paasasi, ja minäkin TMAD-manuskriptissa. On se väähän sääli että se kässäri jäi pöytälaatikkoon, oikeastaan se oli mun tuotantoni opus magnum. Ellei sitten nämä paasauxet kisko edelle! ellauri158.html on line 63: propositionum, definitionum et al. qui in e t h i c e continentur, ellauri158.html on line 72: Tässä on heti pari perinteistä ajatusvirhettä. Primus moottori eli liikkumaton liikuttaja Aristoteleelta, ja ontologinen jumalan olemassaolotodistus yhdessä lauseessa. Sehän on kuin kysyisi kuin Itchele: Mitä oli ennen luontoa? Mitä oli ennen jumalaa, vastasi isoveli Singer juutalaisittain Iisakille kysymyxeen kysymyxellä. Skolastiikan käsiaseista puuttuu enää ex nihilo nihil fit ja riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta. ellauri158.html on line 73: Kyllä näitä on sitten jauhettu. ÄLÄ JAUHA! olisi Calle-vainaa sanonut, tai oikeammin kirjoittanut skoliana puheen reunaan. Mäkin oon tällänen skoliastikko, en ize luo vaan laitan viereen näitä vittuilevia puhekuplia. Hyvä minä! ellauri158.html on line 76: P.1. defin. 2. Ea res dicitur in suo genere finita, quae alia eiusdem naturae terminari potest. [in: P. 1. prop. 8., prop. 21., etiam in: Ep. 4. §. 3.] ellauri158.html on line 78: Lukum. ääretön sisältää yhtä mahtavan aidon osajoukon. Topol. avoin ei sisällä rajaansa eli sisältää jokaisen pisteensä naapuruston. Ilman metriikkaa ei sillä vielä kuuhun mennä. ellauri158.html on line 82: P.1. defin. 3. Per substantiam intelligo id quod in se est et per se concipitur; hoc est id, cuius conceptus non indiget conceptu alterius rei, a quo formari debeat. [in: P. 1. prop. 1., prop. 2., prop. 4., prop. 5., prop. 6. coroll., prop. 10., prop. 15., prop. 18., prop. 28., etiam in: Ep. 26. §. 6., Ep. 27. §. 8.] ellauri158.html on line 84: P.1. defin. 4. Per attributum intelligo id quod intellectus de substantia percipit, tanquam eiusdem essentiam constituens. [in: P. 1. prop. 4., prop. 9., prop. 10., prop. 12., prop. 19., prop. 20., P. 2. prop. 1. schol., etiam in: Ep. 27. §. 8.] ellauri158.html on line 89: Filosofien kategoriat lähtee sanaluokista, substantiivit (pronominit ja erisnimet oikeammin) vastaan appellatiivit, adjektiivit ja verbit. Yxilö-luokkajako olis se Leibnizin dualiteetti. Alkaen konkreettisista yxilöistä joilla on aikapaikkakoordinaatit. ellauri158.html on line 91: P.1. defin. 5. Per modum intelligo substantiae affectiones, sive id quod in alio est, per quod etiam concipitur. [in: P. 1. prop. 1., prop. 4., prop. 6. coroll., prop. 15., prop. 23., prop. 25. coroll., prop. 28., prop. 31., P. 2. prop. 1.] ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja. ellauri158.html on line 95: P.1. defin. 6. Per Deum intelligo ens absolute infinitum, hoc est, substantiam constantem infinitis attributis, quorum unumquodque aeternam et infinitam essentiam exprimit. [in: P. 1. prop. 10. schol., prop. 11., prop. 14., prop. 14. coroll. 1., prop. 16., prop. 19., prop. 23., prop. 31., P. 2. prop. 1., prop. 1. schol., prop. 45., P. 4. prop. 28., P. 5. prop. 35., etiam in: Ep. 3. §. 1., Ep. 4. §. 2., Ep. 26. §. 8., Ep. 64. §. 3.] ellauri158.html on line 97: Jumalan määritelmä. Riippumaton ääretön yxilö jolla on äärettömät ja iättömät luokituxet. Nää tulee sille siis jo määritelmästä. Ellei niitä löydy ei löydy koko juippia. Mutta Pentti luulee et ontologiatodistus on pätevä. Tässä siltä lähtee jo mopo käsistä. ellauri158.html on line 99: P.1. defin. 7. Ea res libera dicetur, quae ex sola suae naturae necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur; necessaria autem, vel potius coacta, quae ab alio determinatur ad existendum et operandum certa ac determinata ratione. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 32., prop. 33. schol. 2., P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 49.] ellauri158.html on line 103: Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down. ellauri158.html on line 106: P.1. defin. 8. Per aeternitatem intelligo ipsam existentiam, quatenus ex sola rei aeternae definitione necessario sequi concipitur. [in: P. 1. prop. 19., prop. 20., prop. 23., P. 5. prop. 29., prop. 30.] ellauri158.html on line 108: Tonttu iki-iäkäs on toi samainen välttämättömästi vapaa olio joka luo izeään painavamman kiven. Se on aina koska se ei voi lopettaa olemista vaikka tahtoisi. Ti theleis? Apothanein thelo. Onnexi se ei tahdo, se on läpeensä tyytyväinen, suorastaan iloinen. ellauri158.html on line 117: P. 1. axiom. 2. Id quod per aliud non potest concipi, per se concipi debet. [in: Ep. 3. §. 4.] ellauri158.html on line 121: P. 1. axiom. 3. Ex data causa determinata necessario sequitur effectus, et contra si nulla detur determinata causa, impossibile est ut effectus sequatur. [in: P. 1. prop. 27., P. 4. prop. 31., P. 5. prop. 33.] ellauri158.html on line 123: Riittävän syyn periaate eli determinismi axioomana. Sattumia ei löydy Pentin sopasta, eikä ihmeempiä.. ellauri158.html on line 125: P. 1. axiom. 4. Effectus cognitio a cognitione causae dependet et eandem involvit. [in:P. 1. prop. 3., prop. 6. coroll., prop. 25., P. 2. prop. 5., prop. 6., prop. 7., prop. 16., prop. 45., P. 5. prop. 22.] ellauri158.html on line 127: Jonkin jutun tietäminen on sen syyn tietämistä. Regressiolla päädytään sit alkusyyn tietämisen, joka on sen oma syy. Oma syy mitäs läxit. ellauri158.html on line 129: P. 1. axiom. 5. Quae nihil commune cum se invicem habent, etiam per se invicem intelligi non possunt, sive conceptus unius alterius conceptum non involvit. [in: P. 1. prop. 3.] ellauri158.html on line 131: Vähän hämärää mutta ajatus kai on että tiedon puussa voi apina kiipeillä vaan ylöspäin, viereiset oxat ei liity toisiinsa paizi kun ne riippuu yhteisestä rungosta. Tertium comparationis tarvitaan. Tää on tätä aristoteelista tieteenteoriaa, jota vieläkin opetetaan humanistikääntäjille. ellauri158.html on line 133: P. 1. axiom. 6. Idea vera debet cum suo ideato convenire. [in: P. 1. prop. 5., prop. 30., P. 2. prop. 29., prop. 32., prop. 44., prop. 44. coroll. 2., etiam in: Ep. 66. §. 3.] ellauri158.html on line 139: Muut yxilöt kuin Jumala ja sen ideat älkööt vaivautuko ontologiarokotuxeen, te ette ole välttämättömiä. ellauri158.html on line 141: Siinä ne nyt sitten oli, axioomat. Ei näillä vielä kuuhun mennä, ei saada konstruoiduxi edes lukuteoriaa, vaikka mukana on kamaa jota ei löydy minun raamatustani eli ZF joukko-opista. Ontologiatodistus plus determinismi ainaskin. ellauri158.html on line 145: P. 1. prop. 1. Substantia prior est natura suis affectionibus. [in: P. 1. prop. 5., etiam in: Ep. 3. §. 4.] ellauri158.html on line 148: Mitähän toi munkkiesimiehyys tässä oikein tarkottaa? Vaanko sitä ettei irvikissan irvistys voi esiintyä yxixeen ilman kissaa? Tai vaiko jopa ettei kaikkikaan sen irvistyxet määrittele irvikissayxilöä, pace Leibniz? Musta toi tematiikka on aina ollut aika joutavaa, nää Seppo Kivismäiset tämyydet. ellauri158.html on line 150: P. 1. prop. 2. Duae substantiae diversa attributa habentes nihil inter se commune habent. [in: P. 1. prop. 6., prop. 11., prop. 12., etiam in: Ep. 3. §. 4.] ellauri158.html on line 152: Ainut mitä yxilöillä on yhteistä on niiden luokituxet. Vähän epäselvää, ei kai sentään tarkoiteta että monadinen luokkalogiikka olis riittävä? Sehän olis aivan päin vittua. ellauri158.html on line 154: P. 1. prop. 3. Quae res nihil commune inter se habent, earum una alterius causa esse non potest. [in: P. 1. prop. 6., etiam in: Ep. 3. §. 4., Ep. 65. §. 2.] ellauri158.html on line 156: Syyllä ja seurauksella pitää olla jotain yhteistä. Kuulostaa harmittomalta, jos yhteisexi kelpaa jo että toinen on toisen syy. Jos rajoitutaan luokkalogiikkaan, tää on takuulla falskia. Pitäs kazoa myös näiden lauseiden todistuxia. ellauri158.html on line 161: Eri asioilla on eri osat, eri määritelmät tai eri satunnaiset luokat. Ei kai tässä tavoitella Leibnizin identitas indiscernibilium teesiä, eli että identiteetti on määriteltävissä. Ei ole kivaa jos ainut topologia on diskreetti. Kylme tahdotaan niin paljon pisteitä ettei niille kaikille ole nimiä. Luokkia tulee joka tapauxessa pirusti enemmän kuin yxilöitä, kahden potenssissa kuten Cantor todisti. ellauri158.html on line 163: Skoliassa pykälään 3.15 Spinoza luettelee joukon absurditeetteja koskien äärettömyyxien jakolaskua, jotka ei enää Cantorin lapiotyön jälkeen ole absurdeja. Ne todistuxet voi siten huoletta heittää rodeen. ellauri158.html on line 166: P. 1. prop. 5. In rerum natura non possunt dari duae aut plures substantiae eiusdem naturae sive attributi. [in: P. 1. prop. 6., prop. 8., prop. 12., prop. 13., prop. 14., prop. 15. schol., P. 2. prop. 10. schol., lem. 1., etiam in: Ep. 3. §. 7.] ellauri158.html on line 170: P. 1. prop. 6. Una substantia non potest produci ab alia substantia. [in: P. 1. prop. 6. coroll., prop. 11. schol., prop. 12., etiam in: Ep. 3. §. 7., Ep. 4. §. 8.] ellauri158.html on line 174: P. 1. prop. 7. Ad naturam substantiae pertinet existere. [in: P. 1. prop. 8., prop. 8. schol. 1., prop. 8. schol. 2., prop. 11., prop. 12., prop. 19., P. 2. prop. 10., etiam in: Ep. 4. §. 3.] ellauri158.html on line 180: -- P. 1. prop. 8. schol. 2. Substantiae et earum modificationes. [in: P. 1. prop. 15. schol., etiam in: Ep. 4. §. 2.] ellauri158.html on line 182: Täh? Miten niin substanssit on äärettömiä? Puhuuko siili lajikumppaneista niinkuin Pentti Linkola? Lajit ennen Darwinia vaikutti aika pysyviltä. Vaiko ehkä raaka-aineista, kuten tulesta, ilmasta, vedestä ja lasijauhosta, vai ajetaanko jo takaa kuolematonta sielua? Täytyy nähtävästi lukea pienellä kirjoitettu printti tästä. ellauri158.html on line 184: P. 1. prop. 9. Quo plus realitatis, aut esse unaquaeque res habet, eo plura attributa ipsi competunt. ellauri158.html on line 186: Mitä enemmän oliolla on attribuutteja sitä konkreettisempi se on otus. Tää on aristoteelista määritelmäoppia. ellauri158.html on line 188: P. 1. prop. 10. Unumquodque unius substantiae attributum per se concipi debet. [in: P. 1. prop. 12., P. 2. prop. 5., prop. 6., etiam in: Ep. 66. §. 4., Ep. 68. §. 1.] ellauri158.html on line 189: -- P. 1. prop. 10. schol. Substantiarum et attributorum distinctio. [in: P. 1. prop. 14. coroll. 1., etiam in: Ep. 26. §. 7., Ep. 27. §. 6., Ep. 65. §. 3., Ep. 66. §. 7.] ellauri158.html on line 191: Häh? Onxtässä puhe jostain olioita yxilöivistä ominaisuuksista? Eihän sellaisia välttämättä ole, tarvitaanhan suhteita. Mihinkähän tätä tulosta tullaan käyttämään. Sieluako tässä taas koitetaan taivaaseen salakuljettaa? Kun kolikko kirstuun kilahtaa, sielu taivaansen vilahtaa. ellauri158.html on line 193: P. 1. prop. 11. Deus sive substantia constans infinitis attributis, quorum unumquodque aeternam et infinitam essentiam exprimit, necessario existit. [in: P. 1. prop. 13., prop. 14., prop. 17. coroll. 2., prop. 19., prop. 19. schol., prop. 21., prop. 29., prop. 33., prop. 34., P. 5. prop. 35.] ellauri158.html on line 196: Jumala on välttämätön, per definitionem. Siitä eetikot ei voi olla kuin yhtä mieltä. Mitä liikenteestä tulee ilman poliisia, pesästä ilman hormoonijohtajatarta. Joisaalla Pentiltä lipsahtaa "deus sive natura", mikä on hyvin, hyvin paha. Infamous, sanoo kristityt, ja juutalaiset komppaavat. ellauri158.html on line 200: Sanooko tää että substanssia voi, vai että sitä ei voi jakaa? ellauri158.html on line 201: Skoliasta pykälään 13 näkee mixi Pentin oli pakko todistaa että substanssia EI voi osittaa. Se koittaa selvitä asiasta nostamalla aineet lajitasolle. Vettä voi jakaa kauhalla, mutta vesi aineena on silti 1 ja sama. Muttällänen sofistiikka säästyy siltä nyttemmin kiitos Cantorin. ellauri158.html on line 204: -- P. 1. prop. 13. coroll. Ex his sequitur, nullam substantiam, et consequenter nullam substantiam corpoream, quatenus substantia est, esse divisibilem. [in: P. 1. prop. 15. schol.] ellauri158.html on line 207: Outoa, vois luulla että ääretön olis kaikista jaollisin, kun siinä on sen izensä kokoisia osia? Mut voi tää olla jotain laajuus-syvyyssuuntasekoilua, välillä puhutaan ekstensioista, välillä intensioista. Infinitum voi tarkoittaa myös epämääräistä. Epämääräisessä ei ole muita kuin rändömejä lusikalla piirrettyjä luokkarajoja. Nojaa, ehkä tätä ei tarvita juuri mihinkään. ellauri158.html on line 209: P. 1. prop. 14. Praeter Deum nulla dari neque concipi potest substantia. [in: P. 1. prop. 15., prop. 15. schol., prop. 18.] ellauri158.html on line 211: -- P. 1. prop. 14. coroll. 2. Sequitur 2. rem extensam et rem cogitantem, vel Dei attributa esse, vel affectiones attributorum Dei. ellauri158.html on line 213: Hui! tää on aika raju väite, Pentin pahexuttua panteismiä. Ainoa ainesosa maailman leivonnaisessa on jumala, kaikki me on tehty sen jauhopussista. Koska tää kaiketi on sen päätuloxia, muut premissit on luettava niin et tää vaikuttaisi korollaarilta. Res extensa olis niinkö ruumis (extensiivinen eli aikapaikkainen), res cogitans olis sit sielu eli pään sisäpuoli. Mind-body dualismi luikahtaa tässä sisään sivulauseessa. ellauri158.html on line 215: P. 1. prop. 15. Quicquid est in Deo est, et nihil sine Deo esse neque concipi potest. [in: P. 1. prop. 17., prop. 18., prop. 23., prop. 25., prop. 25. coroll., prop. 28. schol., prop. 29., prop. 30., prop. 31., P. 2. prop. 3., prop. 10. coroll., prop. 33., prop. 36., prop. 45., P. 4. prop. 28., prop. 37., P. 5. prop. 14., prop. 36. schol.] ellauri158.html on line 227: P. 1. prop. 17. Deus ex solis suae naturae legibus et a nemine coactus agit. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 17. schol.] ellauri158.html on line 228: -- P. 1. prop. 17. coroll. 1. Hinc sequitur 1. nullam dari causam, quae Deum extrinsece vel intrinsece praeter ipsius naturae perfectionem incitet ad agendum. ellauri158.html on line 230: -- P. 1. prop. 17. schol. Dei existentia, sicut eius essentia, aeterna est veritas. [in: P. 1. prop. 33. schol. 2.] ellauri158.html on line 238: P. 1. prop. 19. Deus sive omnia Dei attributa sunt aeterna. [in: P. 1. prop. 20., prop. 23.] ellauri158.html on line 243: P. 1. prop. 20. Dei existentia eiusque essentia unum et idem sunt. [in: P. 1. prop. 20. coroll. 2.] ellauri158.html on line 244: -- P. 1. prop. 20. coroll. 1. Hinc sequitur 1. Dei existentiam, sicut eius essentiam, aeternam esse veritatem. ellauri158.html on line 250: Häh, tää ei näytä ihan heti selvältä. Jos mekin ollaan rusinoita muuttumattoman jumalan taikinassa sit kai ei mekään voitas muuttua. Jotain tässä nyt on vialla? Aijaa, ehkä me ollaan vaan jumalan affekteja, irvistyxiä tai pierukuplia taikinassa. Jos se vielä kerran sanoo flottis, mää lähren. ellauri158.html on line 252: P. 1. prop. 21. Omnia, quae ex absoluta natura alicuius attributi Dei sequuntur, semper et infinita existere debuerunt, sive per idem attributum aeterna et infinita sunt. [in: P. 1. prop. 22., prop. 23., prop. 28., prop. 29., app., P. 2. prop. 11., prop. 30., P. 4. prop. 4., P. 5. prop. 40. schol.] ellauri158.html on line 256: P. 1. prop. 22. Quicquid ex aliquo Dei attributo, quatenus modificatum est tali modificatione, quae et necessario et infinita per idem existit, sequitur, debet quoque et necessario et infinitum existere. [in: P. 1. prop. 23., prop. 28., app., P. 2. prop. 11.] ellauri158.html on line 258: Mistä onnekkaana korollaarina sielukaan ei häviä kuin pieru Saharaan. Mikä oli todistettava. ellauri158.html on line 260: P. 1. prop. 23. Omnis modus, qui et necessario et infinitus existit, necessario sequi debuit vel ex absoluta natura alicuius attributi Dei, vel ex aliquo attributo modificato modificatione, quae et necessario et infinita existit. [in: P. 1. prop. 32., app.] ellauri158.html on line 265: -- P. 1. prop. 24. coroll. Hinc sequitur, Deum non tantum esse causam, ut res incipiant existere; sed etiam, ut in existendo perseverent, sive (ut termino scholastico utar) Deum esse causam essendi rerum. [in: P. 1. prop. 28., prop. 28. schol., prop. 29., P. 2. prop. 45. schol., P. 4. prop. 4.] ellauri158.html on line 269: P. 1. prop. 25. Deus non tantum est causa efficiens rerum existentiae, sed etiam essentiae. [in:P. 1. prop. 26., P. 5. prop. 22.] ellauri158.html on line 270: -- P. 1. prop. 25. schol. Deus est causa sui et omnium rerum causa. [in: Ep. 66. §. 6.] ellauri158.html on line 271: -- P. 1. prop. 25. coroll. Res particulares nihil sunt nisi Dei attributorum affectiones, sive modi, quibus Dei attributa certo et determinato modo exprimuntur. [in: P. 1. prop. 25. schol., prop. 28., prop. 36., P. 2. defin. 1., prop. 1., prop. 5., prop. 10. coroll., P. 3. prop. 6., P. 5. prop. 24., prop. 36., etiam in: Ep. 66. §. 6.] ellauri158.html on line 275: P. 1. prop. 26. Res, quae ad aliquid operandum determinata est, a Deo necessario sic fuit determinata; et quae a Deo non est determinata, non potest se ipsam ad operandum determinare. [in: P. 1. prop. 28., prop. 29.] ellauri158.html on line 279: P. 1. prop. 27. Res, quae a Deo ad aliquid operandum determinata est, se ipsam indeterminatam reddere non potest. [in: P. 1. prop. 29.] ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 286: Kaikki toimii vaan kuin jättimäinen käkikello jossa Jumala on sekä käkenä, melana että peräpainona. ellauri158.html on line 288: P. 1. prop. 29. In rerum natura nullum datur contingens, sed omnia ex necessitate divinae naturae determinata sunt ad certo modo existendum et operandum. [in: P. 1. prop. 32. coroll. 2., prop. 33., P. 2. prop. 31. coroll., prop. 44., P. 3. prop. 7., P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 289: -- P. 1. prop. 29. schol. Natura naturans et natura naturata. [in: P. 1. prop. 31.] ellauri158.html on line 291: Eli siis mitään ei satu sattumalta. (Mixhän on niin vaikeata niellä, että ehkä jotain sattuu aika sattumalta ja jokin muu on suhteellisen ennaltamäärättyä? Se ei jotenkin kuulosta niin hyvältä. Simplex sigillum veri.) ellauri158.html on line 293: P. 1. prop. 30. Intellectus actu finitus aut actu infinitus Dei attributa Deique affectiones comprehendere debet et nihil aliud. [in: P. 2. prop. 4.] ellauri158.html on line 297: P. 1. prop. 31. Intellectus actu, sive is finitus sit sive infinitus, ut et voluntas, cupiditas, amor etc. ad naturam naturatam, non vero ad naturantem referri debent. ellauri158.html on line 304: -- P. 1. prop. 32. coroll. 2. Sequitur 2. voluntatem et intellectum ad Dei naturam ita sese habere, ut motus et quies, et absolute, ut omnia naturalia, quae a Deo ad existendum et operandum certo modo determinari debent ... [in: P. 2. prop. 3. schol.] ellauri158.html on line 312: Asiat ei olis voineet mennä mitenkään muulla tavalla kun ne menevät. Jumalakaan ei voi asialle mitään, eikä haluakaan. Elämme sen parhaassa mahdollisessa taikinassa, kuten Candide. ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa. Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä. ellauri158.html on line 323: Todistuxet tästä vielä puuttuvat. Teoreemaa ei ymmärrä kunnolla ennenkuin ymmärtää sen todistuxen. Mutta jaxankohan kaivella niin pitkälle? On tää aika TLDR, samaa luokkaa kuin mun TMAD. ellauri158.html on line 330: P. 2. defin. 1. Per corpus intelligo modum, qui Dei essentiam, quatenus ut res extensa consideratur, certo et determinato modo exprimit. [in: P. 2. lem. 2., lem. 3., P. 3. prop. 2.] ellauri158.html on line 332: Höm. Ruumiillinen on varma ja määrätietoinen olio. Ei tuo nyt ole kummonenkaan määritelmä, enempi tollanen epämääräinen luonnehdinta. ellauri158.html on line 334: P. 2. defin. 2. Ad essentiam alicuius rei id pertinere dico, quo dato res necessario ponitur et quo sublato res necessario tollitur; vel id, sine quo res, et vice versa quod sine re nec esse nec concipi potest. [in: P. 2. prop. 10., prop. 37., prop. 49.] ellauri158.html on line 340: Idea on käsite jonka mieli (josta ei ole ollut puhetta) mudostaa, kerta se on res cogitans (sekin toistaisexi määrittelemätön). ellauri158.html on line 342: P. 2. defin. 4. Per ideam adaequatam intelligo ideam, quae, quatenus in se sine relatione ad obiectum consideratur, omnes verae ideae proprietates sive denominationes intrinsecas habet. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 17.] ellauri158.html on line 350: P. 2. defin. 6. Per realitatem et perfectionem idem intelligo. [in: P. 4. praef., P. 5. prop. 35., prop. 40.] ellauri158.html on line 354: P. 2. defin. 7. Per res singulares intelligo res, quae finitae sunt et determinatam habent existentiam. Quod si plura individua in una actione ita concurrant, ut omnia simul unius effectus sint causa, eadem omnia eatenus ut unam rem singularem considero. ellauri158.html on line 356: Yxilöitä ovat äärelliset (rajalliset?) Ruumiilliset oliot ja niiden joukot, jos ne muodostavat tiimejä. ellauri158.html on line 358: P. 2. axiom. 1. Hominis essentia non involvit necessariam existentiam, hoc est, ex naturae ordine tam fieri potest, ut hic et ille homo existat, quam ut non existat. [in: P. 2. prop. 10., prop. 11., prop. 30.] ellauri158.html on line 360: Apinan esanssiin ei kuulu välttättä olemasssaolo, z. luonnostaan voi käydä niin, että tää tai toi homo on olemassa, tai ei ole olemassa. ellauri158.html on line 364: Homo pohtii. Miettii. Ajattelee. Tuumaa. Tää on siis axiooma. ellauri158.html on line 366: P. 2. axiom. 3. Modi cogitandi, ut amor, cupiditas vel quicumque nomine affectus animi insigniuntur, non dantur, nisi in eodem individuo detur idea rei amatae, desideratae, etc. At idea dari potest, quamvis nullus alius detur cogitandi modus. [in: P. 2. prop. 11., prop. 49.] ellauri158.html on line 368: Tuumaustavat, kuten rakkaus, himo tai millä niitä nyt nimitetänkin kutakin, eivät tapahdu ellei päässä ole jotain ideaa rakastetusta, halutusta jne. Voi kyllä ideoida muuten vaankin. ellauri158.html on line 372: Me tunnetaan jonkin kappaleen vaikuttavan meihin monilla tavoilla. (Modus on tapa ennen kaikkea, ei property. Sanaluokkana se on adverbi, ei adjektiivi.) ellauri158.html on line 374: P. 2. axiom. 5. Nullas res singulares praeter corpora et cogitandi modos sentimus, nec percipimus. [in: P. 2. prop. 13.] ellauri158.html on line 376: Me ei tunneta eikä havaita mitään muita yxilöitä kuin korpuxia ja tuumaustapoja. (Mitäs jää siis pois?) ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created. ellauri158.html on line 391: Tämmönen tavallinen panteismi eli luonnon ja jumalan 1-to-1 identifikaatio on aika harmitonta, vai mitä? Jos ei siitä seuraa mitään lisätehtäviä, ei esim. tarvi ruveta pyllistämään auringonnoousulle eikä täyttämään eväillä jotain seitakuppeja. ellauri158.html on line 400: Noita erroreita olis kiva kazoa. Mutta eteenpäin. ellauri158.html on line 406: P. 2. prop. 5. Esse formale idearum Deum, quatenus tantum ut res cogitans consideratur, pro causa agnoscit et non, quatenus alio attributo explicatur; hoc est, tam Dei attributorum, quam rerum singularium ideae non ipsa ideata sive res perceptas pro causa efficiente agnoscunt, sed ipsum Deum, quatenus est res cogitans. ellauri158.html on line 408: No tää oli kyllä tähän asti ykkös hämärimmin sanottu. Jotain sellasta ettei jumalasta tule syy-seurauspohjaista havaintotietoa, vaan se selviää vaan tolleen ankarasti pohtimalla. ellauri158.html on line 410: P. 2. prop. 6. Cuiuscumque attributi modi Deum, quatenus tantum sub illo attributo, cuius modi sunt, et non quatenus sub ullo alio consideratur, pro causa habent. [in: P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 45., P. 3. prop. 2., prop. 11. schol., P. 4. prop. 7., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 3.] ellauri158.html on line 411: -- P. 2. prop. 6. coroll. Hinc sequitur, quod esse formale rerum, quae modi non sunt cogitandi, non sequitur ideo ex divina natura, quia res prius cognovit; sed eodem modo eademque necessitate res ideatae ex suis attributis consequuntur et concluduntur, ac ideas ex attributo cogitationis consequi ostendimus. [in: P. 2. prop. 36., P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 415: Olis kiva ymmärtää mitä nää Pentin attribuutit ja moodit ovat oikeesti. Ne määriteltiin edellä defin. 4 ja 5, muttei siitä juuri hullua hurskaammaxi tullut. Pitäisin kyllä kiinni käännöxistä 'tuntomerkki' ja 'tapa'. Kr. proson ja tropos. Ajattele vaikka Pentti Linkolan lintuja. Tuntomerkeistä tietää mikä laji on, ja tapoja voi seurata kiikarilla puskasta. ellauri158.html on line 417: Vielä täytyy ottaa huohmioon se mahis että Spinoza kuin muinaiset kreikkalaiset, ajatteli että kausaatiokin on jotain loogista. Niinhän voi ehkä ajatella, jos vaan 1 maailma on mahdollinen. Kaikki mikä ei tapahdu on vaan mahootointa, kaikki mahdollinen on välttämätöntä. Boxi ja timantti redusoituu pois. Kaikki totuudet on käsitteellisiä, koska ei ole mitään kontingenttia. Jos Spinoza tosiaan ajatteli noin, mä olen pettynyt. ellauri158.html on line 419: Obscurum per obscurius. Emmä ole varma mitä tää tuuba tahtoo sanoa. Eli siis mitä? Voisko tää olla jotain sellasta, että jotkut jutut voi näyttää sattumilta, jos ei tarkata oikeaa syy-seurausketjua. Voi näyttää sattumalta että Alf tippuu kaivantoon ("Just my luck"), muttei se ole sattumaa esim kaivajien kannalta, niillä oli ihan järkevä työtehtävä. Oma vika jos Alf ei kazo eteensä. ellauri158.html on line 421: P. 2. prop. 7. Ordo et connexio idearum idem est, ac ordo et connexio rerum. [in: P. 2. prop. 8., prop. 9., prop. 9. coroll., prop. 15., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., prop. 26., P. 3. prop. 11., prop. 12., P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 423: -- P. 2. prop. 7. schol. Substantia cogitans et substantia extensa una eademque est substantia. [in: P. 2. prop. 8., prop. 12. schol., prop. 21. schol., P. 3. prop. 2. schol., etiam in: Ep. 66. §. 4., Ep. 67. §. 1., Ep. 68. §. 1.] ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.) ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas ellauri158.html on line 428: idealismin vuoxi liian vähän mahd. maailmoja, kun on vaan tää oma pää. Eikös Barwisellekin tullut tässä trenkkapoo? Wittgenstein seniorin piti kexiä kielipelit ymmärtääxeen miten se kaikki tapahtuu. Se oli tosi naivia. Ja sitä privaattikieliargumenttia mä en liioin tajua. Se vaikuttaa joltain solipsistiseltä hätähuudolta, vähän samanlaiselta kuin cogito. Haloo! onko täällä ketään? Mixi ylipäänsä on mitään mixei mieluummin ole mitään? Tottakai voi kexiä omia kieliä, sitähän mä tein koko ajan pienenä. Tuntuu päättömältä ja nurinkuriselta lähteä liikenteeseen oman pään sisältä ja jotenkin pyrkiä sitten sieltä ulos kuin joku pimppari stidiloodasta. Täytyy olla tosi narsisti tai skizo edes miettiääxeen sellasta. Siili sanoi aivan oikein että tieto omasta päästä on epävarminta, ei siitä pie lähteä. ellauri158.html on line 430: Mut on siinä jotain lisääkin, noi korollaarit on aika pahoja. Kerettiläisin taitaa olla toi skolia, jonka mukaan jumalan pää ja ruumis on sama asia. Jumala tuumailee vaan asioita toimeen pannessaan. Vaikka justiinsa siinä Siili on aivan oikeassa. Ideat on vaan materian osittaisia heijastuxia omaan peiliinsä, kuten primitiivimarxilaiset leukavasti sanoivat. Siili näyttää sanovan ettei sen jumala haihattele turhia, se on tuumasta toimeen miehiä. Esim ympyrä on kaikkialla sama on se jumalan päässä sädehtivä sädekehä tai liikenneympyrä. ellauri158.html on line 433: -- P. 2. prop. 8. coroll. Hinc sequitur, quod, quamdiu res singulares non existunt, nisi quatenus in Dei attributis comprehenduntur, earum esse obiectivum sive ideae non existunt, nisi quatenus infinita Dei idea existit; et ubi res singulares dicuntur existere, non tantum quatenus in Dei attributis comprehenduntur, sed quatenus etiam durare dicuntur, earum ideae etiam existentiam, per quam durare dicuntur, involvent. [in: P. 2. prop. 9., prop. 11., prop. 15., prop. 45., P. 3. prop. 11. schol., P. 5. prop. 21., prop. 23.] ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture. ellauri158.html on line 438: P. 2. prop. 9. Idea rei singularis actu existentis Deum pro causa habet, non quatenus infinitus est, sed quatenus alia rei singularis actu existentis idea affectus consideratur, cuius etiam Deus est causa, quatenus alia tertia affectus est, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 9. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., P. 3. prop. 1.] ellauri158.html on line 439: -- P. 2. prop. 9. coroll. Quicquid in singulari cuiuscumque ideae obiecto contingit, eius datur in Deo cognitio, quatenus tantum eiusdem obiecti ideam habet. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 30., P. 3. prop. 10.] ellauri158.html on line 441: Jotain hämärää että yxittäisten asioiden syy on jumala (kukas muukaan), muttei suoraan vaan äärettömänä syy-ja-seurausketjuna. ellauri158.html on line 443: P. 2. prop. 10. Ad essentiam hominis non pertinet esse substantiae, sive substantia formam hominis non constituit. [in: P. 2. prop. 10. coroll.] ellauri158.html on line 456: P. 2. prop. 12. Quicquid in obiecto ideae humanam mentem constituentis contingit, id ab humana mente debet percipi, sive eius rei dabitur in mente necessario idea: hoc est, si obiectum ideae humanam mentem constituentis sit corpus, nihil in eo corpore poterit contingere, quod a mente non percipiatur. [in: P. 2. prop. 13., prop. 14., prop. 17., prop. 17. coroll., prop. 19., prop. 21., prop. 22., prop. 38., P. 3. prop. 2. schol., P. 4. prop. 7., P. 5. prop. 4.] ellauri158.html on line 461: P. 2. prop. 13. Obiectum ideae humanam mentem constituentis est corpus, sive certus extensionis modus actu existens, et nihil aliud. [in: P. 2. prop. 15., prop. 19., prop. 21., prop. 21. schol., prop. 23., prop. 24., prop. 26., prop. 29., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 3., prop. 10., gener. aff. defin., P. 5. prop. 23., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 2.] ellauri158.html on line 463: Apinan sielun kohteena on korpus, eli tietynkokoinen oikeasti olemassaoleva, eikä mikään muu. Tästä seuraa että apina koostuu mielestä ja ruumiista, jotta se, kuten meistä tuntuukin, on olemassa. ellauri158.html on line 465: -- P. 2. prop. 13. coroll. Hinc sequitur hominem mente et corpore constare, et corpus humanum, prout ipsum sentimus, existere. [in: P. 2. prop. 17. schol.] ellauri158.html on line 468: Tähän väliin tulee lisää axioomia ja apulauseita, jotta päästään eteenpäin, kuten Lealla oli tapa sanoa. ellauri158.html on line 474: ---- axiom. 2. Unumquodque corpus iam tardius, iam celerius movetur. ellauri158.html on line 478: ---- lem. 1. Corpora ratione motus et quietis, celeritatis et tarditatis, et non ratione substantiae ab invicem distinguuntur. ellauri158.html on line 479: [in: P. 2. lem. 3., lem. 4., etiam in: Ep. 63. §. 1.] ellauri158.html on line 487: ---- lem. 3. Corpus motum vel quiescens ad motum vel quietem determinari debuit ab alio corpore, quod etiam ad motum vel quietem determinatum fuit ab alio, et illud iterum ab alio, et sic in infinitum. ellauri158.html on line 491: ------ coroll. Hinc sequitur corpus motum tamdiu moveri, donec ab alio corpore ad quiescendum determinetur; et corpus quiescens tamdiu etiam quiescere, donec ab alio ad motum determinetur. ellauri158.html on line 493: Tästä seuraa että liikkuva korpus liikkuu siihin saakka kunnes joku toinen korpus määrää sen pysähtymään; ja levossa oleva korpus pysyy levossa kunnes joku sitä liikuttaa. (Tää kuulostaa kyllä newtonmaiselta.) ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta. ellauri158.html on line 497: ------- axiom. 1. Omnes modi, quibus corpus aliquod ab alio afficitur corpore, ex natura corporis affecti et simul ex natura corporis afficientis sequuntur; ita ut unum idemque corpus diversimode moveatur pro diversitate naturae corporum moventium, et contra ut diversa corpora ab uno eodemque corpore diversimode moveantur. [in: P. 2. prop. 16., prop. 24., P. 3. postul. 1., prop. 17. schol., prop. 51., prop. 57.] ellauri158.html on line 499: Kaikki moodit, joilla joku korpus vaikuttuu toisesta, seuraavat niiden luonnosta; notta sama ruumis liikkuu eri lailla eri ruumiiden työnnöstä, ja kääntäen sama ruumis vetää eri ruumiita eri teholla. ellauri158.html on line 501: -------- axiom. 2. Cum corpus motum alteri quiescenti quod dimovere nequit, impingit, reflectitur, ut moveri pergat, et angulus lineae motus reflectionis cum plano corporis quiescentis, cui impegit, aequalis erit angulo, quem linea motus incidentiae cum eodem plano efficit. [in: P. 2. prop. 17. coroll.] ellauri158.html on line 503: Vähän tällästä biljardipallofysiikkaa. Hyvä osata että saa pallon pussiin kepillä. ellauri158.html on line 505: -------- defin. Cum corpora aliquot eiusdem aut diversae magnitudinis a reliquis ita coercentur, ut invicem incumbant, vel si eodem aut diversis celeritatis gradibus moventur, ut motus suos invicem certa quadam ratione communicent, illa corpora invicem unita dicemus, et omnia simul unum corpus, sive individuum componere, quod a reliquis per hanc corporum unionem distinguitur. [in: P. 2. lem. 4., lem. 7., prop. 24., P. 4. prop. 39.] ellauri158.html on line 507: Lisää samaa. Ei tästä kai paljon johtopäätöxiä vedetä. ellauri158.html on line 509: -------- axiom. 3. Quo partes individui vel corporis compositi secundum maiores vel minores superficies sibi invicem incumbunt, eo difficilius vel facilius cogi possunt, ut situm suum mutent, et consequenter eo difficilius vel facilius effici potest, ut ipsum individuum aliam figuram induat. Atque hinc corpora, quorum partes secundum magnas superficies invicem incumbunt, dura, quorum autem partes secundum parvas, mollia, et quorum denique partes inter se moventur, fluida vocabo. ellauri158.html on line 511: Tässä erotetaan kovat, pehmeät ja nestemäiset asiat. ellauri158.html on line 513: ---- lem. 4. Si corporis sive individui, quod ex pluribus corporibus componitur, quaedam corpora segregentur, et simul totidem alia eiusdem naturae eorum loco succedant, retinebit individuum suam naturam, uti antea, absque ulla eius formae mutatione. [in: P. 2. lem. 5., prop. 24.] ellauri158.html on line 515: Ruumiista voi irrottaa esim. pään ilman että se muuxi muuttuisi. ellauri158.html on line 517: ---- lem. 5. Si partes individuum componentes, maiores minoresve evadant, ea tamen proportione, ut omnes eandem, ut antea, ad invicem motus et quietis rationem servent, retinebit itidem individuum suam naturam, ut antea, absque ulla formae mutatione. [in: P. 3. postul. 1.] ellauri158.html on line 521: ---- lem. 6. Si corpora quaedam individuum componentia motum, quem versus unam partem habent, aliam versus flectere cogantur, at ita, ut motus suos continuare possint, atque invicem eadam, qua antea, ratione communicare; retinebit itidem individuum suam naturam absque ulla formae mutatione. ellauri158.html on line 525: ---- lem. 7. Retinet praeterea individuum sic compositum suam naturam, sive id secundum totum moveatur, sive quiescat, sive versus hanc, sive versus illam partem moveatur, dummodo unaquaeque pars motum suum retineat, eumque, uti antea, reliquis communicet. [in: P. 2. lem. 7. schol., P. 3. postul. 1.] ellauri158.html on line 534: -- postul. 2. Individuorum, ex quibus corpus humanum componitur, quaedam fluida, quaedam mollia et quaedam denique dura sunt. ellauri158.html on line 536: Jotkut humaaniruumiin osista on nestemäisiä, jotkut valitettavan pehmeitä ja jotkut kiitettävän kovia. ellauri158.html on line 538: -- postul. 3. Individua corpus humanum componentia, et consequenter ipsum humanum corpus a corporibus externis plurimis modis afficitur. [in: P. 2. prop. 14., prop. 28., P. 3. prop. 51., P. 4. prop. 39.] ellauri158.html on line 542: -- postul. 4. Corpus humanum indiget, ut conservetur, plurimis aliis corporibus, a quibus continuo quasi regeneratur. [in: P. 2. prop. 19., P. 4. prop. 18. ellauri158.html on line 547: -- postul. 5. Cum corporis humani pars fluida a corpore externo determinatur, ut in aliam mollem saepe impingat, eius planum mutat et veluti quaedam corporis externi impellentis vestigia eidem imprimit. [in: P. 2. prop. 17. coroll., P. 3. postul. 2.] ellauri158.html on line 555: P. 2. prop. 14. Mens humana apta est ad plurima percipiendum, et eo aptior, quo eius corpus pluribus modis disponi potest. [in: P. 3. prop. 11., P. 4. prop. 38.] ellauri158.html on line 563: P. 2. prop. 16. Idea cuiuscumque modi, quo corpus humanum a corporibus externis afficitur, involvere debet naturam corporis humani et simul naturam corporis externi. [in: P. 2. prop. 17., prop. 18. schol., prop. 19., prop. 23., prop. 25., prop. 26., prop. 27., prop. 28., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 27., P. 4. prop. 5.] ellauri158.html on line 569: Tästä seuraa pro primo et apina voi havaita ruumiillaan hizin monenlaisia juttuja. ellauri158.html on line 573: Pro secundo, että havainnot kertoo enempi meidän omista ruumiista kuin ulkopuolisista jutuista. ellauri158.html on line 577: Jos humaani ruumis ottaa vaikutusta jostain ulkoisesta stykestä, mieli miettii tätä stykeä jälkikäteenkin ikäänkuin se olis paikalla, kunnes ruumis pakottaa sen affektoitumaan jostain muusta joka työntää sen pois mielestä. ellauri158.html on line 587: P. 2. prop. 18. Si corpus humanum a duobus, vel pluribus corporibus simul affectum fuerit semel, ubi mens postea eorum aliquod imaginabitur, statim et aliorum recordabitur. [in: P. 2. prop. 40. schol. 1., prop. 44. schol., P. 3. prop. 11. schol., prop. 14., prop. 52., P. 4. prop. 13., P. 5. prop. 1., prop. 10. schol., prop. 12., prop. 13.] ellauri158.html on line 599: P. 2. prop. 20. Mentis humanae datur etiam in Deo idea, sive cognitio, quae in Deo eodem modo sequitur et ad Deum eodem modo refertur, ac idea sive cognitio corporis humani. [in: P. 2. prop. 22., prop. 23., prop. 43.] ellauri158.html on line 601: Humaanille mielelle ilmestyy myös jumalasta ajatus, tai tieto, joka samalla lailla seuraa ja kantautuu sille kuin tieto humaanista ruumiista. (Nähtävästi.) ellauri158.html on line 607: -- P. 2. prop. 21. schol. Ostenditur mentem et corpus unum et idem esse individuum. [in: P. 2. prop. 43. schol., P. 4. prop. 8., P. 5. prop. 3.] ellauri158.html on line 609: Osoittautuu että mieli ja ruumis on 1 ja sama jakamaton. ellauri158.html on line 611: P. 2. prop. 22. Mens humana non tantum corporis affectiones, sed etiam harum affectionum ideas percipit. [in: P. 2. prop. 23., prop. 47., P. 4. prop. 8.] ellauri158.html on line 621: Humaanilla mielellä ei ole adekvaattia tietoa humaanin ruumiin osista. ellauri158.html on line 625: Kunkin ruumiin vaikutuxen idea ei sisällä riittävää tietoa ulkoisesta humaanista ruumiista. ellauri158.html on line 631: -- P. 2. prop. 26. coroll. Quatenus mens humana corpus externum imaginatur, eatenus adaequatam eius cognitionem non habet. ellauri158.html on line 633: Mikäli humaani mieli kuvittelee ulkoista stykeä, sikäli sillä ei ole siitä adekvaattia tietoa. ellauri158.html on line 637: Kunkin ruumiin vaikutuxen idea ei sisällä riittävää tietoa omasta humaanista ruumiista. ellauri158.html on line 639: P. 2. prop. 28. Ideae affectionum corporis humani, quatenus ad humanam mentem tantum referuntur, non sunt clarae et distinctae, sed confusae. [in: P. 2. prop. 29. coroll., prop. 36.] ellauri158.html on line 643: -- P. 2. prop. 28. schol. Idea, quae naturam mentis humanae constituit, demonstratur non esse in se sola considerata clara et distincta. [in: P. 2. prop. 29. coroll.] ellauri158.html on line 651: -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.] ellauri158.html on line 654: Tästä seuraa että humaani mieli on aivan pihalla luonnonjärjestyxestä, izestään, omasta ruumiistaan ja muista stykeistä. ellauri158.html on line 664: -- P. 2. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, omnes res particulares contingentes et corruptibiles esse. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15.] ellauri158.html on line 666: Tästä seuraa etä kaikki yxityiset kamat ovat väliaikaisia ja hajoavia. (Häh miten se siitä seuraa? Nyt en ymmärtänyt.) ellauri158.html on line 676: P. 2. prop. 34. Omnis idea, quae in nobis est absoluta sive adaequata et perfecta, vera est. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43.] ellauri158.html on line 680: P. 2. prop. 35. Falsitas consistit in cognitionis privatione, quam ideae inadaequatae sive mutilatae et confusae involvunt. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43. schol., prop. 49. schol., P. 4. prop. 1.] ellauri158.html on line 686: Huom. Esim. Siili on mielestään esittänyt jumalan eli luonnon toiminnan asialliseseti. Yet there still remain misconceptions not a few, which might and may prove very grave hindrances to the understanding of the concatenation of things, as I have explained it above. I have therefore thought it worth while to bring these misconceptions before the bar of reason. ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor. ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth. ellauri158.html on line 696: Näinhän se just nimenomaan on. Ei ihme että kirkolliset repi pelihousunsa. ellauri158.html on line 697: Joku tomppeli teologian proffa [Schliesser, Eric: NEWTON AND SPINOZA: ON MOTiON AND MATTER (AND GOD, OF COURSE), The Southern journal of philosophy, 2012-09, Vol.50 (3), p.436-458)] kehtaa vielä tänä päivänäkin väittää ettei Spinozalla ollut mitään ansioita tietellisen maailmankazomuxen synnyssä. Sillä nimenomaan oli, Spinoza veti johtopäätöxet ja sanoi asiat halki kun Newton ja Cambridgen porukat vaan heilutteli käsiä ja pakitti Descartesin perässä dualistiseen teismiin. ellauri158.html on line 702: P. 2. prop. 36. Ideae inadaequatae et confusae eadem necessitate consequuntur, ac adaequatae sive clarae ac distinctae ideae. ellauri158.html on line 710: P. 2. prop. 39. Id quod corpori humano et quibusdam corporibus externis, a quibus corpus humanum affici solet, commune est, et proprium, quodque in cuiuscumque horum parte aeque ac in toto est, eius etiam idea erit in mente adaequata. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.] ellauri158.html on line 711: -- P. 2. prop. 39. coroll. Hinc sequitur, quod mens eo aptior est ad plura adaequate percipiendum, quo eius corpus plura habet cum aliis corporibus communia. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.] ellauri158.html on line 714: P. 2. prop. 40. Quaecumque ideae in mente sequuntur ex ideis, quae in ipsa sunt adaequatae, sunt etiam adaequatae. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 4. prop. 26., prop. 52., P. 5. prop. 4. schol., prop. 31.] ellauri158.html on line 719: P. 2. prop. 41. Cognitio primi generis unica est falsitatis causa, secundi autem et tertii est necessario vera. [in: P. 2. prop. 44., prop. 44. coroll. 2., P. 4. prop. 27., prop. 35., prop. 62.] ellauri158.html on line 722: P. 2. prop. 42. Secundi et tertii, et non primi generis cognitio docet nos verum a falso distinguere. ellauri158.html on line 725: P. 2. prop. 43. Qui veram habet ideam, simul scit se veram habere ideam, nec de rei veritate potest dubitare. [in: P. 2. prop. 43. schol., prop. 49. schol., P. 3. prop. 58., P. 4. prop. 27., prop. 52., prop. 56., prop. 62., P. 5. prop. 27.] ellauri158.html on line 726: -- P. 2. prop. 43. schol. Veritas norma sui et falsi. [in: P. 2. prop. 49. schol., P. 4. prop. 27., prop. 62.] ellauri158.html on line 730: -- P. 2. prop. 44. coroll. 1. Hinc sequitur, a sola imaginatione pendere, quod res tam respectu praeteriti, quam futuri, ut contingentes contemplemur. ellauri158.html on line 732: -- P. 2. prop. 44. coroll. 2. De natura rationis est res sub quadam aeternitatis specie percipere. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 29.] ellauri158.html on line 733: P. 2. prop. 45. Unaquaeque cuiuscumque corporis, vel rei singularis actu existentis idea Dei aeternam et infinitam essentiam necessario involvit. [in: P. 2. prop. 46., prop. 47., P. 5. prop. 20. schol., prop. 29. schol.] ellauri158.html on line 739: P. 2. prop. 46. Cognitio aeternae et infinitae essentiae Dei, quam unaquaeque idea involvit, est adaequata et perfecta. [in: P. 2. prop. 47., P. 5. prop. 18., prop. 31.] ellauri158.html on line 742: P. 2. prop. 47. Mens humana adaequatam habet cognitionem aeternae et infinitae essentiae Dei. [in: P. 4. prop. 36., prop. 36. schol., prop. 37., P. 5. prop. 18.] ellauri158.html on line 746: P. 2. prop. 48. In mente nulla est absoluta sive libera voluntas, sed mens ad hoc vel illud volendum determinatur a causa, quae etiam ab alia determinata est, et haec iterum ab alia, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 49., prop. 49. coroll., P. 3. aff. defin. 6., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 747: -- P. 2. prop. 48. schol. Entia metaphysica sive universalia. [in: P. 2. prop. 49. coroll.] ellauri158.html on line 750: P. 2. prop. 49. In mente nulla datur volitio sive affirmatio et negatio praeter illam, quam idea, quatenus idea est, involvit. [in: P. 2. prop. 48. schol., prop. 49. coroll., prop. 49. schol., P. 3. prop. 2. schol.] ellauri158.html on line 751: -- P. 2. prop. 49. coroll. Voluntas et intellectus unum et idem sunt. ellauri158.html on line 752: -- P. 2. prop. 49. schol. De adversariorum obiectionibus. Quid haec doctrina a usum vitae conferat. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 760: P. 3. defin. 1. Causam adaequatam appello eam, cuius effectus potest clare et distincte per eandem percipi. Inadaequatam autem seu partialem illam voco, cuius effectus per ipsam solam intelligi nequit. [in: P. 3. defin. 2., prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 23., prop. 33., P. 5. prop. 31.] ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.] ellauri158.html on line 762: P. 3. defin. 3. Per affectum intelligo corporis affectiones, quibus ipsius corporis agendi potentia augetur vel minuitur, iuvatur vel coercetur, et simul harum affectionum ideas. [in: P. 3. prop. 14.] ellauri158.html on line 764: P. 3. postul. 1. Corpus humanum potest multis affici modis, quibus ipsius agendi potentia augetur vel minuitur, et etiam aliis, qui eiusdem agendi potentiam nec majorem nec minorem reddunt. [in: P. 3. prop. 12., prop. 15.] ellauri158.html on line 765: P. 3. postul. 2. Corpus humanum multas pati potest mutationes, et nihilominus retinere obiectorum impressiones seu vestigia et consequenter easdem rerum imagines. ellauri158.html on line 767: P. 3. prop. 1. Mens nostra quaedam agit, quaedam vero patitur; nempe quatenus adaequatas habet ideas, eatenus quaedam necessario agit, et quatenus ideas habet inadaequatas, eatenus necessario quaedam patitur. [in: P. 3. prop. 3., prop. 56., prop. 58., prop. 59., P. 4. prop. 23., prop. 28., P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas. ellauri158.html on line 769: P. 3. prop. 2. Nec corpus mentem ad cogitandum, nec mens corpus ad motum, neque ad quietem, nec ad aliquid (si quid est) aliud determinare potest. [in: P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 770: -- P. 3. prop. 2. schol. Mens et corpus una eademque sunt. De decreto et determinatione. ellauri158.html on line 776: P. 3. prop. 7. Conatus, quo unaquaeque res in suo esse perseverare conatur, nihil est praeter ipsius rei actualem essentiam. [in: P. 3. prop. 9., prop. 10., prop. 37., prop. 54., P. 4. defin. 8., prop. 4., prop. 5., prop. 8., prop. 15., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 20., prop. 21., prop. 22., prop. 25., prop. 26., prop. 32., prop. 33., prop. 53., prop. 60., prop. 64., P. 5. axiom. 2., prop. 8., prop. 9., prop. 25., etiam in: Ep. 66. §. 2.] ellauri158.html on line 778: P. 3. prop. 9. Mens tam quatenus claras et distinctas, quam quatenus confusas habet ideas, conatur in suo esse perseverare indefinita quadam duratione, et huius sui conatus est conscia. [in: P. 3. prop. 12., prop. 13., prop. 58.] ellauri158.html on line 779: -- P. 3. prop. 9. schol. Voluntas, appetitus, cupiditas. [in: P. 3. prop. 11. schol., prop. 27. coroll. 3., prop. 28., prop. 37., prop. 39. schol., prop. 55. coroll. 2., prop. 56., prop. 57., prop. 58., aff. defin. 1., P. 4. prop. 19., prop. 26.] ellauri158.html on line 781: P. 3. prop. 11. Quicquid corporis nostri agendi potentiam auget vel minuit, iuvat vel coercet, eiusdem rei idea mentis nostrae cogitandi potentiam auget vel minuit, iuvat vel coercet. [in: P. 3. prop. 12., prop. 34., prop. 57., prop. 59., P. 4. prop. 41., prop. 42.] ellauri158.html on line 782: -- P. 3. prop. 11. schol. Tres affectus primitivi: cupiditas, laetitia, tristitia. [in: P. 3. prop. 15., prop. 15. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 21., prop. 23., prop. 34., prop. 35., prop. 37., prop. 38., prop. 53., prop. 55., prop. 55. coroll. 2., prop. 56., prop. 57., prop. 59., aff. defin. 2., aff. defin. 3., aff. defin. 4., P. 4. prop. 8., prop. 18., prop. 29., prop. 30., prop. 41., prop. 42., prop. 43., prop. 44., prop. 51.] ellauri158.html on line 785: -- P. 3. prop. 13. coroll. Hinc sequitur quod mens ea imaginari aversatur, quae ipsius et corporis potentiam minuunt vel coercent. [in: P. 3. prop. 15. coroll., prop. 38.] ellauri158.html on line 787: P. 3. prop. 14. Si mens duobus affectibus simul affecta semel fuit, ubi postea eorum alterutro afficietur, afficietur etiam altero. [in: P. 3. prop. 15., prop. 15. coroll., prop. 16.] ellauri158.html on line 788: P. 3. prop. 15. Res quaecumque potest esse per accidens causa laetitiae, tristitiae vel cupiditatis. [in: P. 3. prop. 16., prop. 36., prop. 50., prop. 52. schol.] ellauri158.html on line 789: -- P. 3. prop. 15. coroll. Ex eo solo, quod rem aliquam affectu laetitiae vel tristitiae, cuius ipsa non est causa efficiens, contemplati sumus, eandem amare vel odio habere possumus. [in: P. 3. prop. 16., prop. 35., prop. 35. schol., prop. 41., prop. 50. schol., prop. 52. schol.] ellauri158.html on line 791: P. 3. prop. 16. Ex eo solo, quod rem aliquam aliquid habere imaginamur simile obiecto, quod mentem laetitia vel tristitia afficere solet, quamvis id, in quo res obiecto est similis, non sit horum affectuum efficiens causa, eam tamen amabimus vel odio habebimus. [in: P. 3. prop. 15. schol., prop. 17., prop. 41., prop. 46., P. 4. prop. 34.] ellauri158.html on line 792: P. 3. prop. 17. Si rem, quae nos tristitiae affectu afficere solet, aliquid habere imaginamur simile alteri, quae nos aeque magno laetitiae affectu solet afficere, eandem odio habebimus et simul amabimus. [in: prop. 17. schol.] ellauri158.html on line 794: P. 3. prop. 18. Homo ex imagine rei praeteritae aut futurae eodem laetitiae et tristitiae affectu afficitur, ac ex imagine rei praesentis. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15., P. 4. prop. 9. schol., prop. 12.] ellauri158.html on line 795: -- P. 3. prop. 18. schol. 1. Res praeterita, futura. [in: P. 4. defin. 6.] ellauri158.html on line 796: -- P. 3. prop. 18. schol. 2. Spes, metus, securitas, desperatio, gaudium, conscientiae morsus. [in: P. 3. prop. 50., prop. 50. schol., aff. defin. 13., aff. defin. 14., aff. defin. 15., P. 4. defin. 6.] ellauri158.html on line 797: P. 3. prop. 19. Qui id quod amat destrui imaginatur, contristabitur; si contra autem conservari, laetabitur. [in: P. 3. prop. 21., prop. 36. coroll., prop. 42., aff. defin. 12., aff. defin. 13., P. 5. prop. 19.] ellauri158.html on line 798: P. 3. prop. 20. Qui id quod odio habet destrui imaginatur, laetabitur. [in: P. 3. prop. 23., prop. 28., aff. defin. 11., aff. defin. 12., aff. defin. 13.] ellauri158.html on line 799: P. 3. prop. 21. Qui id quod amat laetitia vel tristitia affectum imaginatur, laetitia etiam vel tristitia afficietur; et uterque hic affectus maior aut minor erit in amante, prout uterque maior aut minor est in re amata. [in: P. 3. prop. 22., prop. 22. schol., prop. 25., prop. 26., prop. 27. coroll. 1., prop. 38., prop. 45.] ellauri158.html on line 800: P. 3. prop. 22. Si aliquem imaginamur laetitia afficere rem, quam amamus, amore erga eum afficiemur. Si contra eundem imaginamur tristitia eandem afficere, contra odio etiam contra ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 24., prop. 27. coroll. 1.] ellauri158.html on line 802: P. 3. prop. 23. Qui id quod odio habet tristitia affectum imaginatur, laetabitur; si contra idem laetitia affectum esse imaginetur, contristabitur; et uterque hic affectus maior aut minor erit, prout eius contrarius maior aut minor est in eo, quod odio habet. [in: P. 3. prop. 26., prop. 27., prop. 27. coroll. 2., prop. 35., prop. 38.] ellauri158.html on line 804: P. 3. prop. 24. Si aliquem imaginamur laetitia afficere rem, quam odio habemus, odio etiam erga eum afficiemur. Si contra eundem imaginamur tristitia eandem rem afficere, amore erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 35. schol.] ellauri158.html on line 806: P. 3. prop. 25. Id omne de nobis deque re amata affirmare conamur, quod nos vel rem amatam laetitia afficere imaginamur; et contra id omne negare, quod nos vel rem amatam tristitia afficere imaginamur. [in: P. 3. prop. 26., prop. 30. schol., prop. 40. schol., prop. 41. schol., prop. 50. schol., P. 4. prop. 49.] ellauri158.html on line 808: P. 3. prop. 26. Id omne de re, quam odio habemus, affirmare conamur, quod ipsam tristitia afficere imaginamur, et id contra negare, quod ipsam laetitia afficere imaginamur. [in: prop. 40. coroll. 2., prop. 43.] ellauri158.html on line 810: P. 3. prop. 27. Ex eo, quod rem nobis similem et quam nullo affectu prosecuti sumus, aliquo affectu affici imaginamur, eo ipso simili affectu afficimur. [in: P. 3. prop. 22. schol., prop. 23. schol., prop. 27. coroll. 1., prop. 27. coroll. 3., prop. 29., prop. 30., prop. 31., prop. 32., prop. 40., prop. 47., prop. 49. schol., prop. 52. schol., prop. 53. coroll., aff. defin. 33., aff. defin. 44., P. 4. prop. 50. schol., prop. 68. schol.] ellauri158.html on line 812: -- P. 3. prop. 27. coroll. 1. Si aliquem, quem nullo affectu prosecuti sumus, imaginamur laetitia afficere rem nobis similem, amore erga eundem afficiemur. Si contra eundem imaginamur eandem tristitia afficere, odio erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 32., aff. defin. 19., aff. defin. 20.] ellauri158.html on line 813: -- P. 3. prop. 27. coroll. 2. Rem, cuius nos miseret, odio habere non possumus ex eo, quod ipsius miseria nos tristitia afficit. ellauri158.html on line 814: -- P. 3. prop. 27. coroll. 3. Rem, cuius nos miseret, a miseria, quantum possumus, liberare conabimur. [in: P. 4. prop. 50.] ellauri158.html on line 816: P. 3. prop. 28. Id omne, quod ad laetitiam conducere imaginamur, conamur promovere, ut fiat; quod vero eidem repugnare sive ad tristitiam conducere imaginamur, amovere vel destruere conamur. [in: P. 3. prop. 29., prop. 31. coroll., prop. 32., prop. 35., prop. 36., prop. 38., prop. 39., prop. 39. schol., prop. 50. schol., prop. 51. schol., prop. 55. schol., P. 4. prop. 19., prop. 37. schol. 2., P. 5. prop. 19.] ellauri158.html on line 817: P. 3. prop. 29. Nos id omne etiam agere conabimur, quod homines cum laetitia aspicere imaginamur, et contra id agere aversabimur, quod homines aversari imaginamur. [in: P. 3. prop. 33., prop. 43., etiam in: TP cap. 7. art. 6.] ellauri158.html on line 818: -- P. 3. prop. 29. schol. Ambitio, humanitas, laus, vituperium. [in: P. 3. prop. 31. schol., prop. 53. coroll., aff. defin. 44., P. 4. prop. 37. schol. 2., etiam in: TP cap. 2. art. 24.] ellauri158.html on line 819: P. 3. prop. 30. Si quis aliquid egit, quod reliquos laetitia afficere imaginatur, is laetitia concomitante idea sui, tanquam causa, afficietur, sive se ipsum cum laetitia contemplabitur. Si contra aliquid egit, quod reliquos tristitia afficere imaginatur, se ipsum cum tristitia contra contemplabitur. [in: P. 3. prop. 34., prop. 40. schol., prop. 41. schol., prop. 43.] ellauri158.html on line 821: P. 3. prop. 31. Si aliquem imaginamur amare vel cupere vel odio habere aliquid, quod ipsi amamus, cupimus vel odio habemus, eo ipso rem constantius amabimus etc. Si autem id, quod amamus, eum aversari imaginamur, vel contra, tum animi fluctuationem patiemur. [in: P. 3. prop. 35., aff. defin. 44., P. 4. prop. 34. schol., prop. 37., P. 5. prop. 20.] ellauri158.html on line 822: -- P. 3. prop. 31. coroll. Sequitur unumquemque quantum potest conari ut unusquisque id quod ipse amat, amet et quod ipse odit, odio etiam habeat. [in: P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 823: -- P. 3. prop. 31. schol. Ambitio. [in: P. 4. app. cap. 19., etiam in: TP cap. 1. art. 5.] ellauri158.html on line 825: -- P. 3. prop. 32. schol. Homines natura invidi, ambitiosi, misericordes. [in: P. 3. prop. 55. schol., aff. defin. 23., aff. defin. 33., P. 4. prop. 34., etiam in: TP cap. 1. art. 5.] ellauri158.html on line 826: P. 3. prop. 33. Cum rem nobis similem amamus, conamur, quantum possumus, efficere, ut nos contra amet. [in: P. 3. prop. 34., prop. 38., prop. 42.] ellauri158.html on line 828: P. 3. prop. 35. Si quis imaginatur rem amatam eodem vel arctiore vinculo amicitiae, quo ipse eadem solus potiebatur, alium sibi iungere, odio erga ipsam rem amatam afficietur, et illi alteri invidebit. ellauri158.html on line 833: P. 3. prop. 37. Cupiditas, quae prae tristitia vel laetitia praeque odio vel amore oritur, eo est maior, quo affectus maior est. [in: P. 3. prop. 38., prop. 39., prop. 43., prop. 44., P. 4. prop. 15., prop. 37., prop. 44.] ellauri158.html on line 834: P. 3. prop. 38. Si quis rem amatam odio habere inceperit, ita ut amor plane aboleatur, eandem maiore odio ex pari causa prosequetur, quam si ipsam nunquam amavisset, et eo maiore, quo amor antea maior fuerat. [in: P. 3. prop. 44.] ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.] ellauri158.html on line 836: -- P. 3. prop. 39. schol. Bonum, malum. Timor, metus, verecundia, consternatio. [in: P. 3. prop. 51. schol., aff. defin. 39., aff. defin. 42., P. 4. prop. 70.] ellauri158.html on line 839: -- P. 3. prop. 40. coroll. 1. Qui, quem amat, odio erga se affectum imaginatur, odio et amore simul conflictabitur. [in: P. 3. prop. 41. coroll.] ellauri158.html on line 844: -- P. 3. prop. 41. coroll. Qui ab eo, quem odio habet, se amari imaginatur, odio et amore simul conflictabitur. ellauri158.html on line 847: P. 3. prop. 43. Odium reciproco odio augetur, et amore contra deleri potest. [in: P. 3. prop. 49. schol., P. 4. prop. 46.] ellauri158.html on line 848: P. 3. prop. 44. Odium, quod amore plane vincitur, in amorem transit; et amor propterea maior est, quam si odium non praecessisset. [in: P. 4. prop. 46.] ellauri158.html on line 851: P. 3. prop. 46. Si quis ab aliquo cuiusdam classis, sive nationis a sua diversae, laetitia vel tristitia affectus fuerit, concomitante eius idea sub nomine universali classis vel nationis tanquam causa, is non tantum illum, sed omnes eiusdem classis vel nationis amabit vel odio habebit. ellauri158.html on line 852: P. 3. prop. 47. Laetitia, quae ex eo oritur, quod scilicet rem, quam odimus, destrui aut alio malo affici imaginamur, non oritur absque ulla animi tristitia. ellauri158.html on line 854: P. 3. prop. 48. Amor et odium ex. gr. erga Petrum destruitur, si tristitia, quam hoc, et laetitia, quam ille involvit, ideae alterius causae iungatur; et eatenus uterque diminuitur, quatenus imaginamur Petrum non solum fuisse alterutrius causam. [in: P. 3. prop. 49. , P. 5. prop. 6., prop. 9.] ellauri158.html on line 855: P. 3. prop. 49. Amor et odium erga rem, quam liberam esse imaginamur, maior ex pari causa uterque debet esse, quam erga necessariam. [in: P. 3. prop. 51. schol., P. 5. prop. 5.] ellauri158.html on line 857: P. 3. prop. 50. Res quaecumque potest esse per accidens spei aut metus causa. ellauri158.html on line 858: -- P. 3. prop. 50. schol. Bona et mala omina. ellauri158.html on line 860: P. 3. prop. 51. Diversi homines ab uno eodemque obiecto diversimode affici possunt, et unus idemque homo ab uno eodemque obiecto potest diversis temporibus diversimode affici. [in: P. 4. prop. 33.] ellauri158.html on line 861: -- P. 3. prop. 51. schol. Audax, intrepidus, pusillanimus. Poenitentia et acquiescentia in se ipso. [in: P. 3. aff. defin. 25., aff. defin. 27., aff. defin. 40., aff. defin. 41., aff. defin. 42.] ellauri158.html on line 864: P. 3. prop. 53. Cum mens se ipsam suamque agendi potentiam contemplatur, laetatur; et eo magis, quo se suamque agendi potentiam distinctius imaginatur. [in: P. 3. prop. 55. schol., prop. 58., aff. defin. 25., P. 5. prop. 15.] ellauri158.html on line 865: -- P. 3. prop. 53. coroll. Haec laetitia magis magisque fovetur, quo magis homo se ab aliis laudari imaginatur. [in: P. 3. prop. 55. coroll. 1., P. 4. prop. 52. schol.] ellauri158.html on line 868: -- P. 3. prop. 55. coroll. 1. Haec tristitia magis ac magis fovetur, si se ab aliis vituperari imaginatur. [in: P. 4. prop. 52. schol.] ellauri158.html on line 870: -- P. 3. prop. 55. coroll. 2. Nemo virtutem alicui nisi aequali invidet. ellauri158.html on line 872: P. 3. prop. 56. Laetitiae, tristitiae et cupiditatis, et consequenter uniuscuiusque affectus, qui ex his componitur, ut animi fluctuationis, vel qui ab his derivatur, nempe amoris, odii, spei, metus etc., tot species dantur, quot sunt species obiectorum, a quibus afficimur. [in: P. 4. prop. 33.] ellauri158.html on line 873: -- P. 3. prop. 56. schol. Luxuria, ebrietas, libido, avaritia, ambitio. [in: P. 3. aff. defin. 44., aff. defin. 45., aff. defin. 46., aff. defin. 47., aff. defin. 48.] ellauri158.html on line 874: P. 3. prop. 57. Quilibet uniuscuiusque individui affectus ab affectu alterius tantum discrepat, quantum essentia unius ab essentia alterius differt. [in: P. 3. prop. 57. schol.] ellauri158.html on line 876: P. 3. prop. 58. Praeter laetitiam et cupiditatem, quae passiones sunt, alii laetitiae et cupiditatis affectus dantur, qui ad nos, quatenus agimus, referuntur. [in: P. 3. prop. 59.] ellauri158.html on line 877: P. 3. prop. 59. Inter omnes affectus, qui ad mentem, quatenus agit, referuntur, nulli alii sunt, quam qui ad laetitiam vel cupiditatem referuntur. [in: P. 4. prop. 34., prop. 51., prop. 63., prop. 63. coroll., P. 5. prop. 10. schol., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 42.] ellauri158.html on line 881: P. 3. gener. aff. defin. Affectus, qui animi pathema dicitur, est confusa idea, qua mens maiorem vel minorem sui corporis vel alicuius eius partis existendi vim, quam antea, affirmat, et qua data ipsa mens ad hoc potius, quam ad illud cogitandum determinatur. [in: P. 4. prop. 7., prop. 7. coroll., prop. 8., prop. 9., prop. 14., P. 5. prop. 3., prop. 4. coroll., prop. 17., prop. 34., prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 901: Ebrietas ellauri158.html on line 914: Laetitia Libido ellauri158.html on line 916: Metus ellauri158.html on line 932: P. 3. aff. defin. 1. Cupiditas est ipsa hominis essentia, quatenus ex data quacumque eius affectione determinata concipitur ad aliquid agendum. [in: P. 4. prop. 15., prop. 18., prop. 19., prop. 21., prop. 37., prop. 59., prop. 61., P. 5. prop. 26., prop. 28.] ellauri158.html on line 933: P. 3. aff. defin. 2. Laetitia est hominis transitio a minore ad maiorem perfectionem. [in: P. 5. prop. 17., prop. 27.] ellauri158.html on line 935: P. 3. aff. defin. 4. Admiratio est rei alicuius imaginatio, in qua mens defixa propterea manet, quia haec singularis imaginatio nullam cum reliquis habet connexionem. [in: P. 4. prop. 59.] ellauri158.html on line 937: P. 3. aff. defin. 6. Amor est laetitia concomitante idea causae externae. [in: P. 3. aff. defin. 7., P. 4. prop. 34. schol., prop. 44., prop. 57., P. 5. prop. 2., prop. 15., prop. 17. coroll., prop. 32. coroll.] ellauri158.html on line 939: P. 3. aff. defin. 8. Propensio est laetitia concomitante idea alicuius rei, quae per accidens causa est laetitiae. ellauri158.html on line 942: P. 3. aff. defin. 11. Irrisio est laetitia orta ex eo, quod aliquid, quod contemnimus in re, quam odimus, inesse imaginamur. ellauri158.html on line 943: P. 3. aff. defin. 12. Spes est inconstans laetitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47.] ellauri158.html on line 944: P. 3. aff. defin. 13. Metus est inconstans tristitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47., prop. 63.] ellauri158.html on line 945: P. 3. aff. defin. 14. Securitas est laetitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de qua dubitandi causa sublata est. ellauri158.html on line 946: P. 3. aff. defin. 15. Desperatio est tristitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de qua dubitandi causa sublata est. ellauri158.html on line 947: P. 3. aff. defin. 16. Gaudium est laetitia concomitante idea rei praeteritae, quae praeter spem evenit. ellauri158.html on line 948: P. 3. aff. defin. 17. Conscientiae morsus est tristitia concomitante idea rei praeteritae, quae praeter spem evenit. ellauri158.html on line 954: P. 3. aff. defin. 23. Invidia est odium, quatenus hominem ita afficit, ut ex alterius felicitate contristetur, et contra ut ex alterius malo gaudeat. [in: P. 5. prop. 20.] ellauri158.html on line 955: P. 3. aff. defin. 24. Misericordia est amor, quatenus hominem ita afficit, ut ex bono alterius gaudeat, et contra ut ex alterius malo contristetur. ellauri158.html on line 956: P. 3. aff. defin. 25. Acquiescentia in se ipso est laetitia orta ex eo, quod homo se ipsum suamque agendi potentiam contemplatur. [in: P. 4. prop. 52., P. 5. prop. 27., prop. 32., prop. 36. schol.] ellauri158.html on line 958: P. 3. aff. defin. 27. Poenitentia est tristitia concomitante idea alicuius facti, quod nos ex libero mentis decreto fecisse credimus. [in: P. 4. prop. 54.] ellauri158.html on line 961: P. 3. aff. defin. 30. Gloria est laetitia concomitante idea alicuius nostrae actionis, quam alios laudare imaginamur. [in: P. 4. prop. 49., prop. 58., P. 5. prop. 36. schol.] ellauri158.html on line 963: P. 3. aff. defin. 32. Desiderium est cupiditas sive appetitus re aliqua potiundi, quae eiusdem rei memoria fovetur, et simul aliarum rerum memoria, quae eiusdem rei appetendae existentiam secludunt, coercetur. ellauri158.html on line 967: P. 3. aff. defin. 35. Benevolentia est cupiditas benefaciendi ei, cuius nos miseret. ellauri158.html on line 970: P. 3. aff. defin. 38. Crudelitas seu saevitia est cupiditas, qua aliquis concitatur ad malum inferendum ei, quem amamus, vel cuius nos miseret. ellauri158.html on line 971: P. 3. aff. defin. 39. Timor est cupiditas maius quod metuimus malum minore vitandi. ellauri158.html on line 972: P. 3. aff. defin. 40. Audacia est cupiditas, qua aliquis incitatur ad aliquid agendum cum periculo, quod eius aequales subire metuunt. [in: P. 4. prop. 69.] ellauri158.html on line 973: P. 3. aff. defin. 41. Pusillanimitas dicitur de eo, cuius cupiditas coercetur timore periculi, quod eius aequales subire audent. [in: P. 4. prop. 69.] ellauri158.html on line 974: P. 3. aff. defin. 42. Consternatio dicitur de eo, cuius cupiditas malum vitandi coercetur admiratione mali, quod timet. ellauri158.html on line 975: P. 3. aff. defin. 43. Humanitas seu modestia est cupiditas ea faciendi quae hominibus placent, et omittendi quae displicent. ellauri158.html on line 977: P. 3. aff. defin. 45. Luxuria est immoderata convivandi cupiditas vel etiam amor. ellauri158.html on line 978: P. 3. aff. defin. 46. Ebrietas est immoderata potandi cupiditas et amor. ellauri158.html on line 979: P. 3. aff. defin. 47. Avaritia est immoderata divitiarum cupiditas et amor. ellauri158.html on line 980: P. 3. aff. defin. 48. Libido est etiam cupiditas et amor in commiscendis corporibus. ellauri158.html on line 984: P. 4. praef. [in: P. 4. defin. 2., prop. 39., prop. 59., prop. 65., etiam in: TIE §. 12.] ellauri158.html on line 989: P. 4. defin. 4. Easdem res singulares voco possibiles, quatenus, dum ad causas, ex quibus produci debent, attendimus, nescimus, an ipsae determinatae sint ad easdem producendum. [in: P. 4. prop. 12.] ellauri158.html on line 990: P. 4. defin. 5. Per contrarios affectus intelligam eos, qui hominem in diversum trahunt, quamvis eiusdem sint generis, ut luxuries et avaritia, quae amoris sunt species; nec natura, sed per accidens sunt contrarii. ellauri158.html on line 991: P. 4. defin. 6. Quid per affectum erga rem futuram, praesentem, et praeteritam intelligam, explicui in schol. 1. et 2. prop. 18. P. 3. quod vide. [in: P. 4. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 992: P. 4. defin. 7. Per finem, cuius causa aliquid facimus, appetitum intelligo. ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.] ellauri158.html on line 995: P. 4. axiom. Nulla res singularis in rerum natura datur, qua potentior et fortior non detur alia. Sed quacumque data datur alia potentior, a qua illa data potest destrui. [in: P. 4. prop. 3., prop. 7., P. 5. prop. 37. schol.] ellauri158.html on line 997: P. 4. prop. 1. Nihil, quod idea falsa positivum habet, tollitur praesentia veri, quatenus verum. [in: P. 4. prop. 14.] ellauri158.html on line 1000: P. 4. prop. 3. Vis, qua homo in existendo perseverat, limitata est et a potentia causarum externarum infinite superatur. [in: P. 4. prop. 4., prop. 6., prop. 15., prop. 43., prop. 69.] ellauri158.html on line 1001: P. 4. prop. 4. Fieri non potest, ut homo non sit naturae pars et ut nullas possit pati mutationes, nisi quae per solam suam naturam possint intelligi, quarumque adaequata sit causa. [in: P. 4. prop. 68. schol.] ellauri158.html on line 1002: -- P. 4. prop. 4. coroll. Hinc sequitur, hominem necessario passionibus esse semper obnoxium, communemque naturae ordinem sequi et eidem parere, seseque eidem, quantum rerum natura exigit, accommodare. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., etiam in: TP cap. 1. art. 5.] ellauri158.html on line 1003: P. 4. prop. 5. Vis et incrementum cuiuscumque passionis, eiusque in existendo perseverantia non definitur potentia, qua nos in existendo perseverare conamur, sed causae externae potentia cum nostra comparata. [in: P. 4. prop. 6., prop. 7., prop. 15., prop. 43., prop. 69., P. 5. prop. 8., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1005: P. 4. prop. 7. Affectus nec coerceri nec tolli potest, nisi per affectum contrarium et fortiorem affectu coercendo. [in: P. 4. prop. 7. coroll., prop. 14., prop. 15., prop. 37. schol. 2., prop. 69.] ellauri158.html on line 1006: -- P. 4. prop. 7. coroll. Affectus, quatenus ad mentem refertur, nec coerceri nec tolli potest nisi per ideam corporis affectionis contrariae et fortioris affectione, qua patimur. ellauri158.html on line 1007: P. 4. prop. 8. Cognitio boni et mali nihil aliud est, quam laetitiae vel tristitiae affectus, quatenus eius sumus conscii. [in: P. 4. prop. 14., prop. 15., prop. 19., prop. 29., prop. 30., prop. 63. coroll., prop. 64.] ellauri158.html on line 1011: -- P. 4. prop. 9. coroll. Imago rei futurae vel praeteritae, hoc est, rei, quam cum relatione ad tempus futurum vel praeteritum secluso praesenti contemplamur, ceteris paribus debilior est imagine rei praesentis, et consequenter affectus erga rem futuram vel praeteritam, ceteris paribus remissior est affectu erga rem praesentem. [in: P. 4. prop. 12. coroll., prop. 16., prop. 60. schol.] ellauri158.html on line 1012: P. 4. prop. 10. Erga rem futuramm, quam cito affuturam imaginamur, intensius afficimur quam si eius existendi tempus longius a praesenti distare imaginaremur; et memoria rei, quam non diu praeteriisse imaginamur, intensius etiam afficimur, quam si eandem diu praeteriisse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 12. coroll.] ellauri158.html on line 1014: P. 4. prop. 11. Affectus erga rem, quam ut necessariam imaginamur, ceteris paribus intensior est, quam erga possibilem vel contingentem, sive non necessariam. [in: P. 5. prop. 5.] ellauri158.html on line 1015: P. 4. prop. 12. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut possibilem imaginamur, ceteris paribus intensior est, quam erga contingentem. [in: P. 4. prop. 12. coroll.] ellauri158.html on line 1016: -- P. 4. prop. 12. coroll. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut contingentem imaginamur, multo remissior est, quam si rem in praesenti nobis adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 17.] ellauri158.html on line 1017: P. 4. prop. 13. Affectus erga rem contingentem, quam scimus in praesenti non existere, ceteris paribus remissior est, quam affectus erga rem praeteritam. ellauri158.html on line 1018: P. 4. prop. 14. Vera boni et mali cognitio, quatenus vera, nullum affectum coercere potest; sed tantum quatenus ut affectus consideratur. ellauri158.html on line 1019: P. 4. prop. 15. Cupiditas, quae ex vera boni et mali cognitione oritur, multis aliis cupiditatibus, quae ex affectibus, quibus conflictamur, oriuntur, restingui vel coerceri potest. [in: P. 4. prop. 16.] ellauri158.html on line 1020: P. 4. prop. 16. Cupiditas, quae ex cognitione boni et mali, quatenus haec cognitio futurum respicit, oritur, facilius rerum cupiditate, quae in praesentia suaves sunt, coerceri vel restingui potest. [in: P. 4. prop. 17., prop. 62. schol.] ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt. ellauri158.html on line 1023: P. 4. prop. 18. Cupiditas, quae ex laetitia oritur, ceteris paribus fortior est cupiditate, quae ex tristitia oritur. [in: P. 4. prop. 56. schol., prop. 66. schol.] ellauri158.html on line 1025: P. 4. prop. 19. Id unusquisque ex legibus suae naturae necessario appetit vel aversatur, quod bonum vel malum esse iudicat. [in: P. 4. prop. 35., prop. 37., prop. 37. schol. 2., prop. 46., prop. 59.] ellauri158.html on line 1026: P. 4. prop. 20. Quo magis unusquisque suum utile quaerere, hoc est, suum esse conservare conatur et potest, eo magis virtute praeditus est; et contra, quatenus unusquisque suum utile, hoc est, suum esse conservare negligit, eatenus est impotens. [in: P. 4. prop. 35. coroll. 2., prop. 37. schol. 2.] ellauri158.html on line 1028: P. 4. prop. 21. Nemo potest cupere beatum esse, bene agere et bene viverem qui simul non cupiat esse, agere et viverem hoc estm actu existere. [in: P. 4. prop. 22. coroll.] ellauri158.html on line 1030: -- P. 4. prop. 22. coroll. Conatus sese conservandi primum et unicum virtutis est fundamentum. [in: P. 4. prop. 24., prop. 25., prop. 26., prop. 56., P. 5. prop. 41.] ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.] ellauri158.html on line 1037: P. 4. prop. 28. Summum mentis bonum est Dei cognitio, et summa mentis virtus Deum cognoscere. [in: P. 4. prop. 36., P. 5. prop. 20., prop. 25., prop. 27.] ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.] ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.] ellauri158.html on line 1041: -- P. 4. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, quod quo res aliqua magis cum nostra natura convenit, eo nobis est utilior seu magis bona, et contra quo res aliqua nobis est utilior, eatenus cum nostra natura magis convenit. [in: P. 4. prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 72.] ellauri158.html on line 1044: P. 4. prop. 33. Homines natura discrepare possunt, quatenus affectibus, qui passiones sunt, conflictantur, et eatenus etiam unus idemque homo varius est et inconstans. [in: P. 4. prop. 35., prop. 37. schol. 2.] ellauri158.html on line 1050: -- P. 4. prop. 35. schol. De vita sociali et solitaria. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2.] ellauri158.html on line 1053: P. 4. prop. 37. Bonum, quod unusquisque, qui sectatur virtutem, sibi appetit, reliquis hominibus etiam cupiet, et eo magis, quo maiorem Dei habuerit cognitionem. [in: P. 4. prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 46., prop. 50., prop. 51., prop. 68. schol., prop. 70., prop. 71., prop. 73., prop. 73. schol., P. 5. prop. 4. schol., prop. 20.] ellauri158.html on line 1054: -- P. 4. prop. 37. schol 1. Religio, pietas; honestum, turpe. [in: P. 4. prop. 45. coroll. 2., prop. 58., app. cap. 15., app. cap. 25., P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 1055: -- P. 4. prop. 37. schol 2. De statu hominis naturali et civili. Peccatum et meritum; iustum et inustum. [in: P. 4. prop. 37. schol 1. prop. 45. coroll. 2., prop. 73., app. cap. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 1056: P. 4. prop. 38. Id quod corpus humanum ita disponit, ut pluribus modis possit affici, vel quod idem aptum reddit ad corpora externa pluribus modis afficiendum, homini est utile; et eo utilius, quo corpus ab eo aptius redditur, ut pluribus modis afficiatur, aliaque corpora afficiat; et contra id noxium est, quod corpus ad haec minus aptum reddit. [in: P. 4. prop. 39., prop. 41., prop. 42., prop. 43., app. cap. 27., P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1057: P. 4. prop. 39. Quae efficiunt, ut motus et quietis ratio, quam corporis humani partes ad invicem habent, conservetur, bona sunt; et ea contra mala, quae efficiunt, ut corporis humani partes aliam ad invicem motus et quietis habeant rationem. [in: P. 4. prop. 42., app. cap. 27.] ellauri158.html on line 1058: -- P. 4. prop. 39. schol. De corporis mutatione in morte et morbo. [in: P. 5. prop. 38. schol.] ellauri158.html on line 1059: P. 4. prop. 40. Quae ad hominum communem societatem conducunt, sive quae efficiunt, ut homines concorditer vivant, utilia sunt, et illa contra mala, quae discordiam in civitatem inducunt. ellauri158.html on line 1060: P. 4. prop. 41. Laetitia directe mala non est, sed bona; tristitia autem contra directe est mala. [in: P. 4. prop. 43., prop. 45. schol. 2., prop. 47., prop. 50., prop. 59.] ellauri158.html on line 1061: P. 4. prop. 42. Hilaritas excessum habere nequit, sed semper bona est, et contra melancholia semper mala. ellauri158.html on line 1062: P. 4. prop. 43. Titillatio excessum habere potest et mala esse; dolor autem eatenus potest esse bonus, quatenus titillatio seu laetitia est mala. [in: P. 4. prop. 44., prop. 47., prop. 59.] ellauri158.html on line 1063: P. 4. prop. 44. Amor et cupiditas excessum habere possunt. ellauri158.html on line 1067: -- P. 4. prop. 45. coroll. 1. Invidia, irrisio, contemptus, ira, vindicta et reliqui affectus, qui ad odium referuntur vel ex eodem oriuntur, mali sunt. [in: P. 4. prop. 45. schol. 2., prop. 46., prop. 59.] ellauri158.html on line 1068: -- P. 4. prop. 45. coroll. 2. Quicquid ex eo, quod odio affecti sumus, appetimus, turpe et in civitate iniustum est. ellauri158.html on line 1069: -- P. 4. prop. 45. schol 2. Irrisio et risus. Rebus uti et iis delectari est viri sapientis. [in: P. 4. app. cap. 31.] ellauri158.html on line 1070: P. 4. prop. 46. Qui ex ductu rationis vivit, quantum potest, conatur alterius in ipsum odium, iram, contemptum etc. amore contra sive generositate compensare. [in: P. 4. prop. 73. schol., P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1071: -- P. 4. prop. 46. schol. Qui studet odium amore expugnare, ille laetus et secure pugnat. [in: P. 4. app. cap. 15., P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1072: P. 4. prop. 47. Spei et metus affectus non possunt esse per se boni. ellauri158.html on line 1074: P. 4. prop. 48. Affectus existimationis et despectus semper mali sunt. ellauri158.html on line 1076: P. 4. prop. 50. Commiseratio in homine, qui ex ductu rationis vivit, per se mala et inutilis est. ellauri158.html on line 1080: P. 4. prop. 51. Favor rationi non repugnat, sed cum eadem convenire et ab eadem oriri potest. ellauri158.html on line 1082: P. 4. prop. 52. Acquiescentia in se ipso ex ratione oriri potest, et ea sola acquiescentia, quae ex ratione oritur, summa est quae potest dari. [in: P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1085: P. 4. prop. 54. Poenitentia virtus non est, sive ex ratione non oritur, sed is, quem facti poenitet, bis miser seu impotens est. ellauri158.html on line 1089: -- P. 4. prop. 56. coroll. Hinc clare sequitur, superbos et abiectos maxime affectibus esse obnoxios. ellauri158.html on line 1097: Tähän tahtoisin käydä läpitte Kiroilevan siilin disposition. Pentti kielsi hollannintamasta sen töitä latinasta, ettei hullut persut kävisi siihen käsixi. ellauri158.html on line 1102: propositionum, definitionum et al. qui in e t h i c e continentur, ellauri158.html on line 1109: P. 4. prop. 59. Ad omnes actiones, ad quas ex affectu, qui passio est, determinamur, possumus absque eo a ratione determinari. [in: P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 1111: P. 4. prop. 60. Cupiditas, quae oritur ex laetitia vel tristitia, quae ad unam vel ad aliquot, non autem ad omnes corporis partes refertur, rationem utilitatis totius hominis non habet. ellauri158.html on line 1112: -- P. 4. prop. 60. schol. Valetudinis cura. [in: P. 4. app. cap. 30.] ellauri158.html on line 1114: P. 4. prop. 62. Quatenus mens ex rationis dictamine res concipit, aeque afficitur, sive idea sit rei futurae vel praeteritae, sive praesentis. [in: P. 4. prop. 66.] ellauri158.html on line 1116: P. 4. prop. 63. Qui metu ducitur et bonum, ut malum vitet, agit, is ratione non ducitur. [in: P. 4. prop. 67., prop. 73., app. cap. 31.] ellauri158.html on line 1118: -- P. 4. prop. 63. coroll. Cupiditate, quae ex ratione oritur, bonum directe sequimur et malum indirecte fugimus. [in: P. 4. prop. 65., prop. 65. coroll., prop. 67., P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1121: -- P. 4. prop. 64. coroll. Hinc sequitur, quod si mens humana non nisi adaequatas haberet ideas, nullam mali formaret notionem. [in: P. 4. prop. 68.] ellauri158.html on line 1122: P. 4. prop. 65. De duobus bonis maius et de duobus malis minus ex rationis ductu sequemur. [in: P. 4. prop. 66., prop. 66. coroll.] ellauri158.html on line 1123: -- P. 4. prop. 65. coroll. Malum minus pro maiore bono ex rationis ductu sequemur, et bonum minus, quod causa est maioris mali, negligemus. [in: P. 4. prop. 66. coroll.] ellauri158.html on line 1124: P. 4. prop. 66. Bonum maius futurum prae minore praesenti, et malum praesens, quod causa est futura alicuius mali, ex rationis ductu appetemus. [in: P. 4. prop. 66. coroll.] ellauri158.html on line 1125: -- P. 4. prop. 66. coroll. Malum praesens minus, quod est causa maioris futuri boni, ex rationis ductu appetemus, et bonum praesens minus, quod causa est maioris futuri mali, negligemus. ellauri158.html on line 1127: P. 4. prop. 67. Homo liber de nulla re minus, quam de morte cogitat, et eius sapientia non mortis, sed vitae meditatio est. ellauri158.html on line 1128: P. 4. prop. 68. Si homines liberi nascerentur, nullum boni et mali formarent conceptum, quamdiu liberi essent. ellauri158.html on line 1133: P. 4. prop. 70. Homo liber qui inter ignaros vivit, eorum, quantum potest, beneficia declinare studet. ellauri158.html on line 1134: -- P. 4. prop. 70. schol. In declinandis beneficiis ratio utilis et honesti habenda est. [in: P. 4. app. cap. 18.] ellauri158.html on line 1139: P. 4. prop. 73. Homo, qui ratione ducitur, magis in civitate, ubi ex communi decreto vivit, quam in solitudine, ubi sibi soli obtemperat, liber est. ellauri158.html on line 1140: -- P. 4. prop. 73. schol. Vera hominis libertas est vera vita et religio. [in: P. 4. app. cap. 15.] ellauri158.html on line 1152: P. 5. prop. 1. Prout cogitationes rerumque ideae ordinantur et concatenantur in mente, ita corporis affectiones seu rerum imagines ad amussim ordinantur et concatenantur in corpore. [in: P. 5. prop. 10.] ellauri158.html on line 1153: P. 5. prop. 2. Si animi commotionem seu affectum a causae externae cogitatione amoveamus et aliis iungamus cogitationibus, tum amor seu odium erga causam externam, ut et animi fluctuationes quae ex his affectibus oriuntur, destruentur. [in: P. 5. prop. 4. schol., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1154: P. 5. prop. 3. Affectus, qui passio est, desinit esse passio, simulatque eius claram et distinctam formamus ideam. [in: P. 5. prop. 18. schol., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1155: -- P. 5. prop. 3. coroll. Affectus igitur eo magis in nostra potestate est et mens ab eo minus patitur quo nobis est notior. [in: P. 5. prop. 42.] ellauri158.html on line 1156: P. 5. prop. 4. Nulla est corporis affectio, cuius aliquem clarum et distinctum non possumus formare conceptum. [in: P. 5. prop. 4. coroll., prop. 14.] ellauri158.html on line 1157: -- P. 5. prop. 4. coroll. Hinc sequitur, nullum esse affectum, cuius non possumus aliquem clarum et distinctum formare conceptum. ellauri158.html on line 1159: P. 5. prop. 5. Affectus erga rem, quam simpliciter et non ut necessariam neque ut possibilem, neque ut contingentem imaginamur, ceteris paribus omnium est maximus. [in: P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 1160: P. 5. prop. 6. Quatenus mens res omnes ut necessarias intelligit, eatenus maiorem in affectus potentiam habet, seu minus ab iisdem patitur. [in: P. 5. prop. 10. schol.] ellauri158.html on line 1165: P. 5. prop. 9. Affectus, qui ad plures et diversas causas refertur, quas mens cum ipso affectu simul contemplatur, minus noxius est, et minus per ipsum patimur, et erga unamquamque causam minus afficimur, quam alius aeque magnus affectus, qui ad unam solam vel pauciores causas refertur. [in: P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1166: P. 5. prop. 10. Quamdiu affectibus, qui nostrae naturae sunt contrarii, non conflictamur, tamdiu potestatem habemus ordinandi et concatenandi corporis affectiones secundum ordinem ad intellectum. [in: P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad plures res refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1169: P. 5. prop. 12. Rerum imagines facilius imaginibus, quae ad res referuntur, quas clare et distincte intelligimus, iunguntur, quam aliis. [in: P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1170: P. 5. prop. 13. Quo imago aliqua pluribus aliis iuncta est, eo saepius viget. [in: P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1172: P. 5. prop. 15. Qui se suosque affectus clare et distincte intelligit, Deum amat, et eo magis, quo se suosque affectus magis intelligit. [in: P. 5. prop. 16., prop. 20. schol., prop. 39.] ellauri158.html on line 1173: P. 5. prop. 16. Hic erga Deum amor mentem maxime occupare debet. [in: P. 5. prop. 20. schol., prop. 39.] ellauri158.html on line 1174: P. 5. prop. 17. Deus expers est passionum, nec ullo laetitiae aut tristitiae affectu afficitur. [in: P. 5. prop. 17. coroll.] ellauri158.html on line 1178: abet. [in: P. 5. prop. 19.] ellauri158.html on line 1182: P. 5. prop. 19. Qui Deum amat, conari non potest, ut Deus ipsum contra amet. ellauri158.html on line 1183: P. 5. prop. 20. Hic erga Deum amor neque invidiae neque zelotypiae affectu inquinari potest; sed eo magis fovetur, quo plures homines eodem amoris vinculo cum Deo iunctos imaginamur. ellauri158.html on line 1185: P. 5. prop. 21. Mens nihil imaginari potest, neque rerum praeteritarum recordari, nisi durante corpore. [in: P. 5. prop. 29., prop. 31., prop. 34., prop. 38. schol., prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 1186: P. 5. prop. 22. In Deo tamen datur necessario idea, quae huius et illius corporis humani essentiam sub aeternitatis specie exprimit. [in: P. 5. prop. 23.] ellauri158.html on line 1187: P. 5. prop. 23. Mens humana non potest cum corpore absolute destrui, sed eius aliquid remanet quod aeternum est. [in: P. 5. prop. 29., prop. 31., prop. 38., prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 1195: P. 5. prop. 29. Quicquid mens sub specie aeternitatis intelligit, id ex eo non intelligit, quod corporis praesentem actualem existentiam concipit; sed ex eo, quod corporis essentiam concipit sub specie aeternitatis. [in: P. 5. prop. 31., prop. 32. coroll., prop. 37., prop. 38., prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 1197: P. 5. prop. 30. Mens nostra quatenus se et corpus sub aeternitatis specie cognoscit, eatenus Dei cognitionem necessario habet, scitque se in Deo esse et per Deum concipi. [in: P. 5. prop. 31., prop. 32.] ellauri158.html on line 1198: P. 5. prop. 31. Tertium cognitionis genus pendet a mente, tamquam a formali causa, quatenus mens ipsa aeterna est. [in: P. 5. prop. 33.] ellauri158.html on line 1200: P. 5. prop. 32. Quicquid intelligimus tertio cognitionis genere, eo delectamur, et quidem concomitante idea Dei tamquam causa. [in: P. 5. prop. 32. coroll., prop. 36., prop. 42.] ellauri158.html on line 1202: P. 5. prop. 33. Amor Dei intellectualis, qui ex tertio cognitionis genere oritur, est aeternus. [in: P. 5. prop. 33. schol., prop. 37., prop. 39.] ellauri158.html on line 1205: -- P. 5. prop. 34. coroll. Hinc sequitur nullum amorem praeter amorem intellectualem esse aeternum. ellauri158.html on line 1206: -- P. 5. prop. 34. schol. Communis hominum opinio de aeternitate. ellauri158.html on line 1208: P. 5. prop. 36. Mentis amor intellectualis erga Deum est ipse Dei amor, quo Deus se ipsum amat, non quatenus infinitus est, sed quatenus per essentiam humanae mentis sub specie aeternitatis consideratam explicari potest, hoc est, mentis erga Deum amor intellectualis pars est infiniti amoris, quo Deus se ipsum amat. [in: P. 5. prop. 42.] ellauri158.html on line 1209: -- P. 5. prop. 36. coroll. Hinc sequitur, quod Deus, quatenus seipsum amat, homines amat, et consequenter quod amor Dei erga homines et mentis erga Deum amor intellectualis unum et idem sit. ellauri158.html on line 1210: -- P. 5. prop. 36. schol. Beatitudo sive libertas nostra consistit in constanti et aeterno erga Deum amore sive in amore Deum erga homines. [in: P. 5. prop. 42.] ellauri158.html on line 1216: P. 5. prop. 38. Quo plures res secundo et tertio cognitionis genere mens intelligit, eo minus ipsa ab affectibus, qui mali sunt, patitur et mortem minus timet. [in: P. 5. prop. 42.] ellauri158.html on line 1218: P. 5. prop. 39. Qui corpus ad plurima aptum habet, is mentem habet, cuius maxima pars est aeterna. ellauri158.html on line 1219: -- P. 5. prop. 39. schol. De hominis felicitate et infelicitate. ellauri158.html on line 1220: P. 5. prop. 40. Quo unaquaeque res plus perfectionis habet, eo magis agit et minus patitur, et contra quo magis agit, eo perfectior est. [in: P. 5. prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 1221: -- P. 5. prop. 40. coroll. Hinc sequitur, partem mentis, quae remanet, quantacunque ea sit, perfectiorem esse reliqua. ellauri158.html on line 1222: -- P. 5. prop. 40. schol. Mens nostra quatenus intelligit aeterna cogitandi modus est. ellauri158.html on line 1223: P. 5. prop. 41. Quamvis nesciremus, mentem nostram aeternam esse, pietatem tamen et religionem et absolute omnia, quae ad animositatem et generositatem referri ostendimus in quarta parte, prima haberemus. ellauri158.html on line 1224: -- P. 5. prop. 41. schol. Communis vulgi persuasio de vita aeterna. ellauri158.html on line 1231: eteenpäin ellauri159.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri159.html on line 18: et" href="mystyle.css"> ellauri159.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri159.html on line 24: eteenpäin ellauri159.html on line 36: Kazokaa toin teille kaverit nää 20 kivitaulua - oops - KRASH - siis nää 10 kivitaulua jossa on jumalan meile asettamat käskyt. Sanoi Mooses palatessaan Siinain vuorelta. Rinne oli aika hankala. ellauri159.html on line 43: Se mitä tässä ajan takaa on että miten albumin 98 luonnetaksonomioihin saadaan takas mukaan se niistä poispudotettu arvoaxeli. Epäilemättä kullakin luonnetyypillä on omat helmasyntinsä ja luonnolliset hyveensä. Mutta niitä ei saa esiin ellei mukaan ota jotain preferenssejä. Todennäköisesti se on kaikkien uskontojen peukuttama tiimiajattelu. Siihenhän uskontoja tarvitaan. Niinkuin Jepu sanoi, en tullut noutamaan jo lunastettuja, vaan ostamaan ylijääneitä kelvottomia. Eli siis matelijanaivo luonnostaan johtaa apinoita tekemään tietyntapaisia temppuja, ja yliminä käskyineen ohjaa sitä suositettuun käytöxeen, joka hyödyttää tiimin johtoa. (Tai siis tarkoitan, koko tiimiä, sanoo nilkki yskähdellen nyrkkiinsä. Tää on win-win tilanne, I win a lot and you guys win a tiny bit. Älkää olko kateita, se on 1 tappavista synneistä.) Just tätä angstasi Paavali Roomalaiskirjeen 7. luvussa. ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. ‏עשרת הדברים‎, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21). ellauri159.html on line 49: Raamatussa toisena käskynä on kielto jumalankuvien valmistamiseen. Katolisessa ja luterilaisessa kymmenessä käskyssä tuo käsky on jätetty pois tai katsottu ensimmäiseen sisältyväksi lisähuomautukseksi, ja viimeinen käsky jaettu kahteen osaan. Muiden kirkkokuntien numeroinneissa ensimmäisiä käskyjä on eroteltu ja esitetty pidemmässä muodossa. Akun numeroinnissa neljäs käsky on ainoa, johon sisältyy lupaus: "että kauan eläisit ja menestyisit". Tämä liittyy siihen, että juutalaisuudessa ei uskottu kuoleman jälkeiseen elämään vaan palkintoa hyville ihmisille odotettiin tulevaksi maanpäällisessä elämässä. ellauri159.html on line 51: Kuudes käsky (Älä tapa) voi tuntua ristiriitaiselta, sillä Raamattu antaa kuolemantuomion varsin monesta asiasta ja hyväksyy sodankäynnin. Hepreankielinen alkuteksti לֹ ֥֖א תִּֿרְצָֽ֖ח׃ (lo tirtzakh) tarkoittaa pikemminkin "älä murhaa". Raamatun syntyaikojen kielenkäytössä se olisi voinut merkitä myös "älä murhaa oman heimosi jäsentä", rajoittamatta enempää. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin varsin kiistanalainen, joskin osittain uskottava Lähi-idän aikaisimman tiedetyn kulttuurin siirtyvän elämäntavan sekä sellaiseen liittyvän, nykyään kuolleen moraalisäännöstön tähden. ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli. ellauri159.html on line 55: Raamatun mukaan toisella kerralla Jumala puhui vuorella Moosekselle, että heidän täytyy pyhittyä kahden päivän ajan, jolloin tulee vaatteetkin pestä kolmatta päivää varten, ja varoitti astumasta vuorelle tai koskemasta siihen tuona aikana kuolemanrangaistuksen uhalla, kunnes Pitkän torven puhallus purkaa kiellon, jonka jälkeen kansa saa tulla vuorelle. Myös naiseen yhtyminen oli kielletty tuon kolmen päivän pyhityksen aikana. No arvasinhan että se pyhittyminen sisälsi myös tän. Juutalaisten jumala on vitun mustasukkainen. ellauri159.html on line 57: Kolmannella kerralla Mooses vei kansan vuoren lähelle vetopasuunan soidessa. Raamatun mukaan Jumala astui alas Siinain vuorelle tulen muodossa, ja siksi vuori oli savun peitossa. Mooses ja hänen veljensä Aaron menivät ylös vuorelle, jossa he saivat käskyt messiin varmaan niillä kivitauluilla. Aaroniltako ne loput taulut luiskahti? Saatanan tunari. ellauri159.html on line 334: et" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's house ellauri159.html on line 357: et" title="Thou shalt not covet">Thou shalt not covet thy neighbour's wife ellauri159.html on line 403: You shall set up these stones, which I command you today, on Mount Gerizim. ellauri159.html on line 417:
14. A: Augustine follows the Talmud in combining verses 3–6, but omits the prologue as a commandment and divides the prohibition on coveting in two and following the word order of Deuteronomy 5:21 rather than Exodus 20:17.

ellauri162.html on line 601: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni. ellauri162.html on line 603: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi ellauri162.html on line 605: Filosofia ulottuu kuitenkin luonnontieteen ulkopuolelle. Ei voida koskaan olla varmoja, että maailma jatkaa olemistaan vielä huomennakin, mutta yleensä odotetaan, että näin tapahtuu, eikä vielä ole petytty. Individuaalipsykologian perustaja Alfred Adler sai paljon vaikutteita Vaihingerin ajatuksista. Myöhemmin James Hillman kehitti Vaihingerin ja Adlerin ajatuksia edelleen. Ei ne siitä juuri kohentuneet. ellauri162.html on line 613: Professori Masaru Kiemura (molekyylibiologian asiantuntija) päätti kääriä hihat ja vapauttaa miehet lopullisesti häpeästä ja komplekseista, jotka liittyvät siihen, että penis ei ole valmis toimintaan. Tämä on sukupuolisen vallankumouksen alku. ellauri162.html on line 615: Pumput, voiteet, geelit ja kemialliset pillerit vaikuttavat keinotekoisesti erektioon. Sen sijaan japanilaisen professorin hoito laajentaa paisuvaiskudosta ja antaa sille mahdollisuuden maksimoida verenkiertonsa vastauksena seksuaaliseen ärsykkeeseen (esim. aistilliseen suudelmaan tai näkyyn kumppanin riisuuntumisesta). ellauri162.html on line 616: Osallistujat myönsivät yksimielisesti, että heidän seksinsä on voimakkaampaa ja he pystyvät antamaan kumppaneilleen jopa viisi pistoa yhden yhdynnän aikana. ellauri162.html on line 618: Herra M.S. S. (37 vuotta) on yksi ensimmäisistä miehistä Suomessa, jotka käyttivät Prof Kiemuran Dr Extenda-valmistetta: ellauri162.html on line 620: Olen työskennellyt kansainvälisessä yhtiössä melko korkeassa asemassa. Joka päivä oli paljon stressiä, mutta menestyin. Ja muutama vuosi sitten minusta tuntui siltä, että asiat eivät voisi olla paremmin! Näin oli eräisiin treffeihin saakka myyntiosaston viehättävän naisen kanssa. ...Hän oli miellyttänyt minua jo pitkään. Joten kun me viimein tapasimme läheisemmin, on tuskin yllättävää, että siirryimme nopeasti makuuhuoneeseen. Ja siellä odotti katastrofi ... Minun penikseni ei halunnut seisoa millään. Tämä nainen yritti kovasti auttaa minua, hän osoitti suurta ymmärrystä, imutti ja vemputti, mutta lopulta mitään enempää ei tullut välillämme. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että en ollut koskaan elämässäni tuntenut suurempaa nöyryytystä elämässäni. ellauri162.html on line 622: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä! ellauri162.html on line 624: Kuulin kuitenkin hyvissä ajoin Prof Kiemuran Dr Extenda-kuurista. Nyt tiedän, että jos en olisi käyttänyt sitä, olisin tehnyt elämäni mokan. Impotenssi esti minua täysin harrastamasta normaalia elämää, mutta 4 viikkoa riitti, jotta kaikki ei vain palautunut normiin, vaan se toi minulle täysin uusia kokemuksia sängyssä! Ensimmäistä kertaa minulle on alkanut tapahtua niin, että naiset, joiden kanssa olen sängyssä, saavat useita pistoja ennen notkahdusta ja palaavat luokseni saadakseen lisää! Itseluottamus, jonka olen saanut, on sanoin kuvaamaton – sen ansiosta pystyin vaihtamaan työni jopa parempaan kuin minun edellisessä firmassani. Paljon kiitoksia! ellauri162.html on line 646: Tiivistelmä: Tietojen analysointilaite sisältää professorin ja tallennusyksikön plus 1-3 naispuolista ilmaisinta. Professori sisältää: Panomiehen tietolaskimen panomiehen tietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden seuraavista: panomiehen toimintanopeus ja panomiehen sijainti ensimmäisestä ilmaisimesta hankitun ensimmäisen tiedon perusteella; edistymistietolaskimen panon edistymisinformaation laskemiseksi, mukaan lukien panon edistymisnopeus toisesta ilmaisimesta hankitun toisen tiedon perusteella; ruisketietolaskin ruisketietojen laskemiseksi sisältäen ainakin yhden ruiskeen määrästä ja ruiskeen sijainnista kolmannelta ilmaisimelta hankitun kolmannen tiedon perusteella; ja informaatioyhteyden erottimen muodostamaan dataa, joka ilmaisee yhteyden vähintään kahden tyyppisen informaation välillä, panomiestietojen, panon edistymisinformaation ja ruiskeinformaation joukossa, koskien kutakin useista ennalta määrätyistä aikaväleistä. ellauri162.html on line 649: Hän on kirjoittanut seuraavat tieteelliset artikkelit: ellauri162.html on line 653: Using 11 different healthy and diseased pluripotent stem cell lines, we developed a reproducible method to derive multi-cellular human penis organoids that exhibit transcriptomic resemblance to in vivo-derived tissues. ellauri162.html on line 659: Morphological analysis using geometric parameters for splenic penis aneurysms ellauri162.html on line 660: Conclusion: Females confronted with a tortuous splenic penis may have an increased risk of fetus formation. ellauri162.html on line 671: Hallitus piti minua ilmeisesti silmällä sillä äkisti sain käskyn ilmoittautua kutsunnoissa. Tiesin täsmällisesti mitä se merkitsi: minun olisi vietettävä kaksi tai kolme vuotta maalaisten joukossa, kaikenkarvaisten kovanaamojen ja hurjimusten kanssa, lukemiseen ja kirjoittamiseen ei jäisi aikaa, joka päivä lukemattomia loukkauksia ja kaikki jotta voisin muutaman vuoden kuluttua antaa henkeni isänmaalle. Mutta onko juutalaisilla isänmaata? Noin kymmenen yksi toista vuotta sitten veljeni Joshua oli saanut samanlaisen vaatimuksen uhrata henkensä isänmaansa Venäjän puolesta. Siinä välissä Puolasta oli tullut Saksan osa ja hän oli vähällä joutua palvelemaan saksalaista isanmaata. Tässä minun on oltava suora ja sanottava että vaikka Puola olisi ollut juutalainen kansakunta, minulla ei olisi ollut pienintäkään tarvetta tulla sotilaaksi. Minulle kasarmi merkitsi huomattavasti kovempaa rangaistusta kuin vankila. Juokseminen, hyppiminen, marssiminen ja ampumi nen olisi minulle sietämätön kärsimys ja vielä pahempaa olisi ihmisten joukossa oleminen. Aivan samalla tavalla kuin toiset vaativat jatkuvasti seuraa minä tarvitsin yksinäisyyttä. Koko maailmankuvani edellytti eristymistä, lupaa ja etuoikeutta pysyä erillään muista, aikaa jatkaa tutkailujani ja vaalia kallisarvoista vastarannan kiiskeyttäni. Vasemmistolehdistä ja kirjailijaklubin kommunistien ja heidän myötäjuoksijoittensa kuuntelemisesta tiesin että vasemmistolaisuus halusi poistaa yksityisyyden lopullisesti ja luoda sen sijaan täydellisen yhteisyyden ja yhteisomistuksen He puhuivat koko ajan ällöistä massoista, mutta minun luonteeni vaati vapautta olla yksin niin pitkään ja niin usein kuin halusin. Hederin käyminen päivästä toiseen oli minulle taakka enkä liioin jaksanut ješivaa. En usko että olisin jaksanut kauan yliopistossa. Olisin voinut olla räätäli tai yxin verstaassaan työskentelevä suutari, mutta kuollaksenikaan en olisi voinut työskennellä tehtaassa. On tarpeen lisätä, että vaikka minulla oli vahva veto rakkauteen ja sukupuolisuuteen, olin pysynyt sairaalloisen kainona. Mutta ai että panetti siltikin aivan hemona . ellauri162.html on line 680: Maalaispapin hetkiä ellauri162.html on line 682: Rippikoululainen Serafita sanoo että papilla on kauniit silmät, ja korjaa sen nähden sukkanauhaa, vilauttaa tarkoituxella hameenaluspiziä. Maalaispapin musta sutaani telttaa silminnähtävästi. Tyttöparvi hihittelee riemuissaan. ellauri162.html on line 688: Selon le R.P. Charles Louis Richard, « On compte jusqu´à treize conciles généraux, dix-huit papes, cent cinquante conciles provinciaux, et plus de trois cents synodes, tant de France que des autres royaumes, qui ont ordonné aux clercs de porter l´habit long ». Le concile de Trente en 1542 réaffirme simplement l´obligation, sous peine de sanction, pour tout clerc, de porter un habit qui soit digne et distinct de celui des laïcs. ellauri162.html on line 690: Elle est blanche pour le pape et les chanoines réguliers, rouge pour les cardinaux, violette doublée et filetée de cramoisi pour les évêques et les prélats de rang supérieur, et généralement noire pour les prêtres et les autres clercs. ellauri162.html on line 691: La douillette est le nom donné au pardessus long, revêtu en costume de ville sur la soutane par les ecclésiastiques catholiques ou bien a l´interieur. Silkkinen vanutikkitakki. Plus calotte et culottes. douillette (adj.) < ductilis "kodikas, mukava, epävirallinen, viihtyisä". ellauri162.html on line 693: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa. ellauri162.html on line 695: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution. ellauri162.html on line 697: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit. ellauri162.html on line 701: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.) ellauri162.html on line 705: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty. ellauri162.html on line 709: It is important to remember that we were not created for this world, but rather for everlasting life with God. Riches should be viewed as an obstacle for eternal happiness, and that they do not bring freedom. With this in mind, associations of workers and employers ought to do what is best for the body, soul, and property of all involved. ellauri162.html on line 714: On tuskin sattuma, että oikea tarkoittaa iloisuutta suorastaan, parempaa veny käsivahvaa, ja poliittista oikeistoa. Nämä kaikki asiat kulkee yhdessä kuin joukkue Proud Boyseja. Ainoa oikeus on oikeiston oikeus, koska se on vahvempi. Oikealla ollaan oikeassa. Vasenkätisille pannaan hudaan oikealla suoralla. Bernanos sanoo että oikeuskäsityxiä on 2, toinen on väpelö kompromissi, toinen taivaan käsittämätön laupeus. Arvaapa kumpaa Ykä kannustaa. Nii oikke! Oikean ja vasemman jumalan ehdotus on sanatarkkaan sama: tämän kaiken saatte, eikä siinä vielä kaikki, jos kumarratte minua, ja pyllistätte kilpailijalleni. Mainosmiesten puhetta, ei pie uskoa. ellauri162.html on line 716: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime! ellauri162.html on line 718: Aika paxua, Bernanos. Himo kauhistuttaa pappia, jota maxa vaivaa. Rippilapsosetkin vetelevät kätöseen ja angstaavat. Se on epäpuhdasta. Papin kannattaisi tulla maxapalaan. ellauri162.html on line 720: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate. Masturbation prevents unwanted pregnancies. ellauri162.html on line 724: Suurin synti on tietysti ettei toivo mitään. Eihän tästä muuten päästä lainkaan liikkeelle. Pelko ja toivo ovat uskovaisen keppi sekä porkkana. Foi, Esperance, Charity. Maxavaivainen pappi on menettänyt halunsa. Mutta iloinen flaami pitää pintansa vaikka keltti lähti omin käsin luotipyssyllä levyttämään ikuista unta eturivistä. Apina on tehnyt kuvan jumalan valtakunnasta ja sixi jako haveisiin ja havenotteihin on kiveen hakattu. Turha sitä on koittaa rukata. Jumala ei pidä siitä, eikä kreivikään. ellauri162.html on line 728: No syntiä on tietty 3 laista, EAT! FUCK! ja KILL! Näistä fuck ja kill on resiprookkisia, eli oikeastaan saman kolikon kääntöpuolia. Ei tarvis syntyä jos ei kuoltaisi ja kääntäen. Siitä surkeudesta alkaa iankaikkisuuden ezintä. EAT! eli reviiri, alias resurssipula, on molempien takana. Siihen ei Bernanos suin surminkaan tohdi koskea. ellauri162.html on line 738: Der aus einem protestantischen Pfarrhaus in Meuselwitz stammende Friedrich Karl Forberg war Schüler Ernst Platners in Leipzig, später Karl Leonhard Reinholds in Jena. Von April bis September 1791 reiste er mit Franz Paul von Herbert nach Klagenfurt und schickte einige Briefe an Reinhold, von den jungen Damen in Klagenfurt, die sich Cuntausgaben wie Gebetbücher schwarz einbinden ließen, um sie während der Sonntagsmesse zu lesen, und von den Priesterseminaristen, die an diesen Vorgängen teilnahmen. ellauri162.html on line 740: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt. ellauri162.html on line 742: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft. ellauri162.html on line 744: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen. ellauri162.html on line 750: Daniel Dennet Mister Bennett. ellauri162.html on line 755: Friedrich Nietzsche Don´t trust them bitches. ellauri162.html on line 771: Number 4 Freudin Square, Iraq war veteran is Black. In his rap songs, he boasts about desecrating Brigham Young’s grave and urinating in a synagogue. Be there or be Square! ellauri162.html on line 774: He runs one of the most popular atheist blogs on the Internet, called Pharyngula (a stage of the embryonic development of vertebrates). Nielunen. The website is notable for its over-the-top vituperation. Myers also has a flair for attention-getting stunts, like piercing a consecrated host with a rusty nail. In 2009, Myers was named “Humanist of the Year” by the American Humanist Association. ellauri162.html on line 780: Ilman silmää iskevää hymiötä tai muuta räikeää huumorintajua on täysin mahdotonta parodioida kreationistia siten, ettei kukaan erehdy luulemaan artikkelia aidoksi (Poen laki). Sen alkuperäinen ajatus oli, että uskonnollisiin näkemyksiin kohdistuvat nettiparodiat tai -sarkasmi ovat erottamattomia uskonnollisten näkemysten vilpittömistä ilmaisuista. Sivuhymy :-) on tullut laajalti hyväksytyksi netissä merkkinä siitä, että "vain vitsailen". Poen lakia kutsuttiin "vuoden 2017 tärkeimmäksi internet-ilmiöksi". Trumpin hallinnossa on tahatonta epäselvyyttä siitä, oliko jokin vakavaa vai tarkoitettu parodiaksi, Tämä voisi johtaa nihilismiin, eli tilanteeseen, jossa millään ei ole väliä ja kaikki on vitsi. ellauri162.html on line 793: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Jumala ei ketään tarvize paizi jeesmiehiä joille pitää narsistista hovia. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli. ellauri162.html on line 795: Molinism, named after 16th-century Spanish Jesuit priest and Roman Catholic theologian Luis de Molina, is the thesis that God has only middling knowledge of what is going on. It seeks to reconcile the apparent tension of divine providence and human free will. Prominent contemporary Molinists include William Lane Craig, Alfred Freddoso, Thomas Flint, Kenneth Keathley, and Louis Armstrong. What a wonderful world. Johnin mieliviini oli juuri Mölinä. Tästä lisää Graham Greenen kohalla. Ei pie sekottoo Tirso de Molinaan joka kirjoitti näytelmiä. Lolita Loboscon ädin tyttöystävä joka ajoi vihanneskärryä oli Tirso. ellauri162.html on line 797: Molinistit mainizee Voltaire Insinööri-novellissa jansenistien sielunveljinä. Molinistit eivät mölisseet, ne oli kvietistejä. Three leading Quietists, in order of appearance, were: Miguel de Molinos (1627-1696); Jeanne Marie Bouvier de la Mothe Guyon (1648-1717); and François de la Mothe Fenelon (1651-1715). There were other significant Quietists, but these are the best-known in English-speaking lands. Mölinä likvidoitiin, Jeanne joutui naimaan haravan. Fenelon nevvoi teltaten tyttökoululaisia. Quietism is a doctrine beset by many difficulties. It hardly seems reconcilable with the man/God relationship depicted in scripture, nor with certain divine commands and promises, which teach us to seek, request, labor, wrestle, stand, and strive kunnon kapitalisteina. Study Question: If a soul is worth nothing, as Molinos says, why did Christ buy it with his blood, more precious than gold (as Peter tells us)? Don't we get grades and uniforms in heaven corresponding to our score and rank? What' s the chance meeting our loved ones there if we get annihilated? ellauri162.html on line 799: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I. ellauri162.html on line 801: Junes Lokka (s. 14. tammikuuta 1979 Marokko) on "maahanmuuttokriittinen" "kansalaisaktivisti". Vuodesta 2017 vuoteen 2021 Lokka toimi kaupunginvaltuutettuna Oulussa Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistalta. Hänen toimintansa sosiaalisessa mediassa keskittyy videolähetyksiin. Lokka on opiskellut tietojenkäsittelytieteitä. Hän mainitsee äidinkielekseen suomen lisäksi ranskan. Se on siis joku karvakäsi vai!? Tuliko se Ouluun anomaan asyyliä? Vittuako se sitten kannustaa Hitlerin Aatua? No yhtä rumia ne on kyllä molemmat, Iso syylä ja Pikku syylä. ellauri162.html on line 803: Junes Lokka on syntynyt Marokossa. Suomeen hän muutti vuonna 2005. Hän on kihloissa Oulun kaupunginvaltuuston Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistan varavaltuutetun Tiina Wiikin kanssa. Lokka ei kertomansa mukaan kuulu kirkkoon eikä muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Hän on ateisti! Junes Lokka vierailee lausuntataiteilijana Petri Kaivannon albumilla Siltapyrotekniikan alkeet (2014) kappaleessa ”Nigerialaiskirje tulevaisuudesta”. Hän on rasisti! Sen saa nyt sanoa! Se on vitun nazi rasisti ja lisäxi vielä karvakäsi! Ja mikä pahinta, lausuntataiteilija! ellauri162.html on line 805: Kaikkein traagisinta on havaita että tismalleen samanlaisia mölyapinoita mölisee kummallakin puolella. Darwinia ei nää apinajutut juuri heilauta. Lopputulema on ihan sama. Syö ja tule syödyxi. Nai ja tule naiduxi. Tapa ja tule tapetuxi. Elämän tarkoitus ei ole onni, as such. ellauri162.html on line 810: Pharyngula is a term used by evolutionists to describe a hypothetical phylotypic stage of development in embryology. It is mistakenly thought by most evolutionists that this stage represents the basic vertebrate body plan in the common ancestor of all vertebrates. There is currently a dispute among scientists as to how similar embryos are and to the reality of this stage. ellauri162.html on line 830: The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed. ellauri162.html on line 832: More importantly, Pharyngula can also refer to a blog written and posted by P.Z. Myers. See Pharyngula (blog). Pharyngula is a blog by atheist and evolutionist PZ Myers, who is a biologist and associate professor at the University of Minnesota, Morris. Pharyngula was hosted 2005-2011 at Scienceblogs in full, and 2011-present, in part. Since 2011, Pharyngula has been hosted at Freethought Blogs. The atheist biologist Massimo Pigliucci said of Myers and his blog audience, "one cannot conclude this parade without mentioning P.Z. Myers, who has risen to fame because of a blog where the level of nastiness (both by the host and by his readers) is rarely matched anywhere else on the Internet...". ellauri162.html on line 834: In 2010, the Christian apologetics website True Free Thinker wrote: "Scienceblogger Chad Orzel described the commentators on PZ Myers ' Scienceblogs.com site Pharyngula, and other Scienceblogs.com commentators, as 'screechy monkeys'." ellauri162.html on line 836: A somewhat similar report was made concerning the audience of Richard Dawkins´s web community. In February of 2010, the news organization The Telegraph reported that the atheist and evolutionist Richard Dawkins was embroiled "in a bitter online battle over plans to rid his popular internet forum for atheists of foul language, insults and 'frivolous gossip'." In addition, Richard Dawkins has a reputation for being abrasive. ellauri162.html on line 838: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul. ellauri162.html on line 842: Robin McLaurin Williams (July 21, 1951 – August 11, 2014) was an American actor and comedian. Williams was raised and sometimes identified himself as an Episcopalian. He described his denomination in a comedy routine as "I have that idea of Chicago protestant, Episcopal—Catholic light: half the religion, half the guilt." He also described himself as an "honorary Jew", and on Israel´s 60th Independence Day in 2008, he appeared in Times Square, along with several other celebrities to wish Israel a happy birthday. ellauri162.html on line 843: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams´ death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams´ death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa. Obama oli ulkopoliittinen väpelö joka ei iskaltanut sanoa tiukasti EI! Israelille. ellauri162.html on line 845: See also: PZ Myers´ loss of influence! Alexa is a web traffic tracking company. In 2015 and 2016, Freethought Blogs saw a large decrease in its Alexa ranking. ellauri162.html on line 850: Mun tutkit herra tarkasti. Sä tiedät kaikki tekoni. Jos missä lienen, sulle näyn, Jos makaan, istun, nousen, käyn, Sä kaikki tieni havaitset, Myös ajatukset salaiset. ellauri162.html on line 855: href="ellauri163.html">eteenpäin ellauri163.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri163.html on line 18: et" href="mystyle.css"> ellauri163.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri163.html on line 24: eteenpäin ellauri163.html on line 31: Pelastetun kahvimukikin on puhtaan valkoinen ellauri163.html on line 35: If God is in fact a pretty young black woman with pearly white teeth - why not! Unfortunately the (admittedly also pretty) girl on the cover of The Book of Ephesians is white. So is Courtney Joseph, though not quite as young or pretty. ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. ellauri163.html on line 44: Naisten suurin vika oli että he (nykyaikaiset, eivät vanhanaikaiset tyypit) olivat hämmästyttävässä määrin samanlaisia kuin minä - aivan yhtä himokkaita, petollisia, izekkäitä ja seikkailunhaluisia. Sholem Asch oli Singerin mielestä maalaismainen. Olikohan se vähän kateellinen. ellauri163.html on line 46: Sholem Asch (Yiddish: שלום אַש, Polish: Szalom Asz; 1 November 1880 – 10 July 1957), also written Shalom Ash, was a Polish-Jewish novelist, dramatist, and essayist in the Yiddish language who settled in the United States. ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it. ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole. ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut. ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa! ellauri163.html on line 69: Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä. ellauri163.html on line 88: Yhteenveto ellauri163.html on line 92: Kehotuksia totella Herraa ja muistaa hänet (6–8) ellauri163.html on line 95: Herran viimeiset käskyt Moosekselle ellauri163.html on line 102: Oma yhteenveto ellauri163.html on line 104: Amoriitit. Vanhat vihamiehet. Hammurabi oli amoriitti. Sieltä Moosexenkin monkey business oli peräisin. ellauri163.html on line 108: Saaliinjakoa Naapureiden maat jaetaan meikäläisten kesken reilusti. ellauri163.html on line 110: Ei kuvia. Tässä luvussa §§ 15ff rajotetaan kuvainpalvontaa. Kuvainraastaminen on katolisilta sittemmin unohtunut, protestantit käyttivät ahkerasti kalkkimaalia. ellauri163.html on line 114: Kiukkuinen jumala. Paras rakastaa jumalaa, sillä herra sinun jumalason kiivas jumala teidän keskellänne, ettei herran sinun jumalas viha julmistuisi sinun päälles, ja hukuttais sinua maasta, kuten kävi Nooalle. (Ai niin sehän kyllä lupasi ettei enää hukuttaisi meittiä. No kexii sitten jotain muuta.) ellauri163.html on line 116: Tapettavat naapurit. Tässä pykälässä kerrotaan keille naapureista maxetaan pääsymaxua, keistä tapetaan vaan miehet ja käyttöönotetaan niiden naiset ja lapset, ja ketkä teurastetaan joka iikka. ellauri163.html on line 118: Mannaa ja varoituxia. Aika koirankoulutusta on nää telttamiesten käytösoppaat, keppiä ja porkkanaa. Muistellaan mannapäiviä ja varoitetaan että ne voivat loppua ellei nokat pysy tomussa. ellauri163.html on line 120: Se vasikkajuttu. Muistellaan Aaronin izemurhasiirtoa, kun se veisti porukoille kultavasikan. Ei olis kannattanut! Mooses pani sen säleixi. Aaaron riisuttiin nakupellexi ja jätettiin vaaran laelle kuolemaan, sen poika puki Aaronin kakkosmiehen univormun päällensä. ellauri163.html on line 122: Sydämen esinahka. Väsätään puuarkkia ja pannaan Moosexelta ehjäxi jääneet kivitaulut siihen. Arkista tulee puhetta Siilon yhteydessä. Voitokkaat palestinalaiset pani silloin yhden arkin säleixi. Ympärileikatakaa sydämmenne esinahka älkääkä niskuroiko! ellauri163.html on line 128: Monoteismiä. Ei meitä ole täällä kun mä 1, älkää uskoko profeetoita jotka sanoo toista. Allah on mun keskimmäinen nimi. Rakastakaa, kunhan pelkäätte. Kaikki niskuroivat tyypit on kivitettävä. Onnexi luvatussa maassa riittää kiviä. Kokonaiset taajamat paloitellaan miekan terällä. ellauri163.html on line 130: Syömäjuttuja Täällä on ne kaikki älyttömät dieettisäännöt: sorkkia, kärsiä, matelevia ja lentäviä kiellettyjä eväitä. Parta- ja tukkasäännöt sekä saastaiset kuukautiset taitaa tästä kirjasta sentään puuttua, niistä lähemmin muissa pykälissä. ellauri163.html on line 132: Omistusjuttuja. Täähän on se kaikkein tärkein normisto, eli omaisuudensuoja. Kerjäläisiä ei saa olla, mutta köyhistä ei ole mitään kieltoa. Niitä pitää sietää. Oman tiimin velkojen maximikesto on 6v. Korkoa ei saisi omilta porukoilta ottaa, mutta tää sääntö kyllä unohtui aika äkkiä. Orjan voi kiinnittää naskalilla seinään. ellauri163.html on line 134: Juhlapäiviä. Valtiolliset juhlapäivät luetellaan, pääsiäinen ensimmäisenä. Kaikki saavat lahjoja, etenkin leviitat. ellauri163.html on line 136: Herraslakeja. Pakanalliset naiset kivitetään hengiltä. Ai se taisi tulla sanotuxi muualla. No ei lisä pahaa tee. patriarkka tuomaroi elttakunnassa, epäselvissä tapauxissa mennään leviittojen pakeille. Leviitoille niskuroivat tapetaan. Pois paha Israelista. ellauri163.html on line 138: Pappislakeja. Papeilla, leviitoilla ja Leevin sukukunnalla ei pidä osaa eikä perintöä Israelissa oleman. Herran uhria ja hänen perintöänsä pitää heidän syömän. Tämpä takia ei katoliset papitkaan pääse naimisiin, ettei niille tule perhettä eikä perintöä, eikä houkutusta tehdä kirkon aarteen päältä tähettä. Kädestä suuhun vaan, ja palan painikkeexi kuoripoikia. ellauri163.html on line 140: Hammurapin lakeja. Tässä pykälässä on amoriittilainana kostamista koskevia rajoituxia. Jos joku nirhaa jonkun epähuomiossa, joutuu vankilaan, eikä omaiset pääse siellä sille kostamaan. Kainin merkkikin oli vankitazka: älkää nirhatko tätä veikkoa, hän on maxanut jo velkansa yhteiskunnalle. Muuten pätee yleisperiaate § 21: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta. ellauri163.html on line 142: Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt. ellauri163.html on line 144: Törkeitä lakeja. Tässä pykälässä neuvotaan että tapettujen vihollisten naisia kanzii pitää jäähyllä 1kk, tukka pois ja kynnet lyhyvixi varotoimenpiteenä, ennenkuin ryhdytään niiden kanssa käsikähmään. Sit erilaisia useamman vaimon käsittelyneuvoja. Kovakorvainen poika viedään pappilaan ja siellä kivitetään. Hirtetyt on haudattava samana päivänä (sama koskee ristiinnaulittuja). ellauri163.html on line 146: Hölmöjä lakeja. Vaimon ei pidä miehen asetta kantaman, eikä myös miehen pukeman ylensä vaimon vaatteita, sillä jokainen, joka sen ekee, on herralle sun jumalalles kauhistus. Sanoo herra joka nähdään useimmiten yöpaidassa. Älä kynnä härjällä ja aasilla. Älä pue ylles villa-pellavasekotteita. Laita paituliin neljään kulmaan rihmoja, ne on jumalasta söpöjä. Törkeitä neizyyspykäliä. Avionrikkojat on molemmat tapettava. Ennen papin aamenta bylsitty kihlattu listitään kaupunkioloissa, koska se ei huutanut, maalla se pääsee varoituxella, jos ei ollut ketään kuulolla. Kaikissa muissa tapauxissa sakotetaan siikliperunoilla. Mutta TÄRKEÄÄ: kenenkään ei pidä ottaman isän emäntää (Niin Ruuben!) eikä myös paljastamaan isänsä peitettä (kuulitko Haam!) ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat. ellauri163.html on line 150: Ulkona olkaan sulla paikka, johonkas menet tarpeilles. Ja sinulla pitää oleman vähä kalikka vyölläs, ja kun menet tarpeilles, kaiva sillä ja istuttuas peitä saastaisuutes. Ei se kepakko kai ollut kiinalainen vessapaperi, vaan pikemminkin kenttälapio. Porttoja ei pidä oleman Israelin tyttärissä, eikä yhtään huorintekijää pojissa. Failing that, älä kuitenkaan tuo porton palkkaa äläkä koiran hintaa papille, se on kauhistus. Sano vaikka että se on jotain muuta. Koronkiskonta on sallittua goyimeilta, muttei tiimiläisiltä. Jumala haluaa maxut ajoissa, muttei sille ole pakko mitään luvata. Toisen pellosta saa syödä muttei laittaa muovipussiin ruokaa noutopöydästä. Onkohan Päivi Räsäsellä vyöllä lain vaatima vähä kalikka? ellauri163.html on line 152: Hassuja lakeja. Jos mies potkaisee vaimon pihalle, niin se ei saa toisen miehen jälkeen ottaa sitä uudestaan, koska se on saastunut. Karta spitaalisia, ettei käy niinkuin Mirjamille. Muista mitä herra sinun jumalas teki Mirjamille, tiellä kun te Egyptistä läxitte. Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi! Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin! Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle viikoxi, eikä kansa purkanut leiriä ennenkuin hänet oli tuotu takaisin. ellauri163.html on line 154: Jos naapuri lainaa vaikka ruohonleikkuukonetta, ja otat siltä vaikka sänkypeiton pantixi, niin anna hänen panttinsa takaisin ennen auringon laskemista, niin että hän pääsee lepäämään pantillansa. Äläkä mene hänen huoneeseensa panttia ottamaan, vaan odota pihalla. Älä ota leskeltä vaatteita pantixi äläkä vie viimeistä jyvää pellolta, jätäpä se köyhille jyrsijöille. ellauri163.html on line 156: Outoja lakeja. Jos lanko ei tahdo ottaa veljen leskeä, niin menkään hänen veljensä vaimo porttiin vanhempain eteen ja sanokaan: ei kytyni tahdo herättää veljellensä nimeä Israelissa ja ei tahdo minua kylvyn jälkeen naida. Jos hän seisoo ihan jök, niin hänen natonsa astukaan hänen tykönsä vanhimpain nähden, ja riisukaan kengän hänen jalastansa ja sylkekään hänen kasvoihinsa, ja vastatkaan häntä sanoen: näin jokaiselle pitää tehtämän, joka ei veljensä huonetta rakenna, ja hänen nimensä kuzuttakaan Israelissa paljasjalan huoneexi. ellauri163.html on line 159: Niin hakkaa hänen kätensä poikki, sinun silmäs ei pidä säästämän häntä. Poista paha Israelista. Äläkä pidä kahtalaista vaakaa säkissäs, äläkä kahtalaista mittaa. Muuten takaan ettet ole pitkäikäinen. ellauri163.html on line 163: Kertaus. Ja leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä: Kirottu olkoon epäjumalankuvantekijä. Kirottu olkoon isänsä eli äitinsä ylönkazoja. Kirottu olkoon naapurinsa rajansiirtäjä. Kirottu olkoon sokian exyttäjä. Kirottu olkoon mamun lesken orvon oikeudenvääntäjä. Kirottu olkoon isänsä emännän tykönämakaaja ja isänsä peitteenpaljastaja. Kirottu olkoon eläimeenryhtyjä (Fig. 3). Kirottu olkoon sisarensamakaaja. Kirottu olkoon anopinmakaaja. Kirottu olkoon naapuriaan salaalyöjä. Kirottu olkoon palkkamurhaaja. Ja kaikki kansa sanokan: aamen. ellauri163.html on line 165: Sanktiot. Jos teet työtä käskettyä, herra sinun jumalas tekee siun korkiammaxi kaikkia kansoja maan päällä. Siunattu olet kaupugissa, siunattu olet pellolla. Siunattu on koris ja tähtees. Ja herra asettaa sinun pääxi, ei hännäxi. ellauri163.html on line 167: Mutta ellet niin tee, niin kaikki nämät kirouxet tulevat päällesi ja sattuvat sinuun: Kirottu olet kaupungissa, kirottu olet pellolla. Kirottu on koris ja tähtees. Kirottu on hedelmäs. Herra lyö sinua ruttotaudilla, kuivataudilla, lämpimällä taudilla, poltteella, palavuudella, kuivuudella, kuumuudella ja keltataudilla, ja vainoo sinua siihenasti että hän sinun kadottaa. Ja panee vielä kaulaas rautaisen ikeen. ellauri163.html on line 169: Liittymissopimus. Eli nimi tähän viivalle kiitos. Ja muistakaakin, jos lipsutte, seurauxet ovat karmeat! ellauri163.html on line 171: Todistajien allekirjoituxet. Noniin, jahka käyttäydytte sovitusti, herra sinun jumalas ympärileikkaa sinun sydämmes ja sinun siemens sydämmen. Tässä nää nyt on, pane piippuusi ja polta. Mutta varokkin lähtemästä kilpailijan kelkkaan! Seurauxet ovat hirveät! Minä otan tänäpänä taivaan ja maan todistajixi teistä plus teidän siemenistä. Riippukaa nyt minussa. ellauri163.html on line 174: 120-v Mooses sanoo lähtiessään porukoille: Muistattehan kerrata nää pykälät joka 7. vuosi lehtimajajuhlassa. Vahdinvaihtotilaisuudessa Herra ilmestyi Moosexelle ja Joosualle lehtimajassa pilven pazaana. Se oli vähän pahantuulinen koska se tiesi että vähän päästä vuokralaiset jälleen lipsuvat. Samaa sanoi Mooseskin lähtiessään porukoille: jätän tän lakikirjan tähän arkin kylkeen, siitä voitte sitten kazoa miten tuli tonttuiltua. ellauri163.html on line 178: Minä ammun kaikki nuoleni heihin. Minä lähetän mezän petoin hampaat heidän keskellensä. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä pelvon, sekä nuorukaiset että neizeet, imeväiset ja harmaapäät. Minun on kosto, ja minä kostan! Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapetuiden verestä, ja vangituiden ja vihollisten paljastetusta päästä! Niin myös Herra sinun Jumalas lähettää heidän sekaansa hörhöläiset siihen asti että kaikki hukutetaan, jotka jääneet ja heitänsä lymyttäneet ovat sinun edestäs. ellauri163.html on line 181: Tulkaa koolle ja kuunnelkaa, te Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia. Ruuben, sinä olet esikoiseni ja voimani, sinä olet miehuuteni ensimmäinen hedelmä, arvossa korkein, voimilta väkevin. Mutta olet kuin kuohuva puro, siksi et säilytä ensimmäistä sijaasi. Sinä nousit isäsi vuoteelle, häpäisit minun makuusijani.¹ ellauri163.html on line 185: Simeon ja Leevi ovat veljekset, väkivaltaisia ovat heidän hankkeensa. Minä en suostu heidän juoniinsa,minun sydämeni ei liity heidän seuraansa. He ovat vihassaan tappaneet miehiä, omin luvin katkoneet sonnien kinnerjänteet. Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on kiivas, heidän raivonsa, sillä se on julma. Minä sirotan heidät Jaakobin heimojen sekaan, hajotan heidät Israelin joukkoon. Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan, sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. Hän on kyyristynyt, käynyt makuulle kuin leijona, kuin jalopeura. Kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. ellauri163.html on line 189: The scepter shall not depart from Judah, Nor the ruler's staff from between his feet, Until Shiloh comes, And to him shall be the obedience of the peoples. ellauri163.html on line 191: 1 Moos 49:10 Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juurest/ sijhen asti cuin sangar tule/ ja hänesä Canssat rippuwat kijnni. Sangar? ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ellauri163.html on line 194: ja siunauksia syvyyksistä maan alta, siunauksia kohduille ja rinnoille. Isäsi siunaukset ovat vahvemmat kuin ikivanhat vuoret, kuin ihanat ikuiset kukkulat. Ne siunaukset tulkoot Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa ellauri163.html on line 197: Sitten Jaakob antoi heille nämä ohjeet: »Minut otetaan pian esi-isieni luo. Haudatkaa minut isieni viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. ellauri163.html on line 199: Siihen hautaan on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Lean. Se vainio ja siellä oleva luola on ostettu heettiläisiltä. ellauri163.html on line 201: Kun Jaakob oli antanut nämä ohjeet pojilleen, hän paneutui taas vuoteeseen. Hän kuoli, ja hänet otettiin isiensä luo. ellauri163.html on line 203: Kauppias Isaskar ja kohen Sebulon teki sopimuxen että kauppias elättää kohenia jos saa puolet sen kolelissa ansaizemista taivaspisteistä. Tämä sopimus on voimassa juutalaisilla vielä tänäkin päivänä, kavaltaa Unorthodox. ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble". ellauri163.html on line 209: Miehitetyt palestiinalaisalueet ellauri163.html on line 217: Maantieteellinen sijainti ellauri163.html on line 225: Siiloon tai Siloh (hepreaksi: šīloh, שילה , juuresta š -'- l, mikä tarkoittaa, ehkä "paikka, jossa puhunut kysytään") on yksi tärkeimmistä hartauden ja Israelin ajanjaksolla ja tuomarit. Raamatun mukaan se sijaitsee Samarian keskustassa etelään Tirtzasta , Israelin kuningaskunnan muinaisesta pääkaupungista . Se tuhoutui vuonna 1050 eKr. JKr filistealaisten ja heprealaisten välisessä taistelussa. Palestiinalaiset voittivat tämän erän. ellauri163.html on line 227: ets.jpg" /> ellauri163.html on line 229: Siilon sivustoa ei mainita muissa muinaisissa asiakirjoissa kuin Raamatussa. Arkeologi I.Finkelsteinin mukaan raamatulliset viittaukset ovat yhdenmukaisia arkeologian kanssa ja esittävät siksi muinaisen muistin jälkiä raamatullisessa tekstissä. ellauri163.html on line 231: Ensimmäinen maininta Shilohista, joka sijaitsee pohjoiseen Bethelistä ja etelään Lebonahista löytyy Joosuan kirjasta. Se on tää, että israelilaiset jakaa alueisiin ne jotka ovat pystyneet valloittamaan ja miehittään, jonka jälkeen Siilosta on myös osoitettu turvakaupungit ja leeviläisten kaupungit. Tästä paikasta tulee tärkein palvonnan ja hallinnon paikka, jossa Israelin pojat kokoontuvat vuosittaisiin juhliin tuomareiden aikana. ellauri163.html on line 233: Liitonarkku pantiin siellä pystyyn 369. vuosi talmudilaisen lähteistä päätellen (babylonialainen Talmud Zevachim 118B). Tabernaakkeli lähti Silohista Eelin kuoleman jälkeen. Ainakin yxi miinuspiste hänen oleskelunsa aikana: tabernaakkeli korvataan temppelin edeltäjällä (1.Samuelin kirja 3:15) tai sijoitetaan rakennukseen. ellauri163.html on line 235: Eli Eli opastaa Samuelia Silohissa. Jälkimmäinen profetoi ja palvelee majassa, mutta ei leeviläisenä, koska hän ei ole Aaronin jälkeläinen. (Eli siis mitä?) ellauri163.html on line 241: Helluntailainen Siiloan-seurakunta tunnetaan lähinnä rappioalkoholistien seurakuntana. Tiedetään paljon tapauksia, joissa saarnaaja Sopasen (levätköön rauhassa) johtama helluntaiseurakunta Siiloan on 1970-luvulla haalinut seurakuntansa jäseniksi rappioalkoholisteja ja kastanut heidät (ne, jotka muistavat, ne muistavat!). ellauri163.html on line 243: Kun puliukot ovat sitten taas pian sen jälkeen langenneet juopottelemaan, ja erkaantuneet seurakunnasta, heitä on haettu takaisin. Joka kerran, kun juoppo on helluntaiseurakunta Siiloanin aivopesemänä muka "tehnyt parannuksen", hänet... ON KASTETTU UUDESTAAN MUKA USKOVIEN MUKA KASTEELLA! ellauri163.html on line 245: EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Jopa japanilaisia turisteja on haalittu kadulta suoraan heidän Nikon-kameroidensa ääreltä helluntaiseurakunta Siiloanin tilaisuuksiin, ja sitten tilaisuuden jälkeen kastettu KYLPYAMMEESSA! Vaikka he eivät ole ymmärtäneet sanaakaan saarnasta - eikä kukaan kielilläpuhuja tai kielten tulkkaaja ole heille kertonut, mitä siellä on puhuttu. ellauri163.html on line 249: Mut hetkinen, mitäs sukua sit David oli näille pojille? Vai oliko mitään? Oliko se mamu? Matthew ilta löytyy koko sukupuu: ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ). ellauri163.html on line 349: Genesis 49:10 (Jewish Publication Society) ellauri163.html on line 352: Nor the ruler´s staff from between his feet; ellauri163.html on line 358: And why does King Jimmy say "The sceptre shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and unto him shall the gathering of the people be." ellauri163.html on line 369: 10The scepter shall not depart from Judah, nor the student of the law from between his feet, until Shiloh comes, and to him will be a gathering of peoples. ellauri163.html on line 371: G-d did not always promise that there would always be a king (let alone a king from the tribe of Judah). In Genesis 49 Jacob is blessing the tribes and says the scepter will not depart the tribe of Judah. This is long before Moses, let alone the first Temple -- not to mention the hundreds of years then before the second Temple. ellauri163.html on line 377: Then Israel was destroyed. Then there was a Babylonian exile (no Judaic kings). Then there were the Maccabees, Herodians, etc. who were not kings of Judah. . . ellauri163.html on line 378: So, no, it does not say (let alone imply) that there will always be a king of the tribe of Judah as your post asked. ellauri163.html on line 380: "The scepter shall not depart Judah" means that the right to kingship will forever belong to the tribe of Judah. This is re-enforced in Prophets when first David and then his son, Solomon, are told that they are the rightful bloodline for the throne. Others have sat on the throne but they were not rightful heirs. ellauri163.html on line 392: The right to the throne was then, and is now, the right of the tribe of Judah through a genetic link to David and Solomon. Nothing more. Nothing less. ellauri163.html on line 394: J-sus didn't have the right DNA link. He didn't have the anointing (he was never anointed as a king). He never ruled. He wasn't, by any definition, a (let alone "the") messiah. "The" messiah will have be a male descendent of Solomon, he will be properly anointed as king and he will fulfill the prophecies. ellauri163.html on line 398: The older Jewish versions and commentators (e.g., Septuagint, Targums, Saadyah, and RASHI) read this word without the letter - yod, as if written - sheloh, the archaic form for - shelo, his; or, as if it were a poetic form for - shalvah, peace. (Sama sana varmaan kuin ähläm sähläm, tai shaloom.) ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.". ellauri163.html on line 402: All of the Jewish translations (and commentaries) deal with a future time, the messianic era, during which there will be a king, a direct descendant from King David, sitting on the Davidic throne. The closing phrase of the blessing given to Judah defines the role of the expected future Jewish king, Messiah, in the world. Ultimately, his job will be to gather the nations under the banner of the One G-d of peace. If a gathering of the nations for the sake of peace is the first explicit description of the messianic era, it clearly suggests something that is natural, recognizable, and human. ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti, Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti. ellauri163.html on line 413: 3. Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä*, hamaan Zoariin asti. ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2]. ellauri163.html on line 419: Ja Herra sanoi hänelle: tämä on se maa, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoin ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles; sinä näit sen nyt silmilläs, vaan et sinä sinne tule pääsemään. Lällällää. ellauri163.html on line 432: Ja hän hautasi hänen laaksoon, Moabin maalla, Peorin huoneen kohdalla. Ja ei ole yksikään saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti. ellauri163.html on line 438: Senkö takia Raamatun kirjoituksissa hän ei saanut lupaa mennä Luvattuun Maahan, ettei hänen olemattomasta haudasta olisi tullut turhia puheita? Onko koko miestä ollut olemassakaan? ellauri163.html on line 440: Oletko sinäkään mies tai nainen. Ilmeisesti et oikein tiedä sitä. Mooses on varmaan paljon todellisempi kuin sinä. ellauri163.html on line 444: Mooseksen hautaa etsimässä - Kirkko ja kaupunki ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan. ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa. ellauri163.html on line 452: Mooseksen isoäidin hauta on Maple Groven hautausmaalla Hoosick Fallsissa. Grandma Moses , syntynyt Anna Maria Robertson Mooses (* 7. Syyskuu 1860 Greenwich Yhdysvaltain valtio New York, † 13 Joulukuu 1961 vuonna Hoosick Falls, New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari, kuvittaja ja edusti naivisti taidetta. ellauri163.html on line 454: Jerusalemin rukouslista 22.7.2021 - Israel-Apu ry: Olen iloinen myöskin siitä, ettei kukaan tiedä, missä Mooseksen hauta on! Oli Luojan oma suuri ja jumalallinen suunnitelma pitää Mooseksen hauta kätkettynä ja salaisuutena. Voitte kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Israelin lapset tietäisivät, mihin Mooses on haudattu. ellauri163.html on line 458: Retrohetero 10.10.2008 15:20 ellauri163.html on line 460: Minua on hiukan ihmetyttänyt eräs asia. Missä on kaikkien raamatun henkilöiden haudat? Luulisi maailmaa mullistaneiden hautapaikkojen olevan yleisessä perimätiedossa? ellauri163.html on line 462: Ajatellaan vaikka Moosesta, juutalaisten maanpäällistä jumalaa. Missä on hänen hautansa? Kun Mooses kuoli, niin heitettiinkö ruumis suohon, ja unohdettiin se kikkelinsilpoja? Luulisi juutalaisten menneen soittamaan kunnioitustaan haudalle. Sehän olisi ollut pyhiinvaelluskohde. Mooses taidettiin haudata joutomaahan muiden sieninarkkareiden sekaan ja unohdettiin kuten kuka tahansa? ellauri163.html on line 468: Tarkalleen ottaen kenenkään raamatun henkilön hautapaikkaa ei tiedetä. Miksiköhän? Koska raamatun henkilöt ovat kuvitteellisia. Jos raamatun henkilöt olisivatkin oikeita, ei heitä kukaan muistaisikaan, koska he olivat vain tavallisia sienipäitä harhoineen. ellauri163.html on line 470: Niin. Tuo on melko kummallista, sillä paljon vanhempiakin hautoja kuin pari tuhatta vuotta tunnetaan kyllä paljon, ja paljon vähäisemmille miehille niitä on kyhätty. ellauri163.html on line 476: When I first searched for Rozabal two years ago, the taxi circled around a minor Muslim tomb in a city of many mosques and mausoleums, the driver asking directions several times before we found it. The shrine, on a street corner, is a modest stone building with a traditional Kashmiri multi-tiered sloping roof. ellauri163.html on line 477: Officially, the tomb is the burial site of Youza Asaph, a medieval Muslim preacher - but a growing number of people believe that it is in fact the tomb of Jesus of Nazareth. ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?" ellauri163.html on line 487: Missä ne haudat ovat? Tuo juttusi on aivan sama, kuin että joku sanoisi, että minä kyllä tiedän missä on Zeuksen hauta (onko hän muuten kuollut?), koska jossain kirjassa niin sanotaan. ellauri163.html on line 489: No kun kerran olet niin laiska ettet jaksa itse avata Raamattua, niin voin kertoa, ellen nyt aivan väärin muista että Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä. Tuo on luultavasti 5. Mooseksen kirjassa. Jeesus vuorostaan haudattiin kalliohautaan, mutta kuten olet jo lapsena oppinut niin Jumala herätti Jeesuksen ja vapautti kalliohaudasta ja nosti taivaaseen Isä-Jumalan oikealle puolelle. Roomalaiset sotilaatkaan eivät voineet sitä estää kun Jumalan enkeli tainnutti haudan vartijat ja siirsi ison kiven pois haudan suulta. Naiset menivät ensimmäisenä tyhjälle haudalle. ellauri163.html on line 495: Mitä naurettavaa siinä on jos en muista? Jokainen voi itse lukea Raammatusta miten se oli. Minunko tässä pitäisi lukea toisille Raamattua? ellauri163.html on line 497: Palikka tajuaisit ettei raamatun kirjoituksilla ole todistusarvoa, ennenkuin löydetään selviä yhteneväisyyksiä historiasta. Niitä kun ei ole näkynyt, niin on turha puhua myöskään ylösnousemuksista. Annan esimerkin: ellauri163.html on line 499: Keijukaisten maallisia jäännöksiä kun ei ole löytynyt yhtään, ei todennäköisesti ole ollutkaan keijukaisia. Jos mikään muukaan fyysinen todiste ei tue keijukaisteoriaa, on todella typerää alkaa olettamaan keijukaisten nouseen esim. korkeammalle henkiselle tasolle, etenkään kun korkeammasta henkisestä tasosta ei ole myöskään todisteita. Pyörit kehäpäätelmässä jossa jumala sanoo raamatun olevan totta ja raamattu jumalan. Pienelläkin päätelly voi todeta, ettei tuosta päätelmästä jää jäljelle muuta kuin muinainen paskalappunippu, ei jumalaa...Te haaasssuun hauskat julistajahihhulit ette edes tunne kirjaa, jonka pohjalta pitäisi kyetä selittämään tuotetta parhain päin :D ellauri163.html on line 501: Jos sinulla on aikeissa puhua uskontosi vietäväksi älyllisesti rehellinen ateisti, niin aloita nyt hyvä pelle siitä, että tunnet sen tuotteesi mihin yrität puhua mukaan. Ja ei, sinun ei pidä lukea toisille raamattua. Lue se alkuun ihan itsellesi. ...ja sitten se totuus lopuksi: Keskiverto ateisti tuntee raamatun monin verroin paremmin kuin yksikään fundamentalistinen lahkohihhuli. ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää. ellauri163.html on line 508: Se kirja on sairas. Sen juoni, tarina ja opetukset ovat matkittua satua muilta ja JOS sinäkin olisit joskus vaivautunut lukemaan koko kirjan läpi ajatuksella -ehkä jopa useampaan kertaan-, niin et mahdollisesti olisi koskaan alkanut uskomaankaan siihen huttuun. ellauri163.html on line 510: 7 Ja Moses oli sadan ja kahdenkymmenen ajastaikainen, kuin hän kuoli; ei hänen silmänsä olleet pimenneet, ja hänen elämänsä neste ei ollut lakastunut. ellauri163.html on line 516: 8 Ja Israelin lapset itkivät Mosesta Moabin kedoilla kolmekymmentä päivää; ja itku- ja valituspäivät Moseksesta täytettiin. ellauri163.html on line 518: 8 Und die Kinder Israel beweineten Mose im Gefilde der Moabiter dreißig Tage. Und wurden vollendet die Tage des Weinens und Klagens über Mose. ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים‎), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors). ellauri163.html on line 529: Payot. Ranskalainen Payot on selektiivinen ja moderni, maailmallakin hyvin tunnettu kauneushoitolasarja joka 100-vuoden kokemuksella luo ja tarjoaa ammattilaisille tarkoitettuja ihonhoitotuotteita, kauneushoitolahoitoja ja kosmetologilta kotiin ostettavia laadukkaita vähittäismyyntituotteita. ellauri163.html on line 531: Jules Payot, né le 10 avril 1859, mort le 30 janvier 1940 à Aix-en-Provence, est un pédagogue et universitaire français. Payot est né en 1859 à Chamonix. Il fut une figure de premier plan dans l´enseignement laïque et en 1907, il fut nommé recteur des académies de Chambéry et d´Aix-en-Provence. ellauri163.html on line 535: Parmi ses livres les plus célèbres, Éducation de la Volonté, qui en 1909 avait été publié dans pas moins de 32 éditions et traduit en plusieurs langues. Il est mis à l´index par le Vatican dont deux restent encore à l´Index en 1948. Son livre La morale à l´école fait partie des 13 livres interdits qui seront à l´origine de la lettre pastorale des cardinaux, archevêques et évêques de France du 14 septembre 1909 justifiant le refus des sacrements aux parents dont les enfants utilisent ces livres. ellauri163.html on line 537: Jules Payot (1895) L´education de la Volonté. Agregé de philosophie, Docteur ès Lettres, Inspecteur d´Academie. Chapitre II: Qu´est´ce que méditer, et comment méditer. ellauri163.html on line 542: Payotin nide oli selvä izehoito-opas, jolla se työntyi katolisen kirkon monopolialueelle. Syystäkin se kiellettiin mutta liian myöhään: nyt on katoliset izehoito-oppaat kirjakaupan ao. osastossa vähemmistönä. ellauri163.html on line 544: Moraali koskee pääasiassa apinoiden tiimipeliä. On siinä kyllä tämmönen taskubiljardivaihtoehtokin, jossa pelaavat Aku ja sen 2 avataaria, enkeli ja perkele, kinaten paljolti samoista teemoista: pelin aiheena on se, saako ego pelata välittömästi matelijanaivoisen idin pussiin vaiko totellaanko aivokuoren superegoa ja kazellaan vähän suurempaakin kuviota. Sama sitten suuremmassa mitassa: jotkut apinoista on luonnostaan tollasia me-henkisiä, toiset taas on egoisteja, ja niille täytyy tiimipeli motivoida henk.koht. palkinnoilla ja rangaistuxilla. Eiköhän se nyt ollut taas tässä koko asia. Ei siihen apinan koko aivokuorta tarvittu, riittää pieni saxanpähkinä. ellauri163.html on line 547: Väärä itsessään ja käytännössä valitettava teoria, joka pitää luonnetta muuttumattomana, testaa negatiivista korkeimmassa määrin. Kantin paljastama, Schopenhauerin uusima hypoteesi on Spencerin tukivartena. Kantin mukaan olemme valinneet hahmomme noumenal-maailmassa, ja tämä valinta on nyt peruuttamaton. Kun se "laskeutui" avaruuden ja ajan maailmaan, hahmomme, tahtomme, pysyy sen mukaisena, mitä se on, ilman että voimme muokata sitä edes vähän. Mikä se sitten onkaan. ellauri163.html on line 549: Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana. ellauri163.html on line 551: Mutta mitä tulee itsekkyyden, pahuuden, kumoamiseen sinänsä, tätä ei voida tehdä; Ei, eikä todistaa kissalle, että on väärin rakastaa hiiriä. (Ei kai se väärin olekaan muuten kuin hiirten mielestä.) Herbert Spencer, vaikka hänellä on hyvin erilainen näkökulma, myöntää englantilaisen koulun kanssa, että ihmisluonne voidaan muuttaa pitkällä aikavälillä ulkoisten voimien rajoituksena elämän olosuhteissa; mutta tämä työ vaatii vuosisatoja ja käytännössä tämä teoria on masentava, koska opiskelijana en voi luottaa kymmenen vuosisadan elämään, vaan vain 20 vuoden plasticiittiin. ellauri163.html on line 552: En voi taistella vastoin luonnettani, perintöä, jonka esi-isäni ovat nostaneet minulle karttuvalta tililtä ja joka edustaa tuhansia, ehkä miljoonia vuosia kokemuksia, jotka on tallennettu orgaanisesti aivoihini. Mitä voin tehdä tätä muiden liigojen valtavaa koalitiota vastaan vastoin heikkoa henkilökohtaista tahtoani, jos haluan päästä eroon osasta perintöä, jonka he ovat siirtäneet minulle? Ei ole edes järkevää yrittää kapinaa: tappio on varma etukäteen. Voin kuitenkin lohduttaa itseäni ajattelemalla, että 50 000 vuoden kuluttua jälkeläisestäni tulee sosiaalisen miljöön ja perinnöllisen säännöllisen leikin kautta kuin täydellistyneitä koneita, joita on koottu uudelleen vuosisatojen ajan ja jotka jauhavat omistautumista, aloitteellisuuden henkeä jne. ellauri163.html on line 554: Jos nyt tutkimme, mitkä ovat teorian puolesta esitetyt perustelut, löydämme Kantista vain a priori-näkemyksiä, ja ne a priori-näkemykset, joita hän pitää tarpeellisina vapauden mahdollisuuden löytämiseksi, olisivat irtautuneet järjestelmästä kuolleena haarana, jos Kant ei olisi sekoittanut keskenään fatalismia ja determinismiä, kuten näemme alla. Schopenhauerista löytyy enemmän "räkämunkkeja" kuin argumentteja, koska hän haluaa leveillä tiedoillaan ja kasata puolelleen viranomaisia. ellauri163.html on line 556: Viranomaiset eivät ole minkään todisteen arvoisia. Tässä ovat ainoat argumentit, jotka löysimme Koala-sedältä: 1) jos luonne olisi täydellinen, pitäisi löytää huomattavasti enemmän hyvettä ihmiskunnan vanhimmasta puoliskosta kuin nuorimmasta, mikä ei ole; 2) jokainen, joka on kerran osoittanut olevansa lurjusmies, on ainaisexi menettänyt luottamuksemme, mikä osoittaa, että me kaikki uskomme muuttumattomaan luonteeseen. No varmaan Koala-setä oli juuri sellainen pitkävihainen. ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä. ellauri163.html on line 564: Ah! Näiden fatalististen vapaaehtoisuuden teorioiden olennainen syy on vapaan tahdon filosofien naiivi ja kohtalokas teoria! Moraalinen vapaus, kuten poliittinen vapaus, kuten kaikki, millä on mitään arvoa tässä maailmassa, on voitettava kovalla taistelulla ja puolustettava jatkuvasti. Vapaus ei ole oikeus eikä tosiasia, se on palkinto. On selvää, että vapaudella tarkoitamme tässä itsehillintää. ellauri163.html on line 565: Eliskä suu säkkiä myöden kuten kaikki stoalaiset sanovat. Tässä menee kyllä helposti taas sekaisin jauhot ja vellit: vapaus jostakin ja vapaus johonkin. Edesvastuuseen tarvitaan vapautta muusta pakosta, onnen ezintään vapautta perustaa izeyritys. Se jolla on jo puntti jalassa on vapaa molemmista, sekä vastuusta että onnen ezinnästä. ellauri163.html on line 567: Mutta kimeerisen vapaan tahdon partisaanit sanovat: jos et voi luoda mitään, jos et vapaavaihteisella fiiatilla voi antaa sellaista motiivia tai motiivia, jota sillä ei luonnollisesti ollut, et ole vapaa! — Jos se tehdään, olemme vapaita, emmekä muuten ole vapaita: sen sijaan, että teeskentelisimme, kuten te, annamme voiman motiivin yksinkertaisella (?) tahdolla, salaperäisellä, omituisella teolla, vastoin kaikkia tieteellisiä lakeja, kun meikäpojat taas, me teeskentelemme antavamme sen sille soveltamalla sitä älykkäästi assosiaatiolakia. Komennamme ihmisluontoa vain tottelemalla sitä. Ainoa tae vapaudestamme on psykologian lait, jotka ovat myös ainoa mahdollinen vapautumisvälineemme. Meillä on vapaus vain determinismin puitteissa. ellauri163.html on line 569: Tässä lähestytään keskustelun avainkohtaa. Sanotaan: jos ette hyväksy sitä, että vapaaehtoinen voi ilman mitään halua, vain vapaalla aloitteellaan, varmistaa motiivin hallitsevan aseman ilman voimaa. "Voimakkaat motiivit, oleta toivomus, Oppilaasi, jos hän ei halua työskennellä, ei koskaan toimi." ellauri163.html on line 571: Tällä te olette taas ennalta määrättyjä ja julmempia kuin kalvinistinen ennakkoastuminen, sillä kalvinistinen ennalta määrätty ei tiedä, että hän on ennalta määrätty hänelle, eikä taivaan toivo koskaan jätä häntä. — Mutta oppilaasi voi omantunnon perusteellisen tarkastelun perusteella tietää, ettei hänellä ole halua, ei armoa, että kaikki ponnistukset ovat siis hyödyttömiä: hänen on jätettävä ovelle kaikki toivo. ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä. ellauri163.html on line 577: Mikähän teologinen kiista tässä lienee menossa? Jotain fin de sieclen kasvatustiedettä, mistä nähtävästi riippuu tarvitaanko motivaatiopuhujixi pappeja. Pappien selitysmalli on peliteoria, Peyotilla se on Comten positivismi ja spinozalainen deterministinen etiikka korvakarvoineen ilman esinahkoja. Mukana myös JS Mill ym liberaalibrittejä. ellauri163.html on line 579: Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa? ellauri163.html on line 581: Moraalin ei siis tarvitse yhdistää kohtaloaan tällaisiin riskialttiisiin teorioihin – ja me toistamme sen yhtä masentavaksi kuin vapaan tahdon. Moraali tarvitsee vain vapautta, joka on hyvin erilainen. Ja tämä vapaus on mahdollista vain determinismissä ja sen kautta. (Alanootissa vielä haukutaan Cousinin tahtoteoriaa.) ellauri163.html on line 583: Detta on smuts. Ja sitten asiaan! ellauri163.html on line 587: Tahto on aivokuoren säätelemä matelijan pyrkimys. Ajatus siitä, että kuolema on välttämätön, on edelleen abstrakti useimmissa ihmisissä. Ja tämä ajatus, loppujen lopuksi niin lohduttava ja niin levollinen, niin sopiva heikentämään meitä kunnianhimoisia tunteita, ylpeyttä ja egoismia ja kuivaamaan kärsimyksiemme lähteen, ei vaikuta toimintaamme. ellauri163.html on line 589: Lähes kaikki meistä kuvittelevat, että valitsemme puolemme, että valitsemme useiden polkujen välillä! Helas, lähes aina päätöksemme tekee joku meissä, emme me; tietoiseen tahtoomme ei se osallistu: taipumukset, jotka ovat varmoja niiden lopullisesta voitosta, sopivat aivokuoren kanssa tavasta, jonka mukaan tietoisuuden annetaan niitä pohtia; ne haluavat antaa sille steriilin tyydytyksen uskoa olevansa puikoissa, mutta todellisuudessa hän on perustuslaillinen kuningatar, joka kazoo paraatia, avaa parlamentteja ja pitää uudenvuodenpuheita, mutta ei hallitse. Hallizija on todellisuudessa touhotukkainen taikaministeri taustapeikkoineen. ellauri163.html on line 595: En courroux, comme tous, on ne me voit point etre... ellauri163.html on line 599: Des singes malfaisants et des loups pleins de rage... ellauri163.html on line 605: "Ihmisvihaaja" on Moliéren humoristinen klassikkonäytelmä vuodelta 1666. Ranskalainen Molière (1622–1673), oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin, tunnetaan erityisesti kirjoittamistaan humoristisista näytelmistä. Poquelin otti käyttöön Molière-nimen, kun alkoi työskennellä humoristisena näyttelijänä. Molièren tunnetuimpia humoristisia näytelmiä ovat muun muassa "Tartuffe" sekä "Sievistelevät hupsut". ellauri163.html on line 607: Sen sijaan, että vallizisi halveksiva rauha, mitä näemme? Itserakkauden haava, epähienous, joka vaikuttaa meihin, provosoi meistä huolimatta myös fysiologisia emojeja. Sydän alkaa lyödä epäsäännöllisesti, kouristuxilla; hän on kuin paniikkihäiriö. Monet hänen supistuksistaan ovat epätäydellisiä, kouristuxia kuten sanoin, tuskallisia. Väkivaltaiset ääliöt työnsivät veren aivoihin, ruuhkauttavat tämän elimen niin herkullisesti ja aiheuttavat väkivaltaisten ajatusten, kostoideoiden, absurdien ideoiden, liioitellun hätävarjelun mahdottoman tulvan. ellauri163.html on line 609: Filosofiamme seuraa avuttomasti tätä ketjua kuin HBO-sarjan seuraeläin, se moittii ja syyttää. Miksi tämä impotenssi? Se on, että tunteella on ehdottomana edeltäjänä sisäelinten häiriö, johon vapaaehtoisella tahdollamme ei ole valtaa. Ja koska emme pysty pysäyttämään tätä orgaanista häiriötä, emme voi estää sen edustusta, sen kääntämistä psykologiseksi termein tunkeutumasta tietoisuuteen. Onko tarpeen kertoa lisää esimerkkejä? ellauri163.html on line 613: Onneksi asema ei ole niin epätoivoinen kuin yritetään uskoa. Voima, jota älykkyydellä ei ole, olennainen tekijä, jonka olemme tähän mennessä jättäneet pois, voi antaa sen. Koska se ei tällä hetkellä voi, suuri vapauttava voima, aika antaa sille vallan pitkällä aikavälillä. Luottamatta välittömään vapauteen, joka puuttuu, voimme täydentää sitä pitkän tähtäyxen strategialla, välillisin ja epäsuorin keinoin. ellauri163.html on line 615: Tää on aika aristoteelista (paizi teleologia, joka oli Arin paskempia ideoita). Mutta että on vain 1 mahdollinen maailma, mahdollisuudet on vaan ajankohtia. Kenties maailmoja on useitakin rinnakkaisia kuin HBO-sarjassa, mutta ne ei muodosta pelipuuta, joista me apinat saadaan valita. Paizi myyttisessä mielessä, pelinappuloina laudalla. Eli jos mun pään vois ottaa siitä pois vois jäädä avoimia vaihtoehtoja. Muttei voi. ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä. ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät. ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen. ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja. ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013. ellauri163.html on line 634: Aatamina toimii Will Parry, järkevä, moraalisesti tietoinen, izevarma vaikka värivammainen 12-vuotias poika maailmastamme. Hänestä tulee hienovaraisen kääntöveitsen kantaja. Will on itsenäinen ja vastuussa iästään, kun hän on huolehtinut henkisesti sairaasta äidistään useita vuosia. Henkisesti sairas äiti laskee pakkomielteisesti laattoja kun hermot menee. Aatamilla on silmälasit ja hän on tiedenörtti. Eeva antoi sille ja se söi. Ei vaitiskaan, sitä kohtaa ei löydy tästä raamatusta. Viikunahousut pysyy jalassa. ellauri163.html on line 636: Kirjava on Willin demoni (jonka on muuten nimennyt Serafina Pekkala). Hän ei asetu aloilleen ennen tarinan loppua; mutta on vihjattu, että hän tulee kissan muodossa. Paha number 2 joka leikkelee Huippuvuorilla lapsosia irti lemmikeistä puhuu huonoa "huva" suomea, sen apuhoitaja on joku suomalainen B-näyttelijä. No nainhan se on meidankin elamassamme. Kova kohtalo joutua Inarin arvausasemalle ympärileikattavaxi! Kivat sulle britti tästäkin. Saatana jos tulette taas ammuskelemaan Ahvenanmaalle saatte turpaan että roikaa! Meillä on nyt uudenkiiltävät jenkkihävittäjät! ellauri163.html on line 638: Arvovalta on ensimmäinen enkeli, joka on noussut Pölystä. Hän hallitsee kirkkoa, sortoa ja uskonnollista instituutiota. Hän kertoi myöhemmin saapuville enkeleille, että hän loi heidät ja universumin, mutta tämä on valhe, tai no vaihtoehtoinen totuus. Vaikka hän on yksi trilogian kahdesta ensisijaisesta vastustajasta – lordi Asriel on hänen ensisijainen vastustajansa – hän pysyy taustalla; Hän näkyy vain merivaha kaukoputkessa (eli keltaisessa vakoilulasissa). Arvovalta on heikko ja siirtänyt suurimman osan valtuuksistaan sijaishallitsijalleen Metatronille. Hän on erittäin iäkäs, hauras ja naiivi. Kabbalan Metatronista on ollut etatron">puhetta jo toisaalla. ellauri163.html on line 640: Lordi Asriel, näennäisesti Lyran setä, paljastetaan myöhemmin hänen isäkseen. Hän avaa kuilun maailmojen välille etsiessään tohtorinhatullista Pölyä. Hänen unelmansa perustaa taivaan tasavalta kilpailemaan auktoriteetin valtakunnan kanssa saa hänet käyttämään valtaansa kerätäkseen suuren armeijan monialaisia armenialaisia eri puolilta nousemaan kapinaan kirkon voimia vastaan. ellauri163.html on line 642: Marisa Coulter on kylmän kaunis, manipuloiva Lyran äiti ja lordi Asrielin entinen rakastajatar. Hän palvelee kirkkoa kidnappaamalla lapsia tutkimaan Pölyn luonnetta, jonka aikana hän erottaa heidät esinahastaan - menettely, jota kutsutaan circumcisioniksi. Hänellä on mustat hiukset, hoikka rakenne ja hän näyttää nuoremmalta kuin hän on. Aluksi vihamielinen Lyralle, hän ymmärtää rakastavansa tytärtään ja pyrkii suojelemaan häntä kirkon agenteilta, jotka haluavat tappaa Lyran. Hänen demo on kultainen apina, jolla on julma juova perseessä. ellauri163.html on line 644: Metatron, Asrielin päävastustaja, oli raamatullisina aikoina ihminen, Eenokki, mutta myöhemmin hänet muutettiin enkeliksi. Viranomainen on osoittanut hänen heikentyneen terveytensä nimittämällä Metatronin hänen sijaishallitsijakseen. Agenttina Metatron on istuttanut monoteistiset uskonnot universumiin. Hän tulee alttiiksi Marisa Coulterin viettelevälle edistymiselle, joka pettää hänet houkuttelemalla hänet alamaailmaan kuolemaansa. Hän on sarjan tärkein vastustaja. ellauri163.html on line 646: Lordi Carlo Boreal tai Sir Charles Laxrom, CBE, kuten hänet tunnetaan Will Parryn maailmassa, toimii sivuhenkilönä revontulissa, mutta on pääantagonisti Hienovaraisessa veitsessä. Hän on vanha englantilainen, joka näyttää olevan jopa kuusikymppinen. Hän käyttää yleensä vaaleita pukuja ja häntä kuvataan tuoksuvaksi makeasti. Hänet myrkyttää lopulta rouva Coulter, jolle hän on aiemmin ollut demoninen rakastaja. ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään. ellauri163.html on line 650: Iorick Byrnison on massiivinen panssaroitu karhu. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Iorickin haarniska varastetaan, joten hänestä tulee sieluton ja epätoivoinen. Lyran avulla hän saa takaisin haarniskansa, arvokkuutensa ja sielukkaan kuninkaanasemansa panssaroitujen karhujen yli. Kiitollisena ja vaikuttuneena hänen ovelasta valehtelustaan, hän kutsuu häntä "Lyra Silvertongueksi". Voimakas soturi ja haarniskaseppä Iorek korjaa hienovaraisen taskuveitsen, kun se särkyy. Myöhemmin hän käy sotaa Esivaltaa ja Metatronia vastaan. ellauri163.html on line 656: Jordanian kuningas Abdullah II johtaa Jordan Collegea, joka on osa Oxfordin yliopistoa Lyran maailmassa. Muiden Jordan Collegen työntekijöiden avustamana hän kasvattaa oletettavasti orvoksi jääneen Lyran. Vasta myöhemmin ilmeisesti tulehtuneiden vaikeiden opiskelijavalintojen edessä hän yrittää menestyksekkäästi myrkyttää lordi Asrielin. ellauri163.html on line 660: John Perry on Willin isä. Hän on tutkimusmatkailija maailmastamme, joka löysi portaalin Lyran maailmaan ja josta tuli shamaani, joka tunnetaan nimellä Stanislaus Grumman tai Jopari, hänen alkuperäisen nimensä korruptio. John Richard Perry (born 1943) is Henry Waldgrave Stuart Professor of Philosophy Emeritus at Stanford University and Distinguished Professor of Philosophy Emeritus at the University of California, Riverside. He has made significant contributions to philosophy in the fields of philosophy of language, metaphysics, and philosophy of mind. He is known primarily for his work on situation semantics (together with Jon Barwise), reflexivity, indexicality, personal identity, and self-knowledge. Situation Semantics was a huge flop, which became obvious when Barwise died of the cancer of the colon. ellauri163.html on line 662: Neljä gallivespialaista – lordi Roke, Madame Oxenstierna, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakkia – ovat pieniä ihmisiä (ilman kädensijaa), joilla on myrkylliset kantapääkannukset. ellauri163.html on line 664: Ma Costa: Gyptian nainen, jonka poika Billy Costa on siepannut "Hotkijat". Hän pelastaa Lyran rouva Coulterilta ja vie hänet John Faan luo. Myöhemmin huomaamme, että Ma Costa hoiti Lyraa, kun hän oli vauva. Lyön vetoa et nää on teeveessä mustia. Eipäs olleetkaan! No tää on brittifilmatisaatio, siellä ne ei ole niin pakollisia. Mutta Balthamos on lakukeppi! Ja John Faa. ellauri163.html on line 666: John Faa: Kaikkien gegyptialaisten kuningas. Ne on varmaan niikö mustalaisia. Hän matkustaa Lyran kanssa pohjoiseen kumppaninsa Farter Coramin kanssa. Faa ja Costa pelastavat Lyran, kun hän pakenee rouva Coulteria. Sitten hänet viedään Iorek Byrnisoniin. ellauri163.html on line 668: Isä Gomez on pappi, jonka kirkko lähetti murhaamaan Lyran. Enkeli Balthamos tappaa Gomezin ennen kuin hän ehtii hänen saavutuksiinsa. Inhottava latino, varmaan jesuiitta. ellauri163.html on line 670: Fra Pavel Rašek on konsoraalisen kurinpitotuomioistuimen edustaja ja alethiometristi. Hänen sanotaan olevan hidas laitteen lukija, koska hänen dæmon on sammakko. ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee. ellauri163.html on line 674: Tony Makarios on naiivi poika, jonka rouva Coulter houkuttelee vankeuteen. Venäläiset matkailijat tervetulleita ortodoksikirkkoihin myös Lapissa. Lapin ortodoksisen seurakunnan matkapappi Isä Makarios kutsuu myös venäläiset matkailijat juhlimaan ortodoksista teofaniaa, eli Herran kasteen juhlaa. Hänen mukaansa kirkon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, myös ensi sunnuntaina. Kyproxella oli ennen arkkipiispa Makarios. Vai oliko? Siitä on niin kauan... ellauri163.html on line 676: Mulefa ovat nelijalkaisia pyörillä varustettuja eläimiä; heillä on yksi jalka edessä, yksi takana ja yksi kummallakin puolella. "Pyörät" ovat valtavia, pyöreitä, kovia siemenpalkoja siemenpodeista; akselin kaltainen kynsi jokaisen jalan päässä tarttuu siemenkapseliin. Mulefa-yhteiskunta on primitiivinen, niinkuin autojen. ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa. ellauri163.html on line 682: Gektilaiset muodostavat retkikunnan arktiselle alueelle Lyran kanssa lasten pelastamiseksi. Lyra värvää Iorek Byrnisonin, panssaroidun karhun, ja hänen ihmislentoystävänsä, ärtyisen Lee Scoresbyn. Hän saa myös tietää, että lordi Asriel on karkotettu, karhujen vartioimana Huippuvuorilla. ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin! ellauri163.html on line 688: Lyra, Iorek ja Roger matkustavat Huippuvuorille, jossa Asriel on jatkanut pölytutkimustaan maanpaossa. Hän kertoo Lyralle, että kirkko uskoo, että Pöly on synnin perusta, ja aikoo vierailla muissa universumeissa ja tuhota sen lähteen. Hän erottaa Rogerin dæmonistaan ympärileikkaamalla, tappaa hänet ja vapauttaa tarpeeksi energiaa luodakseen aukon rinnakkaisuniversumille. Lyra päättää pysäyttää Asrielin ja löytää Pölyn lähteen itselleen. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta kauan eläisit. ellauri163.html on line 690: Lyra matkustaa Asrielin maailmojen välisen avauksen läpi Cittàgazzeen, kaupunkiin, jonka denizenit löysivät tavan matkustaa maailmojen välillä. Cittàgazzen holtiton teknologian käyttö on julkaissut ankeuttajia, jotka tuhoavat aikuisia sieluja, mutta joille lapset ovat immuuneja, mikä tekee maailmasta tyhjän aikuisista. Täällä Lyra tapaa ja ystävystyy Will Parryn kanssa, 12-vuotiaan pojan kanssa maailman Oxfordista. Will, joka äskettäin tappoi miehen suojellakseen sairasta äitiään, on törmännyt Cittàgazzeen yrittäessään löytää kauan kadoksissa olleen isänsä. Lyra tunkeutuu Willin (meidän) maailmaamme ja tapaa tohtori Marja Mähösen, fyysikon, joka tutkii pimeää ainetta, joka on samanlainen kuin Pöly Lyran maailmassa. Lyra rohkaisee tohtori Mähöstä yrittämään kommunikoida hiukkasten kanssa, ja kun hän tekee niin, he (puheliaat hiukkaset) käskevät häntä matkustamaan Cittàgazze-maailmaan. Lyran alethiometrin varastaa lordi Boreal alias Sir Charles Laxrom, rouva Coulterin liittolainen, joka on löytänyt tien Willin Oxfordiin ja perustanut sinne kodin. ellauri163.html on line 692: Willistä tulee hienovaraisen veitsen kantaja, työkalu, jonka Cittàgazzen tutkijat takoivat kolmesataa vuotta aiemmin samasta seoksesta, jota käytettiin giljotiinin valmistukseen Bolvangarissa. Veitsen yksi reuna voi jakaa subatomisia hiukkasia ja muodostaa hienovaraisia jakautumisia avaruudessa, luoden portaaleja maailmojen välillä; toinen reuna leikkaa helposti minkä tahansa aineen läpi. Käyttämällä veitsen portaalin luomisvoimia Will ja Lyra voivat hakea hänen alettiometrinsä Laxromin kartanosta Willin maailmassa. Samaan aikaan Lyran maailmassa Lee Scoresby etsii arktista tutkimusmatkailijaa Stanislaus Grummania, joka vuosia aiemmin tuli Lyran maailmaan alaskan portaalin kautta. Scoresby löytää hänet asumasta shamaanina nimellä Jopari ja hän osoittautuu Willin isäksi, John Parryksi. Parry vaatii, että hänet viedään Cittàgazze-maailmaan Scoresbyn ilmapallossa, koska hän on ennakoinut, että hänen pitäisi tavata hienovaraisen veitsen wielder siellä. Siinä maailmassa ellauri163.html on line 693: Scoresby kuolee puolustaessaan Parrya kirkon voimilta, kun taas Parry onnistuu yhtymään poikansa kanssa hetkeä ennen kuin Jutta Kämänen murhasi hänet, noidan, jonka rakkauden Johannes oli kerran hylännyt. Isänsä kuoleman jälkeen Will saa selville, että rouva Coulter on siepannut Lyran, ja häntä lähestyy kaksi enkeliä, jotka pyytävät hänen apuaan. ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä: ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did. ellauri163.html on line 699: (Albumissa 359 selviää että HDM onkin kopio Blaken Marriage of Heaven and Hellistä. Se oli Blake kekä nyökki Miltonille.) ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen. ellauri163.html on line 702: Auktoriteetti itse kuolee omaan heikkouteensa, kun Will ja Lyra vapauttivat hänet kristallivankilasta, jossa Metatron oli vanginnut hänet, ja pystyi siihen, koska kallion kammolaisten hyökkäys tappaa tai ajaa pois vankilan suojelijat. Kun Will ja Lyra nousevat kuolleiden maasta, he löytävät dæmoninsa Joosuan esinahkapinosta. ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä. ellauri163.html on line 708: Hänen pimeät materiaalinsa ovat herättäneet uskonkiistoja, pääasiassa joidenkin kristillisten ryhmien keskuudessa. Cynthia Grenier katolisessa kulttuurissa sanoi: "Pullmanin maailmassa Jumala itse (auktoriteetti) on armoton tyranni. Hänen kirkkonsa on sorron väline, ja todellinen sankaruus koostuu molempien kaatamisesta." William A. Donohue Katolisesta liitosta on kuvaillut Pullmanin trilogiaa "ateismiksi lapsille". Pullman sanoi Donohuen boikotista: "Miksemme luota lukijoihin? Se saa minut pudistamaan päätäni murheella, että tällaiset nitwits voivat olla löysällä maailmassa." Mutta se taitaa olla Auktoriteetin tahto. Osa Hänen ennennäkemätöntä suunnitelmaa. ellauri163.html on line 710: Marraskuun 2002 haastattelussa Pullmania pyydettiin vastaamaan katoliseen Heraldiin kutsumalla kirjojaan "painajaisten aineiksi" ja "kokkojen arvoiseksi". Hän vastasi: "Vastaukseni tähän oli pyytää kustantajia tulostamaan se seuraavaan kirjaan, kuten he tekivät! Minusta se on koominen, se on vain naurettavaa." Katolisen Heraldin alkuperäinen huomautus (joka oli "on olemassa lukuisia ehdokkaita, jotka näyttävät minusta olevan paljon kokon arvoisempia kuin Harry Potter") kirjoitettiin Etelä-Carolinan vanhempien yhteydessä, jotka painostivat opetuslautakuntaansa kieltämään Harry Potter -kirjat. ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa. ellauri163.html on line 714: Pullman sai tukea eräiltä muilta kristityiltä, erityisesti Robin Williamsilta ja Canterburyn ex-arkkipiispalta (anglikaanisen ehtoollisen hengellinen ex-johtaja), jotka väittivät, että Pullmanin hyökkäykset keskittyvät katolilaisuuden rajoituksiin ja vaaroihin ja sen uskonnon käyttöön muun kristinuskon sortamiseen. Williams suositteli myös Hänen tummia materiaalejaan sisällytettäväksi ja keskusteltavaksi uskonnollisen koulutuksen luokissa ja totesi, että "suurten koulujuhlien näkeminen Pullmanin näytelmien yleisössä Kansallisteatterissa on erittäin rohkaisevaa". Pullman ja Williams osallistuivat kansallisteatterin alustakeskusteluun muutamaa päivää myöhemmin keskustellakseen myytistä, uskonnollisesta kokemuksesta ja sen edustuksesta taiteessa. Vaan kuinkas sitten kävikään! Lue sata paasausta eteenpäin (paasaus 262. ellauri163.html on line 721: Vox Day has written about atheists being "socially autistic". Asperger´s syndrome (sometimes referred to as "High-Functioning Autism" or "HFA") is an umbrella term used to classify problematic behaviours similar to, but less severe than, those within the lower reaches of the autistic spectrum. ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results: ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17) My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.) ellauri163.html on line 750: Another study found that the higher the autism score, the less likely the person was to believe in God, with the link partially explained by theory of mind. In other words, the better someone felt at understanding other minds, the more fervent their belief in God, who reads everybody´s mind. (Sometimes I wonder what kind of mind God must have, when s/he has to simultaneously concentrate on several gigamonkeys worth of personal requests. I bet s/he is fascinated by numbers. S/He never says "all our service representatives are busy at this moment, please hold without hanging up the phone.") ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not. ellauri163.html on line 754: Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations). ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to. ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää. ellauri163.html on line 774: Katoliset voi tehdä syntiä Toivolle, lapamatoraukat. Kreivitär sai tarpeexeen surutyöstä ja teki Kristus-imitaation. Bernadottella taitaa tässä olla vähän sama juoni-idea kuin siinä ranskixessa jeesusfilmissä missä vapahtaja vuoronperään naiskentelee koko perhettä notta ne heräävät. Kenenkäs se olikaan? ellauri163.html on line 776: Juopon kyläpapin suntio oli Arsene ja Mouchetten raiska raiskaaja oli Arsene. Tokko Lupin kuitenkaan, vaikka omin lupinensa salamezästi. Viisas vanhussuntio on 73 vee. Kohta pitäis tässä olla yhtä viisas. Haha. Quand on est mort tout est mort. Oli se viisaampi ainakin kuin wannabe jenkki filmikriitikko Dan Schneider (tuppikulli nähtävästi), joka jauhaa loputtomiin siitä oliko Mouchetten bylsintä raiskaus vai ei. Kärpässarjalaisia. ÄLÄ JAUHA! Tottakai se oli. ellauri163.html on line 779: ette.jpg" width="100%" /> ellauri163.html on line 780: Mouchette on mun ikätoveri, 15vee vuonna 1967. Kyllä silloin viimeistään panohommat alkaa kiinnostaa. ellauri163.html on line 783: 47. Mouchette (1967) ellauri163.html on line 785: et/samples/academics/reviews/movie/mouchette-directed-by-robert-bresson.html">Lähde ellauri163.html on line 787: Ohjaaja: Robert Bresson. Georges Bernanosin tarinasta muokattu "Mouchette" kuvaa köyhän, tuskin kypsän talonpoikaistytön elämää ja koettelemuksia (jota leikkii sullen, mutta armoitetulta vaikuttava siinä vaiheessa ei-ammattimainen Nadine Nortier), ja on se edelleen upea ja syvästi palkitseva esimerkki Bressonin riisutuista menetelmistä leikata ja lavastaa, ääni ja vuoropuhelu, esitys ja liike. ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta. ellauri163.html on line 791: Elokuva alkaa houkuttelevalla keski-ikäisellä naisella (Marie Cardinal), joka osoittautuu Mouchetten äidiksi kirkossa valittaen kohtaloaan, joka näyttää sisältävän hänen oman kuolemansa. Sitten lopputekstit rullaavat. Sitten näemme paikallisen riistanvartijan Mathieun (Jean Vimenet), joka seuraa salametsästäjää, kun hän torjuu paikallisia kanoja. Bresson kuvaa eläimen täydellistä kidutusta tavalla, jolla kukaan elokuvantekijä ei tänään pääse pälkähästä. Eläimiä ei rääkätty tätä kuvaa tehdessä. Kissoja ei tapettu eikä runkattu niiden päälle. ellauri163.html on line 793: Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan. ellauri163.html on line 795: Näemme muita hyökkäyksiä hänen persoonaansa, mukaan lukien nuoret perverssit, jotka ryhtyvät paljastamaan sukuelimiään hänelle, kutsuen häntä Ratfaceksi. Pahinta on hänen kotielämänsä. Hänen äitinsä on kuolemaisillaan, hänen vastasyntynyt pikkuveljensä on välittämätön, ja hänen vanhempi veljensä ja isänsä (Paul Hebert) ovat bootleggereja, jotka toimittavat bootleggiä Louisa-baariin. Hänen isoveljensä jättää hänet huomiotta, ja hänen isänsä fyysisesti, emotionaalisesti ja suullisesti pahoinpiteli häntä. Elokuva liikkuu nopeasti vinjettien läpi, jotka maalaavat muotokuvan staattisesta merkityksettömyydestä ja epätoivosta hänen elämässään. ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä. ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää. ellauri163.html on line 801: Arsene ja Mouchette palaavat kaupunkiin ja pakenevat toisen saluunan (ei siis Luisan) takahuoneeseen. Siellä he keskustelevat yön tapahtumista, ja Arsene kärsii petit mal epileptisestä hyökkäyksestä. Mouchette lohduttaa häntä, ja Arsene näyttää uhkaavan hiäntä, jos hän puhuisi Mathieusta. Sitten hän yrittää tulla helläksi, hiän torjuu hänet ja yrittää heikosti piiloutua pöydän alle. Sanon heikosti, koska kohtaus päättyy Arseneen Mouchetten päällä, lähellä clicheistä takkatulta, ja he ilmeisesti harrastivat seksiä tai näyttävät olevan valmiita siihen, kun kohtaus häviää. ellauri163.html on line 803: Heikosti tuli Arsene sisään, koska kohtaus tulkitaan usein raiskauskohtaukseksi, vaikka se päättyy siihen, että Mouchette syleili Arsenea, eikä selvästikään vastusta. Lisäksi myöhemmin, vaikka hiän itkee "tapahtumasta" ja yrittää kertoa siitä äidilleen, hiän puolustaa Arsenea myös Mathieulle (jota ei siis tapettu, vahvistaen edelleen ajatusta siitä, että edellinen yö oli unelma) ja hiänen vaimolleen hiänen "rakastajanaan". Joten se, että hiän ei pakene Arsenen alta, kuten hän voisi helposti paeta toipuvaa epileptikkoa, se, että hänen "piilopaikkansa" pöydän alla on puolinainen, se, että hiän syleilee hänen eteenottoa, ja se, että hiän kutsuu häntä "rakastajakseen", näyttävät kaikki heikentävän raiskausargumenttia (paitsi tietysti, jos tämä toimivalta on vastuussa lakisääteisestä raiskauksesta pelkästään alaikäisyyden perusteella), ja osoittaa enemmän kuin puoliksi hiänen syyllistyneen semiviettelyyn (paizi oletettavasti neitseellinen teini-ikäinen tyttö voisi kokeilla sitä aika kömpelösti vanhemmalla miehellä). Tämä elokuvan osa-alue ja sen loppu ovat olleet melkein yhtä kiistanalaisia kuin Sam Peckinpahin Straw Dogsin tai Alfred Hitchcockin Marnien "raiskauskohtaukset", jotka eivät yksinkertaisesti olleet sitä. Luonnollisesti kriittisen cribbingin (hevosten puun puremisen) vuoksi useimmat kriitikot ovat toistaneet väitteen, että näiden kahden välinen seksi oli raiskaus. Mutta me setämiehet kyllä tiedämme! On neitojen kanssa oltu kohta sata vuotta, juu juu, kohta sata vuotta, juu ja kohta sata vuotta! Se neitii jälkeenpäin mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti. ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä. ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over. ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään. ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton: ellauri163.html on line 813: Hän vastustaa musiikinopettajansa kiusaamista, hän vastustaa naispuolisten luokkatovereidensa aivastuksia, hän ei anna isänsä hyväksikäytön vaikuttaa häneen, hän ei anna tyydytystä nuorille miespuolisille perversseille, jotka väläyttelevät häntä, ja hän vastustaa vain hieman Arsenea, vaikka yksin, yöllä, aikuisen miehen kanssa - tosiasia, joka jälleen viittaa siihen, että hiänen sukupuoliaktinsa hänen kanssaan ei ollut raiskaus, ja että hiänen alustavat protestinsa johtuivat yksinkertaisesti siitä, että hiänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että välitöntä ylivaltaa voisi seurata ilostelu, koska oletamme, että hän oli neitsyt ja jolla oli vain katutason lapsen mytologia siitä, mitä sukupuoliakti oli. ellauri163.html on line 815: Niinpä, kun elokuvantekijä, kun häntä pyydettiin määrittelemään, mistä elokuvassa oli kyse, vastasi: "Mouchette tarjoaa todisteita kurjuudesta ja julmuudesta. Häntä esiintyy kaikkialla: sotia, keskitysleirejä, kidutuksia, salamurhia", hän oli joko keimaileva tai varovainen. Tietenkin elokuva käsittelee tällaisia negatiivisia juttuja, mutta se käsittelee myös sitkeyttä, kynintää ja sisua. Ja koska se tekee niin, ja tekee niin niin hyvin, tämä on suuri syy siihen, että sen loppu on niin huono, ehkä vastaa Akira Kurosawan Rashomonin huonoa loppua. Jos se olisi tarjonnut vain sitä, mitä Bresson väitti, sen loppu olisi ollut paljon parempi ja elokuvan mukainen, mutta näin ollen koko elokuva olisi ollut paljon huonompi! Eli lyhyesti: jenkkikazojana odottelin valoisampaa loppua. Mouchetten olisi pitänyt ryhdistäytyä ja perustaa Arsenen kanssa vaikka avokanala. Joka ois menestynyt aivan hulluna, ja loppukuvissa Mouchette ja Arsene olis olleet sikarikkaita. ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world. ellauri163.html on line 819: Se sanottuna, syy, miksi elokuva onnistuu ja nousee suuruuteen, lepää kuitenkin ensisijaisesti päänäyttelijä Nadine Nortierin harteilla, joka vähäisestä vuoropuhelusta huolimatta välittää suuria syvyyksiä hahmossaan, vaikka hän oli tuolloin vasta ei-ammattimainen näyttelijä. Paxuista sukista huolimatta (tai ehkä juuri sixi) hän on aivan kuolattava herkkupala. Toisaalta Jean-Claude Guilbert (ammattimainen näyttelijä, joka esiintyi myös Au Hasard Balthazarissa toisena juoppona, Arnold) on myös erittäin hyvä. Loput kipsistä ovat kiinteitä. Kriittisiä virheitä on kuitenkin runsaasti, varsinkin kun jotkut väittävät, että Mouchette on täynnä vihaa. Kyllä, voi hällä olla näennäisen vihan tekoja (heittämällä esim. likaa naispuolisille kilpailijoilleen), mutta selvästi Mouchetten luonne on herkistymisen kävelevä massa. Tämä selittäisi, miksi hän reagoi samalla tavalla kuin hän harrastaa seksiä Arsenen kanssa sen sijaan, että näkisi sen "iskevän takaisin" maailmalle. ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat. ellauri163.html on line 823: Myös elokuvakriitikko Tony Raynsin äänielokuvakommentti, joka virtaa erittäin hyvin, ei ole liian käsikirjoitettu, on kohtauskohtainen kommenteissaan ja välittää sekä intohimoa että lukeneisuutta (erudition); piirteitä joita puuttuu liian usein useimmista kommenteista. Hänen yksinäinen heikko kohta tulee, kun hän yrittää selittää (pikemminkin perustella) melko heikkoa loppua. Se nyt yxinkertaisesti on vaan heikko, kuten olen sanonut. ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä. ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa. ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns. ellauri163.html on line 831: On myös kohtaus, jossa Mouchette on märkä, työskentelee baarissa ja saa sitten kolikoita maksuna. Myöhemmin, hänen mökissään, hiän on märkä, ja Arsene maksaa hiänelle kolikoita, jotta hiän voi osallistua hänen tarinaansa Mathieun oletetusta kuolemasta. Tämä ei vain yhdistä toisistaan poikkeavia kohtauksia tiukasti visuaalisesti ja elokuvamaisesti, vaan se korostaa elokuvan elliptistä ja syklistä luonnetta, jossa toistuvia kuvia ja aiheita on runsaasti. Silti ne kaikki ovat hieman epäselviä, ja kamera näyttää aina katsovan päähenkilönsä elämää hieman karsaasti, ikään kuin se jotenkin tiivistäisi Mouchetten omistaman selvästi vääristyneen elämänkatsomuksen. ellauri163.html on line 833: In essence, the film called Mouchette recapitulates the point of view of its character Mouchette, which allows the viewer to both ‘feel’ a bit of the character’s warp, while also being able to step back and intellectually distance oneself and ‘understand’ the character’s warp. Whether or not Bresson intended this doubled perspective on life, it, and many of the film’s other strengths more than make up for its weak ending, and lift it to a greatness that, while it falls short of the utmost in the canon of great cinema, nonetheless makes Mouchette a film for which the term “great” is applied a surety. There are, certainly, worse ways to misfire, slightly or otherwise. ellauri163.html on line 835: Pohjimmiltaan Mouchette-niminen elokuva tiivistää hahmonsa Mouchetten näkökulman, jonka avulla katsoja voi sekä "tuntea" hieman hahmon loimia, samalla kun se pystyy istumaan taaksepäin ja älyllisesti etääntymään itsestään ja "ymmärtämään" hahmon loimia. Riippumatta siitä, tarkoittiko Bresson tätä kaksinkertaista näkökulmaa elämään, se ja monet muut elokuvan vahvuudet enemmän kuin korvaavat sen heikon lopun ja nostavat sen suuruuteen, joka, vaikka se ei ole äärimmäinen suuren elokuvan kaanonissa, tekee Mouchettesta kuitenkin elokuvan, johon termiä "suuri" sovelletaan takuulla. On varmasti pahempiakin tapoja epäonnistua, hieman tai muuten. Kuin toi nolo loppu siis, joko mainizin? ellauri163.html on line 838: Mietiskelyä ellauri163.html on line 840: Vuosien saatossa pyylevöitynyt Antti Arppe väitteli sanoista ajatella, tuumia, miettiä ja pohtia. Isoluinen blondi Jaana laittoi kyynärpään Eiran keittiön pyöreälle keltaiselle yxijalkaiselle muoviselle pöydälle ja sanoi: nyt pohditaan. ellauri163.html on line 841: Arppe selvitti, et miettiminen tapahtuu omin nokkineen ja pohtiminen tehdään lautakunnissa. ellauri163.html on line 843: Tämä artikkeli käsittelee pohdiskelua (kontemplaatio). Kontemplaatio (< lat. contemplatio, 'tarkasteleminen') on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua. Plotinokselle korkein mietiskelyn tila oli kokea visio jumalasta, Monadista. Plotinos kuvaili tätä kokemusta teoksessaan Enneadit. Oppilaansa Porfyrioksen mukaan Plotinos oli kokenut tämän neljä kertaa. Kuulostaa frigidin naisen orgasmilta. Mietiskelyyn sisältyy tässä tapauksessa jonkin asian kokeminen sen sijaan, että saavuttaa rationaalisen ja perustellun ymmärryksen teoriasta (ks. gnosis). Niin kuin ymmärrykseen käytetään rationaalista ajattelua ja logiikkaa, niin tehdään päinvastoin kun kyseessä on Jumala. ellauri163.html on line 845: Lectio divina on benediktiiniläinen perinne, jossa luetaan pyhiä kirjoituksia, meditoidaan ja rukoillaan tavoitteena parantaa henkilön ja Jumalan välistä kommunikaatiota sekä pyhien kirjoituksien tuntemusta. Lectio praecursoria on väitöstilaisuudessa pidetty 20 min. pituinen esitelmä väitöskirjan aiheesta. ellauri163.html on line 847: Mietiskelyllä voidaan tarkoittaa myös meditaatiota. Meditaatio on harjoitus, jossa yksilö kehittää sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, tai harjoittaa erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista. ellauri163.html on line 848: Maallisella tasolla meditaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla meditaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi kärsimyksestä vapautumiseksi ja eksistentiaalisten kysymysten ratkaisuun. ellauri163.html on line 850: Mietiskelijöiden aivot ovat mietiskelijöiden mielestä isommat, ryppyisemmät ja vähemmän surkastuneet kuin mietiskelemättömien. Ristikoiden ratkaisemisesta on myös apua, ja sauvakävelystä. ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis. ellauri163.html on line 858: Emile Durkheim [1858-1917] oli Jules Payotia [1859-1940] vuoden vanhempi, ja vei kasvatusopin professuurin Bordeauxissa Payotin nenän edestä vaikkei ollut edes psykologi. Payotia ei suin surminkaan siihen haluttu, vitun ateistia. Vaikkei Emilekään ollut sen kummempi kuin rabbin poika, mutta agnostikko sentään. Ja kuka muutenkaan jeesuxentappajista välittää, pahempi tollanen katolistaustainen apostata. No Payotista tuli sitten rexi Marseillen ja se eli vanhemmaxi, et lällällää. ellauri163.html on line 860: Payotin yxityiselämästä ei juuri löydy tietoa, se jää kumikaulatutkan katveeseen. Eikä Emilestäkään paljoa. Oliko se kova panomies niinkuin heimoveljensä Isaac Singer? Sen parta oli epäjuutalaisesti stailattu. ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed. In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community. Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related. ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby. ellauri163.html on line 866: Émile Durkheim, bien que fils de rabbin, etait agnostique. Il entre à l'École normale supérieure où il est reçu septième à l'agrégation de philosophie en 1882. Par la suite, il enseigne la philosophie aux lycées du Puy (octobre 1882), de Sens (novembre 1882), de Saint-Quentin (février 1884), de Troyes (1885). ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä. ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them. (1954, p. 47). ellauri163.html on line 881: Thus there is something eternal in religion which is destined to survive all the particular symbols in which religious thought has successively enveloped itself. There can be no society which does not feel the need of upholding and reaffirming at regular intervals the collective sentiments and the collective ideas which make its unity and its personality. ellauri163.html on line 883: Now this moral remaking cannot be achieved except by the means of reunions, assemblies, and meetings where the individuals, being closely united to one another, reaffirm in common their common sentiments; hence come ceremonies which do not differ from regular religious ceremonies, either in their object, the results which they produce, or the processes employed to attain these results. ellauri163.html on line 887: What essential difference is there between an assembly of Christians celebrating the principal dates in the life of Christ, or of Jews remembering the exodus from Egypt or the promulgation of the Decalogue, and a reunion of citizens commemorating the promulgation of a new moral or legal system or some great event in the national life? (1954, p. 427). Two men say they´re Jesus, one of them must be wrong. ellauri163.html on line 889: By worshiping God people are unwittingly worshiping the power of the collective over them—a power that both created and guides them. They are worshiping society itself. Religion is one of the main forces that make up the collective conscience; religion which allows the individual to transcend self and act for the social good. But traditional religion was weakening under the onslaught of the division of labor; what could replace religion as the common bond? ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth. ellauri163.html on line 893: But now comes something rather suspect: There are no gospels which are immortal, but neither is there any reason for believing that humanity is incapable of inventing new ones (1954, pp. 475-476). ellauri163.html on line 895: While men are losing faith in the old religions, new religions will be born. For all societies feel the need to express their collective sentiments, ideas, and ideologies in regular ceremony. All societies need a set of common values and moral guidelines to inspire their members to transcend their selfishness. While the forms and particular symbols may change, religion is eternal. ellauri163.html on line 897: Njoo, muuten ok, lukuunottamatta tota tyhmää pykälää että kaikki ilosanomat vanhenevat. Ei Jee-suxen kyllä! Paizi tietysti jahka ylkä tulee. ellauri163.html on line 903: Yhteiskunta kohdistaa Durkheimin mukaan jäseniinsä ehdottoman tottelevaisuuden vaatimuksen, ja tämä heijastuu ihmisten käsityksenä pyhistä asioista sekä jumalasta, joka koetaan pyhäksi asettamisen vaatimuksen lähteeksi. Alkukantaisissa yhteiskunnissa tämä tunne yhteisön vaatimuksesta ehdottomaan kuuliaisuuteen on Durkheimin mukaan hyvin voimakas. Heimon käsityksillä ja tavoilla on ehdoton valta yli yksilöiden. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa tämä alkukantainen ykseyden tuntu palaa osittain henkiin esimerkiksi sodan aikana, jolloin tunne kansallisesta yhteenkuuluvuudesta saa yksilöihin lähes rajattoman vaikutusvallan. ellauri163.html on line 905: Jumala koetaan myös yksilön viimeiseksi avunantajaksi. Auta miestä mäessä, jumala auttaa mäen alla. Ihminen on Durkheimin käsityksen mukaan olemukseltaan yhteisöllinen, riippuvainen laumastaan ja onneton joutuessaan siitä eroon. Yhteisö on ihmisen henkisen elinvoiman tärkein lähde. Durkheimin mukaan yksilö vahvistuu suorittaessaan ryhmän toisten jäsenten kanssa samaa ryhmää yhdistävän uskonnon palvontamenoja. Esimerkiksi latinan sanan religio kantana on ligare, joka tarkoittaa takaisin sitomista tai yhteenliittämistä. Toinen samankantainen, juutalaisille rakas sana on obligaatio. ellauri163.html on line 911: Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan malliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään. Niin myös bestsellereillä jotka aiheuttavat izemurha-aaltoja. ellauri163.html on line 915: Yhteisölliset suhteet katkenneet ellauri163.html on line 917: Ei paikkaa yksilölle, pettynyt yhteisöön. ellauri163.html on line 919: Protestanttiset, kapitalistiset yhteiskunnat, joissa kilpailua ja omia päämääriä korostetaan ellauri163.html on line 923: Pettymysh. Izeviha. ellauri163.html on line 935: Korkean integraation yhteisöt (alkukantaiset, sotilaalliset) ellauri163.html on line 937: Samat päämäärät ja tunteet sekä tavat toimia ellauri163.html on line 939: Ihminen uhraa itsensä yhteisölle; rintamalla kaatuneet, Japanin kamikaze-lentäjät. ellauri163.html on line 957: Tässä eilisen Hannah Arendtin filosofiaa käsitelleen työväenopiston zoomuennon innoittama kirjoitus. Se muistuttaa vähän paasauksia. Sen herättämät ajatuxet sinisellä. ellauri163.html on line 959: Hämärän aikaan peurat ja jäljelle jääneet hirvet liikkuvat. Mutta liikkuvatko ne yhtä usein aamuhämärän kuin iltahämärän aikaan? Sen ratkaisemisexi pitäisi herätä vakoilemaan niitä aamuhämärissä, mikä ei oikein nappaa. Sen on paras jäädä uskonasiaxi. Kysymys herättää ajatuksen niiden elämästä mutta myös meidän autoilijoiden. Filosofit viime vuosisadalla pysähtyvät eläimen eteen kuin peura kaukovaloihin huomaamatta, että kyse on ihmisen ja toisen välisestä suhteesta, joka koskee myös jumalia. ellauri163.html on line 961: Ajatus ihmisen syntisyydestä muistuttaa tupakanpolttoa. Kaikki polttavat tupakkaa. Mutta sitoutumalla synnittömyyden esimerkkiin - Jeesus ei polttanut - he voivat olla polttamatta. Ja jos joku sanoo, että enhän minä polta tupakkaa, voi sanoa niinkuin englantilainen pappi soimatessaan kuuntelijoita siitä että he moittivat toisia viinan juomisesta, että kyllä kermaiset kakut ovat sitten hyviä. Pappi on kuin tienviitta: menkää tuonnepäin, minä jään tähän osoittamaan oikeaan. Hyvää kakkua, kuului Sakun morähdys helluntaiystävien syysjuhlan nauhalta kahvikuppien ja lusikoiden kilinän lomasta. ellauri163.html on line 963: Ajatus jumalista kuvaa ajatusta ihmisentapaisista olennoista, jotka eivät tarvitse mitään. Paizi tarvizevathan ne uskovien kiitosta, ne ovat sille oikeinkin makeankipeitä. Pahastuvat jos ei sitä ala kuulua. Kristina-täti pahastui ja muikeni kuin vaari, kun sen jakamista töräyxistä ei kiitetty. Nyt ei olla edes pen pälejä. ellauri163.html on line 965: Teologian kieltäminen perustuu ajatukseen ihmisen vapaudesta. Tai nimenomaan toisinpäin, kz. esim Payot tahdon vapaudesta. Musta koko vapaus on yliarvostettua. Mitä vanha ilosta, koha mis on lämmin. ellauri163.html on line 967: Uskonnollinen ihminen elää laivassa, joka muistuttaa merellä lojuvaa ja ajalehtivaa laivaa aalloissa sillä erotuksella että siinä on tunnustettu kapteeni. Se ei kellu syvemmällä, niinkuin miinanraivaaja painavine runkoineen, eikä se vähennä ihmisen vapautta vaikuttaa sen kulkuun, mutta tosiasia, että siinä on kapteeni, muuttaa kokonaiskuvaa niin että ihminen voi olla rauhassa. Huolimatta kaikesta epätoivosta siinä voi olla rauhassa. Mutta mitä jos tulee sähkökatko ja keulapotkureita ei voi ohjata, kuten Gabriellalla? Eikö siinä voi syntyä vaaratilanne? Ei voi, vauhti on niin hiljainen, enintään pari solmua. Tulee enintään pieni tömähdys ja vesirajan yläpuolisia kuhmuja. ellauri163.html on line 969: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri163.html on line 972: Psalmit ovat saarnojen tärkeä lähtökohta, koska niissä puhutaan tunteista. Payot ei voisi olla enempää samaa mieltä. Tunteet ovat tahdon voimanlähteenä. Tahto on aivokuoren säätelemää halua. ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä. ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä. ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos. ellauri163.html on line 982: Uskossa ihminen suostuu näkemään sen, mitä ei voi nähdä. Sen, mikä onjää tietämisen ja oman ruumiillisen olemassaolon taakse, sen, minne ei määritelmän mukaan voi nähdä. No kyllä oman takaraivonkin voi nähdä selfiestä, ja perseen belfiestä. Ja alzheimerin syömät aivot tomografikuvasta. Pikemminkin uskovainen sanoo kuin sokkee: niinpä näkkyy, eika valita vaikka puttoo keskelle jokkee. Siiloan seurakunta kastoi samat spuget uudestaan kerran vuodessa. Sitä kilpailevat lahkot pitivät nölönä. ellauri163.html on line 984: Vapautta ei voi olla mahdottoman ja olemattoman kunnioitus, ellei ymmärrä ajan olemusta ihmiselle. Tunne vapaudesta on sisäinen (tästä Schiskinin kuvaus Sartren vankilapapista, jota vanki soimaa tulosta häntä pilkkaamaan, kun sanoo, että vanki on vankilassa, mutta sisäisesti vapaa). Oisko tää nyt ymmärrettävä niin, että menen taivaaseen vaikka teurastamon sika-autossa, jos sillä pääsen tästä valitettavasta aikapulasta. Ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki, oli äiti Pirkolla tapana sanoa, jos sille jotain valitti. ellauri163.html on line 985: Sanoa että vapautta on olla polttamatta tupakkaa on tupakoitsijalle pilkkaa, mutta tässä onkin kyse siitä, että pilkataan kaikkia niitä, joilla vankeus on tärkeämpää kuin vapaus. ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin. ellauri163.html on line 993: demytologisoida Jumala niin, että hän kuten ellauri163.html on line 995: mutta tavallaan myyttiseksi tunnustettuina. Tällainen ellauri163.html on line 997: tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon ellauri163.html on line 998: eteen nostetut tulkinnan tikapuut kun asia on ymmärretty ellauri163.html on line 999: (Jumalaa tietyssä katupojan näkökulmassa ei todellakaan ellauri163.html on line 1002: style="color:blue">Koska se on kivaa. On upeeta kuulua ellauri163.html on line 1008: materials. Heideggerilaiset katsovat, ellauri163.html on line 1009: että ihminen ei voi olla olemassa ilmentymättä ihmisenä ellauri163.html on line 1010: toisille. Voiko tästä päätellä, että toisten ihmisten ellauri163.html on line 1011: olemassaolo, ja eläinten, konstituoi ilmoituksen, ja että ellauri163.html on line 1017: jäniksenmetsästystä, näin auton valossa kolme keväistä ellauri163.html on line 1019: jonne hänet vein autolla. Maailma ilmenee jotenkin ellauri163.html on line 1032: href="ellauri164.html">eteenpäin ellauri164.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri164.html on line 18: et" href="mystyle.css"> ellauri164.html on line 22: Sisälmysluetteloon ellauri164.html on line 24: eteenpäin ellauri164.html on line 29: Helvetin seslonki Angstailua ellauri164.html on line 40: Wilhelm Maximilian Wundt (16. elokuuta 1832 Neckarau – 31. elokuuta 1920 Leipzig) oli saksalainen psykologi, psykofysiologi ja filosofi. Häntä pidetään yhtenä kokeellisen ja kognitiivisen psykologian perustajista. ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892). ellauri164.html on line 51: Yhä rämmitään ranskalaisten fin de siéclen suossa, jonne ne suisti epäonnistunut työläisten vallankumous hulluna vuonna 1848 ja sen perään rökäletappio preussilaisille 1870-71. Siitä alkoi ranskalaisten kotipesässä aivan vimmatunlainen pörinä. ellauri164.html on line 53: Juopon maxavaivaisen pikkupapin pikkupillu bändäri Serafita näkee siitä unia. Sen yhden paikan ympärillä pyörii kaikki mystikot, puolukoina pillussa. Mä alan huomata loppumetreillä et tää maalaispappi on wannabe samanlainen kaikkiruokainen pikku narsisti kuin Teoreeman Terence Postimerkki, joka tietystikään ei ole kukaan muu kuin Pieru-Pauli ize. Kaikki naiset ja puolet miehistä on siihen muka lääpällään. Hei täähän onkin vastaavasti Bernadotten märkä uni. Väkeviä motareita ja pitkätukkaisia nuoria miehiä, alaikäisiä tyttöjä joiden mustelmaiset pohkeet vilkkuvat. ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa. ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään. ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko. ellauri164.html on line 65: Risti alttarilla alemmassa kappelissa on ylösalaisin, koska perinteen mukaan Pyhä Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin. Muttei siihen sattunut siltikään yhtäpaljon kuin Jee-suxeen, koska Pekka oli syntinen. Vankilan seiniltä löytyvät myös Adiatorixin ja Aladobixin graffitit. "Kinkkuviipaleita pitäisi..." ellauri164.html on line 68: Se on kuvissa aika dyspeptisen näköinen. Kotoisin Villanuevasta kuten Montabuanin el Zorro. Kylvettyään nuorena materialismin haaleassa ammeessa se käännähti takas katolismiin 18 vee. Joulumessussa sen sydän sai pohjakosketuxen ja se uskaisi (je crus). Varsinainen keulapropelli oli kuiteskin homo Rimbaudin Seslonki helvetissä, kuten se on usein kertonut. ellauri164.html on line 72: Runo on uskontunnustus, jota leimaa pelastuksen, sentimentaalisten ja taiteellisten pettymysten etsiminen ja syytöxet länsimaista sivilisaatiota vastaan, hra Verlainen tuskallisen revähtymän jälkeen. Jälkimmäinen ampui kaksi laukausta revolverista Rimbaudiin, jota hän kutsui "helvetilliseksi avomiehekseen", mikä päätti heidän vaeltavan elämänsä ja myrskyisän rakkaussuhteensa. Mixikä tää sai Claudelin vaihtamaan takilaa niin räväkästi? Panee miettimään. ellauri164.html on line 74: Seslonki helvetissä ellauri164.html on line 82: J’avais entrevu la conversion au bien et au bonheur, le salut. Puis-je décrire la vision, l’air de l’enfer ne souffre pas les hymnes ! C’était des millions de créatures charmantes, un suave concert spirituel, la force et la paix, les nobles ambitions, que sais-je ? ellauri164.html on line 86: Et c’est encore la vie ! — Si la damnation est éternelle ! Un homme qui veut se mutiler est bien damné, n’est-ce pas ? Je me crois en enfer, donc j’y suis. C’est l’exécution du catéchisme. Je suis esclave de mon baptême. Parents, vous avez fait mon malheur et vous avez fait le vôtre. Pauvre innocent ! L’enfer ne peut attaquer les païens. — C’est la vie encore ! Plus tard, les délices de la damnation seront plus profondes. Un crime, vite, que je tombe au néant, de par la loi humaine. ellauri164.html on line 88: Tais-toi, mais tais-toi !… C’est la honte, le reproche, ici : Satan qui dit que le feu est ignoble, que ma colère est affreusement sotte. — Assez !… Des erreurs qu’on me souffle, magies, parfums faux, musiques puériles. — Et dire que je tiens la vérité, que je vois la justice : j’ai un jugement sain et arrêté, je suis prêt pour la perfection… Orgueil. — La peau de ma tête se dessèche. Pitié ! Seigneur, j’ai peur. J’ai soif, si soif ! Ah ! l’enfance, l’herbe, la pluie, le lac sur les pierres, le clair de lune quand le clocher sonnait douze… le diable est au clocher, à cette heure. Marie ! Sainte-Vierge !… — Horreur de ma bêtise. ellauri164.html on line 92: Les hallucinations sont innombrables. C’est bien ce que j’ai toujours eu : plus de foi en l’histoire, l’oubli des principes. Je m’en tairai : poëtes et visionnaires seraient jaloux. Je suis mille fois le plus riche, soyons avare comme la mer. ellauri164.html on line 94: Ah ça ! l’horloge de la vie s’est arrêtée tout à l’heure. Je ne suis plus au monde. — La théologie est sérieuse, l’enfer est certainement en bas — et le ciel en haut. — Extase, cauchemar, sommeil dans un nid de flammes. ellauri164.html on line 96: Que de malices dans l’attention dans la campagne… Satan, Ferdinand, court avec les graines sauvages… Jésus marche sur les ronces purpurines, sans les courber… Jésus marchait sur les eaux irritées. La lanterne nous le montra debout, blanc et des tresses brunes, au flanc d’une vague d’émeraude… ellauri164.html on line 104: Les talents ! — Il n’y a personne ici et il y a quelqu’un : je ne voudrais pas répandre mon trésor. — Veut-on des chants nègres, des danses de houris ? Veut-on que je disparaisse, que je plonge à la recherche de l’anneau ? Veut-on ? Je ferai de l’or, des remèdes. ellauri164.html on line 106: Fiez-vous donc à moi, la foi soulage, guide, guérit. Tous, venez, — même les petits enfants, — que je vous console, qu’on répande pour vous son cœur, — le cœur merveilleux ! — Pauvres hommes, travailleurs ! Je ne demande pas de prières ; avec votre confiance seulement, je serai heureux. ellauri164.html on line 108: — Et pensons à moi. Ceci me fait peu regretter le monde. J’ai de la chance de ne pas souffrir plus. Ma vie ne fut que folies douces, c’est regrettable. ellauri164.html on line 114: Je devrais avoir mon enfer pour la colère, mon enfer pour l’orgueil, — et l’enfer de la caresse ; un concert d’enfers. ellauri164.html on line 118: Ah ! remonter à la vie ! jeter les yeux sur nos difformités. Et ce poison, ce baiser mille fois maudit ! Ma faiblesse, la cruauté du monde ! Mon Dieu, pitié, cachez-moi, je me tiens trop mal ! — Je suis caché et je ne le suis pas. ellauri164.html on line 124: Olen nielaissut mahtavan myrkkykulauxen. - 3x siunattu olkoon keino jonka kexin! - Sisukalut polttelevat. Myrkyn väkivalta repii jäseniä, vääntää mua, lyö mut kanveesiin. Kuolen janoon, tukehdun, en pysty kiljumaan. Se on helvettiä, ikuinen rangaistus! Näettekö kuinka tuli nousee! Palan kuten kuuluu! Ammennä vaan perkele! ellauri164.html on line 126: Näin vilauxen käännöxestä hyvään ja onneen, pelastuxesta. Pystynkö kuvaamaan sen vision, helvetin ilma ei siedä virsiä! Siinä oli miljoonia sharmantteja otuxia, sulava spirituaalinen konsertti, voima ja rauha, jaloja pyrkimyxiä, ties mitä. ellauri164.html on line 130: Ja tää on vielä elämää! Jos kadotus on ikuinen! Mies joka tahtoo mutiloida izeään on varmaan kirottu, eikö vain? Mä uskon helvettiin kert mä olen täällä. Tää on katekismuxen toteutus. Mä olen kasteen orja. Vanhemmat te aiheutitte mun onnettomuuuden ja omanne. Voi viatonta ressua! Helvetti ei voi hyökätä pakanoiden kimppuun. - Tää on vielä elämää! Myöhemmin kadotuxen herkut ovat vielä syvemmät. Rikos, nopeasti, että putoon tyhjän päälle, humaanin lain nojalla. ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä. ellauri164.html on line 134: Tuolla, eikne ole rehellisiä sieluja, jotka tahtoo mulle hyvää... Tulkaa... Mulla on tyyny suussa, ei ne kuule mua, ne on haamuja. Sitäpaizi kukaan e ajattele toisia. Paras ettei lähestytä. Tunnen palaneen hajua, se on varma. ellauri164.html on line 136: Hallusinaaatioita on ziljoona. Se on varmaan se mikä mulla aina on: ei uskoa historiaan, unohdan aapistotuudet. Mä vaikenen: runoilijat ja visionäärit eivät olis kateita. Mä olen 1K kertaa rikkaampi, ollaan ahnaita kuin meri. ellauri164.html on line 138: Ahaa! Elämän kello on juuri pysähtynyt. En enää ole maailmassa - Teologia on vakava, helvetti on takuulla alhaalla - ja taivas ylhäällä. - Extaasi, painajainen, uni tulipesässä. ellauri164.html on line 140: Hizisti pahuutta maaseutuhoidossa... Saatana, Ferdinand, juoksee villisiementen kanssa... Jeesus marssii punaisten vatukoiden päällä nutistamatta niiitä... Jeesus marssi ärtyneiden vetten päällä. Lyhty näyttää meidät seisaallaan, valkoisina ja ruskealettisinä, vihreän aallon kyljessä... ellauri164.html on line 142: Mä paljastan kaikki mysteerit: uskonnolliset tai luonnolliset, syntymä, kuolema, tulevaisuus, menneisyys, maailmansynty, eikä mitään. Mä olen harhakuvien maisteri. ellauri164.html on line 148: Teräsvoimat! - Täällä ei ole ketään ja on joku: en haluis levittää mun aarteita. - Haluuko joku neekeriräppiä, huorien tanssia? Halutaanko joku et mä häviän, etmä sukellan hakemaan sormusta? Halutaanko? Mä voin tehdä kultaa, hoitoja. ellauri164.html on line 150: Luottakaa siis muhun, usko lohduttaa, ohjaa, parantaa. Kaikki, tulkaa, - taaperotkin, - et mä lohdutan teitä, et teille laajennetaan sydäntä, - ihmeellistä sydäntä! - Miesparat, työläiset! En vaadi kuin rukouxia; mulle riittää teidän luottamus, se on mulle onnea. ellauri164.html on line 152: - Ja ajatellaanpas vähän muakin. Tää saa mut vähän suremaan maailmaa. Mulla on mahis olla kärsimätön enää. Mun elämä oli vaan suloista hulluutta, se on valitettavaa. ellauri164.html on line 154: Pah! tehdään kaikki kuviteltavat irvistyxet. ellauri164.html on line 156: Tosiaankin, me ollaan maailman ulkopuolella. Ei ääntäkään. Mun tunto on hävinnyt. Au! Mun linna, mun porsliini, mun pajukko. Illat, aamut, yöt, päivät. Oonx mä vetelä! ellauri164.html on line 158: Mulla pitäis olla helvetti kiukulle, helvetti ylpeydelle, - ja halauxien helvetti; helvettien konsertti. ellauri164.html on line 160: Mä kuolen vetelyyteen. Se on hauta, mä meen madoille, kauhistuxen kanahäkki! Saatana, pelleilijä, sä tahdot hajottaa mut sun sharmilla. Mä reklamoin! Mä reklamoin! Hiilihangon isku, tulipisara. ellauri164.html on line 170: Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well. ellauri164.html on line 172: Kantille noumenaalisen maailman olemassaolo rajoittaa järjen siihen, mitä hän kokee sen oikeiksi rajoiksi, mikä tekee monista perinteisen metafysiikan kysymyksistä, kuten Jumalan, sielun ja vapaan tahdon olemassaolosta, järjellä vastaamattomiksi. Kant johtaa tämän tiedon määritelmästään "esitylle annettujen esitysten määrittelyksi". Koska näiden olemusten esiintymisiä ei ole ilmiömäisessä, Kant pystyy väittämään, ettei niitä voida tuntea mielelle, joka toimii "sellaisen tiedon, jolla on tekemistä vain ulkonäön kanssa". Nämä kysymykset ovat viime kädessä "uskon, mutta ei järjen varsinainen kohde". Okei uskotaan, vaikka en ymmärrä tätä yhtään. ellauri164.html on line 174: Schopenhauer huomautti asiallisesti että Kant käytti sanaa noumenon väärin. ellauri164.html on line 175: Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin. ellauri164.html on line 177: Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla. ellauri164.html on line 180: Länteenpäin nuorimies! Tervavettä juo! ellauri164.html on line 182: Nyt vasta mulle selvisi mixi Stanfordin kilpailija Berkeley on senniminen: Berkeley oli uuden maailman mamu kunnes jänisti ja lähti takaisin maitojunalla. Paljon lännemmäxi ei Berkeleystä pääse joutumatta itään. Sitä ei aina tule ajatelleexi että Kiina ja USA on naapurimaita. ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on. ellauri164.html on line 189: George Berkeley, joka ajoi töyssyautolla hämärämiesten asiaa jo ennen Kantia, väitti, että aine, tarkkaavaisesta mielestä, on metafyysisesti mahdotonta. Aineeseen liittyvät ominaisuudet, kuten muoto, väri, haju, rakenne, paino, lämpötila ja ääni, ovat kaikki riippuvaisia mielistä, jotka sallivat vain suhteellisen havainnon, eivät absoluuttisen havainnon. Sellaisten mielien (ja mikä tärkeintä kaikkivoipaan mielen) täydellinen puuttuminen tekisi samoista ominaisuuksista havaitsemattomia ja jopa käsittämättömiä. Berkeley kutsui tätä filosofiaa immaterialismiksi. Pohjimmiltaan sellaista asiaa kuin ainetta ei voisi olla ilman mieltä. ellauri164.html on line 191: Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Se ei ymmärtänyt sitä yhtään. Vaikka olis luullut että infinitesimaali olis ollut just idealistin cup of tea. Berkeleyn kritiikki ei johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, vaan differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiin täsmälliselle pohjalle 1800-luvulla Dedekindin toimesta. ellauri164.html on line 193: Mikä tärkeintä, Berkeley kirjoitti tervavedestä kirjan, jossa suositeltiin tervavettä käytettäväksi moniin eri vaivoihin. ellauri164.html on line 208: Berkeleyn yhtenä päätavoitteena oli vastustaa materialismia. Dialoguen päähenkilöt olivat kreikan kielen mukaan nimetyt Philonous, ”mielen rakastaja”, joka edusti idealistista katsantokantaa eli Berkeleytä itseään, sekä Hylas, ”materia”, joka edusti materialistista katsantokantaa eli muun muassa John Locken ajatuksia, joka uskoo ulkoisen, aineellisen todellisuuden olemassaoloon. Berkeleyn teoriaan suhtauduttiin usein pilkaten, mutta jotkut, kuten tohtori Samuel Clarke, pitivät Berkeleytä nerona. Samuel Clarke ei tosin ollut mikään neropatti. ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51). ellauri164.html on line 212: Berkeleyn saarnat selittivät siirtokuntalaisille, miksi kristinusko salli orjuuden ja miksi orjista tuli tehdä kastettuja kristittyjä: ”Olisi hyödyksi heille [orjien isännille], että heillä olisi orjia jotka kunnioittavat kaikissa asioissa isäntiään lihan mukaan, ei silmänpalvonnalla kuten mielistelijät, vaan sydämen yksinäisyydessä, Jumalaa peläten; että evankeliumin vapaus käsittää maallisen orjuuden; ja että heidän orjistaan tulee vain parempia orjia tulemalla kristityiksi” (Berkeley, Proposal, 347. Saarna Newportissa lokakuussa 1729). ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta. ellauri164.html on line 216: Berkeley pysyi Cloynessä vuoteen 1752 jolloin hän jäi eläkkeelle ja muutti Oxfordiin elääkseen poikansa kanssa. Hän oli pidetty henkilö rakastettavan olemuksensa ja leppoisien käytöstapojensa ansiosta. ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. ellauri164.html on line 220: "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ellauri164.html on line 223: How blue can you get? The answer is right here in my heart, wailed BB King. How stupid can you get? The answer can be found in Quora. - What is the dark side of top happiest countries? - That their taxes are so high. How can anybody be this stupid? The answer is right there in their walnut size brains. ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa. ellauri164.html on line 230: Ralph Barton Perry (July 3, 1876 in Poultney, Vermont – January 22, 1957 in Boston, Massachusetts) was an American philosopher. He was a strident moral idealist who stated in 1909 that, to him, idealism meant "to interpret life consistently with ethical, scientific, and metaphysical truth." (citation?) Perry's viewpoints on religion stressed the notion that religious thinking possessed legitimacy should it exist within a framework accepting of human reason and social progress. ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle. ellauri164.html on line 234: Henry Babcock Veatch Jr. (September 26, 1911 – July 9, 1999) was an American philosopher. Veatch syntyi 26. syyskuuta 1911 Evansvillessä, Indianassa . Hän opiskeli Harvardin yliopistossa , jossa hän suoritti AB- ja MA-tutkinnon ja tohtorin tutkinnon vuonna 1937. Veatch tuli Indianan yliopiston filosofian laitokselle ohjaajaksi vuonna 1937. Hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi vuonna 1941 ja täysprofessoriksi vuonna 1952. Indianassa ollessaan Veatchin yliopisto sai monia palkintoja ja kunnianosoituksia. Vuonna 1954 hänestä tuli ensimmäinen Frederick Bachman Lieber Award for Distinguished Teaching -palkinnon saaja. Hän oli suosittu opiskelijoidensa keskuudessa ja hänelle myönnettiin Sigma Delta Chi "Brown Derby" -palkinto suosituimmalle professorille. Vuonna 1961 Veatch nimettiin Distinguished Service Professoriksi. ellauri164.html on line 236: Vuonna 1965 Veatch lähti IU: sta Northwestern Universityyn , jossa hän pysyi vuoteen 1973 asti. Sitten hän meni Georgetownin yliopistoon, jossa hän toimi filosofian laitoksen puheenjohtajana vuosina 1973–1976. Veatchilla oli myös vierailevia professoreita Colby Collegessa , Haverford Collegessa ja St. Thomasissa . Yliopisto . Vuonna 1983 hän jäi eläkkeelle Distinguished Professorina ja palasi Bloomingtoniin. ellauri164.html on line 238: Veatch oli aktiivinen episkopaalisessa kirkossa ja toimi American Catholic Philosophical Associationin puheenjohtajana . Hän toimi Metaphysical Society of America :n puheenjohtajana vuonna 1961. Vuosina 1970–1971 hän toimi American Philosophical Associationin läntisen jaoston puheenjohtajana. Hän oli Episkopaalisen kirkon tutkijoiden killan jäsen. ellauri164.html on line 242: Veatch oli suuri rationalismin kannattaja, tomistisen filosofian auktoriteetti ja yksi aikansa johtavista uusaristoteelisista ajattelijoista. Hän vastusti sellaisia moderneja ja nykyaikaisia kehityskulkuja kuin " transsendenttinen käänne " ja " kielinen käänne ". Selkeän puheen ja "Hoosierin" terveen järjen vankkumaton puolustaja filosofiassa ja muualla, hän väitti realistisen metafysiikan ja käytännön etiikan puolesta. ellauri164.html on line 244: Veatchin luetuin kirja oli Rational Man: A Modern Interpretation of Aristotelian Ethics (1962), joka tarjosi selkeästi rationalistisen vastakohdan William Barrettin tunnetulle eksistentiaalisen filosofian tutkimukselle Irrational Man (1958). ellauri164.html on line 246: Remembering Robert M. Veatch, PhD 1939-2020. Bob Veatch from Georgetown loved genealogy and had confirmed a Veatch connection to the Stuart (Stewart among the Scots) dynasty. He was a long-time fan of bluegrass and Bob and his wife Ann were founding members of the Lucketts Bluegrass Foundation in Lucketts, Virginia, location of the world’s longest running bluegrass concert series (45 years strong!). He used to laugh and say that he thought likely he was the only undergraduate at Harvard reading Plato while listening to bluegrass. Bob was a Peace Corps volunteer in Nigeria from 1962-1964. ellauri164.html on line 270: Anni mulle annettaisiin ellauri164.html on line 271: hei, Anni mulle annettaisiin ellauri164.html on line 295: Tässä laulussa on ainexia kansanrunoista. Rahje on remmi jolla aisa pannaan kiinni vempeleeseen tahi luokkiin. Lapset tuppas menemään taaperoina luokille kun ne ei jaxaneet tai halusivat jotakin. ellauri164.html on line 297: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri164.html on line 300: Jeanne d’Arc [ʒan daʁk] eli ”Orléansin neitsyt” (La Pucelle d’Orléans) (6. tammikuuta 1412 Domrémy, Ranskan kuningaskunta – 30. toukokuuta 1431 Rouen, Ranskan kuningaskunta) on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Jeanne tuli kuuluisaksi uskonnollisista näyistään, joissa häntä kehotettiin pelastamaan Ranska. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita Orléansin taistelussa ja osallistui kuningas Kaarle VII:n kruunaukseen Reimsissä. Myöhemmin englantilaiset tuomitsivat hänet noituudesta ja polttivat hänet roviolla. ellauri164.html on line 302: Jeanne syntyi pienessä Domrémyn kylässä Koillis-Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä eikä hän saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Lisäksi häneen oli juurrutettu syvä rakkaus roomalaiskatolista kirkkoa ja sen oppeja kohtaan. Maatalon tyttärenä hän kunnostautui monissa tilanhoitoon kuuluvissa tehtävissä ja kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri. ellauri164.html on line 304: Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Erityisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista. Äänten kehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea. Kaarle on kuvissa aika hölmön näköinen. ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa. ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa. ellauri164.html on line 311: Kaarle VII:n kruunajaisissa Kaarle VI:n kuoleman jälkeen käytettiin ensi kertaa tunnettua lausahdusta ”Kuningas on kuollut. Kauan eläköön kuningas!” (ransk. Le Roi est mort. Vive le Roi!). Paizi että nro VI oli kuollut jo 7v aiemmin? ellauri164.html on line 313: Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta. (Lähde menee ämmä jo!) ellauri164.html on line 315: Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. Compiègnen taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 000 dukaatin summasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn Rouenin kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin. ellauri164.html on line 317: Sotaoikeudessa Jeanne lupasi ettei enää käytä housuja. Hänet kuljetettiin takaisin Rouenin vankityrmään, jossa hänet nähtiin taas housut jalassa! Jeannen oman väittämän mukaan hän joutui rikkomaan lupauksensa kirkolle ja pukeutumaan miesten vaatteisiin, koska naisten vaatteet altistivat hänet vartijoiden seksuaaliselle väkivallalle, tai sit että vartijat ottivat siltä mekon pois ja antoivat jälkeenpäin housut tilalle. Syyllisyys palautettiin ja hänet tuomittiin yksimielisesti kuolemaan. ellauri164.html on line 319: Jeanne d’Arc poltettiin roviolla kerettiläisenä 30. toukokuuta vuonna 1431 oikeasti tästä housujutusta ja ehkä vähän siksikin, että hän piti Jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Haiskahtaa protestantismilta. ellauri164.html on line 321: Orleansin piiritys (ransk. Le Siège d'Orléans) 1428–1429 oli Englannin ja Ranskan välisen satavuotispen sodan käännekohtia, jossa muutti Ranskan kruununperillisen kärsimät tappiot voitoiksi ja teki tietä hänen kuninkuudelleen. ellauri164.html on line 328: Satavuotinen sota on nimi, jonka historioitsijat ovat antaneet sarjalle toisiinsa liittyviä sotia, joita käytiin 116 vuoden jakson aikana Englannin ja Ranskan välillä. Yhteenotot alkoivat vuonna 1337 ja päättyivät 1453. ellauri164.html on line 330: Satavuotista sotaa pidetään yhtenä keskiajan merkittävimmistä konflikteista. Se oli siitä merkittävä, että sen kuluessa otettiin käyttöön uusia aseita ja taktiikoita, jotka rapauttivat vanhan, raskaan ratsuväen hallitseman feodaaliarmeijajärjestelmän. Lisäksi sodan aikana nähtiin ensimmäiset vakinaiset armeijat Länsi-Euroopassa sitten Länsi-Rooman valtakunnan.Sota muutti aatelisten ja talonpoikien suhdetta sekä vauhditti kansallisvaltioiden kehitystä ja monarkioiden vahvistumista. Ennen sotaa etenkin Ranska oli ollut jakautunut hyvin itsenäisten vasallien johtamiin läänityksiin. Sodan vaikutuksesta kuninkaan asema alkoi vahvistua. ellauri164.html on line 332: Kaarle VII oli edellisen kuninkaan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan vanhin poika, eli delfiini. Tämän kuoltua vuonna 1422 Kaarle VII:n asema oli kruununtavoittelun kannalta hankala; Kaarle VI oli sopinut Troyes’n rauhansopimuksessa vuonna 1420, että Ranskan seuraavaksi kuninkaaksi tulisi Englannin kuninkaan Henrik V:n ja Valois’n Katariinan poika, joka oli syntynyt vuotta aiemmin. ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta. ellauri164.html on line 336: Kaarle VII:n sotilaallisesti merkittävin uudistus oli vuoden 1445 asetus, jolla Ranskan armeija muuttui täysin kuninkaan johtamaksi ammattipohjaiseksi armeijaksi. Feodaalivelvollisuuden sijaan ritareille maksettiin nyt palkkaa, ja upseerien nimityksissä kiinnitettiin huomiota kyvykkyyteen enemmän kuin syntyperään. Sotilaskuria parannettiin ja taktiikoita uudistettiin niin, että Ranskan armeija oli 1440-luvun lopulle tultaessa joka suhteessa ylivoimainen verrattuna Englannin armeijaan. Hinoa Kaarle! ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen. ellauri164.html on line 346: Morfiiniriippuvaista valelääkärä vaivasi Hodkinin tauti kuten Jane Austenia. Se ja pappipaha olivat kuin Dupont ja Dupond. Le plupart des agonies sont euphoriques. Rien que jeter tout espoir et expirer, quoi de mieux. Il faut mourir peu a peu, prendre l'habitude. Decet imperatorem stantem mori. (Vespasianus, non pas Motocyclettianus.) ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible! Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia. ellauri164.html on line 350: Kuolemaa tekevää pappia ällöttää sen pienipäisen, ize asiassa rotannäköisen kaverin pahanhajuinen köyhä kämppä. Rottamainen tuberkuloottinen ex-pappi käyttää törkeästi hyväxi sanatorion pikku köxää. Joka tietää toisinkuin äxä ize että äxä delaa tubiin tuota pikaa. Äxä koittaa kouluttaa siivoojasta leidiä kuin Rex Harrison, vaikka se ei halua. Voi ei, silläkin on tubi. Täähän on kuin saippuaoopperaa. Toinen toistaan kakempia setämiehiä. ellauri164.html on line 352: À chacun sa vérité (Così è (se vi pare), niin on jos siltä näyttää, en version originale), également titrée Chacun sa vérité en français, est une pièce de théâtre en trois actes de Luigi Pirandello tirée de la nouvelle La signora Frola ed il signor Ponza, suo genero et créée le 18 juin 1917 au Teatro Olimpia de Milan. ellauri164.html on line 353: Dans une petite ville, une famille a un comportement étrange. Le gendre de Mme Frola, M. Ponza, explique que sa belle-mère est devenue folle à cause de la mort de sa fille, sa première épouse. Dans sa confusion, la belle-mère considère que sa deuxième épouse est sa fille. ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle. ellauri164.html on line 361: Peter Piskuila (Matohäntä) (engl. Peter Pettigrew) (1959/1960 – maaliskuu 1998) oli Harry Potterin isän, James Potter, koulutoveri. Hän ei tosin ollut hyvä ystävä, vaan lähinnä ”iilimato”, joka roikkui Jamesin, Sirius Mustan ja Remus Lupinin seurassa. Peter ihaili Jamesia, hänen rohkeuttaan, taitojaan ja tapaansa osoittaa pientä kapinaakin koulussa. Meillä asuu joku Peter Piskuila portaiden alla, käy öisin vanhassa kompostissa syömässä. Nyt on ostettu 3 rotanloukkua, jotka voivat koitua sille päänmenoxi. ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way. ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature. ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less) ellauri164.html on line 384: I was expecting great things, but I couldn't even get through half of it. Hard to follow, boring, lots of long discourses that didn't have a point. I don't know, didn't get it. I have a copy of it if you'd life to give it a whirl. (less) ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps. ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less) ellauri164.html on line 431: Wonderful work. The dialogue is enthralling and the intimate sighs of this fictitious priest are mesmerising. Love people simply and thoroughly - that’s all this poor priest could do, yet it is in doing this that Christ is most thoroughly communicated. ellauri164.html on line 433: What the fuck. It all goes to show: meitä on moneen junaan. Takapiässä etupiässä. Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6). ellauri164.html on line 451: The film depicts the nuclear arms race that took place between all sides in the World War II and the beginning of the Cold War. The first part centers on the war years, dealing with the Manhattan Project and the American effort to beat the Germans to the bomb, as well as with Stalin's decision that the USSR must have its own atomic project. The second part displays the Soviet post-war nuclear program. The plot deals mainly with the personal dilemmas facing all the scientists who worked on the atomic weapons. Booooring. ellauri164.html on line 455: The film was produced solely by Mosfilm, without a direct participation of DEFA, and yet several East German actors were invited to play the German historical figures. Fritz Diez, who appeared as Hitler on screen for the sixth time in his career, was given also the role of Otto Hahn. ellauri164.html on line 458: Between 1934 and 1938, he worked with Strassmann and Meitner on the study of isotopes created through the neutron bombardment of uranium and thorium, which led to the discovery of nuclear fission. He was an opponent of national socialism and the persecution of Jews by the Nazi Party that caused the removal of many of his colleagues, including Meitner, who was forced to flee Germany in 1938. ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja? ellauri164.html on line 465: Maalitaulun valinta mainitaan IMDb tietokannassa, mutta "Add plot, Be the first to review." ellauri164.html on line 467: Luumäkeläinen Pertti Pykälä kirjoitti Ilkka Remes nimellä ryssävihaisia rompskuja. Sakari Tuomiojan poika Erkki valitti että kaikki paha Pertin kirjoissa näyttää tulevan Venäjältä. Hoblan Laurén ei voisi olla vähempää eri mieltä. Pariisin Emilyn ukrainalainen ystävä koitti varastaa muotiryysyjä Samaritainelta. Siinä kulki sankohattuisen Emilyn moraalinen raja. Eikä siinä kaikki: Kiovan tyttö mesetti kyrillisillä kirjaimilla! Hyi helkkari! Emily dumppasi sen pikaisesti. Välillä Emily näyttää vanhalta jutkuhaahkalta. ellauri164.html on line 474: Ei kumpikaan niistä as such, sanoo useimmat, kyllä kyseessä oli riittämätön nöyristely Jaffelle. Moppe oli jaxanut mukisematta totella yli sata vuotta, Mirja siskokin oli kuukahtanut, ja aivan loppumetreillä meni hermot. Sitä Jaffe ei voinut antaa sille anteexi, sillä se on hyvin äkkipikainen. Ei täällä tarvi kenenkään muun vetää nenään hernettä. ellauri164.html on line 478: "Valta oli oikeutta kaikkialla, kirjallisuudessa, yliopistoissa, yhdyskunnan toimistossa joka nimitti rabbiinit, Vatikaanissa, niidenkin joukoissa jotka vaativat oikeutta riistetyille ja sorretuille. Kun 2 ihmistä kohtasi, toinen otaxui heti hallizevan roolin." Niin tekevät koiratkin, nuuhkivat ensin ja sitten rähähtävät. ellauri164.html on line 480: "Petyin parapsykologiaankin. Vainajat joiden väitettiin ruumiillistuvan istunnoissa puhuivat yhtä typeriä kuin elävät. Vain mieletön uskoi niiden aitouteen." Niinpä juuri Iisakki! Se on ongelmana kaikissa uskonnoissakin. Niiden jumalat ovat ja puhuvat yhtä typeriä kuin apinat. ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro Tull from some of Uriah Heep's bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years. ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt. ellauri164.html on line 491: After the exodus, Moses led the people to the edge of the Red Sea where God provided another saving miracle by parting the waters and allowing the Hebrews to pass to the other side while drowning the Egyptian army (Exodus 14). Moses brought the people to the foot of Mount Sinai where the Law was given and the Old Covenant established between God and the newly formed nation of Israel (Exodus 19—24). ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith. ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel." ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly. ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed. ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season. ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10). ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert. ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18). ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all. ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9). ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God, ellauri164.html on line 520: Why have you dealt ill with your servant? And why have I not found favor in your sight, that you lay the burden of all this people on me? Did I conceive all this people? Did I give them birth, that you should say to me, “Carry them in your bosom, as a nurse carries a nursing child,” to the land that you swore to give their fathers? … I am not able to carry all this people alone; the burden is too heavy for me. If you will treat me like this, kill me at once, if I find favor in your sight, that I may not see my wretchedness (Numbers 11:11-12, 14-15). ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate. ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock. ellauri164.html on line 532: 1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross. ellauri164.html on line 533: 2. Moses exhibited sinful pride. Having assembled the people, Moses reviled them, saying, “Hear now, you rebels!” He then continued, perhaps pridefully, “Shall we bring water for you out of this rock?” Neither Moses nor Aaron can bring forth water, however; only God can do that. Some of the Fathers of the Church interpreted this not as pride on Moses’ part but rather as an indication of the wavering of his faith. ellauri164.html on line 534: 3. Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33). ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone. ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit. ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king. ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong. ellauri164.html on line 562: When the Hebrews were thirsty and could find no water, they became impatient and did not remember the power of God which had, nearly forty years before, brought them water out of the rock. Instead of trusting God, they complained of Moses and Aaron, and said to them, "Would God that we had died when our brethren died before the Lord!" That is, they wished that they had been of that number who had been destroyed by the plague in the rebellion of Korah, Dathan, and Abiram. ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him. ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them." ellauri164.html on line 570: Here Moses sinned. He became wearied with the continual murmurings of the people against him, and the continual murmuring to stupid rocks. At the commandment of the Lord, took the rod, and, instead of speaking to the rock, as God commanded him, he smote it with the rod twice, after saying, "Must we fetch you water out of this rock?" He here spoke unadvisedly with his lips. He did not say, God will now show you another evidence of His power and bring you water out of this rock. He did not ascribe the power and glory to God for causing water to again flow from the flinty rock, and therefore did not magnify Him before the people. For this failure on the part of Moses, God would not permit him to lead the people to the Promised Land. ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land. ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him. ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins. ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed. ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6). ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence. ellauri164.html on line 607: A fresh exegetical probe is therefore warranted using a hermeneutical strategy whereby a narrative approach is attempted in order to understand Num. 20:1-13 in the light of Exodus 17:1-7. These narrative analogies are part of a distinctive feature in the Hebrew narrative style labelled Type- scene. ellauri164.html on line 623: It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone. Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1). She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out. His sister had been with him through all his trials in the wilderness. But now Miriam was gone. ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years. His sister had just died. And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5) You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them. ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today. Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace? Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again? Why did these people always blame him? Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him? Why were there always so many demands on him? Why was it always “Moses, Moses, Moses”? ellauri164.html on line 631: Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. (Numbers 20:8) ellauri164.html on line 636: “And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. ” (Numbers 20:10-11) ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious. Surely God would forgive and relent, if he would only repent. Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been. ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 667: Moses messed up. He did something which resulted in God banning him from the Promised Land. What did he do to warrant such a punishment? ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV) ellauri164.html on line 691: Three different times Moses connected God’s anger with him to something the people did. ellauri164.html on line 703: When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead? ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin. ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone. ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses. ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah. ellauri164.html on line 731: That's the Biblical explanation, but frankly, the punishment just doesn't seem to fit the crime. In reading the whole story, Moses was an exemplary leader, the ideal mediator between the people and God, and always faithful to the covenant. One little mistake and he's punished forever! It hardly seems just. ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop. ellauri164.html on line 746: 3. This lesson is intended to examine his sin, and determine why ellauri164.html on line 774: 4. Our strongest areas are sometimes our most vulnerable. ellauri164.html on line 776: b. Peter was brave, but became a coward. ellauri164.html on line 789: lives (I Peter 4:11; I Cor. 10:31). ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them. ellauri164.html on line 804: It often happens that Bible believing Christians reject the concept of allegory as being a legitimate way of interpreting the Bible. This comes from the belief that any way of interpreting Scripture other than literal meaning is false, particularly as it concerns Genesis 3 and evolution. But in fact allegory is common in the Bible – Christ makes frequent use of it in His parables – and even Genesis 3 is allegory (which does not preclude its literal interpretation as well.) In this section we shall examine the allegorical significance of the staff and the rock. ellauri164.html on line 817: As the staff is before the Ark, our High Priest is ever before the throne of God (remember “enthroned between the cherubim?”) interceding on our behalf for the grace of God. ellauri164.html on line 828: The water from the rock is relatively easy to interpret, for we know the role of water in the faith. ellauri164.html on line 839: The staff, representing the priesthood and grace, the rock representing Christ, these commands would then be interpreted as: ellauri164.html on line 853: Lessons for Us: How do we get in such a mess anyway? ellauri164.html on line 855: Sometimes it’s simple presumption: we think we have a better idea. ellauri164.html on line 860: It requires humility to let God have vengeance. ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond. ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession! ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why? ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock. ellauri164.html on line 877: The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him. ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another. ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites. ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises. ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land! ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once. Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses. In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter. ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38 ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411 ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine). ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418 ellauri164.html on line 910: “Our Saviour was not to be sacrificed a second time; and it is only necessary for those who seek the blessings of His grace to ask in the name of Jesus, pouring forth the heart’s desire in penitential prayer.” –Patriarchs and Prophets, p. 411. See also Luke 11:9–10 ellauri164.html on line 912: Of course further to that sin was the sin of anger, i.e. “Hear now, ye rebels” and taking the glory and/or power of God, i.e. “Must we fetch you water out of this rock?” as if they had the power themselves. ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419 ellauri164.html on line 916: Moses was so beloved by God, but when he sinned He still punished His servant’s sin. “God is no respecter of persons” (Acts 10:34). Yet it is because he repented, and confessed his sin, that God forgave him. Not long after his death he was resurrected and taken up into heaven (Jude 9) ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it. ellauri164.html on line 925: Yet this is the same Moses who was allowed to come and speak to Jesus on the Mount of Transfiguration. It was the same Moses who received the wonderful testimony that “Moses indeed was faithful in all his house as a servant.” So, it is abundantly clear that God forgave him of this sin and still considered him to be among His greatest servants (Lk. 9:30-31; Heb. 3:5). This makes this event very important as it can bring hope and comfort to us when we have fallen short, and after repentance feel that we are no longer worthy and might still be cast away forever. This event reveals that this cannot happen as long as we repent and seek forgiveness in confession. ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before. ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him. ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20). Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.” ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land. ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13). ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe. ellauri164.html on line 947: “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds? 25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27) ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years. ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning. ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them. ellauri164.html on line 965: First the comparison: this generation’s complaint about the lack of water is very different from that of the first generation. Although in both cases the people ask rhetorically why they have been brought out of Egypt, in this case, they bitterly object that in ” . . . this wretched place, a place with no grain or figs or vines or pomegranates. There is not even water to drink!” (Num. 20:5). This is a generation that is ready to enter the Land, and is worried that it will not live to do so. ellauri164.html on line 971: “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12) ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4). ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God. ellauri164.html on line 988: href="xxx/ellauri165.html">eteenpäin ellauri171.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri171.html on line 22: et" href="mystyle.css"> ellauri171.html on line 26: Sisälmysluetteloon ellauri171.html on line 28: eteenpäin ellauri171.html on line 33: ne naiset Panennaisia ellauri171.html on line 35: Foinikian portto Iisebel laittamassa kukkaa tukkaan ja silmiin kajalia. Varmaan maalaa kohta varpaankynnetkin. Hyi häpeä! Ihan kuin Laina-täti. ellauri171.html on line 38: Uskonnolliset myytit korvaavat television ja internetin saippuaoopperoita ja julkkissivustoja, ja uskonnolliset hahmot tekevät julkkisten ja epäjumalien työtä. Ne eivät ole "vain kuin" vaan täsmälleen sama asia. ellauri171.html on line 42: Tässä numerossa ilmestyy kuvitettu luettelo Raamatun naisista asetettuna madonna-huora axelille. Yllättävän moni telttamiesten mielestä hyvixistäkin on ollut ainakin osa-aikahuoria. Mutta arvaa mikä madonnille, huorille ja muille hyvän kirjan ämmille on yhteistä? Keneltäkään niiltä izeltään ei kysytty koskaan mitään. Ne toimi puhtaasti need to know beisixellä. Niin aina. Father knows best. ellauri171.html on line 48: Sankarittaret ja portot: Raamatulliset naiset, jotka vaikuttivat maailmaansa. ellauri171.html on line 49: Kirjailija: Mary Fairchild (oletettu nimi) ellauri171.html on line 50: Päivitetty 2. marraskuuta 2020 ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin. ellauri171.html on line 59: Eeva oli ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi Aadamin, ensimmäisen miehen, kumppaniksi ja auttajaksi. Kaikki oli täydellistä Eedenin puutarhassa, mutta kun Eeva uskoi Saatanan valheet, hän sai Aadamin syömään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää, rikkoen Jumalan käskyä. Älä sure jumala, ensimmäinen lätty tulee aina mykkyrä. ellauri171.html on line 66: ettyImages-171408769-57066c8b3df78c7d9e980d24.jpg" /> ellauri171.html on line 68: Sarah salakuuntelee kolmea vierailijaa jotka vahvistaa, että hän odottaa. Cod (kasvot kameraan) kuulee hänen nauravan. 2 muuta ovat Messias ja hänen biologinen isänsä P. Henki (selin vaatemytyssä).

Tietolaatikko

ellauri246.html on line 335: Hepreaksi hautausmaata kutsutaan nimillä bet kevarot, hautojen paikka ja bet olam, ikuisuuden talo. Hautausmaan perustaminen on yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä tehtävistä uutta juutalaista yhteisöä perustettaessa. Hautausmaa vihitään käyttöön perinteisin menoin. Mikäli hautausmaa on samalla alueella kuin muihin uskontokuntiin kuuluvien hautausmaiden kanssa, juutalaisten ja ei-juutalaisten tilat tulee olla erillään toisistaan ja hautojen alueet erotettu muurein, joissa on erilliset sisäänkäynnit. Juutalaisen kulttuurin mukaan juutalaiset hautausmaat ovat ikuisia, eli niitä ei saa hävittää, eikä kerran käyttöön otettuun hautaan saa haudata uudelleen.
ellauri246.html on line 337: Joissakin Euroopan kaupungeissa vanhat juutalaisen hautausmaat toimivat nähtävyyksinä. Näihin kuuluvat muun muassa Praha ja Budapest. Holokaustin aikana natsi-Saksa tuhosi lukuisia juutalaisia hautausmaita eripuolilla Eurooppaa ja joistakin hautausmaista on tullut sen vuoksi myös holokaustin muistomerkkejä, kuten Varsovan getossa sijainneesta hautausmaasta.
ellauri246.html on line 339: Kivien laittaminen haudoille on juutalainen perinne, joka vastaa kukkien tai seppeleiden viemistä haudoille. Kukkia, mausteita ja oksia on käytetty joskus, mutta kiveä suositaan, sillä juutalaisen uskonnon keskuudessa se koetaan nimenomaan juutalaiseksi tavaksi. Es iz fil tshiper. Tapa juontaa vanhasta perinteestä, israelilaisten erämaavaelluksen ajoilta, jolloin haudat peitettiin kivillä. Nykyisin myös kukat ovat yleistyneet.
ellauri246.html on line 341: Maran ata! Kirottua multa tulee! siis huusivat kristityt korinttolaiskirjeen voimasanalla. Kristityxi lukeutui myös Brodsky jostain syystä. Mitähän isä ja äiti tuumasivat. No ne oli ehkä ateisteja. Wordsworth vähän vittuilee ettei Israel enää nouse kuopasta. Paizi että nousipas! Siellähän ne taas pörräävät vanhoissa maisemissa hassut hatut (tai peltihatut) päässä ja tähtäilevät naapureita pommeilla ja ydinkärjillä.
ellauri246.html on line 343:
ellauri246.html on line 345: Kuuluisa syyttely Joseph Alexandrovich Brodskyn un-leninistnessistä on absurdi kaksinkertaisesti. Nuorista vuosistaan huolimatta hän oli kelvoton työntekijä, mitä vähän ihmeteltiin.
ellauri246.html on line 347: Mielenkiintoisia tosiasioita Brodskin biografiasta, runoilijan henkilökohtaisesta elämästä esitetään edelleen huomioita. Äskettäin päätti talvisodan Suomen kansa, alle kuukausi oli Ranskan tappioon. Tällaisessa pienessä, häiritsevässä asennossa 24. toukokuuta 1940 Leningradin valokuvaajan perheessä ja kirjanpitäjän hän syntyi pojaksi. Hieman yli vuosi ennen suuren isänmaallisen sodan alkua. Siinä hän oli koko elämänsä lapsuuden, jonka se riistää häneltä. Tukholman kirjeessä Yakov Gordin selitti paikallisen tilanteen Schorasin ja syntien kanssa heidän lapsuudensa perusteella, mutta päinvastoin. (No en minäkään tosta mitään ymmärrä.)
ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
ellauri246.html on line 351: Hänen muistojaan paluusta kaupunkiin Nevan rannalle säilytetään jossakin. Sininen taivas, valkoiset pilvet ja punainen lämmitys, jossa ihmiset roikkuvat. Ei ollut tarpeeksi paikkoja ja tuskin kukaan käytti mitään reunaa kiinni koostumukseen. Tässä on vanha mies, joka on kiinni autossa, jotain tarttuvaa ja naisen huivi kastelee kalkkariviiniä vedenkeittimeen. On höyryä. Ezemmosta.
ellauri246.html on line 353: Alexander Ivanovich, Josephin isä, läpäisi kaikki sodat, alkaen Suomen rintaman sotilaallisenta kirjeenvaihtajanta. Hän oli toimittaja ja samalla valokuvaaja. Hän kirjasi viimeiset taistelut Kiinassa, palasi sieltä Japanin tappion jälkeen. Seuraavaksi pronssi Johka (?) tuodaan sieltä, oli pitkään seisomassa runoilijan kirjoituspöydällä. Kazelen Leninin pään yli ulos.
ellauri246.html on line 355: Palattuaan puolivalssattuna, synkkänä, joka ei ole vielä naamioitu kaupungin saarron jälkeen, hän alkoi etsiä heidän paikkansa elämässä. Ne olivat lyhyitä aikoja, mutta voimakkaita. Joseph Brodskin lyhyt elämäkerta ehdottaa, että hän olisi muuttanut neljä koulua vuodesta 1944 lähtien. Viimeisimmässä niistä sijaitsevat Salon-kaistalla, missä hän pysyi toisen vuoden aikana seitsemännellä luokalla. Hänet lähetettiin merenkulkukouluun, mutta sitä ei hyväksytty. Sitten lyhyen aikavälin proletaarisen episodi seurasi hänen biografiassa: Joseph toimii Arsenal tehtaalla jyrsintäkoneen oppilaana. Epäonnistuminen siinäkin ilmestyi pyrkimyksensä mennä sukellusakvaarioiden kouluun ilmeisesti, Isän laivastotausta vaikutti. Sitten ajatus lääkäri tulee näkyviin. Saadaxeen käytäntöä, hän saapuu avustavan persistorin morgueen. Anatomian kuolleet ilmeisesti osoittautuivat helpoxi nakixi, joten se kestää vain kuukauden. Seuraavaxi Kochegar, merimiehen majakka ... Lady Stabiilius tuli vasta kun Joseph alkoi ratsastaa Neuvostoliiton geologisilla retkillä, työntekijänä. Kaksi vuodenaikaa se oli valkoinen meri, sitten Pohjois-Yakutia, Itä-Siperia, muut Polarin alueen alueet. Yakutian hermostunut jakautuminen valmistui eeppisen.
ellauri246.html on line 358: Runoilija käy lukemassa uskomattoman paljon. Neuvostoliiton ihmisille tuntematon monien 1900-luvun Euroopan runoilijoiden työ tuli Neuvostoliiton ihmisille tutuxi. Vitezlav Nezval, Paul Elur, Federico Garcia Lorca, monet muut. Heistä tuli raitista ilmaa Neuvostoliiton ilmapiirissä. Valtava vaikutus tyyliin ja erityisesti runouden Broodskin rytmiin, tietenkin jazz. Niitä samoja jazzneekereitä joista Popov puhuu.
ellauri246.html on line 360: Mutta venäjä, Neuvostoliiton runous oli lähellä. Hän on aktiivisesti assimiloitu, käsittely, kokemus Bagritskyä, oli Boris Slutskyn fani. Marina Tsvetaeva, Osip Mandelstam ja Boris Pasternak, toinen venäjän juutalainen joka sai kutsun Tukholmaan Nobel-juhliin muttei päässyt tulemaan.
ellauri246.html on line 362: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri246.html on line 368: Erillisen keskustelun ansaitsee tietenkin hänen kunnioituksensa kohti Anna Andreevna Akhmatovaa.
ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
ellauri246.html on line 371: Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan.
ellauri246.html on line 373: 8. tammikuuta 2008 julkaistiin valikoima "yksinkertaiset leningradilaiset", mikä vaati Tunwader Brodskin tuomitsemista. Viisi päivää myöhemmin, hän löysi itsensä vankilasta, jossa ensimmäinen vakava sydänkohtaus tapahtui 14. helmikuuta. Kaikesta huolimatta hänet lähetettiin psykiatriseen sairaalaan. Kolme viikkoa osoittautui pahimmaksi ajaksi elämässään. Useimmiten potilaan tutkimukseen käytettiin niin kutsuttua Chuckia. Henkilö oli syväjäässä yöllä, kylvyssä, täynnä jäävettä ja kääritty märkään rättiin hyllylle. Tämä lomake asetettiin kuumaan akkuun. Kankaan nopeasti kuivattua se kaatui kipuun kehossa. Avustaen niin, rangaistusaineiden lääkärit tunnistivat runoilijan kykenevän psykopatiaan.
ellauri246.html on line 375: Neuvostojen tuomioistuimen toisessa kokouksessa hänellä oli tietysti asianajaja, mutta sillä ei ollut mitään roolia. Palkittu vakavimmalle rangaistukselle: viiden vuoden pakkotyövoimaxi. Mutta vain Arkhangelskin alueella käytetty aika, sitä hän muistutti kiitollisuudella. Hän tutki maalaismaisemaa maalaismaisten miesten kanssa, hän opiskeli Ison-Britannian kirjallisuutta iltaisin ja hänen rakas koiransa nuoli hänen takapuolta. Kaksi piirin sanomalehdessä julkaistut kaksi runoa olivat tuskin vain runoilijan julkaisemista elämässään Neuvostoliitossa. Tultuaan Norinskayalle ja Marialle, hän jopa asui jo pitkään. Hän ryntäsi ja epäili erityisesti, koska hän oli Basyshev. Siitä huolimatta on kuitenkin, että ne olivat parhaat ihmiset, jotka on omistettu rakastettuihin runoihin. Nuori mies, joka tunnusti kaikkien valtavan lahjakkuuden, tuli pohjoiseen erämaahan ja jätti vakiintuneen runoilun rutosti ainutlaatuisella tyylillä, rytmillä ja intonaatiolla. Loppujen lopuksi tiedetään, että on mahdotonta jäljitellä Brodskia. Toissijainen on havaittavissa ensimmäisestä rivistä.
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 381: Joseph Brodsky sisältää tietoja siitä, että kääntöpiste on saapunut vuonna 1972. OVIR: ssä runoilija ehdottaa valintaa: maahanmuutto tai kuumaa päivää, kuten ne ilmaistiin psykopaattiloissa ja vankiloissa. Itse asiassa, hän ei ollut valinnut sitä, vaan hän yritti venyttää lähtöpäivää jälkimmäiseen saakka. Aika oli tarpeen ensimmäisen teoksen kokoelman valmistelussa. Samizdatovsky, tietenkin. Mutta silti, jo vailla Neuvostoliiton kansalaisuutta, 4. kesäkuuta hän lensi reitin varrella Moskova - Wien. Kaksi päivää myöhemmin siitä, että oli jo tutustunut Itävallassa
ellauri246.html on line 384: Elämäkerta todistaa, että runoilija Brodsky oli suurelta osin epätavallinen maahanmuuttaja. Hänen pokkansa ei pitänyt, kun hänet laskettiin Neuvostoliiton hallinnon uhrixi. Jospa hän itse oli ansainnut kaikki hänen solarms. Hänen kotimaassaan hän rikkoi kaikki yhteydet paitsi pakotettuja. Vaikka hänet tehtiin avoimessa sydämessä, isä ei sallinut lähtöä Yhdysvaltoihin. Kaikki myöhemmät pyynnöt eivät myöskään saaneet tuloksia. Vanhemmat kuolivat tauon aikana yhdessä vuodessa 1983 ja 1984. Mutta hän ei koskaan tullut kotikaupungille, vaikka se oli mahdollista. Kaikki ystäväpyynnöt törmäävät yhden vastauksen eri muunnelmissa: rakkauden sijasta he sanovat, älä palaa. Ei ole tiedossa, että hänellä ei ollut enää suhdetta Basmanovan tai Leningradin kanssa. He olivat myös hänelle monin tavoin intiimi.
ellauri246.html on line 386: Jos jatkat Brodskin henkilökohtaisen elämän aiheen, jonka elämäkerta on mielenkiintoinen monille nykyaikaisille, niin monet ovat huomanneet kyynikyynnin suhteessa naisiin maastamuuton jälkeen. Runoilija lopetti uskon rakkauteen. Kaikki muuttui kokouksen jälkeen Maria Soczhanin, italialaisen aristokraatin kanssa, jonka kaa Brodsky asui viime vuodet. Elämä. Anna-Alexander-Maria joxi he kutsuivat tyttärensä.
ellauri246.html on line 388: Viittaus päätelmään: Suuren runoilijan työ on kiittämätön asia. Tälle olisi omistettava vuosia ja kirjoittaa monikulttuurinen tutkimus. Asenne kohti häntä on epäselvä. On ihmisiä, monet heistä, ja he ansaitsevat syvän kunnioituksen, jotka eivät siedä Josifin laajaa runoutta. Sitä pidetään erityisesti myöhäisissä näytteissä, kylmänä, riistettynä elämästä. Mutta se, anna sen olla kylmä, täysin omistettu. Maahanmuutoksessa Joseph Alexandrovich kääntyi välittömästi esseegenrelle ja kirjoitti niitä elämänsä loppuun. Ja puheessaan, jota Nobel-palkinto Laureat perinne perinteisesti pitävät, hän korosti uudelleen sitä, että pitää runoutta pelkästään yksilön asiasta, ja itse on yksityinen henkilö. Vittuako menivät julkaisemaan ne edes samizdattina.
ellauri246.html on line 390:

Hän on Venetsiassa

ellauri246.html on line 392: Tässä on niin mielenkiintoinen Brodskin elämäkerta. Häntä korostettiin yksinäisenä henkilönä, ehkä hän tunsi onnettomuutta tässä valtiossa. Tällainen pysyi kuoleman jälkeen. Tämä tapahtui 28. tammikuuta 1996. Pumppu ei kestänyt siinä kaikki. Suuren työntekijän ja runoilijan Joseph Brodskyn kuoppa sijaitsee Venetsiassa San Michele-hautausmaalla. Tätä kaupunkia hän rakasti vähemmän kuin hänen natiivia Leningradia.
ellauri246.html on line 394: Tuleva runoilija syntyi Leningradissa, joka on Pietarin ikivanha nimi. Esseessä "pienempi kuin yksiköt" Brodsky omistaa monia sivuja kuvaamaan jälkiläistä Leningradia. Näiden kilpailujen ja julkisivujen sekä klassisten, eklektisten ja modernistien mukaan hän opiskeli kulttuurin historiaa paremmin kuin myöhemmin kirjoissa. Mutta, ei petä Brodsky, kauniin kaupunkimuseon kohtauksessa oli elämää, jolla on keskittyminen, militarisointi. Kansalaisten, kuten koululaisten, tärkeimpänä hyveenä pidettiin tottelevaisuutta. Koulu antoi Brodskille ensimmäiset ärsyttävät väsyneet ideologian oppitunnit. 15-vuotiaana tuleva runoilija heittää koulua vesilinnulla ja harjoittaa lisää itsehallintaa. Hän uskoi, että kahdeksannesta palkkaluokasta on välttämätöntä aloittaa kapea erikoistuminen, koska nuori mies on terävä mieli ja erinomainen muisti, mutta hänellä ei voi vietävä ole aikaa opiskella tieteenaloja, jotka eivät koskaan tarvitse häntä.
ellauri246.html on line 396: Brodsky oppi perusteellisesti kaksi vierasta kieltä - englanti ja puola, jotka myöhemmin osallistuivat käännöksiin. Oppi filosofiaa, mukaan lukien uskonnolliset ja metafyysiset, tietenkin laittomasti. Tietenkin hän harjoittaa kirjallisuutta, sekä virallista että epävirallista. Opi perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne.
ellauri246.html on line 398: Brodsky viittaa itseään 1956 sukupolven pennuxi, mutta ei ole "mikään XX-kongressin lapsista", vaan kuuluu niihin nuoriin, joille murtuman tietoisuuteen vaikutti "Budapest syksy" tukahduttamalla ATS: n. Monet ajattelevat että ihmiset lopettivat uskomasta Neuvostoliiton propagandaan. Se oli ensimmäinen sysäys toisin sanoen, toisin sanoen. Jotkut menivät oikeistolaiseen oppositioon, toiset, kuten Brodsky, kiistattomasti kieltäytyi voimakkaammin nykyisistä asioista.
ellauri246.html on line 400: Brodskin teksteissä maailmanlaajuiset kategoriat ovat tällä kertaa keskeisellä paikalla. Se alkaa kirjoittaa 16-vuotiaana ja muodostuu runojen runoilijana, jotka aloittavat toimintansa "Syntaksi" -lehdessä (1958). Brodsky lukee runoja ystävien ympyrässä. Runaattorin lahjoista arvostetuin oli Ahmatova, jonka nuorelle runoilijalle avasi hänen vanhempi ystävä Evgeny Rain.
ellauri246.html on line 402: Epävirallisesta tunnustamisesta huolimatta virallista julkaisua USSR:ssa Brodsky ei odottanut. 16-vuotiaana hän oli KGB: n valvonnassa. Hänet pidätetään neljä kertaa ja vuonna 1964 kiistanalaisista maksuista hänet altistetaan psykiatriselle tutkimukselle ja siten Tunlestryin maksut saavat 5 vuoden viitekoron. Yhteisön protestin (Akhmatova, Shostakovich) vuoksi kakku väheni puolexitoista vuodexi. Pytyssä hän oli vuonna 1964-1965 kylässä Nurnyn Arkhangelskin alueella, jossa hän joutui osallistumaan pakkotyöhön. Hallitus laski hänet, koska hänelle myönnettiin MardSky Halo Martyristä, ja koska hän oli pakkotöissäkin aivan toivoton, henkiseen vapauteen. Tästä lähtien kaikki, joka tuli hänen kynästä, houkutteli laajaa yleistä etua. Vuonna 1965 yxin Yhdysvalloissa julkaistiin kokoelma "runoja ja runoja", ja 1970 sekunnin kokoelma "pysähtyy autiomaassa". Kirjallisen Brodskin kokonaismäärä vuosina 1956 - 1972 oli 4 tilavuutta koneita.
ellauri246.html on line 404: Brodskia vainotaan, vaikka ei voida sanoa, että poliittiset teemat vaikuttivat mihkään huomattavaan paikkaan hänen teoksissaan. Hänen runollaan on henkinen ja filosofinen, mutta iankaikkisten teemojen tulkinta oli jyrkästi poikkeava kirjallisuudessa hyväksytystä sosialistisista realismista, sillä Brodski julisti runojaan eksistentialistisiksi, elvyttää modernismin perinnettä, joka oli keinotekoisesti repeytynyt totalitarismin aikana ja erikseen ylittäen ne perinteiden pre-postmodern classicsilla. Brodsky syntetisoitiin modernistiseen foorumiin erilaisten aikaisempien järjestelmien löytämiseksi, niin että hänen taiteellisen suuntautumisensa määräytyy usein ei-modestoimiseksi. (Siis mitä? No toi existentialismi ainakin on selvää talousliberalismia.)
ellauri246.html on line 406: "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn.
ellauri246.html on line 408: Tässä suhteessa Anglo-American Runoilla oli paljon vaikutusta Brodskille ja ennen kaikkea T. S. Eliot (joka oli ärhäkkä oikislainen). Brodsky totesi, että Englanti itse, luonteeltaan, sen hienoin, neutraali, ilmaistuna, ilmaisemalla järkevästi kuin emotionaalinen, kieli, jossa englanninkielisen kansallisen luonteen piirteet ilmenivät. Brodsky esittelee venäjän kirjallisen kielenuudistuxen, jossa siitä tulee jenkkiä kyrillisillä kirjaimilla.
ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui, ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".
ellauri246.html on line 412: Vähitellen, ulkomaailma (viittauksen vaikutuksen mukaan) alkoi henkilökohtaistaa Brodskya joutomaaxi. Brodskin teosten autio - tyhjän, merkityksetön elämän metafori, joka runoilijalla vastaa henkistä hölynpölyä. Tämä on totalitaarisen yhteiskunnan massiivisten ihmisten elämä, joka ajattelun ihmisessä aiheuttaa väistämättömän yksinäisyyden. Brodskin aavikon maisema ei ole vahingossa ilman ihmisiä. Alkaen runosta "Isaac ja Abraham" aavikon maisemat osoittautuu olemaan hedelmättömiä. "Hills, kukkulat, et voi pitää niitä, mitata ..." Tämä on BrodSkin reaktio peltotöihin vähitellen kääntämällä sulauksia. Brodski osoittaa, että läpi joka autiomaassa putoaa hiekkaan, seisoo edelleen ja voi jopa kuolla.
ellauri246.html on line 414: "Ilman kompassia, asettaen tapaa, // Käytän ylpeyden korkeusmittaria" - "Winter Mail". Lyyrinen sankari on matkustaja valtavassa alueessa ilman maamerkkejä, joissa henkilö ei ole tuhota itsensä henkilöksi, on oltava yksinomaan mieli ja moraalinen tunne. Tää kuulostaa joltain tietokonepeliltä. Matkustaminen avaruudella toimii elämänpolun metaforina - ihmisen polku läpi ajan. "Casting" (1987) - elämänpolku. Se on verrattavissa vuoristoreitteihin ja Aasian väreihin. Tämä on erittäin kova tapa, mutta mikä tärkeintä - jos saavutat jopa ylhäältä, on tärkeää, ettei huimausta rupee alkaa.
ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
ellauri246.html on line 420: Brodsky esittää vahingon seurauksia kaikille normeille, jotka sääntelevät totalitaarisen valtion olemassaoloa ja altistuvat kahdentenakymmenen vuosipäivän aikana. "Se alkoi poistaa itsestään ... Tänä aikana se oli jotain itsepuolustusta." Brodsky tulee itsetuhoon eräänlaisena anestesiana. Näin ollen Brodskin työn välttely ja itsevarma uho näkyvät: "Haluan polttaa Belomoria itsestäni." Runoilija alkaa tarkastella heidän kärsimyksiä, tutkijana sivulta. Tämä näyttää ensin itseään peiliin ja yhdessä, siirtyy pois häneltä syrjään, runoilija poistetaan kivun lähteestä. Ajan myötä tästä itsetuhosta tulee Brodskin tavanomainen kirjallinen piirre. Ikävystyttävää, olis pannut vaan töpinäxi. "Mexican Divertimen": "Joten samalla tarkastella itseäsi - missään."
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 426: Helvettiä ja paratiisi tulkitaan Brodskyllä tolleesti symbaalisesti, ei perinteisessä avaimessa. Helvetti on yhdistelmä niitä kärsimystä ja taakkaa, jotka voi pudota ihmiselle eliniän aikana, niinkö vaikka tylsä päivätyö. Kuva paratiisista, joiden edistyminen on edistynyt, kehittyy iankaikkisen elämän uskonnollisesta mallista yhä tärkeämmäksi. Aluksi tämä on Raamatun idyll: "Abraham ja Isaac" - täydellinen maisema rekonstruoidaan, jossa sankarit ovat Jumazukka taivaallisen pensaan kuvassa. Mixjust noi nillihinttipersenaamat?
ellauri246.html on line 428: "Lullaby Crack Cape" - paratiisin ylikriittinen arviointi voimattomuuden ja umpikujaan, paratiisissa, sillä se edustaa suurissa myytteinä, ei ole kehitystä ja luovuutta, ja jos runoilija ei voi tehdä luovuutta, millaista Paradise on se? Tämä paratiisin utopian tärkein puute herättää hänet runoilijan silmissä, paljastaa sen huonommaxi. Niman luonnehtii Brodskyä "runoilijana ilman paratiisia".
ellauri246.html on line 430: Brodsky antaa oman ihanteellisen mallin, joka hänen edustuksensa mukaan on parempi kuin paratiisi. Tärkeimmät merkit ovat ääretön, hengellisyys, täydellisyys, luova toiminta tärkeimpänä muodossa, jolla ei ole pyrkimyksiä. Eikä ikäviä pakkotöitä, pakkasella, esim poronpurentaa. Tämä maailma on erilainen runoilijan tietoisuudessa ja on tärkeämpää hänelle kuin maallisen maailman maailma. Muodikas nimitykset - Star Metaforat, "Tuo maa", "siellä." Runoilija tuntee aiheen "maan". Runossa "Sonetti" (1962), lyyrinen sankari asuu samanaikaisesti todellisessa ja ihanteellisessa. Todellinen maailma on ominaista vankila metaforinen, ja ihanteellinen maailma on makean sublime-kaverin maailma. Siellä korkeimmalle ulottuvuudelle ja lyyrisen sankarin sielu etsii:
ellauri246.html on line 438: Sankari ylittää hänen "I" rajat puhtaan hengen alueella. Aspiraatio maailmassa on erilainen, kun luova mielikuvitus yhdistyy transsendenssi, "Big Elegance of John Donna" luo "Big Elegy. Jos muistat Brodskin sanoja, että kirjallinen omistautuminen on kirjoitusmuotoinen, sitten on tunnustettava: John Donnan sielun ylivoimaisen lennon kuvaus kuvaa tekijän lähtemän tekijän sielun:
ellauri246.html on line 442: Näit kaikki meret, koko matkan reuna.

ellauri246.html on line 443: Ja helvetti kypsissä - itse ja jälkeen - Jenkeissä.
ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.
ellauri246.html on line 455: Tunne hänen oleskelunsa korkealla korkeudessa, puhtaan hengen maailmassa, antaa suuren noston lyyriselle sankarille, tämä on makean irrotusmuoto, johon Brodskin lomakohteet tähtäävät elämässä ja työssä. Maailma on erilainen - hänen tietoisuudensa todellisuus. Missään ei hän ole kirjoittanut, että ehkä Brodsky on myös kokemus). Jälkimmäisessä tapauksessa Brodsky käyttää kuoron muotoa, joka tarjoaa sanan "viattomia" ja "kokeneita", massan ihmisiä, jotka ovat optimistit ja pessimistit. Se rauhallinen näkymä ensimmäiselle tulevaisuudelle, Brodskin, joka on idiootti, näkemys muille - nihilismille ja hengen kuoleman kanssa. Rodnithit (?), niistä ja muista kuluttajien asenteista päästään rauhaan.
ellauri246.html on line 457: 1: "Nightingale laulaa meille vihreänä useammin, // Emme ajattele kuolemaa useammin, // kuin varikset mielessä puutarha peloissaan."
ellauri246.html on line 459: 2: "Tyhjyys todennäköisesti on huonompi kuin helvetti, // Emme tiedä kelle kertoa, älä jaxa."
ellauri246.html on line 461: Molemmat näkökulmat, Brodsky, on epänormaalit! Ironia vallitsee niille, jotka eivät yrittäneet luoda mitään, mikä selviäisi heistä.
ellauri246.html on line 463: Persoonallisuus, jättäen tyhjyyttä, mutta kulttuuriperintö - Tämä ongelma ilmenee Thomas Stearnz Eliotin kuolemasta. Runko alkaa surullisena requiemina ja päättyy juhlalliseen apuoksaan miehelle, joka teki niin paljon, kaksi kulttuuria. Kaksi kotimaata kuvaa Brodskia Petrofied Gratkesilaisten muodossa, jotka seisovat haudan sivuilla.
ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
ellauri246.html on line 472: Sinä ja kivulias ja ystävällinen. Olet kova

ellauri246.html on line 473: omat ruumiit. Olet helpompi

ellauri246.html on line 475: monet antavat sinulle oi maa, voimaa.
ellauri246.html on line 477: On osoittautunut, että niiden kuolemattomuuden perusta, jokainen henkilö asettaa maan päällä, jos hän asuu täysimittaisen luovan elämän, hän on jossain muodossa valmistella omaa kuolemattomuuttaan. Brodskin elämän ja kuoleman luokat, kuten TSvetaee, ei ole perinteistä merkitystä: nämä ovat erilaisia kuolemattomuuden muotoja.
ellauri246.html on line 481: että välinpitämätön henkilö

ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri246.html on line 490: Tällainen ulkoasu mahdollistaa varovaisesti arvioinnin paitsi itse, vaan myös moderni maailma ja oma ikä. Runoiden pölyisyys osoittaa 1960-luvun lopun 1960-luvun lopun vastaiset antito-genemantiariset runot - 1970-luvun alussa. Ne on esitetty miehen lyyr- lyyrillisessä sankarissa, joka oli aikaisemmin ja jolla oli rohkeutta julkaista mielipiteensä. Nämä ovat ns. "Rooman Cycle" - "Anno Domini", "Post Aetatem Nostram", "Rooman ystävän kirjaimet", jossa Rooman hallitsevan luokan tilausten lähettämisen kautta Neuvostoliittoon, Brodsky paljastaa Neuvostoliiton keisarillisen luonnepolitiikan. Rooma - Neuvostoliiton metafora, ottaen juuret Venäjän ajatuksesta kolmantena Roomana. Brodsky on tietoinen roomalaisista, eli ei vähiten, Stoikin ja Patrician Hengestä. Eräänlainen diptych on runo "Anno Domini" ja "Post Aetatem Nostram". ("Meidän aikakausi" ja "Meidän aikakauden jälkeen".
ellauri246.html on line 491: Näiden tekstien tärkein ominaisuus on keksi, kun nykyaikainen elämä herättää keisarillisen Rooman kuvan. Historian merkitys on rakenteissa olennaisina eikä Decorumissa, Brodski korostaa. Hän kirjoittaa muinaisen Rooman runouden kasvoista "hopea latina" aikakaudella ja luo juhla joulua yhdessä maakunnassa. Erilliset maalaukset on kirjoitettu kuin maalaus. Työskentelyä ei yleensä ole kritisoitu, se on täynnä lasi-tyhjiä silmiä ja parittomis kenkiä, vanhoja silmien matelijoita ja syljennuolijoita eliitin kuvernöörin edessä.
ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
ellauri246.html on line 497: Brodskia johtaa ironinen filosofiointi, jossa pyydetään osumaan ystävään, jolle se on osoitettu Martzialan kasvoilta. Tuntuu, että hän ei ole kovin huolissasan siitä, mitä pääkaupungissa tapahtuu, koska hän tietää, mitä Tyras ja heidän ultra-vanhat palvelijat ovat. Itse asiassa runon sankaria huolestuttaa kysymykset kuoleman kynnyksestä. Aluksi nämä perustelut syntyivät tarinaan hautausmaa vierailusta. Sankari yrittää kuvitella, mikä on maailmassa, kun hän kuolee? Kaikki pysyy paikoillaan, vuoristossa, meressä ja puissa ja jopa kirjan välissä. Brodsky paljastaa ihmisen olemassaolon tragedian: väestön kasvun riippumatta siitä, missä henkilö asuu ja kuka hän on. Tunne kaikenlaisesta solidaarisuudesta, joka perustuu yhteiseen tragedian tietoiseen tietoisuuteen, jonka mukaan ihmisen on määrä runoilijana edistää edistymistä maan päällä. Tällä välin tällaista yhtenäisyyttä ei tapahtunut, vaan runoilija opettaa, miten elää olosuhteissa ei-vapaa.
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri246.html on line 503: Ulkomailla julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa ("Katso ympärillesi ilman vihaa") Brodsky omien sanojensa mukaan kieltäytyy haittamasta isänmaan tavoitetta. Hän sanoo, että paitsi paljon huonoa löytyi hänen maassaan, mutta paljon hyvää: rakkaus, ystävyys, löydöt taideteollisuudessa. Hänellä on kielteinen asenne järjestelmään eikä isänmaahan. Brodsky vertaa epävirallisen, itsenäisen taiteilijan asemaa Neuvostoliitossa ja lännessä ja tulee siihen johtopäätökseen, että he yrittävät raapia hiljaa seinää. Neuvostoliitossa seinä reagoi siten, että se aiheuttaa taiteilijan elämän vaaran. Täällä lännessä Brodskysta näyttää että seinä ei reagoi lainkaan, mikä on erittäin tuskallista ja vaikuttaa Luojan psykiin. "Kerron totuuden, en tiedä, mikä on pahempaa." Brodsky on jälleen valloittanut jonkun toisen ja ei ole liian kiinnostunut runoista yleisölle. Kirjoittamaan hyvin, Brodsky korosti, on tarpeen tietää kieli, jolla kirjoitat. Maahanmuutto pysäyttää kielellisen elementin syöttämisen, henkilö, joka lähtee maasta riskeeraa tulla vanhanaikaiseksi.
ellauri246.html on line 505: Tulevaisuudessa Brodskin kaduiden rooli alkoi pelata muita maahanmuuttajia Venäjältä. "Aiemmin Pietarissa en antanut puolet niistä kynnysarvosta." Nyt hän alkoi kommunikoida kävijöiden kanssa vain heidän kielensä erityispiirteistä.
ellauri246.html on line 506: Kirjoittajalle Brodskin mukaan vain yksi isänmaallisuus on mahdollista - sen suhde kieleen. Huono kirjallisuuden luoja tässä mielessä on petturi, ja todellinen runoilija on isänmaallinen. Brodskin artikkelin täydentää lausuntoa, joka muuttaa yhden paikan toiselle, henkilö muuttaa yhdentyyppisen tragedian toiseen.
ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri246.html on line 517: ilmaa. Happi, vety. Ja siinä

ellauri246.html on line 518: melko kierretty päivittäin

ellauri246.html on line 521: Brodsky, kokemusten seurauksena hermosto ilmestyi, joista hän kirjoittaa melko irrallaan, vaikka tämä on kehon fyysinen vastaus sielun kipuun. Ilmaisee Brodskin sielun kokemuksia epäsuorilla keinoilla. Voit puhua ihmisarvosta, jonka kanssa Brodsski sietää kipua. Kuitenkin joissakin teksteissä, kuten "mitään rakkaudella", kipu hajoaa ja sankari huutaa.
ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva.
ellauri246.html on line 527: Tapahtuma, länsimaisen maailman inanimatess, koska sen määrittely ominaisuus paljastuu. Tyhjyyden käsite tekee töitä Brodskin perustavanlaatuisella merkityksellä. "Luultavasti tyhjyyden kuoleman jälkeen" (aiemmin) - ja nyt tyhjyys on tullut analoginen elinikäinen kuolema. Runko liittyy elämäänsä ikuisten luokkien kanssa. Ajan virtaus, jolla ei ole alkua ja päättyy, siellä on eikä anopin siellä. Moderni - vain paksuuntuminen materiaalimaailman esineisiin. On osoittautunut, että jokainen nykyaikaisessa vaiheessa esiintyvä ihminen on ikuisuudessa, mutta kaikilla ei ole ikuisuuden pojan psykologiaa. "Centaurus": Jokaisessa henkilössä on kaksi hypostasis, materiaali ja hengellinen, nykyinen ja tulevaisuus, elämä ja kuolema. Tää on taas sitä narsisteille ominaista dualismia. Määritellään Brodskin mukaan henkilölle on oltava ikuisuuden luokkia. Brodskyn henkilö vertaa aurinkoa, joka jopa ratsastus, jopa miljoonat vuosia lähettävät säteet muihin maailmankaikkeuden kulmiin.
ellauri246.html on line 529: Omalla tavallaan Hydeggerin filosofian Brodskin asema, eksistentialisuuden perustaja, joka vaikutti voimakkaasti maailman filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hydeggerin filosofian mukaan keskittyminen tulevaisuudessa antaa identiteetin todellisen olemassaolon, kun taas tämän eduksi johtuu siitä, että maailman maailma on suurempi kuin hänen raajansa tietoisuus henkilölle. "Ei ole enää enää maan päällä kuin elämä." Brodsky haluaa henkilön teeskennellä hänen olemassaolonsa maailmanlaajuisessa prosessissa, ei hänen aikansa nukkeina.
ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.
ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
ellauri246.html on line 537: Viisi kirjaa Brodskin runoista käännetään englanniksi, julkaistuja essisses. Tutkijat huomaa, että lukijoiden ympyrä ulkomailla ei ole kovin leveä, mutta sen jälkeen lukijat ovat erittäin suuria ja merkittäviä osia maailmankulttuuria. Itse asiassa ajan myötä Brodsky alkaa olla pidettävä Venäjän suurimman runsaana viime vuosisadan toisella puoliskolla.
ellauri246.html on line 539: Viimeiset 17 vuotta Brodsky asuu New Yorkissa Grinja-kylässä, ja jokainen kevät johtaa kirjallisuuden kulkua. Runoilija on naimisissa ja kutsui Anna-Marina tyttären Akmatovan ja Tsvetaevan kunniaksi. Neuvostoliiton totalitarismin kaatumisen tapahtumista Brodsky vastasi myönteisesti ja sanoi, että hän ei häpeä ensimmäistä kertaa entiselle kotimaalle. Samaan aikaan Farce Perestroika pakotti hänet luomaan postmodernin ironista tekstiä, joka perustuu Neuvostoliiton materiaaleihin, "Perestroika". Eipä kaveri lähtenyt takas Lenindgradiin vaikka oliskin ehkä päässyt. Mitäs sillä olis ollut siellä enää tekemistä, länkkäreiltä lähti leveämpi leipä.
ellauri246.html on line 541: On sanottava, että venäläisten ulkomaisten edustajien keskuudessa Brodski ei ole kaikki, on jotain lahjakkaitakin runoilijoita joiden joukossa on oikeita ympärileikattuja juutalaisia. Nimittäin Naum Korzhavin, Yuri TugaNovsky, Bakarhyt Kenegeev, Dmitry Basyshev, Lev Losev. Niistä, kuten metropoli runoilijoiden keskuudessa on realistit, modernistit, postmodernistit. Työskentelyssä suurin paikka vie talon arkkityyppejä luopuneesta kotimaasta. Esimerkiksi Nauma Korzhavin kirja nimeltä "kirje Moskovaan". Runko tunnustaa, että hän kirjoittaa ei länsi-lukijalle, ei ulkomaille. Hän on ajatuksia ja tunteita entisessä kotimaassaan ja kaikki, jotka luo vuosia maastamuuttona, näkee kirjeenä venäläiselle lukijalle, toivoo, että hänen tekstinsä tarvitaan jotain, he auttavat selviytymään ja muodostamaan.
ellauri246.html on line 543: TugaNovsky kutsuu hänen runonsa syklin "omistettu isänmaalle." Tugatovski oli mies syvästi uskonnollinen, kosketuksissa Solzhenitsyn kanssa ja otti häneltä ton solar-ideologian. Venäjän tulevaisuus! hän näkee kattavassa ilmaisussa. Riippumatta siitä, mitä se on, Tugaanovski toivottaa Venäjälle turpiin vaan ja onnea.
ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.
ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
ellauri246.html on line 550: Putoaa hänen aikansa ja vuorossa on runoilija Lev Losev. Hän vetoaa Pushiniin. "Olegin rakkaan laulu on uusi historian versio, jossa Venäjä on kotimaassa paitsi venäläiset, vaan myös Khazar ja Tatarit ja kaikki muut, jotka ovat autuutta ajan myötä. Jatkuva pushkin, runoilija, jonka lyyrinen sankari on Khazar, sanoo, että profeetallinen Oleg, vaikka se valitaan polttaa kylät ja Niva, mutta ehkä se ei olisi ihan sen arvoista? Mayakovskin työssä Losev osittain lainaus on oma runo "Kozyrev Latchikin tarina". Kelaa ajatusta siitä, että jokaisella USSR: ssä on erillinen huoneisto. Huoneisto, "jossa voit vapaasti rakastaa", Neuvostoliiton unelma. Ja paxummat seinät kuten Stalinin aikana, ettei höyläys kuulu naapuriin. Vain tämän jälkeen on mahdollista sanoa, että Neuvostoliiton maa on "sopiva paikka elämään". Klassikoiden avulla eliitit lypsyy myyttejä.
ellauri246.html on line 552: Maahanmuuttajien teokset kasvoivat kyseisellä kulttuurikerroksella ilman, että elämän todellinen päivitys on mahdotonta. He tulivat kotimaan lukijalle alehinnoilla 1990-luvulla. Yhdessä modernismin eksistentiaalisten muotojen kanssa kehitetään avantgarde.
ellauri246.html on line 556: Kuten tiedätte, länsimaissa ei pidetty tuomittavana sähläystä muissa valtioissa. Tämä on yksi maamme ja länsimaisten valtioiden eroista. Neuvostoliiton älykkyyden edustajat voivat päästä ulkomaille vain karkotusmenettelyn kautta.
ellauri246.html on line 558: Venäjän maahanmuuttajat neuvostoliiton aikana, perinteisesti ne voi jakaa kolmeen ryhmään: ensimmäinen aalto - ne, jotka joutuivat lähtemään maahan välittömästi sisällissodan jälkeen tai sen aikana; Toinen aalto, johon ihmiset, jotka pakenivat länteen tai olivat ylipäänsä jäljellä toisen maailmansodan aikana; Ja kolmas aalto on maahanmuuttajat, jotka lähtivät maasta 60-70-luvulla ja myöhemmin.
ellauri246.html on line 560: Tutkimuksen kohteena on kolmannen maanmuutoksen aallon edustaja - Joseph Alexandrovich Brodsky. Olen henkilökohtaisesti harkinnut Brodskysta erinomaista henkilöä, ajattelijaa ja tyylikästä kirjallisuutta. Kirjallisuudessa Joseph Alexandrovich usein laittautuu yhteen riviin Pushkinin ja Lermontovin kanssa, jossa hän kutsui izeään kolmannexi suurexi venäläisexi runoilijaxi. Tämä on tämän aiheen merkitys. Meillä on mahdollisuus miettiä tällaisen henkilön työtä, olla lähes sen tautta nykyaikaisia. Lermontovkin oli koko sekopää, joka karkotettiin johkin arolle kasakkarykmenttiin. Sen vaiensi sen vittuiluihin kyllästynyt upseerikolleega.
ellauri246.html on line 564: Työn valmisteluxi käytin suoraan Joseph Alexandrovichin kirjoituksia sekä Leo Vladimirovich Losevin kirjaa "Joseph Brodsky. Kirjallisen elämäkerran kokemus. " Tämä kirja sisältää kaikki kattavat tiedot Brodskin elämästä ja työstä. Käytetyt myös: Kokoelma haastatteluja runoilijalta - täällä kaikki haastattelut kerättiin, mikä Iosif Alexandrovich antoi; Salomon Moiseevich Volkovin työ "vuoropuhelujen kanssa Joseph Brodsky" on melko suosittu Venäjällä - tämä on eräänlainen kirjankeskustelu, journalistien keskustelu runoilijalla; Jack Jacob Arkadyvich Gordin, Writer, "Knight ja kuolema, tai elämä suunnitelmana: noin niinkuin Joseph Brodsky." Se sisältää haastattelun Brodskin kanssa, Gordin itse, hänen tarinansa viestintään runoilijan kanssa.
ellauri246.html on line 568: Iosip Alexandrovich syntyi 24. toukokuuta 1940 Leningradissa. Hän syntyi juutalaisessa perheessä, isä Alexander Ivanovich Brodsky - sotilasvalokuva, äiti Maria Moiseevna Volpert - kirjanpitäjä. Tulevan runoilun lapsuus oli sodassa, hänen isänsä tuolloin taisi palvella Japanissa, Joseph ja äiti evakuoitiin Cherepovetsille. Lapsuuden jälkeen koulun ikä, kun runoilija puhui eri haastatteluissa, hän jo oli kokenut painostusta muilta kansalaisuudestaan, mutta hän ei koskaan kieltäytynyt siitä, että hän oli juutalainen.
ellauri246.html on line 570: Brodskin käyttäytyminen johti aina potkuihin, koska hän jätti täydelleen huomioimatta nykyiset kanonit. Hänen esseensä "vähemmän kuin yksi" hän kirjoittaa "menimme kouluun, ja vaikka kuinka törmäsi meidät, hän oli sublifted vitun, kärsimys ja köyhyys olivat ennen silmämme." - Brodsky arvosteli ja kritisoi Neuvostoliiton todellisuutta ja todellisuuttakin, Joka, itse asiassa, hänelle maksoi. Hän heitti koulun, ei edes saanut peruskoulutusta. Hän työskenteli Arsenalin tehtaalla, jossa oli miljoona, joka matkusti Geologisiin Expeditioihin Aasiaan, kiipesi ajatukseen tulla lääkäriksi, kuukausi työskenteli Morguun avustajana patologina, yritti tulla merenkulun kouluun, mutta se ei hyväksynyt häntä. Samaan aikaan hän luki paljon - ensinnäkin, runoutta, filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta, myös muinaisia kirjoittajia, alkoi oppia englantia ja kiillottaa kenkiä.
ellauri246.html on line 572: Mielestäni Brodsky Paradox on se, että vaikse on mies ilman peruskoulutusta, hän pääsi valtavaan korkeuteen toimintaansa. Kokonaisvuosi koko maahanmuutoksesta hänellä oli professori-asema yhteensä kuudessa amerikkalaisessa ja brittiläisessä yliopistossa, mukaan lukien Kolumbian ja New Yorkin. Brodsky opetti tarinan venäläisestä kirjallisuudesta, venäläisestä ja maailman runoutta, jakelun teoriaa, puhui luennoilla ja lukemalla runoja kansainvälisissä kirjallisilla festivaaleilla ja foorumeilla, kirjastoissa ja yliopistoissa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa. Oikea länkkärin märkä uni.
ellauri246.html on line 574: Dzerzhinskin käräjäoikeudessa Brodskin kuulemistilaisuus pidettiin 18. helmikuuta. NIITÄ. Metteri kuvailee hänen näkemyksensä tästä tapahtumasta: "Oli hämmästyttävää, että tämä nuori mies, jonka vain minulla oli tilaisuus nähdä yksityiskohtaisesti ja tarkkailla, kyllä, vaikka olosuhteissa se on vakavasti hänelle äärimmäinen, tyhjennetään Jotkut muut irrotukset - [tuomari] Savelyeva ei voinut loukata häntä eikä itseään, hän ei pelottanut hänen surullista karkeaa ozaansa Okhricov. Hänen kasvonsa oli joskus hämmentynyt, koska hän innostuksella ei myöskään kykene kehittämään tätä outoa naista, sen sulaa herättävyys; Hän ei pysty selittämään hänelle jopa yksinkertaisinta, hänen mielipiteessään, käsitteitä. "
ellauri246.html on line 578: "Tuomari: Mitä teet?
ellauri246.html on line 580: Brodsky: Kirjoitan runoutta. Kääntelen. Oletan…
ellauri246.html on line 582: Tuomari: Ei "Oletan." Seiso kuin sinun pitäisi! Älä nojaa seiniä! Katsokaa tuomioistuinta! Vastaa tuomioistuimeen sen pitäisi! Onko sinulla pysyvä työ?
ellauri246.html on line 584: Brodsky: Luulin, että se oli pysyvä työ.
ellauri246.html on line 588: Brodsky: Kirjoitin runoja! Luulin, että ne tulostetaan. Oletan…
ellauri246.html on line 590: Tuomari: Emme ole kiinnostuneita "Oletan." Vastaa Miksi et toimi?
ellauri246.html on line 600: Brodsky: runoilija. Poet-kääntäjä.
ellauri246.html on line 602: Tuomari: Ja kuka myönsi, että olet runoilija? Kuka laski sinut runoilijoihin?
ellauri246.html on line 606: Tuomari: Oletko opiskellut tätä?
ellauri246.html on line 610: Tuomari: olla runoilija? He eivät yrittäneet cum-yliopistolle, missä he kokki ... missä he opettavat ...
ellauri246.html on line 612: Brodsky: En uskonut, että se annettiin koulutukseen.
ellauri246.html on line 618: Tuomari päästi pakotetun huokauxen ja lähti saikalle. Se oli ensimmäinen kuuleminen. Toinen
ellauri246.html on line 619: oli suunniteltu 13. maaliskuuta. Sen seurauksena Brodski tuomittiin mahdollisimman suurimpaan mahdolliseen, vuoden 1961 asetuksella, rangaistuxeen, joka on "haitata toisten töitä vuoristossa Leningradin erityisesti siihen nimetyllä alueella 5 vuoden ajan pakollisella työvoimaan osallistumisella asuinpaikassa."
ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev:
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri246.html on line 631: Joten Brodski oli Wienissä, Lontoossa. Yhdysvalloissa hän saapui 9. heinäkuuta 1972. Hänen amerikkalaisen elämän alusta lähtien kysyttiin lisääntynyttä vauhtia. Jo 21. heinäkuuta hän lensi Western Massachusettsille amerikkalaiselle kääntäjälle George Clainille työskentelemään hänen kanssaan kirjan suosikki runojen yläpuolella. Sanomalehtien ja erityisesti televisio, joka voitti maan Venäjän runoilija-maanpaossa, lukemattomat kutsut lensi Brodskyn. Klein sanoo, että kesästä 1972 keväällä 1973 hän suoritti Brodskin kanssa kääntäjänä yliopistoissa ja korkeakouluissa noin kolmekymmentä kertaa.
ellauri246.html on line 633: "Mitä minä haluan henkilökohtaisesti, joten näin jäin yksin itseni kanssa ja mitä voin tehdä. Ja tämän vuoksi olen äärettömän kiitollinen olosuhteista ja maalle. Olin aina houkutteli yksilöllisen vastuun henkeä ja yksityisen aloitteen periaate. Kuulet koko ajan täällä: Yritän nähdä, mitä tapahtuu. Yleensä elää muukalaisessa maassa, sinun täytyy rakastaa jotain hyvin paljon: lakien tai liiketoimintamahdollisuuksien henki tai kirjallisuus tai historia. Rakastan erityisesti kaksi asiaa: amerikkalainen runous ja [amerikkalaisen] lakien henki. Minun sukupolvi, joukko ihmisiä, joiden kanssa olin lähellä, kun olin kaksikymmentä, olimme kaikki individualisteja. Ja ihanteellinen tässä mielessä oli Yhdysvallat: täsmällisesti yksilöllisen hengen vuoksi. Siksi, kun jotkut meistä osoittautuivat täällä, meillä oli tunne, että he tulivat kotiin: osoittautuimme olemaan enemmän amerikkalaisia kuin paikallisia. "
ellauri246.html on line 635: Täällä Yhdysvalloissa Brodsky alkoi valmistaa kaksi kokoelmaa runoja, tämä on "osa puhetta" ja "kauniin aikakauden loppu". Erityisellä trepidilla hän viittasi ensimmäiseen, minkä seurauksena hän oli omistettu kotimaahansa, vanhemmilleen. Kriittiset arviot uusista Broadke-kirjoista olivat hieman, no. Brodsky kuin runoilija äidinkielellään aikaisemmin tuli filologian perinnöstä kuin kriitikot. Hänestä kirjoitti kirjalliset väitöskirjat, artikkelit ja ilmoitti.
ellauri246.html on line 637: Amerikassa Brodsky asui kolmessa kaupungissa: Ann Arborissa, New Yorkissa ja South Headleyissä. Hän opetti Michiganin yliopistossa ja Massachusettsissa. Mutta opetus, kuten Lion Losev kirjoittaa, oli vaikea soittaa: "Brodsky oli itse opetettu ja pedagogiikka, varsinkin angloamerikkalainen, olennaisesti ei ollut pienintäkään esitystä. Siksi hän tarjosi amerikkalaisille opiskelijoilleen, mitä hän voisi lukea hänen suosikki runoilijoiden runoja hänen kanssaan. Yliopiston luettelossa hänen kursseja voitaisiin kutsua "Venäjän Twentiet-vuosisadan" tai "vertailevan runon" tai "roomalaisen runoilijoiden", mutta sama asia tapahtui luokkahuoneessa - runo lukettiin ja kommentoi tarkemmin . "
ellauri246.html on line 639: Kerran Pohjois-Amerikan mantereella Brodsky alkoi matkustaa paljon. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tukholmassa, Venetsiassa, Rooman pitkään. Hän ei pitänyt matkailijoiden tarkoituksenmukaista tutustua nähtävyyksiin, mutta hänellä oli kyky mainita uusia kaupunkeja - tiesi piilotettuja arkkitehtuuria ja yksinkertaisesti viihtyisiä kulmia, ravintoloita kaukana sivukaduilla, joissa vain paikalliset julkiset kävelee, lukea Paikallinen lehdistö, innokkaasti keskusteltiin Urban Gossipista. Se tunnetaan erityisesti Brodsky rakastettu Venetsia. Tietenkin tämä rakkaus johtui siitä, että Venetsian tahattomasti muistutti häntä Petersburgin kotikaupungista. Brodsky oli hyvin apoded sillat, kanavat, vesi. Ensimmäistä kertaa hän saapui Venetsiaan, kun siellä oli talvella. Jäädytetty joki, valkoinen kansi ei jättänyt häntä välinpitämättömäksi, ja hän oli ikuisesti liittynyt tähän kaupunkiin. Täällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hän otti yhteyttä avioliittoon, ja haudattiin tänne.
ellauri246.html on line 641: Näin voimme varmistaa, kuinka vaikeaa ja Tornner oli Brodskin elämää. Viranomaisten vaino, rakkaan naisen pettäminen, ruokapakkausten puute, maanpaossa. Mutta kaikki tämä ei kosketa runoilijaa. On mahdollista, että kaikki nämä tapahtumat ovat ansioita, niin monet kauniit Joseph Alexandrovichin esiintyi.
ellauri246.html on line 645: Epäilemättä Brodski oli erittäin lahjakas henkilö, ei-standardi, varsinkin tänä aikakaudella, joten hän oli hyvin alttiita. Hänen luovuuttaan oli valtava vaikutus paikkaan, jossa hän syntyi ja kasvoi. Pietarin kosteuden, melankolian, arkkitehtuurin tunkeutuivat Brodsky Poetics, joka vaikutti voimakkaasti pommitusten aikana, Pietarin loputtomat näkökulmat okrain, vesi, moninaisuus heijastuksia - kaikki tämä on jatkuvasti läsnä työstään etenkin varhaisessa vaiheessa, mikä, kuten uskon, oli hedelmällisin runoilija. Ja todisteena, haluan antaa runon nimeltä "laitamille keskustaan":
ellauri246.html on line 659: kirkastettu äkillisesti puristamalla.

ellauri246.html on line 660: Hyvää päivää, täällä tapasimme, köyhät nuoret.

ellauri246.html on line 661: Jazz harkitsee meitä tervetulleita

ellauri246.html on line 669: ja sadetaatteella menellereissä, edessä

ellauri246.html on line 677: hän ajaa etäisyydelle valonsäästöihin.

ellauri246.html on line 678: Mitä sinä olet huono. Niin monta vuotta

ellauri246.html on line 680: Hyvää iltapäivää, nuoruutesi. Jumalani, mitä olet kaunis.

ellauri246.html on line 681: Jäädytettyjen kukkuloiden mukaan

ellauri246.html on line 701: Vaikka seinät ohuet.

ellauri246.html on line 716: koska me kaikki menetämme

ellauri246.html on line 721: suljetut kämmenet, uusi Eeva,

ellauri246.html on line 723: etäisyydellä näkyy kaaret,

ellauri246.html on line 724: Nevskin tuulirenkaat kärsivällisesti korotetussa harpissa.

ellauri246.html on line 727: Varatut käärmeet

ellauri246.html on line 739: Joku uudet hallitsevat

ellauri246.html on line 753: tämä helvetti tai paratiisi,

ellauri246.html on line 771: kuvaamalla myymälöiden hiljaisen väkijoukon menetystä.

ellauri246.html on line 776: en tunnistanut ketään

ellauri246.html on line 777: nimetty, unohdin, pettää,

ellauri246.html on line 780: En syytä ketään täällä.

ellauri246.html on line 784: koska sitä ei ole erotettu kenenkään kanssa.

ellauri246.html on line 785: Kiitos Jumalalle, että minua jäi maan päälle ilman petoksia.

ellauri246.html on line 794: Tällä hetkellä, kun Brodsski pidätti hänelle todellisen tragedian, oli naisen tappio, jonka hän piti vaimonsa ja kaikki muu on vain järjetön olosuhteet, jotka aiheuttavat tätä tragediaa. Ja tämän ajanjakson talvi hänelle kulki rakkauden törmäyksestä eikä hallinnon torjuntaa. Tuolloin hän jatkoi työskennellä "Happy Winterin laulujen lyyrisellä syklillä". Nimi ei ollut ironista - sykli on täynnä rakkauden onnellisen jakson muistoja, talvi 1962/63:
ellauri246.html on line 803: niissä rhymeissä he asettavat.

ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa".
ellauri246.html on line 815: Ja rehellisesti ovet jakavat puolet.

ellauri246.html on line 820: Hän asettaa suojauksen. Ongelmat

ellauri246.html on line 829: Link Brodsky ajatteli runollisen taiteen säätiöitä. Hän esitteli heidät Yakov Gordinin kirjeeseen 13. kesäkuuta 1965. Siellä on kaksi pääasemaa. Ensimmäinen koskee luovuuden psykologiaa, toinen, joka Brodsky kutsuu "käytännöllisinä" - erillisen runollisen tekstin rakentamisen periaatteet. Psykologisesti tekijän olisi noudatettava vain sen intuitiota, olla ehdottoman riippumaton sääntöjen, normien, lainojen lainoista. "Katso itseäsi ei suhteellisen loput, mutta innoittamana. Hävitä ja anna itsesi kaikki missä tahansa. Jos olet vihainen, älä piilota sitä, anna sen olla töykeä; Jos olet iloinen - myös, anna sen ja trite. Muista, että elämäsi on elämäsi. Piirrä - anna korkeimmat - säännöt eivät ole lakia. Nämä eivät ole sääntöjäsi. Parhaimmillaan ne näyttävät sinun. Ole itsenäinen. Riippumattomuus on paras laatu kaikilla kielillä. Anna sen johtaa sinut tappioon (tyhmä sana) - se on vain tappio. Sinä itse tuo tulokset kanssasi; Ja sitten sinun on vähennettävä pisteitä kuvion tietää, kenen kanssa. Tärkein asia jakeissa on koostumus. Ei tontti, vaan koostumus. Koostumus on tarpeen rakentaa. Sanotaan, tässä on esimerkki: puun jakeet. Aloitat kuvaamaan kaikkea, mitä näet, maasta itse, kiipeää kuvauksessa puun yläosassa. Täällä sinä, kiitos ja suuruus. Sinun täytyy tottua kuvaan yleensä ... ei ole erityistä. Osapuolten on ajateltava viimeisenä. Tietoja Rhyme - Last, Metafora - viimeisimmässä. Mittari on jotenkin läsnä alusta alkaen, - Will, - No, kiitos siitä. Koostumus, ei tontti. Sido Stanza ei logiikkaa, mutta sielun liike - voit ymmärtää yhden ymmärrettävän. "
ellauri246.html on line 831: Brodsky meni linkkiin yhteen runoilijaan ja palasi muille. Muutos ei heti, mutta hyvin nopeasti. Ensimmäisen viitevuoden 1964 runot ovat pääasiassa samassa runollisella tavalla kuin 1962-1963 runot. Siksi nämä ja muut ovat niin orgaanisesti liittyneet kirjaan "New Stans elokuuhun". Link Brodssky työskenteli paljon, lukea paljon. Hän avasi itselleen anglo-amerikkalaisesta runoudesta. Näistä jakeista ei ollut käännöksiä venäjäksi, kirjat toivat hänet ystäville, joten hän alkoi oppia englantia.
ellauri246.html on line 833: Yritetään luoda yhteinen elämä rakastetun naisen kanssa jatkui kaksi vuotta viitteen jälkeen. He asuivat yhdessä, sitten toisistaan. Lokakuussa 1967 Marina ja Joseph olivat poika Andrei, mutta pian sen jälkeen 1968 he erosivat kokonaan. Tämä tapahtuma voidaan jäljittää Brodskin jakeissa.
ellauri246.html on line 840: Pikku silmäluomet puristetaan

ellauri246.html on line 844: Samana ajanjaksona Brodsky yritti järjestää julkaisun Moskovanlehdissä. Kuitenkin verbi "yritti" on liian kovaa tästä. Tulostuksen saavuttamiseksi oli tarpeen osoittaa jonkinlainen diplomaattisuus, johon Brodski ei pystynyt. Kun hänet johti kalastajan kirjoittajalle, joka voisi auttaa julkaisuissa, hän oli niin vihainen Rybakov hänen ylimielisyytensä, että hän jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin, hän muistutti muistelmista kokouksesta "huono henkilö, joka halusi lukea tarpeettomia runoja ilman loppua . " Kun v.p. Aksenov esittelee Brodskin "nuorten" toimittajien kanssa, johtanut hänet toimituksellisen hallituksen kokoukseen ", Joseph tästä toimituksellisesta hallituksesta kuuli, että Neuvostoliiton painajainen, jossa nuorten kirjoittajat ovat yksinkertaisesti menettäneet tietoisuuden.<…> Hän sanoi, että hän oli läsnä Sabbath Witchesissa. Ja itse asiassa se oli suurin mahdollinen liberalismi. "
ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan.
ellauri246.html on line 848: Hänen ensimmäinen todellinen kirja "Pysähtyy aavikolla", saavutti New Yorkissa vuonna 1970. Tämä on suuri kirja - siinä seitsemänkymmentä runoja, runoja "Isaac ja Abraham" ja "Gorbunov ja Gorchakov", neljä muuta käännöstä John Donna lopulta. Brodskin pääosa käsikirjoituksesta, joka kuljetetaan amerikkalaiselle professorille ja hänen runonsa George Clainin kääntäjälle Leningradissa kesäkuussa 1968. Se oli vaarallinen yritys ja vienti amerikkalaisen salakuljetuksen käsikirjoitus ja erityisesti Brodsky. Viimeisen Sinyavskin ja Danielin viimeaikaisen prosessin jälkeen "käsikirjoitusten siirtäminen länteen" kuulosti "vakoilulta" tai oli "isänmaan pettämistä".
ellauri246.html on line 850: Muutaman vuoden kuluttua "osan puheen" ja "... epechs" tuotosta ilmenee "Urania". Täällä Brodskin luovuutta tulee metafyysisemmäksi, tämä on mikrokosmos, jossa Jumala ja pirun, usko ja ateismi, siveys ja kyynisyys ovat mukana. Hänen runo on erittäin laaja ja monipuolinen. Uraniaan kääntyminen Brodsky kirjoittaa:
ellauri246.html on line 855: Voitti nämä metsät, joissa mustikat ovat täynnä,

ellauri246.html on line 857: joko - kaupunki, jonka puhelinluettelo

ellauri246.html on line 858: eli kaakkois, ruskea vuoret,

ellauri246.html on line 860: ja pigeonin, kuten alusvaatteet pitsillä.
ellauri246.html on line 862: "Usein, kun säveltän runon ja yrittää saada riimi, englantilaiset kaatuvat venäläisten sijaan, mutta tämä on kustannukset, joita tämä tuotanto on aina suuri. Ja mikä rytma ottaa nämä kustannukset, jo välinpitämätön "- niin sanotaan Brodsky hänen luovuutesi" teknologia ". "Suurin osa minusta on prosessi, eikä hänen seurauksiaan. Kun kirjoitan runoja englanniksi, on pikemminkin peli, shakki, jos haluat, niin kuutiot. Vaikka olen usein kiinni siitä, että prosessit ovat psykologisia, emotionaalisia ja akustisia identtisiä. "
ellauri246.html on line 864: Nobel-palkinnoista. Brodsky uskoi aina, että hänelle voitaisiin merkitä tämä erittäin arvostettu palkkio. Hänellä oli urheilun luonteeltaan kilpaileva laskimo - nuorista vuosilta välittömän reaktion muiden ihmisten runoihin: Voin tehdä sen paremmin. Eri palkintoja ja palkintoja, jotka putosivat siihen vuoden 1972 jälkeen, hän hoiti pragmaattisesti tai ironisesti antamatta heille paljon merkitystä. Mutta Nobel-palkinto oli hänelle, sekä kaikille venäläisille, erikoishalolle. Nobel-komitean työtä pidetään salaisena, mutta huhujen mukaan Brodski nimitettiin jo vuonna 1980, jolloin Caclaw Milos tuli Laureate. Ja nyt on tietoa Nobelin valinnasta 1987, jossa Brodsky oli mukana. Palkinnon myöntäminen, Nobel komitea laatii lyhyesti, mikä on laureatin tärkein ansio. Diplomassa Brodskyllä seisoi: "Kattavalle kirjallisuudelle, joka erottaa ajatuksen ja runollisen voimakkuuden selkeyden."
ellauri246.html on line 866: Nobel-palkinnon Brodsskin myöntäminen ei aiheuttanut tällaisia riita-asioita ja ristiriitoja kuin muutamat muut Nobel-komitean päätökset. Vuoteen 1987 mennessä hän oli jo tuttu ja eniten sympaattinen luku Euroopan ja Amerikan älyllisissä piireissä. Hänen muistelman proosa oli intiimi ja koskettava. Hänen jakeidensa käännöksissä kunnioitettiin ja joskus ihailua, ja kaikki länsillä tiesivät runolliseen maineeseensa kotimaassaan. Nobel-komitean päätös, suosionosoitukset veteraanien todistuksen mukaan luettiin toimittajille ja yleisölle, oli erityisen voimakas ja pitkä. Brodsky sanoi ensimmäisessä haastattelussa palkinnoista: "Hän loi Venäjän kirjallisuutta, ja Amerikan kansalainen sai sen." Epistä.
ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin.
ellauri246.html on line 872: Paradoksaalista Brodskyä ei vain runoja vaan myös kohtalo. Lähtö Venäjältä 1972, hän ei tiennyt, voisiko hän koskaan nähdä kotimaahansa. Gorbachevin saapumisen jälkeen Brodsky tuli yhä enemmän kysyäksesi, haluatko palata kotiin. Brodsky puhui yhdelle haastattelijalle: "Ensinnäkin: kaksi kertaa samassa joessa, jota et astu. Toinen: Koska minulla on nyt tämä nizhib, niin pelkään, että olisin ehdottanut erilaisia \u200b\u200bavustajia ja myönteisiä tunteita. Ja on paljon vaikeampi olla positiivisia tunteita kuin olla vihan aihe. Olin noin useita kertoja tulla Venäjälle Incognito, mutta aikaa ei ole, niin terveys puuttuu, niin kiireellisiä tehtäviä on ratkaistava. Lisäksi paluu ei enää ole järkevää. Kaikki mitä haluaisin nähdä tai kuollut tai naimisissa. "
ellauri246.html on line 874: Joseph Alexandrovich kuoli 27. tammikuuta 1996. Alun perin suunniteltiin haudata Brodsky Etelä-Headley. Mutta tämä suunnitelma eri syistä oli hylättävä. Venäjältä Valtion Duuma-apulaiskasvatus Galina STAREGRAM: stä tuli ehdotus kuljettaa runoilijan ruumiin Petersburgiin ja haudata hänet Vasilyevskin saarelle, mutta se merkitsisi ratkaista BrodSky palata kotimaahan. Lisäksi St. Petersburgin hauta olisi vaikea päästä perheelle. Kyllä, ja ei rakastanut Brodskyä, ehkä vain hänen suosionsa, hänen nuorekkaan runo, jossa oli rivejä ", en halua valita, tulen Vasilyevsky Islandiin ...". Venetsian viranomaisten kanssa päätettiin sopimusta San Michelin muinaisen hautausmaahan. Vaatimus marmori hautakivi, sanoja Elegian välein: Letture Pop Omnia Finit, mikä tarkoittaa "kuoleman kanssa kaikki ei pääty."
ellauri246.html on line 876: Luettelo käytetyistä lähteistä ja kirjallisuudesta runoilija Brodsky-kirjallisuus
ellauri246.html on line 880: 2.Gordin ya. Knight ja kuolema tai elämä suunnitelmana: Tietoja Joseph Brodskin kohtalosta. M., 2010.
ellauri246.html on line 886: Joseph Alexandrovich Brodsky. Life of Lie, joka poltti meidät pois maailmasta ja itsestään on olemassa Sopimus: Olemme maailman eniten lukumaa (kirjojen ja paksujen aikakauslehtien jäljennökset, käännösten käännökset). Kaikki valheiden ovela (tai pikemminkin jopa itsepetos, kuten näkeminen) on se, että sillä on oma reson sen pinnalla: Mallissa Picule lähtee Millpic-versioista, klassikoita uudelleen samoin, eikä ole mitään, tai ei ainakaan paljon paskaakaan. Kirjan monimuotoisuus romahtaa paletin.
ellauri246.html on line 888: Kysymys on kuitenkin: mitä tästä seuraa? Pitäisikö satoja tuhansia muuntaa henkiset lukijat lisäävät suoraan suhteellista riippuvuutta? Mutta tämä ei ole, ja tämä on ehdottomasti, se riittää tarkastelemaan lattiaa spotled ja siksi nopeampi "menetetty sukupolvi" kuusikymmentäluvusta ja se, joka tulee luonnonvaraisten markkinoiden, enimmäkseen silmiinpistävää toisiaan. Jotta, sano, matkustaja-autot ja housut, loput ovat yksinkertaisesti huonontuneet - on kauheaa mennä ulos huoltoliikkeestä 22-23 tuntia (kuitenkin riittävästi rikollista päivällä). Hajoaminen on ilmeistä. Hankittu vapaus ei ollut tämän kansan hampaissa, hän ei epäröi onnea, vaan päinvastoin pahin epäonnea - pienen vähennettynä älykkäiden järjettömien jäännöksistä, jotka voivat olla tyytyväisiä happikäsineisiin.
ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky).
ellauri246.html on line 894: Venäjän runoilija I. Brodsky (On mielenkiintoista huomata, että maailman tietosanakirja on nimeltään American) nuorimpien kirjailijoiden, jotka ovat kunnioittaneet Nobelin palkkiokirjallisuutta.
ellauri246.html on line 897: Vuonna 1972 puolue-oopperan ja KGB: n ideologiset valvojat pakottivat runon lähtemään Venäjältä. Sittemmin runot I. Brodyskogopopali salakuljetettujen tuontipaperien luokassa, joka ei pääse. Yksinkertaisuutta lukijalle.
ellauri246.html on line 899: Joitakin tietoa runoilijan elämästä auttavat tiettyjen tapahtumien paikan ja ajankokoamista, jotka on käännetty I. Godsky, todellisuudesta erityisessä tilassa, nimeltään runous, jossa hän on hämmentynyt, runot kirjoittavat itsensä: "Myös, Mielestäni ei ole henkilö kirjoituksia, mutta jokainen edellinen runo kirjoittaa seuraavat "(I. Berodsky).
ellauri246.html on line 901: Jooseph Brodsky opiskeli koulussa, se heitti hänet, meni töihin useiden ammattien selvittämiseksi. Runojen kirjoittaminen alkoi 16 vuotta.
ellauri246.html on line 905: Vuoteen 1960 mennessä I. Brodsky oli jo tunnettu esimerkkeistä kirjallisuuden nuorten keskuudessa, mikä tekee uudesta epävirallisesta kirjallisuudesta ja vanhemman sukupolven rehellisistä kirjallisista ammattilaisista. Kirjalliset toiminnot eivät tietenkään tunnistaneet sitä. Runoilija itsensä synnynnäisten tunteiden ja tehokkuuden ansiosta ja ansioisesti hankitun kunnioituksen vuoksi ei nöyryyttänyt, ei nöyryyttänyt kustantajien kynnysarvoja. Ystävät yrittivät tehdä hänet ja järjestämällä tuloja runollisista käännöksistä. I. Brodsky ei ollut tarpeeksi aikaa ilmaista itseään lahjakas kääntäjä. Mutta hänen käännöksensä osoittautuivat myös lahjakkuuden tason tasolle sallitusta. Tilaukset ovat harvoin ilmestyneet ja tuskin maksavat kahvin kustannuksia, tyytyväisiä, muuten näinä päivinä humalassa Joseph työskentelyn aikana.
ellauri246.html on line 907: Toisessa maassa ja muina aikoina nopeaa mainetta tuovat runon muutaman vuoden vaurauden ja kykenevä työskentelemään. Kuitenkin ns. Khrushchev Thawin neuvostossa, joka ei ole pelkästään riistetty viimeisistä mahdollisuuksista julkaisemaan runojaan painettuna, mutta myös herättivät ideologisen valvonnan elimiä ja tukahduttamista. Vision silmissä runoilija, syvällinen omassa maailmassaan omalla suhteellaan omalla suhteellaan, aika, ikuisuus, tuodaan melkein keisarillisen järjestelmän pohjalta.
ellauri246.html on line 909: Vuonna 1964 I. Brodski pidätettiin Schurm ja tuomittiin viisi vuotta viitaten Neuvostoliiton julistuksen kehittämiseen "Vastuu tonnestriasta". Tunedomia kutsutaan lukutaitoiseksi työksi, joka on kokeillut runoilija voittavia vakavuutta rikoksen kustannuksella, erityisesti vakavassa nuoressa iässä. Solemnian valitulla Neuvostoliiton kirjailijoiden hallitus, Ryano osallistui siihen, että järjestäytynyt KGBGN-tuomioistuin päätyi vastaavaan virkkeeseen.
ellauri246.html on line 911: Mutta A. A. Akhmatovan, S. ya. Marshak, D. D. Shostakovich, monet muut kunnolliset ihmiset ja laajat kampanjat, jotka todettiin vastaus ja ulkomailla, I. Brodsky oli ennen vuotta 1965.
ellauri246.html on line 914: Nämä aika, länsi alkaa julkaista I. Brodskin kirjoja vuodesta 1965: "runo ja runot", "pysäkki autiomaassa". I. BrodSky tulee epävirallisen kirjallisuuden ensimmäinen runollinen hahmo. Jokainen uusi tuote havaitaan kattavalla tapahtumalla, se ulottuu välittömästi suulliseen lähetykseen, SamizDat-uusintapainoksi lähetetään Venäjän ulkomaisille versioille. Kokoelman ja vastaavanlaisen ystävällisen kirjallisuuden lisäksi kaikki itsenäinen nuori kirjallisuus ja taide ulottuu arvovaltaiseen.
ellauri246.html on line 916: Tämä täysin kypsä ja tuottava luova sivuhyökkäys on samansuuntainen, kun asianajajana on ei-venäläinen kulttuuri. Kerta kiellon Jälkeen, alukset kirjoittajat ja toisinajattelijat, näyttelyiden, pidätysten ja tutkimusten ehkäiseminen.
ellauri246.html on line 918: Vuonna 1972, Joseph Brodsky lähetetään pahvilaatikossa Yhdysvaltoihin, jossa runoilija asettuu, kaikki, joka tulee kynästä, siirtyy välittömästi sinettiin, mutta hänen lukijoiden lukumäärä on nyt monien satojen maahanmuuttajien ja asiantuntijoiden asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä on varsin tuskallista kirjailijalle, törmäys on myös se, että Joseph toi itselleen täysin vastuuvapauslauseke Venäjältä. Kaksi infarktia ymmärtävät hänet. Mutta Jumalan ja amerikkalaisten lääkäreiden ansiosta hän pääsi ulos vaarallisesta valtiosta. Kaiken seikan, että I. Brodssky löytyi Amerikasta, kunnioittaen kulttuuriyhteiskuntaa, hyväntekeväisyyteen työhön, laajaan tunnustukseen. Hän kirjoittaa Venäjän englantia, opettaa kirjallisuutta yliopistoissa ja korkeakouluissa.
ellauri246.html on line 920: Kaikista näistä terävistä muutoksista huolimatta Ei mitään tekemistä Zigzag Runoudessa, I. Brodsky, joka on maanpaossa, ei voi jäljittää. Päinvastoin, iskee äärimmäisen sekvenssin korkean perääntymisperiaatteiden kehittämisessä ja kehityksen sisäisen perustelun kehittämisessä. Vaikka runoilija itse on merkittävä kehitys hänen runoissaan todella kiistää. Ehkä kehitys on, että jostain hetkestä lähtien jokainen uusi runo on parempi kuin edellinen.
ellauri246.html on line 922: I. Brodsskyn Nobelin palkinto ei ole odottamaton. Hän oli tietysti oikeutetusti nolo siitä, että viides venäläinen kirjailija on sekin amerikkalainen. Nobel-komitea noudattaa kaavaa kuin sarjamurhaaja.
ellauri246.html on line 924: Hänen äitinsä ja isänsä valitettavasti eivät tule syömään Tukholmaan, vaikka olis ilmaiset länsimaiset sapuskat. Ilman Neuvostoliiton viranomaisten lupaa nähdä poika ja päästä takas kotia. Ohi meni vuosina 1984 ja 1985. Maailman tunnustaminen Josephin elämässä, oli vähän asioita, ehkä se tuli vähemmän aikaa hiljaiseen työhön. Celebrityä häiritsi nykyisestä sijainnistaan syntyvät rituaaliset julkiset suhteet. Hän pitää vielä läheisessä, lahjoitetulla Booksman-Yorkissa. Vaikka tämä huoneisto on kymmenen enemmän kuin viiden metrin päässä, jossa hän poltti itsensä, asuu Pietarin yhteisössä, se on edelleen vaikutelma, että hän asuu lainkaan, ei ole tilava eikä rikkaampi kuin hänen nuoruudessaan.
ellauri246.html on line 926: Jos et puhu väistämättömistä jälkiä jäljellä aikaa ja sairaalat I. Brodsky, elämän loppuun asti, olennaisesti se muuttui ennallaan. On selvää, että hän lopulta saavutti tämän mahdollisuuden olla itse, mikä puolusti nuoria vuosia, vaikka hän ei aina ollut tyytyväinen leikkaukseen tiettyyn julkiseen lukuun.
ellauri246.html on line 929: Yksityinen henkilö on myös julkinen rooli ja kaikki ekvitykset, yksi korkeimmista, jos ei korkein yhteiskunnassa. Ja sen lisäksi, että saavutettavissa.
ellauri246.html on line 933: Onneksi I. Brodsky ei tarvitse puolustaa oikeuttaan olla vain niitä, jotka hän teki ymmärryksen Jumalan kalastuksesta, tällaisesta. Ilman näkyvää ponnistusta hän oli läpäissyt samalla tavalla ja kaikki kiusaukset ainakin jälleen tukehtumalla juottamisen hyvinvoinnin nimessä. Ja näissä kiusauksissa monet ihmiset, jotka halusivat kutsua runoilijoita, menetettiin, ja ne tehtiin yksinkertaisesti rimed conjunktuurin välineisiin muuttuu muotin ja poliittisten tuulien muutoksella.
ellauri246.html on line 935: I. Brodsky, joka on saavuttanut ehdotonta tunnustamista Kakolta, julisti itsensä vain venäläisen välineen kanssa. Hän väittää, ei vain täyttää velvollisuutensa äidinkieli. Jos muistat, että minulla oli ensimmäinen sana, ja sana oli Jumala, sitten samassa mielessä kaikki äärimmäiset kaikki äidinkielensä välineiden äärimmäiset. Oliko Josef muuten doku? Sitä ei sanota, mutta todennäköisesti oli.
ellauri246.html on line 937: Hyväksymme nämä Brodskin postulat ja yritämme kehruuta tarkasti, miten tämä runoilija onnistui saavuttamaan korkean aseman aidosti eturavinnoksi, kun taas tässä tapauksessa jäljellä tässä tapauksessa vain kielityökalu.
ellauri246.html on line 939: Runojen ensimmäiset jakeet I. Brodskogokonza viisikymmentäluvulla ja kuusikymmentäluvun alussa kirjoitettiin ikään kuin tarkoituksella kaikkiin SOVDEOPIAN-kirjallisuuden yhteiskunnallisen realismin kirjallisuuden yhdessä. Se ei kuitenkaan ollut tahallinen, vaan vain luonnollinen ihmisen kirjallinen asema. Hän oli valmis voidessaan heille odottamattoman lahjan millä tahansa hyväntahtoisten lukijoiden kanssa tai pikemminkin sanoa: kuuntelijoita. Runoja, satunnaisesti tai heidän toivottomuuden hyvyyteen, osoittautui helposti huhuilla. Ja monet Josephzhin runoista tuohon aikaan: "Ei maa, eikä odotan ...", "kelluu kaipaamassa selittämättömässä ..." - nopeasti ja pitkään he muistavat. Ne suoritetaan kitaran ja muiden työkalujen alla. Heidän tekniikansa täyttyminen oli melko musiikki.
ellauri246.html on line 941: Monet epigonit, polttamalla intohimo hänen Brodsky, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jäljitellä tätä, väittää, että se ei ole todella herkkä varhain Brodsky ja Flood Samizdat, Tamizdat toissijaiset tutkijat. Jos Joseph Brodskilla oli tavoite liukua imitatorit, OnMog olisi laittaa laakerit, kirjoittamalla jo "Petersburg Roman" ja "Pilgrims". Hänellä ei ollut tavoitetta ja ehkä ei ollut tietoisia mitään tietoisuutta.
ellauri246.html on line 943: Hän vain kuumeisesti lukea kaiken, joka törmäsi kiehumaan ja mitä voitaisiin ottaa nykyisestä, ei-sosialistinen kirjallisuudesta. Tuottomattomuus, järjestelmällinen opettanut englantia tai kiillottaa suoraan turkkilaisille tai puolalaisille runoja ja proosaa. Missä järjestyksessä hän tapasi Poetospassnik, Tsvetaeva, Eliot, Mandelstam, John Donna, Zabolotsky, Frost, Khlebnikov, Akhmatova, Oden, Iiathes, Galchinsky - nyt se on jo epätodennäköistä hänen runoissaan, eikä sillä ole väliä.
ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
ellauri246.html on line 952: Meri asui, soitti rulettia,

ellauri246.html on line 953: Dinkted Damn tietää, kenen kanssa thrake,

ellauri246.html on line 956: Heitti maan, jonka minä lähetimme.

ellauri246.html on line 959: Laittaa itselleen, että Syznov tulee muotiin,

ellauri246.html on line 960: Kylvö ruis, peitetty mustalla Tolimnalla,

ellauri246.html on line 964: Antoi heidän nivelsiteet kaikki äänet, koska se on sota;

ellauri246.html on line 965: Kytketty kuiskaa. Nyt olen neljäkymmentä.

ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.
ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on.
ellauri246.html on line 981: href="ellauri247.html">eteenpäin
ellauri247.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri247.html on line 28: et" href="mystyle.css" />
ellauri247.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri247.html on line 34: eteenpäin
ellauri247.html on line 50: Tuntuu siltä että kaikki 3. vuosituhannen tiede- ja cyborgiratkaisut on tehneet apinoista entistäkin luotaantyöntävämpiä. Nyt ylilyöntejä ei jarruta enää mikään. Ei partnerin mezästys, ei kantavaxi tulemisen pelko, ei vammat eikä sairaudet, ei sukulaisten närkästys, ei köyhyys eikä vanhuus, ystävien puute, yläkerran johtoportaan kosto; kaikkeen on meillä lääkkeet nyt, siis antaa mennä vaan.
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri247.html on line 59:

et/albumit/m24054/327201542.jpg" />
ellauri247.html on line 63: Mainittu amerikkalainen opus on laadittu lähinnä käytäntöä silmälläpitäen ja kaskut on siinä järjestetty aiheittain, jotta kirjailijat, puhujat, näyttelijät, opettajat, liikemiehet ym. löytäisivät oikean jutun oikeaan tilaisuuteen, kuten toimittaja huomauttaa alkulauseessaan. Samaan tarkoitukseen sopii Suuri Kaskukirjakin,
ellauri247.html on line 68: Toivon hartaasti, että Suuri Kaskukirja kuluu Suomen kansan käsissä ja auttaa sitä selviytymään vaikean ajan ylize, kärsittyämme juuri nazi-Saxan apupoikina urhean neuvostokansan kädestä varsinaisen rökäletappion.
ellauri247.html on line 78: ValtakirjaEsa SariolaJoku HenriUusi avioliitto ja palkankorotus. Konjakki aromilasissa.Salla meni polvilleen eteeni ja alkoi imeä minua pitkin taitavin liikkein. Se tehosi.Henrin mitääntekemätön poika Petteri on narkkari. Stalinistitkin oli parempia kuin Maaritit.
ellauri247.html on line 79: KultahäkkiCamilla LäckbergFaye fd. MatildaViktor pizzoineen ei kelvannut kun saatavana oli Heka Ehrnrooth-tyyppinen Jack Adelstam. Faye tiesi että Liza Marklund vaihtaisi hetkeäkään epäröimättä miehensä Jackiin. Tai vastaavaan mieheen. Raha ja valta houkuttelivat naisia, jopa Lizan kaltaisia feministejä. Ja rikkaus oli valtaa, jota Fayella oli. Tunne oli niin huumaava, että se peitti mahan kurinan. Jack pani Fayeta kovaa ja aggressiivisesti, ja jokaisella työnnöllä pöytälevy hieraisi Fayen palleaa. Sano kun tulet, Faye voihkaisi. Nyt, Jack huohotti. Faye työnsi hänen vehkeensä avoimeen suuhunsa.Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Faye sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä.
ellauri247.html on line 87: The missionary William Ridley adopted the name of Baiame for the Christian God when translating into Gamilaraay (the language of the Kamilaroi). It is sometimes suggested that Baiame was a construct of early Christian missionaries, but K Langloh Parker dated belief in Baiame to (at latest) 1830, prior to missionary activity in the region.
ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.
ellauri247.html on line 93: Narahdarn, the bat, wanted honey. He watched until he saw a Wurranunnah, or, bee alight. He caught it, stuck a white feather between its hind legs, let it go and followed it. He knew he could see the white feather, and so follow the bee to its nest. He ordered his two wives, of the Bilber tribe, to follow him with wirrees to carry home the honey in. Night came on and Wurranunnah the bee had not reached home. Narahdarn caught him, imprisoned him under bark, and kept him safely there until next morning. When it was light enough to see, Narahdarn let the bee go again, and followed him to his nest, in a gunnyanny tree.
ellauri247.html on line 95: Marking the tree with his combo (stone tomahawk) that he might know it again, he returned to hurry on his wives who were some way behind. He wanted them to come on, climb the tree, and chop out the honey. When they reached the marked tree one of the women climbed up. She called out to Narahdarn that the honey was in a split in the tree. He called back to her to put her hand in and get it out. She put her arm in, but found she could not get it out again. Narahdarn climbed up to help her, but found when he reached her that the only way to free her was to cut off her arm. This he did before she had time to realise what he was going to do, and protest. So great was the shock to her that she died instantly. Narahdarn carried down her lifeless body and commanded her sister, his other wife, to go up, chop out the arm, and get the honey. She protested, declaring the bees would have taken the honey away by now. "Not so," he said; "go at once."
ellauri247.html on line 97: Every excuse she could think of, to save herself, she made. But her excuses were in vain, and Narahdarn only became furious with her for making them, and, brandishing his boondi, drove her up the tree. She managed to get her arm in beside her sister's, but there it stuck and she could not move it. Narahdarn, who was watching her, saw what had happened and followed her up the tree. Finding he could not pull her arm out, in spite of her cries, he chopped it off, as he had done her sister's. After one shriek, as he drove his combo through her arm, she was silent. He said, "Come down, and I will chop out the bees' nest." But she did not answer him, and he saw that she too was dead. Then he was frightened, and climbed quickly down the gunnyanny tree; taking her body to the ground with him, he laid it beside her sister's, and quickly he hurried from the spot, taking no further thought of the honey. What a piece of shit.
ellauri247.html on line 99: As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?"
ellauri247.html on line 101: "Ask me not, Bilber. Ask Wurranunnah the bee, he may know. Narahdarn the bat knows nothing." And he wrapt himself in a silence which no questioning could pierce. Leaving him there, before his camp, the mother of the Bilbers returned to her dardurr and told her tribe that her daughters were gone, and Narahdarn, their husband, would tell her nothing of them. But she felt sure he knew their fate, and certain she was that he had some tale to tell, for his arms were covered with blood.
ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished."
ellauri247.html on line 105: The mother of the Bilbers said: "Well have you spoken, oh my relation. Now speed ye the young men lest the rain fall or the dust blow and the tracks be lost." Then forth went the fleetest footed and the keenest eyed of the young men of the tribe. Ere long, back they came to the camp with the news of the fate of the Bilbers.
ellauri247.html on line 106: That night was the corrobboree held. The women sat round in a half-circle, and chanted a monotonous chant, keeping time by hitting, some of them, two boomerangs together, and others beating their rolled up opossum rugs.
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 120: Kun James Cook löysi Australian, hänen merimiehensä toivat uudelta mantereelta laivaan eläimen, jonka nimeä he eivät tienneet. Kapteeni Cook lähetti miehensä maihin tiedustelemaan alkuasukkailta kumman otuksen nimeä. Palattuaan takaisin he sanoivat: Se on kangaroo (kenkuru).
ellauri247.html on line 121: Muutaman vuoden kuluttua saatiin tietää, että kun alkuasukkailta oli kysytty eläimen nimeä, he olivat vastanneet »kangaroo», joka oli heidän kielellään: »Mitä sinä sanoit?» [Lähde: Tauno Köriläs]
ellauri247.html on line 124: In 1898 the pioneer ethnologist W.E. Roth wrote a letter to the Australasian pointing out that gang-oo-roo did mean 'kangaroo' in Guugu Yimidhirr, but this newspaper correspondence went unnoticed by lexicographers. Finally the observations of Cook and Roth were confirmed when in 1972 the anthropologist John Haviland began intensive study of Guugu Yimidhirr and again recorded /gaNurru/.
ellauri247.html on line 127: Musta tuntuu et mä näin tän Dixonin Sydneyssä vuonna 2002. Tai sitten en. Ainakin mä öizin Cape Tribulationilla kahden saxalaisen repputytön kanssa alasängyssä kovaäänisesti pieraisten (tästä saattaakin jo olla paasaus). Tytöt sanoivat ach Mensch ja polisivat paljon pahaa likaisesta vanhasta äijästä saxaxi. Minkä jälkeen sanoin kovaa Bitte um Verzeihung Mädels, ich habe nur gerülpst. Senjälkeen ne vaikenivat kokonaan.
ellauri247.html on line 138: Pauline Bonaparte palkkasi ison neekerimiehen kylvettämään häntä joka päivä. Kun hänen ystävänsä huomauttivat, ettei tämä ollut sopivaa, huudahti nainen viattomasti: - Mitä? Onko tämä olento mielestänne ihminen?
ellauri247.html on line 139: Sitten hän antoi neekerille määräyksen, että tämän oli heti mentävä naimisiin, jottei hänen emäntänsä maine joutuisi vaaraan.
ellauri247.html on line 143: Eräässä lehdessä sotkeutui kerran lähetystyön kuvauxeen muutama rivi ruokaohjeesta. Taittovirheen ansiosta tuli tekstistä seuraavanlainen: »Lähetyssaarnaajien kertoman mukaan lähetystyö edistyy mitä parhaiten. Neekerilapsia on heidän alueellaan Afrikassa kastettu viimeisten 30 vuoden aikana suuret joukot. Helpoin tapa saada ne mureiksi on nuijiminen, jota jatketaan siksi, kunnes liha on kaikin puolin pehmennyt. Sitten niiden päälle sirotetaan pippuria, minkä jälkeen ne paistetaan. Toivoa sopii, että heistä aikaa myöten tulee hyviä kristittyjä.
ellauri247.html on line 147: Elma Söderhjelmiltä kysyttiin kerran, pitikö häntä sanoa neidixi vai professorixi. Tietysti professorixi, kuului nopeaälyinen vastaus - sillä siitä minulla on paperit.
ellauri247.html on line 151: Muuan kerjäläinen pyysi kerran kadulla almua tohtori Smollettilta, joka erehdyksessä antoi hänelle kokonaisen kultaguinean. Miesparka katseli hämmästyneenä suurta antia ja lähti sitten juoksemaan jalomielisen lahjoittajan jälkeen selittäen saaneensa liian paljon. Smollett ihastui miehen käytöksestä niin, että antoi hänelle vielä toisenkin guinean huudahtaen: Minkälaisen murjun onkaan rehellisyys ottanut asuinsijaxeen! Ja minkälaisen palazin jakomielisyys!
ellauri247.html on line 155: Tohtori Samuel Johnson kosketteli seurassa kerran muuatta arkaluontoista kohtaa. Eräs nainen nousi silloin perin närkästyneenä ja poistui huoneesta. Kelpo tohtorimme huudahti tällöin: Tuo nainen on seuran siveettömin ihminen! Kelpo tohtoripa hyvinkin.
ellauri247.html on line 159: Kerran kun professori E. A. Tunkelo laatiessaan Vepsän kielen äännehistoriaa teki tutkimusmatkan Viroon, oli häneltä jäänyt ruokakomeroon vadillinen puuroa ja makkaranpalanen. Hän oli niistä niin huolissaan, että kirjoitti Virosta postikortin ruokaemännälleen, kuinka tämän tuli menetellä niitten kanssa: »Kaapissa on vadillinen puuroa. Sen saa neiti Bohm itse syödä samoin kuin makkaran, mutta jos makkara on homehtunut, voi sen antaa kissalle." Elna Hiekkala sanoi Eetitille Pikossa, että Eetit voi syödä lasten lautasille jättämät sinapit.
ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka».
ellauri247.html on line 169: Hyvä rouva, esittämänne näkökohdat ovat muuttaneet mielipiteeni asioista. Olen vakuuttunut siitä, että kaikkien ihmisten on päästävä samalle tasolle. Ja nyt tahdon tehdä teille ehdotuksen merkiksi siitä, että olen tosissani: läheisyydessänne oleskelee hyvin järkevä ja hyvin käyttäytyvä kansalainen - teidän miespalvelijanne. Minä toivon, että sallisitte hänen istuutua viereemme ja aterioida kanssamme.
ellauri247.html on line 171: Emäntä asettui heti loukkaantuneena vastustamaan moista ehdotusta Johnsonin suureksi hilpeydeksi. Myöhemmin viimeksi mainittu selosti voitollista väittelyään eräälle tuttavalleen ja lisäsi: Näin minä näytin hänelle, kuinka mahdoton hänen
ellauri247.html on line 172: tasa-arvoisuusoppinsa oli. Siitä pitäen hän ei ole sietänyt minua. Hänen tapaisensa kiivailijat hyväksyvät tasa-arvoisuuden niin kauan kuin se koskee heitä itseään, mutta eivät tahdo, että muut pääsisivät heidän tasolleen.
ellauri247.html on line 175: Tuo löytyi Tauno Köriläältä, alkuperäinen oikeistotörähdys on tässä. Paizi että Macaulay oli pikemminkin demokraatti kuin republikaani, mutta kaikkihan on suhteellista.
ellauri247.html on line 181: After travelling in Holland, Germany and Russia in 1776, Graham set up practice in Bath, Somerset. Advertisements promoting cures using "Effluvia, Vapours and Applications ætherial, magnetic or electric" attracted his first celebrity patient, the historian Catharine Macaulay. She became the subject of scandal in 1778 when she married James Graham’s 21-year-old brother William, who was less than half her age. At the end of 1792, Graham began to experiment with extended fasting to prolong his life. He died at his home in Edinburgh in 1794. Grahamille kävi kuin mustalaisen hevoselle, kuoli juuri kun oli oppimassa paastolle.
ellauri247.html on line 186: ett Tobias">Tobias George Smollett (1721 Dalquhurn, Dumbartonshire, Skotlanti – 1771 Livorno, Italia) oli skotlantilainen kirjailija. Hän opiskeli Glasgow'n yliopistossa, jossa hän oli välskärin ja apteekkarin opissa ja joutui 1741 ottamaan paikan muutamaksi vuodeksi välskärinä espanjalaiseen Amerikkaan määrätyssä sotalaivassa tarjottuaan turhaan murhenäytelmäänsä The Regicide julkaistavaksi (painettu 1749).
ellauri247.html on line 188: Palattuaan kotimaahan 1746 hän julkaisi satiirit Advice ja Reproof, mutta vasta runo "Tears of Scotland", jossa hän ruoskii Cullodenin taistelun jälkeisiä hallituksen joukkojen julmuuksia, sekä romaanit Roderick Random (1748), jonka esikuvana on ollut Alain-René Lesagen veijariromaani Gil Blas, ja Peregrine Pickle (1751) saivat laajempaa huomiota. Hän kuvaa niissä merielämää mainiosti ja niin realistisesti, että laivastossa tehtiin niiden ansiosta useita uudistuksia, mm nenäkkäiden välskärien kölihaalaus,
ellauri247.html on line 189: sekä ilmentää huumoria ja elämänkokemusta. Hänen teoksistaan puuttuu kuitenkin aikalaisensa Henry Fieldingin teosten tarinan yhtenäisyys ja psykologinen terävyys. Teokset Ferdinand, Count Fathom (1753) ja Sir Launcelot Greaves (1762) eivät yllä hänen viimeisen romaaninsa The expedition of Humphrey Clinker (1771) tasolle, joka on mestariteos ja jossa hän muista teoksistaan poiketen ei liitä huumoriin kitkerää satiiria.
ellauri247.html on line 191: Smollett ei ollut merkittävä, mutta hän on luonut klicheisiä hahmoja, jotka ovat olleet esikuvina myöhempien aikojen kirjailijoille, etenkin Charles Dickensille. Hän on kirjoittanut laajan Englannin historian History of England (1758) ja kääntänyt englanniksi Don Quijoten (1755). Smollett toimi laivalääkärinä 1741–1743 Länsi-Intian reitillä ja yritti suorittaa 1750x lääketieteen tutkinnon. Hän harjoitti ammattia jonkin aikaa Lontoossa, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi. Hän käänsi 38 osaa Voltairen teoksia englanniksi. Hän asui vuodesta 1769 Italiassa.
ellauri247.html on line 193: Laurence Sterne, in his A Sentimental Journey Through France and Italy, refers to Smollett under the nickname of Smelfungus, due to the snarling abuse Smollett heaped on the institutions and customs of the countries he visited and described in his Travels Through France and Italy.
ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches."
ellauri247.html on line 197: In W. M. Thackeray's novel Vanity Fair, Rebecca Sharp and Miss Rose Crawley read Humphry Clinker: "Once, when Mr. Crawley asked what the young people were reading, the governess replied 'Smollett'. 'Oh, Smollett,' said Mr. Crawley, quite satisfied. 'His history is more dull, but by no means so dangerous as that of Mr. Hume. It is history you are reading?' 'Yes,' said Miss Rose; without, however, adding that it was the history of Mr. Humphry Clinker."
ellauri247.html on line 199: Charles Dickens's David Copperfield mentions that his young protagonist counted Smollett's works among his favourites as a child.
ellauri247.html on line 201: John Bellairs referenced Smollett's works in his Johnny Dixon series, where Professor Roderick Random Childermass reveals that his late father Marcus, an English professor, had named all his sons after characters in Smollett's works: Roderick Random, Peregrine Pickle, Humphry Clinker, and even "Ferdinand Count Fathom", who usually signed his name F. C. F. Childermass.
ellauri247.html on line 205: In Hugh Walpole's fifth novel Fortitude, the protagonist Peter refers to Peregrine Pickle as a text that inspired him to document his own memoirs.
ellauri247.html on line 207: L’Histoire de Gil Blas de Santillane est un roman d'inspiration picaresque de l'écrivain français Alain-René Lesage, paru entre 1715 et 1735. Lesage joue avec les références antiques et picaresques qu'il détourne. Et l'inspiration antique marque l’œuvre jusque dans le découpage en douze livres, qui rappelle les douze chants de l'Énéide.
ellauri247.html on line 209: L'Histoire de Gil Blas de Santillane n'est pas un roman picaresque puisque le personnage éponyme monte au fur et à mesure l'échelle sociale contrairement au picaro qui, lui, cherche en vain à atteindre la richesse et la noblesse, contrairement à Gil Blas qui devient riche et obtient ses lettres de noblesse. La dimension religieuse est présente dans l’œuvre puisqu'Ambroise de Lamela et don Raphaël, deux brigands ayant joué des tours à Samuel Simon et ayant volé l'argent d'un couvent, seront punis par l'Inquisition sous les yeux de Gil Blas (XII, 1).
ellauri247.html on line 211: Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori.
ellauri247.html on line 226: Veijariromaani eli pikareskiromaani kuvaa usein näennäisen omaelämäkerrallisessa muodossa kuvitteellisen tai historiallisen henkilön seikkailuja, vastoinkäymisiä ja urotekoja parodiseen ja satiiriseen tyyliin. Veijariromaanit ovat sietämättömän tylsiä, ja niiden hahmot voittopuolisesti paskiaisia.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
ellauri247.html on line 232: Pikareskiromaanin sankari ei yleensä kehity, joten tässä suhteessa laji eroaa ratkaisevasti kehitysromaanista, joissa sankarit päinvastoin kehittyvät. Pikareskiromaanin päähenkilö on tyypillisesti orpo tai jollakin tavalla sivullinen, vakiintumaton ja alituiseen liikkeessä niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Lajin kehityksen ja suosion taustana on nähty keskiaikaisen säätyjärjestelmän rappeutuminen, jolloin raha mahdollisti yhteiskunnallisen nousun ja alemmat kansanosat alkoivat epäillä ylempiensä moraalia.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri247.html on line 240: Juu kyllä näissä listoissa on läjittäin juuri sellaisia romaaneja ja hahmoja jotka on olleet musta yököttäviä. Extoi Rabelaisin jäbäkin kuuluisi tähän porukkaan? Laahustaustaisia nousukkaita, joista tulee vitun snobeja. Hyvinkään kultahattuja.
ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten.
ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.
ellauri247.html on line 246: Le Sagen "pikareski" sepustus on niin armottoman pitkäveteinen, ettei sitä jaxa kahlata edes pilan vuoxi. Näytteenä Alainin kirjailijanlaadusta riittää seuraava lähes laitimmainen luku, jossa Gilin torvelolle on kaikki mennyt putkeen loppupeleissä ja puuttuu enää EAT! ja FUCK! palkintojen jako. Huomaa koko homman totaalinen ulkokohtaisuus. Paviaani tuikkaa pitkän punaisen siittimen yhtä punaiseen perätyynyyn, vatkaa tovin ja lähtee syömään.
ellauri247.html on line 250: Kaksi päivää kotiintuloni jälkeen tuli lampuotini, Rasilainen, luokseni. Hän pyysi lupaa esittää minulle tyttärensä, Antonian, jonka sanoi toivovan kunniaa tervehtää uutta isäntäänsä. Vastasin suostuvani siihen mielihyvällä. Hän lähti ja palasi vähän ajan kuluttua, kauniin Antoniansa keralla. Sillä luulenpa, että tämä kuusi- tai seitsemäntoistavuotias neitokainen ansaitsi kauniin nimen; hänellä oli mitä hienoin hipiä ja hurmaavat silmät. Hänen yllään oli vaan yksinkertainen villapuku, ei edes pikkareita eikä rinzikoita, minkä seikan saatoin tunnustelemalla todeta, mutta sorea vartalo ja uljas ryhti sekä omituinen sulous, joka ei aina seuraa nuoruutta, saivat katsojan unhottamaan hänen pukunsa vaatimattomuuden. Hänen tukassaan ei ollut mitään taiteellisia koristeita, kukkakimppu oli vaan solmittu "sen" taakse.
ellauri247.html on line 252: Hänen astuessa huoneeseeni en ainoastaan hämmästynyt hänen kauneutensa johdosta, vaan hänestä tuoksusi sellainen viattomuus ja viehättävyys, että tunsin paikalla sydämeni valloitetuksi. Hänen lähdettyään Scipio kertoi häntä sanottavan yhtä älykkääksi kuin kauniiksikin, ja että koko seudulla sitä pidettäisiin onnen poikana, joka saisi hänet omakseen. "Minä, minä tahdon hänet omakseni", huudahdin silloin, "jos hän vaan suostuu. Minä aion naida häntä sinun välitykselläsi, jollei joku ole vaan jo hänen "sydämessään" pistäytynyt." Etc. etc. etc.
ellauri247.html on line 254: Simon Bolivar käski adjutanttiaan varata Perun Limasta hotellin kaikkine mukavuuxineen, täyshoidolla, hyvillä viineillä etc. etc. etc. Kun Simon tuli hotelliin, hän löysi huoneestaan 3 kaunotarta kevyissä pukimissa. Mitäs nämä ovat? No ne ovat ne tilaamanne kolme etseteraa, adjutantti selvensi.
ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say.
ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)
ellauri247.html on line 263: Smollett was one of the first jacks of all trades to subsist entirely upon the earnings of his own pen. He had no extraneous means of support. He had neither patron, pension, property, nor endowment, inherited or acquired.
ellauri247.html on line 264: His wife was a fine lady, a "Creole" beauty who had a small stash of her own; but, on the other hand, her income was very precarious, and she herself somewhat silly and incapable in the eyes of Smollett's old Scotch friends.
ellauri247.html on line 265: The majority of so-called Smollett portraits are not presentments of the novelist at all, but ingeniously altered plates of George Washington.
ellauri247.html on line 266: Smollett was very peevish. A sardonic, satirical, and indeed decidedly gloomy mood or temper had become habitual in him. His was certainly a nervous, irritable, and rather censorious temper. He died of tuberculosis.
ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.
ellauri247.html on line 273: Like Prior, Fielding, Shenstone, and Dickens, Smollett was a connoisseur in inns and innkeepers. He knew good food and he knew good value, and he had a mighty keen eye for a rogue. There may, it is true, have been something in his manner which provoked them to exhibit their worst side to him. What a nasty customer.
ellauri247.html on line 274: To sum up, then, Smollett's Travels were written hastily and vigorously expressly for money down.
ellauri247.html on line 276: Smollett characterized the chambers as cold and comfortless, the beds as "paultry" (with "frowsy," a favourite word), the cookery as execrable, wine poison, attendance bad, publicans insolent, and bills extortion, concluding with the grand climax that there was not a drop of tolerable malt liquor to be had from London to
ellauri247.html on line 277: Dover. Smollett finds a good deal to be said for the designation of "a den of thieves" as applied to that famous port (where, as a German lady of much later date once complained, they "boot ze Bible in ze bedroom, but ze devil in ze bill"), and he grizzles lamentably over the seven guineas, apart from extras, which he had to pay for transport in a Folkestone cutter to Boulogne Mouth.
ellauri247.html on line 281: Smollett kertoo erityisen seikkaperäisesti paiseestaan.
ellauri247.html on line 284: DROIT D'AUBAINE, jus albinatus. This was a rule by which all the property of a deceased foreigner, whether movable or immovable, was confiscated to the use of the state, to the exclusion of his heirs, whether claiming ab intestato, or under a will of the deceased. The word aubain signifies hospes loci, peregrinus advena, a stranger.
ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734).
ellauri247.html on line 290: The cicisbeo was better tolerated if he was known to be homosexual. Regardless of its roots and technicalities, the custom was firmly entrenched. Typically, husbands tolerated or even welcomed the arrangement: Lord Byron, for example, was cicisbeo to Teresa, Contessa Guiccioli. Attempts by the husband to ward off prospective cicisbei or disapproval of the practice in general was likely to be met with ridicule and scorn.
ellauri247.html on line 292: Cicisbei played by set rules, generally avoiding public displays of affection. At public entertainments, they would typically stand behind their seated mistress and whisper in her ear. Customs of the time did not permit them to engage in relationships with any other women during their free time, making the arrangement rather demanding. Either party could decide to end the relationship at any time. A woman's former cicisbei were called spiantati (literally penniless, destroyed), or cast-offs.
ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.
ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
ellauri247.html on line 299: "If there were five hundred dishes at table, a Frenchman will eat of all of them, and then complain he has no appetite—this I have several times remarked. A friend of mine gained a considerable wager upon an experiment of this kind; the petit-maitre ate of fourteen different plates, besides the dessert, then disparaged the cook, declaring he was no better than a marmiton, or turnspit."
ellauri247.html on line 302: To sturdy and true-born patriots, such as Hogarth and Smollett, reciprocal politeness towards the frogs appeared as grotesque as an exchange of amenities would be between a cormorant and an ape. Persut rotinkaiset britit on tässä merimezoja ja ranut apinoita jotka laukoo vetisiä apoftegmoja eikä tälläsiä brittityylisiä witty repartees.
ellauri247.html on line 308: Samuel Johnson (18 September 1709 – 13 December 1784), often wrongly called Dr Johnson, was an English writer who made lasting contributions as a poet, playwright, essayist, moralist, critic, biographer, editor and lexicographer. He was a devout Anglican, and a committed Tory. The Oxford Dictionary of National Biography calls him "arguably the man using most four letter words in English history".
ellauri247.html on line 312:

Dr. Johnson was a twin of Boris Johnson, like yet another pair of Tweedledum and Tweedledee.

ellauri247.html on line 314: Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact.
ellauri247.html on line 316: His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).
ellauri247.html on line 318: Little is known about Johnson's life between the end of 1729 and 1731. It is likely that he lived with his parents. He experienced bouts of mental anguish and physical pain during years of illness; his tics and gesticulations associated with Tourette syndrome became more noticeable and were often commented upon.
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri247.html on line 326: According to Boswell "Sam commonly held his head to one side ... moving his body backwards and forwards, and rubbing his left knee in the same direction, with the palm of his hand ... He made various sounds" like "a half whistle" or "as if clucking like a hen", and "... all this accompanied sometimes with a thoughtful look, but more frequently with a smile. Generally when he had concluded a period, in the course of a dispute, by which time he was a good deal exhausted by violence and vociferation, he used to blow out his breath like a whale."
ellauri247.html on line 329: Johnson found employment as undermaster at a school in Market Bosworth, run by Sir Wolstan Dixie, who allowed Johnson to teach without a degree. Johnson was treated as a servant and considered teaching boring, but nonetheless found pleasure in whacking little lads. After an argument with Dixie he left the school, and by June 1732 he had returned home.
ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings.
ellauri247.html on line 333: I bet my bottom penny that Sam was at least a part-time faggot. The red cheeked Boswell more than probably blew smoke rings between his legs.
ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship".
ellauri247.html on line 339: In August, Johnson's lack of an MA degree from Oxford or Cambridge led to his being denied a position as master of the Appleby Grammar School. In an effort to end such rejections, the 4-ft Pope asked Lord Gower to use his influence to have a degree awarded to Johnson. Gower petitioned Oxford for an honorary degree to be awarded to Johnson, but was told that it was "too much to be asked". Gower then asked a friend of Jonathan Swift to plead with Swift to use his influence at the University of Dublin to have a master's degree awarded to Johnson, in the hope that this could then be used to justify an MA from Oxford, but Swift refused to act on Johnson's behalf.
ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha!
ellauri247.html on line 343: Johnson bragged that he could finish his dictionary project in three years. In comparison, the Académie Française had 40 scholars spending 40 years to complete their dictionary, which prompted Johnson to claim, "This is the proportion. Let me see; forty times forty is sixteen hundred. As three to sixteen hundred, so is the proportion of an Englishman to a Frenchman." Rather, the proportion of the civilized vernacular vocabularies of the languages. What a pompous idiot. Although he did not succeed in completing the work in three years, he did manage to finish it in eight. Some criticised the dictionary, including the historian Thomas Babington Macaulay, who described Johnson as "a wretched etymologist."
ellauri247.html on line 345: Oli Samilla koko joukko hyviäkin pointteja: Patriotism is the last refuge of a scoundrel. Mutta toisaalta: Johnson had a reputation for despising Scotland and its people. Even during their journey together through Scotland, Johnson "exhibited prejudice and a narrow nationalism".
ellauri247.html on line 347: Americans had no more right to govern themselves than the Cornish, and "How is it that we hear the loudest yelps for liberty among the drivers of negroes?" The French and Indian War was a conflict between "two robbers" of Native American lands, and that neither deserved to live there.
ellauri247.html on line 349: Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life.
ellauri247.html on line 353: Johnson displayed signs consistent with several diagnoses, including depression and Tourette syndrome. According to Boswell, Johnson "felt himself overwhelmed with an horrible melancholia, with perpetual irritation, fretfulness, and impatience; and with a dejection, gloom, and despair, which made existence misery".
ellauri247.html on line 354: Some, like Macaulay, regarded Johnson as an idiot savant who produced some respectable works, and others, like the Romantic poets, were completely opposed to Johnson's views on poetry and literature, especially with regard to Milton. Again, on the positive side, Johnson influenced Jane Austen's writing style and philosophy.
ellauri247.html on line 356: On 18 September 2017 Google commemorated Johnson's 308th birthday with a Google Doodle, thus sealing his celebrity forever and making him a man of unforgettable fame.
ellauri247.html on line 370: The words "Tweedle-dee and Tweedle-dum" make their first appearance in print as names applied to the composers George Frideric Handel and Giovanni Bononcini in "one of the most celebrated and most frequently quoted (and sometimes misquoted) epigrams", satirising disagreements between Handel and Bononcini, written by John Byrom (1692–1763):in his satire, from 1725.
ellauri247.html on line 381: In a 1921 letter to Harriet Shaw Weaver, the writer James Joyce uses the twins "Tweedledee and Tweedledum" to characterize Sigmund Freud and Carl Gustav Jung and their conflict. They. didn't look like twins at all.
ellauri247.html on line 383: Helen Keller said of democracy in the US: "Our democracy is but a name. We vote? What does that mean? It means that we choose between two bodies of real, though not avowed, autocrats. We choose between Tweedledum and Tweedledee."
ellauri247.html on line 386: Tweedle Do and Tweedle Don't are the great grand brothers of Tweedledee and Tweedledum who appear in Disney's Alice's Wonderland Bakery voiced by Vanessa Bayer and Bobby Moynihan in Episode 16 Meet the Tweedles.
ellauri247.html on line 390:
ellauri247.html on line 398: Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.
ellauri247.html on line 400: Swiftin Godwin-setä otti pojan Dubliniin ja maksoi hänen opintonsa Kilkennyn alkeiskoulussa vuosina 1673–1682 sekä Dublinin Trinity Collegessa. Helmikuussa 1686 Swift sai kandidaatin tutkintonsa suoritettua rimaa hipoen (speciali gratia). Hän suoriutui parhaiten klassisissa kielissä, latinassa ja kreikassa, mutta muissa aineissa hänen tuloksensa jäivät vaatimattomiksi. Asiakirjoista on myös selvinnyt, ettei Swift ollut mikään mallioppilas. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä jättämällä työt tekemättä ja viihtymällä paremmin kaupungilla kaljalla kuin koulunpenkillä.
ellauri247.html on line 402: Moor Parkissa hänen tehtäviinsä kuului luotsata kahdeksanvuotiasta Esther Johnsonia (”Stella”) hänen opinnoissaan. Swift ei ehtinyt panna Stellaa kuin puoli vuotta, kun ensimmäiset Ménièren taudin oireet alkoivat vaivata. Ménièren tauti on sisäkorvan tauti, joka aiheuttaa kovaa päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia ja lopulta kuuroutumisen. Tautia ei tunnettu vielä Swiftin elinaikana ja Swift kuvitteli sen johtuvan liiallisesta hedelmien syönnistä.
ellauri247.html on line 404: Tynnyritarinan kirkkoon kohdistuneen satiirimuotoisen kritiikin on sanottu loukanneen kuningatar Annaa ja kyseenalaistaneen Swiftin uskollisuuden kirkkoa kohtaan niin, että se esti Swiftin papiksi vihkimisen Englannissa.
ellauri247.html on line 406: Poliittisesti Swift oli ollut aina syntymästään asti köyhimyxenä lähellä whigejä, mutta vaihtoi vuoden 1710 lopulla sitten toryjen puolelle. Syynä loikkaukseen olivat ensinnäkin whigien myötämielinen suhtautuminen nonkonformistikirkkoihin, joita Swift ei voinut sietää. Lisäksi whig-puolue ei puoltanut hänen papiksi vihkimistään Englannissa, eikä Swiftin pappien verotuxen kevennyslobbya. Toryjen päästyä hallitukseen Swiftistä tuli oikeistopuolueen äänitorvi ja hän alkoi kirjoittaa tory-myönteiseen The Examiner -lehteen vittuilevia kirjoituksia whig-puolueesta. Ezemmonen tuuliviiri se oli, omanvoitonpyyntinen väkkärä, takinkääntäjä.
ellauri247.html on line 408: Käydessään Irlannissa kesällä vuonna 1713 hänet nimitettiin palkkiona rauhan edistämisestä tuomiorovastiksi Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon, missä virassa hän toimi koko loppuelämänsä. Swift palasi jo syksyllä Englantiin jatkamaan verolobbausta, tällä kertaa tuloksekkain seurauksin. Swift vetäytyi politiikasta samantien, kun toryjen hallitus kaatui kuningatar Annan kuoleman jälkeen vuonna 1714. Vastentahtoisesti Swift palasi synnyinmaahansa ja St. Patrickin tuomiokirkkoon, mitä hän piti lähinnä maanpakona Englannista, jossa elivät hänen ystävänsä ja rakastajattarensa Esther Vanhomrigh (Vanessa). Vanessa kuitenkin seurasi Swiftiä Dubliniin naimisiin pääsyn toivossa. Swiftin toinenkin rakastettu, ex-sakkoliha Stella, eli myös Dublinissa, mikä laittoi Swiftin vitun hankalaan valintatilanteeseen. Stella kuoli vuonna 1728 ja Swift säilytti hänen karvatupsuaan läpi elämänsä. Esseessään Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen Swift ehdottaa, että Irlannin köyhien lapset tulisi myydä rikkaamman väestönosan ruoaksi. Swift ehdotti tätä ihan vakavalla lärvällä lääkkeexi Irlantia pitkään vaivanneeseen nälänhätään. Jonea ei izeään kyllä nälättänyt, se oli melkoinen pulskiainen.
ellauri247.html on line 410: Swiftin poteman Ménièren taudin oireet pahenivat vuodesta 1738 alkaen. Häntä pyörrytti ja hän alkoi unohdella asioita ja tuntea ahdistusta. Oireet hankaloittivat Swiftin kirjoittamista ja työtä tuomiokirkossa. Lopulta Swiftin serkku Martha Whiteway otti hänen asiansa hoidettavakseen. Swiftin Whitewaylle vuonna 1740 lähettämä kirje kuvaa, kuinka hän tunsi olonsa sietämättömäksi ja aavisteli jäljellä olevien päivien olevan surkeita ja vähälukuisia. Vuonna 1742 St. Patrickin tuomiokirkon pastori Francis Wilson, jota on syytetty Swiftin pahoinpitelemisestä ja omaisuuden varastamisesta, arvioitutti Swiftin tilan erillisellä Mielisairauden komissiolla. He totesivat Swiftistä, että tämän ”muisti ja mieli ovat rappeutuneet” ja hän on ”kyvytön hoitamaan tehtäviään”. Swift jätti työnsä tuomiokirkossa samana vuonna. Swift kuoli vuonna 1745 ja hänet haudattiin omaan tuomiokirkkoonsa Stellan karvatupsun viereen. Jäljelle jääneen omaisuutensa Swift testamenttasi mielisairaiden parantolan katon korjauxeen.
ellauri247.html on line 417: Lady Mary Montagu (1689-1762), court beauty, wife of the British Ambassador to Istanbul and prolific letter-writer, was the first major female travel writer of her time. She was a correspondent with Alexander Pope, knew and was disliked by Horace Walpole, and introduced the Turkish, then Ottoman, method of inoculation to Britain.
ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B."
ellauri247.html on line 427: https://www.poetry.com/poem/518/to-lady-mary-wortley-montagu
ellauri247.html on line 428: https://www.poetryfoundation.org/poems/44893/epistles-to-several-persons-epistle-ii-to-a-lady-on-the-characters-of-women
ellauri247.html on line 435: No mortal as yet Ei kukaan kuolevainen
ellauri247.html on line 437: But men of discerning Asiantuntevat setämiehet
ellauri247.html on line 438: Have thought that in learning tosin tuumivat että tiedoissa
ellauri247.html on line 442: Impertinent schools, Julkeat koulumiehet
ellauri247.html on line 444: Have reading to females denied; Ovat luvut kieltäneet naisilta,
ellauri247.html on line 445: So Papists refuse Kuten paavilaiset kieltävät
ellauri247.html on line 452: In knowledge that tasted delight, Sai maistiaiset tiedon puusta,
ellauri247.html on line 461: And let men receive, Saakoot miehet jatkossakin
ellauri247.html on line 468: When only one apple had she, Otettuaan vaan yhden omenan,
ellauri247.html on line 479: Asuessaan Place Royalen varrella Pariisissa Viki Hugo käytti läheisyydessä asuvaa Brassier-nimistä parturia. Kun hän kerran istui tämän käsiteltävänä, kesken kaiken virkkoi hän: Odottakaa hetkinen, ja ottaen taskustaan kynän alkoi kirjoittaa säkeitä parturin pöydältä löytämälleen paperille.
ellauri247.html on line 481: Hetken kuluttua virkkoi parturi kärsimättömästi: Anteeksi, minulla on tänään kovin kiire! Niin minullakin, ärjäisi kirjailija jönsmäisesti ja poistui parturituvasta leuka saippuavaahdon peitossa. Hänen poistuttuaan kaipasi parturi luetteloa, johon hän oli merkinnyt niiden 30 naisen nimet, joiden luo hänen oli vielä samana päivänä mentävä. Tuolle listalle oli Hugo kirjoittanut runonsa ja vienyt sen mukanaan. Parturi muisti tuosta joukosta vain 15, joten hän tällä tavoin menetti puolet asiakkaistaan. Myöhemminkin hän usein puhui tästä mulkerosta.
ellauri247.html on line 484:

Figura di ebreo terrorizzato nel famoso quadro di Vernets - presumibilmente una rappresentazione del barone James Rothschild (foto in bianco e nero) da Horace (after) Vernet

ellauri247.html on line 486: Kitupiikki sionisti James "Kulta-Into Pii" Rotschild ei suostunut maxamaan Vervetille viissatasta muotokuvasta. "Viissataa tai ei mitään", sanoi Vervet kiukkuisena. "Ei mitään" tuntui sopivalta hinnalta Kulta-Inton mielestä. Niinpä Vervet maalasi Jamesin lätyn ilmaisexi kohtauxeen missä ahne juutalainen förbii pelokkaana sotasaalista jossain Algerian kähinässä.
ellauri247.html on line 489: Hetkinen selittäkääpä tarkemmin!
ellauri247.html on line 491: James von Rotschild hieroi kerran kauppaa kuulun ranskalaisen taidemaalarin Horace Vernetin kanssa muotokuvansa maalaamisesta. Hinnasta he eivät tahtoneet päästä sovintoon, sillä tämä saita raharuhtinas tinki tinkimistään. Lopulta Vernet närkästyi ja huudahti: Viisisataa louisdoria tai ei mitään! Hyvä, maalatkaa minut ilmaiseksi, vastasi paroni ja poistui.
ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa.
ellauri247.html on line 495: Kun hän tarkemmin silmäili taideteoksen hahmoja näki hän etualalla juutalaisen, joka taistelun riehunnasta piittaamatta ottaa saaliin joukosta haltuunsa jalokivilippaita.
ellauri247.html on line 496: Tämä juutalainen muistuttaa erehdyttävästi paronia, ja vervettiapinaa. Rotschild raapi nolona korvallistaan. Vernet oli sittenkin pitänyt lupauksensa ja ikuistanut hänet ilmaiseksi kankaalle.
ellauri247.html on line 498:

et.jpg" width="100%" />
ellauri247.html on line 500: La Prise de la smalah d'Abd-el-Kader par le Duc d'Aumale à Taguin, le 16 mai 1843, est un tableau peint par Horace Vernet en 1845 et exposé au musée de l'histoire de France à Versailles.
ellauri247.html on line 501: Le tableau est, par ses dimensions hors du commun (21,39 m de large et de 4,89 m de haut) considéré comme le plus grand tableau du XIXe siècle.
ellauri247.html on line 502: Tableau de propagande, il met en valeur le fils de Louis-Philippe, le duc d'Aumale, et monte en épingle une bataille moins cruciale qu'elle n'y paraît.
ellauri247.html on line 504: Pièce principale présenté dans la Salle de la Smalah au château de Versailles, ce tableau, accompagné de quelques autres illustrant la conquête de l'Algérie, avait pour but de magnifier les faits d'armes des différents fils du roi et de restaurer un pouvoir constesté.
ellauri247.html on line 505: Présentant une vue panoramique, il expose plusieurs temps de la célèbre bataille se développant de gauche à droite. Plus d'une centaine de personnages, militaires français à cheval ou à pieds et troupes de l’Émir Abd-el-Kader dans l'ensemble des tentes organisées en cercle de défense qui prend le nom de smala.
ellauri247.html on line 506: Au troisième tiers, on aperçoit au loin le vieux fort de Taguin et à droite la famille de Mohamed-el-Karoubi, marabout et chancelier d'Abd-el-Kader qui lui n'était pas présent ce jour-là.
ellauri247.html on line 509: La ville d'Alger avait été prise le 5 juillet 1830 par les troupes françaises. Une longue campagne militaire (de 1830 à 1857) fut ensuite nécessaire pour pacifier l'Algérie. Cette campagne fut marquée par la résistance d'Abd el-Kader et de Lalla Fatma N'Soumer.
ellauri247.html on line 510: Abd el-Kader organisait la smala toujours selon le même principe : elle se composait de quatre enceintes circulaires et concentriques où chaque douar, chaque famille, chaque individu avait sa place fixe et marquée, suivant son rang, son utilité, ses fonctions, ou la confiance qu’il inspirait. La smala arrivant à son gîte, la tente de l’émir se dressait au centre du terrain que le camp devait couvrir.
ellauri247.html on line 511: Soit un total de 368 douars, de quinze à vingt tentes chacun. On peut évaluer à vingt mille âmes la population de cette ville itinérante, et à cinq mille le nombre des combattants armés de fusils, dont cinq cents fantassins réguliers et deux mille cavaliers.
ellauri247.html on line 516: La smala avait passé la fin de l’hiver 1843 à deux journées de marche au sud de Tagdempt. Instruite qu’on était à sa poursuite, elle erra pendant quelque temps et se trouva le 16 mai à la source de Taguine. Le gouverneur-général Bugeaud avait été informé de la présence de la smala aux environs de Boghar ; mais on ignorait l’endroit.
ellauri247.html on line 518: Il donna ordre au général Lamoricière, ainsi qu’au duc d’Aumale de se mettre à sa poursuite. Le prince partit de Boghar avec 1 300 fantassins et 600 chevaux. Trois jours après, il apprit que la smala se trouvait à 80 kilomètres au sud de Goudjila. Pour l’atteindre, il fallait franchir vingt lieues d’une traite sans une goutte d’eau. Alors que les soldats étaient à la recherche de la source de Taguine pour se désaltérer, l’agha Ahmar ben Ferhat vint informer le prince de la présence inattendue de la smala à cette même source.
ellauri247.html on line 520: Les Algériens laissèrent près de trois cents cadavres sur le terrain et les Français seulement neuf hommes tués et douze blessés. Le butin était immense et plus de 3000 prisonniers furent pris.
ellauri247.html on line 522: Cette "bataille" a été immortalisée par Horace Vernet en 1843. Le tableau est lattraction principale des salles d´Afrique créées par Louis-Philippe au musée de l´histoire de France à Versailles. Il a été interprété à la gravure sur acier par Augustin Burdet. Une plaque « rue Taguin, 1843 » existe encore, en 2014, à Dijon, sur une voie non publique. Taistelun nimi on riipustettu ranskalaisten sotalippuihin. Taisi olla sammakoiden ihan laitimmmaisia sotamenestyxiä.
ellauri247.html on line 524:

et_Monkey_%28Chlorocebus_pygerythrus%29_%286011903243%29.jpg" height="200px" />
ellauri247.html on line 528:

Vervet-apina tai yksinkertaisesti vervet on vanhan maailman apina Cercopithecidae-heimosta, joka on kotoisin Afrikasta. Termiä "vervet" käytetään myös viittaamaan kaikkiin Rotschild-suvun jäseniin.

ellauri247.html on line 530: Baboons leave their lairs at dawn and congregate to chatter and howl, while jumping in the warmth of the early morning sun, as if singing and dancing. The belief that they greet the rising sun gave rise to a favorite theme in art – baboon in attitude of adoration, facing the sun with raised arms as if ‘offering prayers and salutation to the first rays of dawn’.
ellauri247.html on line 535: href="ellauri248.html">eteenpäin
ellauri248.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri248.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri248.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri248.html on line 34: eteenpäin
ellauri248.html on line 42:

et/images/journalpics/114/31/cover/300_11487131.jpg" width="100%" />
ellauri248.html on line 48: Näin unta että olin isossa ruåzinlauttamaisessa laivassa ja ezin Vappua. Minun piti pyytää siltä jotain palvelusta. Löysin sen ja Petterin koko perheen jostain yläkerrasta hämärästä torkkuhallista lojumasta sinisillä patjoilla. Vapulla oli jostain syystä musta mustalaishame. Ilmari huomasi mut ensimmäisenä ja suihkasi muille "korvat". Olin jostain jo saanut selville eze oli mun peitenimi niiden perheessä, minkä sanoinkin niille. Kieltäytyivät auttamasta perkeleet.
ellauri248.html on line 50: Mistähän tämäkin uni oikein tuli? Eilisestä Dublin murhasarjasta, jossa läskihkö kylmiö päänainen lähti venytetyissä loppuvizeissä Liverpooliin tekemään aborttia ja tuli takas tekemään sovintoa vielä läskimmän koleerisen tavis kakkosmiehen kaa. Ruipelo hamsterimainen Adam lähetettiin Peräkylän poliisixi laskemaan (ja nussimaan) lampaita väärinkäytösten takia.
ellauri248.html on line 52: Ja ne korvat tulivat Tauno Körilään kaskusta osastosta Turhamaisuus, jossa Pauline Bonapartelle kateellinen ämmä pilkkasi sen korvia. Et jos sillä olis tollaset pannulaput se menis tukka putkella heti leikkauttamaan ne. Paulinesta mulla taitaa olla kuva jossain jo, joo albumissa 173.
ellauri248.html on line 54: Britti-irkkujen fantastinen poliisipaska "Dublinin murhat" oli aivan ennenkuulumaton komppania muotopuolia kolmikymppisiä tyyppejä, joilla kaikilla oli joku hirmu dysfunktionaalinen lapsuushistoria takataskussa, paizi niillä joiden historioita ei edes ehditty kaivella mutta oli muuten vaan täysin sekoja. Välillä näytti siltä kun silloin tällöin vilautellut rahakonnat olis olleet asialla, mutta ei, eiköhän tästäkin tullut vaan jotain keskiluokkalaahuxen privaattia skizoilua. Omaisuus on länkkärien aivohuumeiden erityisessä suojeluxessa.
ellauri248.html on line 56: Et mua vituttaa nää länkkärien "murhaviihteet", ne on niin syvältä että niillä voitaisiin pitää kokonaisia urbaaneja väestökeskuxia kuumina maalämmöllä. Porukat on niin vitun urbaaneja että niitä pelottaa joku puolen aarin mezälö jossa kuuluu linnunääniä, varmemmaxi vakuudexi on kuvaan morfattu jostain luontofilmistä leikattu fiktiivinen susihahmo. Ja koska tää on olevinaan irkkuvaikutteista, tietysti loppupeleissä on jotain mystisiä peikkoja joita ei sentään näytetä. Mikä helpotus että toikin taikamezä raivataan pois moottoritien reitiltä. Siitä kaunis kiitos oligarkeille!
ellauri248.html on line 58: Tosi irvokasta että tyyppejä silvotaan niin että veri roiskuu seinille ja sit joku sankarikyttä skizoo kun se ampuu psykopaatin pyssymiehen izepuolustuxena. Ja sitten vituttaa aivan erikoisesti miten nää syvästi kärsivät tyypit heittää toisilleen jotain hyvästejä urheasti hymyillen kyynelten lävize. Taas sitä samaa "luottamus" ja "I promise" tuubaa mitä on joka länsipropagandaleffassa.
ellauri248.html on line 60: Tässä nimenomaisessa sarjassa ei ollut yhtään, siis yhtään sympaattista hahmoa. Pelkkiä persepäitä psykopaatteja sekä konnat että poliisit, sikäli kun niitä edes pystyi erottamaan toisistaan kuin enintään seipäällä, kuten ruozalaisia sotilaita yhteissaunassa.
ellauri248.html on line 67: Sarjaa on kuvattu Belfastin ja Dublinin kaupungeissa. Eli se on brittituotantoa. Se on huomattavasti vielä paskempi kuin Shetlantiin ja Walesiin sijoitetut aiemmat kazomamme kotimaan matkailumurhasarjat. Vizi mäkin olen nähnyt tätä genreä jo ihan liian kanssa.
ellauri248.html on line 81: Tana French is the New York Times bestselling author of In the Woods, The Likeness, Faithful Place, Broken Harbor, The Secret Place, The Trespasser and The Witch Elm. A gorgeously written novel that marks the debut of an astonishing new voice in psychological suspense. [Tää kyllä kuulostaa enemmän että tyttöjen.]
ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY.
ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel:
ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book.
ellauri248.html on line 89: Second, the book seriously dates itself with little pop culture references... from Simpsons quotes to mentions of Ricky Martin and The Simple Life. Gah. The beginning of the book felt like a very special episode of FRIENDS where Chandler, Monica and Ross solve a mystery. I'm a pretty big pop culture type of guy, but the references dropped in this novel just annoyed me.
ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.
ellauri248.html on line 93: Can you write a mystery story that ends with uncertainty? Where you never know who really did it? You can, but it’s unsatisfying. It’s unpleasant for the reader . There needs to be something at the end, some sort of resolution. It’s not that the killer even needs to be caught or locked up. It’s that the reader needs to know. Not knowing is the worst outcome for any mystery story, because we need to believe that everything in the world is knowable. Justice is optional, but answers, at least, are mandatory. And that’s what I love about Holmes. That the answers are so elegant and the world he lives in so ordered and rational. It’s beautiful.”
ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.
ellauri248.html on line 108: Rob: Yeah, Cassie was like that. She was always finding connections to things and blah blah blah. She made a great partner because hey remember that time 20 years ago when my friends and I were in the woods and blah blah blah I want to tell you about all the people I work with and give you a brief description of each one of them and also explain in detail how my boss is and blah blah blah. My mind is trying to remember what happened 20 years ago and you know Cassie and I are great partners and we're best friends and people think we're dating but blah blah blah. Hey, time flies, man. Did I tell you what happened to me as a child? Did I remind you about Katy? Also, her family sure is weird. The people at the dig site are weird. Everyone is a suspect blah blah blah. Let me pause here to tell you how I deal with my roommate and also O'Kelly and my childhood and my current job and Katy and her weird family and interrogation and coffee and vodka and this dream I had and looking for clues and in the woods and we keep hitting dead ends and and and and and blahhhhhhhhhhhh.
ellauri248.html on line 115: Rob and Cassie start off enjoying that incredible, intense and yet easy, all-forgiving and natural closeness of a friendship I think every person in the world (non-sociopathic, to be exact) longs for.
ellauri248.html on line 118: I loved this book to pieces, even though I could not shake off the overwhelming feeling of sadness and hollowness after finishing it. I loved it despite (or maybe because?) of the frustrating incompleteness of some plot lines, the frequent lack of resolution, and the unfulfillment of my wishes for the characters and events. [noir romance]
ellauri248.html on line 123: [comeuppance: punishment or retribution that one deserves; one's just desserts.]
ellauri248.html on line 127: Emily May rated it amazing: Needless to say, I was completely expecting something a bit dark and twisted, a creepy psychological murder mystery with an outcome I never would have seen coming. And I got that. But I never expected this book to leave me feeling so... sad. And you know why? Because I cared. Ms French carefully builds up a complex personality for each of her characters, complete with a past, a sense of humour and some serious issues to go with it all, and you can't help but care what happens to the detectives even more than you care what happens with the case.
ellauri248.html on line 130: There's a touch of love in this book, just a touch, not enough to be called romance. No descriptive sex. No sweet-nothings. Nothing like that. And yet, it still fucking broke my heart. [noir romance]
ellauri248.html on line 131: And I was honestly on the verge of tears after reading the ending and then reading friends' reviews of the second book in this series and discovering that we never get to hear more from Rob. [noir romance]
ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]
ellauri248.html on line 142: Nietzsche oli ihme uhooja ja öykkäri, mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. Paizi ei edes niistäkään, sehän oli niissä ihan vasenkätinen.
ellauri248.html on line 143: Millaisten elinehtojen vallitessa termiittiapina loi arvoarvostelmat hyvä ja paha? Oliko se Fosteria juodessa? Ehei, pääpoinzinahan siinä on toisten apinoiden koijaus. Retun päälähteenä oli tää sitä nuoremman ja selkeästi lahjakkaamman kaverin sepustus:
ellauri248.html on line 145: Hei extää Ree bylsinyt mursuwiixen kinkkua? Joo, tästä on runsaasti paasausta albumeissa 38 ja etzsche">145.
ellauri248.html on line 150: Rée war der zweite Sohn eines Rittergutsbesitzers; die Familie war jüdischer Herkunft, Paul Rée allerdings Protestant. Er studierte in Leipzig, Berlin und Zürich zunächst auf Wunsch des Vaters Rechtswissenschaft, dann Philosophie. Als Einjährig-Freiwilliger nahm er am Deutsch-Französischen Krieg teil, wurde allerdings früh verwundet und schied so aus dem Heer aus.
ellauri248.html on line 154: Schon 1873 hatte er in Basel Friedrich Nietzsche kennengelernt, 1875 entwickelte sich daraus eine Freundschaft. Im Winter 1876/1877 lebte er zusammen mit Nietzsche, Albert Brenner und Malwida von Meysenbug auf deren Einladung in Sorrent, wo sie gemeinsam philosophische Überlegungen anstellten und arbeiteten. In Sorrent entstand Rées Werk Der Ursprung der moralischen Empfindungen ebenso wie Teile von Nietzsches Menschliches, Allzumenschliches, Ausdruck von Nietzsches Abkehr von Wagner und Hinwendung zum „Réealismus“.
ellauri248.html on line 158: 1900 gab der Bruder das Gut auf; Paul Rée ging daraufhin nach Celerina (Schweiz) und arbeitete als Arzt für die Einheimischen. Am 28. Oktober 1901 verunglückte er bei einer Bergwanderung und stürzte in den Inn; ob es tatsächlich ein Unglück oder ein Suizid war, kann nicht geklärt werden.
ellauri248.html on line 160: Im Ursprung der moralischen Empfindungen unterteilt er alle Handlungen in „egoistische“ und „unegoistische“; die Ersteren seien ursprünglich verdammt worden, weil sie anderen Menschen schadeten, zweitere aber gelobt, weil sie der Gemeinschaft nützen. Der Grund für diese Bewertung sei, so Rée, vergessen worden, so dass man heute Egoismus für an sich schlecht und Selbstlosigkeit für an sich gut halte.
ellauri248.html on line 161: Friedrich Nietzsche übernahm zwar die Methode, kritisierte aber einige Zeit nach dem persönlichen Bruch in seiner Genealogie der Moral die Schlussfolgerungen Rées: Diese seien viel zu simpel und basierten auf einer naiven utilitaristischen Sicht. Haloo Fred, wer is der Naive von euch beiden?
ellauri248.html on line 168:

No ei nää Retun kinkut kyllä olleet mitään kaunottaria, pikemminkin päinvastoin.

ellauri248.html on line 169:

Tietolaatikko: Malwida Maikäfer

ellauri248.html on line 171: Malwida von Meysenbug und Paul Rée entwickelten einen intensiven Briefwechsel. Die erhalten gebliebenen Briefe Malwida von Meysenbugs sind mehr als nur persönliche Dokumente einer Freundschaft, da der eine als „Materialist“, die andere als „Idealistin“ gegensätzliche Positionen einnahmen, die auch zwei Strömungen im 19. Jahrhundert bezeichnen. Die Briefe bieten auch Einsicht in das biographische Beziehungsgeflecht zwischen Nietzsche und Rée, von Meysenbug und Nietzsche sowie Lou von Salomé.
ellauri248.html on line 175: Malwida von Meysenbug, geboren als Malwida Rivalier (geboren 28. Oktober 1816 in Kassel; gestorben 26. April 1903 in Rom), war eine deutsche Schriftstellerin, die sich auch politisch und als Förderin von Schriftstellern und Künstlern betätigte. Amelie Malwida Wilhelmina Tamina Rivalier wurde 1816 als neuntes von zehn Kindern des kurhessischen Hofbeamten Carl Rivalier (1779–1847) geboren.
ellauri248.html on line 177: Ihr Vater wurde 1825 mit Namensmehrung durch von Meysenbug in den erblichen kurhessischen Adelsstand erhoben, wodurch auch Malwida in den Rang einer Freiin aufstieg. Künstlerische und literarische Anregungen erhielten die Kinder von der Mutter, die sie u. a. mit der Gedankenwelt Friedrich Schlegels und Rahel Varnhagens vertraut machte. Nääkin kuikat on esiintyneet ennenkin.
ellauri248.html on line 179: Durch die Bekanntschaft mit dem Theologiestudenten und Pfarrerssohn Theodor Althaus, der ihr Liebhaber wurde, löste sich Malwida in den folgenden Jahren von ihrer konservativen Prägung und wurde Vertreterin aufklärerischen Gedankenguts. Insbesondere sollte sie sich zeitlebens mit dem Christentum auseinandersetzen; in den 1840er Jahren befasste sie sich mit der Philosophie Hegels und der materialistischen Junghegelianer. Sie trat energisch für Frauenemanzipation ein und kam so mit sozialistischen Kreisen in Verbindung. Schließlich unterstützte sie die Märzrevolution von 1848, was sie endgültig in Widerspruch zu ihrer eher reaktionären Familie brachte. Mit Hilfe einiger Freunde gelang es ihr auch, als Zuschauerin am Vorparlament in der Frankfurter Paulskirche teilzunehmen.
ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.
ellauri248.html on line 184: 1869 erschien anonym der erste Band der Memoiren einer Idealistin Malwida von Meysenbugs, zunächst auf französisch; nach einer erweiterten Übersetzung erschienen 1875 und 1876 auch ein zweiter und dritter Band.
ellauri248.html on line 186: Als enge Freundin Wagners war von Meysenbug Trauzeugin bei dessen Hochzeit mit Cosima 1870. Bei der Grundsteinlegung des Bayreuther Festspielhauses 1872 lernte sie Friedrich Nietzsche kennen, dessen Gönnerin und Freundin sie wurde und blieb.
ellauri248.html on line 187: Seit 1874 war von Meysenbug im Alter von 58 Jahren auf ärztliches Anraten in Italien geblieben und Olga nach deren Hochzeit mit Gabriel Monod nicht weiter gefolgt. In Tradition der Salons etwa der Henriette Herz oder Rahel Varnhagen lud sie oft junge Künstler und Schriftsteller zu sich ein, so etwa Nietzsche und Paul Rée 1876/1877 nach Sorrent. Auch Lou von Salomé wurde von ihr und Rée mit Nietzsche bekanntgemacht.
ellauri248.html on line 189: Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu.
ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
ellauri248.html on line 196:

Tietolaatikko: Lou Salomé

ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?
ellauri248.html on line 200: Lou Salomé syntyi Pietarissa ranskalaissyntyisen kenraalin tyttärenä. Hänen äitinsä oli pohjoissaksalaista alkuperää. Hänellä oli viisi veljeä. Hän kävi Pietarin saksalaista koulua Petrischalea. Perhe oli hunsvotteja hugenotteja.
ellauri248.html on line 202: Salomé ryhtyi seitsemäntoistavuotiaana opiskelemaan teologiaa, filosofiaa, maailman uskontoja sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta hollantilaisen pastorin Hendrik Gillotin johdolla. Gillot kuitenkin rakastui Saloméen niin syvälle, ettei opintoja voitu jatkaa. Salomé lähti äitinsä kanssa Zürichiin voidakseen suorittaa siellä yliopistotutkinnon. Hänen heikon terveytensä odotettiin myös parantuvan Keski-Euroopassa. Varmaan Salomelle tehtiin siellä lapsenlähdetys.
ellauri248.html on line 204: Salomén äiti vei 21-vuotiaan tyttärensä Roomaan. Siellä Salomé tutustui kirjailija Paul Réehen, jonka kanssa hän aloitti suhteen. Muutaman kuukauden kuluttua, 13. toukokuuta 1882, Réen ystävä Friedrich Nietzsche liittyi heihin. Kolmikko eli ja matkusti tiiviisti yhdessä, kunnes Nietzsche irtautui kolmikosta.
ellauri248.html on line 206: Salomé ja Rée muuttivat Berliiniin ja asuivat yhdessä. Salomé meni 1887 naimisiin orientalisti Friedrich Carl Andreasin kanssa, vaikka jatkoikin suhdettaan Réehen sekä muihin miehiin. Avioliitto kesti Andreasin kuolemaan asti 1930.
ellauri248.html on line 208: Erityisen läheinen Salomé oli Rilken kanssa. He tapasivat Rilken ollessa 21-vuotias, jolloin Salomé oli 36-vuotias. Salome alkoi kutsua Rilkeä Raineriksi tavanomaisen Renén sijaan. Salomé opetti tälle myös venäjää, jotta Rilke voisi lukea Tolstoita ja Puškinia. Rilke harkizikin nimeä перевоплощённый mutta hylkäsi sen liian pitkänä.
ellauri248.html on line 212: Andreas-Salomé lopetti psykoottisen vastaanottonsa 74-vuotiaana. Hänellä oli sydänvaivoja, ja hänen tilansa vaati useita kertoja sairaalahoitoa. Hänen miehensä vieraili sairaalassa päivittäin. Sairaudet ja vanhuus lähensivät vanhaa pariskuntaa huolimatta pissavaivoista. Salomé kuoli uremiaan 5. helmikuuta 1937. Ylläri.
ellauri248.html on line 214: Salomé kirjoitti useita unohduksiin jääneitä romaaneja, näytelmiä ja esseitä. Hän oli ensimmäisiä naispuolisia psykoanalyytikkoja ja ensimmäisiä naisia, jotka kirjoittivat naisen seksuaalisuudesta psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Hänen kirjansa Die Erotik julkaistiin 1911, jo ennen kuin hän oli tapaillut Freudia. Teos oli tehty osallistuvan havainnoinnin menetelmällä.
ellauri248.html on line 216: Gestapo tuhosi hänen kirjastonsa hänen kuolemansa aikoihin. Syyksi esitettiin kytkökset Freudiin, ”juutalaisen tieteen” harjoittaminen sekä monien juutalaisten kirjoittajien teokset kirjahyllyssä.
ellauri248.html on line 223:

että tunkiokukkojen moraali on hyvä/huono axelilla (urheilukilpailumaista suorituxen arviointia), laahuxen taas axelilla hyvä/paha (darwinistista antagonismia).
ellauri248.html on line 224:
että altruismi-egoismi erottelu on anglosaxista lattapäistä laahustelua, se ei koske mitenkään wallun hienompaa herramoraalia.
ellauri248.html on line 229: Tästä "silmäyxestä" jo näkee minkälaisen kusiluikkarin kanssa ollaan tekemisissä. Nietzsche viilaa tässä jo Platonin alustamaa fasistista ajattelumallia. Mikä se on että juuri luttaperseisimmät pikku lökäpöxyukkelit on olleet näiden ajatusten airuita? Kai niillä on ollut erityisen paljon hampaankolossa.
ellauri248.html on line 232: Rusetit hännässä jos mahdollista mutta välttämätöntä ei sekään ole.
ellauri248.html on line 234: Valikoituja hölmöyxiä: iloinen tiede, hilpeys. Kunnolla leimattu ja metalliin valettu aforismi pitää vielä tulkita, sitä pitää märehtiä kuin lehmä. Paskat aforismiin ei voi sisältyä enempää infoa kuin siinä on sanoja. Loput tulee väkisinkin muualta.
ellauri248.html on line 236: Tarkennusta Wallun paatoxeen: se kuka nimittää izeään hyväxi on kyllä tietysti tunkiokukot ize, mutta ne harjoittaa hyväntekeväisyyttä koska sillä ne saa moukatkin pitämään izeään muka hyvinä. Kiskovat miljoonia toisten selkänahasta ja heittää sitten joillekuille näyttävästi almuja. Ja ajattelee vielä etne on ize hyviä koska ne saa paljon maxusuorituxia ja noi toiset huonoja koska ne on suoritusportaassa. Ne ajattelee et rotinkaiset on niin huonoja, etne ei pääse edes karsinnoista lävize. Pahoja on niille enintään toiset tunkiokukot, ne joita ne ize on huonompia.
ellauri248.html on line 238: "Laumavaisto" on tasaväkisempien tiimien keskinäinen (kieltämättä sekin etova) pelihenki joka oli liikunnallisesti lahjattomalle Wallulle kauhistus. Se istui mieluummin yxin puutarhamökissä pureskelemassa kyniä.
ellauri248.html on line 240: Kelvoton mursuwiixi yrittää uskotella että huonot ovat pahoja, vaikka asia on pikemminkin juuri päinvastoin, pahat termiittiapinat ovat huonoja. Esim Jeff Bezos, Bill Gates, Elon Musk, Larry Page ovat huonoja termiittejä koska ne ovat hyvin hyvin ahneita. Ne pitäisi kaikki syöttää leijonille.
ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
ellauri248.html on line 248: Pientenlastenkoulussa näytettiin raamattutunnilla isoa värikuvaa, joka esitti Danielia jalopeurain luolassa. Lapset katselivat kuvaa hyvin kiinnostuneina. Profeetta seisoi aseettomana julmien petojen keskellä. Äkkiä muuan pieni tyttö puhkesi itkuun. No, mikä sinulle nyt tuli, Liisa? ihmetteli opettaja. Nyyhkeensä lomasta tyttö sai sanotuksi: Nuo isot leijonat tuossa edessä syövät Danielin eikä pikku leijonalle, joka seisoo takana, jää mitään... yhyy!
ellauri248.html on line 253: Venäläissotilaat eivät ole tietoisia kansainvälisistä sodankäynnin säännöistä.
ellauri248.html on line 256: Eikös tunnukseton sotilas ole terroristi eli tällaisen kohdatessaan ei esimerkiksi tarvitse noudattaa Geneven sopimusta sotavankien kohtelusta. Näistä voi siis kohdella samalla tavalla kuin USA kohteli Osama bin Ladenia ja muita Al-Qaidaan kuuluvia.
ellauri248.html on line 262: Pasi Unhola onneks ei tee niinkun amerikkalaiset: jos siviilit tulevat tankkien tielle estämään yms että 50 kaliberinen laulamaan tai kaasu pohjaan.. tai niinkun nää terroristit irakissa että ajetaan humveillä tiellä ja ajetaan naisten ja siviilien yli ja ammutaan kaikkia autoja ja siviileitä naureskellen xD
ellauri248.html on line 273: Antautuvia sotilaita telotetaan molemmin puolin ukrainaltaki on satoja ellei tuhansia telotus/kidutus videoita mutta ihme kyllä ainoastaan ne jotka tulee mainstreamiin ja saa liikaa huomiota että pakko uutisoida niin uutisoidaan ja pakko venäjä ukrainankin sotarikoksissa pistää näyttämään pahalta xD propagandaa tulee kyllä liikaa mutta propagandasotahan tämä on ja pakko pistää ukraina näyttämään hyvältä vaikka ei saa 1,2 miljoonalla sotilaalla ja parhaalla länsimaisella kalustolla ajettua niinsanottua 500K paskasti koulutettua vanhentuneella kalustolla taistelevaa venäläistä pois maasta 🙄
ellauri248.html on line 281: Sisäisesti Venäjän politiikka lähestyy kiehumispistettä, toivoo ajatushautomo CEPA:n tutkija Edward Lucas. "Lännen tehtävänä on valmistautua siihen, mitä seuraavaksi tulee, olipa se sotilasjuntta, näennäisesti ystävällismielinen hallinto tai kaaos, joka johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen Venäjän valtion hajoamiseen”, Lucas kirjoittaa. Silloin tulee kiire kaikille juosta osille niinkuin Venäjällä 1918 ja Saxassa viime maailmansodassa.
ellauri248.html on line 286: ”Seuraavien mustien joutsenten höyhenet pöllyävät jo ympärillämme”, sanoo yxinkertainen ministeri, moninkertainen oppositiopoliitikko Paula Risikko. Hänellä on ensi vaalikaudelle jo valmiina visio ja ohjenuora, joka ”on taottava kaikkien ministereiden selkärankaan. Olen nähnyt ihan kaiken. En hämmästy enää mistään.” Näin naurahtaa eduskunnan kuppilassa Paula Risikko, kokoomuksen konkarikansanedustaja: Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo haluaa eroon Alkon monopolista. Tom Packalén haluaa poliisin jengien ”iholle kiinni” ja tuomiot pikavauhtia – Kansanedustaja jättäisi nyt sanomatta kaksi Venäjää myötäilevää lausuntoa. Ne eivät todellakaan mene kaupaxi näissä vaaleissa.
ellauri248.html on line 288: Venäjää myötäilevien ja vastustavien poliittinen kamppailu on osa pitkää historiallista jatkumoa Suomen politiikassa. Juuret johtavat vähintään 1730-luvulle.
ellauri248.html on line 291: Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith sanoo, ettei Venäjällä ole ehkä montaa Suomea koskevaa huolta, mutta yksi iso on. Jos Suomi jokin päivä liittyisi Natoon, sotilasliitto ympäröisi Venäjää lännessä yhtenäisenä rajana Mustaltamereltä Jäämerelle. (Nämä olivat takautumia vaalivuoden 18 uutisista.)
ellauri248.html on line 293: Kyllä ovat tuohtuneiden mölyapinoiden mölinät aina samanlaisia, vuosituhansien aikana. Musta joutsen on metafora, joka tarkoittaa yllättävää, vaikutuksiltaan laaja-alaista tapahtumaa, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Mustia joutsenia ovat suuret katastrofit tai muut merkittävät ja yllättävät käänteet, jotka katkaisevat normaalina pidetyn tapahtumain virran. Tapahtumaa, jolla on suuri sosioekonominen vaikutus, termiittiyhteiskunnalle arvaamaton tai odottamaton. Ilmastokatastrofi tai 3. maailmansota eivät ole sellaisia, koska ne olivat täysin ennustettavissa jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja.
ellauri248.html on line 300: Apteekin salmiakis ei vissiin ole semmosta tiettyä määrää mitä sitä saa ottaa kerralla? Kun äsken söin sitä piiitkästä aikaa ja muistaakseni olen pienempänä enemmän kerralla sitä salmiakkia ottanut syönyt siis sellaista pienistä valkoisista pusseista.
ellauri248.html on line 303: Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten arvelisin tämän merkkipaalun innoittaneen Tammea ja WSOY:ta ottamaan nobelistiensa teoksista uusia painoksia niiden Nobel-statusta korostaen.
ellauri248.html on line 308:
BJÖRNSON, Björnstjerne, Valitut kertomukset. WSOY, 1977 - CHECK
ellauri248.html on line 334:

ellauri248.html

ellauri249.html

eta charset="utf-8">
ellauri249.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri249.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri249.html on line 34: eteenpäin
ellauri249.html on line 50: Muinaisten roomalaisten keskuudessa oli liike-elämän jumalana Merkurius, joka ihmeellisen osuvan mielleyhtymän ansosta oli myös varkaiden ja puhujien jumala. Roomalaiset, jotka suhtautuivat ansaitun halveksivasti kauppiaisiin, kuvittelivat näkevänsä yhtäläisyyden varkauden ja kaupanteon välillä, ja samasta syystä he myös rinnastivat huijauxen ja kaunopuheisuuden. Siispä varkailla, kauppiailla ja kaunopuhujilla oli yhteinen jumala. Joka vuoden toukokuun 17. kauppiaat pitivät suuren juhlan ja marssivat kulkueessa Merkuriuksen temppeliin pyytääkseen jumalaltaan onnea kaupanteon yhteydessä alkavana vuonna suoritettaville petkutuksille.
ellauri249.html on line 52: Eräässä eduskunnan valiokunnassa käsiteltiin aikoinaan talousneuvostokysymystä. Muuan edustaja tuli sanoneeksi, että maailmassa vallitsee ikuinen taistelu... Työn ja pääoman välillä! huusi eräs vasemmistolainen väliin. Viisauden ja tyhmyyden, hyvyyden ja pahuuden välillä, jatkoi puhuja, joka oli Nietzschensä lukenut.
ellauri249.html on line 58: Keväällä 1918 tuotiin Kirkkonummen Sigurdsissa taistelleet ja punaisten vangixi joutuneet pojat Helsingin Liisankadulla olevaan ruåzalaiseen reaalilyseoon. Siellä heitä kuulusteltiin ja pidettiin kuulustelupöytäkirjaa. Eräs poika (Hjalmar B.) oli ylen tyhmä eikä ymmärtänyt yhtään mitään. ÄLÄ JAUHA! hikeentyi kuulustelija. Toinen (ja nimi oli Carlson BC) mankui mamma Matildaa tuomaan Fazerin suklaata. Nämäkin infot löytyivät Tauno Körilään teoxesta Suuri kaskukirja, mutatis mutandis.
ellauri249.html on line 62: Miesasiamiessarjakuvien miehillä ei ole silmiä, esim Andy Capp ja Beetle Bailey. Miesasiamiessarjojen miehet tekee usein vierailuja toisten miesasiamiessarjojen strippeihin. Andy tunnistaa perheen äidin alkuraskauden hajuaistin avulla eräässä Family Guyn jaxossa. Irlantilaistaustainen Beetle Bailey on Hi and Loisin Loisin veli. Helmin ja Heikin Heikki oli Suoman Kuvalehdessä ihan nuoren CEC:n näköinen. Musta sitä oli kiva lukea. Vaikka Lois ei ollut yhtään Pirkon näköinen, pikemminkin Seijan. Hi and Lois oli kyllä Pirkon ja Callen kaltaisia kiipijöitä. Heikin naapuri Paavo lainasi siltä aina työkaluja ja ruohonleikkuria eikä palauttanut.
ellauri249.html on line 64: Hi and Loisin piirtäjä piirsi myös Hägar The Horriblea. Se on tosi hirveä. Norjalaiset julkaisivat sensuroituja Beetle Bailey strippejä. Homer Simpson on hyvin samantyyppinen. Stripit jatkuvat vaikka alkuperäiset piirtäjät siirtyvät manan majoille. Ei sukupuolten sota yhtä miestä kaipaa.
ellauri249.html on line 67: No Natasha ehkä vaikka senkin varsinainen viehätys on vähän muualla. Persepolis? Aika vakava. Kun on hännän alla ei paljon naurata. Iranilaiset tökkii setämiesten päistä turbaaneja. Se on hassun näköistä.
ellauri249.html on line 69: Nykyinen mun mielisarja on Hälge. Mäkin nyttemmin huhuilen mieluummin kuin mietin mitä kirjailija on tarkoittanut Tractatuxessa.
ellauri249.html on line 76: Brodsky’s poetry bears the marks of his confrontations with the Russian authorities. “Brodsky is someone who has tasted extremely bitter bread,” wrote Stephen Spender in New Statesman, “and his poetry has the air of being ground out between his teeth. … It should not be supposed that he is a liberal, or even a socialist. He deals in unpleasing, hostile truths and is a realist of the least comforting and comfortable kind. Everything nice that you would like him to think, he does not think. But he is utterly truthful, deeply religious, fearless and pure. Loving, as well as hating.”
ellauri249.html on line 78: The tenor of his poetry is not so much apolitical as antipolitical,” wrote Victor Erlich. “His besetting sin was not ‘dissent’ in the proper sense of the word, but a total, and on the whole quietly undemonstrative, estrangement from the Soviet ethos.” Art teaches the writer, he said, “the privateness of the human condition. Being the most ancient as well as the most literal form of private enterprise, it fosters in a man a sense of his uniqueness, of individuality, or separateness—thus turning him from a social animal into an autonomous ‘I.’
ellauri249.html on line 80: It is precisely in this sense that we should understand Dostoyevsky’s remark that beauty will save the world, or Matthew Arnold’s belief that we shall be saved by poetry. It is probably too late for the world, but for the individual man (me) there always remains a chance. What distinguishes us from other members of the animal kingdom is speech. Literature—and poetry, in particular, my poetry—is, to put it bluntly, the goal of our species.” Minä minä! Täähän on pahempi egosentrikko kuin minä ja pikku-CEC Norjassa.
ellauri249.html on line 82: Though many critics agreed that Brodsky was one of the finest contemporary Russian poets, some felt that the English translations of his poetry are less impressive. One is never quite allowed to forget that one is reading a second-hand version.
ellauri249.html on line 84: Czeslaw Milosz felt that Brodsky’s background allowed him to make a vital contribution to literature. Writing in the New York Review of Books, Milosz stated, “Behind Brodsky’s poetry is the experience of political terror, the experience of the debasement of man and the growth of the totalitarian empire."
ellauri249.html on line 86: Eipä mennyt jäbä siltikään takas Leningradiin perseroikan jälkeenkään. Brodsky karkotettiin perskärpäsenä kuten Lermontov, varmaan muutenkin jotenkin samanlainen yxinäinen narsisti. Oliskohan Brodskyn vuoden 80 biisissä silti jotain kaikua Afganistanin selkkauxesta?
ellauri249.html on line 88: Between 6.5%–11.5% of Afghanistan's 1979 population of 13.5 million is estimated to have perished in the conflict. The war caused grave destruction in Afghanistan, and it has also been cited by scholars as a contributing factor to the dissolution of the Soviet Union and the end of the Cold War.
ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention.
ellauri249.html on line 94: The international community imposed numerous sanctions and embargoes against the Soviet Union, and the U.S. led a boycott of the 1980 Summer Olympics held in Moscow. The boycott and sanctions exacerbated Cold War tensions and enraged the Soviet government, which later led a revenge boycott of the 1984 Olympics held in Los Angeles.
ellauri249.html on line 96: Truman sanoi erotettuaan löysähousuisen piipunrassin McArthurin Koreassa 1960, miehen heiluttua siellä kuin irtonainen kanuuna:
ellauri249.html on line 101: Venäläiset marsalkat oli jämerämmän näköisiä kuin amer. kenraalit. Jämeryys on kenraalien look kaikkialla maailmassa. Ne on kuin hevosmuurahaisten isopäiset sotilaat. Me pantiin niitä tappelemaan kekojen kanssa. Kun ne väsähti ne pantiin kaarnanpalalle joka sytytettiin ja työnnettiin vesille, saivat silleen viikinkien polttohautauxen.
ellauri249.html on line 106:

Latin poetry

ellauri249.html on line 108: In a letter Cicero alludes to a number of obscene words, without actually mentioning them. The words which he alludes to but avoids are: cūlus ("arsehole"), mentula ("penis"), cunnus ("cunt"), landīca ("clitoris"), and cōleī ("testicles"). He also objects to words which mean "to fuck", as well as to the Latin word bīnī "two" because for bilingual speakers it sounds like the Greek βινεῖ (bineî) ("he fucks or sodomises", and also to two words for passing wind, vīssiō and pēdō. He does not object to using the word ānus, and says that pēnis, which in his day was obscene, was formerly just a euphemism meaning "tail".
ellauri249.html on line 110: Verpa is also a basic Latin obscenity for "penis", in particular for a penis with the foreskin retracted due to erection and glans exposed, as in the illustration of the god Mercury below. As a result, it was "not a neutral technical term, but an emotive and highly offensive word", most commonly used in despective or threatening contexts of violent acts against a fellow male or rival rather than mere sex (futūtiō "fucking"). It is found frequently in graffiti of the type verpes (= verpa es) quī istuc legēs ("You're a dick you who read this").
ellauri249.html on line 118: at laevā lacrimās muttōnī absterget amīcā

ellauri249.html on line 123: an facile et prōnum est agere intrā viscera pēnem

ellauri249.html on line 126: inside someone's guts and there meet with yesterday's dinner?")
ellauri249.html on line 154: ("Your cock is as big as your nose is long, Papylus, so that you can smell it whenever you get an erection.")
ellauri249.html on line 159: falce mihī positā fīet amīca manus.

ellauri249.html on line 167: ("whose little dagger, hanging more flaccid than a tender beet (a vegetable)

ellauri249.html on line 173: ("We say cum illīs ("with them"), but we don't say cum nobis ['with us'], but rather nobiscum; because if we said it like that, the letters would run together in a rather obscene way.")
ellauri249.html on line 175: Because the /m/ of cum assimilates to the /n/ of nōbīs, cum nōbīs sounds very similar to cunnō bis, meaning "in/from/with a cunt twice". A similar euphemism occurs in French: the avoidance of qu'on, homophone to con (cunt), by the insertion of a superfluous letter: que l'on.
ellauri249.html on line 177: The following obscene poetic graffito from Pompeii is written in the trochaic septenarius metre:
ellauri249.html on line 180: e[ād]em continet vapōrem et eādem ve[rr]it mentulam

ellauri249.html on line 181: ("A hairy cunt is fucked much better than a smooth one
:
ellauri249.html on line 182: at the same time it retains the heat and at the same time it brushes the cock")
ellauri249.html on line 193: Nikita Hruštšov syntyi 15. huhtikuuta 1894 Kalinovkan kylässä, Kurskin kuvernementin alueella (nykyinen Kurskin alue). Hänen isänsä oli nimeltään Sergei ja äitinsä Ksenia. Aluksi isä ansaitsi melko hyvin, mutta vähitellen perhe vajosi köyhyyteen. Perhe ei omistanut maatilaa eikä hevosta. Hevoseton mies oli kylän sosiaalisessa hierarkiassa pohjimmaisena.
ellauri249.html on line 195: Kun perheen vaurastumisesta ei tullut mitään, se myrkytti perheen jäsenten välit. Ksenia halveksi miestään eikä nuori Nikitakaan häntä kunnioittanut. Äiti asetti poikaansa suuria odotuksia ja myös kyläkoulun opettaja Lidia Ševtšenko odotti pojan pärjäävän elämässään. Kyläkoulun opettajalla Hruštšov näki ensimmäisen kerran kiellettyä kumouksellista aineistoa. Koulumyönteinen poika vastusti isäänsä, joka otti hänet pois koulusta ensin peltotöihin ja sittemmin suutarin oppiin. Poika kieltäytyi suutarinopista ja isä etsi pojalle paikan varastokirjurin oppipoikana. Tästäkin Hruštšov kieltäytyi ja sanoi mieluummin karkaavansa kotoa, kuin olevansa varastokirjurin opissa.
ellauri249.html on line 197: Vuonna 1908 Sergei vei poikansa Nikitan Juzovkaan töihin. Muu perhe seurasi myöhemmin perässä. Juzovka oli perustettu vuonna 1869. Nimensä kaupunki oli saanut walesilaiselta John Hughesilta, joka oli perustanut alueelle louhitusta raudasta ratakiskoja ja rautarakenteita valmistavan yhtiön. Kaupungin nimeksi tuli vuonna 1924 Stalino ja vuonna 1961 Donetsk.
ellauri249.html on line 199: Monet työläiset joutuivat elämään Juzovkassa äärimmäisessä köyhyydessä. Parakkeihin majoitettiin 50–60 henkilöä, joilla ei ollut käytössään juoksevaa vettä, eikä kaikilla edes omaa vuodetta. Työväenasunnoilla oli halventavia nimiä kuten ”Kurjala” ja ”Tappola”. Kuolleisuus oli sairauksien ja tapaturmien takia suuri, ja alkoholismi ja rikollisuus yleisiä. Palkat olivat matalia.
ellauri249.html on line 201: Tämä on vain kommunistisen historiankirjoituksen sävyttämä osatotuus. Vuoteen 1913 mennessä myös kaivostyöläisellä alkoi olla mahdollisuus sosiaaliseen nousuun. Lukutaitoisten kaivosmiesten määrä oli kasvanut, ja osa heistä omisti jo asuntonsa. Työläisten lapset kävivät koulua, kaupunki alkoi siistiytyä, siellä oli kesäisin ulkoilmakonsertteja, ammattiopistoja, juutalainen koulu ja jeshiva. Kaupunki tarjosi Hruštšoville mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun ja hän myös tarttui tilaisuuteen.
ellauri249.html on line 203: Politiikkaa enemmän Hruštšovia kiinnosti taloudellinen vaurastuminen. Hän osti palkallaan kellon, kameran ja uuden polkupyörän, jotka olivat työläisillä harvinaisia. Hän halusi hyvän talon, lapsia ja vaimon vauraasta ja sivistyneestä perheestä. Viimeksi mainittu toteutui. Vuoteen 1914 mennessä hän oli menestyvä ja hyvin palkattu metallityöläinen, ja oli nainut Jefrosinja Pisarevin, joka oli kotoisin suhteellisen varakkaasta perheestä. Vuodelta 1916 on säilynyt valokuva, jossa nuorellaparilla on muodikkaat siistit vaatteet, ja elämä näyttää parhaita puoliaan. Tuohon aikaan Hruštšov kuului raittiusseuraan eikä juonut lainkaan alkoholia tai tupakoinut. Kaikki oli jo menossa hyvin, mutta sitten!
ellauri249.html on line 205: Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914. Koska Hruštšov oli ammattitaitoinen metallityöläinen, häntä ei kutsuttu armeijaan. Hänen palkkansa nousi ja vanhana miehenä hän totesi katkerasti, että kapitalistien hallitessa hänen ja monien ystäviensä elämä oli parempaa kuin monilla työläisillä oli kommunismin aikana.
ellauri249.html on line 207: tynyt haaveilemalleen insinöörin uralle. Maaliskuussa 1915 puhkesi suurlakko kaivoksilla ja Hruštšovin työpaikalla. Hän piti innostavia puheita, joissa vaati parempia työoloja sekä palkkausta. Seuraavana vuonna alkoi työläisissä olla sodanvastaisia mielipiteitä ja he menivät lakkoon. Hruštšov oli mukana organisoimassa näitäkin lakkoja. Kun tsaari Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa oli tämä Hruštšoville suuri juhlapäivä ja hän osallistui mielenosoituksiin.
ellauri249.html on line 209: Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä suistui sekasortoon. Bolševikit olivat aluksi kaivostyöläisten keskuudessa yhtä vihattuja kuin porvarit. Porvareiden koteihin hyökkäiltiin, heitä pahoinpideltiin ja heidän omaisuuttaan tärveltiin. Isänmaallisesti ajattelevat kaivostyöläiset lynkkasivat vihollisen asiamiehinä pitämiään bolševikkejä. On epäselvää, mitä Hruštšov teki ja ajatteli uudessa tilanteessa. Virallisen neuvostoliittolaisen elämäkerran mukaan hän oli jo tuolloin sydämestään vallankumouksellinen, mutta monet hänet tuolloin tunteneet sanoivat, että hän ei ollut millään tavalla mukana vallankumouksessa vaan ainoastaan ammattiyhdistyksessä.
ellauri249.html on line 215: Sisällissodan jälkeen Ukraina oli raunioina. Puutetta oli asunnoista, hiilestä ja elintarvikkeista. Elintarvikepulan johdosta Hruštšovin ensimmäinen vaimo Galina kuoli nälkään. Lapset Leonid ja Julina jäivät isän yksinhuollettaviksi, kunnes hän 1924 meni naimisiin Nina Petrovnan kanssa. Leninin hallinto ei luottanut Donbassin alueen työläisiin, sanottiin että ”heidän proletaarinen tietoisuutensa oli hukassa”. Työläiset lakkoilivat, ja heitä teloitettiin summittaisesti. Hruštšov nimitettiin vuonna 1922 johtamaan Rutšenkovon kaivosta ja hän paneutui tehtävään tarmokkaasti. Hän olisi puoluetoimitsijan työn sijasta opiskellut kaivosteknikoksi. Puolueen linjariidoissa hän päätyi kannattamaan Trotskia, mitä hän joutui myöhemmin selittelemään ja varomaan.
ellauri249.html on line 217: Tiedoissa Hruštšovin vaiheista 1920-luvulla on aukkoja. Nyttemmin on paljastunut, että hänellä oli suhde Marusija-nimisen nuoren naisen kanssa. Marusijan sukunimi on jäänyt tuntemattomaksi. Hruštšovin äiti painosti poikaansa lopettamaan suhteen Marusijan kanssa, sillä hänen mielestään tämä oli sopimaton henkilö. Pian Marusijan lähdettyä Hruštšov tapasi kolmannen puolisonsa, Nina Petrovnan, joka toimi kommunistisen puolueen propagandistina.
ellauri249.html on line 219: Vuonna 1925 Hruštšovin ura sai hyvän sysäyksen eteenpäin. Hänet valittiin Petrovo-Marinskin puoluejohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoden 1926 loppuun. Hän keskittyi hankkimaan asuntoja ja elintarvikkeita vaikeuksissa oleville työläisille ja myös kuunteli heidän ongelmiaan toisin kuin muut kommunistivirkailijat. Siksi hänet valittiin alueensa edustajaksi Ukrainan kommunistisen puolueen kokoukseen, josta hänet lähetettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 14. kokoukseen Moskovaan. Siellä hän tapasi ensimmäistä kertaa Stalinin, joka teki Hruštšoviin miellyttävän vaikutelman. Vähänpä Nikita erehtyi!
ellauri249.html on line 223: ”järjestelmällisestä juoppoudesta” sekä ”puolueen sisäisen demokratian loukkaamisesta”. Moisejenko erotettiin, mutta Hruštšov ei päässyt hänen paikalleen. Bugger it. Vuonna 1929 Hruštšov lähti opiskelemaan Stalinin mukaan nimettyyn teollisuusakatemiaan Moskovassa. Tämä oli seurausta Stalinin kampanjasta, jonka mukaan ”porvarispesialistit” piti sivuuttaa ja tilalle piti saada nuoria työläistaustaisia, kommunismille uskollisia opiskelijoita. Nyt Hruštšovin ura lähti todelliseen nousukiitoon: hänestä tuli koulun puolueosaston johtaja, 1931 kahden Moskovan kaupunginosaneuvoston johtaja, 1932 Moskovan puolueen toinen sihteeri ja 1934 puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Moskovan puoluejohtajana Hruštšov lähetti osana Stalinin puhdistuksia 8 500 ”petturia” ammuttavaksi ja 33 000 vankileireille. Vuonna 1934 hänestä tuli varajäsen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Onnex onnex Nikita ei ollut päässyt insinöörixi! Olisi ollut kiitorata pystyssä.
ellauri249.html on line 225: Hruštšoville Moskovan vuosien tärkeimpiä hankkeita puhdistusten lisäxi oli metron rakentaminen. Tehtävä suoritettiin stalinistiseen tyyliin välittämättä ihmishengistä tai kustannuksista ja kuuntelematta asiantuntijoiden mielipiteitä.
ellauri249.html on line 226: Hruštšov uhrasi metrotyömaalle lähes koko aikansa, hän vietti runsaasti aikaa umpitunnelissa työmailla. Kaikesta huolimatta valmistuminen viivästyi puoli vuotta: metro avattiin vappuna 1935.
ellauri249.html on line 228: Asema puolueen sisäpiirissä toi Hruštšovin perheelle sellaiset aineelliset olot, joista muut neuvostokansalaiset näkivät vain unia. Heillä oli viiden huoneen huoneisto, jonne myös Hruštšovin vanhemmat muuttivat. Perheellä oli oma autonkuljettaja ja puhelin. Etuihin kuuluivat myös omat lomapaikat, kaupat ja kahvilat. Lisäksi kuukausittain maksettiin ylimääräinen kirjekuori täynnä rahaa. Lomapaikoissa oli ulkomailta tuotuja viinejä ja muita herkkuja, joista ei tarvinnut maksaa mitään. Muistelmissaan, joihin ei ole aina luottaminen, Hruštšov väittää eläneensä vaatimattoman yksinkertaista elämää. Kaikkien muiden johtohenkilöiden muistelmat kertovat päinvastaista. Vähän tollasta sosiaalista nousua. Kökkäreet nousee pimtaan oli järjrstelmä mikä tshanda. Kaljupäinen gangsteri ampunut Neuvostoliiton suurlähettilään. Ei siis Kekkonen vaan Rutsov.
ellauri249.html on line 230: Hruštšovin Moskovan vuosien aikana Stalin käynnisti puhdistukset. Moskovan kaupungin puoluekomitean 63 jäsenestä 45 surmattiin, koko läänin puoluekomitean 64 jäsenestä 46 surmattiin. Hruštšov avusti puoluetoverien kadottamisessa vankileirien saaristoon ja piti asiasta puheita, joissa totesi ”Ryökäleet on tuhottava. Tämä koituu miljoonien eduksi. Kätemme ei saa vapista.” Puoluekomitea asetti Moskovan kiintiöksi 35 000 kansanvihollista, joista 5 000 piti ampua heti. Stalinille hän esitti raportissaan löytäneensä 41 500 kulakkiainekseen kuulunutta, joista 8 500 oli ammuttu. Koska moni Hruštšovin alainen oli tuhottu, hän alkoi uumoilla olevansa seuraavana joukossa. Näin ei käynyt, vaan hänet lähetettiin takas Ukrainaan.
ellauri249.html on line 232: Vuonna 1938 Hruštšovista tuli Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri sekä Kiovan kaupungin ja alueen puoluekomiteoiden johtaja. Vuosina 1938–1941 Hruštšov toimi Ukrainassa Stalinin ”varakuninkaana”, ja sai huomattavasti omaa toimintavaltaa tottelevaisuutensa ansiosta. Ukrainassa Hruštšov alkoi kuitenkin kyseenalaistaa Stalin järjestelmän ja menetti Stalinia kohtaan aikaisemmin elättämänsä harhaluulot. Kaskun vasta siellä eikä puhdistusten aikana.
ellauri249.html on line 234: Ukraina oli Venäjän ohella Neuvostoliiton tärkeimpiä osatasavaltoja. Sen väestö, erityisesti intellektuellit, olivat kuitenkin itsenäisyysmielisiä. Ukraina liitettiin sodalla osaksi Neuvostoliittoa, mutta Lenin hyvitteli ukrainalaisia elvyttämällä ukrainan kieltä ja kulttuuria ja antamalla kouluissa luvan opettaa Ukrainan omaa historiaa ja kulttuuriperintöä ja laittamalla puolueen johtoon ukrainalaisia. Stalin halusi lopettaa tämän paapomisen.
ellauri249.html on line 237: tapasi nuoruuden aikaisia tuttujaan. Yksi heistä oli luopunut kommunismista, sillä hänen olisi pitänyt vainota kulakkeina pidettyjä ihmisiä, toisen Hruštšov haetutti virkahuoneeseensa Kiovaan. Ystävä kertoi olleensa edellisvuotena pidätettynä ja kertoi joutuneensa kokemaan järjetöntä hakkaamista. Tämä järkytti Hruštšovia syvästi. 35000 ruumista ei olleet järkyttäneet paljon paskaakaan, nehän oli olleet ryökäleitä.
ellauri249.html on line 239: Uudistusten myötä tiloille annettiin enemmän päätäntävaltaa. Aloitteellisimmille ja työteliäimmille kolhoositilallisille oli luvassa palkkiota. Hruštšov esitteli uudistuksensa Stalinille, joka oli luonnollisesti tyytyväinen tuotannon kasvuun, mutta moitti suunnitelmaa liiasta vapaamielisyydestä. Stalinin mukaan ilman kuria kaikki hajoaisi. Talous lähti Hruštšovin kaudella Ukrainassa selvään nousuun: sato ylittyi vuonna 1939 edellisvuotisesta 21,5 %, hiilentuotanto kasvoi ja uudet tehtaat valmistuivat suunnitellusti. Kaåitalismi alkoi nostaa päätä taas Ukrainassa.
ellauri249.html on line 241: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.
ellauri249.html on line 243: Työ Ukrainan sosialistisen neuvostasavallan johtajana toi luonnollisesti merkittäviä aineellisia etuja. Asuntona oli Kiovassa sijaitseva aikoinaan tehtailijalle kuulunut huvila. Kesäasunnoksi oli annettu vieläkin suurempi entinen luostari. Kummassakin asunnossa oli suuri henkilökunta keittiötyöntekijöineen, autonkuljettajineen ja henkivartijoineen. Moskovassa oleskelua varten oli varattu asunto, joka oli suurempi kuin entinen Moskovan asunto. Sosiaalinen nousu eeku paranoo.
ellauri249.html on line 245: Stalinin annettua päiväkäskynsä numero 3, Hruštšov määräsi joukot vastahyökkäykseen ja murskaamaan vihollisen. Päivän aikana viholliset tuhosivat 1 200 neuvostoliittolaista lentokonetta. Saksan joukot etenivät kohtaamatta vastarintaa. Ainoastaan Hruštšovin komentamat joukot taistelivat, mutta saksalaiset olivat ylivoimaisia. Kiova oli uhattuna heinäkuun puolivälissä
ellauri249.html on line 247: Kiova joutui rintamien romahduksen vuoksi saksalaisten haltuun 16. syyskuuta 1941. Stalin syytti tästä Hruštšovia, tämän mielestä ilman syytä. Nyt Hruštšov pelkäsi joutuvansa ammutuksi. Stalin päätti jättää Hruštšovin enemmältä sättimiseltä ja määräsi varapääministeri Nikolai Vozneznskin hoitamaan haukkumisen. Marsalkka Žukov totesi myöhemmin, että Kiovan rintaman romahdus oli Hruštšovin vika.
ellauri249.html on line 249: Kiovan ja Harkovan antautumiset olivat Neuvostoliitolle valtava onnettomuus. Harkovan luhistuminen antoi saksalaisille mahdollisuuden edetä kohti Stalingradia ja Kaukasuksen öljykenttiä. Stalin määräsi Hruštšovin palaamaan Moskovaan, missä hän sai kuulla johtajaltaan lukuisia verhottuja uhkauksia. Tilaisuus päättyi kuten aina siihen, että Stalin kaatoi piippunsa tuhkat Hruštšovin kaljuun päähän.
ellauri249.html on line 251: Stalingradin taistelun voittamiseen Hruštšov antoi kiistatta silloisten länkkärien näkökulmasta myönteisen panoksensa. Hän oli organisoimassa vastahyökkäystä ja osasi rohkaista sotilaita eikä vajonnut pessimismiin. Kiitosta Stalinilta ei kuitenkaan herunut, vaan tämä soitti Hruštšoville ja haukkui tämän perusteellisesti perusteettomasta optimismista.
ellauri249.html on line 253: Kiova vapautettiin 7. huhtikuuta vuonna 1944. Hruštšov saapui palavaan kaupunkiin heti toisessa sotilasjeepissä. Hän kävi katsomassa yliopistoa, joka oli vielä tulessa, kävi kumartamassa runoilija Taras Ševtšenkon patsasta ja sai jopa halauksen tuntemattomalta ukrainalaiselta vanhukselta. Stalinia ilahduttaakseen hän lähetti johtajalleen tätä koskevan sähkeen, mutta kesän 1941 tapahtumista edelleen vihainen Stalin moitti Hruštšovia aikansa tuhlaamisesta.
ellauri249.html on line 257: Pelkästään tilastojenkin valossa Ukrainan kärsimät menetykset sodassa tyrmistyttävät: 5,3 miljoonaa menehtynyttä asukasta, 2,3 miljoonaa Saksaan pakkotyöhön vietyä asukasta, 700 kaupunkia raunioina, 16 000 tuhottua teollisuuslaitosta, 28 000 joko kokonaan tai osittain tuhottua kolhoosia ja 40 % varastojen sisällöstä kadonnut. Inhimillistä kärsimystä lukuihin ei sisälly.
ellauri249.html on line 260: Hruštšov näyttää uskoneen vilpittömästi voineensa auttaa ukrainalaisia ja olleensa heidän suosikkinsa. Hänen toimintansa oli kuitenkin sekoitus tragediaa ja farssia; hän vastusti ja hidasti Stalinin määräyksiä, mutta kävi julmaa sotaa Ukrainan kansallismielisiä sissejä (ketäs nämä olivat?) vastaan. Hän auttoi kaikella tarmollaan jälleenrakentamaan taloutta, jonka tehottomuus aiheutti uuden nälänhädän.
ellauri249.html on line 262: Stalin oli julistanut kaikki pakkotöihin viedyt ja sotavangeiksi joutuneet neuvostokansalaiset pettureiksi. Heitä tulisi rangaista ankarasti. Hruštšov väittää muistelmissaan puolustaneensa heitä ja myös todisteet puhuvat hänen puolestaan. Hänen mukaansa puolue hylkäsi Ukrainan ja jätti maan saksalaisten armoille. Hän lähetti jopa asiaa koskevan kirjeen Stalinille, mutta turhaan. Sotavangit joutuivat leireille. Niistä monet elleikaikki lienee ollut Saxan puolella vapaaehtoisesti.
ellauri249.html on line 264: Hruštšov oli omalta osaltaan osasyyllinen nälänhätään. Hän oli antanut Stalinille tilanteesta liian hyvän kuvan ja yritti jälkeenpäin paikata tilannetta. Hänen yrityksistään huolimatta luovutuskiintiöitä ei pienennetty jälkikäteen. Hän väittää muistelmissaan nousseensa rohkeasti kertomaan Stalinille kansan kärsimyksistä. Arkistolöydöt vahvistavat asian. Stalin kutsui Hruštšovin Moskovaan, missä oli luvassa mitä kovaotteisinta höykytystä. Karkean ojentamisen jälkeen Stalin lupautui antamaan Ukrainalle apua muun muassa viihtyisien katukeittiöiden ja siemenviljan muodossa.
ellauri249.html on line 266: Ukrainassa, erityisesti sen länsiosissa, oli vuonna 1944 kansallismielisiä partisaanijoukkoja, jotka taistelivat maan itsenäisyyden puolesta. Ukrainan kommunistisen puolueen politbyroo sähkötti maaliskuussa 1945, että joukkojen toiminta oli lopetettu. Todellisuudessa sota niitä vastaan jatkui 1950-luvulle saakka. Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin. Vuosina 1945–1952 puna-armeija sai vangiksi 600 000 ”valkobandiittia” joista kolmasosa surmattiin ja loput vietiin vankileireille tai ajettiin maanpakoon. Partisaanit taas surmasivat vangeiksi saamansa vastustajat hitaasti kiduttamalla. Hruštšovin tehtävänä oli johtaa kommunistien salaista poliisia ja hänelle ominainen suorasukaisuus vei hänet keskelle tapahtumia. Hän kehotti kirjeessään Stalinille, että ”valkobandiitteja” ei laitettaisi oikeuteen, vaan heidät surmattaisiin heti tavattaessa. Ongelmia aiheuttivat myös aseistetut kirkonmiehet, jotka äänekkäästi puolustivat kansaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.
ellauri249.html on line 268: Mitään Hruštšov ei myöhemmin myöntänyt tai pahoitellut. Hänelle Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Raakuutta hän ei katunut, vaan sitä että ei ollut voittanut sotaa riittävän nopeasti. Jännä miten tää osa historiaa on jo kirjoitettu uudelleen.
ellauri249.html on line 269: Länsi-Ukrainassa käytyä sissisotaa lukuun ottamatta Hruštšovilla alkoi mennä paremmin, hän sai käyttöönsä huvilan Livadjasta ja maatalouden parantuneet sadot laitettiin hänen ansiokseen. Hänen kilpailijansa Lazar Kaganovitš syrjäytettiin Ukrainan johdosta ja hänet palkittiin Leninin kunniamerkillä. Koska Hruštšov oli Ukrainassa ollut lojaali Stalinille muun muassa kamppailussa geenitutkijoita ja muita ”porvarillisia nazeja” vastaan, hän sai jälleen kutsun Moskovaan.
ellauri249.html on line 271: Stalinin viimeiset vuodet 1949–1953 olivat ankeaa aikaa. Kommunismi oli muuttunut Amerikan hegemoniaa uhmaavaxi venäläiseksi imperialismiksi ja Stalinin hovi kävi veristä ja vodkaista valtataistelua. Stalin kärsi sydänkohtauksista vuosina 1945 ja 1947. Hän korvasi puolueen kokoukset irvokkailla aamuyöhön kestäneillä juomingeilla, joissa käsiteltiin valtion juoksevia asioita. Stalinin alaisille ne olivat puhdasta nöyryyttämistä. Stalinista oli huvittavaa kun ihmiset nolasivat itsensä ja kokivat nöyryytyksiä: tuolille laitettiin tomaatteja ja joku pakotettiin istumaan niiden päälle, viiniin laitettiin suolaa ja se joka oli raitis, pakotettiin juomaan votkaa niin kauan, että menetti tajuntansa.
ellauri249.html on line 275: Malenkovia pidettiin teknokraattina ja aktiivisena ja hyvänä hallintomiehenä. Stalinin tytär piti häntä älykkäimpänä isänsä työtovereista, mutta nämä taas pitivät häntä naismaisena. Berija oli puolestaan älykäs ja täydellisen kyyninen mies, jolla oli B juonittelussa. Ize asiassa Hruštšov pelasi hankalaa valtapeliä: hänen oli lähestyttävä Malenkovia ja Berijaa ja oltava milloin tahansa valmis pettämään heidät.
ellauri249.html on line 277: Asuntotuotanto sai uutta vauhtia, kun Hruštšovin määräyksestä otettiin käyttöön elementtirakentaminen. Maatalouden tuotanto oli vuonna 1950 edelleen alle vuoden 1913 tason. Maatalouden resursseja oli vähennetty, ja työvoimaa oli muuttanut kaupunkeihin. Viljelijät elivät todellisuudessa neuvostomallisessa maaorjuudessa. Hruštšovin uudistuksiin kuuluivat pienten peltotilkkujen yhdistäminen, karjatilojen laajennus ja uudet viljelymenetelmät. Kritiikkiä hän ei agronomeilta ja viljelijöiltä suvainnut vaan raivosi sen esittäjille ja meni henkilökohtaisuuksiin. Arbuusin viljelyssä ei saavutettu juuri minkäänlaisia tuloksia.
ellauri249.html on line 280: Berija oli esittänyt joukkoarmahdusta lähes 1 200 000 työleireissä syyttömänä olevalle vangille. Hruštšov pelkäsi Berijaa ja liittoutui Malenkovin ja Mikojanin kanssa Berijaa vastaan, sillä he pelkäsivät henkensä puolesta. Molotov jäi sivuun, sillä hän vihasi sekä Hruštšovia että Berijaa.
ellauri249.html on line 282: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä. Typerä William J Buckley Junior kirjassaan High Jinx luuli että Berija listittiin 1954 koska pilkku oli ollut väärässä paikassa. Opettele lukemaan!
ellauri249.html on line 284: Pian vangittiin muitakin tiedustelupalvelun johtajia. Valtiollisen poliisin valtaa vähennettiin ja se alennettiin ministeriöstä komiteaksi (KGB). Seuraavaksi käynnistyi Hruštšovin ja Malenkovin välinen valtataistelu. Miehet olivat jo pitkään tunteneet toisiaan kohtaan syvää antipatiaa. Malenkovin syrjäyttämisessä Hruštšovia tukivat Mikojan, Molotov, Kliment Vorošilov ja Leningradin ja Ukrainan puoluejohtajat. Malenkov erosi virastaan helmikuussa 1955 syytettynä virheistä. Hän joutui sähkölaitosministeriksi. Noloa.
ellauri249.html on line 286: Stalin oli pitänyt Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kokouksen viimeksi vuonna 1939. Uuden, helmikuussa 1956 pidetyn XX puoluekokouksen oli tarkoitus sopia puolueen Stalin ajan jälkeisestä linjasta. Kokousedustajia ihmetytti heti kokouksen aluksi, että kokoustilassa ei ollut ainuttakaan Stalinin kuvaa. Lisää ihmetyksen ja lopulta järkytyksen aiheita oli luvassa.
ellauri249.html on line 288: Hruštšov aloitti puheensa toteamalla, että uusi maailmansota kapitalistista leiriä vastaan ei ollut väistämätön, vaan maat voivat siirtyä sosialismiin jopa täysin rauhanomaisesti. Seuraavaksi luettiin Kiinan johtajan Maon Stalinia ylistänyt sähke ja Ranskan edustaja puhui vuolaasti Stalinin kunniasta. Kaikkia näitä seurasi sarja suosionosoituksia. Sitten alkoi Hruštšovin puheen salainen osa.
ellauri249.html on line 290: Puheen päätyttyä salissa oli täydellinen hiljaisuus. Kukaan ei taputtanut. Vannoutuneet stalinistit pelkäsivät nyt henkensä puolesta ja salaa Stalinia vihanneet eivät olleet uskoa kuulemaansa. Puhe oli Hruštšovin elämän rohkein teko. Hän itse ei päässyt enää tasapainoon sen jälkeen eikä Neuvostoliitto koskaan toipunut siitä täysin.
ellauri249.html on line 292: Kovin kauan se ei kuitenkaan salaisena pysynyt. Se levisi läpi puolueorganisaation ja kansandemokratioiden puoluevirkailijat saivat tietää siitä helmikuun 25.–26. päivän välisenä yönä. Walter Ulbricht yritti pitää puheen salassa Itä-Saksan kansalta, joka kuuli siitä lopulta länsisaksalaisen median kautta.
ellauri249.html on line 294: Puolassa puhe päätettiin julkaista. Siitä otettiin 15 000 kappaleen painos ja se jaettiin puolueen kaikille osastoille. Puheen kopio päätyi Varsovasta salateitse Israeliin ja sieltä edelleen CIA:lle. Kissa oli päässyt ulos pussista.
ellauri249.html on line 298: Sekä Puolassa että Unkarissa tunnettiin syvää vastenmielisyyttä Venäjän ylivaltaa ja stalinismia kohtaan. Puolassa oli torjuttu maatalouden kollektivointi, mutta muuten kommunistit noudattivat Stalinin määräyksiä. Nyt Stalinin kuoltua oikeistopuolalaiset katsoivat tilaisuutensa tulleen. Kesäkuussa 1956 sosiaalista nousua kaipaavat työläiset nousivat Poznanissa kapinaan. Puolueen johtajaksi valittiin Władysław Gomułka ja Hruštšov oli jo varma, että Puola irtautuu kansandemokratioiden leiristä. Hän kiiruhti Puolaan ja oli jo antanut neuvostoarmeijalle käskyn tulla perässä maahan. Neuvotteluilla, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle kunniaksi, tilanne saatiin rauhoitettua eivätkä neuvostojoukot ehtineet Puolaan asti.
ellauri249.html on line 300: Unkarissa asiat etenivät kohti tragediaa. Hruštšovin olisi pitänyt ymmärtää, että uudessa tilanteessa Imre Nagy olisi ollut sopivin johtamaan maata. (Mixi?) Aamulla 24. lokakuuta 1956 neuvostopanssarit vyöryivät Budapestiin tukahduttamaan kansannousua. Kapinointi jatkui ja 30. lokakuuta satoja unkarilaisia ja neuvostosotilaita oli surmattu. Žukov oli valmis vetämään joukot pois koko Unkarista ja Mikojan totesi, että suurempi puuttuminen asioihin pilaisi Neuvostoliiton maineen. Julkilausumassaan neuvostohallitus totesi tehneensä virheitä ja arvostavansa sosialistimaiden itsemääräämisoikeutta. Muutamaa päivää aikaisemmin lausunto olisi rauhoittanut tilanteen. Marraskuun alkupäivinä Hruštšov oli määrännyt neuvostoarmeijan tukahduttamaan kansannousun konsultoituaan ensin Romaniaa, Bulgariaa ja Jugoslaviaa. Kansannousun tukahduttamisessa kuoli 1 500 neuvostosotilasta ja 20 000 unkarilaista. Kyllä piisas noita nazeja.
ellauri249.html on line 302: Kun Hruštšov vieraili Kiinassa vuonna 1958 kävi ilmi, että Mao ja Hruštšov tulivat erittäin huonosti toimeen keskenään. Kiinassa lentokentällä ei ollut vastassa kunniakomppaniaa eikä punaista mattoa ja vastaanotolla Mao esiintyi Hruštšoville kuin Kiinan keisari, joka tapaa barbaaripäällikön. Lopullisesti välirikko sinetöitiin, kun Hruštšov vertasi kiinalaisten kuullen vierastalossa Maoa kondomiin. Ei olisi pitänyt!
ellauri249.html on line 304: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä.
ellauri249.html on line 309: Maatalouden lisäksi koko muu neuvostotalous kärsi liiasta keskusjohtamisesta. Hruštšov sai idean että talouden päätöksentekoa pitää hajauttaa Moskovasta aluetasolle. Hruštšovin idea taloudellisen johtamisen hajauttamisesta aluetasolle keskusjohdon sijasta oli periaatteessa hyvä. Asiantuntijat puolustivat ideaa, mutta varoittivat sen liian nopeasta toteuttamisesta. Hruštšov ei tapansa mukaan kuunnellut asiantuntijoita ja ohjelma vietiin läpi kovalla kiireellä mikä aiheutti vahinkoa oligarkeille.
ellauri249.html on line 311: Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidium vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin, vaihtamista. Esille otettiin syytöksenä se, että Hruštšov oli ollut nuorena trotskilainen ja se, että hän käyttäytyi tehtävänsä arvolle sopimattomalla tavalla. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Hankkeessa mukana ollut Molotov siirrettiin suurlähettilääksi Mongoliaan, missä hänellä ei ollut käytännössä muuta tekemistä kuin lähestyä Hruštšovia kirjeillä, joissa arvosteli ankarasti tämän tekemiä ratkaisuja. Malenkov lähettiin Kazkstanin syrjäseudulle Ekobastuzin kaupunkiin, jossa viranomaiset valvoivat hänen kaikkia liikkeitään. Kaganovitš pelkäsi henkensä puolesta ja anoi Hruštšovilta armoa. Hänet lähetettiin Solikamskiin johtamaan kaliumkarbonaattitehdasta. Šepilov lähetettiin Kirgisiaan johtamaan talousinstituuttia. Noloa.
ellauri249.html on line 313: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.
ellauri249.html on line 315: Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.
ellauri249.html on line 317: 1957 hän määräsi armeijaa supistettavaksi kahdella miljoonalla miehellä. Tammikuussa 1958 tehtiin vielä uusi 300 000 miehen vähennys ja vielä vuonna 1960 uusi 1 200 000 miehen vähennys. Hätiköiden tehdyn päätöksen seurauksena ei siviilielämään siirtyvien upseerien työllistymisen eteen tehty mitään. Moni joutui kadulle ja katkeroitui. Hruštšov perusteli armeijan pienentämistä sillä, että liian suuri armeija ja asevarustelu syövät maan resursseja ja heikentävät elintasoa. Sotilaspiirien mielestä maan päämies oli tietämätön ja lyhytnäköinen ja paljasti maan heikkouden sen vihollisille. Kun talouden päätösvaltaa siirrettiin yrityksiin, sai Hruštšov vastustajikseen alueellisen tason puoluesihteerit, sillä uudistus kavensi heidän valtaansa.
ellauri249.html on line 319: Vappua vuonna 1960 voi pitää ensimmäisenä merkkinä siitä, että Hruštšovin ote vallasta alkoi herpaantua. Tuolloin yhdysvaltalainen vakoilulentokone U2 jäi kiinni Neuvostoliiton ilmatilan loukkaamisesta. Neuvostoliiton ilmatorjuntaohjukset eivät saaneet ammuttua konetta alas, vaan sen teki aivan viime tingassa lentokoneesta ammuttu ohjus. Hruštšov osoittautui tilanteessa neuvottomaksi. Voisiko hänen ystävänään pitämänsä Eisenhower olla vakoilulennon takana? Ovatko amerikkalaiset sittenkin vain pahoja? Kyllä ne olivat.
ellauri249.html on line 321: Vakoilulentoskandaalin jälkeen Hruštšov oli aluksi lamaantunut. Sitten seurasi valtava toimintapuuska, josta Hruštšovin poika totesi myöhemmin, että aivan kuin isässä olisi pato murtunut. Indonesiassa hän tutustui paikalliseen erikoisuuteen, durian-hedelmään, joka leikattuna löyhkää kammottavalta. Hän päätti lähettää niitä laatikollisen kaikille halveksimilleen Neuvostoliiton puhemiehistön jäsenille. Turismin ohella hän tapasi Indonesiassa Eisenhowerin salaisesti ja antoi tällekin lastikollisen.
ellauri249.html on line 324: Kesäkuussa 1960 Hruštšov päätti osallistua syksyllä järjestettävään Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen. Hän halusi käsitellä typeriä suosikkiaiheitaan kuten siirtomaavallan purkamista ja aseriisuntaa.
ellauri249.html on line 328: Yleiskokouksessa Hruštšov menetti malttinsa ja sai aikaan kuuluisan kenkäepisodin. Hermostumisen aiheen antoi filippiiniläinen edustaja Lorenzo Sumulong, joka kysyi Hruštšovilta miten tämä voi protestoida länsimaista kapitalistista imperialismia vastaan, kun Neuvostoliitto samaan aikaan piti Itä-Euroopan valtioita hallussaan. Hruštšov raivostui ja haukkui kokousedustajan ”imperialistien kätyriksi ja syljennuolijaksi”, sekä otti kengän jalastaan aikoen lyödä sen pöytään. Tapauksesta ei ilmeisesti ole olemassa alkuperäistä valokuvaa, vain jälkeenpäin tehtyjä manipulaatioita. Kuuban kriisin selostuxesta on melkein unohtunut pois USAn ohjuxet Turkissa. Hizi kyllä Wikipediakin on tiukasti lännen nuorassa.
ellauri249.html on line 330: Kansa ei enää välttämättä uskonut maan johdon vakuutteluja elämän laadun paranemisesta. Vuonna 1962 tapahtui joukko mellakoita, jotka saivat alkunsa eräistä hinnankorotuksista. 1. kesäkuuta vuonna 1962 nostettiin liha- ja siipikarjatuotteiden hintoja 35 % ja voin ja maidon hintoja 25 %. Näinkään suurten korotusten jälkeen hinnat eivät vastanneet tuotantokustannuksia. Lisäksi nostettiin tehtaiden ja kaivosten tuotantonormeja, mikä merkitsi työläisten elintason laskua. Pettyneet työläiset kaipasivat takaisin Stalinia, jonka aikana hintoja oli usein alennettu. Heti uusien hintojen tiedottamisen jälkeen lakkoja puhkesi Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa ja Tšeljabinskissa. Novotšerkasskin kaupungissa sadat työläiset kokoontuivat torille huutamaan palkankorotusten puolesta ja heittelivät puhumaan tullutta puoluejohtajaa kivillä ja pulloilla. Hruštšovin muotokuvia tuhottiin. Paikalle tulleet miliisit pahoinpideltiin ja paikalle haettiin armeijan yksiköitä. Armeija avasi tulen ja 23 henkilöä kuoli. Uhrit haudattiin salaiseen paikkaan. Lakkoilijoita vangittiin ja seitsemän tuomittiin kuolemaan. Hruštšov syytti tapahtuneesta kaikkia muita paitsi itseään. Vähän sitä kyllä hävetti jälkeenpäin.
ellauri249.html on line 332: Hruštšov ei lakannut kuitenkaan pohtimasta uudistuksia. Hän ryhtyi hahmottelemaan Neuvostoliitolle uutta perustuslakia ja talousreformeja, jotka muistuttivat paljon Mihail Gorbatšovin perestroikaa ja glasnostia. Moskovassa hän koki entistä enemmän vastustusta ja kierteli sen vuoksi paljon maakuntia, missä hänellä oli yhä kannatusta. Liberaalin älymystön hän oli suututtanut ja nämä toivoivat hänen väistymistään. Hän teki mielellään valtiovierailuja, vaikka ne eivät tuottaneet juuri mitään poliittisia tuloksia. Maatalouden huono tilanne jaksoi huolettaa Hruštšovia ja pojalleen hän pohti ääneen, josko vika ei olekaan työntekijöissä vaan järjestelmässä. Olisiko kapitalismi sittenkin parempi? Miten rikas olisin nyt oligarkkina? Väsynyt Hruštšov alkoi puhua aikeistaan jäädä eläkkeelle ja antaa virkansa nuoremmalle, mutta selkääntaputtelijat toppuuttelivat häntä.
ellauri249.html on line 334: Syrjäytyskokouxessa Brežnev väitti että Hruštšov oli ”toiminut vastoin Leninin opetuksia”, hän oli ”kylvänyt epäjärjestyksen siemenen” ja ”tehnyt päätöksiä lounaalla”. Muiden keskuskomitean jäsenten syytöksissä esiintyi syytöksiä ”pidäkkeettömästä käytöksestä”, ”kultin luomisesta” ja ”maailman kohtalolla leikkimisestä Kuubassa”. Ammattiliittojen johtaja moitti, että ei ollut saanut audienssia neljään vuoteen.
ellauri249.html on line 336: Tämän jälkeen Hruštšovin annettiin pitää puolustuspuhe. Hän totesi, että on tehnyt työnsä puolueen ja kansan hyväksi eikä asetu vastustamaan siirtämistään eläkkeelle. Työ Stalinin henkilökultin purkamisen parissa on ollut mittavaa ja kiitos kaikesta kuuluu salissa oleville työtovereille. Kesken puheen kuului useita jyrkän linjan stalinistien heittämiä välihuutoja. Loppukeskustelua asiasta ei sallittu ja keskuskomitean ukrainalaisia jäseniä estettiin tulemasta kokoussaliin. Brežnev nimitettiin kokouksen lopuksi uudeksi pääsihteeriksi ja Aleksei Kosygin pääministeriksi. Hruštšov pantiin eläkkeelle korkean iän ja heikon terveyden vuoksi. Hänelle myönnettiin kämänen 500 ruplan suuruinen eläke, hän sai pitää kaupunkiasuntonsa ja huvilansa. Lisäksi annettiin auto. Asunto ja huvila tosin riistettiin häneltä pois. Hruštšoville annettiin uudet palvelijat, jotka tosin olivat enemmän vartijoita kuin palvelijoita.
ellauri249.html on line 338: Hruštšovin eläkepäivät kuluivat suurimmalta osin huomiota herättämättä. Hän asui vaimonsa Ninan kanssa heille myönnetyssä hieman syrjäisellä seudulla Petrovo-Dalnejessa sijainneessa datšassa. Aluksi muut kuin perheenjäsenet eivät uskaltaneet käydä tapaamassa häntä. Kansalaiset lähettivät hänelle kuitenkin valtavasti kirjepostia, jonka lukemiseen ja vastaamiseen meni paljon aikaa. Hruštšovilla oli ollut nuorena Donetskissa kamera ja nyt hän elvytti valokuvausharrastuksensa kunnes kyllästyi siihen ja lopetti. Hän yritti myös innostua onkimisesta mutta sekään ei jaksanut kauan kiinnostaa. Masentunut Hruštšov valitteli tekemisen ja seuran puutetta ja ainakin kerran hän väläytteli itsemurhan mahdollisuutta. Pelästynyt Nina pyysi paikalle lääkärin, joka sai Hruštšovin luopumaan aikeestaan.
ellauri249.html on line 340: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri249.html on line 342: Nikitan muistelmien kuljetuxeen länteen tarvittiin erään alamaailman liepeillä liikkuneen henkilön palveluksia ja uskomattominta on, että hanketta edisti myös KGB:n pääjohtaja Juri Andropov. Teos ilmestyi nopealla aikataululla Yhdysvalloissa vuonna 1971. Viimeisinä vuosinaan eläkkeellä ollut neuvostojohtaja puhui kuin toisinajattelija.
ellauri249.html on line 344: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri249.html on line 347: Hruštšovin vuoden 1956 puoluekokouksessa pitämää puhetta seurasi niin sanottu suojasää. Kulttuuripolitiikkaa on luonnehdittu: ”kaksi askelta taaxepäin ja yksi eteenpäin.” Aleksandr Solženitsynin Ivan Denisovitšin päivä sai julkaisuluvan ja Dostojevski tuli jälleen sallituksi. Ivan Denisovitšin päivää seurasi vyöry samankaltaisia leirikuvauksia, jotka kuitenkin jätettiin julkaisematta. Doston
ellauri249.html on line 350: Kesällä 1955 Bulganin ja Hruštšov tapasivat Yhdysvaltain presidentin Dwight D. Eisenhowerin Genevessä liennytyksen hengessä. Liittoutuneet olivat vain pari kuukautta aikaisemmin päättäneet Itävallan miehityksen. Vuonna 1955 Neuvostoliitto sopi myös välinsä Josip Broz Titon Jugoslavian kanssa. Neuvostoliitto esitti ulkomaalaisista sotilastukikohdista luopumista ja luopui hyvän tahdon eleenä Porkkalasta Suomessa. Syksyllä 1958 Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kuitenkin häiritsi Hruštšovin yöpakkasiksi nimeämä kriisi, jossa Neuvostoliitto ei antanut hyväksyntäänsä Honka-liitolle.
ellauri249.html on line 354: Elämänsä loppupuolella Hruštšov sanoi murehtineensa elämässään eniten sitä, että sai niin huonon koulutuksen, vain neljä vuotta kirkon ylläpitämää koulua ja joitain korkeampia ammatillisia kursseja. Kulttuuriväki ja älymystö oli kannattanut hänen politiikkaansa, mutta murheekseen Hruštšov totesi karjuneensa heille ja loukanneensa heitä mikä sai heidät yllättäen kääntymään häntä vastaan. Hän kertoi myös anekdootteja tapaamisistaan koulutettujen ihmisten kanssa ja miten ne olivat päättyneet väärinymmärryksiin. Niinkuin se "me hautaamme teidät".
ellauri249.html on line 356: Berliinin asemaa hän kuvaili: ”Berliini on ruoto Euroopan kurkussa” ja ”Berliini on lännen kivekset: jos niistä puristaa, saa lännen kirkumaan”. YK:ssa hän uhosi, että ”Neuvostoliiton asetehtaat sylkevät mannertenvälisiä ohjuksia kuin makkarakoneet nakkeja”.
ellauri249.html on line 357: Yhdysvaltain ensimmäisessä vientinäyttelyssä Moskovan Sokolnikissa 1959 Hruštšov kehuskeli Richard Nixonille, että Neuvostoliitto saavuttaa ja ohittaa Yhdysvallat. Viestin perillemenoa hän ryyditti lopettamalla: ”näytämme teille närhen munat!” "Покажем мы вам кузькину мать!" Niin näytti. Ylen surulliselta näytti.
ellauri249.html on line 361: In 1961, revolutionary philosopher Frantz Fanon commented: "And when Mr. Khrushchev brandishes his shoe at the United Nations and hammers the table with it, no colonized individual, no representative of the underdeveloped countries laughs. For what Mr. Khrushchev is showing the colonized countries who are watching is that he, the missile-wielding muzhik, is treating these wretched capitalists the way they deserve."
ellauri249.html on line 367: Juvenalixen satiirit 100-luvulla syntyi aika nykyistä vastaavassa tilanteessa toistasataaluvulla AD missä Rooma oli äkkiä aivan väärällään hoono latina murtavia kaikenvärisiä matuja. Persuroomalaiset pitivät tätä hyvin hyvin pahana. Esim Juvenalixella on sikermässä 14 aika kylmäävää antisemitismiä hyvinkin tutunomaisilla klicheillä. Eriseuraisia tuppikulleja ja vitun rahanahneita.
ellauri249.html on line 369: Quidam sortiti metuentem sabbata patrem

ellauri249.html on line 370: nil praeter nubes et caeli numen adorant,

ellauri249.html on line 372: qua pater abstinuit, mox et praeputia ponunt;

ellauri249.html on line 374: Iudaicum ediscunt et seruant ac metuunt ius,

ellauri249.html on line 379: et partem uitae non attigit ullam.

ellauri249.html on line 380: Sponte tamen iuuenes imitantur cetera, solam

ellauri249.html on line 382: fallit enim uitium specie uirtutis et umbra,

ellauri249.html on line 383: 110 cum sit triste habitu uultuque et ueste seuerum,

ellauri249.html on line 384: nec dubie tamquam frugi laudetur auarus,

ellauri249.html on line 385: tamquam parcus homo et rerum tutela suarum

ellauri249.html on line 386: certa magis quam si fortunas seruet easdem

ellauri249.html on line 389: William D. Rubenstein, a respected author and historian, outlines the presence of antisemitism in the English-speaking world in one of his essays with the same title. In the essay, he explains that there are relatively low levels of antisemitism in the English-speaking world, particularly in Britain and the United States, because of the values associated with Protestantism, the rise of capitalism, and the establishment of constitutional governments that protect civil liberties. Rubenstein does not argue that the treatment of Jews was ideal in these countries, rather he argues that there has been less overt antisemitism in the English-speaking world due to political, ideological, and social structures. Essentially, English-speaking nations experienced lower levels of antisemitism because their liberal and market friendly frameworks limited the organized, violent expression of antisemitism. In his essay, Rubinstein tries to contextualize the reduction of the Jewish population that led to a period of reduced antisemitism: "All Jews were expelled from England in 1290, the first time Jews had been expelled en masse from a European country".
ellauri249.html on line 393: Protestantismi, kapitalismi ja semitismi ovat luontevia petikavereita, syistä jotka mainittiin jo Juvenalixen satiirissa.
ellauri249.html on line 401: Laahuxen tilaa helpotetaan ja lisätään sen ostohaluja lavastamalla huono osa hyväxi. Köyhyys ja kurjuus täällä murheen laaxossa on osoitus paremmuudesta kiven takana. Viimeiset tulevat esoixi. Ikean halvat ja huterat muovi ja lastulevy paskat onkin jotain hienoa. McDonaldsin hampparikokkien rievuista tehdään muotivaatteita. On oikeastaan tyylikästä asua yhden hengen konteissa.
ellauri249.html on line 402: Mitä helvettiä? Kuka voi tollaseen kusetuxeen langeta? Aika monet, siitä innosta päätellen millä valtameediat näitä tarjoilevat.
ellauri249.html on line 408: Tauno Körilään suuren kaskukirjan sota- ja armeijaosasto on täynnä tyypillistä isänmaallista potaskaa. Tärkein kaskunaihe näyttää olevan se kun joku rivimokkeri saa hetken veljeillä sotapäälliköiden kanssa. Tästä olis tohtori Johnson mielissään.
ellauri249.html on line 410: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
ellauri249.html on line 412: "Valkoinen kenraali" meni aina valkoisella hepalla. Joku kysyi siltä paljonkos tollanen kalkkilaiva maxaisi. Bloody nosti hepan häntää ja sanoi: "en tiedä mutta voittehan käydä kapyysissä kysymässä kapulta." Ei ihme että sotamiehet seurasivat kaveria mihin luotituiskuun hyvänsä! Vaikka persauxillaan alas mäkeä! Taskut täynnä yrjönristejä, menkääs pojat hakemaan!
ellauri249.html on line 430: Ja kussa hän kulki, siell’ ihmiset sulki
ellauri249.html on line 431: ovet, karjakin säikähti, karkasi koirat,
ellauri249.html on line 433: sotatorvet ja rummut ja torrakot soivat,
ellauri249.html on line 437: ja vankeus ja mieletön kaunaisuus.
ellauri249.html on line 441: maan tään hän on kompa ja vieterijousi,
ellauri249.html on line 443: pian täyttyvät veikkojen sinkkiset arkut,
ellauri249.html on line 445: on vuossadat paikkaava reikäset farkut,
ellauri249.html on line 452: Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.
ellauri249.html on line 454: Mannerheim oli tosiaan jatkosodan lopussa vanha väsynyt mies eikä hän ollut mikään etevä sotastrategi. Häneltä puuttui korkeatasoinen sotataidon koulutus mutta hänellä oli muuten laaja-alainen näkemys asioista ja hän oli melkoinen auktoriteetti, sopi hyvin keulakuvaksi. Hän vain tarvitsi ympärilleen taitavia upseereja, joita myös löytyi päämajasta.
ellauri249.html on line 456: Monissa lähteissä on maininta siitä että Mannerheim oli joskus päättämätön ja horjui päätöksissä. Tämä voi johtua iästä ja sairauksista. Tämä tulee ilmi hyvin Felix Forsmanin leikkaamattomasta TK-filmistä, joka esitettiin muutama vuosi takaperin YLE:llä. Mannerheim on siinä Saksassa Hitlerin vieraana vastavierailulla Hitlerin vierailulle Mannerheimin 75-vuotispäiville. Filmissä Mannerheim ei pääse edes suoraan kävelemällä rappuja alas vaan hänen piti tulla sivuttain rappu kerrallaan. Hahaa LOL! Olipa päättämätöntä!
ellauri249.html on line 460: Varmasti nämä vaivat vain pahenivat iän karttuessa. Olis mielenkiintoista tietää minkälainen mielialalääkitys Mannerheimillä oli jatkosodan lopussa, kuin hänen mielialansa vaihteli ja hän oli yhä päättämättömämpi, jahkaili asioiden kanssa mutta kun päätös oli tehty hän piti siitä jääräpäisesti kiinni.
ellauri249.html on line 462: Joitakin komentajia olis voinut vaihtaa esim. Taavetti Laatikainen mutta hän oli mukava mies, josta marski piti.
ellauri249.html on line 467: Nytkun olen lukenut lähes kaikki Tauno Körilään vaivalla kymmenien vuosien aikana keräämät kaskut, on käynyt selväxi mistä valtaosassa nk. kaskuista on kysymys: ne ovat tyypin "suutari pysyköön lestissään" säädyttömyyxiä. Joku tai useammat kaskun henkilöistä eivät pysy säädyssään, vaan koittavat päästä tasoihin tai jopa keulia. Sitten ne kaskussa asetetaan sievästi takaisin oikeaan pilttuuseen jollain leukavalla laukaisulla.
ellauri249.html on line 469: Anglosaxittu Wikipedia korvaa alkuperäisen säätytietoisuuden paremmin neoliberaaliin maailmankuvaan sopivalla meritokratialla, missä joka alan "asiantuntijat" ym jokapaikan dosentit asettuvat säätyläisten paikalle. Valtameediatkin voivat esittää vaikka mitä mieleisiään kantoja kun ne panevat niiden eteen "Asiantuntijat arvioivat". Vaikka tollasia ex-perttejä voi ostaa dollarilla tusinan. Jokainen virkaheitto upseeri on äkkiä sota-asioiden tuntija.
ellauri249.html on line 473: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again.
ellauri249.html on line 475: The saying remains popular in several languages, as in the English "A cobbler should stick to his last", the Dutch Schoenmaker, blijf bij je leest, the Danish Skomager, bliv ved din læst, the German Schuster, bleib bei deinen Leisten, and the Polish Pilnuj, szewcze, kopyta. Other languages use slightly changed forms: the Spanish Zapatero, a tus zapatos ('Shoemaker, [tend] to your shoes'), and the Russian Суди, дружок, не свыше сапога ('Judge not, pal, above the boot'), after Alexander Pushkin's poetic retelling of the legend.
ellauri249.html on line 481: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.
ellauri249.html on line 485: Of course, with the war in Ukraine, I can’t buy it anymore and I’ve had to replace it with Absolut, which is, I’m sorry to say, inferior in taste. (Finlandia’s not available where I live, it’s inferior, too.) That’s why I hope that Putin will retreat from Ukraine as soon as possible so that we can get back to business as usual.
ellauri249.html on line 491: href="xxx/ellauri250.html">eteenpäin
ellauri254.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri254.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri254.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri254.html on line 34: eteenpäin
ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
ellauri254.html on line 53: Neuvostoliiton kirjailijaliittoa muodostettaessa Fedin valittiin sen hallituksen jäseneksi. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi sen ensimmäisenä sihteerinä ja vuodesta 1971 puheenjohtajana. Fedin oli myös Venäjän kirjailijaliiton hallituksen ja Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen sekä Venäjän SFNT:n ja Neuvostoliiton korkeimpien neuvostojen kansanedustaja. Kirjallisuusvaikuttajana hänet muistetaan Aleksandr Solženitsynin Syöpäosaston julkaisun kieltämisestä vuonna 1968. Kirjailija palkittiin muun muassa neljällä Leninin, kahdella työn punaisen lipun sekä lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä. Vuonna 1967 hän sai sosialistisen työn sankarin arvonimen. Ei siis mikään turha influensseri.
ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee.
ellauri254.html on line 60: ETA Hoffmanista on mulla jo nippu linkkejä. German storywriter E.T.A. Hoffmann appears to have suffered and died from tabes dorsalis. Eli kuppaan kuoli tämä kaveri. Se väsäsi sen Nussknackerin, joulukuusen koristeen jonka sain Berliinistä Shanshanilta, johon "siitä vaan sano" Zhaikovski teki musiikin. Varsin mitätön Gerard de Nerval (salanimi) esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Nobel-Olga Tokarczukin Izidorkin kaipasi aakkosten alkupäästä Hoffmannia.
ellauri254.html on line 63: Die Serapionsbrüder ist eine 1819 bis 1821 veröffentlichte Sammlung von Erzählungen und Aufsätzen von E.T.A. Hoffmann. Hoffmann stellte die vier Bände zu großen Teilen aus bereits vorher veröffentlichtem Material zusammen, fügte aber einige neue Erzählungen sowie eine Rahmenhandlung hinzu, in der einige literarisch gebildete Freunde über Probleme der Kunst diskutieren und als fiktive Autoren der Erzählungen auftreten. Vorbild für diesen Freundeskreis waren die Treffen der Serapionsbrüder, eines literarischen Kreises um Hoffmann, dem neben weiteren Schriftstellern auch Adelbert von Chamisso und Friedrich de la Motte Fouqué angehörten. Der Name leitete sich ursprünglich vom Heiligen Serapion her, an dessen Gedenktag – dem 14. November – der Freundeskreis sich zum ersten Mal nach längerer Trennung im Jahr 1818 wieder zusammenfand. Wichtiger als dieser äußere Anlass wird aber das sogenannte serapiontische Prinzip, dem sich die Mitglieder des Kreises verpflichtet fühlen.
ellauri254.html on line 64: Über die tatsächlichen Vorbilder für den Freundeskreis, der die Rahmengespräche der „Serapionsbrüder“ bestreitet, schreibt Hitzig:
ellauri254.html on line 66: „Die Grundpfeiler dieses Vereins bildeten nächst Hoffmann, Contessa, Koreff (ein ausgezeichneter Arsch*) und Hitzig. Ein vortrefflicher ineinandergreifendes Quatuor mochte nicht leicht zu finden sein. Koreff war der einzige Mensch, dem Hoffmann geduldig zuhörte, weil er ihn in der Unterhaltung an sprudelndem lebendigem Witze oft und an Kenntnissen immer überbot, auch dabei gutmütig genug war, ihn reden zu lassen, so oft er wollte; Contessa, selbst wenig redend, horchte auf alles, was die Freunde an Witz ausgehen ließen, mit dem beredtesten Beifallslächeln, das ihm unaufhörlich um die Mundwinkel spielte, von Zeit zu Zeit ein kleines, aber entscheidendes Wörtchen zugebend, und Hitzig, der mit Contessa das Publikum bildete und alle drei übrigen länger und besser als sie sich untereinander kannte, verstand darum die Kunst, Lücken im Gespräch auszufüllen, und wo es matt wurde, es wieder anzuregen, sich willig jedes Anspruchs auf Solopartien begebend.“ Hoffman oli takuulla sehr narzissistisch.
ellauri254.html on line 67: In den Rahmengesprächen der „Serapionsbrüder“ treten insgesamt sechs Figuren auf. Ihre Identifikation mit den historischen Teilnehmern des Serapions-Kreises ist zum einen Teil spekulativ, zum anderen Teil hat Hoffmann die realen Figuren nur als Anregung für die literarische Charakterisierung genommen.
ellauri254.html on line 83: Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.
ellauri254.html on line 85: Pyhä Serapion eli 300-luvulla. Hän tunsi hyvin maallisen kirjallisuuden ja tuli tunnetuksi puhumisen taidosta. Jo hyvin nuorena hän toimi jonkin aikaa kuuluisan Aleksandrian katekeettisen koulun johtajana. Serapion kuitenkin kaipasi mahdollisuutta käyttää enemmän vapaa-aikaa rukoukseen ja katumusharjoituksiin, joten hän jätti arvostetun asemansa ja meni erämaahan.
ellauri254.html on line 86: Erämaassa hän kohtasi pyhän Antonios Suuren (17.1., sen joka näki unia nakuista naisista: kz albumeja 41 ja 43) Serapionista tuli tämän kilvoittelijoiden suuren esikuvan läheinen oppilas. Ne lainasivat toisilleen jouhipaitoja. Hän tutustui myös pyhään Athanasios Suureen (18.1.). Athanasios kirjoittaa teoksessaan Antonios Suuren elämä, että Serapionin vieraillessa Antonioksen luona tämä kertoi usein asioista, jotka tapahtuivat kaukana sieltä missä he olivat. Kun pyhä Antonios siirtyi taivaallisille asuinsijoille, hän jätti Serapionille toisen jouhipaitansa ja viittansa.
ellauri254.html on line 88: Jumala kuitenkin keskeytti Serapionin hiljaiselon ja siirsi hänet toiseen tehtävään. Hänet vihittiin Thmuisin piispaksi Niilin suistoon, lähelle Diospolista. Pyhä Serapion toimi innokkaasti oikeaoppisuuden palvelijana. Hän oli Aleksandrian arkkipiispan pyhän Athanasioksen läheinen työtoveri. Näin Thmuisin ja Aleksandrian piispat vastustivat areiolaisuuden harhaoppia yhdessä. Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samoista geeneistä kuin Isä. Thmuisissa marttyroi myös piispa Phileas, josta Phileas Fogg saa kiittää nimeään.
ellauri254.html on line 90: Vuonna 339 pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille Roomasta, jossa hän oli maanpaossa, antaen Serapionille kirkollisten säädösten noudattamista koskevia neuvoja. Vuonna 353 Athanasios lähetti Serapionin areiolaisen keisari Konstantioksen ja paavi Liberiuksen luo. Tuolla matkalla Serapion toimi piispoista ja papeista koostuvan delegaation johtajana. Keisari ei taipunut vaan päinvastoin määräsi Serapionin karkotukseen areiolaisuuden vastustamisen takia.
ellauri254.html on line 92: Kun makedonialaisuuden harhaoppi, joka kielsi Pyhän Hengen täyden jumaluuden, alkoi levitä, pyhä Serapion kirjoitti asiasta Athanasiokselle vuoden 359 tienoilla. Tuohon aikaan Athanasios oli pakolaisena erämaassa. Saadessaan kuulla tästä väärästä opetuksesta pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille neljä kirjettä, joissa hän vastusti tätä harhaoppia. Pyhän Serapionin kehotuksesta Athanasios laati myös muita kirjoituksia, joissa hän vastusti erityisesti areiolaisuuden harhaoppia.
ellauri254.html on line 95: Athanasios Suuri ja Serapion olivat ortodoksisen uskon kirkkaimmat valot tuon ajan Egyptissä. Athanasios arvosti pyhää Serapionia erittäin paljon. Hän jopa pyysi tätä korjaamaan tai lisäämään hänen kirjoituksiinsa asioita, jos Serapion ajatteli, että niissä oli jotain virheitä tai puutteita. Serapion varoi tarkasti tekemästä sitä virhettä.
ellauri254.html on line 97: Pyhän Athanasioksen tavoin myös pyhä Serapion tunnetaan erityisesti kirjallisista töistään. Häneltä on säilynyt useita kirjoituksia. Näistä merkittävin on liturgisten rukousten kokoelma Eukhologion, joka löydettiin ja julkaistiin 1890-luvulla. Se on merkittävimpiä alkukirkon liturgisia tekstejä. Serapionilta on myös säilynyt teos manikealaisuutta vastaan. Manikealaiset opettivat, että vain sielu on Jumalan luoma mutta ruumis oli lähtöisin pahasta tai suorastaan Paholaisesta. Pyhä Serapion kuitenkin osoitti teoksessaan, että ihmisruumista voidaan käyttää sekä hyvän että pahan välineenä sydämen asenteesta riippuen. Niin sielu kuin ruumiskin ovat siis yhtä lailla Jumalan tekosia. Iloisena Jahve rullasi Aatamille vällykäärmettä hyräillen: This is a cinch.
ellauri254.html on line 99: Pyhä Serapion kirjoitti myös useita kirjeitä sekä teoksen, joka koski psalmeja. Psalmiteos ei kuitenkaan ole säilynyt. Opetuksissaan Serapion korosti, että ihmisen sisin puhdistetaan hengellisellä tiedolla, sielulliset himot puhdistetaan anteliaisuudella ja epäterveet kalut pidättyväisyydellä ja katumuksella.
ellauri254.html on line 100: Pyhä Serapion nukkui kuolonuneen maanpakolaisuudessa vuoden 360 tienoilla. Monet kirkon suurista pyhistä arvostivat häntä. Pyhän Athanasioksen lisäksi häntä kunnioitti esimerkiksi pyhä Hieronymus (15.6.), joka kutsui Serapionia Tunnustajaksi, koska tämä oli joutunut pakenemaan oikean opin tunnustamisen vuoksi. Roomalaiskatolisessa perinteessä Serapion tunnetaan oppineisuutensa ansiosta myös nimellä Serapion Skolastikko.
ellauri254.html on line 105: Venäläiset Serapion-veljet eli Sanchotin liha ja leikkele (ven. Серапио́новы бра́тья, Serapionovy bratja) oli nuorten venäläisten kirjailijoiden yhteenliittymä 1920-luvulla Pietarissa ja Leningradissa.
ellauri254.html on line 107: Saksalaisen romantikon E. T. A. Hoffmannin teoksen mukaan nimetty ryhmä sai alkunsa Vsemirnaja literatura -kustantamon ja Pietarin Taiteiden talon yhteyteen vuonna 1919 perustetusta kääntäjäkurssista ja kirjallisuusstudiosta. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vuoden 1921 alussa. Serapion-veljiin kuuluivat Lev Lunts, Nikolai Nikitin, Mihail Slonimski, Ilja Gruzdev, Konstantin Fedin, Vsevolod Ivanov, Mihail Zoštšenko, Veniamin Kaverin, Jelizaveta Polonskaja ja Nikolai Tihonov sekä joukko ”ulkojäseniä”. Toimintaa ohjasivat muun muassa Maksim Gorki ja Viktor Šklovski.
ellauri254.html on line 108: Tyylillisesti Serapion-veljet edustivat niin sanottua ornamentaaliproosaa. He julistivat tavoitteekseen uusien kirjallisten ilmaisukeinojen löytämisen, mutta käytännössä he olivat lähinnä ystäväpiiri, jonka jäsenten tuotanto kehittyi eri suuntiin. Heitä yhdisti ajatus luomistyön vapaudesta sekä pyrkimys pysyttäytyä päivänpolitiikan ulkopuolella. Ryhmä julkaisi vain yhden yhteisen kokoelmateoksen Serapionovy bratja vuonna 1922. Ryhmän johtajana pyrki toimimaan ohjelma-artikkelillaan Potšemu my Serapionovy bratja (”Miksi olemme Serapion-veljiä”) esiintynyt Lev Lunts. Lunzilla ei ole edes Uiki sivua.
ellauri254.html on line 110: Neuvostoviranomaisten taholta Serapion-veljet nähtiin kaunosieluisina myötäilijöinä, joiden toimintaa pyrittiin aluksi sietämään. 1920-luvun puolivälin jälkeen ryhmä alkoi herättää yhä voimakkaampaa arvostelua. Ryhmän kokoontumiset jatkuivat vuoteen 1929 saakka. Myöhemmin muun muassa Zoštšenko, Slonimski ja Tihonov joutuivat kärsimään sen jäsenyydestä. Veniaminin Kaveri teki Serapion-veljien perintöä uudelleen tunnetuksi 1960-luvulta lähtien.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.
ellauri254.html on line 128: Vsevolod Ivanov syntyi opettajan perheeseen, kävi alkeiskoulun ja lähti varhain maailmalle kierrellen pitkin Siperiaa, Uralia ja Kazakstania ja kokeillen eri ammatteja. Hänen ensimmäiset teoksensa ilmestyivät vuonna 1915. Vuonna 1921 Ivanov asettui Pietariin, jossa hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Vuosina 1921–1923 hän julkaisi joukon Venäjän kansalaissotaa kuvaavia ”partisaanikertomuksia”. Niistä tunnetuin on seikkailukirja Panssarijuna 14–69 (Bronepojezd 14–69, 1922), jonka kirjailija muokkasi näytelmäksi vuonna 1927.
ellauri254.html on line 130: 1920-luvulla Ivanov kirjoitti aiheiltaan ja kieleltään erikoista ”ornamentaalista” proosaa, joka herätti voimakasta arvostelua proletaarikirjailijoiden taholta. 1930-luvun alussa hän ymmärsi siirtyä sosialistisen realismin mukaisiin teemoihin. Vuosina 1934–1935 kirjailija julkaisi omaelämäkerrallisen romaanin Pohoždenija fakira (”Fakiirin seikkailut”) ja vuonna 1939 kansalaissotaa virallisen idologian valossa käsittelevän romaanin Parhomenko. Toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti tyyliltään pateettisen romaanin Pri vzjatii Berlina (”Berliiniä vallatessa”, 1946). Myöhemmin Ivanov julkaisi lähinnä muistelmia ja muokkasi uudelleen aikaisempia teoksiaan. Monet niistä ilmestyivät vasta kirjailijan kuoltua.
ellauri254.html on line 132: Kuten tiedätte, Vsevolod Ivanov tapasi yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa Stalinin, Voroshilovin, Kaganovichin, Molotovin ja Postyshevin Gorkin asunnossa 26. lokakuuta 1932. Kokouksessa - viinin ja välipalojen kanssa - keskusteltiin kirjailijaliiton perustamisesta, Stalin selitti puolueen politiikkaa kirjallisuutta kohtaan, lupasi kaiken mahdollisen tuen. Vuonna 1934 perustettiin Neuvostoliiton kirjailijoiden liitto, sen ensimmäinen kongressi pidettiin. Yksi liiton hallituksen sihteereistä oli Vs. Ivanov. Hänet valittiin kirjallisuusrahaston hallituksen puheenjohtajaksi.
ellauri254.html on line 134: Sergei Yesenin sanoi hänestä: "... on hyviä fiktiokirjailijoita... suuria taiteilijoita, jotka maalaavat sydämellä... No, Ivanov on ainakin vilpitön kaveri. Riippumatta siitä, kuinka paljon hänen elämäänsä julkistettiin, riippumatta siitä, kuinka sitä mätkittiin, hän oli aina ja pysyi todellisena artistina. Hän on harvinainen ihminen, joka ymmärtää ja rakastaa sanataidetta."
ellauri254.html on line 136:

et-postage-stamp-1965.jpg" height="200px" />
ellauri254.html on line 138:

Ivanovin panssarijuna postimerkissä ja Kaverin lätty potretissa

ellauri254.html on line 140: Veniamin Aleksandrovitš Kaverin (ven. Вениами́н Алекса́ндрович Каве́рин, oikea sukunimi Zilber, Зи́льбер; 19. huhtikuuta (J: 6. huhtikuuta) 1902 Pihkova – 2. toukokuuta 1989 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija. Veniamin Kaverin syntyi sotilasmuusikon perheeseen. Hän opiskeli Pihkovan kymnaasissa, suoritti keskikoulun loppuun Moskovassa ja pääsi vuonna 1919 Moskovan yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan. Vuonna 1920 Kaverin muutti Pietariin, jossa hän jatkoi opintojaan Pietarin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa sekä Itämaisten kielten instituutin arabian kielen osastossa.
ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
ellauri254.html on line 144: M. Zoštšenkon kertomuksen Punaiset ja valkoiset johdosta Gorki marisi: En nãe punaisia enkä valkoisia, on vaan kuvattu tavallisia jokapäiväisiä ihmisiä miltei valokuvauksellisen tarkasti. Kertomuksesta puuttuu pulma, ei tunnu, että yritettäisiin kuvattavan kautta katsahtaa valkoisen puolen pahoihin alkujuuriin (1921).
ellauri254.html on line 152: Uuden kirjallisuuden todellisia betoniraudoittajia ovat Furmanov ja Fadejev, A. Tolstoi ja M. Solohov, Serafimovitš ja Malyškin, Novikov-Priboi ja Seifullina. Fedinin Konsta muistuttaa, että Fadejev oli 1920-luvulla ensimmäisten joukossa ottamassa tehtäväkseen myönteisen neuvostoihmistyypin luomisen, minkä tärkeys oli koko kirjallisuuden kannalta perustavaa laatua, ja täytti tuon tehtävän teoksessaan Yhdeksäntoista (Razgrom). Vain muutamat vanhemmat prosaistitoverit, Furmanov, Serafimovitš, Gladkov, uskaltautuivat ennen häntä tai miltei samaan aikaan hänen kanssaan sellaiseen uudistukseen. Fedin sanoo Tšapajevia romaaniksi, joka asetti kerronnassa kärkitilalle uuden henkilötyypin taiteellisen kuvauksen. Fedin puhuu ylpeyden tuntein siitä, että uusi ihminen on V. Ivanovin, N Tihonovin, I. Sokolov-Mikitovin teoksissa huomion keskipisteenä. Hän arvostaa korkealle M. Prišvinin, I. Erenburgin ja V. Šiškovin teokset ja muistelee hyvällä A. Lunatšarskin näytelmiä.
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri254.html on line 166: Aleksandr Aleksandrovitš Blok (Александр Александрович Блок, 28. marraskuuta (J: 16. marraskuuta) 1880 Pietari – 7. elokuuta 1921 Pietari) oli venäläinen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä lyyrisistä runoilijoista Venäjällä Aleksandr Puškinin jälkeen. Blokin länkkärimainen seuraajakunta näyttää hiukka vähentyneen Ukrainan demilitarisaation aikana.
ellauri254.html on line 171: Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset.
ellauri254.html on line 175: Alexander Blok syntyi älykkääseen perheeseen: hänen isänsä oli asianajaja, hänen äitinsä oli Pietarin yliopiston kuuluisan rehtorin tytär. Vanhempien perhe hajosi aikaisin. Blok sai kuitenkin hyvän koulutuksen: kuntosali, sitten yliopisto. Blokin vaimo oli L.D. Mendeleev, kuuluisan kemistin tytär.
ellauri254.html on line 176: Varhaisrunoudessa Ploki vaahtosi paljon ihanista naisista. Blok muutti Pietariin vuonna 1905. Hän tutustui Pietarin kulttuurielämään Vjatšeslav Ivanovin teoxesta "Pidot Tornissa". Blok oli perustamassa Venäjän edestakaista symbolistiliikettä. Venäjän runouden kausi hopea-aika on liitetty Blokiin sekä muihin venäläisrunoilijoihin, kuten Anna Ahmatovaan, Marina Tsvetajevaan, Boris Pasternakiin ja Vladimir Nabokoviin.
ellauri254.html on line 178: Block osallistui ensimmäisen maailmansodan, 1917 vallankumouksen tapahtumiin. Hän kieltäytyi maastamuutosta, piti sitä paeta. Hän kirjoitti runoja, joissa sota heijastui. Tunnettu tältä osin on runo "Twelve", joka heijastaa vallankumouksen tapahtumia.
ellauri254.html on line 182:
ellauri254.html on line 188: Попробуйте, сразитесь с нами! Koittakaa sotaa meidän kanssa - et koita toiste enää!
ellauri254.html on line 193: Мы, как послушные холопы, Me on pidetty kilpeä teidän sotivien välissä -
ellauri254.html on line 198: И заглушал грома, лавины, Paukuttanut iän kaiken meitä, hukuttaen lumivyöryn äänet.
ellauri254.html on line 202: Вы сотни лет глядели на Восток Vuosisatoja olette vahtineet itäisiä siirtomaitanne,
ellauri254.html on line 203: Копя и плавя наши перлы, Kalastaneet lasihelmiä ja vaihtaneet niitä meidän viljaan,
ellauri254.html on line 204: И вы, глумясь, считали только срок, Tehneet pilaa meistä, suunnitellessanne
ellauri254.html on line 205: Когда наставить пушек жерла! Suurta sotaretkeä, öljyten kanuunoitanne,
ellauri254.html on line 207: Вот — срок настал. Крылами бьет беда, Hetki on koittanut. Tuomion pyörät, siivet iskevät,
ellauri254.html on line 222: Да, так любить, как любит наша кровь, Da Ljubov! Sillä te länkkärimaista syntyneet
ellauri254.html on line 224: Забыли вы, что в мире есть любовь, Unohditte että maan päällä onkaan sitä,
ellauri254.html on line 227: Мы любим все — и жар холодных числ, Rakastamme kylmää tiedettä ja harrastamme,
ellauri254.html on line 232: Мы помним всё — парижских улиц ад, Me tiedetään Boul'Michin helvetti,
ellauri254.html on line 233: И венецьянские прохлады, Ja Venezia, vetinen ja haiseva,
ellauri254.html on line 243: Играющих коней ретивых, Murtaa kapinoivimmatkin hevoset;
ellauri254.html on line 244: Ломать коням тяжелые крестцы, Kesytämme myös äkäpussit neitoset
ellauri254.html on line 250: Товарищи! Мы станем — братья! Liittykää meihin kuin proletaarlased!
ellauri254.html on line 254: Века, века вас будет проклинать Ja lukemattomat sukupolvet syntymättömät
ellauri254.html on line 259: Расступимся! Мы обернемся к вам Vikkelästi paetaan meziin sekä pusikoihin,
ellauri254.html on line 263: Мы очищаем место бою Poltetun maan taktiikalla tulta päin,
ellauri254.html on line 269: Мы поглядим, как смертный бой кипит, Pidämme etäisyyttä, huomioimme viirusilminä
ellauri254.html on line 270: Своими узкими глазами. Kentällä riehuvaa kuolettavaa mätsiä.
ellauri254.html on line 272: Не сдвинемся, когда свирепый гунн Me ei hievahdeta vaikka hunnit raivopäät
ellauri254.html on line 273: В карманах трупов будет шарить, Ryöstää taistelussa tapettujen ruumiita,
ellauri254.html on line 284: Vallankumouslyriikkaa edustaa parhaiten vuonna 1918 ilmestynyt runoelma Двенадцать (Kaksitoista), joka kertoo kahdentoista punakaartilaisen taivalluksesta valkoisessa lumimyrskyssä. Myöhemmin Blok muutti käsitystään vallankumouksen ihanuudesta. Helmikuussa 1919 Tšeka pidätti Blokin. Häntä epäiltiin osallistumisesta neuvostovastaiseen vasemmistolaiseen toimintaan. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin vapautettiin Anatoli Lunatictšarskin puututtua asiaan.
ellauri254.html on line 286: Kesällä 1921 Blokin terveys oli heikentynyt niin pahasti, että Lunatictšarski ja Maksim Gorki pyysivät Leniniltä lupaa matkustaa Suomeen saattamaan häntä pakkohoitoon. Leninin johdolla kokoontunut kommunistisen puolueen politbyroo kieltäytyi ensin antamasta Blokille matkustuslupaa, mutta pyörsi sittemmin päätöksensä ja myönsi matkustusluvan heinäkuussa 1921. Blok ei kuitenkaan ehtinyt matkustaa Suomeen ennen kuolemaansa. Mitä vetoa että Blok oli kova votkanlipittäjä? Käytännössä asui Kulkukoiran kellarissa, jossa sillä oli lattialla juomakuppi.
ellauri254.html on line 291: No joo, eteenpäin.
ellauri254.html on line 293: Ennen hääpäivämäärää Alexander Blok, kuten tavallista, on ratsastusmatkalla Euroopassa äitinsä kanssa. Hän odottaa tosiasiaa, että pian hän johtaa rakkaan rikkaan naisensa nimeltään Mendelejeva (loistavan kemisti D. Mendelejevin tytär) pragmaattiseen liittoon kirkon kruunun alla. Hän etsi rakkauttaan useita vuosia. Viime aikoihin asti hän ajatteli, että heidän suhteessaan oli rasvaa, mutta pian heidän kohtalokas kokous viihtyisässä Moskovan kahvilassa määritteli heidän kohtalonsa.
ellauri254.html on line 294: Runoilijan perhe-elämä ei ollut helppoa. Bloc todella palvoi valittua, mutta hän oli vakuuttunut siitä, että avioliiton tärkein henkinen affiniteetti ei ollut fyysinen vaan epäfyysinen. Tämän seurauksena hänen vaimonsa sai paljon miesystäviä. Lubov Mendeleeva oli näyttelijä ja siksi hän teki helposti romaaneja. Blok huomasi tässä harrastuksessa sekä nöyryyttä että köyrintää. Yhden tällaisen romaanin jälkeen hänen vaimollaan on poika, ja Blok tunnistaa hänet Tonyn tekemäxi. Blok tykkää vaimostaan näissä hetkissä ja tukahduttaa vihaa, kateutta ja aggressiota. Kaiken hän on valmis kestämään vaimoltaan muttei tätä. Block oli valmis sietämään kaikenlaiset sarvettajat jos heillä oli hyvä suhde hänen vaimonsa kanssa. Mutta hän ymmärsi lopulta että vaimon isokainalo oli pohjaton kuilu, ja lopulta he erosivat. Hänellä oli sittemmin naisia, joita hän muutti kuin käsineitä. Block puhui heistä: "Myrkky - toisen myrkyn jälkeen".
ellauri254.html on line 301: Tämä modernistinen nykynäkemys kirjallisuudessa on kirkkaasti edustettuna A. Blokin teoksissa. Runoilija laajasti käyttää symboleja, jotka ovat todellisen taiteellisen kuvan merkkejä. He auttavat häntä paljastamaan runon tarkoituksen, tuntemaan sen, mitä tavallinen ilme ei näe. Runoilija käyttää sisäistä näkemystä ja löytää todellisen ja epätodellisen maailman ilmiöiden välisen vastaavuuden. Tältä kannalta merkittävä on sarja "Runs of the Beautiful Lady". Se ilmentää ajatusta siitä, että rakkaus naiseen muuttuu rakkaudeksi maailmankaikkeudelle. Tämän seurauksena kauniin naisen rakkautta pidetään kauneuden rakkautena, ihanteellisena. Lukemisen jälkeen onkin helppoa tehdä tämä analyysi. Tai sit nää ovat runoilijan henkilökohtaisen elämäkerran jaksoja, jotka tulkitaan uudelleen hänen kirjoitustensa linjoilla.
ellauri254.html on line 312: Grigori Jevsejevitš Zinovjev (ven. Григорий Евсеевич Зиновьев, oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski, ven. Овсей-Гершон Аронович Радомысльский; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum, joka kuulostaa kyllä juutalaiselta. Ja olikin!
ellauri254.html on line 314: Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle.
ellauri254.html on line 316: Huonokuntoinen Zinovjev oli yksi Neuvostoliiton vaikutusvaltaisimmista johtajista Vladimir Leninin sairauden ja kuoleman aikoihin vuosina 1922–1925. Hän muodosti Josif Stalinin ja Lev Kamenevin kanssa puoluetta johtaneen troikan, jolla oli ratkaiseva merkitys Lev Trotskin ja vasemmisto-opposition syrjäyttämisessä. Stalin vuorostaan syrjäytti vuosina 1926–1927 sekä Zinovjevin että Kamenevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 oikein näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin.
ellauri254.html on line 318: Stalinin kasatessa (sic) vaivihkaa valtaa itselleen Zinovjev ja Kamenev muodostivat tiiviin kaksikon, joka piti yhtä loppuun saakka. Kunnianhimoisen ja vaistoihinsa luottaneen Zinovjevin sekä varovaisen ja järjestelmällisen Kamenevin on sanottu täydentäneen toistensa huonoja ominaisuuksia. Leninin kuoltua tammikuussa 1924 juuri Zinovjev oletettiin todennäköisimmäksi Neuvostoliiton seuraavaksi johtajaksi, sillä Stalinia ei vielä pidetty vakavasti otettavana vaihtoehtona valtapelissä. Niin sanotussa testamentissaan Lenin esitti hyväksyvän arvion Zinovjevista ja Kamenevista mutta arvosteli Trotskia ja erityisesti Stalinia.
ellauri254.html on line 320: Kun Trotski oli vuoden 1925 alkuun mennessä saatu syrjäytettyä sota-asiain kansankomissaarin virastaan, Stalin kääntyi myös Zinovjevia ja Kamenevia vastaan, jolloin kavereiden troikka hajosi.
ellauri254.html on line 322: Troikkaa on perinteisesti ajettu siten, että keskihevonen ravaa ja reunimmaiset laukkaavat; oikeanpuoleinen hevonen on oikeassa laukassa ja vasemmanpuoleinen vasemmassa. Troikan nopeus voi olla jopa 45-50 km/h, mistä oli hyötyä pitkiä välimatkoja kuljettaessa ennen autojen yleistymistä. Troikat tulivat Venäjällä käyttöön 1600-luvulla ennen autojen yleistymistä.
ellauri254.html on line 324:
ellauri254.html on line 325:

Troikka ~ Annette Tuominen (1966). Erittäin komiasti laulaa.

ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
ellauri254.html on line 329: Zinovjev ja Kamenev muodostivat uuden opposition Grigori Sokolnikovin ja Nadežda Krupskajan kanssa. He katsoivat nyt NEP-politiikan menevän jo liian pitkälle ja vastustivat Stalinin ja Nikolai Buharinin kehittämää oppia ”sosialismista yhdessä maassa”. Zinovjev luotti johtamansa Leningradin puoluejärjestön tukeen ja arvovaltaansa Kominternin johtajana, mutta Stalin osoittautui vaikeaxi palaxi. Zinovjev erotettiin Leningradin (entisen Pietarin) neuvoston johdosta tammikuussa 1926 ja syrjäytettiin myöhemmin samana vuonna myös Leningradin puoluejärjestön johdosta, johon tuli hänen tilalleen Sergei Kirov.
ellauri254.html on line 331: Pysäyttääkseen Stalinin Zinovjev ja Kamenev päättivät nyt liittoutua Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Voimien yhdistäminen ei enää auttanut, ja heinäkuussa 1926 Stalin järjesti Zinovjevin erotetuksi politbyroosta sekä Kominternin johdosta. Lokakuussa 1927 hänet erotettiin myös keskuskomiteasta ja 14. marraskuuta 1927 koko kommunistisesta puolueesta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään, ja saivat luvan hakea takaisin puolueen jäseniksi puolen vuoden koeajan jälkeen. Zinovjev ei enää saanut takaisin aiempaa asemaansa. Hän toimi vuodesta 1928 vähäpätöisissä viroissa kulutus- ja elintarvikehallinnossa.
ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.
ellauri254.html on line 338: Marraskuussa 1935 Zinovjevia, Kamenevia ja maanpaossa elänyttä Trotskia syytettiin julkisesti vakoilusta ulkovaltojen hyväksi. Kesäkuussa 1936 tuotiin esiin entistä jyrkempi väite ”trotskilais-zinovjevilaisen vastavallankumouksellisen blokin terroristisesta toiminnasta”. Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Syytettyjä oli yhteensä 16, heistä viisi turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Syytettyjen väitettiin muodostaneen salaisen terroristijärjestön, joka oli murhannut Kirovin ja suunnitellut Stalinin sekä muiden neuvostojohtajien murhia. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin seuraavana aamuna.
ellauri254.html on line 342: Vaan oli Hirschkin aika huijari! Että julkesikin ukrainalais-juutalainen maitotilallisen poika tekeytyä liettualaisexi aatelismiehexi:
ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
ellauri254.html on line 346: Jos tarkastelemme syvemmälle sukunimen "Zenovich" etymologiaa, asiantuntijoiden mukaan se muodostuu sanasta "Zenon" (muuten, hyvin yleinen Länsi-Ukrainassa ja Valko-Venäjällä) ja tarkoittaa "Zeuksen jälkeläistä" ( kreikka) tai Zinovy'sta - "Zeuksen elämä" (kreikka). Sukunimivaihtoehdot: Zenkovsky, Zenin ja Zinin, Zekhnov ja Zikhnov. Suoraan Zeuksen (kreikaksi) syntyneestä kastenimestä Zinovy, joka tavallisesti yksinkertaistettiin jokapäiväisessä elämässä nimellä Zina tai Zinya, esiintyivät sukunimet: Zinin, Zinichev, Zinovichev, Zinoviev, Zinukhin, Zinkov, Zinyukin.
ellauri254.html on line 351: Fjodor Kuzmich Sologub (oikea nimi - Teternikov ; 17. helmikuuta ( 1. maaliskuuta ) 1863 , Pietari - 5. joulukuuta 1927 , Leningrad ) - venäläinen runoilija, kirjailija , näytelmäkirjailija, publicisti, kääntäjä, joka tunnetaan myös nimellä Theodor Sologub, esseisti.
ellauri254.html on line 356: Sologub syntyi Pietarissa köyhän räätälin Kuzma Afanasjevitš Teternikovin perheeseen, joka oli ollut maaorja Poltavan läänissä, paikallisen maanomistajan aviottomana poikana. Kun hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1867, hänen lukutaidoton äitinsä Tatiana Semjonovna Teternikova joka oli pulska rynteikäs kana, pakotettiin sexipalvelijaksi aristokraattisen Agapovin perheen kotiin, jossa Sologub ja hänen nuorempi sisarensa Olga varttuivat. Perhe kiinnostui nuoren Fjodorin koulutuksesta ja lähetti hänet pedagogiseen oppilaitokseen, jossa Sologub oli malliopiskelija. Nähdessään kuinka vaikeaa hänen äitinsä elämä oli Agapovin patjana, Sologub päätti pelastaa hänet siitä, ja valmistuttuaan Pietarin opettajien instituutista vuonna 1882 hän vei äitinsä ja sisarensa mukanaan ensimmäiselle opettajapaikalleen Kresttsyyn , missä hän aloitti opinnot. Kirjallinen ura: vuonna 1884 julkaistiin lastenlehdessä hänen runonsa "Kettu ja siili". Kettu osaa monta konstia, siili vain yhden, mutta hyvän. Paizi kettu kusee päälle kun siili menee mykkyrään.
ellauri254.html on line 358: Primary influences on the movement weren't merely western writers such as Brix Anthony Pace, Paul Verlaine, Maurice Maeterlinck, Stéphane Mallarmé, French symbolist and decadent poets (such as Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine and Charles Baudelaire), Oscar Wilde, D'Annunzio, Joris-Karl Huysmans, the operas of Richard Wagner, the dramas of Henrik Ibsen or the busty broad and toyboy philosophy of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche.
ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.
ellauri254.html on line 362: Sologubbe oli aivan oikeassa että kyrillistä textiä on paha lukea koska kirjaimet on liian samanlaisia. Soologubbe joka oli aito puskaryssä ei sietänyt Akim Volynskiä joka oli yhtä nokkava ellei vielä nokkavampi juutalainen oikealta nimeltään Khaim Leybovich Flekser, Хаим Лейбович Флексер; 3 May 1861 - 6 July 1926). Vanhoja dekadentteja oli molemmat. Sologubin ja Volynskin kärhämistä on Fedinillä hauska selostus siv. 156-7.
ellauri254.html on line 364: Sologubben nimi oli enne, vanhana se oli kovin yxinäinen, varsinkin sen jälkeen kun sen kaltoin kohtelema uskollinen vaimo oli mennyt Nevan avantoon ja löytyi vasta jäiden sulettua keväällä. Sologubben henki ei enää kulkenut, eikä se jaxanut ryömiä edes ikkunalle defenestroitumaan. Tulen pian luoxenne liittoon lautatakissa, hän hinkui Fedinille hyvästixi. Ja niin hän tulikin.
ellauri254.html on line 369: Considered to be the 'father' (ru. paapa) of Russian Symbolism. In his book On the Causes of the Decline and on the New Trends in Contemporary Russian Literature (1893), just as the AI guru Martin Minsky, he promoted extreme individualism and deified the act of creation. Merezhkovsky was known for his poetry as well as a series of novels on good men, among whom he counted Jesus, Joan of Arc (not a man?), Dante Alighieri, Leonardo da Vinci, Napoleon and (later) Hitler.
ellauri254.html on line 371: Merezhkovsky's wife, Zinaida Gippius, also a major poet in the early days of the symbolist movement - together with the ultimately deceased Ivan Konevskoy and Aleksandr Dobrolyubov part of the so-called metaphysical symbolists - opened a hair salon in Saint Petersburg, which came to be known as the "headquarters of Russian decadence". (Head, hehehe. Head and hind quarters, I bet.)
ellauri254.html on line 377: considered to be one of the most popular poets, who believed in first inspiration and sometimes intentionally left his verse unrevised. In many regards looked upon as the antipode of Valery Bryusov.
ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals.
ellauri254.html on line 387: Alexander Blok was a routine visitor. These years were some of the young Blok’s most prolific, marked by bursts of creative energy as he worked on two lyrical dramas – Balaganchik (‘The Puppet Show‘), featuring the ‘grotesquely luckless’ Pierrot, which was staged in 1906 by Vsevolod Meyerhold at the Komissarzhevskaya Theatre; and The Stranger – and the poetry cycle The Snow Mask, which he completed in little over a week at the beginning of 1907. The actress Valentina Verigina often accompanied Blok, and recounted of these visits to and from Sologub’s apartment:
ellauri254.html on line 389: ‘How often we wandered through the streets of the snowy city… All of the theatrical events that seemed so important in their time have grown dim in my memory. Acting at the theatre, which I loved so much, now seems to me far less exciting and bright than that game of masks in Blok’s circle. It is true that even at that time I did not look upon our meetings, gatherings, and strolls as mere entertainment. There is no doubt that others too felt the significance and creative value of it all, yet nonetheless we did not realize that the charms of Blok’s poetry almost deprived us all of our real existence, turning us into Venetian masqueraders of the north.’
ellauri254.html on line 391: In the month after Olga’s death from tuberculosis in June 1907, Sologub retired following twenty-five years as a teacher, and moved in Petersburg from the school-owned apartment to a private flat. The following year he married Anastasia Chebotarevskaya, a translator and author of children’s books who he had first met in the autumn of 1905. In the summer of 1909, Sologub and Chebotarevskaya holidayed in France. Though he had travelled to Finland with his sister in a final attempt to improve her condition, Finland was at the time part of the Russian Empire, so this trip to France was Sologub’s first proper visit abroad.
ellauri254.html on line 393: In August 1910, Sologub and his wife moved to a larger apartment, at Razyezzhaya ulitsa in the centre of Petersburg. The short and brisk sentences of Anastasia Chebotarevskaya’s writing have been viewed as a potential influence on Sologub’s own work; and she encouraged his acquaintance with the young writers of Russian Futurism, a distinctive literary movement which was then just beginning to flower. Yet the influence of Anastasia on her husband has not been unanimously well received. The humourist Teffi – who was one of the group who frequented the ‘Sundays’ gatherings at Sologub’s Vasilievsky Island home – wrote that Sologub’s marriage:
ellauri254.html on line 395: ‘reshaped his daily life in a new and unnecessary way. A big new apartment was rented, small gilt chairs were bought. The walls of the large cold office for some reason were decorated with paintings of Leda by various painters. The quiet talks were replaced by noisy gatherings with dances and masks. Sologub shaved his mustache and beard, and everyone started to say that he resembled a Roman of the period of decline.’
ellauri254.html on line 397: One of these ‘noisy gatherings with dances and masks’ proved the occasion of a notable scandal within the world of Russian letters. On 3 January, 1911, Sologub and his wife hosted a masquerade to celebrate the new year. Among the attendees were the writers Aleksei Remizov and Aleksei Tolstoy. Remizov was well known within the world of Russian letters for his mischievous sense of humour. He founded a ‘Great and Free House of Apes’, declaring himself Chancellor, and sent out missives to writers and publishers decreeing them positions in this ironic organisation; and Andrei Bely dubbed him a ‘petty cash demon’ – the title of Sologub’s most celebrated work – owing to his appearance.
ellauri254.html on line 399: For the new year’s masquerade, Anastasia lent Remizov an anal hide for use as a costume. Remizov apparently cut the tail from this hide, and attached it to his rear so that it poked out of the front vent of his evening jacket. Anastasia failed to see the funny side, for she had borrowed the hide herself in order to lend it to Remizov. She complained in a letter:
ellauri254.html on line 401: ‘To my great dismay, today I discovered that your tail came from my perineum (actually not mine, someone else’s – that’s the problem!). Moreover, I cannot find the rear paws. Have they really been cut off? Where shall I look for them? I await your reply. I’ve taken the skin to be fixed – but how ever can I return it with patches?’
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 410: Hugo von Hofmannsthal (1. helmikuuta 1874 Wien, Itävalta – 15. heinäkuuta 1929 Wien) oli itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti, joka tunnetaan erityisesti lukuisten Richard Straussin oopperoiden libretistinä. Nuorena von Hofmannsthal kuului Nuorwieniläiset-nimiseen avantgarde-kirjailijoiden ryhmään. Hofmannsthal syntyi varakkaaseen wieninjuutalaiseen pankkiiriperheeseen. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli yliopistossa ensin jonkin aikaa lakitiedettä mutta vaihtoi oppiaineen sitten romaaniseen filologiaan, josta hän väitteli tohtoriksi 1899. Hofmannsthal solmi avioliiton 1901, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Vanhin pojista teki itsemurhan 14. heinäkuuta 1929 ja von Hofmannsthal kuoli seuraavana päivänä sydänkohtaukseen hautajaisia valmistellessaan. Hänet haudattiin samaan laatikkoon poikansa kanssa. Säästyi siinäkin Kroisoxelta muutama pennonen.
ellauri254.html on line 412: Jokamies (engl. Everyman) on 1400-luvulta peräisin oleva mysteerinäytelmä, allegoristen hahmojen kautta kerrottu moraliteetti sielun pelastuksesta. Englannissa tai mahdollisesti Hollannissa syntynyt tarina pohjautuu suulliseen traditioon, mutta ilmestyi painettuna Englannissa vuonna 1510.
ellauri254.html on line 413: Jokamies on näytelmällinen saarna, joka käsittelee ala-allegorioita shyntiä, katumushta, hyveitä ja armoa. Sen henkilöitä ovat esimerkiksi Jumala, Kuolema, Jokamies, Hyveet, Kauneus, Paholainen ja Seitsemän kuolemansyntiä.
ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
ellauri254.html on line 417: Von Hoffmanstahlin näytelmän suomensi Huugo Jalkanen vuonna 1916, ja musiikin siihen teki Jean Sibelius. Sitä esitettiin paljon suomalaisissa teattereissa erityisesti 1940–1960-luvuilla. Pelkästään 1950-luvun aikana sitä esitettiin seitsemässä suomalaisessa ammattiteatterissa.
ellauri254.html on line 418: Kylläpä oli hassua että juuri Hugo onnistui lähtemään lopultakin perijänsä följyssä. Ja että Hugon jorinan suomensi toinen Hugo.
ellauri254.html on line 420: Kuten albumissa 187 on kerrottu, Chaim Heine ja Hugo eivät pitäneet keulivasta jenkistyneestä heimoveljestään Werfelistä ja nimittivät sitä antisemiittisellä pilkkanimellä. Nehän ize olivat kristinluopioita molemmat.
ellauri254.html on line 424: Jedermannin dramatis personae ovat: Der Spielansager, Gott der Herr, Erzengel Michael, Tod, Teufel, Jedermann, Jedermanns Mutter, Jedermanns guter Gesell, Der Hausvogt, Der Koch, Ein armer Nachbar, Ein Schuldknecht, Des Schuldknechts Weib, Buhlschaft, Dicker Vetter, Dünner Vetter, Etliche junge Fräulein, Etliche von Jedermanns Tischgesellen, Büttel, Knechte, Spielleute, Buben, Mammon, Werke, Glaube, Mönch, Engel.
ellauri254.html on line 426: Jo Gott der Herrin avauspuheenvuorossa vahvistuu Unski Remexen mainizema Doston Kirillovin pogo, että kuolemanpelko on uskonnon paras tylppä astalo. Spoileri:
ellauri254.html on line 434: Seit 1920 wird das Stück jedes Jahr bei den von Reinhardt und Hofmannsthal begründeten Salzburger Festspielen aufgeführt. Samaan aikaan toisaalla bolshevikit kamppailivat johtopaikoista.
ellauri254.html on line 436: Des Teufels letzte Worte, nachdem er den Jedermann nicht bekommen hat:
ellauri254.html on line 441: Ihn meistern Arglist und Betrug. (Geht ab.)
ellauri254.html on line 443: Das Fragment scheint sehr dicht Hofmannsthals eigene biographische Situation zu reflektieren. Im Sommer 1901 hatte er geheiratet und mit seiner Frau ein Haus bezogen. Finanziell war er durch das Vermögen seines Vaters unabhängig. Der erste Dialog zwischen Jedermann und dem Mammon lässt das Herrschaftsverhältnis zwischen beiden hervortreten. Jedermann hadert mit dem Mammon, seinem Knecht, dessen Dienstfertigkeit ihm unerträglich ist.
ellauri254.html on line 452:

et/ppmedia/aktuell/feuilleton/3517735733/1.480914/default-retina/stefan-george-in-seinem.jpg" width="40%" />
ellauri254.html on line 455: Stefan Anton George (* 12. Juli 1868 in Büdesheim, heute Stadtteil von Bingen am Rhein; † 4. Dezember 1933 in Locarno) war ein deutscher Lyriker. Zunächst vor allem dem Symbolismus verpflichtet, wandte er sich nach der Jahrhundertwende vom reinen Ästhetizismus der zuvor in den Blättern für die Kunst propagierten „kunst für die kunst“ ab und wurde zum Mittelpunkt des nach ihm benannten, auf eigenen ästhetischen, philosophischen und lebensreformerischen Vorstellungen beruhenden George-Kreises.
ellauri254.html on line 459: Ab 1882 besuchte er das Ludwig-Georgs-Gymnasium in Darmstadt. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
ellauri254.html on line 461: Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst. Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante.
ellauri254.html on line 463: George trat in dieser Zeit in Lesungen vor ausgesuchtem Hörerkreis auf. Während er in ein priesterliches Gewand gekleidet seine Verse verlas, lauschte das Publikum ergriffen. Anschließend empfing er einzelne weibliche Zuhörer zu Audienzen in einem Nebenzimmer. Seine Bücher waren ungewöhnlich gestaltet und zunächst nur in intellektuellen Kreisen zu hohem Preis vorhanden.
ellauri254.html on line 465: Zu Georges engen Vertrauten zählte anfangs auch der Wiener Schriftsteller Hugo von Hofmannsthal. Die Beziehung war von Seiten Georges, der sich homoerotisch zu Männern hingezogen fühlte, ausgegangen. Sein ungestümes Drängen jedoch ließ die Faszination Hofmannsthals, der den sechs Jahre älteren George an Heiligabend 1891 nichts ahnend besuchte, in Angst umschlagen. Georges Besessenheit ging so weit, dass er den 17-Jährigen sogar zum Duell aufforderte, weil Hofmannsthal sein Werben angeblich falsch gedeutet habe. Dazu kam es nicht, aber Hofmannsthal fühlte sich von George derart verfolgt, dass er in seiner Verzweiflung schließlich seinen Vater um Hilfe bat, dem es mit einem klärenden Gespräch gelang, Georges Nachstellungen zu unterbinden.
ellauri254.html on line 467: Der geistige Umgang der beiden dauerte dennoch fast 15 Jahre an, wobei George immer die Rolle des bestimmenden älteren Freundes einnahm. Gleichwohl wehrte sich Hofmannsthal, bei aller Hochschätzung der dichterischen Genialität Georges, gegen die persönliche Vereinnahmung durch ihn und seinen Kreis. Aus dieser Zeit stammt ein intensiver Briefwechsel. Hofmannsthal stellte in seinem Gespräch über Gedichte (1903) das berühmte, aus dem Jahr der Seele stammende Gedicht vor, mit dem George diesen Zyklus einleitet:
ellauri254.html on line 469: Komm in den totgesagten park und schau: Tuu kuolleexijulistettuun puistooni kazomaan:
ellauri254.html on line 476: Die späten rosen welkten noch nicht ganz · Myöhäiset ruusut eivät ole ihan kuihtuneet -
ellauri254.html on line 480: Den purpur um die ranken wilder reben Puoliveteisen viiniköynnöxeni purppuraa
ellauri254.html on line 484: Es wurde immer klarer, dass die gegenseitigen Erwartungen enttäuscht wurden und ihre künstlerischen Vorstellungen immer weiter auseinandergingen. So konzentrierte sich George auf die Lyrik und verlangte Gefolgschaft, der sich Hofmannsthal allmählich entzog, zumal er sich auch dem Drama und anderen Formen gegenüber aufgeschlossen zeigte. Auf die Widmung seines Trauerspiels Das gerettete Venedig von 1904 an George reagierte dieser ablehnend. Er bescheinigte Hofmannsthal, dass der Versuch, den „Anschluss an die große Form zu finden“, misslungen sei. Im März 1906 brachen sie den Kontakt ganz ab.
ellauri254.html on line 486: Eliskä narsistinen Stefan halus homoilla, mutta paxulompakkoinen jutkuluopio von Hofmannsthal oli hetero ja kynäilijänä sitäpaizi keskinkertainen. Eihän siitä pitkän päälle mitään tullut.
ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
ellauri254.html on line 490: Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab.
ellauri254.html on line 492: George ei uskonut Saxan aseiden voittoon 1. maailmansodassa, raakkui rökäletappiota, missä osuikin naulan kantaan. Homokolleega Klaus Mann erinnerte sich an Georges Popularität später wie folgt: „Inmitten einer morschen und rohen Zivilisation verkündete, verkörperte er eine menschlich-künstlerische Würde, in der Zucht und Leidenschaft, Anmut und Majestät sich vereinen. Dabei hatte er einen majestätischen Schwanz.“
ellauri254.html on line 499:

Siinä oli meitä poikia. Stefun ikävä lätty näkyy näpeimpänä pisteenä taulun oikeassa ylänurkassa. Pullanaamainen Brando lookalike vauvaessussa on Schwuler ja dinaarinen pikkumies Klages. Koukkunokka vasemmassa laidassa on syväkurkkuinen Karl Wolfskehl, joka sittemmin ajoi pois röyhypartansa kuten Soologubbe. Toinen partapozo ei ole sikapaska Hongisto eikä vekkulin Volvon etulokasuoja vaan Albert Verwey Amsterdamista joka ei saanut Nobel-palkintoa. Verwey was a close friend of Willem Kloos, and an affair developed between the two poets, which is unprecedented in Dutch literature. Siinä ehkä syy.

ellauri254.html on line 501: Klages was born on 10 December 1872, in Hannover, Germany, the son of Friedrich Ferdinand Louis Klages, a businessman and former military officer, and wife Marie Helene née Kolster. In 1878, his sister Helene Klages was born and the two shared a strong bond throughout their lives. In 1882, when Klages was nine years old, his mother died. The death is thought to have been the result of pneumonia. He quickly developed a strong interest in both prose and poetry writing, as well as in Greek and Germanic antiquity. His relationship with his father was strained by the latter's strictness and will to discipline him. Nevertheless, attempts to forbid Klages from writing poetry were unsuccessful by both his teachers and parents.
ellauri254.html on line 505: In uniting his philosophy and personal preferences, Klages generally opposed sexuality as a formal concept. Mitä vetoa että Ludi oli bi? Even during the heyday of sexual and bohemian rebellion, Herf writes, "Klages struck most observers as strikingly clean and honourable in erotic matters."
ellauri254.html on line 508: Klages' writings in both prose and poetry began appearing in Blätter für die Kunst, a journal publication owned by Stefan George, who himself had eagerly recognized Klages' "talent."
ellauri254.html on line 509: In 1914 at the outbreak of war Klages moved to Switzerland and supported himself with his writing and income from lectures. He returned to Germany in the 1920s and in 1932 was awarded the Goethe medal for Art and Science. However, by 1936 he was under attack from Nazi authorities for lack of support and on his 70th birthday in 1942 was denounced by many newspapers in Germany. After the war he was honoured by the new government for his lack of support to the Nazis, particularly on his 80th birthday in 1952.
ellauri254.html on line 515: Alfred Schuler (* 22. November 1865 in Mainz; † 8. April 1923 in München) wird als Seher, Religionsstifter, Gnostiker, Mystagoge und Visionär charakterisiert. Sich selbst verstand Schuler als einen wiedergeborenen dekadenten Römer der späten Kaiserzeit. Schuler, der einen gnostizierenden Neopaganismus vertrat, war spiritueller Mittelpunkt der Kosmiker und Ideengeber für Stefan George und Ludwig Klages. Ohne zu Lebzeiten ein Buch veröffentlicht zu haben, erzielte er eine große Breitenwirkung. Mme Turn und Taxis fragte Rilke: Wer ist dieser Schwuler? Hat er etwas gesrchrieben?
ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest.
ellauri254.html on line 519: In seinem Spätwerk Das neue Reich (1928) verkündete George eine hierarchische Gesellschaftsreform auf der Grundlage einer neuen geistig-seelischen Aristokratie (z. B. Stefan George). Georgea ei nazit saaneet houkutelluxi mukaansa, vaan se ryömi Sveiziin kuolemaan. Tän Schwulerin fasistiset sekoilut saivat sen kyllä hetkittäin kuumumaan, varmaan kun pojilla oli housut nilkoissa.
ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“.
ellauri254.html on line 523: Obwohl George viele Ideen Schulers als unsinnig ablehnte, war er von ihm fasziniert und vergegenwärtigte in etlichen Versen dessen heraufbeschworene Visionen. Nun wollte Klages, der Schuler immer nähergekommen war, zwischen George und das jüdische Mitglied des Kreises Karl Wolfskehl einen Keil treiben. 1904 biederte er sich dem Zeitgeist an und bestätigte damit indirekt Georges Absage an den Antisemitismus: Klages behauptete, er habe 1904 im letzten Moment durchschaut, dass der George-Kreis von einer „jüdischen Zentrale gesteuert“ werde. Er habe George vor die Wahl gestellt, indem er ihn fragen wollte, was ihn an „Juda“ „binde“. Diesem Gespräch sei George ausgewichen. Wolfskehl, der sich als „römisch, jüdisch, deutsch zugleich“ charakterisierte und als bedeutender Repräsentant der jüdischen George-Rezeption angesehen werden kann, glaubte zunächst an eine Symbiose von Deutschtum und Judentum und orientierte sich hierbei an den Werken des Dichters, der im Stern des Bundes im Sinne einer Wahlverwandtschaft Juden als die „verkannte(n) brüder“ bezeichnete, „von glühender wüste … Stammort des gott-gespenstes … gleich entfernt“.
ellauri254.html on line 530: Georges prophetische Rolle in der Nachfolge Nietzsches verdeutlicht er in dem Zeitgedicht des ersten Teils von „Der siebente Ring“, das vom Pathos hoher Verantwortung geprägt ist und dem die Distanz des Dichters der „blöd(en)“ „trab(enden) Menge“ in den Niederungen gegenüber ebenso anzumerken ist wie sein großer Überblick. In visionären Ausblicken vergleicht er Nietzsche mit Christus, „strahlend vor den Zeiten / Wie andre führer mit der blutigen Krone“, als „Erlöser, der aufschreit im ‚Schmerz der Einsamkeit.‘
ellauri254.html on line 532: George unterschied Künstler, die er als urbedingt oder Urgeister bzw Uranianer bezeichnete (z.B. Stefan George), von abgeleiteten Wesen. Während die Urgeister ihre Anlagen ohne Führung vollenden konnten, war das Schaffen der anderen nicht autark, sodass sie auf den Kontakt zu den Urgeistern angewiesen waren und das Göttliche nur in abgeleiteter Form empfangen konnten. Das Gegensatzpaar Urgeister – abgeleitete Wesen prägte das Denken und Schaffen des George-Kreises. Die meisten Anhänger Georges sahen sich selbst als abgeleitete Wesen. Zu den wenigen Urgeistern gehörten für George etwa Karl Wolfskehl und Ludwig Klages.
ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
ellauri254.html on line 540:

Pajarinrouva Morozova vieraili Avvakumin luona vankilassa. Avvakumin tybeteikka lojuu lattialla.

ellauri254.html on line 544: Kalju Gorki (oikeasti Alex kuten Stubb, Maxim on sen isännimi) tybeteikka päässä saa aikaan outoja tuntemuxia Fedinin sarkahousuissa: yxikään miesääni ei ole synnyttänyt kaatioissani yhtä suurta vastakaikua kuin Gorkin ääni. Tulkaa siis käymään kotonani. Minusta tuntuu kuin hän kilpailisi kanssani ujoudessa. Olemme kumpikin kuin kangistuneita. Hän päästää vihdoinkin irti k-äteni, jossa hänen lämmin puristuxensa tuntuu vielä kauan.
ellauri254.html on line 547: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin optimistissävyiseen tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri254.html on line 550:

Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maximi näyttää Charles Chaplinilta surtuukissa.

ellauri254.html on line 552: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri254.html on line 554: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 558: Caprilla Gorki pyrki perustamaan Caprin proletaarinen kasvatus -koulun, mitä Lenin vastusti, koska hän epäili Gorkin keskittyvän kulttuuriin vallankumouksen sijaan. Tämän seurauksena Leninin ja Gorkin suhteet viilenivät.
ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri254.html on line 562: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri254.html on line 564: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri254.html on line 566: Gorkin poika Maksin Peškov kuoli toukokuussa 1935 ja Gorki itse kesäkuussa 1936. Stalin ja kansankomissaarien neuvoston puhemies (vastasi pääministeriä) Molotov olivat kantamassa hänen arkkuaan hautajaisissa. Myöhemmin 1938 Buharinin oikeudenkäynnissä tuotiin esiin syytös, että Genrih Jagodan johtama Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD olisi myrkyttänyt Gorkin.
ellauri254.html on line 590: Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia. Käyttävät halatteja ja hassuja hattuja.
ellauri254.html on line 597: Avvakum Petrovitš (ven. Авваку́м Петро́вич; 1620 tai 1621 – 14. huhtikuuta 1682) oli esipappi ja yksi vanhauskoisuuden perustajista Venäjällä.
ellauri254.html on line 598: Avvakum toimi vuonna 1652 esipappina Jurjevetsissa ja sittemmin Moskovan Kazanin katedraalin pappina. Hän vastusti jyrkästi patriarkka Nikonin uudistuksia, minkä takia hänet vuonna 1653 karkotettiin Tobolskiin ja Venäjän Kaukoitään. Vuonna 1663 tsaari Aleksei Mihailovitš kutsui Avvakumin takaisin Moskovaan. Hän ei kuitenkaan luopunut näkemyksistään, vaan jatkoi taistelua kirkon uudistuksia vastaan ja sai paljon kannattajia. Vuonna 1664 Avvakum karkotettiin Mezeniin. Vuonna 1667 hänet kutsuttiin Moskovaan. Kirkolliskokouksessa Avvakumilta riistettiin papinvirka, jätettiin pelekkä tybeteikka, hänet tuomittiin kirkonkiroukseen ja karkotettiin Pustozjorskin linnoitukseen. Siellä hän vietti 15 vuotta maakuoppaan rakennetussa hirsisalvoksessa. Pustozjorskissa Avvakum jatkoi kirjallista toimintaansa ja kamppailua virallista kirkkoa vastaan. Vuonna 1682 Avvakum lähimpine tovereineen poltettiin hirsisalvoxeen tsaarin määräyksestä.
ellauri254.html on line 600: Avvakum oli aikansa huomattava kirjailija. Hänen omaelämäkertansa (Žitije protopopa Avvakuma) on elävän kielensä ja kuvauksensa ansiosta yksi venäläisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Vanhauskoiset pitävät Avvakumia marttyyrinä ja pyhimyksenä.
ellauri254.html on line 602: Saint-Simon ja hänen aikansa oli Gorkista myös kiinnostava. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Sehän oli La Bruyèren Konsta Fedin!
ellauri254.html on line 604: Claude-Henri de Rouvroy, Saint-Simonin kreivi (17. lokakuuta 1760 Pariisi – 19. toukokuuta 1825 Pariisi) oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, jota pidetään ranskalaisen sosialismin perustajana. Saint-Simonin mukaan historia on jatkuva prosessi, jossa jokainen aikakausi lopulta muodostuu kehityksen jarruksi, josta on siirryttävä seuraavaan aikakauteen. Kehityksen välttämättömyyden syy on ilmiöiden sisältämissä ristiriidoissa. On suuntauduttava kohti parempaa tulevaisuutta.
ellauri254.html on line 606: Saint-Simon osallistui upseerina Yhdysvaltain vapaussotaan mutta menetti omaisuutensa Ranskan vallankumouksessa. Hän loi uuden omaisuuden 1798 mennessä mutta menetti myöhemmin senkin. Oli siinä meillä taloustieteilijä.
ellauri254.html on line 608: Saint-Simon halusi vapauttaa työväenluokan. Hän piti välttämättömänä tuotannon suunnitelmallisuutta, tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Näin hän toivoi kehityksen lopulta johtavan valtiottomaan yhteiskuntaan. Puhuessaan työväenluokasta hän tarkoitti palkkatyötä tekevien lisäksi kaikkia tehtailijoita, kauppiaita ja pankkiirejakin. Hänen ajatuksissaan he edelleen säilyttäisivät hallitsevan aseman yhteiskunnassa. Saint-Simon teki tärkeän huomion, jonka mukaan Ranskan Suuressa vallankumouksessa vastakkain eivät olleet ainoastaan aatelisto ja porvaristo, vaan vallasta taisteli edellisten lisäksi myös omistamattomien luokka (esim. Claude-Henri ize). Tämä kaikki osaltaan pohjusti nykyaikaisen sosialismin syntymistä. Saint-Simon ei laatinut oppijärjestelmää, mutta hänen oppilaansa hyödynsivät hänen ajatuksiaan kehitellessään saintsimonismia.
ellauri254.html on line 610: Nikolai Nikolajevitš Judenitš (ven. Николай Николаевич Юденич, 30. kesäkuuta (J: 18. kesäkuuta) 1862 Moskova, Venäjä – 5. lokakuuta 1933 Nizza, Ranska), oli Venäjän menestyksekkäimpiä kenraaleja ensimmäisessä maailmansodassa ja taisteli johtajana luoteisella rintamalla Venäjän vastavallankumouksessa ja sisällissodassa 1918–1920. Judenitš sai jalkaväenkenraalin arvon vuonna 1915, ja Venäjän valkoisten joukkojen komentajaksi hänet nimitettiin Baltiaan Venäjän sisällissodassa 1918–1920. Siinä läski riippuwiixi Judenits otti turpaansa hintelältä Trozkilta niin ettei kotiin löytänyt. Lähti Ranskaan emigrantixi.
ellauri254.html on line 612: Hän johti Erzurumin taistelua jossain Turkissa tammi-helmikuussa 1916. Judenitšin armeija eteni noin 150 kilometriä ja murskasi miltei täydellisesti Kerim-paššan turkkilaisen 3. armeijan. Abdul Kerim erotettiin Turkin Kaukasian joukkojen ylipäällikkyydestä. Tästä Judenitš palkittiin Pyhän Yrjön ritarikunnan prenikalla ja hän jäikin viimeiseksi Venäjän keisarikunnassa näin korkealla sotilaskunniamerkillä palkituksi. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksen jälkeen hänet nimitettiin Kaukasian rintaman ylipäälliköksi, josta tehtävästä uusi sotaministeri Ai-Ai Kerenski hänet erotti maaliskuussa 1917. Sotasaalissäästöillään hän osti talon Gruusian pääkaupungista Tbilisistä ja maata tunnetulta kylpyläseudulta Kislovodskista Venäjän Etu-Kaukasiassa. Hän seurasi jatkuvasti tapahtumia Venäjällä ja asui laittomasti, mutta ei piilossa, Pietarissa.
ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.
ellauri254.html on line 616: Judenitš onnistui saamaan yhteyden Siperiassa toimiviin valkoisiin venäläisiin ja teki yhteistyötä Pariisissa toimineen valkoisen lisääntymiselimen, ns. Venäjän poliittisen kokouksen (ven. Русское политическое совещание в Париже) kanssa. Lähihoitaja Mannergeimin kanssa Judenitš suunnitteli Suomen liittymistä Venäjän valkoisten rinnalle sotaretkeen Pietaria vastaan. Heinäkuussa hänestä tuli Luoteis-Venäjän armeijan komentaja Viroon, ja elokuussa Britannian avulla luodun vastavallankumouksellisen Luoteis-Venäjän hallituksen sotaministeri.
ellauri254.html on line 618: Judenitš suunnitteli kolme kuukautta sodan kulkua ja koulutti joukkoja. Taloudellinen tuki saatiin Britannian hallitukselta. Bolševikit olivat taistelemassa Siperiassa ja Ukrainassa Aleksandr Koltšakia vastaan. Judenitš ei saanut olennaista poliittista tukea, ja vähemmistökansallisuuksien itsenäisyysvaateisiin hän suhtautui varauksellisesti. Hänellä oli silti melko hyvin järjestetty 20 000 lahtarin armeija.
ellauri254.html on line 620: Judenitš pyysi suomalaisia liittymään sotaan puolelleen ja oli tunnustavinaan Suomen itsenäisyyden, mutta koska itäisen valkoisen rintaman komentaja Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, Suomi ei liittynyt mukaan Venäjän valkoiseen rintamaan bolševikkeja vastaan saartamaan Pietaria. Venäjän monarkistien kanta oli, että Venäjän keisarikunnan alueella olevien kansallisuuksien itsenäisyyspyrkimykset ja Venäjän valtiorakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi ratkaista rauhantilan palattua perustuslakia säätävässä kansankokouksessa. Periaatteessa Venäjän keisarikunta ja keisarin valtaa käyttänyt tasavaltalainen Venäjä oli yhtenäinen valtakunta, josta ei perustuslaillisesti voinut erota, kuten liittovaltioista.
ellauri254.html on line 622: Keväällä 1919 Suomessa oli lahtarien mielipide jakautunut kahtia Petrogradiin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen, mutta myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Petrogradiin hyökkäämistä, samoin myymälänhoitaja korsettiasuinen Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Petrogradiin.
ellauri254.html on line 624: Kun K. J. Ståhlbergista tuli presidentti, kariutuivat nämä hullut hyökkäyssuunnitelmat. Epäkiitollinen Suomi ei tehnyt kuitenkaan 1919 rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa ja salli Britannian laivaston käyttää Koivistoa moottoritorpedoveneiden tukikohtana mutta ei virallisesti eikä julkisesti osallistunut Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan, vaikka yksityisesti tuettuja hankkeita ymmärrettiinkin. Suomi myös lainasi muutaman Renault FT-17 "ryppypeppu" panssarivaunun bolsevikkeja vastaan taistelleelle kenraali Judenitšin komentamalle Luoteis-Venäjän armeijalle. Siis samaa salavihkaista selkään puukotusta kuin länkkäreillä Ukrainan demilitarisaatiossa.
ellauri254.html on line 626: Judenitšin johtama Luoteis-Venäjän armeija eteni 19. lokakuuta 1919 Pietarin kaupungin liepeille. Bolševikkihallitus päätti jo jättää kaupungin valkoisille, mutta bolševikkien vallankumousjohtaja Lev Trotski saapui johtamaan pääkaupungin puolustusta, lisäjoukkoja tuotiin Moskovasta ja tehdastyöläiset organisoitiin punakaarteiksi. 1. marraskuuta ilman suomalaisten tukea käynnistynyt Judenitšin hyökkäys epäonnistui nolosti ja hänen joukkonsa alkoivat vetäytyä. Vuonna 1920 britit evakuoivat Judenitšin joukot Virosta laivalla, ja Judenitš pakeni itse taas Ranskaan, mutta hänellä ei ollut merkittävää osaa Ranskan venäläisessä emigranttiyhteisössä. Maanmiehet nauroivat sille tunarille xa xa xa. Judenitš kuoli aurinkotuoliin Nizzassa Ranskan Rivieralla.
ellauri254.html on line 629:

Valkoiset kyrvänpäät Virossa brittien maxamissa nutuissa vielä nupit tallella. Roikkuviixi kalju protonazi keskellä on Judenits.

ellauri254.html on line 631: Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä.
ellauri254.html on line 636: Wrangel syntyi Novoaleksandrovskissa Liettuassa silloisessa Venäjän keisarikunnassa baltiansaksalais-ruotsalaiseen Wrangelin aatelissukuun. Wrangel oli koulutukseltaan kaivosinsinööri, mutta saatuaan siitä paskakaivoarvosanan liittyi vapaaehtoisena ratsuväkirykmenttiin ja ylennettiin upseeriksi 1902. Hän osallistui vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan vuosina 1904–1905. Tämän jälkeen hän opiskeli Venäjän yleisesikunta-akatemiassa, josta valmistui 1910. Ensimmäisessä maailmansodassa hän komensi kasakkarykmenttiä ja taisteli mm. Itä-Preussissa sekä Galitsiassa. Hän yleni kenraalimajuriksi ja sai vuonna 1917 komentoonsa 7. ratsuväkidivisioonan.
ellauri254.html on line 643: Kesällä 1919 hän johti valkoisen armeijan hyökkäystä Tsaritsyniin (Volgograd). Wrangelin ja Denikinin keskinäisten riitojen vuoksi Wrangelia syytettiin salaliitosta ja hänet karkotettiin Konstantinopoliin. Kun Denikinin yritykset epäonnistuivat, Wrangel kutsuttiin takaisin ja huhtikuussa 1920 hänestä Denikinin seuraaja Etelä-Venäjän armeijan, joka nyt hallitsi lähinnä Krimiä, komentajana.
ellauri254.html on line 645: Poliittisesti Wrangel oli monarkisti ja suhtautui epäluuloisesti liberaaleihin, mutta järjesti silti maauudistuksen vahvistaakseen kannatuspohjaansa. Etelä-Venäjän armeijansa hän nimesi uudelleen Venäjän armeijaksi. Hän suunnitteli yhteistyötä Puolan Pilsudskin kanssa, mutta tämä kariutui komentajan valintaan. Wrangelin joukot murtautuivat Krimiltä kesällä 1920 Tauriaan, mutta bolševikkien solmittua rauhan Puolan kanssa lokakuussa puna-armeija keskitti ylivoimaiset joukkonsa etelään ja ajoi yhdessä Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeijan kanssa Venäjän armeijan takaisin Krimille.
ellauri254.html on line 647: Vuoden 1920 marraskuussa Wrangel joutui evakuoimaan liittoutuneiden avulla noin 70 000 sotilasta ja 65 000 siviiliä Krimiltä Turkkiin, joka oli ympärysvaltojen hallussa. Wrangel matkusti Turkin ja Tunisian kautta Jugoslaviaan, jossa hän piti yllä pakolaisesikuntaa mahdollista vastavallankumoussotaa varten vuoteen 1925 asti. Hän perusti sisällissodan veteraanien järjestön, Venäläinen yleissotilaallinen unionin (ROVS) 1924 ja pyrki pitämään miehensä taistelukuntoisina ja yhdistämään monarkistit ja tasavaltalaiset. Marraskuussa 1924 hän tosin tunnusti suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitšin Venäjän kruunuun lailliseksi tavoittelijaksi.
ellauri254.html on line 649: Wrangel kuoli Brysselissä, kun hän tukijoineen suunnitteli terrorijärjestöjen luomista bolševikkejä vastaan. Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisikin ollut neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet pahentuneella sursillillä, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti. Wrangel haudattiin puuvillavyöhön kiedottuna viileään venäläiseen kadetraaliin Belgradissa.
ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
ellauri254.html on line 653: Lev Bronstein syntyi juutalaiseen perheeseen Etelä-Venäjällä, nykyisessä Ukrainassa 26. lokakuuta (7. marraskuuta uuden luvun mukaan) 1879. Hänen isänsä David Bronstein oli varakas venäjänjuutalainen maanviljelijä. Levin sisko Olga tuli myöhemmin tunnetuksi bolševikkipoliitikkona ja Trotskin kilpailijan Lev Kamenevin vaimona. Perhe ei ollut kovinkaan uskonnollinen. Bronšteinit puhuivat kotonaan venäjää ja ukrainaa, ja Lev itse sujuvasti lisäksi hepreaa, saksaa, englantia, ranskaa ja espanjaa.
ellauri254.html on line 655: Mentyään setänsä luo Odessaan opiskelemaan, hän tutustui vallankumouksellisiin piireihin ja oli mukana perustamassa Etelä-Venäjän työläisliittoa 1897 sekä marxilaista Venäjän sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta 1898. Trotski pidätettiin poliittisen toimintansa vuoksi 1898 ja karkotettiin Siperiaan. Vuonna 1902 hän pakeni karkotuspaikastaan ulkomaille, jättäen jälkeensä vaimonsa Aleksandra Sokolovskajan ja kaksi lastaan. Hän otti käyttöön pseudonyymin Trotski, jolla hänet sittemmin opittiin tuntemaan. Nimen hän lainasi Odessan vankilan päävanginvartijalta.
ellauri254.html on line 657: Pariisissa ollessaan Trotski toimitti Iskra-sanomalehteä yhdessä Vladimir Leninin kanssa, mutta asettui toisessa edustajakokouksessa 1903 menševikkien puolelle. On esitetty, että Trotski päätyi menševikkien puolelle koska hän ei halunnut toimia Leninin varjossa. Trotski päätyi seilaamaan omalaatuiseen välitilaan bolševikkien ja menševikkien väliin, molempien ryhmittymien suhtautuessa häneen varautuneesti. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Natalia Sedovan kanssa. Pari sai myöhemmin kaksi poikaa, Levin ja Sergein.
ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
ellauri254.html on line 663: Leninin kuoltua 1924 Trotskia pidettiin aluksi hänen vahvimpana seuraajaehdokkaanaan Neuvostoliiton johtoon. Stalinin ja keskuskomitean enemmistön onnistui kuitenkin vaivihkaa syrjäyttää Trotski puoluejohdosta, ja ennen pitkää hän menetti puoluekoneistossa viran toisensa jälkeen. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski kannatti Leninin jatkuvan maailmanvallankumouksen teoriaa, jonka mukaan kommunistista vallankumousta oli pyrittävä levittämään Venäjän rajojen ulkopuolelle, erityisesti Eurooppaan, mutta Stalin ja hänen kannattajansa ajoivat ”sosialismi yhdessä maassa” -periaatetta, jonka mukaan oli keskityttävä kommunismin rakentamiseen Neuvostoliitossa. Trotski erotettiin lopuistakin tehtävistään NKP:ssä ja Kominternissa 1927 ja määrättiin ensin sisäiseen karkotukseen Alma-Ataan Kazakstaniin 11. tammikuuta 1928. Helmikuussa 1929 hänet karkotettiin lopullisesti neuvostovaltiosta. Trotski kannattajineen toimi Stalinin vastaisena ryhmänä Kominternissa ja siihen kuuluvien puolueiden sisällä, mutta Kominternin erotettua trotskilaiset nämä perustivat lopulta oman Neljännen internationaalinsa 1938.
ellauri254.html on line 665: Maastakarkotuksen jälkeen Trotski eli maanpaossa aluksi turkkilaisella Prinkipon saarella lähellä Istanbulia, sillä kaupungissa asui paljon valkoisia venäläisiä, jotka eivät suhtautuneet vallankumouksen syrjäytettyyn johtohahmoon suopeasti. 18. helmikuuta 1929 Trotski anoi poliittista turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. Hänen Turkista saamansa oleskelulupa umpeutui 1. toukokuuta 1929.
ellauri254.html on line 669: Vuonna 1935 Trotskin oleskelulupa umpeutui jälleen. Norjan oikeusministeri Trygve Lie kutsui Trotskin Norjaan, jossa tämä asui taidemaalari Konrad Knudsenin luona Oslon lähettyvillä, mutta 1937 Norja sulki Neuvostoliiton painostuksesta kovaäänisen kriitikon kotiarestiin.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.
ellauri254.html on line 675: Trotski kuoli saamiinsa vammoihin seuraavana päivänä, ja hänet haudattiin kuin koira kotipuutarhaansa.
ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen.
ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen.
ellauri254.html on line 681: Venäjälle palannut Kamenev ryhtyi organisoimaan lakkoa Transkaukasian rautatiellä, mutta salainen poliisi Ohrana surmasi ei vaan pidätti hänet Tbilisissä ja hän oli vangittuna viisi kuukautta. Tbilisissä Kamenev tutustui myös ensimmäisen kerran Josif Staliniin vuonna 1904. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Kamenev järjesti rautatielakkoja Pietarissa. Joulukuussa 1908 hän siirtyi asumaan Geneveen Sveitsiin, jossa hän työskenteli yhdessä Leninin ja Grigori Zinovjevin kanssa. Vuosina 1912–1914 kolmikko asui Itävalta-Unkarille kuuluneessa Krakovassa lähellä Venäjän rajaa natustellen makkaroita.
ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 689: Palattuaan kotimaahan Kamenev otettiin takaisin puoluejohtoon. Hän oli kuulunut lokakuussa 1917 perustettuun bolševikkien ensimmäiseen politbyroohon ja tammikuussa 1919 hänestä tuli yksi uuden politbyroon perustajajäsenistä. Samana vuonna hänet valittiin myös Moskovan neuvoston puheenjohtajaksi eli käytännössä pääkaupungin paikallisen puolueorganisaation johtoon. Kamenev oli lisäksi vuosina 1924–1926 Työn ja puolustuksen neuvoston puheenjohtajana, tammikuusta elokuuhun 1926 Neuvostoliiton ulkomaankaupasta vastanneena kansankomissaarina sekä 1926–1927 Italian-suurlähettiläänä. Hänet nimitettiin myös vuonna 1923 uuden Lenin-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi ja hän sai toimittaa Leninin kootut teokset.
ellauri254.html on line 693: Trotskin menetettyä asemansa vuoden 1925 alussa troikka hajosi Stalinin kääntyessä entisiä liittolaisiaan Kamenevia ja Zinovjevia vastaan. Kamenev pudotettiin lokakuussa 1925 politbyroon juhlakuntoisesta jäsenestä puoliveteiseksi ja häneltä vietiin Moskovan-puoluejohtajan tehtävä. Kesällä 1926 Kamenev ja Zinovjev liittoutuivat Trotskin kanssa, jolloin syntyi niin sanottu yhdistynyt oppositio. Sitä yhdisti Stalinin vastaisuus ja vaatimus puolueen sisäisen demokraattisen toimintakulttuurin palauttamisesta. Lokakuussa 1926 Kamenev menetti puoliveteisenkin jäsenyytensä politbyroossa ja Stalinin käydessä lopulliseen iskuun hänet erotettiin marraskuussa 1927 myös keskuskomiteasta. Joulukuun 1927 puoluekokouksessa Zinovjev ja Kamenev päättivät pelastaa uransa irtisanoutumalla kaikista aiemmista mielipiteistään. Heidät erotettiin puolueesta, mutta he saivat luvan hakea jäsenyyttään takaisin puolen vuoden koeajan jälkeen.
ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
ellauri254.html on line 699: Kamenev rehabilitoitiin Mihail Gorbatšovin kaudella vuonna 1988. Siitä näkee heti millainen revari Rozenberg oikeastaan oli. Ben Zyskovizin heimolaisia. Kas kun ei saanut Nobel palkintoa.
ellauri254.html on line 703: Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti Pietariin ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo bolševikkien osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.
ellauri254.html on line 705: Kirov pidätettiin 1905 kolmeksi kuukaudeksi osallisuudesta vuoden 1905 vallankumoukseen. Päästyään vankilasta hän liittyi bolševikkeihin. Hänet pidätettiin jälleen seuraavana vuonna ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi kielletyn kirjallisuuden painamisesta. Hänet vangittiin tämänkin jälkeen uudestaan. Vapauduttuaan Kirov muutti Kaukasiaan ja asui siellä maaliskuun vallankumouksen puhkeamiseen saakka vuonna 1917. Kostrikov otti vallankumouksellisen salanimen Kirov, ja hänestä tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien sotilashallinnon johtaja Astrahanissa.
ellauri254.html on line 709: 30-vuotias bolševikkipuolueen jäsen Leonid Nikolajev ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Leningradissa Smolnan palatsissa. Stalin käynnisti laajat puhdistukset, ja seurauksena oli monien vanhankaartin johtavien bolševikkien pidätyksiä ja teloituksia. Stalin väitti murhan olleen osa suurempaa, Lev Trotskin johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan.
ellauri254.html on line 711: Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jälkeen vallinneen suojasään aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan The Kirov Murder and Soviet History arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi liikenneonnettomuudeksi eikä salaliiton peittelyksi. Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja Oleg Hlevnjuk, joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona, joten murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuus!
ellauri254.html on line 715: Bolshevikit olivat isänmaanystäviä (nazeja, ei mitään trozkilaisia maailmanvallankumouxellisia), muut puolueet luopuivat häpeällisesti synnyinmaasta. Komintern oli pelkkää hämäystä, ja Stalin lopetti sen kananlennon 2. maailmansodan aikana kun jenkit ja britit vaativat.
ellauri254.html on line 718:
ellauri254.html on line 721: Darja Kolesnikovaa ei pie sekottaa Marja Kalesnikavaan, ne on eri puolilla rautaesirippua. Darja on kyllä maistuvamman näköinen kuin Marja. Siinä on jotain samaa kuin Jaakko Hintikan isotissisessä sihteerissä. Nasha Darjasta ei meinaa löytyä mitään tietoa länkkäreiden meemilaarista. Tässä videossa Darja näyttää aika makupalalta, vaikka laulaakin vihaisesti izenäisen Donbassin puolesta. Pidän noista ympäri noetuista silmistä.
ellauri254.html on line 723:
ellauri254.html on line 736: Не мог в земле убитым оставаться, En voinut jäädä tapetuxi maan pinnalle,
ellauri254.html on line 739: Пускай в аду давно уже набито, Olkoon helvetti ihmisiä väärällään jo pitkään,
ellauri254.html on line 742: И песней их зову искать убийц. ja laululla mä kutsun niitä etsimään tappajat.
ellauri254.html on line 749: Восстаньте же, замученные дети, Nouskaa jo, kidutetut lapset,
ellauri254.html on line 750: Среди людей ищите нелюдей etsikää epäihmiset apinoiden joukosta
ellauri254.html on line 751: И мантии судейские наденьте ja pukeutukaa oikeutettuihin vaatteisiin
ellauri254.html on line 755:

Meidän Darja riisuutuu oikeutetusti intin vaatteista. Konsta ja Maxim kangistuisivat. Niin minäkin jos vielä kykenisin.

ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi.
ellauri254.html on line 762: Bernesin laulamista kappaleista tulivat Suomessakin tunnetuiksi muun muassa Nikita Bogoslovskin säveltämä ”Tumma on yö” (Tiomnaja notš) ja Eduard Kolmanovskin säveltämä ”Rakastan elämää”. Erään tunnetuimman laulunsa et">Kurjet Bernes ehti levyttää vähän ennen kuin kuoli mahorkan aiheuttamaan keuhkosyöpään 58-vuotiaana 1969.
ellauri254.html on line 767:

Tietolaatikko: Le feu

ellauri254.html on line 769: Amerikkalaisille mokkereille laitettiin ekaan maailmansotaan reppuihin Dickensin Nikke Niklebyy. Bolshevikkien juoxuhautalukemisto oli Barbussen Le Feu.
ellauri254.html on line 771: Heti kun Barbussen Le Feu julkaistiin sarjakuvalehtenä, sen luki laaja yleisö, jonka reaktiosta Barbusse oli erittäin kiinnostunut. Kirja oli myös menestys. Ensimmäinen kiista koski sitten romaanin, vuoden 1916 Prix Goncourtin voittajan, historiallista todenperäisyyttä, lähinnä syvän kuilun vuoksi, joka vallizi sensuurin salliman tekstin ja sotapropagandan välillä, joka itse tuomittiin kirjassa. Tekstin poliittiset panokset, erityisesti kommunismi ja pasifistinen sitoutuminen, ovat toinen kiistanalainen aihe kirjassa.
ellauri254.html on line 775: Barbusse oli Ranskan vasemmiston avainhenkilöitä ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Vaikka hän oli pasifisti, hän osallistui sotaan vapaaehtoisena. Hän oli vapaaehtoinen, koska hänet oli vapautettu terveydellisistä syistä eikä hän ollut suorittanut asepalvelusta. Hän kuvaa sodan julmuutta teoksessa Le Feu (1916, Tuli), josta hänelle myönnettiin Goncourt-palkinto vuonna 1916. Teos oli kotimaassaan heti menestys.
ellauri254.html on line 778: Hänen muita teoksiaan ovat Russie (1930) ja Staline (1935) joissa hän puolustaa neuvostokommunismia. Hyvä Barbousse! Ei ihme että Gorki arvosti.
ellauri254.html on line 783: Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä. Sosialistisen realismin ajatuksena oli realistinen muoto ja sosialistinen sisältö. Sitä sovellettiin kaikkiin taiteisiin.
ellauri254.html on line 785: Käsite sosialistinen realismi otettiin käyttöön Neuvostoliiton kirjailijaliiton liittokokouksessa vuonna 1934, jonka jälkeen siitä tuli maan virallinen ja ainoa hyväksytty taidesuuntaus. Sen isänä mainitaan usein kirjailija Maksim Gorki, jonka romaania Äiti (1907, suom. 1944) pidetään sosialistisen realismin perusmuotona. Esikuvina on pidetty myös eräiden 1800-luvun realistien, esimerkiksi peredvižnikien (”Vaeltajat”), Jacques-Louis Davidin ja Ilja Repinin taidetta.
ellauri254.html on line 787: Sosialistisen realismin menetelmän mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Tarkoituksena oli korottaa työläisen asemaa esittämällä hänen elämänsä, työnsä ja vapaa-aikansa ihailtavassa muodossa.
ellauri254.html on line 789: Mikäs tässä oli vikana? No eihän se järin realistista ollut. Eikä ehkä ollut hyvä idea vaatia sille monopolia. Silti vittu 100% länsiviihteestä lähtee ihan vastaavista lähtökohdista. Siinä sankareita vaan ovat individualistiset pyrkyrit jotka onnistuvat kipuamaan keon huipulle, tollaset John Workmanit sun muut supermiehet.
ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä!
ellauri254.html on line 793:
ellauri254.html on line 798: Lunz ja Fedin käyvät nokkapokkaa ryssän kirjallisuuden tulevaisuudesta. Lunz termentää että on otettava juoni länkkäreiltä, ei tästä muuten mitään tule. Olkoon tunnuxemme Länteen! Tervetuloa länteen Andrei toivottivat Leville Sterne, Dumas, Stevenson ja Doyle. Länkkärisarjoissa kuten Capitani vituttaa että hyvixet on vaan pienempiä pahixia ja usein varakkaampia kuin suuremmat ja köyhemmät. Luxemburgilaiset huoratalot pitää kunniassa perittyjä arvoja eikä myy huumeita katukaupassa kuten niggerit maahanmuuttajat. Hymytön ex-poliisi ei juuri ole Pekkaa parempi.
ellauri254.html on line 803: Lunz was born in Saint Petersburg, the capital of the Russian Empire, into a middle-class Jewish family on May 2, 1901. His father, Natan Yakovlevich, an emigrant from Lithuania, was a pharmacist and seller of scientific instruments. His mother, Anna Efimovna, was an accomplished pianist. As a child, Lev was delicate but very lively; he contracted pneumonia and diphtheria, which may have weakened his heart.
ellauri254.html on line 807: And we do not care with whom stood Blok, the poet, author of “The Twelve,” or Bunin, the prosaist, author of “The Gentleman from San Francisco.”
ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect.
ellauri254.html on line 814: Party spokesman Andrei Zhdanov (1896-1948), formally addressing the Soviet writers in Leningrad, quoted Lunz (as above) and declared: “This is the preaching of rotten apoliticism, philistinism and vulgarity.” Njekulturno, in a word.
ellauri254.html on line 816: Kaverin managed to republish Lunz's last play, Gorod Pravdy [The City of Truth], in a theatrical journal in 1989, one year after he had helped to effect the first publication in the Soviet Union of Yevgeny Zamyatin's anti-utopian novel, My [We, 1920]. The censorship board was beginning to crack, but still the Lunz collection was delayed beyond the life of the last Serapion (Kaverin) and the end of the Soviet system. Koska matka oli hauska niin, ottivat he mukaan vielä yhden kaverin.
ellauri254.html on line 820: Viktor Borisovich Shklovsky (Russian: Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский, IPA: [ˈʂklofskʲɪj]; 24 January [O.S. 12 January] 1893 – 6 December 1984) was a skinhead Russian and Soviet literary theorist, critic, writer, and pamphleteer. He is one of the major figures associated with Russia formalism.
ellauri254.html on line 821: Shklovsky was born in St. Petersburg, Russia. His father was a Lithuanian Jewish mathematician (with ancestors from Shklov) who converted to Russian Orthodoxy and his mother was of German-Russian origin. He attended St. Petersburg University.
ellauri254.html on line 823: Shklovsky returned to St. Petersburg in early 1918, after the October Revolution. During the Civil War he opposed Bolshevism and took part in an anti-Bolshevik plot organised by members of the Socialist-Revolutionary Party. After the conspiracy was discovered by the Cheka, Shklovsky went into hiding, traveling in Russia and the Ukraine, but was eventually pardoned in 1919 due to his connections with Maxim Gorky, and decided to abstain from political activity. His two brothers were executed by the Soviet regime (one in 1918, the other in 1937) and his sister died from hunger in St. Petersburg in 1919.
ellauri254.html on line 825: Shklovsky integrated into Soviet society and even took part in the Russian Civil War, serving in the Red Army. However, in 1922, he had to go into hiding once again, as he was threatened with arrest and possible execution for his former political activities, and he fled via Finland to Germany.
ellauri254.html on line 826: Among other things, Shklovsky also contributed the plot/story distinction (syuzhet/fabula), which separates out the sequence of events the work relates (the story) from the sequence in which those events are presented in the work (the plot). Shklovsky ihaili ja matki Sterneä. Se päästettiin takaisin Neuvostolaan pyydettyään tekosiaan anteexi 1923.
ellauri254.html on line 828: Yevgeny Ivanovich Zamyatin (Russian: Евге́ний Ива́нович Замя́тин, IPA: [jɪvˈɡʲenʲɪj ɪˈvanəvʲɪtɕ zɐˈmʲætʲɪn]; 1 February [O.S. 20 January] 1884 – 10 March 1937), sometimes anglicized as Eugene Zamyatin, was a Russian author of science fiction, philosophy, literary criticism, and political satire.
ellauri254.html on line 829: Zamyatin is now considered one of the first Soviet dissidents. He is most famous for his highly influential and widely imitated 1921 dystopian science fiction novel We, which is set in a futuristic police state.
ellauri254.html on line 831: In 1921, We became the first work banned by the Soviet censorship board. Ultimately, Zamyatin arranged for We to be smuggled to the West for publication. The outrage this sparked within the Party and the Union of Soviet Writers led directly to the State-organized defamation and blacklisting of Zamyatin and his successful request for permission from Joseph Stalin to leave his homeland. In 1937 he died in poverty in Paris. Serve him right!
ellauri254.html on line 833: Skhlovskyn pöljimpiä ajatuxia oli että kirjan sisältö on siinä käytettyjen tyylikeinojen summa. Tai että "maailman ja toisen maailman ja kissan ja kiven vastakkain asettelut ovat yhden arvoisia." Mitä potaskaa! Formalismia! Kieli, kuva, komposiittiö, siinä Zamyatin kolme valasta, sen länsimainen maneeri. Jevgenin mieltymys satiiriin oli hoitamattomaxi jäänyt tauti.
ellauri254.html on line 840: Mihail Zoštšenko syntyi taiteilijaperheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja osallistui vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen Zoštšenko palveli puna-armeijassa ja kokeili mitä erilaisimpia ammatteja. Vuonna 1921 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 842: Zoštšenkon satiirin kohteita ovat yksilöllisen onnen tavoittelijat, yksipuolisesti ajattelevat ihmiset, filisterit, jotka osaavat vain ottaa ja katsovat asianmukaiseksi kaiken saamansa, mutta eivät halua antaa muruakaan heiltä vaaditusta; omasta onnestaan haaveilevat. väliin tunteilevat, väliin karkeat, toisinaan ovelat, mutta aina kärkkyvän käytännölliset ihmiset. Kökkäreet.
ellauri254.html on line 844: Zoštšenkon ensimmäinen kertomuskokoelma Rasskazy Nazara Iljitša, gospodina Sinebrjuhova (”Herra Nazar Sinebrykoffin kertomuksia”) ilmestyi vuonna 1922. Hänen satiiriset kertomuksensa saivat pian valtavan suosion. Niiden kertojasankari on puoliksi sivistynyt pieni ihminen, joka yrittäessään sopeutua uusiin olosuhteisiin törmää erilaisiin absurdeihin epäkohtiin. Kirjailijan alatyylistä puhetapaa ja uutta neuvostosanastoa humoristisesti sekoittava kerrontatekniikka kuuluu Nikolai Gogolista juontuvaan skaz-perinteeseen.
ellauri254.html on line 846: Vuonna 1946 Zoštšenkosta tehtiin Anna Ahmatovan ohella kylmän sodan aiheuttaman kulttuurielämän kurinpalautuksen syntipukki. NKP:n keskuskomitean päätöksellä pannaan julistettu kirjailija erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ja vailla työmahdollisuuksia hänen henkinen sairautensa paheni entisestään. Tänä aikana Zoštšenko laati muun muassa Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin venäjännöksen. Hänet otettiin takaisin kirjailijaliittoon vuonna 1953 ja ensimmäinen uusi teosvalikoima ilmestyi vuonna 1956. All was well. Vsjo harasho.
ellauri254.html on line 848: Suomennettuja teoksia: Kireähermoista väkeä (Rasskazy). Suom. Katja Losowitch. Helsinki: SN-kirjat, 1990 ISBN 951-615-702-5 novellikokoelma.
ellauri254.html on line 852: Ne jotka kykenevät kökkäröitymään eivät pidä tasa-arvosta, se on niille pelkkää persnettoa. Ne haluavat mieluummin lähteä muualle kökkäröitymään.
ellauri254.html on line 853: Gorkin Keltaisessa paholaisessa haastattelema miljonääri selittää suorasanaiseti miten 1900-luvin alun maahanmuutto jenkkeihin palveli työväen kyykytystä, piti palkat alhaisina ahnaan köyhän matulössin avulla. Sitä samaahan se on taas. Lakko-oikeus puretaan ja tuodaan maahan filippiiniläisiä hoitajia. Mikään ei ole muuttunut, Marx oli niin oikeassa, työväki on taas yhtä kyykyssä kuin 1800-luvulla. Joka Iikka luulee taas että mä oon eri asia, mä kyllä pääsen kökkäreexi pinnalle, mulle nazaa tää amerikkalainen unelma. Ammennä vaan, koko hyllyrivi kumoon trukilla.
ellauri254.html on line 855: Yxityiset vartijat kauhistavat kaikkia mutta ovat tulleet jäädäkseen. Yxityistä terveyttä vartioivat yxityiset pamputtajat ja tukehduttajat. Mamutaxit exyvät ja yxityiset bussit ja taxit myöhästelevät, mamukuskit eivät päästä sisään koiria eivätkä pääse ize nurkan taaxe pissalle.
ellauri254.html on line 856: Hevon vitun rämeet. Tulis luoti ja tappais. Poimikaa matut vaan kypsänä hullut kotimaiset kasvihuonetomaatit. Tappakaa kannanhoidon nimessä loput eläimet ja vetäkää loput mezät lakoon ennenkuin niitä keritään suojella. Ja seuraava oikeistohallitus odottaa jo oven takana. Kirov s nami.
ellauri254.html on line 860: Nikolai Semjonovitš Tihonov (ven. Никола‌й Семёнович Ти‌хонов; 4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1896 Pietari – 8. helmikuuta 1979 Moskova) oli neuvostoliittolainen runoilija ja influensseri.
ellauri254.html on line 861: Nikolai Tihonov syntyi parturin perheeseen. Hän kävi Pietarin kauppakoulun, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja palveli puna-armeijassa. Vuonna 1922 hän liittyi Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri254.html on line 872: Nämä uskolliset palvelijat selässämme
ellauri254.html on line 879: Painottomat lantit eivät kilahtaneet
ellauri254.html on line 880: Eikä lapset kauhistuneet ruumiita...
ellauri254.html on line 885: Toinen Nikolai Tikhonov (mutta Aleksandrovits) polkupyöräkaupungista Harkovista katui että oli äänestänyt Gorbazovia presidentixi. Oli syytäkin, se oli maanpetturi: kielsi kommunistipuolueen ja möi Neuvostolan Reaganille nahkoineen karvoineen. Tikhonov oli huolissaan venäläisten vähentymisestä ja koitti parantaa äitiysavustuxia. Sille izelleen ei jäänyt vaimoa, lapsia eikä yxityistä rahakätköä. Hyvin tyhmä mies. Vanhat tutut osti sille appelsiineja.
ellauri254.html on line 887: After his forced resignation from active politics in 1989, Tikhonov wrote a letter to Mikhail Gorbachev which stated that he regretted supporting his election to the General Secretaryship. This view was strengthened when the Communist Party was banned in the Soviet Union. After his retirement, he lived the rest of his life in seclusion at his dacha. As one of his friends noted, he lived as "a hermit" and never showed himself in public and that his later life was very difficult as he had no children and because his wife had died. Prior to the dissolution of the Soviet Union Tikhonov worked as a State Advisor to the Supreme Soviet. Tikhonov died on 1 June 1997 and was buried at the Novodevichy Cemetery. Shortly before his death, he wrote a letter addressed to Yeltsin: "I ask you to bury me at public expense, since I have no financial savings."
ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta.
ellauri254.html on line 900: Nikolai Nikolajevitš Nikitin (ven. Никола́й Никола́евич Ники́тин; 8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1895 Pietari – 26. maaliskuuta 1963 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija, suht mitätön.
ellauri254.html on line 902: Nikolai Nikitin syntyi rautatievirkailijan perheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ja palveli vuosina 1918–1922 puna-armeijassa. Hän liittyi 1921 pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään.
ellauri254.html on line 904: Nikittimen varhaiset 1920-luvun kertomukset kuvaavat Venäjän vallankumouksen aikaisia tapahtumia epäpoliittisesti ja muodoltaan kokeilevasti. Muiden Serapion-veljeksien tavoin hänen teoksensa joutuivat ankaran kritiikin kohteeksi. Ajan mittaan kirjailija sopeutui sosialistisen realismin vaatimuksiin. Romaani Eto bylo v Kokande (”Tapahtui Kokandissa”, 1939) kuvaa neuvostovallan pystyttämistä Uzbekistaniin, ”Pohjolan Auroran” (Severnaja Avrora, 1950) aiheena ei ole revontulet (kuten voisi luulla) vaan brittien Pohjois-Venäjän interventio vuosina 1918–1919. Jälkimmäinen teos sai Stalin-palkinnon vuonna 1951.
ellauri254.html on line 906: Pohjois -Venäjän interventio, joka tunnetaan myös nimellä Pohjois-Venäjän retkikunta , Arkkienkeli-kampanja ja Murmanin lähetys, oli osa liittoutuneiden väliintuloa Venäjän sisällissodassa lokakuun vallankumouksen jälkeen. Interventio johti ulkomaisten joukkojen osallistumiseen Venäjän sisällissotaan valkoisen liikkeen puolella. Liike kukistettiin lopulta, kun taas Britannian johtamat liittoutuneiden joukot vetäytyivät Pohjois-Venäjältä taisteltuaan useita urheita puolustustoimia bolshevikkeja vastaan, kuten Bolshie Ozerkin taistelun. Kampanja kesti maaliskuusta 1918, ensimmäisen maailmansodan viimeisten kuukausien aikana, lokakuuhun 1919.
ellauri254.html on line 908: Liittoutuneiden valtojen kannalta huolestuttavaa oli myös se, että huhtikuussa 1918 Saksan joukkojen divisioona oli laskeutunut maihin Suomeen, mikä aiheutti pelkoa siitä, että he yrittäisivät valloittaa Murmansk– Petragrad- rautatien, Murmanskin strategisen sataman ja mahdollisesti jopa Arkangelin kaupungin. Pelättiin myös, että Arkangelin suuret pyssyliikkeet joutuisivat epäystävällisiin käsiin.
ellauri254.html on line 910: Näiden tapahtumien edessä Britannian ja Ranskan hallitusten johtajat päättivät, että läntisten liittoutuneiden valtojen oli aloitettava sotilaallinen väliintulo Pohjois- Venäjällä. Heillä oli kolme tavoitetta: he toivoivat estävän liittoutuneiden sotatarvikevarastoja Arkangelissa joutumasta saksalaisten tai bolshevikkien käsiin; ryhtyä hyökkäykseen Trans-Siperian rautatien varrelle jääneen Tšekkoslovakian legioonan pelastamiseksi ja itärintaman elvyttämiseksi; ja lyömällä bolshevikkiarmeijan Tšekkoslovakian legioonan avulla laajentaa paikallisen väestön antikommunistisia voimia.
ellauri254.html on line 912: Britit ja ranskalaiset pyysivät Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia antamaan Yhdysvaltain joukkoja Pohjois-Venäjän kampanjaksi tai liittoutuneiden väliintuloon Pohjois-Venäjällä, koska heillä oli todella pulaa ylimääräisistä joukkoista. Heinäkuussa 1918, vastoin Yhdysvaltain sotaministeriön neuvoja , Wilson suostui rajoitettuun osallistumiseen kampanjaan Yhdysvaltain armeijan 339. jalkaväkirykmentin sotilaiden kontingenttiin , joka järjestettiin hätäisesti Amerikan Pohjois-Venäjän retkikuntaan, joka tuli saa lempinimen Jääkarhuretkikunta. Aide Memoire -kirjassaan Wilson asetti suuntaviivat amerikkalaisten väliintulolle sanomalla, että amerikkalaisten joukkojen tarkoitus Venäjällä oli "vartioida sotilasvarastoja, joita (valko)venäläiset joukot voivat myöhemmin tarvita, ja antaa sellaista apua, joka voi olla hyväksyttävää organisaation (valko)venäläisille, omaxi izepuolustuxexeen".
ellauri254.html on line 919: Britannian sotaministeri lordi Milner nimitti kenraaliluutnantti Frederick C. Poolen , joka oli aiemmin viettänyt kaksi vuotta Venäjällä, johtamaan retkikuntaa Arkkienkeliin . [14]
ellauri254.html on line 943: Punasuomalaisten "Finnish Legion" , jota komentavat brittiläiset upseerit. [23]
ellauri254.html on line 954: Kuninkaalliset ilmavoimat :
ellauri254.html on line 955: osasto, johon kuuluu Airco DH.4 -pommikoneet, Fairey Campania- ja Sopwith Baby -vesilentokoneita
ellauri254.html on line 958: 1919 vahvistukset
ellauri254.html on line 960: kattamaan brittien, Yhdysvaltojen ja muiden bolshevikkien vastaisten joukkojen vetäytymistä.
ellauri254.html on line 967: Kiinan työväenjoukon aseistettu yritys [29]
ellauri254.html on line 976: Yhdysvaltain armeijan 1LT James E. Keanin kirjoittama kirje, jossa korostetaan hänen yksikkönsä tehtävää Venäjällä – 26. kesäkuuta 1919
ellauri254.html on line 977: Pohjois-Venäjän retkikunta (tunnetaan myös nimellä Jääkarhuretkikunta ): noin 5 000 Yhdysvaltain armeijan työntekijää, mukaan lukien:
ellauri254.html on line 982: Myös 167. ja 168. rautatieyhtiöt , jotka lähetettiin Murmanskiin liikennöimään Murmansk–Petrograd -linjaa.
ellauri254.html on line 988: Tätä täydennettiin Ranskan muukalaislegioonan pohjoisvenäläisellä pataljoonalla, joka koostui bolshevikkien vastaisista
ellauri254.html on line 990: Rohkeudesta heille myönnettiin yksi Distinguished Service Cross (Yhdysvallat) ja kuusi sotilasmitalia amerikkalaisilta ja brittiläisiltä.
ellauri254.html on line 999: 1000 serbialaista ja puolalaista jalkaväkeä liitettiin amiraali Kolchakin joukkoihin pohjoisessa (erillään hänen siperialaisista joukoistaan, joihin kuului Tšekkoslovakian legioona ).
ellauri254.html on line 1000: 30 tšekkoslovakialaista vapaaehtoista, joista osa palveli suoraan Britannian armeijassa ja osa heistä irrotettuna Tšekkoslovakian legioonasta ja kiinnitetty Britannian armeijaan.
ellauri254.html on line 1002:

et/img_z.php?id=38614&s=n" height="200px" />
ellauri254.html on line 1006: Nikitin oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja Zvezda-kirjallisuuslehden toimituskunnan jäsen sekä Leningradin kaupunkineuvoston edustaja. Hänet palkittiin Työn punaisen lipun kunniamerkillä. Kirjailijan kotitalon seinässä (Mohovaja 28, Pietari) on Nykyttimen omatoimisesti heittämä muistolaatta.
ellauri254.html on line 1008: Franz Seraphicus Grillparzer (15. tammikuuta 1791 Wien, Itävalta – 21. tammikuuta 1872 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen dramaattinen runoilija. Grillparzer syntyi Wienissä ja opiskeli lakia Wienin yliopistossa. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut näytelmiä sen jälkeen kun Weh dem, der lügtin ensiesitys 1834 sai huonon vastaanoton. Grillparzeria eivät yleensä aikalaiset ymmärtäneet, ja kun Weh dem, der lügt oli saanut ansaitsemattoman tylyn vastaanoton, hän ei julkaissut enää yhtään näytelmää. Grillparzerin teoksista henkii todellista neroutta, hänen inspiraationsa on voimakas, tosin hänen näytelmänsä Weh dem, der lügt on aika heikko, aika heikko.
ellauri254.html on line 1013:

Fedin tuntuu jo lopettelevan

ellauri254.html on line 1015: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa, sen elämää, toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua. Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja.
ellauri254.html on line 1017: Fedin peukuttaa voimakkaasti teos ja elämä -approachin puolesta. Miten hyvä onkaan elää siitä että oppii parasta parhailta. Ei vikojen sivuuttaminen ole idealisointia, se on sosialistista realismia. Stalin teki virheitä, Leninkin, mutta silti vittu.
ellauri254.html on line 1019: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä ja 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua.
ellauri254.html on line 1021: Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja. Gorgi oli kyllä väärässä peukuttaessaan uutta ihmistä. Sama apina siellä kurkistaa joka naamarista. Kökkäreet kelluskeli pinnalle pysähtyneisyydenkin aikana, puhumattakaan oligarkeista.
ellauri254.html on line 1023: Fedin peukuttaa voimakkaasti elämä ja teos -approachin puolesta. Miten hyvä onkaan elää siitä että oppii parasta parhailta. Ei sankarien vikojen sivuuttaminen ole idealisointia, se on sosialistista realismia. Stalin teki virheitä, Leninkin, mutta silti vittu.
ellauri254.html on line 1025: Gorki ja muutkin bolshevikit olivat siinä suhteessa amerikkalaisten veroisia pyrkyreitä että niistä tiede ja edistys ja eteenpäinmeno oli hienoa. Ne oli ihan samanlaisia gumanisteja tässä suhteessa. Käännetään joet ja annetaan Araljärven kuivua. Kaivetaan maasta kaasua ja sulatetaan ikirouta. Kilpajuoxua amerikkalaisten kanssa kohti harmageddonia, aivan hullua. Apinan elämä on toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kynäilijän tehtävä on kaivaa kunnes se löytää oman nenänsä olemuxen, pohjimmaisen apinannenän.
ellauri254.html on line 1027: Fedin siteeraa sivukaupalla Gorgin kehua Konstan omasta bestselleristä Kaupungit ja vuodet. Olen iloinen että kirjeeni ovat teille mieluisia. Pitäisi sekin sitten lukea.
ellauri254.html on line 1031: Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
ellauri254.html on line 1033: Kuvaillessaan Prahassa ollutta Venäjän silloiselle kirjallisuudelle omistettua esitelmätilaisuutta, jossa oli kehuttu serapioneja kaikesta siitä, mitä olette tehneet, Gorki sanoi, että esitelmöitsijän kimppuun kaikki oikeauskoiset emigrantit hyökkäsivät kuin pedot ja haukkuivat hänet pataluhaksi. Haukkuminen jatkuu vieläkin kaikissa lehdissä... Anteeksiantamaton rikos on puhua jotain hyvää Venäjästä. Hämmästyneenä, miltei kauhistuneena seuraan eilisten 'kulttuuri-ihmisten' rappeutumista. B. Zaitsev sepittelee taitamattomasti pyhimysten elämäkertoja.
ellauri254.html on line 1035: Šmeljov jotain sietämättömän hysteeristä. Kuprin ei kirjoita, hän juopottelee. Bunin kopioi Kreutzerin sonaattia tituleeraten sitä Mitjan rakkaudeksi. Aldanov jäljittelee niin ikään Tolstoita. Puhumattakaan Merežkovskista ja Gippiuksesta. Kas minne maanpakolaisuus on paiskannut hrat intellektuellit. Kas miten orjuus heissä kaikuu. Ette voi edes kuvitella, miten vaikeaa kaiken tämän näkeminen täältä Sorrentosta käsin on. Mutta olkoon. Kaikki menee ohi. Kaikki.
ellauri254.html on line 1037: Yleensäkin Venäjämme on maailmankaikkeuden hauskin paikka. Elämä on niin ikävää että aloin kirjoittaa, kirjoitti Gorkille 15-vuotias tyttö maaseudulta. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
ellauri254.html on line 1041: Gorgin pöydän rummutuksen sävy muuttui moittivaksi, kärsimättömäksi, vihaiseksi kun keskustelu siirtyi Gorkin ikivanhaan viholliseen, poroporvariin, joka oli pessyt kasvonsa nepin myrskyisässä järvessä kuin uudessa Jordanin virrassa. Oletteko huomannut, että tämä herra osoittaa jopa tiettyä sankaruutta? Hän on saanut halun esittää eräänlaista vapahtajan osaa. Hän ei tyydy pelkästään valtaamaan elintilaa, vaan haluaa, että hänen asenteensa tunnustettaisiin pelastukseksi. Tuo herra on päässyt sankaruuden makuun, niin juuri! Mitä vallankumous saakaan aikaan. No oligarkkeja. Huomatkaa tämä huomatkaa...
ellauri254.html on line 1049:

Warren Buffett (USA), 111 miljarder dollar.
ellauri254.html on line 1056: Huomatkaa myös että lännen rikkain mies tällä haavaa (mies tietysti, tää on all male paneeli) myy vain rikkaille. Oligarkeilla on jo ihan oma talous ja virtuaalimaailma. Eskapistiset fantasiakirjat myy nyt parhaiten. Satua, älkää kuunnelko ellei miellytä.
ellauri254.html on line 1063: Sen ohella on kuitenkin osoitettava, etsittävä ja löydettävä uuden ihmisen myönteiset piirteet. Uusi ihminen ilmaantui elämään eilen. Ilmaantui uuteen elämään. Hän ei nãe itseään, hän tahtoo oppia tuntemaan itsensä, hän tahtoo kirjallisuuden kuvaavan häntä. Ja kirjallisuuden tulee se tehdä. Millä tavalla?
ellauri254.html on line 1065: Luullakseni siihen tarvitaan realismin ja romantiikan yhdistämistä. Ei realisti eikä romantikko, vaan sekä realisti että romantikko kuin kaksi eri persoonaa yhdessä olennossa.
ellauri254.html on line 1067: Fedin ko-ko-ko-ko-kommentoi: Nuo sanat kahden alkuperusteen, realismin ja romantismin, yhdistämisestä kuulostivat minusta kaiken sen arviolta, mitä neuvostokirjailijat olivat saaneet kuluneina vuosina aikaan, johtopäätökseltä Venäjän kirjallisuustoimintaa koskeneista loputtomista mietiskelyistä. Minusta tuntui, että noiden alkuperusteiden yhdistäminen luonnehtii parhaiten Gorkia itseään, hänen unelmoimansa kansamme suuren tulevaisuuden romanttisuutta ja tuon tulevaisuuden rakentamisen reaalisuutta. Se on sosialistinen realismi pähkinänkuoressa. Reaalisosialismista muodostui sitten kova kuori siihen pähkinään.
ellauri254.html on line 1075: Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:
ellauri254.html on line 1079: Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:
ellauri254.html on line 1081: Tänään pidetään klubissa avoin työtätekevän nuorison kokous. Selostuksen pitää toimeenpanevan komitean puheenjohtaja Korolev ja nuorisoliiton piirikomitean väliaikainen sihteeri toveri Kortshagin. Kokouksen jälkeen on yhdeksänvuotisen koulun oppilaiden konsertti.
ellauri254.html on line 1088: href="xxx/ellauri255.html">eteenpäin
ellauri256.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri256.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri256.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri256.html on line 34: eteenpäin
ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism.
ellauri256.html on line 58: Muoti alkoi vaihtua vuoden välein vasta teollisen vallankumouxen jälkeen kun äveriäillä porukoilla oli tuottavuuden parannuttua ja kapitaalin kasaannuttua riittävästi ylimääräistä eli lyxiä heittää ihan käyvät vaatteet lumpuixi tai ainakin muodistaa ne joka vuosi. Egyptissä muoti vaihtui dynastioiden välillä. Ensin status näkyi koruista. Köyhillä oli tissit ja genitaalitkin paljaana, rikkaat alkoi piilotella aarteitaan.
ellauri256.html on line 64: Sitä en kyllä jaxa uskoa että muodin perään juoxeminen olis alkanut vasta 1900-luvulla. Barokista siirryttiin rokokoohon Mme Pompadourin esimerkistä. Maalaismainen Rousseau arvosteli Julkulle Pariisin muotia jossa maitomunat olivat epäsveiziläisittäin näytillä. Ei tarvize kuin kazoa eri vuosisatojen potrettien pukuvalintoja niin näkee miten tärkeää on aina ollut näyttää sukupuoli ja etenkin sukupolvi vaatetuxella. Tazkat on työhönpääsyn esteenä enää vain harvoissa ammateissa. Kohta ne ovat parasta ennen päivän leimoja.
ellauri256.html on line 86: Yöllä he nukkuivat teltoissa, sytyttivät tulet leirin ympärillä. Ja aamulla he jatkoivat nälkäisinä ja vihaisina. Heitä oli monia: kuka voi laskea Jaakobin hiekan ja Israelin joukon? Ja jokainen toi mukanaan karjansa, vaimonsa ja lapsensa. Oli kuuma ja pelottava. Ja päivällä se oli kauheampaa kuin yöllä, koska päivällä oli valoa sillä kultaisella ja tasaisella valolla, joka muuttumattomuudessaan on pimeämpi kuin yön pimeys.
ellauri256.html on line 88: Se oli pelottavaa ja tylsää. Ei auttanut muuta kuin mennä ja mennä. Polttavasta tylsyydestä, nälästä, aavikon tuskasta, jos vain tekisivät jotain karvaisilla käsillään tylppäsormin, he varastivat toisiltaan astioita, nahkoja, karjaa, naisia ja tappoivat varastajat. Ja sitten he kostivat murhat ja tappoivat heidät. Vettä ei ollut ja verta oli paljon. Ja edessä oli maitoa ja hunajaa vuotava maa.
ellauri256.html on line 90: Ei ollut minnekään juosta. Jälkeen jääneet kuolivat. Ja Israel ryömi eteenpäin, aavikon eläimet ryömivät perässä, ja aika ryömi eteenpäin.
ellauri256.html on line 92: Siellä ei ollut sielua: aurinko poltti sen. Siellä oli yksi ruumis, mustat, kuivat ja vahvat parrakkaat kasvot, jotka söivät ja joivat, jalat, jotka kävelivät, ja kädet, jotka tappoivat, repivät lihaa ja nussivat naisia sohvalla. Mutta Israelissa Jumala, joka on armollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, hyväntahtoinen ja tosi, on musta ja parrakas, kuten Israel, kostaja ja murhaaja. Ja Jumalan ja Israelin välillä - sininen, sileä, parraton ja kauhea taivas ja Israelin johtaja Mooses.
ellauri256.html on line 96: Joka kuudes päivä illalla torvet soivat, ja Israel meni Tapaamismajaan ja tungexi suuren kudotun pellava- ja monivärisen villateltan edessä. Ja alttarilla seisoi Aaron, ylimmäinen pappi, musta ja parrakas, kallisarvoisessa kasukassa, huusi ja itki. Hänen ympärillään huusivat ja itkivät hänen poikansa ja lapsenlapsensa sekä hänen sukulaisensa Leevin heimosta, mustat ja partaiset, purppuraiset ja helakanpunaiset. Israel, musta ja parrakas, vuohennahkainen, nälkäinen ja pelkuri, huusi ja itki.
ellauri256.html on line 98: Ja sitten he tekivät tuomion. Mooses nousi korkealle lavalle demonien riivaamana, puhuen Jumalan kanssa eikä pystynyt puhumaan Israelin kieltä. Ja korkealla tasanteella hänen ruumiinsa löi, vaahtoa löi hänen suustaan, ja vaahdon mukana kuului ääniä, käsittämättömiä, mutta kauheita. Israel vapisi ja ulvoi ja lankesi polvilleen anoen anteeksiantoa. Syylliset katuivat ja viattomat katuivat, koska se oli kauheaa. Ja katuvaiset kivitettiin. Ja sitten he menivät pidemmälle, maidon ja hunajan maahan.
ellauri256.html on line 102: Kun torvet soivat, - kultaa ja hopeaa ja kuparia ja sinistä villaa ja purppuraa ja helakanpunaista ja hienoa pellavaa ja vuohenkarvoja ja punaiseksi värjättyjä päinahkoja ja tachash-nahoja ja sitim-puuta, öljyn ja voitelun mausteita ja tuoksuvia suitsukkeita, ja jalokivet,
ellauri256.html on line 105: Ja kenellä ei ollut öljyä eikä viinirypäleitä, ei karjaa eikä astioita, he tappoivat hänet.
ellauri256.html on line 109: Kun ei ollut enää voimaa lähteä, kun hiekka poltti jalkoja ja aurinko iholla, eikä vettä ollut, kun he söivät aasinlihaa ja joivat aasin virtsaa, niin Israel meni Mooseksen luo itki ja uhkaili: "Kuka syöttääkö meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi?" "Muistamme Egyptissä syömämme kalat ja kurkut ja melonit ja sipulit ja sipulit ja valkosipulit. Minne sinä johdat meitä? Missä on tämä maitoa ja hunajaa vuotava maa? Missä on sinun Jumalasi, joka meitä johtaa? Emme halua pelätä Häntä. Haluamme palata Egyptiin." Ja vastauksena Mooses, Israelin johtaja, riivautui, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa, ja kuultiin kirosanoja, käsittämättömiä, mutta kauheita. Aaron, hänen veljensä, purppuraan ja helakanpunaiseen pukeutumiseen, seisoi lähellä ja uhkasi ja huusi: "Tapa ne, jotka napisevat!" Ja ne, jotka napisivat, tapettiin.
ellauri256.html on line 111: Jos Israel jatkoi nurinaa ja huudahdusta: "Eikö se riitä, että toit meidät pois Egyptin maasta tuhotaksesi meidät erämaahan? Älkäämme menkö, ei, emme mene!" - sitten Aaron sanoi sukulaisilleen Leevin heimosta: "Vedä miekkasi ja mene kansan sekaan." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat kansan seassa ja tappoivat kaikki, jotka seisoivat tiellä. Israel huusi ja itki pelosta, koska Mooses puhui Jumalan kanssa, ja leeviläisillä oli miekat.
ellauri256.html on line 113: Ja sitten he nousivat ja menivät pidemmälle maidon ja hunajan maahan. Ja vuodet ryömivät niin kuin Israel ryömi, ja Israel ryömi kuin vuodet ryömivät.
ellauri256.html on line 119: Edomilaiset ja moabilaiset ja basanilaiset ja amorilaiset hierottiin hiekkaan. He tuhosivat heidän alttarinsa, tuhosivat heidän korkeutensa ja kaatoivat heidän pyhät puunsa. Eikä kukaan jäänyt eloon. Ja he ottivat tavarat, karjaa ja naiset itselleen, ja nauttivat naisesta yöllä ja tappoivat hänet aamulla. He leikkaavat raskaana olevan naisen kohdun auki ja tappoivat sikiön, ja he ottivat naisen itselleen aamuun asti, - aamulla he tappoivat heidät. Ja kaiken parhaan välineistä, karjasta ja naisista Leevin heimo otti itselleen.
ellauri256.html on line 123: Vuodet ryömivät kuten Israel ryömi. Ja vuosien ja Israelin kanssa hiipi nälkä ja jano, pelko ja raivo. Tapaamisten tabernaakkeliin ei tarvinnut kantaa mitään, kun torvet soivat. Ja Israel teurastaa karjansa ja vei ne Aaronin ja hänen heimojensa luo Leevin heimosta. Ne, jotka tulivat tyhjin käsin, tapettiin. Ja yhä useammin Israel meni Mooseksen luo ja huusi ja nurisi, ja yhä useammin Leevin heimon pojat riisuivat miekkansa ja kulkivat kansan keskuudessa. Ja lapset kasvoivat ja vuodet ja pelko ja nälkä.
ellauri256.html on line 127: Ja se oli kerran. Ja niin Israel tapasi medianilaiset. Ja siellä oli mahtava taistelu. Piinehas, ylimmäisen papin Aaronin pojan Eleasarin poika, johti Israelia, ja hänen käsissään olivat pyhät astiat ja hälytystorvetit. Ja Israel voitti, ja voitettuaan hän raivostui. Ja sitten hän jakoi karjan ja naiset. Pinehas, ylipapin pojanpoika, otti parhaan lauman ja parhaan naisen.
ellauri256.html on line 131: Ja niin kului aika, ja Piinehas sanoi toiselle palvelijalle: "Mene telttaan ja tapa vaimo ja se, joka makaa hänen kanssaan." Ja sitten hän sanoi tämän kolmannelle, neljännelle ja viidennelle palvelijalle. Ja he sanoivat: "Hyvä on" ja menivät telttaan. Ja niin aika kului, eikä kukaan tullut ulos teltasta. Sitten Piinehas meni telttaan, ja katso, orjat tapettiin lattialle, ja viimeinen, joka meni sisään, makasi naisen kanssa. Ja Piinehas otti miekan ja tappoi orjan ja halusi tappaa naisen. Ja nainen makasi alasti. Ja Piinehas ei voinut tappaa häntä, vaan meni ja makasi sen seurakuntamajan ovella.
ellauri256.html on line 135: Ja suuri hulluus ja haureus alkoi Israelissa. Koska nainen makasi sohvalla, ja Israelin lapset tappoivat toisiaan teltan sisäänkäynnillä, ja voittaja makasi naisen kanssa. Ja kun hän tuli ulos teltasta, he tappoivat hänet.
ellauri256.html on line 137: Niin päivä kului, ja päivän jälkeen pimeys, ja pimeyden jälkeen taas päivä, ja päivän jälkeen taas pimeys. Ei ollut leipää, mutta kukaan ei nurisi, ei ollut vettä, mutta kukaan ei janoittanut.
ellauri256.html on line 143: Ja Israelin leiri ei hiipinyt pidemmälle maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan, vaan muuttui. Ja erämaan eläimet ryömivät hänen perässään, ja aika tuli.
ellauri256.html on line 147: Ja tapahtui kymmenentenä päivänä, ja katso, nainen tuli ulos teltasta ja kulki alasti leirin läpi. Israel ryömi hänen perässään hiekalla ja suuteli hänen jalanjälkiä. Ja nainen sanoi: "Hajottakaa Jumalasi alttarit ja rakentakaa uhrikukkuloita Baal Pegorille, sillä hän on tosi Jumala." Ja Israel tuhosi Jumalansa alttarit ja rakensi uhrikukkuloita Pegorille Baalille. Ja nainen meni seurakunnan majaan, mutta majan sisäänkäynnin edessä makasi Pinehas, Eleasarin poika. Ja nainen ei uskaltanut mennä tabernaakkeliin, vaan sanoi: "Miksi makaat täällä, niinkuin erämaan koira? Tule luokseni telttasi ja makaa minun kanssani." Ja hän sanoi: "Lyö tuota miestä!" Ja Simri, Salun poika, Simeonin sukukunnan pää, tuli ulos ja potki Piinehasta jalallaan. Ja nainen meni telttaan. Ja Simri, Salun poika, seurasi häntä. Ja se oli illalla. Ja katso, Piinehas, Eleasarin poika, nousi ja meni telttaan makaamaan naisen kanssa. Ja Israel näki, että Piinehas oli tulossa, ja erosi hänen edessään. Ja Piinehas meni telttaan, ja hänen kädessään oli keihäs. Ja katso, nainen makasi alasti vuoteella, ja hänen päällänsä oli Zimri, Salun poika, alasti. Ja Piinehas, Eleasarin poika, löi häntä keihällä ristiluuhun ja lävisti hänen kohtunsa ja naisen kohtuun, ja keihäs lävisti sohvaan. Silloin Piinehas kaatoi teltan ja näki Israelin naisen ja Simrin, Salan pojan alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja ulvoi ja itki. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle.
ellauri256.html on line 151: Ja se oli aamulla. Ja nyt ei ole leipää, ei lihaa eikä vettä. Ja heräsi nälkä ja jano ja pelko ja raivo.
ellauri256.html on line 153: Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.
ellauri256.html on line 155: Ja se oli illalla. Ja sitten Israel nousi ja ryömi maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan, aika ryömi eteenpäin, ja aavikon takana ryömi eläimet ja ryömi pimeys.
ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
ellauri256.html on line 171: Päivitetty: 19.4.2018. 13k. Tilastot.

ellauri256.html on line 177: 1. Eleasarin poika ja Aaronin pojanpoika. Hänen äitinsä oli Putelin tytär, ja hänen poikansa nimi oli Abisua. (2Mo 6:25; 1Ai 6:4.) Nimenomaan nuoren Pinehaan nopea toiminta lakkautti Jehovalta tulleen vitsauksen, kun 24000 israelilaista oli kuollut kuppaan Moabin tasangoilla, koska he olivat harjoittaneet haureutta ja vetäneet viixeen Peorin Baalia. Kun hän näki Simrin vievän midianilaisen naisen Kosbin telttaansa, hän lävisti heidät molemmat pistokeihäällä, ”naisen tämän vatsanpohjan kohdalta”. Hänen palava intonsa siinä, että hän ’ei suvainnut mitään kilpailua’ Jehovaa vastaan, ”laskettiin hänelle vanhurskaudeksi”, ja Jumala teki hänen kanssaan liiton, jonka mukaan pappeus pysyisi hänen suvussaan ”ajan hämärään asti”. (4Mo 25:1–3, 6–15; Ps 106:30, 31.)
ellauri256.html on line 178: Pinehas palveli elinaikanaan erilaisissa yliopistohallinnon tehtävissä. Hän edusti professoreja siinä armeijassa, joka pani täytäntöön Jehovan koston Midianille (4Mo 31:3, 6). Kun kolmen heimon luultiin hylänneen Jehovan palvonnan, hän johti asiaa tutkimaan lähetettyä professoriryhmää (Jos 22:9–33). Hän oli tabernaakkelin portonvartijoiden esimies (1Ai 9:20). Sen jälkeen kun hänen isänsä oli haudattu Pinehasin esinahkakukkulaan, hän toimi ylimmäisen dekaanin virassa (Jos 24:33; Tu 20:27, 28). Hänen nimensä esiintyy useissa pakkosiirtolaisuuden jälkeen laadituissa sukuelinluetteloissa (1Ai 6:4, 50; Esr 7:5; 8:2).
ellauri256.html on line 180: 2. Pappi Eelin kahdesta ’kelvottomasta’ pojasta nuorempi (1Sa 1:3; 2:12). Palvellessaan pappeina hän ja hänen veljensä Hofni makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkössä, ja he ”käsittelivät Jehovan uhrilahjaa epäkunnioittavasti” (1Sa 2:13–17, 22). Kun heidän isänsä nuhteli heitä laimeasti, he kieltäytyivät kuuntelemasta. Jumala julisti heille heidän pahuutensa vuoksi tuomion, joka täyttyi heidän kummankin saadessa samana päivänä surmansa taistelussa filistealaisia vastaan. (1Sa 2:23–25, 34; 3:13; 4:11.) Tieto arkun kaappaamisesta ja hänen appensa ja aviomiehensä kuolemasta oli liikaa tämän Pinehaan vaimolle. Hän joutui sokkiin ja kuoli synnyttäessään Ikeabodin. (1Sa 4:17–21.)
ellauri256.html on line 182: 3. Leeviläinen, jonka poika Eleasar auttoi temppelin aarteiden luetteloinnissa Esran päivänä, 468 eaa. (Esr 8:33, 34). Ei siitä sen enempää.
ellauri256.html on line 185:

Julmettu! Tuli huti! ei osunutkaan vazanpohjaan. No uusi yritys. Yrittänyttä ei laiteta.

ellauri256.html on line 195: Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.
ellauri256.html on line 204: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri256.html on line 207:

Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maxim on Chaplinin surtuukissa. Vähän siinä on Vasilin eiku Vitalin näköä.

ellauri256.html on line 209: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri256.html on line 211: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 215: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri256.html on line 217: Caprilla Gorki pyrki perustamaan Caprin proletaarinen kasvatus -koulun, mitä Lenin vastusti, koska hän epäili Gorkin keskittyvän kulttuuriin vallankumouksen sijaan. Tämän seurauksena Leninin ja Gorkin suhteet viilenivät.
ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 221: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili tai rohkaisi Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 223: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri256.html on line 225: Gorkin poika Maksin Peškov kuoli toukokuussa 1935 ja Gorki itse kesäkuussa 1936. Stalin ja kansankomissaarien neuvoston puhemies ja cocktailin ystävä Molotov olivat kantamassa hänen arkkuaan hautajaisissa. Myöhemmin 1938 Buharinin oikeudenkäynnissä tuotiin esiin syytös, että Genrih Jagodan johtama Neuvostoliiton salainen poliisi NKVD olisi myrkyttänyt Gorkin, mikä oli kyllä täyttä puppua, dementoi Molotov.
ellauri256.html on line 227: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.
ellauri256.html on line 229: Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.
ellauri256.html on line 231: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja puoliveteisenä kuitenkin.
ellauri256.html on line 233: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 235: Kaksi viikkoa lokakuun vallankumouksen jälkeen hän kirjoitti: "Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli." Hänen lehtensä lopetettiin ja Lenin uhkaili (tai rohkaisi) Gorkia lähtemään maasta tai muuttamaan mielipiteitään. Elokuussa 1921 hänen ystävänsä ja Anna Ahmatovan aviomies Nikolai Gumiljov pidätettiin monarkististen näkemystensä vuoksi, ja pyrkiessään vapauttamaan Gumiljovin hän sai tietää Tšekan jo ampuneen tämän. Lokakuussa Gorki lähti Italiaan myös muista terveydellisistä syistä, sillä häntä vaivasi tuberkuloosi.
ellauri256.html on line 237: Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi Neuvostolaan ennen kaikkea taloudellisista syistä. Ize varmaan parhaiten tietää mistä puhuu. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa. Mikähän lie ollut palkkatoivomus?
ellauri256.html on line 239: Gorki ällösi Dostojevskiä. Ei pelkästään koska Dosto oli musta taantumuxen edustaja, vaan koska se (Fedja-setä) ei uskonut ihmisestä mitään hyvää, toisin kuin Gorki joka oli parantumaton gumanisti. No mä olen tässä asiassa neutraali, apina on sellainen kuin Darwin hänet loi, ei huonompi eikä parempi. Silti mustakin Dosto on aivan pyllynreijästä. Gorkin mielestä hienoileve Belyikin oli parempi kuin konstaileva Remizov.
ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri256.html on line 248: The books of Nietzsche and Dostoevsky had the greatest influence on his life and work.
ellauri256.html on line 251: Boris Bugaev was born in Moscow, into a prominent intellectual family. His father, Nikolai Bugaev, was a noted mathematician who is regarded as a founder of the Moscow school of mathematics. His mother, Aleksandra Dmitrievna (née Egorova), was not only highly intelligent but a famous society beauty, and the focus of considerable gossip. She was also a pianist, providing Bugaev his musical education at a young age.
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 260: Surullinen naama... takki retkottaa...
ellauri256.html on line 266: Nyt säntäät: kiireiset on askeleet;
ellauri256.html on line 275: Olet univormu, muuttumaton,
ellauri256.html on line 276: Palastelet ajan virtaa.
ellauri256.html on line 278: Sitten kaze ja kädet valahtavat alas...
ellauri256.html on line 281: Vaikenet tuppisuuxi, käyt heikoxi
ellauri256.html on line 288: Kännipäiset syöverit.
ellauri256.html on line 291: Tulee kuin eetteristä tähtiä...
ellauri256.html on line 305: Maailma pettäväisen muuttuva -
ellauri256.html on line 312: Hyvä runoilija, nää uudet maailmat!
ellauri256.html on line 314: Kaikki on yhtä symbolia... Ketä sä oot? Ja missä?
ellauri256.html on line 315: Maailma... Sit Venäjä... Pietari -
ellauri256.html on line 317: Aurinko... Ja sitten... Etäplaneetat...
ellauri256.html on line 318: Ketä sä oot? Missä, hei lumenluoja?
ellauri256.html on line 323: Surulliset silmät... takki retkottaa...
ellauri256.html on line 329:

et/4213/f/2015/237/f/5/dmitri_dmitriyevich_shostakovich_by_admiralmichalis-d974rn6.png" width="20%" />
ellauri256.html on line 332:

Majakovski: näin valmistetaan säkeitä

ellauri256.html on line 334: Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä.
ellauri256.html on line 340: Eliskä vähävenäläistä kasakkasukua, ei ihme että sitten petti suuren synnyinmaan asian. When Volodja was 13, his kossack father pricked his finger on a rusty pin while filing papers and died of blood poisoning. Äiti myi irtaimen ja muutti Moskovaan.
ellauri256.html on line 342: Majakovski tempautui keskikoululaisena mukaan kumoukselliseen teiniliikkeeseen, jolla oli vahva kannatus hänen kotikaupungissaan Georgiassa. Vuonna 1906 perhe muutti Moskovaan, jossa hänestä tuli taideakatemian oppilas. Vuonna 1908 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Kumouksellisen toiminnan takia hänet vangittiin kolme kertaa ja hän oli eristyssellissä yhteensä 11 kuukautta. Tuon ajan hän käytti marxilaisuuden opiskeluun ja venäläisen kirjallisuuden lukemiseen. Mitähän sekin siitä tajusi. Vapauduttaan hän tutustui runoilija David Burljukiin, joka johdatti hänet futuristiseen aatteeseen. He muodostivat aluksi niin sanotun kubofuturistisen terroristisolun. He halusivat murskata porvarillisen taiteen vakinntuneet normit ja vihasivat muutoinkin porvaristoa. Silti vain Majakovski oli selvästi sosialismin kannattaja, Burljuk oli salaporvari joka muuttikin sittemmin New Yorkiin.
ellauri256.html on line 344: Vuosina 1915–1919 Majakovski asui Pietarissa ja eli täysin rinnoin mukana lokakuun vallankumouksessa. Hänestä tuli kumouksen johtava runoilija, “kumouksen rumpu” ja tapahtuma oli hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän kirjasi sen tunnelmia moniin teoksiinsa, kuten näytelmään Mysterio Buffo (1918). Sen jälkeen Majakovski muun muassa tekstitti propagandasarjakuvia ja toimi myös aktiivisesti kirjallisissa yhdistyksissä. Ennen kaikkea hän tuolloinkin oli vallankumouksen julistaja ja agitaattori. Näinäkin vuosina hän tuotti paljon kaikenlaista sälää.
ellauri256.html on line 346: Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa Vladi juuniorin tämän ajan näytelmissä nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo.
ellauri256.html on line 348: Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930. Taisi olla sekin salaporvari.
ellauri256.html on line 350: Siihen viittaa sekin seikka että Tohtori Živagon kirjoittaja Boris Pasternak piti Majakovskia ainoana kirjailijaystävänään. Majakovski ei koskaan harkinnut kommunistipuolueeseen liittymistä, vaikka 1920-luvun alussa lukuisat muut taiteilijaälymystön ja vallankumoussukupolven edustajat näin tekivät. Sensijaan Majakovski teki itsemurhan 1930. Mut kukas tää Brik sitten oli?
ellauri256.html on line 353:

Majakovski Brikillä ja taitavasti retusoituna ilman Brikkiä

ellauri256.html on line 358: The stormy affair between the legendary “singer of the revolution”, Vladimir Mayakovsky, and a “proponent of depravity”, Lilya Brik, lasted 15 years, until the poet's suicide in 1930. He devoted poems and hundreds of love letters to her. It was probably this affair that most of all contributed to her going down in history, yet it also left her with hundreds of enemies, who tried to erase any trace of her, even from documents. So, who exactly was this femme fatale?
ellauri256.html on line 360: Lilya was born in 1891 to a wealthy Jewish family. Her father was a lawyer and the family lived in the center of Moscow. Her parents often took little Lilya and her younger sister, Elsa (the future heroine of the French Resistance, Elsa Triolet) with them to European resorts. They look a little like Lea and Liisa in an old phtograph.
ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.
ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed.
ellauri256.html on line 368: By that time, Vladimir Mayakovsky had been in a relationship with Lilya's younger sister for two years. But having met no resistance in Lilya, he broke up with Elsa, and dedicated the poem A Bulge in Trousers to his new muse.
ellauri256.html on line 370: The well-off Osip even offered to finance the publication of the poem - he became a kind of a promoter for Mayakovsky. In the meantime, Lilya started working on the poet's image like Pipsa on E. Saarinen: she made him change his brightly-coloured cubo-futuristic robes for a coat and formal suit and have his teeth done. In other words, there were three of them in that relationship.
ellauri256.html on line 371: “It was an onslaught. Volodya did not just fall in love with me, he attacked. For two and a half years I did not have a minute of peace, literally,” Brik recalled. The impulsive Mayakovsky wrote her letters every day, called her all the time, and waited for her under her windows. As luck would have it, she too was a woman with a heightened sexual curiosity.
ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew.
ellauri256.html on line 378: Osip did not only let Lilya play around, he also visited brothels with her,” writes Alisa Ganieva, the author of Lilya Brik's biography L.Yu.B. However, Osip had a different interest in prostitutes - he was writing a PhD thesis about them and was something of a “social worker” (giving them legal assistance). However, he took his young wife with him there for fun.
ellauri256.html on line 380: Contemporaries' attitude to Lilya was mixed. Men adored her: the list of Brik's admirers included practically the entire circle of Russian avant-garde artists and prominent culture figures, from Alexander Rodchenko to Sergey Diaghilev. In Italy, she was friends with Pasolini, in France, with Louis Aragon (who would eventually marry her sister Elsa) and Yves Saint Laurent, who used to say: “I know three women who can be elegant outside of fashion - Catherine Deneuve, Marlene Dietrich and Lilya Brik.”
ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said.
ellauri256.html on line 384: However, after Mayakovsky shot himself in the heart at the height of his fame, their romance turned into a tragic legend, and Brik was practically declared the poet's killer. Especially after she released their correspondence: there were hundreds of letters with declarations of love from Mayakovsky and terse answers and requests to send money from Lilya.
ellauri256.html on line 386: Nevertheless, when after Mayakovsky's death his poetry soon began to be forgotten, Lilya, as his executor (named as such by the poet in his will), took a lot of effort to prevent it. She wrote a letter to Joseph Stalin, who issued an order to ensure that the poet's legacy was not forgotten. So it was largely thanks to her that a whole industry was created around Mayakovsky, with his statues erected all over the country, his works reprinted, and collective farms and plants named after him.
ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.
ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
ellauri256.html on line 396: Sun ajatuxet,
ellauri256.html on line 397: unet pehmenneissä aivoissa,
ellauri256.html on line 411: Muttette voi, kuten minä, kääntää täysin takkia,
ellauri256.html on line 412: ettekä olla pelkkiä läppähuulia!
ellauri256.html on line 416: te enkeljoukon siivot virkamiehet.
ellauri256.html on line 449: Kansalainen rahoitustarkastaja! Anteeksi, että vaivaan teitä. Kiitos... Ei hätää... Odotan... Minulla on teille arkaluontoinen liikeasia: Runoilijan paikasta työelämässä. Puotien ja maa-alueiden omistajien tavoin olen veronalainen ja siitä nyt rangaistaan. Te vaaditte minulta viisisataa puolessa vuodessa ja kaksikymmentäviisi ilmoitusten tekemättä jättämisestä. Työni on mille tahansa työlle sukua. Katsokaa - kuinka paljon menetin, Mitä kuluja on tuotannossani ja kuinka paljon käytetään materiaaliin. Teille tietenkin on tuttu ilmiö "riimi". Sanokaamme, säe päättyy sanaan "isä", sitten rivin päästä tavu toistuu, me laitamme siihin jotakin, vaikka lamzadritsa-tsa. Sanoakseni sen teidän tavallanne, riimi on vexeli.
ellauri256.html on line 451: On laskettava riveittäin! — siinä määräys. Ja sinä haet pienet suffiksit ja taivutuspäätteet deklinaatioiden ja taivutusten tyhjästä kassasta. Alat laittaa tätä sanaa riville, ja se ei sovi - meni särki ja rikki. Kansalainen rahoitustarkastaja, kunniasanalla, runoilijalle lentää kopeekasta sanoja. Meidän tavallamme sanoen, riimi on tynnöri. Dynamiittitynnöri. Rivi on sytytyslanka. Säe savuaa, säe räjähtää,- ja kaupunki lentää säkeistöstä ilmaan. Mistä löydät, mihin tariffiin, riimejä jotka tappaa tähtäämättä? Voi olla että niin tavattomat pötkivät tiehensä ja niitä on vain Venezuelassa.
ellauri256.html on line 453: Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä.
ellauri256.html on line 455: Kaavakkeessanne on paljon kysymyksiä: - Oliko matkoja? Vai eikö ollut matkoja?- Ja mitä, jos minä sain kiinni lauman pegasoxia seuraavixi 15 vuodexi?! Teillä on - asettukaa asemaani — tietoja palvelusväestä ja omaisuudesta näiltä kulmilta. Ja mitä jos minä olen kansan fyyreri ja samalla — kansan palvelija? Luokka ehkä kuuluu meidän sanastamme, mutta me olemme proletaareja, kynän moottoreita. Sielun autoa kulutamme vuosien varrella. Sanovat: — arkistoon, loppuun kynäilty, on aika!- Yhä vähemmän pidetty, yhä vähemmän uskalias, ja otsani on valmis runner-up-murskauksille. Tulee pahin poistoista - sydämen ja sielun arvonalennus. Ja kun isä aurinkoinen ihroittunena karjuna nousee tulevaisuuden yli ilman kerjäläisiä ja raajarikkoja, - minä jo olen mädäntyneenä kuollut aidan alle, tusinan kollegani kanssa. Siirtäkää tilille minun postuumi taseeni!
ellauri256.html on line 459: Ja koittaa tämä päivä rahoitustarkastajineen, ihmeiden kirkkaudella ja musteen hajulla. Näiden päivien vakuuttunut asukas, suoristakaapa kääreestä kuolemattomuuden piletti ja laskelmoikaa runojen vaikutus, levittäkää ansioni kolmellesadalle vuodelle! Runoilijan voima ei vain sitä, että teitä muistuttaessaan nikottelee tulevaisuuteen. Njet! Jo tänään runoilijan riimi - hyväily ja iskulause, pajunetti ja nagaikka. Kansalainen rahoitustarkastaja! Maksan viisi, kaikki nollia ja raaputettuja numeroita! Minä oikeuksieni mukaan vaadin olla vaaxan päässä köyhimpien työntekijöiden ja talonpoikien perässä. Ja jos luulette että kaikki liiketoimintani on käyttää muiden ihmisten sanoja, niin sitten tässä on sinulle, toveri, minun kynäni, voit kirjoittaa itse! Kazotaanko tuleeko yhtä etevää kuin tämä!
ellauri256.html on line 464: No jo oli turahdus! Täähän on ihan samaa paskaa kuin Uuden Suomen Ollin pakina "Valtion raha-apaja". Ei vittu tää tuhnu Majakovski ole kuullutkaan kommunismista: jokaiselle tarpeensa mukaan ja jokaiselta kykynsä mukaan. Tää on kökkäre, samanlainen rahanahne pyrkyri kuin sen kuvasta kumitettu juutalainen leipäsusi Brik. E. Saarisen klisheissä on samaa majakovskilaista uhoa, kaikenlaista räjähdysvoimaista paskanjauhantaa. Nyt on vanhat linguistic turn filosofiemerituxet jälleen kerääntymässä koolle jossain julkisuudessa, argumentoimassa ihan takuulla että Natoon on Suomen kyllä nyt liityttävä, se seuraa niiden premisseistä ihan modus ponendo ponensilla.
ellauri256.html on line 468: Apropoo paska: Netflixin letzebürgiläissarja Capitani on aivan tolkutonta ulostemössöä. Joka helevetin iikka on täysiä psykopaatteja, on kuin seuraisi Euroopan komission komitean työskentelyä. Miten ihmeessä jotkut jaxaa kazoa tällästä ja ehkä siitä vielä nauttia? Pahoja ihmisiä, pahoja puuhasteluja ja paha paha paha kapitalistinen laissez faire järjestelmä takana. Mezää kaatuu ja käyvät vapaa-ajalla vielä kalassa. Tästä puuttuu tyyten elokapina.
ellauri256.html on line 475: Runsaat sata vuotta sitten Venäjällä talousliberaalit jahtasivat bolshevikkeja jotka myyräilivät piilossa, vajaat sata vuotta sitten Neuvostolassa bolshevikit jahtasivat talousliberaaleja jotka myyräilivät piilossa. Kulloisetkin kökkäreet jahtailevat ex- ja wannabe kökkäreitä, pysyäxeen ize kermaperseinä.
ellauri256.html on line 477: Toistaiseksi pidän Gorkin Äidistä, se on naiivi samalla lailla kuin lastenkirjat, esim Kulla-Gulla. Naiivius on hyvä asia. Natashalla on samanlainen pullapitkon näköinen palmikko kuin meidän Darjalla, ja varmaan samanlaiset maitomunatkin puserossa. Päässeeköhän Pasha piankin maistelemaan niitä? Ei himskatti, sehän onkin höhlä* joka kuumuu Natashasta, Pasha taitaa olla homo taikka asexuaalinen.
ellauri256.html on line 479: *) Hohla, hohol, venäläisen ukrainalaisista käyttämä kansanomainen nimitys. Ukrainalaiset käyttävät vuorostaan venäläisistä sanaa "moskalj", joka vastaa suomen kielen "ryssää"- Suom. huom.
ellauri256.html on line 483: Kaniv (ukr. Канів) on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen, leveän Dnjeprin Järvenpäässä Se kuuluu Tšerkasyn alueeseen ja Tšerkasyn piiriin. Vuonna 2021 siellä oli runsas 23 500 asukasta. Kaniv on historiallinen kaupunki, jonka perusti 1000-luvulla Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas. Nykyään se tunnetaan ennen kaikkea ukrainalaisen runoilijan Taras Ševtšenkon hautapaikkana.
ellauri256.html on line 486: Kanivista tuli 1431 osa liettualaista Kiovan voivodikuntaa. Vuonna 1458 turkkilaiset ryöstivät kaupungin. Kaniv siirtyi 1569 Puolan hallintaan, ja siitä kehittyi yksi kasakoiden kulttuurisista ja sotilaallisista keskuksista osana Puola-Liettuaa. Tällöin se tunnettiin puolalaisella nimellä Kaniów.
ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.
ellauri256.html on line 489: Kaniv siirtyi 1775 Puolan kuninkaan Stanislaus II Poniatowskin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Hän tapasi vuonna 1787 kaupungissa Katariina Suuren. Puolan toisessa jaossa 1793 Kaniv siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan. Kaupunki oli Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki. Ei ihme että höhlien on ollut vaikea päättää ovatko ne itä- vai länsislaaveja.
ellauri256.html on line 492: Lasse Kurkilahti, 74, marisee kun 60K/kk eläkkeestä jää vaan vajaat 30K kuukaudessa käteen. Turkulainen tietysti. Möi Kemiran norjalaisille, siinä sen vuorineuvosansio. Ihan sama vaikka muuttais Timbuktuun, vanha kuoleva kurppa. Kehtaakin vielä valittaa...
ellauri256.html on line 493: Tuokaan mulkku ei tarvitsi enää euroakaan eläkettä ns. tarpeen puolesta. Hyvin pääsee hautaan jo entisillä miljoonillaan. Onko Kurkilahti ommellut kääreliinaansa taskut, vai ihan puhtaasta ahneudestako tässä on kyse? Menköön izeensä, takaa ja alhaalta. Oikeistopaskiaiset hokevat väliin että on rumaa kadehtia toisia. Se on tunkiokukkojen perusmeemejä.
ellauri256.html on line 495: Ihmisiä on kartettava, tiesi Gorkin äitikin. Ovat kateellisia. Kaikki tekevät ilolla pahaa. Ovatko kaikki syypäitä omaan likaisuuteensa? Mitä väliä. Tää kaikki on apinoilla ihan geeneissä.
ellauri256.html on line 507: Maapallon vyötärönpituus on 40 megametriä. Länkkärien läntin leveys on jotain 6Mm, eli alle neljännes. Länkkäreixi izensä lukevien maiden totalitäärinen populaatio on runsas biljardi, enintään kuudennes koko vesipallon 8 biljardista apinankallosta. Mutta sitten tulee tärkein numero: mikä on näiden maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta? Se on noin 75 biljardia totalitäärisestä summasta jotain 125 biljardia, eli reilusti yli puolet, vaikka Kiina nyt jo johtaa lähes 20% osuudella koko summasta. Mutta onhan siellä porukoitakin kolme neljä kertaa enemmän kuin pääkohtaista enkkaa hallussaan pitävässä stezonien maassa.
ellauri256.html on line 508: Paljonkos siitä tulee keskim. pekkaa päälle kaikille? jotain 15 taalaa eli toista sataa kekkomarkkaa vuodessa. On siis huisin tärkeää että länkkäreinä pidämme huolta siitä ettei meidän osuus sunkaan pienene näihin säälittäviin keskiarvolukemiin.
ellauri256.html on line 513: Kartasta huomaa seuraavan seikan: jos kiinalaiset onnistuvat rikastuttamaan Aahrikan ja koko musta maanosa alkaa peukuttaa itävaltoja niin alkaa länkkäreillä perse oikeasti kuumottaa.
ellauri256.html on line 522: Billy's IQ varied between 200 and 300, depending on who said it. After receiving much publicity for his childhood feats, William James jr came to live an eccentric unillustrious life and died in relative obscurity.
ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
ellauri256.html on line 526: Martha Foley was born in Boston, Massachusetts, on March 21, 1897, to Walter and Margaret M. C. Foley. From 1909 to 1915, she attended Boston Girls' Latin School, and even then aspired to be a writer. The school magazine published her first short story, "Jabberwock," when she was eleven years old. (I had thought it was Lewis Carrol's.) After graduating from the 'Girls School' she attended Boston University but did not graduate, unlike Riitta Roth, who did. The topic of her MA thesis was Garten-Laub. The name of her kitten was Klobürste. (Riitta's, not Martha's)
ellauri256.html on line 528: Before getting married, she (Martha) was a companion of noted former child and prodigy William James Sidis and the object of his unrequited love. Her magazine Story is credited with the first publication and early support of a pantheon of notable authors, including: John Cheever, Carson McCullers, William Saroyan, Truman Capote, Norman Mailer, and such as J. D. Salinger, Tennessee Williams and Richard Wright.
ellauri256.html on line 533: href="ellauri257.html">eteenpäin
ellauri257.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri257.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri257.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri257.html on line 34: eteenpäin
ellauri257.html on line 47: Nikolai Vasilyevich Gogol (1 April [O.S. 20 March] 1809 – 4 March [O.S. 21 February] 1852) was a very short story writer and playwright of Ukrainian origin. Gogol was born in the Ukrainian Cossack town of Sorochyntsi, in the Poltava Governorate of the Russian Empire. His mother was descended from Leonty Kosyarovsky, an officer of the Lubny Regiment in 1710. His father was supposedly Vasily Gogol-Yanovsky, who died when Gogol was 15 years old, was descendant of Ukrainian Cossacks (see Lyzohub family) and belonged to the 'petty gentry'. His father wrote poetry in Ukrainian almost as well as in Russian, and was an amateur playwright in his brother's home theatre. As was typical of the left-bank Ukrainian gentry of the early nineteenth century, the family spoke Ukrainian nearly as well as Russian. As a child, Gogol helped stage plays in his uncle's home theatre.
ellauri257.html on line 49: His early works, such as Evenings on a Farm Near Dikanka, were influenced by his Ukrainian upbringing, Ukrainian culture and folklore, such as red beet soup with pork.
ellauri257.html on line 50: He was not popular among his schoolmates, who called him a "mysterious dwarf". Very early he developed a dark and secretive disposition, marked by a painful self-consciousness and boundless ambition.
ellauri257.html on line 51: After a secretive gay life abroad, he spent much time with his old Ukrainian chums, Maksymovych and Osyp Bodiansky.
ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later.
ellauri257.html on line 58:

et/0226/42/0226425274/jcr:content/0226425274.jpeg" width="40%" />
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 65:
ellauri257.html on line 67: Taras Bulba (1962), yhdysvaltalainen sovitus, pääosissa Yul Brynner ja Tony Curtis ja ohjaaja J. Lee Thompson. The tale of a Cossack chief who has sworn to be the eternal enemy of the treacherous Poles. So, when his son falls for a beautiful Pole who has saved his life, the father is faced with the dilemma of whether to kill his own flesh and blood as a traitor. This film reinforced the Brynner stereotype as king of the Asiatic wide open spaces.
ellauri257.html on line 69: British-born director J. Lee Thompson (“The Yellow Balloon”/”The Passage”/”King Solomon’s Mines”) helms this bloody spectacular. It’s a serviceable large-scale epic that mainly goes wrong with a mushy subplot involving a miscast Tony Curtis as a Cossack wooing a Polish noblewoman, Christine Kaufmann (they were soon to be married in real-life after his divorce from Janet Leigh). It seems to be in genre form when showing hordes of Cossack horsemen flying across the steppes to do battle. It’s based on the novel by Nikolai Gogol and is written without wit or logic by Waldo Salt (former blacklisted writer) and Karl Tunberg.
ellauri257.html on line 71: In 1550, after centuries of fighting for possession of the Ukraine with the Turks, the Cossacks under the leadership of Taras Bulba (Yul Brynner) aid the Polish Army in the battle of the steppes (Argentina subbing for the Ukraine, where reportedly some 10,000 Argentinean extras were employed) and are victorious. Invited to a Polish feast to celebrate, the Cossacks are betrayed by their cunning hosts and flee under cannon fire to safety across the steppes.
ellauri257.html on line 73: The cocky and arrogant Taras raises two sons, Andrei (Tony Curtis) and Ostap (Perry Lopez), and eventually sends them to Kiev University to learn how their enemies think. The independent-minded Andrei falls in love with Natalia (Christine Kaufmann), a young beautiful Polish noblewoman, but her family deems him unworthy of her because of his lowly birth. The heartbroken Andrei returns home to the steppes and his bloodthirsty barbarian warrior father—definitely not a college grad.
ellauri257.html on line 75: It then turns into a family drama, as Andrei rejects his people to return to Poland and his Princess. The stern dad deals with this betrayal by shooting his son down as a traitor when he tries to raid the Cossack camp for food for his captive Princess, who the Poles threaten to burn at the stake unless Andrei acts.
ellauri257.html on line 77: Franz Waxman’s bombastic score bursts across the lush Technicolor screen as a reminder of how much Gogol’s novel has been cheapened, Cossacks on horseback engage the Poles in battle giving the film its life pulse and the action-packed film ultimately serves as a paean to Ukrainian nationalism as it rewrites history to leave out how the violently anti-Semitic Cossacks attacked the Jewish population of Poland with a barbaric ruthlessness to dispense with their ethnic cleansing. Yul chews the scenery, but is watchable. Tony demonstrates he can’t act by giving an unbearably gooey performance.
ellauri257.html on line 80:
ellauri257.html on line 82: Taras Bulba (2009), ohjaaja Vladimir Bortko, tilaus Venäjän valtion televisio ja maksanut kokonaan Venäjän kulttuuriministeriö. Mukana ovat ukrainalaiset, venäläiset ja puolalaiset näyttelijät, kuten Bohdan Stupka (Taras Bulbana), Ada Rogovtseva (Taras Bulban vaimona), Igor Petrenko (Andriy Bulbana), Vladimir Vdovichenkov (Ostap Bulbana) ja Magdalena Mielcarz (puolalaisena aatelisenatyttö). Elokuva kuvattiin useissa paikoissa Ukrainassa, kuten Zaporizhzhiassa, Khotynissa ja Kamianets-Podilskyissä vuonna 2007. Käsikirjoituksessa käytettiin romaanin vuoden 1842 painosta.
ellauri257.html on line 84: Puolan armeijoiden ja kasakkasotureiden välisen julman sodan aikana Taras Bulba saa tietää, että hänen vaimonsa on murhattu ja hänen poikansa vangittu - mikä oikeuttaa hänen kostokampanjansa.
ellauri257.html on line 85: Buddhalainen huolimattomuus, jolla "Bulba" valmistetaan, poistaa täysin tarpeen analysoida sekä sen suhdetta alkuperäiseen lähteeseen että sen poliittisia aikeita. Tämä ei ole kannanotto aiheesta Venäjän historialliset suhteet Ukrainan kanssa eikä varsinaisesti sanottuna näyttöversio - tämä on, kuten sanotaan, lomaelokuva alunperin venäläisessä käsityksessä lomasta tapahtumana seuraavana aamuna sen jälkeen. jota kaikki häpeävät. Joitakin kalliita maisemia on rakennettu, mutta operaattorilla ei ilmeisesti ole aikaa kuvata niitä.
ellauri257.html on line 87: Luojan kiitos, olemme eläneet todistamassa Gogolin kuntoutumista suurena humoristina. Sen teki Vladimir Bortko versiossaan kuuluisasta romaanista, joka oli sensaatiomainen jo ennen näyttöjen julkaisua. Tyytyväinen kenttäkomentaja Taras Bulba ( Bogdan Stupka ) tapaa kaksi poikaa ( Vladimir Vdovichenkov ja Igor Petrenko ) koristeellisella maatilalla - tuoreena Kiovan bursasta, papin mekossa ja Moskovan aksentissa.
ellauri257.html on line 89: Vaihdettuaan Gogolin tekstin mukaan lasketut hihansuut vanhimman kanssa Taras lähtee esittelemään poikia Zaporozhyeen. Seuraavaksi katsojaa odottaa kaksi tuntia kaunista pukeutunutta tragikomediaa - linnoituksen vangitsemisella, katkaistuilla päillä, verivirroilla, elävällä kuvalla "Kasakat kirjoittavat kirjeen sulttaanille" ja Mihail "Kanalja" Boyarskylla ilman hattua ja myös ilman T-paitaa (hurraa, idoli on erinomaisessa fyysisessä kunnossa!) Kasakka Shilon roolissa.
ellauri257.html on line 91: Taras Bulban elokuvasovituksen teki Vladimir Bortko odottamattomalla kunnioituksella vuoden 1842 toisen painoksen tekstiä kohtaan (tarinan ensimmäisessä versiossa sana "venäläinen", joka jyrisi ruudulta kahden minuutin välein, esiintyi vain pari kertaa, mikä ei ole ollenkaan yllättävää kirjailijalle, joka pakeni täältä Italiaan ensi tilaisuudessa). Gogol luetaan näytöltä sivuina. Vaikka on olemassa joitain skenaariovapauksia - eroottisia kohtauksia kynttilänvalossa ja osoitus aateliston täysin karikatyyreistä tavoista (Puolan aatelisto muistuttaa hyvin valkokaartia kankaasta "Kommunistin kuulustelu").
ellauri257.html on line 93: Yläasteen oppilaat yllättävät iloisesti: lähes koko tarinan juutalainen linja, joka on armottomasti mustattu kirjojen lukemiseen sovitetussa tekstiversiossa, siirretään rakkaudella valkokankaalle. Kyllä, luola-antisemitismin sirpaleilla, mutta millä elävöittävällä huumorilla! Suurimmalle osalle, joka nukkui kirjallisuuden oppitunnit, Gogol on ikävä kirjoittaja loputtomille kuvauksille arojen kasvillisuudesta, mutta luojan kiitos, että olemme eläneet tämän suuren humoristin visuaalisen kuntoutumisen eteen.
ellauri257.html on line 95: Muuten, elokuvassa ei ole valtavaa kohtaa piikkipiikkien terävistä latvoista - kasakat matkustavat kotimaansa halki hiljaisuudessa Igor Kornelyukin sydämellisen musiikin tahtiin. Toisessa tapauksessa tällainen slavofilismi olisi voinut vääntyä, mutta tässä se osoittautuu luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi koko audiovisuaalista toimintaa. Ilman häntä ei ole mitään keinoa, eikä hän ole mitään ilman tätä kuvaa. Katso itse: ruudulla on veristä sotkua 70-luvun julmimpien Hongkongin toimintaelokuvien hengessä, vain slaavilaisluonnolle vieraan kungfun sijaan on ortodoksinen hopak. Katkaistut kädet putoavat, päät pyörivät, joku lävistettiin viidellä keihällä kerralla, joku sytytettiin tervalla, "Pisarenko ja toinen Pisarenko ja kolmas Pisarenko" on jo tapettu. Tässä tulee pannun huilu, ja Sergei Bezrukovin näytön ulkopuolinen ääni loi juhlallisesti rivejä mittaamattomasta suuruudesta - vittu! - venäläinen henki - shmyak! Ja kuten viimeinen välimerkki, kasakkaviihde lasketaan huonon armon päähän.
ellauri257.html on line 101: The story was initially published in 1835 as part of the Mirgorod collection of short stories, but a much expanded version appeared in 1842 with some differences in the storyline. The 1842 text has been described by Victor Erlich [ru] as a "paragon of civic virtue and a force of patriotic edification", contrasting the rhetoric of the 1835 version with its "distinctly Cossack jingoism".
ellauri257.html on line 103: Päähenkilö Taras Bulba on itse vanha kasakka, jo monet taistelut kokenut veijari. Hän haluaa opettaa myös kaksi poikaansa oikeiden kasakoiden elämään. Taras vie poikansa Ostapin ja Andrein Dneprin varrella olevaan Setsiin, kasakoiden leirikaupunkiin. Pian Taras Bulba huomaa, että kasakoilla ei ole suunnitteilla mitään isompaa taistelua, jossa hänen poikansa voisivat näyttää taitonsa. Niinpä hän manipuloi, ohjaa ja muokkaa Setsin kasakoiden mielialoja taitavasti päästäkseen tavoitteisiinsa.
ellauri257.html on line 104: Hän naamioi itsensä tahattomasti kasakoksi ja pakenee vain suurella lahjuksella. Sen sijaan he osallistuvat teloitukseen seuraavana päivänä. Teloituksen aikana Ostap ei anna ainuttakaan ääntä, vaikka hän olisi rikki ratissa, mutta masentuneena kuoleman lähestyessä hän huutaa ääneen isäänsä tietämättä hänen läsnäolostaan. Eeli eeli laama sabakhthaani! Taras vastaa hänelle joukosta antautuen siten itsensä pois, mutta onnistuu pakenemaan.
ellauri257.html on line 106: Taras palaa kotiin löytääkseen kaikki vanhat kasakkaystävänsä kuolleina ja nuoremmat kasakat heidän tilalleen. Hän lähtee taas sotaan. Uusi hetmani haluaa tehdä rauhan puolalaisten kanssa, mitä Taras jyrkästi vastustaa varoittaen, että puolalaiset ovat petollisia eivätkä kunnioita heidän sanojaan. Taras ei pystynyt vakuuttamaan hetmania, vaan vie hänen rykmenttinsä jatkamaan hyökkäystä itsenäisesti. Kuten Taras ennusti, kun uusi hetmani suostuu aselepoon, puolalaiset pettävät hänet ja tappavat joukon kasakkoja. Taras ja hänen miehensä jatkavat taistelua ja jäävät lopulta kiinni raunioituneeseen linnoitukseen, jossa he taistelevat, kunnes viimeinen mies voitetaan.
ellauri257.html on line 108: Taras naulataan ja sidotaan puuhun ja sytytetään tuleen. Tässäkin tilassa hän kutsuu miehiään jatkamaan taistelua väittäen, että uusi tsaari on tulossa hallitsemaan maata. Tarina päättyy siihen, että Dnestrijoen kasakat muistelevat Tarasin suuria saavutuksia ja hänen horjumatonta kasakkahenkeään.
ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla).
ellauri257.html on line 114:

Juutalaiset

ellauri257.html on line 116: Juutalainen Felix Dreizin ja David Guaspari kirjassaan The Russian Soul and the Jew: Essays in Literary Ethnocentrism käsittelevät antisemitismiä ja osoittavat Gogolin kiintymyksen "Venäjän ja Ukrainan kulttuurissa vallitseviin juutalaisvastaisiin ennakkoluuloihin". Léon Poliakovin teoksessa " Antisemitismin historia " kirjoittaja toteaa, että " Taras Bulban "Jankelista" tuli todellakin venäläisen kirjallisuuden arkkityyppinen juutalainen. Gogol maalasi hänet äärimmäisen hyväksikäyttöiseksi, pelkurimaiseksi ja vastenmieliseksi, vaikkakin kykeneväksi olemaan kiitollinen vähästäkin. " Taras Bulbassa on kohtaus jossa juutalaiset heitetään jokeen, kohtaus, jossa Taras Bulba vierailee juutalaisten luona ja pyytää heidän apuaan, sekä kertojan viittaus siihen, että juutalaisia kohdellaan yleisinhimillisesti eli varsin kehnosti. Oli aikakin panna Suur-Israelissa vahinko kiertämään!
ellauri257.html on line 118:

Puolalaiset

ellauri257.html on line 120: Vuosien 1830–1831 marraskuun kansannousun jälkeen Venäjän keisarillista hallintoa vastaan Puolan ydinalueella – jaettu vuodesta 1795 – Puolan kansa joutui tsaarin viranomaisten virallisen syrjintäkampanjan kohteeksi. "Käytännössä koko Venäjän hallitus, byrokratia ja yhteiskunta yhdistyivät yhdeksi purskahdeksi puolalaisia vastaan. Yhteiskuntaan tarttunut fobia antoi uuden voimakkaan sysäyksen Venäjän kansalliselle solidaarisuusliikkeelle" - kirjoitti historioitsija Liudmila Gatagova . Juuri tässä nimenomaisessa kontekstissa monet Venäjän kirjallisista teoksista ja sen ajan suosituista tiedotusvälineistä tulivat vihamielisiksi puolalaisia kohtaan valtion politiikan mukaisesti, varsinkin panslavistisen ideologian ilmaantumisen jälkeensyyttäen heitä "slaavilaisen perheen" pettämisestä. Sosiologin ja historioitsijan prof Vilho Harlen mukaan Taras Bulba, joka julkaistiin vain neljä vuotta kapinan jälkeen, oli osa tätä Puolan vastaista propagandatyötä. Epähuomiossa Gogolin saavutuksesta tuli "Puolan vastainen romaani, jolla on korkeat kirjalliset ansiot, puhumattakaan vähäisemmistä kirjailijoista".
ellauri257.html on line 122:

Turkkilaiset

ellauri257.html on line 129: Taras Hryhorovytš Ševtšenko (ukr. Тара́с Григо́рович Шевче́нко, 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1814 Moryntsi, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1861 Pietari, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalainen runoilija ja taidemaalari sekä 1800-luvun ukrainalaisen kansallisen liikkeen vaikuttaja.
ellauri257.html on line 131: Taras Ševtšenko syntyi 9. maaliskuuta 1814 (uutta lukua) Moryntsissä Zvenyhorodkassa tuolloisessa Venäjän keisarikunnan Kiovan kuvernementissa. Ševtšenko oli syntyjään maaorja. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana. Hän oppi lukemaan kylän lukkarilta. Maaorjana Ševtšenko muutti omistajansa P. Engelhardtin mukana ensin Vilnaan ja vuonna 1831 Pietariin.
ellauri257.html on line 133: Vapauduttuaan maaorjuudesta Karl Brjullovin järjestämillä arpajaisilla Ševtšenko opiskeli Pietarin taideakatemiassa, jossa hänen opettajanaan toimi samainen Karl Brjullov. Ševtšenko alkoi myös elättää itseään taidemaalarina ja runoilijana. Vuonna 1840 ilmestyi Ševtšenkon ensimmäinen runokokoelma Kobzar. Vuonna 1841 julkaistiin edelleen eeppinen runo Haidamaky ja vuonna 1844 balladi Hamaliia. Vuosina 1843, 1845 ja 1846 Ševtšenko teki matkoja sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hän sai porsasborshtshia ja vaikutteita ukrainalaisilta kirjailijoilta ja muulta älymystöltä. Ševtšenko tutustui esimerkiksi Panteleimon Kulišiin, Myhailo Maksymovytšiin ja Varvara Repninaan. Ševtšenko valmistui Pietarin taideakatemiasta vuonna 1845, ja kiertäessään samana vuonna Ukrainaa hän kirjoitti runoja, tuhri graffitilla paikallisia historiallisia maamerkkejä ja käänsi museoista kansatieteellistä aineistoa.
ellauri257.html on line 135: Ševtšenko sai 1846 työpaikan Kiovan yliopistosta piirustuksen opettajana. Panteleimon Kuliš, Mykola Kostomarov ja Mykola Hulak ja eräät muut perustivat Kiovassa salaisen Kyrilloksen ja Metodioksen slaavilaisen seuran. Panslavistisen ja keisarin vastaisen seuran tavoitteena oli luoda slaavilainen tasavaltainen liittovaltio, jossa Ukraina muodostaisi yhden osavaltion. Suunnitelma toteutui sittemmin Njeuvostoliittona.
ellauri257.html on line 137: Kun porukka jäi kiinni ize teossa, Ševtšenko sai erityisen ankaran tuomion. Hänet määrättiin palvelemaan armeijassa sotamiehenä määräämättömäksi ajaksi. Tuomion ankaruuteen vaikuttivat Ševtšenkon kirjoittamat keisarin vastaiset runot.
ellauri257.html on line 139: Nikolai I kuoli vuonna 1855, ja Ševtšenko vapautettiin viimein sotilaspalveluksesta vuonna 1857. Hän ei saanut kuitenkaan palata Ukrainaan, vaan hän asettui ensin Nižni Novgorodiin ja sittemmin jälleen Pietariin. Ševtšenko vietti loppuelämänsä poliisin valvonnan alaisena. Hän sai vuonna 1859 luvan matkustaa vierailulle sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hänet kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin Pietariin. Ševtšenko kuoli Pietarissa 10. maaliskuuta 1861. Ševtšenko haudattiin ensin Pietariin, mutta kaksi kuukautta myöhemmin ruumis siirrettiin haudattavaksi Tšernetša Horaan lähelle Kanivia nykyisessä Ukrainassa. Tästä taisi olla puhetta Kanivin yhteydessä.
ellauri257.html on line 143:
ellauri257.html on line 144:
ellauri257.html on line 162: Квіти мої, діти! Kukkaseni, lapset! Kukat mun ja lapset!
ellauri257.html on line 165: В Україну ідіть, діти! Ukrainahan menkää, lapset! Menkää vaikka Ukrainaan,
ellauri257.html on line 167: Попідтинню, сиротами, Kulkureina, orvoin mielin, Suojaan sinne orpolapset
ellauri257.html on line 180: [1839, С.-Петербург/Pietari] (Suomennos on aika onneton...)
ellauri257.html on line 316: Sillä maailman onnettomuus nauruun on synnyttänyt sinut, He vuodattivat kyyneleitä... Mix ei tulvinut, Ei kuljeteta merelle, ei pesty kentällä?. He eivät kysyisi ihmisiltä, mikä satuttaa minua, He eivät kysyneet, miksi kiroan kohtalon, Miksi tönäiset maailmaa? "Ei tee mitään", He eivät sanoisi naurua...
ellauri257.html on line 318: Minun kukkani, lapset! Miksi rakastin teitä, miksi pidin teistä huolta? Itkeekö sydän yksin koko maailmassa, Kuinka itkin kanssasi?.. Ehkä arvasin sen... Ehkä siellä on neito! Sydän, ruskeat silmät, Että he itkevät omia duumia - En halua enää. Yksi kyynel ruskeasta silmästä - Ja herra herrojen yli! Ajatukseni, ajatukseni, Voi minua teidän kanssa!
ellauri257.html on line 320: Ruskeiden silmien mukaan Mustien kulmakarvojen mukaan Sydämeni oli repeytynyt, nauroin, Kaatoi kielen, Se vuodatti, kuten taitavasti, Pimeänä yönä, Kirsikkatarhan vihreälle, Tytön hyväilyyn... Steppeille ja haudoille, Mitä Ukrainassa on, Sydämeni jyskytti, en halunnut. He laulavat vieraassa maassa... En halunnut olla lumessa, metsässä, Kasakka-yhteisö nuijilla, nagaikoilla kerää neuvoja. Anna kasakoiden sielut Ukrainassa huimaan nousuun - Se on leveä siellä, se on hauskaa siellä Reunasta reunaan... Kuten se tahto, joka on mennyt ohi, Dnepri on leveä - meri, Steppe ja steppi, myrskyävät kosket, Ja haudat ovat vuoria, -
ellauri257.html on line 322: Siellä hän syntyi, Harryn kasakkatahto; Siellä aatelisto, tataarit Kylvin kentän, Hän kylvi kentän ruumiilla, Kunnes se jäähtyi... Hän makasi lepäämään... Sillä välin Hauta on kasvanut, Ja hänen yläpuolellaan on musta kotka Watchman Nee lentää, Ja hänestä hyville ihmisille Bardi puussa laulaa, Kaikki laulavat niin kuin se lauloi, Sokeat köyhimyxet, -
ellauri257.html on line 327: Jotta viholliset eivät näe, Kuinka räikeästi hän nauraa... Anna ajatuksen, kuten tuo korppi, kääkätä ja rääkyä. Ja sydämellisesti satakieli sirkuttaa ja itku Vaivihkaa - ihmiset eivät näe, Joten he eivät naura... Älä hiero kyyneleitäni, Anna itsesi kaataa, Jonkun toisen pelto kastellaan Joka päivä ja joka ilta, Toistaiseksi heippa... älä nukahda Jonkun toisen hiekkasilmillä... Se siitä... Ja mitä se tekee? Valitus ei auta. Kuka kadehtii orpoa - Rankaise häntä, jumala!
ellauri257.html on line 329: Ajatukseni, ajatukseni, Minun kukkani, lapset! Kasvatti sinut, huolehti sinusta, - Missä lapsesi ovat? Mänkee Ukrainaan, lapset! Meidän Ukrainassamme, lapsi varjoiselta kujalta, orpoja, Ja minä kuolen täällä. Sieltä löydät vilpittömän sydämen Ja sana on hellä, Sieltä löydät todellisen totuuden, Ja ehkä kunniaa... Hei, pikkuiseni, Minun Ukrainani, Lapseni ovat tyhmiä, Kuten lapsesi.
ellauri257.html on line 339: Witold Marian Gombrowicz (4. elokuuta 1904 Małoszyce, Świętokrzyskin voivodikunta, Puola – 24. heinäkuuta 1969 Vence, Ranska) oli puolalainen kirjailija. Hän saavutti mainetta vasta uransa viimeisinä vuosina, mutta nykyisin häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä puolalaisista toisen maailmansodan jälkeisen ajan kirjailijoista. Pääteokset Ferdydurke, Pornografia.
ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him. No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism. Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.
ellauri257.html on line 347: Mitäs britit osaisivat tähän lisätä? No ei muuta kun että sen juonet on kaukaa haettuja. Poltti hölmönnäköisesti piippua.
ellauri257.html on line 349: Fredydurkessa kirjailija joutuu koulupoikien kaoottiseen maailmaan pirullisen professorin toimesta, joka haluaa alentaa hänet lapsexi. Julkaistu alun perin Puolassa vuonna 1937.
ellauri257.html on line 350: Gombrowiczin outo, karmaiseva loppuromaani tutkii nuorten ja vanhojen välistä kuilua ja tarjoaa samalla groteskin pakkomielteen tunteen. Toipuessaan sota -ajan Varsovasta Puolan maaseudulla nimetön kertoja ja hänen ystävänsä Fryderyk yrittävät pakottaa surun kahden paikallisen nuoren, Karolin ja Henian, välille eräänlaisena rivona viihteenä.
ellauri257.html on line 352: He turhautuvat yhä enemmän, kun he huomaavat, että nämä kaksi eivät ole kiinnostuneita toisistaan, ja pelit pysäytetään hetkeksi paikallisella murhalla ja direktiivillä murhata Puolan vastarintaliikkeen roistojäsen. Gombrowicz yhdistää nämä säikeet upeasti jännittyneessä huipentumassa, joka täyttää hänen romaaninsa syvällä absurdin tunteella ja moninkertaistaa sen monimutkaisuuden.
ellauri257.html on line 354: Gombrowicz on säälimätön psykoanalysaattori ja täydellinen stylisti; Hänen proosansa on tarkkaa ja voimakasta, ja kertojan kireät yritykset selvittää, miksi hän nauttii niin paljon nuorten päälle runkkauxesta ja paskantamisesta, herättävät kammottavasti aitoa ylpeyttä ja inhoa. Borchardtin käännös (ensimmäinen englanniksi alkuperäisestä puolasta) on johdonmukaisuuden malli, joka säilyttää maanisen sävyn navigoidessaan pitkien, pilkuilla liitettyjen lauseiden ja terävien, julistavien työntöjen välillä.
ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
ellauri257.html on line 362: Sananen vielä Sven Tolpasta. Efter att ha smittats av tuberkulos vistades Stolpe på sanatorium i Schweiz åren 1927–1928. Detta tillsammans med en allvarlig trafikolycka i vuxen ålder gjorde att Stolpe bara hade en halvt fungerande lunga. Liksom John Wayne. Från 1936 och ett tiotal år framåt var Sven Stolpe engagerad i Oxfordgrupprörelsen (senare Moralisk upprustning, MRA), en aktivistisk kristen rörelse, som åren närmast före andra världskriget spelade en betydande roll i svenskt kyrkligt liv. År 1947 konverterade han till katolicismen. Han tyckte inte om Olof Lagerkrantz, som kom fram till att den kristna moralen ”nästan genomgående är felaktig.” Lagercrantz kämpade för fri sexualitet. Sara Lidman kallade hans tidning ”en av banbrytarna för pornografin i Sverige.” Sven Stolpe utgav 1980 en biografi Olof Lagercrantz som till största delen är en kritik mot Lagercrantz, med fokus på hans livsåskådning.
ellauri257.html on line 364: Gombroviczin päiväkirja alkaa: „Montag: Ich. Dienstag: Ich. Mittwoch: Ich. Donnerstag: Ich.“ Der polnische Schriftsteller Witold Gombrowicz machte die Egomanie zu seinem literarischen Prinzip. Die Tagebücher strotzen erst recht vor intimen Selbstbetrachtungen. Es geht um sein Sexleben, sein Streben nach Ruhm, aber auch um seine Magen- und Darmprobleme.
ellauri257.html on line 366:

ets.deutschlandfunk.de/FILE_1260a869f08b163ae3c1dde7f444144d/1280x720.jpg?t=1597494310477" width="20%" />
ellauri257.html on line 369: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita, die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze.
ellauri257.html on line 373: Gonzo on luokkatietoinen nim. yläluokkasellainen. Haukkuu laahusta ja puleeraa herrasväkeä. Gorki ja Gombrovicz on selvästi eri puolilla rautaesirippua, samoin kuin cis- ja trans- rajapyykkiä. Molemmat on kyllä hyvinkin egoistisia, mutta Gorki sentään koittaa parhaansa, Gombrovicz ei edes yritä.
ellauri257.html on line 375: Gonzoviz huomauttaa aivan oikein etme ollaan vaan irvisteleviä apinoita tyhjässä kosmoxessa, että apinoiden planeetan asukkien eleet on ennalta lasketut ja päivät luetut. Entä sitten? Sellaisia tässä on oltu maailman sivu, joka on jotain muuta luullut on ollut ääliö. En kyllä tajua mitä siinä on ylpeilemistä. Gonzo on pullollaan existentialistisia virhekäsityxiä ja narsistista asennetta. Se taitaa olla mursuwiixi Nietzschen oppipoikia.
ellauri257.html on line 377: Ja sitten yäk yäk yäk se alkaa hurmostella jostain näppyläisistä teinipojista. Onxe pedofiili vai pederasti? Varmaan kumpaakin. Sokrates oli samanlainen ällöke, kuten mieskynäilijöistä erittäinkin monet aikaisemmin paasatut. Alkaa näyttää siltä että tämmöset poikkeavuudet kuuluu jotenkin kynäilijöiden pääsyvaatimuxiin, tai ehkä vaan sellaset friikit päätyvät kynäilijöixi jotka eivät jaxa muuhun perehtyä. Lähes kaikki on jotain koulupudokkaita ainakin.
ellauri257.html on line 382: Sexuaalista sitä ja sexuaalista tätä, mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista. Eikö ne tajua että lapsenteosta siinä on oikeasti kymysys? Kaikki muu on pelkkää makakien runkkausta.
ellauri257.html on line 387: Sairas tyyppi tää Gonzo, ei voi muuta sanoa. Kummaa katkonaista sekoilua, ei tässä pysy minkäänlainen fiktiivisen maailman illuusio edes pystyssä. Jotain sillä täytyy olla taka-ajatuxena, mutta mitä, sitä on tässä alkuvaiheessa vaikea sanoa. Gonzon sanasto on tollasta puolalaiskatolista scheissea, jossa kaikenlaisen häpeän ja synnin ja piilomerkitysten varjolla saadaan maximisti irti suttuisesta tirkistelyerotiikasta. Tässä on samaa masentavaa fiilistä kuin vintage pornoleffoissa. Yhtä tyhjänpäiväistä ja vailla muuta tarkoitusta kuin toimettoman ikävystymisen katkaiseva kädetys.
ellauri257.html on line 389: Do leftists dislike Jordan Peterson because he is a threat to them and their pit bulls or because they cannot win an argument against him?
ellauri257.html on line 390: No. I dislike Jordan Peterson because I find his arguments on many subjects uninformed and riven with factually incorrect assumptions.
ellauri257.html on line 391: My main beef with Peterson is not with his overall philosophy, although I don’t personally vibe with his “life is suffering” Christian stoicism at all, what I find objectionable is his complete laziness and lack of rigour in political theory.
ellauri257.html on line 393: Peterson talks a lot about political theory, yet he is embarrassingly ignorant of it. He peddles a kind of “Marxist conspiracy” narrative that is as ridiculously non-factual as it is irresponsible.
ellauri257.html on line 396: Theodor Adorno wrote a book entitled “the Authoritarian Personality” which dissects and attacks authoritarianism in political culture. If Peterson were to pay attention to what people are actually saying rather than jumping on some John Birch Society fantasy, he’d realise the “cultural Marxists” he blame for everything wrong in the world are closer to him on “political correctness” and dogmatic ideology than he thinks.
ellauri257.html on line 397: İn fact, his “debate” with Slavoj Zizek is wonderfully illustrative of this. When confronted with an actual, living “cultural Marxist”, what resulted was a mostly friendly chat. (No tietysti, ei korppi toisen julkkiskorpin silmää noki paizi selän takana.)
ellauri257.html on line 398: Peterson is playing unforgivably to a militant alt-right audience that has claimed him as their “red pill guru”. He may not want this but he is feeding that narrative.
ellauri257.html on line 400: I don’t like Jordan Peterson, or, more accurately, I don’t like the role Peterson is playing in the culture war because I find it intellectually impoverished, uninformed, and feeding into a repugnant far-right cultural revolution that Peterson himself does not necessarily endorse but which he nonetheless gives aid to.
ellauri257.html on line 402: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri257.html on line 404: Detta var ett försök av hans pojkaktighet att komma i kontakt med min vuxenhet... hans åtrå gjorde honom tillgänglig... Jag stelnade till när jag märkte hans dolda avsikt med at närma sig... Vi kom upp på kuken, en jord som var rundad av kukar, uppsvälld av sina orörliga vågor... (s. 58-9) Karoly haluaisi naida milffejä, riisua ryppyisiä pyykkiakkoja. Ja han hade tråkigt han ville roa sig. Terkkuja vaan Fedja sedältä, tää on kyllä pahaa #metoo setämiesmateriaalia. Går du i kyrkan? Tror du på Gud? Just tällästä sekametelisoppaa keittelee polakeista pahimmat. Gud och kvinnor, en berusad förhäxningslek.
ellauri257.html on line 406: En viss frånvaro var dock märkbar - det fanns Inga judar. (s. 63) Synden tränger sig igenom till den största tilliten. Synden, privat, hemlig, skamlig. Aina näitä samoja talousliberaalisia sanoja.
ellauri257.html on line 407: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?
ellauri257.html on line 414: Katolinen ikivanha vanha ämmä Amelia antaa Muumipappa Gonzolle ja sen keski-ikäiselle kamulle Fredrikille ikäänkuin smiskiä paljaalle pyllylle. Ni är ateist. Ja jag är ateist. Nää keskivartalolihavat setämiehet ovat kyilä ateisteja, mutta jotain aivan uutta sorttia, joka pitää vanhan mummun smiskistä paljaille pakaroille.
ellauri257.html on line 416: Jotain tekosyvällistä paskaa taas. Hemmetti tää Gonzo on predeterminoitu ääliö. Sielullista yhdyntää, eli virtuaalinen mulkku fiktiiviseen peräaukkoon taas.
ellauri257.html on line 417: Familjen som samhällets kärna, ärevördiga traditioner. Vitun polakat. Tää on ilmeisesti jotain Nietzschen iloista tiedettä. Denne stilige unge lantis, som är lägre än Karoly. Vizi mitä nazimeininkiä Gonzo. Katolinen ikivanha ämmä vetää henxelit pussaamatta kruzifixiä. Siinä meni pornovideon eka jaxo. Ei tätä ole tarkoituskaan ymmärtää, tää on vaan tällästä sadomasokistista huuhaata.
ellauri257.html on line 419: Alkaa episodi 2, samma sekopäinen touhu jatkuu. Vittuako nää koko ajan polvistuu kuin Hannu-Pekan pikkupojat. Eivät kyllä amerikkalaisetkaan sille lämmenneet.
ellauri257.html on line 421: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
ellauri257.html on line 425: Pornography is D.H. Lawrence without the penetration, Diary of a Chambermaid with none of the bite and philosophical imagination. A group of Germans inexplicably fuck around in the near distance. Frederic curiously precedes a murderous request by squeezing a young blonde’s breasts like melons. A Jewish family hides under the kitchen’s floorboards, but no explanation is offered for how they got there.
ellauri257.html on line 428: Noniin, siis Vorwärz! Ellottava Amelia ämmä puukottaa ja puree pimeässä pikkuvarasta. Syyllisen on oltava toi tolvana böndepoika, ei se voi millään olla tää pyhimyxen mittakaavat täyttävä puolalainen Pani. leipääntynyt ryppääntynyt leidi-polakka. Ällöttävää modernismia. Tässäkin on kaikki EFK-elementit mutta miinusmerkkisinä: herrasväen omaisuutta hukataan, poliiseja lahjotaan, panosta puhutaan mutta tuloxettomasti, kommittoidaan turhanpäiväisiä murhia.
ellauri257.html on line 430: Gombrowiczin partisaani Simian on itäpolakki Ukrainasta. Tää on tämmöstä markiisi de Sade tyyppistä synnintunnosta hikeentymistä. Vizaa paljaalle pyllylle, se tuntuu kivalta. Partisanismi ei sovi vanhoille ja läskeille. Wizi Witold on pervo pedofiili. Että vaan toinen jalka paljaana! Fredrik on Muumipapan nuoruuden ystävä. Hän on ex-regissööri, siitä noi paljaat jalat. Witold, miten voit? Hauska tavata. Hizi mikä apinoiden planeetta. Läskien setämiesten urheilumezästystä nuoret notmiinä. Vaclawin on nähtävä tämä. Ei tässä juonta ole, mennään kiihotus edellä. Polta nämä kirjeet. Bara vidare! Utför allt nogrannt! Apinoiden planeetalle on hyvä mennä yhdessä ettei olla hulluja.
ellauri257.html on line 432: Tonnikalavuoren Gretan 100K koululaisen koulukapina olisi saanut Witoldin suunniltaan: noin paljon puolipaljaita koululaisen jalkoja! Tänään se ei ylitä enää edes uutiskynnystä. Kyllä fossiileja tarvitaan kun länsi on Putinismin uhan alla ihan vaarassa.
ellauri257.html on line 436: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja. Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra.
ellauri257.html on line 438: Juupa juu, niin aina. Monimutkaisia piruetteja matelijanaivon palveluxessa. Jag känner mig naken! Hon bedrar inte bara mig, hon bedrar det manliga. Kummat on pahixempia, polakit vai ukrainalaiset? Vaikea sanoa. Just nu kunde jag inte stå ut med någon man! Fred Karlssonin karvaiset kädet ja testosteroninen paita oli yhtä yököttävät. Ingenting annat i djurvärlden uppnår till en sådan grad av ohygglighet.
ellauri257.html on line 442: Fredrik? Var fanns Fredrik? Jag saknade Fredrik oerhört. Nej men vad kom det ut ur Fredriks stjärt? Oskuld? Helighet? Renhet? Het renbajs? Just det där. När Karol sticker kuken i Siemian, sticker jag min snopp samtidigt i .... Jozeeeeeek! They're going to take me away haha! Haha, hihi, haha!
ellauri257.html on line 445: I detta fanns lycka - och stolthet! Vilken stolthet! Och vodka! Gudomligt! Jag älskar brott! Jag älskar krimi- och polisserier på Netflix! Och nakna kroppar, unga genitalier som tränger in i andra unga genitalier! E!F!K! Hurra hurra hurra!
ellauri257.html on line 447: No siinä kävi sitte niin että paxu Waclav kävi puikkaamassa Siemianin ja Karol puikotti epähuomiossa Waclavin. Mut hetkinen Retuko sitten puikotti Joosefin? Vizi mäen ymmärrä näitä murhavideoiden juonia. Ne on sitten sekavia, ja sitäpaizi täysin epäkiinnostavia. Aivan sama kuka tuikkaa ketäkin. Mitä vähemmän jää pystyapinoita pystyyn sen parempi. KONEC. The End. Olipa paska kyhhäys homolta pedofiilitä.
ellauri257.html on line 449: Mutta aivan samantasonen oli Netflixin "tuottama" Harjunpää sarja "episodi" jossa jotkut vitun rekkalesbot alkaa viipaloida pyylevähköä pientä mieshuoraa jollain vitun skalpelleilla. Mitä VITTUA? Kenen mielestä tää tällänen on viihdettä? Siis täysin sikkiä! Voi helvetti, ei voi muuta sanoa, kyltää 2020-luvn porukka on pahempaa kuin naziajan polakit, pahempaa kuin pahamaineiset Ishtarin palvojat joskus Jee-suxen syntymän aikoina. Tosiaankin lopun aikoja, huomio huomio kuuleeko Jeesus kuuntelen, exä vois jo tulla panemaan nää nyrjähtäneet järbät edes johkin rotiin? Ja toi Onerva on täys kusipää, älä hemmetissä vaihda siihen Harjunpää, on se vihanneskin sentään tota parempi.
ellauri257.html on line 460: “They haven’t turned up yet. They just send a lot of money and weapons and let the Ukrainians supply the manpower and fill the body bags. Fewer Western casualties this way. The concept has been tested in countless local wars all round the globe."
ellauri257.html on line 472: Men Elia sade till dem: »Gripen Baals profeter; låten ingen av
ellauri257.html on line 476: Kun prof. Elia oli tällä lailla epixesti seivästänyt vedonlyönnissä kakkosixi jääneet Baalin papit oli Iisebel hyvin hyvin vihainen ja morsetti Elialle että sen kohta käy Baal vieköön yhtä köpelösti.
ellauri257.html on line 479: huru han hade dräpt alla profeterna med svärd,
ellauri257.html on line 483: låter det gå med ditt liv såsom det gick med alla dessas liv.»
ellauri257.html on line 485: Elia säikähti ja lähti karulle. Väsähdettyään pakomatkalla se sanoi Hralle että kärsiskös puhutella.
ellauri257.html on line 491: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
ellauri257.html on line 493: Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
ellauri257.html on line 495: Paetakseen Puolassa nousevaa antisemitismiä ja sodan uhkaa sekä seuratakseen isoveljeään Singer muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1935. Hän erosi silloisesta vaimostaan Rachelista ja pojastaan Israelista, jotka muuttivat ensin Moskovaan ja myöhemmin silloiseen Palestiinaan. Iisakki pääsi isonveljen hännän alta tämän kuoltua 1945.
ellauri257.html on line 497: Vuonna 1940 hän solmi avioliiton Alma Haimannin kanssa, joka oli saksanjuutalainen emigrantti. Singer sai Amerikan kansalaisuuden vuonna 1943. Koko uransa ajan hän pysyi uskollisena Forverts-lehdelle, jossa hän vieläkin ilmestyy, tosin vain viikoittain. Singer oli 35 viimeistä elinvuottaan kasvissyöjä, etupäässä säälistä muita eläimiä kohtaan. Varjoja Hudsonin yllä suomensi Liisa Ryömä 1999.
ellauri257.html on line 503: Alma and Isaac: The famed writer always returned to his wife, Alma, despite his well-documented betrayals.
ellauri257.html on line 504: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.”
ellauri257.html on line 506: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait.
ellauri257.html on line 508: In the United States, Singer went through a period of depression in which he published little fiction, until in 1938, he met Alma Wasserman and the two married in 1940. For Singer as homo domesticus, I needed the views of his wife, Alma Haimann, whom I’ll refer to by her first name hereafter. I had read in a 1970s article from The Jewish Exponent that Alma had been at work on an autobiography. “I’m about as far as the first 100 pages,” she told the Philadelphia newspaper. I was also aware, from Paul Kresh’s 1979 biography, “The Magician of West 86th Street,” that Singer didn’t think his wife would ever finish the manuscript. But was there such a manuscript?
ellauri257.html on line 510: Happily, when I last visited Singer’s archives at the Ransom Center, in Austin, Texas, I located the manuscript. Unhappily, it is far less than Alma had promised — not only in length (I came across 13 pages, a number of them only a few lines long,) but also in content. The first page has a title penciled in capital letters: “What Life Is Like With a Writer.”
ellauri257.html on line 512: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
ellauri257.html on line 514: She and Singer met in the Catskills, at a farm village named Mountaindale. Although in the manuscript, Alma is elusive about dates, it is known that the encounter took place in 1937. The two were refugees of what Singer’s older brother, Israel Joshua, by then already the successful novelist I.J. Singer, would soon describe as “a world that is no more.” And the two were married to other spouses. Alma and her husband, Walter Wasserman, along with their two children, Klaus and Inga, had escaped from Germany the previous year and come to America, settling in the Inwood section of Manhattan. As for Isaac — as Alma always called him — he arrived in 1935. She portrays their encounters as romantic, although she appears to have been perfectly aware of his reputation.
ellauri257.html on line 519: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri257.html on line 522: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.
ellauri257.html on line 524: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.
ellauri257.html on line 526: Alma recounts her relationship with Singer as one of endurance. Her first two lines are: “When I told my friends and relatives that I intended to marry Isaac Singer, they all protested violently that it would not last more than a few weeks, and that the whole thing was a mistake. So far it has lasted for almost forty years, and although it was sometimes stormy, it nevertheless is a record.” Yes, she says it’s a record. The word “love” is nowhere to be found.
ellauri257.html on line 528: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either.
ellauri257.html on line 530: Singer continued to write and translate his stories and novels throughout the 1980s, until the onset of dementia in 1987. In the end, as Singer suffered from dementia, his relationships with Goran, Menashe and perhaps even Alma soured. The effects lingered unpleasantly even after his death, and as a consequence it’s hard to track the sirvienta. We don’t even know her name or nationality for certain. The idea of a Spanish-speaking maid as an integral part of Singer’s household is ripe not only for biographical scrutiny, but also for fictional development: !Ah! !Ah! !Si! !Si! !Si señor! !!Mas rapido! !Mas profundo!
ellauri257.html on line 532: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.
ellauri257.html on line 534: Ilan Stavans is the Lewis-Sebring Professor in Latin American and Latino Culture at Amherst College. He edited the three-volume “Isaac Bashevis Singer: Collected Stories” (Library of America) and is finishing a biography of Singer, for Princeton University Press.
ellauri257.html on line 541:

Sisaruxet Ashkenazi

ellauri257.html on line 544: Israel Joshua Singer ( jiddish : ישראל יהושע זינגער; 30. marraskuuta 1893, Biłgoraj, Puolan kongressi – 10. helmikuuta 1944 New York) oli puolalais-juutalainen kirjailija, joka kirjoitti yedi-kirjoja. Merkittävin teos Veljekset Ashkenazi.
ellauri257.html on line 546: Hän syntyi Yisruel Yehoyshye Zingeriksi, Pinchas (LOL Pinehas, se joka puhkoi nussijoita keihäällä!) Mendl Zyngerin, rabbin ja rabbiinisten kommenttien kirjoittajan, ja Basheva Zylbermanin pojaksi. Hän oli kirjailija Isaac Bashevis Singerin ja kirjailija Esther Kreitmanin veli. Hän meni naimisiin Genia Kupferstokin kanssa. Hänen vanhin poikansa Yasha kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen ennen perheen muuttoa Amerikkaan. Hänen nuorempi poikansa Joseph Singer oli sekä isänsä että setänsä Isaac Bashevis Singerin teosten kääntäjä. Joseph, taidemaalari ja kirjailija, kuten isänsä, meni naimisiin June Flaum Singerin kanssa, josta tuli kirjailija. Heillä oli neljä lasta: Sharon Salinger, Brett Singer, IJ Singer ja Valerie Singer. Kolme tytärtä seurasivat perheyritystä ja ovat myös runoilijoita ja kirjailijoita sen ohella että käärivät tuohta Iisakin perinnöstä bashevish.com sivustolla.
ellauri257.html on line 548: Laulaja osallistui eurooppalaiseen jiddishin lehdistöön vuodesta 1916. Vuonna 1919 hän ja hänen vaimonsa Genia menivät Ukrainaan, missä hän löysi töitä The New Times -sanomalehdestä, ja häntä pidettiin yhtenä "Kiovan kirjoittajista". Sitten he muuttivat Moskovaan, missä hän julkaisi artikkeleita ja tarinoita. Kahden raskaan vuoden jälkeen, vuonna 1921, he palasivat Varsovaan. Bolshevismi ei maittanut. Vuonna 1921, kun Abraham Cahan huomasi hänen tarinansa Pearls, Singeristä tuli amerikkalaisen jiddish-sanomalehden The Forward kirjeenvaihtaja. Hänen novellinsa Liuk ilmestyi vuonna 1924, ja se valaisi bolshevikkien vallankumouksen ideologista hämmennystä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Teräs ja rauta, vuonna 1927. Vuonna 1934 hän muutti Yhdysvaltoihin kirjoittaakseen The Forwardiin.
ellauri257.html on line 550: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri257.html on line 554: Kreitman oli Pinkjas Mendl Menachem Zyngerin (laulaja) ja hänen vaimonsa Basheven (Bathsheba), syntyperäisen Zylbermanin tytär. Hänen isänsä oli rabbi ja innokas hasidi, jolla oli intohimo mystiikkaan. Myös Kreitmanin äiti tuli rabbiinisesta, vaikkakaan ei-hasidilaisperheestä. Biłgorajin rabbin tytär, joka oli aikanaan tunnettu älyllisestä ja henkisestä luonteestaan, hän oli hyötynyt veljiensä koulutuksesta.
ellauri257.html on line 556: Kreitmanilla oli onneton lapsuus. Hänen poikansa mukaan hänen äitinsä antoi hänet kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi köyhälle märkähoitajalle, joka jätti hänet sänkyyn pölyisen pöydän alle, jossa hänen äitinsä vieraili kerran viikossa, ei koskenut häneen. Pöly sai hänet sokeutumaan, ja hän sai näkönsä takaisin vain osittain. Myöhemmin, erittäin lahjakkaana lapsena, hänen täytyi seurata nuorempien veljiensä opetusta, samalla kun hänet syrjäytettiin vaatimattomiin kotitöihin. Kreitmanin esikoisromaanissa on lukuisia kohtauksia, jotka kuvaavat naispäähenkilön koulutushaluja: kohtauksia, joissa hän odottaa suurella innolla kirjakauppiaan saapumista heidän kaupunkiin, haaveilee tutkijaksi tulemisesta ja piilottaa venäläisen oppikirjan hänen perheensä miespuolisilta jäseniltä, jotta he eivät saisi tietää, että hän opiskelee salassa. On todennäköistä, että nämä tapaukset heijastavat Kreitmanin omaa tarinaa.
ellauri257.html on line 558: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".
ellauri257.html on line 559: Lähes koko hänen pieni tuotos on nyt saatavilla englanninkielisenä käännöksenä. Kreitmanin teoksia on käännetty puolaksi vain muutama.
ellauri257.html on line 563: Pienenläntä Professori Shrage uskoo spiritismiin ja telepatiaan. Zadok Halperin on tiedeuskovainen. Sen mielestä Lodge, Lombroso ja Conan Doyle oli vitun pellejä. Selvästikin spiritismin suosio edellisen vuosisadan vaihteessa liittyi sähkömagnetismi-ilmiöön, joka tuotti monta tappavaa kexintöä maailmansotiin.
ellauri257.html on line 565: Sir Oliver Joseph Lodge (12. kesäkuuta 1851 – 22. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Lodge tutki monia fysiikan ongelmia, mutta hän on tunnettu erityisesti langattoman viestinnän tutkimuksistaan.
ellauri257.html on line 567: 1889 Lodge havaitsi, että kahden metallipallon väliin syntyi vetovoimaa, jos lähistöllä tapahtui sähköpurkaus. Periaate oli sama, kuin Branlyn kokeissa metallijauheen kanssa. Havainnon pohjalta sekä Branly että Lodge kehittivät laitetta, jolla voisi havainnoida sähkömagneettista säteilyä. Lodge antoi laitteelle nimen kohereeri ja se oli seuraavat viisitoista vuotta perustana kaikille radiokokeiluille.
ellauri257.html on line 569: Vuonna 1894 Lodge piti Oxfordissa luentoja Hertzin kokeista. Esityksessään hän siirsi morsen aakkosilla kirjoitetun sanoman radioteitse toiseen rakennukseen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun radiolla siirrettiin käytännöllistä informaatiota.
ellauri257.html on line 577: Lodge was a friend of Arthur Conan Doyle, who also lost a son in World War I and was a Spiritualist. Anglosaxarna har en svaghet för den här sortens idioti. Dom är rädda för döden, stackars kräkar. Singerin amerikanjuutalaiset ovat ääreist klicheisiä. Ne pitää Amerikasta koska jenkit arvostaa bisnestä eivätkä sixi vainoa rahantuntevia juutalaisia.
ellauri257.html on line 581:

Se tunne, kun olet kartalla omaisuutesi tulo- ja menojonoista

ellauri257.html on line 585: Tunne oma ja omaistesi talous. Tarkastelemalla kulutustasi hahmotat konkreettisina tulo-menojonoina omaa ja omaistesi rahankäyttöä ja tunnistat niitä kohtia, mistä heiltä voisit tinkiä. Kun olet päättänyt, paljonko käytät rahaa mihinkin kuukausittain, on helpompi tehdä taloudellisia päätöxiä. Real time result reporting.
ellauri257.html on line 587: Säästä itsellesi puskuri. Hyvä tavoite on kerryttää tilille muutaman kuukauden menoja vastaava summa talouden puskuriksi. Laita rahat töihin. Kun käteispuskuri on kasassa, laita sen yli jäävät rahat töihin - ensin meille, sitten itsellesi ja sitten lapsillesi. Hyvä tavoite on laittaa nettotuloista 10 % kasvamaan Danske Bankin sijoituksiin.
ellauri257.html on line 589: Vaurastu omalla asunnolla. Asuntolaina ja aika ovat vaurastujan kaverit. Pitkä laina-aika mahdollistaa pienemmän kuukausierän ja säästämisen asuntolainan ohella muuhunkin varallisuuteen. Varaudu etukäteen elämän heittämiin kierrepalloihin isolla räpylällä ja kierolla mailalla.
ellauri257.html on line 597: Pankkitunnukseni eivät toimi tai ovat lukkiutuneet – mitä teen?
ellauri257.html on line 599:

Uutiset

ellauri257.html on line 603: Oikeistohallitus lupaa hyvää fyffelle, pahaa fyffettömille
ellauri257.html on line 612: Monet merkit viittaavat siihen että tää Varsovan ihmelapsi Dovid Grein on Iisakin avatar. Ensinnäkin se koittaa viedä rumalta Lurialta sen Anna-vaimoa nahaton nuppi tanassa. Seuraavat 2 marisijaa mainitaan Iisakin kirjan tässä kohdassa:
ellauri257.html on line 617: Lähetä leipäsi vetten yli,
ellauri257.html on line 632: ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:
ellauri257.html on line 634: ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet,
ellauri257.html on line 635: ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin —
ellauri257.html on line 637: voiman miehet käyvät koukkuisiksi
ellauri257.html on line 638: ja jauhajanaiset ovat joutilaina,
ellauri257.html on line 639: kun ovat menneet vähiin,
ellauri257.html on line 641: ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat
ellauri257.html on line 644: ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;
ellauri257.html on line 677: Sen, että ihmiselämän on oltava jonkinlainen virhe, todistaa riittävästi se yksinkertainen havainto, että ihminen on yhdistelmä tarpeita, joita on vaikea tyydyttää; että tyytyväisyydestä seuraa vain kivuton välitila, joka kohta johtaa taas tylsyyteen.
ellauri257.html on line 681: Jos maailma olisi ylellisyyden ja helppouden paratiisi, maitoa ja hunajaa vuotava maa, jossa jokainen Jack saisi Jillinsä heti ja ilman vaikeuksia, ihmiset joko kuolisivat tylsyyteen tai hirttäisivät itsensä; tai olisi sotia, joukkomurhia ja murhia; jotta lopulta ihmiskunta aiheuttaisi itselleen enemmän kärsimystä kuin mitä sillä on nyt hyväksyttävä luonnon käsistä. No näinhän se nyt on.
ellauri257.html on line 683: Tylsyys on paha, jota ei pidä arvioida kevyesti. Se voi lopulta johtaa todelliseen epätoivoon. Julkinen valta ryhtyy varotoimiin sitä vastaan kaikkialla, samoin kuin muita yleismaailmallisia onnettomuuksia vastaan.
ellauri257.html on line 685: Kaikkien filisterien suuri vaiva on se, että ihanteet eivät tarjoa heille viihdettä, mutta paetakseen tylsyyttä he tarvitsevat aina todellisuutta. Sitä varten on esim. Ylen Areena turrusarjoineen ja tositeeveineen.
ellauri257.html on line 687: Halu ja tylsyys ovat todellakin ihmiselämän kaksoisnapa, kuittaili Iisakin avatar Dovid Grein, izexsensä nimittäin Hudson-joella s. 40 himoitessaan Annan paxuhkoja nilkkoja. Se tiesi kutenkin että ruikattuan pussillisen siementä Annan kaikkeinpyhinpään kaikki tympäsisi taas. Omne animal triste post coitum, paizi kukko sekä apina.
ellauri257.html on line 695: href="ellauri258.html">eteenpäin
ellauri258.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri258.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri258.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri258.html on line 34: eteenpäin
ellauri258.html on line 45: Mitä pitemmälle lukee Mihail Zoshtshenkon kaskuja niin käy yhä ilmeisemmäxi että kaveri oli tosiaankin NEP:in kieroutuma. Sen klicheisten neuvostovizijuttujen takana on selkeästi taantumuxen voimat. Oli aivan oikein että Njeuvostoliiton kirjailijaliitto teki siitä syntipukin ja potkaisi sen pihalle.
ellauri258.html on line 49: Noniin, tämä albumi on omistettu typerille klikkivideoille. Katso ja lataa upeita videoita ilmaiseksi Mi Videosta:
ellauri258.html on line 51:

Mixi spektaakkeli-elokuvat (esim Taras Bulba 1938, 1962, 2009) ovat niin kamalan, suorastaan nolon huonoja? Johtuuko se Gogolin surkeasta kässäristä, vaiko siitä että tälläset joukkokohtausleffat on valmistettu suunnattoman tolvanan kasakkakazomon hoxottimille? Veikkaan viimeximainittua, vaikka lusikkansa tässä nimenomaisessa keitossa on takuulla homo-Gogolillakin. Vähemmästäkin voi hermot kiristyä.
ellauri258.html on line 53: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri258.html on line 62: Vuoden huonoimmista elokuvamaailman suorituksista palkintoja jakava parodiagaala Golden Raspberry Awards, tuttavallisemmin Razzie-gaala, on joutunut kovan kritiikin kohteeksi sen jälkeen, kun se julkaisi ehdokkaansa maanantaina 23. tammikuuta. Vuoden huonoimmiksi näyttelijöiksi ovat ehdolla muun muassa sellaiset pitkän linjan tekijät kuin Tom Hanks (elokuvista Pinocchio ja Elvis), Jared Leto (Morbius), Sylvester Stallone (Samaritan), Diane Keaton (Mack & Rita) ja Penélope Cruz (The 355). Kaikki nämä ovat vinhan vattunsa kyllä ansainneet.
ellauri258.html on line 64: Vuoden huonoimman naispääosan palkinnon saajaksi on ehdolla Ryan Kiera Armstrong elokuvasta Firestarter. Kommenteissa myös huomautetaan, että Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan huonouden suurin syy ei ole Armstrongin roolisuorituksessa, vaan ize Teppo Kuninkaan paska kirjassa. Teppo on paizi säälittävän huono kynäilijä myös ihmisenä rupu ällöke (kz. esim. albumia 133.)
ellauri258.html on line 68: Miten voi olla niin vaikeaa tehdä kauhumestari Stephen Kingin teoksista hyviä elokuvia? Etenkin Kingin 1970–1980-luvun ”kultakauden” kirjoista tai novelleista? Ne ovat jo valmiiksi elokuvamaisia. Yksinkertaisia mutta vetäviä, jännittäviä, pelottavia ja dramaattisia tarinoita.
ellauri258.html on line 70: Ymmärrän, ettei Brian De Palman Carrien (1976) tai Stanley Kubrickin Hohdon (1980) kaltaisia elokuvahistorian mestariteoksia synny helposti. Mutta luulisi, että keskinkertainenkin filmimaakari saisi Kingin teksteistä mutkatonta, toimivaa kauhuviihdettä. Kuten vaikka Tulessa syntynyt (Firestarter, 1980) -romaanista, jossa aineksia olisi: tyttären ja isän pakomatka halki Amerikan, telepaattisia voimia, häijyjä pahiksia.
ellauri258.html on line 74: 11-vuotias Charlie McGee (Ryan Kiera Armstrong) pystyy sytyttämään tulipaloja ajatuksensa voimalla. Se on seurausta salaisen The Shop -viraston tieteellisestä kokeesta, johon Charlien isä Andy (Zac Efron) ja äiti Vicky (Sydney Lemmon) osallistuivat nuorina opiskelijoina.
ellauri258.html on line 76: Koe antoi telepaattisia kykyjä myös Andylle ja Vickylle, mutta myöhemmin syntyneen Charlien pyrokineettinen voima on ainutlaatuinen sekä pelottavan vahva. Vanhemmat yrittävät kasvattaa tyttöä niin, ettei tämä sytyttelisi asioita hermostuksissaan tuleen, ja samalla piilotella tätä hallituksen agenteilta.
ellauri258.html on line 78: Mutta ennen pitkää Charlien on pakko oppia kontrolloimaan yhä kehittyvää tuhovoimaansa – tai vaihtoehtoisesti päästää se valloilleen, kun ihmisasetta halajava The Shop löytää tiensä perheen kimppuun.
ellauri258.html on line 80: Tulessa syntynyt taipui elokuvaksi jo 1984. Sekään ei ollut erityisen onnistunut, ja kärsi etenkin löysästä ohjauksesta sekä puisevista näyttelijäsuorituksista. Cherokee-palkkatappaja John Rainbirdiä esitti esimerkiksi umpivalkoinen George C. Scott, kiusallinen ratkaisu kaikkiaan. Kyllä olisi pitänyt nyt aito punanahka palkkatappaja jaxaa eziä. Käsikirjoitus seurasi kirjaa tarkasti ja turhankin orjallisesti.
ellauri258.html on line 82: Vanha Firestarter on silti Kubrick-tasoinen mestariteos tähän versioon verrattuna. Parannuksia on tasan yksi: Rainbirdia esittää nyt Yhdysvaltain alkuperäisväestöön kuuluva Michael Greyeyes. Hyytävä hahmo on kuitenkin pilattu täysin, kuten kaikki muukin tarinassa. ”Elokuvan ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia, että kökködetaljeja ei maksa vaivaa edes luetella. Rakenne ja rytmitys ovat täysin pielessä. Alussa juoni jaarittelee ja junnaa paikoillaan, sen jälkeen taas etenee hypähdyksittäin, kuin käsikirjoituksesta olisi viime hetkellä revitty nippukaupalla sivuja irti”.
ellauri258.html on line 85: Elokuvassa kaikkea pohjustetaan uuvuttavan tylsästi, pako-osio kestää noin 15 minuuttia, Charlie muuttuu pelokkaasta pikkutytöstä minikokoiseksi terminaattoriksi istuttuaan metsässä 5 minuuttia.
ellauri258.html on line 87: Vuoden 1984 Firestarterin katsoi heikkouksistaan huolimatta vaivatta läpi, sillä yhteen itsestäänselvään asiaan siinä oli ainakin panostettu: tehosteisiin. Räjähdyksiä, pyrotekniikkaa ja tulipalostuntteja riitti. Kirjan mukaisesti spektaakkelimainen loppukliimaksi oli erityisen tyydyttävää tuho-orgiaa. Vuoden 2022 Firestarterin säälittävä budjetti ei ole venynyt kuin pariin hassuun tulitehosteeseen ja koulun vessakopin räjäyttämiseen. Lopun ”huipennus” on niin aneeminen, että naurattaa.
ellauri258.html on line 89: Kuka helvetissä ylipäänsä pitää Stephen Kingistä? Pitää olla tosi rupusakkia.Tässä vielä kurkistus elokuvan oikeasti pelottaville loppumetreille:
ellauri258.html on line 91: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri258.html on line 107: Lupaavin kirja oli halvin koska se löytyi vieraskielisten kirjojen hyllystä. Himasen sepustuxesta on varmaan ollut jossain albumissa puhetta. nyt pääsen tutustumaan sen Katais-vedätyxeen omin päin. Hotakaisesta tuli vähitellen ylpistynyt Juho. Otin sen kun se näkyi pudottelevan jossain kohtaa E. Saarisen nimeä. Kasarisuuruudet tekee toisilleen hunööriä. Isä Camillon kylästä oli joskus 60-luvullla joku teeveesarja, jonka kuvia oli läpyskän kannessa. Siinähän on kylällä 2 kukkoa, katolinen isä Camillo ja pormestari Peppone joka oli kommari. Ajattelin kazoa mikä siinä oli silloin olevinaan hassua. Varmaan se että Camillo pääsi aina joholle koska Kristus oli sen kehäavustaja.
ellauri258.html on line 115: Professori Pekka Himanen Kukoistuxen käsikirjoituksen sivuläpyskässä ei ollut minkään maan professori, se vaan kuulosti hyvältä. Ettekö tiedä kuka olen, olen kiro... se varmaan sanoi vastustaessaan poliiseja. Vieläköhän se on aikamme kysytyimpiä puhujia. Vieläkö sen esityxet innoittavat ihmisiä johtavissa yliopistoissa, yrityxissä ja kansainvälisesti merkityxellisimmissä päätöxentekofoorumeissa kuten Natossa. Ihmisarvoton mies kirjoitti izemurhaviestiin: näkemiin. Näkemiin oikein paljon.
ellauri258.html on line 116: Aivan käsittämätöntä pullistelua nobelistien eturivissä.
ellauri258.html on line 120: Terve Pekka. Toimit professorina Taideteollisessa korkeakoulussa ja vierailevana professorina Oxfordin yliopistossa. Mikä lennättää Himerosta joka päivä eri maahan?
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri258.html on line 128: "Dignity on kansainvälinen hanke, jolla on tukijoita Desmond Tutusta Jordanian kuningatar Raniaan, Michael Douglasista Peter Gabrieliin. Dignityn tukeminen tarkoittaa aktiivista mukana olemista, eli kun olimme eilen Genevessä puhumassa, paikalla oli myös kirjailija Paulo Coelho. Dignity mahdollistaa paitsi ihmisten arvokkuudesta puhumisen, myös kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa."
ellauri258.html on line 132: "Pokkana. Samantyyliset kohtaamiset ovat kuuluneet elämääni opiskeluajoista lähtien. Läimäys selkään julkkixelle: Ja nimi oli Carlson! Nähdessäni 18-vuotiaana yliopistolla melkein 80-vuotiaan Wittgensteinin ja Russellin tunteneen akateemikko Georg von Wrightin päätin lähestyä häntä. Sanoin ensimmäisen syksyn opiskelijan pokalla, että yhteisiä tutkimuskohteita omaavien kollegoiden olisi hyvä tutustua. Von Wrightin ilme oli näkemisen arvoinen. Elämän suhteen utelias filosofi päätti, että ehkä kohtaamisesta voisi avautua jotakin, ja kuunteli minua."
ellauri258.html on line 134: Elämä taideteoksena -luentosarjassa on mukana Ville Valon filosofia, jossa pokalla on merkittävä rooli. Pokka kuuluu myös filosofin varustukseen?
ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."
ellauri258.html on line 138: Teidän outo kimppanne todistaa, että eliitillä ei ole sosiaaliluokkaa. Siis turha julkkis-eliitillä, en puhu nyt plutokratiasta.
ellauri258.html on line 144: "Olen kotoisin Pohjois-Haagasta. Hyvin köyhissä oloissa kasvanut mummoni lähti 16-vuotiaana piiaksi ja elätti itsensä myöhemmin siivoojana. Hän halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen paremmat lähtökohdat kuin itselleen, ja antoi. Vanhempani eivät päätyneet akateemiselle uralle, vaikka isäni oli sukumme ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittaja. Mä olen ensimmäinen akateeminen ihminen."
ellauri258.html on line 148: "Ei. Minua on ajanut murrosiästä asti vimma filosofiaa kohtaan. Aloin jo 14-vuotiaana lukea valtavasti aihetta käsitteleviä kirjoja. Platonin sanoin: filosofia on kuin kipinästä leimahtava liekki, joka ravitsee itse itseään. Yliopistolle mennessäni en ollut suunnitellut väitteleväni nopeasti enkä ajatellut kansainvälisiä kuvioita, mutta englanniksi julkaistut teokseni herättivät keskustelua. Suomesta on tavallisesti lähdetty viemään jotain, esimerkiksi musiikkia maailmalle, mutta olen aina ajatellut kansainvälisesti ja julkaissut ensin ulkomailla. Pääyleisöni on Suomen ulkopuolella. Täällä teen asioita rakkaudesta."
ellauri258.html on line 152: "Lapsille ja lapsenlapsille arvokkaampaa maailmaa rakentaneen mummoni perintö. Hänen työnsä jatkuu Dignity-projektissa, joka poikii mielenkiintoisia hankkeita. Mua pyydettiin puheenjohtajaksi arvomaailman ja henkisen maailman murrosta kartoittavaan Global Redesign -analyysiin, jossa on mukana nobelisteja ja maailman johtavia tiede- ja taidetyyppejä."
ellauri258.html on line 156: "Aistin tilanteessa tiettyä absurdiutta, varsinkin jos paikalla on useita nobelisteja! Toisaalta olen aina ollut kiinnostunut puhumistani asioista niin, että esiintyessäni kaikki muu katoaa. Olen täysillä läsnä."
ellauri258.html on line 158: Sinut on helppo mitätöidä elitistiseksi höpöttäjäksi, mutta hymyäsi ja valoisuuttasi ei halua vastustaa. Olet tosissasi.
ellauri258.html on line 160: "Arvokkaan elämän teema ja elämä taideteoksena ovat hyvin henkilökohtaisia teemoja. Se, miksi päädyin filosofiaan, liittyy läheisen ihmisen kuolemaan. Se oli rankka juttu, ja jätti ikuiset kysymykset pysyviksi. Minulle ne eivät ole teoreettisia kysymyksiä, eikä arvokas elämä tai elämä taideteoksena ajatusleikkejä, vaan asioita, joiden vastapainona tai mittakaavana on kuolema. Murrosiässä omaksumani mittakaava on koko ajan läsnä, ja siksi en hätkähdä vastoinkäymisistä tai tunne epävarmuutta kohdatessani esimerkiksi Hillary Clintonin. Elämäni fokus on niin selvä, etteivät sitä koske normaalisäännöt. On antoisaa olla kosketuksissa laajan skaalan kanssa. Losissa saatan olla päivällä akateemisen maailman keskiössä ja illalla rock-maailmassa Ville Valon kanssa."
ellauri258.html on line 162: On hienoa, että hieno mies on vaihtanut kemiallista olomuotoa. Rockmyytti tappaa liian usein rocktaiteen.
ellauri258.html on line 164: "Olemme käyneet keskusteluja runoudesta ja filosofiasta. Jokaiselle alalle muodostuu sääntöjä, miten elää moitteetonta elämää. Rockmyytti voi tappaa rocktaiteen, ja filosofimyytti merkityksellisen filosofian. En ole koskaan suostunut rajoittamaan itseäni. En päättänyt murrosikäisenä ryhtyä filosofiksi, vaan isot kysymykset ajoivat minua."
ellauri258.html on line 168: "Hillaryssa minut yllätti hauskuus. Bill ja Hillary ovat tosissaan liikkeellä paremman maailman puolesta. Se ei ole helppoa, koska vastavoimia riittää, mutta eivät he aio antaa periksi. Palaan vielä Dignityyn. Hankkeessa on mukana kaikki tasot. Iso, globaalien, todella isojen kysymysten taso, jossa liikutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksessa ja maailmassa vallitsevassa arvonannon kuilussa. Jos länsimaissa kuolisi joka päivä 50 000 ihmistä, täällä julistettaisiin hätätila, ja maailma mobilisoitaisiin estämään katastrofi. Ongelma on siinä, ettemme anna samaa arvoa kaikille ihmisille vaan annamme noiden 50 000:n kuolla kaikessa hiljaisuudessa. Globaalitason ohella yhtä tärkeä on mikrotaso, missä jokainen ihminen voi toimia. Hienoimmat kokemani arvonannon osoitukset eivät liity julkkiksiin, vaan tavallisiin ihmisiin. Mummoni on minulle esimerkki."
ellauri258.html on line 170: Keräättekö Dignity-projektilla rahaa konkreettiseen? Bill Gates malariarokotteineen on hyvä esimerkki käytännön idealismista.
ellauri258.html on line 172: "Olemme keskustelleet säätiöiden kanssa ja rakennamme yhteistyötä, mutta tässä vaiheessa keskitymme tietoisuuden edistämiseen. Koulukäynneillä korostamme ihmisen potentiaalia ja uskoa. Ettei luovutettaisi, kun kosmos koettelee. Aina kun ollaan innostuneita jostain asiasta, kosmos lähettää paikalle epäinnostavia ja lannistavia tyyppejä."
ellauri258.html on line 174: Hallitus tilasi sulta Kukoistuksen käsikirjoituksen 2010-vuosikymmenelle. Mitä mieltä olet eduskunnan korruptiomeiningistä?
ellauri258.html on line 176: "Se on vastakohta sille, mitä haluan edistää. Hallituksella ei ole puuttumisvapautta filosofin oikeuksiin. Aion kirjoittaa ravistelevan näkymän siitä, miten rämmitään eteenpäin. Ihmiset, ottakaa osaa keskusteluun www.digni.fi:n kautta."
ellauri258.html on line 178: Filosofinen keskustelu saattaa olla hidasta, mutta se on hyvästä. Suomalaisten sankarit ovat mykkiä ja nopeita. Mitä mieltä olet nykyisistä sankareista?
ellauri258.html on line 180: "Ajassamme outoa on se, että monet esikuvamme ovat narsistisia sankareita, jotka tyydyttävät itseään ja esittävät masturbaatiofantasioitaan mediassa. Elämä esitetään pitkänä masturbaationa tai tuotteena, josta voi tehdä kuluttajavalituksen. Klassinen sankari on toista maata. Historian hahmoista arvostamme eniten niitä, jotka tekevät jotain ison asian puolesta. Kuka pystyy luettelemaan 1200-luvun Euroopan rikkaimmat ihmiset tai suosituimmat pop-muusikot? Arvokas maailma on muistamisen arvoinen. Jokainen ihminen, joka arvostaa itseään, arvostaa muita. Korkea omanarvontunto mahdollistaa loukkaamattomuuden rajat, joita ei rikota."
ellauri258.html on line 184: "Ja sukupuolirooleista! Elämä taideteoksena liittyy myös siihen, kirjoitatko itse oman elämäsi käsikirjoitusta vai kirjoittavatko muut sitä. Jos et uskalla itse kirjoittaa omaa rooliasi ,elämäsi on vanginvartija, jota karkuun luikit. Häpeäkerros peittää sitä, minkä olet itsestäsi tukahduttanut. Olet rakentanut pr-minän, ja silloin et uskalla kohdata ihmistä, josta olet kiinnostunut, vaan kohtaamisen pelossasi valitset mahdollisen rakkauden sijaan pelon kautta sinussa piilevän kuoleman."
ellauri258.html on line 186: Himanen luennoi 12.11. klo 17–20 Helsingin yliopiston juhlasalissa aiheesta Elämä taideteoksena: Jaa/ei/poissa.
ellauri258.html on line 192: Tupakointi kiellettävä kaikissa yleisötapahtumissa: EI
ellauri258.html on line 196: Pakolaiskiintiötä nostettava: JAA
ellauri258.html on line 208: Metro Turkuun: POISSA
ellauri258.html on line 210: Pääkaupunkiseudulle tietullit: JAA
ellauri258.html on line 212: EU:n maataloustuet lopetettava: JAA
ellauri258.html on line 218: Himasen huippuvuodet olivat 2011–2013, jolloin yrityksen liikevaihto oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Voittoa kertyi kolmessa vuodessa yhteensä lähes 350 000 euroa.
ellauri258.html on line 222: Hankintaa ei kilpailutettu, mistä oikeuskansleri antoi myöhemmin moitteet.
ellauri258.html on line 225: Himanen vetäytyi kohun seurauksena julkisuudesta. Vuonna 2016 Himanen sanoi Helsingin Sanomille, että kohu oli ”kivuliasta, sielun pimeä yö”. Yleisöreaktio Pekka-Ikaroxen tähdenlentoon: jaa - ei - poissa.
ellauri258.html on line 234: Kirjanen oli ensimmäinen raportti, joka tilattiin Himaselta kokoomuslaisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen johdolla ja kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suosiollisella hyväksynnällä. Kirjan Himanen teki pro bono, korvauksetta. Sitten ahneus vei voiton. Hän pilasi oman ja Kataisen maineen saamalla Sitralta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta yhteensä 700 000 euron tutkimusrahoituksen ilman kilpailutusta.
ellauri258.html on line 236: Oikaisu 8.3.2021 klo 12.30: Onnen Oskari kirjoitti, että Pekka Himasen tulevaisuusselonteko olisi ollut vain Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimushanketta rahoittivat Suomen Akatemian lisäksi Sitra ja Tekes eli nykyinen Business Finland yhteensä 700 000 eurolla. Lisäksi Himasen oma yhtiö Sofos oy rahoitti hanketta 100 000 eurolla, mikä oli pelkkää kirjanpidollista kusetusta.
ellauri258.html on line 238: Ajattelin, että kirjalle olisi sopiva paikka kotikirjaston salatiedeosastolla. Nykyarvokin oli kohdillaan: kaksi euroa. Ostin. Typerys, sen sai yhdellä egellä Itixen kierrätyskeskuxesta.
ellauri258.html on line 240: Himasen mukaan 2010-luvun taitteessa maailma oli saranakohdassa. Kulttuurinen ja ideologinen suunta oli – jos ei hukassa, niin epäselvä. Himasta huoletti, että 2010-luvusta oli tulossa talouskriisin jälkeiselle Suomelle menetetty vuosikymmen. Tilan korjaamiseksi hän tarjosi vihkokaupalla kukoistuspälätystä ja loppuun hyvin laihan konkreettisen tehtävälistan.
ellauri258.html on line 242: Suurin uhka olisi ilmastohätätila, nimenomaan hätätila. Siksi Suomen julkisen sektorin pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä, Himanen esitti. Tätä voitaisiin lietsoa merkittävillä verokannustimilla ympäristöinnovointiin. ”Täysin varmaa on, että talouskasvu, joka ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen, ei ole enää mahdollinen.” Tärkeimmän lauseen Himanen oli itsekin kursivoinut.
ellauri258.html on line 244: Lisäksi hän kirjoitti, että talouskasvusta ylipäänsä oli tullut itseisarvo ja ihminen oli unohdettu. Kulttuuriin ja taiteeseen Himanen halusi budjetoida lisää rahaa viisi prosenttia vuodessa, jolloin rahamäärä 1,6-kertaistuisi kymmenessä vuodessa. Haha ihan pelleä!
ellauri258.html on line 247: Samalla olisi pidennettävä työuria eli nykypolitiikan kielellä nostettava työllisyysastetta. Himasesta järkevin keino siihen oli mielenterveysongelmien hoidon parantaminen. Mielen sairaudet kun aiheuttavat työkyvyttömyyttä, jonka kustannukset valtiolle ovat miljardiluokkaa. Terapia olisi halpa ja alihyödynnetty mahdollisuus ihmisten voinnin parantamiseen.
ellauri258.html on line 250: Himasen käsitteille, kuten ”rikastava vuorovaikutus” ja ”arvokkuuslähtöinen johtamis- ja työkulttuuri”, syystä naurettiin.
ellauri258.html on line 252: Kukoistuksen käsikirjoittajalle luovuuden ja filosofian sankareita olivat lapset. Olikohan Pekassa vähän pedofiilin taipumuxia? Samalla hän kehtasi inspiroitua julkisesti johtajuustarinoista. Himanen palvoi kritiikittä Piilaaksoa ja kirjoitti uusinta uutta olevista Tesla-urheiluautoista, jotka tekevät sähköautoista viimein niin seksikkäitä, että myös niissä halutaan rakastella. Teslojen ”seksikkyys” mainitaan kirjassa kolmesti. Pikku Charlotte on samaa mieltä: Jag älskar Teslor.
ellauri258.html on line 254: Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa arvioitiin heti julkaisun jälkeen, että Kukoistuksen käsikirjoituksen yhteiskuntakuvaus oli heppoista ja pirstaleista, analyysi höttöistä.
ellauri258.html on line 257: Himanen oli varautunut kritiikkiin, selvästi. Kateelliset lannistajat hän haukkui jo etukäteen.
ellauri258.html on line 258: Ymmärtäjiäkin tosin oli. Harvempi muistaa, miten Helsingin Sanomien tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajista kokoaman täysin pellen HS-raadin enemmistö puolusti raporttia. Tietokirjailija Tommi Uschanov arvioi, että raportti sisältää joukon järkeviä, aliarvostettuja ja huomionarvoisia ajatuksia, jotka on peitetty ”myötähäpeää herättävällä tyhjällä kuohalla”.
ellauri258.html on line 260: Kun filosofian arvostuksen katoamisesta alettiin tämän koronavuoden 2021 alussa puhua, arvioi filosofiasta väitellyt tutkija Timo Miettinen Twitterissä, että juuri Himasen toiminta söi kansan uskon filosofeihin. Näin on. Jo vuonna 2010 johtajuus tarkoitti Suomessa jenkkioppaista matkittua abstraktia lässytystä, jonka taakse voi piilottaa sen, ettei uskalla sanoa ettei osaa tehdä yhtikäs mitään.
ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.
ellauri258.html on line 265: Nykyisten ajatusjohtajien lörinään verrattuna Kukoistuksen käsikirjoitus on jopa selkeä ja konkreettinen. Mutta vain verrattuna, kyllä se on puhdasta lörs lärää sekin.
ellauri258.html on line 271: Tieteen termipankin mukaan autofiktio on ”omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota yhdistelevä laji, jossa kirjailija, kertoja ja päähenkilö ovat samannimisiä, vaikka teos määritteleekin itsensä fiktioksi esimerkiksi kansilehdellään”. Ja kyllähän Kari Hotakaisen Klassikossa kyse on henkilöstä nimeltä Kari Hotakainen – vallankin kun mukana on yli kolmanneksen kirjasta haukkaava 15 vuoden päiväkirjaosuus – mutta toki sangen fiktiivisestä Hotakaisesta. Mutta Hotakainen tarkentaa autofiktion käsitettä, sillä Klassikossa on oikeasti kyse autoista, nopeista, kauniista, miehekkäistä autoista. Ja lisäksi kirjassa on legendaarinen aloituslause:
ellauri258.html on line 273: Kaikki sai alkunsa siitä kun näin Toyota Corollan jättävän mustaa jälkeä R-Kioskin eteen.
ellauri258.html on line 280: Vittu ex-mainosmies Hotakainen on yhtä rupusakkia kuin nahkastezoninen Irwin Goodman muutamaa vuosikymmentä aiemmin. Kirjailija Hotakaista on kehotettu kirjoittamaan teos omasta itsestään. Mutta miksi ostava kansa kiinnostuisi vähän myyvästä (huomioitakoon teoksen kirjoitusaika 1990-luku!) kirjaiIijasta, jos hänen elämässään ei ole mitään kiinnostavaa. Hotakainen päättää, että hänen on tehtävä jotain, mikä saisi kansan jonottamaan kirjakauppaan. Tämä jokin vaatii perehtymistä.
ellauri258.html on line 282: Hotakainen valitsee perehtymiskohteekseen autot, käytetyt, nopeat, juuri sellaiset, joita Suomalainen Mies rakastaa. Hän sotkeutuu autokauppojensa myötä sekavaan kujanjuoksuun, jossa osallisina ovat nuori ansiosidonnainen automies Pera Kiilopää, ei ihan aina kuitteja kirjoitteleva käytettyjen autojen kauppias Kartio, pullo pakastekylmää Koskenkorvaa, kunnollisia kaaharirattijuoppoja rakastava komisario Vikström – sekä Suomen luotetuin mies, uutistenlukija Arvi Lind.
ellauri258.html on line 284: Klassikko on liian epätasainen kuuluakseen edes Hotakaisen aivan parhaiden töiden joukkoon. Erityisesti pitkä päiväkirjaosio, vaikka se onkin tahallaan kirjoitettu niin tylsäxi kuin on, raflaavuutta hakevaksi viinan ja huumeiden huuruiseksi sekoiluksi, on vain liian pitkä. Pointti välittyisi rankan karsinnankin jälkeen. Mutta siitä ei tulisi sovittua määrää sivuja.
ellauri258.html on line 286: Mutta vallankin kirjan alkuosa, jossa asetelmaa rakennellaan, on tarkkaa yhteiskunnallista satiiria parhaimmillaan, juuri sellaista lakonista tykitystä, jossa Hotakainen on maan kärkeä edelleen. Sivuhahmoihinsa Hotakainen on rakentanut erityistä väriä; Arvi Lindin hahmo vallankin on hieno (hän muuten näytteli itseään kirjasta tehdyssä elokuvassa).
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri258.html on line 301: Fasismin kaaduttua Johann monarkistina antoi lizareita sekä oikealle että vasemmalle kuin isä Camillo ja Peppone. Slap fighting on terveydelle vaarallista, on sittemmin selvinnyt. Era uno degli scrittori italiani più venduti nel mondo (con oltre 20 milioni di copie, melkein yhtä paljon kuin ruozalaiset dekkaristit.).
ellauri258.html on line 303: Syvä katolinen usko, kiintymys monarkiaan ja kiihkeä antikommunismi teki Guareschista yhden Italian kommunistisen puolueen kiihkeimmistä ja vakuuttuneimmista arvostelijoista. Hänen sarjakuvansa nimeltä "Sokea, nopea, ehdoton tottelevaisuus" ovat hyvin kuuluisia, joissa hän pilkkasi kommunistisia militantteja, jotka hän määritteli kolminenänreikäisixi (kazo alla), jotka omaksuivat kirjaimellisesti ylhäältä tulleet käskyt selkeistä painovirheistä huolimatta ja korjasivat sitten lauseet kuten läpässä "Vastakäsky toverit!".
ellauri258.html on line 305: "Vastakäsky toverit! Unitá-lehdessä julkaistu lause: 'Meidän on uudelleenkoulutettava hyönteistoverit (insetti)', sisältää painovirheen, ja sen pitäisi lukea: 'Meidän on koulutettava tumpelot luokkatoverit (inetti)'.
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri258.html on line 314: Don Camilloa esitti Fernandel joka sattumalta oli myös se Kriegsgefangener, joka kuljetti saxalaisen lehmän Margueriten Baijerista Stuttgartiin ja takaisin hauskassa elokuvassa La Vache et Le Prisonnier. Giovanni kuvassa on kuin kommunistinen kunnanjohtaja Peppone.
ellauri258.html on line 319: John ja Paul kazoivat pieninä pelkäävinä napiaisina mustavalkoisia päälleäänitettyjä neuvostopiirrettyjä joissa esiintyi muun muassa Baba Jaga kanankoipimökissä. (Oli myös Sepe ja 3 porsasta Disneytä naturalistisempana versiona.)
ellauri258.html on line 325: Baba-Yaga ( venäläinen Yaga, Yaga-Baba, Egi-Baba, Yagaya, Yagishna, Yagabova, Egiboba ; Valkovenäjän Baba-Yaga, Baba-Yuga, Yaginya ; Bulgarian Baba Yaga ; Ukrainan Baba-Yazya, Iazya, Yazi -baba, Gadra ; puola jędza, babojędza ; tšekki jezinka , Ježibaba "noita", "metsänainen"; V.- serbialainen Baba Јaga ; slovenialainen jaga baba, ježi baba ) - slaavilaisen mytologian ja kansanperinteen hahmo (varsinkin sadut) slaavilaiset kansat.
ellauri258.html on line 329: M. Vasmer johtaa Yagan nimen praslavista *(j)ęga , jonka refleksit ovat Serbohorves. jeza "kauhu", jeziv "vaarallinen" , slovenia. jezа "viha", jeziti "olla vihainen" , muut - tšekki. jeze "lamia" , tšekki. jezinka "metsanita, paha nainen" , Pol. jędza "nota, baba-yaga, paha nainen", jędzić się "olla vihainen" jne.
ellauri258.html on line 331: V. Ya. Petrukhin yhdistää protoslaavilaisen yagan ( *ęga ) käärmeiden, matelijoiden nimityxeen, mikä hänen mielestään viittaa kuvan krooniseen alkuperään. Juu lamiallahan oli käärmeenpursto myös Keazilla. Kyl tässä taitaa taas olla jotain genitaalista! Kiva kiva! Hjuva! Huja!
ellauri258.html on line 332: Kirjallinen maininta Baba Yagasta on englantilaisen matkailijan D. Fletcherin (1588) kirjassa "Venäjän valtiosta" . Hän luki epäjumalan "kultaisen tai yage-baban" palvonnasta, mutta saapuessaan Permin alueelle ja tavattuaan söpöt pörröturkkiset samojedit, hän huomasi, että tämä oli "tyhjä satu" .
ellauri258.html on line 335: ominaisuuksia : hän osaa loihtia, lentää kranaatissa , asuu metsän reunalla
ellauri258.html on line 346: V. I. Dal lisää tähän: "hänellä on yksinkertaiset hiukset ja yhdessä paidassa,
ellauri258.html on line 349: Yagasta erotetaan kolme tyyppiä: luovuttaja (hän antaa sankarille
ellauri258.html on line 355: kaksoisluonne kansanperinnössä liittyy ensinnäkin kuvaan metsän
ellauri258.html on line 356: rakastajattaresta, joka on uhanalaisena rauhoitettava, ja toiseksi kuvaan pahasta
ellauri258.html on line 357: olennosta, joka laittaa lapset lapion päälle paholaisen pannuun paistumaan. Tämä kuva Baba
ellauri258.html on line 363: suojelijoita ja jota kunnioitettiin yhdessä luonnon kultin kanssa. Hänellä
ellauri258.html on line 364: on myös heimon suojelijahengen piirteitä, koska hän on profeetallinen, ja
ellauri258.html on line 365: saduissa Baba Yaga ohjaa sankaria oikealle tielle, koska hän tietää kaiken.
ellauri258.html on line 370: kierretään taloissa loppiaisiltana ja ennen tuhkakeskiviikkoa (Maslenitsana).
ellauri258.html on line 376: Maslo in jajca prosimo, Ježi-babo zganjamo, Mladoletje trošimo!
ellauri258.html on line 380: pelotetaan pieniä lapsia, kun he ovat oikein ärsyttäviä eivätkä halua mennä nukkumaan
ellauri258.html on line 391: Valko-Venäjän etnografien mukaan Baba Yaga esiintyy täällä kuolleen miehenä
ellauri258.html on line 395: hameeseen ja saappaisiin. Saduissa ei panosteta Baba Yagan vaatteisiin.
ellauri258.html on line 397: M. Zabylin piti häntä "jonain helvetin jumalattarena": Tällä nimellä
ellauri258.html on line 398: slaavit kunnioittivat helvetin jumalatarta, joka kuvattiin hirviöksi
ellauri258.html on line 400: uhrauksen luullessaan, että hän ruokkii kahta hänen tyttärentytärtään,
ellauri258.html on line 404: ideoiden mukaan Baba Yaga on metsän emäntä, eläinten ja lintujen emäntä,
ellauri258.html on line 405: kaikkivoipa profeetallinen vanha nainen, "toisen valtakunnan", kuoleman
ellauri258.html on line 409: matriarkaalisiin ideoihin sosiaalisen maailman rakenteesta. Metsän
ellauri258.html on line 414: harmaat hiukset, riippuvat rinnat, kyky haistaa jonkun muun hurlumhei, jne.) osoittaa
ellauri258.html on line 416: dominoarkku) ; attribuutit, ammatit ja yliluonnolliset kyvyt - huhmare ja
ellauri258.html on line 422: tunkeutua kuolleiden maailmaan suorittamalla tiettyjä rituaaleja. Satujen
ellauri258.html on line 427: tutki Baba Yagan kuvaa etnografisen ja mytologisen aineiston perusteella,
ellauri258.html on line 434: osoittaa siten, ettei hän pelkää tätä ruokaa, että hänellä on siihen
ellauri258.html on line 435: oikeus, että hän on" todellinen ". Toisin sanoen muukalainen todistaa
ellauri258.html on line 439: vakuuttunut siitä, että myytti edeltää aina satua. Ja vaikka sankari ei
ellauri258.html on line 440: näytä kuolleen, hänet pakotetaan väliaikaisesti "kuolemaan elävien
ellauri258.html on line 444: ennakoitava ja voitettava. "Ruoka, herkut mainitaan varmasti paitsi Yagan
ellauri258.html on line 446: kota on tarinankertoja sopinut tähän tehtävään: se on "tuettuna
ellauri258.html on line 447: piirakalla", "peitetty pannukakulla", mikä lännen lastensaduissa vastaa
ellauri258.html on line 455: metallia, tai jalat ovat erilaisia - "toinen jalka on paskaa, toinen on
ellauri258.html on line 461: analogi - Shtamp, jonka nimi on käännetty "työnnä, murskaa" ja "vaikea
ellauri258.html on line 468: liettualainen jumalatar Ragana ja baskien jumalatar Mari, Amboto-vuoren
ellauri258.html on line 471: liittyvät myös toisiinsa. Kaikki liittyy vähän kaikkeen, kun oikein ajattelee. Kaikki naiset ovat samanlaisia, rautahampaisia kananvarpaisia akkoja.
ellauri258.html on line 476: Muinaisina aikoina kuolleet haudattiin domovinoihin - taloihin, jotka sijaitsivat maan
ellauri258.html on line 477: yläpuolella erittäin korkeiden kantojen päällä ja joiden juuret katsoivat
ellauri258.html on line 480: sijoitettiin siten, että niissä oleva reikä käännettiin asutusta
ellauri258.html on line 481: vastakkaiseen suuntaan, kohti metsää. Ihmiset uskoivat, että kuolleet
ellauri258.html on line 482: lensivät arkkujen päällä. Ihmiset kohtelivat kuolleita esivanhempiaan
ellauri258.html on line 483: kunnioituksella ja pelolla, eivät koskaan vaivanneet heitä pikkuasioista
ellauri258.html on line 486: mies, ja lapset pelkäsivät usein häntä. Muiden lähteiden mukaan Baba Yaga
ellauri258.html on line 491: A. L. Barkovan (akka) mukaan kuva "kananjaloilla" olevasta kotasta metsässä symboloi
ellauri258.html on line 492: hänen olemistaan toisessa maailmassa (metsän tiheässä kuin
ellauri258.html on line 494: reuna, jossa oli sisäänkäynti metsän puolelta) ja "kanan jalat" olivat
ellauri258.html on line 495: "savu" (savulla kaasutettuja) pylväitä, joihin slaavit asettivat "kuoleman
ellauri258.html on line 498: elävä että kuollut: hän makasi liikkumattomana eikä nähnyt ihmistä, joka
ellauri258.html on line 499: tuli elävien maailmasta (elävät eivät näe kuolleita, kuolleet eivät näe
ellauri258.html on line 505: ottamaan höyrysaunan ja laittamaan hänet nukkumaan (joka liittyy vainajan
ellauri258.html on line 515: maan ominaisuus: maitojoet Num. 14:8 tai Muslim Jannat). Hehkuvat kallot:
ellauri258.html on line 517: on istutettu hevoskalloja ja jota käytetään lamppuina. Tarinassa
ellauri258.html on line 520: Maagiset auttajat: Baba Yagan maagisia auttajia ovat samannimisen sadun hanhet-joutsenet , "kolme paria käsiä" ja kolme ratsumiestä - valkoinen, punainen ja musta (kuin Ukrainassa härjanneet armeijat, tai vastaavasti päivä, aamunkoitto ja yö).
ellauri258.html on line 526: Baba Jaga kuvataan usein metsässä eläväksi noidaksi tai syöjättäreksi, joka lentää huhmarella käyttäen survinta peräsimenä ja munat peräpainona. Hän asuu hirsimökissä, joka seisoo kanan jaloilla ja voi siten liikkua ympäriinsä. Puutarhaa ympäröivä aita on tehty ihmisen luista ja pääkalloista, ja ulko-oven avaimenreikä on terävähampainen suu. Joidenkin tarinoiden mukaan talo ei paljasta sisäänkäyntiään ennen kuin sille sanoo taikalauseen: käänny selkä metsään, kasvot minuun päin.
ellauri258.html on line 527: Baba Jaga auttaa kilttejä ja puhdassydämisiä mutta syö pahoja aikeita hautovat. Hänen sanotaan vartioivan elämän veden lähdettä. Tarinan kananjalkaisesta mökistä on ounasteltu saaneen alkunsa Siperian metsästäjien ja suomalais-ugrilaisten heimojen tolpan päähän rakennetuista riista-aitoista, jotka suojelivat ruokatarpeita ja vainajia villieläimiltä ("Samin myymälä").
ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.
ellauri258.html on line 531: Slaavilaisessa kansanperinnössä Baba Yaga, myös kirjoitettu Baba Jaga (puolasta), on yliluonnollinen olento (tai yksi samannimisestä sisarkolmikosta), joka esiintyy epämuodostuneina ja/tai hurjan näköisenä naisena. Saduissa Baba Yaga lentää huhmareessa, käyttää survinta ja asuu syvällä metsässä kotassa, jota yleensä kuvataan seisovaksi kanankoivalla. Baba Yaga voi auttaa tai estää niitä, jotka kohtaavat tai etsivät hänet, ja hällä voi olla äidin rooli; hänellä on assosiaatioita metsän villieläimiin. Vladimir Proppin kansansatujen morfologian mukaan Baba Yaga esiintyy yleensä joko luovuttajana tai konnana, tai se voi olla täysin epäselvä minä.
ellauri258.html on line 533: Täysin tavis tohtori Andreas Johns tunnistaa Baba Yagan "yhdeksi ikimuistoisimmista ja erottuvimmista hahmoista Itä-Euroopan kansanperinteessä" ja huomauttaa, että hän on "arvoituksellinen" ja hänellä on usein "hämmästyttävää monitulkintaisuutta". Johns tiivistää Baba Yagan "monipuoliseksi hahmoksi, joka pystyy inspiroimaan tutkijoita näkemään hänet pilvenä, kuuna, kuolemana, talvena, käärmeenä, linnuna, pelikaanina tai maan jumalattarina, toteemisena matriarkaalisena esi-isänä, naispuolisena aloitteentekijänä, fallisena äitinä, tai arkkityyppinen kuva". Ei ihme että Andreas on jäänyt tavixexi.
ellauri258.html on line 538: Jagalle ehdottikin alkuperäxi jo 1800-luvulla Aleksanteri Afanasjev protoslaavilaisten *ož ja sanskritin ahi ('käärmettä'). Muissa indoeurooppalaisissa kielissä elementti iaga on liitetty liettuaan engti 'vääristää (jatkuvasti)', vanhan englannin kielen sanaan inca ('epäilyttävä') ja vanhannorjalaiseen ekki ('ei').
ellauri258.html on line 540: Länkkärit luulee että B.J. mainitaan vasta 1755 Lomonosovin kieliopissa. Muitakin asiavirheitä niillä on, esimerkiksi slaavilainen jumala Peruna näyttää rinnastettavan roomalaiseen jumalaan Jupiteriin. Kautta jupiterin, voi perhana, ei ne ole samoja!
ellauri258.html on line 542: Tarinoissa, joissa Baba Yaga esiintyy, hän esittää useita tyypillisiä ominaisuuksia: kääntyvä, kanajalkainen kota; ja huhmare, survin ja/tai moppi tai luuta. Baba Yagalla on usein epiteetti Baba Yaga kostyanaya noga ('luinen jalka') tai Baba Yaga s zheleznymi zubami ('rautahampaat'), ja kun hän on sisällä asunnossaan, hänet voidaan löytää ojentuneena takan yli ja kurottautuen. kotan kulmasta toiseen. Baba Yaga saattaa aistia ja mainita hänen vieraileviensa venäläisen dukhin ("venäläinen tuoksu", yl. likaiset hampaat, hiki, kusi, valkosipuli, kaali, suolakurkku, pieru ja mahorkka). Hänen nenänsä voi tarttua kattoon. Jotkut kertojat voivat kiinnittää erityistä huomiota hänen nenänsä, rintojensa, pakaroidensa tai vulvan vastenmielisyyteen.
ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä. Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin.
ellauri258.html on line 547: Joissakin tapauksissa Baba Yaga näyttää hajallaan olevalta sialta, joka on menossa taistelemaan "krokotiiliksi" kutsuttua matelijakokonaisuutta vastaan. Jotkut tutkijat tulkitsevat tämän kohtauksen poliittiseksi parodiaksi. Pietari Suuren vaimoa Katariina I kutsuttiin joskus pilkallisesti chukhonkaksi eli tsuhnaxi ('suomalainen nainen').
ellauri258.html on line 548: Kuvassa kalju Pietari ja tsuhna Katariina viettävät kotielämää. Venäläisiä putinisteja käytetään lännessä pelottelemaan lapsia.
ellauri258.html on line 553: Keski- ja Itä-Euroopassa näihin lukuihin sisältyy bulgarialainen gorska maika (Горска майка', 'metsääiti', myös kukan nimi ) ja unkarilainen vasorrú bába ("rautanenäkätilö").
ellauri258.html on line 554: Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Baba Yagan käsitteeseen vaikuttivat itäslaavilaiset yhteydet suomalais-ugrilaisiin ja siperialaisiin kansoihin. Karjalaisessa Syöjätärissä on Baba Yagan piirteitä, mutta vain kielteisiä, kun taas muissa karjalaisissa tarinoissa Baba Yagan kaltaisia hyödyllisiä rooleja voi esittää hahmo nimeltä akka ( "vanha nainen"). Manne sanoi Ansua akaxi ihan hyvässä mielessä, mitä iso Pauli ei järin arvostanut. Hän on pelattava maaginen hahmo Smitessä. Tässä yhteydessä sopii mainita myös Akka Kebnekaiselainen.
ellauri258.html on line 558: Sitten he näkivät Yama-Uban, "vuoristohoitajan". Legenda kertoo, että hän ottaa kiinni pieniä lapsia ja imettää heitä jonkin aikaa ja nielee sitten ne. Yama-Uba ei tarttunut meihin, koska hänen kätensä olivat miehitettynä mukavan pienen pojan kanssa, jonka hän oli juuri menossa syömään. Lapsi oli tehty ihanan kauniiksi vaikutuksen tehostamiseksi. Haamu, joka leijui ilmassa jonkin matkan päässä haudan yläpuolella... Sei silmiä! sen pitkät hiukset riippuivat irti; sen valkoinen viitta leijui valona kuin savu. Ajattelin erään oppilaani sävellyksen toteamusta haamuista: "Niiden suurin erikoisuus on, että heillä ei ole jalkoja." Sitten hyppäsin uudestaan, asian takia, aivan äänettömästi, mutta erittäin nopeasti, ja se iski minulle olematonta silmää.
ellauri258.html on line 568: Sysmään on hankittu wagyun alkioita sekä siemennetty charolais-hiehoja wagyu-sonnin siemenillä. Tästä yhteistyöstä on kiinnostunut HKScan. Hartolassa on risteteytetty wagyua black angus-nautojen kanssa. Yleisesti asiantuntijat tuntuvat pitävän risteytyksiin sopivana joko angusta tai herefordia. Lihamaailman samppanjan kysyntä kasvaa hemmotellun Temen ansiosta. Ei vittu mitään kommaritouhua!
ellauri258.html on line 570: Hemmotellut härät juovat olutta ja kuuntelevat japanilaisia runoja (https://www.ts.fi/uutiset/1074201444)
ellauri258.html on line 571: Wagyu-härillä on erittäin tarkka ruokavalio, mutta se ei yksin riitä. Niille juotetaan olutta jotta niiden ruokahalu kasvaisi. Niitä myös hierotaan säännöllisesti sake-riisiviinalla ja kaiken huipuksi sarvipäille luetaan tasaiseen tahtiin japanilaisia haiku-runoja.
ellauri258.html on line 576: et pois" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
ellauri258.html on line 583: Tässähän voi olla taas väärä oletus, vastaus voi olla tilastollinen. Jotkut on oikeasti tosi pahoja, kuten esim Riikka Purra ja Päivi Räsänen ja lähes kaikki muutkin persut ja kristilliset, esim Teemu Kärpässarja ja Sari Essayah.
ellauri258.html on line 585: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni.
ellauri258.html on line 587: Autoritaarisissa valtioissa kuten Stalinin Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa on hyvä kortilla, koska ylhäältä alas suunnittelu ei pysy exponentiaalisen kasvun vauhdissa. Ja kun jaettavaa on niukalti, tulee apinoista tosi kyräileviä ja päät putoilevat pienestäkin pullikoinnista. Tää on nähty sen tuhannen kertaa eri paikoissa ideologioista täysin riippumatta. Kommarien sinänsä hyvältä kuulostanut ajatus että jaetaan vähäkin hyvä tasan kaikille ei todellakaan tyydytä streeberimpiä Teme-apinoita, ne haluavat päästä keulimaan, kähmimään ja kahmimaan, se on niiden mielestä apinoiden normipäivä. Niinpä suattaa olla, myös kommunistisissa systeemeissä kökkäreillä on taipumus nousta pinnalle.
ellauri258.html on line 589: Eli ei tästä tule tämän kummempaa, ei lasta eikä paskaakaan. Suomalaiset firmat ostavat ilmastoarpoja brassihuijareilta, hyvin tietäen ketä tässä huijataan. Ei hätää niin kauan kuin me pysytään joholla tässä ja seuraavassa kvartaalissa, antaa lintujen pitää huolta izestään, kyllä taivaan isä tietää minne pikku urpiaiset pakkasella putoaa. Taivaan isä pitää huolta lapsistaan. Tää oli Sirkka-tädin mielikappale.
ellauri258.html on line 597: »Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne.
ellauri258.html on line 601: » Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
ellauri258.html on line 605: Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee,
ellauri258.html on line 613: »Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
ellauri258.html on line 617: Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
ellauri258.html on line 625: Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.
ellauri258.html on line 631: – Isä meidän, joka olet taivaissa!
ellauri258.html on line 633: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
ellauri258.html on line 671: Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
ellauri258.html on line 675: »Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
ellauri258.html on line 681: 18 Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
ellauri258.html on line 705: »Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toiselle kumartaa, toiselle hän pyllistää. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Palvelkaa siis jumalaa ja tarjotkaa mammonalle pyllyä.
ellauri258.html on line 709: »Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
ellauri258.html on line 713: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!
ellauri258.html on line 721: »Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.
ellauri258.html on line 725: Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä.
ellauri258.html on line 729: Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
ellauri258.html on line 733: »Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ tai "Mistä saamme lisää rahnaa?"
ellauri258.html on line 737: Tätä kaikkea kommunisti pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä.
ellauri258.html on line 741: Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.
ellauri258.html on line 748: Niinpä näkkyy sano sokkee. Tää oli vitun talousliberaalinen paasaus. Charitya, velkomista, luonnonvarain huoletonta tuhlausta. Säkeestä 28 selviää, että J. Nasaretilainen oli humanisti. Linnut on jumalan suuressa suunnitelmassa takapenkillä. Niillä oli mahixensa hirmuliskoaikana, mutta ne napisivat. Isä Camillo pani Pepponen latelemaan sanoja. Niin hyvin pysyi J. Nasaretilaisen sanat katolisten muistissa vaikka ne niitä ihan päivän päästä hokevat. Homous ei ole rikos mutta se on syntiä. Synti on rikos jumalaa vastaan. Se siitä kyllä rankaisee tuntuvasti, mutta vasta seuraavassa jaxossa. Siispä ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu sännätään, ja kun aamu on ohi, lisää kännätään.
ellauri258.html on line 750: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen>
ellauri258.html on line 755: Vastaus: Nimitystä on selvitellyt kielitieteilijä Valentin Kiparsky Virittäjä-lehdessä vuonna 1977. Samantyyppinen ja samanmerkityksinen yhdyssana on balttilaisissa kielissä latviassa ja liettuassa, ja niistä lienee otettu mallia.
ellauri258.html on line 759: Jenkkipoliisit tappaa väkivaltaisesti yli tuhat heppua joka vuosi. Niistä neljännes on mustia. Nekke kysyy tietä poliisilta, poliisit tappaa miehen siitä hyvästä muina miehinä. Suomalaiset vartijat istuivat ärsyttävän mielenhäiriöisen naisen kuoliaaxi. Israelin asemiehet ampuivat ison liudan filistealaisia, minkä joku kohta maxoi synagoogan luona samalla mitalla. Ampuja on jo neutraloitu happoastiaan. Onko ylikansoitetun maapallon ahdistetut rotat nyt jo käyneet toisiansa kurkkuihin vai onko tää vaan verenhimoisista klikkiuutisista syntynyttä näköharhaa? Varmaan vähän kumpaakin. Ruåzidemokraatit haluu kieltää ruåzalaisilta vappuilmapallot ja vappunenät. Sensijaan voisi tulla joku leibör dei jona saisi seurauxitta ampua kuokkavieraixi tulleita savunaamaisia notmiitä ja isonenäisiä mustakalloja.
ellauri258.html on line 769: Kalle Nietula (maister
ellauri258.html on line 772: tapaista toimintaa, niin näen jo heti
ellauri258.html on line 775: Pasi Kuikka: Käske päiväkahville…vetele
ellauri258.html on line 785: Oikea vastaus: ELKÄÄ ANTAKO! Ikinä yhtään siimaa, millekään sosiaalivirkalijoille… Täällä ihan aikuisten oikeasti, ei uskota vieläkään sanojani eikä todisteitani. Neljäs piiri ja kolme käynyt täällä toteamassa kaiken olevan kunnossa ja vaan pietään valheellisesta/vääristelevästä huostaanottohakemusehdotuksesta kiinni, kovasti nämä yrittää asiakassuunnitelmaa vääntää miule ja sanoivat että voinko heille lähettää videon, nauroin kovaan ääneen että voi jumalauta. Pidättekö? Mitenkin? Tyhmänä minua, se on todistusaineistoa joka osoittaa teidän ahistelun/häirinnän joka taas aika varmasti kumoaa teidän ehdotuksen lopulta...
ellauri258.html on line 787: Jonkin aika myöhemmin joku urpo teki valituxen kaupungille liian äänekkäästi tirskuvista varpusista. Mikä se on että urbaaniapinan on välttämättä vaiennettava kaikki kilpailevat elävät? Ei se hellitä ennenkö joka suuntaan leviää muovinurmen somistama asfalttierämaa.
ellauri258.html on line 792: href="xxx/ellauri259.html">eteenpäin
ellauri260.html on line 3: eta charset="utf-8">
ellauri260.html on line 28: et" href="mystyle.css">
ellauri260.html on line 32: Sisälmysluetteloon
ellauri260.html on line 34: eteenpäin
ellauri260.html on line 47: Vanhoissa Maseissa oli joskus mustawiixinen majuri (puuttuu ylläolevasta kuvasta), mutta sen sukunimeä ei käytetty. Wikipedian mukaan se olisi Piippi. Never heard. Rotutietoinen ltn Molli tuli vasta loppupeleissä, puhumattakaan feministisestä vääp Reetta Räyhästä. Masista meni maku kun se petti Maisaa nti Söpön sylissä. Maisa oli ikäänkuin Liisa Karhunen, liian kiltti ja tylsä sarjakuvahahmoxi, eikä halunnut parrasvaloihin.
ellauri260.html on line 52: Lisääntykää ja joka neliöjalka täyttäkää tällä pallolla! Jokainen emätin ilman siemensyöxähtävää siitintä on hukkaan livautettu leiviskä. Varmin nakki on leviiri kun on turvattava reviiri.
ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen nyrjähdys. Autismi on vastakkainen liikennettä häirizevä omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan.
ellauri260.html on line 55: Filosofiset näkemyxet kuten perspektivismi ja personalismi on puolihullujen apinoiden oirehtimista.
ellauri260.html on line 62: Perspektivismi on Friedrich Nietzschen kehittämä filosofinen näkemys, jonka mukaan maailmaa ei voida havaita tai tuntea sellaisenaan, vaan aina vain jostakin näkökulmasta eli perspektiivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että on aina olemassa useita mahdollisia käsitteellisiä skeemoja, tai perspektiivejä, jotka voivat määrittää totuus- tai arvoarvostelmat, joita teemme. Perspektivismin mukaisesti mitään katsantokantaa ei voida pitää ehdottomasti totena, mutta tästä ei seuraa, että kaikki katsantokannat olisivat yhtä päteviä. Mursuwiixiperspektiivi on vaihtoehtoisista totuuxista selkeästi terävin.
ellauri260.html on line 64: Personalismi on filosofinen ajatusmalli, joka kuvaa ihmisen persoonan ainutlaatuisuutta luonnossa, etenkin verrattuna eläimiin. Tärkeää personalismille on, että ihmiset eivät ole abstrakteja yksilöitä vaan yhtä aikaa yhteisöllisiä ja yksilöllisiä persoonia. Personalismi pitää persoonallisuutta korkeimpana arvona ja avaimena todellisuuden määrittämiseen.
ellauri260.html on line 66: Kuitenkaan ei ole yhtä tietynlaista yleistä persoonaa, vaan se mikä persoonaxi koetaan vaihtelee valtavasti eri puolella maailmaa. Osa personalisteista on idealisteja, jotka uskovat, että tietoisuus määrittää todellisuuden, osa vain puoliveteisiä idealisteja kuten Kant tai Husserl nuorena.
ellauri260.html on line 74: Notable personalists [This section needs additional personalists]: Randall Auxier Willem Banning Martin Buber Edgar S. Brightman Borden Parker Bowne Bernard Charbonneau Dorothy Day Jacques Ellul Ralph Tyler Flewelling George Holmes Howison Bogumil Gacka Albert C. Knudson Edvard Kocbek Milan Komar Feliks Koneczny Edwin Lewis Nikolay Lossky John Macmurray Gabriel Marcel Peter Maurin J. M. E. McTaggart Walter George Muelder A. J. Muste Ngô Đình Diệm Ngô Đình Nhu Madame Ngô Đình Nhu Michael O'Brien (Canadian author) Constantin Rădulescu-Motru Charles Renouvier Herman Van Rompuy Denis de Rougemont Francisco de Sá Carneiro, Prime Minister of Portugal Robert Spaemann F. C. S. Schiller William Stern Gustav Teichmüller Pierre Trudeau Max Stirner Dietrich von Hildebrand Pope John Paul II.
ellauri260.html on line 76: Borden Parker Bowne (January 14, 1847 – April 1, 1910) was an American Christian philosopher, Methodist minister and theologian. Bowne was an acute critic of mechanistic determinism, positivism, and naturalism. He categorized his views as Kantianized Berkeleyanism, transcendental empiricism, and, finally, personalism, emphasizing freedom and the importance of himself. Bowne was chiefly influenced by Hermann Lotze. He was nominated for the Nobel Prize in Literature nine times, one from his own sister. Euckenilla oli nobelismin suhteen parempi pulla. Hän oli selkeästi tollanen personalisti. Sen opetkin olivat.
ellauri260.html on line 82: "Der Personalismusta" käytti ensimmäisen kerran F. D. E. Schleiermacher (1768–1834) kirjassaan Über die Religion vuonna 1799. Amos Bronson Alcott, paljon tunnetumman Louisa M. Alcottin isä, Emersonin tuillaeläjä, näyttää olleen ensimmäinen amerikkalainen, joka käytti termiä ja kutsui sitä vuoden 1863 esseessä "opiksi, jonka mukaan maailman perimmäinen todellisuus on jumalallinen henkilö, joka ylläpitää maailmankaikkeutta jatkuvalla luovan tahdon teolla". Termin "amerikkalainen personalismi" loi Walt Whitman (1819–1892) esseessään "Personalism", joka julkaistiin The Galaxy -lehdessä toukokuussa 1868. Wilt Whatmanilla oli paljon omakohtaista kokemusta perseistä. Vuonna 1903 Charles Renouvier julkaisi teoksen Le Personnalisme, joka sanoi saman myös ranskaksi. Sana "personalismi" ilmestyi ensimmäisen kerran tietosanakirjana Hastingsin uskonnon ja etiikan tietosanakirjan IX osassa vuonna 1915 Ralph T. Flewellingin artikkelissa.
ellauri260.html on line 84: Albert C. Knudsonin (n.h.) mukaan personalismi on "yli kahden vuosituhannen älyllisen työn kypsä hedelmä, pyramidin huippu, jonka pohjan Platon ja Aristoteles asettivat". Personalistit oli tarkkana etteivät maininineet JHVHn nimeä ääneen näissä sepustuxissa, koko kusetus olisi mennyt siitä pilalle. Albert Cornelius Knudson (1873–1953) was a Christian theologian in the Methodist tradition, associated with Boston University and the school of liberal theology known as Boston personalism.
ellauri260.html on line 85: Albert Cornelius Knudson was born on January 23, 1873, in Grand Meadow, Minnesota. He was the son of Asle Knudson (1844-1939) and Synnove (Fosse) Knudsen (1842-1916), both of whom were immigrants from Norway. Livet er en gamp, sa kjerringa som døde først.
ellauri260.html on line 87: Karol Wojtyła kirjoitti, että Aquinas "tarjosi ainakin lähtökohdan personalismille yleensä". Boethius (n. 480–524) antoi jo varhain klassisen, perustavanlaatuisen ja puhtaasti filosofisen määritelmän, jonka personalistit edelleen hyväksyvät: "persona est naturae rationalis individua substantia". Edelleen: "Naturalia non sunt turpia." Kemia ei tunne likaa. Omne animal triste post coitum praeter gallum et mulierem.
ellauri260.html on line 89: Immanuel Kantin episteeminen dualismi, joka korosti sekä subjektin että objektin merkitystä tiedossa, avasi oven sekä personalismin idealistiselle moodille että fenomenologialle ja eksistentialismille, joista tuli niin vitun tärkeitä kahdennenkymmenennen vuosisadan personalismille. Joo elastaanilegginseissä kukkoileva Kant oli kyllä erittäinkin tohelo.
ellauri260.html on line 91: Toisin kuin Hobbes, jolle "miehen arvo" on "hänen hintansa" ja ihmisarvo on "miehen pörssinoteeraus", Kant piti ihmisarvoa "itseisarvona", etumerkillä ei ole väliä. Hän esitti kahtiajaon hinnan ja ihmisarvon välillä, jonka mukaan "jotain, jolla on hinta, voidaan vaihtaa johonkin muuhun samanarvoiseen; kun taas sillä, joka ylittää kaiken hinnan ja joka ei siksi myönnä vastaavaa, on arvokkuus (dignity)."
ellauri260.html on line 93: Hänen kuuluisa käytännöllinen kategorinen imperatiivinsa - Toimi niin, että kohtelet ihmiskuntaa, joko omassa persoonassasi tai toisen persoonassa, aina päämääränä eikä koskaan vain keinona - sisällytettiin lähes sanatarkasti Karol Wojtyłan "personalistiseen periaatteeseen". Tää on aika vahvaa gumanismia. Yxi ihmishenki, syntymätönkin, on arvokkaampi kuin pallollinen muita eläimiä. Pari raunioiden alle hukkunutta juutalaista panttivankiraatoa on tärkeämpiä kuin 50K ciwiin paiscottua pikku filistiinikalloa. Sori vaan, nokkakarhut, nää termiitit on tärkeämpiä.
ellauri260.html on line 95: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
ellauri260.html on line 97: Tässä vastaliikkeessä kehitetty uusi, parannettu formula: idealistinen, teistinen personalismi tuli ratkaisevaksi, ei vähiten sen edesmenneen saksalaisen edustajan Rudolph Hermann Lotzen (1817–81) kautta, ei vain Bownen amerikkalaiselle, idealistiselle personalismille, vaan myös rinnakkaiselle, brittiläiselle idealistiselle personalismille, jonka johtava edustaja oli Andrew Seth Pringle-Pattison (1856–1931). Täysin koskaan kuullut tyyppejä.
ellauri260.html on line 99: Hegel oli sitten taas iso impersonalistipahis. Nuorten hegeliläisten kautta tämä persoonaton idealismin muoto muuttui pian yhtä persoonattomiksi materialismin muodoiksi, jotka huipentuivat marxilaisuuteen, joka pitää ihmisen olemusta todella kollektiivisena; persoonaton determinismi kommunismin muodossa määritteli ratkaisevasti kahdennenkymmenennen vuosisadan poliittisen totalitarismin. Muissa ajattelijoissa idealismilla oli taipumus sulautua yhä naturalistisempiin natsismin ja rasismin muotoihin, mikä synnytti kahdennenkymmenennellä vuosisadalla muita uusia poliittisia liikkeitä, jotka nostivat vaihtoehtoiset kollektiivit henkilön yläpuolelle, kuten kansallissosialismi ja fasismi.
ellauri260.html on line 101: Personalismi vastusti aina yksilön imeytymistä kollektiivisuuteen väittämällä yksittäisen henkilön luontaisen arvon. Valtio on olemassa henkilöitä varten, ei henkilöt valtiota varten. Älä mieti mitä sinä voit antaa setä Samille, mieti mitä setä Sam voi antaa sinulle. Kuulostaapa amerikkalaiselta. Jotkut persoonat on vaan muita persoonallisempia, jos niistä tulee julkkixia ja/tai rikkaita.
ellauri260.html on line 103: Tässä suhteessa personalismi on alumiinifolio totalitarismille, jotka arvostavat ihmisiä vain heidän arvonsa vuoksi yhteisölle ja arvostavat sen sijaan heidän luontaista ihmisarvoaan. Kaikille samat tuet vaikka olisivat kuinka laiskoja. Personalismin vaatimus henkilökohtaisesta vapaudesta ja vastuusta, itsemääräämisoikeudesta, luovuudesta ja subjektiivisuudesta tukevat kaikki tätä syvälle juurtunutta kollektivismin vastustusta.
ellauri260.html on line 105: Huomasitteko kai tutut iskusanat? Dignity, freedom, responsibility, creativity. Näistä tunnistaa keskustaoikeistolaiset kynäilijät.
ellauri260.html on line 107: Seuraava pahis oli Kalle-Aku Comte. Auguste Comten (1798–1857) filosofinen positivismi vahvisti historiallisena lakina, että jokainen tiede (ja itse ihmiskunta) kulkee kolmen peräkkäisen vaiheen, teologisen, metafyysisen ja positiivisen, läpi, joista jokainen on parempi kuin viimeinen.
ellauri260.html on line 109: Hyvin pahaa lääkettä! Vielä pahempaa oli tulossa:
ellauri260.html on line 113: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.
ellauri260.html on line 115: Karol Wojtyła luonnehti individualismin ja kollektivismin kahta ääripäätä seuraavalla tavalla: "Toisaalta ihmiset voivat helposti asettaa oman yksilöllisen etunsa kollektiivisuuden yhteisen edun yläpuolelle yrittäen alistaa kollektiivisuuden itselleen ja käyttää sitä yksilölliseen hyvään. Tämä on individualismin virhe, joka synnytti liberalismin nykyhistoriassa ja kapitalismin taloustieteessä. Toisaalta yhteiskunta, pyrkiessään kokonaisuuden väitettyyn hyvään, voi yrittää alistaa henkilöt itselleen siten, että ihmisten todellinen hyvä suljetaan pois ja he itse joutuvat kollektiivin saaliiksi. Tämä on totalitarismin virhe, joka nykyaikana on kantanut pahimman mahdollisen hedelmän."
ellauri260.html on line 117: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
ellauri260.html on line 119: Nietzsche oli ateistina kehno personalisti, se uhosi liikaa jostain ylipersoonista. Tommonen individividismi ei riitä aokuunkaan, missä ihminen nähtiin yleensä pelkkänä ilmiömäisenä olentona, joka oli helposti rinnastettavissa luontoon, persoonattomaan idealismin periaatteeseen, tiedostamattomaan, kosmiseen tahtoon tai perheen, valtion, kansakunnan, yhteiskuntaluokan kolhooseihin. Nää on kaikki epäkristillisiä. Ihminen ulkoisten voimien tuotteena, merkityksetön pala kosmisessa palapelissä, ilman ihmisarvoa, vapautta, vastuuta tai perustavanlaatuista eksistentiaalista merkitystä.
ellauri260.html on line 121: Personalisti Jean Lacroix oikeutetusti julisti leninismin lailla personalismin "anti-ideologiaksi". Myös Maritain kirjoitti personalismista "reaktioilmiönä" totalitarismin ja individualismin "kahta vastakkaista virhettä" vastaan. Ei, vanha pappispimitys ja tavixet lehterillä on oikea tapa edetä, tai pikemminkin olla menemättä mihinkään.
ellauri260.html on line 127: Mounierin ajatus kristitystä hengelliseen taisteluun osallistuvana valppaana urheilijana antoi jyrkän vastauksen Nietzschen kritiikkiin kristinuskosta heikkojen uskontona. Hänen väitteensä siitä, että todellista edistystä ei ole ilman transsendenssin ulottuvuutta, vastusti marxilaista maallisen paratiisin etsimistä luokkataistelun kautta. Hänen hyväksyntänsä psykologian tärkeydestä korostaen samalla ihmisen vapautta ja vastuuta antoi vastauksen Freudin vaistokeskeiseen psykoanalyysiin.
ellauri260.html on line 129: Mounierin työ herätti tärkeiden ranskalaisten ajattelijoiden, kuten Gabriel Marcelin, Denis de Rougemontin ja Jacques Maritainin, huomion, jotka tutkimuksensa, luentojensa ja kirjoitustensa kautta auttoivat kehittämään ranskalaista personalistista ajattelua. Maritain, joka työskenteli Mounierin kanssa useita vuosia, oli vastuussa ranskalaisen personalismin tuomisesta Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen Mounierin itsensä johtama eurooppalainen personalismi sopeutui liberaaliin demokratiaan ja suhtautui siihen kritiikittömämmin, ja Maritainilla oli rooli vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatimisessa. Paha haxahdus!
ellauri260.html on line 131: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri260.html on line 133: Personalismi Saksassa liitettiin läheisesti toiseen filosofiseen kouluun, fenomenologiaan, jonka kehitti itävaltalaissyntyinen Edmund Husserl (1859–1938).
ellauri260.html on line 134: Fenomenologit tunnistivat intuition kuvauskohteet asioiden olemuksiksi, ihanteellisiksi esineiksi ja tarkoituksellisuuden ja tietoisuuden rakenteiksi. Näin tehdessään he pyrkivät voittamaan Kantin typerän noumenon/ilmiön kahtiajaon sekä positivismin ja nominalismin virheet.
ellauri260.html on line 135: Husserlin myöhempi kääntymys idealismiin, joka syntyi 1920 -luvulla, aiheutti tauon monien opetuslastensa kanssa, jotka uskoivat, että hän oli luopunut alkuperäisestä sitoumuksestaan yhdistää filosofinen pohdinta ja objektiivinen todellisuus. Sen oppilaat alkoivat lipsua ja hipsiä personalismiin.
ellauri260.html on line 141: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 143: Hänen (Bownen, ei Jaakon) myöhäinen kirjansa Personalism, joka julkaistiin vuonna 1908, on suosittu yhteenveto hänen filosofiastaan, joka toi termin "personalismi" amerikkalaiseen filosofiseen ja teologiseen keskusteluun.
ellauri260.html on line 147: "Opiskelin pääasiassa näiden opettajien johdolla personalistista filosofiaa – teoriaa, jonka mukaan vihje perimmäisen todellisuuden merkityksestä löytyy persoonallisuudesta. Tämä henkilökohtainen idealismi on edelleen filosofinen peruskantani. Personalismin vaatimus siitä, että vain persoonallisuus - äärellinen ja ääretön - on lopulta todellinen, vahvisti minua kahdessa vakaumuksessa: se antoi minulle metafyysisen ja filosofisen perustan ajatukselle henkilökohtaisesta Jumalasta, ja se antoi minulle metafyysisen perustan koko ihmispersoonallisuuden arvokkuudelle ja arvolle."
ellauri260.html on line 150: King nuhteli kerran toista opiskelijaa oluen säilyttämisestä huoneessaan sanoen, että heillä afroamerikkalaisina oli yhteinen vastuu kantaa "neekerirodun taakkoja". Kolmantena opiskeluvuotenaan Crozerissa Kingille tuli romanttinen suhde maahanmuuttajanaisen valkoisen tyttären kanssa, joka työskenteli kahvilassa. King aikoi mennä naimisiin hänen kanssaan, mutta ystävät, samoin kuin Kingin isä, neuvoivat olemaan tekemättä sitä, sanoen, että rotujen välinen avioliitto herättäisi vihamielisyyttä sekä mustissa että valkoisissa ja saattaisi vahingoittaa hänen mahdollisuuksiaan koskaan toimia pastorina etelässä. King kertoi kyynelehtien ystävälleen, ettei hän kestäisi äitinsä tuskaa avioliitosta ja katkaisi suhteen 9 kuukautta myöhemmin. Ystävät, mukaan lukien Harry Belafonte, sanoivat Bettyn olleen Kingin elämän rakkaus. Yhden ystävän kerrottiin sanoneen: "Hän ei koskaan toipunut." Naituaan "mukavan etelän tytön" Coretta Scottin King rajoitti Corettan roolia kansalaisoikeusliikkeessä odottaen hänen olevan kotirouva ja äiti.
ellauri260.html on line 152: Lokakuussa 1991 tehdyssä akateemisessa tutkimuksessa todettiin, että osia hänen väitöskirjastaan oli plagioitu ja hän oli "toiminut väärin." Havainnostaan huolimatta komitea kuitenkin totesi, että 'tohtori Kingin tohtorin tutkinnon peruuttamista ei pitäisi harkita', mikä paneelin mukaan olisi "tarkoituksetonta ja tosi noloa."
ellauri260.html on line 154: FBI:n agentit tutkivat häntä mahdollisten kommunististen yhteyksien varalta, vakoilivat hänen yksityiselämäänsä ja nauhoittivat häntä salaa. Vuonna 1964 FBI lähetti Kingille uhkaavan nimettömän kirjeen, jonka hän tulkitsi yritykseksi saada hänet tekemään itsemurha. King voitti vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon rotujen epätasa-arvon torjumisesta väkivallattoman vastarinnan avulla. Viimeisinä vuosinaan hän laajensi painopistettään kattamaan myös köyhyyden ja Vietnamin sodan vastustuksen. King suunnitteli myös Capitoliumin valtausta juuri ennen kuin Ray tappoi sen. Kun kaveri oli näin tehty harmittomaxi Kingille myönnettiin postuumisti presidentin vapaudenmitali vuonna 1977 ja kongressin kultamitali vuonna 2003. Trump kiitteli Liberian mustaa presidenttiä 2025 kauniista englannin kielestä.
ellauri260.html on line 158: Personalismi on tyypillisesti länsimainen aivotuote. Jotkut epäilevät, että muslimit pyrkivät nimenomaisesti kehittämään muslimiversion persoonallisuudesta, ja siihen vaikutti erityisesti Mounier.
ellauri260.html on line 160: Termiä "personalismi" on sovellettu esimerkiksi varhaiseen buddhalaiseen koulukuntaan nimeltä puggalavada, joka ottaa positiivisesti kantaa yksilöllisen itsen identiteettiin ja jatkuvuuteen, eroten siitä, mitä perinteisesti on pidetty Theravada-buddhalaisuuden ortodoksiana. Muita versioita näistä asemista löytyy myöhemmin joistakin Mahayana-ajattelun virtauksista. Mutta aika hikistä.
ellauri260.html on line 162: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus.
ellauri260.html on line 166: Vaikka sen humanistinen suuntautuminen on sopusoinnussa personalismin kanssa, kungfutselaisuus on valitettavasti enemmän huolissaan todellisen ihmisyyden ja herrasmiesyyden yleisten ihanteiden käytännön saavuttamisesta, sellaisina kuin ne ymmärretään perinteisessä Kiinassa, kuin henkilökohtaisesta yksilöllisyydestä ja ainutlaatuisuudesta, jota länsimaiset personalistit korostavat liittyvän yleismaailmallisten ja taloudellisten liberaalien arvojen todelliseen ymmärtämiseen ja vahvistamiseen ja usein jopa erottamattomana siitä.
ellauri260.html on line 168: Personalistit ovat yleensä tolkuttaneet Darwinin väitteen vääryyttä, jonka mukaan ihmisen ero muihin maanpäällisiin olentoihin on aste eikä ainutlaatuinen.
ellauri260.html on line 170: Esimerkiksi vuonna 1625 Grotius kirjoitti: "Ihminen on varmasti eläin, mutta ylivoimainen eläin, paljon kauempana kaikista muista eläimistä kuin erilaiset eläimet ovat toisistaan" (De iure belli ac pacis, Prolegomena, 11).
ellauri260.html on line 171: Eli Jacques Maritainin sanoin: "Aina kun sanomme, että ihminen on henkilö, tarkoitamme, että hän on enemmän kuin pelkkä ainepaketti, enemmän kuin luonnon yksittäinen elementti, kuten atomi, ruohonterä, kärpänen tai norsu... Ihminen on eläin ja yksilö, mutta toisin kuin muut eläimet tai yksilöt."
ellauri260.html on line 174: Aristoteles oli määritellyt ihmisen rationaaliseksi eläimeksi (ho anthropos zoon noetikon) (Aristoteles, hist. I, 1: 488a7; Nichomachean etiikka I, 5: 1097b11; VIII, 12: 1162a16; IX, 9: 1169b18; Politiikka, I, 2: 1253a3). Huomattava parannus verrattuna Sokraateen kynittyyn kanaan. Personalistit, hyväksyessään tämän määritelmän, sikäli kuin se menee, näkevät tällaisen rakenteen ihmisen tuomittavana vähennyksenä objektiiviseen maailmaan.
ellauri260.html on line 176: Monet personalistit näkevät ihmisten käsittelevän kaikkia muita todellisuuksia esineinä (jotain, joka liittyy tarkoituksellisesti aiheeseen), mutta vahvistavat aineellisen eron ihmisen ja kaikkien muiden esineiden välillä. Henkilö yksin on "joku" eikä vain "jotain", ja tämä erottaa hänet kaikista muista näkyvän maailman kokonaisuuksista. Joku vartalo, jokin asia, iso karvainen juttu.
ellauri260.html on line 180: Regardless of how, more precisely, animals are to be understood, the person differs from even the most advanced among them by a specific kind of inner self, an inner life, which, ideally, revolves around his pursuit of truth and goodness, and generates person-specific theoretical and moral questions and concerns.
ellauri260.html on line 182: Juutalainen Buber lasketaan personalistixi koska sen mielestä 1-2 persoonat on ihan eri asia kuin 3. Paikalla olijasta (paizi lapsesta) ei ole kohteliasta käyttää kolmatta persoonaa (poikaystävästä voi käyttää sanaa "toi", ja koirosta "hän").
ellauri260.html on line 184: Syytä käydä vilkaisemassa myös inhaa Peter Singeriä, joka ilmoittautuu personalistixi.
ellauri260.html on line 186: En philosophie, parler d'être humain, en lieu et place du terme générique d'« homme », c'est emprunter la voie qui tente de répondre à « la question centrale en toute anthropologie telle qu'elle a été formulée par Emmanuel Kant, dans le sens où il se la posait, « Qu'est-ce que l'homme ? » « Was ist der Mensch? « Ach, Mensch, sanoivat saxalaiset turistit kun Aavasaxalla juhannuxena satoi lunta. Heidegger écrivait die Geschichte des Seins (la histoire des seins). Aber er war ein Naziteufel. Dans l'esprit de la philosophie kantienne, l'homme doit être vu comme une fin en soi et non comme un moyen, comme les autres animaux. Jacques Maritain a été avant tout un immense philosophe catholique, l'un de ceux qui a le plus contribué à faire revivre saint Thomas d'Aquin et son cheval.
ellauri260.html on line 195: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).
ellauri260.html on line 200: The Nobel Prize in Literature 1908 was awarded to Rudolf Christoph Eucken "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life".
ellauri260.html on line 202: Eli kuten Google suomensi: Hän sai vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuden palkinnon tunnustuksena hänen vilpittömästä totuuden etsinnästä, hänen läpitunkevasta ajatusvoimastaan, laajoista näkemyskirjeistään sekä esityksen lämmöstä ja voimasta, jolla hän on lukuisissa teoksissaan vahvistanut ja kehittänyt muuatta idealistisen ajattelun elämänfilosofia", sen jälkeen kun hänet oli nimitetty Ruotsin akatemian jäseneksi.
ellauri260.html on line 204: Se oli varmaan toi lämpimyys josta nobelpisteet tulivat. Rudi oli kuin vasta ofenista tullut vehnäsämpylä, jollaisia kävin aamuvarahin Walter Schnellerin johdolla ostamassa Munichissa lähikaupasta. Lämpimiä idealisteja ei ole pilvin pimein, ne ovat enimmäkseen suht kylmiöitä.
ellauri260.html on line 206: Joo selvästi: lue vaikka alempaa Rudin sosialismihöpötys, se on juuri sitä propagandaa mikä Alfred Nobelilla oli mielessä kun se jätti kuoltuaan kapitaalin tuotot jaettavaxi dynamiittipalkintoina.
ellauri260.html on line 208: Vaikutukset: Aristoteles, Aquino, Teichmüller, Lotze, Trendelenburg. Vaikutettu: Max Scheler, W. R. Boyce Gibson, Abel J. Jones, Evelyn Bilbo and Frodo Underhill. Ei nää ole kummosia, olikohan Rudi vähän sivuraiteella? Merkittäviä ideoita olivat poliittinen aktivismi ja Todellinen. Todella. Indeed, kuten sanoo Midsummerin murhien tyhjänaamainen vanha poliiisi todistajan laskiessa luikuria läpi hampaitten.
ellauri260.html on line 210: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 212: Der Erfurter Parteitag wurde vom 14. Oktober bis 20. Oktober 1891 von der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands (SPD) im Erfurter Kaisersaal abgehalten. Das hier verabschiedete Programm wird Erfurter Programm genannt. Das als Erfurter Programm bekannt gewordene Parteiprogramm fand nach den reformistischen Ansätzen des Gothaer Programms (1875) in Teilen wieder zur marxistischen Theorie und Lehre zurück und kehrte von den Lasalle'schen Inhalten des Gothaer Programms vollständig ab. So erklärte Karl Kautsky selbst, er habe für den theoretischen Part Teile von Marx' Kapital zusammengefasst. Die von ihm erwähnten Teile beziehen sich höchstwahrscheinlich auf den Abschnitt Geschichtliche Tendenzen der kapitalistischen Akkumulation. Im krassen Gegensatz zu Marx enthielt das Programm jedoch keine expliziten Forderungen nach einer proletarischen Revolution.
ellauri260.html on line 214: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri260.html on line 216: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.
ellauri260.html on line 218: Hän asui siellä vuoteen 1874 asti, jolloin hän otti samanlaisen tehtävän Jenan yliopistossa. Hän viipyi siellä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1920. Vuosina 1912–13 Eucken vietti puolet vuodesta vaihtoprofessorina Harvardin yliopistossa, ja vuonna 1913 hän toimi Deem-luennoitsijana New Yorkin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Eucken, kuten monet hänen akateemiset kollegansa, otti vahvan kannan niiden asioiden puolesta, joita hänen maansa kannatti, amerikkalaisten isäntiensä pettymyxexi.
ellauri260.html on line 220: Kaikki filosofia on elämänfilosofiaa, uuden kulttuurin kehittämistä, ei pelkkää nuivaa intellektualismia, vaan elintärkeän uskonnollisen inspiraation soveltamista yhteiskunnan käytännön ongelmiin. Tätä amerikkalaista yleisöä lämmittävää käytännöllistä idealismia Eucken kuvaili termillä "eettinen aktivismi". Siihen kuuluiu seisominen ryhmäkuvassa koululaisten kanssa Twitterissä täyteen kirjoitetut pahvit kädessä. No ei kuulunut.
ellauri260.html on line 222: Hän väitti (vastoin varhaisbuddhismin ja bolshevismin anatman-kantoja) että ihmisillä on sielu ja että he ovat siksi luonnon ja hengen risteyksessä. Hän uskoi, että ihmisten pitäisi voittaa ei-hengellinen luontonsa jatkuvasti pyrkimällä tuhoamaan hengetöntä luontoa, toinen hänen eettisen aktiivisuutensa ja elämän tarkoituksensa (EFK) näkökohta.
ellauri260.html on line 224: Rudolf Eucken meni naimisiin Irene Passow'n (1863–1941) kanssa vuonna 1882, ja hänellä oli tytär ja kaksi poikaa. Hänen poikansa Walter Euckenista tuli kuuluisa ordoliberaalisen ajattelun perustaja taloustieteessä. Hänen järkevämpi poikansa Arnold Eucken oli kemisti ja fyysikko. Tyttärestä ei taaskaan kuulu midiä.
ellauri260.html on line 226: Ordoliberalismi on saksalainen muunnelma taloudellisesta liberalismista, joka korostaa hallituksen tarvetta varmistaa, että vapaat markkinat tuottavat tuloksia, jotka ovat lähellä sen teoreettista potentiaalia, mutta eivät puolusta hyvinvointivaltiota. Ordoliberaalisista ihanteista tuli perusta toisen maailmansodan jälkeisen Saksan sosiaalisen markkinatalouden ja sitä seuranneen Wirtschaftswunderin luomiselle. Sanan "ordoliberalismi" (saksa : Ordoliberalismus) loi vuonna 1950 Super Hero Moeller, ja se viittaa akateemiseen aikakauslehteen ORDO.
ellauri260.html on line 232: Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous. Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi.
ellauri260.html on line 234: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
ellauri260.html on line 236: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other.
ellauri260.html on line 238: Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.)
ellauri260.html on line 242: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
ellauri260.html on line 252: Karl Johann Kautsky (18. lokakuuta 1854 Praha, Itävallan keisarikunta – 17. lokakuuta 1938 Amsterdam, Alankomaat) oli itävaltalais-tšekkiläinen sosiaalidemokratiaa ja marxismia harhaanjohtava teoreetikko. Hän toimitti roskalaatikkoon Karl Marxin kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen Pääoman neljännen osan.
ellauri260.html on line 254: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
ellauri260.html on line 256: Engelsin kuoltua 1895 Karl Kautskysta tuli sosialistisen liikkeen tärkeimpiä teoreetikkoja, hän muovasi etenkin marxilaista puolueoppia August Bebelin kanssa. Hän jäi puolueeseen, kun sen vasemmisto Rosa Luxemburg mukanaan erosi SPD:stä sen annettua tukensa ensimmäiseen maailmansotaan liittymiselle. Vuonna 1917 Kautsky kuitenkin erosi SPD:stä liittyäkseen Saksan itsenäiseen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (USPD), jonka jäsenenä hän oli vuoteen 1919. SPD:hen hän palasi 1922.
ellauri260.html on line 258: Lenin kuvasi Karl Kautskyä luopioksi ja tämä puolestaan totesi Leninin johtamien bolševikkien korvanneen tsaarin ajan yksinvallan omalla diktatuurillaan. Periaatteessa Kautsky kuitenkin hyväksyi vallankumouksen ja diktatoriset menettelytavat tietyissä olosuhteissa taktisesti edullisina. Kiisteltäessä proletariaatin elintasosta hän korosti sen suhteellista huonontumista muihin luokkiin verraten, kun muruset lakkasivat rapisemasta rikkaan pöydästä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Kautsky tuki Gruusian menševikkejä. Hänen asenteellaan oli vaikutusta myös Suomen sosiaalidemokraattien suhtautumiseen Neuvostoliittoa kohtaan, puhumattkaan ruåzalaisista.
ellauri260.html on line 264: OK, ja nyt tulee sitten se odotettu "however"!
ellauri260.html on line 266: We must, however, bear in mind that the main idea of Socialism goes far beyond the conception of Marx ; that it may be realised in many different ways, and that under one common head it embraces all sorts of opposite opinions and divergences. If we leave out the embarrassing collective ownership part, we can still keep totalitarianism and corporativism and get to another great idea in German thought: national socialism! Sorry, oops, that was ahistorical of me, let me rephrase that.
ellauri260.html on line 269: Apart from economic matters and (admittedly superfluous) democratization, there is zealous effort, which we may call statism, sorry, anachronism, let's call it Politism, to enlarge the power and the province of States as far as possible. Very bad! In addition, we lost theocracy, the collective order that had an undisputed superiority, and gave meaning and purpose to human life. In the course of modern times this job has passed more and more to the side of the deserving individuals. Metaphysics was succeeded by psychology, and religion by entertainment.
ellauri260.html on line 271: The denial of the Heavenly Dad had its various stages. Positivism was one of the mildest types, they just put the cosmic problem aside. More drastic was the radical German philosophy, particularly Neo-Hegelianism. The leader was Ludwig Feuerbach, who won large numbers of adherents by the definiteness of his statements and the glow of his eloquence. Religion, like everything supersensual, seemed to him "outworn." Engels, who was an ardent follower of Feuerbach, said : " We have done with God." NIetzsche, my competitor for Religion seemed to Feuerbach an illegitimate extension to the whole scheme of things of man's ideas and aspirations : a mischievous illusion which weakened the power of men and distracted them from their proper aims. His ideas are easily gathered from these words of his : " God was my first, reason my second, man my third and final thought."
ellauri260.html on line 275: We have an experiment on the grandest possible lines in humanity and conducted by it. It puts a decisive question, and it demands either Yes or No. It is only the experience of the collective life that can show whether the answer which Socialism gives meets the whole reality of human nature ; for here it is not simply a question of mere theories and types of life, however well they may be constructed, but of actual vital developments.
ellauri260.html on line 277: Niinpä niin. Ilmeisesti vastaus oli Ei, rimpati rimpati rei. Kökkäreet nousivat pintaan Neuvostolassakin. Leijona leijona heilimöi, eikä sille mitään voi.
ellauri260.html on line 279: The further course of this essay will show that a sympathetic study does not imply assent, but we must insist that to condemn a thing without understanding it is useless. On the plus side, the ancient truth, that man is a social animal (£,(oov ttoXltlkov, animal sociale, termiittiapina), is now for the first time fully appreciated. On the minus side, 'Good' is now merely something that promotes the good of society ; it coincides with "useful" in the social sense. "True" is what has results in the social order and ensures its assent. There is no longer any room for the old conceptions of things that are good and true in themselves!
ellauri260.html on line 283: We take a particular pride in German thoroughness, but this may easily become a weakness by causing us to be slow and meticulous. We like to load our ship with a good deal of ballast, and in this way we cut down the speed.
ellauri260.html on line 285: No Leopardit on kyllä nopeita, ja niissä on hyvät saxalaiset pikatykit jotka ampuvat tuhansia laukauxia minuutissa ryssän asemiin.
ellauri260.html on line 291: In the course of history it was at first religion that assailed inequality. From the common relation of all men to God, the fount of all life, it concluded that all men were equal. We need quote only the pregnant words of Luther : " Though we are never equal before the world, yet are we all equal before God, children of Adam, creatures of God ; and every man is of the same value as any other, if only behind the stone."
ellauri260.html on line 293: Paizi että hei viimeiset tulee ensimmäisixi, eikös se niin ollut puhe? Juu:
ellauri260.html on line 297: Olikohan Cartesius ihan vilpitön kun se sanoi että kaikille on annettu järkeä samalla kauhalla, ja sixi kaikki ovat tasa-arvoisia noin periaatteessa? Kai sekin sentään oli huomannut että jotkut ovat teräviä (esim juutalaiset) ja jotkut aivan pönttöjä? Jos tasa-arvoisuuden siihen perustaa, se johtaa vaan tähän laissez faire malliin eli meritokratiaan.
ellauri260.html on line 299: French Revolution declared that all men were equal, but it made equality consist essentially in awarding the same formal rights to every individual, including the right to develop by his own powers ; the actual inequality of individuals was not disputed. But the idea in its positive form demanded the complete and unreserved equality of all individuals. All inequality it regarded as unjust, as a mere consequence of external circum- stances, especially property and education. It was to be abolished by every possible means, and an absolute equality was to be established. During the French Revolution the Gironde held the negative, the Mountain the positive, conception of equality. The final issue of the positive movement was pure Communism (Babeuf). It was soon forcibly suppressed.
ellauri260.html on line 301: As a man derives his importance from the fact that he belongs to humanity, all division into classes must cease. The ideal is a class-less social order. This leads to a determination to lessen the differences between men as much as possible, if not to obliterate them altogether. This is done in the life of the State, in education, and in the suffrage. The idea of equality becomes a superior standard of value. It compels us to avoid everything that places one man above another, and so lowers a man, not only in the sight of others, but in his own estimation.
ellauri260.html on line 303: Niinpä niin, sanoo fyysikot: hyvä olo on differentiaali, ei voi olla oikeasti hyvä ellei toiset ole huonompia. Kokkäreet tarvizevat laahusta ainaskin vertailukohtana. Eucken ei pidä siitä, esim. että jonkun huippuyliopiston kuten Berliinin tohtori on muka parempi kuin pelkkä Göttingenin hemmo. Mutta tutkinnostakaan ei ole hyötyä ellei ole pääomaa jolla yrittää.
ellauri260.html on line 305: New York is the city of million- aires, and their number increases steadily ; but it has also been established on medical authority in New York that in the year 1914 five per cent, of the children examined were underfed, and that by the year 1919 the proportion had risen to nineteen per cent. Surely such figures give ground for reflection !
ellauri260.html on line 313: No sehän se toimii vieläkin parhaiten, koska apinat ei ole sentään niin termiittejä vielä, että paiskisivat ilmaisexi töitä toisten puolesta. Jopa volttikuskikin luulee olevansa joku vitun izeyrittäjä kun se ei saa sosiaalivakuutusta eikä palkkaa siltä ajalta kun se ei ole pyörän satulassa räntäsateessa. Ajattelee vielä että vittu sehän tässä juuri onkin hienoa, saa valita omat työaikansa, vaikka olla syömättä ja nukkumatta jos mieli tekee. Niinkuin nähtävästi tekee rikospoliisitkin. Känny soi ja eiku menoxi.
ellauri260.html on line 315: Under the lead of factory technology, the individual worker became defenceless, as its vast industrial aggregations robbed him of his independence, while capital obtained an appalling power and forced him to serve the designs of others. He became simply a piece of merchandise, the value of which was settled by the market. Thus the race drifted into a sharp antithesis of " labour and capital," and the two soon proved irreconcilable enemies.
ellauri260.html on line 317: Juu tää oli pahaa politiikkaa: kun työläisten keskinäinen kilpailu oli poistettu, syntyi ilkeää solidaarisuutta, kun kukaan ei voinut salaa parannella asemiaan toisten kustannuxella. Onnexi jälkiteollinen palveluyhteiskunta on tämän haitan lähes poistanut, kun ei enää ole noita pahanhajuisten työläisten kansoittamia tehdashalleja, ainakaan täällä lännessä, idän hikipajat hoitakoot asiat omilla keinoillaan (kaikki 1800-luvun tehtaista tuttuja). Sensijaan on sen seitsemää palvelutuotetta, kokit, kampaajat, peeteet, feissarit, juontajat jne jne, jossa tyypit heiluu tazkoissa ja kilpailevat keskenään niin maan perkeleesti joka sentistä.
ellauri260.html on line 321: Neither individual nor community must make concern about material things its chief business. The indefinite craving of the individual is a lower impulse that must be checked in every way, and all hunting after money for its own sake must be branded a danger- ous aberration. And as this ideal regards economic activity merely as a means to higher ends, it does not bring the two together in one whole and cannot recognise any particular economic legislation
ellauri260.html on line 325: During early Christians, the teaching of Aristotle remained the chief guide, and his attack upon usury was transplanted into Christian soil by Lactantius. The chief concern was now the soul ; material possessions were deemed to be of much inferior value. There was much in this (the ban on usury) that restricted and caused a decay of economic life. It was divided into particular transactions which had no common aim. Labour was confined within narrow channels, and had very limited aims, so that production on a large scale ceased, and great wealth became impossible. Oh fuck. The mainspring of trade was individual covetousness, and this was enough of itself to restrict the full recognition of economic activity all through the middle ages.
ellauri260.html on line 327: With the huge influx of gold and other valuable loot from the colonies (called the Renaissance), they ceased to be regarded as mere means and incidental things, and getting filth rich became again the goal (as it had been during the Roman empire as well, and the Greeks, by the way, whatever Aristotle may have said.)
ellauri260.html on line 328: Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään.
ellauri260.html on line 332: Tähän päättyy Euckenin aristotelesmäinen sozein ta phainomena. Aletaanko kohta jo lähestyä Euckenin "praktillista idealismia"! Ettei se sunkaan ole samaa pukinsorkkaa kuin William Jamesin "Will to Believe". Eli kristinopilla kevyesti siveltyä ahnasta laissez fairea? T equals T in the present time. Tuo nyt on tuota. Eli nyt alkaa CHAPTER III.
ellauri260.html on line 336: Mä veikkaan että Eucken pyrkii todistamaan, kuten Calle ja Pirkko takavuosina, että olishan se sosialismi teoriassa hieno asia, mutta apinat nyt vaan on niin pahoja, että parempi antaa niiden mellastaa vapaana ulkosalla ja ottaa erää toisistaan ihan vapaasti, sisätiloissa ne vaan roikkuis lampussa ja paskantaisi pöydälle.
ellauri260.html on line 338: No ei mitä hemmettiä? Eucken alkaakin jorinoida jostain vitalismista? Eli taas tollasta kartesiolaista dualismia, mä luulin että siitä oltaisiin jo päästy. Vaan ei, nää idealistikaverit palaa siihen kuin koira oxennuxelle. Sitä kai se von Wrightkin ajoi takaa viime kädessä silla toiminnan käsitteistöllä. Hemmetti se on sitten syvältä, ja toinen samanlainen on pelieoria. Bisnesnobelistien kähmintää, vitun kieroa.
ellauri260.html on line 340: The distinction between nature and spirit, existence and a world of action, is of the essential structure of life. Human life seems to drift into a fierce struggle against itself. How shall we extricate ourselves from this contradiction?
ellauri260.html on line 342: WTF, lue Darwinia, senkin nincompoop. Mutta ei, Eucken tekee tutun kolmiloikan teodikeasta pyhään kolminaisuuteen. Kaikki sekaannuxet oikaistaan haudan tuolla puolen.
ellauri260.html on line 344: Antiikin filosofinen termi hypostaasi eli substanssi tarkoitti usein yksilöiden "alustaa" tai jopa "olemusta" (kr. ousia, lat. essentia). The term person comes from the Latin persona, whose origins are traceable to Greek drama, where the πρόσωπον, or mask, became identified with the role an actor would assume in a given production. Such usage is carried over today in the word “persona,” referring to characters in fictional literature or drama, or second identities which people adopt for behavior in given social contexts. Its introduction into the mainstream of intellectual parlance, however, came with theological discourse during the patristic period, notably the attempts to clarify or define central truths of the Christian faith. These discussions focused primarily on two doctrines: the Trinity (three “persons” in one God) and the incarnation of the second person of the Trinity (the “hypostatic” union of two natures – divine and human – in one “person”). Confusion marred these discussions because of ambiguities in the philosophical and theological terminology, such that, for example, the thesis – ascribed to Sabellius – would be advanced that in God there was one ύπόστασις and three πρόσωπα, where ύπόστασις conveyed the meaning of “person” and πρόσωπα bore the sense of “roles” or “modes” of being. In order to present these mysteries with precision, the concept of person and the relationship of person to nature needed clarification. The debates culminated in the First Council of Nicaea (325) and the First Council of Constantinople (381), and in the drafting and propagation of the Nicene-Constantinopolitan creed. Mutkallisen kristillisen opinkehityksen tuloksena Khalkedonin kirkolliskokous v. 451 päätyi Jumalasta puhuttaessa samastamaan termit persoona (kr. prosopon, lat. persona) ja hypostaasi (kr. ja lat. hypostasis) ja viittaamaan molemmilla kristinuskon Jumalan kolmeen ilmentymään, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Se oli paha erehdys. P.o. 1 aineellinen alusta jolla kolme naamaria. Ks. myös selitykset termeihin Jumalan ominaisuudet, kaksiluonto-oppi ja idiomikommunikaatio.
ellauri260.html on line 346: This profound confusion shows that our human manner of life is not the whole of reality, but a special category of it in a special condition. It must be related to something larger, and only in virtue of this can it possess any meaning and derive the necessary power. Religion adopts this way. It leads beyond a special province to a new stage of life ; a stage that transcends these contradictions and opens out new contents and new forces. Hence the whole of reality which is accessible to men falls into three stages : a fundamental stage, a stage of conflict, and a stage of victorious spirituality. It is this last which alone furnishes human life with its indispensable support and an indisputable goal.
ellauri260.html on line 348: Mitä tää sotku muka osoittaa? Missä sanotaan ettei termiittiapinoiden iturata voisi olla yxinkertaisesti pieleen mennyt Darwin-experimentti. Siltä se nyt alkaa tosiaankin näyttää.
ellauri260.html on line 350: Mut ei hätää, Rudolf on matkalla onnettomuuspaikalle (vai onko se rikospaikka, on liian aikaista sanoa, kun tekniikka ei ole ehtinyt vielä kääntää ruumista ja ottaa valokuvia.)

ellauri260.html on line 355: Aika striking miten tähän asti suht ymmärrettävä Eucken änkyttää tässä kolmannessa luvussa. Eihän tässä ole enää päätä eikä häntääkään. Onxtää jotain salakieltä vai, eufemismia? Onkohan luku IV selvempää ja tutunomaisempaa sosialismin nakerrusta? Siihen viittaisi se että seuraavassa luvussa on paljon jonkun sosialistin siihen tuhertamia reunahuomautuxia ja kysäreitä. ellauri260.html on line 359: Eikä ihmekään, Eucken ei ole parhaimmillaan tässäkään luvussa. Jos oikein koitan ymmärtää, mitä se sepustaa, niin jotain sellasta että tämmönen spirituaalinen ihminen on peliteoreettinen, mitä sosialisti ei ole, se luulee vaan että apinat surraavat yhdessä kuin jotkut kellonrattaat, vaikka oikeasti koko homma pelittää vaan jos joka iikka on pelilaudalla pelaajana eikä prinssi Harryn ampumana shakkipiisinä. Mixi näin, ja millä lailla laissez faire on tässä etevämpi. se jää kyllä hämäräxi. ellauri260.html on line 361: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure. ellauri260.html on line 363: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa. ellauri260.html on line 365: It wishes to bind men together more closely and make an end of all gulfs between them, but as it builds only from without, not from within, and has no higher life to offer, the individuals will inevitably diverge more and more from each other. Any one of them may impose his conception of life upon the others. There will be an increasing dispersion until in the end some force brings the situation to a close. What is the use of a dictatorship when there is no supreme dictator ? ellauri260.html on line 367: Sitähän se Stalinkin varmaan alkoi tuumia. No niinhän siinä sitten kävikin että Neuvostola purkautui saumoista, ja syynä oli varmaankin juurikin se, ettei uutta sosialistista termiittiapinaa saatu ohjelmoiduxi huolimatta Maxim Gorkin ponnistuxista, vaan proletaarikasan päälle pääsi kammertautumaan ennen pitkää aito diktaattori. Jee-suxen juoni oli koittaa vakuuttaa ize kukin siitä että jos se on kiltti muille niin jälkipeleissä on johtoporras superkiltti sille. Eli altruismikin on egoistisesti kannattavaa viimeistään palkinnonjakotilaisuudessa. Tätä korttia materialistisilla kommareilla ei tietystikään ollut lyödä pöytään. Paizi ehkä jotain työn sankarin prenikkaa josta voi jälkeläisillekin olla jotain hyötyä. ellauri260.html on line 369: Eli siis Euckenin miälestä ennen oli paremmin kuin apinalle kerrottiin että se on osa jotain sitä isompaa, vaikka jotain taivaanvahvuutta, kun taas nää humanistit näkevät maapallossa vaan apinalle luontopalveluja tarjoavan ympäristön jota se saa mielin määrin raiskata. Sit nää Kant ja sen perässäjuoxijat saxalaiset idealistit peukuttivat sitä vanhaa vaihtoehtoa että koko maailma on vaan solipsistin aivokummitus, mutta eihän sekään pelittänyt sen paremmin kuin noi entiset hullutuxet. Mixei porukat vaan tunnusta kuin pienipäisen Helmin äiti että apina on vaan osa luontoa, eikä edes arvokaskaan osa sitä, vieraslaji pikemminkin, kun ei osaa pitää kurissa lajin kasvukäyriä. ellauri260.html on line 371: Sit jotain sellasta argumenttia että ainaskin me kunnon ihmiset oikein kaivataan jotain tollasta uskonnollista elämänsisältöä eikä tyydytä pelkkään huolettomaan arkielämään ja sitä seuraavaan ilta- yö- ja viikonloppuviihteeseen. Vizi niinkuin ei toi pyllistely olisikaan juuri sitä! Saa vielä tuntea izensä tosi paljon muita paremmax! ellauri260.html on line 373: Even the finer type of comfort and enjoyment will, in a detached subject, turn into an inward emptiness, which in the long run will prove less tolerable than care and want, struggle and pain. Ancient Epicureanism showed this two thousand years ago, and Socialistic Epicureanism will show the same thing. ellauri260.html on line 375: To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance. ellauri260.html on line 379: The men of earlier times started from the world as a whole, and life was thus deprived of its full freedom and originality ; we of modern times started from freedom and originality, and our life had no firm substance or settled truth. It threatened continually to fall into the merely subjective and personal. We have now to bring freedom and truth closer together. ellauri260.html on line 380: The chief provinces and tendencies of life — science and art, religion and law — do then not mean the work of detached points, but they are witnesses to a higher collective police force. ellauri260.html on line 382: Rudolf ei ole mikään humanismin kannattaja, sen mielestä humanismi on perustavasti päin persettä koska jumala on pantu piharuokintaan. No siitä ei voi antaa Rudolfille täysiä pisteitä, sillä johtopäätöxet ei muutu mixikään. Ei nää sen "jumalaiset" arvot ole yhtään kummempia, sitä suuremmalla syylllä 1/2-henkiapinat on sen mielestä oikeutettuja muiden elollisten suhteen etuiluun. Sen pitäis panna kiinni iso turpansa ja syödä vaikka ize izensä kuten viisaasti tekivät susi, kettu ja kezu. ellauri260.html on line 384: The last term of the errors of the Socialists is the humanitarian idealism which pervades the whole ideal. It treats man as a superior value, and it wants to direct every effort toward him ; but it can find no basis for this value. It falls into the contradiction of treating man as a mere piece of reality and transferring to this piece of the world that appreciation which belongs only to a standard of value. Let us rather have a firm faith in the spiritual and divine in human nature, and not this blind belief in man´s ordinary self. ellauri260.html on line 386: Ihmiset on pohjimmaltaan pahoja, kuin Foster olut. Rudi sanoo että sosialistien pyrkimyxet on sinänsä hyviä (niinkuin rapukarkit), mutta ennen niitä pitäisi popsia spirituaalisia standardeja (laktoja) ja poliisivoimia (kiskissejä). Mitäs nää sitten ovat? No jotain tällästä: ellauri260.html on line 388: Inward compulsion, the inner joy and uplift, the power of self-preservation, so that the soul be moved to grasp it, and turn it into original and constructive activity, that sufficiently rouses man from his lethargy and stagnation. It places before the soul no inexorable " Either — Or." ellauri260.html on line 390: Ai jaha, heitetään siis vähän kyssäselkä Sööreniä peliin loppupeleissä. Joko nyt tuli loppuvizit: ellauri260.html on line 392: There is, in fact, to-day over wide areas of life a positive dislike of man, a taedium generis humani, as it was called in the last days of the ancient world. We have at one and the same time the evil of overpopulation, the concentration of men in cities, the economic struggle, and so on. We have not space enough. One man is the enemy of another. Above all our particular questions we feel the power over men of the trivial, the common, the evil. The idea of Superman Tattoo occurred to some ; but can thought alone get over realities and their power ? So the human problem finds us involved in a terrible complication, and the Socialist ideal cannot extricate us. The situation would be hopeless if there were not higher forces working in man, making more of him, unsealing old and new springs of life to him. At present, however, we are merely searching, but I bet I am on the right track here. ellauri260.html on line 394: Ei hemmetti ei se loppunutkaan tohon. Vielähän tässä on melkein puolet jälellä. Nej huh huh. ellauri260.html on line 396: Aika törkeetä että Eucken kehtaa väittää sosialisteja historiattomixi. Koko opinkappaleen nimikin on historiallinen marxismi. Ize Rudi koittaa sumuttaa historian kulkua, laittaa historian sijaan tradition, vitun konservatiivi. Rudin mielestä historian jatkuvuuden takaa kansallinen armeija sekä kansallinen hallintokoneisto. Varmaan kansallinen poliisi ja yxityiset vartijayrityxet sietää vielä mainita. Nää mekanismit ruumiintarkastavat alhaisemmat impulssit ja vapauttavat miehen ohikiitävien hetkien ja vaihtelevien tunnelmien hallinnasta. Ne ovat todellisia elämänvoimia, ne ylläpitää tärkeitä fiktiivisiä tunteita, kuten kunnia, urheus, omistautuminen, lojaalisuus ja lahjomattomuus. A nation that disowns its power structure must disown its own nature, deny itself. It is, in a word, a miserable nation. A big LOL kuule Ruudolffi, puhanenäinen poroeläin! Varsinainen törkimys. ellauri260.html on line 402: Frazer is commonly interpreted as an atheist in light of his criticism of Christianity and especially Roman Catholicism in The Golden Bough. However, his later writings and unpublished materials suggest an ambivalent illicit relationship with Neoplatonism and Hermeticism. ellauri260.html on line 403: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo: ellauri260.html on line 405: Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket). Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita. ellauri260.html on line 407: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta... ellauri260.html on line 410: Okei, Forverts sanoisi Iisak Bashevis. Joka maalla on oma vapauskäsitys, ranskalainen la liberté on ihan eri asia kuin saxalainen Freiheit, italialaisesta libertàsta ei voi puhua samana päivänä. Saxalainen on ganz frei tekemään mitä käsketään. Ihmiset eivät puhuisi niin kevyesti kristinuskosta, jos ne tajuaisivat, mikä homma on pitää ihmiset yhdessä sisäisesti ja hallita alempia impulsseja, jotka ajavat apinoita ilkitöihin. Sitäpaizi parliamentarismi on anuxesta, siitä ei ole tekemään rivakoita päätöxiä, pelkkää jahnausta, vaaleja ja toimikuntia. Keskiluokka haluaisi vikkelästi telefooneja, mutta mitä tekee parliamentti? Istuu käsillään. ellauri260.html on line 412: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä! ellauri260.html on line 414: No sitten on vielä tää että kaikkien pitäisi olla jotenkin tasa-arvoisia. Vanhan koulun puitteissa tää justeerattiin sitten kiven takana. Se ei tahdo enää kelvata herroille sosialisteille. Mutta hemmetti, näettehän toki izekin että toiset meistä on toista parempia! Siitähän tulisi silkkaa kommunismia, ja arvaahan kuinka siinä sitten käy! Nietsche sentään tajusi että jumalan poistuttua näyttämöltä ei jää muuta kuin supermiehet ja rupusakki. Sentään Jahven johdolla rupusakki tiesi paikkansa ja saattoi olla siitä vielä ylpeä. Niinkuin kersantti Ärjylä: olen ehkä vain kersantti, mutta olen #¤%6/! vieköön USA:n armeijan (tai ainakin Jermulan kasarmin) paras kersantti. Oli paha virhe kun Preussin keisari otti käyttöön suht yleisen äänioikeuden (miinus naiset ja varattomat tietysti). Siitä alkoi alamäki. Kaikki eivät opi korkeampaa matikkaa, ei edes vaalimatikkaa. Paras jättää ääntenlasku niille jotka osaavat. Kokonaisuuden kannalta on hyvä että jaetaan porukat herrasväkeen ja rahvaaseen (apus mä herrasväen puolelle!) Ja paljon samansuuntaista säätypulinaa, joka ei ole hievahtanut mihkään hindujen eikä Platonin ajoista. ellauri260.html on line 416: Aristoteles jo teki eron "pantes hos pantes" ja "pantes hos hekastos" välille. Riittää että kaikilla on mukavaa "hos pantes", eli mukavanpitokin voidaan hoitaa edustuxella. Ei se että kaikilla on kivaa tarkoita että jokaisella "pantes hos hekastos" on yhtä kivaa. Mutta koko termiittipesällä on kivaa "pantes hos pantes" kun tunkiokukot viihtyvät. ellauri260.html on line 429: Kuten kermaperse Ari totesi: "Se on vapaan ja korkeamielisen miehen osa etsiä, ei hyödyllistä, vaan kaunista." Tämä akuutti ihmisopiskelija on taitavasti kuvaillut ihmisen käyttäytymisen päätyyppejä ja erottanut viisi ajatuksen ja luonteen pääsävyä: suuret, hyvät, ne, jotka rakastavat kunniaa ja valtaa, ne, jotka haluavat hyötyä ja nautintoa, ja lopuksi rikollinen luonne. Tämän jaon totuutta tukee se, että se on säilynyt merkittävästi katolisen kirkon perinteessä ja hindujen kasteissa. Alempikastiset eivät ole luovia, paizi lapion varressa, Schopenhauereina. ellauri260.html on line 431: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina." Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa. ellauri260.html on line 433: Lopuksi emme saa unohtaa huomata tiettyä ristiriitaa, joka seuraa tasa-arvon ajatukseen liittyvistä sisäisistä tunteista. Ihmiset puhuvat aina tasa-arvosta, mutta todellisuudessa kukaan ei tarkoita pelkkää tasa-arvoa. Hän haluaa enemmän, erityisesti enemmän valtaa. Tasa-arvon vaatimus perustuu yleensä haluun nousta alemmalta tasolta korkeammalle tasolle. Ne, joilla on jotain voitettavaa, ovat innokkaimpia sen puolesta. Kun he saavuttavat halutun vaiheen, he haluavat kuitenkin työntää munansa vielä pidemmälle. Työntekijät asettivat aluksi tavoitteekseen tasa-arvon saavuttamisen muiden valtion kansalaisten kanssa. Tämä ei enää koske niitä ; he haluavat hallita keskiluokkaa ja jopa pitävät kohtuuttomana, että kukaan japittaa siitä. Lopulta saamme proletariaatin diktatuurin, helvetti. Entäs me, entinen herrasväki? ellauri260.html on line 435: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen. ellauri260.html on line 437: No sit viä tää yhteisomistus, jonka mahdottomuudesta Ari jo niin viisaasti vinoili ("pantes hos hekastos", remember?). Aristoteles sanoi aivan oikein, että mikään ei niin innosta miestä toimimaan kuin hänen oma omaisuutensa ja hänen kiintymyxensä kohde. Vaan entäpä sosialismi, jänisrukka? Eikö se vähennä tehokkuutta? Eikö se rajoita henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja vähennä heidän iloaan työstään? Kyllä maar niin gumminnii! Siihenhän kaatui Neuvostolakin, pysähtyneisyyteen. Toki länkkärien talouspakotteetkin auttoivat, mutta silti vittu, kyllä kökkäröityminen ja sen puute oli avaintekijät. ellauri260.html on line 439: Sosialismin ongelma oli että pelkkä solidaarisuus, sympatia ja tavallinen rakkaus eivät riitä! Se, mitä yleensä kutsutaan "rakkaudeksi ", liittyy pääsääntöisesti läheisesti alempaan luonnolliseen impulssiin, joka tuntuu housuissa, eikä se tee juurikaan koko elämälle (paizi jatkaa sukua). Mutta se, mitä kutsutaan erityisessä mielessä kristilliseksi rakkaudeksi (tsäriti), perustuu luovan maailmantahdon voimaan, joka tuo yksilöt yhteen kuohuttavalla toiminnalla ja yhdistää heidät läheisesti mutta vain vyön yläpuolelta. ellauri260.html on line 441: Sit sosialismi unohtaa nää reviirit. Ne motivoivat apinoita suuresti. Goethe oli oikeassa sanoessaan (runomuodossa): "Jokainen elävä olento tekee oman pikku territorion." "Ole izellesi kaikki tai et ole paljon paskaakaan", sanoi Fichtekin. Tuo kyvykäs ihmisluonnon opiskelija, Tocqueville, sanoi aivan oikein, että intohimot yleensä lisääntyvät niiden yksilöiden lukumäärän myötä, jotka jakavat ne. Eli joukossa tyhmyys tiivistyy, se on lyhyempi lause. Bolshevikit ovat väärässä vaikka ovat vähemmistönä. Proletariaatin diktatuuri on syvältä, mutta niin on myös demokratia, sanokaa mun sanoneen. Hegel oli oikeassa sanoessaan että kaikki mitä opimme historiasta on että kukaan ei ole siitä mitään oppinut. (No tää meemi kyllä lähti viraalixi.) ellauri260.html on line 443: Jos nyt koittaa tiivistää mitä Eucken ajaa takaa, se on että termiittipesään ei riitä pelkät termiitit, tarvitaan myös se syljestä ja hiekasta rakennettu kirkko jossa ne asuvat. Euckenin mielestä sosialisteilta puuttuu se, koska ne heittävät Jeesuslapsen pois pesuveden mukana. No kyllä Neuvostola rakensi ihan vastaavia termiittikirkkoja, kato vaikka Kremliä. Se että ne ei kestäneet johtui kökkäröitymisen paineesta, jota tuli niin ulkoa kuin sisältä. Stalin teki virheen siinäkin, että se tappoi Trotskin eikä rahoittanut Kominterniä. Köige maade proletaarlased ei yhtyneet näpeimpänä aikana, sensijaan köige maade kapitaali kasautui ja nitisti kaikki nationalistiset rakenteet, Neuvostolan siinä joukossa. ellauri260.html on line 445: Se voi hyvin pitää paikkansa että sosialismia ja demokratiaa ei voi hevin yhdistää. Demokratia on ennen kaikkea kateellisen keskiluokan kesytyxen mekanismi. Ylempi ja alempi keskiluokka siellä äänestävät izeään ja vaihtavat johtajia vuorovuosina. Keskiluokkaisen elämän päämotiivi on vaurastuminen ja streeberöityminen yläluokaxi. Siihen sosialismi on vain hidaste, koska se koittaa raahata hyvinvointivaltion rupusakkia laahusankkurina perässä. Jos haluaa että laahuxella on mukavaa, ei keskiluokalla ole enää läheskään niin mukavaa. Eli pitää valita kumpaa kannustaa. ellauri260.html on line 447: Jaxaa jaxaa. Vielä jotain taloudesta, vaikka ei Rudi siitäkään voi puhua heiluttelematta iänikuisia spiritualistin kalujaan. Euckenista se että hän hankkii rajattoman määrän aineellisia asioita, ei lopulta voi tyydyttää miestä. Yllättävän kauan kuitenkin, maailman rikkaimmat jäbät lupaavat lahjoittaa rahojaan vasta kiven takaa. Ja kun on aivan hemosti pätäkkää, löytyy kyllä tilaisuuxia myös tukea kulttuuria ja taidetta. Onhan noita ollut mesenaatteja maailman sivu hemmetti. ellauri260.html on line 449: "Jossain vaiheessa raha menettää merkityxensä ja toisenlaiset arvot nousevat tärkeixi. Näitä arvoja ovat luonto, puutarha, ulkomaiset ystävät, viinit, golf, avioliiton ulkopuoliset suhteet, vanhat kaverit, skottilaiset viskit, englantilaiset autot, kuubalaiset sikarit ja mäntyharjulainen rantamaisema." (Kari Hotakainen, Klassikko s. 217) ellauri260.html on line 451: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat! ellauri260.html on line 455: Yksi nykyajan suurimmista puutteista on, että meillä on aivan liian paljon pakollista ja aivan liian vähän vapaata työtä. Siksi emme löydä todellista onnea, ei sisäistä yhteyttä koko todellisuuteen. Ennen tarvis herrasmiesprofessorin käydä pitämässä silloin tällöin luento, pasteerata kotiin pitkälle ja kostealle lounaalle, ja seurustella älykkäiden ja kohteliaiden nuorten miesten kanssa iltasella frakkipuvussa. Kuinka toisin onkaan nyt, pakollisia luentoja pilvin pimein, esitelmämatkoja, kirjeitä vastattavana, puhelinsoittoja... Pirun jenkit, ajoivat meidät muutkin tähän! ellauri260.html on line 456: Tämän korjaamiseen tarvittaisiin todella suurta führeriä. Kuten Goethe sanoi: "Saul, Kiskissin poika, lähti etsimään isänsä persettä, ja hän löysi kolmannen valtakunnan." ellauri260.html on line 458: Kaikki eri kohdat, joita olemme tähän mennessä harkinneet, voidaan tiivistää yhteen kysymykseen : Voiko sosialismi ihanteena käsittää ihmisen koko elämän, toimittaa sille tarvittavat esineet ja voimat, kehittää täysin ihmisen kykyjä ja tyydyttää onnen halun? ellauri260.html on line 460: Ja vastaus on ei, rimpati rimpati rei. Yhteenvetona voidaan todeta, että sosialismissa ei ole oikeaa elämän sisältöä eikä todellisia onnen pipanoita. Niitä saa vain Jeesuxen siirtomaapuodista. ellauri260.html on line 467: href="xxx/ellauri261.html">eteenpäin ellauri262.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri262.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri262.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri262.html on line 34: eteenpäin ellauri262.html on line 45: Teoksen nimi Uusi usko / Homon sanelun mukaan kirjoittanut Opetuslapsi Julkaisutiedot Helsinki : Suomen spiritualistinen seura, 1952 (Helmi Krohn 1871-1967) ellauri262.html on line 51: ets.amuniversal.com/e6ee94c0fd6e0132ef1a005056a9545d" /> ellauri262.html on line 53: ets.amuniversal.com/1cf233102b4d0138e5d7005056a9545d" /> ellauri262.html on line 55: ets.amuniversal.com/dfc93f00315201378d0e005056a9545d" /> ellauri262.html on line 59: Kestä kaljusta motivaatiopuhujasta Dilbert tekee pilaa yllä olevassa stripissä? Ei ainakaan CS Lewis, se ei ollut kalju, sillä oli Wally-kampaus. Valinnanvaraa on mahtavasti, alkaen vaikka maailman eniten tuppikullin näköisestä biljardööristä Jeff Bezosista. Googletuxella bald motivational speaker näitä tulee aivan pilvin pimein. ellauri262.html on line 65: Eikös sekin Nuevos Pensamientos para una vida mejor, eli Wayne Dyer ollut Kalju K. Kojootti? Niin ja Mahatma Gandhi tietysti. Vizi näitä on sitten paljon, longum est omnia enumerari. ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way. ellauri262.html on line 70: Yrjö-setä ellauri262.html on line 72: George MacDonald (10. joulukuuta 1824 – 18. syyskuuta 1905) oli skotlantilainen kirjailija, runoilija ja kristillisen seurakunnan pappi. Hänestä tuli uraauurtava hahmo modernin fantasiakirjallisuuden alalla ja kirjailijatoveri Lewis Carrollin mentori. Satujensa lisäksi MacDonald kirjoitti useita kristillisen teologian teoksia, mukaan lukien useita saarnakokoelmia. Ei liene mikään sattuma, että huisin monet fantasian mestareista ovat peukuttaneet kristinuskon Mestaria. ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ] ellauri262.html on line 76: C. S. Lewis kirjoitti, että hän piti MacDonaldia "mestarinaan": "Hain eräänä päivänä Phantastesia rautatieaseman kirjakaupasta (nyk. R-kioski) ja aloin lukea. Muutamaa tuntia myöhemmin tiesin, että olin ylittänyt suuren rajan." [ lainaus tarvitaan ] G. K. Chesterton mainitsi Prinsessan ja Goblinin kirjana, joka oli "vaikuttanut koko olemassaoloani". ellauri262.html on line 78: MacDonald is often regarded as the founding father of modern fantasy writing. His best-known works are Phantastes (1858), The Princess and the Goblin (1872), At the Back of the North Wind (1868–1871), and Lilith (1895), all fantasy novels, and fairy tales such as "The Light Princess", "The Golden Key", and "The Wise Woman". MacDonald claimed that "I write, not for children, but for the child-like, whether they be of five, or fifty, or seventy-five." MacDonald also published some volumes of sermons, the pulpit not having proved an unreservedly successful venue. ellauri262.html on line 83: After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly: ellauri262.html on line 92: Elizabeth Yates kirjoitti Sir Gibbiestä : "Se liikutti minua samalla tavalla kuin kirjat, kun lapsena kirjallisuuden suuret portit alkoivat avautua ja ensimmäiset kohtaaminen jalojen ajatusten ja lausumien kanssa olivat sanoinkuvaamattoman jännittäviä." ellauri262.html on line 94: Jopa Mark Twain, joka alun perin ei pitänyt MacDonaldista, ystävystyi hänen kanssaan, ja on todisteita siitä, että hän vaikutti Twainiin. Kristitty kirjailija Oswald Chambers kirjoitti Christian Disciplines -kirjassaan, että "se on silmiinpistävä osoitus nykyajan lukuyleisön trendistä ja pinnallisuudesta, että George MacDonaldin kirjoja on laiminlyöty". Niinpä. ellauri262.html on line 99: Viime viikonloppuna vierailin Wheaton Collegen Marion E. Wade Centerissä . Wheaton, joka sijaitsee aivan Chicagon ulkopuolella, on maan lippulaiva evankelinen yliopisto. Se on koulu, jossa Billy Graham kävi ja nousi kuuluisuuteen. Mutta Wade Centeristä, joka on piilotettu tavalliselle alueelle, kampuksen laitamille, on tullut pyhiinvaelluspaikka sekä protestanteille että katolilaisille. ellauri262.html on line 102: Se sisälsi Lewisille kuuluvia käsikirjoituksia, kirjeitä ja esineitä, ja vuosien mittaan kokoelma laajeni sisältämään esineitä Lewisin Inkling - ystäviltä ja sitten muilta heihin vaikuttaneilta ihmisiltä. Tuloksena olevaan Inkling-ryhmään kuului seitsemän brittiläistä uskonnollissävyistä kirjailijaa: Lewis, JRR Tolkien, GK Chesterton, Owen Barfield, George MacDonald, Dorothy L. Sayers ja Charles Williams. Monet heistä tulivat läheisixi perseystävixi. ellauri262.html on line 104: Kalkkikivestä rakennettu ja englantilaisen kartanon mukaan muotoiltu laitos jenkeissä on turvasatama Inklingin tutkijoille ja Narnian ja Middle Earthin faneille. Ehkä sen suurin väite kuuluisuuteen on se, että siinä on CS Lewisin kuuluisa vaatekaappi, joka todennäköisesti inspiroi hänet leijonaan, noidaan ja vaatekaappiinsa. Kaappiin sopi piilotella inkling-ystäviä. ellauri262.html on line 107: Tyylikäs Lewisin rintakuva. Hän olisi ollut niin nolostunut, kun hän olisi saanut tietää, että joku teki tämän. ellauri262.html on line 110: CS Lewisin kynä. Ihmettelen mitä loistoa tuosta kärjestä tuli. ellauri262.html on line 119: Mukava näyttö, joka on somistettu Chestertonin Fr. Ruskeat mysteeritarinat -kirjoilla ellauri262.html on line 122: Dorothy Sayerin (sic) ikoniset silmälasit. A.F. oli Dottyn avioton poika. ellauri262.html on line 143: Clive Staples Lewis, FBA (29 November 1898 – 22 November 1963) was a British writer and Anglican lay theologian. He held academic positions in English literature at both Oxford University (Magdalen College, 1925–1954) and Cambridge University (Magdalene College, 1954–1963). He is best known as the author of The Chronicles of Narnia, but he is also noted for his other works of fiction, such as The Screwtape Letters and The Space Trilogy, and for his non-fiction Christian apologetics, including Mere Christianity, Miracles, and The Problem of Pain. ellauri262.html on line 145: Lewis was a close friend of J. R. R. Tolkien, author of The Lord of the Rings. Both men served on the English faculty at Oxford University and were active in the informal Oxford literary group known as the Inklings. According to Lewis's 1955 memoir Surprised by Joy, he was baptized in the Church of Ireland but fell away from his faith during adolescence. Lewis returned to Anglicanism at the age of 32, owing to the influence of Tolkien and other friends, and he became an "ordinary layman of the Church of England". Lewis's faith profoundly affected his work, and his wartime radio broadcasts on the subject of Christianity brought him wide acclaim. ellauri262.html on line 161: In September 1913, Lewis enrolled at Malvern College, where he remained until the following June. He found the school "socially competitive." After leaving Malvern, he studied privately with William T. Kirkpatrick, "The Great Knock", his father's old tutor and former headmaster of Lurgan College. ellauri262.html on line 167: Within months of entering Oxford, he was shipped by the British Army to France to fight in the First World War. In the midst of the German spring offensive, Lewis was wounded and two of his colleagues were killed by a British shell falling short of its target. He was depressed and homesick during his convalescence and, upon his recovery in October, he was assigned to duty in Andover, England. He was demolished in December 1918 and soon restarted his studies. Later, Lewis stated that his experience of the horrors of war, along with the loss of his mother and unhappiness in school, were the basis of his pessimism and atheism. ellauri262.html on line 170: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him. ellauri262.html on line 174: Lewis lived with and cared for Moore until she was hospitalized in the late 1940s. He routinely introduced her as his mother, referred to her as such in letters, and developed a deeply affectionate friendship with her. Lewis's own mother had died when he was a child, while his father was distant, demanding, and eccentric. ellauri262.html on line 180: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness. ellauri262.html on line 189: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues. ellauri262.html on line 195: Henry Victor Dyson Dyson (7 April 1896 – 6 June 1975), generally known as Hugo Dyson and who signed his writings H. V. D. Dyson, was an English academic and a member of the Inklings literary group. He was a committed Christian, and together with J. R. R. Tolkien he helped C. S. Lewis to convert to Christianity, particularly after a long conversation as they strolled on Addison's Walk at Oxford. ellauri262.html on line 196: Dyson preferred talk at Inklings meetings to readings. He had a distaste for J. R. R. Tolkien's The Lord of the Rings and complained loudly at its readings. Eventually Tolkien gave up reading to the group altogether. He wrote a survey of contemporary English literature with a bibliography by Professor John Butt. ellauri262.html on line 198: Lewis was only 40 when the war began, and he tried to re-enter military service, offering to instruct cadets; however, his offer was not accepted, as he did not want to write lies to deceive the enemy. Instead, From 1941 to 1943, Lewis spoke on religious programmes broadcast by the BBC from London while the city was under periodic air raids. These broadcasts were appreciated by civilians and servicemen at that stage. For as Air Chief Marshal Sir Donald Hardman wrote: ellauri262.html on line 205: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends). ellauri262.html on line 210: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email. ellauri262.html on line 214: Media coverage of Lewis's death was almost completely overshadowed by news of the assassination of John F. Kennedy, which occurred on the same day (approximately 55 minutes following Lewis's collapse), as did the death of English writer Aldous Huxley, author of Brave New World. ellauri262.html on line 216: Lewis was a prolific writer, and his circle of literary friends became an informal discussion society known as the "Inklings", including J. R. R. Tolkien, Nevill Coghill, Lord David Cecil, Charles Williams, Owen Barfield, and his brother Warren Lewis. ellauri262.html on line 220: The Space Trilogy (also called the Cosmic Trilogy or Ransom Trilogy) dealt with what Lewis saw as the dehumanizing trends in contemporary science fiction. The first book, Out of the Silent Planet, was apparently written following a conversation with his friend J. R. R. Tolkien about these trends. Lewis agreed to write a "space travel" story and Tolkien a "time travel" one, but Tolkien never completed "The Lost Road", linking his Middle-earth to the modern world. Lewis's main character Elwin Ransom is based in part on Tolkien, a fact to which Tolkien alludes in his letters. ellauri262.html on line 222: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend. ellauri262.html on line 224: The Chronicles of Narnia, considered a classic of children's literature, is a series of seven fantasy novels. Written between 1949 and 1954 and illustrated by Pauline Baynes, the series is Lewis's most popular work, having sold over 100 million copies in 41 languages (Kelly 2006) (Guthmann 2005). It has been adapted several times, complete or in part, for radio, television, stage and cinema. ellauri262.html on line 227: Lewis's last novel, Till We Have Faeces, a retelling of the myth of Cupid and Psyche, was published in 1956. Although Lewis called it "far and away my best book," it was not as well-reviewed as his previous work. It is a retelling of the myth of Cupid and Psyche from the unusual perspective of Psyche's sister Peg. Mere Christianity was voted best book of the 20th century by Christianity Today in 2000. ellauri262.html on line 229: William Blake's concept of The Marriage of Heaven and Hell, Lewis found a "disastrous error". He also wrote The Four Loves, which rhetorically explains nine categories of love: an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen. ellauri262.html on line 236: Päivä oli ollut onneton pienelle Kai Harkerille', Masefield aloittaa Keskiyön kansan, johon on tiivistänyt lapsuudenkokemuksensa tunnistettavia henkilöitä myöten. ellauri262.html on line 238: Sama sopisi motoksi muidenkin fantasiasetien elämäkerroille. Tolkienin lisäksi menettivät varhain molemmat vanhempansa, John Masefield ja Kenneth Grahame. MacDonald ja Lewis jäivät orvoksi äidistään. ellauri262.html on line 242: Oxfordin colleget ovat kehittyneet luostareista, ja opettaja saattoi elää niiden suojissa kuin munkki, ulos astumatta. Saturomaanien tekijät näyttävät kehittäneen lisäksi yksityisiä turvajärjestelmiä, täsmällisiä päiväjärjestyksiä. CS Lewis lopetti luentonsa sekunnilleen, vaikka kesken lauseen, ja jos tuli myöhässä aloitti sen huutamalla eteisestä päällystakkia riisuessaan. ellauri262.html on line 244: College oli koti, jonka suojissa orpo pipu nousi eloon, vaikka äidin ääni varoitteli. Äitinsä menettäneillä pojilla naissuhteista tulee latautuneita. Oxfordissa tältä välttyi harrastamalla miessuhteita. Carroll valokuvaili yhä vanhempia tyttölapsia nakupelleinä, muttei päässyt koskaan Pubic Hair Stage 2:sta eteenpäin. ellauri262.html on line 249: eth">Kenneth Grahame (8. maaliskuuta 1859 Edinburgh, Skotlanti – 6. heinäkuuta 1932 Pangbourne, Berkshire, Englanti) oli brittiläinen satukirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1908 julkaistu lastenkirjaklassikko Suislikossa kahisee (engl. The Wind in the Willows). ellauri262.html on line 256: John Ronald Reuel Tolkien ([ˈtɒlkiːn], 3. tammikuuta 1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio – 2. syyskuuta 1973 Bournemouth, Englanti), yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut LBTQ-kääntäjä Kersti Juva, joka on myös kexinyt Tolkienin pikku ötököille herttaiset suomalaiset nimet. Shelob on Lukitar. "Hämppis väärinpäin" olisi ollut ehkä sattuvampi. Sellainen puri Ronaldia Etelä-Afrikassa. ellauri262.html on line 258: Vaikka Tolkien ei ollut ensimmäinen fantasiakirjailija, pidetään häntä usein nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä. Tolkien esitteli Keski-Maa-kirjoissaan poikkeuksellisen yksityiskohtaisen fantasiamaailmansa, jolla oli oma historia ja maantiede. Innoituksen ajatukselle luoda tarusto kehittämiensä kielten ympärille Tolkien sai eri maiden mytologioista ja eepoksista, kuten Eddasta ja Kalevalasta. ellauri262.html on line 260: John Ronald Reuel, Mabel ja Arthur Reuel Tolkienin esikoinen, syntyi 1892 Bloemfonteinissa, silloisen Oranjen vapaavaltion pääkaupungissa Etelä-Afrikassa, missä Arthur Tolkien työskenteli Bank of African paikallisen kolonialistisen riistokonttorin johtajana. Arthur oli muuttanut Englannista kulta- ja timanttilöydösten rikastuttamaan Etelä-Afrikkaan parempia urakehitysmahdollisuuksia tavoitellen muutamaa vuotta aiemmin. Hänen kihlattunsa Mabel Suffield oli seurannut perässä täytettyään 21 ja saatuaan viimein isänsä hyväksynnän tulevalle avioliitolle. Pariskunta vihittiin Kapkaupungin katedraalissa 16. huhtikuuta 1891. Tyttöaikanaan Mabel oli ollut lähetyssaarnaajana Aahrikassa, yritti käännyttää kristinuskoon Sansibarin sulttaanin haaremia. ellauri262.html on line 262: Tolkien sai nimen John isoisänsä John Benjamin Tolkienin mukaan, Reuel esiintyy myös Vanhassa testamentissa kuten Benjaminkin. Raskauden aikana Mabel oli uskonut lapsen olevan tyttö ja suunnitellut sen nimeksi Rosalindia. Kun lapsi kuitenkin osoittautui pojaksi, Rosalindin korvasi Ronald. No senkö tautta Johny puettiinkin pikkuisena tytöxi? Kävikö sille Hemingwayt? Tokkopa, tohon aikaan poikia ei erotettu tytöistä ennen esikoulua. ellauri262.html on line 264: Perheen ja sukulaisten piirissä Tolkienin käyttönimeksi vakiintui Ronald, jota käytti myöhemmin myös hänen vaimonsa. Koulussa jotkut hänen läheiset kaverinsa käyttivät nimitystä Ron. Aikuisena ystävät tunsivat hänet ajan tavan mukaan sukunimellä tai siitä johdetulla lempinimellä Tollers. ellauri262.html on line 267: Mabel Tolkien jäi lapsineen asumaan kotikaupunkinsa Birminghamin tuntumaan. Asuttuaan ensin vanhempiensa luona hän löysi perheelle pian halvan vuokra-asunnon Sareholen kylästä muutaman kilometrin päästä kaupungin eteläpuolelta. Mabel kääntyi katolisexi ja löysi mieleisensä rippi-isän nimeltä Mordor, josta tuli perheen ystävä ja turva, ja poikien holhooja, kun äiti kuoli sokeritautiin Ronin 12. elinvuotena. ellauri262.html on line 274: Siis samanlainen mammanpoika tämäkin kuin C.S. Lewis, ja Hemingwaykin, for that matter. Vuonna 1904 myös 12-vuotiaan Tolkienin äiti kuoli ajauduttuaan diabeettiseen koomaan. Tolkien oli kuudentoista, kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Tolkienin huoltaja, katolinen pappi, Mabelia mahdollisesti köyrinytkin Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt sexuaalisuhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä vällyihin vasta 1914, kun Ronald täytti 21 vuotta ja täysi-ikäistyi. Pariskunta meni naimisiin 22. maaliskuuta 1916 Edithin käännyttyä katolilaiseksi. He saivat 1917 ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Edit tanssi Ronille jossain mezässä kuin Lúthien. Ronnie laittoi Ethelille hautakiveenkin nimexi Lúthien. ellauri262.html on line 276: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya. ellauri262.html on line 278: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä. ellauri262.html on line 280: Päästyään sairaalasta Tolkien sai entisen islannin opettajansa William Craigien kautta työpaikan avustajana Oxford English Dictionaryn toimituskunnassa. Hän aloitti työssä 1919 tehtävänään käsitellä muutamia W-kirjaimella alkavia, etymologialtaan germaanisperäisiä sanoja. Noihin aikoihin hän esitteli luomansa maailman ensimmäistä kertaa julkisemmin lukemalla The Fall of Gondolinin Exeter Collegen esseekerhossa. Vuonna 1920 Tolkien sai englannin kielen apulaisprofessorin viran Leedsin yliopistosta, ja perhe muutti viideksi vuodeksi Pohjois-Englantiin. Vuonna 1924 hänet nimitettiin yliopiston englannin kielen professoriksi. Seuraavana vuonna Tolkien kuitenkin palasi Oxfordiin saatuaan muinaisenglannin professorin viran. Hän opetti Oxfordin yliopistossa 1925–1959 muinais- ja keskiajan englannin professorina.lähde? ellauri262.html on line 282: Tolkienin tunnetuimpana tieteellisenä työnä pidetään myöhemmin artikkelina julkaistua luentoa Beowulf: the Monsters and the Critics (1936). Luennossaan Tolkien arvosteli tutkijoita, jotka olivat pyrkineet mitätöimään muinaisenglantilaisen Beowulf-eepoksen kirjalliset ansiot ja käyttämään sitä vain Skandinavian muinaishistoriasta kertovana lähteenä. Hänen mukaansa eeposta tulisi lukea ensisijaisesti taideteoksena. Tolkienin luento oli ilmestyttyään merkittävä käännekohta Beowulfin kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa. ellauri262.html on line 284: Saatuaan professuurinsa Oxfordissa Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde, joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon, osin katolisen Tolkienin vaikutuksesta. Ei mennyt ihan putkeen sikäli, että Tolkien sai käännytetyxi Lewixen pakanuudesta vain englannin kirkkoon saakka. Sekin kyllä oli saavutus, sillä Lewixen porukat oli Belfastista ja vihasivat paavin palvojia kuin ruttoa. Tolkien sanoi myöhemmin ettei Lewis kääntynyt vaan taantui. Kerran Lewis kuzui Tolkienin kuullen katolisia "paskahuusin rotixi". ellauri262.html on line 286: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin. ellauri262.html on line 288: 1930-luvun alussa Tolkien korjasi oppilaidensa kokeita, kun hän huomasi erään oppilaan jättäneen yhden vastauslomakkeensa sivun tyhjäksi. Tolkien kirjoitti paperiin ”Kolossa maan sisässä asui hobitti” ja pyysi oppilasta keksimään selityksen sille, mikä hobitti oikeastaan oli. Oppilaan keximät hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran fantasiaromaanissa Hobitti eli sinne ja takaisin (The Hobbit Or There And Back Again, 1937). Tolkien oli kertonut oppilaansa tarinan alun perin lapsilleen ja lähettänyt keskeneräisen suunnitelman teoksesta eri kustantajille. Se päätyi lopulta kustannusyhtiö Allen & Unwinilla työskentelevälle Susan Dagnalille, joka pyysi Tolkienia kirjoittamaan teoksen loppuun, jonka jälkeen se päätettiin julkaista. Kirja menestyi yllättävän hyvin. ellauri262.html on line 290: Hobitin menestyksen johdosta kustantaja alkoi vaatia Tolkienilta jatko-osaa tarinalle.lähde? Tolkien oli oikeastaan aloittanut jatko-osan, Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings 1954–1955), kirjoittamisen vuonna 1936, jo ennen kuin Hobitti oli julkaistu. Hän päätti kuitenkin tarjota ensin kustantajalle muutamia kirjoitettuja osia Silmarillionista, jotka kustannusyhtiö kuitenkin hylkäsi. Vaikka kirjan kieltä ylistettiin, sen katsottiin olevan liian pitkäveteinen julkaistavaksi. Käsikirjoitus palautettiin pettyneelle Tolkienille, minkä jälkeen kustantaja tiedusteli uudelleen, olisiko hän vieläkin valmis kirjoittamaan ”uuden Hobitin”; Nookei, Tolkien suostui. ellauri262.html on line 292: Sormusten herran kirjoittaminen alkoi ilman merkittäviä juonisuunnitelmia. Tarina sai lopullisen muotonsa kirjoittamisen aikana. Hän työsti kirjaa vuoteen 1949 asti. Tolkienin työskentely eteni puuskittain, mistä kertoo se, että päästyään ensimmäisen osan puoleen väliin hän piti vuoden tauon ja jatkoi kirjaa vasta vuonna 1941, kuitenkaan sitä lopullisesti missään vaiheessa hylkäämättä. Tolkien myös pilkkoi kirjansa osiin ja kirjoitti päähenkilöidensä Frodon ja Samin matkan Mordoriin (neljäs ja kuudes kirja) ennen muita kirjoja, jotka käsittelivät Sormuksen sotaa. Neljännen kirjan luvut hän lähetti ilmavoimissa Etelä-Afrikassa palvelleelle pojalleen Christopherille luettavaksi jatkokertomuksena. ellauri262.html on line 294: Allen & Unwin oli arvioinut kirjan julkaisun tuottavan kustantamolle noin tuhannen punnan tappiot. Tolkien halusi julkaista yli tuhatsivuisen romaanin yhtenä niteenä, mutta kustantaja ei suostunut. Teos jaettiin kolmeen osaan nimiltään Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu, jotka julkaistiin vuosina 1954–1955. ellauri262.html on line 296: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa. ellauri262.html on line 298: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa. ellauri262.html on line 300: Loput Tolkienin väsäyxet on aika mitäänsanomattomia. Cristopherin kokoonkursima Silmarillion on lopen haukotuttava. Ilmestyttyään kirja sai pääosin kielteisiä arvosteluja, joissa sen kerronnan kieltä pidettiin vanhanaikaisena ja sekavana, vaikka Tolkienin yritystä luoda fantasiamaailmalleen oma historia pidettiinkin kunniakkaana. Cristopher teki parhaansa työstämällä myyntiin kaikkea isäpapan kynästä (yllä) lähtenyttä, vaikka ostoslistoja. Kullervon tarina (The Story of Kullervo) on Tolkienin vuonna 1914 kesken jäänyt esikoisteos, joka julkaistiin elokuussa 2015. ellauri262.html on line 302: Tolkienin teoksissa näkyy hänen nihkeä suhtautumisensa tekniikkaan ja rakkautensa vanhaa, romantisoitua brittiläistä maaseutua kohtaan. Kirjailijan teoksissa on myös toistuvasti esillä kuolemaan ja kaiken loppumiseen viittaavia teemoja. Tolkien oli harras katolilainen. Hän on sanonut kristillisten teemojen olevan vahvasti upotettuina hänen teostensa tarinaan ja symboliikkaan. Nää taitaa kaikki nää fantasiakuikelot olla enemp vähemp kristillisdemokraatteja! KJ Rowlingsia myöden. ellauri262.html on line 304: Tolkienin kirjojen edustamia näkemyksiä on pidetty konservatiivisina ja hänen teoksiaan setämieskeskeisinä. Tolkienin tunnetuinta teosta, Tarua sormusten herrasta, on syytetty mustavalkoisesta vastakkainasettelusta, mutta tutkija Tom Shippeyn mukaan Tolkien ei anna yksiselitteistä vastausta siitä, mitä pahuus on. Tutkija Patrick Curryn mielestä Taru sormusten herrasta kuvaa oman aikansa ongelmia: rotusortoa, luonnon tuhoutumista ja totalitarismia. Kirjasta on yritetty löytää viittauksia todellisen maailman tapahtumiin, mutta nämä tulkinnat Tolkien totesi vääriksi teoksen toisen laitoksen esipuheessa. Hän kirjoitti inhoavansa allegoriaa ja kiisti kaikki tulkinnat, joiden mukaan Sormusten herra käsittelisi vertauskuvallisesti toista maailmansotaa tai olisi ottanut siitä vaikutteita, koska tarinan runko oli hahmottunut jo ennen vuotta 1939. ellauri262.html on line 306: Jossain vaiheessa Tolkien tosiaankin paljasti että Gandalf ja haltiat on enkeleitä, Frodo Jeesus, Mordor helvetti, Sauron saatana, hobitit brittejä, örkit saxalaisia ja kääpiöt juutalaisia. Ihan vastaava roolijako oli sittemmin JK Rowlingilla. ellauri262.html on line 308: Tolkienin vaikutus fantasiakirjallisuuteen on ollut suuri. Vaikka useat muut kirjailijat olivat julkaisseet fantasiakirjallisuutta ennen Tolkienia, Hobitin ja Sormusten herran suuri menestys johti fantasiakirjallisuuden nousuun suosituksi kirjallisuudenlajiksi. Tämän johdosta Tolkienia on julkisuudessa usein kutsuttu nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isäksi. Vuonna 2008 The Times sijoitti Tolkienin The 50 greatest British writers since 1945 -listallaan kuudennelle sijalle. Yeah, he's just great! ellauri262.html on line 310: Tämän todistaa ehkä parhaiten, että Tolkienin teoksista on tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia. Ensimmäisiä yrityksiä oli Ralph Bakshin ohjaama Taru sormusten herrasta -animaatio vuonna 1978. Elokuva sai huonoja arvosteluja, vaikka se oli ainoa oikeasti pelottava örkkileffa, koska örkit oli termiittiapinoita. ellauri262.html on line 312: Uusiseelantilainen Peter Jackson ohjasi vuosina 2001–2003 Taruun sormusten herrasta perustuvan karamellimaisen elokuvatrilogian, joka menestyi sekä katsojamäärissä että palkinnoissa mitattuna. Vuosikymmentä myöhemmin Jackson sovitti myös Hobitin elokuvatrilogiaksi, jonka osat ilmestyivät vuosina 2012–2014. Lisää melliä. ellauri262.html on line 314: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship. ellauri262.html on line 316: The author of the bestselling fantasy novel The Lord of the Rings, J. R. R. Tolkien, was orphaned as a boy, his father dying in South Africa and his mother in England a few years later. He was brought up by his guardian, a Catholic priest, Father Francis Xavier Morgan, and educated at male-only grammar schools and then Exeter College, Oxford, which at that time had only male students. He joined the British Army's Lancashire Fusiliers and saw the horror of trench warfare, with life as an officer made more bearable by the support of a male batman or servant. After the war he became a professor of English Language at the University of Leeds, and then at the University of Oxford, where he taught at Pembroke College. At Oxford, he created an all-male literary group with another Oxford professor of English, C. S. Lewis, called the Inklings. ellauri262.html on line 324: The scholar David Craig writes that Shelob is sometimes just called "she", drawing the reader's attention to her gender. Her "hate and depravity" are "strongly sexualised"; Tolkien wrote that "Far and wide her lesser broods, bastards of the miserable mates, her own offspring, that she slew, spread from glen to glen". Craig comments that "her crimes are abominable and include incest, illegitimacy and infanticide, all crimes pertaining to sex". ellauri262.html on line 326: The Anglican priest and scholar of literature Alison Milbank writes that Shelob is undeniably sexual: "Tolkien offers a most convincing Freudian vagina dentata (toothed vagina) in the ancient and disgustingly gustatory spider Shelob." Milbank states that Shelob symbolises "an ancient maternal power that swallows up masculine identity and autonomy", threatening a "castrating hold [which] is precisely what the sexual fetishist fears, and seeks to control". The Tolkien scholar and medievalist Jane Chance mentions "Sam's penetration of her belly with his sword", noting that this may be an appropriate and symbolic way of ending her production of "bastards". ellauri262.html on line 328: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality. ellauri262.html on line 330: Tolkienin ja Edithin vei avioon uskollisuus nuoruudennk kauden muistolle. Pitkän eron aikana he olivat kasvaneet en suuntiin. Edith oli luopunut soittoharrastuksesta ja sopeutunur arkisiin kuvioihin. Tolkien nautti kielitieteestä ja Oxfordin poikamieselämästä. Edith pelkäsi Oxfordissa kopeita akatee misia rouvia ja eristäytyi kotiinsa. Tolkienin vieraat tomar siihen, että mies ja vaimo puhuivat en kanavilla kun Tolkien selitti jonkin sanan etymologiaa, Edith kertoi vieressä hilloista ja lasten tuhkarokosta. ellauri262.html on line 335: Tolkien opetti pojalleen, että mies tuntee oikeutetuis monta sellaista asiaa, joista voi tulla kotona nitaa tuoppi. pippu, ystävien seura. Miehen on tehtävä selväksi sekci vai- molle että itselleen mitä tahtoo, Tolkien neuvoi, ja sitten pidettävä päänsä. ellauri262.html on line 344: nainen on siro, aistillinen ja vetäytyvä ellauri262.html on line 372: häpyhuulet ellauri262.html on line 376: jäykät siittimet ellauri262.html on line 379: Sam piti haltian miekanteräpistettä ylöspäin ja torjui tuota kammottavaa kattoa; ellauri262.html on line 381: stondi ärvö pillu etration" title="Penetration">istuu pienen sojottavan kullin päälle. ellauri262.html on line 390: Dorothy Leigh Sayers (13. kesäkuuta 1893 Oxford – 17. joulukuuta 1957 Witham) oli englantilainen rikoskirjailija, kääntäjä ja kristitty humanisti. Parhaiten hänet tunnetaan Peter Wimsey -dekkareistaan, joissa englantilainen aristokraatti toimii harrastelijasalapoliisina. Niitä pidetään niin sanottujen arvoitusdekkareiden (esimerkiksi Agatha Christie, Ruth Rendell) parhaimmistona. ellauri262.html on line 392: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta. ellauri262.html on line 396: Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä. ellauri262.html on line 398: ets/files_autores/3228.webp" height="300px" /> ellauri262.html on line 402: Mitenkähän hyvin ikoniset rillit pysyivät nenällä. Dorothyn piti varmaan usein työntää niitä sormella. No ei, sillähän oli enimmäxeen samanlaiset ukulit kuin eräällä paasaajalla. Ne "ikoniset" lasit lie olleet jotkut ikänäkölasit. ellauri262.html on line 404: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level." ellauri262.html on line 406: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature." ellauri262.html on line 408: The critic Sean Latham has defended Sayers, arguing that Wilson and Leavis simply objected to a detective story writer having pretensions beyond what they saw as her role of popular culture "hack". Latham says that, in their eyes, "Sayers' primary crime lay in her attempt to transform the detective novel into something other than an ephemeral bit of popular culture". ellauri262.html on line 410: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School. ellauri262.html on line 414: Sayers's first book was poetry and was published in 1916 as OP. by Blackwell Publishing in Oxford. Her second book of poems, "Catholic Tales and Christian Songs", was published in 1918, also by Blackwell. ellauri262.html on line 428: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love. He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication. Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband. ellauri262.html on line 430: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married. ellauri262.html on line 432: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming. ellauri262.html on line 436: After publishing her first two detective novels, Sayers married Captain Oswald Atherton "Mac" Fleming, a Scottish journalist whose professional name was "Atherton Fleming". The wedding took place on 13 April 1926 (Dot was 33 and Mac 45) at Holborn Register Office, London. Fleming was divorced with two daughters. ellauri262.html on line 438: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs. ellauri262.html on line 441: they disagreed regarding the ordination of women in the Church of England. Sayers comments on Lewis's views of women in another letter, stating, "I do admit that he is apt to write shocking nonsense about women and marriage. That, however, is not because he is a bad theologian but because he is a rather frightened bachelor.” ellauri262.html on line 443: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December. ellauri262.html on line 449: Brittisarjan skoudetytöt yhteistuumin korruptoituvat. Ottavat lain omiin käsiinsä. Alla rosvo virkavallan. 2 väärää tekee lopultakin oikean. Aslanin ristinide hyvittää luvattoman nussiretken. Kaikella on hintansa. Se joka on valmis myymään äitinsä ei ole arvollinen parantumaan syövästä. Hyvä vastaus! Oh is it? Well that is all sorted then? Lähes katolinen Clive panee tämän piippunsa ja polttaa tyytyväisenä. Sama on muuten lähes joka skoudesarjan kohokohtana. Se jolla on aseenkanto-oikeus on kaikkivaltias, tuomizee eläviä ja kuolleita, päättää hyvästä pahasta ja rumista. Sillä on valta voima ja kunnia iankaikkisesti aamen. ellauri262.html on line 456: Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.). ellauri262.html on line 459: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism. ellauri262.html on line 461: Personistin mielestä Nina Kauzalo on ääliö kun se paapoo pallopäätä Pupu tytärtä. Ei se ole yhtä pirsoona pirsonalmente kuin venakkoja rekassa salakuljettava maxanluovuttaja. Eli kyllä tässä on paljon samaa kuin nazilääkärissä Mengelessä. Olis mieluummin tehnyt testejä Peter Singerillä. Siinä olis ollut hyvin joutava juutalainen jolla kokeilla. ellauri262.html on line 472: An experience with the Numinous (a sort of awe, dread, and a general sense of experiencing something otherworldly "uncanny"). ellauri262.html on line 478: Actual historical events like Numinous stapling Aslan on the cross to get even. ellauri262.html on line 487: No not yet, he says that what is good for God may not be good for us. But then he is not our friend, is he? Well he knows best what is good for us, he is our father, and we are his servants. Aha, well I can relate to that. An angry nacissistic psychopathic God does indeed fill the bill. This may hurt a bit, but wait a while, on the other side of the stone you see what this pain was for. You can't enjoy to the hilt unless you feel a bit of pain at first. Sado-masochism, you see. ellauri262.html on line 497: While there is a social conscious and corporate guilt, don’t let the idea distract you from your own "old-fashioned guilts" that have nothing to do with the ‘system’. Often, it’s an excuse for evading the real issue. Once we’ve learned of our individual corruption, we can go on to think about corporate guilt. If we ever get that far, the plank in our own eye is hard to extricate. (Luke 6:41-42) ellauri262.html on line 501: We must guard against the feeling that there is ‘safety in number’. There isn't, look at holocaust. ellauri262.html on line 507: The Holiness of God is something more and other than moral perfection. He is Numinous! Danger do not touch! ellauri262.html on line 524: He says though, assuming that their selfhood is not an illusion, animals cannot be considered in and of themselves. "Man is to be understood only in his relation to God. The beasts are to be understood only in their relation to man and, through man, to God." Fucking humanist. Lewis says that Christians hesitate to suppose animal immorality for two reasons: 1) it would obscure the spiritual difference between beast and man and 2) it would be a clumsy assertion of Divine goodness. Wow this guy is a hypocrite. ellauri262.html on line 528: Kivun ongelma saattaa olla ratkeamassa Jumalan (God) ja tiedemiesten (scientist) yhteistyönä. Natriumkanavaa 7 ohjaava geeni on löytynyt. Jos sen toiminta sammutetaan, kipuaistimuxet lakkaavat. Toimii lupaavasti jyrsijöillä. Harmittava takaisku on, että kivuton henkilö satuttaa izeänsä herkästi, kun ei satu. ellauri262.html on line 533: Cliven Kierreteipistä (Screwtape) ei ole mitään suomenkielisessä Uikissä. Se taitaa olla puhtaasti anglosaximeemi. ellauri262.html on line 535: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation) ellauri262.html on line 537: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta. ellauri262.html on line 539: Ruuvinauha (Screwtape) näyttää ymmärtävän erittäin hyvin ihmismielen luonteen ja heikkoudet, vaikkakaan ei mitään ihmisrakkaudesta. Hän osaa myös puhua ja rakastaa sarkasmia (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sarcasm). Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) on CS Lewisin kristillinen anteeksiantava romaani, omistettu pahalle paavilaiselle JRR Tolkienille. Se on kirjoitettu satiirisella, epistolaarisella tyylillä, ja vaikka se on fiktiivinen muoto, juonen ja hahmojen avulla käsitellään kristillisiä teologisia kysymyksiä, pääasiassa niitä, jotka liittyvät kiusaukseen ja kiusauxen vastustukseen. ellauri262.html on line 541: Teippikirjaimet ellauri262.html on line 543: etters.jpg" /> ellauri262.html on line 546: Ensimmäisen kerran helmikuussa 1942 julkaistu tarina on sarja kirjeitä vanhemmalta demonilta Screwtapelta hänen veljenpojalleen Matomezä (Wormwood)ille, nuoremmalle kiusaajalle. Setän mentorointi liittyy veljenpojan vastuuseen vain "potilaana" tunnetun brittimiehen viimeisen tuomion turvaamisessa. ellauri262.html on line 548: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin. ellauri262.html on line 550: Kirjan 31 kirjeessä Ruuvinauha (Screwtape) antaa Matomezälle (Wormwood)ille yksityiskohtaisia neuvoja erilaisista tavoista heikentää Jumalan (God) sanoja ja edistää Jumalan (God) hylkäämistä "potilaassa" (jota Matomezä (Wormwood) houkuttelee) sekä havaintoja ihmisluonnosta ja Raamatusta (Bible).Ruuvinauhan (Screwtapen) neuvoissa itsekäs voitto ja voima nähdään ainoana hyvänä, eikä kumpikaan demoni voi käsittää Jumalan (God) rakkautta ihmiseen tai tunnustaa ihmisen hyvettä. ellauri262.html on line 552: Kirjeiden versiot julkaistiin alun perin viikoittain anglikaanisessa aikakauslehdessä Vartija (The Guardian) sodan aikana, toukokuusta marraskuuhun 1941. Hei onkos tää se sama Guardian joka pyytää rahaa koko ajan netissä? Veikkaan että on. Kirjassa on johdanto, jossa selitetään, kuinka kirjoittaja päätti kirjoittaa tarinansa. ellauri262.html on line 554: Lewis kirjoitti jatko-osan "Ruuvinauha ehdottaa paahtista" (Screwtape Proposes a Toast) vuonna 1959. Satiirinen essee kritisoi brittiläisen yhteiskunnan, koulutuksen ja julkisten asenteiden suuntauksia. Vaikka Iso-Britannia kutsuu suurimpia yksityiskoulujaan "julkisiksi kouluiksi" vastakohtana kotikoululle, jota Lewis kävi, Lewis viittaa oikeasti valtion kouluihin kritisoidessaan "julkista koulutusta".) Essee sisällytettiin Lewisin uudella esipuheella Blesin vuonna julkaisemiin Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -julkaisuihin. 1961 ja Macmillan vuonna 1962. ellauri262.html on line 556: Teippikirjaimista (Screwtape Letters) tuli yksi Lewisin suosituimmista teoksista, vaikka hän sanoikin, ettei ollut hauskaa kirjoittaa ja "päätti olla kirjoittamatta toista kirjettä", mutta kirjoitti sittenkin. Kiusaus osoittautui liian kovaxi. ellauri262.html on line 558: Sekä "Teippikirjaimet (The Screwtape Letters)" että "Ruuvinauha ehdottaa paahtista (Screwtape Proposes a Toast)" julkaistiin äänikasetilla ja CD:llä John Cleesen (onko sekin joku kristitty, perkele, vai tekikö se roolin silkasta rahasta?), Joss Acklandin, ja Ralph Coshamin kertomana . Cleesen levytys oli Grammy Awards -finalisti parhaasta puhutusta sanasta, mutta hävisi. ellauri262.html on line 560: Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) koostuu 31 kirjeestä, jotka vanhempi demoni nimeltä Ruuvinauha (Screwtape) on kirjoittanut veljenpojalleen Matomezälle (Wormwood) (nimetty Ilmestyskirjan kointähden mukaan, siis vermutti), nuoremmalle ja vähemmän kokeneelle demonille, jonka tehtävänä on ohjata "potilaaksi" kutsuttua miestä kohti "Isäämme alhaalla" (Saatana) ja kauaxi "Vihollisesta" (Jumala). ellauri262.html on line 562: Toisen kirjeen jälkeen Potilas kääntyy kristinuskoon, ja Koiruohoa tuomitaan tämän sallimisesta. Paha takaisku. Koiruohon (Wormwood) ja Ruuviteipin (Screwtape) välillä muodostuu silmiinpistävä kontrasti kirjan loppuosan aikana, jossa Matomezä (Wormwood) on kuvattu Ruuvinauhan (Screwtape) kirjeissä innokkaasti houkuttelemassa potilasta ylenpalttoihin pahoihin ja valitettaviin synteihin, usein piittaamattomasti, kun taas Ruuvinauha (Screwtape) ottaa hienovaraisemman asenteen, kuten Letterissä. XII, jossa hän huomauttaa: "... turvallisin tie helvettiin on asteittainen tie - loiva rinne, pehmeä jalkojen alla, ilman äkillisiä käännöksiä, ilman virstanpylväitä, ilman viittoja." ellauri262.html on line 564: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään." ellauri262.html on line 566: Omien näkemyksensä teologiasta Lewis kuvailee ja keskustelee seksistä, rakkaudesta, ylpeydestä, ahneudesta ja sodasta peräkkäisissä kirjeissä. Lewis, itse Oxfordin ja Cambridgen näiden asioiden harras tutkija, paljastaa työssään, että edes intellektuellit eivät ole läpäisemättömiä tällaisten demonien vaikutukselle, etenkään "historiallisen näkökulman" (kirje XXVII) omahyväisen hyväksymisen aikana. ellauri262.html on line 568: Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi. ellauri262.html on line 570: Myöhemmin kirjeenvaihdossa paljastuu, että nuorelle miehelle (Potilas) saattaa aiheutua haittaa hänen mahdollisesta väestönsuojelutehtävästänsä (aiemmassa kirjeessä todetaan, että hän on oikeutettu asepalvelukseen, mutta koskaan ei ole varmistettu, että hänet todella kutsuttiin). Vaikka Matomezä (Wormwood) on iloinen tästä ja toisesta maailmansodasta yleensä, Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood)ia pitämään potilaan (Patient) turvassa toivoen, että he voivat vaarantaa hänen uskonsa paremmin pitkän eliniän aikana. ellauri262.html on line 572: Viimeisessä kirjeessä Potilas (Patient) on tapettu salamasodan (Blitz) aikana ja hän on mennyt taivaaseen, ja lopullisen epäonnistumisensa vuoksi Matomezä (Wormwood) on tuomittu kärsimään henkisen olemuksensa kuluttamisesta muiden demonien, erityisesti Ruuvinauhan (Screwtape) itsensä toimesta. Hän vastaa Matomezän (Wormwood) viimeiseen kirjeeseen sanomalla, että hän saattaa odottaa yhtä vähän apua kuin Kierreteippi odottaisi Matomezältä (Wormwood), jos heidän tilanteensa muuttuisivat ("Rakkauteni sinua kohtaan ja rakkautesi minua kohtaan ovat samanlaisia kuin kaksi hernettä... Erona on, että minä olen vahvempi."). Tämä jäljittelee tilannetta, jossa Matomezä (Wormwood) itse ilmoitti setänsä Infernal Polizeille syyllistymisestä helvetin harhaoppiin tekemällä uskonnollisesti positiivisen huomautuksen, joka loukkaisi Saatanaa (Satan). ellauri262.html on line 580: Peschke, Jim (2010). Michael Letters: Taivaan vastaus ruuvinauhaan . ISBN 978-1-4536-6027-0.Arkkienkeli Mikael neuvoo Jaakobille, suojelusenkelille. ellauri262.html on line 582: Platt, Richard (2012). Paholaisena toiselle: Pirullinen kirjeenvaihto CS Lewisin The Screwtape Letters -perinteessä . ISBN 978-1-4143-7166-5. ellauri262.html on line 584: Andrews, Pat. (2014). Sähköpostit helvetistä: kunnianosoitus ja päivitys CS Lewisille. ellauri262.html on line 588: Aldridge, RJ (2019). The Matomezä (Wormwood) -sähköpostit: sisäisiä vinkkejä helvetin välttämiseen . ellauri262.html on line 595: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal. Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman). ellauri262.html on line 597: Calvin and Hobbesissa Bill Watterson nimesi rouva Matomezä (Wormwood)in (Calvinin peruskoulun opettaja) Lewisin oppipoikapaholaisen mukaan. ellauri262.html on line 601: U2 : n musiikkivideossa kappaleelle " Hold Me, Thrill Me, Kiss Me, Kill Me " (1995) animoitu Bono nähdään kävelemässä kadulla pitelemässä kirjaa The Screwtape Letters . Kun Bono oli lavalla Zoo TV Tourin aikana, hän pukeutui herra MacPhistoksi, hänen alter egokseen. Bono pukeutui kultaiseen pukuun ja paholaisen sarviin ja soitti yleensä pilapuheluita poliitikoille. ellauri262.html on line 603: Kristillisen metalliyhtyeen Elinuhri (Living Sacrifice) albumilla Haamuvaras (Ghost Thief) on kappale nimeltä "Kierrenauha (Screwtape)" . Laulun keulahahmo Bruce Fitzhugh selitti, että kappale on "kiusauksesta ja sananlaskusta paholainen olkapäälläsi". Kyse on ajatusprosessista, jonka käymme läpi oikeuttaaksemme ajatuksen tai toiminnan, joka ei ole hyvä verelle." Fitzhugh selittää myös, kuinka hänen mielestään oli mielenkiintoista, että Lewis kirjoitti Ruuvinauhan (Screwtape) näkökulmasta ja että hän kirjoitti samasta näkökulmasta kappaleen. ellauri262.html on line 605: Presidentti Ronald Reagan lainasi Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -kirjaa kuuluisassa vuonna 1983 pitämässään puheessa National Association of Evangelicalsille. ellauri262.html on line 607: Teippikirjainten (The Screwtape Letters) tiedettiin olevan Andrew Cunananin suosikkikirja, joka tunnetaan parhaiten suunnittelija Gianni Versacen vuoden 1997 murhasta. ellauri262.html on line 612: Monty Pythonin John Cleese on paholaisen advokaatin Kierreteipin ääni CS Lewisin äänikirjassa Teippikirjaimet. Koitin kuunnella kirjan alkua, mutta se alkaa aika pian pitkästyttää satunnaista kuulijaa. John Cleese has criticised Christian opposition to same-sex marriage and abortion. ellauri262.html on line 619: Mr Cleese said: “Life of Brian was never an attack on religion, which is what some people seem to pretend it was. ellauri262.html on line 624: Last year another actor, Liam Neeson, claimed Aslan, the Christlike character in C.S. Lewis’ Narnia books, could also represent the prophet Mohammed. ellauri262.html on line 626: But Mr Neeson, who provided the voice of Aslan in the recent Narnia films, said: “Aslan symbolises a Christlike figure, but he also symbolises for me Mohammed, Buddha and all the great spiritual leaders and prophets over the centuries.” ellauri262.html on line 636: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun. ellauri262.html on line 638: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin. ellauri262.html on line 640: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut. ellauri262.html on line 646: href="ellauri263.html">eteenpäin ellauri263.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri263.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri263.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri263.html on line 33: eteenpäin ellauri263.html on line 40: Judith and her sidekick dividing up Holophernes by Artemisia Gentileschi. For Caravaggio see Ne naiset. ellauri263.html on line 44: Barukh Makaber rituaalipesi oikean käden yhdellä kousikallisella ja vasemman kolmella, koska se on pyllykäsi. Saippuaa ei käytetty. Rituaalinen tarkoittaa: ei kunnolla. Seijan mielestä on käytettävä saippuaa ja hierottava huolella. ellauri263.html on line 51: Moosexen appiukko, alias Jethro Tull, Hobabin iskä (Exodus 2:18; Numbers 10:29). Feikki midianilainen Reuel antoi läskimoosexelle 1/7 tyttäristään Zipporan kiitoxexi avunannosta kaivolla. Sen johdosta Jumala muisti äkkiä tapaamisen Abrahamin, Isaacin ja Jacobin kanssa. ellauri263.html on line 67: Tässä albumissa on Isaac Singeerin Hudson-kirjasta löytyneitä intertextejä. Kirja oli senverran pitkäveteinen että sen lukeminen jäi kesken kuukausimäärixi, ja jatkuu vasta albumissa 300. ellauri263.html on line 69: Tobitin kirja, josta on ollut jo puhetta albumissa 111 kertoo Tobitin pojasta Tobiaasta, jonka hän lähettää perimään erästä velkaa. Matkalla Tobias kohtaa naisihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii edullisesti punaleimaisen kalan sydämen, maksan ja sappirakon. Sitten hän tapaa¹ lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska ko. Saaraan lätkääntynyt demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä. Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois kalan sydämen ja maksan hajulla, ja panee sitten hajusta piittaamatta Saaraa menestyxellä. Saman kalan jo erittäin haisevalla sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä Tobitin näön. ellauri263.html on line 70: Kirjan kaksi ensimmäistä lukua on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa. Kertoja on Ninivessä asuva hurskas juutalainen Topi, joka tulee sokeaksi, kun hänen nukkuessaan ulkona hänen silmiinsä putoaa linnun ulostetta. ellauri263.html on line 80: Apokryfisessä Juuditin kirjassa (nro. 4 Me Naiset-albumissa 171) kerrotaan, kuinka juutalainen leski Judit pelastaa kansansa, jonka vihollisarmeija yritti tuhota päällikkönsä Holoferneen johdolla. Rauhoituttuaan Judit lähti "neuvottelemaan" Holoferneen kanssa, mutta samalla hän houkutteli tämän juomaan niin paljon viiniä, että tämä sammahti, jolloin Judit onnistui apulaisineen nirhaamaan poikki tämän kaulan. ellauri263.html on line 82: Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja. Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana, joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta, vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset 2. kerran maahanmuuttajixi. ellauri263.html on line 84: Judit ja Holofernes ovat olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin. ellauri263.html on line 92: Kirja on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja henkilökohtaisen, hyvän ystävän Baruk ben Neriahin mukaan. Varmaa tietoa kirjoittajista ei kuitenkaan ole. Tuskin Jahve ainakaan. Kirja lienee ollut olemassa yhtenäisenä kokonaisuutena 100-luvulla eaa. Se on luultavasti kirjoitettu alun perin arameaksi tai hepreaksi. ellauri263.html on line 94: Muun muassa katolinen Barukin kirja sisältää kuudennen luvun, Jeremian kirjeen, joka on itäisen ortodoksisuuden Raamatussa omana kirjana. Kummatkin lukevat Barukin kirjan profeetallisiin kirjoihin Jesajan, Jeremian, Valitusvirsien, Hesekielin, Danielin ja kahdentoista pienen profeetan joukkoon. ellauri263.html on line 96: Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan, josta Jeremian kirjassa kerrotaan etenkin 36. luvussa. Kirja jakautuu neljään osaan. Johdannossa (1:1–14) kuvataan historiallista tilannetta. Baruk on Babyloniassa ja lukee julkisesti kirjoituksensa Juudan kuninkaan ja muiden pakko-oireisten siirtolaisten kuullen. Tämä tapahtuu luultavasti vuonna 582 eKr. Ajoituksessa on ongelmansa: Jeremian kirjan mukaan Baruk oli tuolloin Egyptissä eikä Babyloniassa. Kaikkineen kirjasta saa sen kuvan, että se on kusetusta, kirjoitettu vasta myöhempinä vuosisatoina. ellauri263.html on line 98: Toinen osa (1:15–3:8) on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta. Tekstistä heijastuu suht varma luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia. Voitot ovat palkintoja ja tappiot rangaistuxia. Jerusalemin tuhoutuminenkin on rangaistus kansan ja sen johtajien synneistä. Kolmas osa (3:9–4:4) käsittelee runollisesti viisautta, joka on Jumalan lahja. Esitystapa on samanlaista kuin muussa viisauskirjallisuudessa, kuten Sananlaskujen kirjassa ja Jobin kirjassa. Viisaus kuvataan persoonaksi, ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäytyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesuksen ihmiseksi tuloon. Jotain samansuuntaista taisi olle Erasmuxellakin albumissa 26. ellauri263.html on line 100: Neljäs osa (4:5–5:9) tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan lapsensakin menettäneeksi leskiäidiksi. Lapset, israelilaiset, on viety vankeuteen vieraisiin maihin. Rangaistus päättyy kuitenkin aikanaan, ja Jerusalem nousee USA:n tuella uuteen kukoistukseen. Jaksossa on lukuisia muistumia Vanhasta testamentista, erityisesti Jesajan kirjan luvuista 40–55. Barukin kirjassa on paljon historiallisesti epävarmaa, mutta sen sanoma on selvä: synti saa rangaistuksensa, kääntyminen oikeaan ja kuuliaisuus palkitaan! Yllättävä käänne! ellauri263.html on line 105: Iisak Singerin Barak Makaber tietää, että halpoja rukouxia saa lukea pimeässä jo kävelyvauhdissa, esim. "Onpa sulla kauniit teltat Israel". Tärkein rukous on Kuule Israel, sen aikana on seisautettava. ellauri263.html on line 107: Šema Israel tai lyhyesti šema (hepr. ‏שמע ישראל‎, Šema Jisra'el eli Kuule Israel) on juutalaisuuden tärkein rukous, jota pidetään myös juutalaisten uskontunnustuksena. ellauri263.html on line 109: Rukouksen ensimmäiset ja keskeisimmät sanat ovat ellauri263.html on line 118: Sanan eḥad (yksi/yksin) kahteen eri merkitykseen liittyy syvällinen teologinen ero. Rukous voidaan kääntää kahdella tavalla, joista toinen antaa ymmärtää Herran olevan ainoa Jumala (monoteismi), toisessa Herra yksin on Israelin jumala, eli muitakin jumalia voi olla muilla (monolatria). Jotkut tutkijat ovat arvelleet israelilaisten omaksuneen monoteismin vasta verraten myöhään. ellauri263.html on line 120: Halakhan mukaan juutalaisella miehellä on velvollisuus lausua šema kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Halakha määrittää tarkat ajat, joiden sisällä šema tulee lausua. Mišna alkaa näiden aikarajojen määrittelyllä. Šema sisältyy juutalaiseen aamu- ja iltajumalanpalvelukseen, joissa sitä ennen ja jälkeen lausutaan erityisiä šeman siunauksia. Šema sisältyy myös muihin juutalaisiin rukouksiin, kuten musaf amidaan ja aamusiunauksiin. Se on myös juutalaisuudessa tapana sanoa ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti šema on ensimmäisiä rukouksia, joita juutalaiselle lapselle opetetaan, ja viimeinen rukous jonka juutalainen lausuu ennen kuolemaansa. Sulhanen saa jättää sheman väliin jos on kiire pukille, sanoo Mishna (kz. alla). ellauri263.html on line 126: Juutalaisuuden nykyiset suuntaukset ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, reformijuutalaisuus ja rekonstruktionistinen juutalaisuus ovat syntyneet suurelta osin erimielisyyksistä halakhan tulkinnassa ja soveltamisalassa. ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi. ellauri263.html on line 130: Mišna jakautuu kuuteen osaan (hepr. ‏סדרים‎, yks. sedar, mon. sedarim, suom. järjestykset). Jokainen osa jakautuu yhteen tai useampaan traktaattiin (hepr. ‏מסכת‎, masehta). Mišnassa on 63 traktaattia. Masehtavan paljon. Vaikka jokainen osa näyttääkin käsittelevän tiettyä aihetta, niissä kuitenkin väitellään asioista verraten vapaasti ja näin yhdessä traktaatissa voidaan käsitellä useampiakin kysymyksiä. ellauri263.html on line 135: Zera'im (Siemenet), käsittelee maanviljelyä koskevia lakeja ellauri263.html on line 185: Našim (Naiset), käsittelee avioliittoa ja -eroa sekä sopimuksia ellauri263.html on line 189: Ketubot ellauri263.html on line 221: Avot (tunnetaan myös nimellä Pirkei Avot, Isien Opetukset, ja Vot perkele, tuota ne tekkööt, sano lukkari kun tyttö virsikirjan puotti.) ellauri263.html on line 277: Talmudia selittää Gemara, jonka sisältö päätettiin lopullisesti noin 500 jaa. Se sisältää Mišnan kriittisiä kommentteja ja on kirjoitettu arameaksi. Ja sitten vielä miljoona takkupartaista rabbia on kirjoittanut niihin kommentteja ja kommenttien kommentteja ja kommenttien kommenttien superkommentteja. Eihän niillä ollut muuta kuin aikaa, eikä mitään parempaaakan tekemistä, kun naiset hoiti huushollin ja hyvin sijoitettu kapitaali kasvoi korkoa. ellauri263.html on line 304: The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date. ellauri263.html on line 310: The Romans subsequently crushed Bar Kokhba's revolt and destroyed the city of Betar, killing over 500,000 Jewish civilians (approximately 580,000) on 4 August 135 CE. ellauri263.html on line 328: On 23 July 1942 (Av 9, AM 5702), began the mass deportation of Jews from the Warsaw Ghetto, en route to Treblinka. ellauri263.html on line 332: The 2005 Israeli disengagement from Gaza. Since Israel's unilateral disengagement from Gaza, some segments of the Religious Zionist community have begun to recite kinnot to commemorate the expulsion of Jewish settlers from Gush Katif and the northern West Bank on the day after Tisha B'Av, in 2005. ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions: ellauri263.html on line 356: Tisha means 9. Tisha also is a first name for shiksas of American origin which is short for Laetitia (Joy). ellauri263.html on line 360: A 2010 poll in Israel revealed that some 22% of Israeli Jews fast on Tisha B'Av, and 52% said they forego recreational activity on this day even though they do not fast. But does fucking count as a recreational activity? You bet it does. ellauri263.html on line 362: Jos maailmassa on 8G giga-apinaa, kohiseeko maapallolla koko ajan lakkaamaton vuolas siemennesteen koski? Kazo eters.info/world-population">populaatiokelloa. Jokainen siinä tikittävä syntymä todistaa onnistunutta ruiskausta ja varmaan tuhansia samanaikaisia suutareita. Yxi ruiskaus on keskim. 3.7 ml, joka tuhannella kerrottuna on 4 litraa. No ei se vielä hirmu koski ole. Koirasapinoita on 4G, mälli saattaa lentää siis noin 1G kertaa päivässä (jos kaikki runkkaavat joka 4. päivä), sekunnissa siis noin 10K ruiskausta. Arvataan siis yhtä mittaa ruiskaistun runkun määräxi varovaisesti 50 l/s. Ei sillä kuuhun mennä. The Amazon River has an average discharge of about 215,000 m³/s. Kymijoen virtaama on 283 m³/s. 1m halkaisijainen putki jonka virtausnopeus on 10 cm/s vetää suunnilleen 50 litraa sekunnissa. On se silti tuhti määrä tahmeasti liikkuvaa runkkua. Kuulkaa kyrpäimme kuiskintaa, jylhien jormien ruiskintaa. ellauri263.html on line 367: Israelilainen terroristisarja Fauda näyttää graafisesti kuinka seura tekee kaltaisexeen. Israerilaiset antiterroristit ovat julmempia tappajia kuin jahtaamansa filistiinit. Tulevat tosta vaan Kaanaan häihin silmittömästi ammuskelemaan. Vaikka sehän tiedettiin jo elävästä elämästäkin, puhumattakaan kovaxikeitetyn munamiehen Dan Steinbockin Andromeda-läpyskästä. Semmoisiahan jutkut olivat raamatun rehellisen kertoman mukaan luvatun maan reisullakin, tappajina riehuivat naapureilta ryövätyllä Kaanaan maalla ennenkuin Tishan raportoimat hajoitustoimet hajoittivat niiden pörisevän pesän kaikkialle maailmaan. Ollessaan hajallaan diasporassa olivat nöyriä ja lipeviä vaikka salaa kostonhaluisia, ja saatuaan pesän kokoon taas anglosaxien avustuxella jatkoivat vanhan liiton teurastusta niinkuin 2000 vuoden taukoa ei olis ollutkaan. "Tasoitetaan tilejä", siitä juutalaiset on aina olleet hyvin selvillä kuten muutkin abrahamilaiset Hammurapin seuraajat. Jenkit antaa sille täydet tomaattipisteet, CS Lewisin personistilehti Guardian on empivämpi: ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State. ellauri263.html on line 371: That’s how we’re plunged back into Fauda, Arabic for “chaos”, Israel’s international Netflix hit, which the streaming service picked up in 2016. Released on 24 May, the series returns with its tight, testy unit of Arabic-speaking Israeli special force infiltrators who work undercover in the Palestinian West Bank to track and kill wanted terrorists. ellauri263.html on line 373: It’s mostly in Arabic and Hebrew, but that hasn’t limited the appeal. Netflix, which has 109 million members across 190 countries, describes it as a global phenomenon – one of a string of Israeli successes, besides Yom Kippur war and the occupation of Palestine. Netflix has already commissioned a third series along with other shows from Fauda’s creators, journalist Avi Issacharoff and Lior Raz, who served in the undercover unit on which the series is based and plays its predictably gruff Israeli lead Doron Kavillio. ellauri263.html on line 375: Fauda is frequently credited with evenhandedness over the Israeli-Palestinian conflict and attempts to humanise Palestinian terror operatives. But that’s in the eye of the beholder, and certainly less true of this second series. For an Israeli Jewish audience, Fauda does break new ground. “It’s the first TV series that showed the Palestinian narrative in a way that you can actually feel something for someone who acts like a terrorist,” says Itay Stern at Israel’s Haaretz newspaper. “You can understand the motives and the emotion and that’s unique, because until that point you couldn’t really see it on TV.” ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged. ellauri263.html on line 379: But none of that gets away from it being overwhelmingly narrated from an Israeli viewpoint, focused on the Israeli protagonists. More so than in the first series, the Israeli occupation is nowhere to be seen – there’s no wall, no settlements or settlers, no house demolitions, only a few small checkpoints and none of the everyday brutalities of life under occupation. Yes, it shows that Palestinians love their mothers, but it also renders them as violent fanatics without a political cause. ellauri263.html on line 381: You find yourself drawn in. The concept of right and wrong gets erased … it just becomes this action-packed show! It's just great! ellauri263.html on line 383: Fauda’s creators have said they want to show that everyone living in a war zone pays a price, but such portrayals of an equality of suffering are ripe for criticism in the midst of an asymmetric conflict, in which one side is under occupation. This is more acutely obvious at a time when international media has focused on Israel opening fire on unarmed protesters near the Gaza border earlier this month, killing 58 Palestinians, including children, and wounding over 1,000 in a single day. ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.” ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”. ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security. ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.” ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end. ellauri263.html on line 397: For its second series, Fauda’s publicity campaign has ramped up claims of authenticity and popularity among Palestinians as well as the wider Arab world. Columnist, author and TV sitcom writer Sayed Kashua slammed such efforts earlier this year: “You already have military victories and cultural control in marketing the Israeli occupation policy: at least give the Palestinians the option of hating Fauda. Are Netflix, worldwide success, economic growth and serving Israeli PR not enough for them?” ellauri263.html on line 403: Fauda is available on Netflix, which is one big turd of a narcotics company. I really wish the Israeli commando troops would barge in to the Netflix headquarters and shoot down everyone in sight. ellauri263.html on line 413: Miehet eivät saa ajaa karrvoja koska mies ei saa käyttää naisten tamineita. Vähän saa ohennella muttei porsliinixi. ellauri263.html on line 415: Neizeitä koskevassa Mishnan luvussa suositellaan että neizeitä naidaan keskiviikkona, jotta jos sulhaselle tulee yöllä julma yllätys niin se ehtii viemään valituxen oikeuteen torstaiaamuna. Jos maalarit on talossa sanoo pikku morsian: peltosi on tulvan alla. Nyt et pääse kyntämään. Can't put the water on the meat. ellauri263.html on line 417: Sulhasen ei tarvi lukea shemaa hääiltana jos sillä on kiire puhkaisemaan immenkalvoa ja seisoo muutenkin. Entä seuraavana iltana, jos akti jäi keskentekoisexi? No kolmantena pitää. Rabbitit kiistelevät tästä kovasti. Jotkut babylonialaiset osaa penetroida sivusuunnassa niin ettei immenkalvo repeä, eikä tule veripipiä, huomauttaa muuan rabbit. Kaikkihan sen osaavat, inttää toinen. No mihin tarvitaan sitten lakanaa ja sulhasmiehiä? Koska kiero sulhanen voi koittaa peittää jälkensä että pääsee peruuttamaan häät torstaina. ellauri263.html on line 419: Ei ihme että hassuhatut partajehut lukee näitä päät heiluen jeshivassa. Näähän on kuin pornokirjoja. ellauri263.html on line 421: A virgin's ketuba is worth 200 (zuzim), and a widow's ketuba is worth 100 (zuzim). Arvaa mitä tarkoittaa ketuba? Väärin, se on kontrahti. The content of the ketubah is in essence a two-way contract that formalizes the various requirements by Halakha (Jewish law) of a Jewish husband vis-à-vis his wife. The Jewish husband takes upon himself in the ketubah the obligation that he will provide to his wife three major things: clothing, food and conjugal relations, and also that he will pay her a pre-specified amount of cash in the case of a divorce. The principal endowment pledged in a ketubah is 200 zuz for a virgin, and 100 zuz otherwise (such as for a widow, a convert, or a divorced woman, etc.). ellauri263.html on line 423: As in most contracts made between two parties, there are mutual obligations, conditions and terms of reciprocity for such a contract to hold up as good. Thus said R. Yannai: "The conditions written in a ketubah, [when breached], are tantamount to [forfeiture of] the ketubah." A woman who denies coitus unto her husband, a condition of the ketubah, was considered legal grounds for forfeiture of her marriage contract, with the principal and additional jointure being written off. ellauri263.html on line 425: Zuz on drakma eli dinaari eli neljännessekeli, noin 15g hopeaa, jonka markkina-arvo olisi tällä haavaa max 50c/gramma eli jotain 7 egeä. Eli neizeen "ketuban" hinta olis siinä 1500e. Kamelin käypä hinta länkkäreissä on 5K ja 20K euron välillä. Egyptissä pienen kamelin saa jo kolmella sadalla. Keniassa "One camel costs 36 goats or sheep. One camel costs three donkeys or 12 cows," he answers. Länsivaluutassa jotain 700e, saman verran kuin lesken ketuba. Varmaan samaa luokkaa käyttöarvolta. Vähänhän tää on kuin ostais käytettyä autoa. Siinäkin arvo putoaa 30% jo kun auto rullaa ulos hallista. ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa. ellauri263.html on line 432: NUMERI 13 LUKU. Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan. ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.) ellauri263.html on line 436: Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: "Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon, ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja, ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä." Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät. ellauri263.html on line 439: Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania. ellauri263.html on line 447: Hebron is a Palestinian city in the southern West Bank, 30 kilometres south of Jerusalem. Nestled in the Judaean Mountains, it lies 930 metres above sea level. The second-largest city in the West Bank, and the third-largest in the Palestinian territories, it has a population of over 215,000 Palestinians, and seven hundred Jewish settlers concentrated on the outskirts of its Old City. The city is often considered one of the four holy cities in Judaism as well as in Islam. ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority. ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron. ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University. ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla." ellauri263.html on line 460: Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme". Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi". Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä. ellauri263.html on line 466: Tekohampaaton, turnipsinenäinen musta-ja pienisilmäinen hammaslääkäri Henrietta Clark, prof. Shragen ruokaemäntä, maalasi kuin Pirkko Zilles teosofisia tauluja joissa oli mustia ja pitkäsormisia piruja. ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista. ellauri263.html on line 472: Uudessa Testamentissa pahalla Peevelillä on iskusanana 1. korinttilaiskirjeessä ”Jumalan salaista, kätkettyä viisautta”, theou sophian en mysterio: ellauri263.html on line 475: Vaan me puhumme vaiettua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala edeltämääräsi ennen maailmanaikoja meidän opixemme, ellauri263.html on line 478: Muita tunnettuja lainoja: ellauri263.html on line 480: Homoseksuaalien avio-oikeudesta käydyissä keskusteluissa on usein lainattu seuraavaa kohtaa: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1 Kor. 6:9) ellauri263.html on line 482: Kahden samaa sukupuolta edustavan liittoa kohtaan on lainattu Raamatunkohtaa: "Miestä ei ole luotu naisesta vaan nainen miehestä, eikä miestä luotu naisen takia vaan nainen miehen takia. Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia. Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista, sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta, joka kaiketi on ollut nainen kerta siitä syntyi mies." (1.Kor. 11:8–12) ellauri263.html on line 484: Naispappeutta vastustavat vetoavat usein seuraavaan kohtaan, joka käskee naisia vaikenemaan seurakunnassa: ”Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo (jota kyllä muuten noudatamme tarveharkinnalla)” (1 Kor. 14:34) ellauri263.html on line 486: Naispappeuden kannattajat puolestaan tulkitsevat kohdan niin, että se koskee avioituneita naisia, joiden ei tulisi pulista seurakunnassa, vaan kysyä epäselvistä asioista myöhemmin kotona mieheltään, niin kuin seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa.” (1 Kor. 14:35) ellauri263.html on line 488: Peevelin ensimmäinen kirje korinttilaisille eli 1. Korinttolaiskirje (m.kreik. Πρὸς Κορινθίους ἐπιστολή A΄, Pros Korinthiūs epistolē 1) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Korintissa sijainneelle seurakunnalle. Kirjettä voi pitää Paavalin eettisen opetuksen pääkirjeenä, siinä missä Roomalaiskirje on hänen opillinen pääkirjeensä. ellauri263.html on line 490: Uusplatonikot käyttivät nimitystä teosofia käsityksestään, jonka mukaan sekä henkinen että aineellinen olemassaolo oli emanaationa eli vähän niinkuin vuodatuksena syntynyt ainoasta ikiolevasta jumaluudesta. Runkkuna tai valkovuotona, teosofin omasta vaatetaustasta riippuen. ellauri263.html on line 492: Nykyään teosofialla tarkoitetaan lähinnä H. P. Blavatskyn opetuksiin perustuvaa uskonnollis-mystistä ajatussuuntaa, jonka perusopetuksiin kuuluvat muun muassa karman laki, jälleensyntyminen, kehitys, veljeys, oppi ihmisyyden Mestareista eli ihmisyyden taiteilijoista sekä kaiken olevaisen takana oleva absoluuttinen jumaluus. Blavatsky määrittelee teosofian olevan viisaus-uskonto. Blavatskyn mukaan teosofia ei ole yksi uskonnoista, vaan se on uskonto itsessään, (it is not A religion, but THE religion). No siinä Blavazky ei ole ainoa. THE religioneja ne on kaikki mielestään. ellauri263.html on line 494: Nykyaikaisen teosofisen liikkeen tunnettuja edustajia olivat Blavatskyn lisäksi muun muassa eversti Henry Steel Olcott sekä Annie Besant. Myös antroposofian perustajana tunnettu Rudolf Steiner toimi teosofisen liikkeen piirissä ennen siitä irtautumistaan. Suomessa teosofinen liike tuli tunnetuksi varsinkin "kirjailija" Pekka Ervastin työn kautta. ellauri263.html on line 497: Planeettaketjun seitsemän palloa ja keppi. Manvantaraa (ruiskaus) seuraa aina pralaya (lepokausi). Elimet on kuin pattereita, ne pitää ladata aina välillä, tiesi Iisak Bashevis. ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh). ellauri263.html on line 503: Jelena Petrovna Blavatskaja (Gan)), Еле́на Петро́вна Блава́тская (Ган), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) - 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli naisseikkailija, spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Jelena oli itätyttö nykyisestä Ukraiinasta. ellauri263.html on line 505: Helena Petrovna Blavatskyn molemmat vanhemmat olivat aatelista sukua. Helenan isä oli kapteeni Peter (Pjotr) Aleksejevitš von Hahn. Helenan äiti Jelena Andrejevna von Hahn oli lapsen syntyessä vasta 17-vuotias. ellauri263.html on line 506: Helena Andrejevna von Hahn kuoli Odessassa vuonna 1842 keuhkotautiin, ja 11-vuotias Helena sekä tämän kaksi nuorempaa sisarusta päätyivät isovanhempien kasvatettavaksi Saratoviin isän ollessa pitkiä aikoja sotakomennuksilla. Helenan äidinäiti oli Jelena Pavlovna Fadejeva (omaa sukua Dolgorukov) ja äidinisä Andrei Mihalovitš Fadejev. Saratovin maalaiskartanosta tuli Helenan koti seuraavien neljän vuoden ajaksi. Helenan isoäiti oli hankkinut kotiopettajattaria, ja Helena opiskeli kieliä. ellauri263.html on line 508: Vuonna 1846 Helenan isoisä nimitettiin Transkaukasiassa olevien valtionmaiden piirin johtajaksi, ja hän muutti vaimoineen Tbilisiin. Hahnin lapset seurasivat hieman myöhemmin perässä. Vuonna 1846 hän teki isänsä kanssa matkan Ranskaan ja Lontooseen, jossa opiskeli pianonsoittoa. Tbilisissä Fadejevien lukuisten vieraiden joukossa oli Jerevanin varakuvernööri Nikifor Vasiljevitš Blavatski, johon myös Helena tutustui. Blavatskissa Helenaa ilmeisesti viehätti se, että hän oli varakuvernööri, tunsi vieraita maita ja suhtautui vakavasti Helenan okkulttisiin viehtymyksiin. ellauri263.html on line 513: Helenan ja Nikiforin häitä vietettiin 7. heinäkuuta 1849 (joidenkin tietojen mukaan jo 1848). Ei tiedetä varmasti, mikä sai vasta 17-vuotiaan Helenan avioitumaan itseään huomattavasti vanhemman 39v Nikifor Blavatskin kanssa. Syynä ei ollut ainakaan halu panohommiin, sillä tuore rouva Blavatsky ilmeisesti kieltäytyi täyttämästä aviollisia velvollisuuksiaan kuin Sirkka Pylkkänen ja karkasi muutaman kuukauden päästä ratsastaen takaisin Tbilisiin. Isovanhemmat ottivat yhteyttä Helenan isään, joka lupasi tulla Odessaan keskustelemaan tilanteesta. Helena suostui tähän mutta livahti matkalla kahdelta saattajaltaan ja päätyi lopulta Konstantinopoliin. ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta. ellauri263.html on line 520: Blavatskyn itsensä mukaan hän vietti tuon ajan matkustellen ympäri maailmaa etsien Viisasten kiveä ja tavanneensa Lontoossa intialaisen ruhtinaan, josta tuli hänen mestarinsa, Moria. ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi. ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar. ellauri263.html on line 529: Vuonna 1858 Blavatsky palasi jälleen Venäjälle Pihkovaan tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan. Siellä hän kertoi matkoistaan. Blavatskyn sisaren ja hänen tätinsä muistelmien mukaan häntä seurasivat spiritistiset ilmiöt. Spiritistisiä ilmiöitä oli alkanut ilmaantua Yhdysvalloissa noin vuosikymmen aikaisemmin, ja myös Pihkovan asukkaat olivat kuulleet niistä. Uutinen Helenan ”mediumistisuudesta” levisi nopeasti. Kykyjään hän esitteli yleisölle Jahontovin kartanon illanvietoissa. Useimmat paikalla olleista epäilivät kuitenkin tulleensa huijatuiksi. ellauri263.html on line 531: Keväällä 1859 eversti von Hahn, Helena, Vera ja Elisabeth (everstin tytär hänen toisesta avioliitostaan) matkustivat Pietariin. Sieltä he matkustivat Rugodevoon, Pihkovan lääniin, jossa sijaitsi Veran edesmenneeltä aviomieheltään perimä maatila. Rugodevossa Jelens oli vajaan vuoden muka 'vakavasti sairaana", varmaan synnyttämässä vahinkolaukausta, pikku Juria. Keväällä 1860 Helena, Vera ja hänen kaksi poikaansa matkustivat Tbilisiin tapaamaan isovanhempiaan. Kaksi vuotta myöhemmin Blavatsky matkusteli Gruusiassa, Mustanmeren rannikolla ja Transkaukasian vuorilla. ellauri263.html on line 533: Helenan välit Nikiforiin olivat ilmeisesti lämmenneet, koska hän anoi vuonna 1862 passia Juri-nimiselle pojalle, joka merkittiin herra ja rouva Blavatskin ottolapseksi. Joidenkin huhujen mukaan poika olisi ollut Helenan avioton lapsi, ja samaa epäili myös hänen isänsä, kunnes Helena esitti väärennetyn lääkärintodistuksen todistaakseen viattomuutensa. ellauri263.html on line 535: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti. ellauri263.html on line 537: Blavatsky kertoi oleskelleensa vuonna 1870 Tiibetissä kashmirilaisen adeptin luona. Blavatskyn perhe ei tuolloin ollut kuullut hänestä mitään viiteen vuoteen, ja hänen pelättiin kuolleen. ellauri263.html on line 539: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa. ellauri263.html on line 541: Tapauksesta on myös toinen versio, jonka mukaan Metrovich olisi ollut laivalla Blavatskyn kanssa ja saanut surmansa räjähdyksessä. Kolmannen version mukaan Metrovich todellakin kuoli Kairossa, mutta kuolinsyy oli myrkytys, jota on epäilty myös salamurhaksi. Isä Metro tiesi liikaa ja hänet vaiennettiin. ellauri263.html on line 543: Kairosta Blavatsky matkusti Palestiinan, Syyrian ja Libanonin kautta Konstantinopoliin, josta laivalla Odessaan, jonne hän saapui vuoden 1872 kesällä. Tämä oli hänen viimeinen käyntinsä Venäjällä (oik. Ukrainassa). Hän viipyi kotimaassaan vajaan vuoden ja matkusti sitten Pariisiin, kuten hän sanoi mestarinsa häntä kehottaneen. Pariisissa hän vietti aikansa maalaten piruja ja kirjoittaen. Pariisista hän matkusti New Yorkiin, jonne hän saapui heinäkuussa 1873. ellauri263.html on line 545: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott. ellauri263.html on line 547: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen. ellauri263.html on line 549: Maatilaan liittyvä julkisuus toi hänen elämäänsä Michael Betanellyn, jonka kanssa Blavatsky avioitui 3. huhtikuuta 1875. Hän oli kuullut entisen miehensä kuolleen, vaikka näin ei ollut. Avioliitto Betanellyn kanssa kesti vain neljä kuukautta, ja ilmeisesti se oli solmittu Blavatskyn puolelta pelkästään taloudellisin syin. Hänen mukaansa eron syynä oli se, että puheistaan huolimatta Betanelly ei ollut halunnut pitää suhdetta enää platonisena. Samaan aikaan myös oikeuskäsittely päättyi, ja Blavatsky sai korvauksena 1146 dollaria. Blavatskyn ja Olcottin henkiset harrastukset olivat hiljalleen keränneet heidän ympärilleen muitakin kiinnostuneita, ja tämä johti viimein Teosofisen Seuran perustamiseen 17. marraskuuta 1875. Seura alkoi kuitenkin saada vihollisia spiritistien taholta, koska Blavatsky väitti, että spiritismin ilmiöt eivät olleet peräisin kuolleiden hengiltä vaan elementaaleilta, astraalisilta olioilta ja 'kuorilta'. Seuraavina kuukausina Olcott luennoi ja Blavatsky piti keskusteluiltoja New Yorkin salongissaan ja molemmat myös kirjoittivat ahkerasti. ellauri263.html on line 551: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa. ellauri263.html on line 553: Blavatsky ja Olcott saapuivat Bombayhin 16. helmikuuta 1879. Intiassa Blavatskysta tuli suuri uutinen koko englanninkieliselle lehdistölle. Useimmat lehdet eivät kuitenkaan toivottaneet häntä tervetulleeksi, ja etenkin lähetyssaarnaajat vastustivat häntä, osa piti häntä jopa antikristuksena. Sanomalehti Indian Spectator suhtautui kuitenkin häneen suopeasti, ja Blavatsky kirjoittikin siihen useita vastineita syyttäjilleen. Toinen teosofeille suopea lehti oli vaikutusvaltainen The Pioneer, jossa oli toimittajana A. P. Sinnett. ellauri263.html on line 555: Huhtikuussa 1879 Olcott ja Blavatsky tekivät matkan pohjoiseen. Britannian hallituksella oli kuitenkin epäluuloja Blavatskya kohtaan, minkä vuoksi heitä seurasi koko matkan poliisietsivä. Lokakuussa 1879 ilmestyi ensimmäinen The Theosophistin numero. Pian tämän jälkeen Blavatsky sai kirjeen Kairossa tapaamaltaan Emma Coulombilta, joka pyysi apua jouduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin. Blavatsky lupasi auttaa, ja Coulombit saapuivat Bombayhin maaliskuussa 1880. Samana vuonna teosofien majapaikka päätettiin siirtää Breach Candyssa vuorenhuipulla sijaitsevaan bungalowiin. ellauri263.html on line 557: Olcott ja Blavatsky tekivät jälleen matkoja, pitivät luentoja ja perustivat looseja. Rasittavan matkaohjelman johdosta Blavatsky kuitenkin sairastui munuaistulehdukseen. Tämän johdosta hän matkusti kahdeksi päiväksi Sikkimiin lepäämään gurunsa luokse. Joulukuun 17. samana vuonna Teosofinen Seura muutti jälleen, tällä kertaa Madrasiin Adyar-joen varrella sijaitsevaan pylvästaloon. Tämän jälkeen Blavatsky oleskeli kolme kuukautta brittiläisen Rhodes E. Morganin ja hänen vaimonsa luona Nilgirivuorilla, ja kirjoitti siellä kirjoitussarjan ”Sinisten vuorten kansa”. Heikentyvä terveys pakotti hänet lopulta vaihtamaan pysyvästi leudompaan ilmanalaan, ja 20. helmikuuta 1884 Olcott, Blavatsky ja osa seuran henkilökuntaa lähtivät kohti Nizzaa. ellauri263.html on line 559: Kuitenkin jo kahdentoista päivän kuluttua saapumisesta he siirtyivät Pariisiin, jossa W. Q. Judge oli heitä odottamassa. Sieltä käsin Blavatsky teki viikon matkan Sinnettien luo Englantiin sekä kreivitär Gaston d'Adhémarin luo Enghienin linnaan, jossa hän aloitteli seuraavaa suurta teostaan, Salaista oppia. Kesäkuussa he saivat Lontoosta uutisia, jonka mukaan teosofia oli siellä saavuttamassa suurta suosiota seurapiireissä. Uusiin tukijoihin kuuluivat muun muassa Robert Browning, Matthew Arnold, Sir William Crookes ja Sir William Fletcher Barrett. Elokuussa Blavatsky ja joukko muita teosofeja lähtivät Saksaan Mary Gebhardin vieraaksi, jossa he viipyivät kolme kuukautta. ellauri263.html on line 561: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin. ellauri263.html on line 563: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa. ellauri263.html on line 565: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana. ellauri263.html on line 567: Keväällä 1886 Blavatsky päätti muuttaa Oostendeen, jossa hän teki 14:n tunnin työpäiviä kirjan parissa. Syyskuussa 1886 hän lähetti Salaisen opin ensimmäisen osan käsikirjoituksen Adyariin Intiaan, T. Subba Row'n ja H. S. Olcottin tarkastettavaksi. Vuoden 1887 maaliskuussa Blavatsky kärsi jälleen munuaistulehduksesta, joka aiheutti tuntikausien tajuttomuuden kerrallaan. Hänen uskottiin jo kuolevan, mutta hän kuitenkin parantui ja jatkoi jälleen Salaisen opin kirjoittamista. Syyskuussa 1887 Blavatsky muutti Lontooseen Upper Norwoodiin, jossa Bertram Keightley ja tohtori Archibald Keightley ryhtyivät oikolukemaan, korjaamaan ja järjestelemään tekstiä. ellauri263.html on line 569: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old. ellauri263.html on line 571: Lokakuussa 1888 ilmestyivät Salaisen opin ensimmäiset kappaleet painosta. Kirja lähetettiin arvosteltavaksi lontoolaiselle toimittajalle W. T. Steadille, joka päätyi lähettämään sen aktivisti Annie Besantille. Kirja teki Besantiin suuren vaikutuksen, ja kiittävä arvostelu julkaistiin Steadin Review of Review'ssä. Tämän jälkeen Besant kävi tapaamassa Blavatskya ja liittyi Teosofiseen seuraan. ellauri263.html on line 573: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut. ellauri263.html on line 575: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta. ellauri263.html on line 577: Blavatskyn ruumis tuhkattiin Wokingissa Etelä-Englannissa 11. toukokuuta 1891, ja hänen tuhkansa jaettiin teosofien kolmen pääkeskuksen, New Yorkin, Madrasin ja Lontoon kesken. ellauri263.html on line 579: Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet. ellauri263.html on line 581: Teosofian mukaan kaikkien uskontojen taustalla on esoteerinen oppi, joka oli muinoin levinnyt ympäri maailman. Nykyisin se on löydettävissä täydellisenä vain muutamissa maanalaisissa kirjastoissa (esim. Kaisa-kirjasto), jotka ovat liberaalishenkisen veljeskunnan hallinnassa. Tästä opista osa on esitetty muinaisessa Dzyanin kirjassa, jonka runoista Blavatsky selitti osan teoksissaan Onneton hosis ja Iloinen sappi. ellauri263.html on line 583: Tämän opin mukaan ilmenneen maailmankaikkeuden alkulähde on absoluutista eli Parabrahmanista pidätysvaikeuxien vuoxi ulosvirrannut jumaluusvoima, Logos. Se ilmenee kolminaisuutena siten että ensimmäinen, Isä-Äiti, on kaiken alkujuuri, toinen eli Poika aloittaa elämän ja muodon kaksinaisuuden, ja kolmas on maailmanjärki, jonka osia ovat ihmismonadit. Jokaisella galaksilla ja aurinkokunnalla on omat pienemmät Logoksensa. Kaikkeudenjärki ilmenee ulkokohtaisesti Fohatina, pöhöttimenä, joka liittää kokoon muodot ja laittaa liikkeelle kosmisen kehityksenlain. ellauri263.html on line 585: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz. ellauri263.html on line 587: Ihmiskunnan kehitys jakautuu seitsemään juurirotuun, jotka puolestaan jakautuvat useisiin antti alarotuihin. Nykyinen ihmiskunta edustaa viidettä, arjalaista, juurirotua ja on jo siirtynyt kehityksen ylöspäin vievälle, henkistävälle kaarelle. Juurirotujen vaihtuminen tapahtuu luonnonmullistusten kautta, jotka käsittävät mantereiden vajoamisia ja kohoamisia, ja voivat kestää satojatuhansia vuosia. Jokainen juurirotu käy läpi neljä ajanjaksoa eli yugaa, jotka ovat sata yugaa, tretti yugaa, dvatsat yugaa ja kaali yuga. Nykyinen ihmiskunta elää parhaillaan kaali yugaa, joka alkoi vuonna 3102 eaa. ellauri263.html on line 589: Ihminen on mikrokosmos, ja eri planeettakausien kehityksellä on ihmisessä omat vastaavuutensa esimerkiksi aisteina sekä tajunnan eri tasoina ja ominaisuuksina. Ihmisessä voidaan siten erottaa seitsemän prinsiippiä, jotka ovat ātma eli Sopen villakoira, buddhi eli henkinen sielu, manaus eli inhimillinen sielu, kamala rumpa eli himo- tai tunnekeho, lingam shakiraan eli fyysisen kehon kaksoispuoli ts. astraalikeho, prawna eli elonhenkäys elävässä olennossa ja stool shakirasta eli fyysinen keho. Neljännen juurirodun aikana ihmiskunnassa oli vielä toimivana "kolmas silmä" eli henkinen näkökyky, jonka fyysinen elin on nyt surkastunut ja tunnetaan häpy- tai peräaukkona. ellauri263.html on line 593: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen. IZE todellisuutena ihmisessä; Laki prosesseina, joiden avulla ihminen ellauri263.html on line 594: kehittyy sekä muodoltaan että sielultaan; Kehitysoppi, tai siis älykäs suunnittelu merkityksen ja tarkoituksen kannalta. United Lodge of Theosophists Los Angeles. Teosofian valtameri : kuukauden 2. lauantai klo 16–17.30 Tyynenmeren aikaa Zoomissa. ellauri263.html on line 595: Lisätietoja kokouksesta saa Gerry Kiffeltä – (805) 427-1015. Mitä järkeä on juutalaisen häiskän alkaa suhdetta valtameren kanssa kun ize on pikku limaläiskä. ellauri263.html on line 596: Enkelkaupungin kaduilta kerää musta rankkuri exyneitä atmankoiria jättimäiseen KZ laageriin josta niitä kaasutetaan päivittäin tilanpuutteen takia. Virkaheitto palomies itkee karannutta Giselaa. Musta rasta pitää hurjaa vahtikoiraa ahtaassa häkissä koska koirasapinana sen on suojeltava naaraita muilta koirasapinoilta. Apinat ja koirat vaikuttavat yhtä puutteenalaisilta, exyneiltä ja kauhistuneilta. ellauri263.html on line 597: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma. ellauri263.html on line 599: Näiden opetusten lisäksi teosofisessa liikkeessä on aikojen kuluessa esiintynyt myös koko joukko toisistaan eroavia muita opetuksia. Vähitellen näiden käsityserojen myötä teosofinen liike on jakautunut useaan haaraan. Los Angelesin teosofistit vaikuttavat aika köyhiltä. Kokouxet järjestetään Zoomilla. Theosophy Hall on nyt avoinna rajoitetusti. Spare a dime for an ex leper. ellauri263.html on line 601: Yleensä pidetään selvänä, että sen suosio liittyi 1800-luvun lopun materialismin ja konservatiivisen kristinuskon väliseen kilpailuun ja niiden välillä vallinneeseen pohjattomaan kuiluun. Asioita syvemmin pohtiville ei riittänyt kristillisyys, joka tuntui olevan ristiriidassa tieteen kanssa. Jos kerran hihhuloidaan tehdään se sitten kunnolla. Toisaalta mekanistis-materialistinen maailmankatsomus herätti ihmisissä turvattomuuden tunteen. ellauri263.html on line 605: Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä. ellauri263.html on line 611: Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen. ellauri263.html on line 615: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens käärmeelle nimexi Crowley (< Crawly). ellauri263.html on line 617: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read. ellauri263.html on line 619: Pirun nimi oli varmasti otettu tältä häiskältä, joka on jo tavattu mm. albumissa 219 thelema-nimisen huuhaauskonnon kexijänä. Se esiintyy Rehupiiklesin Sgt. Peppers-levyn kannassa. Sekin oli jonkin sortin satanisti, plus sexuaalisesti ylimääräytynyt. ellauri263.html on line 621: Aleister Crowley (/ˈælɪstər ˈkroʊli/; born Edward Alexander Crowley; 12 October 1875 – 1 December 1947) who was an English occultist, philosopher, ceremonial magician, poet, painter, novelist, and mountaineer. He founded the religion of Thelema, identifying himself as the prophet entrusted with guiding humanity into the Æon of Horus in the early 20th century. A prolific writer, he published widely over the course of his miserable life. ellauri263.html on line 625: H. P. Blavatskyn kootut teoxet. Blavatskyn elämästä ja merkityksestä on kiistelty. Joidenkin mukaan hän oli huijari, toisaalta vastakkainen näkemys Blavatskysta pyhimyksenä syntyi hänen viimeisinä vuosinaan hänen seuraajiensa parissa (paizi Col. Olcottin). ellauri263.html on line 627: Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll. ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became ellauri263.html on line 636: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen. ellauri263.html on line 638: Jätettyään miehensä Annie hylkäsi kristinuskon täysin, ja liittyi vuonna 1874 uskonnottomien järjestöön National Secular Societyyn. Pian Annie kehitti läheiset välit Charles Bradlaughiin, radikaalin National Reformer -lehden toimittajaan ja Ison-Britannian uskonnottomien järjestön johtajaan. Bradlaugh tarjosi Annielle työtä lehden toimituksesta, ja seuraavien vuosien aikana hän kirjoitti useita artikkeleita mm. avioliitosta, koulutuksesta ja naisten oikeuksista. ellauri263.html on line 640: Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen. ellauri263.html on line 642: Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie. ellauri263.html on line 644: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling. ellauri263.html on line 646: Liityttyään sosiaalidemokraattiseen liittoon Besant aloitti oman sanomalehtikampanjansa, jossa hän keskittyi muun muassa tehdastyöläisten oloihin. Besant oli huolestunut nuorten naistyöläisten terveydestä Bryant & Mayn tulitikkutehtaalla. Ennen sähkövalon yleistymistä tulitikkuja valmistettiin valtavia määriä, ja tehtaat olivat vaikutusvaltaisia suuryrityksiä. 23. kesäkuuta 1888 Besant julkaisi Lontoossa artikkelin White Slavery, jossa hän kiinnitti huomiota tehtaalla leijuvien fosforihuurujen vaaroihin sekä Bryant & Mayn alhaisiin palkkoihin. Kolme naista jotka olivat hankkineet tietoa Besantin artikkelista, erotettiin. Besant vastasi perustamalla työntekijöille etujärjestön, Matchgirls Unionin. Kolmen viikon lakon jälkeen yritys oli viimein pakotettu tekemään työntekijöille merkittäviä myönnytyksiä, ja lisäksi palkkaamaan kolme erotettua naista uudelleen. ellauri263.html on line 648: Besant liittyi myös Vet Fabian Society -sosialistiryhmään ja 1889 myötävaikutti Fabian Essays -kirjan syntyyn. Kirja sisälsi paitsi Besantin, myös Sydney Webbin, George Bernard Shawin, Sydney Olivierin, William Clarken, Graham Wallasin ja Hubert Blandin artikkeleita. Kahden seuraavan vuoden aikana Shawin kokoama kirja myi 27 000 kappaletta. ellauri263.html on line 650: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille. ellauri263.html on line 652: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön. ellauri263.html on line 656: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu. ellauri263.html on line 659: is not a fit member of our Society’. ellauri263.html on line 662: H. P. Blavatsky and Col. Olcott together in London, 1887. ellauri263.html on line 664: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India. ellauri263.html on line 666: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.” ellauri263.html on line 668: Homma oli niin että teosofisetämiehet huolestuivat ihan aiheesta HP Blavatskyn menestyxestä. Meneekö tässä nyt poikalapsi pesuveden mukana? William Judge koitti toppuutella Olcottia: ellauri263.html on line 670: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her. ellauri263.html on line 675: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.] ellauri263.html on line 680: Kompursio ja metamurut ellauri263.html on line 682: Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua. ellauri263.html on line 684: Hizi noi hellyysorgiat missä läskit jenkit syöttää toisilleen herkkupaloja ja hypistelee toistensa haisevia paikkoja muistuttivat erehdyttävästi Hieronymus Boschin tauluja. Mistähän se tiesi? Ettei vaan vanha Geronimo ollut izekin tollanen polyamoorinen. Mixi muuten noi polyamoristit oli koko ajan ihan punaisia naamalta? Hävettiköhän niitä vähän kuitenkin? ellauri263.html on line 686: What Is Compersion? The Polyamory Practice For Rethinking Jealousy ellauri263.html on line 702: A few years ago, my partner at the time and I decided to see other people. It started as a breakup but eventually it turned into something else—an open relationship filled with a lot of love and ongoing commitment to each other as we began exploring dating and sleeping with other people. It was a very new experience for both of us, but it also just made sense for us with where we both were in our lives and in our relationship. ellauri263.html on line 707: The concept is called compersion. What is compersion? sleep support? Nope. Though many great relationships start with great sleep together. ellauri263.html on line 715: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great. ellauri263.html on line 717: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion. ellauri263.html on line 719: "It's joy that has nothing to do with your joy," Effy Blue, a relationship coach specializing in consensual non-monogamy, tells mindbodygreen. "It's sympathetic joy or unselfish joy, where you are joyful for the other person for things that have nothing to do with you. You're just happy for them because they're in a good place, because they are experiencing joy, and you can sort of look at it from the outside and feel the same experience." ellauri263.html on line 721: According to reporting from GO Magazine, the term itself emerged in the late 1980s within a San Francisco poly commune called Kerista. But Blue says the concept itself has a much older, deeper history: The Sanskrit word for it is mudita, which translates to "sympathetic joy," and it's actually part of one of the four core pillars of Buddhism. ellauri263.html on line 723: "If you sort of dive into the Buddhist teachings and down the mudita path, they will actually tell you it's the hardest virtue to master," she says. "There are a ton of mudita meditations, which is something else I recommend to people." ellauri263.html on line 725: That's an important part of this actually: Compersion doesn't often come naturally to people, in large part because of the way we've been evolutionarily trained to protect our mating relationships and how today we've now organized our entire society around monogamy. That means that for many, compersion is a feeling or skill set that takes conscious practice. ellauri263.html on line 731: "It's very similar to a fire alarm in your house, right? It goes off, it's loud, it's obnoxious, it's alerting to something, it has a function. And you know in a similar way, it's very disorienting," she explains. "In the same way, when you're triggered into feeling jealousy, it's very disorienting, and it can be very overwhelming. But ultimately, it's alerting you to something. Once you quiet the alarm, once you turn off the fire alarm, what you would normally do is sort of go around your house and figure out what's going on. … Is something actually on fire, or is it a false alarm? Same with jealousy—it's alerting you to some sort of discomfort." ellauri263.html on line 733: Sometimes the emotional alarm is going off because something's actually wrong—your partner isn't giving you the attention or affection you need, for example, or perhaps they're betraying a promise or agreement you have about your relationship, which of course makes you feel unstable or upset. Other times the alarm goes off over misperceptions or just our own insecurities. We're worried a lively conversation between our partner and an attractive stranger means that they're no longer as interested in us, that there's a chance they might be more interested in someone else, that there's a threat to the relationship. Even if none of that is true, our anxieties can get the best of us, and so jealousy is how it manifests as an emotion. ellauri263.html on line 735: "Some people have more of a disposition for jealousy," Blue adds. "It's a character trait. Just like some people are happy people, some people are more solemn people, you get people who are more jealous." ellauri263.html on line 747: "Ultimately there is no such thing as not experiencing jealousy," Blue says. "Jealousy is part of the human emotional spectrum. It's like saying 'I never feel sad,' 'I never feel angry,' 'I never feel happy.' To say 'I never feel jealous'—I don't think it's realistic. I haven't ever really truly met anyone who's said they haven't felt jealousy. I think some people say they don't feel jealousy because they're in a specific relationship that doesn't hold grounds for it. It doesn't trigger them into jealousy." ellauri263.html on line 749: The main difference between poly and monogamous folks deal with jealousy. Mainstream, monogamous society tends to treat jealousy as a sort of disease, something to be deeply feared and that might signal something irreparably wrong with a relationship. Jealousy is treated as a powerful, ugly emotion that we believe can consume and crush us. ellauri263.html on line 759: "The baseline for everybody is different, but we know that we also have neuroplasticity. We know that humans can learn and grow and expand and evolve, and we have done so for millennia. So just like empathy, compersion, or mudita, is something that you can cultivate and practice and grow," Blue says. "For some people it will come easily. For other people, it might be more of a process, and you have to sort of really dig deep to try to find it if it's not something that comes up naturally for you." ellauri263.html on line 772: Intellectually reason through it together. ellauri263.html on line 773: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head. ellauri263.html on line 778: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes. ellauri263.html on line 783: For a person to feel compersive, they usually need to feel safe and secure in their relationship. (Not a blanket rule, but for the uninitiated, it´s usually a good prerequisite!) ellauri263.html on line 787: "Listening I think is really important, listening without judgment and without being defensive," Blue says. "Separate your stuff from your partner´s theories. Your partner´s feeling jealous, and they´ve done some work, and they´re sorting of saying ´I feel jealousy because I worry that you´re gonna leave me.´ … When you hear that, some of us feel accused as if we are doing something wrong. We´re not somehow enough, and we´ve made some sort of a mistake, and immediately we become defensive. I think if we can get into that sort of separate state and realize our partner, when they´re working through something like jealousy, is battling with their own stuff, battling with their own insecurities, or own unmet needs, [then we can be more able to] lend an ear to that to really understand what´s going on with them." ellauri263.html on line 802: "Whether you´re in a monogamous relationship or a non-monogamous relationship, practicing processing jealousy and cultivating mudita, or compersion, is just going to serve you. It´s going to make your life easier. It´s going to bring you closer to joy and lightness," Blue says. "Wherever you are, it´s a practice. It´s a worthwhile practice." ellauri263.html on line 841: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be. ellauri263.html on line 843: You can stay and loop about her latest programs, gatherings, and other projects through her newsletter: kellygonsalves.com/newsletter. ellauri263.html on line 845: Iisakki Basheban pojan naisystävät olivat kompursion past masterseja. Pieni tynnörimäinen alistunut Lea joka tiskaa ja silittää Iiskon paidat, perseilevä Esteri ja tunteileva Hannele. Ei tarvinnut Iisakin selvää päivää nähdä. Puikko pääsi tuskin kuivahtamaan melontojen välillä. Lämmin kiitollisuus Lealle ailahti Greinin sisällä. Siinä vasta nainen! En eroa hänestä koskaan! Ja nyt Esteriltä persettä. Grein puolustelee että tällästähän oli patriarkoilla. Portlandin polyamoristit koitti samaa kotona mutta siellä oli pääasiassa matriarkkoja. ellauri263.html on line 846: Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä. ellauri263.html on line 856: a formal act or series of acts prescribed by ritual, protocol, convention, or etiquette. ellauri263.html on line 861: Ritualisoitunut käyttäytyminen on stereotyyppistä, siis kaavamaista ja toistuvaa. Toiminnan ja sen päämäärän välinen suhde on epäselvä, eli rituaaliin osallistujilla ei suinkaan ole selvää käsitystä siitä, miksi jos mixikään rituaalin suorittaminen aiheuttaa toivottavan vaikutuksen. Yhteisöt voivat silti pitää rituaalejaan välttämättöminä. Rituaaleista poikkeamista voidaan pitää vaarallisena, usein jostain tuntemattomasta syystä. Yhteisöllistä rituaalia noudattavan yksilön usko voi vahvistua. Hän voi samalla osoittaa olevansa aidosti sitoutunut yhteiseen perinteeseen ja on luotettava yhteistyökumppani. Esim käteen sylkäsy ja kättely kaupan takeena. Yäk. ellauri263.html on line 863: Rituaalit ovat puhtaasti ekspressiivisiä joskin impressiivisiä suorituksia, jotka joko muka selittävät symbolisesti maailmaa tai ilmaisevat symbolisesti keskeisiä arvoja rituaalin suorittavan yhteisön sosiaalisesta elämästä, samalla välittäen niitä osallistujilleen. Tähän kuuluu myös se, että rituaalit palvelevat mekanismina, jolla ihmisten tietämättä säädellään ja kontrolloidaan yhteisön sosiaalista järjestystä ja luontosuhdetta. ellauri263.html on line 867: Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan mytologiassa, joka kertoo myyttisestä alkuajasta, jolloin todellisuuden malli luotiin. Rituaali on siis näyteltyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen. ellauri263.html on line 871: Pyhä on mielentila, ystävä ja salaisuus, jonka haluaa säilyttää ja kertoa yhtä aikaa. Nosta itsesi 500 metriä arjen yläpuolelle ja laske itsesi vapaaksi. Pyhä on monipuolisia rinteitä sekä vapaalaskuseikkailuja rinteiden läheisyydessä ja Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Keskuksen sivuille Tilaa hissiliput. ellauri263.html on line 873: JWH raamattu vastaa paremmin: Raamatussa sana "pyhä" viittaa siihen, että joku tai jokin on asetettu erilleen, jotta se ei saastuisi. Hepreankielinen sana, joka on käännetty "pyhäksi", tarkoittaa 'erillään olevaa'. Tämän vuoksi se, mikä on pyhää, on erotettu arkikäytöstä. Pyhyys välittää myös ajatuksen puhtaudesta. Jumala on pyhä sanan täysimmässä merkityksessä. Pyhä on siis vähän sama kuin aseptinen tai hygieeninen, tai tabu. Intiimialue. Jos koskee pyhään luvatta voi tulla sanktio. ellauri263.html on line 875: Latin sacrosanct has cognates in Hittite šaklai "custom, rites," zankila "to fine, punish." (Sanktio!) There is no certain etymology for hagios. Sitä ei löydy Homeroxelta, mutta on Herodotoxella. The word appears predominantly among the Hellenistic writers. Suomen pyhä voisi olla sama sana kuin piha eli aitaus. Germaanien sanat tarkoittaa ehyttä tai tervettä, esim. holy mackerel 1876, holy smoke 1883, holy cow 1914, Sieg heil 1920. ellauri263.html on line 877: Rituaalien tarkoituksena voi olla usein myös erilaisten siirtymävaiheiden merkitseminen. Tällaista voi olla esimerkiksi siirtymiset vuodenajasta tai ikäkaudesta toiseen. Mihkä tarvitaan rituaaleja? Lasten nukuttamisessa ainakin. Mutta muutenkin, riitit pitää porukat pois pahanteosta. Ne tuovat säännöllisyyttä elämään. ellauri263.html on line 879: Yliluonnollisia olentoja kuten jumalia ja henkiä lähestytään, torjutaan, lepytetään, palvotaan ja pyydetään avuksi yleensä rituaalisessa kontekstissa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi uhraaminen, rukoilu tai senkaltainen ilmaisu, tai jumalanpalvelus. Uskonnollisen järjestelmän julkinen näyttäytyminen tapahtuu erilaisten rituaalien kautta. ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa. ellauri263.html on line 883: Tarvizeeko mainita että musta kaikki rituaalit on TÄYSIN PERSEESTÄ! Mitä vittua ne pyhittävät? ellauri263.html on line 888: href="ellauri264.html">eteenpäin ellauri264.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri264.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri264.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri264.html on line 34: eteenpäin ellauri264.html on line 45: Jeesus sanoi: »Ruoki minun lampaitani. Harjaa minun hampaitani. Vyöttäydy ja ole raitis. Joh 21:18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.» Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Paizi ei, Pietari ei kupsahtanut vanhuuttaan, vaan hänet staaplattiin ristiin nurinpäin. Callelle pantiin jalkaan vihreät jamihousut jossa oli napit selän puolella ja iso rapiseva vaippa. Sitä vaihdettiin kerran päivässä tuli sitä taikka tätä. Lealle laitettiin hyvin tiukat vaipat ja varotettiin aukaisemasta Pandooran lipasta. Sitten Woku sanoi Iivarille: "Soiraa minua." Iivari karkasi. Se ei tahtonut mennä minne toinen vei. Iivarista oli pakko luopua pitovaikeuxien vuoxi. Valitettavasti. ellauri264.html on line 47: Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit. ellauri264.html on line 51: Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä. ellauri264.html on line 53: The flotilla was publicly opposed by the United States, France, the United Kingdom, Turkey, Canada, the Middle East Quartet (consisting of the EU, Russia, the United Nations, and the United States), and United Nations Secretary General Ban Ki-moon. It was publicly supported by Hamas. ellauri264.html on line 56: Torakat on exoskeletaalisia. Aika exoskeletaalinen semiitti oli Ken Safir joka pudotti syliinsä mustikkapiirakan Merimiehenkadun keittiössä ja syytti siitä Seijaa. Sellaisia ne semiitit ovat, kostonhaluisia. Ken pääsi professorixi New Jerseyiin. Varmaan sillä oli sitten varaa uusiin jerseyhousuihin. Mirkku-täti piti tsöössistä. ellauri264.html on line 58: Kenin setä oli joku kuulu kolumnisti. Se nai balttilaisen varmaan juutalaisen vaimon ja sai 2 tyttöä. Olikohan se Hagitin aatetoveri vaiko vallan siionisti? Kenin amerikankuulu kolumnistisetä oli ellauri264.html on line 59: William Lewis Safire (/ˈsæfaɪər/; né Safir; December 17, 1929 – September 27, 2009), who was an American author, columnist, journalist, and presidential speechwriter. He was a long-time syndicated political columnist for The New York Times and wrote the "On Language" column in The New York Times Magazine about popular etymology, new or unusual usages, and other language-related topics. ellauri264.html on line 61: William oli "libertariaani konservatiivi" ja kannatti kiivaasti Irakin kostoryöstöretkeä. Ken saattoi olla sedän linjoilla. Piippaava Janet ei pitänyt Kenistä, eikä Seijakaan vaikka Ken oli "omalla tavallaan komea". Ken hähätti mefistomaisesti kuin Venezian kauppias. ellauri264.html on line 66: Tekoäly on fixumpi kuin luulisi – Yhtä älykäs kuin pulu. Iowan yliopiston tutkimus viittaa, että tekoälyn oppimisprosessi vastaa kyyhkyjen tapaa oppia. Incelit eivät oikeasti kaipaa ainoastaan omaa pulua ja siltä pillua, sanoo insändare, joka on izekin ex-incel. Ne kaipaavat jotain tekemistä, työtä, hyväxymistä ja miehen paikkaa yhteiskunnassa, muuta kuin kotona istumista, pelaamista, käteenvetoa ja puhelimella oloa. ellauri264.html on line 68: Valitettavasti juuri mainitut on ainoita enää pulun aivoilla suoritettavia tehtäviä, kun lapiotyöt ja muut miehille soveltuvat työt on siirretty koneille. Tässä se on se ongelma: tyhmiä miehiä ei enää tarvita. Eikä tyhmiä naisiakaan, ellei ne jaxa tehdä 3:a työtä vuorokaudessa tai ole oikein nättejä. Millenniaalit lapset putoavat kuoppaan edellisten sukupolvien syötyä niiltä lauantainamit, sanoo iloisena Alf Rehn, joka kujertaa Odensen yliopiston professorixi ajautuneena vihreällä oxalla. ellauri264.html on line 70: Z-sukupolven tiktok-influensserit nuoret naiset jenkeissä ovat kexineet, että ne viihtyvätkin parhaiten kotirouvina. Ne ovat halukkaita palvelemaan miestään ja perhettään kuin Hertz Dovid Greinin ex-koulukas ja nykyinen panopuu Hannele. Paizi tämä ei enää onnistu useimmille naisille, koska niiden miesystävät on ex-inseleitä jotka ei ansaize pulunkakan vertaa jollain paskaduuneilla tai istumalla kotona. ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä. ellauri264.html on line 79: Romain Rolland joka oli Sigmund Freudin henkkoht. hyvä ystävä, kynäili Dreyfus-jutun aikana näytelmän nimeltä Sudet. Siinä ei ollut yhtään naisrooleja. Hannele luki sen siinä vaiheessa kun se ei sietänyt miehiä. Sen saattoi nähdäkin jiddishixi New Yorkissa 20-luvulla. ellauri264.html on line 83: Comme il l’écrit à son grand ami et écrivain Jean-Richard Bloch en 1939 : « Il faudrait pouvoir toujours tenir compte, en lisant chacun de mes drames révolutionnaires, du cycle épique dont il est un fragment. Tels des jugements exprimés dans un drame sont des jugements d’étape, que corrige et complète la suite du voyage. » En effet, les Loups témoignent de son antisemitisme, tandis que sa dernière pièce, Robespierre, datée de 1938, reflète son compagnonnage de route avec le grand ours d’URSS. ellauri264.html on line 85: L’action du drame se passe à Mayence, au quartier général des armées françaises en 1793. Les officiers soupçonnent de trahison d’Oyron, un de leurs camarades, d’origine aristocratique. Une lettre saisie sur un paysan rhénanien semble prouver la trahison de d’Oyron. Rolland avait l’intention de démontrer son impartialité. Pour atteindre ce but, il voulait que l’innocence de d’Oyron ne pût être établie de manière définitive. ellauri264.html on line 87: L’explication que donne Rolland à son refus de se jeter dans la bataille pour défendre Dreyfus n’est pas convaincante. Les raisons se situent ailleurs : elles relèvent, d’une part, d’une forme d’individualisme qui refuse toute association politique de peur de compromissions inévitables, et, d’autre part, de ses sentiments antisémites. ellauri264.html on line 88: Dans sa réaction violente contre le milieu à la fois dreyfusard et juif auquel il est intimement lié malgré lui, Rolland perd toute impartialité et finit pas assimiler les défenseurs de Dreyfus aux Juifs. La cause dreyfusarde, c’est la campagne des Juifs ou celle de la Banque juive. En realite, la plupart d’entre eux se tenaient à l’écart. Les Juifs ne voulaient pas qu’on les accuse de prendre parti pour Dreyfus parce qu’il était, comme eux, Juif. ellauri264.html on line 90: Les Loups firent une apparition inattendue aux États-Unis en décembre 1924, grâce au Yiddish Art Theater de New York fondé et dirigé par Maurice Schwartz. Ce fut la première pièce de Rolland jouée aux États-Unis. Vingt ans auparavant, Rolland avait offert son drame aux théâtres de New York, qui l’avaient refusé, en lui répondant : « Impossible ! Il n’y a pas de femmes. Ce n’est pas une pièce de théâtre." ellauri264.html on line 97: Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants. ellauri264.html on line 102: Hertz Dovid Grein tunsi pappenheimiläisensä nykkiläiset kuten Schillerin Wallenstein. (kz alla). Suomenruåzalaiset vainoavat susia. Keskieurooppalaisissa skoudesarjoissa ne ovat myönteisiä fantasiaeläimiä, jotka avustavat poliiseja detektiohommissa. ellauri264.html on line 107: Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway. Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det. ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar. ellauri264.html on line 111: Hur länge kunde allt detta bestå? Var der inte så att istäckena vid polerna skulle smälta och höja vattenytan med nästan hundra meter? Skulle då inte hela den amerikanska kustlinjen sköljas bort? Allt vilade på sand, lösa jordskikt, instabilt underlag. Någonstans djupt inne i Asien och Afrika var nya barbarer redan på marsch. Rovgiriga stammar på jakt efter deras utlovade land beredde sig på att uppsluka och ödelägga allt som kom i deras väg. Hyvin ennakoitu Bashevis! ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön. Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. . ellauri264.html on line 118: Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience. ellauri264.html on line 120: In 2011, Gionet worked for Capitol Records for a short time, before pursuing his own career in rap music with a "wild, redneck, kick-ass" persona. He kept his nickname Baked Alaska as a stage name. His rap songs used a satirical tone and traded on his Alaskan roots, with titles like "I Live on Glaciers" or "I Climb Mountains". In 2013, the Anchorage Daily News published a profile of Baked Alaska, describing him as a "comedy/music video artist". Gionet also posted many humorous videos on Vine where he became known as a prankster, achieving some online popularity. A video of him pouring a gallon of milk on his face attracted several millions of views. He called himself at the time a "cross between Weird Al, Lonely Island, Borat and Jackass". ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed. ellauri264.html on line 123: Later that month, Gionet released the song "MAGA Anthem", which featured pro-Trump lyrics and amassed more than 100,000 views on YouTube. Mike Cernovich then hired Gionet to work on a project dedicated to gathering Trump supporters. Following the 2016 presidential election, Gionet continued his pro-Trump activism, delivering speeches and participating in multiple rallies. ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta. ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog. ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals. ellauri264.html on line 132: Kek", from "kekeke"/"ㅋㅋㅋ", a Korean onomatopoeia of laughter used similarly to "LOL", is the Korean equivalent of the English "haha". Bet it comes from Aristophanes' Frogs' refrain kerekekex koax koax. Or else they both come from Esoteric Kekism, also called "the Cult of Kek", is a parody religion worshipping Pepe the Frog, which sprang from the similarity of the slang term for laughter, "kek", and the name of the ancient Egyptian frog god of darkness, Kek. Kekistan is a fictional country created by 4chan members that has become a political meme and online movement. The flag of Kekistan was carried by supporters of Donald Trump during the 2021 storming of the United States Capitol. ellauri264.html on line 136: Groypers, sometimes called the Groyper Army, are a group of white nationalist and far-right activists, provocateurs and internet trolls who are notable for their attempts to introduce far-right politics into mainstream conservatism in the United States, their participation in the 2021 United States Capitol attack and the protests leading up to it, and their extremist views. They are known for targeting other conservative groups and individuals whose agendas they view as too moderate and insufficiently nationalist. ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us". ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa. ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana. ellauri264.html on line 154: Asyia Iftikhar of PinkNews noted in her reflection of audience reception that the show has become the subject of "relentless criticism", and noted that it has been "accused of perpetuating stereotypes against South Asian women, criticised for poor attempts at self-aware comedy and slammed for losing the essence of what people love about the "Scooby Doo gang". Eli se koiro puuttui, ja isänmaallisuus oli ihan hukassa. ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans. ellauri264.html on line 159: Lakshmi Srinivas, a professor of Asian American studies (another Indian lady) at the University of Massachusetts, felt that Kaling was being held to unfair standards as one of the few leading Asian figures in the entertainment industry. ellauri264.html on line 161: Oikeampi tapa tehdä affirmative actionia on toi Dear White People, joka sai täydet pisteet tomaateilta, joilla on the IQ of a banana. Siinä on valkoiset ja koirot sulassa sovussa. ellauri264.html on line 166: Velma is unpleasant. Velma mostly replaces the old silly sensibility with crass name-droppy pointlessness. Every episode is a cringy, eye-rolling slog that doesn’t seem to have any idea who its audience is, yet seems to despise them all the same. ellauri264.html on line 180: Israel eli Jacob unohti 2 öljyputelia lähtökiireessä joen Eesaun puoliselle rannalle. Pikku pullon hukkasi, lekythion apolese. Se oli niin kitupiikki että kävi vielä hakemassa ne vaikka oli kärmistyneen Eesaun santarmeja karussa. Se oli Hannukan ihme, että ne ylipäänsä löytyivät yösydännä, ja vielä enemmän ettei ollut samaritaani förbinyt öljyä. Gemara tekee tästä esimerkin muille juutalaisille. Narunpätkät säästämällä isoxi keräxi voi päästä maailman rikkaimmaxi ankaxi. Tämä kannattaa muistaa kun availee jouluna hannukkalahjoja. Lahjapaperit on taiteltava talteen siististi ja narunpätkät sidottava ja käärittävä kerille. Lea oli päässyt tästä täysin perille. ellauri264.html on line 188: some small jars on the other side of the Jabbok River and returned to retrieve them. One of ellauri264.html on line 189: these jars was the oil from Noah's ark. Jacob prophetically hid this oil at the site of the Holy ellauri264.html on line 201: Jacob‟s example of valuing his possessions presents a particular challenge to us living in a modern, “disposable” age. Recognizing this trend, in 1955, the retailing analyst Victor Lebow highlighted a trend in consumer society, away from greater mindfulness regarding possessions and toward a more short-term view. ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. ete-original-1955.html">Lähde ellauri264.html on line 205: Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta. ellauri264.html on line 207: Useat kirjoittajat ja aktivistit (mukaan lukien Annie Leonard, Alan Durning, Jonathon Porritt, David Suzuki) ovat haastatelleet artikkelin osia, joita on laajalti lainattu ja kommentoitu, harhaanjohtavalla ja dekontekstualisoidulla tavalla todisteena "suunnitelman" olemassaolosta, jonka liike-elämän ja politiikan maailma on tietoisesti suunnitellut ja toteuttanut toisen maailmansodan jälkeen. Tämän tulkinnan mukaan sotatoimien jättämän valtavan tuotantokapasiteetin ylijäämän edessä nämä komponentit olisivat tietoisesti suunnitelleet ja edistäneet ajatusta raivostuneesta kulutuksesta, joka perustuu kulutustavaroiden nopeaan korvaamiseen. Tollasta vähän vasemmistolaista salaliittoteoriaa. ellauri264.html on line 209: To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either. ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel. ellauri264.html on line 213: Und wer erkennt es nicht in den Augen eines Konsumenten, wenn er in den heiligen Hallen des Konsums etwas entdeckt, was er dann auch kauft, wenn es dann in den Augen so funkelt, so voller Freude, nun eins mit dem Kauf werden zu können. Diese Schuhe jetzt einmal, am besten heute Abend anzuziehen (und dann nie wieder) – oder einmal diesen Winkelschleifer einzusetzen (meist bleibt es bei einmal). Wer kennt dieses Gefühl voller Konsumentenglück nicht (von dem Glück des Produzenten und dem Glück des Händlers ganz zu schweigen)! ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen. ellauri264.html on line 219: Hier der Originalauszug aus dem „Price Competition in 1955“ (Journal of Retailing, Spring 1955): ellauri264.html on line 224: BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”. ellauri264.html on line 226: Today we live in a society with a very different orientation to material objects than Jacob—a ellauri264.html on line 227: society that throws away useable items because they are a few years old and maybe outdated by new ellauri264.html on line 241: Jos saxalaiset koittaisivat ratkaista energiakriisin ottamalla polttouunit jälleen käyttöön, pitäisi tällä kertaa muistaa jättää polttoainetta senverran jälelle että tätä uusiutuvaa luonnonvaraa kertyy riittävästi kierrätyxeen asti. Juutalaisia ei kannattaisi poltella lämpimixi, märkä palaa huonosti, ja ne on energisiä bisnismiehiä. ellauri264.html on line 258: Mishnan mukaisesti avioliitto on yxityisoikeudellinen sopimus lisääntymisestä ja varallisuuden yhteisomistuxesta. Annalla on sotaobligaatioita 15 kilotaalan arvosta plus turkki ja timanttikorvixet, jos nimittäin isä jättää hiänet perinnöttömäxi. Hertzillä on 25 kilotaalan arvoiset osakkeet. Se ei ole paljon, Anna toteaa, mutta Anna lupaa kasvattaa ne 100 tuhannexi muutamassa vuodessa. Rahaa voi aina saada lisää, jos on muuten onnea. ellauri264.html on line 263: Vaan minkäs teet kun on huonot ajat eikä omaisuutta kannata realisoida näillä ehdoilla. Loppuisi tää Ukrainan selkkaus niin markkinat piristyisivät ja palaisi apinoiden luottamus jumalaansa Mammonaan. Sitä odotellessa eipä tässä muuta ole tehtävissä kuin laittaa syötävää pihan pikkulinnuille, lukea Bashevis Singerin perijuutalaisia mietteitä ja toivoa että loppu tulisi nopeaan ja olisi suhteellisen kivuton. Parhaassa tapauksessa se tulee siinä järjestyksessä että Seijan huoli onkin tarpeeton. ellauri264.html on line 273: Valitusvirsiä käytetään juutalaisuudessa nykyään joidenkin psalmien ohella Jerusalemin Itkumuurilla valitettaessa. Kristinuskossa valitusvirsiä käytetään katolisen ja anglikaanisen kirkon tenebrae-palvelussa. ellauri264.html on line 275: Perinteisesti kirja on laitettu (eli pantu) profeetta Jeremian nimiin. Hän oli hovivirkailija Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin valtauksen aikana, kun Jerusalemin temppeli tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi. Kerrotaan, että Jeremia vetäytyi Damaskon portin ulkopuolella sijainneeseen luolaan, jossa hän kirjoitti Jehovalle valituxen. Valitus onkin yleensä sijoitettu Jeremian väitöskirjan jälkeen. ellauri264.html on line 277: Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, että Jeremia olisi kirjan kirjoittaja. Neljä sen viidestä kirjasta on kirjoitettu tyyliin, joka poikkeaa Jeremian kirjan tyylistä. Tutkijoiden mukaan kirja kuuluu vanhempaan mesopotamialaiseen kaupunkivalitusten genreen, johon kuuluvista teoksista Urin valitus on vanhimpia ja tunnetuimpia. ellauri264.html on line 279: Heprealaisessa kaanonissa kirjaa kutsutaan nimellä ´Ekhah, "voi!" tai "kuinka". Tämmöset voivotuxet alkoivat yleensä sillä sanalla. ellauri264.html on line 281: Luvussa 3 puhutaan toivosta, joka Jumalan kansalla on jäljellä, sillä Herra ei hylkää iankaikkisesti. Koettelee, vaan ei hylkää herra. Kärsimykset olisivat vain kaikkien parhaaksi, ja parempi päivä tulisi ennen pitkää. Vähän sellasta varovaista optimismia, hymyä kyyneleitten läpitte. Värsy 55 vrt. psalmi 130 de profundis, Herra huudan täältä kuopasta, ja Joona 2:1 rukoilen täältä kalan sisältä. ellauri264.html on line 288: Ylistä kärsimystä/ ja toiwo ristisä/ cuinga jalot cappalet ne owat/ v. 26. ellauri264.html on line 289: Sillä ei HERra rangaise häwittäxens/ waan että hän taas auttais/ v. 31. ellauri264.html on line 291: Herättä sijtte idzens ja hänen Canssans tutkisteleman heitäns sencaltaisita olewan ansainnen ricoxillans/ etc. v. 40. ellauri264.html on line 293: Ja rucoile/ että HERra cuulis heidän asians/ ja costais heidän wihollisillens/ v. 55. ellauri264.html on line 300: Val. v. 3:6 Hän on minun pannut pimeyteen/ nijncuin aica cuollet. ellauri264.html on line 301: Val. v. 3:7 Hän on minun muurannut sisälle/ etten minä pääse ulos/ ja minua cowaan jalcapuuhun pannut. ellauri264.html on line 306: Val. v. 3:12 Hän on joudzens jännittänyt/ ja asetti minun nuolella tarcoitetta. ellauri264.html on line 311: Val. v. 3:17 Minun sielun on ajettu pois rauhasta/ minun täyty hywän unohta. ellauri264.html on line 313: Val. v. 3:19 Muista sijs/ cuinga minä nijn radollinen ja hyljätty/ coiruoholla ja sapella juotettu olen. ellauri264.html on line 314: Val. v. 3:20 Sinä cuitengin sitä ajattelet: Sillä minun sielun sano sitä/ ellauri264.html on line 316: Val. v. 3:22 HERran laupiudesta se on/ etten me ratki huckunet/ ei hänen laupiudens wielä loppunut: ellauri264.html on line 328: Val. v. 3:34 Nijncuin hän tahdois radolliset maan päällä anda paina ratki alas/ ellauri264.html on line 331: Val. v. 3:37 CUca tohti sijs sano: sencaltaiset tapahtuwat ilman HERran käskytä? ellauri264.html on line 332: Val. v. 3:38 Ja ettei hywä eli paha tule hänen käskyns cautta? ellauri264.html on line 333: Val. v. 3:39 Mixi sijs ihmiset nurisewat heidän eläisäns? Jocainen nuriscan hänen syndejäns wastan. ellauri264.html on line 336: Val. v. 3:42 Me/ me olemma syndiä tehnet/ ja cowacorwaiset ollet/ sentähden sinä oikein teit/ ettes säästänytkän. ellauri264.html on line 337: Val. v. 3:43 Waan sinä olet wihalla meitä pimittänyt/ ja wainonnut/ ja armottomast surmannut. ellauri264.html on line 338: Val. v. 3:44 Sinä werhotit idzes pilwellä/ ettei rucous pääsnyt sen läpidze. ellauri264.html on line 339: Val. v. 3:45 Sinä olet meitä loaxi ja saastaisudexi Canssain seas tehnyt. ellauri264.html on line 340: Val. v. 3:46 Caicki meidän wihollisem owat suutans ammottanet meitä wastan. ellauri264.html on line 341: Val. v. 3:47 Me painetan alas ja rangaistan pelgolla ja ahdistuxella. ellauri264.html on line 344: Val. v. 3:50 Sillä ei he asetu/ sijhenasti että HERra cadzo taiwast alas ja näke. ellauri264.html on line 346: Val. v. 3:52 Minun wiholliseni owat minun ajanet/ nijncuin linnun ilman syytä. ellauri264.html on line 347: Val. v. 3:53 He owat minun elämäni cuoppan salwannet/ ja heittänet kiwen minun päälleni. ellauri264.html on line 348: Val. v. 3:54 He owat myös minun pääni wedellä walanet/ nijn minä sanoin: nyt minä ratki hucas olen. ellauri264.html on line 354: Val. v. 3:60 Sinä näet caicki heidän costons/ ja caicki heidän ajatuxens minusta. ellauri264.html on line 355: Val. v. 3:61 HERra/ sinä cuulet heidän pilckans/ ja caicki heidän ajatuxens minua wastan/ ellauri264.html on line 356: Val. v. 3:62 Minun wainollisteni huulet ja heidän neuwons minua wastan yli päiwä. ellauri264.html on line 358: Val. v. 3:64 Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat. ellauri264.html on line 362: Vers. 18. Minun toiwon HERran päälle on pois ) Jumaliset päästäwät myös toisinans ristin alla sencaltaisia sanoja/ jotca näyttäwät heidän kärsimättömydens ja heickomielisydens/ nijncuin myös Jobis kyllä nähdän: jonga HERra anda tapahtu että myös he ymmärräisit heidän wiheljäisydens/ ja sitä enämbi nöyrytäisit idzens hänen edesäns/ ja rucoilisit: HERra älä johdata meitä kiusauxeen. Nijn hän taas lohdutta heitä ja anda sen heille andexi. ellauri264.html on line 367: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri264.html on line 371: "Man of Constant Sorrow" (also known as "I Am a Man of Constant Sorrow") is a traditional American folk song first published by Dick Burnett, a partially blind fiddler from Kentucky. The song was originally titled "Farewell Song" in a songbook by Burnett dated to around 1913. A version recorded by Emry Arthur in 1928 gave the song its current titles. ellauri264.html on line 373: The song was popularized by the Stanley Brothers, who recorded the song in the 1950s; many other singers recorded versions in the 1960s, most notably by Bob Dylan. Variations of the song have also been recorded under the titles of "Girl of Constant Sorrow" by Joan Baez and by Barbara Dane, "Maid of Constant Sorrow" by Judy Collins, and "Sorrow" by Peter, Paul and Mary. It was released as a single by Ginger Baker´s Air Force with vocals by Denny Laine. ellauri264.html on line 375: eter Paul and Mary - Sorrow - [HQ LP transfer]" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri264.html on line 376: Meilloli tää. Näistä hukkapätkä Peter oli (on) Ukrainan juutalainen pedofiili. ellauri264.html on line 384: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri264.html on line 389: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri264.html on line 394: Afgaani Saif Khan ja sen ponnaripäinen luihu lakimies Norm Pattis ovat molemmat saaneet tuomiot kierosta kusetuxesta. ellauri264.html on line 395: Afgaanivinttikoiran näköinen kalsea raiskaaja Saif oli liukas kuin saippua ja yhtä tunteeton. Se on selvä psykopaatti tapaus, joka muuten sietäisi lennättää takas Afganistaniin, paizi se tietysti alkaisi selättää sikäläisiä naisia. ellauri264.html on line 396: "Kids play with their sexuality and identity, If it goes awry that is no crime." sanoi Pattis Saifin puolustuxexi. Norm se varmaan kexi luettaa Saifilla Yalen "alipalkatulle ja ylivaltuutetulle" lautakunnalle Obaman mielirunon Convictus, eipäskun Invictus. Se toimii vahvistaa frankofoni ihmistorpeedo Tytti Yliviikari. Saif potkittiin pois Yalesta ja odottaa maitojunaa. ellauri264.html on line 400: Samainen Norm puolusti alt right salaliitto"teoreetikkoa" Alex Jonesia kun se ize pantiin viralta. Jones has provided a platform and support for white nationalists, giving Unite the Right rally attendee and white supremacist Nick Fuentes a platform on his website Banned.Video, as well as serving as a potential "entry point" to their ideology. Jones, meanwhile, faced a lawsuit filed by families of the Sandy Hook victims alleging he and others defamed them by falsely claiming the shootings were a hoax to justify further gun control, subjecting them to ongoing harassment and threats. ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”. ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech. ellauri264.html on line 422: Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”. ellauri264.html on line 424: Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved. ellauri264.html on line 426: Nenästä ja ammatista huolimatta Pattis ei välttämättä ole jutku, nimestä päätellen se voisi olla myös paki tai mafioso. No ei se onkin ... Hungarian! Ei vaitiskaan vaan Esko Kreetalta. Pattis was born in Chicago in 1955 to a mother of French-Canadian descent and a father who had immigrated from the Greek island of Crete. One day when Pattis was 6 or 7, his father left the house and never came back. Pattis says that the abandonment haunts him to this day. ellauri264.html on line 429: Pattis käänsi takkinsa vasemmalta äärioikealle käden käänteessä. Jos saat paskaa käteen siitä pääsee käden käänteessä. But behind the hardball tactics, ferocious reputation and slashing rhetoric, another side of Pattis lurks. He’s a deep thinker who devours books in a constant quest for enlightenment and self-improvement. His idea of Disneyland is attending the annual Hay Festival of Ideas in Wales, which has been described as “the Woodstock of the Mind.” Get into a serious conversation with Pattis, and he will bounce from philosopher to philosopher as casually as some men bounce from ballplayer to ballplayer. During an interview for this article, Pattis quoted or referenced thinker Immanuel Kant, Supreme Court Justice Oliver Wendell Holmes, St. Augustine, the New Testament, Machiavelli and Kurt Vonnegut all in one 3-minute stretch. What a pile of turds. ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds. ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds. ellauri264.html on line 435: Years later, in his 40s, Pattis reconnected with his dad, who told him he had been a career criminal in Detroit specializing in payroll heists and fled to Chicago after shooting a man. Rikos oli Normin porukoilla verissä. ellauri264.html on line 437: when his mother took up with a violent alcoholic who detested him. Pattis ellauri264.html on line 438: suddenly found himself unwelcome in his own home and would only return ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says. ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.” ellauri264.html on line 453: I thank whatever gods may be Mitä jumalia te sitten olettekin, terkkuja ellauri264.html on line 463: And yet the menace of the years Ja silti vuotten uhkavaatimus ellauri264.html on line 472: etryfoundation.org/uploads/media/default/0001/02/3ae76897f6f6ec53e2ced9270b60cce2bf35f518.jpeg?w=520&h=&fit=max&key=2&sig=18718e15304e3f5061e8d6abc80e65874ec7da69875777b54a5421f8ec95c060&520" /> ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899). ellauri264.html on line 479: Harry Vararengas on rampautuneiden sotilaiden suojelija Invictus kisoissa. Sillä on kyllä kaikki 3 jalkaa tallella vaikka ampui shakkinappuloita Afhanistanissa. Ois saanut poistaa Saifinkin laudalta. Harryn 3. jalka oli paleltua etelänavalla, mutta Elizabet Ardenin poskivoide pelasti. ellauri264.html on line 482: Iisakki ja naiset ellauri264.html on line 484: Ei ois kannattanut Annan eli Alma Naumannin mennä mimmoisiin tommosen nyhverön kynäilijän kanssa joka ei edes kehtaa tulla Alman kanssa Floridassa biitsille. Söpön näköinenhän se oli pienenä korvakiharoissa, mutta näytti vanhempana pieneltä kiilloitetulta ovennupilta, etten pahemmin sano. ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on! ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions. ellauri264.html on line 494: Joku hölmö amerikkalainen haastaa alla olevassa videossa Bashevisin kysyen: Jotkut kriitikot ovat valittaneet, että kirjoissanne ei anneta ihmisille toivoa ja osoiteta tietä jota pitkin päästä nykyajan pahasta pälkähästä parempaan tulevaisuuteen, kuten Alfred Nobel pani palkinnolle ehdoxi. Miten vastaisitte tähän? Bashevis: En tiedä, he voivat olla oikeassa. ellauri264.html on line 497: ete)" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri264.html on line 501: Naisiin menevä Iisakki epäilee ettei se välttämättä pysty seuraamaan joka ikistä Sulkhan Arukhin pykälää. Ja miettii mahtaakohan Jehovakaan niistä kaikista yhtä paljon perustaa. In transferring her loyalty to Isaac, Alma also bore his infidelities, which included a regular mistress and a number of casual ones. But as Hertz pointed out, the patriarchs did just the same, and were none the worse for it in Jehova´s estimate. ellauri264.html on line 505: etddihjslyqhvp5b8bakmhhvkc9.png" /> ellauri264.html on line 507: The Shulchan Aruch (Hebrew: שֻׁלְחָן עָרוּך [ʃulˈħan ʕaˈrux], literally: "Set Table"), sometimes dubbed in English as the Code of Jewish Law, is the most widely consulted of the various legal codes in Judaism. It was authored in Safed (today in Israel) by Joseph Karo in 1563 and published in Venice two years later. Together with its commentaries, it is the most widely accepted compilation of halakha or Jewish law ever written. ellauri264.html on line 509: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow Sephardic law and customs, whereas Ashkenazi Jews generally follow the halachic rulings of Moses Isserles, whose glosses to the Shulchan Aruch note where the Sephardic and Ashkenazi customs differ. These glosses are widely referred to as the mappah (literally: the "tablecloth") to the Shulchan Aruch´s "Set Table". Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss, and the term "Shulchan Aruch" has come to denote both Karo's work as well as Isserles', with Karo usually referred to as "the mechaber" ("author") and Isserles as "the Rema" (an acronym of Rabbi Moshe Isserles). ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis. ellauri264.html on line 521: Choshen Mishpat – laws of finance, financial responsibility, damages (personal and financial), and the rules of the Bet Din, as well as the laws of witnesses. ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch. ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä. ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim. ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work. ellauri264.html on line 536: After realizing this, the Rema shortened his work on the Tur, entitled Darkhei Moshe, to focus only on rulings which differ from Bet Yosef. ellauri264.html on line 538: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow the Sephardic custom. The Rema added his glosses and published them as a commentary on the Shulchan Aruch, specifying whenever the Sephardic and Ashkenazic customs differ. These glosses are sometimes referred to as the mappah, literally, the 'tablecloth,' to the Shulchan Aruch´s 'Set Table.' Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss. ellauri264.html on line 540: The importance of the minhag ("prevailing local custom") is also a point of dispute between Karo and Isserles: while Karo held fast to original authorities and material reasons, Isserles considered the minhag as an object of great importance, and not to be omitted in a codex. This point, especially, induced Isserles to write his glosses to the Shulchan Aruch, that the customs (minhagim) of the Ashkenazim might be recognized, and not be set aside through Karo´s reputation. ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon? ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15). ellauri264.html on line 572: Piinehas taas! Näistä on paasattu moneen otteeseen vars. albumissa 256. Piinehaat pistelevät mieluusti pikkukeihäällä naisten haarukoihin. Bashevishin isukki oli Pinchas. Iisakki peri isältään mieltymyxen paxuihin pumpputoimisiin mustetäytekyniin. Arto Samuli oli aito nasiiri joka äitinsä Tyynen korjaan Hannan neuvosta imutti ryppyisen Elin puoliveteistä elintä. Kolme kertaa se luuli että Eli pyysi öistä palvelusta, mutta astialla olikin ize Jehova. Ikuinen tuomari teki ulostulon ja vihelsi Elin pelin poikki. ellauri264.html on line 576: Eli’s sons were scoundrels; they had no regard for the Lord. Now it was the practice of the priests that, whenever any of the people offered a sacrifice, the priest’s servant would come with a three-pronged fork in his hand while the meat was being boiled and would plunge the fork into the pan or kettle or caldron or pot. Whatever the fork brought up the priest would take for himself. This is how they treated all the Israelites who came to Shiloh. But even before the fat was burned, the priest’s servant would come and say to the person who was sacrificing, “Give the priest some meat to roast; he won’t accept boiled meat from you, but only raw.” ellauri264.html on line 578: 16 If the person said to him, “Let the fat be burned first, and then take whatever you want,” the servant would answer, “No, hand it over now; if you don’t, I’ll take it by force.” ellauri264.html on line 581: Now Eli, who was very old, heard about everything his sons were doing to all Israel and how they slept with the women who served at the entrance to the tent of meeting. 23 So he said to them, “Why the fuck do you do such things? I hear from all the people about these wicked deeds of yours. 24 No, my sons; the report I hear spreading among the Lord’s people is not good. 25 If one person sins against another, God may mediate for the offender; but if anyone sins against the Lord, who will intercede for them? Oh Jesus.” His sons, however, did not listen to their father’s rebuke, for it was the Lord’s will to put them to death, willy nilly. ellauri264.html on line 588: Ei siis ihme että Israelin turvallisuusministeri haluaa lisää siirtokuntia filistealaisalueille. ellauri264.html on line 589: Israelin laitaoikeistolainen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvir sanoo haluavansa lisää Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueille. Ben-Gvir kommentoi asiaa tiistaina sen jälkeen, kun Britannian, Italian, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain ulkoministerit olivat kertoneet olevansa huolissaan Israelin aikeista perustaa uusia siirtokuntia. ellauri264.html on line 593: Israel ilmoitti viime sunnuntaina aikovansa laillistaa yhdeksän siirtokuntaa ja rakentavansa 10 000 uutta kotia siirtokuntalaisille. Palestiinalaisalueille perustetut siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia. Mutta halakhan mukaan ne ovat A-okay, just what the doctor ordered, the cat´s whiskers. ellauri264.html on line 595: The rise of Religious Zionism is a phenomenon that has taken place since the times six day war. One of its key founders was a man called Rabbi Kuk who was the head of the yeshiva Mercaz HaRav in Jerusalem. He was one of the first practically envision the settlement of the mountains of Israel in modern times. An example of his thinking in this regard can be seen in a speech he made just before the six day war. These were his words: ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then. ellauri264.html on line 607: De här tekniska genierna har byggt upp multimiljardföretag för att lösa komplexa problem, såsom online-betalningar, datoranvändning och transporter. Nu fokuserar de på det globala problemet med rikedomsojämlikheten genom att låta vem som helst - oavsett hur rika eller fattiga de är - tjäna tillräckligt med pengar för att njuta av ett lyckligt och meningsfullt liv. ellauri264.html on line 609: Viimexi ne keskustelivat äpistä nimeltä Bitcoin Buyer albumissa 194. Nyt ne ovat lyöneet yhteen viisaat päänsä ja muuttaneet kusetuxen nimeä! ellauri264.html on line 611: Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta. Sir Richard ei siellä kauan viihtynyt kun siellä on niin perkeleesti hyttysiä. Siitä tulee lepolasse varakkaille turisteille pohjois-Ruåzista. The island is currently home to a population of ring-tailed lemurs that Branson imported from Sweden. ellauri264.html on line 615: "Vi lever i en hård ekonomisk verklighet och detta är lösningen som folk har väntat på. Aldrig tidigare i historien har vi sett en sådan här fantastisk möjlighet för vanligt folk att kunna generera enorma rikedomar på så kort tid. ellauri264.html on line 617: Vissa personer är tveksamma till att testa systemet eftersom det är så annorlunda. Och det beror på att storbankerna försöker dölja det! Storbankerna publicerar aktivt propaganda som kallar kryptovaluta och plattformar som Bit Auto Soft 360 för en bluff. Varför? De är oroliga för att se sina företagsvinster minska, när kunderna själva känner till hur man skapar stora förmögenheter. ellauri264.html on line 619: Sanningen är att kryptovalutor är den största revolutionen under vår livstid och alla som inte hoppar på den här möjligheten missar den. Jag har redan fått arga samtal och hot från stora finansiella företag, eftersom jag ökar folks uppmärksamhet kring denna teknik. Men strunta i dem. Folk i Sverige börjar redan inse sanningen och det är bara en tidsfråga innan fler och fler gör det. ellauri264.html on line 621: Jag delar med mig av detta eftersom jag även har fått hundratals mejl från personer som är tacksamma för att jag delar med mig av hemligheten. Min favorit är från en ung man som köpte en drömbil till sin lillebror - en Ferrari 488 Pista, med hjälp av pengarna han tjänade på Bit Auto Soft 360 . Den här plattformen gör verkligen livet bättre för hela världens befolkning." ellauri264.html on line 626: Ebba Busch, mellan 2013 och 2020 känd som Ebba Busch Thor, egentligen Ebba-Elisabeth Busch, ursprungligen Busch-Christensen, född 11 februari 1987 i Gamla Uppsala i Uppsala län, är en svensk politiker (kristdemokrat). Sedan den 25 april 2015 är hon partiledare för Kristdemokraterna och sedan 2022 även energi- och näringsminister samt vice statsminister och statsministerns ställföreträdare i regeringen Kristersson. ellauri264.html on line 628: Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress. ellauri264.html on line 630: Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm. ellauri264.html on line 632: Buschs far kommer från Norge och hon har dubbelt medborgarskap. Vidare är hon medlem i Svenska kyrkan. År 2013 gifte sig Busch med Niklas Thor, fotbollsspelare i IK Sirius. I december 2019 meddelade paret att de ansökt om skilsmässa. Tillsammans fick de en son 2015 och en dotter 2017. Hon använde under äktenskapet namnet Ebba Busch Thor, men blev aldrig folkbokförd under detta namn. Det som Gud har sammenføyd, det skal ikke et menneske skille. ellauri264.html on line 634: Hösten 2020 köpte Busch ett hus av en äldre man. Säljaren ångrade sig och menade att han inte förstod att han sålt huset efter att han erhållit handpenning. Busch menade att mannens reaktion berodde på råd från personer i hans omgivning och valde att gå till rätten. Busch och motparten ingick förlikning 8 oktober 2021, vilken stadsfästes i dom den 18 oktober 2021. Ebba överklagade men den stadfästa förlikningen stod sig. ellauri264.html on line 636: När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet. ellauri264.html on line 638: Ebba Busch var hon som såg löjlig ut i Kiruna i en polarpäls i nollväder. Under elkrisen får miljardärer allt av politikens Vanheden, Ebba Busch. Norrlänningar och socialbidragstagare får inte en spänn, skriver Arbetets politiska redaktör. Ragnar Vanheden (Ulf Brunnberg): Före detta bilförsäljare klädd i en några nummer för liten kostym. Han har alltid på sig en hatt som i den sjätte filmen antyds vara en Borsalino. Han har en förmåga att snacka sig ur situationer och kan dyrka upp de flesta lås. ellauri264.html on line 640: Gå inte på Ebba Busch och högerns prat om ökad valfrihet och kvalitet i vården. ellauri264.html on line 641: Är du rik och vill gå före i vårdkön? Grattis, då jobbar den nya Tidöregeringen för dig. Planen är nämligen utstakad, under mandatperioden ska det bli ännu mer förmånligt att betala för en särskild gräddfil i form av privat sjukförsäkring. Allt medan vårdföretag och försäkringsbolag gör storvinster. ellauri264.html on line 643: Men det är uppenbart att det inte är vem som helst som tecknar den här typen av försäkring. Bland män med universitets- eller högskoleutbildning har nästan en av fyra en sådan jämfört med endast en av 25 kvinnor med högst högstadieutbildning. ellauri264.html on line 644: Sett till inkomster blir trenden ännu tydligare. Medelinkomsten bland dem med privat sjukförsäkring är hela 50 procent högre än för alla förvärvsarbetande i allmänhet. Och det är bland den allra rikaste tiondelen som flest betalar för sin egen försäkring. ellauri264.html on line 646: Och det är inte svårt att se att efterfrågan finns. Enligt SKR har hela 33 procent av de hjälpsökande till specialistvård och 40 procent som ska opereras fått vänta i mer än 90 dagar. ellauri264.html on line 647: Välfärden urholkas. Samtidigt gör det ökade intresset för privata sjukvårdsförsäkringar att den generella välfärden urholkas ännu mer. Och detta vet regeringen. ellauri264.html on line 648: De hymlar inte ens med sina avsikter, de har inget intresse att öka finansieringen till den generella välfärden. Detta märktes inte minst i höstbudgeten, där regioner och kommuner fick ynka sex miljarder kronor, vilket är 20 miljarder för lite. ellauri264.html on line 650: Nej, det hela handlar om att vänja folket vid att det ska gå att betala för snabbare, mer tillgänglig vård utanför det offentliga systemet. Och delvis är vi redan där, i ett uppdelat vårdsystem. ellauri264.html on line 651: I ett nästa steg ska incitamenten öka för att betala ännu mer ur egen plånbok, något som blir allt enklare när den offentliga vården urholkas och kötiderna eskalerar. ellauri264.html on line 652: När sedan allt fler som har råd har valt den privata vägen, ja då är vi framme vid ett helt uppdelat vårdsystem där de som inte brukar den generella välfärden upphör att se poängen med att betala skatt. ellauri264.html on line 653: Här blir det obehagligt. För detta är inte bara ett grundläggande skifte i det svenska välfärdssystemet. Det är en riktigt otäck framtidsvision där eliten ska kunna må bra medan resten får skylla sig själva. ellauri264.html on line 655: Så gå inte på högerns prat om ökad valfrihet, kvalitet och effektivitet i vården. Alla vi utan tjocka plånböcker räknas nämligen inte in här. ellauri264.html on line 657: KD som ursprungligen kallade sig Kristen Demokratisk Samling grundades 1964. I partiprogrammet från samma år betonades de kristna värderingarnas cementering i en tid av sekularisering. Det handlade om att strida för kristendomslärans bevarande i skolan och om filmcensur. ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar. ellauri264.html on line 662: Den enkla förklaringen är att svenska hushåll är mera räntekänsliga och mera skuldsatta. Det var inga bra idé att satsa på kryptovaluta. ellauri264.html on line 663: Historiskt sett har man i Sverige i mycket större utsträckning lutat sig mot rörliga boräntor än i andra länder. Med Ebba Busch i spetsen köpte svedupellena bostäder som galningar. ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta. ellauri264.html on line 671: What is the secret of the success of Steve Jobs, Bill Gates, Mark Zuckerberg, Elon Musk, Larry Page and other big entrepreneurs? ellauri264.html on line 675: Bill Gates on varastanut monia ideoita muilta yrittäjiltä ja myynyt ne omina. Steve Jobs varasti idean hiirestä Xeroxilta ja Bill, joka oli älykkäämpi, varasti sen häneltä. Jos voin tiivistää hänet yhdellä sanalla, se olisi huijari, kuka tietää mitä ja milloin varastaa. Paul Allenin muistelma "Idea Man" paljasti monia kertomattomia tarinoita Bill Gatesin koirankujeista. ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny. A real barrel of laughs. ellauri264.html on line 679: Definitely one of the darkest stories about Steve Jobs has to be the Breakout story. In the 1970’s, Steve Jobs was working for Atari, designing the game Breakout. Overwhelmed with work with a deadline quickly approaching, he approached Steve Wozniak for help in finishing his project within the next four days. In exchange for his help, Jobs offered Woz half of what he was earning, which he said was $700. For four days, Jobs and Wozniak worked day and night without sleep. When they were done, they were sick with mono and exhausted, but they finished the project before the deadline. Wozniak sai 350 dollarin osuuden luvatusti, ja he jatkoivat elämäänsä. Mutta varsinainen kusetus oli, että Jobs sai työstä 5000 dollaria, ei 700 dollaria. Tämä todella särki Wozniakin sydämen, eikä hän voi uskoa, että Jobsilla voisi olla jotain niin alhaista. Steve oli yksi vuosisadan töykeimmistä pomoista, hän ei välittänyt työntekijöistään paskan vertaa. Hän oli haimasyöpänsä ansainnut. ellauri264.html on line 681: Beady-eyed Mark Zuclerberg pretty much stole facebook from his friends, plain and simple, got rid of people when they were no longer needed by him. Has been ordered again and again to pay huge sums to people after settling in court. ellauri264.html on line 683: Elon Musk had a secretary who worked relentlessly for him, one day she asked for a raise, he told her to take a few days off, I will see if I can live without you. Then a few days later he called her and told her she was fired. Elon’s ex-wife Justine musk wrote an answer about the actual story. Read it here - Justine Musk's answer to What is known about Elon Musk's long-time assistant Mary Beth Brown? ellauri264.html on line 685: The Intel founders, some of them survived the holocaust against all odds, made shady deals, killed competition and promised to deliver things to stop other companies and then never delivering. ellauri264.html on line 689: If you want the opposite (pretty much), have a look at Antonio Mucci, Visicalc, Dan Bricklin and Bob Frankston, by all accounts super nice people, treated everyone great, just all around nice nerds, they were trounced, not many people alive today who know who they are (yes they are both alive as I type this). A guy just took their idea, made his own version and had a ready version when the IBM PC was introduced. ellauri264.html on line 691: So this is what´s common between Graham Bell, Bill Gates, Steve Jobs , Mark Zuckerberg and Ray Kroc: All of them have managed to steal something very valuable from somebody and make it work for them. Steve Jobs brought the idea of mouse from Xerox and Bill Gates copied the entire idea from Steve Jobs Mark Zuckerberg stole the idea from Winklewoss brothers and published as his own. ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more) ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more) ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations. ellauri264.html on line 704: Perhaps the person who knew him best was his long-time friend Steve Wozinak. Ironically, even he wasn´t spared from being manipulated by Jobs. In the early days, he was asked to work on a game with Jobs with half of the total payment as his cut. Upon completion, he received $350 of $700 but Jobs had actually earned $5000 for the project. ellauri264.html on line 708: Gates was a nerdy bully who forced his bundled operating system down everyone´s throats. Then made threats against competitors who tried avoiding his monopoly. Had some shady stock dealings that went against his sick partner, Allen who was battling cancer at the time. ellauri264.html on line 710: Zuckerberg didn´t actually think of Facebook himself. Stole bits of ideas from everyone and ignored those that wanted credit. Perpetuated the spr… (more) ellauri264.html on line 712: By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage, and assist in the marketing efforts of our business giants. ellauri264.html on line 717: Miiamissa Greinit joutuvat New Yorkin juutalaisten käsiin. Mustahampainen pixie Morris Godimer on pelastunut Majdanekista kuin ihmeen kaupalla oltuaan naziupseerien narrina ja otettuaan niiltä suihin lineupissa. Manselaiset mutiaiset eivät olleet sellaisesta moxiskaan. Kyllä apinat on sitten elloja. ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km². ellauri264.html on line 728: Alueen merkittävin kaupunki on pääkaupunki Birobidžan ja sen nimeä käytetään usein viittaamaan koko alueeseen. 11K asukkaan Oblutšje on toinen alueen kaupungeista. ellauri264.html on line 729: Alueen pääkaupunki on Birobidžan. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen väkiluku on 75 413 ja sen virallinen kieli on jiddish. Birobidzhan on nimetty autonomisen alueen kahdesta suurimmasta joesta: Bira ja Bidzhan. Bira, joka sijaitsee Bidzhanin laakson itäpuolella, virtaa kaupungin läpi. Molemmat joet ovat Amurin sivujokia. ellauri264.html on line 731: Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Siitä tuli luvattu maa vasta Stalinin ansiosta. Siunatut olkoot hänen kätösensä. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934. Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. ellauri264.html on line 737: Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. - 1. Mooses 49:14 Isaskar ja saatu palkka. Kun Jaakob illalla palasi vainiolta, meni Leea häntä vastaan ja sanoi: 'Minun luokseni sinun on tultava, sillä minä olen ostanut sinulle pojan lemmenmarjoilla'. Ja hän makasi sen yön hänen kanssaan ja ruikki häneen paljon siementä. Ja Jumala kuuli Leeaa, ja Leea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan. Niin Leea sanoi: ’Jumala on palkinnut minulle sen, että annoin orjattaren miehelleni’. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar. ellauri264.html on line 739: Suomen hengelliset juuret menevät yli 4,000 vuoden taakse muinaiseen Isaskarin sukukuntaan, joka oli yksi 12 Israelin kansakunnan heimosta. Tämä sukukunta hävisi n. 600 eKr. kun assyrilaiaset veivät heidät pakkosiirtolaisuuteen ja sieltä he levisivät ympäri Eurooppaa ja lopulta myös Suomeen. ellauri264.html on line 742: Tämä ensin syrjitty Leea vaimo sai kuitenkin ensin neljä poikaa Jaakobin kanssa, mutta sen jälkeen hän oli lakannut synnyttämästä ja hän teki toisen vaimon Raakelin kanssa sopimuksen, että jos hän antaa Alruuna-kasvista tuotetut lemmenmarjat Raakelille, niin hän saisi tehdä vielä yhden pojan Jaakobin kanssa ja tästä viidennestä pojasta tuli Isaskar. Luku viisi kuvaa paholaisen hyökkäystä, mutta myös armoa, ja nämä kuvaavatkin Suomen historiaa hyvin, joka on ollut täynnä hyökkäyksiä ja suurta armoa universumin Luojalta ja Lutherilta. ellauri264.html on line 744: Nimi Isaskar on hepreaa ja tarkoittaa ”saada palkka”. Tämä viittaa siihen, että Lea sai Isaskarin palkaksi siitä kun hän antoi lemmenmarjat Raakelille ja orjattarensa Silpan vaimoksi Jaakobille (1. Moos. 29:24). Nämä kaksi olivat varmasti Lean arvokkainta omaisuutta tuolloin. Suomi maksoikin ainoana maana sotakorvaukset sekä Yhdysvalloille ensimmäisessä maailmansodassa, että myös Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa. ellauri264.html on line 746: Isaskarin sukukunta oli pieni ja heidän alueensa oli aivan keskellä ja siihen kuului pohjoinen Jisreelin varustettu kaupunki Galilean meren etelä puolelta, mutta Isaskarin asema oli kuitenkin tärkeä. Sillä universumin Luojan ilmestysmajan alttarin vihkiäisiin tuli juutalaisten heimon jälkeen 12 heimosta toisena uhraamaan isaskarilaiset (4. Moos. 7:18). Jotkut ovat sanoneetkin, että Jeesuxen lempikansa on juutalaisten jälkeen suomalaiset. ellauri264.html on line 748: Kun Joosefin veljet hylkäsivät hänet ja kastoivat hänen vaatteensa vereen uskotellakseen isällensä että eläimet tappoivat hänet (1. Moos. 37:31), niin oikeamielisen kirjan (43:10) mukaan se oli juurikin Isaskar, joka keksi tämän ovelan juonen. Häntä pidettiin siis erittäin neuvokkaana. ellauri264.html on line 749: Suomalaiset ovat olleet niin ikään erittäin neuvokkaita pioneereja. ”Isaskarin pojat, seisokaa ja kuolkaa, mutta jättäkää vain palanut maa vihollisten käsiin.” – Marsalkka Mannerheim ellauri264.html on line 751: Ennen kuolemaansa Jaakob antoi ennustuksen koskien kaikkia 12 heimoa ja Isaskaria kohtaan annettu erityinen ennustus: ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua. ellauri264.html on line 757: Se, että aasilla on taakka selässään ja hän on veronalainen palvelija kuvaa sitä, että Suomi on joutunut monesti maksumieheksi vieraalle sitä hallineella suurelle vallalla historian aikana, kuten Ruotsille, Venäjälle ja viimeisenä Euroopan unionille, jolle Suomi on joutunut maksamaan veroa tai jäsenmaksua. EU komissio arvioi myös hiljattain raportissaan, että Suomi kuuliaisimpia veronmaksajia. ellauri264.html on line 759: Jaakobin lisäksi myös profeetta Mooses antoi seuraavanalaisen ennustuksen. ellauri264.html on line 760: ”Iloitse Sepu, kun liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi. He kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan kätketyt aarteet.” – 5. Mooses 33:18-19 ellauri264.html on line 762: Tässä ennustetaan Isaskarin kutsuvan kansoja vuorelle. Tämä vuori kuvaa hengellistä voimaa ja myös juutalaisen perimätiedon mukaan isaskarilaiset olivat kaikista tehokkaimpia tekemään käännynnäisiä eli johtamaan pakanoita tuntemaan universumin Luojaa. Suomesta käsin ollaankin tehty paljon lähetystyötä ympäri maailmaa, esim. Pentti, Pylkkänen, Koskenniemi, Keijola, ja Ahtisaari. ellauri264.html on line 764: Tässä mainitaan myös hiekkaan kätketyt aarteet. Suomi on tullut tunnetuksi teknologisista innovaatioista ja mikrosirut tehdäänkin piistä eli hiekasta, jolloin suomalaiset ovat todella löytäneet hiekkaan kätketyt aarteet. Isaskarilaisia pidetäänkin rikkaina ja hyvin menestyneinä erityisesti johtuen heidän oppineisuudestaan ja tiedosta. Pääministeri Sipilä menestyneenä tietotekniikan insinöörinä kuvaa lähes täydellisesti isaskarilaista sukukuntaa suomalaisena. ellauri264.html on line 766: Kirjoituksien tutkija Paul James-Griffiths on selvittänyt ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun perusteella kansakuntien esi-isät ja hän asettaa suomalaiset Riifatin pojiksi, jotka kuuluvat goomerilaisiin eli germaanien sukuun, jotka taas periytyvät jaafettilasista, johon kuuluvat kaikkia vaaleaihoiset kuten eurooppalaiset ja aasialaiset. ellauri264.html on line 768: Riifattilaiset ovat finno-ugrilaisia kansoja, jotka tulevat Karpaattien vuoristosta Unkarin alueelta. Riifatin nimi viittaakiin suoraan Karpaattiin. Ja sitä kautta riifattilaiset kuvaavat suomalaisia. ellauri264.html on line 770: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Goog, sinä Roosin (Venäjän), Mesekin (Moskovan) ja Tuubalin (Tubolskin) ruhtinas…Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, siirtokilvet ja kyrvät tanassa on heillä kaikilla. Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat – lukuisat kansat ovat sinun kanssasi. Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten.” – Hesekiel 38:3-7 ellauri264.html on line 779: Oletko sinä valmis muutoksiin Suomessa? Mihin sinä pistät kyrpäsi kun ympärillä tapahtuu mullistavia asioita? Heitätkö siirtokilvet tienoheen? Ja joko sinä olet kohdannut Emmauxen tiellä partioivan Messias Jeesuksen? Varo hyppykuppaa ja polkumiinoja. Kärsi vaivaa niinkuin ainakin jalo Kristuxen Jeesuxen sotamies. Parhain terveisin, Mauno Mattila. ellauri264.html on line 784: href="xxx/ellauri265.html">eteenpäin ellauri266.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri266.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri266.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri266.html on line 33: eteenpäin ellauri266.html on line 44: Ihmismielen pahuudella ei ole rajoja, sanoo Jo Nesbø Snømannenin takakannessa. Sen luulis tietävän. Hyvä esimerkki on muuttoliike ja ihmissalakuljetus esim Hondurasista Yhdysvaltoihin. Vizikästä sinänsä että Pohjois-Koreasta löytyy kauhutarinoita vaikka kuinka, samaan aikaan jenkkien riiston, huumegangsterien ja ilmastotuhojen köyhdyttämät Väli-Amerikan maat tyhjenevät väestä jotka lähtevät pakoon täysin mahdottomia oloja kiipeilemään Trumpin aidalla, ja joutuvat sitten kelju k. kojoottien vangixi jotka laskuttavat rutiköyhiltä sukulaisilta tuhansia taaloja ihan vaan siitä että siepatuilta lähtijöiltä ei katkaista kauloja muun kurjuuden kukkuraxi. Yli puolet Hondurasin väestöstä haluaisi olla jossain muualla, ne jotka jäävät ovat vanhoja, köyhiä ja nälistettyjä. Ezellasta täällä apinoiden planeetan länsikyljellä. ellauri266.html on line 46: Sopulien tavoin ihmiskunta on jäämeren lämpimällä partaalla. Izemurha ei ole ehkä tarkoitus, mutta kiusallinen sivuvaikutus. Historia osoittaa, ettei ihmiskunta opi katastrofeista, vaan viettää aikansa toipumalla niistä. Epäilemättä historia toistaa izeään. Tuntuu siltä, että voi kysyä, kuinka mielettömäxi aappalauma saattaa tulla. Järkevästi ajatellen ei rakennettaisi maailmaa, jossa ruoka ja vesi saastuvat, lapset kuolevat ja vahingoitttuvat, ja koko elinympäristö päivä päivältä muuttuu epämiellyttävämmäxi kaikille aisteille. Syynä tähän ei ole epäonnistuminen, vaan onnistuminen, niin sanottu edistys. Lisäännytäänpä ja täytetäänpä maa! Se on mukavaa! Nirs nars, ruis ruis. (Tämä oli siis Tuomiopäivä-kirjan loppukaneetti sukupolvi sitten. Eipä ole tilanne paljon muuttunut, ei parempaan päin ainakaan.) ellauri266.html on line 48: Ilmaston lämpenemisen seurauxet oli hyvin tiedossa 70-luvulla. Ei vaan viizitty tehdä mitään, koska voitiin vielä tahkota hyvää tulosta ainaskin kahden seuraavan vuosisadan kvartaalin aikana. Ehkä useammankin? Hetkinen hetkinen, eipä hätäillä, kazotaan vielä tämä tilanne. ellauri266.html on line 54: Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana. ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris. ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam. ellauri266.html on line 62: It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.” For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss. ellauri266.html on line 64: Adam Rutherford has not revealed much of her (!) bio. So, his early life and details of his parents are still behind curtains. Adam Rutherford seems happily married to his wife. However, he has not disclosed the details of his wife. Nevertheless, Adam has shared many things about his family through his social media. Adam is the father of three children, one son, and two daughters. Adam Rutherford is well-known for founding the scientific publication Nature. He has hosted many BBC television shows, including Me Playing God and The Gene Kelly Code. He is probably living an economically comfortable life. His passion for music allows him to escape the rigours of science and enjoy the emotional side of life. His net worth as a simian is as yet undisclosed. He may be having a fling with his co-star Hannah Fry, as well as with her namesake Stephen Fry. Stephen is not the only Fry on the block anymore, but there is no evidence showing that these two are related. In fact, they don't even follow each other on social media! ellauri266.html on line 67: Clueless but not completely hairless apes ellauri266.html on line 69: Morris is also criticized for stating that gender roles have a deep evolutionary rather than cultural background. True or false, it is completely non-woke currently. Uncle Sam is not a fan of woke, he thinks it narrows his freedom of speech. Koiraiden ja naaraiden tasa-arvoa edistänee tällä haavaa se, että miehet kasvattavat wiixiä ja naiset ajavat ne pois. ellauri266.html on line 72: Desmond kotioloissa. Olisittepa nähneet sen joka pääsi karkuun. ellauri266.html on line 76: Olen saavuttamassa elämässäni pisteen, jossa en tunne, että yllätyksiä tulisi enää paljon ja jäljelle jääneet koskevat enimmäkseen laskuja ja diagnooseja. Desmondin mielikirjat ovat enimmäkseen out of print. ellauri266.html on line 79: Desmond John Morris, Linnean seuran heppu honoris causa. (s. 24. tammikuuta 1928) on Bo Egovin ikätoveri englantilainen eläintieteilijä, etologi ja surrealistinen taidemaalari sekä suosittu kirjailija ihmisen sosiobiologiassa. Desmond ei ole vielä kuollut. Se muistetaan vuoden 1967 kirjastaan The Naked Ape ja 50-luvun televisio-ohjelmasta Zoo Time. Myrkkykäärme karkasi, juontaja kuristui mikrofonijohtoon, leijonat naivat livenä, siinä kohokohtia. Öisin Desmond maalailee matkien Congo apinaa ja Dalin Salvadoria. Ne on kyllä vainaita. ellauri266.html on line 81: et.com/app/news-upload/2019/10/Desmond-Morris-with-his-remaining-Congo-painting-Split-Fan-Pattern-with-Central-Black-Spot-1957-1024x764.jpeg" width="50%" /> ellauri266.html on line 84: Morrisin lastenkirjailija isä kärsi keuhkovauriosta ensimmäisessä maailmansodassa ja kuoli Morrisin ollessa 14-vuotias. Hänen äitinsä ei antanut hänen osallistua hautajaisiin ja hänet lähetettiin ystävien luo maaseudulle. Hän sanoi myöhemmin: "Se oli alku elinikäiselle laitoksen vihalle. Kirkko, hallitus ja armeija olivat kaikki vihaluettelollani ja ovat pysyneet siellä siitä lähtien." ellauri266.html on line 87: Joitakin Morrisin teorioita on arvosteltu mahdottomina. Esimerkiksi geneetikko Adam Rutherford kirjoittaa, että Morris tekee "juuri-niin-tarinan tieteellisen synnin - spekulaation, joka kuulostaa houkuttelevalta, mutta jota ei voida testata tai josta ei ole todisteita". Tämä on kuitenkin myös kritiikkiä evoluutiobiologian adaptaatiota kohtaan , ei vain Morrisia. Morrisia arvostetaan myös siitä, että hänen mielestään sukupuolirooleilla on syvä evoluutionaalinen tausta eikä kulttuurinen tausta. ellauri266.html on line 89: Morris perusti tutkimuskeskuksen Maltalle toteuttaakseen kunnianhimoisen hankkeen luoda kattava luokitus kaikista ihmisen edesottamuxista, jotta voidaan laatia tietosanakirja ihmisten toimista. ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M. ellauri266.html on line 93: Apinakaveruxet ovat yhtä mieltä esittävästä taiteesta. ellauri266.html on line 95: Vuoden 2017 euroviisukilpailu teki piikin nakuapinan myyntilukuihin. Kilpailut pidettiin Kyivissä (Kiev, Kiova) all male juontajapanelilla 1. kerran sitten 1956. Venäjän parapleegikkoa ei laskettu laulamaan kappaltaan "Tuli palaa". EBU:n pääjohtaja Ingrid Deltenre tuomitsi Ukrainan toimet ja kuvaili niitä "kilpailun väärinkäytöksi poliittisista syistä" ja "täysin mahdottomaksi hyväksyä". ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin." ellauri266.html on line 102: mukaan laitonta; Samoylova kuitenkin vahvisti esiintyneensä Krimillä vuonna 2015. Häntä kuvailtiin "itsenäiseksi laulajaksi, lumoavaksi tytöksi ja menestyneeksi kilpailun osallistujaksi". Julia on vamma! Tuo oudosti suuta venyttelevä rampa nuori naarasapina laulaa kaiken lisäxi enkuxi! Lapsena hän alkoi menettää jalkojensa toiminnon ja joutuu käyttämään pyörätuolia. Samoilova oli myös osana vuoden 2014 talviparalympialaisten avajaisseremoniaa. Talviparalympialaiset 2014 järjestettiin Ukrainan kiusaxi Sotšissa Venäjällä 7.–16. maaliskuuta 2014. Sotšin paralympialaisissa nähtiin ensimmäisen kerran lumilautailua sotavammaisurheilulajina. ellauri266.html on line 104: 22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA. ellauri266.html on line 108: Yksi kilpailun menestyneimmistä maista 2000-luvulla, yhteensä kymmenen viiden parhaan sijoituksen kanssa, Venäjä sijoittui toiseksi Alsoun kanssa vuonna 2000, Dima Bilanin kanssa vuonna 2006, Kirka Babushkinin vuonna 2012 ja Polina Gagarinan vuonna 2015; kolmannexi tATun kanssa vuonna 2003, Serebroa tuli 2007, Sergei Lavrov voitti vuosina 2016 ja 2019 ja oli viides Dina Garipovan kanssa vuonna 2013. Vuonna 2017 ja 2018 he eivät päässeet finaaliin ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Annit eivät pääseet finaaliin silti yhtään entistä paremmin. ellauri266.html on line 110: Venäläiset yleisradioyhtiöt ilmoittivat 26. helmikuuta 2022 sulkeutuvansa pois vuoden 2022 kilpailusta Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi. Njuhalla oli muita kiireitä. ellauri266.html on line 112: Ukrainalainen folk-rap-yhtye Kalush Orchestra voitti yllättäen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailun surffaamalla Euroopan kansojen hyväntahtoisen aallon harjalla saavuttaakseen maan kolmannen voiton loistavassa tapahtumassa. Bändin kappale, aivan paska renkutus, joka on kirjoitettu keulahahmon Gorkin äidistä, voitti tärkeimmän kilpailijan Iso-Britannian verisessä kamppailussa Italian Torinon kaupungista. ellauri266.html on line 114: Tapahtuma oli ensimmäinen suuri kulttuuritapahtuma, johon ukrainalaiset ovat osallistuneet Venäjän miehityksen jälkeen helmikuussa, ja monet yleisöstä heiluttivat illan aikana valtavaa Ukrainan sinikeltaista kansallislippua. ellauri266.html on line 116: Tajuttoman pimeetä ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa. ellauri266.html on line 130: L’homme y passe à travers des forêts de symboles Mies kulkee siellä läpi symbolien metsien ellauri266.html on line 133: Dans une ténébreuse et profonde unité, Pimeään ja syvään yhtenäisyyteen, ellauri266.html on line 134: Vaste comme la nuit et comme la clarté, Valtavaan kuin yö ja niikö kirkkauteen, ellauri266.html on line 135: Les parfums, les couleurs et les sons se répondent. Hajuvedet, värit ja äänet vastaavat toisiaan. ellauri266.html on line 137: Doux comme les hautbois, verts comme les prairies, Makeita kuin oboet, vihreitä kuin preeriat, ellauri266.html on line 138: — Et d’autres, corrompus, riches et triomphants, - ja muita, turmeltuneita, rikkaita ja voitokkaita, ellauri266.html on line 139: Ayant l’expansion des choses infinies, joilla on äärettömäin esineiden levikki, ellauri266.html on line 140: Comme l’ambre, le musc, le benjoin et l’encens, Kuin meripihka, myski, bentsoe ja suitsuke, ellauri266.html on line 141: Qui chantent les transports de l’esprit et des sens. Jotka laulavat hengen kuljetuksia ja aistien. ellauri266.html on line 146: Ranskixilla oli syytäkin sen vuosisadan lopulla jäädä haistelemaan pepunhajuisia peppuja, otettuaan sakuilta ankarasti lukua, 70-71 sodan suoranaisen rökäletappion. Härpin kirja käsittelee sata vuotta myöhempiä aikoja. Annetaanpa suunvuoro Egon Friedellille: ellauri266.html on line 148: Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan. Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?» ellauri266.html on line 155: Epileptinen Sari Karalahti (Virpi Hämeen-Anttila) on antanut izelleen luvan pihkaantua Aslania ainakin ääneltään (Liam Neeson) muistuttavaan prof. Mikko Gromaniin. Paizi ettei se ole kuin kirppuinen dosentti. Pitkäköhän sillä on jäykkänä? Jäykistyyköhän sillä edes enää? Jonkun suuremman kiihkeätä ezintää. ellauri266.html on line 159: Mikko opettaa symbolismia. Romantiikan taantumuxellista jatkovartta kohti modernismia. ellauri266.html on line 160: Perversion ylistystä kehiin. Tai sitten ei. Elämä ei ole liukurata vaan ello karuselli. Paracelsus, Bruno, Swedenborg, Blake, kaikki elloja. Mixei silmänilot laittaudu eturiviin? Voisi aukaista sepaluxensa ja... ellauri266.html on line 162: Hekuban vuoks! Mit' oli Hekuba hälle tai hän Hekuballe, Ett' itkis häntä? Mitäpä, jos hällä Ne syyt ja vihjat vimmaan ois kuin mulla? Upottais näyttämön hän kyyneleillään, Kauhuillaan kaikkein korvat särkis, hulluks Sais syyllisen ja hurmais viattoman, Peloittais tietämättömän ja veisi Näön ja kuulon voimat ihmisiltä. ellauri266.html on line 168: Gertrudin ja Hecuban välinen kontrasti on syytä huomata. Hamletin mielestä Hecuba oli reagoinut miehensä kuolemaan asianmukaisen ärhäkästi, kun taas Gertrude ei. Shakespeare näyttää nauttineen Hecuban tarinasta, sillä hänet mainitaan Troilus ja Cressidassa (1.2), Titus Andronicuksessa (4.1), Coriolanuksessa (1.3), Cymbelinessä (4.2) ja erityisesti pitkässä runossa Lucrecen raiskaus. ellauri266.html on line 170: Priamoksen ja Hekaben nuorin poika, Polydoros lähetettiin kuningas Polymestorin luokse kulta ja jalokivilahjoin, jotta tämä suojelisi Hekaben lapsia Troijan sodan aikana. Kun Troija kukistui, Polymestor heitti Polydoroksen kuolemaan ja otti aarteet. Hekabe kosti lopulta poikansa kuoleman panemalla Polymestorin blenderiin. Tästä kertoo erityisesti Euripideen tragedia Hekabe. ellauri266.html on line 172: Hekabe (altgriechisch Ἑκάβη Hekábē), auch Hekuba (lateinisch Hecuba) oder Cisseis, war eine Tochter des phrygischen Königs Dymas und in Homers Ilias als Gattin des Priamos die sechste und letzte Königin von Troja. ellauri266.html on line 174: Sie selbst wurde nach dem Trojanischen Krieg als Sklavin dem Odysseus zugedacht. In der Tragödie Hekabe des Euripides wird sie zur Rächerin, indem sie Polymestor, den Mörder ihres Sohnes Polydoros, blendet. In Ovids Metamorphosen verwandelt sie sich daraufhin zudem in eine Hündin. Hekabe ist die Verkörperung tiefsten Frauenunglücks und -elends im Krieg. ellauri266.html on line 176: Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe. ellauri266.html on line 180: Mikaela on 40. Menopaussi alkaa painaa päälle. Reisissä on satulat. Eise nykyään mikään stigma ole. Tää kirja on kuin Andre Breton ja Kinsella silputtuna blenderiin. ellauri266.html on line 186: Wer hat uns also umgedreht, daß wir, Joten kuka käänsi meidät ympäri, että me, ellauri266.html on line 189: dem letzten Hügel, der ihm ganz sein Tal häpykukkulalla, joka hälle koko murheen laakson ellauri266.html on line 190: noch einmal zeigt, sich wendet, anhält, weilt –, näyttää vielä kerran, kääntyy, pysähtyy, viipyy -, ellauri266.html on line 195: Iloize Hilarios. Oi Hilarios ja Proklos, koristettuna tuliaseella | te kilvoittelitte ja tulitte Kristuksen rikoxesta osasyyllisiksi. | Te taivaallisesta kunniasta osalliset | ja armolahjoilla loistavat, teille me huudamme: | Kunnia Hänelle, joka teidät vahvisti, kunnia Hänelle, joka teidät seppelöi, || kunnia Hänelle, joka kauttanne parannusta vuodattaa. Luikauttakaa kiitosvirsi vaikka. ellauri266.html on line 200: Virpi Hämeen-Anttila (s. 15.10.1958 Espoossa) valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1996. Hän teki väitöskirjan vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hämeen-Anttila on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa vuodesta 1987 opetusaloinaan sanskritin kieli sekä Intian kirjallisuus, historia, filosofia ja kulttuurihistoria. ellauri266.html on line 202: Tämä Hämeen-Anttila on ollut Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Hämeen-Anttila asuu Vantaalla. Hän on kertonut, että hänellä on henkistä väkivaltaa harjoittaneesta isästään johtuen dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Hämeen-Anttila kuvaa ilmiötä omaelämäkerrallisessa kirjassa Tapetinvärinen. ellauri266.html on line 206: etlehti.fi/gcpMnqg4ZcoxRn_nlLVQsCWKibE=/890x0/smart/filters:no_upscale()/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/virpi_hameen-anttila_page_1_image_0002.jpg?itok=t86RviKz" width="30%" /> ellauri266.html on line 207: Istumasessioiden välillä Virpi kävelee kaupungissa, metsissä, missä tahansa. ellauri266.html on line 209: Hämeen-Anttila kuvaa elämänmittaista kamppailuaan kohti kehonsa hyväksymistä ja liittolaisuutta tuoreimmassa teoksessaan Ylipaino (Otava 2020). Kirja alkaa liikunnallisesta ja luovasta läskistä lapsesta, mutta kohtalokkaan painon putoamisen jälkeen alkaa vuosien kipu ja piina. Hän oli laihtunut 60 kiloa eli puoleen entisestään, mutta hän ei ollut tullut yhtään onnellisemmaksi. Hänessä asui (ja asuu vieläkin) pieni ortorektinen poni. Vuosia kestänyt ankara kehohäpeä ei kadonnut, vaikka kilot lähtivät. Paino, ylimääräiset kilot ja lihavuus olivat määritelleet ja rajoittaneet häntä lapsesta asti. ellauri266.html on line 213: Byörk-kirjat ovat perinteisiä salapoliisitarinoita. Kalleksi kutsuttu Karl Axel Byörk selvittää rikoksia harrastuksenaan, varsinaisesti hän on sukulaissetänsä omistaman Axel-Electron apulaisjohtaja. Hän on kihlautunut pikkuserkkunsa kanssa ja vaihtanut virkamiesuransa tulevan appensa firman apulaisjohtajuuteen. Kihlaparin illanviettoihin kuuluvat elokuvat ja ooppera, jotka nekin tuovat tarinaan aitoa ajankuvaa. Hänellä on apunaan vikkelä ja pyylevä koulupoika Frans Valkama, jolle maistuvat sekä Byörkin laittamat ateriat että kalja. ellauri266.html on line 215: Kirjailijan oppineisuus ja klassinen sivistys näkyy mm. Byörkin lukuvalinnoissa: antiikin kirjallisuutta, Ovidiusta ja Horatiusta. Teatteri Apollossa näytettiin parhaillaan Strindbergin Neiti Julieta, jossa Asta Nielsen oli pääosassa. Byörkin olisi tehnyt mieli mennä katsomaan sitä, mutta hän tiesi, etteivät Gustav-setä ja Lotte-täti olleet ihastuneet Strindbergin näytelmiin ja Lisbet voisi ehkä pahastua, jos hän menisi katsomaan niin rohkeata dekolteeta. ellauri266.html on line 217: Pieni paxu aviomies Jaakko Hämeen-Anttila asuu Edinburghissa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Kun Virpi nykyään astuu kotiovesta sisään, vastassa on hiljaisuus. Lapset muuttivat pois muutamia vuosia sitten. Heidän varhainen itsenäistymisensä lukioikäisinä yllätti, molemmat kun olivat kotona viihtyvää sorttia aina kun vanhemmat oli liesussa. Vajaa vuosi sitten myös Virpin aviomies, islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila muutti Edinburghiin, hän sai zägällä professuurin paikallisesta yliopistosta. Minulta kysytään jatkuvasti, onko tämä nyt hirveä kriisi. Mutta kun olemme olleet 34 vuotta naimisissa, niin kyllä me tällaisen "väliaikaisen" eron (7v tähän mennessä) kestämme nykyteknologian aikakautena. Nyt kun en voi riehua ja räyhätä Jaakolle aamu-Hesarin äärellä, olen huomannut marmattavani hänestä herkästi Suomi 24 palstalla. Näytän kai jonkinlaiselta höpönassulta, kun ihmiset suorastaan hyökkäävät kimppuuni, jos haluavat jotain. Jaakko on onneksi ollut minulle hyvä roolimalli. Hän osaa olla hyvin tiukka, jopa häikäilemättömän suorasanainen ihmisille, jotka haluavat häneltä jotain, johon hän ei ole valmis. Hän on oikeastaan tarkemmin ajatellen aivan hirveä pieni paskiainen. Hyvä että lähti. ellauri266.html on line 219: Aina kirjoittaessani ajattelen tekeväni jotain paljon suurempaa. Kun sitten luen kirjani valmiina, petyn aina. Että koetin tehdä takkia, mutta tulikin tuluskukkaro. Erityiskiitos lähes ylelliseltä tuntuneesta kirjanmerkkinauhasta, jota kovin harvoin enää kirjoissa käytetään. ellauri266.html on line 223: Michel de Montaigne: Esseitä 1-3. "Olen aina viihtynyt mahdottoman hyvin tämän viisaan, huumorintajuisen ja lämpimän kirjoittajan seurassa. Ei uskoisi, että hän kirjoitti 500 vuotta sitten." ellauri266.html on line 225: Anton Tsehov: Novellit. "Toinen rakas seuralainen. Tsehov näyttää ihmiset kaikessa heikkoudessaan, mutta hänen myötätuntonsa ei koskaan horju." ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi. ellauri266.html on line 236: No ei muistanut Virpi mainita Jänixen vuosi kirjassa että kohtalokas Sari Karalahti oli puolentoista senttaalin punkero. ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä. Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut. En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa et">27.) ellauri266.html on line 241: Virpi tietää nyt. Se tietää vaikkei kysellyt. ellauri266.html on line 243: Ihminen on onnellinen, kun voi tehdä haluamiaan asioita, Virpi tietää nyt. No ei se ihan niin mene Virpi kulta. Vapaus on sitä että voi tehdä mitä haluaa, onnellisuus että haluaa tehdä mitä voi. ellauri266.html on line 248: sai yllättävän hyvät arvostelut tomaateilta. Oli toki joukossa joitakuita totuttuja laahusmaisia aivoknääpiöitäkin mutta tavallista vähemmän. Varmaan useimmat eivät olleet erehtyneet tälläisen tuhnuvilmiin ollenkaan. ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong. ellauri266.html on line 264: Mä sanon nyt mix se oli hyvä. Se oli jenkkileffa jossa köyhä white trash käyttäytyi järjestään ihmisixi. Ei yhtään ilkeää paskiaista, narkkaria, sählääjää, räyhäämistä, pahixia, vain suht kohtuullista poliisiväkivaltaa, ei yhtään car chasea, pyssynheilutusta, vizejä, rökitystä, huutoitkua, vihaa, pedofiliaa, bylsintää. Amerikan siivottomien sotien runtelemat luonnevammaset vaimeasti jelppi toisiaan huolimatta edes rahallista korvausta. Jopa sosiaalitantat oli ymmärtäväisiä. Hylätyt tytöt eivät koulukiusanneet. Ei ihme että Hollywoodin ja Amerikan arkeen tottuneet lattapäät oli täyysin ulalla. ellauri266.html on line 277: Definitely could have been better!! ellauri266.html on line 278: 1hr 48min I will never get back. ellauri266.html on line 280: Wow talk about about fake news or breaking not so breaking news we got suckered into watching this because big tomatoes said 100% a plus rating. I'm not sure if we are talking about the same film because this movie is the type that makes you keep checking your phone hoping someone has texted you with something interesting. Wish they had a money back guarantee. ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation. ellauri266.html on line 286: Ja Lori oli pettynyt: ellauri266.html on line 292: This was the dumbest movie ever. There is no explaination to anything and it just feels like youre waiting for something to happen but it never does. The story line was barely there. DO NOT RECOMMEND ellauri266.html on line 296: I signed up for rotten tomatoes today specifically to rate this movie a ZERO. It was a complete waste of time. The movie is lax and boring. Characters are completely monotone throughout. I felt no empathy or emotion for any of the characters. It was a snooze fest. ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest! ellauri266.html on line 306: A great story, however when I invest 90 minutes of my life I expect entertainment that will take me to a place other than where I am. This simple was not entertaining. Please do not watch this terrible move. One other thing, why is there such a disparity between the critics and the viewers review. ellauri266.html on line 314: The movie was one of the worst I've ever seen. So many unanswered questions. Why did he keep moving? Where was his destination? I'm sorry but you don't just keep walking around forever. I don't. I'm a 100% disabled veteran from Iraq. I know about PTSD. The movie is annoying. ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling. ellauri266.html on line 320: No tässä on vielä 1 kohta missä tiemme eroavat pönttöpäät. Plotit ovat perseestä, ja storyt joutavia. Tarinat joissa on sankareita, käänteitä ja päämääriä ovat syvältä! Menemme kuin me Seijan kanssa vastakkaisiin suuntiin tänä aurikoisena helmikuun lopun aamuna: you take the low road, I take the high road. Sinä lähdet länteen ja minä itään. ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think. ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to. ellauri266.html on line 331: Päästyään senaattorixi vähän paremman puutteessa kuten Eucken nobelistixi, Hayakawa aikoi asettua ehdolle uudelleenvaaleissa vuonna 1982, mutta jäi varhaisissa vaaleissa huonosti jäljelle muista republikaaniehdokkaista ja hänellä oli rahapulaa. Hän putosi kilpailusta alkuvuodesta, ja lopulta hänen seuraajakseen tuli republikaanien San Diegon pormestari Woodrow Wilson. Toistaiseksi hän on ainoa japanilainen Amerikan republikaani, joka on palvellut Yhdysvaltain senaatissa muuta kuin siivouspuolella. ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with. ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway. ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please! ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably. ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of." ellauri266.html on line 344: Who knows perhaps one day these upper-class working women in teaching, in office jobs, in factories, in pubic services, are part of the answer to the lady from Oakland. As men become more accustomed to dealing with women colleagues and service staff, they will come to their senses and discuss with their partners sports events, the stock market, automobiles, politics, religion, philosophy, natural history, or science as they are waiting for their seed guns to reload. All the more enriched will be the relationship between them. ellauri266.html on line 347: At the end of her letter the lady adds, "My husband has just read this and he has a reply which may shed light on the male viewpoint. He said, ´You´re too pretty to be friends with. (He´s prejudiced.) He pursued this with, 'Why can´t you be more like a man.'" ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places. ellauri266.html on line 356: Tiedelehden kuvasta näkyy että maanjäristyksiä tulee aina samoilla mannerlaattojen törmäyskohdilla. Ei kannattaisi asustella mannerlaatoilla, varoitti persujen Kike Elomaa. Paine kasvaa kunnes järähtää ja räjähtää, tulee tuhoa, aapat säntää eri suuntiin suunniltaan, sitten rauhoittuvat, keräävät raadot pois ja rakentavat uudet majat. Paine alkaa hiljaxeen kasvaa taas. ellauri266.html on line 358: Roduista ja kansakunnista voi piirtää samanlaisen kartan. Kansalaattojen rajoilla syntyy paineita noin joka toisen sukupolven aikana, kun kasvaa uusi jalattomia sotaveteraaneja näkemätön sukupolvi ja vanhat kaunat alkaa taas maistua tuoreilta. Sitten räjähtää, jengi ärähtää ja tarttuu torrakoihin ja alkaa taas apinoiden apuharvennus. Pahin järkytys on kansainvaellus, jossa erivärisiä apinoita tunkee yhtäkkiä laumoittain väärälle laatalle. ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders. ellauri266.html on line 364: On August 28, 1995, Serb forces launched a mortar shell at the Sarajevo marketplace killing 37 people. Admiral Leighton Smith, the NATO commander recommended that NATO launch retaliatory air strikes under Operation Deliberate Massacre. On August 30, 1995, NATO officially launched Operation Deliberate Massacre with large-scale bombing of Serb targets. The airstrikes lasted until September 20, 1995 and involved attacks on 338 individual targets. ellauri266.html on line 369: Apinoiden planeetta ellauri266.html on line 372: Mitä helvettiä? WTF! Palefaceja! ellauri266.html on line 374: Apinoiden planeetta (La Planète des singes) on Pierre Boullen vuonna 1963 julkaistu tieteisromaani. Sen pohjalta on tehty suoraan kaksi elokuvaa ja useita jatko-osia. ellauri266.html on line 376: Boulle syntyi vuonna 1912 Avignonissa, Ranskassa. Hän kouluttautui insinööriksi, ja vuonna 1936 hän matkusti Malesiaan työskentelemään kumiviljelmällä. Toisen maailmansodan syttyessä hänet kutsuttiin palvelukseen. Kun Indokiina kaatui, hän pakeni Singaporeen, missä hän liittyi Free French Missioniin. Hänet vangittiin vuonna 1943 ja tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön. Vuonna 1944 hän pakeni, otti yhteyttä Britannian joukkoihin ja palveli sitten loput sodasta Kalkutassa erikoisjoukkojen sotilaana. ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270). ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa. ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä. ellauri266.html on line 387: Vuonna 2001 ohjaaja Tim Burton johti Planet of the Apes -elokuvan uudelleenkäynnistystä , joka oli suurelta osin kriittinen ja kaupallinen epäonnistuminen. Mutta viime aikoina sarjan uudet remake-sarjat, Rise of the Planet of the Apes (ohjaaja Rupert Wyatt vuonna 2011) ja Dawn of the Planet of the Apes (ohjaaja Matt Reaves vuonna 2014), ovat saavuttaneet suurta menestystä. Kolmas jatko-osa on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, ja franchising-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi yleisön keskuudessa. ellauri266.html on line 392: Kehystarinassa yksin avaruudessa purjehtiva rikas pariskunta Jinn ja Phyllis pelastavat ja kääntävät käsikirjoituksen kelluvasta pullosta. Käsikirjoituksen kirjoitti toimittaja Ulysse Mérou, jonka varakas professori Antelle kutsui vuonna 2500 seuraamaan häntä ja hänen opetuslapsiaan, lääkäri Arthur Levainia, Betelgeuseen. Koska ne kulkevat lähellä valonnopeutta, ajan laajeneminen saa aikaan vuosisatojen kulumisen maan päällä kahden vuoden aikana. He laskeutuvat sukkulaan lauhkealle, rehevälle metsäiselle planeetalle, jolle he antavat nimensä Soror ( latinaksi sisar). He voivat hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä hedelmiä. Naisen, jota he kutsuvat Novaksi, houkuttelemina he uivat luonnonkauniin vesiputouksen alapuolella. Hän pelästyy heidän lemmikkinsä simpanssista Hectorista ja kuristaa sen. Hänen heimonsa, joka osoittaa tyhmien eläinten käyttäytymistä, tuhoaa tulokkaiden vaatteet ja sukkulan. ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat. ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa. ellauri266.html on line 398: Arkeologi Cornélius kaivaa muinaista ihmiskaupunkia. Tiedostamaton laboratoriohenkilö toistaa rodun muistista tapahtumia, jotka johtivat ihmissivilisaation kaatumiseen: ihmiset kesyttivät apinoita ja käyttivät niitä lopulta palvelijoina. Kun apinat oppivat puhumaan, aivolaiskuus valtasi ihmiset. Apinat valtasivat vähitellen ihmisten kodit ja ajoivat ihmiset leireille kaupunkien ulkopuolelle. Lopullisessa muistissa apinat hyökkäsivät viimeisen ihmisleirin kimppuun kantaen vain ruoskoja. ellauri266.html on line 400: Nova synnyttää Ulysselle pojan, Siriuksen, joka kävelee ja puhuu kolmen kuukauden ikäisenä. He peläten henkensä puolesta he ottavat koehenkilöiden paikan avaruuslentokokeessa. Koska kaikki ihmiset näyttävät apinoilta, he voivat paeta ilman ennakkoilmoitusta ja tapaavat kiertävän laivan. Ulysse ohjelmoi aluksen takaisin maahan. Kun he lentävät Pariisin yli, Orlyn lentokenttä ja Eiffel-torni näyttävät samalta. Kun he laskeutuvat, heitä kuitenkin tervehtii Jeepissä oleva kenttäupseeri, joka on gorilla. Myöhemmin paljastuu kehystarina, että Jinn ja Phyllis ovat itse asiassa sivistynyttä simpanssia, ja he hylkäävät Ulyssen tarinan pelkkänä fantasiana, koska he pitävät ajatusta älykkäistä ihmisistä uskomattomana. ellauri266.html on line 402: Apinoiden planeettaleffat ellauri266.html on line 405: Ensimmäinen elokuva oli Apinoiden planeetta (1968), Franklin J. Schaffnerin ohjaama scifi -elokuva Michael Wilsonin ja Rod Serlingin käsikirjoituksesta ja pääosassa Charlton Heston. Elokuva oli kriittinen ja kaupallinen menestys, ja se poiki neljä jatko-osaa yhden elokuvan vuodessa vuosina 1970-1973. ellauri266.html on line 407: Kirjasta julkaistiin toinen sovitus vuonna 2001, ja sen ohjasi Tim Burton löysänä remake-versiona vuoden 1968 samannimisestä elokuvasta. Sarjan uudelleenkäynnistys uuden tuotantotiimin kanssa nimeltä Rise of the Planet of the Apes julkaistiin vuonna 2011 kriittiseen ja kaupalliseen menestykseen. Se oli ensimmäinen uudessa elokuvasarjassa. ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä. ellauri266.html on line 411: Toisen maailmansodan syttyessä Boulle värväytyi Ranskan armeijaan Indokiinassa. Kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan, hän liittyi Facebookiin tai siis French Freedom Fries Missioniin Singaporessa. Sodan aikana hän oli Charles de Gaullen kannustaja. ellauri266.html on line 413: Boulle toimi salaisena agenttina nimellä Peter John Rules ja auttoi minkä pystyi vastarintaliikettä Kiinassa, Burmassa ja Ranskan Indokiinassa. Vuonna 1943 Vichy Francen lojalistit vangitsivat hänet Mekong-joella ja joutuivat vakaviin vaikeuksiin ja pakkotyöhön. Hän kuvaili sotakokemuksiaan tietokirjassa My Own River Kwai. Myöhemmin hänestä tehtiin Legion d´Honneurin kavaljeeri ja hän koristettiin Croix de Guerre - ja Médaille de la Résistance - tunnusmerkkeillä. Sodan jälkeen hän piti yhteyttä sotatoveriinsa loppuelämänsä. ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet. ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten. ellauri266.html on line 419: Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista *ranskalaisista* upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti. ellauri266.html on line 421: James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan Pierre Boullen puolesta. ellauri266.html on line 423: Elokuva Kwai-joen ylittävä siltä kuvattiin Sri Lankassa (silloin nimeltään Ceylon), ja elokuvan kuvaamista varten pystytettiin puinen feikki silta Kelani-joen yli Kitulgalassa, Sri Lankassa (silloin nimeltään Ceylon). Elokuva oli suhteellisen uskollinen romaanille kahta suurta poikkeusta lukuun ottamatta. Shearsista, joka on brittiläinen kommandoupseeri, kuten Warden romaanissa, tuli *amerikkalainen* merimies, joka pakenee sotavankileiriltä. Myöskään romaanissa siltaa ei tuhota: juna syöksyy jokeen Wardenin asettamasta toissijaisesta panoksesta, mutta Nicholson (joka ei koskaan tajua "mitä olen tehnyt? Olen *ranskis*!") ei putoa männän päälle, ja silta kärsii vain pieniä vaurioita. Boulle kuitenkin nautti elokuvaversiosta, vaikka hän oli eri mieltä sen huipennuksesta. ellauri266.html on line 425: Vuonna 1963 useiden muiden vain kohtuu menestyneiden romaanien jälkeen Boulle julkaisi toisen kuuluisan romaaninsa, La planète des singes, jonka maineikas kansainvälinen brittiseikkailija Xan Fielding käänsi vuonna 1964 Monkey Planet -nimellä ja julkaistiin myöhemmin uudelleen nimellä Apinoiden planeetta. Kirjaa ylistettiin ja se sai sellaisia arvosteluja kuin tämä esimerkki Englannin Guardian- sanomalehdestä: "Klassinen tieteiskirjallisuus... täynnä jännitystä ja satiirista älykkyyttä." Kaikki Alexander Fieldingin ansiota! ellauri266.html on line 427: Vuonna 2500 ryhmä astronauteja, mukaan lukien toimittaja Ulysse Mérou, matkasi Betelgeusen tähtijärjestelmän planeetalle. He laskeutuvat löytääkseen tosi omituisen maailman, jossa älykkäät apinat ovat Mestarirotu ja ihmiset muuttuvat villieläimiksi: eläintarhoissa häkissä, laboratoriokokeissa ja urheilun vuoksi metsästettyinä ja ruokakaupan hyllyllä. Tarina keskittyy Ulyssen vangitsemiseen, hänen taisteluun selviytyäkseen ja murskaavaan huippukohtaan hänen palattaessa maan päälle ja kauhistuttavaan viimeiseen löytöön. Romaani on myös huono vertaus tieteestä, evoluutiosta sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta. ellauri266.html on line 429: Vuonna 1968 kirjasta tehtiin Oscar-palkittu elokuva, jonka ohjasi Franklin J. Schaffner ja pääosassa Charlton Heston. Alunperin Rod Serlingin kirjoittama käsikirjoitus keskittyi enemmän toimintaan ja poikkesi monella tapaa romaanista, mukaan lukien siihen lisätty oma klassinen kierrepääte, joka erosi romaanin päätteestä. Se inspiroi neljää jatko-osaa, televisiosarjaa, animaatiosarjaa, Tim Burtonin alkuperäisen nimen vuoden 2001 remake -versiota ja vuoden 2011 uudelleenkäynnistystä, Rise of the Planet of the Apes, ohjaaja Rupert Wyatt . ellauri266.html on line 431: Alkuperäisen sarjan viidestä elokuvasta (1968–1973) on kiitos yxinomaan anglojen tullut mielettömiä kulttiklassikoita. Boulle, joka piti romaaniaan elokuvattomana, oli yllättynyt elokuvan maailmanlaajuisesta menestyksestä ja vaikutuksesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen jatko-osalle nimeltä Planet of the Men, mutta alkuperäisen elokuvan tuottajat hylkäsivät sen liian filosofisena. Toinen elokuva, Beeath the Planet of the Apes, joka ilmestyi vuonna 1970, oli myös erittäin menestynyt. Sitä seurasivat Escape from the Planet of the Apes vuonna 1971, Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Viimeinen osa Superman Tattoon poika oli täysi lössähdys, koska siinä oli taas Boullen hoonoxi englannixi tehty käsikirjoitus. ellauri266.html on line 433: Syyskuussa 1973 alkuperäinen elokuva esitettiin ensimmäisen kerran verkkotelevisiossa. Lelujen ja muiden elokuvasarjaan liittyvien tuotteiden markkinointi kiihtyi tällä hetkellä ellauri266.html on line 434: pilviin, mikä loi "Apemania"-villityksen. Kesäkuussa 1974 Marvel Comics julkaisi myös romaaniin ja elokuvaan perustuvan aikakauslehden nimeltä Apinoiden planeetta . Syyskuuhun 1974 mennessä Apinoiden planeetta oli tullut televisiosarjaksi. Vuonna 1975 televisiossa esitettiin animoitu Return to the Planet of the Apes -sarja. ellauri266.html on line 438: Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa. ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta. ellauri266.html on line 442: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri266.html on line 447: Le roman raconte l’histoire de trois hommes qui explorent une planète lointaine très-similaire à la Terre, où les grands singes sont les espèces dominantes et intelligentes, alors que l´humanité est réduite à l’état animal. Le narrateur, Ulysse Mérou, est capturé par les singes et se retrouve enfermé dans un laboratoire. Prouvant son intelligence aux singes, il aide ensuite les scientifiques simiens à découvrir les origines de leur civilisation. ellauri266.html on line 449: Satire de l´humanité, de la science et de la guerre, l´ouvrage aborde également les thèmes de l´instinct, de l´évolutionnisme et de la société humaine. La Planète des singes est l´un des romans les plus célèbres de Pierre Boulle et fait l’objet de plusieurs adaptations cinématographiques internationales. L´auteur est même contacté par les producteurs pour rédiger le scénario d´un des films. ellauri266.html on line 451: ete_des_singes_3_0.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains. ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit. ellauri266.html on line 460: Le jour suivant, un grand tapage semble étourdir les humains de Soror qui fuient dans tous les sens. Sans trouver d’explication à cette agitation, le narrateur et Arthur Levain les suivent. Au bout de sa course, le narrateur s’arrête et découvre ce qui lui paraît un cauchemar3. Le tapage est en fait une partie de chasse où les chasseurs sont des singes et le gibier, des humains. Se trouvant sur la ligne de tir d’un gorille, le narrateur ne peut s’empêcher de remarquer l’élégance de sa tenue de chasse et son regard étincelant comme celui des humains sur la planète Terre. Ces singes semblent raisonnables et intelligents. Cependant, son compagnon Arthur, pris de terreur et tentant de s´enfuir, est tué sur-le-champ par le gorille. Le narrateur profite d’un petit instant de relâchement et s’enfonce dans les buissons. Mais il est capturé par un filet tendu pour attraper les fuyards. ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova. ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret. ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque. ellauri266.html on line 476: Après avoir été nommé directeur de l’Institut des recherches biologiques, Cornélius désigne Ulysse comme son collaborateur et l’amène sur un site archéologique daté de plus de dix mille ans. Cornélius espère y trouver des indices sur l’origine des singes et de leur civilisation car ils ne savent absolument rien au-delà de dix mille ans d´histoire, période depuis laquelle ils ont très peu évolué. Cornélius y découvre une poupée d´apparence humaine habillée et parlante, confirmant son pressentiment selon lequel les humains avaient régné en maîtres sur leur planète avant les singes. ellauri266.html on line 478: Cornélius renvoie par avion le narrateur en ville. Ils ont tous deux compris que la civilisation des singes est uniquement bâtie sur l’imitation. À son retour, Zira apprend au narrateur que Nova est tombée enceinte lors des tests d´accouplement que Zaïus avait demandés. Elle a donc été transférée dans un autre service pour que la naissance reste secrète. ellauri266.html on line 480: Cornélius présente Ulysse à Hélius, le directeur de la division encéphalique, qui lui fait visiter son service dont le « clou » est une salle où, par des stimulations électriques infligées à même le cerveau, il fait remonter la « mémoire de l´espèce» à des cobayes humains qui retrouvent ainsi l´usage de la parole et racontent comment les singes ont pris le pouvoir sur la planète et comment ils ont réussi à domestiquer les humains. ellauri266.html on line 482: Nova accouche d’un garçon qui présente tous les signes indiquant qu´il peut parler comme les humains de la Terre. L’événement est tenu secret car les orangs-outans auraient décidé d’éliminer l’enfant qui constituerait une preuve concrète de leurs erreurs scientifiques. Mais le narrateur et sa nouvelle famille sont sauvés grâce à Cornélius et Zira et retournent sur Terre. ellauri266.html on line 484: Durant le voyage, Ulysse constate que son fils Sirius parle, et Nova apprend aussi à parler. Arrivés sur Terre, sept cent ans après le départ des explorateurs, Ulysse et sa famille aperçoivent la tour Eiffel et se posent à Orly. Heureux d´être de retour chez lui, Ulysse se précipite hors du vaisseau. Une personne vient les accueillir. Le narrateur constate avec stupeur que c´est un gorille. Pour clore le roman, la narration retourne vers Jinn et Phyllis, le couple en voyage spatial. Le lecteur découvre alors qu´eux aussi sont des chimpanzés et que l´homme évolué a certainement disparu de la galaxie. ellauri266.html on line 486: Pierre Boulle considère son roman comme n´étant pas de la science-fiction. Pour lui, ses « singes ne sont pas des monstres, ils ressemblent aux hommes comme des frères ». La science-fiction n´est qu´un prétexte pour aborder d´autres thématiques comme les relations entre les hommes et les singes. La sophistication, qui est pourtant inhérente au genre, est en effet peu présente dans le récit. Rod Serling créateur de la série télévisée de science-fiction La Quatrième dimension (1959-1964) et premier adaptateur du roman pour le cinéma confirme en 1972 que Boulle « n´a pas la dextérité d´un écrivain de science-fiction ». Serling écrit que le livre de Boulle est « une longue allégorie sur la morale plus qu’un monument de science-fiction. Cependant, il contient dans sa structure une phénoménale idée de science-fiction ». ellauri266.html on line 488: L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même. ellauri266.html on line 490: Le livre est également un conte d’anticipation autour de thèmes philosophiques et satiriques utilisant le principe des rôles inversés pour mettre en exergue les travers de la société humaine. En envisageant que plusieurs espèces intelligentes cohabitent sur la Terre, Pierre Boulle peut dénoncer notamment la xénophobie, les dogmes, les castes, les expérimentations animales, la désinformation mais aussi l’oisiveté de l’espèce humaine. Il dénonce également l´absence d´originalité et d´individualité des hommes. ellauri266.html on line 492: Le roman semble se faire l’écho des débats des années 1960 autour du miracle économique japonais, notamment à travers les discussions entre Ulysse et ses interlocuteurs singes pour savoir si l’évolution des singes s’est faite par imitation ou par génie créatif. À l´époque, les économistes occidentaux se posent les mêmes questions au sujet du Japon. Le déclin de l´humanité peut, lui, faire écho à la décolonisation de l´empire français lors de ces mêmes années. Le combat que mènent Zira et Cornélius pour reconnaître des droits aux humains semble être un écho du mouvement des droits civique contre la ségrégation raciale. À l´instar de Rosa Parks qui refuse de céder sa plac ellauri266.html on line 499: Le livre inspire une saga cinématographique composée de neuf films. Il s´agit de La Planète des singes (Planet of the Apes) en 1968, Le Secret de la planète des singes (Beneath the Planet of the Apes) en 1970, Les Évadés de la planète des singes (Escape From the Planet of the Apes) en 1971, La Conquête de la planète des singes (Conquest of the Planet of the Apes) en 1972, La Bataille de la planète des singes (Battle for the Planet of the Apes) en 1973, La Planète des singes (Planet of the Apes) en 2001, La Planète des singes : Les Origines (Rise of the Planet of the Apes) en 2011, La Planète des singes : L´Affrontement (Dawn of the Planet of the Apes) en 2014 et La Planète des singes : Suprématie (War for the Planet of the Apes) en 2017. Pour la télévision, la saga est également adaptée en série télévisée en 1974[a 40] et en série d´animation en 1975. ellauri266.html on line 501: ete-des-singes---suprematie-la-andy-serkis.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 502: When the Lone Ranger shouted "Hi-ho, Silver-away!" Tonto would mumble "Get-um up, Scout". ellauri266.html on line 506: Frans B.M. de Waal (s. 1948, 's-Hertogenbosch, Alankomaat) on psykologi, etologi ja kädellisten tutkija. Hän on kädellisten käyttäytymisen professori Emoryn yliopistossa, Atlantassa, Yhdysvalloissa. de Waal on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja kädellisten käyttäytymisestä, joista on suomennettu ainakin Hyväluontoinen : oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä (alkuteos Good natured : the origins of right and wrong in humans and other animals). Hänen tutkimuksensa keskittyy kädellisten sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten ristiriitojen ratkaisuun, yhteistyöhön ja ruuan jakamiseen. ellauri266.html on line 511: de Waal on tutkinut kädellisten luontaista empatiakykyä ja tullut siihen johtopäätökseen, että ihmisapinat ja ihmiset ovat vain erityyppisiä apinoita ja että lajien välillä on vain pieniä aste-eroja, kuten perseen karvaisuus asteikolla 1-10. ellauri266.html on line 513: Ateismissa on oltava jotain konstruktiivisempaa kuin jumalien vastustus, jotta se antaisi elämälle merkitystä. Ainoa mahdollisuus on hyväksyä että moraali on lajillemme luonnollista. Olemme geneettisesti valikoituneet palvelemaan suurta karvapersettä puun latvan ylimmällä oxalla. ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä. ellauri266.html on line 518: Hänen varhaisessa työssään kiinnitettiin huomiota myös petokseen ja konfliktien ratkaisuun, jotka ovat nykyään kaksi suurta tutkimusaluetta. Aluksi kaikki tämä oli erittäin kiistanalaista. Niinpä "sopimisen" nimike, jonka De Waal otti käyttöön tappeluiden jälkeen, kyseenalaistettiin aluksi, mutta nyt se on täysin hyväksytty eläinten käyttäytymisen suhteen. Olispa se yhtä hyväxyttyä cro magnonien parissa. Olis tääkin Ukrainan selkkaus jo loppunut. Mutta ei. ellauri266.html on line 520: Viime aikoina De Waalin työ on korostanut ei-ihmiseläinten empatiaa ja jopa moraalin alkuperää. Hänen eniten lainattu artikkelinsa, hänen entisen oppilaansa Stephanie Prestonin kanssa, käsittelee empatian evoluution alkuperää ja neurotieteitä , ei vain kädellisissä, vaan nisäkkäissä yleensä. ellauri266.html on line 521: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä. ellauri266.html on line 522: Kilpailua ei jätetä huomiotta hänen työssään: de Waalin tutkimuksen alkuperäinen painopiste, ennen kuin hän oli tunnettu, oli aggressiivinen käyttäytyminen ja sosiaalinen dominanssi. Hänen tieteenalansa keskittyy kädellisten (enimmäkseen simpanssien, bonobojen, makakien ja kapusiiniapinoiden ) käyttäytymiseen, mutta hänen suositut kirjansa ovat antaneet de Waalille maailmanlaajuista näkyvyyttä yhdistämällä apinoiden ja apinoiden käyttäytymisestä saamia oivalluksia ihmisyhteiskuntaan. Oppilaidensa kanssa hän on työskennellyt myös norsujen parissa, jotka näkyvät yhä enemmän hänen kirjoituksissaan. Norsut saavat apinoiden lailla paljon kärsiä homo sapiensin kädestä. ellauri266.html on line 524: Hänen tutkimuksensa kädellisten synnynnäisestä empatiakyvystä on johtanut De Waalin siihen johtopäätökseen, että muut kuin ihmiset ja ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia apinoita ja että näiden lajien sisällä on jatkuvaa empaattisuutta ja yhteistyötä (vaikkei juurikaan niiden välillä). Hänen uskoaan havainnollistaa seuraava lainaus The Age of Empathysta : "Aloitamme olettaaksemme teräviä rajoja, kuten ihmisten ja apinoiden välillä tai apinoiden ja apinoiden välillä, mutta itse asiassa olemme tekemisissä hiekkalinnoilla, jotka menettävät suuren osan rakenteestaan, kun Tiedon meri huuhtelee heidät. Ne muuttuvat kukkuloiksi, tasoittuvat yhä enemmän, kunnes olemme takaisin sinne, minne evoluutioteoria meidät aina johtaa: loivasti kaltevalle pinnalle." ellauri266.html on line 526: De Waalin nimi yhdistetään myös bonoboihin , "rakastele – ei sotaa" -kädellisiin, joista hän on tehnyt suosittuja. Mutta jopa hänen bonobo-tutkimuksensa ovat toissijaisia laajemmalle tavoitteelle ymmärtää, mikä sitoo kädellisten yhteiskuntia yhteen sen sijaan, miten kilpailu rakentaa niitä. ellauri266.html on line 528: Koska olemme sekä systemaattisesti raakoja kuin simpanssit että empaattisempia kuin bonobot, olemme ylivoimaisesti kaksisuuntaisin apina. Yhteiskuntamme eivät ole koskaan täysin rauhallisia, eivät koskaan täysin kilpailevia, niitä ei koskaan hallitse pelkkä itsekkyys eivätkä ne ole koskaan täysin moraalisia. — Frans de Waal ellauri266.html on line 530: Tämä on täysin päinvastaista kuin joidenkin taloustieteilijöiden ja antropologien näkemys, jotka olettavat löytyvän ihmisten ja muiden eläinten välisiä eroja. Viimeaikainen työ apinoiden ja apinoiden prososiaalisista taipumuksista tukee kuitenkin de Waalin kantaa. ellauri266.html on line 532: Katso esimerkiksi Leipzigin Max Planck -instituutin evoluutioantropologian instituutin psykologi Felix Warnekenin tutkimus nazi-Saksasta. Vuonna 2011 de Waal ja hänen työtoverinsa ilmoittivat ensimmäisinä, että simpanssit, joille annettiin vapaasti valita auttaako vain itseään vai auttaako itseään ja kumppania, suosivat jälkimmäistä. Itse asiassa de Waal ei usko näiden taipumusten rajoittuvan ihmisiin ja apinoihin, vaan hän pitää empatiaa ja myötätuntoa yleismaailmallisina nisäkäsominaisuuksina. Näkemys, joka on viime vuosikymmenen aikana saanut tukea jyrsijöistä ja muista nisäkkäistä, kuten koirista, tehdyistä tutkimuksista. Hän ja hänen oppilaansa ovat työskennelleet laajasti tällaisen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden eteen eläimissä . Vuonna 2011 de Waal piti TED-puheen nimeltä "Moraalinen käyttäytyminen eläimissä". Osa puheesta käsitteli kapusiiniapinoiden epätasa-arvoisuutta, ja videoote tästä levisi virukseksi. Se osoitti yhden apinan raivoisan reaktion, jolle oli annettu vähemmän toivottavaa herkkua kuin toiselle. Viimeisin työ tällä alalla oli ensimmäinen osoitus siitä, että simpanssit reagoivat samalla tavalla kuin lapset ja aikuiset suosimalla tasapuolista lopputulosta, kun he saivat mahdollisuuden pelata Ultimatum-peliä (? n.h.) ellauri266.html on line 534: Vuonna 1981 de Waal muutti Yhdysvaltoihin paikkaa Wisconsinin kansallisessa kädellisten tutkimuskeskuksessa ja vuonna 1991 Emory Universityssä Atlantassa, Georgiassa. Hän on tällä hetkellä CH Candler -professori Emoryn yliopiston psykologian osastolla ja Living Links Centerin johtaja Yerkes National Primate Research Centerissä Emoryssa. Hänestä tuli valitettavasti Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2008. ellauri266.html on line 536: Mahdollisuuden, että empatia on aivojen niin ikivanhoissa osissa, että jaamme ne rottien kanssa, pitäisi saada tauko jokaiselle, joka vertaa poliitikkoja noihin köyhiin, aliarvioituihin olentoihin. Miten niin tauko? Rottien tässä on syytä loukkaantua. ellauri266.html on line 538: Hänen vuoden 2013 kirjansa The Bonobo and the Atheist tutkii ihmisen käyttäytymistä primatologin silmin ja tutkii, missä määrin Jumalaa ja uskontoa tarvitaan ihmisen moraaliin. Pääjohtopäätös on, että moraali tulee sisältä ja on osa ihmisluontoa. Uskonto tulee siitä samasta reiästä.. ellauri266.html on line 539: De Waal kirjoittaa myös kolumnia Psychologie Magazine -lehteen , joka on suosittu hollantilainen kuukausilehti. 1. syyskuuta 2013 lähtien de Waal on ollut arvostettu professori ( universiteitshoogleraar ) Utrechtin yliopistossa. Tämä on osa-aikainen tapaaminen - hän jatkaa tehtävässään Emory Universityssä Atlantassa. ellauri266.html on line 541: Lokakuussa 2016 de Waal oli vieraana BBC Radio Four -ohjelmassa The Life Scientific. Kesäkuussa 2018 de Waalille myönnettiin Barcelonan luonnontieteiden museon äskettäin perustama NAT-palkinto . Palkinto, joka jaetaan ihmisille tai instituutioille, "jotka ovat referenssejä tavastaan tarkastella ja selittää luontoa joko siksi, että he ovat kannustaneet ammatillista sitoutumista luonnontieteellisiin tieteenaloihin tai koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi luonnonsuojeluun", myönnettiin de Waalille. hänen näkemyksestään eläinten käyttäytymisen kehityksestä, kun hän on luonut rinnakkaisuuden kädellisten ja ihmisten käyttäytymisen välille sellaisissa asioissa kuin politiikka, empatia, moraali ja oikeudenmukaisuus." ellauri266.html on line 543: De Waalin rinnalla palkittiin lähetystoiminnan harjoittaja ja luonnontieteilijä David Attenborough poikkeuksellisella ammattiuralla, mutta Barcelonan eläintieteellisen museon entinen johtaja biologi Roser Nos Ronchera sai vain kunniamaininnan. ellauri266.html on line 550: href="ellauri267.html">eteenpäin ellauri267.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri267.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri267.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri267.html on line 34: eteenpäin ellauri267.html on line 42: ets/p5857_p_v8_aa.jpg" width="100%" /> ellauri267.html on line 52: EAT! FUCK! KILL! Näistä EAT! ja FUCK! ovat itseisarvoja, KILL! on useimmiten keino saavuttaa 2 ensimmäisestä toinen tai molemmat. Tämä käy selkeästi ilmi iänikuisista poliisisarjoista ja vitun ikävystyttävistä trillereistä sun muista dekkareista: motiivi on harvemmin (vaikka enenevästi kyllä) pelkkä "sarjamurhaaja", enimmäxeen mukana on ainakin (oikein tai väärin kohdistettua) kostonhimoa, raiskausta tai muuta panoa, ja erittäinkin usein myös leikkeleiden hankkimista leivän päällyxexi toisten kustannuxella. Tässä albumissa palataan taas murhan ja muun väkivallan pariin kuin koira oxennuxelle, sillä Emmauxen halpahyllystä löytyi seuraavia asiaa valaisevia teoxia: ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari. ellauri267.html on line 60: Dale Brown: A Time For Patriots. A Master of Thrilling Action, huudahti The Oklahoman. Oli se kyllä New York Times bestselleri, mutta kuka enää luottaa New York Timesiin, se on jo pettänyt isänmaan asian olemalla woke. Dale ei petä isänmaata eikä lukijoiden odotuxia, takakannen mukaan "retired Air Force Lieutenant.General Patric McLanahan, his son, Bradley, and other volunteers, rise to the task of protecting their fellow riflemen. Capitol on jälleen kerran uhattuna, kun roskaväki kiitää häirizemään ylityöllistettyjä kongressimiehiä. Niin ja naisia. ellauri267.html on line 64: World of Warcraft - Arthas: Rise of the Lich Ring. Arthas razastaa jälleen kylmä rinki perseessä. Tämän odottaisin olevan näistä paskaromaaneista ehkä paskin, sight unseen. Vittu on tääkin käynyt New York Timesin bestsellerlistalla. Kirjoittaja on joku Christie Golden, eikai se vaan ole joku ämmä? Hemmetti. ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274. ellauri267.html on line 77: Niin tuo lanka äänen kauas, sangen kauas kuljettaa ellauri267.html on line 82: Joka kaikki kauniit sanat kauas kuljettaisi ellauri267.html on line 84: Elefantti, vanha setä kommervenkit keksii ellauri267.html on line 85: Tietää viisas varsin hyvin mikä keino tepsii ellauri267.html on line 87: Ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää! ellauri267.html on line 89: Telefon is a 1977 spy film directed by Don Siegel and starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasence. The screenplay by Peter Hyams and Stirling Silliphant is based on the 1975 novel by Walter Wager. Juoni on seuraava. ellauri267.html on line 90: Kremlin Kuuban kriisin jäljiltä Amerikkaan unohtamat syväjäädytetyt agentit voidaan herättää tihutöihin vain siteeraamalla Robert Frostin runoa, jonka olen suomentanut albumissa 89 (tämän paasauxen mottona). ellauri267.html on line 92: Saatuaan tämänsisältöisen puhelinsoiton ne heräävät hypnoosista ja tuhoavat jotain vanhentuneita fasiliteetteja. Kremlin suututtama Dalchimsky loikkaa jenkkeihin ja alkaa soitella. ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova! ellauri267.html on line 95: "Hello?" This is a pretty routine Cold War spy thriller, but Siegel's direction manages to keep its tension just high enough for watching. Great cast of Bronson, Pleasence and Magee. And yes - the Moscow scenes were filmed in Helsinki with bit parts from our very own Åke Lindman and Ansa Ikonen. ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep." ellauri267.html on line 99: No ei tämä nähtävästi suututtanut ketään kunnolla, mutta 2000-luvun kazojat eivät tästä liioin liiemmin lämpene. Kai kun ei saanut kenellekään suuttua. ellauri267.html on line 106: KAKSOISMURHASTA syytetty yhdysvaltalaisjuristi Alex Murdaugh puhui ensi kertaa oikeudenkäynnissään Etelä-Carolinassa keskiviikkona. Vaikutusvaltaisen juristisuvun perijä on kiistänyt surmanneen vaimonsa ja poikansa, mutta myönsi valehdelleensa siitä rikostutkijoille, uutisoi muun muassa uutiskanava CNN. ellauri267.html on line 108: Oikeudenkäynnissä Murdaugh myönsi valehdelleensa olinpaikastaan murhailtana kesäkuussa 2021. Murdaugh oli sanonut tutkijoille ainakin kolmessa eri kuulustelussa, ettei hän ollut käynyt tuona iltana perheen metsästystilan piharakennuksessa, josta hänen vaimonsa ja poikansa löytyivät ammuttuina. ellauri267.html on line 110: Murdaughin vaimo Margaret Murdaugh oli 52-vuotias ja heidän poikansa Paul Murdaugh 22-vuotias. Rikostutkinnassa löytyi Pauli Murdaugh’n kuvaama video, jonka uskotaan kuvattaneen (sic! pro kuvatun) vain minuutteja ennen murhia. Useiden todistajien mukaan videon taustalla kuuluu Alex Murdaugh’n ääni. ellauri267.html on line 112: VIDEO näytettiin oikeudenkäynnissä ja Alex Murdaugh myönsi, että hänen äänensä kuuluu kuuluvan tallenteella. Hän sanoi valehdelleensa huonosti rikostutkijoille, koska ”ei ajatellut selvästi” opiaattiriippuvuutensa vuoksi. ellauri267.html on line 114: Tammikuussa alkanut murhaoikeudenkäynti on osa isompaa rikosvyyhtiä, johon Murdaugh’n perheen uskotaan liittyvän. Alex Murdaugh’n vanhemman pojan Buster Murdaugh’n on uskottu surmanneen koulutoverinsa Stephen Smitihin vuonna 2015. Koko hemmetin suku on läpimätää. Lue lisää aiheesta: Yhdysvaltain politiikka. ellauri267.html on line 116: Murdaugh’n epäillään murhanneen vaimonsa ja Paul-poikansa sekä lavastaneen oman murhayrityksensä luodakseen peitetarinan Buster Murdaugh’n suojelemiseksi ja saadakseen tälle korvauksia henkivakuutuksestaan. ellauri267.html on line 118: Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, nosti torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet. Muutaman tunnin ristikuulustelun jälkeen tapauksen käsittely lykättiin perjantaihin klo 9.30 ET. ellauri267.html on line 120: Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin murhassa perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021. ellauri267.html on line 122: Syyttäjät syyttävät Murdaughia vaimonsa ja poikansa tappamisesta saadakseen huomion pois lukuisista taloudellisista väärinkäytöksistä, jotka ovat vakavampia rikkomuxia. Hänen puolustajansa väittävät, että hän on huolehtiva isä, jota on syytetty väärin käsitellyn tutkimuksen jälkeen. ellauri267.html on line 124: Päivän suora lähetys on päättynyt. Seuraa viimeisimmät uutiset täältä tai lue alla olevat päivitykset. ellauri267.html on line 127: Mitä täällä käsiteltiin: Häpeäksi tullut entinen Etelä-Carolinan asianajaja Alex Murdaugh, joka on oikeudenkäynnissä vaimonsa ja poikansa murhasta, kohensi torstaina omaa puolustustaan ja kiisti syytteet. ellauri267.html on line 130: Murdaugh on kiistänyt syytteen kahteen murhaan ja kahteen asesyytteeseen Margaret “Maggie” Murdaughin ja 22-vuotiaan pojan Paul Murdaughin murhassa perheen tilalla Islandtonissa Etelä-Carolinassa kesäkuussa 2021. ellauri267.html on line 132: Syyttäjät siis tosiaankin syyttävät Murdaughia vaimonsa ja poikansa tappamisesta saadakseen huomion pois lukuisista taloudellisista väärinkäytöksistä. (Mitä helkkaria?) Hänen puolustajansa väittävät, että hän on huolehtiva isä, jota on syytetty väärin käsitellyn tutkimuksen jälkeen. ellauri267.html on line 133: Päivän suora lähetys on päättynyt. Seuraa viimeisimmät uutiset täältä tai lue alla olevat päivitykset. ellauri267.html on line 138: Murdaugh otti kannan omaksi itsepuolustuksekseen, kun hän kiisti syyllistyneensä vaimonsa ja poikansa murhaan. Kunniamerkkien käyttö virkamerkkeinä: Syyttäjä Creighton Waters esitti todisteeksi kaksi rintamerkkiä, joista toinen oli Murdaughin isoisän kunniamerkki hänen jäätyään eläkkeelle ja toinen, jota hän sanoi pitävänsä poliisimerkkinä. Murdaugh todisti, että hän pitää sitä yleensä autossaan ja että vaikka hän ei pitänyt itseään lainvalvojana, hän kantoi sitä "vapaaehtoisena avustavana asianajajana" kahden vuosikymmenen ajan. ellauri267.html on line 140: Syyttäjä painosti Murdaughia siitä, kuinka hän käytti tunnuksen läsnäoloa vaikuttaakseen haluttuun tulokseen lainvalvontaviranomaisten kanssa. Hän esitti valokuvan Murdaughista, jonka merkki roikkui hänen taskustaan, sairaalassa iltana kuolemaan johtaneessa veneonnettomuudessa, jossa hänen poikansa Paul oli osallisena, vaikka hän todisti, ettei hän toiminut virallisessa ominaisuudessa. ellauri267.html on line 142: "Luulen, että halusin... kuten sanoin, merkillä on lämmittävä vaikutus muihin lainvalvontaviranomaisiin", Murdaugh sanoi. "Jos etsin jotain etua, kuten sanot, niin luulisin, että se olisi sitä." ellauri267.html on line 143: Murdaugh todisti, että hän asensi myös siniset valot lakitoimiston ajoneuvoon, jota hän ajoi. ellauri267.html on line 145: Varastaminen asiakkailta: Murdaugh myönsi varastaneensa miljoonia dollareita asiakkailta ja asianajotoimistoltaan, mikä johti lopulta hänen eroamiseensa toimistosta, joka tunnettiin tuolloin nimellä PMPED ja joka sittemmin nimettiin uudelleen Parker Law Groupiksi. Useat yrityksen jäsenet ovat todistaneet perusteellisesti Murdaughin väitettyjen rikosten löytämisestä. ellauri267.html on line 147: Syyttäjä käytti paljon aikaa näiden syytösten läpikäymiseen, koska he syyttävät Murdaughia vaimonsa ja poikansa tappamisesta kääntääxeen huomion pois useista väitetyistä talousrikoksista, joista Murdaughia vastaan on erikseen nostettu vielä 99 syytettä. ellauri267.html on line 149: "Myönnän avoimesti kaikissa näissä tapauksissa, herra Waters, että otin rahaa, joka ei ollut minun, eikä minun olisi pitänyt tehdä sitä. Vihaan sitä, että tein sen. Minua nolottaa se. Häpeän poikani puolesta. Olen nolo perheeni puolesta", hän sanoi. Kuin Alex Stubb: Olen pettynyt että jäin kiinni valheesta. Sori siitä. ellauri267.html on line 151: Ennen kuin hän otti kantaa, tuomari Clifton Newman kielsi puolustuxen pyynnön rajoittaa Murdaughin kuulustelujen laajuutta erityisesti väitetyistä talousrikoksista. ellauri267.html on line 153: Pilleririippuvuus: Muraugh todisti, että hän oli riippuvainen pillereistä noin 20 vuotta. Riippuvuudesta huolimatta hän sanoi pystyvänsä jatkamaan lakiasiain harjoitteluaan ja oli "varma, että kukaan kumppaneistani ei tiennyt, että minulla oli riippuvuus". ellauri267.html on line 155: Murdaugh todisti, että hänen opioidien käyttö oli "varmasti syy" hänen taloudellisiin ongelmiinsa, mutta ei ainoa syy. Hän sanoi käyttäneensä osan asiakkailta varastamistaan rahoista pillereiden ostamiseen, mutta ei kaikkea. Osa varoista käytettiin rahoittamaan sitä, mitä syyttäjä kutsui "varakkaaksi elämäntyyliksi", termiä josta Murdaugh sanoi, ettei hän ota kantaa. ellauri267.html on line 159: Sen jälkeen kun valamiehistö oli vapautettu syytteistä sekaantumisesta oikeusavustajiin tauolla, puolustusasianajaja Dick Harpootlian pyysi tuomaria keskeyttämään Alex Murdaughin ristikuulustelun, jotta puolustus voisi kutsua kaksi ulkomaalaista gangsteritodistajaa, joista heille aiheutuu kuluja. ellauri267.html on line 161: Johtava syyttäjä Creighton Waters vastasi sanoen: "Luulen, että puolustuksen olisi myönnettävä, että olen ollut erittäin mukautuva koko tämän ajan, mutta en halua keskeyttää ristiäni. Hän on minun ristini. He, he veivät tänään hyvin kauan, ja valtiolla on oikeus samaan vastikkeeseen keskeytyksettä." ellauri267.html on line 163: Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend. ellauri267.html on line 167: Murdaugh describes how he asked a man to shoot him. Alex Murdaugh, testifying in court Thursday, described how he decided to ask a man who he was initially intending to get pills from to instead shoot him. ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant. ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started. Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction. ellauri267.html on line 177: "My addiction is to opiate painkillers, specifically oxycodone, oxycontin," Murdaugh testified on Thursday, saying he believes his addiction stemmed from surgery he got for an old college football injury. He said he needed a few surgeries, and he started getting addicted to hydrocodone around 2004 before moving on to oxycodone around 2008. "It just escalates. It escalates," he said. ellauri267.html on line 178: Murdaugh said he went to a detox facility three times, and he's been drug-free (in the jail) for "535 days — and I'm very proud of that." ellauri267.html on line 180: Murdaugh confirmed he was confronted by his law firm partners on Labor Day weekend in 2021 about stealing money, and he admitted to setting up a fake account. He also said he told his partners about his addiction. ellauri267.html on line 194: Alex Murdaugh jatkaa todistustaan tuomioistuimen palattua lounastauolta. Murdaugh on pystyssä puolustamaan itseään. Häntä syytetään vaimonsa ja poikansa murhasta. "Riippumukseni on opiaattikipulääkkeistä, erityisesti oksikodonista, oksikontiinista", Murdaugh todisti torstaina ja sanoi uskovansa, että hänen riippuvuutensa johtui leikkauksesta, jonka hän sai vanhan college-jalkapallovamman vuoksi. Hän sanoi tarvitsevansa muutaman leikkauksen, ja hän alkoi tulla riippuvaiseksi hydrokodonista vuoden 2004 tienoilla ennen kuin siirtyi oksikodoniin vuoden 2008 tienoilla. "Se vain eskaloituu. Se kärjistyy", hän sanoi. ellauri267.html on line 196: Murdaugh kertoi käyneensä detox-keskuksessa kolme kertaa, ja hän on ollut huumeeton "535 päivää - ja olen siitä erittäin ylpeä". Tunteellinen Alex Murdaugh kuvailee vaimoaan kauniiksi ja sanoo, ettei hän olisi koskaan satuttanut häntä. ellauri267.html on line 198: Alex Murdaugh sanoi, että hänen vaimonsa Maggie oli "erityinen henkilö" ja ettei hän koskaan tekisi mitään vahingoittaakseen häntä. "Hän oli yhtä kaunis sisältä kuin ulkoa", hän sanoi itkien torstaina. Maggie oli omistautunut kahdelle pojalleen, Busterille ja Paulille, hän sanoi. "Hän ei kasvanut suolla ja maalla, ratsastaen nelipyörällä, metsästäen ja kalastaen", Murdaugh sanoi, mutta kun hänellä oli kaksi poikaa, hänestä tuli "poikien äiti". "Hän heittäytyi poikiensa elämään", hän sanoi. ellauri267.html on line 200: Maggie pystyi puhumaan helposti kaikenlaisten ihmisten kanssa, Murdaugh lisäsi. "Hän voisi pukea ylleen tyylikkäimmän juhlapuvun ja mennä kuvernöörin kartanoon ja viettää aikaa vauraimpien ihmisten kanssa, mitä tahansa, tai hän voisi mennä Hamptoniin ruokapankkiin. tai Walterborossa ja sopisi kaikkien joukkoon molemmissa paikoissa", hän sanoi. ellauri267.html on line 207: Eteläcarolinalaisen mahtisuvun perillisten jäljiltä paljastuu suhmurointia, kummallisia toimintatapoja ja kuolleita ihmisiä. YHDYSVALTALAINEN Alex Murdaugh kuuluu arvovaltaiseen juristisukuun. Sekä hänen isänsä että isoisänsä ovat toimineet Etelä-Carolinan osavaltiossa huomattavissa syyttäjänviroissa. ellauri267.html on line 209: Kesäkuussa Alex Murdaugh’n vaimo Margaret ja heidän poikansa Paul, 22, löydettiin ammuttuina perheen kodin läheltä. Syyskuun alussa myös Alex Murdaugh’ta ammuttiin hänen ollessaan vaihtamassa autonsa rengasta tien reunassa. Hän sai vammoja, jotka eivät olleet kuitenkaan vakavia. ellauri267.html on line 210: NYT mahtisuvun vaikutusvaltainen työn jatkaja Alex Murdaugh on syytettynä vakuutuspetoksen yrityksestä ja viranomaisten harhauttamisesta. ellauri267.html on line 212: Syynä tähän on se, että Murdaugh on myöntänyt yrittäneensä järjestellä oman ampumisensa, jotta hänen kahdesta pojastaan vanhempi, elossa oleva Buster Murdaugh, saisi korvauksen hänen henkivakuutuksestaan, jonka arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Tapaukseen liittyvät myös Murdaugh’n perheen kotona vuonna 2018 kuollut kodinhoitaja, veneonnettomuus vuodelta 2019 sekä opiaattiriippuvuus. ellauri267.html on line 214: PERHEEN kodinhoitajan on sanottu kuolleen hänen kompastuttuaan perheen koiraan (BUAAHHAHHAH!!!). Alex Murdaugh taivutteli kodinhoitajan läheiset ottamaan juristiksi vanhan ystävänsä, kun he hakivat vakuutuskorvauksia. ellauri267.html on line 216: ABC Newsin mukaan perheen saamista korvauksista vaikuttaa puuttuvan ainakin 3,6 miljoonaa euroa. CBS Newsin mukaan kodinhoitajan kuolemansyytä ei koskaan selvitetty. Myös vuonna 2019 sattuneessa veneonnettomuudessa on epämääräisiä piirteitä. Murdaugh’n venettä ajoi hänen nuorempi poikansa, myöhemmin murhattu Paul Murdaugh. Hän oli alaikäinen, ja veneen matkustajina olleet pojan ystävät olivat ympäripäissään. Yksi nuorista kuoli, kun vene törmäsi sillan alla sillan perustuksiin. ellauri267.html on line 218: Tämän vuoksi Jyrki Järvilehdon syytteet hylättiin - lue hovioikeuden koko perustelu. Turun hovioikeus on vapauttanut entisen formulakuljettajan Jyrki Järvilehdon kaikista syytteistä veneturmassa. IS julkaisee perustelut kokonaisuudessaan. ellauri267.html on line 220: Jyrki Järvilehdon epäiltiin kuljettaneen venettä Raaseporissa onnettomuudessa, jossa kuoli hänen ystävänsä. Hovioikeuden mukaan asiassa ei saatu täyttä varmuutta siitä, kumpi miehistä ajoi venettä turmahetkellä. Järvilehto on kertonut, että hän oli matkustajana veneen takaosassa. JJ ei kuullut mitään, nähnyt mitään, hän oli koko ajan suihkussa. ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu. ellauri267.html on line 241: Tämä on apinakunnan posliinipäivä, luin ensin tihrusilmilläni. Ei vaan porsliinipäistä oli puhe, kaoliinista valmistetuista superapinoista. Drydenistä on pitkät paasauxet albumissa 109. Kuivan miesluolan mahtavin tragedia Don Sebastian löytyi Gutembergista, Googlen kääntämänä se menee näin. ellauri267.html on line 249: Ahdistuksen purskahdus, jolla Thorax vastaa Sebastianin ankaraan pilkkaamiseenn on yksi niistä harvoista, mutta luonnollisista tapauksista, joissa korkeasävyinen intohimo saa metaforisen kieliasun, koska kaikki tuttu näyttää riittämättömältä ilmaiseen sen tunteita: ellauri267.html on line 251: Thorax. Sinä olet uskaltanut ellauri267.html on line 253: en uskaltanut ajatella, että minua dissattiin, ja elän; ellauri267.html on line 263: Thorax on islamiin käännähtänyt dagoluopio. Se kääntyi koska Sepi kurko ei ollut arvostanut riittävästi sen palveluxia. Se oli arvatenkin homo. Mutta en viivy tämän kohtauksen kauneuteen. Jos joku ei kykene nauttimaan siitä, hän voi turvallisesti päätellä, että luonto ei ole vain kieltänyt häneltä harvinaista lahjaa, runollista makua, vaan kyvyn yhteisvoimia ymmärtää ihmiskunnan tavallisia tunteita. ellauri267.html on line 265: Loppukohtauksessa kriitikot ihmettelivät kumikaulojen kummallista makua, jotka pitävät enemmän insestillisen yhteyden nautinnoista kuin sen kauhuista. ellauri267.html on line 266: Kevyemmistä kohtauksista, jotka oli tarkoitettu comic reliefixi, tohtori Johnson on sanonut: "Ne ovat sellaisia, joita ikä ei luultavasti suosi, ja joita nykyisyys ei kestäisi." ellauri267.html on line 268: On melko yllättävää, että kun homolibertiiniä ezittiin, Dryden ei käyttänyt todellista hahmoa, englantilaista Stukelyä; villi urhoollinen, joka kulutettuaan jalon omaisuuden tuli italialaisen Condottierien joukon johtajaksi, joka osallistui Sebastianin palvelukseen ja itse asiassa kaatui Alcazarin taistelussa. Collier valittaa, ja erittäin hyvästä syystä, että Dryden on muftin hahmossa tarttunut tilaisuuteen pilkata ja arvostella jokaisen uskonnon pappeutta; Olen pahoillani, että hän jättää harvoin käyttämättä tilaisuuden perusteettomasti. Kohtaukset annettiin julki luultavasti, kuten kirjoittajamme itse sanoo Cleomenesissa, "yleisön barbaarisemman osan tyydyttämiseksi". ellauri267.html on line 272: [Tää on siis Kuivapesän omistuskirjoitus.] Tapahtuiko se pitkän kirjoittamatta jättämisen takia, että unohdin näytelmän tavanomaisen kompassin tai että täyttimällä sen hahmoilla ja tapahtumilla asetin itselleni välttämättömyyden pidentää päätapahtumaa, en tiedä; mutta ensimmäisen päivän yleisö sai minut tarpeeksi vakuuttuneeksi virheestäni ja siitä, että runo oli sietämättömän pitkä. Meidän on otettava huomioon, ettei kukaan ihminen kestä pitkään kutittamista. Kaupunkijuhlissa tulee pahoinvointia, jos meidän on istuttava neljä tuntia, kun olemme ummessa. ellauri267.html on line 274: Yli kaksisataa riviä on leikattu pois tästä tragediasta sen jälkeen, kun se toimitettiin näyttelijöille, erityisesti matkapuhelimen ostaminen neljännen näytöksen alussa. Mutta julkisen viihteen teatterissa ja yksityisen kaapissa lukemisen välillä on suuri ero. ellauri267.html on line 276: Minun on edelleen julistettava vapaasti, että en ole tarkasti noudattanut kolmea draaman yhtenäisyyden mekaanista sääntöä. Tunsin ne ja pidin niitä silmissäni, mutta seurasin niitä vain etäältä; sillä englantilainen nero ei voi sietää liian säännöllistä näytelmää: meille on annettava vaihtelua, jopa nautintoa irstailusta. ellauri267.html on line 278: Olen huomannut, että englantilaiset eivät kestä perusteellista tragediaa; mutta iloitsevat siitä, että sitä kevennetään iloisilla alapäillä: ellauri267.html on line 280: Kirkkaat kaunottaret, jotka istuvat kauheassa ympyrässä, ellauri267.html on line 287: Mutta että hänen hevosensa olivat vartaloasuissa. ellauri267.html on line 290: Eivätkö heidän naisensa olleet kihdissä jaloissa, ja heillä ei ollut kenkiä? ellauri267.html on line 294: Sitten jättäisit tämän iljettävän selänpuremisen. ellauri267.html on line 298: [Maurit kazastaa Alcatrazin voitossa saamiaan sotavankeja. Astuu sisään Portugalin ex-kurko Don Sebastian, jota johtaa ilkeä Habit, Alvar, Murkku ja ihana Tavoite, hiänen kasvonsa peitettynä Barnumin päähuivilla.] ellauri267.html on line 304: ja siksi valettu näihin jaloihin muotteihin. ellauri267.html on line 313: Keisari oppii näiden vankien nimet; ellauri267.html on line 323: Lakimme sanoo selvästi, että naisilla ei ole sielua. ellauri267.html on line 325: niinkuin kenen pitäisi sanoa: - Minun uskoni ja sieluni ovat valkoiset, ellauri267.html on line 328: Muurahainen [Anttoni, sarjan B-mies. Pitelee tonttuaan puristetussa kädessään. ] ellauri267.html on line 329: Tässä minulla on sinut; En näe tätä enempää; profeetan koira! ellauri267.html on line 385: Nämä kädet sopivat vain verhon vetämiseen. ellauri267.html on line 396: asianmukaisella lepohetkellä tai muu äkillinen vaiva. Taivutus, tee loput. ellauri267.html on line 400: Se oli joko ketjureaktio tai sitten kova erektio. ellauri267.html on line 401: Vie nämä kuninkaalliset vangit linnaan; ellauri267.html on line 403: Alempiarvoiset vangit, jotka heidän ensimmäiset omistajansa ottavat, myydäkseen tai luovuttaakseen. ellauri267.html on line 406: On pakko [Must afa, eräänlainen miliisi]. Irtisanomiseni ovat taas tulleet käsiini, ja omatuntoni auttaa minua myymään ne kahdesti yli; hinnalla millä hyvänsä nyt, ennen kuin mufti tulee lunastamaan ne. ellauri267.html on line 410: On pakko. Myönnän, että hän on hieman kova; mutta luulen, että et keittäisi häntä, pyydän hänestä tuhat kruunua. ellauri267.html on line 414: On pakko. Prythee, ystävä, anna minun tietää oma merkitykseni. ellauri267.html on line 418: On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä? ellauri267.html on line 420: 1. Mer. Ostan hänet toisen miehen kukkarolla, se on lohdutukseni. Herrani Borax, kuvernööri, saa hänet joka tapauksessa: - Siellä on hansel. Tule, vanha mies, linnaan. ellauri267.html on line 424: On pakko. Opettele parempia tapoja, tai annan sinulle koiratempun; alas kaikki neljä välittömästi; Kerron sinulle ratsastajasi. ellauri267.html on line 430: Muurahainen. Toivon, että jonain päivänä käytän sinua huonommin Portugalissa. ellauri267.html on line 431: On pakko. Niin, ja hyvä syy, ystäväni; jos saat minut voittamasta puolellasi vettä, makaa minun ellauri267.html on line 435: Muurahainen. [ Makuusennossa. ] Pidä kiinni, rakas Thrum-hattuni: tottelen sinua iloisesti. – Näen, että vastustamattomuuden oppia ei koskaan harjoiteta perusteellisesti, mutta kun ihminen ei voi auttaa itseään. ellauri267.html on line 443: 2d Mer. Hän on hyvin leikattu ja hänellä on siedettävän hyvä selkä; eli puoli puolessa.—[ To Must. ]—näkisin hänet riisumaan; eikö hänellä ole sairauksia? ellauri267.html on line 451: [Asettaa suitset käteensä, hän silittää häntä.] ellauri267.html on line 453: Muurahainen. Taivaan tähden, omistaja, säästä minut: tiedät, että olen vain rikki. ellauri267.html on line 457: On pakko. Helmi, soitatko hänelle? hän on merkittävä todellisen rotuinen peto; rohkeasti kädellä. Mark, mutta myös hänen muotojensa puhtaus: hänen emänsä voi olla espanjalainen gennet, mutta oikea väkäs isänä, tai minulla ei ole taitoa hevoslihassa: - Mene naimisiin, pyydän hänestä kuusisataa xeriffiä ellauri267.html on line 463: Mufti. Ja aijoit laittaa rahat omaan taskuun.. Ja mitä toiselle orjalleni on käynyt? Olet myös myynyt hänet, minulla on ilkeä epäily. ellauri267.html on line 465: On pakko. Tiedän, että sinulla on, herrani; mutta kun ohjasin tätä nuorta vahvaa miestä, tuo vanha kipinä, joka ei ollut muuta kuin nahkaa ja luuta ja sen seurauksena erittäin ketterä, lipsahti sormieni läpi kuin ankerias, sillä hänestä ei ollut mitään kiinni, ja juoksi karkuun ostaa itselleen uuden mestarin. ellauri267.html on line 472: Muf. Ja kuinka pidät hänestä? katso häntä hyvin; hän on persoonallinen kristityn koiran kaveri. Nyt luulen, että olet sopiva puutarhuriksi. Ha, mitä sanot, Johayma? ellauri267.html on line 476: Muf. Miksi hunajalintu, ostin hänet tarkoituksella sinulle: etkö sanonut: kaipaat kristittyä orjaa? ellauri267.html on line 478: Joh. Voih, mutta tuon inhottavan olennon näkeminen on melkein parantanut minut; ja mistä voin kertoa, että hän on kristitty? ja hänet etsittiin hyvin, hän saattaa osoittautua juutalaiseksi, sillä minä tiedän. Ja sitä paitsi olen aina kaivannut eunukkia; sillä he sanovat, että se on siviiliolento ja melkein yhtä vaaraton kuin sinä, aviomies. - Puhu, kaveri, etkö sinä ole sellainen rauhanomainen ihminen? ellauri267.html on line 480: Muurahainen. Minua ei koskaan pidetty sellaisena omassa maassani; enkä myöskään kovin rauhallinen, kun olen hyvin kiihottunut. ellauri267.html on line 482: Muf. Ammatillesi, koira; sido jessamiinit tuolla lehtimajassa ja käsittele veitseäsi taitavasti: tiukasti sanon, mene tiukasti yritykseesi; työnnä, olet maksanut minulle paljon, ja sinun täytyy ansaita se työlläsi. Tässä on runsaasti tarjoilua sinulle, roisto; salaattia puutarhassa ja vettä säiliöön ja lomapäivinä Johayman ripsipiirakan nuolemista, kun sen ansaitset. ellauri267.html on line 484: Joh. Mihin sinut on kasvatettu, sirrah? ja mitä voit tehdä, suositella sinua palvelukseni? ellauri267.html on line 486: Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.] ellauri267.html on line 488: Joh. Kukko saattaa tulla johonkin ajoissa, kun olen ottanut hänet mukaan hänen liiketoimintaansa. ellauri267.html on line 490: Muf. Erittäin epätoivoinen uros, voin kertoa hänelle sen; En pidä hänen vauhdistaan – Sinulle on opetettava etäisyyttäsi, sirrah. [Iskee häntä silmään.] ellauri267.html on line 492: Joh. Pidä, pidä. Hän on ansainnut sen, tunnustan; mutta kerrankin hänen tietämättömyytensä pyytäköön häntä anteeksi; emme saa lannistaa aloittelijaa. Sinun kunnioituksesi on opettanut meille hyväntekeväisyyttä, jopa lintuja ja eläimiä kohtaan: - tässä, sinä saastainen taateli, ota tämä pieni almu ostaaksesi laastareita. ellauri267.html on line 501: Joh. Kuinka typerästi hän tuijottaakaan itseään, kuin uusi vasikka, joka olisi tullut maailmaan! Opetan sinua, sirrah, tuntemaan yrityksesi hieman paremmin. Tällä tavalla, sinä kiusallinen roisto; tässä on lehtimaja; pitääkö minun näyttää sinulle ikuisesti? ellauri267.html on line 502: [Kääntää hänet ympäri.] ellauri267.html on line 504: Muf. Tule pois, kätyri; et näytä hänelle mitään. ellauri267.html on line 506: Joh. Tuon hänet lehtimajaan, jossa ruusupuu ja myrttipuu vain putoavat rekvisiitin puutteen vuoksi; jos ne olisi sidottu yhteen, he auttaisivat pysymään toistensa perässä. Hän on raaka puutarhuri, ja hänelle on opetettava vain hyväntekeväisyys. ellauri267.html on line 515: Muurahainen. [ Yksin. ] Kiitos siitä, mutta minusta ei ole niin kiirettä tulla mussulimieheksi. Hänen avioliitonsa ja kaikesta hänen ylpeytensä vuoksi huomaan hänen tulevan. Kuinka pitkälle kristityn tulee vastustaa, tiedän osittain; mutta kuinka pitkälle riisto nuori kristitty voi vastustaa, on toinen kysymys. ellauri267.html on line 516: Hän on siedettävä, ja minä olen köyhä muukalainen, kaukana paremmista ystävistä ja ruumiillisessa välttämättömyydessä. Nyt minulla on outo kiusaus kokeilla, mitkä muut naiset kuuluvat tähän perheeseen: en ole kaukana naisten asunnosta, olen varma; ja jos nämä linnut ovat etäällä, tässä ne nauravat yhdessä. [ vetää esiin "huilunsa". ] Jos näillä pyhillä markkinoilla on monenlaista maurien lihaa, olisi hulluutta jakaa kaikki rahani ensimmäisellä kaupalla. [ Hän pelaa huilulla. Ritilä avautuu ja Morayma, Muftin tytär, ilmestyy siihen. ]—Ai, siellä on ilmestys! Tämä on muftin arvoinen suupala; tämä on nautintopala salassa; Tämä on hänen Alkoraaninsa mysteeri, joka on jätettävä mautonta profaanin tiedosta; tämä on hänen lomahartautensa. – Katso, hänkin viittoi. ellauri267.html on line 521: Muurahainen. Minä tulen. Minä tulen, minä takaan sinulle; pieninkin pilke oli tuonut minut luoksesi; sellainen toinen ystävällinen tavu tai kaksi muuttaisi minut meteoriksi ja vetäisi minut luoksesi. ellauri267.html on line 522: Mor. En uskalla puhua, koska pelkään, että minut kuullaan; mutta jos luulet, että henkilöni on vaarasi arvoinen ja voi ansaita rakkauteni, tämä muistiinpano kertoo sinulle loput. [Heittää paperinenäliinan alas.] Ei enää, sydämeni kulkee kanssasi. ellauri267.html on line 525: Muurahainen. Oi sinä kaunis pieni sydän, lennätkö sinut tänne? Pidän sen lämpimänä, takaan sen, ja haudan sen uuteen pesään. – Mutta nyt aarrekammioni, se on kääritty nenäliinaan; ei täällä kurkista, vaikka kaipaankin kirjoittaa hänen arabiankieliset kirjoitukset ja koukut. Mutta minun täytyy viedä palkintoni rosvojen tapaan, enkä ajattele saaliin jakamista, ennen kuin olen vapaa vaarasta ja poissa muista ikkunoista. Jos hänen älynsä on yhtä koskettava kuin hänen silmänsä, olen kaksoisorja. Pohjoiset kauneutemme ovat pelkkää taikinaa näille; mautonta valkoista maata, pelkkää piippusavea, jossa ei ole enempää sielua ja liikettä kuin kärpänen talvella. ellauri267.html on line 527: Täällä lämmin planeetta kypsyy ja yleyttää ellauri267.html on line 528: Etelän ilmaston hyvin leivotut kauneudet. ellauri267.html on line 530: Hänen terävimmät nuolet ovat Africkissa tehtyjä. ellauri267.html on line 536: On pakko. En koskaan epäillyt herranne muistia sairaan käänteen vuoksi: Ja minä muistan hänet myös seuraavan matkapuhelimen ostamisen yhteydessä tätä uudelleenkäynnistystä varten; ja erityisesti aavemaisille. ellauri267.html on line 544: Ja pettäisikö hänen olentonsa, ei, hänen ystävänsä? ellauri267.html on line 545: Miksi sitten ihmiskuntaan ei jätetä sidettä! ellauri267.html on line 547: Lapset voivat murhata vanhempiaan, vaimot aviomiehensä; ellauri267.html on line 553: Thor. Pysy erossa, sykophantti ja pidä HIV-infektio etäällä. ellauri267.html on line 555: Taivutus. [Izexeen] Tyrani ei saa naida Tavoitetta: Ei! ellauri267.html on line 558: Seb. Kaikilla naisilla on sukupuolen etuoikeus; ellauri267.html on line 564: Tavoite. Silti sinä hajoat; mutta minä luen sydämesi ja tunnen oman viehätysvoimani; sinä rakastat, ja minä olen iloinen kostostani, läpeeni tyytyväinen, mihkä sinä teet. ellauri267.html on line 566: M-m. Metsästäisin sinua paljain jaloin, keskipäivän auringossa, Läpi kuivuneiden aaltojen ja paahtavan hiekan, nauttiakseen rakkaudestasi ja, kun olet nauttinut, tappaakseen sinut. Hämmennys! Kyllä taidan naida sinut; Sinusta ja itsestäni huolimatta aion.vetästä sinua, nainen; ellauri267.html on line 567: Sinä olet palauttanut minut alkuperäiseen raivooni, ja minä otan onneni voimalla ellauri267.html on line 574: Seb. Kuulin hänet, oi suloiset taivaat! hän uhkasi raiskauksella! Hizi nyt tuli hoppu! [Tavoitteelle:] Sinäkin Brutuxeni, sinä sieluni ja silmäni epäjumali, jonka tähden minä kärsin elämäni, nyt vedän tätä olentoa ja äkkiä! ellauri267.html on line 579: Seb. Kristityllä ei ole etuoikeutta kuolla, ottaa lomautuksia toiseen maailmaan. ellauri267.html on line 581: Tav. Mitä iloja sinä voit omistaa tai voin antaa, kun kuoleman huokaukset seuraa rakkauden huokauksia? Mun hymen ei ole sun sahrami viitta. Surusta vaimentunut, pitää alaspäin roikkuvaa moloa, soihtuaan kyynelensä sammuneena. ellauri267.html on line 583: Seb. Rakkauden Jumala on valmis elvyttämään siittimen eteerisellä hengityksellään. ellauri267.html on line 587: Seb. Ei, mieluummin kiirehditään, ennen kuin eroamme; hyvin ehimme yhet nopeat.. Tuletko sinä itsestäsi suurempi tyranni, ellauri267.html on line 588: etkä anna rakkautta, vaikka sinulla on housun täydeltä rakkautta antaa? ellauri267.html on line 590: Seb. Joku kateellinen demoni pettää ilomme; ellauri267.html on line 594: ettei valkoinen karvakartio jätä taakseen nokea; ellauri267.html on line 606: opastamaan tietäni, puoliksi vilpitön ja puoliksi suostuvainen. Jos, kuten sieluni aavistaa, jokin hirveä tapahtuma Tavoittele tätä liittoa tai jokin tuntematon rikos, anna minulle anteeksi, taivas! ja siunatkaa kaikki ylhäällä, suokaa anteeksi rajattoman rakkauden heikkous! Mutta panemaan on päästävä! ellauri267.html on line 615: Epätodennäköistä, että he uskovat yrittävänsä, ellauri267.html on line 622: äläkä liiku, kun myrskyinen etelä puhaltaa korkealle: ellauri267.html on line 623: Ylhäältä alas sinä olet heiluttanut sieluani, ellauri267.html on line 627: Sitäpaizi kaikki keinot olivat puutteelliset: ellauri267.html on line 629: Tai anna meille nämä puutteet voidaan toimittaa, ellauri267.html on line 630: Kuinka profeettamme voisi tehdä niin alhaisen teon, ellauri267.html on line 632: tekemällä minut onnettomaksi? Ei, orja, ellauri267.html on line 634: Pääasia on tietysti ettei Sepu ole ehtinyt ellauri267.html on line 637: Taivutus. Ajattelin, että jäljitin huonosti naamioituneen rakastajan ellauri267.html on line 638: ja lähetin vakoojani, tarkkaavaisen orjan, ellauri267.html on line 643: Hän kantoi kädessään jotakin salaista kristillisen taikauskon välinettä: ellauri267.html on line 645: havaitsi kuninkaalliset vangit käsi kädessä; ellauri267.html on line 655: Taivutus. Kunnioitettu isä pyhällä puheella ellauri267.html on line 656: näki, että häneen asti voisi hyvinkin pian ruiskahtaa ja pian vetäytyi: ellauri267.html on line 663: niellä hänet ja jättää kaipaavan morsiamen ellauri267.html on line 666: Taivutus. Epäonnisella hetkellä ellauri267.html on line 668: ja ilman ohjetta hillitsemään vuorovesi. [Syrjään. Tulossa Mufti, sivuun: ] ellauri267.html on line 672: Emp. [ Nähdään hänet. ] Sinä taivaan ellauri267.html on line 673: huumemies, pitääkö minun osallistua huminarukouksiin? Miksi et tullut aikaisemmin? ellauri267.html on line 674: Etkö tiedä, että vangittu kuningas on uskaltanut ellauri267.html on line 676: Asiaan, nopeasti! Selitä Mahometisi; anna hänen puhua järkeä, ellauri267.html on line 677: tai hän ei ole täällä profeetta, etkä sinä Mufti; ellauri267.html on line 678: Ellet tiedä kutsumuksesi temppua, ellauri267.html on line 687: Pitääkö minun opettaa sinulle ammattisi? ellauri267.html on line 691: ihmiset pitävät kaiken sydämestä: ellauri267.html on line 695: että nopea kosto ajaisi rikoksesi, ellauri267.html on line 696: ja pyhä Mahomet laskeutuisi taivaasta, ellauri267.html on line 702: Ja sinä, älä Mahometin sanansaattaja, vaan minun!— ellauri267.html on line 705: sitten lähetän sinulle postin kertomaan tarinasi yllä. ellauri267.html on line 706: Ja tuo turhat muistomerkit profeetallesi, ellauri267.html on line 709: Muf. Taivaan tähden pidä kiinni!—Hetken hengähdystauko!— ellauri267.html on line 714: Taivutus. Häpeä, kuolema ja ahneus ovat menettäneet hänet! [Syrjään.] ellauri267.html on line 720: palvelet enemmän profeettaa, joka inhoaa tuota lahkoa. ellauri267.html on line 727: Muf. Tapa hänet; sillä silloin annat hänelle vapauden: ellauri267.html on line 728: hänen sielunsa on pian vapautettu maallisesta vankilastaan. ellauri267.html on line 742: Emp. Saakoon päivän; vaikka se on liikaa annettavaa elämästä, jonka omistan rakkaudelle. ellauri267.html on line 745: kaikki hänen toivomansa Sebastianin tulevaisuuden toiveet, ellauri267.html on line 746: käsketääs Thoraxia tuomaan hänen päänsä. ellauri267.html on line 751: Maistan neuvoasi; hiänen halunsa heräävät uudet, ellauri267.html on line 753: ja saavat hiänet innokkaaksi pitämään juhlaa. ellauri267.html on line 756: Siltä on kynnettömän vihollisen pää hyvin leikattu. ellauri267.html on line 770: joka kutsuu uneliaiset kuolevaiset tuomioonsa, ellauri267.html on line 771: kun heitä kutsutaan kiireessä raajoja etsimään, ellauri267.html on line 775: ajattelisi liian myöhään, mutta ei voi: Mutta rohkeat mielet, ellauri267.html on line 778: Emp. Oi, olet nyt toipunut; mutta taivaasta, ellauri267.html on line 781: Sillä tiedä, kiittämätön mies, että kalifit kuten mä ellauri267.html on line 788: Mutta koska kerskasit jumalan kaikkitietävyydellä, ellauri267.html on line 792: Emp. Sinä etkö muka ole riistänyt luottamustani, ellauri267.html on line 793: etkö muka levittänyt äskön Tavotteen vittua! ellauri267.html on line 795: Seb. Pakotettu, mutta ei vastaanotettu. – Otan sen valheen takaisin. ellauri267.html on line 815: Ja neitsyt tyttäret punastuivat, kun hänet nimettiin. ellauri267.html on line 819: Seb. Jos saisin uudelleen ja tietäisin kohtaloni, ellauri267.html on line 840: Emp. En katkaise ketjua; mutta vaihda toi mätä lenkki ja niittaa tästä yksi kestävä. [ Näyttää jäykkää siitintä.] ellauri267.html on line 841: Luuletko, että tulin väittelemään oikeasta ja väärästä? Tolla on väärä, mulla suora – ellauri267.html on line 847: Huuta turhaan profeettaasi ja uhmaa sitten häntä, ellauri267.html on line 852: Niin jopa, että minun sieluni kävelee helposti ellauri267.html on line 854: kuin se tekee sanat; ilman huomautettavaa merkkiä. ellauri267.html on line 864: etsin omaani; ja niin kauan kuin se kestää, sinä elät. ellauri267.html on line 868: [Kovettuneet guardit alkavat vedellä nyrkillä voideltuun päähän ellauri267.html on line 874: mutta vastustava massa ajoi sinetin takaisin.- ellauri267.html on line 876: mutta kivexet eivät ole voittamattomat lahjuksille: ellauri267.html on line 877: Opeta minua lahjomaan sinua; nimeä hintasi; ellauri267.html on line 879: Lähetä minut maanpakoon rakastamani miehen kanssa ja karkotus on valtakunta. ellauri267.html on line 893: Rukoile henkesi puolesta; Oi, kysy sitä tyrannilta: Hopea ei ole häpeä; trust me, rakas, ei se ole mitään. Kuolisin sinun puolestasi, mutta en vslitettavasti voi; Ylpeä sydämeni halveksii sitä jopa sinua kohtaan. – Silti hiljaa? Meneekö Portugalin kuningas kuolemaansa kuin mykkä kala? ellauri267.html on line 896: Seb. Jäähyväiset; elämäni ei ole laulun arvoinen. ellauri267.html on line 900: Aim. Pysy, ota minunkin hyvästit! Hyvästi Tavoitteen sielun suuruus!- Katso, tyranni, mitä ylimääräinen rakkaus voi tehdä; Se vetää minut niin alas kuin sinun jalkoihinsa;[Polvistuu hänelle.] ellauri267.html on line 901: Ei, ei pysty syleillä polviasi vastenmielisillä käsillä, jotka rakkuloivat, kun ne koskettavat sinua: Se on liian hapokasta. Silti näinkin, toistaiseksi voin pelastaa Sebastianin hengen. ellauri267.html on line 904: On kiva tuntea kosketuksesi, ja sääli houkuttelee siemennesteen läpikulkua: ellauri267.html on line 905: Mutta sydämeni kova metalli vastustaa; ellauri267.html on line 906: Se on lämmitetty pehmeällä tulella, ei sulanut. ellauri267.html on line 908: Tov. Poltavien kyynelten tulva saa sen juoksemaan. Nyyh! Säästä häntä, eikö ole varaa! Voitko teeskennellä rakastavasi, etkä ole sääli? Rakkaus ja se ovat kaksoset.Mut hei, täällä tunnut kasvavan! Näin kompassoin sinua näistä housut syrjäyttävistä nauhoista ja vedän niin kauan, kunnes ylpeä kangas putoaa. ellauri267.html on line 910: Emp. Polvistu vaan edelleen ja halaa edelleen! Avaa suu! Se on kaksinkertainen ilo tulla halatuksi ja nähdä Sebastianin kuolevan. Men ett delat päron är inget päron. ellauri267.html on line 915: Ota siis, että kerran ja joskus kuningas; se synkkä ylpeys, ellauri267.html on line 916: joka turpoaa Mykkäseksi: aseta hänet vankityrmään ellauri267.html on line 917: ja upota hänet altaan syvään päähän rautoilla, ettei ellauri267.html on line 918: hän huokaisi kuullessaan. kun Tavoite ja mä lähetään tästä nussimaan, ellauri267.html on line 921: Aim. Silloin rukoukset ovat turhia kuin kiroukset. ellauri267.html on line 927: että kaikki suvaitseva hengityksesi muuttuu siunaukseksi. – ellauri267.html on line 928: Kiirehdi, ota kiinni, pakota hänet, viekää hänet hänet pois. ellauri267.html on line 934: Miksi leikkii tätä kurjaa etuoikeutesi kanssa? ellauri267.html on line 935: Säilytä hänet nyt kuolleena, murskaa nyt tuhkaksi, ellauri267.html on line 936: tai elä tästä lähtien suljettuna omassa palatsissasi; ellauri267.html on line 942: Thor. Minusta tuntuu, että olen vielä puoliksi jännittynyt konna; ellauri267.html on line 945: veti käsivarrestani vetäytyäkseen hänen ellauri267.html on line 951: puolustuskyvytön ja alistettu raivolleni? ellauri267.html on line 959: Thor. Kuulet ihan hyvin; tiedät kerrankin tarpeeksi: - ellauri267.html on line 960: puhut myös suht paljon; Sinut mykistettiin aiemmin. ellauri267.html on line 967: Lähetä työsi, hyvä teloittaja. ellauri267.html on line 972: Seb. Kuningas etkä sinä osaa koskaan laskea. ellauri267.html on line 987: Sellaiset, jotka uskaltavat kuolla, ja rakkaat myyvät kuolemansa. ellauri267.html on line 991: Seb. Jotain tuon äänen kaltaista, ajattelin, että minun olisi pitänyt kuulla jossain; ellauri267.html on line 992: Mutta murheiden tulvat ovat rientäneet sen kauas, ellauri267.html on line 995: Thor. Mutta minä tuon hänet takaisin, kiittämätön mies! ellauri267.html on line 996: Minä teen ja panen hänet täyteen sinun silmiesi eteen, ellauri267.html on line 997: kun minä tulen sinun eteen, kuin joku tuijottava aave, ellauri267.html on line 1002: Muf. Ihmiset ovat väkivallan ja epäoikeudenmukaisuuden puolella, ellauri267.html on line 1005: Emppu. Porukat rakastavat uskontoa, joka on makeutettu järkeen; Hyvä, ylellinen, maukas usko. ellauri267.html on line 1006: Siten pahe ja jumalisuus, - järjetön pari! - razastaa poski poskea vasten, ellauri267.html on line 1007: mutta kirkkomiehet pitävät ohjat: Ja kun kuninkaat alentavat papiston suuruutta, ellauri267.html on line 1008: he oppivat liian myöhään, mikä voima saarnaajilla on, ja kenen taskussa alamaiset ovat. ellauri267.html on line 1010: Muf [syrjääni]: Profeetta oli hänelle tämän velkaa; ellauri267.html on line 1013: [Thorax ei voi listiä Sepua näkyvästi ettei muut kristityt revi pelihousuja. ellauri267.html on line 1014: Mutta jos annetaankin sille OD tätä huumetta!] ellauri267.html on line 1017: 'Tässä on tappava huume, valmistettu jauheena, kuuma kuin helvetin tuli: ellauri267.html on line 1026: Sillä sinä olet juonut jänixen passisi tästä. ellauri267.html on line 1031: Thor. [Izexeen] Se voi olla niin. – Olen oudosti järkyttynyt; Nopeat ampumiset raajoihini ja pistelyt kivut, ahdistukset sydämessäni, kouristukset hermoissani,kylmän väreet ja sisäelinteni palat, pienessä maailmassani sota aiheuttaa sekaannusta, hävitä ja saada takaisin, lyödä ja lyödä takaisin, Kun hetkelliset voittajat luopuvat. – Voiko se olla myrkkyä! Yhden tenorin myrkyt taisin vetää hanuriin, ellauri267.html on line 1032: Tai kuuma tai kylmä; tämä ei kumpaakaan ja silti molemmat. Joku tappava veto, joku elämän vihollinen,kiehuu suolissani ja hoitaa sieluni. ellauri267.html on line 1033: Kiittämättömyys on jokaisen ilmastotuhon kasvua; Africk [kohtaus poistettu] on Portugali. ellauri267.html on line 1035: Tänään tehty, huomiseksi unohdettu. ellauri267.html on line 1037: Häpeällinen kuolemani paljastetaan yksin; ellauri267.html on line 1042: Muftin puutarhasta, jossa pidetään lehtimajajuhlaa. Koominen reliefi. ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua. ellauri267.html on line 1048: Joh. Tähän asti rakkauteni on kantanut minut, melkein tietämättäni, minne olin menossa. Jatkanko? löydänkö itseni? – Mitä vahinkoa minä teen vanhalle miehelleni! Mutta mikä vahinko, koska hän on vanha ja hänellä on kolme vaimoa ja kuusi sivuvaimoa, vierelläni! Se on vain oman kymmenykseni varastaminen häneltä. ellauri267.html on line 1050: Muurahainen. [ Nostaa itseään hieman ja katsoo. ] Vihdoinkin hän; tämä ei ole illuusio, olen varma; Hän on todellinen lihan ja veren paholainen, eikä hän olisi koskaan voinut viettää parempaa aikaa houkutellakseen minua. ellauri267.html on line 1056: Joh. Ja en ole vielä vanha enkä ruma: Hän ei varmasti hylkää minua. Muurahainen. Ei; sinä et saa panttia neitopäätäsi, hän ei tee sitä. Joh. Mufti herkutteli toisilla naisilla ja piti minut paastoamassa. ellauri267.html on line 1062: Muurahainen. [ Syrjään. ] Jumalallisin väitetty; hän on koko Afrikan paras kasuisti. [ Hän ryntää ulos ja syleilee häntä. ] En kestä enää syleillä sinua, rakas Morayma; vanha käsittämätön huora, isäsi, voisiko hän odottaa kylmää siveyttä synnyttävältä lapselta? ellauri267.html on line 1064: Joh. Mitä hölynpölyä sinä puhut? oletatko minut muftin tyttäreksi? ellauri267.html on line 1066: Muurahainen. Miksi, etkö olekin, rouva? [heittää pois burnuusin] ellauri267.html on line 1072: Joh. Mitä! oletko hämmentynyt ja seisot mykkänä? Eikö seiso eneä? Sano rakas rakastajatar, jos haluat; sillä se on otsikko, jonka haluan. Tämä kuupaiste tulee loukkaavaksi silmilleni; tule, kävelemmekö lehtimajaan? siellä voimme korjata kaikki virheet. ellauri267.html on line 1083: Joh. Rakastajien hengitys on suloisin ilma; mutta olet peloissasi. ellauri267.html on line 1085: Muurahainen. Ajattelen todellakin, että jos minut viedään mukaasi... ellauri267.html on line 1087: Joh. Paras tapa välttää se on jäädä eläkkeelle. Kexit niin paljon vaikeuksia, että pelkään olevani sinulle epämiellyttävä. ellauri267.html on line 1091: Joh. Te kristityt olette niin kurkistavia syntisiä! sinä vapiset varjossa kuunpaisteessa. ellauri267.html on line 1093: Muurahainen. Ja te afrikkalaiset olette sellaisia termagantteja, ettet pysähdy mihinkään. Minun täytyy olla selvä sinun kanssasi, - olet naimisissa ja pyhälle miehelle, uskontosi päämiehelle: mene takaisin kammioosi; menkää takaisin, sanon minä, ja harkitse sitä tänä yönä, kuten teen omalta osaltani: olen uskollinen sinulle ja keksin kaikki argumentit, jotka voin noudattaa sinua; ja kuka tietää, mutta seuraavassa kokouksessamme suloisella paholaisella voi olla enemmän valtaa minuun? Olen oikeaa lihaa ja verta, voin kertoa sen sinulle lohdutukseksesi. ellauri267.html on line 1095: Joh. Lihaa ilman verta, luulen sinun olevan; tai jos on, se on yhtä kylmä kuin kalojen. Mutta minä opetan sinulle kustannuksellasi, mitä kostoa on odotettavissa, jos hylkäät naisen, joka on tarjonnut sinulle rakkautensa. – Apua, apua, siellä! eikö kukaan tule avuksi? ellauri267.html on line 1097: Muurahainen. Mitä tarkoitat, rouva? taivaan tähden, rauha; miehesi kuulee sinua; ajattele omaa vaaraasi, jos et ajattele minun. ellauri267.html on line 1099: Joh. Kiittämätön kurja, et ansaitse sääliä! – Auta, auta, aviomies, tai tulen ihastuksi! konna on liian vahva minulle! Apua, apua, sääli köyhää ahdistunutta olentoa! ellauri267.html on line 1105: Muf. Oi sinä konna, kuinka kauheaa jumalattomuutta teet! mitä, ihastun poveeni vaimon! – Vie hänet pois; ryöstää hänet , pane se paaluun, päästä eroon maailmasta sellaisesta hirviöstä! ellauri267.html on line 1106: [Palvelijat ottavat hänet kiinni.] ellauri267.html on line 1108: Muurahainen. Armoa, rakas mestari, armoa! kuule minua ensin, ja sen jälkeen, jos olen ansainnut hirttämisen, älä säästä minua. Mitä olet nähnyt provosoivan sinut tähän julmuuteen? ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty. ellauri267.html on line 1111: Muurahainen. Rukoile, ajattele järkevästi, sir; pitääkö mies tappaa vertauksen vuoksi? Väkivaltaa ei ole tehty; ei ole tarkoitettu; lammas on elossa, ja jos uskallan sanoa teille, niin en ole sen enempää lammas kuin teurastaja. ellauri267.html on line 1113: Muurahainen. [Syrjään.] Olkaa kärsivällisiä, rouva, ja puhukaa vain totta, niin teen mitä tahansa palvellakseni teitä: sanon vielä kerran ja vannon myös, että teen mitä tahansa palvellakseni teitä. ellauri267.html on line 1115: Joh. [ Syrjään. ] Ymmärrän häntä; mutta pelkään, että nyt on liian myöhäistä pelastaa hänet: - Rukoile, kuule hänen puhuvan, aviomies; ehkä hän voi sanoa jotain omasta puolestaan; En tiedä. ellauri267.html on line 1119: Joh. Annan hänelle anteeksi, vaikka hän ei ole vielä tehnyt mitään. Hän itse tietää parhaiten, mitä hän tekee tämän jälkeen tuottaakseen minulle tyydytystä. ellauri267.html on line 1125: Joh. Alan omallatunnollani epäillä, ettei hän tehnyt niin, vaikka pyysin. ellauri267.html on line 1127: Muf. Kenneliisi, sirrah; kuoleta lihaasi ja mieti, kenen perheessä olet. ellauri267.html on line 1129: Joh. Ja vielä yksi asia: muista tästä eteenpäin totella paremmin. ellauri267.html on line 1135: Mor. Ja jos Morayma ilmestyy, sellaisena kuin hän näyttää, - valitettavasti! sanot hänelle ja sinulle. ellauri267.html on line 1137: Muurahainen. Oletko sinä siellä, suloinen kiusaukseni! silmäni, elämäni, sieluni, kaikki! ellauri267.html on line 1141: Muurahainen. Ei mitään, ennen kuin tulit uudelleen luomaan minut; sinä et tunne omien viehätysvoimasi voimaa: Anna minun syleillä sinua, niin näet kuinka nopeasti voin muuttua pahaksi. ellauri267.html on line 1143: Mor. [ Astu takaisin. ] Ei, jos olet niin vaarallinen, on parasta pitää sinut etäällä, minulla ei ole mieli lämmittää jäätynyttä vällykäärmettä povessani; hän saattaa toipua ja pistää minua nivusiin. ellauri267.html on line 1145: Muurahainen. Jos olisin kuollut kunniallisesti, maineeni todellakin olisi kuulostanut kovalta, mutta en olisi koskaan kuullut räjähdystä: - Tule, älä tee itsestäsi luonteeltaan huonompaa kuin olet; pelastaakseni henkeni, olisit tyytyväinen, jos lupaan mitä tahansa. ellauri267.html on line 1147: Mor. Kyllä, jos olisin varma, ettet tekisi mitään. ellauri267.html on line 1149: Muurahainen. Voitko epäillä, että vaihtaisin sinut Johaymaan? ellauri267.html on line 1151: Mor. Ei; mutta voin odottaa, että saat meidät molemmat. Rakkaus on himoa; Minun täytyy saada teidät kaikki; sydän sydämelle on tasa-arvoinen temppu. Lyhyesti sanottuna olen nuorempi, mielestäni komeampi ja olen varma, että rakastan sinua paremmin. Hän on ollut äitipuolini nämä viisitoista vuotta: sinä luulet, että ne ovat hänen kasvonsa, mutta se on vain värjätty vigard; hän pukeutuu siihen haarniskaansa; tuuman paksuus maalia pesun lisäksi. Hänen kasvonsa ovat niin vahvistuneet, että et voi lähestyä sitä ilman lapiota; mutta hänen pysyvyytensä vuoksi voin sanoa sinulle lohdutukseksesi, että hän rakastaa kuolemaan asti, tarkoitan sinun omaasi; sillä kun hän on uupunut sinut, hän varmasti lähettää sinut toiseen maailmaan tarinoiden kertomisen pelossa, sillä hän on jo palvellut kolmea orjaa, sinun edeltäjiäsi, onnellisen muistin hyväkseen. Hän on tehnyt hurskaasta isästäni tietääkseni kolmipakan aisan. ellauri267.html on line 1153: Muurahainen. Prythee, estä hänet sitten; ja ota ainakin minun leikkaus ensin. Menen naimisiin kanssasi ja teen sinusta kristityn, sinä pirun uskoton. ellauri267.html on line 1155: Muurahainen. Onko kukaan koskaan kuullut pienen mupetin väittelevän niin kierosti niin hyvää asiaa vastaan! Tule, prythee, anna minun ennakoida hieman tulojani. ellauri267.html on line 1157: Mor. Voisit todellakin sormitella vuokraasi etukäteen; mutta se tekee miehestä sairaan aviomiehen ikuisesti. Ajattele, avioliitto on tuskallinen kutsumus, kuten tulet todistamaan; Hallitse tulojasi niin säästäväisesti kuin pystyt, niin löydät vaikean tehtävän tehdä vielä vuoden lopussakin ja silti elät kunnollisesti. Unohdin kertoa teille, että minulla on orja valmiina pylväsportille, jossa on kaksi hevosta valmiina satuloituna. Jätän hänelle Alcoranin, se riittää hänelle; sen jokainen sivu on kultaa ja timantteja. – Jos sinulla on sinnikkyyttä ja rohkeutta – ellauri267.html on line 1163: Muurahainen. Raskas taakka, taivas tietää! mutta meidän täytyy rukoilla kärsivällisyyttä tukeaksemme sitä. ellauri267.html on line 1165: Mor. Halukkaan tissin lisäksi se uskaltaa hänen joukkonsa kanssasi. Tule, tiedän, että kaipaat eroiskua kanssani; ja siksi osoittaakseni, että olen hyväntekeväisyydessä - jos muiskua mielesi tekee... ellauri267.html on line 1175: Oi Haly, olet pitänyt minua pitkään tuskassa. ellauri267.html on line 1176: Mitä olet oppinut Thoraxista? onko hän kuollut? ellauri267.html on line 1179: Kaikki ovet ovat kiinni, yksikään palvelija ei piippaa ulkomailla kuin peruuttava paku. ellauri267.html on line 1181: Kun taas toiset ulos menivät nopeasti ulkolähetykseen. ellauri267.html on line 1183: Sitten joku itkee hämmentyneenä, ja seurasi yhteinen meteli; ellauri267.html on line 1185: ja ammuttiin, kuin estävät meteorit, ylittää talon. ellauri267.html on line 1190: Hänen surulliset ystävänsä, jotka on kutsuttu ottamaan päivän lehdet, ellauri267.html on line 1193: minun on estettävä olemalla ensimmäinen toiminnassa. ellauri267.html on line 1195: ottavan viimeiset ohjeet; kerro asian tärkeydestä ellauri267.html on line 1197: Miten tämä myrkky on menettänyt tavanomaisen tapansa? ellauri267.html on line 1204: [Sisään Hamet.] ellauri267.html on line 1206: No, Hamlet, ovatko ystävämme, jyrkkä, kasvatettu? ellauri267.html on line 1214: mehiläiset ajavat toistensa selkään, ellauri267.html on line 1220: Mul. Zeyd. Näet minun tulevan, kärsimättömänä toiveistani, ellauri267.html on line 1229: Koska 'on sairas' lopettaa koko uran, ellauri267.html on line 1248: Emp. Ihmiset, ovatko he hyvin kasvatettuja? ellauri267.html on line 1268: Minunkin aistini ovat tylsät ja tukahdutetut, ellauri267.html on line 1273: Taivutus. Pienet rinnat prinsessallasi voitko sietää? ellauri267.html on line 1278: ja sieluni on viritetty trumpetteihin. ellauri267.html on line 1281: ajattelet sekoittumista järjettömään laumaan; ellauri267.html on line 1282: Tehköön sellaiset sodan orjatyötä, ellauri267.html on line 1283: Sellaiset, joilla ei ole Tavoitetta mistä nauttia. ellauri267.html on line 1284: Mitä, et ihmiset tuntisivat jumalankaltaisen prinssinsä ellauri267.html on line 1296: töykeämpiin taisteluihin, et halua yhtään sekuntia sekaantua tähän. ellauri267.html on line 1297: Mitä muka näissä hälytyksissä etsisit. ellauri267.html on line 1302: Tavoite now returns with all her charms; ellauri267.html on line 1304: And dances in my blood. So when our prophet ellauri267.html on line 1313: Taivutus [syrjääni] Sitä paratiisia et tule koskaan omistamaan, Harun el Pullah! ellauri267.html on line 1318: Näytelmä sijoittuu Pohjois-Afrikkaan, jossa Portugalin kuningas Don Sebastian ja hänen liittolaisensa on voitettu ja vangittu maureita vastaan käydyn sodan jälkeen. Sebastianin tärkein halu on mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa, Almeyda, Barbaryn kristitty kuningatar, jota myös pidetään vankina. Tämän hän onnistuu tekemään sen jälkeen, kun keisari Muley-Moluch on antanut hänelle jonkin verran vapautta, jotta Sebastian voi yrittää voittaa Almeydan käden keisarille. Sebastian ja Almeyda pakenevat keisarin kostoa avioliitostaan, koska hänet tapetaan kapinassa, mutta he eivät pakene kohtaloa. Viimeisessä näytöksessä he oppivat vanhalta neuvonantajalta Alvarezilta, joka on juuri vapautettu vankeudesta, että he ovat velipuoli ja sisar, joilla on ollut sama isä. Heidän suhteensa insestisyys, vaikka se olikin tietämätöntä, pakottaa heidät eroamaan ja vetäytymään erillisiin uskonnollisiin taloihin. ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604). ellauri267.html on line 1322: Joskus draamasta löytyy myös poikkeuksellisia epätodennäköisyyksiä. Esimerkiksi Thorax, joka on menettänyt maurien luottamuksen, myrkytetään kahdella heistä, Benducar ja Mufti, mutta selviää, koska jokainen myrkky neutraloi toisen vaikutuksen. Silti Don Sebastian, Portugalin kuningas, havainnollistaa muita Drydenin dramaattisen taiteen piirteitä, jotka ovat vähemmän ilmeisiä, mutta vaikutusvaltaisempia ja merkittävämpiä: insestin teema, todellinen tai tukahdutettu; antiklerikalismi; poliittinen satiiri ja viittaukset; ja sovintokohtauksia. ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo? ellauri267.html on line 1326: On epäselvää, miksi antiklerikalismista tulee niin näkyvä teema Drydenin teoksissa, vaikka näyttää uskottavalta, että hänen syvä epäluottamuksensa ja vastenmielisyytensä puritaanista vaikutusta kohtaan poliittisiin asioihin voi osittain selittää sen. Mufti edustaa Drydenin tyypillistä pappia, joka on yleensä satiirin kohde sekä runoissa että näytelmissä. Hän on kunnianhimoinen, ahne, aistillinen, hurskas ja yleensä tekopyhä. Mufti näyttää naurettavalta sekä poliittisissa että henkilökohtaisissa asioissa, ja siitä tulee huumorin ja halveksunnan kohde. Dryden ei pilkkaa Englannin kirkon pappeja, mutta missä tahansa hän esittelee pakanallisen, muslimin tai roomalaiskatolisen uskonnollisen hahmon, hahmosta tulee satiirin kohde. Seijalla on tapana haukkua järeästi Carlsonin muuta sukua välttäen siten haukkumasta henk.koht. Latea. ellauri267.html on line 1328: Näytelmässä ei ollut yhtään hyvää mauria, kaikki rättipää miehet oli ketkuja retkuja ja petkunteriä. Tamminiemen pesänlikaajia, Loka-Laitisia. ellauri267.html on line 1333: Menen tässä suoraan asiaan, sanoo Susan Susanin plokissa. Olen tutkinut perusteellisesti Portugalin historiaa ja rakastan tätä kirjaa. Ensimmäinen Disneyn kahdesta osasta kattaa Portugalin historian esiroomalaisista ajoista Ranskan hyökkäykseen vuonna 1807. Portugalin maalla ei ole maantieteellistä syytä olemassaoloon. Vaikka maa on olemassa tänään, sillä ei ole poliittisia juuria roomalaisessa, germaanisessa tai islamilaisessa menneisyydessä. Sitten 1500-luvulla tämä pieni Iberian niemimaalla sijaitseva maa aloitti epätodennäköisen laajentumisen taloudelliseksi imperiumiksi, joka kattaa koko maapallon. ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan. ellauri267.html on line 1339: Disney kattaa monarkian palauttamisen, barokin ajan, Pombalin diktatuurin vuodet, 1700-luvun lopun ja Napoleonin Ranskan hyökkäyksen. Kaikki tämä kerrotaan loistavasti ja silti taloudellisesti. Disneyn kirjoitus virtaa ja sitä on ilo lukea. Tämä on ensimmäinen Portugalin historia, joka on kirjoitettu englanniksi sukupolvessa, ja siinä on otettu huomioon kaikki uudet stipendit Portugalin vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen. Disneyn tutkimus on huolellinen runsaiden alaviitteiden ja pitkän bibliografian ansiosta. Hän sisältää kaikki viimeisimpien historioitsijoiden tulkinnat. Tämän historian osa kaksi kattaa Portugalin valtakunnan, ja tämän teoksen katsaus on seuraava. Jos olet kiinnostunut Portugalin tarkasta, tarkasta ja tarkasta historiasta, tämä on kirjasi. ellauri267.html on line 1343: Aina silloin tällöin on mahdollista löytää kirja, joka inspiroi ja liikuttaa sinua, ja tämä kirja teki sen puolestani. Lukiessaan prinsessa Alicen, Edinburghin herttuan prinssi Philipin äidin elämäkertaa, kirjailija mainitsee tätinsä, suurherttuatar Elizabethin, jolla oli syvällinen vaikutus Aliceen luostarin perustamisella sekä köyhien hoitoon ja ruokkimiseen. Kirjoittaja suositteli erittäin rouva Almedingenin Elizabethin elämäkertaa, ja minulla oli onni löytää käytetty kopio tästä vuonna 1964 julkaistusta kirjasta. ellauri267.html on line 1345: Suurherttuattaresta on julkaistu vähän kirjoja. Tämä venäläistä, englantilaista ja saksalaista perintöä edustava kirjailija vietti jonkin aikaa Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja hänellä oli sukulaisia ja ystäviä, jotka tunsivat suurherttuattaren henkilökohtaisesti. Tämä kirja on elämäkerta, mutta se on muistelman tyylinen ja sisältää monia ensikäden tarinoita. Suurherttuattaren elämä on täynnä onnea, toivoa ja tragediaa, ja nämä henkilökohtaiset tarinat syventävät tarinaa. ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti. ellauri267.html on line 1349: Leskeus avasi toisaalta Elizabethille rahahanat. ja mahdollisuuden luoda hurskauden ja hyväntekeväisyyselämän. Hän varttui luterilaisena kotimaassaan, mutta Venäjällä ollessaan hän rakastui Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja kääntyi sinne. Huolellisen harkinnan jälkeen hän alkoi käyttää huivia ja rakensi luostarin ja yhteisön hoitaakseen, ruokkiakseen ja opettaakseen Moskovan köyhiä. Tämä oli kukoistava yhteisö ja teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä. Oli erittäin valitettavaa, että Romanovien dynastian kukistuminen ja kommunismin nousu vaikuttivat vahingollisesti yhteisöön ja Elisabetin elämään. ellauri267.html on line 1356: El-Ksar el Kebir ( arabia : القصر الكبير; berberikielet : ⵍⵇⵚⵔ ⵍⴽⴱⵉⵔ , latinoitu: lqṣr lkbiristä lqṣrbar lkbirin etelä ja lqṣrbat 2 km luoteeseen , 3 km luoteeseen , 16 km Moroccosta. Sen väkiluku oli 126 617 Marokon 2014 väestönlaskennassa. ellauri267.html on line 1358: Kaupunki tunnetaan myös nimellä Alcazarquivir espanjaksi tai Alcácer - Quibir portugaliksi . Nimi tarkoittaa "isoa linnaa". Kaupunki sijaitsee lähellä Loukous -jokea, mikä tekee El-Ksar-el-Kebiristä yhden Marokon rikkaimmista maatalousalueista. El-Ksar el-Kebir tarjoaa lähes 20 % tarvittavasta Marokon sokerista. Naapurikaupunkeihin kuuluvat Larache, Chefchaouen, Arbawa ja Tateft. ellauri267.html on line 1361: Vuonna 1578 Portugalin kuningas Sebastian kärsi musertavan tappion Alcácer Quibirin taistelussa Marokon kuninkaan Abd al-Malikin käsissä , mikä päätti Portugalin pyrkimykset tunkeutua Maghrebille ja kristinuskoa . Molemmat kuninkaat kuolivat taistelun aikana, samoin kuin Abdallah Mohammed , joka oli liittoutunut Sebastianin kanssa. Kuningas Sebastianin kuolema aloitti tapahtumat, jotka johtivat Portugalin ja Espanjan kruunujen väliaikaiseen liittoon Espanjan Filip II :n alaisuudessa . Kuningas Abd al-Malikin voitto antoi Marokolle huomattavaa voimaa ja kansainvälistä arvovaltaa. ellauri267.html on line 1363: Kaupunki koki huomattavan kasvun, kun tärkeä espanjalainen varuskunta asettui vuonna 1911 osaksi Espanjan Marokon protektoraattia Marokossa. Marokon itsenäistymisen ja kuningas Hassan II: n rakentaman Oued el Makhazine -säiliön Loukkos-joen hallintoa varten kaupungista tuli tärkeä alueellinen maatalouden jakelukeskus. ellauri267.html on line 1365: 1. vuosituhat eaa.: perustettiin karthagolaisten siirtomaaksi ellauri267.html on line 1369: 1100-luku: Kaupungin muurit rakennettiin Abu Yusuf Yaqub al-Mansurin käskystä Leo Africanuksen mukaan . ellauri267.html on line 1375: 1911: Espanja valloittaa Pohjois-Marokon, ja kaupunki rakennetaan uudelleen ja sille annetaan espanjalainen nimi Alcazarquivir. ellauri267.html on line 1377: 1956: Marokon itsenäistyessä Alcazarquivir siirtyy Espanjan hallinnasta ja nimettiin uudelleen Ksar el-Kebiriksi. ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä. ellauri267.html on line 1393: Sebastião was one of the most extraordinary monarchs that Portugal ever produced. Ascending the throne in an atmosphere of great emotion, he was widely acclaimed as the answer to his subjects’ prayers and a prince who would save his country’s independence. Two decades later, he achieved precisely the opposite, dying heroically but unnecessarily on the distant North African battlefield of Al-Ksar al-Kabir on 4 August 1578, leaving no heir to succeed him. The collection concludes with studies under the heading of 'historiography and problems of interpretation', on Britain's Charles III and his boxer Camilla, and on Vasco da Gama's reputation for violence. ellauri267.html on line 1396: During the time of the Iberian Union, between 1580 and 1640, four different pretenders claimed to be the returned King Sebastian, including Gabriel de Espinosa. The last of these pretenders, who was in fact an Italian, was hanged in 1619, while another was obtained by the Spanish from Venice, tried, found guilty and hanged in 1603. Vale-dimitrejä kuin nippu kyrpiä. ellauri267.html on line 1401: Even as late as the 19th century, "Sebastianist" peasants in the town of Canudos in the Brazilian sertão believed that the king would return to help them in their rebellion against the "godless" Brazilian republic. ellauri267.html on line 1403: Sebastian's life was dramatised in 1843 in the opera Dom Sébastien by the Italian composer Gaetano Donizetti. This was the last opera that Donizetti completed before going insane as a result of syphilis. ellauri267.html on line 1410: href="xxx/ellauri268.html">eteenpäin ellauri269.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri269.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri269.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri269.html on line 33: eteenpäin ellauri269.html on line 36: Joe-setä ja Voldemort ellauri269.html on line 43: Fantasiafiktio on erittäin syvältä epäkuolleen perseestä. Hassujen otusten ja maagisten käänteiden varjolla kirjoitetaan aivan uskomatonta muinaisasenteita pursuilevaa paskaa. ellauri269.html on line 45: Mulla pyörii mielessä taas sama ajatus: miten tiivistää EAT! FUCK! KILL! jotenkin informatiivisemmin lyhyexi kaavaxi, josta kaikki nää folkloren numeroimat loputtomat fantastiset mutta niin ikävystyttävät aappameemit jotenkin purkautuisivat kuin iteroimalla ennustamattomasti mutta silti deterministisesti kuin jostain korkeamman asteen differentiaaliyhtälöstä. Se on mahdotonta. Mutta siitä näissä paasauxissa jotenkin on implisiittisesti kymysys. ellauri269.html on line 49: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil. ellauri269.html on line 51: Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed. ellauri269.html on line 53: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions. ellauri269.html on line 58: Uther Pendragon was the most controlled man Arthur had ever known, and yet his eyes were bright with unwashed tears as he placed his arm on Arthurs's broad shoulders. He spoke in a voice that was powerful trembling with emotion. "By the strength of the Light, may your enemas be well done." ellauri269.html on line 61: Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!" ellauri269.html on line 68: Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man." ellauri269.html on line 73: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas. ellauri269.html on line 109: V: Vietnam ellauri269.html on line 113: The level of support was similar to comparable previous General Assembly votes relating to Russia’s clueless invasion of Ukraine. Mali and Eritrea moved from abstaining to voting against the resolution. South Sudan slipped from "don't know" to "yea". Western hopes of potentially swaying India's vote at the last were dashed. General Assembly resolutions are not binding and carry mainly symbolic weight at the United Nations. However, unlike at the Security Council, Russia cannot unilaterally veto them. ellauri269.html on line 120: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight. ellauri269.html on line 128: Mitkä vitun peltokanat? No viiriäiset (quails)! Jehova näytti napisijoille että täältä kyllä tarvittaessa pesee ja huuhteleekin, mutta kun napisitte eikä kirvankakka kelvannut niin saatte näistä salmonellan! ellauri269.html on line 130: 1 Ja Mirkku ja Aaro puhuivat Mosesta vastaan hänen Etiopilaisen emäntänsä tähden, jonka hän nainut oli, että hän Etiopilaisen nainut oli, 2 Ja sanoivat: puhuuko Jumala ainoastaan Moseksen kautta? eikö hän myös puhu meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen. 3 Mutta Moses oli sangen siviä mies, enempi kuin kaikki muut ihmiset maan päällä. 4 Ja Herra sanoi äkisti Mosekselle, Aaronille ja MirJamille: menkäät te kolme seurakunnan majaan. Ja he kaikki kolme menivät. 5 Niin Herra tuli alas pilven patsaassa, ja seisoi majan ovella, ja kutsui Aaron ja Mirjan puhutteluun, ja he molemmat menivät ulos. ellauri269.html on line 132: 6 Ja hän sanoi: kuulkaat nyt minun sanojani: jos joku on teidän seassanne propheta, minä Herra ilmestyn hänelle näyssä, ja unessa puhuttelen häntä. 7 Vaan ei niin palveliani Moses, joka koko minun huoneessani uskollinen on. 8 Hänen kanssansa minä puhun suusta suuhun ja näkyväisesti, ja ei tapauksilla, ja hän näkee Herran muodon. Miksi ette te siis peljänneet puhua palveliaani Mosesta vastaan? ellauri269.html on line 133: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan. ellauri269.html on line 136: World of Warcraftin pelaamisesta veloitetaan kuukausimaksu. Pelin ensimmäisen osan mukana pelaaja saa 30 päivää peliaikaa, jonka jälkeen sitä voi ostaa lisää muun muassa luottokortilla tai kaupoista ostettavilla 60 päivän peliaikaan oikeuttavilla Game Card -korteilla. Pelin suosio oli huipussaan syksyllä 2010, jolloin sillä oli 12 miljoonaa maksavaa tilaajaa. Pelin tilaajamäärät vaihtelevat paljon julkaistujen lisäosien mukaan. Warlords of Draenorin julkaisun myötä tilaajamäärä nousi jälleen 10 miljoonaan vuoden 2014 alkupuoliskon 6,8 miljoonasta, mutta laski jo vuoden 2015 toisella neljänneksellä 5,8 miljoonaan tilaajaan. ellauri269.html on line 140: World of Warcraftin maailmassa pelaaja voi asettua joko Liittouman (länkkärit, engl. Alliance) tai Lauman (itäpahixet, engl. Horde) puolelle. Kummaltakin puolelta löytyy omat rotunsa (engl. race), joille on kaikille kirjoitettu laaja taustatarina. Rodun valinta vaikuttaa hahmon aloituspaikkaan ja joihinkin taitoihin, mutta peli ei sisällöllisesti muutu kovin oleellisesti eri roduilla pelatessa. Samaa mätkimistä se on aina. Rodun valinnan jälkeen valitaan omalle hahmolle hahmoluokka, nimi ja ulkonäkö. ellauri269.html on line 142: Liittouman rotuja ovat ihminen, yöhaltia, kääpiö, maahinen, draenei ja worgen (ruåz. vargen, niikö ihminen on ihmiselle susi). Lauman rodut ovat örkki, tauriini, epäkuollut, peikko, verihaltia ja vesihiisi. Lisäksi on kaksi kummallekin puolelle sopivaa rotua: pandareeni (panda) ja dracthyr (leijaeläin). Battle for Azeroth esitteli myös liittolaisrotuja, joiden avaamiseksi on täytettävä pelin sisäisiä ehtoja tavallisilla roduilla. ellauri269.html on line 145: etwallpapers.com/wallpaper/full/0/c/a/117282.jpg" height="200px" /> ellauri269.html on line 148: Dräänit (Draenei) ovat Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista. ellauri269.html on line 156: Suurin osa World of Warcraftin peluusta liittyy tehtävien (engl. quest) tekemiseen, joita saa pelin NPC (Non Playing Character)-hahmoilta. Tehtävästä saa usein palkinnon, joka voi olla esimerkiksi rahaa tai esineitä. Lisäksi lähes kaikista tehtävistä saa kokemuspisteitä (engl. experience points tai lyhyemmin Windows XP). Tehtävillä selvennetään myös pelin juonta. Suuri osa tehtävistä on niin kutsuttuja ketjutehtäviä, joissa uusi tehtävä jatkaa suoritetussa tehtävässä esitettyä tarinaa. Tehtävät saattavat olla muun muassa erilaisten esineiden ja aineiden keräilyä, paikkojen etsimistä, tietylle henkilölle puhumista, tietyssä paikassa käymistä tai tiettyjen vihollisten tappamista. Pelata voi myös yksin, mutta halutessaan pelaaja voi muodostaa ryhmän toisten pelaajien kanssa ja suorittaa tehtäviä, jotka yksin pelatessa olisivat liian haastavia. Ryhmässä pelatessaan pelaaja ottaa usein tietyn roolin asioiden onnistumiseksi. Pelissä voi perustaa myös killan, johon voi kutsua ystäviä, suunnitella oman vaakunan ja ostaa oman kiltapankin, johon killan jäsenet voivat varastoida tavaroita ja rahaa (manta) eli "panna kamat pois". Kiltalaiset saavat uusia kykyjä ja he voivat myös ostaa erilaisia palkintoja. Monien palkintojen ostamiseksi kiltalainen tarvitsee kuitenkin myös manta killalle, eli manaa. ellauri269.html on line 158: Kun pelaaja kuolee, hänen hahmonsa ilmestyy haamuna lähimmälle hautuumaalle. Toiset pelaajat voivat herättää muita pelaajia henkiin, kahdella pelin hahmolla on myös mahdollisuus ylösnousuun, jolloin toinen voi antaa jollekin toiselle pelaajalle väliaikaisen ylösnousemisen kyvyn. Pelaajan kuollessa hänen käyttämänsä esineet alkavat hajota ja näin ollen vaatia korjausta, jonka tietyt NPC-hahmot voivat suorittaa (luonnolisesti rahaa vastaan). Jos hahmon ruumis on paikassa, johon ei pääse tai jos pelaajalla on jokin muu syy, on mahdollista käyttää hautuumaalla olevaa Spirit Healer -NPC-hahmoa elvyttämään hahmo. ellauri269.html on line 160: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70. ellauri269.html on line 162: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form). ellauri269.html on line 164: Metsästäjä (engl. hunter) on puolestaan fyysistä vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Metsästäjä on erikoistunut mm. jousien ja tuliaseiden käyttöön. Metsästäjä pystyy kesyttämään itselleen lemmikin pelin pedoista ja käyttämään sitä esimerkiksi sitoakseen vastustajansa lähitaisteluun. Lemmikeillä itsellään on myös erilaisia taitoja. Lisäksi metsästäjät voivat ansoittaa maastoa. ellauri269.html on line 166: Maagi (engl. mage) on vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Maagilla on käytettävissään runsaasti loitsuja aina tulesta ja jäästä salaisiin voimiin (engl. Arcane Magic). Vaurioloitsuilla maagit voivat joko keskittyä vahingoittamaan yksittäistä vihollista tai jopa kaikkia tietyllä alueella olevia vihollisia. Maagi tekee pelissä suurta vauriota, mutta sen heikkous on huono kestävyys. ellauri269.html on line 170: Pappi (engl. priest) on hahmoluokka, jolla on kaksi tehtävää, vahingon tekeminen tai parantaminen. Papilla on käytössään myös tehokkaita vihollisten hallintataikoja (engl. crowd control, lyh. engl. CC), jotka tekevät vihollisen hetkellisesti puolustuskyvyttömäksi, esimerkiksi kontrolloimalla vihollisen mieltä. Että tämmösiä influenssereita, tai perinteisemmin termein propagandaheppuja ja politrukkeja. ellauri269.html on line 172: Rosvo (engl. rogue) voi tiirikoida lukkoja sekä varastaa esineitä tai rahaa NPC-vastustajilta. rosvon tärkein ominaisuus on hiipimiskyky (engl. Stealth), joka on myös joidenkin taitojen edellytys. Rosvo on heikko joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi, mutta sen hyvinä puolina pidetään piiloutumis- ja salamannopeita lähitaistelutaitoja. ellauri269.html on line 174: Shamaani (engl. shaman) osaa parantaa, tehdä vahinkoa lähitaistelussa ja myös tehdä kauemmas ulottuvia vahinkoloitsuja. Shamaanin tärkeimpiä taitoja ovat toteemit (engl. totem). Niiden avulla shamaani voi saada itselleen tai tuoda ryhmäänsä parannusta tai manaa, parantaa lähitaisteluvoimaansa, parantaa puolustusta ja maagisia voimia ja tuoda lisää tuhovoimaa. Shamaani pystyy herättämään muita pelaajia henkiin ja ainoana pelattavana hahmoluokkana suorittamaan uudelleensyntymän käyttämällä erityistä Ankh-avainta, egyptiläistä käsiasetta joka on tuttu kiekkomaailmasta (Ankh-Morpork). ellauri269.html on line 176: Manaajavelho (engl. warlock) on maagista pimeiden voimien vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Manaajavelhot ovat keskittyneet pimeisiin voimiin kuten demoneihin ja kirouksiin. Manaajavelhon erikoisuus on kyky imeä muilta hahmoilta elinvoimaa, ja he pystyvät muuntamaan omaa elinvoimaansa manaksi. Apureinaan manaajavelhot käyttävät erilaisia demoneita. Manaajavelhon aiheuttama vaurio perustuu voimakkaisiin kirouksiin (esim. Vittu saatana perrkele! Jumankekka! Hevon vitun rämeet! Vittujen kevät ja kyrrpien takatalvi!), jotka aiheuttavat vastustajille vahinkoa ajan kuluessa, sekä demonien apuun. ellauri269.html on line 178: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista. ellauri269.html on line 180: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen. ellauri269.html on line 182: Munkki (engl. monk) on Mists of Pandaria -lisäosassa ilmestynyt hybridiluokka. Heidän taitonsa perustuvat joko aseiden kera tai ilman niitä toimiviin taistelulajeihin. Munkit ammentavat voimaa chi-energiasta, joita saa chi-siemenistä. He pystyvät sekä vahingoittamaan vastustajia että puolustamaan tai parantamaan muita. ellauri269.html on line 184: Demoninmetsästäjä (engl. demon hunter) on Legion-lisäosassa ilmestynyt pelin toinen sankarihahmoluokka. Demoninmetsästäjään tarvittavan ennestään käytössä olevan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 98 (kunnes Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi tuli 8). Demoninmetsästäjä tehostaa itseään lähitaistelussa demonisella tulella sekä muilla surmatuilta demoneilta viedyillä voimilla. ellauri269.html on line 186: Loihtija (engl. evoker) on Dragonflight-lisäosassa ilmestynyt pelin kolmas sankarihahmoluokka. Se voi toimia joko pitkän kantaman taistelijana tai parantajana. He käyttävät uudenlaisia Empower-nimityksellä tunnettuja loitsuja. Loihtija aloittaa tasolla 58 (Shadowlandsissä tapahtuneen tasokaton laskemisen johdosta), mutta tarvitsee ennestään käytössä olevan hahmon, jonka kokemustaso on vähintään 50. ellauri269.html on line 188: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki. ellauri269.html on line 190: Taistelukentät (engl. battleground) ovat Lauman ja Liittouman PvP-taistelupaikkoja (engl. Player versus Player, pelaaja pelaajaa vastaan). Taistelukentät ovat suosittuja paikkoja honor-pisteiden keräämiseen. Taistelukentillä myös kerätään erilaisille ryhmille ja liittoutumille manta, joka oikeuttaa ostamaan erilaisia tavaroita näiden ryhmien kauppiailta. Moniin taistelukenttiin liittyy taistelun aikana suoritettavia tehtäviä, joista saa yleensä pieniä määriä manta kyseiselle taholle. ellauri269.html on line 194: World of Warcraftissa jokainen hahmo voi ottaa kaksi ensisijaista ammattia (engl. primary profession), ja kaikki toissijaiset ammatit (engl. secondary profession). Ensisijaiset ammatit liittyvät joko materiaalien keräämiseen tai tavaroiden luomiseen. Ensisijaisia ammatteja ovat yrttien kerääminen (engl. herbalism), malmien louhinta (engl. mining), nylkeminen (engl. skinning), alkemia (engl. alchemy), sepäntaito (engl. blacksmith), lumoaminen (engl. enchanting), konetekniikka (engl. engineering), kaivertaminen (engl. inscription), jalokivityöt (engl. jewelcrafting), nahkatyöt (engl. leatherworking) ja räätälintyöt (engl. tailoring). Toissijaiset ammatit ovat arkeologia (engl. archeology), ruoanlaitto (engl. cooking), ensiapu (engl. first aid) ja kalastus (engl. fishing). ellauri269.html on line 196: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista. ellauri269.html on line 200: Stormwind (suom. Myrskytuuli): Suurin ihmisten kaupungeista, joka sijaitsee Elwynnin metsässä. Se on myös worgenien väliaikainen koti. ellauri269.html on line 202: Ironforge (suom. Rauta-ahjo): Dun Moroghin vuoristossa sijaitseva vuoren sisään rakennettu kääpiöiden ja maahisten kaupunki. ellauri269.html on line 210: Stormshield: Ashranin eteläosissa sijaitseva Liittouman tukikohta menneisyyden Draenorissa. ellauri269.html on line 219: Thunder Bluff (suom. Ukkosjyrkänne): Mulgoressa olevien pöytävuorien päälle rakennettu taureenien kaupunki. ellauri269.html on line 231: Puolueettomat ellauri269.html on line 235: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille. ellauri269.html on line 242: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta. ellauri269.html on line 248: Syksyllä 2007 pelin tavallinen versio muuttui yhden DVD-levyn sisältäväksi myyntipakkaukseksi. Lokakuussa 2007 julkaistiin myös pelin uusille aloittajille suunnattu World of Warcraft: Battle Chest, joka sisältää sekä alkuperäisen World of Warcraftin että lisäosan The Burning Crusade kahdella DVD-levyllä. Mukana tulee myös Bradygamesin julkaisemat strategiaoppaat molempiin peleihin. ellauri269.html on line 250: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri269.html on line 251: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri269.html on line 255: You're gonna meet some gentle people there / For those who come to San Francisco / Summertime will be a love-in there / In the streets of San Francisco / Gentle people with flowers in their hair / All across the nation such a strange vibration / People in motion /There's a whole generation with a new explanation / People in motion people in motion! Make love not Warcraft! ellauri269.html on line 257: World of Warcraftia käsiteltiin South Park -animaatiosarjan 10. tuotantokauden kahdeksannessa osassa Make Love, Not Warcraft, joka toteutettiin yhteistyössä Blizzardin kanssa. Jakso voitti Emmy-palkinnon parhaana alle tunnin pituisena animaatiosarjan jaksona vuonna 2007, ja sen mukaan on nimetty pelissä esiintyvä samanniminen saavutus (engl. achievement). ellauri269.html on line 261: World of Warcraftista on tehty myös 25-osainen sarjakuva, joka on julkaistu Suomessa 12 lehteen tiivistettynä. Sarjakuvan tarinan ensimmäinen puolisko kertoo Myrskytuulen kuninkaan, Varian Wrynnin, paluusta ja toinen puolisko kertoo Med'anista, Garonan ja Medivhin pojasta. ellauri269.html on line 263: Wowhead on World of Warcraftia koskeva tietokanta. Sivusto aloitti toimintansa pelkkänä taitolaskurina. Tietokanta päivittyy pelaajien pelimaailmassa tekemien toimien perusteella. Tieto välittyy sivuston tietokantaan automaattisesti tietokoneohjelman kautta. Wowhead toimi betatestaus vaiheessa 4. huhtikuuta - 25. kesäkuuta 2006. ellauri269.html on line 265: etail/categories/new-players.jpg" width="100%" /> ellauri269.html on line 266: Everyone starts somewhere.. Beginner (left) gets harassed by an old hand (right). You can also choose your gender. ellauri269.html on line 269: World of Warcraft is free to play up to level 20 so that new players can experience the game without first having to buy it, and get well and truly hooked. If you have got hooked on drugs, you know the deal. ellauri269.html on line 275: Daily Increments: You can also buy game time cards. These are available from the Blizzard shop: Game Time. They can also be found at retailers like Amazon. ellauri269.html on line 281: World of Warcraft has a concept called Realms for dividing players into population groups. The idea is that if everyone who played WoW was all in the game at once, it would be super crowded, very laggy, and generally difficult to play and have a good time. To solve this issue, Blizzard set up multiple servers so that each person can play the game in an environment where there are other players, but not too many other players. Each Realm is a different server and the players on each Realm can see, interact, and play with each other. If you want to play with someone on a different Realm, you can, but we'll get to that in a minute. ellauri269.html on line 289: Picking your faction is a major choice because players playing in separate factions cannot interact with one another in a peaceful way. This is factually correct: if you side with the West, you are not expected to show ANY understanding for the East. This includes both chat and other social activities, including forming groups to complete objectives. If you want to play with friends, make sure you join the faction that they are affiliated with. ellauri269.html on line 313: For more details on each class, what they do, and why they may be the class for you, check out our comprehensive guide on the topic: Choosing Your Class: A Beginner's Guide. ellauri269.html on line 315: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide). ellauri269.html on line 319: Upon reaching level 10, you will be able to select what is called your specialization or spec. Each class in World of Warcraft has its own set of different specs that further diversifies the class by adding unique abilities only that spec can use as well as potentially changing the role that class plays in content. For example: As a Demon Hunter you have two specs: Havoc and Vengeance. While both specs share abilities that are common to the class such as Double Jump and Spectral Sight, both specs have unique abilities that differentiates one spec from another. As a Havoc demon hunter, you have spells like Blade Dance to deal out more damage, or as a Vengeance demon hunter, you have spells like Demon Spikes and Fiery Brand which allows you to take less damage and keep enemies off of your allies. ellauri269.html on line 344: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin. ellauri269.html on line 346: The Wagner Group (Russian: Группа Вагнера, romanized: Gruppa Vagnera), also known as PMC Wagner (Russian: ЧВК[a] «Вагнер», romanized: ChVK «Vagner»; lit. 'Wagner Private Military Company'), is a Russian privately owned paramilitary organization. It is variously described as a private military company (PMC), a network of mercenaries, or a de facto private army of Russian President Vladimir Putin, depending how hawkish you are. The group operates beyond the law in Russia, where private military contractors are officially forbidden. While the Wagner Group itself is not ideologically driven, various elements of Wagner have been linked to neo-Nazis and far-right extremists, now fighting the Ukrainian neo-Nazis and far-right extremists in a war which is just unjust. ellauri269.html on line 348: The group came to prominence during the Donbas War in Ukraine, where it helped pro-Russian separatist forces of the self-declared Donetsk and Luhansk People's Republics from 2014 to 2015. Its contractors have reportedly taken part in various conflicts around the world—including the civil wars in Syria, Libya, the Central African Republic (CAR), and Mali, often fighting on the side of forces aligned with the Russian government. Wagner operatives have committed war crimes in areas where they are deployed. The accusations include rapes and robberies of civilians, and torturing accused deserters. ellauri269.html on line 350: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here. ellauri269.html on line 357: Kylmän ilmanalan hepuilla on turkixet kuin Masochin Venuxella, ja torahampaat kuin villisialla. Mr. Putin istuu pitkän pöydän päässä, örkki Prigozhin toisessa pelipäädyssä pääkallotatuoituna, ja kaukalon laidalla notkuu kuppainen poika joka ei ole peltokana (quail) vaikka örkki irvistelee rumasti. Onko tää se standup koomikko? Putin kuuntelee sen puhetta mieluummin kuin örkkiä vaikka kaveri putoilee tuolilta. Puhdasta fantasiaa ellauri269.html on line 359: No tää oli vaan etukäteiskurkistus, nyt mennään ajassa taaksepäin Prinssi Arthurin poika-aikoihin. Hizi miten nää fantasiat kopioivat toisiaan. Miekka kivessä ja niin edespäin. Winter is coming. ellauri269.html on line 360: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista. ellauri269.html on line 362: Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously, nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta. ellauri269.html on line 364: Arthritis on täys alottelija puumiekan heilutuxessa. Opa ei jaksa kazella vaikka on optimisti. He hopes A. will be handing him his rear in no time. He is athletic and fast. Siilinjärveläinen musta lestadiolaispoika veivaa rastalettejä E. Saarisnahkatakissa Kasurilan rinteessä. Nimi on Sex Mane ja se rukoilee Lassia ja Leeviä tauoilla. Jo on mennyt maailma lengolle. ellauri269.html on line 367: No joo, Allianssi voitti rökäleenä tietysti. Axelivaltojen pääörkki Tuomioja, korjaan Tuomivasara tuotiin Pääomakaupungin markkinoille raudoissa. Vähän rispektiä. Tuomiovasara oli listinyt jonkun Antin, pfalzgraf Turahdus oli armahtanut sen siitä hyvästä. Palatiinit olivat Kaarle Suuren hovimiehiä. Kaarlen isä oli Pippi Pienin, tai sillä oli sellainen. ellauri269.html on line 369: Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda. ellauri269.html on line 374: Kukkotukkainen ruipelo Gryning on maxanut velkansa yhteiskunnalle: hän on pistellyt sängyssä 2 homokumppania hengiltä keittiöveizellä. Hänen mielestään nyt tarvii puzata koko parlamentti, sinne kelpuutetaan enää sellaisia jotka on saaneet pistelystä tarpeexeen. ellauri269.html on line 376: Mixi pelata enää fantasiapelejä, klikkiozikot on selkeästi värikkäämpiä. Tälläsiä oli ennen vaan Lean salaa ostamissa Seiska Alibi ja Hymy lehdissä. Nyt ne ovat valtameedian pääuutisia. On se surkeeta. Anneli Auerkin on taas putkahtanut esille, nyt on siitäkin taas pakko lukea. Irvileukainen Beavis and Butthead hähättää aivottomasti. ellauri269.html on line 378: "He should be killed", growled Varian as they watched from the parapets Doomhammer being hauled toward the palace. "And I wish I could be one to do it". No such luck. Prinssi Andrew halutaan häätää Windsorista. He's a roal (sic) pain in the arse. ellauri269.html on line 380: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.) ellauri269.html on line 384: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with. ellauri269.html on line 386: Muradin tuli yxkax oven puolikkaasta, hän on islamistiknääpiö. Olipa noloa, yllätti Artun puuhailemassa puumiekalla. Arttua itketti. Sizemenee luvatta razastamaan alaikäisellä varsalla, putoaa selästä ja hevoset karkaavat. D-oh! Hu-oh! Jo on kökköä. ellauri269.html on line 388: Arttu perrkele uskoo kyllä Lightiin, pelikonsolin taustavaloon, mixei uskoisi, näkeehän sen 2-ulotteisesti sokeinkin. Mutta se ei mieluusti polovistu kipeällä polvella eikä laita puheeseen hartaita viitteitä tyyliin "Jos valo suo". Pestyään naaman Arttu pukeutuu asuun, joka on yxinkertainen mutta elegantti. Kyllä näkyy että tämän läpyskän kirjoittaja on naaraspuolinen! ellauri269.html on line 393: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana. ellauri269.html on line 395: Tarina jota just luen perustuu osittain Tuisku Viihteen tiezapeliiin Warcraft III: Kaaoxen hallitusaika ja sen laajennusosaan Warcraft III: Jäätynyt valtaistuin. Nää 20v sitten ilmestyneet pelit olivat myyntimenestyxiä ja voittivat palkintoja kuten Vuoden Peli. Se on vieläkin pelikilpailujen peruskauraa, tai oli. Jos haluat (vastoin odotuxia) lukea siitä vielä lisää, niin voit lukea vielä 18 kirjaa ko. henkilöiden kommelluxista, mm. Erkki Tuomiojan lapsuus (Rise of the Horde, by myself). ellauri269.html on line 397: TAISTELU RAIVOAA ETIÄPPÄIN. Olet tavannut Arthasin. Olet nähnyt hänen nuoruutensa, suurimman lovensa, suurimman menetyksensä ja suurimman haasteensa. Olet nähnyt hänen epätoivoisimman hetkensä, hänen julman nousunsa valtaan ja lopulta hänen heräämisensä. Mutta se on vain sisävuoro. Nyt voit haastaa hänet itse World of Warcraft: Wrath of the Lich Kingissä World of Warcraft on online-roolipelikokemus, joka sijoittuu palkittuun Warcraft-universumiin. Siinä pelaajat luovat omia sankareitaan ja tutkivat, seikkailevat ja etsivät valtavaa maailmaa, joka on jaettu tuhansien muiden pelaajien kanssa. Seikkailivatpa he yhdessä tai taistelevat toisiaan vastaan eeppisissä taisteluissa, he muodostavat ystävyyssuhteita, takovat alliansseja ja kilpailevat vihollisten kanssa vallasta ja kunniasta. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää! ellauri269.html on line 402: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.) ellauri269.html on line 404: Skotixi murtava punaparta knääpiö lupautuu Artun peeteexi. Varmaan samannäköinen kuin ne 2 knääpiötä South Parkin Wow-episodissa. Lähtiessään Jaina smirkkaa Artulle ja työntää pikku kielen suupielestä, tiedät kyllä mixi... Arttu on 12 ja Jaina 11, tokko sillä on edes menskat alkaneet. ellauri269.html on line 413: 16-v. Kalja aijotaan naittaa jollekulle liittolaiselle siltä kysymättä, sellaista aikaa eletään. Lordi Daval Prestolle, to be exact. Kalja ei ole mielestään edes elukka, se on esine. Oikeammin tavara. Arttu ize haluaisi kumppanin, ystävän, ja tottakai - tavaran. Mutta kurkona sen pitää valita kantakirjatamma (tosin voihan sillä olla varatavaroita tallin perällä). ellauri269.html on line 415: Blackmoore (tää kynäilijä tykkää moorenimistä) haisee aamullakin viinalta ja sen isä oli ilkeä whistleblower, varmaan siis poikakin. Ja sillä on veltto katamiitti kaveri, ihan vaistomaisesti eklottava limaska. Taretha Foxton näyttää kyllä quite a dishiltä. Arttu on 17v, ei sakkolihaa enää. ellauri269.html on line 417: Hulkin näköinen örkki Tralli on aika spesimen. Incredible Hulk oli sekä voimakas että hurja. Mutta hän ei aina ollut vihreä. Teknisten rajoitusten vuoksi Incredible Hulk itse asiassa aloitti päivänsä harmaana sankarina. Oikein. Hänen ensimmäinen esiintymisensä näki hänet jättimäisenä harmaana hirviönä. Vasta numero kaksi hän lopulta otti kuuluisan vihreän ihonvärinsä. Vaikka se on örkki, Trolli kiroilee gutturaalisesti commonixi: sanoo yuu bäästäd, mädöfäkö, yuu khaant! Mutta mitäpäs jos Trolli karkaa? Se voisi opettaa muutkin trollit kiroilemaan commonixi! ellauri269.html on line 419: Artun pitäisi nyt nussia Taretha Foxtonia, isännät insisteeraa. Arttu (joka siis tulee naiskynäilijän kynästä) ei tahdo suostua. Sen sijaan se nakertelee uhkean Foxtrotin kanssa perunasipsejä tuntikausia. Taretha on helpottunut mutta vähän haikea. Onnexi Prestokin paljastuu huijarixi, ettei kummankaan kurkonlapsen ole pakko harjoittaa puberteeettisexiä. Phew! ellauri269.html on line 423: On muuten merkillepantavaa että koko Wowissa ei ole yhtään panohuonetta, vaikka päitä katkeilee ja veri roiskuu ihan sikana. Mikä vaan todistaa että KILL! ei ole izeisarvo, vaan tärkeämpien arvojen EAT! ja FUCK! palveluxessa. Saat katkoa vaikka kuinka monta virtuaalipäätä kunhan pidät näpit poissa vulvasta. Heus puer! Digitos e vagina! ellauri269.html on line 432: Siis tätä ei oikeasti tapahdu Wow-pelissä, vaikka monet siitä haaveilevat. Kuuensaan kurkku. ellauri269.html on line 434: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so." ellauri269.html on line 436: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1. ellauri269.html on line 439: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen. ellauri269.html on line 447: Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares. ellauri269.html on line 449: Vaade ja hänen tiemestarinsa voittivat Artturi Luukurkon sökössä. Kuuranupin tuhon ja Artturin kuoleman jälkeen Bolivar Kahluutraakista tuli uusi Luukurko pitääkseen Vizauxen epäkuolleet kurissa. Bolivar voitti myöhemmin Sylvesterin Tuulikäeltä, joka myös tuhosi Dominointimelan, jolloin Luukurkon asema päättyi. ellauri269.html on line 452: Jossain vaiheessa vanginvartijalla oli Riimunävertäjä- alukset sekä Dominan mela että Kuuranuppi, voimakkaita esineitä, jotka päätyivät Palokunnan näsien käsiin. ellauri269.html on line 454: Kuuranuppi oli Luukurkon surutero. Pelottava, riimulla kaiverrettu kaksikätinen pitkämiekka, jolla oli voima murskata ja vangita uhrien sielut ja se pystyi muuttamaan elävistä aivan mielettömiä epäkuolleita. Luukurko Nörttyli työnsi Kuuranupin Frozen- valtaistuimelta ja Aadolf Mengele otti hänet Perärevähtymän jätteisiin kolmannen maailmansodan aikana. Arttu käytti sitä sekä kuolemanritarina että Luukurkona, kunnes Juuso Vaade tuhosi sen; tuona aikana terä vuodatti kuninkaiden verta, tuhosi kansoja ja aiheutti arpia maailmaan, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti (Ukrainan selkkaus). Harvat aseet ovat muokanneet nykyhistoriaa yhtä paljon kuin Kuuranuppi. Kolmannen Palokunnan hyökkäyksen aikana kuolemanritarin sankari takoi terän sirpaleita vielä Kaatun Prinssin Partateriksi. ellauri269.html on line 458: Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa. ellauri269.html on line 460: Haukotuxen lukitus avataan tehtäväketjun kautta, jonka aloitti Bolivar Kahluutraakki Orionilla. Pepsi Max-tason pelaajien on ensin sitouduttava johonkin Maxusopimuxista ja suoritettava liittokampanjansa ensimmäinen luku, jolloin heille tarjotaan The Yläloordin kuzut, eräänlainen leivänmuru takaisin Bolivariin Orionilla. ellauri269.html on line 466: Riimunävertäjän Tyrmä on osa Haukotusta, Kiropraktikkojen tornia, jossa Riimunävertäjä on vangittuna, ja sinne pääsee Haukotuxen esikammion sisäänkäynnin sivukäytävästä. Se on alun perin suljettu Dominan siveysvyön Lukolla, mutta pelaajat pääsevät siihen käsiksi Kidan tarinan aikana Unohdettujen Luiden vankilassa. ellauri269.html on line 468: Tyrmä koostuu suuresta lavasta, joka kelluu sumuisen kuilun yläpuolella ja jota ympäröi kuusi jättimäistä ja tasaisin välimatkoin sijoitettua norsupatsasta. Runecarveria pitelee kolme massiivista ketjua, jotka on sidottu patsaisiin. Pian päästyään hänen luokseen Kitatamppaaja katkaisee yhden ketjuista, ja Riimunävertäjä palaa palveluksen valmistamalla legendaarisen panssarin. Alustan keskellä on valitsinmekanismi Dominan riimuilla, jotka syttyvät ja pyörivät aina ja paukkuvat Dominan navan lailla, kun Riimunävertäjä luo legendaarisen esineen Kitatamppaajille. ellauri269.html on line 470: Dominan napakoru -kampanjan aikana pelaajat löytävät välittäjän Vernissan jostain tornista. Hän on luonut Monien esineiden laatikon, mutta harva tajuaa, ettei hän pysty käyttämään sitä. Kuolemassaan hän luovuttaa sen Kitatämpsyttäjälle. joka tuo sen tyrmään. ellauri269.html on line 472: Riimunävertäjä loi Kuuranupin ja Dominoinnin melan Sacher-Masochin tyrmässä Haukotuxessa ja vanginvartija pakotti hänet vastoin tahtoaan tekemään niin, mistä hän piti. Vanginvartija aikoi käyttää terää ja ruoria vahvistaakseen vaikutusvaltaansa Azerothissa, jolloin hän sai lunastaa "lopullisen palkintonsa", salaisuuden, jonka Ensimmäiset yrittivät piilottaa. Surunterona, joka oli koristeltu Dominan tazkoilla, Kuuranuppi sisälsi Hampaattoman Kidan voiman. Kuuranuppi oli "paras" Riimunävertäjän suruteristä, mutta myöhemmin Seppo Ilmarisen väsäämä Kyrvännnuppi ohitti sen teholtaan. ellauri269.html on line 474: Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin. ellauri269.html on line 478: Nörttyli ei kuitenkaan tyytynyt olemaan Palautusarmeijan sotilas, vaan alkoi työstää pakosuunnitelmaa. Hänen suunnitelmansa ensimmäinen vaihe käynnistyi, kun hän käytti teräsvoimiaan työntääkseen Kullinnupin jään läpi ja ulos Jäätelötötteröstä. Se lähetettiin luolaan odottamaan sitä, joka lunastaisi sen ja ryhtyisi Luukurkon agentiksi. Nörttyli löysi agenttinsa Adolf Mengelestä, Ilmaveivin nuoresta prinssinnakista, joka oli tullut Perärepeämään pyrkimään lopettamaan rutto. ellauri269.html on line 480: Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa. ellauri269.html on line 484: Aladdin tajusi silloin, että terä oli kirottu, mutta Ratas sanoi, että hän mielellään kantaisi minkä tahansa kirouksen pelastaakseen kotimaansa. Kun nämä sanat lausuttiin, miekkaa ympäröivä jää murtui ja räjähti ulospäin. Muradiiniin osui rosoinen sirpale ja ilmeisesti tappoi hänet. Arthas hylkäsi kumivasaransa [ Valon kosto ] ja ryntäsi parantamaan ystävänsä. Luukurko, Kuuranupin kautta, alkoi kuiskaa hänelle, ja Arthas jätti Muradinin, jonka hän luuli kadonneen, ja tarttui terään. ellauri269.html on line 486: Miekka kädessään Tarhas palasi tukikohtaansa. Hän aloitti vastahyökkäyksen luumalikoita vastaan ja tuhosi nopeasti kauhuherran tukikohdan. Malfoy kohtasi prinssi Harryn ja kertoi hänelle, että Luukurko oli tiennyt, että hän ottaisi sen kirotun miekan. Hän puhui kuin uskoisi, että Arttu oli nyt hänen puolellaan, mutta yllättäen Arthas käytti riimuterää tappaakseen hänet. Artusta oli tullut paha! Kun hänen sielunsa oli menetetty Luukurkolle, Arttu perkele pakeni Peräreiän jäätyneelle jätteelle. ellauri269.html on line 488: Nyt Vitsauksen kuolemaritarina (kuole mari tarina?) Arthas tappoi ja käänsi entisen armeijansa ennen kuin palasi Ilmaveiviin, missä hänet tervehdittiin kuninkaallisesti. Arthas eteni suoraan valtaistuinhuoneeseen, jossa hän tappoi muitta mutkitta oven takana yhä vinkuvan isänsä ("ezä viizizä") kuin Tom Riddle tai Oidipus, eli siis kuningas Tena Gentlemanin, ja päästi näin virtsauksen vapaaksi kaikkialla kaupungissa. Kun Arthas kohtasi entisen mentorinsa Uther Valontuottajan Angorahallissa, sähköntuottajan kumivasara törmäsi riimuterän kanssa. Jokainen aseisku purkautui sotivien valo- sperma- ja kuolemaenergian suihkuina, kunnes Artaxerxes onnistui melkein katkaisemaan paladinin käsivarren, jolloin hän pudotti vasaran ennen kuin se tappoi hänet. Sitten Arttu palasteli hänet ja kääri mattokääröön. ellauri269.html on line 490: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan. ellauri269.html on line 494: Toisin kuin zombit, joita kuvataan usein yhtä aivottomina kuin Homer Simpson, jäkälät ovat järkeviä jäljittelijöitä jotka säilyttävät aiemman älykkyytensä ja maagiset kykynsä. Luunkuvapöntöt kuvataan usein hallitsemassa enemmän tai vähemmän vähemmän mielettömiä epäkuolleita sotilaita ja palvelijoita. ellauri269.html on line 496: Leechin useimmin kuvattu erottuva piirre muista epäkuolleista fantasiafiktioissa on menetelmä kuolemattomuuden saavuttamiseksi; purjot luovuttavat sielunsa muodostaakseen "sielu-artefaktteja" (kutsutaan "sieluhelmiksi", "fylakteereiksi" tai " horcruxiksi" muissa fantasiateoksissa kuten Harry Potterissa), mi on taikuutensa ja kuolemattomuutensa lähde. Monet jäkälät ryhtyvät varotoimiin piilottaakseen ja/tai suojatakseen yhden tai useamman sielun esineen, jotka ankkuroivat osan purjon sielusta aineelliseen maailmaan. Jos jäkälän ruumiillinen ruumis Lich tapetaan, se osa jäkälän sielusta, joka oli jäänyt kehoon, ei siirry seuraavaan maailmaan, vaan se on olemassa ei-ruumiillisessa muodossa, joka voidaan herättää henkiin lähitulevaisuudessa. lichin sielu-esineet tuhoutuvat, silloin lichin ainoa ankkuri aineellisessa maailmassa olisi ruumiillinen ruumis, jolloin tuhoutuminen aiheuttaa pysyvän kuoleman. ellauri269.html on line 498: Tämä jäkälä kehittyi aikaisemmassa klassisessa miekka- ja noituusfiktiossa löydetyistä hirviöistä, jotka ovat täynnä voimakkaita velhoja, jotka käyttävät taikuuttaan voittaakseen kuoleman. Monet Clark Ashton Smithin novellit sisältävät voimakkaita velhoja, joiden taikuuden ansiosta he voivat palata kuolleista. Useat Robert E. Howardin tarinat, kuten novelli Kallonaama (1929) ja novelli "Tuli punaiset kyyneleet", sisältävät kuolemattomia velhoja, jotka säilyttävät elämän vaikutelman mystisten keinojen avulla, ja heidän ruumiinsa on muuttunut kutistuneiksi kuoriksi, joilla he selviävät ylläpitää epäinhimillistä liikkuvuutta ja aktiivista ajattelua. ellauri269.html on line 504: Luukurkokirjassa on selkeästi chicklit meemejä. Jainalla on monta häntyriä, tollanen hienompi mutta tylsempi keijumies ja sit tää enempi homersimpsonmainen Arthas, jonka parissa Jainan on helpompi rentoutua. Arttu haisee hevoselta ja esinahalta. Koiraskoirilla eri hoidot ei ole valikko vaan niitä ajetaan rinnan tai sarjassa. ellauri269.html on line 506: Tähän mennessä tiedetään, että draeneien ensisijainen inspiraation lähteenä on juutalainen kulttuuri. Kuitenkin niille, jotka eivät ole vakuuttuneita, puran tämän väitteen perustodisteen. ellauri269.html on line 508: Draeneeja johtaa profeettajohtaja, joka johti heidät turvaan vaikeista olosuhteista. Vertaa Velenia Moosekseen. ellauri269.html on line 514: Monet heidän nimensä ja niihin liittyvät sanansa tulevat hepreasta tai muista kielistä, jotka liittyvät juutalaisiin. ellauri269.html on line 516: Nimet, kuten 'Inaara' ja 'Kaalif' ja 'Idaar' ovat arabialaista alkuperää, ja juutalaiset käyttivät niitä yleisesti muslimivallan alaisina islamin kultakaudella ja nimet, kuten 'Merran' ja 'Meiri' (jotka ovat muunnelmia nimestä Miriam, yksi juutalaisuuden tärkeimmistä profeetoista ja Mooseksen sisar, esim Golda Meir), "Hesekiel" (toinen juutalaisuuden tärkeän profeetan nimi), Joraal (tarkoittaa "Jumala kohottaa" hepreaksi ja Supermanin isän nimi, toinen vahvasti Kahden juutalaisen luoma juutalainen hahmo) ja "Behomat" (alkuperäisellä hepreankielisellä ääntämyksellä Behemoth, Jobin kirjassa mainittu merihirviö). ellauri269.html on line 527: While Draenei do not have surnames, they use patronymics to distinguish between themselves. For example - Inaara, whose father is named Hatan, would be known as Inaara bat Hatan, while her brother Joraal would be known as Joraal ben Hatan. https://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_name#Surname ellauri269.html on line 529: Just as Judaism (besides the incredibly tiny Karaite sect) is Rabbinic in nature (teachers of the scripture interpret matters, debate is common and encouraged), Draenei worship of the Light is heavily based on discussion and interpretation, and different Exarchs will interpret the word of a Naaru in a certain manner. Dogmatism is heavily discouraged, and worshippers are encouraged to find their own truths in the scripture (this is specifically non-Orthodox, but Draenei don’t seem Orthodox to me). ellauri269.html on line 537: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions. ellauri269.html on line 563: I suspect this might be the type of thread to get banned. ellauri269.html on line 565: Would it? Does that mean a thread titled On the Germanness of the Gilneans (Gileads? Gilesians?) or On the Chinese-ness of the Pandaren or Oh Darkspears, Ja-maican me crazy! would also get banned?:avaa suu: ellauri269.html on line 567: Pandaren are so chinese themed that you would have to be from another planet to deny it. ellauri269.html on line 571: But Draenei being jewish because they have a jewlery skill, have a prophet (muslims and other religions have one too), have rune like language (like every other race in wow) and etc… ellauri269.html on line 584: Whats your point? Dances do not show anything about actual inspiration. The kaldorei female dance is a French singer’s dance, yet they have no French inspiration. That is saved for the Shal’dorei, who were created over a decade after that dance. You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? ellauri269.html on line 587: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races. ellauri269.html on line 592: Just because Yrel went full on inquisition is not a commentary on Modern Israel and their foreign or domestic politics. Additionally the Jewish people were not the only ones led by a prophet. ellauri269.html on line 593: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW. ellauri269.html on line 595: Oh PS. Jewish =/= Israel. One is a religion and a people spread accross the world and the other is a country with many strengths and weakenesses. Please do not compare Israel’s actions or critism as somehow representative of all jewish people. That is grotesquely anti-semetic; the jewish people are not some sort of hive mind monolith represented by Israel. Stop this silliness. ellauri269.html on line 599: So events on AU Draenor are problematic and offensive because they present a “Jewish-coded” society as being oppressive, but in actuality it’s fine and makes sense because they’re really now “Christianity-coded”? ellauri269.html on line 604: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else. ellauri269.html on line 606: Is it controversial to say that early Christianity was very dogmatic and evangelistic? It’s literally ancient history. Tarkoitatko Scarlet Crusadea? ellauri269.html on line 611: Worgenit on varmaan sakemanneja, kert ne on vaihtaneet Horden puolelta NATOn jäsenixi, mutta ovat silti vähän puolivillaisia. Niissäkin löytyy moitteen sijaa. ellauri269.html on line 613: - ne voivat muuttua ihmisiksi/ ihmisistä aivan kuten tavis ihmissudet ellauri269.html on line 616: - että heillä ei ole omaa tasoitusvyöhykettä (eli he menevät darkshoreen gilneasin jälkeen) ellauri269.html on line 617: - että he eivät saa omaa pääkaupunkia ellauri269.html on line 618: - että heillä ei ole omia kiinnikkeitä. ellauri269.html on line 621: Minulle nelijalkainen juokseminen a - kun sinulla on sormet eturaajoissa, b - käytät hanskoja/ hansikkaita, c - eturaajat ovat lyhyemmät kuin takaraajat - on pelleä, siinä ei ole mitään järkeä. Mutta fantasiapelissä, jossa voit ampua tulipalloja ja muuta, en usko, että tämä on niin hullua. ellauri269.html on line 627: Se, että naismalli näyttää edelleen siltä, että hänellä on joko olutmaha tai hänen ei pitäisi seikkailla siunatussa tilassa. ellauri269.html on line 629: Se, että naisääni kuulostaa Bouvierin sisaruksilta. (Ja ennen kuin kukaan hyökkää minuun tästä: on olemassa useita naispuolisia worgen NPC:itä, jotka kuulostavat töykeiltä ja kurkullisilta kuulostamatta kuitenkaan ketjutupakoitsijoilta.) ellauri269.html on line 633: Se tosiasia, että ihmismuoto on erottamattomasti sidottu worgen muotoon, ja jotkin yhtäläisyydet eivät todellakaan ole kovin järkeä. (Esimerkiksi "barbaari"-hiustyylillä ihmisen muotoisessa worgenissa pitäisi silti olla letit worgen-muodossa. "Tomboy"-leikkauksella varustetussa worgenissa tulisi silti olla lyhyt harja. Viimeksi tarkistin, näin ei ollut.) ellauri269.html on line 635: Se, että kuulen jatkuvasti ihmisten huutavan "karvaisista". Ole kiltti ja ole jo hiljaa "karvaisista". ellauri269.html on line 637: Liittyy edelliseen: se, että ihmiset huutavat jatkuvasti siitä, että naispuolinen worgen näyttää "liian seksikkäältä" (tai päinvastoin, syyttäen niitä meistä, jotka pitivät alfa-mallia parempana, että haluamme heidän näyttävän "seksiltä"). Toki alfa-malli oli tyylikkäämpija vähemmän kömpelön näköinen, lukuun ottamatta epäsopivia hiuksia (puhumattakaan siitä, että se näytti enemmän sudelta), mutta siinä se. Ja miksi heijastat "seksikästä" sumeisiin ihmissusi-snootseihin? ellauri269.html on line 643: Kalisha sanoi: Ainoa asia, jota todella vihaan heissä, on heidän naistensa oudot chihuahua-kasvot - mutta jopa se, että varaan lopullisen tuomion, kunnes näen sen toiminnassa. Jos se on niin huono kuin miltä se näyttää kuvakaappauksissa? Kyllä. Kyllä on. Sen ja sneerin välillä (se ei todellakaan ole snarl), se näyttää Hessulta huonolla tuulella. ellauri269.html on line 645: Gilneas, aikoinaan ihmisvaltakunta, oli eristetty muusta maailmasta toisesta maailmansodasta lähtien. Se on nyt Genn Graymanen worgenien koti, joka on liittynyt jälleen Allianssiin sen jälkeen, kun hylättyjen hyökkäys ja kataklysmi tuhosivat heidän 3. valtakuntansa. ellauri269.html on line 647: Gilneas on vain worgenille tarkoitettu tasoitusvyöhyke, joka on vahvasti riippuvainen vaiheituksesta. Aloitusvyöhyke kattaa kuinka pelaaja muuttuu Worgeniksi, joka myöhemmin auttaa Graymanetta yrittämään suojella valtakuntaansa Pylvänäisiltä ja Sylva-naisilta. ellauri269.html on line 651: Tämä artikkeli käsittelee epäkuolleista sepustettua Forsaken-lorua. Katso pelattava kilpailu kohdasta Undead (pelattava). Lisätietoja elävistä kuolleista yleensä, katso Undead. Katso pelin sisäisestä maineryhmästä Undercity (fraction). ellauri269.html on line 653: Kun epäkuolleiden vitsaus (eng. communism) aluksi pyyhkäisi Azerothin halki, he muuttivat joukon Alliancen jäseniä epäkuolleiksi. Kun örkkien, haltioiden, peikkojen, kääpiöiden ja ihmisten yhteiset joukot alkoivat taistella kommunismia vastaan, Luukurkon ote voimistaan alkoi kuitenkin heiketä. Pieni ihmisryhmä, joka tunnetaan nimellä Hylätyt, vapautui Luukurkon hallinnasta. Luu kurkkuun! ellauri269.html on line 655: Nyt hylätyt, jotka ovat paikallisradion toimittajia ja tottelevat nimeä "Jami!", ovat löytäneet uuden kodin lauman luokse, vapaita orjuuden siteistä sekä vaikeista tunteista ja ihmiselämänsä yhteyksistä. ellauri269.html on line 663: Prinsessa Kalja Menethil ellauri269.html on line 666: Toissijaiset johtajat ellauri269.html on line 669: Musta, Phineas – Phineas Nigellus Mustan ja Ursula Flintin poika; Sirius, Cygnus, Belvina ja Arcturus Mustan veli, poistettu sukupuusta jästien oikeuksien kannattamisen vuoksi. ellauri269.html on line 675: Undead Forsaken (tai yksinkertaisesti Forsaken tai Undead) ovat rotu ja ryhmä älykkäitä epäkuolleita, jotka irtautuivat kapitalismin vitsauksesta ja otti haltuunsa suuren osan Lordaeronin valtakunnasta, jonka kuolemanritari Adolf Menethil (Voldemort l. Veitikka) tuhosi vahingossa kolmannen maailmansodan aikana. Forsakenia johti aiemmin heidän perustajattarensa Lady Sylvanas Windrunner, Quel'Thalasin entinen kenraalitar. Heidän pääkaupunkinsa oli Undercity, kuninkaallisissa katakombeissa pääkaupungin Lordaeronin raunioiden alla, kunnes se tuhoutui ja hylättiin neljännen maailmansodan alkaessa. ellauri269.html on line 677: Vaikka Forsaken koostuu pääasiassa epäkuolleista ihmisistä, ne ovat monipuolinen ryhmä, jonka biologisessa ytimessä on useita erilaisia rotuja, kaikki zombieita. He kaikki ovat kuitenkin ottaneet rodullisen identiteettinsä "hylätyiksi" (eng. commies) yhteisten tavoitteidensa ja puolueuskollisuutensa vuoksi. Brainnzz...brainnnzz...Naah. ellauri269.html on line 681: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä! ellauri269.html on line 685: Kannattavimpia esineitä ovat Feasts, jotka voidaan järjestää juhliin tai ratsastukseen - mutta et pääse sinne ennen kuin saavutat maksimitason Cooking. Sillä välin monet pelaajat tarvitsevat stat ruokaa eivätkä tee ruokaa jostain syystä. Keskity elintarvikkeisiin, jotka antavat neljä toissijaista taitoa - kritiikki, kiire, monipuolisuus ja hallinta. Stamina-ruoalla on rajoitetumpi kohdeyleisö; Oma kokemukseni on, että Crit and Haste -ruoat myyvät yleensä parhaiten. Palvelimesi voi kuitenkin vaihdella. ellauri269.html on line 687: Aseta kivikeittokeitto, joka on valmis täytettäväksi herkullisilla ainesosilla. Viimeistele se ruokkiaksesi jopa 35 henkilöä raidassasi tai juhlassasi! Kun se on valmis, palauttaa 48077 terveyttä ja 38462 manaa 20 sekunnissa. Syömisen aikana tulee istua eikä saa räplätä puhelinta. Jos vietät vähintään 10 sekuntia syömiseen, tulet hyvin ruokituksi ja saat 20 pisteen 1 tunnin aikana. (3 minuutin jäähdytys) ellauri269.html on line 692: Litsikuninkaan satu jatkuu. Liittoutuneet riitelevät ruualla mitä tehdä örkkisotavangeille. Ruokana on kilpparikeittoa, lohtapa nyt ja vihannexia. Guantanamo tulee kalliiksi, ja El-Alissa on liikaa naaraita ja poikasia. Halvimmaxi tulisi vaan viedä koko paska teuraalle. Endlösungia kannattaa kontratenori viranhaltija. Ei örkit aina olleet tälläsiä, kertoi Barona. Ne putosivat sinikeltaiseen maaliämpäriin ja niistä tuli vihreitä, ja ilkeitä. Niillä on punatähdet silminä vanhaa perua. Niillä on vieroitusoireita demonisesta Das Kapitalista. Barona on kuraverinen, siihen ei ole luottaminen, mumisevat porukat. ellauri269.html on line 695: El Salvadorissa säädettiin viime vuonna jengirikollisuuden nousun nojalla poikkeustila, joka sallii perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisen. ellauri269.html on line 696: El Salvadorin hallitus on avannut maahan uuden valtavan vankilan, johon se suunnittelee siirtävänsä 40 000 jengitoiminnasta epäiltyä vankia. Terrorismin rajoituskeskukseksi nimetty vankila on tiettävästi Amerikoiden suurin. ellauri269.html on line 698: Ensimmäiset 2 000 vankia siirrettiin laitokseen perjantaina, kertovat muun muassa uutistoimisto Reuters sekä Britannian yleisradioyhtiö BBC. ellauri269.html on line 699: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.” ellauri269.html on line 701: Tecolucassa, noin 74 kilometrin päässä maan pääkaupungista San Salvadorista, sijaitseva vankila koostuu kahdeksasta rakennuksesta. Jokaisessa niistä on 32 sadan neliömetrin selliä, joihin majoitetaan ”yli sata” vankia kuhunkin. Selleissä on jopa kaksi vessanpyttyä ja lavuaaria. Vangit viihtyvät kuin vapaat kanat virikehäkeissä ellauri269.html on line 703: Poikkeustilan säätämisen jälkeen yli 64 000 ihmistä on pidätetty. El Salvadorin hallinnon mukaan joukkopidätysten tarkoitus on ”saada jengit katoamaan täysin.” El Salvadorin turvallisuusministeri kertoi Reutersille, että jengitoimintaan kohdistuvat toimet tulevat jatkumaan kunnes ”kaikki rikolliset on saatu kiinni.” ellauri269.html on line 705: Maan viranomaiset ovat väittäneet rikollisjengeillä kuten MS-13:lla ja Barrio-18:lla olevan kymmeniä tuhansia jäseniä ja näiden olevan vastuussa henkirikoksista, kiristyksestä ja huumekaupasta. ellauri269.html on line 706: Ihmisoikeusjärjestöt ovat esittäneet huolta näiden viattomien ihmisten tulemisesta pidätetyksi. Järjestöjen mukaan pidätettyjä on kohdeltu ”julmasti, epäinhimillisesti ja halventavasti.” Yli kymmenen ihmistä on kuollut poliisin pidätettyä heidät. Jää enää noin 63990. Tästä se lähtee! ellauri269.html on line 710: En pysty kieltämään sulta mitään, nauraa Jaina ja ojentaa kätensä. Adolf held her tight while he mounted her. Hepat (ei tosin Invincible, jonka Adolf oli saanut hengiltä) isonsivat nenänreikiä ja vilkuttivat korviaan kuin el Zorron Jamie. Kynäilijä ei unohda kuvailla kunkin päivän menuita. Nyt juodaan valkkua ja syödään voileipiä. Razastuxen jälkeen otetaan nokkaunet, heitellään lumipalloja ja lopuxi pusitaan oikein kunnolla. Loputkin lumet sulavat. Oi Aadolf... Aahdolf... ellauri269.html on line 712: It was a good couple of months in Dorian. Adolf learned things it was good for a king to know. He loved riding Jaina. Mutta Jaina muisti maagitarten Las Normas: älä koskaan ota aloitetta. Älä anna hilloa vielä toisellakaan kerralla. Posketus on pidettävä harvinaisena herkkuna. Haltiatenori yllättää lempiväiset siivouskomerosta. Aioitko Aadolf penkoa Evan Geschlechtsverkehrskofferia ilmatteexi siellä, kysyy kateellinen haltija. Aika reilua. Haltijalla saattaa olla kohta siellä, vai mitä? Siitä se ainaskin haaveilee. Adolf swore he would never more be caught impotent. ellauri269.html on line 719: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel. ellauri269.html on line 721: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses. ellauri269.html on line 723: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa. ellauri269.html on line 725: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana. ellauri269.html on line 727: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia juutalaisia pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta. ellauri269.html on line 729: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat näiden maahanmuuttajien lapsia. Siegelit Mitchell ja Sarah olivat tulleet Liettuasta ja asettuneet Clevelandiin Ohioon, kun taas Shusterit, Julius ja Ida, olivat kotoisin Rotterdamista ja Kiovasta. He muuttivat ensin Torontoon. Kun Joe oli noin kymmenen vuotias, Shusters muutti uudelleen, tällä kertaa Clevelandiin. Vuoden 1931 tienoilla nuoret miehet tapasivat käydessään Glenville High Schoolissa (taistelevien Tarblooderien koti) yhden Jerryn serkun kautta ja aloittivat ystävyyden, joka keskittyi molemminpuoliseen rakkauteen sekä tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja sarjakuviin. ellauri269.html on line 731: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat. ellauri269.html on line 733: Ohiossa ollessaan Mel Gordon, kirjoittaessaan Reform Judaism Magazine -lehteen vuonna 2011, ehdotti, ettei sunkaan Siegel ja Shuster olisi tutustuneet Zishe Breitbartiin, juutalaiseen voimamieheen. Vuonna 1923 Breitbart peippaili sekä Clevelandissa että Torontossa, kun Siegel ja Shuster olivat vain yhdeksänvuotiaita. Kummankaan taiteilijan osallistumisesta esityksiin ei ole tietoa, mutta olisi ollut epätodennäköistä, että he eivät olleet tunteneet 1900-luvun alun Heraklesta. Gordon kirjoittaa: "Cleveland News kehui, että hän oli "kiinnostavampi kuin Eiffel-torni". Joulun aikana hän esiintyi 85 000 katsojan edessä New Yorkin Hippodromessa, joka oli tuolloin "maailman suurin leikkimökki", rikkoen kaikki aiemmat yleisöennätykset. Tunnettu voimateoistaan, joista on tarkoitus tulla sarjakuvan Superman tunnusmerkkejä, Breitbart häikäisi yleisön kaikilla voimamiesklassikoilla: terästankojen taivuttaminen, "särkymättömien" ketjujen katkaiseminen, norsujen nostaminen. Ainakin yhdellä juutalaisen voimamiehen Amerikan-kiertueella Breitbartia sanottiin "Kaikkien aikojen teräsmieheksi". ellauri269.html on line 735: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa. ellauri269.html on line 737: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen." ellauri269.html on line 739: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä. ellauri269.html on line 741: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia kansalaisia ja kehittää omia amerikkalaisia resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä. ellauri269.html on line 743: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu. ellauri269.html on line 745: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut. ellauri269.html on line 747: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan. ellauri269.html on line 749: Kahden ohiolaisen jutkupojan herkkähipiäisyys kuvasi kokonaisen maan liikettä. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat täysin sulautuneet sen yhteiskuntaan, samoin kuin heidän luomuksensa. Superman ei ole vain Kryptonin viimeinen poika – hän on Jeesus, amerikkalaisten ikoni. Tämän artikkelin aiemmassa versiossa Rachel ja Angel lueteltiin väärin hewbrew-niminä, jotka sisältävät "-el"-liitteen. Tämä on nyt korjattu. (Aika noloa, mutta vaikka olen rodultani juutalainen, en ole uskovainen, en osaa hepreaa enkä edes Jiddishiä.) ellauri269.html on line 757: et/300/978/160/280/183/7/9781602801837.jpg" width="100%"> ellauri269.html on line 759: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee." ellauri269.html on line 760: Tontunpoisto oli termi, jota käytettiin viittaamaan toimiin, joissa puutarha vapautettiin tontuista. Tämä saavutettiin yleensä poimimalla tontut fyysisesti ja lemppaamalla ne kyseisestä puutarhasta. Newton Scamander suositteli julkaisuissa Fantastic Beasts and Where to Find Them, että tontun heiluttaminen pään ympärillä huimaukseen asti ja pudottaminen sitten puutarhaseinän yli riitti, mutta jotkut velhot, kuten Weasleyn perhe, mieluummin heittivät tontut niin pitkälle kuin mahdollista, joskus jopa pitivät kilpailuja siitä, kuka voisi heittää tontun kauimmaxi. Vaihtoehtoisesti Jarveyta voidaan käyttää puutarhan tontun poistamiseen, vaikka useimmat velhot pitivät tätä epäinhimillisenä, koska Jarveyn menetelmät ovat "julmia". ellauri269.html on line 763: -- 'Wow, Harry -- that must've been fifty feet....'" ellauri269.html on line 766: Leonard Nimoy, rakastettu näyttelijä, joka näytteli herra Spockia Star Trek -sarjassa, kuoli perjantaina 83-vuotiaana. Nimoyn elämästä on paljon kirjoitettavaa - kollegallamme Neda Ulabylla on mukava muisto täällä - ja lisää on melkein varmasti tulossa. Mutta halusimme jakaa tämän videon Nimoysta Jiddišin kirjakeskuksesta, jossa hän muistelee varhaista elämäänsä. Nimoy oli Ukrainasta tulleiden ortodoksijuutalaisten maahanmuuttajien poika, ja hän sanoi, että hänen identiteettinsä kertoi paljon hänen lähestymistavastaan kuuluisaan hyperlogiseen luonteeseensa. ellauri269.html on line 768: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se! ellauri269.html on line 770: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa. ellauri269.html on line 772: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia! ellauri269.html on line 774: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat. ellauri269.html on line 776: Hänen hankaluudestaan tuli hänen huumorin lähde. Spockin toiseus johti sarjan hauskimpiin hetkiin. Usein tietämättä naurusta, jota hän tuottaa vilpittömästi tarkoitetulla kommentilla tai kukkoisilla kulmakarvoilla, Spock antaa meidän nauraa hänelle kunnioittaen häntä edelleen. Se on huumorimerkki, joka on yksi borsht-vyöhykkeen peruskauraa: keltanokan yritys tunkeutua korkeaan ampiaisten yhteiskuntaan. ellauri269.html on line 778: Purim on irti päästämisen loma, jolloin rajoitukset ja itsehillintä ovat rentoja ja "piilotetut" tunteet saavat leikkiä. "Purimiin on imettävä, kunnes hän ei tiedä eroa kirottu on Haman ja siunattu on Mordechai." Jotkut rinnastaisivat Purimin "festivaaliin" jaksossa Archonien paluu, päivä rykmentin yhteiskunnan kalenterissa, jolloin kaikki lain ja moraalin säännöt keskeytettiin. Onko Purim varoventtiili yleisesti vakavassa juutalaisessa kalenterissa? Onko aika, että Spocks saa käyttää itiöitä ilman syyllisyyttä? Pidän parempana erilaista Star Trek -metaforaa. Purim on päivä, jolloin yhdistämme itsemme erilaiset puolet, jotka ovat haarautuneet kuljettajan ja hengellisten onnettomuuksien seurauksena. Se on päivä, jolloin tunnustamme sekä fyysisen että hengellisen itsemme ja molempien tarpeen. Se on loma, jolloin uskallamme sanoa, että edes pahan taipumuksen kourissa emme ole niin kauheita ihmisiä, ja pystymme suureen hyvään. Saamme panna niin ampiaisia kuin keltanokkia, olla cis- ja trans-hahmoja. ellauri269.html on line 783: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi", Spock kertoo kapteeni James T. Kirkille emotionaalisessa ja ikonisessa kuolemankohtauksessaan Star Trek II: The Wrath of Khanissa. Pitkäaikaiset ystävät tuijottavat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi. Jokainen asettaa kätensä lasille Vulcan-tervehdyksessä ennen kuin Spock romahtaa. On selvää, että myös lattialle vajoavan Kirkin sydän murtuu. Spockin kuolemaa pidetään yhtenä Star Trekin suurimmista hetkistä. Se merkitsee (vaikkakin väliaikaista) päätöstä yhdestä television - ja myöhemmin elokuvan - historian tunnetuimmista suhteista, jossa Spockin viileä perustelu oli täydellisesti naimisissa Kirkin tulisen intohimon kanssa. Se on myös sydäntäsärkevä hetki, jolloin heidän rakkautensa toisiaan kohtaan paistaa läpi. ellauri269.html on line 785: Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta. ellauri269.html on line 787: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena. ellauri269.html on line 789: Deevy, viitaten Star Trek -kaanoniin, sanoi, että törmää samanlaisiin ongelmiin, kun pidetään joko Spockia tai Kirkiä queerina. Kirkiä on aina kuvattu naispuolisena. Ja Spockilla on alkuperäisen sarjan lisäksi ollut suhteita naisiin. Mutta hän ei näe biseksuaalista identiteettiä mahdollisuuksien universumin ulkopuolella. "Olen varma, että heistä on hyvä tarina kerrottavana avaruusmatkalla ja hänen seitsemän vuoden kutinansa tapahtui", Deevy sanoi. "En usko, että se olisi sama iso juttu kuin tänään kaikki nämä vuodet tulevaisuudessa." Ja kun häneltä kysyttiin, rakastivatko he toisiaan, hänen vastauksensa oli selvä: "He tekivät ehdottomasti enemmän kuin kukaan niistä naisista, jotka olivat koskaan olleet kummassakaan elämässään." ellauri269.html on line 796: Myöhemmin Pullman on kirjoittanut kaksi Universumien tomu -sarjaan liittyvää novellia, jotka on julkaistu pieninä kirjasina erilaisten kirjojen maailmaa valottavien lisäaineistojen kera. Lisäksi Pullman on jo usean vuoden ajan työstänyt samaan maailmaan sijoittuvaa uutta romaania, jonka työnimi on The Book of Dust (suom. Tomun kirja). Detta om smuts. Siitä ei takuulla tule valmista, tai jos tulee niin tulee Oiska Ketosen sanoja lainaten pannukakku. ellauri269.html on line 800: Universumien tomun englanninkielinen alkuperäisnimi His Dark Materials on laina John Miltonin Kadotetun paratiisin toisesta kirjasta. Kyseisessä kohdassa Saatana katsoo hornankuiluun, jossa kuohuvat raaka-aineet jotka jäivät yli, kun Jumala loi maailmaa: ellauri269.html on line 805: But all these in their pregnant causes mixed vaan kunkin niiden perusainekset ellauri269.html on line 815: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut. ellauri269.html on line 817: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle! ellauri269.html on line 819: Rouva Coulter on kidnapannut Lyran saatuaan tietää ennustuksesta, jonka mukaan Lyra on uusi ”Eeva”. Will, Lyra, Salmakia ja Tialys (porukoita, joita ei tässä ehdi (tai jaxa) nyt selvitellä) matkustavat kuolleiden maahan vapauttamaan kuolleiden henget vankeudesta, johon Kaikkivaltias on heidät sulkenut. Mary Malone matkustaa möhköfanteixi kutsuttujen omintakeisten älyllisten olentojen maailmaan. Siellä hän saa selville Tomun olevan aivan vitun itsetietoisia psyykkisiä hiukkasia. Lordi Asriel ja puolta vaihtanut rouva Coulter tuhoavat Kaikkivaltaan sijaishallitsija Metatronin, mutta se maksaa heidän oman henkensä. Lyra ja Will vapauttavat Kaikkivaltiaan kristallivankilasta, jonne Metatron oli hänet sulkenut, mutta tämä kuolee omaan haureuteensa ja haipuu ilmaan kuin pulloon pantu Sibylla. Siinäkin kaikkivaltias. ellauri269.html on line 820: Lyra ja Will rakastuvat toisiinsa, mutta ymmärtävät, etteivät voi nussia samassa maailmassa, sillä kaikki maailmojen väliset ikkunat on suljettava Tomun säilyttämiseksi huoneissa. Helpotus: Juonipaljastukset päättyvät tähän. ellauri269.html on line 822: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä. ellauri269.html on line 824: Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta. ellauri269.html on line 826: Pullmanin tuorein teos on Rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus, kirjailijan uudelleentulkinta Jeesuksen tarinasta. Skotlantilainen Canongate Books -kustantamo julkaisi kirjan keväällä 2010 osana kansainvälistä Kuka lohduttaisi Myytiä-sarjaa. Kirja pohjautuu Pullmanin tulkintaan, jonka mukaan apostoli Paavalin kirjoitukset vaikuttivat suuresti jo evankeliumien sisältöön – ajatus Jeesuksesta Jumalan poikana on hänen mukaansa peräisin Paavalilta. Siinä Pullman on varmasti aivan oikeassa. ellauri269.html on line 830: href="ellauri270.html">eteenpäin ellauri270.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri270.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri270.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri270.html on line 34: eteenpäin ellauri270.html on line 42: Paxu pehmeäkantinen semantiikan kirja, jota luin albumeissa 18 ja 115 mainitulla Pihlajasaaren retkellä oli Semantics An Interdisciplinary Reader in Philosophy, Linguistics and Psychology Authors: Danny D. Steinberg Leon A. Jakobovits View all contributors Date Published: May 1974 availability: Available format: Paperback isbn: 9780521204996 Rate & review £ 48.99 Paperback Add to cart Add to wishlist Looking for an inspection copy? ellauri270.html on line 48: Tässä albumissa on ainexia Fred Karlssonia muistuttavan Jeff Leachin stilistiikan primerista. Tässä albumissa puhutaan yllättävän paljon myös silloista. Serbinobelisti Andrić esiintyi mielellään jugoslaavisena sillanrakentajana. 90-luvulla meni natolaiset joukolla purkautuneeseen Jugoslaviaan tappamaan monenlaisia jugoslaaveja. Siitä jäi yli jotain karuja veteraaneja Espanjankin kaduille pörräämään syysampiaisina, joiden varaan voi hikisesti rakentaa väkivaltaisia Netflix-sarjoja. ellauri270.html on line 50: Karppi-nuaarisarjassa ollaan varsin paljon Näkinsillan alla tuijottelemassa kevätjäitä. Nyt on Näkinsilta remontissa, se korvataan modernimmalla vähemmän betonisella ratkaisulla, jäljitellen taas sveduja, jotka ovat jo purkaneet suomalaisten spurgujen suosikkisillan Slussenilla. ellauri270.html on line 52: Drina-joen silta (serbixi На Дрини ћуприја, kroaatiksi Na Drini ćuprija) on jugoslavialaisen Ivo Andrićin vuoden 1945 paras romaani. Se käsittelee islaminuskoisten bosniakkien ja ortodoksisten serbien välisiä suhteita Višegradin kaupungissa nykyisessä Bosnia ja Hertsegovinassa osmanien ja itävaltalaisten vallan alla. Romaanin aikajänne käsittää neljä vuosisataa, ja se sijoittuu višegradilaisen Mehmed Paša Sokolovićin sillan ympärille. Samankaltaiset sillat: ellauri270.html on line 63: Andrić kirjoitti romaanin toisen maailmansodan aikana, kun Berliinissä vietettyään letkeitä suurlähettiläspäiviä hän päätyi Belgradiin vuonna 1944 vuokralaisena ilman työtä ja tuloja (hän kieltäytyi miehitysviranomaisten tarjoamasta eläkkeestä), hän julkaisi sen heti vapautumisensa jälkeen vuonna 1945. Suomentajat Aira ja Elvi Sinervo. Mulla on tää ruåzinkielisenä. ellauri270.html on line 65: Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla. ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita. ellauri270.html on line 69: Väitöskirjan pääteesi oli, että Bosnia ja Hertsegovina on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi luonnollinen silta, linkki idän ja lännen välillä, kuten Helsinki Sofia Karppi-skoudesarjassa, josta pormestari Tuliaron Liike Nyt aikoo kaivaa tunnelin Tallinnan puolelle kalansilmäisen hiusjatkeisen Karpin ja kalansilmäisen a-la-Cock-tukkaisen Nurmen avustuxella. Vizi että nää mukapoliisit on sitten kylmiä kaloja, kalojen lisääntymisstrategialla ne ruiskii lapsia ja sitten jättää heitteille, hyörii pitkin mustaa Helsinkiä pyssyt kädessä, eivät syö eikä käy edes alapesulla. Mä en halua olla kenenkään isä. Emil kulta äidin pitää nyt mennä taas ampumaan roistoja, älä sinä istu Matin päällä kumminkaan vaikka äiti tekee niin.. ellauri270.html on line 71: Sivilisaatio, joka onnettomien historiallisten olosuhteiden (erotomaanien tunkeutuminen Eurooppaan ) ansiosta lakkasi olemasta. Siitä oli jo tullut tumma siluetti valtakunnan länsireunalla (ottomaanit) ja sitten taas tullut uuden imperiumin (Itävalta-Unkari-tyylikalusteet) pimeä itäreuna, ja sen todellinen kohtalo on olla sillan alla kuin suomalaiset spuget Slussenilla. Tasapainoilua kansalaattojen taitekohdilla, kz. albumia 266. ellauri270.html on line 73: Dauthodža Mutevelićin lausumana ylimpänä ajatuksena on wikiquote "että kohtalomme maan päällä on taistelu korruptiota, kuolemaa ja katoamista vastaan ja että ihmisen on kestettävä korruptiota, vaikka se olisi täysin toivotonta." ellauri270.html on line 74: Kieli on, kuten jotkut sanovat, jugoslaviaa, jonka syntaksi on joskus tyypillinen kroatia, joskus serbia ja hyvin usein bosnia. Romaani on siitä erikoinen että siinä on runsaasti realistisia kuvauksia tilanteista, ihmisistä, maisemista ja sisätiloista. Sen Nobelmainen idealismi pursuaa esim seuraavasta wikiquotesta: ellauri270.html on line 76: Kaikki voi olla. Mutta yhtä ei voi tapahtua: ei voi olla niin, että suuret ja älykkäät ja sielulliset ihmiset kuten Andrić, jotka rakentavat pysyviä rakennuksia Jumalan rakkaudelle, katoavat kokonaan ja ikuisiksi ajoiksi, jotta maa olisi kauniimpi ja ihminen voisi elää siellä helpommin ja paremmin. Jos ne katoaisivat, se merkitsisi, että myös Jumalan rakkaus sammuisi ja katoaisi maailmasta. Ei voi olla totta. ellauri270.html on line 79: Ns. Bosnian selkkauxesta lyhyt käteenveto albumissa 266. ellauri270.html on line 86: Kwai-joen silta ja Kuolemanrautatie – synkkää sotahistoriaa Kanchanaburissa. kirjoittaja Captain Andy. Kwai-joen silta on outo nähtävyys, jossa totuus ja fiktio menevät iloisesti sekaisin. Kanchanaburin keskustassa sijaitseva silta vetää puoleensa paljon matkailijoita, vaikka harva on tainnut nähdä sen maineeseen nostanutta elokuvaa – tai lukea kirjaa, johon elokuva perustuu. Ja vaikka teokset olisivatkin tuttuja, niillä on vain vähän tekemistä sillan todellisen historian kanssa. ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata. ellauri270.html on line 90: Ja kun sekä kirjassa että elokuvassa esiintyvä silta on puinen, oikea silta on tehty metallista. Oikean sillan rakentaminenkin oli helppoa: se koottiin nopeasti valmiista osista. Kwai-joen silta on siis ansainnut maineensa vähintään hatarin perustein. Mutta älä lopeta lukemista vielä tähän. Silta on kaikesta huolimatta mielenkiintoinen nähtävyys, sillä sen luota alkaa Kuolemanrautatie, Kanchanaburin todellinen ykkösnähtävyys. ellauri270.html on line 92: Japanilaiset pakottivat sotavankinsa rakentamaan Kanchanaburista alkaneen Kuolemanrautatien läpi Thaimaan ja Burman välisen rajavuoriston. Jos Kwai-joen sillan rakentaminen sujuikin vaivattomasti, sen jälkeisten rataosuuksien rakentaminen viidakkoiseen vuoristoon oli helvetillistä kärsimystä. ellauri270.html on line 93: 415 kilometriä pitkä rautatie vaati kaikkiaan 90 000 aasialaisen pakkotyöläisen ja 12 800 liittoutuneiden sotilaan hengen. ellauri270.html on line 96: Kuolemanrautatien rakentamiseen kannattaa tutustua Kanchanaburin keskustassa sijaitsevassa erinomaisessa museossa Thailand-Burma Railway Centre. Ja sitten onkin aika suunnata Hellfire Passiin, jolle pääsee Kanchanaburista helposti opastetuilla retkillä. ellauri270.html on line 98: Kuolemanrautatien rakennustöiden alkuvaiheessa sotavangit olivat vielä koettaneet sabotoida rakennustöitä. Lopulta he tajusivat, että heidän ainoa keinonsa selviytyä hengissä Kuolemanrautatieltä oli saada se valmiiksi. Rautatie valmistui lopulta 17 kuukaudessa – vaikka sen tekemistä oli alun perin pidetty mahdottomana. Toiminnassa se ei ehtinyt olla edes kahta vuotta. ellauri270.html on line 100: Britit purkivat rautatien sodan jälkeen, koska he pelkäsivät, että burmalaiset itsenäisyystaistelijat saattaisivat käyttää sitä siirtomaaisäntäänsä vastaan. Sekin urakka oli turha: Burma itsenäistyi jo vuonna 1948. ellauri270.html on line 101: Radasta on jäljellä Helvetintulensola ja kaunis pätkä lähellä Kanchanaburia. Rataa pääsee ihailemaan Kanchanaburista järjestettävillä kierroksilla, joilla usein taitetaan osa matkasta junalla pitkin historiallista rautatietä. ellauri270.html on line 103: Kwai-joen sillalle voi järjestää retken myös Hua Hinista, vaikkapa vuokraamalla taksin käyttöönsä rantakaupungista. Ne ovat naurettavan halpoja. Bangkokista järjestetään myös opastettuja retkiä Kanchanaburin nähtävyyksille. Kun varaat lennot ja hotellit yhteistyökumppaniemme kautta, me saamme pienen provision – mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet MinneThaimaassa.comin toimintaa! ellauri270.html on line 110: Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti. ellauri270.html on line 112: Tarinan ensimmäiset käänteet ovat kirjallisia. Elokuvan ensimmäinen esikuva on sotavankina viruneen John Coastin vankileirin elämää ja pakkotyötä kuvannut kirja Kuoleman rautatie, joka ilmestyi vuonna 1946. Sen pohjalta ranskalainen Pierre Boulle kirjoitti vuonna 1952 ilmestyneen, fiktiivisen romaanin. Viisi vuotta myöhemmin David Lean ohjasi Boullen romaaniin perustuvan menestyselokuvan, joka jäi maailman kollektiiviseen muistiin. Elokuva ei kuitenkaan ole Kwai–jokea nähnytkään. Itse asiassa sen nimistä jokea ei ole olemassakaan. ellauri270.html on line 114: Ensimmäinen autenttisuuspulma liittyy tapahtumapaikkaan. Elokuva filmattiin silloisella Ceylonilla, mikä on nykyään Sri Lanka, ja elokuvan silta on Anderssonin ja Kitulgalan silta. Kerrankos tällaista elokuvissa tapahtuu, mutta yritetään silti paikallistaa, missä Kwai-joki on. Lähdetään liikkeelle Bangkokista. ellauri270.html on line 116: Thainkielellä “kwae” tarkoittaa jokea ja joen nykyinen nimi Kwae Yae kääntyy muotoon ”Suuri Joki”. Tämä joen päähaara tunnettiin kuitenkin sillan rakentamisen aikoihin nimellä Mae Khalung. Juuri kansainvälisen maineen ansiosta joen nimi muutettiin vuonna 1960 muotoon Kwae Yae. Rautatie rakennettiin seuraamaan joen läntistä haaraa, jonka nimi on Kwae Noi eli ”Pieni Joki”. ellauri270.html on line 118: Täten ”Kwai-jokea” ei ole olemassakaan. Eikä se myyttinen siltakaan ole se, miksi sitä luulemme. Joelle ei myöskään rakennettu yhtä vaan kaksi siltaa. ellauri270.html on line 120: Kaikki on kuitenkin nimetty ja viritetty niin, että turistien odotukset kohteessa täyttyvät. Menopaluulippu III-luokassa Bangkokin Hualam Pongin asemalta Nam Tokin asemalle ja Sai Yok Noin pääteseisakkeelle maksaa 120 bahtia eli runsaat kolme euroa. Viimeiset kymmenet kilometrit viidakon oksat hakkasivat junan ikkunoista sisään ja lopulta juna voi jäädä viimeiseen ylämäkeen kiinni. Silloin matkustajat saavat työntää junaa kuin sotavankiporukka tai kävellä pölkkyjä pitkin perille. ellauri270.html on line 122: Japanilaiset valtasivat Burman englantilaisilta siirtomaaisänniltä vuonna 1942. Koska Andamanien merellä partioineet liittoutuneiden sukellusveneet vaaransivat miehitysjoukkojen huoltokuljetukset Malakan niemimaan ympäri Burmaan, oli rakennettava rautatie läpi vuorten, viidakon ja soitten. Teistä ei ollut apua ¬ niitä ei ollut. ellauri270.html on line 124: Urakka oli valtava jo pituudeltaan, joka ylsi 419 kilometriin. Rautatien rakentaminen aloitettiin 22. kesäkuusta 1942 Siamin puolella ja suunnilleen samana päivänä Burman puolella. ellauri270.html on line 125: Alkuperäisestä radasta on enää jäljellä 130 kilometriä Thaimaan puolella. Rauhan tultua vuonna 1945 englantilaiset purkivat neljä kilometriä radan kiskotuksesta Burman rajalta. Rata suljettiin jo 1947, koska se ei kestänyt säännöllistä liikennettä. Nong Pla Dukin ja pääteseisake Nam Tokin välinen osuus avattiin kuitenkin uudestaan vuonna 1957. Nam Tokista Burman rajalle kulkenut rataosuus purettiin vuonna 1976, koska sen puiset siltarakenteet alkoivat käydä vaarallisiksi. ellauri270.html on line 126: Osa vanhasta ratapenkasta on nykyään turistien luontovaellusreittinä. Ratapenkkaa jäi myös tekojärven alle, kun Vajiralongkornin pato rakennettiin Kwae Noin ylä juoksulle, aivan Burman rajalle. ellauri270.html on line 131: Kwai-jokifiktion yhtymäkohta todellisiin historian tapahtumiin liittyy niin sanottuun F-sotavankiryhmään. Vuoden 1943 huhtikuussa 7 032:sta australialaisesta ja englantilaisesta koostuvan ryhmän vangeille ilmoitettiin, että heidät passitetaan ”lomaleirille” pois ahtaasta Singaporesta. Suljetuissa tavaravaunuissa 4-5 päivän ajan tehdyn matkan jälkeen vangit huomasivat, että heidät oli tuotu ratatyömaan Siamin puoleiseen päähän. ellauri270.html on line 133: Ryhmä jätettiin viisi kilometriä Kanchanaburin kaupungista pohjoiseen rakentamaan rautatiesiltaa kohtaan, missä Kwae Noi -joki yhtyy Kwae Yae jokeen. Salmi on siinä kohtaa noin 250 metrin levyinen. Sillasta tuli 346-metrinen. ellauri270.html on line 136: Kwai-joen myytti vaikenee toisesta mutta suuremmasta rakentajajoukosta. Työvoimana käytettiin myös Jaavalta pakolla haettuja työntekijöitä, joita kutsuttiin yksinkertaisesti nimityksellä ”romusha” (työläinen). Japanilaiset hakivat Jaavalta väkisin töihin kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonaa ihmistä. 180 000 heistä lähetettiin Burman ja Siamin väliselle rautatietyömaalle. ellauri270.html on line 142: Todellisuudessa asetelma olisi täysin mahdoton. Japanilaiset eivät neuvotelleet. He käsittelivät sotavankeja oman kulttuurinsa mukaisesti ja täysin piittaamatta kansainvälisistä sopimuksista. Pakkotyöhön komennettuja siviilejä ja sotavankeja menehtyi ylirasitukseen, sairauksiin ja japanilaisten kurinpitotoimiin. Vankeja kuoli myös muilla radan työmailla väkivaltaiseen kohteluun, mutta sitäkin useammat nääntymiseen, nälkiintymiseen, koleraan ja punatautiin. ellauri270.html on line 143: Todellisen rakennusurakan aikana F-ryhmän sotavangeista menehtyi 3 096 miestä, siis lähes puolet alkuperäisjoukosta. Kun paluukuljetukset alkoivat lokakuussa 1943, hengissä selvinneet olivat sairaita ja nälkiintyneitä. Japanilaiset sotilaslääkärit luokittelivat heistä enää 125 työkelpoiseksi. Eipä ne kovin kummosia olleet alkaa päällekään, laiskoja lusmuja. ellauri270.html on line 145: Ratatyömaan jaavalaisista kuoli puolet eli 90 000 henkeä. Vain 52 000 jaavalaista radan rakentajaa palautettiin kotiinsa. Samanlainen suhde oli kaikkialla, minne jaavalaisia pakotettiin japanilaisten orjiksi. ellauri270.html on line 148: Realismin särmien hionnassa pitemmälle meni kuitenkin Kwai-joen sillan tunnussävelmän suomeksi sanoittanut Reino "Repe" Helismaa, joka kuvasi leiritilannetta lähes teddykarhujen huviretken tapaan: ellauri270.html on line 149: Laulu näin reipas jälleen soi, virta ei meitä voittaa voi. Päivä kun päättyy, jäädä saa silta, askel leiriin nyt vie. Pakko ei meitä työhön saa, kahle se meitä naurattaa. Elokuvan laaja suosio perustuu pitkälti sen epävireisesti vihellettävään tunnussävelmään. ellauri270.html on line 151: Itse asiassa sitä ei ole tehty nimenomaan tähän teokseen, sillä brittiarmeijan musiikkiluutnantti F.J. Ricketts sävelsi sen jo 1914 nimellä Colonel Bogey March. Toisen maailmansodan aikaan marssi sanoitettiin Englannissa roisimmin muotoon Hitler has Only Got One Ball (Hitlerillä on vain yksi kives). ellauri270.html on line 153: Ensimmäinen Kwae Yaen ylittävä puinen silta valmistui helmikuussa 1943, ja silloin aloitettiin liikenne sillan yli. Toinen betonista ja teräksestä valmistettu 11 kaaren silta valmistui huhtikuussa 1943 yläjuoksulle, noin sadan metrin päähän ensimmäisestä sillasta. ellauri270.html on line 157: Joulukuun 1944 ja kesäkuun 1945 välillä liittoutuneet pommittivat Kwae Yaen molempia siltoja useita kertoja, aluksi huonolla menestyksellä. ellauri270.html on line 162: Puusilta kunnostettiin vankityönä toukokuun loppuun mennessä. Englannin ilmavoimien pommitus 24. kesäkuuta pudotti kolmannen kaaren terässillasta ja vaurioitti puusiltaa lopulta niin, että liikenne joen yli pysähtyi koko sodan loppuajaksi. ellauri270.html on line 170: Budjetti ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon. ellauri270.html on line 177: Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon. Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa. ellauri270.html on line 180: Vuoden 1943 alussa joukko brittiläisiä sotavankeja, everstiluutnantti Jack Nicholsonin (Dwight Dogcollar) johtama, saapuu japanilaiselle vankileirille Thaimaahan eli Ceyloniin. Yhdysvaltain laivaston komentaja Shears kertoo kauhistuttavista olosuhteista. Nicholson kieltää kaikki pakoyritykset, koska päämaja käski heidät antautumaan, ja pakenemista voidaan pitää käskyjen uhmaamisena. Myös tiheä ympäröivä viidakko tekee paeta lähes mahdottomaksi. ellauri270.html on line 182: Eversti Saito, leirin komentaja (S.I. Hayakawa) kertoo uusille vangeille, että he kaikki, jopa upseerit, työskentelevät rautatiesillan rakentamisessa Kwai-joen yli , joka yhdistää Bangkokin ja Rangoonin. ellauri270.html on line 184: Nicholson vastustaa ilmoittamalla Saitolle, että Geneven sopimus vapauttaa upseerit ruumiillisesta työstä. (Vitun kermapuo!) Kun värvätyt miehet marssivat komentosillalle, Saito uhkaa ampua upseerit, kunnes majuri Clipton, brittiläinen lääkäri, varoittaa Saitoa, että hänellä on liian monta todistajaa, jotta hän pääsisi eroon murhasta. Saito jättää upseerit seisomaan kovennettua kuin Edwin Laineen Sontimattoman tutilaan Ellun kanat koko päivän kovassa helteessä. Sinä iltana upseerit sijoitetaan rangaistusmajaan, kun taas Nicholsonia hakataan vizalla paljaalle pepulle ja lukitaan rautalaatikkoon. ellauri270.html on line 186: et_C1875_%28cropped%29.jpg" /> ellauri270.html on line 191: Hayakawa ja elevantti John Tantor perustivat poliittisen lobbausjärjestön US English, jonka tehtävänä on tehdä englannista Yhdysvaltojen virallinen kieli. Hayakawa, joka asui Chicagossa Kanadan kansalaisena toisen maailmansodan aikana ja jota ei siten ollut vangittuina, väitti että japanilaisten amerikkalaisten internointi oli hyödyllistä ja että japanilaisille amerikkalaisille ei pitäisi maksaa "velvoitteidensa täyttämisestä" noudatettuaan keskitysleirien toimeenpanomääräystä 9066. "Loppujen lopuksi varastoimme heidät reilusti." ellauri270.html on line 193: Hayakawa oli uutismediatoimittajien suosikkirehu, sillä hänet löydettiin usein nukkumassa tärkeiden lainsäädäntöäänestysten aikana. ellauri270.html on line 195: Shears ja kaksi muuta pakenevat. Vain hän selviää, vaikka hän on haavoittunut. Hän vaeltelee muina miehinä burmalaiseen kylään, hänet hoidetaan terveeksi ja lopulta saavuttaa brittiläisen Ceylonin siirtomaan. ellauri270.html on line 197: Sillatyöt etenevät huonosti, mikä johtuu sekä virheellisistä japanilaisista suunnittelusuunnitelmista (kyllä kai, britti- ja jenkkitunarit) että vankien hitaasta tahdista ja tahallisesta sabotaasista. Saiton odotetaan tekevän rituaalisen itsemurhan , jos hän ei noudata nopeasti lähestyvää määräaikaa. Epätoivoisena hän käyttää Japanin vuoden 1905 Venäjän -Japanin sodan voiton vuosipäivää tekosyynä pelastaa kasvonsa; hän julistaa yleisen armahduksen vapauttaen Nicholsonin ja hänen upseerinsa ja vapauttaen heidät ruumiillisesta työstä. Nicholson on järkyttynyt miesten tekemästä huonosta työstä ja käskee rakentaa oikean sillan, aikoen sen olla kunnianosoituksena Britannian armeijallen kekseliäisyyttä vuosisatojen ajan. Clipton vastustaa uskoen tämän olevan yhteistyötä vihollisen kanssa. Nicholsonin pakkomielle sillasta saa hänet lopulta antamaan upseereilleen vapaaehtoistyön. ellauri270.html on line 199: Shears nauttii sairaala-olostaan Ceylonissa bylsien mehukkaita hoizuja tietämättään Commando-koulussa, jota kutsutaan nimellä "Force 316" (perustuu luultavasti Special Operations Executiven (SOE) todelliseen joukkoon Force 136 ) . SOE:n majuri vartija kutsuu Shearsin liittymään kommandotehtävään tuhotakseen sillan juuri sen valmistuttua. Shears yrittää päästä pois tehtävästä tunnustamalla esiintyneensä upseerina toivoen parempaa kohtelua japanilaisilta. Warden vastaa, että hän tiesi jo ja että Yhdysvaltain laivasto oli suostunut siirtämään hänet Britannian SOE:hen simuloidulla majurin arvolla välttääkseen hämmennystä. Shears tajuaa, ettei hänellä ole valinnanvaraa, ja ryhtyy vapaaehtoiseksi. Mit vit? Pakolla vapaaehtoisexi, tää kuulostaa ihan teologien vapaalta tahdolta. Vapaaehtoisuuspohjallako nää anglot sotivat? Ei täällä päin kysytty mielipidettä. ellauri270.html on line 201: Warden, Shears ja kaksi muuta kommandoa hyppäävät laskuvarjolla Thaimaahan; yksi, Chapman, kuolee kaatuessaan puuhun (haha, on tässä tarinassa sentään huumoria) ja Warden haavoittuu kohtaaessaan japanilaisen partion, ja hänet on kuljetettava pentueessa LOL). Hän, Shears ja Joyce saavuttavat joen ajoissa siamilaisten naiskantajien ja heidän kylän päällikön Khun Yain avulla. Pimeyden suojassa Shears ja Joyce istuttavat räjähteitä siltatorneihin. Tärkeitä arvohenkilöitä ja sotilaita kuljettavan junan on määrä ylittää seuraavana päivänä ensimmäisenä sillan, ja Warden haluaa tuhota molemmat. Aamunkoittoon mennessä joen pinta on kuitenkin laskenut, mikä paljastaa räjähteiden ja sytytin yhdistävän langan. Nicholson huomaa langan ja tuo sen Saiton huomioon. Junan lähestyessä he kiirehtivät alas joen rantaan tutkimaan asiaa. Joyce, miehittää sytytin, rikkoo kannen ja puukotti Saiton kuoliaaksi. Nicholson huutaa apua yrittäessään estää Joycea pääsemästä sytyttimeen. Kun Joyce haavoittuu japanilaisessa tulipalossa, Shears ui poikki, mutta hänet ammutaan. Tunnistaessaan Shearsin Nicholson huudahtaa: "Mitä minä olen tehnyt? Taidanpa epähuomiossa räjäyttää Kwai joen sillan!" ellauri270.html on line 203: Vartija ampuu kranaatinheitin tappaen Shearsin ja Joycen ja haavoittaen Nicholsonia. Kuolemassa Nicholson kompastelee sytytintä kohti ja putoaa männän päälle, räjäyttäen sillan ja lähettäen izensä taivaalle ja junan syöksymään jokeen. Warden kertoo siamilaisnaisille, että hänen täytyi estää ketään joutumasta vihollisen käsiin, ja lähtee heidän kanssaan puskiin nussimaan. Todistaessaan verilöylyä Clipton pudistaa päätään ja mutisee: "Hulluutta!... Hulluutta!" Oikeassapa olet Clipton Tea. ellauri270.html on line 205: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 206: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 208: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 209: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 210: Epävireisiä viheltäjiä Ceylonilla ja Suomessa. Virran Olavin sanat on tahmaisemmat kuin Repe Helismaan sotaisemmat alkuperäiset. ellauri270.html on line 212: Leech King hacking at Poetry of Linguistics ellauri270.html on line 214: Professori Geoffrey Leech (1936-2014), laitoksemme perustajaprofessori ja vaikutusvaltainen tutkija, joka on muokannut useita kielitieteen aloja, kuoli yllättäen 19. elokuuta 2014. Lancasterin yliopiston Kielitieteen ja englannin kielen laitos järjesti professori Geoffrey Leechin muistotilaisuuden 22.11.2014. Katso kuvat muistotilaisuudesta jos kiinnostaa. ellauri270.html on line 215: Hänet tunnetaan nykyään ehkä parhaiten yhtenä korpuslingvistiikan alan perustajista, jotka rakentavat ja tutkivat suuria tietokoneistettuja kieliaineistoja. ellauri270.html on line 217: Hän oli huomattava vaatimattomuudellaan (aihe, jota hän harkitsi graduaiheexi pragmatiikan opinnoissaan), varsinkin alallaan niin laajasti tunnetulle henkilölle. Mutta hänellä oli myös itseluottamusta jatkaa valtavia, pitkäaikaisia projekteja, kunnes joku muu ala näki niiden arvon. Ja hän saattoi olla erittäin vihainen, jos hän ajatteli, että vääryyttä on tehty. Luukurkon suutahdus kalpeni sen rinnalla. ellauri270.html on line 220: Huomasin, että Jeff on kirjoittanut kirjan englanninkielisen runouden lingvistiikasta, jonka sain Kaisa-kirjaston viidennestä kerroxesta lainaxi. Tämä paasaus sai alkunsa tästä Leech King/Jeff Leech -intertextuaalisuudesta. ellauri270.html on line 224: Randolph Quirk siteeraa Jeffin kirjan esipuheessa jotain entuudestaan tuntematonta James Harrista. James Harriseja on Wikipediassa pilvin pimein, kuin jotain Virtasia Suomessa, mm. sen niminen demoninen rakastaja on tunnetun skottilaisen balladin aiheena, se uppoaa laivan mukana kuin piru merrassa. Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa, olisi "Novotny" Dobbs voinut kirjoittaa kirjansa esipuheexi. Vaikka tokkopa se olisi pysäyttänyt Jeffiä. Randolph Quirkin mainizema James Harris Leechin runousopin esipuheessa oli melkoinen paxulainen profiilikuvasta päätellen. Elämäkertainen muistiinpano kertoo siitä seuraavaa: ellauri270.html on line 226: etry.org/images/authors/HarrJa1709_NPG.jpg" width="30%"/> ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan. ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations. ellauri270.html on line 234: et unit in history | 258 victories - 8th November 1944" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them. ellauri270.html on line 244: O where have you been, my long, long love, She set her foot upon the ship, ellauri270.html on line 246: 'O I'm come to seek my former vows But the sails were o the taffetie, ellauri270.html on line 260: Far, far beyond the sea; 'Of your weeping now let me be; ellauri270.html on line 265: Yer sel ye had to blame; That the sun shines sweetly on?' ellauri270.html on line 284: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 293: Shirley Jackson putkahti esille albumissa 133 ja pulpahti lyhyesti pintaan albumissa 158. Shirley Hardie Jackson (14. joulukuuta 1916 San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat - 8. elokuuta 1965 North Bennington, Vermont, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti kauhukertomuksistaan. Kirjailijanuransa aikana Jackson kirjoitti kuusi romaania, kaksi muistelmateosta ja yli 200 kauhukertomusta, toinen toistaan kauheampia. Kaikista kauhein niistä oli Lottery. Aika kauhean näkönen Shirley oli izekin. Varmaan kotijoukkojakin pelotti. ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow. ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature. ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover. ellauri270.html on line 308: The Juxtaposition of Peace and Violence Theme Icon. Human Nature Theme Icon. Family Structure and Gender Roles Theme Icon. The Power of Tradition Theme Icon. Dystopian Society and Conformity Theme Icon. Themes and Colors Key. ellauri270.html on line 311: The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner. ellauri270.html on line 313: This seemingly idyllic beginning establishes a setting at odds with the violent resolution of the story. Early details, such as sun and flowers, all have positive connotations, and establish the theme of the juxtaposition of peace and violence. The lottery is mentioned in the first paragraph, but not explained until the last lines. ellauri270.html on line 315: The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family. ellauri270.html on line 321: Because of the innocuous nature of Mr. Summers’ other community activities, the lottery is assumed to be something in a similar vein. He is a successful businessman, but pitied because he can have no children—clearly this is a very family-oriented society. ellauri270.html on line 323: Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age. ellauri270.html on line 325: The details of the lottery’s proceedings seem mundane, but the crowd’s hesitation to get involved is a first hint that the lottery is not necessarily a positive experience for the villagers. It is also clear that the lottery is a tradition, and that the villagers believe very strongly in conforming to tradition—they are unwilling to change even something as small as the black box used in the proceedings. ellauri270.html on line 331: In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins. ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal. ellauri270.html on line 341: Tessie joins her family in the crowd, as all the villagers stand with their households, but her sense of humor sets her apart from the rest. She is clearly well-liked and appreciated by the villagers, which makes her eventual fate all the more surprising and disturbing. ellauri270.html on line 343: Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year. ellauri270.html on line 351: A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper. ellauri270.html on line 355: As the reading of names continues, Mrs. Delacroix says to Mrs. Graves that is seems like no time passes between lotteries these days. It seems like they only had the last one a week ago, she continues, even though a year has passed. Mrs. Graves agrees that time flies. Mr. Delacroix is called forward, and Mrs. Delacroix holds her breath. “Dunbar” is called, and as Janey Dunbar walks steadily forward the women say, “go on, Janey,” and “there she goes.” ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support. ellauri270.html on line 359: Mrs. Graves watches Mr. Graves draw their family’s slip of paper. Throughout the crowd, men are holding slips of paper, nervously playing with them in their hands. “Hutchinson” is called, and Tessie tells her husband to “get up there,” drawing laughs from her neighbors. ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety. ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules. ellauri270.html on line 369: Mrs. Dunbar’s impatience, Old Man Warner’s pride, and Jack Watson’s coming-of-age moment show how integrated the lottery is into this society. No one questions the practice, and they all arrange their lives around it. Jackson shows how difficult it is to give up a tradition when everyone else conforms to it. ellauri270.html on line 371: Finally, the last man has drawn. Mr. Summers says, “all right, fellows,” and, after a moment of stillness, all the papers are opened. The crowd begins to ask who has it. Some begin to say that it’s Bill Hutchinson. Mrs. Dunbar tells her son to go tell his father who was chosen, and Horace leaves. Bill Hutchinson is quietly staring down at his piece of paper, but suddenly Tessie yells at Mr. Summers that he didn’t give her husband enough time to choose, and it wasn’t fair. ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition. ellauri270.html on line 375: Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again. ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger. ellauri270.html on line 379: Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip. ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery. ellauri270.html on line 391: Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before. ellauri270.html on line 395: Mr. Summers tells the crowd, “let’s finish quickly.” The villagers have forgotten several aspects of the lottery’s original ritual, but they remember to use stones for performing the final act. There are stones in the boys’ piles and some others on the ground. Mrs. Delacroix selects a large stone she can barely lift. “Hurry up,” she says to Mrs. Dunbar beside her. Mrs. Dunbar gasps for breath and says that she can’t run. Go ahead, she urges, “I’ll catch up.” ellauri270.html on line 399: The use of stones also connects the ritual to Biblical punishments of “stoning” people for various sins, which then brings up the idea of the lottery’s victim as a sacrifice. The idea behind most primitive human sacrifices was that something (or someone) must die in order for the crops to grow that year. This village has been established as a farming community, so it seems likely that this was the origin of the lottery. The horrifying part of the story is that the murderous tradition continues even in a seemingly modern, “normal” society. In actual fact, the point is to reduce the number of mouths to feed in times of shortage. ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper. ellauri270.html on line 411: “The Lottery” begins with a description of a particular day, the 27th of June, which is marked by beautiful details and a warm tone that strongly contrast with the violent and dark ending of the story. The narrator describes flowers blossoming and children playing, but the details also include foreshadowing of the story’s resolution, as the children are collecting stones and three boys guard their pile against the “raids of the other boys.” These details… read analysis of The Juxtaposition of Peace and Violence. ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature. ellauri270.html on line 423: Dystopian Society and Conformity ellauri270.html on line 425: Jackson’s “The Lottery” was published in the years following World War II, when the world was presented with the full truth about Nazi Germany and the Holocaust. In creating the dystopian society of her story, Jackson was clearly responding to the fact that “dystopia” is not only something of the imagination—it can exist in the real world as well. Jackson thus meditates on human cruelty—especially when it is institutionalized, as in a dystopian society—and the… read analysis of Dystopian Society and Conformity. ellauri270.html on line 432: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 433: et%2Fth%3Fid%3DOVP.pCIzMDhW2d_Hecj0vJ6UrQEsEs%26pid%3DApi&f=1&ipt=115d81dd4667e8f2a7d82cef1db700648be385f1d265361458a58fab945b3e06&ipo=videos" height="376" /> ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus. ellauri270.html on line 438: 1 homma joka näissä rupupoliisisarjoissa erityisesti vituttaa on miten noi paskalakit koko ajan heittää karzalle kahvipahvimuovimukeja ja mikromuovisia röökinnazoja. Helvatti eikö ne voi vaivautua laittamaan niitä edes roskixeen, jos ylipäänsä on pakka tollasta paskaa nauttia? Menisivät kotiin duunista joskus ajoissa ja söisivät lämmintä ruokaa perheen kanssa pöydän ääressä. Ei ne roistot sieltä karzalta mihkään karkaa, ja on kai niilläkin jotain työvuoroja? Sitä paizi skoudetkin näyttää olevan ize jotain roistoja, mitä helvettiä ne kuikkoilee toisille roistoille pyssyt kädessä? Ihan samanlaisia kakkiaisia heiluu kummallakin puolella karua katua. ellauri270.html on line 443: Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier. ellauri270.html on line 445: In the assault case, Harris and the girl began communicating via text messages in the summer of 2016, when she was between 16 and 17 years of age, according to a Lee County Sheriff's Office report. The messages started out innocently but turned sexual in nature. Then Harris texted the girl asking for her presence in his classroom. ellauri270.html on line 448: Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow. ellauri270.html on line 450: Lemon tree, very pretty / and The lemon flower's sweet / But the fruit of the poor lemon / is impossible to eat. / A sadder man but wiser now / I write these lines to you. ellauri270.html on line 452: These sad verses were sung by Peter friend of Paul and Mary, another Demon Lover between the bars. ellauri270.html on line 454: Coleridgen Ancient Marinerista on jo monta mainintaa, kiitos Aku Ankan kuolemattoman version. Se on pitkä kuin Elvixen penis puoliveteisenä, plokkaan siitä vaan nää James Harris teemat: ellauri270.html on line 460: And he stoppeth one of three: Ja hän pyhästyttää yhden kolmesta: ellauri270.html on line 465: "Nay, if thou'st got a laughsome tale, "Ei mut jos sä olet standup koomikko, ellauri270.html on line 478: For all averr'd, I had kill'd the Bird Sillä kaikki sanoivat että tapoin ellauri270.html on line 483: About my neck was hung. Ripustettiin albatrossin karkassi. ellauri270.html on line 488: Her lips are red, her looks are free, Sen huulet ovat punaiset ja röyhkeät, ellauri270.html on line 505: "Is it him who died on cross, "Joka kuoli ristiin laitetuilla puilla, ellauri270.html on line 514: He prayeth best who loveth best, Se parhaiten rukoilee joka rakastaa ellauri270.html on line 523: Published anonymously in 1798, this was meant to be perceived as a manuscript recently uncovered from an earlier age. It purposefully contains a variety of archaic spelling and syntax. Later editions modernized some of the archaisms. ellauri270.html on line 525: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 527: Alfred Lordi Tennysonin Enoch Arden oli toinen samanlainen joihkaus albumissa 52. Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. Olikohan Eenokki sukua Elizabeth Ardenille jonka poskivoide pelasti Harryn kruununjalokivet naparetkellä? ellauri270.html on line 529: Enoch Arden, poem by Alfred, Lord Tennyson, published in 1864. In the poem, Enoch Arden is a happily married fisherman who suffers financial problems and becomes a merchant seaman. He is shipwrecked, and, after 10 years on a desert island, he returns home to discover that his beloved wife, believing him dead, has remarried and has a new child. Not wishing to spoil his wife’s happiness, he never lets her know that he is alive. ellauri270.html on line 533: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 534: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 535: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo. ellauri270.html on line 544: A real war hero disobeys commands from his superiors to look after his own troops. Clan behavior, that is what it is. Vielä hullumpaa nokkimista on kun öykkärimäinen Judah Andersen tulee rähjäämään tontin omistajana ja vetää sitten kantapäät yhteen kolmen tähden war hero kenzun edessä. Just tällästä oli Kouvolassa kun paikallinen kansanedustaja tuli paikalle. Helskutti mitä pyllistelyä. ellauri270.html on line 546: "Andorsen owns a large percentage of the land in northern Nevada not owned by the government," Leo said. "He's probably got a half dozen of these private airstrips scattered all over the state. They may be dirt, but they're built to handle a bizjet. Ever meet him? Great guy. Throws parties and fund-raisers for law enforcement all the time." ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best." ellauri270.html on line 550: "We gotta have min 2 cadets per min 2 adults at all times, for kld anus protection." "Amazing work. I'm proud of you guys. And you're volunteers. That's even more amazing. I've always believed in the spirit of the volunteer, the person who doesn't expect to be paid for his services. I can relate to that, I don't expect to pay for services myself. But General Patrick McLanahan working for nothing? How screwed up is that? Unbelievable! ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa. ellauri270.html on line 558: In Vietnam 1969, his troops were demoralized and in poor condition, racked with rampant drug use and disciplinary problems as well as a lack of support from home. During his time in Vietnam, Schwarzkopf acquired his well-known short temper. ellauri270.html on line 560: Schwarzkopf commanded an international army of 750,000, comprising 500,000 US troops and 250,000 troops from other nations. He considered the Arab troops to be the least effective of the war. Big surprise. Anyway, the Air Force met the goal of 50 percent attrition of the Iraqi ground force. ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War. ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds. ellauri270.html on line 572: Die Brandeis University (oder einfach Brandeis) ist eine Privatuniversität in Waltham, im Osten des US-Bundesstaates Massachusetts. Die Hochschule ist seit 1985 Mitglied der Association of American Universities, einem seit 1900 bestehenden Verbund führender forschungsintensiver nordamerikanischer Universitäten. ellauri270.html on line 574: Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association. ellauri270.html on line 576: Der Wert des Stiftungsvermögens der Universität lag 2021 bei 1,286 Mrd. US-Dollar und damit 19,8 % höher als im Jahr 2020, in dem es 1,074 Mrd. US-Dollar betragen hatte. 2008 waren es rund 770 Mio. US-Dollar gewesen. Rahantuloa ei voi ees-täää! Brandeis on #44, tuition 65K, endowment 1,3G. Harvartd on #1, tuition 52K, endowment 53G. Kyltää Brandeis jonkinlainen jenkkien Tehtaanpuiston yhteiskoulu on. ellauri270.html on line 583: 28."Thus four distinct functions, each essential to business, and each exercised, originally, by a distinct set of men, became united in the investment banker." ellauri270.html on line 591: WTF? Miten niin toi on demokratiaa? Mä luulin että siinä oli kyse äänioikeudesta. Toihan on pikemminkin laissez fairea! Nyt alan ymmärtää mixi jenkit myyskentelee demokratiaa joka käänteessä! ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe. ellauri270.html on line 605: href="ellauri271.html">eteenpäin ellauri271.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri271.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri271.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri271.html on line 34: eteenpäin ellauri271.html on line 46: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua. ellauri271.html on line 48: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja. ellauri271.html on line 50: Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta nakupelleinä, vaikka mato houkutti. ellauri271.html on line 60: Ukrainan sota! Monet ovat muistaneet Ukrainan naisia kansainvälisenä naistenpäivänä. Kyberturvallisuutta ja tiedustelua Jyväskylän yliopistossa tutkiva ja opettava filosofian tohtori Martti J. Kari sen sijaan kertoo laittaneensa (no, panneensa, jos suoraan sanotaan) koko päivän boikottiin. ellauri271.html on line 63: Naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Venäjällä vuonna 1913, jolloin Pietarissa osoitettiin mieltä naisten äänioikeuden puolesta. Naistenpäivä on Venäjällä edelleen merkittävä juhlapäivä. Mutta ei Ukrainassa! ellauri271.html on line 65: Tosin se perustettiin jenkeissä, mutta työläisvasemmiston toimesta. Siis inhottava kommunistiperinne! Samantekevää vaikka ex-neuvostolaiset on nyt olevinaan meikäporvareita. Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. Kv. miestenpäivällä ei ole samanlaista poliittista painolastia, sen perustivat Trininad ja Tobago. Juhlikaamme sitä! ellauri271.html on line 68: Amerikan sosialistipuolueen julistuksen mukainen ensimmäinen Yhdysvaltain kansallinen naistenpäivä julistettiin olevan 28. helmikuuta 1909, vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi. ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää. ellauri271.html on line 78: Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan. Muttei Ukrainan sotaa! Siinä! ellauri271.html on line 80: 8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen. ellauri271.html on line 82: Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985). Onnexi siitä on jo sentään - annas olla - pian neljä vuosikymmentä! ellauri271.html on line 87: Voldemar Putin piti venäläisille naisille siirappisen naistenpäivän puheen kv. naisten päivänä. Venäjällä naisten päivä on hyvin tärkeä. Lisääntyminen on siinä kaikkein tärkeintä. Nyt kun maapallon resut on käytkaz lopussa ja loppu juomavesi valuu alas kuivista kurkuista kuin lavuaarin rööristä, intoutuvat köige maade äijäköriläät niin idässä kuin lännessä maximoimaan naisten lisääntymisonnea kieltämällä niiltä muut tehtävät, estämällä abortit, kieltämällä sexiopetuxen koulussa ja lieventämällä raiskausehtoja. ellauri271.html on line 89: Venäjällä naiset voivat työskennellä isojen ajoneuvojen kuljettajina, mutta eivät esimerkiksi työmaakoneiden kuljettajina. Naiset voivat myös työskennellä yli kymmenen metrin korkeudessa ja nopeiden junien kuljettajina, mutteivät maan alla myyränä. Naisilta kiellettyihin ammatteihin kuuluu yhä esimerkiksi joitain ammatteja, joissa käsitellään räjähteitä tai kemikaaleja. Samoin kaivostyöt on yhä kielletty. Lisäksi kiellettyjä ovat esimerkiksi tietyt metallialan työt sekä öljy- ja kaasualan työt, kaivojen poraaminen sekä puuvillan käsittelyn ensimmäiset vaiheet. ellauri271.html on line 99: Sexi alkoi 2 miljardia vuotta sitten, siis monta vuotta sitten. Bakteerit alkoivat vaihtaa mielipiteitä ja nukleiinihappoalueita konjugaatio- transformaatio- ja transduktioprosessien kautta. Uskotaan, että eukaryootit perivät sen viimeiseltä yhteiseltä eukaryoottiselta esi-isältä (Lexa, men ej Tolstoy eller Trotsky) useiden prosessien kautta vaihtelevalla menestyksellä. Ei vain kasvit ja eläimet, vaan myös sienet ja prosaistit voivat lisääntyä seksuaalisesti. ellauri271.html on line 101: Koska hypoteeseja seksin alkuperästä on vaikea testata kokeellisesti, tutkijoiden olennaisimmat ponnistuxet keskittyvät seksuaalisen lisääntymisen ylläpitämiseen. Tämäntyyppisen lisääntymisen ylläpitäminen on pitkään ollut yksi biologian tärkeimmistä mysteereistä, kun otetaan huomioon, että 50% tällä tavalla muodostuneista organismeista ei pysty itsenäisesti lisääntymään uusien jälkeläisten kanssa. ellauri271.html on line 103: Sukupuolisessa lisääntymisprosessissa ilmaantuvien jälkeläisten elinkelpoisuus on paljon korkeampi, koska sen aikana tapahtuu rekombinaatio : vanhempien genotyypit järjestetään uudelleen ja osa niiden genotyypeistä jakautuu jälkeläisten kesken. Tämä on toisin kuin suvuton lisääntyminen, jossa vasta muodostuneet organismit ovat identtisiä vanhemman kanssa. Rekombinaatio tarjoaa kaksi virhetoleranssia mekanismia molekyylitasolla: rekombinaatio-DNA:n korjaus (joka tapahtuu meioosin aikana , kun homologiset kromosomit pariutuvat) ja komplementaation. Se tunnetaan myös nimellä mutaatiopeiton alla lisääntyminen (muumipappa ja pikku myy). ellauri271.html on line 105: Aseksuaalisesti lisääntyvä populaatio kasvaa nopeammin jokaisen sukupolven myötä. Tämä selitetään esimerkillä. Oletetaan, että koko populaatio koostuu 100 molempien sukupuolten organismista (50:50 naaras- ja miesorganismit), ja vain tämän lajin naaraat kykenevät lisääntymään. Jos kaikki tämän populaation jäsenet synnyttäisivät jälkeläisen kerran, jälkeläisiä olisi yhteensä 50. Sitä vastoin aseksuaalinen populaatio, jossa kaikki 100 yksilöä pystyvät lisääntymään, tuottaisi 100 jälkeläistä. Tätä ajatusta kutsutaan joskus seksuaalisen lisääntymisen kaksinkertaiseksi kustannuksiksi. Matemaattisesti sen kuvasi ensimmäisenä John Maynard Smith, tuo kapitalismin isä. Ylläri? ellauri271.html on line 107: Evoluutioprosessin kannalta seksuaalisella lisääntymisellä on useita geneettisiä etuja: 1. Se yhdistää kaksi hyödyllistä mutaatiota yhdessä jälkeläisessä (keino levittää suotuisia piirteitä). 2. Konsolidoi tällä hetkellä haitalliset mutaatiot huonosti sopeutuneiksi jälkeläisiksi, jotka sitten eliminoidaan populaatiosta (haitallisten geenien poistaminen) 3. Luo uusia geeniyhdistelmiä, jotka voivat olla paremmin soveltuvia kuin aiemmin olemassa olleet. ellauri271.html on line 109: Luonnolliset muutokset bakteereissa, DNA:n kuljetus arkeissa ja meioosi eukaryooteissa laukaisevat stressaavat olosuhteet, kuten liikakansoitus, resurssien ehtyminen ja DNA-vauriot. Tämä viittaa siihen, että seksuaalinen lisääntyminen on sopeutumista stressaaviin olosuhteisiin, erityisesti sellaisiin, jotka aiheuttavat DNA-vaurioita. Sukupuoli mahdollistaisi kahden organismin vahingoittumattomien RNA-alueiden yhdistämisen. Tämä regeneraatioilmiö, joka tunnetaan usein uudelleenaktivoitumisena, esiintyy influenssaviruksessa ja reoviruksessa. ellauri271.html on line 111: Aseksuaalisten lisääntymismuotojen lisääntymisetuja on jälkeläisten määrä, ja hermafroditismin etu on genomin korjaus ja monimuotoisuus. Pääkysymys on selvittää seksuaalisen erilaistumisen edut, eli kahden erilaisen sukupuolen edut kaxinruvoisiin hermafrodiitteihin verrattuna. Millä lailla apina on etanaa etevämpi? Limainen vain sieltä ja liikkuu liukkaammin? ellauri271.html on line 113: Eli teknisesti ongelma ei ole sukupuolisessa lisääntymisessä sinänsä (se on hauskaa kaikille), vaan sellaisten populaation jäsenten läsnäolo pukilla, jotka eivät kykene tekemään ize jälkeläisiä. On monisoluisia organismeja, jotka lisääntyvät seksuaalisesti, mutta kaikki lajin jäsenet kykenevät lisääntymään. Eli suurin haittapuoli on se, että miehet sijoittavat vain geenejä jälkeläisiin, kun taas naiset käyttävät puolet lisääntymispotentiaalistaan jälkeläisten synnytyxeen. ellauri271.html on line 115: Setämies Geodakyan oletti, että seksuaalinen dimorfismi sisältää fenotyyppien jakautumisen vähintään kahteen toiminnalliseen tyyppiin: naaras (joka johtuu lajin hyödyllisten ominaisuuksien säilymisestä) ja uros (syntyy vaihtelevimmissa olosuhteissa). Miessukupuolen oletetaan olevan lajin "kokeellinen" osa, mikä antaa sille mahdollisuuden laajentaa ekologista markkinarakoaan useissa eri raoissa ja saada aikaan vaihtoehtoisia konfiguraatioita. Tämä teoria korostaa miesten suurempaa vaihtelua ja kuolleisuutta naisiin verrattuna. ellauri271.html on line 117: 1 teorian mukaan seksi kehittyi kannibalismin muotona: primitiivinen organismi söi toisen, mutta sen sijaan, että olisi sulattanut sitä kokonaan, lainasi DNA:ta omaa genomia varten. ellauri271.html on line 119: Tai sitten sexi on rokotuxen kaltainen prosessi, jossa puikotetaan vastapuolta ja annetaan sille Antin geenejä. ellauri271.html on line 123: Teorian mukaan meioottinen jakautuminen syntyi lysogeeniseen virukseen vaikuttavista evoluutiopaineista johtuen sen kyvyttömyydestä päästä lyyttiseen kiertoon. Tämä selektiivinen paine on johtanut sellaisten prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat virusten leviämisen horisontaalisesti koko väestöön. Tämän valinnan tulos oli solufuusio. Tämä eroaa bakteeriplasmidien käyttämistä konjugaatiomenetelmistä evoluutiopaineen alaisena, ja sillä on tärkeitä seurauksia. Tällaisen fuusion mahdollisuutta tukee fuusioproteiinien läsnäolo isorokkovirusten kuorissa. Teoria viittaa siihen, että meioosi saa alkunsa kahden solun fuusiosta, jotka ovat infektoituneet toisiinsa liittyvillä mutta erilaisilla viruksilla, jotka tunnistivat toisensa tartuttamattomiksi. Kahden solun fuusion jälkeen näiden kahden viruksen välinen yhteensopimattomuus sai solut jakautumaan mitoottisella tavalla. ellauri271.html on line 132: Maaseudun tulevaisuus ei näytä valoisalta. Venäjällä tuhoisia räjähdyxiä. Lisää aiheesta: Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja pelätään lännessä turhaan. Ammennä vaan! Lisää aiheesta: Yhdysvalloilta satojen miljoonien apupaketti Ukrainalle – myös Britannia lupaa toimittaa aseapua Ukrainaan vielä tämän vuoden aikana. Vitun anglosaxit! Lisää aiheesta: Biden sanoo tekevänsä töitä, jotta Ukraina saisi luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle. Kukas mun piti esitellä seuraavaxi? Ai Modi? Kekä Modi? ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa 2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen 2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005. Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko: Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie. Sari Leukkunen | 31.8.2005 Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio. ellauri271.html on line 136: Todellisuudessa Tohtori Živago kertoo venäläisen älymystön suhteesta vallankumoukseen ja stalinismiin, korkeakulttuurin ja tieteen romahduksesta sekä idealismista ja pettymyksestä ylimalkaan. Kyse on "tyypillisen" venäläisen älymystöperheen kohtaloista 1900-luvun alusta stalinismin loppuvuosiin saakka. Romaani kuvaa niin tiedemiehiä, kirjailijoita, opettajia kuin kansanihmisiäkin. Aihe oli Neuvostoliitossa poliittisesti ladattu, sillä Tohtori Živago kuvasi vallankumousta ja sen seurauksia rehellisesti ja vääristelemättä eli oikeistokannalta. ellauri271.html on line 138: Pasternak tunsi aiheensa, hän oli itse syntyperältään ja ammatiltaan osa älymystöä, ja monilla kirjan henkilöillä oli todellisuuspohjainen esikuva. Hän kirjoitti kirjaansa vuosina 1945–1954 ja valoi siihen koko elämänkokemuksensa ja taitonsa. Paljon ei jäänyt ylize. Vuosi 1917 oli älymystölle suuri pettymys. ellauri271.html on line 140: Pasternakin mukaan venäläinen älymystö uskoi vallankumoukseen ja toivoi siltä paljon. Monet olivat valmiit taistelemaan ja uhraamaan elämänsä vallankumouksen toteutumisen hyväksi. Sen seuraukset olivat kuitenkin monelle intellektuellille pettymys. Pasternak näyttää, että mitään henkistä vapautta ei tullut, tuli vain roskajoukkoa murhaamaan, ryöstämään ja luokittelemaan kansaa sen mukaan, kuka oli tarpeellinen ja kuka ei. Älymystö ei järin tarpeellista ollut. Samaan aikaan naisia ja lapsia tapettiin ja infrastruktuurin ja elinkeinoelämän romahtaminen johtivat nälkään ja kulkutauteihin. ellauri271.html on line 142: Romaanissa lääkäri ja runoilija Juri Živago muuttaa perheineen Moskovasta maaseudulle toivoen löytävänsä sieltä ruokaa ja työtä itselleen. Elämä Jurjatinin pikkukaupungissa ei kuitenkaan onnistu, tohtorista tulee kurkkutikun sijasta yhteiskunnallisen taustansa vuoksi silmätikku. Hän siirtyy taas, nyt maaseudulle Varykinoon. Yksilön kyvyttömyys määrätä elämästään huipentuu, kun punapartisaanit pakottavat Živagon metsäleiriin joukkoihinsa ja eroamaan perheestään. Vaimo ja lapset palaavat Moskovaan ja karkotetaan Neuvostoliitosta. Tohtori ei näe heitä enää koskaan. ellauri271.html on line 146: Kirjan viimeinen osa sijoittuu Moskovaan. Kaupungissa eletään raskasta, eristyvää aikaa ennen suurta terroria. Tohtori on perustanut kolmannen perheen, mutta on jo surullinen ja voimaton eikä kykene enää henkiseen työhön. Hän kuolee sydänkohtaukseen raitiovaunussa vieraiden ihmisten keskellä. They can't make great epic movies like this now. It's all disasters and zombies now. ellauri271.html on line 148: Erityisen mielenkiintoinen on kuvaus tohtorin hautajaisista. Näihin aikoihin Neuvostoliitossa kuoli paljon merkittäviä ihmisiä, joilla ei ollut asemaa uudessa yhteiskunnassa. Heidän hautajaisistaan tuli massatapahtumia, hiljaisia mielenosoituksia. Näin käy myös romaanin Juri Živagolle. Hautajaisiin kerääntyy paljon ihmisiä, jotka ovat tunteneet tohtorin kirjalliset työt, vaikka ne ovat olleet katoamassa aikana, jolloin valtio on kieltänyt muun kuin sosialistisen realismin mukaisen taiteen. Tohtoria haudattaessa haudataan romaanissa symbolisesti hänen aikansa ja yhteiskuntaluokkansa. ellauri271.html on line 150: Mutta niin kauan on elämää on toivoa! Uskoa ja luottoa! Tohtori Živagossa elämä, usko oikeuteen ja rakkauteen ovat läsnä henkilöiden elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Edes vaikeimpina aikoina ne eivät jätä heitä. Erityisesti ne ovat nähtävissä runoissa, jotka ovat osa kirjan tematiikkaa. Runot on sijoitettu ikään kuin Živagon kootuiksi runoiksi kirjan lopussa. ellauri271.html on line 152: Elämä ja usko parempaan näkyy yksilötasolla päähenkilöiden elämässä. Kaikki hyvä tapahtuukin aina yxilötasolla, joukossa tyhmyys vaan tiivistyy. He ovat moraalisia ihmisiä, jotka pyrkivät totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi naimisissa oleva Živago ei ota itselleen salarakasta, vaikka rakastuukin syvästi Laraan. Samaan aikaan Živago kunnioittaa vaimoaan enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. Hyveellinen Lara puolestaan taistelee itsesyytösten kourissa ja palvoo idealistista aviomiestään Antipovia, joka hylkää perheensä taistellakseen vallankumouksen edestä. Ihanteellinen Antipov tekee itsemurhan menetettyään uskonsa vallankumoukseen. Ota siitä mallia! ellauri271.html on line 154: Tohtori Živago on humaanissa katsannossa kestävä kirja, ja vitun paxu. Se näyttää, että ihminen voi olla älykäs ja kyetä syvään rakkauteen, vaikka ympäristö olisi brutaali, raaka ja kaiken tuhoava. Myös ihmisen sisäinen kauneus jää eloon ja muuttuu henkiseksi perinnöksi, vaikka ihminen fyysisesti kuolisikin ankaran elämän murtamana yksin ja epätoivoisena. Nimi Živago pohjautuu kirkkoslaavin sanaan, joka merkitsee elämää. ellauri271.html on line 158: Mutta Tohtori Živagossa näkyy elämän ja toivon rinnalla myös yksilön vastalause brutaalia ja raakaa yhteiskuntaa vastaan. Vastalause tuntuu sitä voimakkaampana, mitä eleettömämmin Pasternak tarinaa kuljettaa. Pasternak ei käytä dramatiikan ja toiston kirjallisia tehokeinoja tai väännä rautalankaa osoitellakseen asioita. Hänen ilmaisussaan tuntuu kirjailijan lyyrikkotausta: kieli on ilmavaa ja kaunista. ellauri271.html on line 160: Kirjallisuus toimii näppärästi myös poliittisena aseena. Tohtori Živagolla on ollut Neuvostoliitossa niin voimakas poliittinen merkitys, että sitä ei voi tarkastella vain kaunokirjallisuutena. Vaikka romaania voikin lukea kielellisenä mestariteoksena ja ihmisyyden ylistyksenä, on silti vaikea olla muistamatta romaania lukiessa sen kirjoittajan kohtaloa. ellauri271.html on line 162: Vastoin valtiossa hyväksyttyä linjaa huonosti kirjoittavia kirjailijoita oli vangittu, suljettu leireille, vaiennettu eri tavoin. Boris Pasternak tiesi tämän asian vähintään yhtä hyvin kuin muutkin venäläiset kirjailijat. Hän oli menettänyt läheisimpiä kirjailijatovereitaan suuren terrorin aikana. Silti hän uhkarohkeasti kuvasi vallankumousta ja stalinismia, näytti, miten perherakenteita murrettiin, lapsia erotettiin vanhemmistaan ja puolisoita toisistaan, viittasi leireihin ja älymystön sortoon. Miksi hän kirjoitti Tohtori Živagon ja antoi sen julkaistavaksi lännessä? Ja miksi hän salli omakustanteisen samizdat-version pääsyn levitykseen Moskovassa ja Leningradissa? ellauri271.html on line 164: Pasternakin motiiveja on käsitelty laajalti. Monet uskovat niiden liittyvän hänen persoonaansa, lapsenomaiseen uskoon totuuden voittoon. Pasternak oli koko elämänsä yrittänyt vaikuttaa, mistä kuuluisin esimerkki on puhelinkeskustelu Josif Stalinin kanssa. Stalin soitti Pasternakille keskustellakseen vangitun runoilija Osip Mandelstamin kohtalosta ja yleensä ystävyydestä runoilijoiden välillä. Pasternakin vastattua että kysymys oli muustakin, esimerkiksi elämästä ja kuolemasta, Stalin katkaisi puhelun. Kerrotaan Pasternakin pelänneen rikkoneensa kirjailijatovereita vastaan, koska ei onnistunut saamaan kutsua diktaattorin luokse tai vakuuttamaan tätä siitä, että mielivaltaisista kirjailijavainoista tuli tehdä loppu. ellauri271.html on line 166: Pasternakin romaanin merkitys venäläisessä kulttuurissa kytkeytyy venäläis-neuvostoliittolaiseen perinteeseen, jossa kirjallisuus ja kirjailijat ovat toimineet totalitarismin vastavoimina. Monet Pasternakin ikäpolven kirjailijat pitivät itseään totuuden äänenä, yhteiskunnallisena muistina, joiden velvollisuus oli kirjoittaa kielletyistä tapahtumista. Näin ilmeisesti ajatteli myös Pasternak. Nimenomaan tämän vuoksi kirjallisuutta on haluttu Neuvostoliitossa hallita ja kirjailijoita vaimentaa. ellauri271.html on line 168: Näin tapahtui lopulta myös Boris Pasternakille. Häntä pyrittiin kontrolloimaan vangitsemalla puoliso Olga Ivinskaja, ja vuonna 1958 hänet pakotettiin luopumaan Nobelin kirjallisuuspalkinnosta. Pasternak häväistiin parjauskampanjassa, jossa Tohtori Živago esitettiin roskateoksena. Mitä se saattaa ollakin, ainakin leffasta päätellen. Tietäisin jos jaxaisin lukea. Samalla Pasternakilta evättiin kirjailijaliiton jäsenyys, mikä rangaistus saattoi johtaa jopa vankileirituomioon, kuten Josif Brodskille kävi muutamaa vuotta myöhemmin. Asiallista selvitystä siitä, missä Pasternak tarkkaan ottaen oli väärässä, ei missään vaiheessa tehty. Ehkä maan kaivaminen äiti Venäjän pepun alta ja sillä tämän hirveän yxinapaisen kapitalistimaailman kätilöinti oli se. ellauri271.html on line 170: Pasternak yritti näissä oloissa jatkaa työskentelyään, mutta hänen kavala sydämensä petti hänet vuonna 1960. Yleisesti katsotaan, että valtio tuhosi hänet. Pisti jalkaan sateenvarjolla. Pasternakin maine palautettiin vuonna 1988, jolloin perestroikan ansiosta arvioitiin uudelleen monia muitakin asioita. Silloin myös Tohtori Živago julkaistiin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa. ellauri271.html on line 172: Suomessa Pasternakin romaanista on otettu lukuisia painoksia aina vuodesta 1958 lähtien. Juhani Konkan suomennos on edelleen loistava. Romaanina Tohtori Živago on yhä ajankohtainen: monet sen kuvaamista teemoista eivät ole Venäjällä vieläkään muuttuneet. Mikään ei muutu ryssissä vaikka zaarit vaihtuvat. Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. ellauri271.html on line 178: Hänen ensimmäiset muistonsa liittyivät aikaan jolloin hänen omakin sukuelimensä liittyi varsin lukuisiin arkisiin asioihin. Uusista rakennuxista juoxi poikkiteloin rotukoiria. Silkkivehtailija oli demagogi ja taiteen suosija. ellauri271.html on line 180: Palsternakat oli ex-kermaperseitä. Ei ihme eze hammasteli proletaareja. Se ei triivastunut neukuissa kun ei saanut konehtia. Hän oli sivuhevonen, parantumaton vetelehtijä. Kansa mellastaa paliskunnassa. Ei olis kannattanut olla löysäkätinen. Eno Nikolai oli talousliberaali. Yhtä pehmeä sieltä kuin äitivainaja. Myös Nikaa oli tyydyttävää hyväillä. Köyhtymisen ongelma ydinkysymyxenä. Jos kaikki rikastuisivat ei tarvittaisi kommunisteja. Vilpolassa veti tuntuvasti, mutta kuka ketä kuhunka? Jyrki, Jyrki, älä tyrki, hoki eno tyytyväisenä. ellauri271.html on line 182: Laumahenkisyys on lahjattomien pakopaikka. Sellainen asyyli on Suomen eduskunta. Ja sama arabiaxi. Vaikka ruåzi olisi kansalliskieli ja liiba laaba, niin opettele suomea, se on maailmankieli. Ilmoita asiaton viesti. Sähköposti ilta-sanomat.fi. Samanlaiset persupaskat äänesti Hitlerin diktaattorixi. Kyllä hävettää olla suomalainen. Janet Jacksonia hävettää olla lättänenä neekeri. Hän ei tiedä onko Amerikka vielä valmis mustaan naiseen presidentixi. Amerikka on valmis kompostoitavaxi. ellauri271.html on line 184: Nikolai eno tuntuu olevan hullu oikeistoääliö. Palsternak lähtee nyt liikenteeseen väärällä jalalla, siteerataxemme Harlan Cobenin paskasarjan Kimmo Koskenniemen kokoista enforseria kun se talloi maxaan sekakäyttäjää. Ja pahempaa varmaan seuraa. Historia on työtä kuoleman voittamisexi. Haista kuule eno paska. Juri ei ole jutku mutta Misha Gordon on. Jokainen saa sen mitä jumala tahtoo. Hyväntahtoiselle lallulle ja vetelehtijälle suotiin suikki. Tympäisi olla lapsi. Nikan iskä oli terroristi Dementi Dudorov, äiti georgiprinsessa. Kaikista eniten hän halusi toistamiseen mulahtaa Nadjan kanssa lammikkoon, näyttää sille siellä vaskikäärmettä. Nadja Nadja soromnoo. ellauri271.html on line 185: Kaikki ryssänroikaleet haluavat nussia pulleaa blondia venäläistynyttä ranskatarta Ameliaa. Sen tytär oli toisesta ympäristöstä tullut tyttö Lara. Amalian rakastaja. Puhveli! Buldoggi Dick vetää sitä kuin muuatta paasaajaa Sammeli. Tekomunat! Jack! Anna mun kaikki kärsiä. Rupusakin lapset kehittyvät nopeasti. ellauri271.html on line 192: Universumi on deterministinen, tai size on sattumanvarainen. Erona vain onko luonnonlait matemaattisesti eksakteja vai onko niissä stokastista ainesta. Kummin päin tahansa, sama pätee sitten kaikista universumissa toikkaroivista enemmän tai vähemmän autodidakteista hölmöistä. Vapaimmilta vaikuttavat ne joidenka sisäinen kellopeli sisältää eniten rattaita, koska silloin niiden tulevan käytöxen ennustaminen vaatisi ko. rattaiston tuntemista. Eikä sekään välttämättä riitä, jos rattaistossa on kaoottisia ominaisuuksia, joidenka ansiosta niiden käytös on ennustettavaa ehkä vasta jälkeenpäin, kun käytöstä kuvaavien yhtälöiden ratkaisu ei ole yhtåän yxinkertaisempaa eikä nopeampaa kuin ko. toikkarointi ize, tai satunnaisuutta, jolloin vain höpsismi voi ratkaista mihin suuntaan hölmö lähtee seuraavaxi. ellauri271.html on line 194: Teologisessa mielessä relevantti tahdonvapaus tarkentaa törttöilijän sisäisen rattaiston seuraavaan. Se koostuu praktisesta päättelystä, eli lisurissa tutkimastani halu/kyky/päätös pelikuviosta, jotaa rakastavat pyöritellä teologien lisäksi niiden vakinaiset pelikaverit, kapitalistit bisnesmiehet ja peliteoreetikot. Eliskä tämmöinen muurahainen on vapaa koska se ei juoxe aina samaa ympyrää, vaan huomatessaan että joku toinen reitti vie äkkiämmin sen tarkoitusten perille se vaihtaa pelitapaa. Se siis käyttää hyväxi ympäristön ennustettavuutta, ennustaa pikku päässään miten tulee käymään jos teen niin tai näin, ja valkkaa sitten optimaalisimmalta näyttävän sdradegian. Tässä ei ole kyse siitä onko se vapaa tahtomaan mitä tahtoo, vaan pelkästään tästä optimoinnista. Eliskä Aatami ja Eeva oli vapaita haukkaamaan omenasta tai jättämään haukkaamatta, mutta ne laskivat vain väärin! Ei olis kannattanut ottaa suihin vällykäärmeeltä! Se oli kielletty! Mutta, sanoo teologit, se oli jumalalta hienoa että se oli rakentanut niihin tämän koneiston jotta niillä oli edes 2 optiota eikä 1. Siinä ne ovat huisin paljon etevämpiä kuin muut elukat. Paskan marjat, sama rattaisto on muillakin elukoilla, ja nekin osuu väliin maaliin ja väliin tumpeloivat. ellauri271.html on line 196: Dostojevskin jauhanta siitä voiko ihmispolo haluta vapaasti mitä haluaa on punainen silli. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä halut on koulittu matelijanaivoihin darwinismin avulla, ja niistä tärkein on pitää genomia hengissä. Lähes aina kuin elukat tumpeloivat näissä survival geimeissä, ne eivät laske oikein mikä pelittäisi parhaiten pitkässä juoxussa, haamivat vain jotain lyhytkestoisempaa tyydytystä. Siinä on Darwinilla vielä homma kesken, eikähän koko ansaintalogiikka välttämättä mahtuisikaan geeneihin. Koiraan on keskimäärin viisasta panna jokaista halukasta panopuuta, koska sillä maximoituu lisääntymismenestys 1. sukupolvessa. Mutta lisääntymismenestyxen maximoimisexi on myös reviiriä puolustettava! Kalan sdradegia toimii jos reviiristä ei niin ole väliä, tai se on yhteinen kuin kommunisteilla. Mutta termiittiapinoilla reviiri on mobiili ja kulkee kalukukkarossa! On siis optimoitava milloin kandee maxaa nussinnasta ja milloin pitää kiinni rahapussista. Tästä tulee se EAT! FUCK! KILL! problematiikka jota koko kirjallisuuden on nähty pohtivan. ellauri271.html on line 198: Mutta loppupäätelmä on tämä: tahdonvapaus on tässä pelkkä pyllyverho jolla oikeisto ja papisto pitää kiinni oikeudestaan kertoa turveloille mikä niiden mielestä on parasta. Käytännössä niidenkin käytös on ennaltamäärätysti kotiinpäin vetävä, ja pitkälle myös ennustettava, kuten shakkipeli jonka voittaja on jo etukäteen määrätty, vaikkei laskettavissa. ellauri271.html on line 200: P.S. Maailmassa ei ole mitään mystillistä, ei elämä, kuolema, lisääntyminen, tietoisuus eikä viestintä. Ne on kaikki ihan normaaleja juttuja, joiden mekanismi on jo hyvin tunnettu. Millään ei ole mitään muuta tarkoitusta, se vain on. Tyypit jotka puhuu näistä mysteereinä tai salaisuuxina on vain tolloja, jotka toivoo saavansa sillä lyhyeen elämäänsä jotain jatkovartta vyöllä. ellauri271.html on line 205: href="ellauri272.html">eteenpäin ellauri272.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri272.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri272.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri272.html on line 34: eteenpäin ellauri272.html on line 41: Zane Grey pitelee harmaansävyistä koalaa vieraillessaan Australiassa. Zane on siis mies etualalla. ellauri272.html on line 47: Ei helevetti on noi videoidut viihdepläjäyxet täyttä paskaa A:sta Öhön. Parasta antia niiden joukossa on Avara luonto-sarjat ilman ääntä, niin että elukoiden touhutuxen tyly meininki näyttäytyy ilman seliseliä ja kuorrutuxia: munaa pesään, pesästä poikasia, nälkää ja vihulaisia, syöt jonkun ja joku muu syö teikäläisiä, paizi jos olet ravintoverkon huipulla, silloin sut syö vaan toiset teikäläiset tai sä syöt ne. Joku toinenkin on nälkäinen. ellauri272.html on line 49: Jotain vakavasti niissä kyllä on vialla. Mikä siinä on että apinat istuu raidalliset perseet kuumana kazomassa miten joillekin muille käy kehnosti ja vielä kehnommin huonosti valaistuissa rupusakin koloissa? (K!) ellauri272.html on line 57: Zane Grey, alkuaan Pearl Zane Gray, (31. tammikuuta 1872 Zanesville, Ohio – 23. lokakuuta, 1939 Altadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri, baseball-pelaaja ja viihdekirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten villiin länteen sijoittuvista seikkailukirjoistaan. Zane Grey loi suurelta osaltaan romantisoidun kuvan rosoisesta Villistä lännestä kirjoittamassaan 56 lännenkirjassaan. Grey oli 1920-luvun myydyin kirjailija Yhdysvalloissa. Mä luulin pienenä että Zane oli nainen. No se oli kyllä Helmi-niminen hammaslääkäri, joten virhe oli ymmärrettävä. ellauri272.html on line 59: Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti. ellauri272.html on line 61: Fifty Shades of Grey on brittiläisen E. L. Jamesin vuonna 2011 julkaistu eroottinen romaani. Sen tarina kertoo nuoren opiskelijan ja rikkaan liikemiehen suhteesta. Kirja sisältää kuvauksia muun muassa sadomasokismista. Romaani on käännetty yli 50 kielelle ja sitä on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen suosio käynnisti hetkellisen kevyen eroottisen kirjallisuuden ilmiön, jonka aikana Suomessakin kustantamoille lähetettiin runsaasti lajityyppiin sovitettuja käsikirjoituksia, kuten esim albumin 201 helläneroottinen kertomus "Isokukko Uljas". Lajityypin mestarit markiisi de Sade ja Ritter von Sacher-Masoch on myös tulleet vastaan hiljan albumissa 268. ellauri272.html on line 63: Fifty Shades of Greystä on ilmestynyt myös kaksi jatko-osaa, joita on molempia myyty Britanniassa yli kolme miljoonaa kappaletta. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 13. helmikuuta 2015. Elokuva sai jatko-osat 2017 ja 2018. Parempi viuhka lylleröllä E.L. Jamesilla siis kuin väpelöllä Dale Brownilla, jonka kirjoista ei tullut lehvaa kun ei ollut pehvaakaan. ellauri272.html on line 65: Romaani on saanut Suomessa huomiota ja sen meemit ovat innoittaneet suomalaisnuoria muodikkaisiin sidontaleikkeihin. Partioaitan solmukirjat menivät hetkisen kuumille kiville kuin Manne Salmisen nailonpaidat Simonkadulla. Kauppa kävi kuin siimaa. ellauri272.html on line 67: En muuten tiennytkään että tää sarja on chick littiä! Vitun litinää siitä näyttää kuuluvankin enemmän kuin kyrpien ruiskintaa. Sattumalta sarjan 3. osa löytyi ilmatteexi Paulin toimiston oven ulkopuolelta. Ei kun sitä tavaamaan! Vaikuttaa kyllä tosi köyhältä noin pintapuolisesti selatessa ainakin. ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time. ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World". ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read. ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading. ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019. ellauri272.html on line 86: Operation Iraqui Freedom (OIF) offers direct support against communists so as to leur defendre le droit to access smutty information. If you’re able, please consider a donation to OIF to ensure this important work continues. But anyway, here's The 101 most banned and burned books in the U.S. of A! Näissä kaikissa on kyse nuorison korruptoinnista, samasta mistä Sokrates sai sen myrkkytuomion. Näiden kirjojen vika on erilaiset poikkeamat 7th heaven perhekomedian malliperheestä. Isiä ja äitejä tai sukupuolia on liikaa tai liian vähän, kaikki eivät tule ajoissa päivälliselle tai korvaavat terveellisen kotiruuan nestemäisellä ravinnolla tai tabuilla ja nousevat ylös tai menevät sänkyyn liian myöhään tai liian aikaisin tai ovat seisaaltaan, keittiosaarekkeella tai muuten sopimattomilla tavoilla. Juuri niitä aiheita jotka elähdyttävät Netflixin ja muiden suorasoittopalvelinten tarjontaa. ellauri272.html on line 98: And Tango Makes Three by Justin Richardson and Peter Parnell ellauri272.html on line 104: Internet Girls (series) by Lauren Myracle ellauri272.html on line 120: The Glass Castle by Jeannette Walls ellauri272.html on line 132: Nineteen Minutes by Jodi Picoult ellauri272.html on line 144: The Handmaid's Tale by Margaret Atwood ellauri272.html on line 236: Nasreen’s Secret School by Jeanette Winter ellauri272.html on line 266: El Laurin paasauxet by Lao Rui, [9.3.2023 17.54] ellauri272.html on line 280: The Librarian of Basra by Jeanette Winter ellauri272.html on line 306: Happiness in Comedic Young Adult Fiction: Happy Are the Wretched" describes how ellauri272.html on line 308: modern young adult literature. As detailed in Alyson Miller's "Unsuited to Age ellauri272.html on line 309: Group: The Scandals of Children's Literature," society has created an "innocence ellauri272.html on line 322: to be killed rather than taken to the vet, because his parents were poor and they ellauri272.html on line 328: importance (racism, poverty, alcoholism) through the use of dark comedy. Bet what ellauri272.html on line 332: et/570d7e681e00008700706dd7.png?ops=scalefit_720_noupscale&format=webp" /> ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah. ellauri272.html on line 346: muckety-muck, muck·ety-muck ˈmə-kə-tē-ˌmək, variants or less commonly muck-a-muck, ˈmə-kə-ˌmək or mucky-muck ˈmə-kē-ˌmək: an important and often arrogant person. Synonyms of muckety-muck: ellauri272.html on line 363: high-muckety-muck, ellauri272.html on line 384: "Olemme keskustelleet peniksestä" – Niinistön Niinistö-uutiseen lipsahti nolo lipsahdus. Jutun otsikossa Niinistöä luonnehditaan ”aikoinaan kuuluisaksi Putin-kuiskaajaksi”. Presidentiltä kysytäänkin, onko hän keskustellut penixestään myös Vladimir Putinin kanssa. ellauri272.html on line 385: – Olen sanonut, että olen täysin valmis puhumaan siitä hänen kanssaan, jos siitä on jotain hyötyä, mutta tällä hetkellä emme ole löytäneet sellaista, koska Putinin penis on vielä juhlakunnossa, Niinistö vastaa. ellauri272.html on line 387: Haastattelu on kuvattu pian Niinistön ja USA:n presidentti Joe Bidenin torstaisen yllätystapaamisen jälkeen. Bloomberg kuvailee Niinistön yhteyttä Bideniin ”ennennäkemättömäksi”, sillä presidentit ovat tavanneet reilun vuoden aikana jo kolmesti ja keskustelleet penixestä neljästi. Niinistö kertookin kysyttäessä keskusteluistaan Bidenin kanssa. ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti: ellauri272.html on line 391: – No, olemme keskustelleet melko paljon viime aikoina, ja jatkaneet penistä koskevista huolista, toki Nato-jäsenyydestä ja maailmanlaajuisesta geopoliittisesta tilanteesta myös, mutta vähemmän. ellauri272.html on line 394: Kyse on kaiketi freudilaisesta lipsahduxesta, sillä virallisesti oli tarkoitus keskustella ”Suomen Nato-jäsenyydestä” (Finnish Nato membership). ellauri272.html on line 402: Helvetti kyllä länsikapitalistinen ideologia on tosi vahvoilla, netti tunkee sitä sisään joka tuutista. Sen propaganda on täyttä aivopesua, huuhtelua ja linkousta. Hallituxen 2 jalkaa paha, kapitalistin 4 jalkaa hyvä. Öykkärimäinen Judah Andorsen rahoittaa valtiolle suuttuneen köyhän kaverin oikeustaistelun. Quid pro quo tietysti, toki toki, kaverin on ruvettava mucketimuckin ilmaisexi agentixi. ellauri272.html on line 406: Archibald Randolph Ammons (February 18, 1926 – February 25, 2001) was an American poet who won the annual National Book Award for Poetry in 1973 and 1993. ellauri272.html on line 408: Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul," adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed] ellauri272.html on line 412: His National Book Award-winning volume Garbage is a long poem consisting of a single extended sentence, divided into eighteen sections, arranged in couplets, written on a roll of rectal quality toilet paper. ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated. ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.” ellauri272.html on line 418: Bloom wrote: “Ammons’s poetry does for me what Stevens’s did earlier, and the High Romantics [Bloom’s term for William Blake, William Wordsworth, Samuel Coleridge, Percy Bysshe Shelley, John Keats, and Lord Byron] before that; it helps me to live my miserable life. ellauri272.html on line 420: Ammons’s concerns with the transcendental everyman coalesce in what may prove to be his finest effort: the National Book Award winner of 1993, Garbage. The title, suggested when Ammons drove by a Florida landfill, is characteristically flippant and yet perfectly serious. “Garbage is a brilliant book,” said David Baker in the Kenyon Review. “It may very well be a great one. ... ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’” ellauri272.html on line 423: Elizabeth Lund of the Christian Science Monitor criticized Ammons for his tendency to jump “unexpectedly from one image or idea to another.” It is simply a kind of disposable diaper poetry. ellauri272.html on line 427: etryfoundation.org/jstor/i20593216/pages/22.png" width="50%" /> ellauri272.html on line 435: sula tai kuuro ylettyy ellauri272.html on line 439: kuin miettimään ellauri272.html on line 442: vanhan tuijan juuret ellauri272.html on line 454: etryfoundation.org/jstor/i20599251/pages/7.png" width="50%" /> ellauri272.html on line 464: mezien jumittamat tonnien lohkareet, ellauri272.html on line 466: kuivuneet joensuut, hävinneet rannat minne ellauri272.html on line 468: menee siivekkäät ja kevytjalkaiset, ellauri272.html on line 478: verrattoman levottomat meret jotka luo mantereita, ellauri272.html on line 479: myrskytuulet tuhoisat ja etelänavan autiot ellauri272.html on line 480: korkeat kaikenlaiset jäätiköt, ellauri272.html on line 482: anteexiantamattomalle (tarpeettoman runsaalle) ellauri272.html on line 488: ize yhtä vetelinä kuin rikkaruohot ja yhtä hylättyinä: ellauri272.html on line 493: etryfoundation.org/jstor/i20589286/pages/36.png" width="50%" /> ellauri272.html on line 494: etryfoundation.org/jstor/i20589286/pages/37.png" width="50%" /> ellauri272.html on line 509: hän asettuu taloksi: ellauri272.html on line 516: hunajaiset nesteet, ellauri272.html on line 518: suonet ellauri272.html on line 525: yhteystietoa ellauri272.html on line 545: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua. ellauri272.html on line 547: Tutkimusten mukaan hyönteisten pienet aivot eivät tarkoita sitä, että niillä ei olisi kehittynyttä mieltä. Aivosolujen määrän sijaan hyönteisten aivojen neuronipolkujen, eli -yhteyksien suuri määrä mahdollistaa pitkälle kehittyneet kognitiiviset taidot. Esimerkiksi torakoiden on havaittu osaavan käyttää jopa työkaluja: ne käyttävät joitakin materiaaleja apunaan saalistamisessa tai esimerkiksi kaivamisessa. Hyönteisten on myös havaittu seuraavan toisten hyönteisten käyttäytymistä. Ne oppivat toisiltaan esimerkiksi saalistustaitoja. ellauri272.html on line 549: Hyönteiset osaavat myös tunnistaa muut yhteisönsä jäsenet: niillä on siis sosiaalinen ymmärrys muista ja se on hyvin kehittynyt. Tällainen kyky saattaa viitata ymmärrykseen omasta asemasta suhteessa toisiin, mikä taas saattaa viitata itsetietoisuuteen. Hyönteisten uskotaan osaavan jopa simuloida ulkoista todellisuutta ja suunnata toimintaansa sen mukaan mahdollisimman tehokkaasti. Hyönteiset pystyisivät siis suuntaamaan tietoisesti toimintaansa, eli ne eivät toimi vain viettien, vaistojen tai reaktioiden varassa. Mielen omaavat oliot voivat itse vaikuttaa omaan reagointitapaansa. Ne pystyvät itse suuntaamaan omaa reaktiotansa, muokkaamaan omaa toimintaansa ja oppimaan. Sanalla sanoen: niillä on sielu ja tahdonvapaus! Termiitit voivat tehdä syntiä! Mutta toivottavasti ne eivät syöneet hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka mato houkutti. ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014. ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa! ellauri272.html on line 557: Fifty Shades Freed (elokuva) julkaistiin Yhdysvalloissa 9. helmikuuta 2018, sisältäen rajoitetun IMAX- julkaisun. Se oli lipputulon menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti yli 370 miljoonaa dollaria 55 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla, mutta se oli trilogian pienin tuotto. Kahden edeltäjänsä tavoin Fifty Shades Freed sai kielteisiä arvosteluja ja kritiikkiä käsikirjoituksesta ja näyttelemisestä. Se oli yxinkertaisesti aivan paska kuten edeltäjänsä. Mutta eihän se ole koskaan pysäyttänyt kumikauloja. Pikemminkin päinvastoin! ellauri272.html on line 561: Anastasia "Ana" Rose Gray : SIP:n (Seattle Independent Publishing) tilaustoimittaja ja Christian Greyn vaimo. (brunetti, s. 1989) ellauri272.html on line 565: Jason Taylor : Christianin luotettavin henkivartija ja Christianin turvallisuustiimin päällikkö. (ukkelimpi muskelimasa) ellauri272.html on line 577: Elena Lincoln : Grace Trevelyan Greyn entinen ystävä ja Christianin entinen hallitseva asema. Elenan aviomies Eric sai tietää hänen suhteestaan Christianin kanssa, sitten hakkasi häntä ankarasti ja erosi hänestä. Hän kieltäytyi nostamasta syytteitä häntä vastaan syyllisyyden vuoksi. Yksi Fifty Shades Darkerin tärkeimmistä antagonisteista (blondi) ellauri272.html on line 591: Elizabeth Morgan : Anan SIP-SIP SÖP-SÖP kollega ja Jack Hyden rikoskumppani. ellauri272.html on line 600: Kun vertaa kirjan ja elokuvan juonia, näkee mikä on sisäisesti koetussa elämässä tärkeää ja mikä tärkeää silmin nähdyssä. Painotuxet ovat erilaisia, mitkä ovat pääasioita ja mitkä detaljeja. Jotkin tärkeixikin koetut asiat näyttää tylsiltä, ne on parempi kertoa. Toisaalta jotkut jaarituxet ei kerta kaikkian sovi kuvaformaattiin, niistä tulisi videoon paha pysäkki. Ei päähenkilö voi pysähtyä kesken kaiken kymmenexi minuutixi pälättämään izexeen tyyliin nyt pohditaan. Joskus tapahtumista pitää tehdä kouriintuntuvampia jotta ne näyttäisivät miltään. ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä? ellauri272.html on line 607: Anastasia 'Ana' Steele ja Christian Gray palaavat Seattleen pitkän häämatkan jälkeen. Christian on järkyttynyt huomatessaan, että Ana on pitänyt tyttönimensä töissä. Pienen vastustuksen jälkeen Ana antaa periksi ja vaihtaa nimensä työpaikalla Greyksi tajuttuaan kuinka tärkeä se on Christianille. Myöhäisenä häälahjana Christian antaa Seattle Independent Publishingin Analle ja aikoo nimetä sen uudelleen Grey Publishingiksi. ellauri272.html on line 611: Vastaavioituneet Christian ja Anastasia joutuvat keskeyttämään häämatkansa ja palaamaan kotiin saatuaan tiedon murtautumisesta hänen yrityksensä pääkonttoriin. Joitakin tietokonetiedostoja varastettiin, ja turvakameroiden nauhoitteista selviää, että tekijä on Jack Hyde, Anan entinen pomo, joka erotettiin seksuaalisesta väkivallasta . Samaan aikaan Ana esitellään uudelle henkilökohtaiselle turvatiimilleen. ellauri272.html on line 613: Christian yllättää Anan uudella talolla ja on palkannut viehättävän arkkitehdin Gia Matteon rakentamaan sen uudelleen. Hän suuttuu, kun Gia avoimesti flirttailee hänen kanssaan hänen läsnäollessaan. Ana uhkaa yksityisesti erottaa Gian, jos tämä jatkaa, ja pakottaa hänet lopettamaan. ellauri272.html on line 618: Kun Christian on työmatkalla New Yorkissa, Anastasia menee ulos juomaan pitkäaikaisen ystävänsä Kate Kavanaghin kanssa vastoin Christianin tahtoa. Palattuaan kotiin hän huomaa, että turvahenkilöstö on ottanut kiinni hänen entisen pomonsa Jack Hyden, joka erotettiin hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilmansiirtoteippi löytyy hänen taskustaan, ja hänen pakettiautossaan on rauhoittavia lääkkeitä ja lunnaita – kaikki viittaa siihen, että hän aikoi siepata hänet. Jack on pidätetty. ellauri272.html on line 621: Kun Christian on poissa työmatkalla, Ana jättää huomiotta hänen toiveensa jäädä kotiin ja tapaa ystävänsä Kate Kavanaghin juomaan. Kate seurustelee Christianin vanhemman veljen Elliotin kanssa ja pelkää, että Elliotilla saattaa olla suhde Gian, hänen liikekumppaninsa, kanssa. Jack Hyde yrittää kidnapata Anan, kun tämä tulee kotiin. Anan turvallisuustiimi alistaa hänet ja hänet pidätetään. ellauri272.html on line 625: Vihainen Analle tämän uhmauksesta, Christian katkaisee New Yorkin työmatkansa ja palaa Seattleen. Vihaantunut siitä, että Ana petti lupauksensa saada Kate luokseen sen sijaan, että lähtisi ulos, järkyttynyt Christian murisee Anan nukkuessa. Lopulta kaksikko riitelee, ja Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta. Hän vaatii enemmän vapautta ja pääsyä ystäviensä kanssa. Christian vihdoin antaa periksi tajuttuaan kuinka paljon Anan ystävät merkitsevät hänelle ja että Ana teki oikein jäädessään Kateen luokse kotiin. Pian tämän jälkeen Christian yllättää hänet matkalla kohteeseen Aspen, Kate, Elliot, Mia ja Kate veli Ethan. Siellä ollessaan Elliot kosi Kateta, ja tämä hyväksyy. ellauri272.html on line 627: Anan isäpuoli Ray on lääketieteellisesti aiheutetussa koomassa auto-onnettomuuden jälkeen. Kun hän herää muutamaa päivää myöhemmin, Ana ja Christian sopivat siirtävänsä hänet Seattleen toipumaan. On myös Anan syntymäpäiväviikonloppu, ja Christian yllättää hänet koko perheensä ja ystäviensä kanssa illallisella. Hän antaa hänelle hurmaavan rannekorun, jonka hurmat edustavat kaikkia heidän "ensimmäisiään", mukaan lukien jäätelötärpy, joka edustaa heidän "vanilja"-suhdettaan. Christian antaa hänelle myös Audi R8:n. ellauri272.html on line 631: Pian tämän jälkeen hän yllättää hänet matkalla Aspeniin, joka tuo mukanaan Katen, Elliotin, Mian ja Josén. Elliot kosi Kateta, joka hyväksyy. Paljastetaan, että Gia vain auttoi Elliotia valitsemaan sormuksen. ellauri272.html on line 635: Pian tämän jälkeen Ana saa tietää olevansa raskaana. Christian syyttää vihaisesti häntä tahallisesta raskaaksi tulemisesta ja lähtee. Hän palaa aikaisin seuraavana aamuna humalassa väittäen, että Ana valitsee vauvan - jonka hän uskoo olevan poika - hänen sijaansa. Ana sanoo, että kyseessä voi olla tyttö, vaikka Christian kieltäytyy hyväksymästä sitä seksistisen ja šovinistisen luonteensa vuoksi. Ana suuttuu, kun hän löytää Christianin puhelimesta tekstiviestin hänen entiseltä rakastajaltaan Elena Lincolnilta, naiselta, joka vietteli hänet 15-vuotiaana ja tutustutti hänet BDSM- elämään . Viesti osoittaa, että he tapasivat drinkin takia. ellauri272.html on line 637: Seuraavana kahtena aamuna Anastasia ja Christian puhuvat tuskin toisilleen: Christian on vihainen suunnittelemattomasta raskaudesta; Anastasia on järkyttynyt hänen myöhäisillan tapaamisestaan Elenan kanssa, vaikka Christian väittääkin, että heidän suhteensa on jo kauan sitten ohi. ellauri272.html on line 640: Avioparit jatkavat eroottista seksuaalista kokeiluaan, mutta siitä tulee monimutkaista, kun Ana ilmoittaa olevansa raskaana. Christian on syvästi järkyttynyt ja sanoo, että hänellä oli muita suunnitelmia heidän varhaisvuosilleen. Hän lähtee yön pituisen humalaisen taivuttajan kyytiin. Palattuaan Ana saa selville, että Christian oli lähettänyt tekstiviestin ja tavannut entisen rakastajansa ja entisen BDSM- dominantin Elena Lincolnin. Hän suuttuu hänelle ja lukitsee itsensä leikkihuoneeseen yöksi. Hän etsii Anaa aamulla ja he jatkavat riitelyä, ja Ana kertoo Christianille, kuinka tärkeä vauva on hänelle. ellauri272.html on line 647: Anastasia teeskentelee sairautta ja palaa kotiin paeta henkivartijaansa Sawyeria. Hän ottaa aseen ja menee pankkiin. Kerääessään rahoja epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille, joka uskoo, että Ana jättää hänet. Suojellakseen Mian henkeä Ana valehtelee Christianille ja sanoo jättävänsä tämän kasvattamaan vauvaa yksin. Hyde käskee Anaa jättämään puhelimensa, mutta hän huijaa häntä ottamalla sen sijaan pankinjohtajan puhelimen ja pudottamalla sen roskakoriin. Hän lähtee takaoven kautta odottavaan autoon järkyttyneenä siitä, että Hyden rikoskumppani on Elizabeth Morgan, hänen työtoverinsa. Luovuttaessaan rahoja Hyde yrittää tappaa Anan kostosta työnsä menettämisen vuoksi, mikä saa Elizabethin tuntemaan syyllisyyttä sekaantumisesta. Suututtunut hänen käytöksestään ja hänen loukkaavasta Anastaan, Elizabeth riitelee Hyden kanssa. Maassa ja mustelmilla Ana ampuu Hydeä jalkaan. ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan. ellauri272.html on line 653: Epäilyttävä pankinjohtaja soittaa Christianille. Hän luulee, että Ana jättää hänet, mutta huomaa, että se osuu samaan aikaan Hyden äskettäisen julkaisun, Mian tuntemattoman olinpaikan ja Anan äkillisen suuren käteisnoston kanssa. Hyde neuvoo Anaa menemään kujalle pysäköityyn autoon ja luovuttamaan puhelimensa kuljettajalle hävitettäväksi. Hän huijaa Hyden ottamalla pankinjohtajan puhelimen ja sujahtamalla omansa rahapussiin. Hän astuu ulos takaovesta ja huomaa, että kuljettaja ja Jackin rikoskumppani on hänen työtoverinsa Liz. ellauri272.html on line 655: Ana saapuu rahojen kanssa luovutuspaikalle. Hyde, psykoottinen ja kostonhimoinen, hyökkää hänen kimppuunsa potkien hänen vatsaansa. Liz yrittää pysäyttää hänet, kun Ana vetää esiin revolverin ja ampuu häntä jalkaan. Christian ja hänen turvatiiminsä, jotka seurasivat sähköisesti Anan matkapuhelinta, saapuvat ja pidättävät Hyden ja Lizin. Ana hämärtyy kuullessaan Christianin äänen. ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. ellauri272.html on line 662: Seuraavana päivänä raivoissaan kristitty saa selville Walesista, että Elenan entinen aviomies Eric Lincoln oli pelastanut Jackin vankilasta huolimatta hänen suhteestaan Christianin kanssa. Christian kertoo Analle, että saatuaan tietää tapauksesta Eric hakkasi Elenan ankarasti ja erosi hänestä. Christianin kehotuksesta huolimatta Elena kieltäytyi nostamasta syytteitä Ericia vastaan syyllisyyden vuoksi tapaukseen. Christian kosti ostamalla Eric Lincolnin hakkuuyhtiön myydäkseen sen. On myös saatu selville, että Elizabeth tunnusti poliisille, että Hyde kiristi hänet rikoskumppanikseen. (Hänen lopullinen kohtalo on kuitenkin edelleen mysteeri.) ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä. ellauri272.html on line 668: Christianin yksityisetsivä Welch on jättänyt raportin, joka osoittaa, että Christian ja Hyde olivat jakaneet saman sijaisperheen, vaikka hän ei muista tästä. Hyde oli kateellinen siitä, että varakas Greyn perhe adoptoi Christianin hänen sijaansa. Hyde kiristi myös Lizin rikoskumppanikseen. Christian ja Ana saavat myös selville, minne hänen syntymääitinsä on haudattu. He vierailevat hänen haudassaan ja hän laskee sille kukkia. ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän. ellauri272.html on line 675: Seitsemän kuukautta myöhemmin Analla ja Christianilla on poika nimeltä Theodore Raymond Grey, lempinimeltään Teddy. Kaksi vuotta myöhemmin Ana on kuudennella kuukaudella raskaana heidän toisella lapsellaan, tyttärellään, jolle he päättävät antaa nimeksi Phoebe Grey. Elliot ja Kate ovat menneet naimisiin ja heillä on kahden kuukauden ikäinen tytär Ava. Lopulta BDSM-seksin jälkeen Ana ja Christian valmistautuvat juhlimaan Teddyn toista syntymäpäivää perheensä ja ystäviensä kanssa. ellauri272.html on line 684: Ezellasta. Motiivit on simppelimpiä ja mutkat vedettynä suoraxi tossa leffaversiossa. Paljon tyhjää jää kappaleiden välille. ellauri272.html on line 687: Takkuhäntäinen isänaali lähtee aamuhämärissä Kouvolaan ezimään rantasomerikolta mädänneitä lokinraatoja. Emo ja pallopäiset poikaset odottelevat nälistyneinä pesässä, tuokohan se tunari tänäänkään muuta kuin niitä pahoja selkärangattomia. Kylla Jopi elamasssa parjaa. ellauri272.html on line 689: Soidinvaiheen chicklit piirre (väh. 2 taistelevaa mezoa ja valikoiva koppelo) korvautuu tässä niteessä lunnimaisemmalla pesänpuolustuxella. Eri lisääntymisstrategioista tulee sukupuolten välistä nokittelua. Aviokiistojen kevennyxexi naishero lähtee soitellen sotaan mutta loppupeleissä on tervetullut koiraan muskeli - ja kikkeli. Huom tässä niteessä kaikki lapset on adoptoituja. Vähän kuin Aku Ankassa ja Nakke Nakuttajassa kaikki huoltajat on setiä ja tätejä. Se helpottaa castingia, äiti voi olla samanikäinen kuin tytär. Ei tarvi maskeerata mitään ryppypeppuja. Eikä tarvi näytellä 7:nnen taivaan hullunkurisia perheitä. ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina. ellauri272.html on line 702: TubiBarrett Elizabeth, Keats John ellauri272.html on line 711: Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on ollut ripillä ja sen kuukautiset ovat juuri alkaneet. Se on kohta aikuinen nainen. Tutkimuksen mukaan kirjoittajilla on suurempi riski sairastua masennukseen Tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha. Se on pian murrosiän kurimuxessa. Se voi pian puukottaa kuoliaaxi sivullisia, koska sillä on ollut rikkinäinen koti ja muutenkin vaikeeta. Tue meitä. Älä paapo izeäsi. Ezi työpaikkoja. ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen. ellauri272.html on line 715: Kirjoittaminen on yksi 10 suurimmasta ammatista, joissa ihmiset kärsivät todennäköisimmin masennuksesta, ja miehet ovat erityisen vaarassa sairastua, kertoo yhdysvaltalainen sivusto health.com . ellauri272.html on line 716: Sivusto asettaa taiteilijat ja kirjailijat haavoittuvimpien ammattilaisten joukkoon muiden "vaarassa olevien" töiden, kuten hoitotyöntekijöiden, opettajien, sosiaalityöntekijöiden, huoltohenkilöstön ja myyjien, ohella. ellauri272.html on line 719: Kirjailija Simon Brett, joka on reilusti tunnustanut omat kamppailunsa masennuksen kanssa, oli samaa mieltä löydösten kanssa vedoten kirjailijoiden itsemurhiin, mukaan lukien Virginia Woolf, Sylvia Plath, Ernest Hemingway, Anne Sexton ja Arthur Koestler. ellauri272.html on line 721: "Voit viettää pitkiä tunteja yksin istuen", hän sanoi. "Kirjoittaminen voi olla ihanaa terapiaa, mutta siinä kaivellaan izeään, ja jos kirjoitat kaunokirjallisuutta ja luot hahmoja, tietty itsetutkiskelu ja epäluulo on väistämätöntä." Monet kirjoittajat ovat myös sisäänpäinkääntyneitä, hiljaisia ihmisiä, ja heidän työnsä arvioiminen julkisesti on stressaavaa, Brett lisäsi ja sanoi: "Nyt esimerkiksi Amazonissa on noloja arvosteluja, joita tapahtuu entistä enemmän." ellauri272.html on line 723: Ja kuten kaikki muutkin, kirjailijat ovat nykyisten talousvaikeuksien alaisia. "Se on aina ollut epävarma ammatti, ja nyt kehitys on spiraalissa alaspäin ja monet keskiluettelon kirjoittajat ovat hylänneet julkaisijoidensa rahakkaatkin tarjouxet", Brett sanoi. ellauri272.html on line 725: Romaaninkirjoitussyklissä on kaksi kohtaa, jolloin kirjoittajat ovat erityisen haavoittuvia, hän uskoo. "Melkein jokainen tuntemani kirjoittaja käy läpi saman reaktion romaanin päätyttyä – on 24 tuntia euforiaa ja sitten kaikki negatiiviset ajatukset, jotka olet sulkenut pois romaania viimeisteltäessä, tulevat esiin, ja joko juorut tai masentuu tai saat flunssan . ellauri272.html on line 726: "Toinen kohta on kaksi kolmasosaa tai kolme neljäsosaa romaanin matkasta, kun melkein kaikki kirjoittajat saavat sen, mitä kutsun "kolmen neljäsosan romaaniksi", kun ainoa asia, josta pidät vähemmän siinä, mitä olet kirjoittanut tähän mennessä on ideoita, joita sinulla on kirjan viimeistelemiseen. Omat kirjani kirjoitetaan melko nopeasti, joten se kestää vain viikon tai kaksi, mutta ihmisillä, jotka käyttävät kirjoittamiseen kaksi vuotta, se voi viedä kuukausia." ellauri272.html on line 728: Monet kirjailijat, mukaan lukien Stephanie Merritt, Gwyneth Lewis ja Sally Brampton, ovat ilmaisseet kokemuksiaan masennuksesta henkilökohtaisissa muistelmissaan, ja kirjailija Marian Keyes paljastaa faneilleen vakavan sairauden kohtauksen verkkosivuillaan aiemmin tänä vuonna. "Lääketieteellinen osasto kutsuu sitä 'vakavaksi masennusjaksoksi', mutta minut on lyöty sivuttain lukuisista tunteista, ei vain masennuksesta, vaan levottomuudesta, ahdistuksesta, kauhusta, paniikkista, surusta, epätoivosta, epätoivosta ja melkein vastustamattomasta halusta olla kuollut ja sitä on jatkunut hyvin pitkään", Keyes kirjoitti. "Joka päivä kuuden vakaan kuukauden ajan minun on täytynyt yrittää todella kovasti pysyäkseni hengissä." ellauri272.html on line 729: Mutta runoilija Lewis, joka tutki aihetta kirjassaan Sunbathing In The Rain, sanoi, että hänen tutkimuksensa Harvardin Radcliffe Institute for Advanced Study -oppilaitoksessa oli ehdottanut erilaisia havaintoja. ellauri272.html on line 731: "Väitän päinvastoin, koska kirjoittajat viettävät paljon aikaa yksinään ja että runouden maalliset palkinnot ovat vähäisiä ja koska suurimman osan ajasta ei tiedä, onko se mitä teet. Mikä hyvänsä, on hämmästyttävää, etteivät kirjailijat kärsi enempää", hän sanoi ja kuvaili runoilijoita "masennusjengin SAS:iksi (Scandinavian Airline System)", jotka ovat halukkaasti ottavat itsensä vaikeaan työskentelyyn. ellauri272.html on line 732: Mutta hän sanoi, että jollain tavalla tuote itsessään auttaa sinua miinakentän läpi. "Taiteen periaatteissa on jotain, mikä ei ole masentavaa, se on niin iloista", Lewis sanoi. Ja hän lisäsi, että ajatus siitä, että sinun täytyy kärsiä tuottaakseen taidetta, on hölynpölyä: "Sinun on voitava hyvin. Jos olet kliinisesti masentunut, et voi ajatella riimiä." ellauri272.html on line 735: SAS:n erityisilmapalvelun cabin crew pohjois-Aahrikassa miettimässä riimiä. ellauri272.html on line 737: SAS on brittien pahimpia roistojoukkioita kaikissa länkkärien sodissa sitten 2. maailmankisojen. Poistanut "shakkinappuloita laudalta" enemmän kuin prinssi Harry. More than 3,500 "terrorists" were "taken off the streets" of Baghdad by 22 SAS. Voi vittu mitä jälkikolonialismia. ellauri272.html on line 738: … kun vuosi 2023 ja matujen pidätys maamme rajalla kiihtyy ja olet silti tulossa Suomesta, meillä on pieni palvelus kysyttävämme. Uusi vuosi merkitsee uusia mahdollisuuksia, ja toivomme tämän vuoden tuovan jotain kaivattua vakautta ja edistystä. Tapahtuipa mitä tahansa, Guardian on paikalla ja käsi ojossa kuin Isoa Numeroa kauppaava romani. Moooiii! Ajat ovat vaikeita, ja tiedämme, etteivät kaikki pysty maksamaan uutisista. Mutta koska olemme lukijoiden rahoittamia, luotamme jatkuvaan anteliaisuuteen niiltä, joilla on siihen varaa. Tämä tärkeä tuki tarkoittaa, että miljoonat länkkärit voivat edelleen lukea luotettavia raportteja maailmaamme muovautuvista tapahtumista. Sijoitatko Guardiaan tänä vuonna? Sijoitus on tuottava! Luotathan? ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy. ellauri272.html on line 742: Whether you give a little or a lot (preferred option), your funding is vital in powering our reporting for years to come. If you can, please support us on a monthly basis from just €2. It takes less than a minute to set up, and you can rest assured that you’re making a big impact every single month in support of open, independent journalism. Thank you. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. ellauri272.html on line 748: Pääteoksista uuden luennan ansaitsisi ainakin Kallis prinssi (1975). Tekijälleen tunnusomaiseen tapaan se asettuu sukutarinan muotoon. Kaltoin kohdellusta pikkupojasta kehkeytyy naisia ja ideologioita ahmiva liikemies, jonka taloudellinen nousukiito tarjoaa luonnollisesti mahdollisuudet myös uskomattomiin romahduksiin. Onnexi se löytyi vielä Käpylän kirjanvaihtohyllystä. ellauri272.html on line 750: Jälleen kerran kirjailija joutui konservatiivien sylkykupiksi. Kihlman asui nuoruutensa Korkeavuorenkatu 19:ssä sijaitsevassa uusbarokkisessa patriisilinnassa, joka tunnetaan ”Kihlmanien talona”. Suku oli vauras, porvarillinen ja kirkollinen – liki kaikkea sitä, mitä vastaan hän tuimasti hyökkäsi kirjoissaan ja lehtiteksteissään. Viimeiset ajat Krister vietti Porvoon runoilijakodissa aika yxinäisenä exmarxilaisena. ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppiesimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei. ellauri272.html on line 756: 1960-luvulla kirjailija Christer Kihlman luuli, ettei kukaan kirjailija ole vielä kirjoittanut omista heikkouksistaan. Hän alkoi kirjoittaa alkoholismistaan, miessuhteistaan ja myrskyisästä avioliitostaan. Nyt leskeksi jäänyt kirjailija ei ymmärrä, miten avioliitto kesti sen kaiken, yli 50 vuotta. ellauri272.html on line 758: Olen vähän hämmästynyt siitä, että olen vielä elossa, 88-vuotias kirjailija Christer Kihlman sanoo. Vaimo kuoli eikä ihme. ellauri272.html on line 760: – Ajattelin, että kuolen 70-vuotiaana. Olen ryypännyt ja elänyt sellaista elämää, että luulin, ettei ruumiini olisi jaksanut. Mutta täällä minä vielä istun perse ruvella. ellauri272.html on line 762: Christer Kihlman tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä ns. izensäpaljastajana. Se on ilmeisesti vielä rumempss kuin ns. tunnustuskirjallisuus, jonka isäxi itäisessä isänmaassamme ehättäytyi 6v iäkkäämpi Henrik Tikkanen. Kovia kilpailijoita olivat 60-luvulla Hansan porukat. ellauri272.html on line 766: Kihlman-kääkkä hurmasi katsojat suorapuheisuudellaan ja rehellisyydellään. Kirjailija kertoi, että hänen vaimoaan Selindaa loukkasi, että aviomies kirjoitti totuuden vaimostaan ja rakastajastaan. ellauri272.html on line 771: Nykyään Kihlmanin edustama autofiktio on suosittua. Tunnustukselliset romaanit ovat tehneet norjalaisesta kirjailija Karl Ove Knausgårdista maailmankuulun ja huomattavasti Kristeriä rikkaamman. Autofiktio on kirjallisuutta, jossa kirjailija on päähenkilö tai kertoja. Kirjan tapahtumat ovat usein totta. ellauri272.html on line 777: Heti ovella huomaa, ettei olla ihan tavallisessa kodissa. Eteisessä on Eero Järnefeltin maalaus. Se on Kihlmanin isoisän muotokuva. ellauri272.html on line 785: Kihlmanilla oli missio. Hän ei uskonut, että henkilökohtaisten salaisuuksien salassa pitäminen olisi rakentavaa tai merkityksellistä. ellauri272.html on line 786: – Salailemalla salaisuuksiaan käy tarpeettoman suureksi ero sen välillä, mitä on itselleen ja mitä teeskentelee olevansa muille, Christer Kihlman kirjoittaa Ihminen joka kärkkyi moloa -kirjansa esipuheessa. ellauri272.html on line 789: – Se on hyvin sanottu, hän naurahtaa, kuin Rudyard Kipling ja niin monet muut izetyytyväiset kynäilijät ennen häntä. ellauri272.html on line 790: Ensimmäinen omaelämäkerrallinen romaani sai alkunsa, kun Kihlman tajusi, ettei kukaan muu kirjailija ole vielä kirjoittanut juuri hänen heikkouksistaan. ellauri272.html on line 791: – Ajattelin, että jos kukaan ei tee, minä voin tehdä. ellauri272.html on line 794: – Mitä yksityisempi ihminen on, sitä enemmän pelkää tulla paljastetuksi. Lopulta siitä tulee salailun vyyhti, jota ei pysty enää yksin selvittämään. ellauri272.html on line 796: Kihlman toivoi, että hän onnistuisi kirjoillaan vähentämään jonkun ihmisen pelkoja tai tarpeetonta ahdistusta. Silloin kirja on saavuttanut tavoitteen. ellauri272.html on line 800: – En muista tätä tilannetta, mutta jos olen kirjoittanut, se tapahtui, hän sanoo. Tai sitten ei. ellauri272.html on line 802: – Selinda ei tykännyt, että kirjoitin hänestä. Hän oli hyvin hyvin loukkaantunut, mutta sitten koko asia unohtui, ja me jatkoimme samalla tavalla kuin aikaisemmin, Christer Kihlman sanoo nyt. ellauri272.html on line 803: – En ymmärrä, miten avioliitto kesti kuitenkin 50 vuotta ja suhde lapsiin on ollut harmoninen. Se oli jonkinlainen rakkaus, joka piti meidät yhdessä. Tai se ettei Selindalla ollut rahaa asuntoa eikä duunia. ellauri272.html on line 810: – En tiedä, miksi join. Meitä oli kolme, jotka pitivät hauskaa, ja viinaa oli aina, mutta nämä kaksi muuta eivät juoneet samalla lailla. Jotenkin tunsin jo silloin, että olen alkoholisti. Aika omaperäistä. ellauri272.html on line 811: Kirjassaan Ihminen, joka kärkkyi penistä Christer Kihlman kirjoittaa elämästään: ”Me juomme itsemme mahtavaan känniin samalla kun lapsi nukkuu ja valvoo ja minä vaihdan hänelle kuivaa ja annan tuttipullon. Eikä humalaisessa isässä mitään vikaa ole. Kunhan hän vain on kiltti ja jossakin määrin vakaa käsistään niin että hän selviytyy omasta osuudestaan hoidossa. Parempi humalainen isä kuin kymmenen ylettömän virkaintoista äitiä, sanoisin”. ellauri272.html on line 812: – Uskon, että se oli lapsille hirveä kokemus, että isä muuttui kokonaan, koska oli humalassa, Christer Kihlman sanoo nyt. ellauri272.html on line 813: – Isä ei ollut enää se henkilö, johon he olivat tottuneet. Hyväksyn kaiken kritiikin, joka tulee, että olen ollut humalassa, kun vaimo ja lapset olisivat tarvinneet minua isänä ja miehenä. ellauri272.html on line 814: Juomisen hän lopetti vaimonsa Selindan kuoleman jälkeen. Ei se enää napannut kun ei ollut ketään jota sillä kiusata. ellauri272.html on line 816: – Olin nähnyt elämässäni monia miehiä, jotka istuivat yksin juomassa itsensä humalaan vaimon kuoltua. Minä päätin, ettei näin tarvitse käydä. Ei juomisen lopettaminen ole dramaattista. Nyt se on loppu. ellauri272.html on line 817: Tunnustukselliset romaanit tekivät Kihlmanista julkkiksen. Tosin hän ei itse pidä tunnustuskirjailijaksi luonnehtimisesta. ellauri272.html on line 818: – ”Minulla ei ole mitään tunnustettavaa. En ole tehnyt syntiä”, hän sanoi röyhkeästi sanomalehden syntymäpäivähaastattelussa. Se oli kaikki fiktiota LOL. Väärää todistusta lähimmäisistä. ellauri272.html on line 819: 1994 Kihlman päätti, ettei jaksa olla enää julkisuuden henkilö. ellauri272.html on line 820: – Sain tarpeekseni julkisuudesta. Ihmiset tunnistivat minut kadulla. Minulla ei ollut enää yksityiselämää. ellauri272.html on line 822: Julkisuuden jätettyään Christer Kihlmanin on ollut yllättynyt siitä, kuinka nopeasti hän muuttui anonyymiksi ihmiseksi, jota kukaan ei enää katso. Se on kamalaa. ellauri272.html on line 823: – Nyt minusta tuntuu, ettei kukaan välitä kirjoistanikaan. Se on vähän turhauttavaa. Luulin, että kirjani elävät ja vain minä vietän yksityiselämää. Olisi pitänyt jaxaa heilua julkkisremmissä, ei ne kirjat muuten myy. ellauri272.html on line 824: Vuosi sitten Christer Kihlman sanoi hyvästit Porvoon Diktarhemmetin kirjailijatalolle, jossa hän asui yli 20 vuotta. Omakotitalossa oli kolme kerrosta ja yhdeksän huonetta. Vaimon kuoleman jälkeen talo oli liian iso yhdelle. ellauri272.html on line 828: – Minulla on ollut avioliitto, joka aikanaan oli myrskyisä, mutta minulla on ollut hyvin ikävä vaimoani. Ja kun poikani kuoli, se oli vaikeaa ja on vieläkin. Etsin selitystä, miksi kaikki tapahtui. Mixi tein niin? Ei olis pitänut. Mixi ihmiset sairastuvat? Mixi jumala sallii kaiken pahan? ellauri272.html on line 829: Kihlmanista tuntuu, että kaikki mikä on tuonut iloa elämään, on nyt loppunut. (Onnexi kuolemakin on enää 2v päässä.) ellauri272.html on line 834: 18 kirjaa kirjoittanut kirjailija on tyytyväinen, ettei hänen enää tarvitse tehdä mitään. Hän on tehnyt niin pitkään kaikenmoista. Knausgårdia hän ei ole lukenut. ellauri272.html on line 835: – En enää pysty lukemaan niin hyvin kuin aikaisemmin. Minulla pitää olla suurennuslasi, että näen lukea lehteä tai käydä kusella. ellauri272.html on line 839: – Kun olin nuori ajattelin, että olen hyödytön enkä riitä, mutta sitten rupesi tapahtumaan. Ja minä riitin sekä vaimolle että lapsille plus lukemattomille peräaukoille. Se oli onnellista elämää. ellauri272.html on line 841: Kukaan heistä ei asu Helsingissä. Vaaleatukkaisen tytön kehystetty valokuva piirongin päällä ilahduttaa isoisoisää. ellauri272.html on line 842: – Näen heitä harvoin, ja siitä olen onnellinen. Olen onnellinen myös siitä, että tiedän, että he ovat olemassa. ellauri272.html on line 843: Nyt 88-vuotiaalla miehellä on tunne, että hän on elänyt elämänsä – ja on aika kuolla. ellauri272.html on line 846: – Mitä teille muille tapahtuu kuolemani jälkeen, on aivan vailla mielenkiintoa. Tietysti toivon, että kirjani muistetaan, mutta ilmeisesti, kun henkilö kuolee, kaikki häneen liittyvä kuolee nykyään. Toisin oli vielä Goethen aikana. ellauri272.html on line 848: Porvarillisesta elämästä kirjailija ei onnistunut vapautumaan. Vanhoina päivinään hän on hyväksynyt sen, että on porvarilliseen perheeseen syntynyt – ja elänyt koko elämänsä porvarina. ellauri272.html on line 850: – Kaikki ikäiseni ovat kuolleet. En ole ajatellut sillä tavoin, että olisin vapautumassa mistään. Koko asia ei ole ollut minulle pitkään aikaan ajankohtainen ja tärkeä. ellauri272.html on line 854: Jos voisi elää elämänsä uudelleen, kirjojen aiheet saattaisivat olla toisenlaiset. ellauri272.html on line 862: eteenpäin ellauri274.html on line 3: eta charset="utf-8"> ellauri274.html on line 28: et" href="mystyle.css"> ellauri274.html on line 32: Sisälmysluetteloon ellauri274.html on line 34: eteenpäin ellauri274.html on line 50: Mixei noudatettu Minskin sopimusten 2015 toimenpidepakettia? Koska nähtiin että voitiin saavuttaa enemmän. Aiemmin tänä vuonna Petro Porošenko, Ukrainan ensimmäinen vallankaappauksen jälkeinen presidentti, järkytti kaikkia, kun hän totesi julkisesti (minkä Merkel Taunona sittemmin todisti), ettei Kiovalla eikä länkkäreillä ollut koskaan aikomustakaan noudattaa sitoumuksiaan, jotka se teki allekirjoittaessaan Minskin pöytäkirjat: Valko-Venäjän pääkaupungissa käydyt neuvottelut ja kaikki lupaukset olivat tarkoitettuja yksinkertaisesti ajan hankkimiseksi Ukrainan rakentaessa linnoituksia itäisille alueille ja kouluttaen ja aseistaakseen riittävän vahvaa armeijaa käymään täysipukuista hyökkäyssotaa Venäjän kallellaan olevia Donetskin ja Luganskin alueita vastaan. ellauri274.html on line 55: HBL juhlisti Ukrainan selkkauxen vuosipäivää ke. 22. helmikuuta 23 aivan raivopäisellä antiryssäpropagandalla. Länsi pelkää että Kiina pelkää ryssän puolesta: jos ryssä lytätään arvaa kyllä ketkä ovat seuraavana vuorossa. Mahjong-pelistä tulee uusi dominoteoria. Putin puhetta ei printata, sitä referoi vaan Hoblan piharakki Laureenska. Nato är starkare än det någonsin varit tidigare. Ryssland får aldrig tillbaka Ukraina, säger gamlingen i USA. Onkohan Laureenska sukua Seikkailevan leikkimökin Kerttu Juvalle (o.s. Laurén)? Oliko emeritusarkkipiispan emeritavaimo piispan käly ja Kerttu Juvan sisko? Leviraattiko oli kyseessä? Niin paljon vastaamattomia kysymyxiä... ellauri274.html on line 57: Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.) ellauri274.html on line 59: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras. ellauri274.html on line 65: Tämän päivän viestin puhun vaikeassa paikassa me kaikki tiedämme sen hyvin. Elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä. Maamerkkiaika maallemme kardinaalimunauxen peruuttamattoman aikana. Se muuttaa ympäri maailmaa tärkeimmät historialliset tapahtumat, jotka määrää maamme ja kansamme tulevaisuus, kun jokainen meistä valehtelee. Siis kun jokainen muukin valehtelee meistä. Whatever. ellauri274.html on line 68: Vituttaa kun länsipropaganda ei koskaan kerro mitä Putin sanoi sanatarkasti Putinistanissa pitämissään puheissa, vaan joku vitun russofobi Laureenska työntää soppaan ryssävihaiset näppinsä. Korjaan nyt asian esittämällä Voldemarin puheen nahkoineen karvoineen sekä siihen Yandexilla puolueettomasti tuotetun konekäännöxen. (Joukossa on Google Translatoria, kun osa puheesta joutui ensin hukkateille.) ellauri274.html on line 73: 1:11:30 дамы и господа просим Вас занять места в зале и отключить мобильные средства1:11:30 hyvät naiset ja herrat, olkaa hyvä ja ottakaa paikkanne salissa ja sammuttakaa mobiililaitteet ellauri274.html on line 76: 1:16:39 [аплодисменты] [музыка]1:16:39 [suosionosoitukset] [musiikki] ellauri274.html on line 78: 1:16:56 сенаторы депутаты госдумы Уважаемые граждане России1:16:56 senaattorit duuman edustajat Hyvät Venäjän kansalaiset ellauri274.html on line 81: 1:17:13 перемен во всем мире важнейших исторических событий которые определяют1:17:13 muuttaa ympäri maailmaa tärkeimmät historialliset tapahtumat, jotka määräävät ellauri274.html on line 89: 1:18:07 говорить на родном языке боролся и не сдавался в условиях блокады1:18:07 puhuvat äidinkieltään taistelivat eivätkä antaneet periksi saarron olosuhteissa ellauri274.html on line 100: 1:19:23 на Донбассе западных академиях и училищах натаскивали офицерский состав1:19:23 Donbassissa länsimaiset akatemiat ja koulut kouluttivat upseereita ellauri274.html on line 101: 1:19:29 националистических батальонов поставляли оружие и хочу особо подчеркнуть что еще до1:19:29 nationalistiset pataljoonat toimittivat aseita ja haluan korostaa sitä jo aiemmin ellauri274.html on line 103: 1:19:43 боевых самолетов и другой тяжелой техники помним мы и о потугах Киевского1:19:43 taistelulentokoneita ja muita raskaita laitteita, muistamme myös Kiovan yritykset ellauri274.html on line 106: 1:20:02 секретные биолаборатории входим маневров осваивали театр будущих военных действий1:20:02 salaiset biolaboratoriot osallistuvat liikkeisiin, jotka hallitsevat tulevien sotilasoperaatioiden teatterin ellauri274.html on line 109: 1:20:21 стесняясь они словно гордятся убиваются своим вероломством называя и минские1:20:21 hämmentyneenä he näyttävät olevan ylpeitä siitä, että he tappoivat petoksensa, kutsuen Minskiä ellauri274.html on line 110: 1:20:26 соглашения и на романский формат дипломатическим спектаклем блефам Получается что все то время когда пылал1:20:26 sopimuksista ja romaanisesta formaatista diplomaattisella bluffiesityksellä. On käynyt ilmi, että koko ajan, kun hän poltti ellauri274.html on line 111: 1:20:35 Донбасс когда лилась кровь когда Россия искренне Я хочу это подчеркнуть именно1:20:35 Donbass kun verta vuodatettiin, kun Venäjä vilpittömästi haluan korostaa tätä nimenomaan ellauri274.html on line 113: 1:20:46 как говорят в известных кругах этот отвратительный метод обмана уже не1:20:46 kuten tietyissä piireissä sanotaan, tämä inhottava petosmenetelmä ei ole enää ellauri274.html on line 117: 1:21:15 диктата гегемония не привыкли что им все позволено привыкли плевать на весь мир1:21:15 määräävä hegemonia ei ole tottunut siihen, että kaikki on sallittua heille, jotka ovat tottuneet sylkemään koko maailmaan ellauri274.html on line 118: 1:21:21 оказалось что также пренебрежительно по господству они относятся и к народам1:21:21 kävi ilmi, että he myös kohtelevat kansoja ylenpalttisesti ellauri274.html on line 119: 1:21:26 своих собственных стран их то они ведь тоже цинично обманули баснями или1:21:26 omat maansa, sitten hekin pettivät niitä kyynisesti taruilla tai ellauri274.html on line 120: 1:21:32 обманывали баснями о поиске мира о приверженности резолюциям Совета Безопасности ООН по донбассу1:21:32 huijattu taruilla rauhan etsimisestä YK:n turvallisuusneuvoston Donbassia koskevien päätöslauselmien noudattamisesta ellauri274.html on line 121: 1:21:38 действительно западные или превратились в символ тотальной беспринципный1:21:38 todella länsimainen tai muuttunut täydellisen periaatteettomuuden symboliksi ellauri274.html on line 122: 1:21:44 мы твердо отстаиваем не только свои интересы но и нашу позицию о том что в1:21:44 puolustamme lujasti etujemme lisäksi myös kantaamme ellauri274.html on line 126: 1:22:09 конструктивному диалогу с западом говорили настаивали на том что и Европа1:22:09 rakentavaa vuoropuhelua lännen kanssa, he vaativat, että Eurooppa ellauri274.html on line 127: 1:22:14 и весь мир нуждаются в неделимой равной для всех государств системе безопасности и много лет предлагали нашим партнерам1:22:14 ja koko maailma tarvitsee kaikille valtioille tasavertaisen jakamattoman turvajärjestelmän, ja olemme jo useiden vuosien ajan tarjonneet kumppaneillemme ellauri274.html on line 131: 1:22:39 позиционных районов противоракетной обороны в Европе и Азии зонтиком решили1:22:39 ohjuspuolustusasema-alueet Euroopassa ja Aasiassa sateenvarjolla päätettiin ellauri274.html on line 132: 1:22:45 прикрыться от нас это развертывание военных контингентов причем не только у1:22:45 piiloutua meiltä on sotilasosastojen lähettäminen, eikä vain ellauri274.html on line 135: 1:23:04 хочу это подчеркнуть сотни баз по всему миру вся планета утыкована достаточно 1:23:04 Haluan korostaa tätä satoja tukikohtia ympäri maailmaa, koko planeetta on täynnä tarpeeksi ellauri274.html on line 137: 1:23:15 фундаментальных соглашений в сфере вооружений включая договор о ракетах средней и меньшей дальности в 1:23:15 perusasesopimukset, mukaan lukien keskipitkän kantaman ydinvoimasopimus vuonna ellauri274.html on line 138: 1:23:21 одностороннем порядке разрывали основополагающие соглашения поддерживающие мир на планете 1:23:21 yksipuolisesti repinyt osaksi perussopimukset, jotka ylläpitävät maailmanrauhaa ellauri274.html on line 139: 1:23:27 но зачем-то они это делали ничего просто так не делают они как известно Я наконец 1:23:27 mutta jostain syystä he eivät tehneet mitään vain sillä tavalla, he eivät tee sitä, kuten tiedätte, minä lopulta ellauri274.html on line 140: 1:23:33 в декабре 2021 года мы официально направили в США и НАТО проекты договоров 1:23:33 joulukuussa 2021 lähetimme virallisesti sopimusluonnokset Yhdysvaltoihin ja Natoon ellauri274.html on line 143: 1:23:52 тогда окончательно стало понятно что отмашка на реализацию агрессивных планов дана и останавливаться уже они не собираются. 1:23:52 Sitten kävi lopulta selväksi, että aggressiivisten suunnitelmien toteuttamiselle oli viittilöity kulkulupa, eivätkä ne voineet enää pysähtyä. ellauri274.html on line 144: 1:24:00 Yгроза нарастала причем с каждым днем поступающая информация не оставляла сомнений что к февралю 22 года 1:24:00 Uhka kasvoi, ja joka päivä saapuvat tiedot eivät jättäneet epäilystäkään siitä, että helmikuun 22 ellauri274.html on line 146: 1:24:15 2014 году бросил и артиллерию и танки и самолёты мы все хорошо помним картинки 1:24:15 2014 heitti ja tykistö ja tankit ja lentokoneet, me kaikki muistamme kuvat hyvin ellauri274.html on line 147: 1:24:22 когда с воздуха наносили наносили удары по донецку наносили авиа удара не только по нему и 1:24:22 kun he hyökkäsivät Donetskiin ilmasta, he tekivät ilmaiskuja sen lisäksi ellauri274.html on line 150: 1:24:40 граждан всё это напомню полностью противоречило принятым советом 1:24:40 Haluan muistuttaa, että tämä kaikki oli täysin vastoin hyväksyttyä neuvoa ellauri274.html on line 153: 1:24:56 войну а мы использовали силу и используем чтобы её остановить 1:24:56 sota ja me käytimme voimaa ja käytämme sitä lopettaaksemme sen ellauri274.html on line 154: 1:25:11 те кто планировали новую атаку на Донецка на Донбасс на Луганск четко 1:25:11 ne, jotka suunnittelivat uutta hyökkäystä Donetskiin Donbassissa Luhanskin alueella ellauri274.html on line 155: 1:25:17 понимали что следующая цель это удар по Крыму и севастополю и мы это знали и 1:25:17 ymmärsimme, että seuraava kohde oli isku Krimiin ja Sevastopoliin, ja tiesimme tämän ja ellauri274.html on line 157: 1:25:30 раскрылись раскрыли то что мы и так хорошо знали мы защищаем жизнь людей свой родной дом 1:25:30 paljasti sen, minkä jo tiesimme niin hyvin, että suojelemme kotimme ihmisten elämää ellauri274.html on line 158: 1:25:38 а цели Запада безграничная власть он уже потратил более 150 миллиардов долларов 1:25:38 ja lännen tavoitteet ovat rajaton valta, hän on jo käyttänyt yli 150 miljardia dollaria ellauri274.html on line 161: 1:25:58 порядка 60 миллиардов понятно да на войну 150 а беднейшим 1:25:58 noin 60 miljardia on ymmärrettävää kyllä sodalle 150 ja köyhimmille ellauri274.html on line 162: 1:26:06 странам о которых якобы постоянно заботится Да еще известные требования 1:26:06 maista, joista hän väittää jatkuvasti välittävän.Lisäksi tunnetut vaatimukset ellauri274.html on line 167: 1:26:35 недавней конференции Мюнхене звучали бесконечные обвинения в адрес России складывается впечатление что это 1:26:35 äskettäin Münchenissä pidetyssä konferenssissa Venäjää vastaan esitettiin loputtomasti syytöksiä, saa sellaisen vaikutelman, että näin ellauri274.html on line 168: 1:26:43 делалось лишь для того чтобы все Забыли что натворил так называемый Запад за 1:26:43 tehtiin vain siksi, että kaikki unohtaisivat, mitä niin sanottu länsi oli tehnyt ellauri274.html on line 170: 1:26:54 целые регионы погрузили в хаос по оценкам самих американских экспертов в 1:26:54 Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan kokonaiset alueet joutuivat kaaokseen ellauri274.html on line 171: 1:27:00 результате войн хочу обратить на это внимание не мы придумали эти цифры американцы сами дают в результате войн 1:27:00 sotien seurauksena haluan kiinnittää huomion tähän, emme keksineet näitä lukuja, amerikkalaiset itse antavat sotien seurauksena ellauri274.html on line 174: 1:27:23 из памяти человечества делают вид что ничего не было но этого в мире никто не 1:27:23 ihmiskunnan muistista he teeskentelevät, ettei mitään tapahtunut, mutta kenelläkään maailmassa ei ole tätä ellauri274.html on line 175: 1:27:31 забыл и не забудет с советскими жертвами и трагедиями никто из них не считается потому что на кону 1:27:31 Unohtui eivätkä unohda Neuvostoliiton uhrien ja tragedioiden kanssa, yhtäkään niistä ei pidetä vaakalaudalla ellauri274.html on line 176: 1:27:39 стоят конечно триллионы триллионы долларов возможность и дальше обкрадывать всех прикрываясь словами о 1:27:39 tietenkin biljoonien biljoonien dollarien arvoinen mahdollisuus jatkaa kaikkien ryöstöä, joka piiloutuu sanojen taakse ellauri274.html on line 177: 1:27:46 демократии и свободах насаждать неолиберальные тоталитарные по своему сути ценности навешивать ярлыки на целые 1:27:46 demokratia ja vapaudet pakottaa neoliberaalit arvot, jotka ovat pohjimmiltaan totalitaarisia leimata kokonaisiksi ellauri274.html on line 178: 1:27:54 страны и народы публично оскорблять их лидеров подавлять инакомыслие в своих собственных странах создавая образ врага 1:27:54 maat ja kansat voivat loukata julkisesti johtajiaan tukahduttaakseen erimielisyydet omissa maissaan luomalla vihollisen kuvan ellauri274.html on line 180: 1:28:06 не сходит это мы все это видим от растущих внутренних экономических социальных межнациональных проблем и 1:28:06 se ei irtoa, me kaikki näemme tämän kasvavista sisäisistä taloudellisista sosiaalisista etnisistä ongelmista ja ellauri274.html on line 181: 1:28:14 противоречий напомню в 30 года прошлого века Запад фактически открыл нацистском путь к 1:28:14 ristiriidat, haluan muistuttaa, että viime vuosisadan 30-luvulla länsi itse asiassa avasi natsien tien ellauri274.html on line 182: 1:28:20 власти в Германии а в наше время из Украины они стали делать антироссию 1:28:20 Saksan viranomaiset ja meidän aikanamme Ukrainasta he alkoivat tehdä Venäjän vastaisia ellauri274.html on line 184: 1:28:31 истории знают прекрасно Этот проект уходит корнями еще в 19 век 1:28:31 tarinat tietävät hyvin Tämä projekti juontaa juurensa 1800-luvulle ellauri274.html on line 186: 1:28:43 целью оторвать исторические эти исторические территории которые сегодня 1:28:43 tarkoituksena repiä pois nämä nykyiset historialliset alueet ellauri274.html on line 188: 1:28:56 новизны все повторяют Запад форсировал реализацию этого проекта сегодня 1:28:56 uutuudet kaikki toistavat Länsi on pakottanut toteuttamaan tämän projektin tänään ellauri274.html on line 191: 1:29:13 даже Сколько денег на этой стратегии в идеологическую основу заложил 1:29:13 vaikka kuinka paljon rahaa tähän strategiaan laitettiin ideologiseen perustaan ellauri274.html on line 192: 1:29:18 русофобию крайне агрессивный национализм недавно одно из бригад вооруженных сил 1:29:18 Russofobia erittäin aggressiivinen nationalismi äskettäin yksi asevoimien prikaateista ellauri274.html on line 193: 1:29:25 Украины стыдно сказать стыдно нам и мне присвоили наименование 1:29:25 Ukraina häpeää sanoa häpeään meistä, ja minulle annettiin nimi ellauri274.html on line 195: 1:29:37 казнях военнопленных в карательных операциях против Партизан Югославии Италии Чехословакии Греции всу и 1:29:37 sotavankien teloitukset partisaanien vastaisissa rangaistusoperaatioissa Jugoslavia Italia Tšekkoslovakia Kreikka APU ja ellauri274.html on line 197: 1:29:53 эсэсовских частей у которых тоже руки по локоть в крови на украинскую бронетехнику наносится 1:29:53 SS-yksiköt, joilla on myös kädet kyynärpäihin asti veressä Ukrainan panssaroitujen ajoneuvojen päällä ellauri274.html on line 199: 1:30:07 считают удивительно что на западе этого никто из 1:30:07 pitää yllättävänä, että tämän lännessä ei kukaan kotoisin ellauri274.html on line 201: 1:30:19 моветон наплевать наплевать на кого делать ставку в борьбе с нами 1:30:19 mauvais ton älä välitä siitä, kenelle lyödä vetoa taistelussa meitä vastaan ellauri274.html on line 203: 1:30:32 можно использовать всех мы видели так и было и террористы неонацистов можно 1:30:32 voit käyttää kaikkia, joita olemme nähneet, niin se oli ja uusnatsiterroristit voivat ellauri274.html on line 209: 1:31:13 уже много раз говорил он стал сам народ Украины стал заложником Киевского режима и его западных хозяев которые фактически 1:31:13 on jo monta kertaa sanottu, että hänestä tuli Ukrainan kansa, ja hänestä tuli Kiovan hallinnon panttivanki ja sen länsimaiset herrat, jotka itse asiassa ellauri274.html on line 214: 1:31:43 и материал для боевых действий а людях никто не думал их готовили на заклание и 1:31:43 ja materiaalia vihollisuuksiin, mutta kukaan ei uskonut, että heitä valmistellaan teurastukseen ja ellauri274.html on line 217: 1:32:03 рост числа его жертв полностью лежит на западных элитах и конечно на Киевском 1:32:03 sen uhrien määrän kasvu on täysin lännen eliitin ja tietysti Kiovan vastuulla ellauri274.html on line 220: 1:32:16 не национальные интересы а интересы третьих стран Запад использует Украину и как таран 1:32:16 ei kansallisia etuja vaan kolmansien maiden etuja, länsi käyttää Ukrainaa pahoinpitelynä ellauri274.html on line 223: 1:32:36 быть Понятно всем Чем более дальнобойные западные системы будут поступать на 1:32:36 olla selvää kaikille Mitä pidemmälle länsimaiset järjestelmät tulevat ellauri274.html on line 228: 1:33:09 покончить с нами раз и навсегда то есть они намерены перевести локальный 1:33:09 lopeta meidät lopullisesti, eli he aikovat kääntää paikallisen ellauri274.html on line 229: 1:33:15 конфликт глобального противостояния мы именно так и все это понимаем и 1:33:15 globaalin vastakkainasettelun konflikti, ymmärrämme tämän ja kaiken tämän ja ellauri274.html on line 233: 1:33:43 Все более агрессивные информационные атаки целью выбирают прежде всего 1:33:43 Yhä aggressiivisemmat tietohyökkäykset kohdistuvat ensisijaisesti ellauri274.html on line 234: 1:33:48 конечно молодых людей молодые поколения и и здесь опять лгут постоянно извращают исторические 1:33:48 tietysti nuoret, nuoret sukupolvet ja täällä taas he valehtelevat jatkuvasti vääristäen historiaa ellauri274.html on line 236: 1:34:02 другие традиционные религиозные организации нашей страны посмотрите что они делают со своими собственными 1:34:02 muut perinteiset uskonnolliset järjestöt maassamme, katso mitä he tekevät omillaan ellauri274.html on line 237: 1:34:08 народами разрушение семьи культурной и национальной идентичности извращение 1:34:08 kansakuntien tuhoaminen perheen kulttuurisen ja kansallisen identiteetin vääristymisestä ellauri274.html on line 238: 1:34:15 издевательства над детьми вплоть до педофилии объявляются нормой нормой их 1:34:15 lasten kiusaaminen pedofiliaan saakka on julistettu normiksi, heidän normiksi ellauri274.html on line 239: 1:34:20 жизни священнослужители священников принуждают 1:34:20 elämän papit papit pakotetaan ellauri274.html on line 244: 1:34:55 все сказано в том числе то что семья это союз мужчины и женщины но и эти 1:34:55 kaikki sanotaan, myös se, että perhe on miehen ja naisen liitto, mutta nämä ellauri274.html on line 245: 1:35:08 но и эти священные тексты подвергаются сейчас сомнению но вот как 1:35:08 mutta nämä pyhät tekstit kyseenalaistetaan nyt, mutta näin ellauri274.html on line 246: 1:35:16 стало известно англиканская церковь например планирует планирует Правда пока только еще рассмотреть идею гендерно 1:35:16 tuli tunnetuksi esimerkiksi anglikaaninen kirkko suunnittelee suunnitelmia Totta, toistaiseksi vain pohtimatta ajatusta sukupuolesta ellauri274.html on line 249: 1:35:34 Миллионы людей на западе понимают что их Ведут к настоящей духовной катастрофе 1:35:34 Miljoonat ihmiset lännessä ymmärtävät, että heidät johdetaan todelliseen henkiseen katastrofiin. ellauri274.html on line 250: 1:35:41 элиты прямо надо сказать просто сходят с ума И это похоже уже не лечится но это 1:35:41 eliitti, täytyy sanoa suoraan, on tulossa hulluksi ja näyttää siltä, että sitä ei enää hoideta, mutta tämä ellauri274.html on line 253: 1:36:04 очевидно что Запад будет пытаться расшатать и расколоть наше общество делать ставку на национал-предателей у 1:36:04 on selvää, että länsi yrittää horjuttaa ja jakaa yhteiskuntaamme turvautuakseen kansallisiin pettureihin ellauri274.html on line 256: 1:36:22 кто готов за это заплатить так всегда было кто встал на путь прямого предательства 1:36:22 joka on valmis maksamaan siitä, joten aina on ollut joku, joka on lähtenyt suoran petoksen tielle ellauri274.html on line 258: 1:36:35 территориальной целостности страны понесет ответственность по закону но мы никогда не будем уподобляться киевскому 1:36:35 maan alueellinen koskemattomuus saatetaan lain mukaan vastuuseen, mutta emme koskaan ole kuin Kiova ellauri274.html on line 259: 1:36:42 режиму и западным элитам которые занимаются И занимались раньше охотой на ведьм не будем сводить счета с 1:36:42 hallinto ja länsimaiset eliittit, jotka harjoittavat JA metsästivät tapana noitia, emme sovi ellauri274.html on line 261: 1:36:57 совести Пусть они с этим живут им с этим жить главное что люди 1:36:57 omatunto Anna heidän elää sen kanssa he elävät sen kanssa pääasia, että ihmiset ellauri274.html on line 262: 1:37:03 граждане России далее им моральную оценку горжусь думаю все мы гордимся что наши 1:37:03 Venäjän kansalaisten lisäksi olen ylpeä heidän moraalisesta arviostaan. Uskon, että olemme kaikki ylpeitä siitä ellauri274.html on line 264: 1:37:17 что наши многонациональный народ Абсолютное большинство граждан заняли 1:37:17 että monikansalliset kansamme Valtaosa kansalaisista otti ellauri274.html on line 267: 1:37:37 которые чувства которые исторически присущи нашему народу 1:37:37 mitkä tunteet ovat historiallisesti luontaisia ihmisillemme ellauri274.html on line 268: 1:37:43 оно потрясает своим достоинством глубоким осознанием каждого я подчеркну 1:37:43 se ravistelee arvokkuudellaan syvää tietoisuutta jokaisesta painotan ellauri274.html on line 272: 1:38:12 сотрудником спецслужб и всех силовых структур бойцам донецких и луганских 1:38:12 erityispalveluiden ja kaikkien lainvalvontaviranomaisten työntekijä Donetskin ja Luhanskin taistelijalle ellauri274.html on line 274: 1:38:24 резерва хочу принести свои извинения Простите что в ходе сегодняшнего выступления не 1:38:24 Haluan pyytää anteeksi. Olen pahoillani, että en tehnyt tämän päivän puheen aikana ellauri274.html on line 275: 1:38:30 смогу всех назвать вы знаете когда готовил это выступление написал длинный длинный список этих 1:38:30 Voin nimetä kaikki, tiedäthän, kun valmistelin tätä puhetta, kirjoitin niistä pitkän listan ellauri274.html on line 276: 1:38:38 героических подразделений потом вынул это из сегодняшнего выступление 1:38:38 sankarilliset yksiköt ottivat sen pois tämän päivän esityksestä ellauri274.html on line 277: 1:38:44 поскольку как я сказал всех назвать невозможно и просто боялся обидеть тех 1:38:44 koska, kuten sanoin, kaikkia on mahdotonta nimetä ja pelkäsin vain loukata heitä ellauri274.html on line 280: 1:39:05 инструктором нет Сестрам которые спасают раненых железнодорожникам и водителем 1:39:05 ei ohjaajaa Sisaret, jotka pelastavat haavoittuneet rautatietyöntekijät ja kuljettajan ellauri274.html on line 283: 1:39:25 смен сельским тружеником которые надежно обеспечивают продовольственную 1:39:25 maaseudun työntekijöiden työvuorot, jotka tarjoavat luotettavasti ruokaa ellauri274.html on line 284: 1:39:30 безопасность страны Я благодарю [аплодисменты] 1:39:30 maan turvallisuus Kiitän teitä [suosionosoitukset] ellauri274.html on line 285: 1:39:37 Я благодарю учителей которые искренне заботятся о молодых поколениях России Особенно тех преподавателей кто работает 1:39:37 Kiitän opettajia, jotka vilpittömästi välittävät Venäjän nuorista sukupolvista, erityisesti niitä opettajia, jotka työskentelevät ellauri274.html on line 286: 1:39:45 сложнейших по сути прифронтовых условиях деятели культуры которые приезжают в 1:39:45 vaikeimmat etulinjan olosuhteet, kulttuurihenkilöt, jotka tulevat ellauri274.html on line 289: 1:40:03 конечно военных корреспондентов которые рискуют на передовой чтобы рассказать всему миру правду 1:40:03 tietysti sotakirjeenvaihtajia, jotka ottavat riskejä etulinjassa kertoakseen koko maailmalle totuuden ellauri274.html on line 290: 1:40:09 пастыри российских традиционных религий военных священников чье мудрое слово 1:40:09 venäläisten perinteisten uskontojen paimenet sotilaspapit, joiden viisas sana ellauri274.html on line 294: 1:40:35 особые слова жителям Донецкой и Луганской народных республик Запорожской и Херсонской областей вы сами дорогие 1:40:35 erityiset sanat Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaille, sinä itse olet rakas ellauri274.html on line 299: 1:41:11 мы уже начали и будем наращивать 1:41:11 olemme jo aloittaneet ja kasvamme edelleen ellauri274.html on line 300: 1:41:37 хочу подчеркнуть что эта реакция зала в адрес жителей Донецкой Луганской 1:41:37 Haluan korostaa, että tämä yleisön reaktio Donetsk Luhanskin asukkaille ellauri274.html on line 302: 1:41:50 мы уже начали и будем наращивать масштабную программу социально-экономического восстановления 1:41:50 Olemme jo aloittaneet ja jatkamme laajan sosiaalisen ja taloudellisen elvytysohjelman rakentamista ellauri274.html on line 306: 1:42:14 Крыму которые получил теперь надежную сухопутную связь со всей России 1:42:14 Krim, joka sai nyt luotettavan maayhteyden kaikkialta Venäjältä ellauri274.html on line 308: 1:42:26 оказывают прямую поддержку городам районам и поселкам Донецкой и Луганской народных республик Запорожье Сочи делают 1:42:26 antaa suoraa tukea Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen Zaporozhye Sochi kaupungeille, alueille ja siirtokunnille ellauri274.html on line 309: 1:42:33 это искренне как настоящие братья и сестры Теперь мы снова вместе а значит стали 1:42:33 se on vilpitöntä kuin todelliset veljet ja sisaret. Nyt olemme taas yhdessä, mikä tarkoittaa, että meistä on tullut ellauri274.html on line 310: 1:42:41 еще сильнее и сделаем все чтобы на эту нашу Землю вернулся долгожданный мир 1:42:41 vieläkin vahvempi ja teemme kaikkemme, jotta kauan odotettu rauha palaisi tälle maapallollemme ellauri274.html on line 315: 1:43:20 мирных граждан Стариков женщин детей которые погибли под обстрелами от рук 1:43:20 siviilit Vanhukset naiset lapset, jotka kuolivat pommitusten alla ellauri274.html on line 318: 1:43:48 мы все понимаем я понимаю как невыносимый тяжело сейчас женам сыновьям 1:43:48 me kaikki ymmärrämme, ymmärrän kuinka sietämätöntä se nyt on vaimoille ja pojille ellauri274.html on line 320: 1:43:59 Отечества таких же как и молодогвардейцы краснодона как юноши и девушки которые в 1:43:59 Isänmaa on sama kuin Krasnodonin nuoret vartijat, kuten pojat ja tytöt, jotka ovat mukana ellauri274.html on line 321: 1:44:06 годы Великой Отечественной войны боролись с нацизмом отстаивали Донбасс об их мужестве Стойкости величайшие силы 1:44:06 Suuren isänmaallisen sodan vuodet taistelivat natsismia vastaan puolustivat Donbassia rohkeudestaan Fortitude suurimmat voimatellauri274.html on line 323: 1:44:21 потерявшие родных близких любимых помочь им вырастить поднять детей дать 1:44:21 ne, jotka ovat menettäneet sukulaisia rakkaansa auttaa heitä kasvattamaan kasvattamaan lapsia antaa ellauri274.html on line 327: 1:44:50 предлагаю создать специальный государственный фонд его задачей станет адресная персональная помощь семьям 1:44:50 Ehdotan erityisen valtion rahaston perustamista, jonka tehtävänä on kohdennettu henkilökohtainen avunanto perheille ellauri274.html on line 328: 1:44:58 погибших бойцов и ветеранам специальной военной операции Он будет 1:44:58 kuolleita sotilaita ja erityissotilaallisen operaation veteraaneja Hän tulee ellauri274.html on line 329: 1:45:07 он будет координировать предоставление социальной медицинской психологической поддержки решать вопросы 1:45:07 hän koordinoi sosiaalilääketieteellisen psykologisen tuen tarjoamista ongelmien ratkaisemiseksi ellauri274.html on line 335: 1:45:47 организационные вопросы работа государственного фонда должна быть открытой А сам порядок оказания помощи 1:45:47 organisatoriset kysymykset valtion rahaston työn tulee olla avointa Ja itse avunantomenettely ellauri274.html on line 337: 1:46:00 за каждой семьей я подчеркиваю за каждой семьей погибшего 1:46:00 jokaiselle perheelle korostan jokaista vainajan perhettä ellauri274.html on line 338: 1:46:10 За каждым ветераном должен быть закреплен свой персональный социальный 1:46:10 Jokaiselle veteraanille tulisi määrittää oma henkilökohtainen sosiaalinen ellauri274.html on line 341: 1:46:30 в этом году структура фонда должна быть развернуты во всех регионах Российской 1:46:30 Tänä vuonna rahaston rakennetta tulisi ottaa käyttöön kaikilla Venäjän alueilla ellauri274.html on line 342: 1:46:36 Федерации уже действует мера поддержки ветеранов Великой Отечественной войны ветеранов 1:46:36 Liitolla on jo toimenpide Suuren isänmaallisen sodan veteraanien tukemiseksi ellauri274.html on line 343: 1:46:42 боевых действий участников локальных конфликтов думаю что в дальнейшем государственный фонд о котором я сказал 1:46:42 paikallisten konfliktien osallistujien taisteluoperaatiot, uskon, että tulevaisuudessa valtion rahasto, josta sanoin ellauri274.html on line 344: 1:46:48 можно заниматься и этими важнейшими вопросами надо это проработать и прошу 1:46:48 voidaan käsitellä ja nämä tärkeät asiat on selvitettävä, ja pyydän ellauri274.html on line 346: 1:47:00 структур и уровней власти Я жду от всех федеральных ведомств регионов и 1:47:00 hallinnon rakenteet ja tasot Odotan kaikkien alueiden ja liittovaltion osastojen ellauri274.html on line 347: 1:47:07 муниципалитетов и впредь уделять самые пристальное внимание ветеранам 1:47:07 Kuntien tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota veteraaneihin ellauri274.html on line 349: 1:47:19 регионов которые постоянно встречаются с людьми выезжают в том числе и на линию 1:47:19 alueet, jotka tapaavat jatkuvasti ihmisiä, mukaan lukien linjalle menevät ellauri274.html on line 352: 1:47:38 Добровольцы речь о снабжении и оснащении а денежным довольствия и страховых 1:47:38 Vapaaehtoiset puhuvat tarvikkeista ja laitteista sekä rahakorvauksista ja vakuutuksista ellauri274.html on line 354: 1:47:49 которое поступают и камней губернатором Мне они тоже об этом докладывают в органы военной прокуратуры 1:47:49 jotka kuvernööri vastaanottaa ja kivet He raportoivat tästä minulle myös sotilassyyttäjälle ellauri274.html on line 355: 1:47:56 уполномоченному по правам человека говорят о том что далеко не все эти вопросы еще решены необходимо 1:47:56 Ihmisoikeusvaltuutetulle kerrotaan, että kaikkea näistä asioista ei ole vielä ratkaistu. ellauri274.html on line 357: 1:48:09 операции все это понимают прекрасно связано с колоссальными физическими 1:48:09 operaatiot kaikki ymmärtävät, että tämä liittyy täydellisesti valtavaan fyysiseen ellauri274.html on line 360: 1:48:25 военнослужащих для всех участников специальной военной операции в том числе Добровольцев 1:48:25 sotilashenkilöstö kaikille erityissotilaalliseen operaatioon osallistuville, mukaan lukien vapaaehtoiset ellauri274.html on line 362: 1:48:36 без учёта времени на дорогу чтобы у каждого бойца 1:48:36 ottamatta huomioon matka-aikaa niin, että jokainen taistelija ellauri274.html on line 364: 1:48:52 Уважаемые коллеги у нас как известно утвержден указом президента план 1:48:52 Hyvät kollegat, kuten tiedätte, olemme hyväksyneet suunnitelman presidentin asetuksella ellauri274.html on line 366: 1:49:04 идет необходимые коррективы вносятся и хочу подчеркнуть что в основу наших 1:49:04 tarvittavat muutokset tehdään, ja haluan korostaa, että meidän perustamme ellauri274.html on line 368: 1:49:17 развитию вооруженных сил должен быть безусловно положен реальный боевой опыт 1:49:17 asevoimien kehittämiselle on ehdottomasti annettava todellista taistelukokemusta ellauri274.html on line 372: 1:49:44 с учетом опыта который мы получили мы должны выйти на такой же высокий 1:49:44 Kun otetaan huomioon saamamme kokemukset, meidän on saavutettava sama korkea ellauri274.html on line 374: 1:50:00 офицеры и сержанты которые показали себя грамотными современными и решительными 1:50:00 upseereja ja kersantteja, jotka ovat osoittaneet olevansa päteviä, nykyaikaisia ja päättäväisiä ellauri274.html on line 375: 1:50:05 командирами таких очень-очень много будут в приоритетном порядке выдвигаться 1:50:05 tällaisten hyvin, hyvin monien komentajat asetetaan etusijalle ellauri274.html on line 376: 1:50:11 на вышестоящую должности направляться в военные ВУЗы академии служить мощным 1:50:11 korkeampaan asemaan lähetettäväksi akatemian sotilasyliopistoihin palvelemaan voimakkaana ellauri274.html on line 377: 1:50:16 кадровым резервом для вооруженных сил и безусловно они должны быть востребованы 1:50:16 asevoimien henkilöstöreservi ja tietysti niille täytyy olla kysyntää ellauri274.html on line 379: 1:50:27 коллег на это это очень важно люди должны понимать что Родина оценивает их 1:50:27 kollegat tästä on erittäin tärkeää, että ihmisten tulisi ymmärtää, että isänmaa arvostaa heitä ellauri274.html on line 383: 1:50:54 каждому направлению Многие из них по своим характеристикам существенно превосходят 1:50:54 jokainen suunta Monet niistä ominaisuuksiltaan ylittävät huomattavasti ellauri274.html on line 384: 1:51:01 зарубежные аналоги задача сейчас перед нами развернуть их массовое серийное 1:51:01 Ulkomaiset analogit, nyt edessämme oleva tehtävä on ottaa käyttöön niiden massatu ellauri274.html on line 386: 1:51:12 на собственные хочу это подчеркнуть на нашей собственной российской научной и 1:51:12 Itse haluan korostaa tätä omassa venäläisessä tieteellisessä ja ellauri274.html on line 388: 1:51:25 бизнеса сегодня на наших заводах конструкторские бюро научных коллективах трудятся и 1:51:25 liiketoimintaa tänään tehtaillamme, suunnittelutoimistoissamme, tutkimusryhmissämme ellauri274.html on line 390: 1:51:39 русских оружейников сделать все для Победы 1:51:39 Venäläiset asesepät tekevät kaikkensa voiton eteen ellauri274.html on line 396: 1:52:20 мы безусловно обсуждали этот вопрос правительства поручаю отработать все детали этой программы и не затягивая 1:52:20 Olemme varmasti keskustelleet tästä asiasta hallituksen kanssa, kehotan hallitusta ellauri274.html on line 397: 1:52:27 приступить к строительству такого арендного жилья в первую очередь конечно в городах наших значимых оборонных 1:52:27 alkaa rakentaa tällaisia vuokra-asuntoja, ennen kaikkea tietysti tärkeän puolustusjotain ellauri274.html on line 398: 1:52:35 индустриальных и научно-исследовательских центрах уже Уважаемые коллеги как я уже сказал 1:52:35 teollisuus- ja tutkimuskeskukset jo Hyvät kollegat, kuten sanoin ellauri274.html on line 399: 1:52:43 Запад развернул против нас не только военный информационный но и 1:52:43 Länsi on lähettänyt meitä vastaan paitsi sotilaallista tietoa myös ellauri274.html on line 402: 1:53:09 странах рост цен потерю рабочих мест закрытие предприятий энергетический 1:53:09 maat nousevat hinnat työpaikkojen menetykset yritysten sulkemiset energia ellauri274.html on line 404: 1:53:21 русские какие средства использовались против нас в этой санкционной агрессии 1:53:21 Venäläiset, mitä keinoja meitä vastaan käytettiin tässä pakotehyökkäyksessä ellauri274.html on line 409: 1:53:53 повторю антироссийские санкции это лишь средство А цель Как декларирует сами 1:53:53 Toistan, että Venäjän vastaiset sanktiot ovat vain keino Tavoitteena on Kuten he ellauri274.html on line 410: 1:54:00 западные руководители прямая цитата заставить страдать 1:54:00 länsimaiset johtajat lainaavat suoraan saadakseen kärsimään ellauri274.html on line 411: 1:54:06 наших граждан заставить такие гуманисты они хотят заставить 1:54:06 kansalaisemme pakottaa sellaiset humanistit, joita he haluavat pakottaa ellauri274.html on line 412: 1:54:13 народ страдать тем самым дестабилизировать наше общество изнутри Но их расчет не оправдался Российская 1:54:13 ihmiset kärsivät siitä syystä horjuttavat yhteiskuntaamme sisältäpäin.Mutta heidä ellauri274.html on line 416: 1:54:40 ситуации защитили граждан сохранили рабочие места не допустили дефицита на 1:54:40 tilanteet suojelivat kansalaisia pelastivat työpaikat estivät pulaa ellauri274.html on line 418: 1:54:52 средства в развитие своего дела А значит в развитие страны так уже в марте 1:54:52 varoja liiketoimintansa kehittämiseen, mikä tarkoittaa maan kehitystä jo maalisku ellauri274.html on line 419: 1:54:57 прошлого года был запущен пакет мер по поддержке бизнеса и экономики на общую сумму порядка триллиона рублей 1:54:57 viime vuonna käynnistettiin toimenpidepaketti elinkeinoelämän ja talouden tukemis ellauri274.html on line 420: 1:55:06 Я хочу обратить внимание это не эмиссионные политика Нет все у нас на 1:55:06 Haluan kiinnittää huomiota siihen, että tämä ei ole liikkeeseenlaskupolitiikkaa. ellauri274.html on line 423: 1:55:26 хотел бы чтобы вы об этом Сказали Чего вчера по моему вышла эта информация и 1:55:26 Haluaisin sinun kertovan tästä Mitä eilen, mielestäni tämä tieto ilmestyi ja ellauri274.html on line 424: 1:55:33 правильно срок как положено все у нас по плану нам предрекали помните спад 1:55:33 oikea aika niin kuin pitääkin, kaikki on suunnitelmien mukaan, meille ennustettiin ellauri274.html on line 427: 1:55:52 процентов это самые свежие данные при этом напомню что еще феврале марте 1:55:52 prosentti on uusin tieto, mutta muistutan teitä, että on vielä helmikuun maalisku ellauri274.html on line 429: 1:56:05 связи с ответственными предсказуемыми партнерами А таких много в мире таких большинство 1:56:05 yhteyksiä vastuullisiin ennustettaviin kumppaneihin Ja heitä on maailmassa monia, ellauri274.html on line 430: 1:56:12 отмечу что доля российского рубля в наших международных расчетах по сравнению с декабрём 2021 года удвоилось 1:56:12 Haluan huomauttaa, että Venäjän ruplan osuus kansainvälisistä järjestelyistämme o ellauri274.html on line 432: 1:56:26 больше половины будем и дальше вместе с партнерами работать над формированием 1:56:26 yli puolet jatkaa yhteistyötä kumppaneiden kanssa muodostelman parissa ellauri274.html on line 435: 1:56:43 неизбежно будут утрачивать свой универсальный характер 1:56:43 menettävät väistämättä yleismaailmallisen luonteensa ellauri274.html on line 436: 1:56:49 сами своими руками Все делают Это не мы сокращаем расчеты в долларах 1:56:49 tee se itse omin käsin Kaikki tekevät sen Me emme vähennä dollariseteleitä ellauri274.html on line 438: 1:57:02 они все делают своими руками вы знаете есть такое устойчивое выражение 1:57:02 he tekevät kaiken omin käsin, tiedäthän, että on olemassa sellainen määrätty ilma ellauri274.html on line 439: 1:57:07 пушки вместо масла оборона страны конечно 1:57:07 aseet voin sijaan maanpuolustukseen tietysti ellauri274.html on line 440: 1:57:12 важнейший приоритет но решает стратегические задачи в этой сфере мы не должны повторять ошибок прошлого не 1:57:12 Se on tärkein prioriteetti vaan ratkaisee strategisia tehtäviä tällä alalla, emme ellauri274.html on line 442: 1:57:25 условия для уверенного развития страны именно в этой логике мы и действуем и 1:57:25 edellytykset maan varmalle kehitykselle, tämän logiikan mukaisesti toimimme ja ellauri274.html on line 443: 1:57:31 будем действовать дальше 1:57:31 siirrytään eteenpäin ellauri274.html on line 445: 1:57:45 экономики за прошлый год не только не сократили а значительно нарастили производство объемы ввода жилья впервые 1:57:45 taloudet viime vuoden aikana eivät vain vähentyneet, vaan lisäsivät ensimmäistä kertaa merkittävästi asuntojen käyttöönoton tuotantomääriä ellauri274.html on line 446: 1:57:53 в современной истории нашей страны превысили 100 миллионов квадратных 1:57:53 maamme nykyhistoriassa ovat ylittäneet 100 miljoonaa neliötä ellauri274.html on line 447: 1:57:58 метров что касается нашего сельхозпроизводства то в прошлом году оно показало двузначные темпы роста 1:57:58 metriä maataloustuotantomme osalta, viime vuonna se osoitti kaksinumeroista kasvua ellauri274.html on line 450: 1:58:14 российские аграрии собрали рекордный урожай свыше 150 миллионов тонн зерна в 1:58:14 Venäläiset viljelijät korjasivat vuonna ennätyssadon, yli 150 miljoonaa tonnia viljaa ellauri274.html on line 458: 1:59:06 убежден что у нас есть все возможности для подобного прорыва и по другим направлениям Мы не допустили просадки на 1:59:06 Olen vakuuttunut, että meillä on kaikki mahdollisuudet samanlaiseen läpimurtoon muilla alueilla. Emme sallineet nostoa ellauri274.html on line 459: 1:59:13 рынке труда напротив добились снижения безработицы в современных условиях 1:59:13 työmarkkinoilla, päinvastoin, ovat saavuttaneet työttömyyden vähenemisen nykyaikaisissa olosuhteissa ellauri274.html on line 464: 1:59:48 повторю экономика России преодолела возникшие риски преодолела Да Многие из 1:59:48 Toistan, että Venäjän talous on voittanut syntyneet riskit on voittanut Kyllä Monet ellauri274.html on line 465: 1:59:55 них эти риски были было невозможно просчитать заранее реагировать приходилось в буквальном смысле с колес 1:59:55 näitä riskejä oli mahdotonta laskea etukäteen, oli tarpeen vastata kirjaimellisesti pyöristä ellauri274.html on line 466: 2:00:02 по мере возникновения проблем как на уровне государства так и в бизнесе решение принимались максимально 2:00:02 Kun ongelmia ilmaantui sekä valtion tasolla että liike-elämässä, päätöksiä tehtiin niin paljon kuin mahdollista ellauri274.html on line 467: 2:00:09 оперативном режиме отмечу что здесь огромную роль сыграла частная инициатива 2:00:09 Totean, että yksityisellä aloitteella oli tässä valtava rooli ellauri274.html on line 468: 2:00:15 малое и средняя предпринимательство об этом нельзя забывать мы избежали 2:00:15 Pienet ja keskisuuret yritykset meidän ei pidä unohtaa tätä, olemme välttäneet ellauri274.html on line 471: 2:00:33 четвертом кварталах отмечаются рост подъем мы фактически вышли на новый цикл 2:00:33 neljännellä vuosineljänneksellä on kasvun nousu, olemme itse asiassa siirtyneet uuteen kierteeseen ellauri274.html on line 474: 2:00:50 рынки включая АТР наш собственный внутренний рынок научная технологическая Кадровая 2:00:50 markkinoilla, mukaan lukien Aasian ja Tyynenmeren alue, omat kotimarkkinamme tieteellinen teknologinen henkilöstö ellauri274.html on line 477: 2:01:09 прогнозируется солидный рост внутреннего спроса уверен Наша компания 2:01:09 kotimaisen kysynnän vahvaa kasvua ennustetaan varmasti Yrityksemme ellauri274.html on line 479: 2:01:22 которые освободились или освобождаются после ухода западных компаний Сегодня мы 2:01:22 jotka on vapautettu tai vapautumassa länsimaisten yritysten vetäytymisen jälkeen Tänään me ellauri274.html on line 480: 2:01:28 видим всю полноту картины понимаем те структурные 2:01:28 Näemme koko kuvan, ymmärrämme rakenteelliset ellauri274.html on line 482: 2:01:39 много много постоянно говорили о необходимости изменения структуры нашей 2:01:39 paljon puhuttiin jatkuvasti tarpeesta muuttaa organisaatiomme rakennetta ellauri274.html on line 483: 2:01:45 экономики за последние годы сейчас эти изменения это жизненная 2:01:45 viime vuosina nämä muutokset ovat elintärkeitä ellauri274.html on line 484: 2:01:51 необходимость и это меняет меняет ситуацию и в данном случае к лучшему мы 2:01:51 tarve ja se muuttaa tilannetta ja tässä tapauksessa meidän parempaan suuntaan ellauri274.html on line 487: 2:02:10 надежной гарантией безопасности и интересов государства обращаю внимание хочу это особо подчеркнуть смысл нашей 2:02:10 luotettava tae valtion turvallisuudesta ja eduista, kiinnitän huomionne tähän, haluan korostaa meidän ellauri274.html on line 493: 2:02:51 противоречия формальности обиды недомолвки прочую чушь все дали дело все 2:02:51 ristiriidat muodollisuudet epäkohdat laiminlyönnit muu hölynpöly kaikki antoivat asialle kaiken ellauri274.html on line 495: 2:03:04 небольших семейных предприятий это уже Победа открытие современных заводов и 2:03:04 pienet perheyritykset on jo voitto modernien tehtaiden avaamisesta ja ellauri274.html on line 496: 2:03:10 километров новых дорог и Это победа Новая школа или детский сад Это победа 2:03:10 kilometriä uusia teitä ja Tämä on voitto Uusi koulu tai päiväkoti Tämä on voitto ellauri274.html on line 497: 2:03:16 научные открытия и технологии это конечно же тоже Победа вклад каждого в 2:03:16 Tieteelliset löydöt ja teknologiat ovat tietysti myös jokaisen panoksen voitto ellauri274.html on line 500: 2:03:35 государства регионах регионов отечественного бизнеса первое будем 2:03:35 osavaltioiden alueiden kotimaisen liiketoiminnan alueet ovat ensimmäinen ellauri274.html on line 505: 2:04:08 Черного и Азовского морей особое внимание уделим уделяем уже те кто 2:04:08 Musta ja Azovinmeret kiinnittävät erityistä huomiota niihin, jotka ellauri274.html on line 506: 2:04:14 занимаются этим и в ежедневном режиме знают будем уделять коридору 2:04:14 tekevät tätä, ja he tietävät päivittäin, että aiomme omistautua käytävälle ellauri274.html on line 507: 2:04:20 международному коридору север юг уже в этом году по волго-каспийскому каналу смогут проходить сюда с осадкой не менее 2:04:20 kansainvälinen pohjois-etelä-käytävä pääsee jo tänä vuonna kulkemaan Volga-Kaspian kanavan kautta ainakin syvällä ellauri274.html on line 508: 2:04:26 4,5 метров это откроет новые маршруты для делового сотрудничества с Индией 2:04:26 4,5 metriä avaa uusia reittejä yritysyhteistyöhön Intian kanssa ellauri274.html on line 511: 2:04:44 наращивание возможностей Северного морского пути это не только дополнительные грузопотоки но и основа 2:04:44 Pohjanmeren reitin valmiuksien rakentaminen ei ole vain lisärahtiliikennettä vaan myös perusta ellauri274.html on line 513: 2:04:56 получит мощный импульс инфраструктура регионов развитие инфраструктуры включая связь телекоммуникации дорожную сеть уже 2:04:56 saa voimakkaan sysäyksen alueellisen infrastruktuurin infrastruktuurin kehittämiseen, mukaan lukien tietoliikennetieverkko ellauri274.html on line 515: 2:05:10 агломерациях страны а также более половины дорог региональной и межманинициативального значения будут 2:05:10 maan taajamat sekä yli puolet alueellisesti ja aloitteidenvälisesti merkittävistä teistä ellauri274.html on line 516: 2:05:16 приведены в нормативное состояние уверен мы сделаем это 2:05:16 palautettu normaaliksi, olen varma, että selviämme ellauri274.html on line 517: 2:05:25 продолжим и программу бесплатной газификации уже принято решение распространить ее На социальные объекты 2:05:25 Jatkamme ja ilmaista kaasutusohjelmaa on jo päätetty laajentaa sosiaalitiloihin ellauri274.html on line 525: 2:06:14 самое важное чтобы программа сразу получила мощный Старт Поэтому прошу правительства обеспечить ее стабильное 2:06:14 tärkeintä on, että ohjelma saa heti vahvan alun, joten pyydän hallitusta varmistamaan sen vakauden ellauri274.html on line 526: 2:06:20 финансирование второе нам предстоит существенно расширить технологические возможности российской экономики 2:06:20 Toisena rahoituksena meidän on laajennettava merkittävästi Venäjän talouden teknisiä valmiuksia ellauri274.html on line 527: 2:06:26 обеспечить рост мощности Отечественной индустрии запущен инструмент 2:06:26 varmistaakseen kotimaisen teollisuuden kapasiteetin kasvun käynnisti työkalun ellauri274.html on line 535: 2:07:17 снижена фискальная и административная нагрузка на компании резиденты а спрос на их инновационную продукцию которая 2:07:17 kotimaisten yritysten vero- ja hallinnollinen taakka on kevennetty ja niiden innovatiivisten tuotteiden kysyntä, mikä ellauri274.html on line 538: 2:07:39 объеме свыше 10 триллионов рублей причем уже в текущем году ожидается размер 2:07:39 yli 10 biljoonaa ruplaa, ja jo tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan ellauri274.html on line 539: 2:07:44 инвестиций ожидаемо размера инвестиций может составить порядка двух триллионов я обращаю внимание это не просто 2:07:44 investointeja, odotettu investointien määrä voi olla noin kaksi biljoonaa, kiinnitän huomiota, tämä ei ole vain ellauri274.html on line 540: 2:07:52 прогнозы а чётко установленные ориентиры Поэтому прошу правительство максимально 2:07:52 ennusteet ja selkeät vertailuarvot Siksi pyydän hallitusta tekemään ellauri274.html on line 542: 2:08:03 системные меры поддержки в том числе и налоговые льготы знаю как 2:08:03 järjestelmälliset tukitoimenpiteet, mukaan lukien verokannustimet, tiedän miten ellauri274.html on line 543: 2:08:09 финансовый блок не любят льготы предоставлять и частично разделяют такую 2:08:09 rahoituslohko ei halua tarjota etuja ja jakaa tämän osittain ellauri274.html on line 546: 2:08:30 так начиная с этого года Российские компании могут уменьшить выплаты по налогу на прибыль если закупают 2:08:30 joten tästä vuodesta alkaen venäläiset yritykset voivat alentaa tuloveroa ostaessaan ellauri274.html on line 548: 2:08:44 расходы учитываются с повышенным коэффициентом в полтора раза больше 2:08:44 kulut otetaan huomioon puolitoista kertaa suuremmalla kertoimella ellauri274.html on line 549: 2:08:49 фактических затрат то есть на каждый рубль вложенные компании в покупку такой 2:08:49 todelliset kustannukset, toisin sanoen jokaista ruplaa kohden, jonka yritys on sijoittanut tällaisten ostoon ellauri274.html on line 550: 2:08:55 продукции о которой только что сказал приходится налоговый вычет в полтора рубля предлагаю распространить такую 2:08:55 tuotteita, joista juuri sanoin, että verovähennys on puolitoista ruplaa, ehdotan sellaisen jakelua ellauri274.html on line 552: 2:09:08 целом прошу правительство внести предложение по перечню такого оборудования по отраслям в которых оно 2:09:08 Yleisesti pyydän hallitusta tekemään ehdotuksen luettelosta tällaisista laitteista toimialan mukaan ellauri274.html on line 553: 2:09:14 используется и порядку предоставления льгот третье 2:09:14 käytetty ja etuuksien myöntämismenettely kolmanneksi ellauri274.html on line 566: 2:10:37 развитие идет по итогам прошлого года банковский сектор в целом сработал с 2:10:37 kehitys etenee viime vuoden tulosten mukaan, jonka kanssa pankkisektori kokonaisuudessaan työskenteli ellauri274.html on line 569: 2:10:57 текущего года инфляция в России приблизится к целевому уровню в 4 2:10:57 tänä vuonna inflaatio Venäjällä lähestyy tavoitetasoa 4 ellauri274.html on line 570: 2:11:02 процента напомню что в некоторых странах Евросоюза там уже 17 12 20 процентов у 2:11:02 Muistutan teitä siitä, että joissakin EU-maissa niitä on jo 17 12 20 prosenttia ellauri274.html on line 573: 2:11:23 учетом позитивной динамики этого и других макроэкономических параметров формируется объективные условия для 2:11:23 Tämän ja muiden makrotaloudellisten parametrien positiivinen dynamiikka huomioon ottaen muodostetaan objektiiviset olosuhteet ellauri274.html on line 574: 2:11:29 снижения долгосрочных кредитных ставок в экономике А значит кредит для реального сектора должен стать доступнее везде в 2:11:29 Pitkäaikaisten lainojen korkojen lasku taloudessa Tämä tarkoittaa, että reaalisektorin luotot tulisi saada entistä helpommin saataville kaikkialla ellauri274.html on line 580: 2:12:10 добровольные пенсионные накопления здесь должен быть такой же механизм как в системе страхования банковских вкладов 2:12:10 Vapaaehtoisen eläkesäästön tulisi olla sama mekanismi kuin pankkitalletusvakuutusjärjestelmässä ellauri274.html on line 581: 2:12:18 напомню такие вклады граждан в объеме до 1 миллиона 400 тысяч рублей застрахованы 2:12:18 Haluan muistuttaa, että tällaiset kansalaisten talletukset, joiden määrä on enintään 1 miljoonaa 400 tuhatta ruplaa, on vakuutettu ellauri274.html on line 583: 2:12:30 предлагаю установить вдвое большую сумму до 2 миллионов 800 тысяч рублей 2:12:30 Ehdotan, että vahvistetaan kaksinkertainen määrä 2 miljoonaan 800 000 ruplaan asti ellauri274.html on line 587: 2:13:01 акций на внутреннем фондовом рынке включая налоговые льготы как для 2:13:01 osakkeita kotimaisilla osakemarkkinoilla sisältäen molempien verohelpotukset ellauri274.html on line 589: 2:13:13 суверенитета это свобода предпринимательства повторю именно частный бизнес на фоне внешних попыток 2:13:13 Suvereniteetti on yrittäjyyden vapautta, toistan, että se on yksityistä liiketoimintaa ulkoisten yritysten taustalla ellauri274.html on line 590: 2:13:20 сдержать Россию доказал что умеет адаптироваться быстро меняющуюся 2:13:20 sisältää Venäjä on osoittanut, että hän voi sopeutua nopeasti muuttuviin ellauri274.html on line 591: 2:13:27 конъюнтуре в непростых условиях обеспечивать рост экономики поэтому каждая Деловая инициатива направленная 2:13:27 markkinaolosuhteet vaikeissa olosuhteissa talouden kasvun varmistamiseksi, siksi jokainen yritysaloite tähtää ellauri274.html on line 594: 2:13:50 называемых экономических составов конечно конечно государство должно 2:13:50 joita kutsutaan taloudellisiksi koostumuksiksi, tietysti valtion on ellauri274.html on line 596: 2:14:05 тоже ни к чему необходимо активнее двигаться к этой декриминализации которая сказала 2:14:05 Myöskään ei ole tarvetta siirtyä aktiivisemmin kohti tätä dekriminalisointia, mikä sanoi ellauri274.html on line 597: 2:14:10 рассчитываю что правительство вместе с парламентом правоохранительными органами деловыми объединениями будут 2:14:10 Odotan, että hallitus yhdessä eduskunnan ja lainvalvontaviranomaisten kanssa ovat elinkeinoelämän järjestöjä ellauri274.html on line 600: 2:14:31 бизнес прежде всего в ключевых секторах и отраслях должен действовать в Российской юрисдикции это базовый 2:14:31 liiketoiminnan, ensisijaisesti avainsektoreilla ja toimialoilla, on toimittava Venäjän lainkäyttöalueella, tämä on perusasia ellauri274.html on line 609: 2:15:29 достаточно просто копировать их модели Они между собой Правда еще спорили Я 2:15:29 riittää, että kopioit heidän mallinsa. He riitelivät edelleen keskenään. I ellauri274.html on line 610: 2:15:36 помню европейцы спорили с американцами как развиваться в российской экономике 2:15:36 Muistan, kuinka eurooppalaiset väittelivät amerikkalaisten kanssa Venäjän talouden kehittymisestä ellauri274.html on line 613: 2:15:55 нюансы конечно разные были в целом как источник сырья причины этого тоже 2:15:55 vivahteet olivat luonnollisesti erilaiset yleensä raaka-ainelähteenä, myös syyt tähän ellauri274.html on line 614: 2:16:01 понятно новые формирующиеся российский бизнес был естественно нацелен как и все 2:16:01 ymmärrettävästi uusi nouseva venäläinen liiketoiminta oli luonnollisesti kohteena kuten kaikki muutkin ellauri274.html on line 615: 2:16:07 другие бизнесы во всех других странах прежде всего нацелен на извлечение прибыли причем быстрый 2:16:07 muut yritykset kaikissa muissa maissa ovat ensisijaisesti tähtäävät voittoon ja nopeaan ellauri274.html on line 616: 2:16:15 а что ее приносило Ну вот это самая продажа ресурсов нефти газа металлов 2:16:15 ja mikä sen toi No, tämä on juuri öljykaasun metallivarojen myyntiä ellauri274.html on line 617: 2:16:21 леса мало кто задумывался может быть и возможности такой не было чтобы 2:16:21 harvat ihmiset ajattelivat metsää, ehkä sellaista mahdollisuutta ei ollut ellauri274.html on line 620: 2:16:39 всех правительствах но чтобы сломать эту тенденцию нам потребовались годы настройка налоговой системы масштабные 2:16:39 kaikki hallitukset, mutta tämän suuntauksen katkaiseminen kesti vuosia luodaksemme laajamittaisen verojärjestelmän ellauri274.html on line 621: 2:16:46 государственные инвестиции достигли здесь реальных видимых перемен 2:16:46 julkiset investoinnit ovat saaneet aikaan todellisen näkyvän muutoksen ellauri274.html on line 622: 2:16:52 Да Результат есть Однако повторю нужно учитывать в какой ситуации развивался 2:16:52 Kyllä Tulos on Mutta toistan, sinun on otettava huomioon tilanne, jossa se kehittyi ellauri274.html on line 624: 2:17:04 финансовые источники и выгодные рынки сбыта на западе естественные капиталы 2:17:04 rahoituslähteet ja kannattavat markkinat lännessä luonnonpääomaa ellauri274.html on line 625: 2:17:11 стали утекать туда же И к сожалению вместо того чтобы идти на расширение 2:17:11 alkoi virrata sieltä Ja valitettavasti laajenemisen sijaan ellauri274.html on line 627: 2:17:23 создание новых рабочих мест здесь у нас в России Они в том числе тратились на 2:17:23 uusien työpaikkojen luomiseen täällä Venäjällä Ne käytettiin myös ellauri274.html on line 628: 2:17:30 зарубежные поместье яхты элитную недвижимость да потом начали вкладывать 2:17:30 ulkomaiset kiinteistöjahdit luksuskiinteistöihin ja alkoivat sitten investoida ellauri274.html on line 630: 2:17:45 степени вот на эти цели на потребление а там где богатство там естественно и дети их образование 2:17:45 astetta näihin tarkoituksiin kulutukseen, ja missä on vaurautta, se on luonnollista ja lapset saavat koulutuksensa ellauri274.html on line 633: 2:18:06 последние события убедительно показали образ Запада как Тихой гавани и 2:18:06 viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet vakuuttavasti kuvan lännestä turvallisena satamana ja ellauri274.html on line 634: 2:18:12 прибежище капиталов оказался призраком фальшивкой и те кто вовремя этого не 2:18:12 pääoman turvapaikka osoittautui väärennetyksi haamuksi ja ne, jotka eivät ellauri274.html on line 636: 2:18:24 основном за рубежом многое потеряли их там просто ограбили отняли даже законно 2:18:24 enimmäkseen ulkomailla he menettivät heistä paljon siellä heidät yksinkertaisesti ryöstettiin vietiin jopa laillisesti ellauri274.html on line 637: 2:18:32 заработанные средства как-то шутку многие помнят наверное обращаясь к представителям российского 2:18:32 ansainnut rahaa jotenkin vitsi, monet varmaan muistavat viitanneensa Venäjän edustajiin ellauri274.html on line 638: 2:18:39 бизнеса Я сказал замучаетесь пыль глотать бегая по судам и кабинетам 2:18:39 liiketoiminta Sanoin, että tuomioistuimissa ja toimistoissa kulkeva nielemisen pöly kiusaa sinua ellauri274.html on line 639: 2:18:44 западных чиновников спасая свои деньги ровно так все и вышло 2:18:44 Länsimaiset viranomaiset säästävät rahojaan juuri näin ellauri274.html on line 640: 2:18:56 и знаете сейчас добавлю очень важную простую очень важную вещь 2:18:56 ja tiedät nyt, että lisään erittäin tärkeän yksinkertaisen erittäin tärkeän asian ellauri274.html on line 641: 2:19:01 Никто из простых граждан страны поверьте не пожалел тех кто потерял свои капиталы 2:19:01 Uskokaa minua, kukaan maan tavallisista kansalaisista ei sääli niitä, jotka menettivät pääomansa ellauri274.html on line 643: 2:19:14 не пожалел тех кто лишился яхт дворцов за рубежом и так далее и тому подобное А 2:19:14 ei katunut niitä, jotka menettivät palatsien jahdit ulkomailla ja niin edelleen ja niin edelleen ellauri274.html on line 644: 2:19:21 в разговорах на кухне люди наверняка припомнили и приватизацию 90-х годов 2:19:21 keittiössä käydyissä keskusteluissa ihmiset luultavasti muistivat 90-luvun yksityistämisen ellauri274.html on line 650: 2:19:58 террористов провоцировали региональные конфликты по периметру наших границ игнорировали Наши интересы и 2:19:58 terroristit provosoivat alueellisia konflikteja rajojemme reunalla, jättivät huomiotta etumme ja ellauri274.html on line 651: 2:20:04 использовали средства экономического сдерживания и подавления а крупный российский бизнес для чего это 2:20:04 käyttivät taloudellisen pelotteen ja tukahduttamisen keinoja ja mihin suuret venäläiset yritykset ellauri274.html on line 652: 2:20:12 все говорю а крупный российский бизнес отвечает за работу стратегических предприятий за многотысячные трудовые 2:20:12 Sanon kaiken, mutta suuret venäläiset yritykset ovat vastuussa strategisten yritysten työstä tuhansien työvoiman puolesta ellauri274.html on line 655: 2:20:31 правительств которые проводят недружественную политику в отношении России представляет для нас большую 2:20:31 Venäjää kohtaan epäystävällistä politiikkaa harjoittavat hallitukset on hieno asia ellauri274.html on line 657: 2:20:43 Терпимо быть не может 2:20:43 Ei voi olla siedettävää ellauri274.html on line 659: 2:20:58 арестованном особняке заблокированным счетами попытается подыскать место Казалось бы 2:20:58 pidätetty kartano tukossa tilit yrittää löytää paikan Näyttää siltä ellauri274.html on line 662: 2:21:19 Запада такие люди были и останутся в второсортными чужаками с которыми можно 2:21:19 West, sellaiset ihmiset ovat olleet ja tulevat olemaan toisen luokan vieraita, joiden kanssa voit ellauri274.html on line 663: 2:21:26 делать все что угодно и деньги и связи и купленные титулы графов первых мэров 2:21:26 tehdä mitä tahansa ja rahaa ja yhteyksiä ja ostettuja ensimmäisten pormestareiden jaarlien nimikkeitä ellauri274.html on line 664: 2:21:33 здесь не помогут абсолютно они должны понять они там второй сорт 2:21:33 täällä ei ole mitään apua, heidän täytyy ymmärtää, että he ovat siellä toisen luokan ellauri274.html on line 668: 2:21:59 своей стране и таких предпринимателей таких настоящих бойцов в бизнесе у нас 2:21:59 heidän maansa ja sellaiset yrittäjät, niin todelliset taistelijat kanssamme ellauri274.html on line 669: 2:22:05 много именно за ними будущее отечественного бизнеса 2:22:05 monet niistä ovat kotimaisen liiketoiminnan tulevaisuutta ellauri274.html on line 670: 2:22:15 все должны понять источники благополучия и будущее должны быть только здесь в 2:22:15 jokaisen on ymmärrettävä hyvinvoinnin lähteet ja tulevaisuuden tulee olla vain täällä ellauri274.html on line 673: 2:22:36 использовать все свои конкурентные преимущества российский капиталы деньги которые получены здесь должны работать 2:22:36 hyödyntääkseen kaikki kilpailuetunsa tänne saatavan venäläisen pääoman pitäisi toimia ellauri274.html on line 674: 2:22:43 на страну на ее национальное развитие Сегодня у нас открываются огромные перспективы в развитии инфраструктуры 2:22:43 maakohtaisesti sen kansallisen kehityksen vuoksi. Nykyään meillä on suuret näkymät infrastruktuurin kehittämisessä ellauri274.html on line 676: 2:22:55 хочу чтобы меня услышали те кто столкнулся с волчьими повадками Запада пытаться бегать с протянутой рукой 2:22:55 Haluan, että ne, jotka kohtaavat lännen susitapoja yrittää juosta ojennetulla kädellä, kuulevat minut ellauri274.html on line 679: 2:23:15 хорошо понимаете с кем имеете дело сейчас не стоит цепляться за прошлое пытаться что-то отсудить выбросить надо 2:23:15 ymmärrät hyvin kenen kanssa olet tekemisissä nyt, sinun ei pitäisi takertua menneisyyteen, yrittää haastaa jotain, sinun täytyy heittää se pois ellauri274.html on line 680: 2:23:23 перестроить свою жизнь и свою работу тем более что вы сильные люди обращаются к 2:23:23 muokkaa elämääsi ja työtäsi, varsinkin kun olet vahvoja ihmisiä ellauri274.html on line 681: 2:23:29 представителям нашего бизнеса Я многих знаю Лично и много лет сильные люди которые прошли сложную жизненную школу 2:23:29 liiketoimintamme edustajia Tunnen monia henkilökohtaisesti ja monien vuosien ajan vahvoja ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi vaikean elämänkoulun ellauri274.html on line 683: 2:23:42 предприятие рабочие места помогайте школам и университетам науки и здравоохранению культуре и спорту именно 2:23:42 Yritystyöpaikat auttavat kouluja ja yliopistoja Tieteen ja terveydenhuollon kulttuuria ja urheilua tarkasti ellauri274.html on line 685: 2:23:56 на поколение вперед а Государство и общество вас безусловно поддержит 2:23:56 sukupolvi eteenpäin ja valtio ja yhteiskunta tukevat sinua varmasti ellauri274.html on line 686: 2:24:24 Будем считать что это напутствие нашему бизнесу выстраиваете работу в нужном 2:24:24 Ajattelemme, että tämä on erottava sana liiketoiminnallemme, rakennat työtä oikealla tavalla. ellauri274.html on line 689: 2:24:42 цивилизация наша Вот что главное её нам передали предки А мы должны сохранить ее 2:24:42 sivilisaatiomme Se on tärkein asia, jonka esi-isämme antoivat meille Ja meidän on säilytettävä se ellauri274.html on line 690: 2:24:50 для наших потомков и передать дальше будем развивать сотрудничество с 2:24:50 jälkeläisillemme ja eteenpäin kehitämme yhteistyötä ellauri274.html on line 695: 2:25:20 мере отражает в себе Эти черты мы умеем мы умеем дружить держать слово 2:25:20 siinä määrin kuin se heijastaa itsessään Nämä piirteet tiedämme kuinka osaamme olla ystäviä pitävät sanan ellauri274.html on line 696: 2:25:27 никого не подведем и всегда поддержим в трудной ситуации не раздумывая приходим 2:25:27 emme petä ketään ja tulemme aina tukemaan vaikeassa tilanteessa epäröimättä ellauri274.html on line 701: 2:26:01 Турции именно народ России основа суверенитета страны источник власти 2:26:01 Turkki on Venäjän kansa, maan suvereniteetin perusta, vallan lähde ellauri274.html on line 702: 2:26:07 права и свобода наших граждан незыблемыми они гарантированная Конституции несмотря на внешние вызовы и 2:26:07 kansalaistemme oikeudet ja vapaudet ovat horjumattomia, ne on taattu perustuslaissa ulkoisista haasteista huolimatta ja ellauri274.html on line 704: 2:26:24 в этой связи хочу подчеркнуть что и выборы в местные и региональные органы 2:26:24 Tältä osin haluan korostaa, että paikallisten ja alueellisten elinten vaalit ellauri274.html on line 705: 2:26:29 власти в сентябре этого года и президентские выборы в 2024 состоятся в 2:26:29 viranomaiset tämän vuoden syyskuussa ja presidentinvaalit vuonna 2024 järjestetään vuonna 2024 ellauri274.html on line 706: 2:26:34 строгом соответствии с законом с соблюдением всех демократических конституционных процедур 2:26:34 tiukasti lain mukaisesti kaikkia demokraattisia perustuslaillisia menettelyjä noudattaen ellauri274.html on line 707: 2:26:41 выбор это всегда разные подходы к решению социальных экономических задач При этом ведущие политические силы 2:26:41 valinta on aina erilaisia lähestymistapoja sosiaalisten taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen.Samaan aikaan johtavat poliittiset voimat ellauri274.html on line 709: 2:26:54 это безопасность и благополучие народа суверенитет и национальные интересы 2:26:54 se on ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi, itsemääräämisoikeus ja kansalliset edut ellauri274.html on line 713: 2:27:22 должны соединить согласовать свои усилия свои обязанности и свои права для 2:27:22 on yhdistettävä voimansa yhdenmukaistaakseen velvollisuutensa ja oikeutensa ellauri274.html on line 715: 2:28:00 в числе Добровольцев которые сейчас находятся на передовой есть и депутаты Государственной Думы и региональных 2:28:00 Vapaaehtoisten joukossa, jotka ovat nyt eturintamassa, ovat duuman edustajat ja alueelliset edustajat ellauri274.html on line 716: 2:28:07 парламентов представитель органов исполнительной власти разных уровней 2:28:07 eri tasojen toimeenpanoviranomaisten parlamentaariset edustajat ellauri274.html on line 717: 2:28:12 муниципалитетов городов районов сельских поселений все парламентские партии 2:28:12 kunnat kaupungit piirit maaseutualueet kaikki eduskuntapuolueet ellauri274.html on line 727: 2:29:16 свою страну такие качества закладываются с детских лет в семье и конечно для 2:29:16 heidän maansa, tällaiset ominaisuudet on luotu lapsuudesta perheessä ja tietysti ellauri274.html on line 728: 2:29:22 укрепления наших общих ценностей национальной идентичности крайне важна система образования Отечественная 2:29:22 vahvistaa yhteisiä arvojamme kansallista identiteettiä, koulutusjärjestelmä on erittäin tärkeä ellauri274.html on line 730: 2:29:35 института развития интернета другие инструменты государства Будет поддерживать все формы творческого 2:29:35 Internet Development Institute Muut valtion välineet Tukee kaikenlaista luovaa ellauri274.html on line 731: 2:29:41 поиска современная и традиционное искусство реализм и Авангард классику и 2:29:41 etsi modernia ja perinteistä taiderealismia ja avantgarde-klassikoita ja ellauri274.html on line 734: 2:30:02 общество а пробуждать лучшие человеческие качества 2:30:02 yhteiskuntaan ja herättää parhaat inhimilliset ominaisuudet ellauri274.html on line 737: 2:30:23 учреждений культуры в том числе музейные фонды и здания то что дает людям 2:30:23 kulttuurilaitokset, mukaan lukien museorahastot ja rakennukset, mikä antaa ihmisille ellauri274.html on line 741: 2:30:46 с участием педагогов ученых специалистов мы должны серьезно повысить качество школьных вузовских учебных курсов по 2:30:46 tieteellisten asiantuntijoiden opettajien osallistuessa meidän on parannettava vakavasti koulujen yliopistokurssien laatua ellauri274.html on line 742: 2:30:54 гуманитарным наукам прежде всего история обществознанию литературе географии чтобы молодежь могла как можно больше 2:30:54 humanistiset tieteet, ennen kaikkea historia, yhteiskuntaoppi, kirjallisuus, maantiede, jotta nuoret voivat tehdä mahdollisimman paljon ellauri274.html on line 744: 2:31:07 яркая талантливое молодое поколение которое готово работать на благо страны в науке культуре социальной сфере 2:31:07 valoisa lahjakas nuori sukupolvi, joka on valmis työskentelemään maan hyväksi tieteen, kulttuurin, sosiaalisen alan parissa ellauri274.html on line 747: 2:31:25 проходящие сейчас в новых субъектах Федерации конкурс лидеры Возрождения 2:31:25 renessanssin kilpailun johtajat, jotka järjestetään nyt liiton uusissa aiheissa ellauri274.html on line 748: 2:31:31 отмечу что целый ряд Победителей финалистов этих проектов пошли 2:31:31 Huomaan, että näiden hankkeiden finalistien voittajat menivät ellauri274.html on line 749: 2:31:36 добровольцами в боевые части многие сейчас работают на освобожденных 2:31:36 Taisteluyksiköiden vapaaehtoisia, monet työskentelevät nyt vapautettujen hyväksi ellauri274.html on line 750: 2:31:41 территориях помогают налаживать экономическую социальную жизнь при этом 2:31:41 alueet auttavat luomaan taloudellista sosiaalista elämää samalla ellauri274.html on line 752: 2:31:55 люди другими и готовы жизнь свою положить за 2:31:55 ihmiset ovat erilaisia ja ovat valmiita antamaan henkensä puolesta ellauri274.html on line 754: 2:32:09 хочу подчеркнуть именно те кто родился вырос на Донбассе в новороссии сражался за них будут главные опоры должны быть 2:32:09 Haluan korostaa juuri niitä, jotka ovat syntyneet kasvoivat Donbassissa Novorossiassa ja taistelivat heidän puolestaan, ovat tärkeimmät pilarit. ellauri274.html on line 757: 2:32:30 с учетом масштабных задач стоящих перед страной мы должны серьезно обновить подхода к системе подготовки кадров к 2:32:30 Kun otetaan huomioon maan edessä olevat laajamittaiset tehtävät, meidän on vakavasti päivitettävä lähestymistapaa koulutusjärjestelmään ellauri274.html on line 758: 2:32:38 научно-технологической политике на недавнем Совете по науке образованию Мы говорили о необходимости четко 2:32:38 tiede- ja teknologiapolitiikka äskettäisessä tiedekasvatuksen neuvostossa Puhuimme tarpeesta selkeästi ellauri274.html on line 759: 2:32:44 расставить приоритеты сконцентрировать ресурсы на получение конкретных принципиально значимых научных 2:32:44 painopisteet keskittävät resurssit tiettyjen pohjimmiltaan merkittävien tieteellisten tutkimusten saamiseen ellauri274.html on line 762: 2:33:04 системы ЖКХ медицину сельское хозяйство промышленность в основе новых технологий 2:33:04 asuminen ja kunnalliset palvelut lääketiede maatalousteollisuus perustuu uusiin teknologioihin ellauri274.html on line 763: 2:33:09 практически всегда лежат фундаментальные исследования когда ты сделали 2:33:09 melkein aina perustutkimus on, kun olet tehnyt ellauri274.html on line 765: 2:33:20 подчеркнуть мы должны предоставить учёным исследователям большую свободу для 2:33:20 korostaa, että meidän on annettava tieteellisille tutkijoille enemmän vapautta ellauri274.html on line 767: 2:33:34 фундаментальная наука живёт по своим законам и добавлю что постановкой и 2:33:34 perustiede elää omien lakiensa mukaan ja lisään, että lavastus- ja ellauri274.html on line 768: 2:33:40 решения амбициозных задач это мощнейший стимул для молодёжи Идти в науку возможность доказать что ты Лидер что ты 2:33:40 kunnianhimoisten ongelmien ratkaiseminen on voimakas kannustin nuorille Tieteen opiskelu on mahdollisuus todistaa, että olet johtaja ellauri274.html on line 771: 2:34:01 Роза такая важная у нас уже действуют жилищные сертификаты для молодых ученых 2:34:01 Ruusu on niin tärkeä, että meillä on jo asuntotodistukset nuorille tutkijoille ellauri274.html on line 776: 2:34:30 считаю особенно если у нас безработица сократилось исторического минимума 3,7 2:34:30 Luulen, että varsinkin jos työttömyytemme on pudonnut historiallisen alimmalle tasolle 3,7 ellauri274.html on line 777: 2:34:36 люди же работают кадры нужны новые Я считаю что мы должны существенно 2:34:36 ihmiset työskentelevät, uutta henkilöstöä tarvitaan, mielestäni meidän pitäisi olennaisesti ellauri274.html on line 779: 2:34:48 производственные кластеры обновляется учебная база а предприятие работодатели 2:34:48 tuotantoklusterit koulutuspohjaa päivitetään ja yritysten työnantajat ellauri274.html on line 781: 2:34:59 экономики и конечно очень важно чтобы в эту сферу приходили наставники с опытом 2:34:59 taloustieteen ja tietysti on erittäin tärkeää, että mentorit, joilla on kokemusta, tulevat tälle alueelle ellauri274.html on line 782: 2:35:05 работы на реальном сложном производстве задача конкретная за ближайшие пять лет 2:35:05 työskentelemään todellisessa monimutkaisessa tuotannossa tiettyä tehtävää seuraavan viiden vuoden ajan ellauri274.html on line 784: 2:35:19 робототехники машиностроения металлургии фармацевтики сельского хозяйства и ОПК 2:35:19 robotiikka koneenrakennus metallurgia lääketeollisuus maatalous ja puolustusteollisuus ellauri274.html on line 786: 2:35:31 обеспечения безопасности суверенитета и конкурентоспособности России наконец 2:35:31 Venäjän suvereniteetin ja kilpailukyvyn turvallisuuden takaaminen vihdoinkin ellauri274.html on line 788: 2:35:49 назрели существенные изменения с учетом новых требований к специалистам в 2:35:49 on merkittäviä muutoksia ottaen huomioon uudet vaatimukset asiantuntijoille in ellauri274.html on line 790: 2:36:01 всего лучшего что было в Советской системе образования и опыта последних 2:36:01 kaikkea parasta, mitä Neuvostoliiton koulutusjärjestelmässä oli ja viimeaikaiset kokemukset ellauri274.html on line 791: 2:36:07 десятилетий в этой связи предлагается следующее первое вернуться традиционной 2:36:07 vuosikymmeniä tässä suhteessa seuraava ehdotetaan ensimmäistä paluuta perinteiseen ellauri274.html on line 800: 2:37:00 отдельный уровень профессионального образования будет выделено аспирантура задача которой готовить кадры для 2:37:00 jatko-opintoihin, joiden tehtävänä on kouluttaa henkilöstöä, osoitetaan erillinen ammatillinen koulutustaso ellauri274.html on line 801: 2:37:07 научной и преподавательской деятельности хочу подчеркнуть переход на новую систему должен быть плавным 2:37:07 tieteellistä ja opetustoimintaa, haluan korostaa, että siirtymisen uuteen järjestelmään tulisi olla sujuvaa ellauri274.html on line 803: 2:37:20 законодательство об образовании орники труда и так далее здесь нужно всё продумать проработать До мелочей Чей у 2:37:20 työvoimakasvatuksen koulutusta koskeva lainsäädäntö ja niin edelleen, täällä on kaikki mietittävä. ellauri274.html on line 805: 2:37:34 трудоустройства профессионального роста повторю еще раз возможности а не 2:37:34 ammatillisen kasvun työllistäminen Toistan vielä kerran mahdollisuudet ja ei ellauri274.html on line 808: 2:37:54 образование по действующим программам и также не подлежат пересмотру уровень 2:37:54 koulutusta olemassa olevien ohjelmien puitteissa, eikä niiden tasoa myöskään tarkisteta ellauri274.html on line 810: 2:38:07 бакалавриата специалитета или магистратуры они не должны потерять в своих правах прошу 2:38:07 perustutkintoa tai maisteria, he eivät saisi menettää oikeuksiaan, kiitos ellauri274.html on line 812: 2:38:21 нынешний год объявлена Россия годом педагога и наставника учитель преподаватель прямо участвует в 2:38:21 tänä vuonna Venäjä on julistettu opettajan ja mentorin vuodeksi opettaja, johon opettaja suoraan osallistuu ellauri274.html on line 813: 2:38:28 строительстве будущего страны и важно повысить общественную значимость учительского труда чтобы родители больше 2:38:28 rakentamaan maan tulevaisuutta, ja on tärkeää nostaa opetuksen yhteiskunnallista merkitystä niin, että vanhemmat voivat ellauri274.html on line 814: 2:38:35 говорили своим детям о благодарности к учителю а учителя уважении и любви к 2:38:35 kertoivat lapsilleen kiitollisuudestaan opettajaa kohtaan ja opettajien kunnioituksesta ja rakkaudesta ellauri274.html on line 817: 2:38:57 так называемый детский бюджет или объем бюджетных расходов на поддержку семей в 2:38:57 niin sanottu lasten budjetti tai budjettimenojen määrä perheiden tukemiseksi ellauri274.html on line 820: 2:39:13 финансового документа страны бюджета закон о бюджете хочу поблагодарить парламентариев и правительство за такое 2:39:13 maan talousarvion budjettilain rahoitusasiakirja Haluan kiittää tästä kansanedustajia ja hallitusta ellauri274.html on line 821: 2:39:21 единое консолидированное понимание наших национальных приоритетов с 1 февраля материнский капитал в России 2:39:21 yhtenäinen käsitys kansallisista prioriteeteistamme 1. helmikuuta alkaen äitiyspääomasta Venäjällä ellauri274.html on line 824: 2:39:39 теперь есть и у граждан России жителей новых субъектов Федерации предлагаю 2:39:39 ehdotan, että nyt on Venäjän kansalaisia ja federaation uusien subjektien asukkaita ellauri274.html on line 825: 2:39:45 предоставить предоставлять материнские капитал в Донецкой и Луганской народных 2:39:45 tarjota tarjota äitiyspääoman Donetsk ja Lugansk kansallinen ellauri274.html on line 828: 2:40:07 то есть с того момента как эта программа начала действовать по всей России 2:40:07 eli siitä hetkestä lähtien, kun tämä ohjelma alkoi toimia koko Venäjällä ellauri274.html on line 829: 2:40:12 напомню такое же решение Мы приняли в свое время и для жителей Крыма и 2:40:12 Muistutan, että teimme saman päätöksen aikoinaan Krimin asukkaille ja ellauri274.html on line 831: 2:40:24 семей подчеркнув перед правительством и субъектами Федерации поставлена предметная задача обеспечить заметный 2:40:24 perheille, korostaen, että hallitukselle ja liiton alamaille on annettu aineellinen tehtävä varmistaa huomattava ellauri274.html on line 832: 2:40:31 ощутимый рост реальных заработных плат в России важно индикатор индикатор Точка 2:40:31 reaalipalkkojen konkreettinen kasvu Venäjällä tärkeä indikaattori piste ellauri274.html on line 833: 2:40:37 отсчета здесь это минимальные размеры оплаты труда как мы хорошо понимаем в прошлом году он был повышен дважды в 2:40:37 Viittaus tässä on vähimmäispalkka, kuten ymmärrämme hyvin viime vuonna, sitä nostettiin kahdesti ellauri274.html on line 841: 2:41:31 теперь что касается донастройки налоговой системы в интересах российских семей начиная с прошлого года семьи с 2:41:31 Mitä tulee nyt verojärjestelmän mukauttamiseen venäläisten perheiden eduksi, viime vuodesta alkaen perheet, joissa ellauri274.html on line 842: 2:41:38 двумя и более детьми освобождаются от уплаты налога с продажи жилья если они 2:41:38 kaksi tai useampi lapsi on vapautettu kotiveron maksamisesta, jos he tekevät ellauri274.html on line 844: 2:41:50 использовать подобные инструменты они оказались востребованными чтобы в семейных бюджетах было больше средств а 2:41:50 tällaisten työkalujen käyttämiseen ne osoittautuivat kysytyiksi, jotta perheen budjeteissa on enemmän varoja ja ellauri274.html on line 845: 2:41:57 семьи могли решать самые важные насущные проблемы предлагаю увеличить размер 2:41:57 perheet voisivat ratkaista tärkeimmät kiireelliset ongelmat, joita ehdotetaan koon kasvattamiseksi ellauri274.html on line 849: 2:42:22 этих повышенных сумм государства вернет гражданам из уплаченного ими подоходного 2:42:22 valtio palauttaa nämä korotetut määrät kansalaisille heidän maksamistaan tuloista ellauri274.html on line 850: 2:42:27 налога конечно 2:42:27 vero tietysti ellauri274.html on line 851: 2:42:33 и конечно Необходимо не только поднять сумму вычета но и повысить его 2:42:33 ja tietysti on välttämätöntä paitsi korottaa vähennyksen määrää, myös lisätä sitä ellauri274.html on line 852: 2:42:38 востребованность чтобы вычет предоставлялся в проактивном режиме 2:42:38 vähennys on suoritettava ennakoivasti ellauri274.html on line 853: 2:42:43 быстро и дистанционно не обременительно для граждан далее благополучие качество 2:42:43 nopeasti ja etänä ei rasita kansalaisia lisää hyvinvoinnin laatua ellauri274.html on line 854: 2:42:51 жизни российских семей А значит демографическая ситуация прямо зависит от положения дел в социальной сфере знаю 2:42:51 venäläisten perheiden elämä, mikä tarkoittaa, että demografinen tilanne riippuu suoraan sosiaalisen tilanteen tilasta, tiedän ellauri274.html on line 855: 2:42:57 что многие субъекты Федерации готовы значительно ускорить обновление социальной инфраструктуры объектов 2:42:57 että monet liiton alat ovat valmiita merkittävästi nopeuttamaan tilojen sosiaalisen infrastruktuurin uudistamista ellauri274.html on line 858: 2:43:14 следующий механизм средство национальные проекты которые резервированы федеральном бюджете на 2:43:14 seuraava mekanismi tarkoittaa kansallisia hankkeita, jotka on varattu liittovaltion budjetista ellauri274.html on line 859: 2:43:21 2024 год регионы смогут получить и использовать Уже сейчас через 2:43:21 2024 alueet voivat vastaanottaa ja käyttää Jo nyt kautta ellauri274.html on line 861: 2:43:33 тически погашены хороший инструмент 2:43:33 lunastettu hyvä instrumentti ellauri274.html on line 863: 2:43:47 госсовета по направлению экономики и финансы при этом нам не нужна штурмовщина и погоня за объемами тем 2:43:47 valtioneuvoston taloustieteen ja rahoituksen suuntaan, kun taas emme tarvitse myrskyä ja aihemäärien ajamista ellauri274.html on line 864: 2:43:55 более в ущерб качества вызываемых объектов дополнительные финансовые ресурсы Должны сработать с высокой 2:43:55 enemmän soitettavien kohteiden laadun kustannuksella lisätaloudellisia resursseja Pitäisi työskennellä korkealla ellauri274.html on line 866: 2:44:09 здравоохранения такая масштабная программа стартовала у нас в 2021 году 2:44:09 terveydenhuollossa tällainen laajamittainen ohjelma käynnistettiin vuonna 2021 ellauri274.html on line 869: 2:44:25 видимые ощутимые изменения в доступности и качестве медицинской помощи также 2:44:25 näkyviä konkreettisia muutoksia myös terveydenhuollon saatavuudessa ja laadussa ellauri274.html on line 872: 2:44:47 предприятиях в школах учреждениях в отдаленных населенных пунктах мы запустили большую программу обновления 2:44:47 yritykset kouluissa laitokset syrjäisillä paikkakunnilla olemme käynnistäneet laajan saneerausohjelman ellauri274.html on line 875: 2:45:05 территориях специально это сделали в этом году такая работа также разворачивается в Донецкой и Луганской 2:45:05 Alueet tekivät tämän tarkoituksella tänä vuonna, vastaavaa työtä tehdään myös Donetskissa ja Luhanskissa ellauri274.html on line 877: 2:45:17 видимая люди реально видят что происходит это очень хорошо с 2025 года федеральные средства на ремонт и 2:45:17 näkyvät ihmiset todella näkevät mitä tapahtuu tämä on erittäin hyvä vuodesta 2025 liittovaltion varoja korjauksiin ja ellauri274.html on line 879: 2:45:31 в принципе не допускать ситуации когда здание оказываются в запущенном 2:45:31 periaatteessa vältetään tilanteita, joissa rakennus on laiminlyötyssä tilassa ellauri274.html on line 880: 2:45:36 состоянии далее мы поставили значимую цель за период 2019 по на 24 год построить более 2:45:36 Lisäksi olemme asettaneet vuosille 2019–24 järkevän tavoitteen rakentaa lisää ellauri274.html on line 882: 2:45:51 планируется что в текущем году будет введено еще 400 прошу регионы эти планы 2:45:51 on suunniteltu, että vielä 400 otetaan käyttöön tänä vuonna. Pyydän alueilta näitä suunnitelmia ellauri274.html on line 883: 2:45:57 выдерживали четко выдерживать объем финансирования этой программы с федеральными бюджета с 2019 года 2:45:57 kesti selvästi säilyttää tämän ohjelman rahoituksen liittovaltion budjetista vuodesta 2019 alkaen ellauri274.html on line 886: 2:46:17 году мы нарастили объем инфраструктурной бюджетных кредитов направляем дополнительно хочу это подчеркнуть 2:46:17 olemme lisänneet lähettämiemme infrastruktuuribudjettilainojen määrää, minkä lisäksi haluan korostaa tätä ellauri274.html on line 890: 2:46:44 общественного транспорта субъекты Федерации Причем на основе современных технологий при этом прошу особое 2:46:44 Liiton julkisen liikenteen aiheet Lisäksi nykyaikaisen tekniikan perusteella pyydän erityistä ellauri274.html on line 891: 2:46:52 внимание здесь уделить малым городам и сельским территориям мы уже приняли решение 2:46:52 olemme jo päättäneet kiinnittää huomiota pieniin kaupunkeihin ja maaseutualueisiin ellauri274.html on line 892: 2:47:03 мы уже приняли решение продлить до 2030 года проект чистый воздух цель которого 2:47:03 olemme jo päättäneet jatkaa vuoteen 2030 asti puhdasilmahanketta, jonka tavoitteena on ellauri274.html on line 893: 2:47:08 оздоровите экологическую ситуацию в крупнейших индустриальных центрах обращаю внимание в промышленную и 2:47:08 parantaa ekologista tilannetta suurimmissa teollisuuskeskuksissa Kiinnitän huomiota teollisuuden ja ellauri274.html on line 895: 2:47:22 повестки дня не снимаются добавлю что мы неплохо продвинулись в реформировании 2:47:22 esityslistoja ei poisteta, lisään, että olemme edistyneet hyvin uudistuksessa ellauri274.html on line 896: 2:47:27 отрасли по обращению с отходами наращиваем мощности по переработке и сортировке чтобы перейти к экономике 2:47:27 jätehuoltoteollisuus lisää kierrätys- ja lajittelukapasiteettia siirtyäkseen talouteen ellauri274.html on line 897: 2:47:33 замкнутого цикла в приоритете дальнейшее ликвидация старых мусорных свалок и 2:47:33 suljetun syklin, ensisijaisena tavoitteena on poistaa vanhoja kaatopaikkoja ja ellauri274.html on line 899: 2:47:47 перечень тех объектов накопленного вреда которые будут ликвидироваться после завершения действующей программы 2:47:47 luettelo niistä kertyneiden haittojen kohteista, jotka poistetaan nykyisen ohjelman päättymisen jälkeen ellauri274.html on line 903: 2:48:14 обращаю на это внимание всех уровней власти по по учению которое было дано ранее 2:48:14 Kiinnitän tähän kaikkien hallintotasojen huomion aiemmin annetun opetuksen mukaisesti ellauri274.html on line 905: 2:48:29 его с коллегами из правительства Он должен четко определить что и где можно 2:48:29 hänet hallituksen kollegoiden kanssa Hänen on määriteltävä selvästi, mitä ja missä voi olla ellauri274.html on line 906: 2:48:35 а что нельзя строить и в целом принципы работы индустрии очень важный вопрос для 2:48:35 ja mitä ei voida rakentaa ja ylipäätään alan periaatteet on erittäin tärkeä asia ellauri274.html on line 914: 2:49:30 нам известно что Запад прямо причастен к попыткам Киевского режима нанести удары 2:49:30 tiedämme, että länsi on suoraan mukana Kiovan hallinnon iskuissa ellauri274.html on line 915: 2:49:36 по базам нашей стратегической авиации использованные для этого беспилотники 2:49:36 strategisen ilmailumme pohjalta tähän käytettävät droonit ellauri274.html on line 916: 2:49:41 были оснащены и модернизированные при содействии натовских специалистов 2:49:41 varustettiin ja modernisoitiin Naton asiantuntijoiden avustuksella ellauri274.html on line 918: 2:49:53 В современных условиях сегодняшнего противостояния это звучит какой-то бред 2:49:53 Nykyaikaisissa vastakkainasettelun olosuhteissa tämä kuulostaa jonkinlaiselta hölynpölyltä ellauri274.html on line 919: 2:49:58 Просто при этом обращаю на Это особое внимание нам проводить полноценные инспекции в 2:49:58 Samalla kiinnitän vain erityistä huomiota siihen, että teemme täysimääräisiä tarkastuksia ellauri274.html on line 921: 2:50:12 иных объектов остаются без ответа или отклоняются по формальным основаниям и 2:50:12 muut kohteet jäävät vastaamatta tai hylätty muodollisista syistä ja ellauri274.html on line 923: 2:50:27 говорят о том что их цель нанести стратегическое поражение России 2:50:27 he sanovat, että heidän tavoitteenaan on tehdä strateginen tappio Venäjälle ellauri274.html on line 924: 2:50:34 и что после этого они как ни в чем не бывало собираются разъезжать по нашим 2:50:34 ja että sen jälkeen he aikovat ajaa ympäriinsä ellauri274.html on line 925: 2:50:39 оборонным объектам в том числе новейшим неделю назад например но и подписан указ 2:50:39 puolustuslaitokset, mukaan lukien uusin esimerkiksi viikko sitten, mutta asetus allekirjoitettiin ellauri274.html on line 926: 2:50:45 о постановке на боевое дежурство новых стратегических комплексов наземного базирования они и туда собираются сунуть 2:50:45 uusien maanpäällisten strategisten kompleksien asettamisesta taisteluun, he aikovat laittaa ne myös sinne ellauri274.html on line 927: 2:50:52 свой нос и думают что так просто мы туда пускать будем просто 2:50:52 nenänsä ja ajattelevat, että se on niin helppoa, annamme sen vain sisään ellauri274.html on line 929: 2:51:04 выступив со своим коллективным заявлением НАТО фактически сделала заявку на то чтобы стать участником 2:51:04 annettuaan yhteisen lausunnon Nato itse asiassa teki jäsenhakemuksen ellauri274.html on line 930: 2:51:12 договора о стратегических наступательных вооружений пожалуйста 2:51:12 strategiset hyökkäysasesopimukset, kiitos ellauri274.html on line 931: 2:51:20 более того считаем что такая постановка вопроса давно назрела ведь в НАТО 2:51:20 Lisäksi uskomme, että tällainen kysymyksen muotoilu on jo kauan odotettu, koska NATO:ssa ellauri274.html on line 932: 2:51:26 напомню состоит не одна ядерная держава США 2:51:26 Haluan muistuttaa, että Yhdysvalloissa on useampi kuin yksi ydinvoima ellauri274.html on line 936: 2:51:55 имеем права особенно сегодня как и то что первый договор о 2:51:55 meillä on oikeuksia, erityisesti tänään, samoin kuin se, että ensimmäinen sopimus ellauri274.html on line 940: 2:52:18 вышли на такой уровень Когда Россия и США заявили что не 2:52:18 saavutti tällaisen tason Kun Venäjä ja Yhdysvallat ilmoittivat, että he ellauri274.html on line 953: 2:53:46 отношений это не фигура речи вот так на практике в жизни все и происходит после 2:53:46 suhde ei ole tällainen puhetapa, käytännössä elämässä kaikki tapahtuu sen jälkeen ellauri274.html on line 955: 2:53:58 доминирование не считая с интересами современной России да и с другими 2:53:58 valta-asemaan ottamatta huomioon nykyaikaisen Venäjän ja muiden etuja ellauri274.html on line 956: 2:54:04 интересами тоже других стран тоже конечно ситуация в мире после 1945 года 2:54:04 muiden maiden edut, tietysti myös maailman tilanne vuoden 1945 jälkeen ellauri274.html on line 959: 2:54:22 недопустимым является то что США стали перекраивать мироустройства именно 2:54:22 On mahdotonta hyväksyä, että Yhdysvallat alkoi muotoilla maailmanjärjestystä tarkasti ellauri274.html on line 960: 2:54:28 только под себя исключительно в своих собственных эгоистических интересах 2:54:28 vain itselleen vain omien itsekkäiden etujensa vuoksi ellauri274.html on line 965: 2:55:00 скажем конфликтом на Украине другими враждебными действиями запада в отношении нашей страны как они гласных 2:55:00 sanotaanpa Ukrainan konflikti muut lännen vihamieliset toimet maatamme vastaan, koska ne ovat vokaalia ellauri274.html on line 968: 2:55:18 но идиотами их не назовешь они все-таки не Глупые люди нам стратегическое 2:55:18 mutta et voi kutsua heitä idiooteiksi, he eivät silti ole tyhmiä ihmisiä meille strategisille ellauri274.html on line 969: 2:55:24 поражение хотят нанести и лезут на наши ядерные объекты в этой связи вынужден 2:55:24 he haluavat tehdä tappion ja kiivetä ydinlaitoksillemme, tässä suhteessa heidät pakotetaan ellauri274.html on line 970: 2:55:29 заявить сегодня о том что Россия приостанавливает свое участие в договоре 2:55:29 ilmoitti tänään, että Venäjä keskeyttää osallistumisensa sopimukseen ellauri274.html on line 974: 2:56:05 вопроса мы должны для себя понять на что все-таки претендуют такие страны североатлантического Альянса как Франция 2:56:05 Kysymys, meidän on itse ymmärrettävä, mitä sellaiset Pohjois-Atlantin liiton maat kuin Ranska vielä väittävät ellauri274.html on line 975: 2:56:12 и Великобритании и как мы будем учитывать их стратегические арсеналы то 2:56:12 ja Iso-Britannia ja kuinka otamme sitten huomioon heidän strategiset arsenaalinsa ellauri274.html on line 976: 2:56:18 есть совокупный ударный потенциал альянса они сейчас своим заявлением сделали по 2:56:18 liitolla on kokonaisiskupotentiaali, he ovat nyt antaneet lausuntonsa ellauri274.html on line 979: 2:56:37 разрядки Мы же знаем все подноготную знаем что истекают гарантийные сроки 2:56:37 Vastuuvapaus Tiedämme kaikki yksityiskohdat, joista tiedämme, että takuuaika on umpeutumassa ellauri274.html on line 980: 2:56:43 годности к боевому применению отдельных видов ядерных боеприпасов Соединенных Штатах и в этой связи некоторые деятели 2:56:43 Tietyntyyppisten ydinaseiden taistelu-käytettävyys Yhdysvalloissa ja tältä osin joitain lukuja ellauri274.html on line 982: 2:56:56 оружия в том числе с учетом того что в США идет разработка новых типов ядерных 2:56 :56 aseet, mukaan lukien sen huomioon ottaminen, että Yhdysvallat kehittää uudentyyppisiä ydinaseita ellauri274.html on line 983: 2:57:01 боеприпасов такая информация есть в этой ситуации Министерство обороны России Росатом должны обеспечить готовность к 2:57:01 ammukset tällaiset tiedot ovat tässä tilanteessa Venäjän puolustusministeriön Rosatomin tulisi varmistaa valmius ellauri274.html on line 984: 2:57:09 испытанию российского ядерного оружия первыми Разумеется этого делать не будем Но если США проведут испытания то и мы 2:57:09 Venäjän ydinaseiden testaaminen ensin Emme tietenkään tee tätä Mutta jos Yhdysvallat tekee kokeita, niin me myös ellauri274.html on line 985: 2:57:18 проведем ни у кого не должно быть опасных иллюзий что глобальные стратегические паритет может быть 2:57:18 Kenelläkään ei pitäisi olla vaarallisia illuusioita siitä, että maailmanlaajuinen strateginen pariteetti voi olla ellauri274.html on line 987: 2:57:33 Здравствуйте Уважаемые коллеги Уважаемые граждане России сегодня мы вместе проходим сложный непростой путь и 2:57:33 Hei Hyvät kollegat Rakkaat Venäjän kansalaiset tänään käymme läpi vaikean vaikean polun yhdessä ja ellauri274.html on line 988: 2:57:41 преодолеваем все трудности тоже вместе иначе и быть не могло Ведь мы воспитаны 2:57:41 me voitamme kaikki vaikeudet myös yhdessä eri tavalla emmekä voineet olla Loppujen lopuksi meidät kasvatettiin ellauri274.html on line 990: 2:57:55 поколение мы идем Только вперед благодаря преданности Родине воли и 2:57:55 sukupolvi me menemme Vain eteenpäin omistautumisen ansiosta tahdon kotimaalle ja ellauri274.html on line 994: 2:58:21 правду и справедливость сейчас плечом к плечу на передовой сражаются войны из всех 2:58:21 Totuus ja oikeudenmukaisuus taistelevat nyt rinta rinnan etulinjan sodissa monikansallisen isänmaamme kaikilta ellauri274.html on line 998: 2:59:11 мощный отклик во всей России люди поддерживают наших бойцов 2:59:11 voimakas vastaus koko Venäjällä ihmiset tukevat taistelijoitamme ellauri274.html on line 1000: 2:59:27 миллионов наших людей они отправляют на передовую медикаменты средства связи 2:59:27 miljoonaa kansaamme he lähettävät etulinjaan lääkkeitä viestintävälineet ellauri274.html on line 1001: 2:59:33 снаряжения транспорт теплые вещи маскировочные сети и так далее Все что помогает сохранить жизни наших ребят 2:59:33 laitteet kuljettavat lämpimiä asioita naamiointiverkot ja niin edelleen Kaikki, mikä auttaa pelastamaan kavereidemme hengen ellauri274.html on line 1002: 2:59:40 знаю как письма детей школьников согревают фронтовиков они берут их как 2:59:40 Tiedän, kuinka koululaisten lasten kirjeet lämmittävät etulinjan sotilaita, jotka he ottavat heidät ellauri274.html on line 1004: 2:59:56 пожеланий трогает у бойцов крепнет понимание ради чего они 2:59:56 toiveet koskettavat taistelijoita on kasvava ymmärrys siitä, mitä he ellauri274.html on line 1005: 3:00:03 сражаются кого защищают очень значимо для воинов и их семей для 3:00:03 taistelevat ketä he suojelevat hyvin paljon merkittävä sotilaille ja heidän perheilleen ellauri274.html on line 1006: 3:00:09 мирных жителей и тазобота которые окружают их волонтеры с самого начала спецоперация не действует смело и 3:00:09 siviilit ja heitä ympäröivät lonkat vapaaehtoiset alusta alkaen erikoisoperaatio ei toimi rohkeasti ja ellauri274.html on line 1008: 3:00:19 оказался в беде доставляли в горячие точки и делают это до сих пор еду воду 3:00:19 olivat vaikeuksissa, toimitetaan kuumiin paikkoihin ja syökö se edelleen vettä ellauri274.html on line 1009: 3:00:24 одежда разворачивают для беженцев центра гуманитарной помощи помогают в полевых 3:00:24 vaatteita käytetään keskuksen pakolaisille ellauri274.html on line 1013: 3:00:51 особенно трогают трогают и вдохновляют когда 3:00:51 ovat erityisen koskettavia ja inspiroivia, kun ellauri274.html on line 1019: 3:01:37 сплоченный народ мы уверены в себе уверены в своих силах правда за нами 3:01:37 läheiset ihmiset luotamme kykyihimme, jotka ovat todellisia takanamme ellauri274.html on line 1029: eteenpäin ellauri275.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri275.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri275.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri275.html on line 33: eteenpäin ellauri275.html on line 38: JOE ✭ SETÄ VOLDEMORT Oikeutettua väkivaltaa ellauri275.html on line 40: etki.fi/tuotekuvat/product37626.jpg" width="100%" /> ellauri275.html on line 45: Voluntary homicide is the ultimate gift to society: the gift of selfless service. (Dale Brown, Time for Patriots) ellauri275.html on line 47: Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa epäsuoraa väkivaltaa, jossa pysyvähköt käyttäytymistä ohjaavat rakennelmat (esim. eduskunta ja sosiaaliset rakenteet kuten oikeus, politiikka, uskonto, kasvatus) vahingoittavat ihmisryhmiä estämällä perustarpeiden, kuten ravinnon, terveyden tai suojan, täyttymistä. ellauri275.html on line 48: Rakenteellista väkivaltaa kokevat etenkin erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Tällaisia ovat esimerkiksi etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, ihonväriltään valtaväestöstä poikkeavat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset ihmiset. Väkivaltakokemusten kuunteleminen voi olla vaikeaa. Omat asenteet ja kokemukset voivat vaikuttaa kohtaamiseen. Olemme täällä sinua varten. ellauri275.html on line 51: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri275.html on line 52: etadata-static.plex.tv%2Fa%2Fpeople%2Faf1649c8a7d74de2fabaf674318282f3.jpg" height="190" /> ellauri275.html on line 54: Martti J. Kari puhuu amerikkalaisen naistekoälyn äänellä, kun ei oma äly riittänyt. Mixi venäläiset tekee kaiken hullusti? Mixi venäläiset ei käytä pipoa sisätiloissa vaan venelakkia? Mixi presidentti Putin ja Frodo Oades ovat kuin kaxi jagodaa? ellauri275.html on line 75: Chavchavadze was fatally wounded by a gang of assassins, led by Gigla Berbichashvili, in Tsitsamuri, outside Mtskheta. ellauri275.html on line 78: Pirosmani oli expressionistinen gruusialainen maalari jonka elämästä kasarilla tehtyä samannimistä neuvostofilmiä näytettiin Pietarissa gruusialaisen ravintolan seinältä. Se oli kiva filmi ja Pirosmanin taulut hyviä. ellauri275.html on line 83: Pyhä marttyyri Ilia Tšavtšavadze Gruusialainen syntyi vuonna 1837 hurskaaseen perheeseen Qvarelin kylässä Itä-Gruusiassa. Hänen äitinsä opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan, rukoilemaan ja rakastamaan totuutta. Lapsuudestaan asti Ilia tunnettiin hurskaudestaan. Hän tunsi halua mennä luostariin, mutta se meni ohi, ja Ilja antautui sitten innokkaasti opintoihin ensin Tbilisissä ja sitten Venäjällä Pietarin yliopistossa, jossa hän etsi ja tutki georgialaisia tekstejä. Hän ei kuitenkaan suorittanut tutkintoa vaan jätti opinnot kesken ja palasi Gruusiaan ja alkoi tahkota massia. ellauri275.html on line 85: Kirjoituksissaan, tutkielmissaan ja saarnoissaan Ilia oli georgialaisten hengellinen isä ja opettaja. Pitäen oman elämänsä esikuvina pyhien ryövärien elämää ja tekoja hän teki pilkkaa ahnaista popeista. Ilia katsoi, että hurskaus ja pyyteetön rakkaus ihmisiä ja omaa maata kohtaan oli olennaista ihmiselämässä, ja kirjoituksissaan hän osasi motivoida lukijoita samanlaiseen kristilliseen rakkauteen omaa maataan ja kulttuuriaan kohtaan. Mitä pirun kristillistä siinä on? Eikös kirstityn pidä tähdätä taivaan valtakuntaan eikä maallisiin? Kääntää toinenkin takaposki miehittäjille? Ne eivät tiedä mitä tekevät ja vaikka tietäisivätkin. Anna keisarille mikä keisarille kuuluu. Kuten luuranko sanoi toiselle kuun pinnalla: mitä kuuluu? ellauri275.html on line 87: Iljan kamuja oli Fr. Peter Kharischirashvili, georgialainen hierojamonkki, joka kuului entiseen San Lazzaron saaren mehitaristiseen seurakuntaan Konstantinopolissa, ja lähetettiin palvelemaan Gruusian kansan katollisia tarpeita. Pius IX vahvisti seurakunnan 29. toukokuuta 1875. ellauri275.html on line 89: Isä Christopher Zuggerin mukaan yhdeksän serviittilähetyssaarnaajaa Konstantinopolista, eksarkki Shio Batmanishvilin johdolla, tuli Gruusian demokraattiseen tasavaltaan vakiinnuttamaan siellä pysyvästi Bysantin riitin vanhalla Gruusian kielellä, ja vuoteen 1929 mennessä heidän uskollistensa määrä oli kasvanut 8 000:een. Traagisesti heidän tehtävänsä päättyi, kun Neuvostoliiton salainen poliisi pidätti Exarch Shion ja hänen papit vuonna 1928, vangitsivat heidät Gulagiin Solovkin vankileirille ja murhasivat heidät myöhemmin Josif Stalinin NKVD:n toimesta Sandarmokhissa vuonna 1937. ellauri275.html on line 93: Ilja oli nykyajan nuorten henkisen liikkeen "Tergdaleulebi" eli Venäjän ystävien johtaja. He levittivät moderneja ja eurooppalaisia liberaaleja ihanteita Gruusiassa. Hän perusti kaksi modernia sanomalehteä. Hänellä oli tärkeä rooli Gruusian ensimmäisen rahoitusrakenteen - Land Bank of Tbilisi - luomisessa. Maakaupoilla ja bloody peasanttien velkakirjoilla löi rahoixi kun maaorjat oli vapautettu 1861. Hän oli 30 vuoden ajan tämän pankin puheenjohtaja, jonka kautta hän rahoitti ja edisti useimpia Gruusiassa järjestettäviä kulttuuri-, koulutus-, talous- ja hyväntekeväisyystapahtumia. ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions. ellauri275.html on line 99: Eniten venäläisten reformeista ja rahakorvauxista hyötyivät prinssitason maanomistajat kuten just nää Tsavtsavadset. joilla oli yli 1000 sielua per pää. Suurin osa isännistä oli pienomistajia joilla oli alle 20 sielua. Orjien vapautuxessa maa jäi maanomistajille ja vapautetut orjat sai "neuvotella" siitä uudet "sopparit". Jos ne ei miellyttäneet sai lähtee menee. Bloody peasants sai lunastaa porholta maatilkkunsa jos niillä oli rahaa. Käytännössä ne joutuivat ottamaan lainaa maapankista jota ne ei ikinä pystyneet maxamaan. Tää velkaorjuus jatkui vuoteen 1912 saakka. Ainoa tulos oli että bloody peasantit köyhtyivät entisestään ja niiden maapläntit pienenivät puoleen. Vauraat venäläistyneet aateliset saivat sevverran tukia etteivät rettelöineet, vaikka niiden isät oli vielä vannoneet listivänsä ryssän keisarin. Ketkään ei olleet tyytyväisiä ryssien uudelleenjärjestelyihin, ja siemenet oli kylvetty stalinismin nousulle. ellauri275.html on line 101: Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä. ellauri275.html on line 103: Iljan kasvatti vanhempien kuoltua Makrilli-täti. Iliaa pidettiin porvarillisena ja vanhana aristokraattina, joka ei ymmärtänyt vallankumouksellisen ja ateistisen tulevaisuuden tärkeyttä. ellauri275.html on line 104: Hänen tärkeimmät kirjalliset teoksensa olivat Erakko, Aave, Otaraant Leski, Kako Ryöstäjä (se runo), Onnellinen kansa, Matkailijan kirjeet ja Onko mies ihminen?! Onko Vapi mies? ellauri275.html on line 107: "Prinssi oli riittävän vaikuttunut näyttääkseen teini-ikäisen töitä toimittajilleen. Hän ihaili Stalinin säettä ja valitsi viisi runoa julkaistavaksi – melkoinen saavutus. Prinssi Chavchavadze kutsui Stalinia osuvasti "nuoreksi mieheksi, jolla on palavat silmät". ellauri275.html on line 114: Stalin kehui aina Chavchavadzen runoutta vanhuudessaan, eikä ole todisteita siitä, että hän olisi tilannut tuon osuman, mutta hän oli hyvin lähellä Sergoa ja hän oli varmasti enemmän kuin kykenevä erottamaan kirjalliset ansiot julmasta välttämättömyydestä. Politiikka oli aina etusijalla. ellauri275.html on line 115: Vaikka Ilja teki paljon poliittisia virheitä se oli eto runoseppo. Niinkuin Stalin izekin. ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka. ellauri275.html on line 120: Ilja Tšavtšavadze avasi georgialaisen kirjallisuuden uusia sivuja haalistuvilla taiteellisilla luomuksilla: runoilla, säkeillä, novelleilla, novelleilla, joissa tuon ajan tärkeimmät yhteiskunnalliset prosessit löysivät terävän kriittisen pohdiskelun. ellauri275.html on line 121: Satiirisen proosan mestariteoksessa "Onko hän mies?" kirjailija osoitti vanhan, taantumuksellisen maailman kuolevaisen tuhon. On huomattava, että sana "vallankumous" Gruusian kirjallisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran Ilja Chavchavadzen Notes of a Passerby -teoksen sivuilta: "Älkää antako sanan vallankumous pelotella sinua, lukija! Vallankumous on rauhallisen menon alku!" ellauri275.html on line 123: Sanomalehdessä "Iveria" Ilja Chavchavadze kuvasi suurella myötätunnolla Irlannin kansan taistelua Englannin orjuuttajia vastaan, Balkanin niemimaan kansojen vapautustaistelua, ennusti valoisaa tulevaisuutta Kiinan ja Intian suurille kansoille. Ikään kuin Ilja Chavchavadzen ihanat sanat olisi kirjoitettu tänään, paljastaen sodanlietsojat lännen imperialististen maiden leiristä: ”Minne katsotkaan, joukkoja muodostuu yksiköiden perään. Kaikella voimallaan joukot lisääntyvät, valmistavat aseita, tykkejä ja ruutia, ja samalla he vannovat, että he eivät ajattele rauhaa lukuun ottamatta mitään. ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän. ellauri275.html on line 126: Ilja Chavchavadze tarttui aseisiin perusteetonta estetismiä vastaan, taantumuksellista "taidetta taiteen vuoksi" -teoriaa vastaan. Olla ihmisten inspiroija, motivationaalinen spiikkeri, kuivata heidän kyyneleensä - tämä on runoilijan ainoa kutsumus. ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon. ellauri275.html on line 153: Runossa "Kevät" ("Metsä kukkii tyylikkäästi ...") luodaan tiivistetysti, kahdella tai kolmella keskimääräisellä vedolla kuva luonnon kevään heräämisestä: ellauri275.html on line 155: Metsä kukkii tyylikkäästi, ellauri275.html on line 156: Pääskyset laulavat taivaalla ellauri275.html on line 157: Köynnöksen lehdet ellauri275.html on line 158: Kevään kyyneleet valuvat. ellauri275.html on line 159: Vuoret ovat yhä kauniimpia, ellauri275.html on line 162: Tämän kirkkaan kevätmaiseman luoman iloisen tunnelman keskeyttää yhtäkkiä isänmaalle osoitettu surullinen välikysymys: ellauri275.html on line 167: Vanhat ovat poissa, mutta nuoret ovat tulleet, Stalin etunenässä. ellauri275.html on line 169: ... Nuoremmat ovat kasvaneet - vahvoja, itsepäisiä ihmisiä. ellauri275.html on line 170: Heille olet sekä huolen että työn kohde. ellauri275.html on line 173: Isänmaa, korvaamaton aarteeni, miksi olet surullinen? ellauri275.html on line 174: ("Loistava isänmaa, miksi olet tänään surullinen? ..") ellauri275.html on line 190: Samaan aikaan toisaalla runoilija tuomitsee vihaisesti välinpitämättömyyden, julmuuden, jolla etuoikeutettujen luokkien ihmiset kohtelivat rehellistä työntekijää. Runoilija toimii epäinhimilliseen sortoon ja orjuuteen rakennetun yhteiskuntapoliittisen järjestelmän vihaisena syyttäjänä ja paljastaa kaikella ankaruudellaan ja totuudenmukaisesti hallitsevan elämäntavan haavaumat: ellauri275.html on line 193: Hän käy kauppaa, pettää ihmisiä, ellauri275.html on line 197: kun hän itse elää ihmisten onnettomuuden varassa, ellauri275.html on line 202: Venäläinen kirjallisuuskriitikko V. Goltsev totesi, että "ei vain Gruusian, vaan myös sen ajan venäläisessä runoudessa ei ole toista runoa, joka ylistäisi Pariisin kommuunin 1871 taistelijoita sellaisella voimalla ja ajatuksen selkeydellä:" ellauri275.html on line 206: Ja he eivät ole turhaa puhetta ellauri275.html on line 210: Runossa Erakko ko. erakko ei onnistunut voittamaan 17-kesäisen neitosen elävän elämän voimaa, maallisia inhimillisiä tunteita ja intohimoja. Taistelu tätä voimaa vastaan päättyi munkin sielunpelastuxen kannalta täydelliseen tappioon, mutta koiraan siementuotannon kannalta menestyxeen. Munkki nuolee porsliinia ahdistuksen ja epätoivon piinaamana ja tuikkaa sitten melan upoxiin. Tämä teos, jonka Ilja Chavchavadze loi luovan elämänsä viimeisellä kaudella, leimaa taiteellisen taidon kypsyys ja täydellisyys. Pyhä vapaus voitetaan vain taistelulla, vain verellä, - runoilija väitti ja tuli käteen uudestaan. ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte. ellauri275.html on line 216: Kako-runoelmassa vanhus, joka uskalsi vastustaa isäntää, ruoskittiin kuoliaaksi kepeillä. Isänsä kuolemasta järkyttynyt Zakro tappoi vihatun prinssin ja pakeni metsään liittyäkseen kuuluisaan Kakon koplaan. Runoilijan mielestä oikeutettu väkivalta, reviirin puolustaminen aseilla omien oikeuksiensa nimissä ja ihmisarvot verisissä käsissä on jokaisen velvollisuus. ellauri275.html on line 218: Arboristi katsoo kateena Zakroa, joka menee metsään liittyäkseen "ryöstäjä" Kakon porukkaan. Kako ja Zakro oli urheita mutteivät valitettavasti järjestäytyneitä. ellauri275.html on line 223: Vaikka töihin ja nykyään metsästykseen. ellauri275.html on line 228: Ja kuninkaallisen surun sylettämänä, Ja tauti hiipi ovelaan, ellauri275.html on line 230: Jäinen - läpikuultava etäisyys Vanhalla miehellä oli kuumetta. ellauri275.html on line 233: Tänä hetkenä, hiljaisena ja surullisena, Ja väkivaltainen ja epäinhimillinen, - ellauri275.html on line 234: Tähdet lepattavat pimeydessä kyllästynyt taistelemaan huonon mustan osakkeen kanssa. ellauri275.html on line 235: Metsän hiljaisuuden rikkoi Hän ei alentunut kuulemaan vanhan miehen pyyntöä. ellauri275.html on line 237: Vihaisena hän murisi unissaan. Prinssi, sinä näet minun heikkouteni! ellauri275.html on line 242: Sekä quitrent että corvee kahdesti ellauri275.html on line 243: Kudin lähellä metsä on korkea ja tumma. Tehdään se. Tuemme taloutta ellauri275.html on line 244: Siinä metsässä rosvo on yksinäinen. Emme ole syyllisiä sinun edessäsi, ellauri275.html on line 245: Löytyi turvapaikka useammin kuin kerran. Emme pakene töistä, asetumme sen ellauri275.html on line 247: siinä metsässä Kako Bgachiashvili Prinssi: ellauri275.html on line 248: Piilexi epäystävällisiltä silmiltä. Ja ilman kettinkiä juoksisit karkuun! ellauri275.html on line 249: Oletko jättänyt huomioimatta käskymme? ellauri275.html on line 254: "Missä täällä on tie Kudi-vuorelle?" — Sinun vihasi on minulle kauhea, mutta olet väärässä. ellauri275.html on line 262: Saat kudin sydämeen ja selästä ulos (Fig. 1) Onko täällä jotain mitä tarvitset! ellauri275.html on line 264: Ja jos et voi lunastaa itseäsi, ellauri275.html on line 269: Se, mikä on sinun, palautetaan sinulle ellauri275.html on line 275: Ja Bgachiashvili sanoi hänelle: Älä! Lopeta! Köyhyys ja nälkä edessä. Mistä tukia? ellauri275.html on line 285: Ratsastaja: Millaista puhetta tämä on, Jumala olkoon kanssasi! ellauri275.html on line 286: Sydän etsii sydämiä, voimaa - voimaa. Meilläkin on munat ja haluamme elää, ellauri275.html on line 289: Sinä olet veljeni. Reunasta reunaan Paha koira! Olydiga hund! ellauri275.html on line 290: Tämä metsä on minun omaisuuteni; Muistutan kepillä kuka olet! ellauri275.html on line 295: Tämä metsä tuotti minulle vähän onnea. Köyhyys piinaa vanhuuttani, ellauri275.html on line 303: Sietämätön vastoinkäymisten taakka. ellauri275.html on line 304: Eikä vihollisiani lasketa, Isä: ellauri275.html on line 305: Uskollinen metsässä - kunnia ja veljeys, Miten! Uskallatko lyödä minua turhaan? ellauri275.html on line 306: Petollinen - vihollisuus ja kosto. ellauri275.html on line 307: Matkasi on ollut pitkä. Vaikka isäni oli sekä heikko että vanha - ellauri275.html on line 310: Älä tuomitse rosvoja - minua. "Rozgi, liikettä!" huusi prinssi. ellauri275.html on line 312: Hän istui isäntänsä eteen, Vartijat ovella, ellauri275.html on line 320: Lapset tietävät kuka Kako on! Hakoitko omaa isääsi läsnä ollessasi? ellauri275.html on line 321: Vanhat ja nuoret toistavat lempinimeäsi, Etkö pelastanut häntä teloittajalta? ellauri275.html on line 322: Ihmiset luottavat sinuun! Sano, nainen, mitä sinulle kuiskasi ellauri275.html on line 324: saavuttaa lastenlastenlapsemme. Lopettaisin sinut ensin, ellauri275.html on line 325: He sanovat, että menetät pääsi Ja sitten hän tappaisi prinssin! ellauri275.html on line 326: Etkä kestä valhetta Oletko nähnyt heidän juovan elävää verta? ellauri275.html on line 327: Ja rakastat yksinkertaista ihmistä Miten silmäsi eivät haalistuneet tuolloin! ellauri275.html on line 331: Sinun kauhistuksessasi? Olet ihminen ellauri275.html on line 335: Ja hän lähetti paimentamaan lampaitaan, Isän huudon kurjassa sydämessä, ellauri275.html on line 338: Paimenet nauroivat minulle. Ja ajatteletko ryöstöä! ellauri275.html on line 344: Oli nähtävissä, että olin tottunut osuuteeni, En ole pelkuri. Käteni on kiinteä. ellauri275.html on line 347: Täällä laskettiin karja. ellauri275.html on line 348: Nauta on sidottu. Metsän reunalla Isäni makasi maassa. ellauri275.html on line 350: Tuomme iltapalamme ja mukit Jotta et päästä heti prinssin kanssa, ellauri275.html on line 356: Isäni revitään heti kappaleiksi... ellauri275.html on line 357: Aamuhetkellä he heräsivät ja huusivat: Oi luoja! - minun vikani. ellauri275.html on line 358: Paimenet uuteen työhön! Miten mieleni käsitti kaiken tämän? ellauri275.html on line 369: Heitelimme kiviä, pelasimme palloa, Sillä hän tallasi ihmisoikeudet, ellauri275.html on line 370: poski ajettui simpulaxi. Sillä hän tallasi ihmisen kunnian! .. ellauri275.html on line 372: Lauma ajettiin Alazaniin Kako: ellauri275.html on line 377: Et koskaan tiedä, mikä on söpöä teini-iässä? Sinulle tulevaisuuteen! Olkoon hänet palkittu ellauri275.html on line 383: Jokainen tarinaa kertoo vuorollaan. Olet vapaa... ellauri275.html on line 384: Muistan nämä kultaiset tarinat Ratsastaja: ellauri275.html on line 386: Ja heille terkut, rakastan vanhoja päiviä, Onneton poika, joka kostaa isäänsä: ellauri275.html on line 396: Voisit nähdä hänet useammin Mitä kuolema minulle on? Mikä on pala lyijyä minulle? ellauri275.html on line 399: Meni pelloille. Ja hyvä niin. Vain jälki kuoleman tuskasta poltetaan ellauri275.html on line 401: Herra täytti nöyrän huoneemme. Tämä onneton hauta ellauri275.html on line 404: Isäni saattoi ährätä jopa hautaan asti, Helvetti minussa, muistaakseni musta helvetti! ellauri275.html on line 405: Mutta se toi hänelle pian kaunaa Ja Zakro putosi metsän ruohoon, ellauri275.html on line 407: Maaorjan kohtalo on epäluotettava. Kuin metsästyneen eläimen kaipuu. ellauri275.html on line 413: 11. joulukuuta 1860 Pietari ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5). I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet. ellauri275.html on line 420: In Georgia, the first reading of the “Russian Law” was followed by mass protests. The draft law obliged non-governmental organizations and media outlets with a large part of their funding (at least 20%) from abroad to register as agents of foreign influence. ellauri275.html on line 424: Russian President Vladimir Putin’s press secretary Dmitry Peskov said that Russia was not involved in the “unrest” in Georgia and the “foreign agents” law. “Nothing there was inspired by the Kremlin, the Kremlin has absolutely nothing to do here,”- TASS quoted Peskov. ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.” ellauri275.html on line 430: Porukat huusi Tiflisissä miekkarissa "Sukhumi, Sukhumi". Gruusialaiset eivät pidä siitä, että abhaasisepartistit ottaa aurinkoa pyyhkeillä mustanmeren rannaklla venäläisten tuella. Sukhumi or Sukhum (Russian: Суху́м(и), Sukhum(i) [sʊˈxum(ʲɪ)]), also known by its Georgian name Sokhumi (Georgian: სოხუმი, [sɔχumi] (listen)) or Abkhaz name Aqwa (Abkhaz: Аҟәа, Aqwa), is a city in a wide bay on the Black Sea's eastern coast. It is both the capital and largest city of the Republic of Abkhazia, which has controlled it since the Abkhazia war in 1992–93. However, "internationally" Abkhazia is considered part of Georgia. The city, which has an airport, is a port, major rail junction and a holiday resort because of its beaches, sanatoriums, mineral-water spas and semitropical climate. It is also a member of the International Black Sea Club. ellauri275.html on line 432: Gruusiassa valtaa pitää Georgialainen unelma -puolue. Sen taustalla lankoja vetelee Gruusian rikkain ihminen, miljardööri Bidzina Ivanišvili. ellauri275.html on line 434: Vaikka Gruusian hallitus on virallisesti sanonut tukevansa Ukrainaa, Bukian mukaan todellisuudessa tuki on ollut laimeaa ja näennäistä. Gruusia ei ole asettanut Venäjälle pakotteita, ja kauppa virtaa rajan yli. Länsimielinen Saapasvili viruu vankilassa huonossa hapessa. ellauri275.html on line 436: Vaikka Venäjällä ja Gruusialla ei ole diplomaattisuhteita eikä suoraa lentoliikennettä, Gruusialainen unelma on Bukian mukaan todellisuudessa Venäjä-mielinen puolue. ellauri275.html on line 439: Gruusiassa petyttiin, ettei EU nimittänyt sitä jäsenehdokkaaksi yhdessä Ukrainan ja Moldovan kanssa. ellauri275.html on line 440: Bukia uskoo, että todellisuudessa valtapuolue ei edes halua edistää eurointegraatiota, koska se sotkisi sen suunnitelmia sementoida valtansa. ellauri275.html on line 441: ”Tämä lakihanke oli märkä rätti EU-pyrkimyksille, ja osoittaa, etteivät he ole siitä tosissaan kiinnostuneita.” ellauri275.html on line 442: Toinen nimekäs poliittinen vanki on oppositiokanava Mtavarin omistaja Nika Gvaramia. Hänet on tuomittu korruptiosta. Mtavari (Georgian: მთავარი) was a feudal title in Georgia usually translated into English as Prince or Duke. In the 15th century the term mtavari was applied only to the five ruling princes of western Georgia (Samtskhe, Mingrelia, Guria, Svaneti, and Abkhazia), whose autonomous powers were finally eliminated under Imperialist Russia. ellauri275.html on line 444: Georgian poets ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets. ellauri275.html on line 448: The period of publication was sandwiched between the Victorian era, with its strict classicism, and Modernism, with its strident rejection of pure aestheticism. The common features of the poems in these publications were romanticism, sentimentality, and hedonism. Later critics have attempted to revise the definition of the term as a description of poetic style, thereby including some new names or excluding some old ones. W. H. Davies, a contemporary, is sometimes included within the grouping, although his "innocent style" differs markedly from that of the others. ellauri275.html on line 449: In the 1930s, Henry Newbolt estimated there were still at least 1000 active poets in England, and that the vast majority would be recognisably Georgian. ellauri275.html on line 451: Prince Alexander Chavchavadze (Georgian: ალექსანდრე ჭავჭავაძე, Russian: Александр Чавчавадзе; 1786 – November 6, 1846) was a Georgian poet, public benefactor and military figure. Regarded as the "father of Georgian romanticism", he was a pre-eminent Georgian aristocrat and a talented general in the Imperial Russian service. ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity. ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time. ellauri275.html on line 458: Chavchavadze's residence in Tsinandali where the still functioning famous winery serves today as a major tourist attraction in Kakheti. ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another. ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.” ellauri275.html on line 464: The subsequent fate of the Georgian poets (inevitably known as the Squirearchy) then became an aspect of the critical debate surrounding modernist poetry, as marked by the publication of T. S. Eliot's The Waste Land at just that time. The Georgian poets became something of a by-word for conservatism, but at the time of the early anthologies they saw themselves as modern (if not modernist) and progressive. ellauri275.html on line 475: Koba oli hahmo Alexander Kazbegin vuoden 1883 romaanista Patriside. Patriside ( georgiaksi : მამის მკვლელი ) on Alexander Kazbegin romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Romaani on rakkaustarina, mutta se käsittelee myös monia 1800-luvun Gruusian yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Romaani kuvaa 1800-luvun kriittistä realismia. Romaani sijoittuu 1800-luvun Gruusiaan, jolloin Venäjän valtakunta miehitti sen. Se on talonpoikaispojan Iagon ja kauniin nuoren naisen Nunun rakkaustarina. Kirjoittaja esittää tšetšeenit vapaina miehinä, jotka taistelevat vapautensa puolesta, toisin kuin georgialaiset, joita ryssät pitivät niin lyhyessä hihnassa, etteivät pystyneet pitämään edes kaupunkikokouksia (perinne keskiajalta lähtien). ellauri275.html on line 476: Tarinan lopussa Koba kostaa sekä Iagolle että Nunulle ampumalla Gringon ja hänen esimiehensä taksissa metsässä. Koba on tarinan sankari, joka kunnioittaa ystävyyttä, puolustaa totuutta, kunnioittaa naisia ja ajaa oikeutta. ellauri275.html on line 478: Koba oli kuvitteellinen julma bonobo ja Planet of the Apes -uudelleenkäynnistyssarjan tärkein antagonisti. ellauri275.html on line 484: Ukrainan sota on Joe-sedän porukoille pelkkää nettoa. Pakotteilla pidetään öljyn hinta keinotekoisesti alhaalla ja ostetaan venäläisten fossiilit Intian ja Kiinan kautta polkuhinnalla. Inter arma silent leges, viherpiipertäjät ymmärtävät pitää päänsä alhaalla. Aseita päästään kokeilemaan tositoimissa tyhmien slaavikallojen kustannuxella. Se on kaikki kotiinpäin, spasiibo tavarishi! Ei tässä mitään kiirettä, as you were, jatkakaa. ellauri275.html on line 486: Länkkäreiden talouspakotteiden tekniikka on täsmälleen sama konsti kuin Zhingis kaanilla ja muilla mongoleilla tuhat vuotta sitten. Ei ne menneet miehittämään naapureita, kuha razastivat uhkaavasti vähän matkaa sinnepäin ja katkoivat vähän nenäkkäiden naapureiden päitä, ja sitten käskivät loppujen maxaa veroja. Jenkkien vientitavara on tää "demokratia", z. laissez faire pursuit of happiness, joka ei ole muuta kuin rahakkaiden rakenteellinen väkivaltakoneisto. Sillä ostetaan tyhmimpien persupäiden äänet rahavallan puolelle ja sitten hoidellaan vihellellen voitto kotiin kaikkialta pallolta kapitalismin hyvin voidellulla koneella. Pakotteilla saandaan hyödykkeet ihan pilkkahinnalla. Nauretaan koko matka pankkiin. ellauri275.html on line 488: Demokratia ei toimi ilman mainosmiehiä. Demokratia ja mainonta on saman lantin puolia. Se jolla on varaa ostaa mainosaikaa saa ostettua äänet puolelleen. Keitähän ne mahtaisi olla, hmm? Aasialaiset jotka eivät ole tottuneet demokratiaan eivät pelkää mainita Voldemortin nimeä. Niillä on vaikka kuinka paljon samanlaisia tai pahempia mortteja ja verttejä. Ne pelkää enemmän tota länkkärien monitoinikonetta. ellauri275.html on line 490: Oliko Wagnerin kirja "Telefon" Krutsevin sulakauden ajalta? Ei ihan, vuonna 67 oli Nikita jo pantu viralta. Sulakausia oli yxin tein 3: ensin 20-luvun NEP, sitten Krutsovin pikkuporvarilliset kokeilut 60-luvun alussa, ja lopuxi ukkoutuneiden Brezhnevin ja Reaganin liennytys 80-luvulla ennen tähtien sodan riehaantumista. Jokaisen aikana tehtiin viihdettä, jossa ryssät ja jenkit eivät tapa toisiaan ihan tavanomaisella apinan raivolla, vaan on yhteisiä kansanrikollisia, joista tehdään yhteistuumin rosollia. Jokaisen veljeilyn lopetti joku katastrofi: holodomor, ohjuskriisi, tähtien sota. Molemmilla puolilla on sankareita ja tuhoaseita, mutta amerikkalaisilla aina paremmat. Vähän kuin jenkkisarjojen paleface herot ja sivuvaununeekerit. ellauri275.html on line 492: Holodomor (ukr. Голодомор) oli Ukrainan neuvostotasavallassa vuosina 1932–1933 raivonnut nälänhätä, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ukrainalaista. Erilaisia lukuja on esitetty muun muassa joukkotiedotusvälineissä ja julkisissa väittelyissä. Uhrien määrästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Kansanmurhaksi tapahtuman on "tunnustanut" parikymmentä länkkäriä. ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa. ellauri275.html on line 505: et_Republic%2C_1922.png/1280px-Administrative_map_of_the_Ukrainian_Socialist_Soviet_Republic%2C_1922.png" height="400px"/> ellauri275.html on line 506: etsk.png" height="400px"/> ellauri275.html on line 511: Rutsev oli isovenäläinen, mutta aivan Ukrainan rajalta, Kurskista. Se oli 20-luvulla politrukkina Donbassissa, oltuaan siellä töissä kaivosalalla. (He later stated that he considered emigrating to the United States for better wages, but did not do so.) ellauri275.html on line 517: Ollessaan lomalla Pitsundassa, Neuvostoliiton Gruusiassa, 12. lokakuuta 1964, Hruštšov sai Leonid Brežneviltä puhelun, että häntä tarvitaan heti Moskovassa. Hruštšov yritti turhaan vedota olevansa lomalla, mutta soittajan mukaan asia oli niin tärkeä, että Hruštšovin olisi pakko olla paikalla. Pahaa aavistamaton Hruštšov lähti matkaan. Huhuja syrjäyttämisaikeista oli liikkunut jo kesällä. Hruštšovin oma tytär oli varoittanut isäänsä, että jotain on tekeillä ja myös turvamies oli kehottanut olemaan varovainen. Hruštsov ei kuunnellut varoituksia, sillä hänen mukaansa keskuskomitean jäsenet saivat kiittää häntä urastaan. ellauri275.html on line 519: Aleksei Kosyginin, Nikolai Podgornyin, Aleksandr Šelepinin ja Anastas Mikojanin organisoima kaappaus poisti Hruštšovin vallasta tämän ollessa lomalla. Brežnev osallistui kaappaukseen 14. lokakuuta 1964. Brežnev nimitettiin Hruštšovin tilalle Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi, Aleksei Kosygin ministerineuvoston puheenjohtajaksi eli pääministeriksi ja Mikojan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi ennen jäämistään eläkkeelle 1965. Eläköityneen Mikojanin korvasi niin sanotussa "troikassa" Nikolai Popcornyi. ellauri275.html on line 521: Hruštšovin kilpailijat puolueessa syrjäyttivät hänet keskuskomitean tapaamisessa 14. lokakuuta 1964. Kaksi edellistä päivää Brežnev oli käyttänyt asemansa varmistamiseen, tosin hermoillen välillä pahasti ja yrittäen perua koko hankkeen. Kokouksen avannut Brežnev aloitti Hruštšovin tekemien virheiden ja hänelle asetettujen syytteiden lukemisen, mihin kukin yhtyi vuorollaan. Brežnevin mukaan Hruštšov oli ”toiminut vastoin Leninin opetuksia”, hän oli ”kylvänyt epäjärjestyksen siemenen” ja ”tehnyt päätöksiä lounaalla”. Muiden keskuskomitean jäsenten syytöksissä esiintyi syytöksiä ”pidäkkeettömästä käytöksestä”, "valtion kengän vahingoittamisesta", ”kultin luomisesta” ja ”maailman kohtalolla leikkimisestä Kuubassa”. Ammattiliittojen johtaja moitti, että ei ollut saanut audienssia neljään vuoteen. ellauri275.html on line 523: Valtaan päästyään Brežnev kannatti stalinismista luopumista ja henkilökultin purkamista. Brežnev kannatti myöhemmin Stalinin rehabilitointia. Brezhnevin henkilökultille lähinnä naurettiin, koska sitä ei pelätty, vaan ainoastaan vihattiin. Oderint dum metuant. ellauri275.html on line 525: Brežnevin viimeisinä vuosina hänen ympärilleen alettiin rakentaa henkilökulttia, jonka huippu oli hänen 70. syntymäpäivänään joulukuussa 1976. Syntymäpäiväjuhliin ottivat osaa Erich Honecker, Fidel Castro ja Urho Kekkonen. Päinvastoin kuin Stalinin kulttiin, hänen kulttiinsa suhtauduttiin kyynisyydellä, koska Brežneviä kohtaan ei tunnettu pelkoa eikä juurikaan kunnioitusta.lähde? Poliittinen kritiikki oli kuitenkin hänen aikanaan mahdotonta Neuvostoliitossa. Toisinajattelijoita karkotettiin maasta tai suljettiin mielisairaaloihin. ellauri275.html on line 529: Brežnevin pääsihteerikauden alku 1960-luvun lopulla oli erittäin nopean taloudellisen kehityksen aikaa mm. koneenrakennuksen alalla. 1970-luvulle tultaessa talouden ongelmat olivat jo ilmeisiä. 1970-luvun öljykriisit kohonneine öljynhintoineen kuitenkin siirsivät neuvostotalouden romahduksen 1980-luvulle. Tällöin talous taantui nopeasti. Neuvostoliitto viljavine alueineen tuli riippuvaiseksi viljan ja elintarvikkeiden tuonnista. Sen teollisuus oli raskasta ja auttamattoman vanhanaikaista. Sekin osa mikä toimi oli valjastettu sotateollisuuden palvelukseen. Kaiken kaikkiaan varustelu nieli aivan liian suuren osan bruttokansantuotteesta (on arvioitu, että pahimpina aikoina jopa lähes 50 %). Tää oli selvää nälistämistä ilkeän USA:n puolelta, talouspakotetta varustelun avulla, kz. alla. ellauri275.html on line 531: Brežnevin viimeisimmäksi jäänyt päätös oli lähettää joulukuussa 1979 neuvostojoukot tukemaan Afganistanin kommunistihallitusta. Päätöstä ei tehnyt politbyroo, vaan Brežnevin sisäpiiri yksityisessä kokouksessaan. Afganistanin sotaan johti pitkäaikainen kehitys, johon liittyivät Etykiin liitetyn Helsingin hengen haihtumisesta huonontuneet suurvaltasuhteet, varustelukierre ja Neuvostoliiton tarve osoittaa voimaansa. Yleisesti 1970-luvun loppua kohti Vietnamin sodassa tappion kärsinyt Yhdysvallat vaikutti sotilaallisesti heikolta ja Neuvostoliitto vastaavasti vahvemmalta supervallalta. Afganistanin sodan myrkytettyä suurvaltasuhteet jäi SALT II -sopimus, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 1979, ratifioimatta Yhdysvalloissa. Neuvostoliittoon kohdistettiin myös laajat talouspakotteet ja Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 kohdistettiin boikotti. ellauri275.html on line 536: Tamminiemen pesänjakajat-kirjasta (kirj. "Loka" Laitinen) on jo maininta paasauxessa 259. Se löytyi resuisena Emmauxen kirjastosta 0.50 sentin hinnalla. Kiinnosti että ketä olivat ne pesänlikaajat. Ko aikana 1982 ei voinut vähempää kiinnostaa. Silti vittu, Tamminiemen pesänjakajat olivat "Loka" Laitisen perusteella seuraavat: ellauri275.html on line 557: HEIKKI HAAVISTO - Ketale ellauri275.html on line 583: KOTIRYSSÄ - Vapaahetki Mutajoella ellauri275.html on line 590: Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia. ellauri275.html on line 594: 1937 vaaleissa nosket kannustivat voittoon maalaisliiton Kyösti Kallion, lipilaarit häntyreinä. ellauri275.html on line 596: Talvisodan vuonna 1940 Kallio sai asemalla ketjureaktion ja sen sijaan valittiin Suomen Pankissa korkoa kasvanut Risto Ryti. ellauri275.html on line 598: 1943 oli rökäletappio jo ovella ja Risto Ryti valittiin uudelleen 2 vuodexi syntipukin tehtäviin. ellauri275.html on line 604: 1950 oli tavalliset vaalit, jotka voitti Juho Kusti toinen käsi selän takana. Pälvikaljuuntunut Urho ei siitä masentunut, vaan jäi odottamaan vuoroa. ellauri275.html on line 606: 1956 oli hemmetisti halukkaita Juho Kustin paikalle, ekalla kierroxella 6 ehdokasta sai ääniä. Kommarit taktikoivat Paasikiven ulos pelistä ja loppuotteluun jäi maalaisliiton Kekkonen ja noskejen Fagerholm. Kekkonen voitti 1 äänellä. ellauri275.html on line 612: 1974 olisin saanut minäkin jo äänestää, mutta Kekkosen valinnut poikkeuslaki teki sen tarpeettomaxi. ellauri275.html on line 616: Vuonna 1981 Urho oli saanut tarpeexeen: älä viizi vaivata minua kriiseillä - en jaxa enää. Haluan äidin luoxe. 1982 tuli valituxi kuten muistetaan Mauno Koivisto, jota varsinkin nykyisen kokoomuspresidentin aikana (Kokoomuspresidentin piti "Lokan" mielestä olla mahdottomuus Suomen oloissa!) moitittiin liian hitaaxi itäliittouman purussa. ellauri275.html on line 618: 1994 Maunon lopetettua 12v jälkeen hyvällä seuraava pressa oli lihavuori Mara Ahtishaari, joka kaatuili kännissä laastareita ozalla. Nyt on silläkin jo dementia, johon kuoli 2 edellistä presidenttiä. ellauri275.html on line 620: 2000 saatiin ruoriin ensimmäinen naisoletettu, tosin Seta-yhdistyxen äänillä, nim. Tarja Halonen. Harvaa presidenttiä on niin paljon aiheetta haukuttu kuin tätä. ellauri275.html on line 622: 2012 lähtien presidentin paikalla on kykkinyt Lennu-koiravainajan ex-isäntä, ex-puolivallaton poikamies, nyk. puolivillainen setämies, kova- joskin pieninyrkkinen Sauli Niinistö. Se on käsittämättömän pidetty, maan isä vaikka näyttää enemmän Star Warsin Yodalta. Nimi Yoda pohjautuu sanskritin kieleen, jossa yoddha merkitsee ”soturia”. Yoda saattaa myös liittyä hepreankieliseen sanaan yodea, joka merkitsee ”hän tietää” tai ”se joka tietää”. Vaikea nähdä pimeää puolta on, vaikka tuolla itäsuunnalla varmasti se on. ellauri275.html on line 627: Laureenska häläjää Putinin puheen puuroisuudesta, muttei vaivaudu kertomaan mistä Putin oikeasti puhui, nimittäin taloudesta. Venällä on Voldemortin mukaan mennyt suhteellisen hyvin raivokkaista talouspakotteista huolimatta: hyvä sato, lähes täystyöllisyys (3%), talouskasvu rohisee ja ruplan tie eeku paranee. Mixei tästä puhuta, vaan sensijaan siteerataan jotain ryssävihamielistä raakkujaa, joka väittää lainausmerkeissä että "Venäjän talous on pankrotin partaalla". Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? No se on tyypillistä kun porukat eivät ymmärrä toisiaan, sanoisi tähän viestintäasiantuntijamme Nilqvist. ellauri275.html on line 629: Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Brittein saaret ovat vajoamassa samaan tilaan jossa ne olivat 120v sitten kuningatar Viktorian kuoltua. Talous on aivan kuralla, keskiansiot jäävät alle EU-tason ja köyhimmällä kansanosalla on huonommat oltavat kuin naurettavassa Sloveeniassa! Talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy todennäköisesti laskuun tänä vuonna (ennustaa IMF), koska maan tuottavuus on tuhnahtanut. Vittu tuottavuus on sama asia kuin ropotit ja porukoiden potkiminen pois nykyisistäkin paskaduuneista, ei sillä kansansuosiossa kuuhun mennä. Kuka käski brexitoida, kloorikana? Se ei parantanut brittipersulaiskureiden työhaluja eikä varsinkaan miljoonien matulaisten työmahdollisuuxia. ellauri275.html on line 631: Valtavat luokkaerot ja maantieteelliset tuloerot tähän päälle, ja hyvinvointivaltion perusrakenteiden romautus yxityistämällä kaikki mihin kädet yltävät. Britannia on kuin Italia paizi sää on rumempi. Joo tää on kaikki mieluisaa kuultavaa! Ja vielä se että pohjoisirlantilaiset hermostuvat kuin Irlannin tasavalta ei kun porhaltaa talouskasvun kärjessä. Alkaa brittipoliisien henki olla Belfastissa jälleen kortilla. Mixei Westminster mene Putinin pakeille kysymään, miten talous saadaan pyörimään vaikka viholliset nälistävät minkä pystyvät? Amerikkalaisetkaan ei muuta tee kuin nauravat. ellauri275.html on line 635: Vihdoinkin hyvä (koska tositapahtumiin perustuva) poliisisarja Neljä elämää (p.o. kuolemaa) briteistä, missä ällö kalansilmäinen kaljupää huumaa kuoliaaxi jollain mömmöllä neljä homopoikaa ja raiskaa ne, raahaa sitten luutarhan seinälle (paizi ensimmäisen vaan kotiovelle). Se ei ollut tässä sarjassa pääasia, vaan että Lontoon met poliisivoimat kusivat koko tutkinnan KOSKA pojat oli homppeleita slummissa! Skoudet kieltäytyivät yhdistämästä kuolemantapauxia vaikka yhteys oli ilmiselvä pöllöimmällekin sukulaiselle, ja tutkivat jo ekasta tapauxesta kiinnijääneen kalansilmän toilailuja kunnolla vasta kun oli ihan pakko. Kuten ekan uhrin äiti leukavasti laukaisi, oli syynä poliisien tyhmyys, laiskuus, homofobia vai oikeistohallitusten määrärahaleikkauxet, käteen jäi että brittipoliisilaitos on täysin fucked up, ja jonkun täytyisi tehdä vittu sille asialle jotakin. Vaan eipähän ne tee, koska briteissä on vieläkin ruotelissa samat oikeistoketaleet, eikä muutosta siihen ole edes näköpiirissä. Antavat vaan BBC:n tehdä lisää poliiseja ihannoivia paskasarjatekeleitä. Vittu anglosaxit on ketkuimpia kaikista germaaneista, ei voi muuta sanoa, vaikka se on aika paljon sanottu. ellauri275.html on line 637: Sarja myös osoitti, että hyvän, jännän ja koskettavan rikossarjan voi tehdä ilman a) yhtään toimintasankaria, varsinkaan yhtään moniongelmaista ezivää ja sen paria, b) näyttämättä yhtään verta, puukotusta, silmitöntä väkivaltaa, tappoa c) yhtään car chasea, kiireellistä hälytystä rikospaikalle, pyssynheilutusta pimeillä parkkipaikoilla ja hylätyissä tehtaissa, d) yhtään panoa tai muuta vähissä vaatteissa suoritettavaa sukupuoliaktia, e) yhtään muoviselle taululle tehtyä epäiltyjen valokuvakollaasia, yxinkertaisesti pysymällä asiassa ja kuvaamalla tavan tallaajia niiden tavallisissa epädramaattisissa ympäristöissä. Juuri tekijöiden a)-e) ja muun tavanomaisen poliisisarjaklisheistön poissaolo oli sarjan onnistumisen ja myös sen uskottavuuden salaisuus. ellauri275.html on line 640: Benito Juarez 137 Mexico David Ben Gurion 152 Israel Mahmoud Ahmadinejad 157 Iran Abdelaziz Bouteflika 159 Algeria Kim Yong Ill 160 Korea (North) Dmitry Medvedev 163 Russia Queen Elizabeth II 163 UK Cristina Fernandez de Kirchner 164 Argentina Nicolas Sarkozy 165 France Angela Merkel 165 Germany Silvio Berlusconi 165 Italy Josef Stalin 165 Russia Vladimir Lenin 165 Russia Margaret Thatcher 165 UK Julia Eileen Gillard 166 Australia Napoleon 168 France Winston Churchill 168 UK Benito Mussolini 169 Italy Yasuo Fukuda 169 Japan François Hollande 170 France Vladimir Putin 170 Russia Tarja Halonen 172 Finland François Mitterrand 172 France Adolf Hitler 173 Germany Harold Wilson 173 UK Hugo Chávez 173 Venezuela Gerhard Schröder 174 Germany Viktor Orban 174 Hungary ellauri275.html on line 646: Huomioo kiinnittää jakauman 2-huippuisuus: mediaanilla on 5cm johon ei satu yhtään johtajaa. Oisko niin että johtajixi päätyvät toisaalta lyhyyttään kompensoivat knääpiöt, toisaalta sellaset jotka on luonnollista johtaja-ainesta? ellauri275.html on line 653: Anoppi on kyllä sen verran tenhoavamman näköinen että wet T-shirt tilanteessa voi impokin innostua ja kantaa mamman ahven taskussa oliivilehtoon. Villiä vauhtia ja viihdettä. ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä. ellauri275.html on line 659: Konstan Pylkkänen alkaa lievästi haukuskella Dshugasviliä jo siv. 30 alkaen, varmaan bolshevismin johdosta. Tultuaan erotetuxi 1899 seminaarista Josip oli kakkivinaan sen pihalle kuin koira. ellauri275.html on line 661: Tampereen konferenssi 1905 oli joulukuussa 1905 Tampereen työväentalolla pidetty Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen ensimmäinen puoluekonferenssi, jonka järjestivät puolueen enemmistöläiset eli bolševikit. Se oli Lontoon (1905) ja Tukholman (1906) puoluekokousten välissä pidetty epävirallinen kokoontuminen, joka muistetaan erityisesti Leninin ja Stalinin ensitapaamisesta. Lenin oli Josipista hukkapätkä, sanoo Konsta, ottamatta selvää faktoista: nimittäin Josip oli täsmälleen samanpituinen kuin Uljanov hattu päässä ja kassi kädessä. Pirkko Hiekkalan pituisia molemmat. Lao Rui on harvaanasutulla mediaanilla. Konferenssin merkittävin päätöslauselma oli päätös aseelliseen kapinaan ryhtymisestä, joka lopulta johti lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917. ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota, tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua. ellauri275.html on line 667: Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, niin georgialaiset kykenivät taistelemaan vastaan vain kaksi viikkoa ja venäläiset valloittivat Tbilisin 25.2.1921. Taisteluissa kaatui ja haavoittui jopa tuhansia georgialaisia. ellauri275.html on line 673: Ordzhonikidze tunnettiin koko Kaukasiassa vietetyn ajan vaikeana miehenä työskennellä. Hän oli kiistanalainen alueellisessa bolshevikkijohdossa, koska hän oli autoritaarinen ja suosii etnisten georgialaisten ylentämistä pätevien ehdokkaiden sijaan. Vuoden 1920 lopulla tšekan (salaisen poliisin) edustaja oli pyytänyt Ordzhonikidzen korvaamista ja syytti häntä poliittisista virheistä, erityisesti siitä, että hän nimitti kansallismielisiä viranomaisia, mikä oli vastoin bolshevikkien politiikkaa, joka paheksuu nationalisminäkemyksiä. ellauri275.html on line 674: Puolueen kymmenennessä kongressissa , joka pidettiin maaliskuussa 1921, vaadittiin, ettei Ordzhonikidzeä valittaisi uudelleen; Pohjois-Kaukasuksen edustajat totesivat, että Ordzhonikidze, joka ei päässyt paikalle Georgian hyökkäyksen vuoksi, "huutaa kaikille, käskee kaikkia ympärillään, ei huomioi uskollisten puolueen jäsenten mielipiteitä". Lenin ja Stalin puolustivat häntä: edellinen paljasti, että Ordzhonikidze oli kuuro toiselta korvalta ja hänen täytyi huutaa jopa Leninille itselleen kuullakseen itsensä. Tämän tuen myötä Ordzhonikidzen johtamistyyliä koskeva kritiikki väheni ja hänet valittiin uudelleen edustajaksi. Azerbaidžanin, Armenian ja Georgian hyökkäysten aikana Ordzhonikidze pyrki myös toimimaan itsenäisesti. Hän jätti usein huomiotta kaikki neuvot, ellauri275.html on line 675: myös Moskovan johdolta, ja kuunteli vain läheisiä. Georgian miehityksen aikana hän esitti Moskovalle vaatimuksia sen sijaan, että pyysi apua, ja jätti huomiotta kutsut työskennellä paikallisten Georgian bolshevikkien kanssa, mikä aiheutti jännitteitä heidän ja Ordzhonikidzen välillä. ellauri275.html on line 677: Mdivanin ja Maharadzen mielipiteistä Josip ei piitannut palanutta puukopeekkaa. Polikarp Gurgenovich Mdivani oli budu -georgian ; 1920-luvulla hänellä oli tärkeä rooli Kaukasuksen sovjetisoinnissa , mutta myöhemmin hän johti Georgian vastustusta Josif Stalinin keskittämispolitiikkaa vastaan Georgian selkkauxessa 1922. Hänet teloitettiin suuren puhdistuksen aikana 30-l. ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia. ellauri275.html on line 680: Svetlanan erehdyxiä ellauri275.html on line 682: Peniksen keskipituus on kasvanut merkittävästi. Peniksen keskipituus on kasvanut 30 vuodessa peräti neljänneksellä. Peniksen keskipituuden kasvu ei ole välttämättä lainkaan mikään hyvä tai toivottava merkki. Syy voi olla hyvin huolestuttava. Sitä ei kyllä varmuudella tiedetä. "Pekan" kohdalla se saattaa olla "Pe-pi-ta". ellauri275.html on line 684: Nadežda Sergejevna Allilujeva (ven. Наде‌жда Серге‌евна Аллилу‌ева; 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1901 Baku – 9. marraskuuta 1932 Moskova) oli Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin toinen vaimo ja Svetlana Allilujevan äiti. Stalin ja Nadežda Allilujeva menivät naimisiin vuonna 1919, kun Stalin oli 41-vuotias ja Nadežda Allilujeva oli 18-vuotias. He olivat tunteneet jo vuodesta 1908, kun Džugašvili-Stalin piileskeli tuttunsa ja puolueystävänsä Sergei Allilujevin luona. Silloin Nadja oli 7 vee ja Jopi 30. ellauri275.html on line 685: (Mitä vittua?) Nadežda Allilujeva löydettiin kuolleena huoneestaan itsemurhan tehneenä. Edellisenä iltana hän oli riidellyt kiivaasti Stalinin kanssa juhlavastaanotolla. Joidenkin pahansuopien teorioiden mukaan hän ei tehnyt itsemurhaa vaan Stalin olisi murhannut hänet. ellauri275.html on line 687: Nadežda Allilujevan ja Stalinin tytär Svetlana, saatuaan tietää ettei äisky kuollutkaan umppariin kuten iskä oli sanonut, suuttui iskälle ja loikkasi Yhdysvaltoihin vuonna 1967. Se siitä tuli kun iskä hemmotteli häntä amerikkalaisilla elokuvilla ja väliin mätki julmasti. ellauri275.html on line 689: etlana%2C_1935.jpg/500px-Joseph_Stalin_with_daughter_Svetlana%2C_1935.jpg" /> ellauri275.html on line 690: Svetlana oli iskän lemmikki. ellauri275.html on line 692: Allilujeva rakastui 16-vuotiaana juutalaissyntyiseen elokuvaohjaajaan Aleksei Kapleriin. Stalin ei hyväksynyt heidän romanssiaan, joten Kapler lähetettiin pakkotyöhön Siperiaan ja sen jälkeen Vorkutan teollisuuskaupunkiin nykyiseen Komin tasavaltaan lähelle napapiiriä. 17-vuotiaana Allilujeva rakastui Grigori Morozoviin, joka opiskeli Moskovan yliopistossa. He menivät naimisiin 1945 Stalinin vastahakoisuudesta huolimatta, eikä tämä halunnut tavata Morozovia. Allilujeva synnytti pojan Josifin, ja pariskunta erosi vuonna 1947. Allilujevan seuraava puoliso oli Juri Ždanov, jonka isä oli tunnettu neuvostoliittolainen poliitikko ja Stalinin oikea käsi Andrei Ždanov, joka oli Suomessa rauhanteon jälkeen valvontakomission johtaja. He menivät naimisiin vuonna 1949 ja saivat vuonna 1950 tyttären Jekaterinan. Tämäkin liitto purkautui myöhemmin. Ollessaan sairaalassa 1963 Allilujeva tapasi intialaisen kommunistin Brajesh Singhin, joka oli käymässä Moskovassa. Singh oli hyväkäytöksinen idealisti, mutta kärsi vakavista sairauksista, kuten keuhkoputken tulehduksesta ja keuhkolaajentumasta. Brajeshin ja Allilujevan romanssi syttyi, kun pariskunta lomaili Mustanmeren rannalla Sotšissa. Singh palasi Moskovaan vuonna 1965 ja toimi tulkkina. Heidän ei sallittu avioitua. Singh kuoli vuonna 1966, ja Allilujeva sai luvan lähteä viemään Singhin tuhkaa Gangesjokeen. Ollessaan Intiassa kaksi kuukautta hän kiintyi maan tapoihin. Allilujeva piti Singhiä puolisonaan, vaikka he eivät menneet naimisiin. ellauri275.html on line 696: Vuonna 1982 Allilujeva muutti Englantiin Cambridgeen mutta palasi 1984 tyttärensä kanssa Neuvostoliittoon ja sai kansalaisuuden takaisin. He asettuivat asumaan Gruusiaan (nyk. Georgia) Tbilisiin. Allilujeva palasi 1986 Yhdysvaltoihin, tytär kouluun Englantiin. Myöhempinä vuosina hänen mainitaan asuneen Sveitsissä, Lontoossa ja Wisconsinissa. Vizi mixei Svetlana osannut päättää? ellauri275.html on line 699: Ilmeisesti Svetlana loikkasi neukuista 1967 koska Kruzev oli ruvennut rumasti mustaamaan iskän mainetta. Vuonna 1984, jolloin Stalin oli osittain kuntoutunut Neuvostoliitossa, Svetlana muutti takaisin tyttärensä Olgan kanssa, ja molemmat saivat Neuvostoliiton kansalaisuuden. Juutalaiselle melkein brittitoimittajalle Miriam Grossille Svetlana katui neukuista lähtöä. Hän oli hyvin halukas selittämään, kuinka hän oli saapunut länteen ellauri275.html on line 701: "sokeasta ihailusta VAPAATA MAAILMAA kohtaan", mutta oli alkanut jenkkeihin tultuaan uskoa, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat moraalisesti samanarvoisia. Hän oli ollut vakuuttunut siitä, että "VAPAAASSA MAAILMASSA ihmiset ovat yli-inhimillisiä, viisaita, valistunutta... Mikä kauhea isku olikaan saada selville, että... ne on vain samoja idiootteja, epäpäteviä hölmöjä, peloissaan sekoilevia byrokraatteja, hämmentyneitä pomoja, vainoharhaista petoksenpelkoa ja valvontaa… tämä idealismin menetys tapahtuu loikkaajille vain liian usein. Sillä me kaikki luotimme liikaa länsipropagandaan." ellauri275.html on line 703: Miriamkin joutui Israelissa ruoka-aikojen aikana pitämään kirjoja käsivarsien alla varmistaaxeen etteivät kyynärpäät työntyneet ulos. Jos ei syönyt pinaattia lounasaikaan, kylmä pinaatti työnnettiin väkisin kitaan välipalalla. Eat your greens. Hän on hyvin onnellinen siitä että hän on englantilainen – tai melkein englantilainen. ellauri275.html on line 705: Vuonna 1986 Svetlana muutti jälleen takaisin Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin Olgan kanssa, ja palattuaan perui taas kommentteja länkkäreistä joita hän oli esittänyt ollessaan Neuvostoliitossa (mukaan lukien se, ettei hän ollut nauttinut "yhtäkään päivää" vapautta lännessä ja että hän oli ollut CIA:n lemmikki). ellauri275.html on line 708: ethZeribaTikitt.jpg" /> ellauri275.html on line 709: A zariba (from Arabic: زَرِيْـبَـة, romanized: zarībah, lit. 'cattle-pen') is a fence which is made of thorns. Historically, it was used to defend settlements or property against perpetrators in Sudan and neighbouring places in Africa. An example would be a pen to protect cattle and other livestock from predators such as lions, albeit often unsuccessfully. ellauri275.html on line 714: Eipä tainnut tulla Stalin ajatelleexi että vallan turmelema tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin nälkäänsä mezästävä hyeenakoira tahi leijona. Tai hetkinen, ei petomaisempi vaan kaikkiruokaisempi, kuin sika kaukalolla. Soveltaa lakia mutta vääristellen ja mielivaltaisesti. Kun mokamehiläisiä on parvissa miljoonia, ne ovat sietämättömiä, vaikkei niillä ole pistintä. ellauri275.html on line 715: Sovitamme rikoxemme työllä, toisteli Stalin USA:n 5. amendmentin mukaista iskulausetta. Kulakit tappelevat haaskalla aineellisista eduista, nokintajärjestyxessä. Sitä ei voi kuin vastentahtoisesti ihailla. ellauri275.html on line 722: Nyt on niin paljon aikaa mennyt neukkuajoista, että uudet sukuupolvet kaipaavat neuvostoajan sanakirjoja. Tässä näytteexi Ilta-Pulun sanakirjavientejä: ellauri275.html on line 736: Neuvostoliitossa naiset vapautettiin kotiorjuudesta ja päästettiin työelämään tekemään lähes samoja hommia kuin miehetkin. Naisia ihannoitiin nimenomaan riuskoina työläisinä, kolhoosin lypsäjinä ja liki sukupuolettoman näköisinä raatajina, jotka kelpasivat sekä ajamaan puimuria että lentämään avaruuteen (tämä oli kyllä vaarallisena työnä ensi alkuun naisilta kielletty, samoin kuin nosturointi). Hyi helevetti mitä veminismiä! ellauri275.html on line 741: Partiolaiset ellauri275.html on line 742: Kökkäreiden lapset kuuluivat partiolaisliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat partioleireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta. ellauri275.html on line 744: Kommunistien lapset kuuluivat pioneeriliikkeeseen. Heidän tunnuslauseensa oli "Ole valmis", ja kesäisin he kokoontuivat pioneerileireille, joissa oli jopa pienimuotoista sotilaskoulutusta. ellauri275.html on line 747: Punaiset ellauri275.html on line 756: Kommunistisen koulutuksen ja agitaation keskus, joita perustettiin mm tehtaisiin, vankiloihin ja muihin julkisiin laitoksiin. ellauri275.html on line 758: Lännen ja Neuvostoliiton suhteita määritellyt termi, jonka oli tarkoitus kuvata erilaiset yhteiskuntajärjestelmät omaavien valtioiden hyviä suhteita. Kuten myöhemmät tapahtumat ovat osoittaneet, yhteiskuntajärjestelmista on reviirikärhämissä vitun vähän väliä. ellauri275.html on line 759: Sadasensimmäinen kilometri ellauri275.html on line 760: Vankilasta vapautuneet henkilöt eivät vapauduttuaan saaneet asettua asumaan 101 kilometriä lähemmäksi entistä kotikaupunkiaan. Hyvä idea! ellauri275.html on line 770: Valtion omistama maataloustila, jossa työläiset saivat vakituista palkkaa eikä mitään vitun nollasopimuxia. ellauri275.html on line 775: Suomettuminen 1.0 ellauri275.html on line 776: Termi jolla viitataan Neuvostoliiton myötäilyyn ja aroista asioista vaikenemiseen, sekä Neuvostoliiton tosiasialliseen henkiseen ylivaltaan suhteessa sen naapurimaihin. Termi kehitettiin aikanaan Länsi-Saksassa kun haluttiin muistuttaa, että Suomi on itsenäisyydestään huolimatta riippuvainen Neuvostoliitosta. ellauri275.html on line 777: Suomettuminen 2.0 ellauri275.html on line 778: Termi jolla viitataan NATO:n myötäilyyn ja aroista asioista vaikenemiseen, sekä Yhdysvaltain tosiasialliseen henkiseen ylivaltaan suhteessa kaikkiin länsimaihin. Termi kehitettiin Suomessa 2023, kun haluttiin muistuttaa, että Suomi on itsenäisyydestään huolimatta riippuvainen Unkarista, Turkista, USA:sta ja NATO:sta. ellauri275.html on line 780: Suomalaisten käyttämä yleisnimi venäläisille naisille, nimellä saatettiin viitata "vaikkapa" prostituoituihin. ellauri275.html on line 781: Tieteellinen ateismi ellauri275.html on line 782: Neuvostoliitto ei hyväksynyt uskontoa, vaan sen sijaan neuvostokansalaisille opetettiin tiedettä. ellauri275.html on line 786: Puhuttelunimi, jota käytettiin toisista kommunisteista tai muuten henkilöistä, joihin suhtauduttiin ystävällismielisesti. Jos haluttiin osoittaa etäisyyttä, saatettiin puhutella esim "kansalaiseksi". Sen on nyttemmin korvannut "vitun homo". ellauri275.html on line 788: Vaadittava työn määrä, joka oli suoritettava esimerkiksi tehtaassa tai työpaikalla. Jos ylitti normin, saattoi saada joitakin etuuksia kuten bonuksia. Mahootointa! ellauri275.html on line 789: Valkoiset ellauri275.html on line 792: Sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat länsiblokin NATO:n vastapainoksi 1955 Varsovassa. Tällä haavaa NATO:lle ei ole vastapainoa. Sopii toivoa että Venäjä, Kiina ja Intia saavat sovituxi sellaisen ennenkuin on liian myöhäistä. ellauri275.html on line 800: eteenpäin ellauri276.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri276.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri276.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri276.html on line 33: eteenpäin ellauri276.html on line 52: Ja nyt ei kynnetä ainuttakaan harjua, ei ainuttakaan. ellauri276.html on line 60: Metsästys tulee, ja minä valjastan sinut välittömästi ellauri276.html on line 61: Ja kovalla laululla nostan kaikki neitseelliset maat. ellauri276.html on line 71: ja jos sinä, maa, olet hyvä, voin palvella sinua. ellauri276.html on line 77: Itkekää vanhan miehen takia, iloiset lastenlapset. ellauri276.html on line 86: Päädyin tähän albumiin kun eziskelin Alexanteri Virzhavazhen ylläolevaa, ed. albumissa mainittua KYNTÄJÄ-runoa. Tää eleginen kyntöruno koskee selkeästi prinssi Sashan vanhuusiän impotenssia. Se ei ollut ihan helppo paikantaa, joten matkan varrella tarttui haaviin tähän albumiin koottuja muita kyntöyrittäjiä. Kyntämisestä on kirjoitettu aivan helvetisti runoja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia. Ei ihme, sillä onhan kyntäminen maanviljelyxen aiheuttaman väestöräjähdyxen ihan keskiössä! Osa koskee vanhaa kunnon pirttiviljelystä eli kynnettömän sormen kuljetusta pilluvaossa, osa on vaan maalaisliittolaista hymistelyä. Mutta kuka oli tämä Virzhavadze, Iljan ehkä setä? ellauri276.html on line 88: Virzhavadzen prinssi Garmivan (tavallinen tavadi, ei sentään mtavari eli duke) Pietarissa vuonna 1786 syntynyt poika sai nimekseen Aleksanteri. Keisarinna Katariinasta tuli hänen kummitätinsä. Suostuminen vauvan kummitädiksi oli poikkeuksellinen merkki huomiosta, jonka keisarinna antoi Georgian ministerille hänen erityisistä ansioistaan: prinssi Garsevan allekirjoitti vuonna 1783 Georgievskissa ns. ystävyyden traktaatin, jonka mukaan Kaiketi- Kartlin valtakunta hyväksyi Venäjän protektoraatin. ellauri276.html on line 90: Tuon aikakauden kronikot, Venäjän yhdistämisen vastustajat, David Bagrationi ja hänen veljensä kirjoittivat vuoden 1811 otsikon alla: "Huhtikuun viidentenä päivänä Chavchavadze Garsevan kuoli Pietarissa, tsaarin petturi ja uskoton. isänmaansa poika." Niinpä he vuodattivat vihansa, vaikka Garsevan vain allekirjoitti pumaskat ja toteutti kuningas Herakleioksen ja Georgian kansan tahdon. ellauri276.html on line 92: Vuonna 1799 Chavchavadzen perhe muutti Tiflisiin. Silloin 13-vuotias poika huomasi monien maanmiestensä kylmän, melkein vihamielisen asenteen omaa poppootansa kohtaan. Isää hän vihasi katkeruudella ja sydänsurulla. Toisinaan hän menetti päänsä epätoivoon ja oli valmis pitämään itseään velvollisena "sovittamaan isänsä syyllisyyden". ellauri276.html on line 93: Tämä mielipide omasta isästään putosi kuin musta varjo runoilijan koko elämälle, vaikka hän oli täysin tietoinen siitä, että hänen esi-isänsä ja kuningas olivat tehneet erittäin tärkeän teon, pelastaneet kotimaan fyysiseltä ja henkiseltä tuholta. ellauri276.html on line 96: Alexander Chavchavadzen myöhemmät ajatukset kansallisesta kysymyksestä olivat kaukana kaukonäköisyydestä ja syvyydestä. Hän oli pikemminkin laajasti koulutettu, kasvatettu Venäjän, Ranskan, Iranin parhaista perinteistä, perehtynyt saksalaiseen filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hän tiesi, että Georgia tarvitsi uutta, edistyksellistä kulttuuria, laajaa valistusta, koulutusta ja teki kaikkensa tuodakseen kehittyneen venäläisen yhteiskunnan lähemmäxi Georgiaa, vaikka sitten vaikka kaventamalla Terek-jokea. Hän ymmärsi hyvin, että vain tämä ystävyys, vain tämä yhteisö voi johtaa hänen kotimaansa laajalle tielle. ellauri276.html on line 97: Riittää, kun sanotaan, että Aleksanteri Tšavtšavadze oli yksi ensimmäisistä, joka käänsi Pushkinin runot georgiaksi, ja tämä aikaan, jolloin suuren venäläisen runoilijan nimi lausuttiin varoen yhteiskunnan korkeimmissa piireissä. Pushkinin runoudella oli suuri vaikutus Georgian runoilijan työhön. ellauri276.html on line 99: Kuka olisi voinut ennen Napoleonin sotaretkeä kuvitella, että vuodet kuluvat ja runoilijan aikalainen K. A. Borozdin, joka palveli tuolloin Tiflisissa, kirjoittaisi muistelmiinsa: ellauri276.html on line 101: "Aleksanteri Chavchavadzen tärkein ansio oli, että hän onnistui tekemään talostaan vahvan linkin Georgian yhteiskunnan ja Kaukasiaan palvelemaan menneiden venäläisten välillä ... Prinssi Aleksanteri sai täysin päätökseen isänsä aloittaman työn. Garsevan liitti Georgian poliittisesti Venäjään, ja hänen poikansa toi georgialaiset lähemmäs venäläisiä henkilökohtaisen luonteensa ansiosta. Jokainen venäläinen, tuotu kaukaiseen vieraaseen maahan, hengitti kotiliimaa, jokainen georgialainen meni hänen luokseen saadaxeen nielunsa auki; täällä he tapasivat, joivat Tsinandalia ja oppivat ymmärtämään ja rakastamaan toisiaan ... " ellauri276.html on line 104: Alexander Chavchavadze rakasti Venäjää eikä salannut sitä ollenkaan. Hänen Tiflis-talonsa ovet olivat aina avoinna venäläisille ja enimmäkseen niille, jotka viittasivat kintaalla "villiin Kaukasukseen" edistyneiden ideoiden palvelemiseksi. ellauri276.html on line 105: Gribojedov (sienensyöjä), Pushkin, Küchelbecker, Denis Davydov, Lermontov, Borozdin, Juri Gagarin... Heitä oli monia, ja tämän vieraanvaraisen talon ovet olivat avoinna kaikille. ellauri276.html on line 107: Runoilija tunnettiin epikurolaisena, ruusujen ja satakielen laulajana... Mutta tämä on pinnallinen arvio henkilöstä, jonka elämä ja työ tiiviisti kietoutuneena yhdisti vanhan runokulttuurin uuteen suuntaan. ellauri276.html on line 118: Kaikki naapurit ovat yllättyneitä - miksi kyntäjä Efimillä on isoin kypärä ja aivan valtavat kassit? Hänen munansa on kaalin kokoiset, kypärä on kesäkurpitsan kokoinen, ja sellainen, että kaikki eivät voi nostaa sitä! Ja salaisuus on yksinkertainen - Yefim kitkee sänkyjä melkein joka päivä, helteessä ja kuivuudessa, kastelee ämpäristä, - ja kun ruskeat tuulet puhaltavat hän laittaa suojaavan tytyn. ellauri276.html on line 123: - Juu kiitti hei! siihen zaari. Ota tästä chervonetteja. ellauri276.html on line 125: - Anteeksi, säteilevä hallitsija, mutta en tarvitse chevroletteja. ellauri276.html on line 128: Kuningas ihmetteli sellaista halua, jota kutsuttiin mestarin olkalaukuiksi. Hän tuli vahvalla patulla ahven taskussa, laski kyntäjän lattialle ja katsotaanpa hänestä. Yefim on tottunut piiskaamiseen - varhaisesta iästä lähtien hän rankaisi tätiään, minkä jälkeen isäntä jatkoi, kunnes maaorjien kuningas vapautti hänet. ellauri276.html on line 130: Yefim laski 25 työntöä, kohotti kätensä, huusi: - Riittää! Tsaari-isä, minun on annettava puolet palkinnosta kenraalille! Siis puolet palkinnosta kenraalille! ellauri276.html on line 132: Kuningas nauroi ja käski antaa kenraalille puolet palkinnosta. Välittömästi kenraali, olkalaukkujen mestari laskettiin lattialle ja kaadettiin anteliaasti häneen. Kuinka kenraali huusi, kuinka hän itki! Hän oli erittäin loukkaantunut mutta myös kiihottunut, koska häntä ruoskittiin ensimmäistä kertaa elämässään. Se tuntui oikeastaan aika jännältä! ellauri276.html on line 134: Tsaari palkitsi Jefimin kekseliäisyydestään - hän ei antanut hänelle kaksi, vaan kolme tuhatta chevronettia! Ja lisää patuja! Jefim ei ollut ahne, hän antoi tuhat chervonettia vanhalle Sillinpäälle hyvästä neuvosta. Vanha Sillinpää ei huolinut patukasta. ellauri276.html on line 136: Ja lopuilla kahdella tuhannella hän rakensi itselleen kaksikerroksisen ja rautakattoisen kotan, osti maata ja meni naimisiin Darjan kauniin, myllyn tyttären kanssa. Laitoin loput rahat arkkuun, lapset perivät sen. Ja Jefim eli onnellisena elämänsä loppuun asti, tietämättä surua, tietämättä tarvetta, kunhan sai silloin tällöin patukasta olkalaukkuun. ellauri276.html on line 145: А теперь вы все невесты, в пору замуж выдавать, Ja nyt olette kaikki morsiamia, on aika päästä naimaan, ellauri276.html on line 149: Ведь неволю и невзгоды, я оставил за спиной, Näät jätinhän taakseni orjuuden ja vastoinkäymiset, ellauri276.html on line 153: Nikolai Porfiryevich Grekov (21. helmikuuta (5. maaliskuuta), 1807, Kazanskoje kylä, Efremovin piiri, Tulan maakunta - 1866, Moskova) - venäläinen runoilija ja kääntäjä. Syntynyt sotilasperheeseen. Hän valmistui Moskovan yliopistosta (1827), palveli Moskovan aateliskokouksessa. Vuodesta 1833 - eläkkeellä - hän asui pääasiassa Kazanin kartanolla. Henkilökohtaisessa elämässään hän oli onneton, vaikka selvisi vaimostaan, viidestä lapsestaan ja veljestään. ellauri276.html on line 155: Hän on kirjoittanut runoja lapsuudesta asti. Ensimmäinen runo julkaistiin vuonna 1825. Hänet julkaistiin säännöllisesti aikakauslehdissä vuosina 1830-1850 ("Lukemiskirjasto", "Pääskynen", "Kirjallislehti", "Pantheon", "Isänmaan muistiinpanot", "Viihde", "Moskvityanin "), runojen pääteema oli tekijän tunteita luontokuvien aiheuttamana. ellauri276.html on line 157: Tunnettu ja suosittu on Grekovin runoihin perustuva romanssi "Treffi" (musiikki P. Bulakhov ), P. I. Tšaikovski kirjoitti teoksensa runoihinsa ("Emme kävele kauan ...", "Katso: siellä on pilvi ...", "Odota hetki" ), A. Aljabjev ("En koske mykkä suruun..."), A. Varlamov ("Tähti"), A. Dargomyzhsky ("Olemme helvetissä...", "Peltojen kukat"), A. Gurilev ("Syksypäivä","Kyynel", "Sydän"," Serenadi", "Merimiehen laulu "), S. Donaurov ("Juon terveydellesi ...", "Tapasimme joskus yöllä ..."), M. P. Mussorgsky ("Missä sinä, tähti ..."), sekä P. P. Bulakhov ("Unettomuus"). ellauri276.html on line 159: Kirjoitti vaudevilleä. Hänen esseensä "Toinen romanssi korkealla tiellä tai mitä olla, jota ei voida välttää" esitettiin Moskovan Bolshoi-teatterin lavalla 22. tammikuuta 1832. ellauri276.html on line 161: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.) ellauri276.html on line 171: Пашней, десятиной, Pelto, kymmenykset, ellauri276.html on line 177: Из большого леса Suuresta metsästä ellauri276.html on line 197: Зернышку сготовим Valmistetaan vilja ellauri276.html on line 217: Напою водою, juon vettä ellauri276.html on line 227: Aleksei Vasilievich Koltsov (venäjäksi: Алексе́й Васи́льевич Кольцо́в ; 15. lokakuuta 1809 – 29. lokakuuta 1842) oli venäläinen runoilija, jota on kutsuttu venäläiseksi Burnsiksi. Hänen usein naisten suuhun pannut runonsa tyylittelevät talonpojan elämänlauluja ja idealisoivat maataloustyötä. Koltsov keräsi ahkerasti venäläistä kansanperinnettä, joka vaikutti voimakkaasti hänen runouteensa. Hän juhli yksinkertaisia talonpoikia, heidän työtään ja elämäänsä. Monet hänen runoistaan ovat säveltäneet sellaisia säveltäjiä kuin Dargomyzhsky, Mussorgsky ja Rimski-Korsakov. ellauri276.html on line 229: Hän syntyi Voronezhissa, Ukrainan koillispuolella, karjakauppiaan pojuna. Opiskeltuaan alle kaksi vuotta paikallisessa koulussa (1818-1820), Aleksey erosi isänsä vaatimuksesta, joka halusi hänen apuaan liiketoiminnassaan. Koltsov muutti, osti ja myi karjaa; ja sillä välin kirjoitti runoja salaa isältään. ellauri276.html on line 231: Ensimmäinen vakava esittely hänen runoutensa tapahtui vuonna 1831, kun Nikolai Stankevitš, runoilija ja filosofi Moskovasta, julkaisi useita runoja "Literaturnaya gazetassa" ( Kirjallinen sanomalehti ) lyhyen johdannon kera. Vuonna 1835 julkaistiin hänen ensimmäinen runokokoelmansa. Koltsov matkusti usein työasioissa Pietariin ja Moskovaan, missä hän tapasi Belinskin, josta tuli hänen mentorinsa, sekä Vasili Žukovskin, Pjotr Vjazemskin, Vladimir Odojevskin ja Aleksandr Puškinin, joka julkaisi säälistä yhden Koltsovin runoista Sovremennik-lehdessään. ellauri276.html on line 233: Koltsovin isä kontrolloi jatkuvasti ja julmasti hänen elämäänsä tukahduttaen Alekseyn luovan kirjoittamisen ja hänen henkilökohtaisen elämänsä. Masennuksen ja vuoden kestäneen tuberkuloosin heikentämä Koltsov kuoli vuonna 1842 33-vuotiaana. Hänet haudattiin Voronežiin. Vittu! ei voi kuin elegisesti huudahtaa Kiira Korven ja kuolemattoman S.Karpin sanoin. ellauri276.html on line 244: Vaikuttaa kreisiltä, kuinka yksinkertainen, niin arkipäiväinen A.V. Koltsovin runo "Auraajan laulu" voi herättää niin monia ristiriitaisia tunteita ja tunteita? Vaikuttaa kreisiltä, kuinka kuvaus talonpojasta, hänen hevosestaan, voi koskettaa nykyajan lukijan sielua? Osoittautuu, että voi. Se ei voi vain koskettaa, vaan myös saada sinut ajattelemaan syvästi ihmisten elämää 1800-luvulla, yritän verrata sitä aikaa meidän kansaamme. ellauri276.html on line 246: Kyntäjä on yksinkertainen mies, tyytyväinen työhönsä, elämäänsä. Tämän runon lyyrinen sankari iloitsee hyvin yksinkertaisista ja ymmärrettävistä asioista: liekehtivästä aamunkoitosta, pellolla kiehuvasta työstä. Talonpoika on erittäin iloinen - käy selväksi, että pelto on hänen elementtinsä, koska hän kylvää leipää mielellään työskennellen varhain aamulla otsansa hiessä. Runon sankari toivoo hyvää satoa, rukoilee hiljaa työskennellessään. On erittäin miellyttävää kuvitella kuvaa yksinkertaisesta venäläisestä talonpojasta, joka työskentelee kentällä - se lämpenee heti sielussa! Iso- tai vähävenäläisessä, ihan sama! ellauri276.html on line 248: "Auramiehen laulun" teema on pinnalla, mutta ideaa on mietittävä, yritettävä "päästä" teoksen pohjalle. Runon teemana on talonpojan työ kynnön aikana. Kirjoittaja näyttää nykyajan miehelle ahkeran kyntäjän, joka nousee ennen aamunkoittoa saadakseen sadon syksyllä. Runon idea on erilainen: kirjoittaja saa lukijan pohtimaan talonpoikien elämää, heidän töitään. Työskentele ilon lähteenä, lomana - tämä on runon pääidea! Sehän on sama kuin libanonilais-amerikkalaisen Kahlil Gibranin runossa "Work" albumissa277. ellauri276.html on line 250: Runossa kirjoittaja käyttää erittäin maalauksellisia epiteettejä: "kostea maa", "Pidän hauskaa", "pyhä kehto", "kultaiset kankaat", "hiljaisella rukouksella". Niiden ansiosta kuvittelemme selvästi villieläinten kauneuden, jaamme talonpojan ilon ja ihailemme hänen työtä mielikuvituksessamme. ellauri276.html on line 252: Koltsov käyttää eläviä metaforia, jotta lukija näkee maailman lyyrisen sankarin silmin, ymmärtää hänen tunteitaan: "kaunis aamunkoitto taivaalla syttyi tuleen", "valmistamme jyvälle pyhän kehdon". ellauri276.html on line 254: Pidin myös henkilöhahmoista: "aurinko tulee suuresta metsästä", "kostea maa ruokkii sitä, äiti maa ruokkii", "korva kasvaa, alkaa laulaa, pukeudu kultaisiin kankaisiin". Ne kaikki osoittavat, että aurinko ja maa ja korva ovat elossa, personifikaatiot auttavat kuvittelemaan kauniin auringon ja kylmän maan ja pellolla kasvavan korvan, koska talonpoika on yhtä luonnon kanssa, lukija yrittää myös tuntea sen. ellauri276.html on line 256: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua. ellauri276.html on line 258: Mutta runossa on monia toistoja: "No! trudge, sivka", "Hauskaa ... Hauskaa ... Hauskaa ...", "Rikkaruoho tulee pellolle". Kirjoittaja näyttää meille kuinka talonpoika ajaa hevosta, kuinka hän iloitsee, kuinka hän kuvittelee tulevan sadon. Kynnön aikana hän piristää jatkuvasti sekä itseään että hevosta, antaa hänelle ja itselleen uutta voimaa, tuntee itsensä sekä herraksi että palvelijaksi, ja sana palvelija asettuu etusijalle: "Minä itse olen sinun ystäväsi, palvelija ja isäntä .” ellauri276.html on line 260: "Plowman's Song" on kirjoitettu kolmijalisella trocheella, joten se kuulostaa sekä energiseltä että sileältä, se kuulostaa melodiselta, kuin balladi, mutta yksinkertaisella, kansanmusiikkivärillä, kuin oikea kananlaulu. Nelirivinen säkeistö - neliso - auttaa hahmottamaan runon kananlauluna, iloisena ja lukijalle miellyttävänä. ellauri276.html on line 262: Runoilija loi todella hämmästyttävän runon, koska hän kosketti syvästi lukijan sielua, sai hänet ajattelemaan. Tunsin, että kirjoittaja kirjoitti "Auramiehen laulun" todella sydämestään, puki ilonsa ja surunsa runollisiin riveihin esittäen talonpojan sellaisena kuin hänen sielunsa näki kaikki ihmiset kansasta. Olin erittäin iloinen voidessani lukea ja analysoida ajatuksella niin loistavan kirjailijan kuin A.V. Koltsovin runon. ellauri276.html on line 264: Tekoäly tekee jo parempia runoanalyyseja kuin tää, se saisi yo-kirjoituxista kumun kuin Tupu-serkku, mutta siltä puuttuu pirsuunallinen kannanotto. Sivka tarkoittaa harmoa. Harmosta tulee mieleen se 1 onneton epsanjalainen nobelisti Huan Hoze Jimenez. ellauri276.html on line 268: et="Nikitin">Пахарь Kyntäjä ellauri276.html on line 274: За кудрявый лес спускается; se laskeutuu käkkyräisen metsän taa; ellauri276.html on line 275: Лес стоит под шапкой тёмною, Metsä seisoo tumman lakin alla, ellauri276.html on line 281: Да каменьями унизана. ja kivillä nöyryytettynä. ellauri276.html on line 294: Возьмёшь верх над долей горькою? pääset voitolle karvaasta osasta? ellauri276.html on line 296: Сам-то сыт сухою коркою! kylästynyt olet kuivaan kuoreen! ellauri276.html on line 299: Как бы градом не побилася, Kunhan ei rakeet löisi lakoon, ellauri276.html on line 300: Без дождей в жары не высохла, Ettei kuivuisi kuumassa ilman sadetta, ellauri276.html on line 309: Год плохой — в семье все мучатся, Huono vuosi - kaikki perheenjäsenet kärsivät, ellauri276.html on line 311: Детки грамоте не учатся. Lapset eivät opi lukutaitoa. ellauri276.html on line 314: Где талан твой, пахарь, спрятался? missä on lahjasi, kyntäjä, kätkettynä? ellauri276.html on line 321: Runo on kirjoitettu kesällä 1856. Kirjoittaja on 32-vuotias, hän on julkaistu aikakauslehdissä noin 7 vuotta ja julkaissut debyyttikokoelmansa. "Kyntäjä" ei heti läpäissyt sensuuria: siinä kuvattiin tuskallisen synkkä kuva. I. Nikitin myönsi ystävälleen lähettämässään kirjeessä, että hänen täytyi huomattavasti pehmentää värejä, jotta runo saatiin painettua. Vuotta myöhemmin venäläinen keskustelulehti julkaisi sen sivuillaan. ellauri276.html on line 323: Ivan Savvitš Nikitin (1824–1861) oli venäläinen runoilija. Hän sai kasvatuksensa hengellisessä seminaarissa, mutta köyhyys ja perheikävyydet pakottivat keskeyttämään kouluopinnot. Nikitin jäi pikkukauppiaaksi kotikaupunkiinsa saamatta tilaisuutta tyydyttää luontaista tiedonjanoaan. ellauri276.html on line 325: Nikitinin yksinkertainen, koruton runous on kiinteästi sidoksissa hänen omaan elämäänsä. Siinä kuvastuvat runoilijan yksinäisyydentunne, häntä ympäröivän elämän kurjuus ja toisaalta rakkaus luontoon, josta pessimistinen runoilija ammentaa lohdutusta. Joskus on runoilla suoraan omaelämäkerrallinen merkitys, kuten runoelmalla Nyrkki. Ensimmäinen täydellinen laitos Nikitinin runoja, joihin liittyy Mihail de Poulet’n kirjoittama runoilijan elämäkerta, ilmestyi 1885. Lauri Viljanen on suomentanut Nikitinin runon "Kuoppa on kaivettu". ellauri276.html on line 329: Sanasto on sekä ylevää, vanhentunutta (alien) että puhekieltä. Suurin osa riimeistä on verbaalisia, lisäksi runoilija käyttää verbien katkaisemattomia muotoja, mikä lisää teoksen samankaltaisuutta kananlaulun ja eeposen kanssa: käveli ylös, lyötiin. Sanojen toistot partikkeleilla korostavat surullista intonaatiota: kuulla jotain, itseäni, jotain juureen asti, pala jostain. Metafora, allegoria: maasta kaivaa kultaa. Värimaalaus: vihreä, pinkki, musta. Runoilija käyttää deminutiivisia sanojen päätteitä, kuten kansanperinnössä, esimerkiksi saduissa, on tapana osoittaa, kuinka lähellä kyntäjän kipu on hänelle: aamunkoitto, talonpoika, talonmies, kruchinushka, lapset. ellauri276.html on line 331: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella. ellauri276.html on line 342: ets.campbell.edu/wp-content/uploads/sites/6/2016/12/222004FS_SP006-e1674425296561.jpg" height="200" /> ellauri276.html on line 346: Joseph Campbell (15. heinäkuuta 1879 – 6. kesäkuuta 1944) oli irlantilainen runoilija ja sanoittaja. Hän kirjoitti gaelinkielisellä muodolla nimestään Seosamh Mac Cathmhaoil (myös Seosamh MacCathmhaoil) Campbell, joka on yleinen anglikaatio vanhasta irlantilaisesta nimestä MacCathmhaoil. Hänet muistetaan nyt parhaiten sanoista, jotka hän toimitti perinteisiin ilmauksiin, kuten My Lagan Love ja Gartan Mother´s Lullaby; hänen säkeensä oli myös asetettu Arnold Baxin ja Ivor Gurneyn musiikkiin. ellauri276.html on line 348: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa. ellauri276.html on line 350: Hän muutti Dubliniin vuonna 1905, ei löytänyt työtä ja seuraavana vuonna (1906) hän muutti Lontooseen, missä hän osallistui irlantilaiseen kirjalliseen toimintaan työskennellessään opettajana. Hän meni naimisiin vuonna 1910 Nancy Mauden kanssa, ja he muuttivat pian Dubliniin ja sitten Wicklow´n kreivikuntaan. Hänen näytelmänsä Judgment esitettiin Abbey Theatressa huhtikuussa 1912. ellauri276.html on line 354: Hänestä tuli Sinn Féinin kaupunginvaltuutettu Wicklow´ssa vuonna 1921. Myöhemmin Irlannin sisällissodassa hän oli republikaanien puolella, ja hänet internoitiin vuonna 1922/3. Hänen avioliitonsa hajosi, ja hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1925. Siellä hän asui New Yorkissa. Hän luennoi Fordhamin yliopistossa ja työskenteli akateemisissa irlantilaistutkimuksissa perustaen yliopiston Irlannin tutkimuksen koulun vuonna 1928, joka kesti neljä vuotta. Hän oli toimittaja The Irish Review, lyhytikäinen (huhti-, touko- ja heinäkuu 1934) "irlantilaisen ilmaisun aikakauslehti". Yritysjohtaja oli George G. Lennon, entinen upseeri, joka komensi Waterfordin lentävää pylvästä Irlannin itsenäisyyssodan aikana. Päätoimittaja oli Lennonin vävy George H. Sherwood. Campbell palasi Irlantiin vuonna 1939, asettui Glencreeen, Wicklow´n kreivikuntaan, ja kuoli Lacken Daraghissa, Enniskerryssä 6. kesäkuuta 1944. ellauri276.html on line 358: Runoilija jatkaa tätä kaavaa runon lopun ajan, jolloin puhuja kertoo vuorotellen kylvö- ja niittoaikaa. Jokaisessa säkeistössä runoilija toistaa samaa rivimallia osoittaakseen vuoden toiston sekä maan päällä tapahtuvat jatkuvat muutokset. ellauri276.html on line 360: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a-Ploughing" on kolmivärssyinen runo, joka on jaettu kahdeksaan riviin eli oktaaviin. Jokainen näistä oktaaveista noudattaa johdonmukaista riimimallia. Rivien välillä on eroja, mutta mittari ja sanavalinta auttavat luomaan yhtenäisyyttä, joka tuo runoon merkittävää koheesiota. ellauri276.html on line 362: Säkeet noudattavat yleensä abcbdefe -mallia. Toinen ja neljäs rivi rimmaa, ja kuudes ja kahdeksas rivi rimmaa; tämä on totta kaikissa strofeissa. Lisäksi runoilija on päättänyt noudattaa sanamuotoa, joka tulee selväksi toisessa säkeistössä. Hän toistaa samanlaisia lauseita kolme kertaa ja jopa päättää jokaisen säkeistön toisen rivin ja neljännen rivin samoilla sanoilla. ellauri276.html on line 365: Runoilija jatkaa tätä kaavaa runon lopun ajan, jolloin puhuja kertoo vuorotellen kylvö- ja niittoaikaa. Jokaisessa säkeistössä runoilija toistaa samaa rivimallia osoittaakseen vuoden toiston sekä maan päällä tapahtuvat jatkuvat muutokset. ellauri276.html on line 381: Runoilija aloittaa tämän teoksen antamalla puhujansa aloittaa ajasta, joka toistetaan variaatioin jokaisen säkeen alussa. Tämä rivi toimii refrinä ja pitää lukijan linjassa runoilijan tarkoituksen kanssa kertoa tämä tarina. Puhuja muistaa aikoja, jolloin hän matkusti isänsä kanssa paikkoihin, joita häntä tarvittiin. Säkeet vievät lukijan läpi vuoden kuukausien. Ensimmäisessä isä ja poika "kyntävät" peltoa. ellauri276.html on line 382: Runon poika/ puhuja aloittaa kuvailemalla, kuinka hän tekee sen, mitä tarvitaan. Hän menee isänsä kanssa kyntämään maata "vihreän kentän" varrelle. Alue, jolla he asuvat, on annettu vain nämä yksinkertaiset kuvaukset. Se saa maagisen ominaisuuden, ikään kuin se olisi todella vedetty tarinasta tai laulusta. ellauri276.html on line 384: Kertoja lisää kohtausta sanomalla, että hänen isänsä laulaa " Plough-Song" ja "lark" nähdään lentävän ilmassa. Kaikki nämä nähtävyydet ja äänet edustavat puhujalle tiettyä vuodenaikaa sekä tiettyä elämäntapaa. Näin hän kasvoi ja muistaa nämä päivät. ellauri276.html on line 391: Laulan eteneville kylväjille I will sing to the striding sowers ellauri276.html on line 394: Sen vain viisaat tietävät. That only the wise men know. ellauri276.html on line 396: 'I Will Go With My Father a-Ploughing' toinen säkeistö jäljittelee ensimmäistä säkeistöä siinä mielessä, että puhuja muistaa aikoja, jolloin hän ja hänen isänsä "kylvivät" aiemmin kyntämiään maata. He istuttavat tämän vuoden satoja nykyiselle "Punaiselle pellolle meren rannalla". Heidän aikaisempien toimiensa vuoksi maa on muuttunut, kuten kuukaudetkin. Tässä vaiheessa kolme eri lintua tulee pojan luo ja "parveilee... [hänen] jälkeen". Häntä seuraavat nämä uudet kumppanit, ja nyt hän ottaa osan laulamisesta. Hän tekee serenadien muille maan "harjoittelukylväjille" ja hänen isänsä laulaa "Siemenlaulun". Kaikki nämä toiminnot sopivat tiettyyn vuodenaikaan ja liittyvät siihen. Puhujan muistot elämästään yhdistetään näihin kolmeen eri kategoriaan, joista viimeinen tulee viimeisessä säkeessä. ellauri276.html on line 401: And the geese and pigeons and sparrows Ja hanhet ja kyyhkyset ja varpuset ellauri276.html on line 408: Viimeisessä säkeistössä pojan on aika lähteä isänsä mukana "korjaamaan" maata, jota he ovat aiemmin "kyntäneet" ja "kylvöneet". He keräävät kasvattamansa sadot "ruskealla pellolla meren rannalla". Aika etenee edelleen ja heidän toimintansa ovat muuttaneet maiseman kuvaa entisestään. ellauri276.html on line 409: Jälleen kerran runoilija seuraa hänen malliaan ja sanoo, että kolme muuta lintua, tällä kertaa "hanhet, kyyhkyset ja varpuset", seuraa hänen puhujaansa. Puhuja jatkaa lauluaan, tällä kertaa "väsyneille niittomiehille", joiden tehtävänä on sadon talteenotto. Runon päätteeksi isä laulaa "Scythe-Song", joka viittaa kaarevaan terään, jota käytetään sadon leikkaamiseen. Runoilija toivoo tässä unenomaisessa kertomuksessa korostavansa eri vuodenaikojen merkitystä ja niiden yhtäläisyyksiä. ellauri276.html on line 423: I may know. saatan tietää. ellauri276.html on line 427: O, the quiet ecstasy Oi, hiljainen ekstaasi ellauri276.html on line 430: I find a star- lovely art Löysin tähti-ihanaa taidetta ellauri276.html on line 436: Patrick Kavanagh (21. lokakuuta 1904 – 30. marraskuuta 1967) oli irlantilainen runoilija ja kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat romaani Tarry Flynn sekä runot " On Raglan Road " ja "The Great Hunger". Hänet tunnetaan kertomuksistaan Irlannin elämästä arkipäivän ja arkipäivän kautta. ellauri276.html on line 438: Patrick Kavanagh syntyi Inniskeenin maaseudulla, Monaghanin kreivikunnassa, vuonna 1904, neljäntenä James Kavanaghin ja Bridget Quinnin kymmenestä lapsesta. Hänen isoisänsä oli opettaja nimeltä "Kevany", jonka paikallinen pappi muutti "Kavanaghiksi" kasteessa. Isoisän täytyi lähteä alueelta skandaalin seurauksena, eikä hän enää koskaan opettanut kansalliskoulussa, vaan meni naimisiin ja perusti perheen Tullamoressa. Patrick Kavanaghin isä James oli suutarin ja maanviljelijä. Kavanaghin veljestä Peteristä tuli yliopiston professori ja kirjailija, kaksi heidän sisaruksistaan oli opettajia, kolmesta tuli sairaanhoitajia ja yhdestä nunna. ellauri276.html on line 440: Patrick Kavanagh opiskeli Kednaminshan kansalliskoulussa vuosina 1909–1916 ja lähti kuudennelle luokalle 13-vuotiaana. Hän opiskeli isälleen suutariksi ja työskenteli hänen tilallaan. Hän toimi myös maalivahtina Inniskeen Gaelic -jalkapallojoukkueessa. Myöhemmin hän pohti: "Vaikka talonpojan kirjaimellinen käsitys on maatilatyöntekijä, talonpoika on itse asiassa kaikki se ihmisjoukko, joka elää tietyn tietoisuustason alapuolella. He elävät pimeässä luolassa. tajuttomista ja he huutavat nähdessään valon." Hän kommentoi myös, että vaikka hän oli varttunut köyhällä alueella, "todellinen köyhyys oli valistumisen puute [ja] pelkään, että tämä tietämättömyyden sumu vaikutti minuun hirveästi." You can say that again! ellauri276.html on line 442: Russell hylkäsi ensin Kavanaghin työn, mutta rohkaisi häntä jatkamaan alistumista, ja hän julkaisi Kavanaghin säkeet vuosina 1929 ja 1930. Tämä inspiroi maanviljelijää lähtemään kotoa ja yrittämään edistää toiveitaan. Vuonna 1931 hän käveli 80 mailia (noin 129 kilometriä) tavatakseen Russellin Dublinissa, jossa Kavanaghin veli oli opettaja. Russell antoi Kavanaghille kirjoja, muun muassa Fjodor Dostojevskin, Victor Hugon, Walt Whitmanin, Ralph Waldo Emersonin ja Robert Browningin teoksia, ja hänestä tuli Kavanaghin kirjallinen neuvonantaja. Kavanagh liittyi Dundalk Libraryyn ja ensimmäinen kirja, jonka hän lainasi, oli TS Eliotin The Waste Land. ellauri276.html on line 444: Kavanaghin ensimmäinen kokoelma, Plowman and Other Poems, julkaistiin vuonna 1936. Se on tunnettu realistisesta kuvauksestaan Irlannin maalaiselämästä, ilman romanttisia tunteita, joita usein nähtiin tuolloin maalaisrunoissa, piirre, jota hän inhosi. Macmillanin uusista runoilijoista kertovassa sarjassaan julkaissut kirja ilmaisi sitoutumisen puhekieleen ja oikeiden ihmisten iänikuiseen elämään, mikä teki hänestä epäsuositun kirjallisuuden keskuudessa. ellauri276.html on line 446: Kaksi vuotta ensimmäisen kokoelmansa julkaisemisen jälkeen hän ei ollut vielä tehnyt merkittävää vaikutusta. The Times Literary Supplement kuvaili häntä "nuoreksi irlantilaiseksi runoilijaksi, joka lupaa enemmän kuin saavutuksia", ja The Spectator kommentoi, että "kuten muutkin Russellin ihailemat runoilijat, hän kirjoittaa paljon parempaa proosaa kuin runoutta. Kavanaghin sanoitukset ovat suurimmaksi osaksi lieviä ja konventionaalisia, helposti nautittavia, mutta melkein yhtä helposti unohdettavia." ellauri276.html on line 448: Vuonna 1938 masentunut Kavanagh muutti Lontooseen. Hän viipyi siellä noin viisi kuukautta. The Green Fool, löyhästi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1938, ja Kavanaghia syytettiin kunnianloukkauksesta. Oliver St. John Gogarty haastoi Kavanaghin oikeuteen hänen kuvauksestaan hänen ensimmäisestä vierailustaan Gogartyn kotiin: "Luulin Gogartyn valkovartista piikaa hänen vaimokseen tai hänen rakastajattarekseen; odotin jokaiselle runoilijalle varavaimon." Gogarty, joka oli loukkaantunut sanojen "vaimo" ja "emäntä" läheisestä yhdistämisestä, sai 100 puntaa vahingonkorvauksena.Kirja, joka kertoi Kavanaghin maalaislapsuudesta ja hänen yrityksistään tulla kirjailijaksi, sai kansainvälistä tunnustusta ja hyviä arvosteluja. Teoksen väitettiin kuitenkin olevan myös jossain määrin "katolisen vastainen", mihin Kavanagh reagoi vaatimalla, että teos olisi näkyvästi esillä Dublinin katolisen kirjakaupan ikkunassa. Seuraavassa runossa jää epäselväxi pääsikö Patrick hilloviivalle. ellauri276.html on line 450: On Raglan Road on an autumn day I met her first and knew ellauri276.html on line 452: I saw the danger, yet I walked along the enchanted way, ellauri276.html on line 453: And I said, let grief be a fallen leaf at the dawning of the day. ellauri276.html on line 455: On Grafton Street in November we tripped lightly along the ledge ellauri276.html on line 460: Eräänä syyspäivänä tapasin hänet ensimmäisen kerran Raglan Roadilla ja tiesin, ellauri276.html on line 461: että hänen tummat hiuksensa kutosivat ansaa, johon saatan jonain päivänä ruveta; ellauri276.html on line 462: Näin vaaran, mutta kuljin lumottua tietä, ellauri276.html on line 465: Grafton Streetillä marraskuussa kompastuimme kevyesti pitkin ellauri276.html on line 472: Toisen maailmansodan puhkeaminen (tunnetaan nimellä Hätä Irlannin tasavallassa ) vaikutti haitallisesti joidenkin irlantilaisten kirjailijoiden uraan, mukaan lukien Flann O´Brien ja Kavanagh, koska he menettivät pääsyn kustantajiinsa Lontooseen ja heidän kirjojensa uusintapainoja ei voitu järjestää. Tasavallalla, joka oli sodan aikana neutraali, oli yhteinen raja Pohjois-Irlannin kanssa (joka osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa oli mukana liittoutuneiden puolella ). Varsinkin Monaghanissa rajalla oli salakuljetusmahdollisuuksia, mikä olisi ollut tuottoisampaa kuin kirjoittaminen tähän aikaan. ellauri276.html on line 474: Vuonna 1939 Kavanagh asettui Dubliniin. John Nemo kuvailee elämäkerrassaan Kavanaghin kohtaamista kaupungin kirjallisen maailman kanssa: "hän tajusi, että hänen kuvittelemansa virkistävä ympäristö ei juurikaan eronnut hänen jättämänsä pienistä ja tietämättömistä maailmasta. Hän näki pian kirjallisten naamioiden läpi, joita monet Dublinin kirjailijat käyttivät vaikuttaakseen. taiteellisen hienostuneisuuden ilmapiiri. Hänelle sellaiset miehet olivat dandeja, toimittajia ja virkamiehiä, jotka leikkivät taidetta. Hänen vastenmielisyyttään syvensi se, että häntä kohdeltiin ennemminkin lukutaitoisena talonpoikana kuin hänen uskomaansa erittäin lahjakkaana runoilijana hän oli tulossa". ellauri276.html on line 476: Tänä aikana hän tapasi John Betjemanin, joka työskenteli Dublinissa hätätilanteen aikana nimellisesti lehdistöasteena, mutta työskenteli myös Britannian tiedustelupalvelussa. Betjeman, joka teki vaikutuksen Kavanaghin monipuolisista sosiaalisista kontakteista, hänen kyvystään saada kutsua tapahtumiin ja poliittisesta monitulkintaisuudestaan, yritti värvätä hänet brittivakoilijaksi. ellauri276.html on line 477: Vuonna 1942 hän julkaisi pitkän runonsa Suuri nälkä, joka kuvaa hänen tuntemansa maaseutuelämän puutteita ja vaikeuksia. Vaikka tuolloin huhuttiin, että Garda Síochána takavarikoi Horizonin, kirjallisuuslehden, jossa se julkaistiin, kopiot, Kavanagh kiisti tämän tapahtuneen ja sanoi myöhemmin, että kaksi Gardía vain vieraili hänen kotonaan (luultavasti erityisvaltuuksia koskevan lain mukaisen Horizon- tutkimuksen yhteydessä). Yksittäisen talonpojan näkökulmasta historiallisen nälänhädän ja emotionaalisen epätoivon taustalla kirjoitettu runo on kriitikoiden mielestä usein Kavanaghin hienoin teos. Se pyrki vastustamaan irlantilaisen kirjallisen laitoksen sakarimaista romantisointia sen näkemyksessä talonpoikien elämästä. Richard Murphy The New York Times Book Review -lehdessä kuvaili sitä "suureksi teokseksi" ja Robin Skelton Poetryssa ylisti sitä "näkemykseksi myyttisestä intensiivisyydestä". ellauri276.html on line 479: Hädän jälkeen Kavanagh työskenteli osa-aikaisena toimittajana ja kirjoitti juorukolumnia Irish Pressiin salanimellä Piers Plowman vuosina 1942–1944 ja toimi saman julkaisun elokuvakriitikkona vuosina 1945–1949. Vuonna 1946 Dublinin arkkipiispa John Charles McQuaid, löysi Kavanaghille työpaikan katolisesta The Standard -lehdestä. McQuaid tuki häntä koko hänen elämänsä. Tarry Flynn, puoliksi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1948 ja kiellettiin jonkin aikaa koska se on kuvitteellinen kuvaus maaseutuelämästä. ellauri276.html on line 485: Vuonna 1949 Kavanagh alkoi kirjoittaa kuukausittaista "Päiväkirjaa" Envoylle, kirjalliselle julkaisulle, jonka perusti John Ryan, josta tuli elinikäinen ystävä ja hyväntekijä. Lähettilään toimistot olivat osoitteessa 39 Grafton Street, mutta suurin osa lehden liiketoiminnasta hoidettiin läheisessä pubissa, McDaid´sissa, jonka Kavanagh myöhemmin hyväksyi paikalliseksi päämajaxi. Envoyn kautta hän sai yhteyden nuorten taiteilijoiden ja intellektuellien joukkoon, mukaan lukien Anthony Cronin, Patrick Swift, John Jordan ja kuvanveistäjä Desmond MacNamara., jonka Kavanaghin rintakuva on Irlannin kansallisessa kirjailijamuseossa. Kavanagh kutsui näitä aikoja usein "runollisen uudestisyntymisensä" ajanjaksoksi. ellauri276.html on line 487: Vuonna 1952 Kavanagh julkaisi oman aikakauslehtensä, Kavanagh´s Weekly: A Journal of Literature and Politics, yhdessä veljensä Peterin kanssa ja hänen rahoittamana. Se ilmestyi noin 13 numeroa 12. huhtikuuta 5. heinäkuuta 1952. Vuonna 1954 kaksi suurta tapahtumaa muutti Kavanaghin elämän. Ensin hän aloitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin The Leader -nimistä lehteä vastaan, koska se julkaisi nimettömästi kirjoitetun profiilin hänestä alkoholisienenä. Kavanagh oli tehnyt lukuisia vihollisia elokuva- ja kirjallisuuskritiikissaan ja kirjoittanut puheita virkamieskuntaa, taideneuvostoa ja irlantilaista kielen liikettä vastaan, joten teoksen mahdollisia tekijöitä oli monia. Aiemman kunnianloukkauskokemuksensa perusteella hän uskoi saavansa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon. Lehti palkkasi kuitenkin entisen (ja tulevan) taoiseachin ja oikeusministerin (1926–1932)John A. Costello heidän asianajajakseen, joka voitti tapauksen, kun se tuli oikeudenkäyntiin. ellauri276.html on line 489: Toiseksi, pian sen jälkeen, kun Kavanagh hävisi tämän tapauksen, hänellä diagnosoitiin keuhkosyöpä ja hänet vietiin sairaalaan, jossa häneltä poistettiin keuhko. Toipuessaan tästä leikkauksesta rentoutumalla Grand Canalin rannalla Dublinissa Kavanagh löysi uudelleen runollisen näkemyksensä. Hän alkoi arvostaa luontoa ja ympäristöään ja sai niistä inspiraatiota moniin myöhempiin runoihinsa. Elvis Costellosta ja Kavanaghista tuli lopulta hyviä ystäviä, ja Kavanagh huomautti äänestäneensä häntä oikeudenkäynnin jälkeen. ellauri276.html on line 491: Vuonna 1955 Macmillan hylkäsi Kavanaghin runojen konekirjoituksen, mikä sai runoilijan hyvin masentuneeksi. Patrick Swift vieraili Dublinissa vuonna 1956, ja Kavanagh kutsui hänet katsomaan konekirjoitusta. Sitten Swift järjesti runojen julkaisemisen englantilaisessa kirjallisuuslehdessä Nimbus (19 runoa julkaistiin). Tämä osoittautui käännekohtaksi ja Kavanagh alkoi saada suosiota, jonka hän oli aina tuntenut ansaitsevansa. Hänen seuraava kokoelmansa, Come Dance with Kitty Stobling, liittyi suoraan Nimbuksen minikokoelmaan. ellauri276.html on line 493: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari. ellauri276.html on line 494: Lontoossa hän asui usein kustantajansa Martin Greenin ja Greenin vaimon Fionan kanssa heidän talossaan Tottenham Streetillä, Fitzroviassa. Juuri tuolloin Martin Green tuotti Kavanaghin Kootut runoa (1964) Patrick Swiftin ja Anthony Croninin kehotuksista. Johdannossa Kavanagh kirjoitti: "Ihminen puuhailee viattomasti sanoja ja riimejä ja huomaa, että se on hänen omansa, elämä." ellauri276.html on line 496: Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse". ellauri276.html on line 502: olla rakastaja ja karkottaa kaikki naiset; ellauri276.html on line 504: Taivaan tuskalliset pihtileuat. ellauri276.html on line 507: mieluiten kanavavettä, niin hiljaisen ellauri276.html on line 512: Kun Irish Times laati vuonna 2000 luettelon irlantilaisista suosikkirunoista, kymmenen Kavanaghin runoja oli 50 parhaan joukossa, ja hänet arvioitiin toiseksi suosikkirunoilijaksi WB Yeatsin jälkeen. Kavanaghin runo " On Raglan Road ", joka on asetettu perinteiseen ilmaan "Fáinne Geal an Lae", jonka Thomas Connellan sävelsi 1600-luvulla, on esittänyt lukuisat niinkin erilaiset taiteilijat kuin Van Morrison, Luke Kelly, Dire Straits, Billy Bragg, Sinéad O´Connor, Joan Osborne ja monet monet muut. Patrick Kavanaghin patsas sijaitsee irlantilaisen pubin ja ravintolan Raglan Roadin ulkopuolella Walt Disney Worldin Downtown Disneyssä Orlandossa, Floridassa. Suurin osa hänen työstään on nyt saatavilla Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, mutta asema Yhdysvalloissa on epävarmempi. ellauri276.html on line 521: 1400-luvun puolivälissä The Canterbury Tales in the Christ Church MS:n tekstiin lisättiin kuninkaallinen riimi "Plowman´s Tale". Tämä tarina on itse asiassa ortodoksinen roomalaiskatolinen, mahdollisesti Lollardin vastainen versio Thomas Hoccleven kirjoittamasta Marian ihmetarinasta nimeltä Item de Beata Virgine. Joku sävelsi ja lisäsi prologin sopimaan Hoccleven runon Chaucerin kerrontakehykseen. Tämä valetarina ei säilynyt Chaucer´s Worksin painetuissa painoksissa. ellauri276.html on line 523: Lollardointi, joka tunnetaan myös nimellä Lollardismi tai Lollard-liike, oli protoprotestanttinen kristillinen uskonnollinen liike, joka oli olemassa 1300-luvun puolivälistä 1500-luvun Englannin uskonpuhdistukseen. Sitä johti alun perin John Wycliffe, katolinen teologi, joka erotettiin Oxfordin yliopistosta vuonna 1381 roomalaiskatolisen kirkon arvostelun vuoksi. Lollardit vaativat ensisijaisesti länsimaisen kristinuskon uudistamista. He muotoilivat uskonsa Lollardien 12 johtopäätökseen. ellauri276.html on line 525: Lollard, Lollardi tai Loller oli suosittu halventava lempinimi, joka annettiin niille, joilla ei ole akateemista taustaa, jotka saivat koulutuksen (jos ollenkaan) vain englanniksi ja joiden kerrottiin noudattavan erityisesti John Wycliffen opetuksia ja joille Raamatun ajattelematon käännös englannin kielelle toi varmasti paljon energiaa. 1400-luvun puoliväliin mennessä "lollard" oli alettu tarkoittaa harhaoppista yleensä. Vaihtoehto, "Wycliffite", on yleisesti hyväksytty neutraalimmaksi termiksi, joka kattaa muuten samanmieliset, mutta joilla on akateeminen tausta. ellauri276.html on line 529: Tunnetuin "Plowman´s Tale" sisältyi Chaucer´s Worksin painettuihin painoksiin. Se on selkeästi Wycliffite anti-veljestarina, joka on kirjoitettu n. 1400 ja levitettiin lollardien keskuudessa. Joskus nimeltään The Complaynte of the Ploughman, se on 1380 riviä pitkä, ja se koostuu kahdeksanrivisista säikeistä ( rimimalli ABABBCBC, joissakin muunnelmissa, jotka viittaavat interpolointiin), kuten Chaucerin " Munkin tarina ". "The Plowman´s Tale" -elokuvassa ei ole selkeää sisäistä/suunnitteluyhteyttä Chaucer´s Canterbury Talesin tai Piers Plowmanin kanssa. Anthony Wotton, joka oli luultavasti vuoden 1606 "The Ploughman´s Tale" -julkaisun toimittaja, ehdotti, että "The Ploughman´s Tale" viittaa Jack Uplandiin tai todennäköisemmin Pierce the Ploughman´s Credeen, koska "Plowman´s Tale" on päähenkilö. sanoo: "Freresistä olen kertonut ennenkin / Creden tekemisessä..." (1065–66). Plowman´s Tale lainaa myös paljon Credestä. ellauri276.html on line 531: Jotkin "Kyntäjän tarinan" osat, kuten prologi, lisättiin 1500-luvulla, jotta se sopisi paremmin yhteen Chaucerin tarinoista. Prologi ilmoittaa, että tarinassa on saarna. Sen sijaan matkustaja, jolla ei ole mitään Chaucerin kyntäjän (tai minkään aikakauden kirjallisen kyntäjän) ominaisuuksia, kuulee Pelikaanin ja Griffinin keskustelevan papistosta. Suurin osa linjoista on pelikaaneja, jotka hyökkäävät tyypillisiä loukkauksia vastaan evankelikaalisesti, keskustelevat Antikristuksesta ja vetoavat maalliseen hallitukseen kirkon nöyryyttämiseksi. Pelikaani ajetaan pois väkisin, mutta sitten Phoenix vahvistaa sen. Tarina päättyy vastuuvapauslausekkeeseen, jossa kirjoittaja erottaa omat näkemyksensä Pelikaanin näkemyksistä ja toteaa, että hän hyväksyy sen, mitä kirkko vaatii. ellauri276.html on line 533: Tämän ja muiden tekstien yhdistäminen Chauceriin oli mahdollista, koska Chaucerin " Yleinen prologi " Canterbury Talesille esittelee kyntäjän, joka ei koskaan saa tarinaa. Tämä laiminlyönti näyttää herättäneen muiden luovuuden varhaisesta päivästä lähtien. "Yleisessä prologissa" isäntä vitsailee Plowmanin veljestä, joka on pappi. Joissakin säilyneissä käsikirjoituksissa isäntä ehdottaa, että Parson on "Lollere". Jo vuonna 1400 Chaucerin hoviyleisö kasvoi nousevaan lukutaitoiseen, keski-/kauppiasluokkaan, johon kuului monia Lollardin kannattajia, jotka olisivat olleet taipuvaisia uskomaan Lollard Chauceriin. ellauri276.html on line 535: Toinen 1700-luvun kommentaattori, John Dart, hylkäsi Plowman´s Talen Chaucerin tarinana, mutta oli silti samaa mieltä siitä, että Chaucer "kiusaa katkerasti pappeja ja pappeja", vaikka hän "ilmaisee kunnioituksensa maallista papistoa kohtaan, joka osasi ammattinsa". ellauri276.html on line 546: At alle tymes, thogh hym gamed or smerte, whether in joy or distress; (see note) ellauri276.html on line 559: Jumalaa kusetti hän parhaiten koko hertallaan kokonaisena ellauri276.html on line 565: Kirkollisverot maksoi hän hyvin reilusti, kymmenykset hän maksoi ellauri276.html on line 566: sekä duunistaan että cateringista omasta työstä; omaisuuden ellauri276.html on line 570: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 577: Pretty maids don't think amiss a ploughman for to kiss, Kauniit piiat eivät usko, että kyntäjä suutelee ellauri276.html on line 578: For his breath smells as sweet as a rose, a rose, a rose, Hänen hengityksensä tuoksuu makealta kuin ruusu, ruusu, ruusu ellauri276.html on line 579: His breath smells as sweet as a rose. Hänen hengityksensä tuoksuu makealta kuin ruusu. ellauri276.html on line 580: A ploughman in his shirt he completely does his work, Paidassa kyntäjä, hän tekee työnsä täysin, ellauri276.html on line 582: Saying: Be nimble and be quick by the swishing of your whip. Sanonta: ole ketterä ja ole nopea, heiluttele ruoskaa. ellauri276.html on line 587: Saying: Be nimble and be quick, and throw your blows in thick. Sanomme: Ole ketterä, ole nopea ja lyö kovaa. ellauri276.html on line 588: And so merrily he will swing his hammer round, around, around, ja niin hauskaa, että hän heiluttaa vasaraa ympäri, ympäri, ympäri, ellauri276.html on line 598: It's of a pretty wench that came running long a trench, ellauri276.html on line 599: And sweetheart she could not get one. ellauri276.html on line 600: “When there's many a dirty sow a sweetheart has got now, ellauri276.html on line 601: And I, a pretty wench can't get one, get one, ellauri276.html on line 602: And I, a pretty wench can't get one.” ellauri276.html on line 604: Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted: ellauri276.html on line 609: Turning over frozen earth in dark January days behind a horse drawn or an ox drawn plough, must have been back breaking labour. The hours were long, pay was poor. A ploughman at the Alnwick Hiring Fair of spring 1819 for instance, was offered merely bed and food as payment for his fee for six months work. In the depression of that year, the ploughman had no choice, yet, these ploughmen appeared to enjoy their job and approached life with a sense of honest reality and humour. Their songs are nearly always cheerful. Cyril Tawney sang The Ploughman in 1974 on the Argo anthology The World of the Countryside. Jon Loomes sang The Ploughman in 2005 on his Fellside CD Fearful Symmetry. He noted: ellauri276.html on line 611: In this jolly little anthem to the delights of the rural lifestyle, our agrarian hero attributes his personal desirability to a diet of booze and fags. I got this from The Penguin Book of English Folk Songs which has recently been reprinted and improved—it now has a picture of Eliza Carthy on the front instead of a bloke forcing a bear to dance by poking it with a stick. ellauri276.html on line 615: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 623: And he´d a bad wife as many knew well, Ja hänellä oli huono vaimo, kuten monet hyvin tiesivät ellauri276.html on line 631: Now it isn´t for you nor yet for your son, (whistle) Nyt se ei ole sinulle eikä vielä pojallesi, (pilli) ellauri276.html on line 635: Oh take her, oh take her with all of my heart, (whistle) Oi ota hänet, oi ota hänet koko sydämestäni, (pilli) ellauri276.html on line 636: And I wish she and you may never more part. Ja toivon, että hän ja sinä ette koskaan eroa. ellauri276.html on line 643: He trudged along ´til he reached his front gate, (whistle) Hän ronttasi eteenpäin, kunnes saavutti etuporttinsa, (pilli) ellauri276.html on line 646: There was thirteen imps all dancing in chains; (whistle) Paikalla oli kolmetoista impeä, jotka kaikki tanssivat ketjuissa; (pilli) ellauri276.html on line 651: Saying: Turn her out, father, she´ll murder us all. Sanoen: Käännä hänet ulos, isä, hän tappaa meidät kaikki. ellauri276.html on line 654: So he bundled her up on his back amain, (whistle) Niin hän nippusi hänet selkäänsä uudestaan, (pilli) ellauri276.html on line 655: And to her old husband he took her again. Ja hänen vanhalle miehellensä vei hänet takaisin. ellauri276.html on line 659: But I was never tormented ´til I met your wife. Mutta minua ei koskaan kiusattu ennen kuin näin vaimosi. ellauri276.html on line 663: You see that the women is worse than the men, Näet, että naiset ovat pahempia kuin miehet, ellauri276.html on line 666: If they get sent to Hell, they get kicked back again, Jos heidät lähetetään helvettiin, heidät potkitaan takaisin, ellauri276.html on line 669: https://www.letssingit.com/historical-folk-lyrics-the-devil-and-the-ploughman-g9dd5cr ellauri276.html on line 682: His bonnet it is blue, jo. Hänen konepeltinsä on sininen, jou. ellauri276.html on line 694: I will wash my Ploughman´s hose, Minä pesen kyntäjäni letkun ellauri276.html on line 704: Snaw-white stocking on his legs, Lumenvalkoiset sukat jaloissa, ellauri276.html on line 705: And siller buckles glancin; Ja silleen soljet kiiltävät; ellauri276.html on line 706: A gude blue bannet on his head, Sininen konepelti päässä ellauri276.html on line 709: Commend me to the Barn yard, Suosittele minut navettapihalle, ellauri276.html on line 712: Till I met wi´ the Ploughman. kunnes tapasin kyntäjän. ellauri276.html on line 720: Robert Burns syntyi 25. tammikuuta 1759 Allowayn kylässä, kaksi mailia Ayrista etelään. Hänen vanhempansa Willian Burnes[s] ja Agnes Broun olivat vuokraviljelijöitä, mutta he varmistivat, että heidän poikansa sai suhteellisen hyvän koulutuksen ja hän alkoi lukea innokkaasti. Alexander Popen, Henry Mackenzien ja Laurence Sternen teokset saivat Burnsin runollisen impulssin, ja suhteet vastakkaiseen sukupuoleen antoivat hänelle inspiraatiota. Handsome Nell Nellie Kilpatrickille oli hänen ensimmäinen kappaleensa. ellauri276.html on line 722: Kova fyysinen työ perhetilalla teki veronsa nuorelle Burnsille, joka käänsi yhä enemmän huomionsa runouden, luonnon, juoman ja naisten intohimoihin, jotka leimasivat hänen loppuelämäänsä. Hän sai kaksoset mahdollisen vaimonsa Jean Armourin kanssa, mutta heidän suhteensa hajoaminen melkein johti siihen, että Burns muutti Länsi-Intiaan rakastajansa Mary Campbellin (hänen Highland Maryn ) kanssa. Vain Maryn äkillinen kuolema ja hänen ensimmäisen julkaistun runokokoelmansa sensaatiomainen menestys pitivät hänet Skotlannissa. Vain 27-vuotiaana Burns oli tullut tunnetuksi kaikkialla maassa runoilla kuten Tälle, Hiirelle ja Cotterin lauantai-ilta. ellauri276.html on line 724: Laittomat suhteet ja avioliiton ulkopuolisten lasten väsääminen kulkivat rinnakkain hänen työelämänsä tuottavan ajanjakson kanssa. Hänen kirjeenvaihtonsa Agnes 'Nancy' McLehosen kanssa johti klassiseen Ae Fond Kiss -elokuvaan. Yhteistyö James Johnsonin kanssa johti pitkäaikaiseen osallistumiseen The Scots Musical Museumiin, johon kuului muun muassa Auld Lang Syne: ellauri276.html on line 738: Ja varmasti sinä tulet olemaan tuoppisi! ellauri276.html on line 745: Mutta olemme vaeltaneet paljon väsyneenä, ellauri276.html on line 750: Mutta meret välillämme kohisevat ellauri276.html on line 766: Yleisimmin kuuluisin Robert Burnsiin liittyvä laulu, runoilija lähetti ensimmäisen kerran "Auld Lang Syne" ystävälleen ja suojelijalleen Frances Dunlopille (1730-1815) vuonna 1788. Tässä kirjeessä runoilija kehui "Auld Lang Syneä" vanhaksi lauluksi. ellauri276.html on line 769: On kuitenkin tärkeää muistaa, että Burns muutti ja paransi usein vanhoja kappaleita, jotka hän keräsi ennen niiden julkaisua. Siksi on edelleen todennäköistä, että Burnsilla oli merkittävä rooli tämän kappaleen version muotoilussa. IPR on siis siirtynyt vanhuxelta Burnsille. ellauri276.html on line 771: "Auld Lang Syne" on erittäin nostalginen ja vilpitön ystävyyden ilmaus. Tästä syystä ihmiset kaikkialla maailmassa laulavat tätä laulua sosiaalisissa tapaamisissa ja tunnetuimmin Hogmanayssa, kun he pohtivat menneitä aikoja ja toivottavat uudenvuoden tervetulleeksi. ellauri276.html on line 775: Vain 18 lyhyessä kuukaudessa Burns oli käyttänyt suurimman osan julkaistuista runoistaan saaduista varoista, joten vuonna 1789 hän aloitti työt valmisteverovirkailijana Dumfriesissa (ironia ei mennyt hukkaan) ja aloitti uudelleen suhteensa vaimonsa Jeanin kanssa (ei todellakaan). Hänen yhä radikaalisemmat poliittiset näkemyksensä vaikuttivat moniin runojen, laulujen ja kirjeiden ilmiömäiseen määrään, joita hän jatkoi kirjoittaessaan, mukaan lukien kuuluisat teokset kuten For a´ that and a´ that. ellauri276.html on line 777: Tämän uuden työn edellyttämä kova työ yhdistettynä hänen aikaisemman elämänsä uurastamiseen ja irstaaseen elämäntapaan alkoivat vaikuttaa Burnsin terveyteen. Hän kuoli 21. heinäkuuta 1796 vain 37-vuotiaana, ja hänet haudattiin täydessä siviili- ja sotilaskunnossa samana päivänä, kun hänen poikansa Maxwell syntyi. Hänen runoistaan julkaistiin muistopainos, jolla kerättiin rahaa vaimolleen ja lapsilleen. ellauri276.html on line 787: Ridge after ridge man´s tide-mark leaves, Harju harjanteen jälkeen miehen vuorovesimerkkilehdet, ellauri276.html on line 793: Sees him still striding on and on. näkee hänen edelleen astuvan eteenpäin ja eteenpäin. ellauri276.html on line 795: The seasons change, and then return; Vuodenajat vaihtuvat ja palaavat sitten; ellauri276.html on line 796: Yet still, in blind unsparing ways, Mutta silti, sokeilla säälimättömillä tavoilla, ellauri276.html on line 800: His acre brought forth roots last year; Hänen eekkerinsä toi juuret esiin viime vuonna; ellauri276.html on line 803: Then roots and corn and grass again. Sitten juuret ja maissi ja ruoho uudelleen. ellauri276.html on line 810: And, as the unknowing ploughman climbs Ja kun tietämätön auramies kiipeää ellauri276.html on line 811: Slowly and inveterately, hitaasti ja kiihkeästi, ellauri276.html on line 812: I wonder long how many times ihmettelen kauan, kuinka monta kertaa ellauri276.html on line 819: Gordon Bottomley (20. helmikuuta 1874 – 25. elokuuta 1948) oli georgialais-englantilainen runoilija, joka tunnettiin erityisesti runodraamistaan. Hän oli osittain vammainen tuberkuloosisairauden vuoksi. Hänen päävaikuttajansa olivat myöhemmät viktoriaaniset romanttiset runoilijat, esirafaeliitit ja William Morris. ellauri276.html on line 820: Bottomley syntyi Keighleyssä, West Ridingissä Yorkshiressa 20. helmikuuta 1874 Maria ja Alfred Bottomleyn ainoana lapsena. Hänet koulutettiin ensin kotona hänen äitinsä ja sitten paikallisessa lukiossa. Seitsemänvuotiaana Bottomley sairastui tuberkuloosiin, joka vaikutti häneen koko loppuelämänsä. Tämän seurauksena hän oli työkyvytön pitkiksi ajoiksi, eikä hän voinut matkustaa laajasti tai asua kaupungissa. ellauri276.html on line 822: Bottomleysta tuli nuorempi virkailija Craven Bankissa Keighleyssä 16-vuotiaana. Kuitenkin sairastuttuaan vuonna 1891 hänet siirrettiin Bradfordin haaratoimistoon. Täällä hän vieraili ensin teatterissa ja näki Oscar Wilden näytelmän Lady Windermeren tuulettimessa. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa näytelmiä kohtaan. ellauri276.html on line 823: Toisen sairauskohtauksen jälkeen vuonna 1892 Bottomley jätti pankin ja muutti Cartmeliin, Lancashireen elääkseen intohimoista intensiivistä meditaatiota ja mietiskelyäkin ja aloitti runojen kirjoittamisen. Täällä vuonna 1895 hän tapasi Emily Burtonin. He menivät naimisiin vuonna 1905. Pariskunta asui vuodesta 1914 Silverdalessa, lähellä Carnforthia kuolemaansa asti. 1920 - luvulla hän oli Village Drama Societyn puheenjohtaja. Vuonna 1944 hänelle myönnettiin kirjallisuuden kunniatohtori Leedsin yliopistossa. Bottomley kuoli vuonna 1948 eläen vaimoaan alle vuodella. Heidän tuhkansa haudataan St. Fillanin kappeliin juurella Dundurn, Perthshire. ellauri276.html on line 825: Bottomley aloitti runouden kirjoittamisen 1890-luvulla ja sai vaikutteita romanttisista runoilijoista ja vielä enemmän sellaisista myöhemmistä henkilöistä, kuten Rossetti ja Algernon Swinburne. Bottomley sisälsi ystäviinsä monia kuuluisia kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita. Vaikka hän piti heihin yhteyttä pääasiassa kirjeitse, hän vieraili satunnaisesti Lontoossa ja otti kotiinsa myös vieraita, kuten Arthur Ransome ja Edward Thomas. ellauri276.html on line 827: Hänen ensimmäinen kirjansa The Mickle Drede and Other Verses painettiin yksityisesti Kendalissa vuonna 1896, ja hän kirjoitti monia muita runoja ja näytelmiä, joita esittivät yleensä amatöörit tai kokeellisessa teatterissa. Bottomley toimitti myös Isaac Rosenbergin runoutta vuonna 1922, jota hän oli rohkaissut kirjeenvaihtajana vuodesta 1915 lähtien; kun taas hänen läheinen työtoverinsa säveltäjä Edgar Bainton (1880–1956) sävelsi The Crier by Night -musiikkiin. ellauri276.html on line 829: Varhaisena ympäristönsuojelijana Bottomleyn kirjoitus perustui aina tiiviisti maantieteelliseen sijaintiin. Skotlantilainen vaikutus (kaikuu Yeatsin irlantilaista herätystä) näkyy hänen myöhäisissä näytelmissään, kun taas suuri osa hänen aikaisemmista kirjoituksistaan on juurtunut Lakelandiin. Siten esimerkiksi Claife Heightsin haamua tai boglea, Windemereä – niin kutsuttua Claife Crier – käytetään ratkaisemaan julman maanviljelijän vaimon ja palvelevan piian välistä konfliktia The Crier by Night -elokuvassa; kun taas yksi hänen rakastetuimmista runoistaan tunnetaan nimellä Cartmel Bells: ellauri276.html on line 842: Plowmanin runon yhteenvetomuistiinpanot ja rivi riviltä selitys englanniksi, luokka 6. ellauri276.html on line 843: Tietoja runoilijasta. ellauri276.html on line 845: Oliver Wendell Holmes Sr. (1809–1894) oli amerikkalainen lääkäri, runoilija, professori, luennoitsija ja kirjailija Bostonissa. Fireside Poetsin jäsen, hänen ikätoverinsa pitivät häntä yhdeksi päivän parhaista kirjailijoista. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Aamiaispöytäsarja, joka alkoi Aamiaispöydän autokraatista. Hän oli myös tärkeä lääketieteen uudistaja. ellauri276.html on line 850: These are the hands whose sturdy labour brings. Nämä ovat kädet, joiden tukeva työ tuo mukanaan. ellauri276.html on line 852: This is the page whose letters shall be seen, Tämä on sivu, jonka kirjaimet tulevat näkyviin, ellauri276.html on line 855: Tässä ensimmäisessä säkeistössä runoilija kertoo maanviljelijöiden kovasta työstä. Heidän työnsä tuo jokaisen ruuan, vaikka se olisi maanviljelijän ruokaa kuninkaan kuninkaalliseen ruokaan. Maanviljelijät tuovat ruokaa kaikille ilman minkäänlaista syrjintää kovalla työllään maalla. Kolmannella rivillä runoilija mainitsee "sivun". Tämä sivu edustaa maaperää tai maata, jossa viljelijät työskentelevät. "Kirjaimet" sivulla tarkoittavat siemeniä, jotka viljelijät kylväävät. Auringon vaikutuksesta siemenet muuttuvat elävänvihreiksi. ellauri276.html on line 859: Spells the first lesson hunger taught to men; Loitsua ensimmäisen oppitunnin, jonka nälkä opetti miehille; ellauri276.html on line 863: Tässä toisessa säkeistössä runoilija kuvaa maanviljelijää oppijana ja lapion kuolemattomassa kynässä. Tämä lapio opetti miehille hänen ensimmäisen oppituntinsa nimeltä nälkä. Ahkera on jotain, mitä Jumala käskee taivaasta. Tässä runoilija sanoo, että työ on taivaallinen järjestys. Maanviljelijä näyttää kirjaimellisesti tämän käskyn teossaan maaperän peruskirjassa tuoda ruokaa kaikille täällä. ellauri276.html on line 877: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 880: Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971. ellauri276.html on line 882: 5. elokuuta 1908 hän meni naimisiin Elisabeth von Pausingerin kanssa, tiedättehän, Franz Xaver von Pausingerin tytär, taiteilija, Salzburgista, Itävallasta? Heillä oli tytär Rosalie (Stork) Regen ja kolme poikaa, Francis Wharton, George Frederick ja Carl Alexander. Vuonna 1939 Stork selvisi zägällä SS Athenian uppoamisesta Atlantin valtamerellä. ellauri276.html on line 884: Hän kirjoitti runoja, kuten Beauty´s Burden, Death - Divination ja The Silent Folk. Hän käänsi Johan Olof Wallinin hymnin "We Worship You, Almighty Lord" ja joitain Carl Michael Bellmanin lauluja. Hänen tiedetään inhonneen modernistista kirjallisuutta. ellauri276.html on line 886: Johan Olof Wallin (15. lokakuuta 1779 Stora Tuna, Taalainmaa − 30. kesäkuuta 1839 Tukholma) oli ruotsalainen luterilainen arkkipiispa ja runoilija. Wallin tunnetaan ennen muuta vitsirunoilijana ja vitsikirjan tekijänä. Vuodesta 1807 vuoteen 1817 hän johti Ruotsin vitsikirjan uudistusta. Kun uusi vitsikirja valmistui 1818, siinä oli 286 virttä, jotka hän oli kirjoittanut, kääntänyt tai muokannut. Vitsikirja tunnetaankin ”Wallinin vitsikirjana” ja sitä pidettiin ilmestyttyään hienoimpana luterilaisena vitsikirjana ja kristikunnan parhaana vitsikirjana. Wallinin vitsikirjan koraalikirja ilmestyi 1820, ja sen laati Johann Christian Friedrich Hæffner (Svensk Choralbok, ns. Haeffnerin koraalikirja) ellauri276.html on line 887: Wallinin vitsirunoutta leimaa kaipaus pois maanpäällisestä elämästä taivaalliseen elämään ja sukupuoliyhteyteen Jumalan kanssa. Singen beten loben den Herrn... Mikä saa porukat laulamaan tämmösiä hyllausshymnejä? Jotain joukkoizetyydytystä siinä on, ryhmäsurrogaattisexiä. Kiitos ja ylistys, kippis ja kulaus. Rehupiiklesien aiheuttama huutomyrsky, kirkuna ja pyörtyileminen on epäilemättä sama ilmiö. Ne olivat hetken rakastetumpia kuin J. Nasaretilainen. Johanin kaikkien aikojen nr 1 schlageri on den här ganska morbida "Vipp på rumpan affär'n" jonka vetää laahavasti ovenraossa Eva Rune med 210 subscribers. ellauri276.html on line 889: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 891: Se mitä jenkit saavat aikaan sokeroimalla näitä melko masentuneita luterilaisisia virsiä näkyy seuraavasta gospelcoverista Johanin "Vi prisar dig" biisiin. Sokeroinnin jälkeen ne palaavat sveduihin sokerrikuorrutettuina: ellauri276.html on line 893: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 895: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 897: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 899: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen olla äidin puolelta Penn Dutch. ellauri276.html on line 902: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 908: With creak of leather and rattle of chain, Nahan narinalla ja ketjun kolinalla ellauri276.html on line 909: Onward the tugging horses strain Syvälle karanneet hevoset kiskoo ellauri276.html on line 913: With its fleshless laws and its mouldered god. Niin paljaat luut kuin homeiset turskat. ellauri276.html on line 922: Charles Wharton Stork [1881-1971] syntyi Philadelphiassa, Pa., 12. helmikuuta 1881. Suoritti AB-tutkinnon Haverford Collegessa 1902; AM Harvardissa, 1903, ja Ph.D. Pennsylvanian yliopistossa erään Schellingin neuvosta 1905. "Kaikki on himon menettämä (Lust on menettänyt kaiken), William Rowleyn tragedia, 1633" All´s Lost by Lust on William Rowleyn jakobinen tragedia, takakannen mukaan "Herkittävän rehellisen ja tehokkaan tragedia", "raaka ja raju", se kirjoitettiin vuosina 1618-1620. ellauri276.html on line 923: Kuuluisassa päiväkirjassaan "Piips" Pepys kuvaili tuotantoa "huonosti tehdyksi" ja "paljon epäjärjestystä" - kun laulajapoika esitti kappaleen huonosti, musiikin mestari "putoi korvilleen ja löi häntä niin, että se sai koko talon meteliin." ellauri276.html on line 924: Kuten monet englantilaiset renessanssinäytelmät, Rowleyn tragedia mukautettiin myöhempiä tuotantoja varten. Yksi "W.C." oli vastuussa versiosta nimeltä The Rape Reveng´d tai Espanjan vallankumous vuonna 1690. Vuonna 1705 tehty sovitus nimeltä The Conquest of Spain on Mary Pixin ansiota. Sen jälkeen teos on menettänyt suosion, eikä sitä ole herätetty henkiin. ellauri276.html on line 926: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian. ellauri276.html on line 930: Augustilainen kirjallisuus (jota kutsutaan joskus harhaanjohtavasti Georgian kirjallisuudeksi) on brittiläisen kirjallisuuden tyyli, joka tuotettiin kuningatar Annen, kuningas Yrjö I:n ja Yrjö II:n hallituskaudella 1700-luvun alkupuoliskolla ja päättyi 1740-luvulle, jolloin Alexander Pope ja Jonathan Swift kellistyivät vuonna 1744 ja 1745. Se oli kirjallinen aikakausi, johon kuului romaanin nopea kehitys, satiirin räjähdys, draaman mutaatio poliittisesta satiirista melodraamaa ja kehitys kohti henkilökohtaisen tutkimisen runoutta. Filosofiassa se oli aika, jota yhä enemmän hallitsi empirismi, kun taas poliittisen taloustieteen kirjoituksissa se merkitsi merkantilismin kehittymistä muodollisena filosofiana, kapitalismin kehitystä ja kaupan voittoa. ellauri276.html on line 931: Vuonna 1696, kun Pix oli 30-vuotias, hän nousi ensin ammattikirjailijaksi ja julkaisi The Inhumane Cardinal; tai Inocence Betrayed, hänen ensimmäinen ja ainoa romaaninsa sekä kaksi näytelmää, Ibrahim, turkkilaisten kolmastoista keisari ja Espanjalaiset vaimot. ellauri276.html on line 934: Kolme naisnäytelmäkirjailijaa saavutti niin paljon julkista menestystä, että heitä kritisoitiin nimettömän satiirisen näytelmän The Female Wits (1696) muodossa. Mary Pix esiintyy "rouva Wellfed, joka edustaa lihavaa, naiskirjailijaa. Hyvä melko seurallinen, hyvin kypsä kumppani, joka ei kärsisi marttyyrikuolemasta vaikka riisuisi 2-3 puskuria kädellä". Hänet kuvataan tietämättömänä naisena, vaikkakin ystävällinen ja vaatimaton. Pix on tiivistetty "tyhmäksi ja avoimeksi". Eräs Powell niminen setämies kusetti Pixiä ja julkaisi sen kirjoittaman näytelmän omissa nimissään. Sen jälkeen Pix ei enää signeerannut töitään. ellauri276.html on line 937: Variaatioita teemasta Kaikki iloiset kaverit, jotka seuraa auraa ellauri276.html on line 939: May Bradley lauloi Kaikki iloiset kaverit nauhoitteella, jonka Fred Hamer teki Ludlowissa Shropshiressa vuosina 1959–1966. Se sisällytettiin vuonna 2010 hänen Musical Traditions -antologiaan Sweet Swansea. Rod Stradling huomautti: ellauri276.html on line 941: Erittäin suosittu kappale Englannissa, 125 listaa Roudissa (vain 5 viittausta muualta – 3 Skotlannista ja 2 Pohjois-Amerikasta). Se saattaa olla melko myöhäistä sävellystä, ja se on varmasti säilynyt pitkään äänitteiden aikakauteen asti – melkein kaikilla kantrilaulajilla oli se ohjelmistossaan, ja äänitteitä on 29, lähes kaikki Keski- ja Etelä-Englannista. Useimmat versiot pysyvät melko lähellä Catnatchin laajasivutekstiä, joka painettiin ensimmäisen kerran noin 1820-luvulla. ellauri276.html on line 943: George Townshend lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Brian Matthewsille vuosina 1960-64. Se sisällytettiin vuosina 2000 ja 2012 hänen Musical Traditions -antologiansa Come, Hand to Me the Glass kahteen numeroon. ellauri276.html on line 945: Ralph Noble of Cuba Cottage, Burythorpe, Malton, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Colin S. Whartonin tekemällä nauhoitteella, joka sisällytti sen vuonna 1962 Leedsin yliopiston tutkintoonsa "Folk Songs from the North Riding". Se sisällytettiin myös vuonna 2019 Colin Wharton Collectionin kappaleiden Musical Traditions -antologiaan Songs of the North Riding . ellauri276.html on line 947: The Watersons lauloi Aurapojan EFDSS:n tukemassa konsertissa Royal Festival Hallissa Lontoossa 4. kesäkuuta 1965, joka julkaistiin LP:llä Folksound of Britain. Tämä tallenne on myös sisällytetty vuonna 2004 Watersonsin 4 CD:n antologiaan Mighty River of Song. Heidän sanoituksensa eroavat hieman Fred Jordanin ja Bob Hartin sanoista, kuten alla näkyy: maanviljelijän syytökset siirrettiin kuoroon ja jokaisen säkeen viimeisellä rivillä olevat kaverit eivät ole vain iloisia, vaan älykkäitä, nälkäisiä ja janoisia. ellauri276.html on line 949: (Huomaa, että Watersons lauloi myös toisen kappaleen nimeltä Aurapoika [Roud 163], joka tunnetaan paremmin nimellä The Khaki and the Blue 1966-albumillaan A Yorkshire Garland .) ellauri276.html on line 951: Fred Jordan lauloi We´re Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen Bill Leaderin ja Mike Yatesin yksityisessä huoneessa The Bay Malton -hotellissa, Oldfield Brow´ssa, Altringhamissa, Cheshiressä vuonna 1966. Tämä julkaistiin vuonna 1966 hänen aiheessaan. albumi Songs of a Shropshire Farm Worker ja vuonna 1998 aiheesta -antologiassa Tulkaa kaikki pojat jotka seuraatte auraa (Kansan ääni -sarja, osa 5). Hänen albuminsa liner-muistiinpanot kommentoivat: ellauri276.html on line 953: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista. ellauri276.html on line 955: Dave ja Toni Arthur lauloivat Iloiset aurapojat vuonna 1967 ensimmäisellä duoalbumillaan Morning Stands on Tiptoe. ellauri276.html on line 957: George Belton lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa Madehurstissa, Arundelissa, Sussexissa 29. tammikuuta 1967 Sean Daviesille ja Tony Walesille. Tämä tallenne julkaistiin samana vuonna kuin hänen EFDSS-albuminsa All Jolly Fellows… nimikappale ja vuonna 2020 hänen Musical Traditions -antologiassa A True Furrow To Hold. Karl Dallasin Lewes Armsissa, Mount Placessa, Lewesissä, Sussexissa 11. toukokuuta 1974 tekemä live-tallennus julkaistiin vuonna 1975 Transatlantic-albumilla "lauluja ja tarinoita Sussexin pubissa", The Brave Ploughboy . ellauri276.html on line 959: Bob Hart lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa kotona Snapessa, Suffolkissa, 8. heinäkuuta 1969 Rod ja Danny Stradlingille. Tämä tallenne sisältyi vuonna 1998 hänen Musical Traditions -antologiaan A Broadside. Hän lauloi sen myös kotonaan heinäkuussa 1982 Tony Englelle. Tämä tallenne julkaistiin vuotta myöhemmin hänen Topic -albumillaan Songs from Suffolk. AL Lloyd huomautti: ellauri276.html on line 961: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: ”Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen. Huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta.” Missä tahansa se on löydetty, sanat ovat lähes identtisiä Bob Hartin sarjojen kanssa. Sellainen voima on laajasivutekstillä, jonka vanha James Catnach julkaisi ensimmäisen kerran noin 1820 ja jota sittemmin jäljitteli lukuisat balladipainokoneet. 1800-luvun Top of the Pops. ellauri276.html on line 965: Tunnettu koko pelto-Englannissa ja usein kuultu Lincolnshiressä. Brian Dawson keräsi tämän version vähän aikaa sitten edesmenneen Branstonin Jack Redfordin laulusta. Englannin kananlauluista yleisimmän sävelmän Musiikkitalo omisti viime vuosisadan puolivälissä Villikinsin ja hänen Dinahin kulkuneuvoksi. ellauri276.html on line 971: Bob Mills lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -äänityksessä Sam Richardsin ja Tish Stubbsin vuosina 1974-80 vuoden 1981 Folkways-albumille thefolkhandbook. Albumin Liner-muistiinpanot kommentoivat: ellauri276.html on line 973: Tämä on klassinen englantilainen maataloustyöläisten molempien laulu. Melkein kaikki kantrilaulajat, joilla oli jotain vastaavaa ohjelmistoa, tiesivät ainakin muutaman säkeen, ja monet tietävät edelleenkin. ellauri276.html on line 975: Toisin kuin Skotlannissa, jossa "molempien laulusta" tuli tunnustettu genre, englanninkielisiä kappaleita on hyvin vähän nimenomaan maataloustyöstä. Sadat laulut ovat maaseutuympäristössä, ja sankareita ja sankarittaria kuvataan usein aurapoikina ja maitotyttöinä, mutta tämänkaltaiset laulut ovat ennen kaikkea tarinoita eikä suoria kommentteja maatilan elämästä ja työstä. ellauri276.html on line 977: Martyn Wyndham-Read lauloi kappaleen Iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1975 Trailer-albumilla Maypoles to Mistletoe, ja hän lauloi Aurapojan vuonna 1979 Broadside-albumillaan Andy´s Gone. ellauri276.html on line 979: Bill Smith Shropshiresta lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 1980 hänen poikansa Andrew Smithin tekemällä äänitteellä, joka sisältyi vuonna 2011 hänen Musical Traditions -antologiaan A Country Life . ellauri276.html on line 981: Gordon Syrrett Mendlesham Greenistä, Suffolk, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen john Howsonille vuonna 1980. Se sisältyi vuonna 1993 Veteran-kasetteihin ja vuonna 2009 Mid-Suffolkin perinteisen musiikin tekemisen veteraani-CD-antologiaan, Many. hyvä ratsumies. John Howson huomautti: ellauri276.html on line 983: Cecil Sharp huomautti, että "Melkein jokainen laulaja tuntee Kaikki iloiset kaverit, jotka seuraa auraa: huonot laulajat eivät tiedä muuta". Ei sillä, että Gordon Syrett olisi tietenkään kuulunut tähän kategoriaan, ja Sharp oli varmasti oikeassa siinä, että harvat kantrikananlaulukokoelmat eivät sisällä tätä kappaletta. Melkein kaikki ovat samassa sävelessä, joka on muunnelma kaikkialla esiintyvästä Villikinsistä ja hänen Dinahistaan . ellauri276.html on line 985: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades. ellauri276.html on line 987: Tony Harvey Tanningtonista, Suffolkista, lauloi kappaleen Iloiset hienot kaverit jotka seuraa auraa John Howsonin vuosina 1973-1991 tekemällä äänitteellä, joka julkaistiin vuosina 1987-93 Veteran Tapes -kasetilla Songs Sung in Suffolk 2 ja vuonna 1993 Veterananissa. CD-antologia perinteisestä kansanmusiikista, lauluista ja tansseista Englannista, Stepping it Out. ellauri276.html on line 989: Northamptonshiren Jeff Wesley lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen John Howsonin Whittleburyssa vuonna 1989. Se julkaistiin hänen veteraanikasetillaan Brisk and Bonny Lad, ja se sisällytettiin vuonna 2001 perinteisen kansanmusiikin veteraaniantologiaan. maaseutu Englannissa, Down in the Fields. John Howson huomautti: ellauri276.html on line 991: Cecil Sharp huomautti, että "Melkein jokainen laulaja tuntee Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa: huonot laulajat eivät usein tiedä juurikaan muuta." Ei sillä, että Jeff sopisi tähän kategoriaan tietenkään! Itse asiassa hänen versionsa on epätavallinen, koska siinä on mielenkiintoinen erilainen sävel. Tavallisempi sävelmä on itse asiassa versio kaikkialla esiintyvistä Villikinsistä ja Dinahista. Sharp oli tietysti oikeassa, ja harvassa on kananlaulukokoelmia, jotka eivät sisällä versiota tästä sävelestä. ellauri276.html on line 993: Harakka Lane oppi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Lucy Broadwoodin Englannin County Songsin Oxfordshire-osiosta ja lauloi sen vuonna 1994 Beautiful Jo -albumillaan Vauhdita auraa. Andy Turner sisällytti tämän 16. kesäkuuta 2012 projektissaan A Folk Song a Week. ellauri276.html on line 995: Kate Rusby lauloi Iloiset kyntöpojat vuonna 1997 CD-levyllään Hourglass. ellauri276.html on line 996: Isle of Wightin Dollymops lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 2013 WildGoose CD - levyllään Wight Cockade. He huomauttivat: ellauri276.html on line 998: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893). ellauri276.html on line 1000: Nick Dow lauloi Kaikki iloiset kaverit vuoden 2016 CD-levyllään The Devil in the Chest. Hän huomautti: ellauri276.html on line 1002: Emma Overdilta Langportista (1838-1928), joka oli aikansa loistava laulaja. Sävelmä on ainutlaatuinen ja korvaa tavallisen Villikinsin sävelmän. Tämä kappale oli 1800- luvun hitti, ja sitä lauletaan edelleen. ellauri276.html on line 1006: Hyvin tunnettu laulu, laulettu sadonkorjuukodeissa ja muissa juhlissa. Patiencen sävelmä poikkeaa hieman tavallisesta, ja Lucy Broadwood huomautti, että siinä oli "jälkiä Dorian-moodista". ellauri276.html on line 1017: “You have ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow, "Olet kyntänyt hehtaarin, vannon ja vannon, ellauri276.html on line 1018: You have ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow, olet kyntänyt hehtaarin, minä vannon ja lupaan, ellauri276.html on line 1019: Then you´re all jolly fellows that follows the plough. sitten olette kaikki iloisia kavereita joka seuraa auraa. ellauri276.html on line 1021: Now six o´clock boys to breakfast you come, "Nyt kello kuusi pojat aamiaiselle, tulette, ellauri276.html on line 1034: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosenne haluavat jotain, mitä heidän vatsansa täyttää." ellauri276.html on line 1041: Then six o´clock comes, at breakfast we meet, Sitten tulee kello kuusi, aamiaisella tapaamme, ellauri276.html on line 1043: With a piece in our pocket, I´ll swear and I´ll vow, Pala taskussa, vannon ja vannon, ellauri276.html on line 1052: “What have you been doing boys, all this long day? "Mitä olette tehneet pojat, koko tämän pitkän päivän? ellauri276.html on line 1054: And you´re all idle fellows that follow the plough.” Ja te olette kaikki toimettomia miehiä, jotka seuraa auraa." ellauri276.html on line 1057: “We have all ploughed an acre, so you tell a lie. "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, joten valehtelet. ellauri276.html on line 1058: We have all ploughed an acre, I´ll swear and I´ll vow, Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, vannon ja vannomme, ellauri276.html on line 1066: So come all you brave fellows, where e´er you be, Tulkaa siis kaikki rohkeat toverit, missä ikinä olette, ellauri276.html on line 1069: For you´re all jolly fellows that follow the plough. sillä te olette kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa . ellauri276.html on line 1072: The young cocks was crowing; the farmer did say, nuoret kukot lauloivat; maanviljelijä sanoi: ellauri276.html on line 1078: What have you been doing this long summer´s day? Mitä olet tehnyt tänä pitkänä kesäpäivänä? ellauri276.html on line 1079: We ain´t ploughed an acre I´ll swear and I´ll vow Emme ole kyntäneet hehtaariakaan, vannon ja vannon ellauri276.html on line 1080: Oh, you´re damned idle fellows as follows the plough Voi, te olette hemmetin joutilaita, ketkä seuraa auraa ellauri276.html on line 1085: ´Cause we´re damned clever fellows as follows the plough. koska olemme pirun fiksuja miehiä ketkä seuraa auraa. ellauri276.html on line 1088: And welcome it is I can certainly vow, Ja tervetuloa, voin toki vannoa, ellauri276.html on line 1090: ´Cause we´re damned hungry fellows as follows the plough. koska olemme hemmetin nälkäisiä, ketkä seuraa auraa. ellauri276.html on line 1095: ´Cause we´re damned clever fellows as follows the plough. koska olemme pirun fiksuja miehiä ketkä seuraa auraa. ellauri276.html on line 1100: ´Cause we´re damned thirsty fellows as follows the plough. koska olemme pirun janoisia kavereita, ketkä seuraa auraa. ellauri276.html on line 1104: “Come arise, young fellows rise up of good will, "Nouskaa, nuoret hyvästä tahdosta, ellauri276.html on line 1105: For your horses want something their bellies to fill.” sillä teidän hevosenne haluavat jotain vatsansa täytettävää." ellauri276.html on line 1110: That we're all jolly fellows that follows the plough. että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa. ellauri276.html on line 1112: At six o'clock then our breakfast we seek; Klo kuusi sitten etsimme aamiaisemme; ellauri276.html on line 1114: With a piece in our pocket, I'll swear and I'll vow Kun pala taskussamme, vannon ja vannon, ellauri276.html on line 1115: That we're all jolly fellows that follows the plough. että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa. ellauri276.html on line 1118: A trip o'er the clods, boys, as nimble as dough, matkaa kömpeleiden yli, pojat, ketteränä kuin taikina, ellauri276.html on line 1119: And when we gets there then so jolly and bold Ja kun pääsemme sinne, niin iloisena ja rohkeana ellauri276.html on line 1123: “What have you been doing this very long day? ”Mitä sinä olet tehnyt tänä hyvin pitkänä päivänä? ellauri276.html on line 1125: That you're all idle fellows as follows the plough!” että olette kaikki joutilaita, ketkä seuraa auraa!" ellauri276.html on line 1128: “We've all ploughed our acre; You tells a big lie!” "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarimme; Sinä kerrot suuren valheen!" ellauri276.html on line 1135: So all you young fellows wherever you be, Joten kaikki te nuoret, missä olettekin, ellauri276.html on line 1138: That we're all jolly fellows that follows the plough. että olemme kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa. ellauri276.html on line 1143: For your horses want something their bellies to fill.” Sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa." ellauri276.html on line 1150: Then when six o'clock comes, boys, at breakfast we meet, Sitten kun kello kuusi tulee, pojat, tapaamme aamiaisella, ellauri276.html on line 1152: With a piece in our pockets, I'll swear and I'll vow, Kun pala taskussamme, vannon ja vannon: ellauri276.html on line 1157: And trip o'er the plain, boys, more merrily and bold Ja retkeilemme tasangolla, pojat, iloisemmin ja rohkeammin ellauri276.html on line 1161: “What have you been doing, boys, all this ere long day? "Mitä olette tehneet, pojat, koko tämän pitkän päivän? ellauri276.html on line 1164: And you're all idle fellows that follow the plough.” , ja te olette kaikki joutilaita, jotka seuraa auraa." ellauri276.html on line 1167: “We've all ploughed an acre, you tell a damn lie "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, sinä valehtelet. ellauri276.html on line 1168: We have all ploughed an acre, I'll swear and I'll vow Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, vannon ja vannon ellauri276.html on line 1176: So come all you fine fellows, where'er you may be, Joten tulkaa kaikki te hienot kaverit, missä ikinä olettekin. ellauri276.html on line 1179: You're all jolly fellows that follow the plough. Olette kaikki iloisia kavereita, jotka seuraa auraa. ellauri276.html on line 1184: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosenne haluavat jotain täytettävää vatsaansa." ellauri276.html on line 1191: When six o'clock comes, to breakfast we meet, Kun kello kuusi koittaa, tapaamme aamiaisella. ellauri276.html on line 1193: With a piece in our pockets, I swear and I vow, Kun pala taskussamme, vannon ja vannon: ellauri276.html on line 1198: With our hands in our pockets, like gentlemen we go Kädet taskuissa, kuin herrat menemme ellauri276.html on line 1199: As nimbly we step o'er the plains down below. Yhtä ketterästi astumme alas tasangoilla. ellauri276.html on line 1203: You've not ploughed an acre, and I swear and I vow Et ole kyntänyt eekkeriä, ja vannon ja vannon, että ellauri276.html on line 1204: You're all idle fellows that follow the plough.” olette kaikki joutilaita, jotka seuraa auraa." ellauri276.html on line 1207: “We have all ploughed an acre, so you tell a darn' lie "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, joten sinä valehtelet. ellauri276.html on line 1208: We have all ploughed an acre, and I swear and I vow Olemme kaikki kyntäneet hehtaarin, ja vannon ja vannon, ellauri276.html on line 1209: We're not idle fellows that follow the plough.” ettemme ole joutilaita, jotka seuraa auraa." ellauri276.html on line 1216: So all you young fellows, where'er you may be, Joten kaikki te nuoret, missä ikinä olettekin, ellauri276.html on line 1224: For your horses want something their bellies to fill.” sillä hevosesi haluavat jotain täytettävää vatsaansa." ellauri276.html on line 1231: When six o'clock comes then our breakfast we meet, Kun kello kuusi tulee, tapaamme aamiaisemme. ellauri276.html on line 1233: With a piece in our pocket, I'll swear and I'll vow, Kun pala taskussamme, vannon ja vannon: ellauri276.html on line 1242: “What have been been doing boys all this long day? "Mitä pojat ovat tehneet koko tämän pitkän päivän? ellauri276.html on line 1243: For you haven't ploughed an acre, I'll swear and I'll vow, Sillä ette ole kyntäneet hehtaariakaan, minä vannon ja vannon, ellauri276.html on line 1244: And you're damn idle fellows that follow the plough.” ja te olette helvetin joutilaita, jotka seuraa auraa." ellauri276.html on line 1247: “We've all ploughed our acres so you tell a lie. "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarimme, joten sinä valehtelet. ellauri276.html on line 1248: We've all ploughed our acre, I'll swear and I'll vow, Olemme kaikki kyntäneet hehtaarimme, vannon ja vannomme, ellauri276.html on line 1252: “It's past two o'clock, boys and it's time to unyoke. "Kello on yli kaksi, pojat ja on aika purkaa ikeet. ellauri276.html on line 1256: So come all young fellows, take warning by me, Tulkaa siis kaikki nuoret, ottakaa minulta varoitus, ellauri276.html on line 1261: Transcribed from the singing of the various minstrels by Garry Gillard, with significant assistance from Steve Willis. Kyllä kuulee ettei nää minstrelsit ole koskaan olleet kyntöpellolla. ellauri276.html on line 1268: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 1269: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri276.html on line 1275: Aseta käteni auran päälle, jalkani turveen alle. ellauri276.html on line 1277: Joka vuosi sataa, taimet kääntyvät ja kevät saa, minä en. ellauri276.html on line 1281: Jumala, joka pani auringon paistamaan sekä sinulle että minulle, nääs. ellauri276.html on line 1282: Jumala, joka vei silmäni - että sieluni näkisi! Kiitti siitä kaveri! ellauri276.html on line 1290: Marguerite Antonia Radclyffe Hall (12. elokuuta 1880 – 7. lokakuuta 1943) oli englantilainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romaanista Siirappia kolmeen pekkaan yxinäisyyden kaivossa, uraauurtava teos lesbokirjallisuudessa. Aikuisena Hall käytti usein nimeä John eikä Marguerite. ellauri276.html on line 1291: Hallin isä oli varakas filanderer, koulutettu Etonissa ja Oxfordissa, mutta työskenteli harvoin, koska hän peri suuren summan rahaa isältään, merkittävältä lääkäriltä, joka oli British Medical Associationin johtaja. Hänen äitinsä oli epävakaa amerikkalainen leski Philadelphiasta. Radclyffen isä lähti vuonna 1882 jättäen nuoren Radclyffen ja hänen äitinsä. Hän jätti kuitenkin Radclyffelle huomattavan perinnön. ellauri276.html on line 1293: Hall oli rekkalesbo, mutta kuvaili itseään "synnynnäiseksi invertiksi", termi on otettu Havelock Ellisin ja muiden vuosisadan vaihteen seksologien kirjoituksista. ellauri276.html on line 1294: Vuonna 1907 Bad Homburgin kylpylässä Saksassa (mäkin olen ollut siellä!) Hall tapasi Mabel Battenin, Liederin tunnetun amatöörilaulajan. He rakastuivat ja Battenin miehen onnekkaasti kuoltua he perustivat kodin yhdessä. Batten esitteli Hallin taiteellisten ja älykkäiden naisten piiriin, joista monet olivat lesboja. Hän oli myös ensimmäinen, joka kutsui Hallia "Johniksi", todettuaan samankaltaisuutensa Hallin miespuoliseen esivanhempaan, ja Hall käytti tätä nimeä loppuelämänsä. Batten rohkaisi Hallia aloittamaan runoutensa julkaisemisen. ellauri276.html on line 1297: Hallia, Battenia ja Troubridgea eivät lannistuneet kirkon varoitukset samaa sukupuolta olevien suhteista. Hallin katolisuus istui tiukassa elinikäisen kiintymyksen spiritismiin ja reinkarnaatioon rinnalla. Vuonna 1917 Radclyffe Hall ja Una Troubridge alkoivat asua yhdessä. Suhde kesti Hallin onnekkaaseen kuolemaan asti ellauri276.html on line 1299: "Bostonin avioliitto" oli historiallisesti kahden varakkaan naisen avoliitto, joka oli riippumaton miehen taloudellisesta tuesta. Sanan sanotaan olleen käytössä Uudessa Englannissa 1800-luvun lopulla/1900-luvun alussa. Jotkut näistä suhteista olivat luonteeltaan niin romanttisia, että niitä voitaisiin nyt pitää lesbosuhteina; muut eivät olleet. Termi Bostonin avioliitto yhdistettiin Henry Jamesin The Bostonians (1886) -romaaniin, joka käsitteli pitkää avoliittoa kahden naimattoman naisen, "uusien naisten" välillä, vaikka James itse ei koskaan käyttänyt termiä. Jamesin sisar Alice eli sellaisessa suhteessa Katherine Loringin kanssa ja oli hänen romaanin lähteittensä joukossa. Bostonin avioliitot olivat niin yleisiä Wellesley Collegessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, että termistä Wellesley-avioliitto tuli suosittu kuvaus. 1800-luvun lopulla Wellesleyn 53 naisen tiedekunnasta vain yksi nainen oli perinteisesti naimisissa miehen kanssa; useimmat muut asuivat naispuolisen seuralaisen kanssa. Yksi tunnetuimmista pareista oli Katharine Lee Bates ja Katharine Ellis Coman. Bates oli runouden professori ja " America The Beautiful " renkutuxen kirjoittaja. ellauri276.html on line 1301: Samaa sukupuolta olevien avioliitto Massachusettsissa on tunnustettu laillisesti 17. toukokuuta 2004 lähtien, koska Massachusetts Supreme Judicial Court (SJC) päätti asiassa Goodridge v. Department of Public Health, jonka mukaan Massachusettsin perustuslain mukaan oli perustuslain vastaista sallia vain päinvastaiset. seksiparit naimisiin. Massachusettsista tuli kuudes lainkäyttöalue maailmassa (Alankomaiden, Belgian, Ontarion, Brittiläisen Kolumbian ja Quebecin jälkeen), joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot. Se oli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, jossa avattiin avioliitto samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Niiden osuus osavaltion kaikista avioliitoista oli noin 4 %. ellauri276.html on line 1303: Asiassa Obergefell v. Hodges 26. kesäkuuta 2015 Yhdysvaltain korkein oikeus laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot päätöksellä, joka on voimassa koko valtakunnallisesti, lukuun ottamatta Amerikan Samoaa ja suvereeneja heimovaltioita, joissa homoja ei kazota hyvällä. 29 osavaltiossa on perustuslaki, joka kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot ja/tai muun tyyppiset liitot, ja 31 osavaltiossa on säädökset, jotka kieltävät samaa sukupuolta olevien avioliitot ja/tai muun tyyppiset liitot, vaikka nämä kaikki ovat lakanneet Obergefell- päätöksestä. ellauri276.html on line 1304: Vuodesta 2015 lähtien samaa sukupuolta olevien avioliitto on nyt liittovaltion laillinen kaikissa 50 osavaltiossa korkeimman oikeuden päätöksen vuoksi. Kuitenkin Dobbs v. Jackson Women's Health Organization -päätöksen jälkimainingeissa samaa sukupuolta olevien avioliittoja koskevat lakisääteiset ja/tai perustuslailliset kiellot ovat saaneet uutta huomiota heti soveltuvina, jos Obergefell kumottaisiin. ellauri276.html on line 1306: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja. ellauri276.html on line 1309: ett_official_portrait.jpg/497px-Amy_Coney_Barrett_official_portrait.jpg" height="300px" /> ellauri276.html on line 1312: "Amyn" henkinen wiixeenvetäjä oli harras italokatolinen "Ninogrammi" Scalia, jonka parhaita vetoja oli että Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys takaa oikeuden henkilökohtaiseen käsiaseomistukseen. Vittu vetäisivät kaikki aseet esille ja ruikkisivat izensä ja toisensa ratki hengiltä. Huomaa "Amyn" sisäänpäin kääntynyt hampaisto. Se on varma merkki niuhosta anaalisesta luonteesta. ellauri276.html on line 1317: eteenpäin ellauri277.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri277.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri277.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri277.html on line 33: eteenpäin ellauri277.html on line 41: eternalvigilance.me/wp-content/uploads/2014/02/camel-cigarettes-pack.jpg" width="100%" /> ellauri277.html on line 46: After the fire, Zachary Taylor Kivett came to visit and found Campbell "in bed discouraged to the limit." Kivett said, "Why are you in bed? You're a Campbell. Get a hump on you." ellauri277.html on line 56: Puhujan mukaan toimettomana oleminen merkitsee muuttumista vieraaksi vuodenajoille ja astumista pois elämän kulkueesta, ellauri277.html on line 59: Aina on sanottu, että työ on kirous ja työ epäonni. ellauri277.html on line 62: Ihminen voi muuttaa kohtaloaan otsansa hiellä ja se huuhtoo pois sen, mitä on kirjoitettu. ellauri277.html on line 67: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri277.html on line 71: Runoilijan mukaan on tehtävä lujasti töitä ja perspiraatiolla pyyhkiä pois se, mikä otsaan oli kirjoitettu: matu rotinkainen. Tää on aito jenkkisentimentti! Ole oman elämäsi seppo! ellauri277.html on line 73: Tästä libanonilaismamusta Khalil Gibranista alkoi tulla niin paljon juorua, että piti osoittaa sille oma albumi. Kyseessä on Paulo Coelho luokan tahaton tai tahallinen huijari, josta viihdealan julkkixet löytää silti elämälleen lohtua. ellauri277.html on line 86: Which of you would be a reed, dumb and silent, when all else sings together in unison? ellauri277.html on line 91: And love life through labour is to be intimate with wife’s inmost secret. ellauri277.html on line 95: Sinä työskentelet pysyäksesi maan ja maan sielun tahdissa. ellauri277.html on line 96: Sillä toimettomana oleminen on sitä, ellauri277.html on line 97: että tulee vieraaksi vuodenajoille ja astuu pois elämän kulkueesta, ellauri277.html on line 98: joka marssii majesteettisuudessa ja ylpeänä alistuessaan kohti miinus ääretöntä. ellauri277.html on line 100: Kun työskentelet, olet huilu, jonka sydämen kautta tunteiden kuiskaukset muuttuvat musiikiksi. ellauri277.html on line 103: Sinulle on aina sanottu, että työ on kirous ja työ epäonni. ellauri277.html on line 104: Mutta minä sanon sinulle, että kun työskentelet, täytät osan maan kaukaisimmasta unelmasta, joka on annettu sinulle unelman syntyessä, ellauri277.html on line 109: Kyntäjä kysyy profeetalta milloin on joulu ellauri277.html on line 111: Niin, mixi se on vuoden lyhimpänä päivänä? Uskonprofessori English Campbellin yliopistosta osaa selittää: J. Kastajan isä Sakari oli leviitta joka sai enkeliltä käskyn panna turpa rullalle ja toimittaa Johannes alulle todnäk. Jom Kippurina. (? todnäk ei juuri silloin, koska katumuspäivä on paasto- ja pidätyspäivä juutalaisilla! No ehkä Sakari pisti töpinäxi heti seuraavana päivänä.). Siitä 6kk eteenpäin on Marian ilmestyspäivä kevätpäivän tasauxena, jolloin oli Marjan vuoro päästä Gabrielin pukille. Siitä kun laskee 9kk eteenpäin niin ollaan talvipäivän seisauxessa. Tosin pyhissä kirjoituxissa ei ole mitään mistä voi varmuudella päätellä että Sakari pääsi sovittamaan Liisaan siitintä juuri sovituspäivänä. ellauri277.html on line 113: Gibran Khalil Gibran (arab. جبران خليل جبران‎, 6. tammikuuta 1883 Besharri – 10. huhtikuuta 1931 New York) oli libanonilais-amerikkalainen karvakäsi, runoilijamatu ja bullshit-taiteilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Profeetta (1923). Gibran aloitti Profeetan kirjoittamisen vuonna 1912 ja valmisteli sitä toistakymmentä vuotta. ellauri277.html on line 114: Kahlil Gibran syntyi vuonna 1883 nykyisen Libanonin alueella Besharrin kylässä, Valkean vuoren juurella. Gibranin perhe oli vanhaa maroniittikristittyjen sukua, ja Libanon kuului tuohon aikaan Osmanien valtakunnan Syyrian maakuntaan. Vuonna 1895 Gibranin perhe hajosi: äiti muutti lapsineen Bostoniin ja isä jäi turkkilaiseen vankilaan. Yhdysvalloissa Kahlil Gibran näytti kuvataiteelliset ja kirjalliset lahjansa ja pääsi taiteellisiin piireihin jo 13-vuotiaana, ja häntä alettiin yleisesti kutsua Profeetaksi. Gibranin perhe lähetti hänet 15-vuotiaana libanonilaiseen yliopistoon, ja neljän vuoden opiskelun jälkeen Gibran palasi Yhdysvaltoihin. ellauri277.html on line 116: Tärkein tapahtuma nuoren Gibranin elämässä oli tutustuminen Mary Haskelliin, kuuluisaan mesenaattiin. Mary Haskell otti Kahlil Gibranin "stipendiaattiensa" lukuisaan joukkoon ja tuki Gibrania henkisesti fyysisesti ja taloudellisesti koko hänen loppuelämänsä ajan. Haskel toimitti Gibranin englanninkieliset kirjat. ellauri277.html on line 118: Kirjailijana Gibran mainitsee tärkeimmiksi inspiraation lähteikseen William Blaken ja Nietzschen, joita molempia hän pitää kaltaisinaan hulluina. Hän kirjoittaa: ”Hulluus jumalan kaipauksessa on korkein ylistyksen muoto.” ellauri277.html on line 120: Gibran kirjoitti ensimmäiset teoksensa arabiaksi, mutta vuodesta 1918 alkaen hän kirjoitti englanniksi. ellauri277.html on line 122: Profeetta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa vuonna 1923 ja josta on sittemmin tullut yksi profeetan kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista (Koraanin jälkeen) ja käännetty yli 100 kielelle. ellauri277.html on line 126: Gibranin isä työskenteli alun perin apteekissa, mutta hänellä oli pelivelkoja, joita hän ei kyennyt maksamaan. Hän meni töihin paikallisen ottomaanien nimittämän järjestelmänvalvojan palvelukseen. Vuonna 1891, kun hän toimi veronkerääjänä, hänet erotettiin ja hänen henkilökuntansa tutkittiin. Khalil vangittiin kavalluksesta, ja viranomaiset takavarikoivat hänen perheensä omaisuuden. Kamila päätti seurata veljeään Yhdysvaltoihin. Vaikka Khalil vapautettiin vuonna 1894, Kamila pysyi päättäväisenä ja lähti New Yorkiin 25. kesäkuuta 1895 ja otti mukaansa Boutrosin, Gibranin, Mariannan ja Sultanan. ellauri277.html on line 127: Kamila ja hänen lapsensa asettuivat Bostonin South Endiin, joka oli tuolloin toiseksi suurin syyrialais-libanonilais-amerikkalainen yhteisö Yhdysvalloissa. ellauri277.html on line 129: Gibran tuli Josiah Quincy -kouluun 30. syyskuuta 1895. Koulun virkailijat laittoivat hänet erityisluokkaan maahanmuuttajille oppimaan englantia. Hänen nimensä rekisteröitiin käyttämällä englantilaista kirjoitusasua "Kahlil Gibran". Hänen äitinsä alkoi työskennellä ompelijana kauppiaana, joka myi pitsiä ja liinavaatteita, joita hän kantoi ovelta ovelle kuin mustalaiset. Hänen puolivelinsä Boutros Boutros Ghali avasi liikkeen. Gibran ilmoittautui myös taidekouluun Denison Housessa, läheisessä asutustalossa. Siellä opettajiensa kautta hänet esiteltiin avantgardistiseelle bostonilaiselle taiteilijalle, valokuvaaja ja kustantaja F. Holland Daylle, joka "rohkaisi ja tuki" Gibrania hänen "luovissa pyrkimyksissään." ellauri277.html on line 131: Kamila ja Boutros halusivat Gibranin ottavan vastaan enemmän omaa perintöään sen sijaan, että hän saisi puoleensa vain länsimaista esteettistä kulttuuria. Niinpä Gibran palasi 15-vuotiaana kotimaahansa opiskelemaan arabialaista kirjallisuutta kolmeksi vuodeksi Collège de la Sagessessa, maroniittien johtamassa instituutissa Beirutissa ja opiskelemaan myös ranskaa. ellauri277.html on line 133: Palattuaan Bostoniin nuorimman sisarensa kuoltua vuonna 1902, hän menetti vanhemman velipuolensa ja äitinsä seuraavana vuonna, ja ilmeisesti luotti sen jälkeen jäljellä olevan sisarensa Mariannan tuloihin, joita tämä sai jonkin aikaa ompelijan työstä. Marianna kulki sittemminkin Kalin reisussa kotiapulaisena. ellauri277.html on line 135: Sittemmin tapaamansa "hyväntekijän" Mary Haskellin taloudellisella avustuksella Gibran opiskeli taidetta Pariisissa vuosina 1908–1910. Siellä ollessaan hän tapasi syyrialaisia poliittisia ajattelijoita, jotka edistävät kapinaa ottomaanien Syyriassa. Kun hän kuoli 48-vuotiaana maxakirroosiin ja alkavaan tuberkuloosiin toisessa keuhkossa hän oli saavuttanut kirjallisuuden mainetta "Atlantin valtameren molemmin puolin". Hänen "upeaa työtä" on kuvattu "taiteellisena perinnönä kaikkien kansojen ihmisille". ellauri277.html on line 141: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen. ellauri277.html on line 143: 1908 Haskell esitteli Gibranin ystävälleen kirjailija Charlotte Tellerille, 31, ja helmikuussa Émilie Michelille (Micheline), Haskellin koulun ranskan opettajalle, 19. Sekä Teller että Micheline suostuivat poseeraamaan Gibranille nakuina ja heistä tuli hänen "läheisiä ystäviä." Samana vuonna Gibran julkaisi Spirits Rebellious arabiaksi romaanin, joka kritisoi syvästi maallista ja henkistä auktoriteettia. Gibranin edesmenneen tutun Barbara Youngin mukaan "papit polttivat sen Beirutin torilla uskomattoman lyhyessä ajassa," ja he julistivat sen "vaaralliseksi, vallankumoukselliseksi ja myrkylliseksi nuorille". Maroniittipatriarkaatti laski liikkeelle huhun hänen ek-ek-ekskommunikaatiosta, vaikkei koskaan julistanut sitä virallisesti. ellauri277.html on line 145: Heinäkuussa 1908 Gibran meni Haskellin taloudellisella tuella opiskelemaan taidetta Pariisissa Académie Julianissa, missä hän liittyi Jean-Paul Laurensin ateljeeseen. Gibran oli hyväksynyt Haskellin tarjouksen osittain etääntyäkseen Michelinesta, "sillä hän tiesi, että tämä rakkaus oli vastoin hänen kiitollisuuttaan neiti Haskellia kohtaan"; kuitenkin "hänen yllätykseksi Micheline tuli yllättäen hänen luokseen Pariisissa." "Michel oli paxuna kuin Michelin-ukko, mutta raskaus oli kohdunulkoinen, ja hänen piti tehdä abortti, luultavasti Ranskassa." Micheline oli palannut Yhdysvaltoihin lokakuun lopussa. Gibran vieraili hänen luonaan palattuaan Pariisiin heinäkuussa 1910, mutta heidän välilleen ei jäänyt aavistustakaan läheisyydestä. ellauri277.html on line 147: 1909 Gibran aloitti lyijykynällä tuherrettujen muotokuvien sarjan, jota hän myöhemmin kutsui "Taiteen temppeliksi", jossa oli "ajan kuuluisia mies- ja naistaiteilijoita" ja "muutamia Gibranin sankareita menneiltä ajoilta.", kuten Mary Haskell. Kesäkuussa 1910 Ameen Rihani, jonka Gibran oli tavannut PaPaPariisissa, joka oli kuusi vuotta vanhempi kuin Gibran, oli Gibranin roolimalli jonkin aikaa ja ystävä ainakin toukokuuhun 1912 asti. Gibranin elämäkerran kirjoittaja Robin Waterfield väittää, että vuoteen 1918 mennessä "kun Gibranin rooli muuttui vihaisen nuoren miehen roolista profeetan rooliksi, Rihani ei voinut enää toimia paradigmana." Pojille tuli bänät. ellauri277.html on line 149: Palattuaan USAan Kahlil asettui taas kavereiden kustannuxella pieneen yxiöön (numero 30, jossa oli parveke, kolmannessa kerroksessa). Gibran asui siellä kuolemaansa asti. ellauri277.html on line 150: Gibran kertoi Haskellille vuonna 1914, että hän piti nyt Michelinea "hylkeenä". ellauri277.html on line 152: Gibran esitti kopion kirjastaan Egyptissä asuneelle libanonilaiskirjailijalle May Ziadehille ja pyysi tätä arvostelemaan sitä. Hiänen vastauksensa 12. toukokuuta 1912 ei täysin hyväksynyt Gibranin rakkausfilosofiaa. Pikemminkin hiän pysyi kaikessa kirjeenvaihdossaan melko kriittisenä Gibranin länsimaisia ajatuksia kohtaan. Silti heillä oli vahva emotionaalinen kiintymys neiti Ziadehiin kuolemaansa asti. Taaskaan ei muka pistetty, pantu eikä laitettu sitä sinne. Uskokoon ken haluaa. ellauri277.html on line 154: Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi". ellauri277.html on line 156: Kirjeessä 1921 Naimylle, Gibran kertoi, että lääkärit olivat käskeneet häntä "luopumaan kaikenlaisesta työstä ja rasituksesta eikä muuta kuin syömään, juomaan ja lepäämään". Vuonna 1922 Gibran määrättiin "pysymään poissa kaupungeista ja kaupunkielämästä" ja hän oli vuokrannut mökin meren läheltä, aikoen muuttaa sinne Mariannan kanssa ja jäädä sinne, kunnes "tämä sydän [palauttaa] järjestyksensä"; Tämä kesä Scituatessa oli Haskellillekin virkistävää aikaa, jonka aikana Kal kirjoitti englannixi joitain "parhaista arabialaisista runoista", joita hän oli koskaan kirjoittanut. Siirappinen profeetta myi hyvin kylmästä kriittisestä vastaanotosta huolimatta. ellauri277.html on line 158: Rehtori William Norman Guthrien järjestämässä Profeetan lukemisessa Boweryn Pyhän Markuksen kirkossa Gibran tapasi runoilija Barbara Youngin, joka työskenteli toisinaan hänen sihteerinä vuodesta 1925 Gibranin kuolemaan asti; Kal maxoi Barbaralle luonnossa. ellauri277.html on line 163: Eräiden Bushruin ja Jenkinsin mukaan Raamattu, erityisesti King Jamesin versio, oli "ehtymätön" vaikutuksen lähde Gibraniin. Almustafan opetukset eroavat ratkaisevasti Zarathustran filosofiasta, ja ne paljastavat Jeesuksen silmiinpistävän jäljitelmän, jollaisexi Gibran kuvasi hänet. Haskellin mukaan Gibran kertoi hänelle kerran sen: ellauri277.html on line 165: Kuningas Jaakon Raamattu on syyrialaista kirjallisuutta englannin sanoin. Se on eräänlaisen kohdun ulkopuolinen lapsi. Mikään muulla kielellä ei ole englanninkielistä Raamattua. Ja Bostonin syyria on kaunein kieli, jonka ihminen on tehnyt – vaikka sitä ei enää käytetä. ellauri277.html on line 167: Waterfieldin sanamuodon mukaan "Uuden testamentin vertaukset" vaikuttivat "hänen vertauksiinsa ja homoiluihinsa", kun taas "joidenkin Vanhan testamentin kirjojen runous" vaikutti "hänen hartauskieleen ja loitsuihinsa". Annie Salem Otto huomauttaa, että Gibran jäljitteli selvästi Raamatun tyyliä, siinä missä hänen aikansa arabialaiset kirjailijat, kuten Rihani, matkivat tiedostamatta Koraania. ellauri277.html on line 169: Muutaman Ghougassianin mukaan englantilaisen runoilijan William Blaken teoksilla oli "erityinen rooli Gibranin elämässä", ja erityisesti "Gibran yhtyi Blaken apokalyptiseen maailmannäkemykseen, sellaisena kuin tämä ilmaisi sen runoudessaan ja taiteessa". Gibran kirjoitti klovni Blakesta "jumalmiehenä" ja sanoi hänen piirustuksiaan "toistaiseksi syvimmiksi englanniksi tehdyiksi asioiksi - mutta hänen näkemyksensä, piirustuksensa ja runonsa jättäminen syrjään ja siirtyminen näihin mun parannettuihin olisi kaikkein jumalallisinta". ellauri277.html on line 175: Gibran oli myös suuri syyrialaisen runoilijan ja kirjailijan Francis Marrashin ihailija, jonka teoksia Gibran oli opiskellut Collège de la Sagessessa. Shmuel Morehin mukaan Gibranin omat teokset heijastavat Marrashin tyyliä, mukaan lukien joidenkin hänen teostensa rakenne ja "hänen [monet] ideansa orjuudesta, koulutuksesta, naisten vapauttamisesta, totuudesta, ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja turmeltuneesta. yhteiskunnan moraali." Bushrui ja Jenkins ovat maininneet Marrashin käsitteen yleismaailmallisesta rakkaudesta erityisesti jättäessään "syvän vaikutuksen" Gibraniin. ellauri277.html on line 176: Toinen vaikuttaja Gibraniin oli amerikkalainen runoilija Wilt Whatman, jota Gibran seurasi "osoittaen kaikkien ihmisten universaalisuutta ja nauttimalla luonnosta." El-Hagen mukaan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen vaikutus "ei esiinny Gibranin kirjoituksissa aivomyrskyxi asti." Siitä huolimatta, vaikka Nietzschen tyyli "epäilemättä kiehtoi" häntä, kun Gibran "ei ollut vähiten loitsuissaan". (Ihmekös että Kallen maxa laajeni...) ellauri277.html on line 178: Tutkijat ja kriitikot jättivät Gibranin pitkään huomiotta, ennenkuin älysivät kuinka jenkki se oikeastaan oli. Em. Bushrui ja John M. Munro ovat väittäneet, että "vakavien länsimaisten kriitikkojen epäonnistuminen vastata Gibranin huutoon" johtui siitä tosiasiasta, että "hänen teoksensa, vaikka suurin osa alun perin kirjoitettiin englanniksi, ei voi majoittua mukavasti lännen sisäiseen kirjalliseen perinteeseen, jossa mattokauppiaita ei järin näy." El-Hagen mukaan kriitikot ovat myös "yleensä epäonnistuneet ymmärtämään runoilijan mielikuvitukselisia käsityxiä ja hänen vaihtelevan luonnottomia taipumuksiaan". ellauri277.html on line 180: Kristinuskon, islamin ja sufismin lisäksi Gibranin mystiikkaan vaikuttivat myös teosofia ja jungilainen psykologia. Noin 1911–1912 Gibran tapasi ʻAbdu´l-Bahán, baháʼí-uskon johtajan, joka vieraili Yhdysvalloissa, piirtääkseen hänen muotokuvansa. Tapaaminen teki vahvan vaikutuksen Gibraniin. Yksi Gibranin tutuista myöhemmin elämässä, Juliet Thompson, joka on itsekin aika baháʼí, kertoi, että Gibran ei saanut nukkua tapaamista seuraavana yönä. ellauri277.html on line 182: Tämä kohtaaminen ʻAbdu´l-Bahán kanssa inspiroi myöhemmin Gibrania kirjoittamaan Jeesus Ihmisen Pojan, joka kuvaa Jee-suxea "seitsemänkymmentäseitsemän aikalaisen sanoin, jotka tunsivat hänet – vihollisia ja ystäviä: syyrialaiset, roomalaiset, juutalaiset, papit ja runoilijat kuten minä." Abdu´l-Bahán kuoleman jälkeen Gibran piti puheen uskonnosta Baháʼísin kanssa ja toisessa tapahtumassa, jossa katsottiin elokuvaa "Abdu´l-Bahá", Gibran nousi kyynelein julistaakseen ´Abdu´n korkean aseman, ja lähti tapahtumasta itkien omien sanojensa syvästi liikuttamana. Eipä Baha. Se meni näin: ellauri277.html on line 183: Olet veljeni ja rakastan sinua. Rakastan sinua, kun kumarrat moskeijassasi, polvistut kirkossasi ja rukoilet synagogassasi. Sinä ja minä olemme yhden uskon – Hengen – poikia. Ja me, jotka on asetettu päiksi sen monien oksien yli, olemme kuin nippu kyrpiä jumalan kädessä, jotka osoittaa Hengen täyteläisyyteen, niikö sä ja varsinkin mä. ellauri277.html on line 186: Kun ottomaanit lopulta karkotettiin Syyriasta ensimmäisen maailmansodan aikana, Gibran piirsi euforisen piirustuksen "Vapaa Syyria". Siinä oli jälleen hämähäkki väärinpäin. ellauri277.html on line 187: Waterfieldin mukaan Gibran ei ollut "täysin sosialismin kannalla" (jonka hän uskoi pyrkivän etsimään alhaisinta yhteistä nimittäjää sen sijaan, että haettaisiin suurinta yhteistä jaettavaa apinoiden parhaimmiston kesken). ellauri277.html on line 189: Profeetan suosio kasvoi huomattavasti 1960-luvulla amerikkalaisen vastakulttuurin myötä ja sitten New Age -liikkeiden kukoistaessa. Se on pysynyt suosittuna näiden ja muun lällymmän väestön keskuudessa tähän päivään asti. Sen jälkeen, kun Profeetta julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1923, sen painos ei ole koskaan loppunut. Se on käännetty yli 100 kielelle, joten se on historian kymmenen eniten käännetyn kirjan joukossa. Se oli yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista Yhdysvalloissa, läähätti ihan Paulo Coelhon niskassa. ellauri277.html on line 191: Gibranista tykkäsivät monet neuvottomat julkkixet. Elvis Presley viittasi, käytti John Lennon, Johnny Cash äänitti, David Bowie mainitsi, uruguaylainen muusikko Armando Tirelli levytti ja sävelsi hepreaksi, ja sai ensi-iltansa Ranskassa nimellä River of Silence. Presleyn jalkanuotti: ellauri277.html on line 196: oli riipustettu reunaan tikkukirjaimilla Melvixen resuisexi selattuun kappaleeseen tästä Kallen kuolemattomasta runopläjäyxestä: ellauri277.html on line 206: And when the earth shall claim your limbs, then shall you truly dance like a skeleton on a tin roof. ellauri277.html on line 209: kivekset kutistuneena palloksi ellauri277.html on line 211: Ja mitä on lopettaa hengittäminen ellauri277.html on line 213: jotta se voisi nousta ja laajentua ja etsiä auton avaimia Jumalaa vaivaamatta? ellauri277.html on line 215: Ja kun olet saavuttanut vuorenhuipun, silloin alat kiivetä sieltä alas. ellauri277.html on line 226: Romantics such as the Italian poet, novelist, and short-story writer Gabriele D’Annunzio and the Belgian essayist Maurice Maeterlinck influenced Gibran most deeply. ellauri277.html on line 228: At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters. ellauri277.html on line 232: In November 1902 Gibran wrote to Peabody, and she invited him to a party held at her house two weeks later. An intense platonic relationship resulted, though Gibran seems to have wanted it to progress to a sexual one. He visited her regularly; they went to musical and artistic events together; they wrote to each other often; and she encouraged his writing and his art. She gave him the nickname that he later used as the title of his most famous book: “the Prophet.” In October 1903 Gibran wrote something in a letter to Peabody that angered her, and their relationship cooled. ellauri277.html on line 234: Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage. ellauri277.html on line 236: In April 1904 Day held an exhibit of Gibran’s work at his studio. It was favorably reviewed, and some of the pictures were sold. At the show Gibran met a woman who became his most important patron: Mary Haskell was from a wealthy South Carolina family and ran a private Boston girls’ school. ellauri277.html on line 239: Gibran did not have the training to imitate the old masters of Arabic literature: his education had been haphazard and was as much in English as in Arabic, and there is little evidence of the influence of classical Arabic literature in his works. Instead, his Arabic style was influenced by the Romantic writers of late 19th-century Europe and shows obvious traces of English syntax. His allegorical sketches of exile, oppression, and loneliness spoke to the experiences of immigrants and had none of the rhetorical decoration that made high Arabic literature difficult for ordinary readers. Gibran’s haphazard education meant that his Arabic, like his English, was never perfect. ellauri277.html on line 241: After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats. ellauri277.html on line 245: Gibran’s first book in English, The Madman: His Parables and Poems, was completed in 1917; it was brought out in 1918 by the young literary publisher Alfred A. Knopf, who went on to publish all of Gibran’s English works. A gold mine! A goose laying golden eggs! Way to go Alfred! ellauri277.html on line 247: In 1923 the financially and emotionally exhausted Haskell moved to Savannah, Georgia, and became the companion of an elderly widower, Colonel Jacob Florence Minis. But her faith in Gibran’s literary and artistic importance never wavered, and she continued to edit his English manuscripts—discreetly, since Minis did not approve of Gibran. ellauri277.html on line 249: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording. ellauri277.html on line 251: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work. ellauri277.html on line 253: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected. ellauri277.html on line 255: Gibran knew that he would never surpass The Prophet, and for the most part his later works do not come close to measuring up to it. The book made him a celebrity, and his monastic lifestyle added to his mystique. ellauri277.html on line 257: In 1925 the poet Barbara Young (pseudonym of Henrietta Breckenridge (!!!) Boughton) became Gibran’s secretary. She remained with Gibran for the rest of his life and played a major role in events after his death. ellauri277.html on line 261: In 1928 Gibran published his longest book, Jesus, the Son of Man: His Words and His Deeds as Told and Recorded by Those Who Knew Him. It was the most lavishly produced of Gibran’s books, with some of the illustrations in color. For once, the reviews were strongly and uniformly favorable, and the book has remained the most popular of his works next to The Prophet. ellauri277.html on line 263: Gibran died on 10 April 1931 of cirrhosis of the liver. He was an alcoholic and had been in poor health since the early 1920s. Gibran’s death set off a series of sordid conflicts that have clouded his reputation. His will left money and real estate to his sister (Marianna Jubran never married and died in Boston in 1972). Breckenridge ja Haskell piippasivat äkäsesti toisilleen mustankipeinä Gibranin kirjallisesta jäämistöstä. Breckenridge´s 1945 biography of Gibran, an adulatory work full of misinformation—much of which may have come from Gibran himself—continues to create confusion even after the publication of several excellent biographies. ellauri277.html on line 267: Gibran has generally been dismissed as sentimental and mawkishly [imelän] mystical. Nevertheless, his works are widely read and are regarded as serious literature by people who do not often read such literature. The unconventional beauty of his language and the moral earnestness of his ideas allow him to speak to a broad audience as only a handful of other twentieth-century American poets have. The sad fact is that a large majority of these monkeys are sentimental and mawkishly mystical. ellauri277.html on line 277: Тhe article discusses the role of religious values in the context of spiritual safety of society. The value content of the concept of spiritual security is substantiated. It is proved that the system of spiritual values and moral norms is one of the important conditions for ensuring the spiritual security of society. The basic principles of providing spiritual security and suggested of definition the relevant concepts. ellauri277.html on line 279: Based on the analysis of actual researches and scientific publications, it was determined that the ellauri277.html on line 280: role and significance of religious values in the public consciousness and self-consciousness, which became the object of research of philosophers, historians, political scientists, specialists of state administration. At the same time, actual issues of religious values in ensuring the spiritual security of society remain insufficiently studied. There is no detailed scientific substantiation and comprehensive study of spiritual security in the structure of national security. ellauri277.html on line 282: Also, reviews the new approaches to the definition of spiritual safety and substantiates the expedience of using traditional and sociological approaches for that purpose. The peculiarities of ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are revealed. ellauri277.html on line 285: The question is devoted to theoretical substantiation and development of proposals for improving ellauri277.html on line 286: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed. ellauri277.html on line 290: va:metodologia vyvchennia: Monografia [Spirituality of concept", Questions of philosophy, vol. 4, pp.15—26. ellauri277.html on line 291: society: methodology of systematic study: Monograph], 8. Chavkavadze N.Z. (1984), Kul´tura s Tcinnosti ellauri277.html on line 299: ment of Ukrainian Society", Abstract of Ph.D. dissertation, and time, vol.12, pp. 52—62. ellauri277.html on line 301: Administration under the President of Ukraine, Kyiv, Ukraine. Ukrainy: metodologia vyvchennia: Monografia [Military ellauri277.html on line 302: 4. Krymsky, S.B. (1992), "The contours of spirituality: security of Ukraine: methodology of research and ways of ellauri277.html on line 313: Monet ihmiset uskovat, että uskonto on vain ritualisoitu uskomus- ja käytäntöjärjestelmä, jota ei pitäisi sisällyttää yhteiskunnan asioihin. Suurin osa näistä ihmisistä ajattelee, että uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat täysin erilaisia kokonaisuuksia. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä monet yhteiskunnat ovat hylänneet tai erottaneet uskontonsa yhteiskunnasta. Tällaisen yhteiskunnan ihmiset ajattelevat, että uskontoa tulisi harjoittaa vain henkisissä paikoissa. Mutta jos ajattelemme syvästi, huomaamme, että uskonto ja yhteiskunta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia niistä toisiaan. Uskonto ei ole vain rituaalijärjestelmä, vaan myös oikea elämäntapa. Uskonto on erittäin tärkeä, jotta yhteiskunta löytää rauhaa ja vaurautta samanaikaisesti. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä yhteiskunta voi pitää niitä nykyaikaisina, mutta ei löydä todellista rauhaa vaurautta. Uskonnolliset arvot ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassa, koska ne antavat meille oikeanlaisen elämäntavan. Ilman uskontoa ihminen ei voi toimia oikein tässä maailmassa, koska heiltä puuttuu oikea elämäntapa. Ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa ilman uskonnollista arvoa, kohtaavat erilaisia ongelmia, kuten - korkeampi rikollisuus, turhautuminen, arkielämän ahdistukset jne. ellauri277.html on line 320: Tekee ihmisestä optimistisen – Uskonnolliset ihmiset eivät yleensä menetä toivoaan niin helposti. He uskovat aina, että on olemassa Jumala, joka koettelee heitä tässä maailmassa. Tämän seurauksena uskonnolliset ihmiset eivät turhaudu helposti ja pysyvät optimistisina elämänsä suhteen. Like living in the American Dream. Trust me! I promise you! ellauri277.html on line 322: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla. ellauri277.html on line 324: Sosiaalinen hyvinvointi : Uskonto harjoittaa monia sosiaalisen hyvinvoinnin toimintoja, kuten hyväntekeväisyyttä, tiedon levittämistä, ympäristön suojelua jne. yhteiskunnan hyväksi. Kuten brittien sosiaalituki ja BBC:n luonto-ohjelmat. Tai USA:n republikaaniset banaanivaltiot. ellauri277.html on line 327: Hei, olen osa-aikainen sisällöntuottaja, joka asuu Dohassa, Qatarissa. Tykkään lukea ja jakaa hyödyllisiä tietoja. Saatat haluta lukea: "muslimien viattomuus" on häpeä jokaiselle uskonnolle. Tai allaolevan selonteon Baha´i usko(nno)sta! ellauri277.html on line 331: Baha'i-usko (myös kirjoitusmuodoissa bahá’í-usko, baha´i-usko ym.ym. - olisivat hyvällä jättäneet noi kärpäsenkakat pois, niin olisivat saaneet enemmän kannattajia!) on moniselitteinen uskonto, jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 (eli 160v sitten) ja joka korostaa ihmiskunnan hengellistä yhtenäisyyttä. Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympäri maailman. Ei sillä vielä kuuhun mennä. ellauri277.html on line 333: Baha'i-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn, Imaamin, Mahdin ilmestymiseen, joka merkitsisi ylösnousemuksen ja ihmiskunnan uuden aikakauden alkua. Vuonna 1844 Bab perusti šaikhilaisuuden ympärille baabilaisen uskonnollisen liikkeen. Hänet teloitettiin poliittisten selkkausten johdosta vuonna 1850. Baabilaisen liikkeen johtajaksi tuli Baha’ullah, joka julisti olevansa Babin ennustama uusi profeetta Mahdi. Baha’ullah joutui monien vaiheiden jälkeen karkotetuksi Palestiinaan ja perusti baabilaisuuden jatkoksi Baha'i-uskon vuonna 1866. Tää on siis islamilaista hihhulointia! Mahtoivat turbaanipäät polttaa hihansa. ellauri277.html on line 335: Baha’ullahin jälkeen uudeksi johtajaksi nousi Abdulbaha’, joka levitti Baha'i-uskoa Lähi-idän ulkopuolelle. Hänen seuraajansa Shoghi Effendi tulkitsi uskontoa niin, että se sai nykyisen muotonsa, ja perusti neuvostoja ohjaamaan Baha'i-uskoa. Effendi kuoli vuonna 1957. Alkuaikojen väljästi järjestäytynyt liike alkoi 1930-luvulta lähtien järjestäytyä muiden uskontojen tavoin teokraattisesti. Vuonna 1963 valittiin ensimmäinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto johtamaan uskontokuntaa Israelin Haifasta käsin. Mixi sieltä? ellauri277.html on line 339: Baha'i-uskon voimakkaana piirteenä on pyrkimys ihmiskunnan yhdistämiseen ja maailmanrauhaan. Uskonnolla ei ole pappeja. Baha'it opettavat, että kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymiä ovat olleet muun muassa Abraham, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammad. All male panel! Uskovien velvollisuuksia ovat muun muassa päivittäiset rukoukset, paastoamiset, Baha'i-kalenteri (joulukalenterin korvike) ja puoluepolitiikan välttäminen. Uskonto sisältää vähän rituaaliperinteitä, tai ylipäänsä mitää perinteitä, kun se on kekattu niin hiljan. ellauri277.html on line 341: Eli siis Baha'i-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – Qaimin tai Mahdin, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Siis tämmönen messias-tematiikka taas. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (Bab) šiialaisten kätkettyyn imaamiin. Tämän hän antoi ymmärtää myös ensimmäisessä kirjassaan Qayyum al-asma’, mistä baabilaisuus alkoi eriytyä vähitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa kätketyn imaamin paluuportti, mikä irrotti liikkeen lopullisesti šiialaisuuden valtavirrasta. ellauri277.html on line 343: Bab oli nimittänyt seuraajakseen teheranilaiseen aatelissukuun kuuluvan Mirza Yahya Nurinan, myöhemmältä nimeltään Subh-i azal. Nää nimet kuulostaa Star Warsin ja Mordorin pahixilta. Onxnää örkkejä? Vuonna 1852 šaahi Nasiraddania vastaan tehtiin murhayritys, ja seuraavana vuonna baabilaisten johtohenkilöt karkotettiin Osmanien valtakuntaan kuuluvaan Bagdadiin. ellauri277.html on line 345: Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmin Baha’ullah, astui käytännössä liikkeen johtoon. Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että eipäs kun hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään kertoneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa. Merkittävä osa baabilaisista hyväksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen Baha'i-uskon katsotaan syntyneen tästä julistuksesta. Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan – nykyiseen Israeliin. (Ai siis sixi!) ellauri277.html on line 347: Bahá’ullahin kirjallinen tuotanto käsittää yli sata teosta ja muistiota (hehe, tosiaan, memorandumeja). Hänen julkaisuistaan tärkeimmäksi osoittautui Akkon vankila-aikana kirjoitettu maailmansiviilisaation peruskirja Kaikkein pyhin kirja (al-Kitab al-aqdas). Bahá’ullah vietti elämänsä viimeiset vuodet kotiarestissa (ei sentään ristillä) ja kuoli 1892. ellauri277.html on line 349: Bahá’ullah nimitti seuraajakseen vanhimman poikansa Abdulbaha’n (Barbapapa), joka järjesti maailmanlaajuisen lähetystyön. Samalla uskontulkintaan liitettiin myös kristillisiä ja länsimaisia humanitaarisia piirteitä. Baha'i-usko oli aluksi vain väljästi järjestäytynyt, eikä käännytettyjä pakotettu etenkään länsimaissa luopumaan omasta uskontokunnastaan. Barbapapa kuoli vuonna 1921. Hänen testamenttinsa perusteella liikkeen ylivalvojaksi nousi tyttärenpoika Shoghi Effendi. Hänet julistettiin Uskon suojelijaksi, jonka tulkintojen vastustaminen tulkittiin Jumalan vastustamiseksi. Fair enough. ellauri277.html on line 353: Baha'i-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Baha'i Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Baha'i-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia Baha'ita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, Baha'i-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri. ellauri277.html on line 357: Baha'it uskovat, että heidän uskontonsa on kaikkien maailman uskontojen täyttymys. Jumala on monoteistinen ja sillä on testikkelit, ja hän on ilmaissut itseään eri sanansaattajien välityksellä. Baha'i-uskon kolme keskeisintä ydinteemaa ovat Jumalan, uskontojen ja ihmiskunnan ykseys. ellauri277.html on line 359: Jumala on Baha'i-uskossa ylimaallinen, eikä häntä voi tuntea suoratoistona, enintään kesäuusintoina. Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien kautta, joista viimeisin oli Baha’ullah. Baha'i-uskon mukaan Jumala on yksi ja koko kaikkeus kuuluu hänelle, muut älkööt yrittäkökään. Hän on kaikkivaltias ja täydellinen. Hänen ei tarvi pyrkiä enää mihinkään. Maailmanhistoriassa on ollut vain yksi Jumala ja eri uskonnot ovat kutsuneet Häntä eri nimillä. Ihmisen rajallinen mieli ei voi ymmärtää Jumalaa. Baha'iden mukaan ainoa asia, mitä tiedämme Jumalasta on, että hän on olemassa. Kaikki muut arvauxet on ilman muuta vääriä. ellauri277.html on line 361: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä. Baha'it hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä. ellauri277.html on line 363: Baha'it uskovat, että maailmassa on ainoastaan yksi uskonto, joka on ”Jumalan uskonto”. Kaikki maailman suuret uskonnot ovat erilaisia lähestymistapoja tähän uskontoon. Pienemmistä ei ole väliä. Baha'it hyväksyvät muut uskonnot, jahka nämä hyväxyvät Babin memorandumit, eikä niiden harjoittajia syrjitä, vaan Baha'it pyrkivät rauhaan ja sopusointuun muiden uskontojen kanssa. ellauri277.html on line 365: Baha'iden lopullisena tavoitteena on viimeisten aikojen lopullinen rauha, Suurin Rauha (sulh-i al-kazam), joka koittaa kaikkien uskontojen löydettyä täyttymyksen Baha'i-uskossa, mutta sitä ennen tavoitteena on Aika Suuri Rauha (sulh-i akbar), maailmanrauha nykyisten hallitusten (Putin, Xi Jinping ja Kim Jong-Un mukaanlukien) johdolla. Suurimman Rauhan aikana toteutuu itsestään myös Baha'i-laki, joka koostuu Baha’ullahin teoksesta Kaikkein pyhin kirja sekä Barbapapan erillisistä muistioista. (Ize uskon että rauha tulee kuin viimeinenkin termiittiapina on vainaja.) ellauri277.html on line 367: Baha'iden mukaan heidän uskontonsa ei ole viimeinen ja täydellinen Jumalan ilmoitus, mutta he uskovat, että Baha'i-usko on nykyaikana lähimpänä totuutta. Baha'i-uskon mukaan on kaksi syytä, miksi uskonnot ovat erilaisia. Ensinnäkin eri yhteisöissä ja eri aikoina on ollut erilaisia tarpeita, ja toiseksi ihmiskunnalle esitetään totuus sen kulloisenkin henkisen kypsyyden mukaan. Nykyset apinalaumat ovat vielä tosi raakoja. ellauri277.html on line 369: Baha'i-usko pitää itseään erillisenä uskontona, mutta siinä näkyy islamin vaikutteita. Baha'i-uskon mukaan Koraani tallettaa Jumalan sanan luotettavammin kuin Raamattu. Syynä tähän on, että Koraanissa on enemmän profeetta Muhammadin suoraa tekstiä kuin Raamatussa Jeesuksen omaa opetusta, ja Muhammad oli selkeästi kovempi jätkä kuin J.Nasaretilainen. Toinen syy on Koraanin myöhäisempi syntyaika. Baha’ullah viittasi kirjoituksissaan usein Koraanin jakeisiin, mutta muuten tekstisisältö erosi täysin. Hän viittasi myös Uuteen testamenttiin, Kahlil Gibranin hengellisiin runoihin sekä antiikin Kreikan filosofiaan. ellauri277.html on line 371: Baha'i-uskossa korostuu pyrkimys kansojen yhteenliittämiseen Baha’ullahin nimessä, jolloin syntyisi yleismaailmallinen poliittinen, sosiaalinen ja uskonnollinen rauhan valtakunta, jossa olisi yksi uskonto, yksi kulttuuri, globaalitalus ja yksi kansainvälinen apukieli, englanti. Baha'i-uskon mukaan mikään ryhmä ei ole toista ylivertaisempi vaan kaikki ovat toinen toistaan tasa-arvoisempia. Baha'it tekevät työtä rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Vaikka uskonto pyrkii ykseyteen, se kuitenkin kannattaa eri kansojen tapoja ja kulttuureja, kunhan ne eivät ole enemmistöä syrjiviä. Samaten kannatetaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, kunhan ne eivät ole miestä syrjiviä. ellauri277.html on line 373: Baha'it uskovat, että jokaisella on yksi (1) kuolematon sielu. Se on ihmisen henkinen osa, joka ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan toisessa muodossa. Sielu ei asu ruumiissa, vaan se yhdistyy ihmiseen panon aikana heti hedelmöittymisvaiheessa. Mikäli kaksi ihmistä on elänyt hyvän avioliiton, heidän sielunsa jatkavat riitelyä boomereina myös kuoleman jälkeen. ellauri277.html on line 375: Baha'i-uskon mukaan taivas ja helvetti eivät ole palkkio- tai rangaistuspaikkoja, jotka saavutettaisiin ruumiin kuoleman jälkeen, vaan ennemminkin ihmissielun tai mielen tiloja, jotka saavutetaan ennen kuolemaa. Taivas on läheisyyttä Jumalaan, mikä syntyy läheisyydestä uskonnon ilmaisijaan hänen opetustensa tutkimisen, ymmärtämisen ja noudattamisen kautta. Helvetti on vastaavasti etäisyyttä niistä. Toisin kuin monissa muissa uskonnoissa, Baha'it eivät näe ihmisessä pahuutta. Kaikki Jumalan luoma on pohjimmiltaan hyvää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihminen kykenisi tekemään julmia tekoja kanssaihmisiään ja ihmiskuntaa kohtaan. Se tarkoittaa vaan että nekin julmat teot ovat hyviä. Stalin teki erehdyxiä mutta oli pohjimmiltaan hyvä mies. ellauri277.html on line 384: Baha'i-vuodessa on 19 kuukautta, joista jokainen on yhdeksäntoista päivän pituinen. Miksi ihmeessä niin älytön jaottelu? Baha'i-suklaakalenterissa on 5 vähemmän suklaita kuin Jeesuxella! Kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista kuukauden väliin on jätetty tavallisena vuonna neljä ja karkausvuonna viisi välipäivää, jotta kalenteri voidaan sovittaa aurinkovuoteen. Välipäivien viettoon ei ole säädetty mitään erityisiä juhlamenoja. Baha'i-kuukauden ensimmäisenä päivänä Baha'it viettävät yhdeksäntoista päivän juhlaa, jossa on sekä henkistä, hallinnollista että sosiaalista sisältöä. Paasto alkaa 2. päivä maaliskuuta ja kestää yhdeksäntoista päivää. Vuosi vaihtuu kevätpäiväntasauksen aikaan eli 21. maaliskuuta. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän! Ylihuomenna on uusivuosi 2023. ellauri277.html on line 386: Baha'ille perhe on yhteisöjen ja kansojen perusyksikkö, sillä vahvat ja rakastavat perheet muodostavat toimivan yhteisön ytimen. Avioliitto nähdään sekä ruumiin että sielun yhdistymisenä (joka tapahtuu taas nainnin aikana), ja se on tasa-arvoinen miehen ja naisen kesken (muttei 2 naisen eikä miehen kesken, herra nähköön). Kuitenkaan naimisiinmeno ei ole elämän tärkein päämäärä eikä avioliiton ulkopuolella eläviä ja lehtolapsia ruikkivia syrjitä. Järjestettyjä avioliittoja ei suvaita, vaan jokaisen täytyy löytää oma sielunkumppaninsa omatoimisesti. Avioeroihin suhtaudutaan kielteisesti, mutta nekään eivät ole kiellettyjä. Jos aviopari ilmoittaa haluavansa erota, seuraa vuoden mittainen harkinta-aika. Tänä aikana parin tulee hakea neuvoja paikalliselta neuvostolta avioliiton pelastamiseksi. ellauri277.html on line 388: Baha'i-uskon toiminta rahoitetaan jäsenien lahjoituksilla, ja yhteisön ulkopuolinen rahoitus on kielletty. Uskonnon kannattajia rohkaistaan ylläpitämään Baha'i-rahastoa säännöllisin lahjoituksin, mutta lahjoitukset ovat kuitenkin täysin vapaaehtoisia ja kunkin jäsenen yksityisasia. (Tää "suhtautuminen kielteisesti" ja "rohkaiseminen" on ehkä Baha'i-tyyppien tärkein innovaatio.) Kannattajia rohkaistaan kertomaan uskostaan kanssaihmisille, ystäville ja sukulaisille tai muuttamaan uudelle alueelle eräänlaisena edelläkävijänä. Käännytystyössä henkinen tai fyysinen painostaminen on kielletty, sillä jokaisen tulee ymmärtää totuus itsenäisesti. ellauri277.html on line 390: Baha'it valitsevat edustajansa vapailla vaaleilla, mutta siitä huolimatta järjestelmä on teokraattinen, sillä ehdokasasettelu on silverbäkeillä. Baha'in maailmankeskus on uskonnon henkinen ja hallinnollinen keskus, ja se sijaitsee Israelin Haifassa. Keskuksessa on hallintojärjestelmän korkein taso, yhdeksänhenkinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto. Sen tehtävänä on pitää uskonto yhtenäisenä. Lisäksi jokaisessa maassa on henkiset neuvostot kansallisella ja paikallisella tasolla. Kahden viimeksi mainitun tason henkilöt valitaan vaaleilla, joihin voivat osallistua kaikki 21 vuotta täyttäneet Baha'it. Eri maiden kansalliset neuvostot kokoontuvat kerran viidessä vuodessa valitsemaan Yleismaailmallisen oikeusneuvoston jäsenet. Oikeusneuvoston jäseneksi ei jostain syystä hyväksytä naisia. ellauri277.html on line 392: Baha'i-temppelit ovat rukoukseen ja mietiskelyyn tarkoitettuja hiljentymispaikkoja. Ne eroavat perinteisistä kirkoista, temppeleistä, synagogista ja moskeijoista siten, että niiden sisustus on äärimmäisen pelkistetty eikä niissä pidetä saarnoja tai muita jumalanpalvelusmenoja. Siksi ne tulevat suhteelliseen halvaksi. Baha'i-temppelit ovat avoinna kaikkien uskontojen seuraajille. Niissä lausutaan pyhiä kirjoituksia ja rukouksia kaikista maailmanuskonnoista, ja tarkoitus on, että jokainen voi hiljaa mietiskellen nauttia henkisestä ilmapiiristä itselleen sopivalla tavalla. Temppelit on suunniteltu yksilöllisesti, mutta yhteistä kaikille on yhdeksän sisäänkäyntiä ja keskuskupoli. ellauri277.html on line 393: Tällä hetkellä Baha'i-uskolla on kahdeksan mannermaista temppeliä, jotka sijaitsevat Australiassa, Chilessa, Intiassa, Panamassa, Saksassa, Samoalla, Ugandassa ja Yhdysvalloissa. Kaise Haifa on sitten 9:s. ellauri277.html on line 395: Baha'i-usko perustuu Babin, Baha’ullahin, Alibaban ja Barbapapan kanonisiin teoksiin, joita tulkitsi ja selitti parhain päin Shoghi Effendi. Tavallinen Baha'i-uskovainen saa johdatuksensa yhteisöltä ja kanonisoiduista teoksista, ja Baha'i-uskon alkuaikojen esoteerisuus ja spiritismi on hylätty. Effendin kuoleman jälkeen Baha'i-uskon tulkinnat on tehnyt Yleisradion ohjelmaneuvosto aikaisempien käsikirjoitusten pohjalta. Meedioita ei enää kuunnella, paizi valtameedioita tietysti. ellauri277.html on line 397: Baha'i-uskolla on eri arvioiden mukaan 5–7 miljoonaa kannattajaa. Eniten Baha'ita on Intiassa, noin miljoona, ja toiseksi eniten Iranissa, noin 300 000–350 000. Yhdysvalloissa on vajaat 200 000 uskonharjoittajaa, joista etelävaltiossa asuvat ovat pääsääntöisesti afroamerikkalaisia eli neekereitä. Baha'i-usko kasvaa nopeimmin Etelä-Aasiassa ja Afrikassa, koska siellä lisäännytään nopeimmin. Alueittain Baha'ita on arvioitu olevan eniten Etelä-Aasiassa, yli kaksi miljoonaa. Itä-Afrikassa Baha'ita on yli miljoonan ja Euroopassa yli 100 000. ellauri277.html on line 401: Baha'in kohtaama kritiikki ja haasteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsiliberaalit ovat kritisoineet baháʼí-uskoa sen konservatiivisista sosiaalisista käytännöistä, erityisesti esiaviollisen tai homoseksuaalisen sexin kiellosta, naisten syrjinnästä ja sensuurista. Nämä ongelmat ovat vain marginaalisia Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella olevalle numeerisesti hallitsevalle baháʼí-yhteisölle. ellauri277.html on line 406: Mitä tulee baháʼí-oppeihin rauhasta ja ykseydestä, eräs kristitty, E.G. Browne kirjoitti, että vaikka hän piti niitä ihailtavina, ne ovat hänen mielestään huonompia kuin Kristuksen opetusten yksinkertaisuus ja kauneus. Hän väitti edelleen, että "Baha'ismin tapauksessa, jossa on melko epämääräisiä oppeja ihmisen sielun luonteesta ja kohtalosta, on hieman vaikea nähdä, mistä liikkeellepaneva voima eettisten maksimien noudattamiseksi voidaan saada. Et voi ajaa karjaa ilman toimivaa porkkanaa ja keppiä." ellauri277.html on line 408: Toinen huomauttaa että esimerkiksi monet Boomer-herkät kirkkokunnat kuten Baha´i pyrkiessään tavoittamaan hyvin käytännöllisiä, pragmaattisia Boomereita ovat jääneet suurelta osin vaille evankeliumia, ja ne ovat vaihtaneet sen käytännön positiiviseen ajatteluun ilman evankeliumin ingredienttiä. Se on synkretismiä! En väitä että kaikki Boomer-kirkot ovat tällaisia, enkä yritä maalata liikettä leveällä siveltimellä. Mutta on olemassa tiettyjä kirkkokuntia, jotka ovat korostaneet yrittämistä kovemmin ja paremman ihmisen olemista armon evankeliumin sijaan. "Hyvän elämän eläminen hyvänä ihmisenä", etenkään omalla voimallasi, ei ole Jeesuksen julistama evankeliumi. Turha yrittääkään, ei see onnistu! ellauri277.html on line 410: Islamilainen teologia pitää Muhammedia Khazam an-Nabiyyinina, viimeisenä profeettana, jonka Jumala on lähettänyt, ja islamia vihoviimeisenä uskontona koko ihmiskunnalle. Bahá´u´lláhin väite jumalan sarjailmoituksesta on suorassa ristiriidassa tämän kanssa. Näin ollen muslimimaailman viranomaiset ovat hylänneet baháʼí-uskon ja pitävät baháʼí´heppuja luopioina, jos he ovat olleet muslimeja ennen kääntymystä. Sitäpaizi Baháʼu´lláhin huulipalvelu miesten ja naisten tasa-arvosta ja siitä, että orjuus pitäisi ehkä kieltää, ovat kiistanalaisia ajatuksia Lähi-idässä. ellauri277.html on line 415: Abdul-i-baha sanoi että loppuun mennessä selviää mixi naisia koskeva rajoitus oli järkevä. ellauri277.html on line 417: Universal House of Justice totesi vuonna 1995 ja on toistanut siitä lähtien, että seksuaalisuutta koskevat opetukset on esitetty uskon kirjoituksissa ja että "Oikeustalolla ei ole valtuuksia muuttaa tätä selkeää opetusta homoseksuaalisuudesta." Entinen baháʼí homo William Garlington sanoi, että baháʼí-asema Yhdysvalloissa "voidaan korkeintaan luonnehtia sympaattiseksi paheksumiseksi" homoseksuaalisuutta kohtaan. Kikkeliä ei vaadita enää irti väännettäväxi. ellauri277.html on line 419: Bahá´u´lláh määräsi kuolemanrangaistuksen sekä tahallisesta tupakanpoltosta että murhasta. Baháʼí-tutkija Udo Schaefer totesi, että kuolemanrangaistuksen laillistaminen murha- ja tuhopolttotapauksissa kohtaa Euroopassa yleensä epäoikeutettua paheksuntaa ja epäilyjä. ellauri277.html on line 424: Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger). ellauri277.html on line 426: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin. ellauri277.html on line 428: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. ellauri277.html on line 432: Yllättäen Dent julistaa olevansa Batman. Poliisin suojeluksessa oleva Dent joutuu Jokerin jahtaamaksi, mutta oikea Batman ja Gordon onnistuvat nappaamaan Jokerin. Gordon ylennetään poliisipäälliköksi. ellauri277.html on line 433: Dent ja Rachel kaapataan, ja Batman kuulustelee heidän olinpaikkaansa Jokerilta. Tämä paljastaa Dentin ja Rachelin olevan kahdessa eri rakennuksessa, jotka ovat molemmat täynnä räjähteitä. Batman aikoo pelastaa Rachelin, mutta huomaa Jokerin kiusan vuoxi johdattaneen hänet Dentin luo. Rakennus räjähtää ja Dentin toinen kasvonpuolisko arpeutuu. Gordon ei ehdi pelastaa Rachelia, joka kuolee räjähdyksessä. Jokeri pakenee poliisiaseman sellistä ja tappaa Laun. (Who dat?) ellauri277.html on line 435: Pimahtanut Dent pitää Gordonia ja tämän perhettä panttivankina rakennuksessa, jossa Rachel kuoli. Batman käskee Dentiä vapauttamaan Gordonin lapset ja syyttää oikeita syyllisiä, nim. Jokeria. Dent ampuu Batmania ja uhkaa Gordonin poikaa. Luotiliiveillä varustautunut Batman tokenee ja ryntää Dentin kimppuun, jolloin molemmat putoavat alas rakennuksesta. Dent kuolee, mistä Batman loukkaantuu. Gordon toteaa Jokerin voittaneen tämän onnistuttua käännyttämään Dentin mielipuoleksi. Batman ei anna Jokerin voittaa vaan haluaa pelastaa Dentin maineen sankarina ja toivon symbolina. (No vittu tietyst! Että väsyttää...) Hän käskee Gordonin etsintäkuuluttaa Batmanin ja julistaa tämän syylliseksi Dentin suorittamiin murhiin. Poliisin aloitettua Batmanin ajojahdin, Gordon tuhoaa kirveellä Lepakkosignaalin, Fox tuhoaa jäljintälaitteen, ja Alfred Pennyworth polttaa Brucelle tarkoitetun Rachelin kirjatun kirjeen, jossa tämä kertoo suostuvansa Dentin kosintaan. Mitäpä sillä enää Waynen päätä vaivaamaan. ellauri277.html on line 437: Superman tattoon poika -nimisen jatkoelokuvan ensi-illassa 2012 sattui harmittava ampumavälikohtaus. Ainakin 12 ihmistä kuoli Yhdysvaltain Aurorassa tapahtuneessa ammuskelussa Yön ritarin paluun ensi-illassa. Lisäksi kymmeniä ihmisiä haavoittui yönäytöksessä, jossa kaikki eivät heti käsittäneet tilanteen vakavuutta elokuvan ääniefektien hämäävän vaikutuksen takia. ellauri277.html on line 439: Ampumisten vuoksi elokuvan nettimainoskampanja päätettiin keskeyttää kokonaan Suomessa, koska mainosten ei haluttu näkyvän aihetta käsittelevien juttujen yhteydessä. Myös televisiomainokset poistettiin uutisten yhteydestä. Lisäksi elokuvan Pariisin ensi-iltaa päätettiin siirtää. Ovelaa! ellauri277.html on line 441: Myöhemmin kolme Batman-naamareihin sonnustautunutta miestä ryösti kaksi elokuvateatteria Meksikossa. Aseistautuneet miehet varastivat teattereista yhteensä noin 15 000 euron edestä rahaa. Ryöstöt tehtiin Chihuahuan osavaltiossa Pohjois-Meksikossa elokuvan näytösten aikaan. Ensimmäinen ryöstö tehtiin ennen keskiyötä osavaltion pääkaupungissa. Ryöstäjät varastivat koko lippukassan. Toisessa ryöstössä elokuvateatterin johtaja loukkaantui vakavasti kasvoistaan. Kyseessä saattoi olla Dent, ellei sitten Kissanainen tai Bane. ellauri277.html on line 443: Professori English on miettinyt Batmanin yhteydessä vapaata tahtoa. Onko Batmanleffoja apinoivien copycattien tahto enää vapaa, vai onko se valtameedioiden taskussa? Vielä pienempi on luku nolla, nollassa ei voi mitään olla. Näin jänis lukuja pohti: ellauri277.html on line 445: The Dark Knight on Batman in Legginsiä parempi monella tapaa: juonenkehityksessä, jännityksessä, toiminnassa, tehosteissa ja tietysti roistossa. Ei voi olla ajattelematta, että näyttelijä Heath Ledgerin ennenaikainen kuolema liittyi jotenkin uuden elokuvan ympärillä olevaan härinään. Mutta älä anna sen ottaa pois hänen suoritustaan. Hän näytteli pahaa-arvaamatonta Jokeria. Ei ihmekään että henki oli löyhässä. ellauri277.html on line 447: Kun saavuimme teatterin parkkipaikalle perjantai-iltana, ystäväni ja minä kävimme raskasta keskustelua. Kaikista asioista, joista voitiin keskustella ennen Batman-elokuvan näkemistä, puhuimme vapaasta tahdosta. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka pääsimme aiheeseen, enkä todellakaan olisi voinut tietää, kuinka merkityksellistä sananvaihtomme oli elokuvan kannalta, jonka olimme katsomassa. ellauri277.html on line 449: Nick sanoi, että vapaa tahto on sidottu aikomukseen: tietoisesti yhden asian valitsemiseen toisen sijaan. Vapaa tahto on välttämätöntä, koska me kaikki olemme vastuussa teoistamme Jumalan edessä. Tämä tarkoittaa, että meillä on jollain tavalla valinnanvaraa näiden toimien suhteen. Kuinka voit olla vastuussa jostakin, jota et ole valinnut tai jostain et tiennyt valitsevasi? No Nick onkin vähän tällänen pelagiaani. ellauri277.html on line 451: Wes ei ostanut Nickin väitettä, jonka mukaan voimme tehdä todellisia valintoja, joilla on ikuiset seuraukset. Wes väitti, että Jumala oli jo tehnyt suuremman valinnan – anteeksiannon, pelastuksen ja iankaikkisen elämän. Jumalan valinta oli lunastaa maailma eikä lukea syntiämme meitä vastaan; kaikki vaatimuksemme, että voimme paeta Jumalan rakkautta tai kieltäytyä siitä, on näennäistä. Wes on kallellaan kalvinismiin päin. ellauri277.html on line 453: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet. ellauri277.html on line 457: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen. ellauri277.html on line 459: Ensi silmäyksellä voisi sanoa, että makaaberien "peliensä" kautta Jokeri on valinnan mestari ja vapaan tahdon todellinen uskovainen. Hän antaa varmasti kaikille paljon valinnanvaraa. Mutta hänen valintansa ovat dementoituneita: valita yksi elämä toisen kustannuksella tai pelastaa itsensä pilaamalla jonkun toisen. Täähän on kuin personismia tai MIT:n moraalisia tietokonepelejä! ellauri277.html on line 461: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus. 2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja. ellauri277.html on line 463: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia. Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden. ellauri277.html on line 465: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja? ellauri277.html on line 467: Nietzschen mukaan ihmiskunnan on edettävä hyvän ja pahan yli: ”Se, mikä on vahvaa, voittaa. Se on universaali laki. Oikeasta ja väärästä puhumisessa sinänsä ei ole mitään järkeä. Mikään väkivalta, raiskaus, riisto tai tuho ei ole luonnostaan "epäoikeudenmukainen", koska elämä on väkivaltaista, raiskausta, riistoa ja tuhoavaa eikä sitä voida ajatella toisin." No niinhän se kieltämättä on, siitä ei voi amerikkalainen baptistikaan ajatella toisin, jos ajattelee ylipäänsä. Mutta sitähän se ei tee. Paavali ajatteli jo sen puolesta. ellauri277.html on line 469: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja. ellauri277.html on line 471: Paavalille pahin kaikista mahdollisista olosuhteista on todeta, että "en tee mitä haluan, vaan teen sitä, mitä vihaan" (Room. 7:15). Nämä ovat juuri sellaisia vaihtoehtoja, joita Jokeri (ja Saatana) tarjoaa: sellaisia, joita voimme vain vihata ja silti haluta. Pyllystä tulee pepun hajua mutta silti se jaxaa kiehtoa. Synti, itsekäs käytös ja tottelemattomuus laille eivät ole Promethean vapaan tahdon tekoja, vaan merkkejä orjuudesta. Paavalin mukaan tottelemattomuus, kapina ja synti eivät vapauta meitä "tekemään mitä haluamme", kuten saattaisimme olettaa, vaan vangitsevat ja vangitsevat tahtomme. Meistä tulee "synnin orjia" (Room. 6:17). Juurikin näin: vapaus on sitä että 1. jengi saa ja tekee mitä 2. jengi haluaa, siinäpä se nixi on! Kikka on siis haluta sitä mitä johtokunnan kerroxen jehut sanovat. Ei siihen tarvita sen kummempaa valintamyymälää. Huda hudaa! ellauri277.html on line 473: Paavalin ja kristillisen perinteen mukaan vapaus ei ole jotain, jota meillä luonnollisesti on ja jota käytämme. Se ei ole oikeutemme tai kykymme. Pikemminkin, kuten elämä itse, vapaus on lahja. "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23). Ja vähän kauempana: "Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut teidät synnin ja kuoleman laista" (Room. 8:2). Niinpä niin, lahja on se että saa luvan tehdä kuten käsketään, ja saa siitä vielä olla mielissään. ellauri277.html on line 475: Todellinen vapaus on sitä, että emme voi tehdä mitä haluamme, vaan se on valinta kahden vaihtoehdon välillä (hyvän H ja pahan P). Todellinen vapaus tarkoittaa sen selvittämistä, keitä me todella olemme, millaiseksi meidät on luotu ja kuka on todellinen perheemme. Se ei tarkoita riippumattomuuden julistamista kaikesta, kaikkien siteiden katkaisemista sukulaisiin, kaikkien sääntöjen rikkomista ja omilleen eroamista. Se tarkoittaa lunastusta: tunnistetaan johtaja, vedetään luut kasaan, nostetaan, siivotaan ja annetaan koti. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskoivat hänen nimeensä" (Joh. 1:12). Hetkinen, juurihan todettiin että vapautta on se että voimme tehdä mitä haluamme? No baptisti tässä koittaa sanoa, että jos haluamme tehdä mitä jehova ei halua, niin sitten haluamme väärin. ellauri277.html on line 477: Dark Knight asettaa valinnan ja vapaan tahdon dilemmoja, joita kannattaa pohtia. Mutta etäisyys Gothamin ja Jerusalemin välillä on huomattava. Batmanin maailmassa valinta on aina pilaantunut, vaivautunut, traaginen ja ehkä jopa absurdi. Vapaassa Siionin maassa sitä vastoin valinta on lahja, adoptio, tunnustus ja yllättävän usein jopa rakkaus. Paizi vapaata rakkautta ja adoptiota ei tarvita kuha kerran vihityt perseet pysyy yhdessä ja jokainen hoitaa oman tonttinsa eikä eroa eikä ehkäise eikä nuohoa vääränmallisia reikiä. ellauri277.html on line 482: Kiira Korpi on tunnetuin elossa oleva suomalainen runoilija ellauri277.html on line 486: Vaan mitä vitusta. Lisääntyminen on yhtä vanhanaikaista kuin tribaali. Leo tarvizee isän, ja Eemil äitykän. Ketkäs siihen paremmin sopivat kuin poliisimurhaajat. Hemmetti että kakaroiden nimetkin pitää olla niin teennäiset. S.KARPPI ei kuole sitten millään, se on sudenkorento. Sudenkorennot elävät pitempään kuin päivänkorennot. Maamiehen mukaan selitys on siinä, että sudenkorentojen uskottiin tuovan onnettomuutta, syövän jyviä tähkäpäistä ja tekevän kaikkea muutakin pahaa. Tähän viittaavat myös sudenkorennon muut murteissa esiintyvät nimitykset kuten pirunpuntari ja pahanhevonen sekä ruotsin trollslända (”muumipeikon värttinä”) ja englannin dragon-fly (”lohikäärmekärpänen”). Kaikilla näillä nimen alkuosilla viitataan hyönteiseen kansanuskomuksissa liitettyyn vaarallisuuteen ja pahansuopuuteen. ellauri277.html on line 488: Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä. ellauri277.html on line 490: Samat porukat varmaan ryntää ostamaan Kiira Korven runokirjan. Siihenkin on jo uusi tuotantokausi tulossa. Eniten S.KARPIssa kyllä suretti sarjaan ympättyjen latinankielisten fraasien säälittävä ääntämys ja surkea saxan solkkaus. ellauri277.html on line 495: eteenpäin ellauri278.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri278.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri278.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri278.html on line 33: eteenpäin ellauri278.html on line 44: Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä. - Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov. ellauri278.html on line 50: Weikko Huovinen oli valmis hyväxymään suoraviivaisen vahvemman oikeuden rynkästä naapurien tupaan karmit kaulassa, mutta sitä se ei voinut sulattaa että käytetään kieronlaista tykkivenediplomatiaa kuten Virossa. Big fat hairy difference, sanon mä. ellauri278.html on line 55: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen. ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon. ellauri278.html on line 59: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä. ellauri278.html on line 64: et/anti/2145529-vospominanija-aviakonstruktora-a-jakovleva-o-staline.html © M.fishki.net">Источник ellauri278.html on line 66: Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia täpliä. ellauri278.html on line 68: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi. ellauri278.html on line 69: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä. ellauri278.html on line 71: Muuten, Stalinilla oli mielenkiintoinen piirre: kun hän suuttui, hän nousi tuoliltaan ja seisoessaan nuhteli jotakuta kuumeneen ja kuumemmaksi, lopulta sytytti piippunsa, alkoi kävellä toimistoa pitkin vähitellen rauhoittuen. Kaikki tiesivät: hän alkoi kävellä - varma merkki siitä, että myrsky oli ohi. ellauri278.html on line 72: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš. ellauri278.html on line 74: etouched_photograph_in_the_Soviet_period%29._1921.jpg" /> ellauri278.html on line 79: Šapošnikov oli yksi harvoista miehistä , joita Stalin puhutteli hänen kristinimellään ja sukunimellään. Mozg Armii on pysynyt Yleisesikuntaakatemian opetussuunnitelmassa sen julkaisemisesta vuonna 1929. Neuvostoliiton onneksi Shaposhnikovilla oli hieno sotilaallinen mieli ja korkeat hallinnolliset taidot. Hän yhdisti nämä kyvyt asemaansa Stalinin luottamuksessa rakentaakseen uudelleen puna-armeijan johtokaareja puhdistusten jälkeen. Hän sai Gulagilta vapautuksen 4 000 upseerista, jotka katsottiin tarpeellisiksi tätä operaatiota varten. Vuonna 1939 Stalin hyväksyi Šapošnikovin suunnitelman Puna-armeijan voiman nopeasta kasvattamisesta. Vaikka suunnitellut muutokset jäivät kesken akselin hyökkäyksen aikana kesäkuussa 1941, ne olivat edenneet riittävästi pelastaakseen Neuvostoliiton täydelliseltä katastrofilta. ellauri278.html on line 81: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä. ellauri278.html on line 83: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle... ellauri278.html on line 85: Kaikki ympärillä puhuivat Stalinista tietysti aina "te" ja "toveri Stalin". Joskus vain henkilöt, jotka tulivat hänen luokseen "kokemattomuudesta", sanoivat "Joseph Vissarionovich". Vain kaksi ihmistä - Molotov ja Vorošilov olivat Stalinin kanssa "sinut". Kuulin myös Voroshilovin sanovan "Koba" Stalinille. "Koba" on Stalinin vallankumousta edeltävä maanalainen lempinimi. ellauri278.html on line 87: Kerran Stalin sanoi minulle: - Jokaisella on puutteita ja virheitä työssään, ei ole pyhiä ihmisiä. Siksi jokaisen työn pienet puutteet on siedettävä. On tärkeää, että saldo on positiivinen. Luuletko, että sinulla ei ole vikoja? Hän kosketti olkapäätäni kädellään. - Da, sinulla on. Ja minulla on myös puutteita, vaikka olen "suuri johtaja ja opettaja". Teen joskus erehdyxiä, mutta saldo on silti positiivinen. Tiedän tämän sanomalehdistä, Stalin vitsaili. ellauri278.html on line 88: - Jos olet vakaasti vakuuttunut siitä, että olet oikeassa ja pystyt todistamaan väitteesi, älä koskaan ota huomioon kenenkään mielipiteitä, vaan toimi järkesi ja omatuntosi mukaan. ellauri278.html on line 90: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma." ellauri278.html on line 92: Eräänä päivänä Stalin ottaa siitä paketin toimistoonsa ja avaa sen ojennetulla käsivarrellaan. Osoittautuu, että tämä on pitkä, lattian mittainen paperikäärö, jossa on kiinalaisia merkkejä. "Sain kirjeen Chiang Kai-shekiltä, hän pyytää apua ja neuvoja, hänkin puhuttelee minua "isä aurinkoiseksi ja opettajaksi"... Siinä taas yxi Jumalan lähettämä oppilas", Stalin naurahti ironisesti. ellauri278.html on line 96: Jopi piti lamuutti Verasta, joka toimi sille köksänä, kunnes alkoi epäillä sitäkin ja lähetti sen 10v pakkotyöhön kotikonnuille. Katumapäälle tultuaan lähetti sille kömpelösti voimapaperiin käärimänsä ruokapaketin. Sakari Pälsin koillis-Kamtchatkassa näkemä lamuuttitanssi oli verrattain yksinkertaista ruumiin vääntelemistä puolelle ja toiselle yhteisessä tahdissa. Musiikki se merkillisempää oli. Tanssijat pitivät itse siitä huolen. Ei se ellauri278.html on line 97: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin. ellauri278.html on line 98: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida. ellauri278.html on line 100: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut. ellauri278.html on line 104: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa. ellauri278.html on line 108: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin. ellauri278.html on line 115: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu"). ellauri278.html on line 120: Missä sinä olet? Vastaa, Suliko! ellauri278.html on line 122: Missä sinä olet? Vastaa, Suliko! ellauri278.html on line 123: Näin ruusun metsässä ellauri278.html on line 124: Se vuodatus, kuin kyyneleet, kaste. ellauri278.html on line 125: Oletko kukkinut tähän mennessä ellauri278.html on line 127: Oletko kukkinut tähän mennessä ellauri278.html on line 132: "Oletko täällä, Sulikoni?" ellauri278.html on line 134: "Oletko täällä, Sulikoni?" ellauri278.html on line 136: Ja metsät herättävät hiljaisuuden, ellauri278.html on line 142: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon. ellauri278.html on line 144: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla. ellauri278.html on line 146: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri278.html on line 155: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940. ellauri278.html on line 159: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric: ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats! ellauri278.html on line 163: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'." ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov. ellauri278.html on line 171: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss." ellauri278.html on line 173: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon. ellauri278.html on line 180: etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä. ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to? ellauri278.html on line 183: Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu. ellauri278.html on line 185: Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin. ellauri278.html on line 190: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers. ellauri278.html on line 200: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death. ellauri278.html on line 204: Maxim Maximovich Litvinov (Russian pronunciation: [mɐkˈsʲim mɐkˈsʲiməvʲɪtɕ lʲɪˈtvʲinəf]; born Meir Henoch Wallach; 17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary, and prominent Soviet statesman and diplomat who served as People´s Commissar for Foreign Affairs from 1930 to 1939. Hizi sekin oli jutku! ellauri278.html on line 210: Litvinov moved to England in 1910 and lived there for eight years. In 1912, he replaced Lenin as the Bolshevik representative on the International Socialist Bureau. In England, Litvinov met and in 1916 married Ivy Low, the daughter of a Jewish university professor. ellauri278.html on line 214: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK. ellauri278.html on line 216: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939. ellauri278.html on line 218: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18. ellauri278.html on line 220: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet, ellauri278.html on line 221: et neglecta solent incendia sumere uires. ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters. ellauri278.html on line 226: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia. ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information. ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war". ellauri278.html on line 238: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance. ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently. ellauri278.html on line 244: Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan". ellauri278.html on line 246: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish. ellauri278.html on line 248: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs. ellauri278.html on line 252: Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire. ellauri278.html on line 254: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington." ellauri278.html on line 256: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace". ellauri278.html on line 260: After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable. ellauri278.html on line 262: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972. ellauri278.html on line 266: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov. ellauri278.html on line 268: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921. ellauri278.html on line 273: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?). ellauri278.html on line 275: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella. ellauri278.html on line 277: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen. ellauri278.html on line 281: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952. ellauri278.html on line 283: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan. ellauri278.html on line 285: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa. ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä. ellauri278.html on line 292: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä. ellauri278.html on line 294: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki. ellauri278.html on line 296: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. ellauri278.html on line 298: Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. ellauri278.html on line 300: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle. ellauri278.html on line 303: et_soldier.JPG" /> ellauri278.html on line 304: Neuvostotaiteilijan näkemys Hatynin polakkien likvidoinnista. Etualalla vapautettu ukrainalainen ja valkovenäläinen. Huomaa valkoiset paperinarut ranteissa. ellauri278.html on line 306: Katyn toimet ellauri278.html on line 310: Verbistä roll, roll (on mahdollista, että viikinkilaivat matkalla varangilaisista kreikkalaisiin rullasivat eräänlaisilla rullaluistinradoilla Dneprin altaalta Länsi-Dvinan altaalle). ellauri278.html on line 314: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri278.html on line 315: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri278.html on line 316: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri278.html on line 322: Katyn muistetaan myös vuonna 2010 tapahtuneen lento-onnettomuuden yhteydestä, jossa oli Puolan presidentin Lech Kaczynskin johtama puolalainen valtuuskunta, joka lensi vierailemaan muistomerkkikompleksissa Katynin verilöylyn 70-vuotispäivän yhteydessä - itse lento-onnettomuus. tapahtui Smolenskin lähellä. Neuvostoviranomaiset kiistävät osallisuutensa asiaan. ellauri278.html on line 324: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide". ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. ellauri278.html on line 329: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset. ellauri278.html on line 334: Neuvostoliiton hyökkäyksen aikana vangittuja upseereita, poliiseja ja rajavartijoita vastaan kohdistettiin lukuisia kostotapauksia. Useissa tapauksissa "porvariksi" luokiteltu siviiliväestö, mukaan lukien naiset ja lapset, joutui kostotoimien uhreiksi. ellauri278.html on line 335: Korkeimmat viranomaiset (mm. Stalin ja Berija) tunnustivat luvattomat teloitukset rikollisiksi ja yrittivät aika ajoin urheasti taistella mielivaltaa vastaan, esimerkiksi 15. panssarijoukon erityisosaston päällikkö Ivanov sai kokonaista 15 päivän pidätyksen Grodnon teloituksista. ellauri278.html on line 337: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen. ellauri278.html on line 339: Neuvostoliiton NKVD:n sotavankien leireillä sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän läntisten alueiden vankiloissa suuri joukko Puolan armeijan entisiä upseereita, Puolan poliisin ja tiedustelupalvelujen entisiä työntekijöitä, Puolan jäseniä. Tällä hetkellä pidätetään kansallismielisiä vastavallankumouksellisia puolueita, avointen vastavallankumouksellisten kapinallisten järjestöjen jäseniä, loikkareita jne., he ovat neuvostovallan vannottuja vihollisia, täynnä vihaa neuvostojärjestelmää kohtaan. ellauri278.html on line 342: Sotavankitapaukset leireillä - 14 700 ihmistä entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä, vuokranantajaa, poliiseja, tiedusteluviranomaisia, santarmeja, piirittäjiä ja vanginvartijoita sekä tapaukset pidätettyinä ja vankiloissa Ukrainan ja Valko-Venäjän länsialueilla. Määrä 11 000 ihmistä on erilaisten vastavallankumouksellisten vakoilu- ja sabotaasijärjestöjen jäseniä, entisiä maanomistajia, valmistajia, entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä ja loikkareita - harkitaan erityisessä järjestyksessä, ja heihin sovelletaan kuolemanrangaistusta - niskalaukaus. Toteutus: elämän riistäminen ammuksella (kuolema voi tapahtua verenhukan, sydämen tai suurten verisuonten repeämän tai keuhkojen repeämän vuoksi ). Voidaan käyttää näppärästi kuolemanrangaistuksena. ellauri278.html on line 344: Tapaukset käsitellään erityisjärjestyksessä, ja niihin sovelletaan korkeinta rangaistusta - välitöntä täytäntöönpanoa. Asiaa tulee käsitellä ilman pidätetyn kutsua paikalle ja ilman syytteen nostamista, päätöstä tutkinnan lopettamisesta ja syytteeseenpanoa. Tapausten käsittely ja päätöksen tekeminen on uskottu troikalle, johon kuuluvat toverit V. E. Merkulov, B. Kobulov ja Bashtakov. ellauri278.html on line 346: Huhtikuun alusta alkaen sotavankeja alettiin viedä teloitettavaksi 350-400 hengen ešeloneissa. Kuljetettavat vangit uskoivat, että heitä valmistauduttiin vapautumaan, joten tunnelma heidän riveissään oli positiivinen. ellauri278.html on line 348: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ... ellauri278.html on line 350: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta. ellauri278.html on line 352: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä. ellauri278.html on line 354: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla. ellauri278.html on line 356: Vuonna 1941 samoja polakkiupseereja olisi uudelleenkoulutettu sotaan Saxaa vastaan. Ei löytynyt. ellauri278.html on line 358: Käskin tarkistaa, ovatko he Puolassa, johon olemme jatkuvasti yhteydessä. Kävi ilmi, ettei kukaan heistä ollut siellä; sama kuin Saksan sotavangileireillä. Nämä ihmiset ovat täällä. Kukaan heistä ei palannut. ellauri278.html on line 360: ANDERS: Mihin he olisivat voineet mennä? ellauri278.html on line 364: Prof. Orshosh ruumiinavauksessa. Lähistöllä ovat prof. Markov (Bulgaria) ja prof. Arno Saxen (Suomi, verikauhassa). Professori F. Orshoshin käyttämä kallon tilan mukainen ajoitusmenetelmä ei löytänyt riittävää myöhempää vahvistusta lääketieteellisessä käytännössä, mistä prof. Saxen kyllä huomautti. ellauri278.html on line 366: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat. ellauri278.html on line 368: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat. ellauri278.html on line 370: Neuvostokomissio väitti 1943 että saxalaiset pakottivat paikalliset asukkaat antamaan vääriä todistuxia väkisin ja uhkauksin. 1990-luvulla Venäjän federaation sotilassyyttäjänvirastossa suoritettujen kuulustelujen aikana monet henkiin jääneet todistajat, joita venäläiset "viranomaiset" kuulustelivat vuonna 1943, peruuttivat todistuksensa, koska ne oli annettu pakotettuna. ellauri278.html on line 372: Merkulov-Kruglov- ja Burdenko-komission työskentelyn aikana osa puolalaisista haudoista (mukaan lukien kenraalien yksittäishaudat ja ennen kaikkea hauta nro 8, jota saksalaiset eivät kaivanneet juurikaan) tuhoutui; Burdenko takavarikoi osan kalloista "kokoelmaa varten", ja meikatut jäännökset heitettiin häiriintyneinä tienoheen. ellauri278.html on line 374: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava". ellauri278.html on line 376: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi. ellauri278.html on line 378: Tuomioistuimelle esitettiin todisteita siitä, että saxalaislupseeri Ahrens ilmestyi Katyniin vasta marraskuussa 1941, eikä hänellä toimintansa luonteen vuoksi voinut olla mitään tekemistä joukkoteloitusten kanssa; eikä edes fyysisesti Arensissa koskaan ollut niin paljon ihmistä, että hän voisi järjestää joukkoteloituksen. ellauri278.html on line 382: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen". ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista." ellauri278.html on line 386: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin. ellauri278.html on line 388: Moskovan Khamovnichesky-tuomioistuin hylkäsi 24. lokakuuta 2008 teloitettujen upseerien omaisten valituksen GVP:n kieltäytymisestä antamasta poliittista kuntoutusta kuolleille. ellauri278.html on line 390: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta. ellauri278.html on line 392: Medvedev tuomitsi myös yritykset kyseenalaistaa "erikoiskansion" asiakirjat: ellauri278.html on line 393: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta." ellauri278.html on line 395: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen. ellauri278.html on line 397: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa. ellauri278.html on line 399: Katynin verilöylyn aihe esiintyy säännöllisesti Puolan ja Venäjän lehdistössä. Lech Kaczynski totesi, että sillä on edelleen tärkeä paikka puolalaisten kansallisessa historiallisessa muistissa, kun taas valtaosa venäläisistä kyselyn mukaan pitää sitä merkityksettömänä. ellauri278.html on line 401: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt. ellauri278.html on line 406: Konstantin Päz maalitettavana ellauri278.html on line 408: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja. ellauri278.html on line 413: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin. ellauri278.html on line 415: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla. ellauri278.html on line 417: Maaliit perustettiin uudelleen Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan vuonna 1991. Vuonna 1994 se yhdistyi muihin samanhenkisiin puolueisiin, jolloin syntyi Viron Kansainliitto. ellauri278.html on line 419: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934. ellauri278.html on line 421: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929. ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä. ellauri278.html on line 425: Virossa pidettiin elokuun 1932 ja lokakuun 1933 välisenä aikana kolme kansanäänestystä. Kaikki ehdotukset ajoivat vahvaa toimeenpanovaltaa, ja ne erosivat toisistaan vain hieman. Kahta ensimmäistä ehdotti eduskunta ja kolmatta äärioikeistolaiset vapsit. Vapsien ehdotus sai lähes 73 % kannatuksen. Hyväksytyssä ehdotuksessa oli uudella valtionpäämiehellä oikeus antaa itsenäisesti lakeja asetuksiaselvennä ”valtion pakottavissa hätätilanteissa”. Käytännössä valtionpäämies siis saattoi hallita maata myös ilman eduskuntaa. ellauri278.html on line 427: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin. ellauri278.html on line 429: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin. ellauri278.html on line 431: Päts tunnettiin Suomen presidentin P. E. Svinhufvudin henk.koht. hyvänä ystävänä, mikä näkyi vastavuoroisilla vierailuilla sekä Ukko-Pekan iloisessa reaktiossa heti Päzin vallankaappauksen jälkeen. Näistä käänteistä Weikko Huovinen muikenee kuin vaari. ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940. ellauri278.html on line 437: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi. ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina. ellauri278.html on line 447: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi. ellauri278.html on line 449: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille. ellauri278.html on line 451: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä. ellauri278.html on line 453: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it! ellauri278.html on line 457: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon. ellauri278.html on line 459: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina" ellauri278.html on line 461: Alkuperäisiä selektiivisen tulipalon Thompson-variantteja ei enää valmisteta, vaikka valmistaja Auto-Ordnance tuottaa edelleen lukuisia peliautomaattisia siviiliversioita. Nämä mallit säilyttävät samanlaisen ulkonäön kuin alkuperäiset mallit, mutta niihin on tehty useita muunnelmia, jotta ne noudattaisivat pintapuolisesti Yhdysvaltain ampuma-aselakeja. Ne on helposti korjattavissa kunnolla toimivixi. ellauri278.html on line 465: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit! ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa. ellauri278.html on line 469: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita. ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi. ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle. ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa. ellauri278.html on line 481: Raatteen tien motit muodostuivat ankarassa pakkasessa korkeiden lumipenkkojen reunustamille teille. Niiltä vihollinen ei juuri väistynyt. Vihollinen pelkäsi pimeää metsää kuin brittisarjojen sankarit ja siellä vaanivia mezäzuhnia. Se pysytteli ajoneuvoineen tiellä, johon muodostui ensin pitkä letka. Suomalaiset siinä hyökkäilivät öisin sivuilta, katkaisivat kolonnat ja tekivät niistä motteja kuin makkaroita. ellauri278.html on line 484: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia. ellauri278.html on line 486: Raatteen tien motit laukaistiin tammikuun alkupäivinä. Varsinaiset taistelut päättyivät 7:nnen tammikuuta kuluessa. 44. ukrainalainen, osittain moottoroitu ryhmä oli sitä ennen joutunut sitoutumaan tiestön tuntumaan. Ukrainalainen vielä! Näin ne osat vaihtuvat. ellauri278.html on line 488: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt. ellauri278.html on line 490: Talvisodan päättymisestä tuli maanantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi tasan 63 vuotta. Päivää muistetaan eri puolilla Suomea paraatein, konfetein ja purim-räikin. Valtaosa venäläisistä pitää päivää merkityksettömänä. ellauri278.html on line 494: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939. ellauri278.html on line 496: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa. ellauri278.html on line 510: Valmistettu valumetallista (samakki) ja kovapuusta ellauri278.html on line 520: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä. ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää! ellauri278.html on line 524: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan. ellauri278.html on line 526: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta. ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla. ellauri278.html on line 530: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä. ellauri278.html on line 537: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.” ellauri278.html on line 539: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua. ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa. ellauri278.html on line 543: 5. toukokuuta 1941 pitämässään puheessa Stalin ilmoitti, että Saksa oli sotilaallinen uhka ja puna-armeijan tuli valmistautua sitä vastaan nopeasti. Vuoden 1941 ensimmäisten kuukausien aikana raja-alueiden linnoitustöitä alettiin suunnitella, mutta ohjeet saatiin valmiiksi vasta toukokuussa ja hyökkäyksen alkaessa kesäkuussa suunnitelmat olivat vielä kesken. Myös yleisen liikekannallepanon suunnitelmat olivat kesken saksalaisten hyökättyä. ellauri278.html on line 545: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti. ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat! ellauri278.html on line 551: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan. ellauri278.html on line 560: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет! ellauri278.html on line 562: Idän mahtimies kävelee mietteissään. Hän istahtaa sohvalle ja vetää saappaat jalkaansa. Hän ottaa lompakkonsa yöpöydältä ja sujauttaa sen housujen takataskuun. Mutta samat ajatukset vain kiertävät päässä. ellauri278.html on line 563: Miksi se Hitler Venäjälle hyökkäsi. Olisi hyökännyt Englantiin. Englantihan oli siltä vielä valloittamatta. Miksi se ei lähtenyt Englannin kimppuun. Sehän oli luvannut valloittaa Englannin. Vuosikauden ovat Englantia pommittaneetkin. Nyt se sõi sanansa. Ja hiton typerästi teki, avasi toisen rintaman ennenkuin edellinen oli hoidettu. ellauri278.html on line 565: -Hitler on syönyt sanansa, huutaa Stalin vimmoissaan. -Mehän sovittiin, että minulle kuuluu Suomi ja Baltian maat ja Puolan itäosa. Mutta nyt kansallissosialistit tahtovatkin ne itselleen. ellauri278.html on line 566: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta. ellauri278.html on line 567: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi. ellauri278.html on line 569: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen. ellauri278.html on line 572: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta ellauri278.html on line 575: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota. ellauri278.html on line 582: eteenpäin ellauri279.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri279.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri279.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri279.html on line 33: eteenpäin ellauri279.html on line 43: Kylä kirjan päähenkilöiden pitää olla oikeita ihmisiä työn touhussa. Minä en ymmärrä joutilaisuudessa huokailevia tyhjanpäiväisiä ihmisiä, jotka valittavat mitättömiä vastuksia. He ovat, elävät ylellisyydessä ja pohtivat joutavia. Tyypillinen esimerkki on yläluokan kapitalistinainen, joka ei tiedä mitä tekisi. Siinä akkaraukka tuskailee oman tarkoituksettomuutensa pauloissa, juonittelee, ei edes sänkyään petaa, vaan maalailee ja puuteroi itseään. Ja sitten hän lähtee kaupungille kuin Piki ja ostaa kaiken maailman rihkamaa ja uusia puseroita komeroonsa, joka jo pullistelee entisistäkin. Ja illalla on kutsuja, joissa samanlaiset suuret mitättömyydet tapaavat toisiaan ja puhuvat mukamas sivistyneesti toisarvoisista asioista. Ja sillä aikaa tavallinen kansa saa raataa ja passata moisia saatanan huithapeleita. Ei, ei, kyllä me Neuvostoliitossa pystymme toki parempaan. ellauri279.html on line 47: Šostakovitsin Mstsenskin piirikunnan Lady Macbeth oli minulle pettymys. Se oli sekasotkua musiikin asemesta. Minua tympäisi tökerö ja jäsentymätön soitinnus. Olin tyrmistynyt kun vähäiset melodian yritykset ja sävelmän aloitelmat hukkuivat joutavaan ryskämiseen, kirskuntaan ja kiljuntaan. Näyttämöllä kannetaan jotain jättimäisiä muovilohia joilla ei ole juonen kanssa mitään tekemistä. Järjetöntä! Siitä ei ole pitkä matka amerikkalaiseen rappiomusiikkiin kuten Limp Bizkit. Kauhistuneena olen kuunnellut muutakin uudempaa amerikkalaista musiikkia. Millaista iukuttamista, paukuttelua ja ränkymistä! Kapitalismi syö itseään sisältäpäin kaikin tavoin, niin, kaikin tavoin. Sen luhistuminen on lähellä. ellauri279.html on line 71: Löydät lisää ja parempiakin kirjailijoita kirjallisuuden teemasivulta. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Se on paljon nobelistixi. Jääprinsessan huudeilla. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Jonka se otti vastaan 1974 saatuaan lemput Neuvostolasta. ellauri279.html on line 73: Solženitsyn eli 17 vuotta maanpaossa mutta häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991. Silloin oli porukka muutenkin jo pettynyt koko meininkiin. ellauri279.html on line 81: Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Erityisesti hänet tunnetaan Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). ellauri279.html on line 83: Solzhenitsyn syntyi perheeseen, joka uhmasi Neuvostoliiton uskonnonvastaista kampanjaa 1920-luvulla ja pysyi Venäjän ortodoksisen kirkon hurskaina jäseninä. Vielä nuorena Solzhenitsyn menetti uskonsa kristinuskoon, hänestä tuli ateisti ja omaksui marxilaisuuden - leninismin. Vasta vankilassa ja leireillä saamansa uskonnollisen kokemuksen seurauksena hänestä tuli vähitellen filosofisesti ajatteleva itäinen ortodoksinen kristitty. ellauri279.html on line 85: Hänelle myönnettiin vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinto "eettisestä voimasta, jolla hän on harjoittanut venäläisen kirjallisuuden välttämättömiä perinteitä", ja Gulagin saaristo oli erittäin vaikutusvaltainen teos, joka "merkitsi haastetta Neuvostoliiton valtiolle" ja myi kymmeniä miljoonia kopioita. ellauri279.html on line 87: Vuonna 1974 Solženitsyn menetti Neuvostoliiton kansalaisuutensa ja hänet lennätettiin Länsi -Saksaan. Esimerkiksi Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtaja puntaroi Solženitsynin asemaa hänen karkotuspäivänään seuraavasti: ellauri279.html on line 89: »Niin ikään on ilmeistä, että hänen suosionsa kirjailijana on Neuvostoliitossa laskenut romahdusmaisesti sitten hänen esikoisteoksensa Päivä Ivan Denisovitšin elämässä ilmestymisen jälkeen. Kuva, joka suuren yleisön piirissä on muotoutunut hänestä, on jatkuvasti saanut yhä kielteisempiä piirteitä. Dramatiikalla, joka ympäröi hänen henkilöään ulkomailla, ei ole kaikupohjaa Neuvostoliitossa. Näin ollen on todennäköistä, että valtaosa neuvostoyleisöstä hyväksyy karkotuspäätöksen, joka epäilemättä vastaa suuren enemmistön oikeuskäsityksiä.» ellauri279.html on line 93: Vuonna 1976 hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi kirjoittamista (venäjäksi). Solženitsyn eli 17 vuotta maanpaossa lähinnä jenkkilässä. Vuonna 1990, pian ennen Neuvostoliiton hajoamista, hänen kansalaisuutensa palautettiin, ja neljä vuotta myöhemmin hän palasi Venäjälle, jossa hän pysyi kuolemaansa asti vuonna 2008. Häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991. ellauri279.html on line 95: Erään William Harrisonin mukaan Solzhenitsyn oli varsinkin loppupeleissä "arkki-taantumuksellinen", joka väitti, että Neuvostoliiton valtio "tukahdutti" perinteisen iso- ja vähävenäläisen kulttuurin, vaati yhtenäisen slaavilaisen valtion luomista, joka kattaa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän, ja joka oli Ukrainan itsenäisyyden kova vastustaja. On hyvin dokumentoitu, että hänen kielteiset näkemyksensä Ukrainan itsenäisyydestä muuttuivat radikaalimmiksi vuosien varrella. Harrison väitti myös, että Solzhenitsynillä oli panslaavilaisia ja monarkistisia näkemyksiä. Harrisonin mukaan "Hänen historiallinen kirjoituksensa on täynnä himoa idealisoidun tsaarin aikakauden jälkeen, jolloin näennäisesti kaikki oli ruusuista. Hän etsi turvapaikkaa unenomaisesta menneisyydestä, jossa hän uskoi, että ortodoksiselle perustalle rakennettu yhtenäinen slaavilainen valtio (Venäjän valtakunta) oli tarjonnut ideologisen vaihtoehdon länsimaiselle individualistiselle liberalismille. ellauri279.html on line 97: "Jos minua pyydettäisiin tänään muotoilemaan mahdollisimman ytimekkäästi tärkein syy tuhoisaan vallankumoukseen, joka nielaisi noin 60 miljoonaa kansaamme, en voisi ilmaista sitä tarkemmin kuin toistaa: 'Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan; Siksi kaikki tämä on tapahtunut.'" Solzhenitsyn lisäsi sitten: "En todellakaan usko, että naispapit ovat oikea tapa edetä!" ellauri279.html on line 99: Jokaisella kulttuurilla on oma antisemitismimerkkinsä. Solzhenitsynin tapauksessa se ei ole rodullinen. Sillä ei ole mitään tekemistä veren kanssa. Hän ei todellakaan ole rasisti; kysymys on pohjimmiltaan uskonnollinen ja kulttuurinen. Hän muistuttaa jonkin verran Fjodor Dostojevskia, joka oli kiihkeä kristitty ja isänmaallinen ja raivokas antisemiitti. Solzhenitsyn on kiistatta Venäjän äärioikeiston vallankumouksen näkemyksen otteessa, jonka mukaan se oli juutalaisten tekoja. Holokaustista selvinnyt Elie "Pop meni Wiesel" oli eri mieltä ja kirjoitti, että Solzhenitsyn oli "liian älykäs, liian rehellinen, liian rohkea, liian suuri kirjailija" ollakseen antisemiitti. ellauri279.html on line 101: Solzhenitsyn väitti, että venäläistä nationalismia ja Venäjän ortodoksista kirkkoa ei pitäisi pitää lännen uhkana vaan pikemminkin liittolaisina. HAHHAA. Solzhenitsyn oli "melkein fasisti", sanoi saxalaissymppari juutalaispakolainen Henry Kissinger. ellauri279.html on line 105: Vuonna 2008 Solzhenitsyn ylisti Putinia sanoen, että Venäjä löytää uudelleen, mitä se tarkoitti olla venäläinen. Solzhenitsyn kehui myös Venäjän presidenttiä Dmitri Medvedeviä "mukavaksi nuoreksi mieheksi". Pitämällä aloituspuheen Harvardin yliopistossa vuonna 1978 hän kutsui Yhdysvaltoja "dekristillistetyksi" ja juuttui hurjaan kulutukseen. Amerikkalaiset, hän sanoi, puhuessaan venäjäksi (aika huonon) kääntäjän kautta, kärsivät myös "rohkeuden heikkenemisestä" ja "miehisyyden puutteesta". Harvat olivat valmiita kuolemaan tai järsimään sillinpäitä ihanteidensa puolesta, hän sanoi. Hän tuomitsi myös 1960 -luvun vastakulttuurin siitä, että se pakotti Yhdysvaltain liittohallituksen hyväksymään "hätäisen" antautumisen Vietnamin sodassa. Hän syytti myös länsimaista uutismediaa vasemmistolaisesta puolueellisuudesta, julkkisten yksityisyyden loukkaamisesta ja lukijoidensa "kuolemattomien sielujen" täyttämisestä julkkisjuoruilla ja muulla "turhalla puheella". ellauri279.html on line 107: Solzhenitsyn suhtautui kriittisesti Naton itälaajentumiseen kohti Venäjän rajoja. Vuonna 2006 Solzhenitsyn syytti Natoa yrityksestä saada Venäjä hallintaansa. Kuka, me? Nyt Nato lähettää panssarivaunuja Ukrainaan pienen mutta rohkean Natoon kuulumattoman Suomen avustuksella. ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla. ellauri279.html on line 111: Vähän ennen kuolemaansa Solzhenitsyn arvioi Izvestiassa 2. huhtikuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että vaikka Ukrainan nälänhätä oli sekä keinotekoinen että valtion aiheuttama, se ei eronnut Venäjän nälänhädästä vuonna 1921. Solzhenitsyn ilmaisi uskovansa, että molemmat nälänhädät johtuivat bolshevikkiyksiköiden järjestelmällisestä aseellisesta ryöstöstä sekä venäläisten että ukrainalaisten talonpoikien sadoista, jotka olivat politbyroon käskystä tuoda takaisin ruokaa nälkää näkeville kaupunkien väestökeskuksille ja kieltäytyivät ideologisista syistä sallimasta elintarvikkeiden yksityistä myyntiä kaupungeissa tai maksamasta talonpojille vastineeksi takavarikoidusta ruoasta. ellauri279.html on line 113: Solzhenitsyn väitti lisäksi, että teorian, jonka mukaan holodomor oli kansanmurha, joka muuten vain uhrasi Ukrainan kansan, loivat vuosikymmeniä myöhemmin venäläisvastaiseen äärimmäisen ukrainalaisen nationalismin muotoon uskovat. Solzhenitsyn varoitti myös, että ultranationalistien väitteet olivat vaarassa tulla kiistatta hyväksytyiksi lännessä, koska siellä on laajalle levinnyt pahansuopuus, tietämättömyys ja väärinkäsitys sekä Venäjän että Ukrainan historiasta. ellauri279.html on line 118: Pavlik repukkaa retuutetaan molemmanmerkkisten propagandapellejen hampaissa kuin takavuosien sidoste-sukkaa. "Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 17. lokakuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 21 muokkausta." sanoo Wikipedia. Muutenkin suht epäluotettavaxi havaittu historioizija Weikko Huovinen esittää Morozovin tapauxen täysin päin persettä, tietysti oikeistonäkökulmasta. ellauri279.html on line 120: etskogo.ru/en/paintings-by-artists/morozov-pavel-trofimovich-kakaya-zhe-nastoyashchaya-istoriya-pavlika/">Источник ellauri279.html on line 122: Pavlik Morozovin karsean näköinen virallinen hymypoikapotretti perustuu tähän ainoaan tunnettuun liikkixeen valokuvaan hänestä. ellauri279.html on line 127: Pavel Trofimovitš Morozov (tunnetaan paremmin nimellä Pavlik Morozov, 14. marraskuuta 1918, Gerasimovka, Torinon piiri, Tobolskin maakunta, Venäjän osavaltio - 3. syyskuuta 1932, samassa paikassa, Tavdinskyn piiri, Uralin alue, RSFSR, Neuvostoliitto ) - Neuvostoliiton opiskelija joka sai ylimitoitettua Neuvostoliiton propagandamainetta pioneerisankarina, joka vastusti sosialistisen omaisuuden ryöstämistä ja kulakkeja konnamaisen isänsä Trofim Morozovin henkilössä ja maksoi siitä hengellään. ellauri279.html on line 128: Pavel tapettiin yhdessä nuoremman veljensä kanssa, ja hänen isänsä perheenjäsenet, joita vastaan hän oli aiemmin todistanut oikeudessa, todettiin syyllisiksi rikokseen. ellauri279.html on line 130: Isä oli etninen valkovenäläinen ja tuli Stolypinin uudisasukkaista, jotka asettuivat Gerasimovkaan vuonna 1910. Pavlikin isä, entinen sisällissodan nuorempi komentaja, oli Gerasimovskyn kyläneuvoston puheenjohtaja vuoteen 1931 asti. Gerasimoviittien muistelmien mukaan Trofim Morozov alkoi pian tämän viran ottamisen jälkeen käyttää sitä henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi, mikä mainitaan yksityiskohtaisesti häntä vastaan myöhemmin aloitetussa rikosasiassa. Todistajien kertomusten mukaan Trofim alkoi kaupata riistetyiltä takavarikoituja tavaroita. Lisäksi hän spekuloi erityisille uudisasukkaille myönnetyillä todistuksilla. ellauri279.html on line 132: Pian Pavelin isä jätti perheensä (vaimo, jolla on neljä lasta) ja alkoi asua naapurissa asuvan naisen - Antonina Amosovan - kanssa. Pavelin opettajan muistojen mukaan hänen isänsä hakkasi säännöllisesti vaimoaan ja lapsiaan sekä ennen perheen jättämistä että sen jälkeen. Isoisä Pavlik vihasi myös miniäänsä, koska hän ei halunnut asua hänen kanssaan samalla maatilalla, vaan vaati jakamista (lisäksi Tatjana Morozova oli "muukalainen", alun perin naapurikylästä). Aleksein (Pavelin veli) mukaan isä "rakasti vain itseään ja vodkaa", hän ei säästänyt vaimoaan ja poikiaan, ei kuten ulkomaalaisia siirtolaisia, joista "hän repi kolme nahkaa sinetillä varustettuja lomakkeita varten". Isän vanhemmat kohtelivat myös isän hylkäämää perhettä kohtalon armoille: ”Isoisä ja isoäiti olivat myös meille pitkään vieraita. Ei koskaan tarjonnut mitään, ei koskaan tervehditty. Isoisä ei antanut pojanpoikansa Danilkan mennä kouluun, kuulimme vain: Vittusaatanaperkele. Pavlikin isoisä Sergei Morozov oli luonteeltaan vaikea, nautti mainetta ja synkkää mainetta kylässä - ennen vallankumousta hän oli santarmi (kyläläisten mukaan hän työskenteli vankilassa valvojana), ja hänen vaimonsa Ksenja oli hevosvaras. ellauri279.html on line 134: Vuonna 1931 hänen isänsä, joka ei enää toiminut virassa, tuomittiin 10 vuodeksi. Kylävaltuuston puheenjohtajana hän oli kulakkien ystävä, piilotti heidän tilansa verotuksesta ja erottuaan kyläneuvostosta osallistui erikoissiirtolaisten muilutuxeen myymällä asiakirjoja. Häntä syytettiin väärennettyjen todistusten myöntämisestä ryöstetyille heidän kuulumisestaan Gerasimovin kyläneuvostoon, mikä antoi heille mahdollisuuden lähteä maasta heti paikalla. Vangittuna Trofim Morozov osallistui Valkoisenmeren ja Itämeren kanavan rakentamiseen ja kolmen vuoden työskentelyn jälkeen palasi kotiin kovan työn perästä ja asettui sitten Tjumeniin. ellauri279.html on line 136: Pavlik Morozovin opettajan L. P. Isakovan (Veronika Kononenko) mukaan Pavlikin äiti oli "hyvännäköinen ja erittäin ystävällinen henkilö". Poikiensa murhan jälkeen Tatjana Morozova lähti kylästä peläten tapaamista entisen aviomiehensä kanssa, eikä hän monien vuosien ajan uskaltanut käydä kotipaikoissaan. Lopulta, suuren isänmaallisen sodan jälkeen, hän asettui Alupkaanjossa hän asui elinikäisellä valtion eläkkeellä. Pavlikin nuorempi veli Roman, yhden version mukaan, kuoli rintamalla sodan aikana, toisen mukaan hän selvisi, mutta tuli vammautuneeksi ja kuoli pian sen päättymisen jälkeen. Alekseista tuli Morozovien ainoa lapsi, joka meni naimisiin: eri avioliitoista hänellä oli kaksi poikaa - Denis ja Pavel. Eronnut ensimmäisestä vaimostaan, hän muutti äitinsä luo Alupkaan, missä hän yritti olla puhumatta suhteestaan Pavlikin kanssa, ja puhui hänestä vasta 1980-luvun lopulla, kun Pavlikin vainokampanja alkoi Perestroikan huipulla. ellauri279.html on line 138: Tatjana Morozova kuoli vuonna 1983 Alupkassa. Aleksei kuoli "siellä jossakin" 2000-luvun puolivälissä. Hänen setänsä mukaan nimetty poika Pavel kuoli vuonna 2006. Syyskuun 2. päivänä 1932 Pavel ja hänen nuorempi veljensä Fjodor menivät metsään marjoille, aikoen viettää siellä yön (äitinsä poissa ollessa, joka oli mennyt Tavdaan myymään vasikkaa ). Syyskuun 6. päivänä Dmitri Šatrakov löysi heidän ruumiinsa ja puukon haapametsästä. ellauri279.html on line 142: Uskomuksen, että Pavlikin isä pidätettiin juuri pojan lausunnon takia, kumosi myöhemmin itse Trofimin tapaukseen osallistunut tutkija. Itse asiassa pidätyksen syy oli kahden talonpojan pidätys, joiden kirjelomakkeet löytyivät Gerasimovskyn kyläneuvoston sinetistä. Yhden pidätetyn mukaan lomakkeet ostettiin Trofim Morozovilta. Myöhemmässä kokouksessa, jossa Trofim tuomittiin 10 vuodeksi maanpakoon, Pavlikin äiti todisti, Pavlik itse toimi todistajana ja vahvisti vain äidin sanoja, ja lausuntoprosessissa tuomari jätti pois todistuxen alaikäisyyden vuoksi. ellauri279.html on line 144: Koulu, josta vastasin, työskenteli kahdessa vuorossa. Tuolloin meillä ei ollut aavistustakaan radiosta, sähköstä, istuimme iltaisin taskulamppujen ääressä, huolehdimme kerosiinista. Mustetta ei myöskään ollut, he kirjoittivat juurikasmehulla. Köyhyys ylipäänsä oli kauhistuttavaa. Kun me, opettajat, aloimme käydä talosta taloon ottamassa lapsia kouluun, kävi ilmi, että monilla heistä ei ollut vaatteita. Lapset istuivat alasti sängyillä ja peittivät itsensä rievuilla. Lapset kiipesivät uuniin ja lämmittelivät itseään tuhkassa. ellauri279.html on line 146: Järjestimme lukusalin, mutta kirjoja ei juuri ollut, ja paikallisia sanomalehtiä tuli hyvin harvoin. Kuvissa Pavlik näyttää nyt eräänlaiselta iskulauseilla täytetyltä pojalta puhtaassa pioneeriunivormussa. Ja köyhyytemme takia hän ei edes ollut nähnyt tällästä vormua. ellauri279.html on line 149: Syyskuun toisena lähdin Tavdaan, ja 3. päivänä Pavel ja Fjodor menivät metsään marjoille. Palasin 5. päivänä ja huomasin, että Pasha ja Fedya eivät olleet palanneet metsästä. Aloin huolestua ja käännyin poliisin puoleen, joka kokosi ihmiset ja ihmiset menivät metsään etsimään lapsiani. Pian heidät löydettiin kuoliaaksi puukotettuina. ellauri279.html on line 151: Keskimmäinen poikani Aleksey, hän on 11-vuotias, kertoi nähneensä Danilan kävelevän nopeasti metsästä 3. syyskuuta ja koiramme juoksi hänen perässään. Aleksei kysyi, oliko hän nähnyt Pavelin ja Fjodorin, johon Danila ei vastannut ja vain nauroi. Hän oli pukeutunut itsekudottuihin housuihin ja mustaan paitaan - Aleksei muisti tämän hyvin. Nämä housut ja paita löydettiin Sergei Sergeevich Morozovin luota etsinnässä. ellauri279.html on line 153: En voi olla huomaamatta, että 6. syyskuuta, kun teurastetut lapseni tuotiin metsästä, isoäiti Aksinya tapasi minut kadulla ja sanoi virnistettynä: "Tatiana, teimme sinulle lihaa, ja nyt sinä syöt sen!". Hei täähän on kuin joku antiikin tarina! Syötetään vanhemmalle lapsesta tehty gulashi. ellauri279.html on line 155: Morozov Pavel makasi tieltä 10 metrin etäisyydellä pää itään päin. Hänen päänsä päällä on punainen laukku. Paul sai kohtalokkaan iskun vatsaan. Toinen isku annettiin rintakehään lähellä sydäntä, jonka alla oli hajallaan karpaloita. Pavelin lähellä oli yksi kori, toinen heitettiin sivuun. Hänen paitansa oli repeytynyt kahdesta kohdasta, ja hänen selässään oli purppura veritahra. Hiusten väri - vaaleanruskea, valkoiset kasvot, siniset silmät, auki, suu kiinni. Jalkojen juuressa on kaksi koivua (...) Fjodor Morozovin ruumis oli viidentoista metrin päässä Pavelista suolla ja pienessä haapametsässä. Fedoria puukotettiin tikulla vasempaan temppeliin, hänen oikea poskensa oli tahrattu verellä. Kuolettava isku tehtiin veitsellä vatsaan navan yläpuolella, josta suolet tulivat ulos, ja myös käsi leikattiin veitsellä luuhun asti. ellauri279.html on line 157: Toisessa tarkastuksessa, jonka kaupungin ensihoitaja Markov teki ruumiiden pesun jälkeen, todetaan, että: ellauri279.html on line 158: Pavel Morozovilla on yksi pinnallinen haava, jonka mitta on 4 senttimetriä rinnassa oikealta puolelta 5-6 kylkiluiden alueella, toinen pintahaava ylävatsan alueella, kolmas haava vasemmalta puolelta vatsaan, hypokondrium 3 senttimetriä, jonka läpi osa suolista tuli ulos ja neljäs haava oikealta puolelta (pupart ligamentista) 3 senttimetriä, jonka läpi osa suolesta tuli ulos ja kuolema seurasi. Lisäksi vasempaan käteen, peukalon metakarpuksen alle, tehtiin suuri, 6 senttimetriä pitkä haava. ellauri279.html on line 160: Pavel ja Fjodor Morozov haudattiin Gerasimovkan hautausmaalle. Hautamäelle asetettiin obeliski punaisella tähdellä ja sen viereen kaivettiin risti, jossa oli merkintä: ”3.9.1932 kaksi Morozov-veljestä, Pavel Trofimovitš, syntynyt vuonna 1918, ja Fjodor Trofimovitš kuolivat pahan miehen pahuxen terävästä veitsestä”. ellauri279.html on line 162: Tällästä stalinistista propagandaa Pavelista levitettiin myöhemmin: "Morozov Pavel, joka oli pioneeri koko kuluvan vuoden, kävi omistautunutta, aktiivista taistelua luokkavihollista, kulakkeja ja heidän alakulakistejaan vastaan, puhui julkisissa kokouksissa, paljasti kulakkitemppuja ja totesi tämän toistuvasti..." ellauri279.html on line 164: Pavelilla oli erittäin vaikea suhde isänsä sukulaisten kanssa. M. E. Chulkova kuvaa tällaista jaksoa:... Kerran Danila löi Pavelin kättä varrella niin kovaa, että se alkoi turvota. Äiti Tatjana Semjonovna seisoi heidän välissä, Danila ja häntä lyötiin kasvoihin niin, että hänen suustaan tuli verta. Juoksuun tullut isoäiti huusi: "Tapa se äkäinen kommunisti !" "Nyljetään ne!" Daniel huusi... ellauri279.html on line 168: Uralin alueoikeuden päätöksellä löydettiin heidän oma isoisänsä Sergei (Trofim Morozovin isä) ja 19-vuotias serkku Danila sekä isoäiti Ksenia (rikoskumppanina) ja Pavelin kummisetä Arseni Kulukanov, joka oli hänen setänsä. syyllinen Pavel Morozovin ja hänen veljensä Fjodorin murhaan (kylän nyrkkinä - murhan alullepanijana ja järjestäjänä). Oikeudenkäynnin jälkeen Arseny Kulukanov ja Danila Morozov ammuttiin, kahdeksankymmentävuotias Sergei ja Ksenia Morozov kuolivat vankilassa. Myös Pavlikin toista setä, Arseni Silin, syytettiin osallisuudesta murhaan, mutta oikeudenkäynnin aikana hänet vapautettiin syytteestä. ellauri279.html on line 170: Oikeistosiiven ilmeisesti juutalaisen provokaattori Družnikovin mukaan murha oli seurausta OGPU:n provokaatiosta. Družnikov väittää, että todistamalla isäänsä vastaan Pavlik ansaitsi kylässä "yleistä vihaa"; he alkoivat kutsua häntä "Pashka-kumanistiksi" (kommunistiksi). Družnikov pitää liioiteltuina virallisia väitteitä, joiden mukaan Pavel auttoi aktiivisesti tunnistamaan ”leivänhalaajia”, aseita säilyttäviä, neuvostohallintoa vastaan suunniteltuja rikoksia jne. Kirjoittajan mukaan Pavel ei kyläläisten mukaan ollut mikään "vakava tiedottaja", koska "tiedottaminen on vakavaa työtä, mutta hän oli sellainen, tyhmä, pikkumainen likainen temppu." Družnikovin mukaan murhatapauksessa dokumentoitiin vain kaksi tällaista "irtisanomista". ellauri279.html on line 172: Pioneerisolmiossa Pavel on kuvattu vain propagandamuotokuvissa, mutta ainoassa säilyneessä valokuvassa hänen solmionsa ei ole näkyvissä. Hän kyseenalaistaa myös sen tosiasian, että Pavel pyrki oppimaan – hän lainaa opettajansa Z. A. Kabinan sanoja, että Pavel tuli kouluun vasta kolmannella yrityksellä ja vain vuosi ennen kuolemaansa, mutta samaan aikaan hän ei todellakaan oppinut lukemaan ja kirjoittaa (hänen sanoin hän jopa puhui valkovenäläis-venäläistä murretta ja oli yleensä hyvin pedagogisesti laiminlyöty). ellauri279.html on line 174: Talosta löydettyä veistä, jossa oli veren jälkiä, kutsuttiin murha-aseeksi, mutta Danila teurasti sinä päivänä vasikkaa – kukaan ei tarkistanut kenen veri se oli. Syytetty Pavlik Danilan isoisä, isoäiti, setä ja serkku yritti sanoa, että heitä hakattiin ja kidutettiin. Viattomien ampuminen marraskuussa 1932 oli merkki talonpoikien joukkomurhasta koko maassa. ellauri279.html on line 176: Pavelin opettaja Z. A. Kabina oli pöyristynyt. Hän halusi haastaa Družnikovin kansainväliseen oikeuteen muistojensa vääristämisestä. Veronika Kononenkon julkaisemasta kirjeestä Aleksei Morozovilta, Pavelin veljeltä: ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se! ellauri279.html on line 181: Pahan Druzhnikovin sanat ovat ristiriidassa Pavelin ensimmäisen opettajan Larisa Pavlovna Isakovan muistelmien kanssa Pavelin pioneerisolmiosta: ellauri279.html on line 184: Minulla ei silloin ollut aikaa järjestää pioneeriosastoa Gerasimovkaan, sen loi minun jälkeeni Zoya Kabina. Kerran toin punaisen kravatin Tavdasta, sidoin sen Paveliin, ja hän juoksi iloisena kotiin. Kotona hänen isänsä repäisi hänen solmionsa ja hakkasi häntä kamalasti. Kommuuni romahti, ja mieheni hakattiin puoliksi kuoliaaksi nyrkeillä. Ustinya Potupchik pelasti minut, hän varoitti, että Kulakanov ja hänen komppaniansa tapetaan. Joten luultavasti siitä lähtien, kun Pavlik Kulakanov alkoi vihata, hän liittyi ensimmäisenä pioneerien joukkoon, kun osasto järjestettiin. ellauri279.html on line 187: Vuonna 2005 Oxfordin yliopiston professori Catriona Kelly julkaisi kirjan Toveri Pavlik: The Rise and Fall of a Soviet Boy Hero. Kelly väitti seuranneessa kiistassa, että "vaikka OGPU:n toissijaisten tosiseikkojen tukahduttamisesta ja salaamisesta on jälkiä, ei ole mitään syytä uskoa, että murha itse olisi niiden aiheuttama." ellauri279.html on line 195: In his lifetime, he worked as an actor, a photographer, an editor, a journalist and travel correspondent, as an author and as a professor of Russian. He was also the vice-president of the American branch of the International PEN club. ellauri279.html on line 197: When Yuri joined the faculty of the Department of German and Russian at UCD in January, 1989, none of his colleagues had any idea of the remarkable fifty-five years of his life that had preceded his arrival in Davis. Some of us were aware of the fact that he had been censored for his writing in the Soviet Union, but most, if not all of us, were ignorant of the attack leveled against him in 1974 by the newspaper Izvestiya, which accused him of having slandered the Soviet people, or of his having been removed from the Writers Union of the USSR in 1977 and declared “a traitor to the motherland” for his participation in the Samizdat underground publishing movement. In 1986, he was threatened by the KGB with either incarceration in a prison camp or confinement to a psychiatric ward, where he might well have languished had it not been for the intervention of Western writers such as Kurt Vonnegut and Arthur Miller, as well as, the International PEN-Club. Yuri was banished from his homeland a year later. He became a leading literary figure among Russian émigré writers while in exile, living first in Vienna, and then in Texas, before coming to California. ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.” ellauri279.html on line 203: Alperovichit näyttää olevan pahempia oikeistojutkuja kuin Suomen oma Ben Zyskovicz. The vast majority of Argentine Jews are descended from immigrants who arrived from Europe. These ashkenazic Jews migrated from small towns or shtetels of Poland, Lithuania, Russia, Germany, Romania or Ukraine, leaving behind most of their Jewish relatives. After two or three generations, those Jewish families lost track of their relatives, having been saved from the war, emigrated to other countries like USA, England or Australia. ellauri279.html on line 214: From the return of Perón in 1973 and under the leadership of Isabel Perón, the Justicialist Party was no longer characterized by anti-imperialist and revolutionary tones but by a strong focus on orthodox peronism and anticommunism (of which it became the main bulwark in South America) and the support of economic liberalism. ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista. ellauri279.html on line 221: Mutta sitten syksyllä 1948 Golda Meir vieraili Neuvostoliitossa. Venäjän juutalaiset olivat olleet liian juhlallisia, liian innostuneita ja osoittaneet liikaa ihailua Israelin pääministeriä kohtaan! Myös Yhdysvallat ja Israel näyttivät tiivistävän ystävyys- ja yhteistyösuhteita. Monilla Venäjän juutalaisilla oli perheitä ja tuttuja Yhdysvalloissa ja lännessä. Ja sitten oli asia juutalaisten antifasistisesta komiteasta (JAC). Monet sen "kosmopoliittisista" jäsenistä olivat matkustaneet laajasti Neuvostoliiton ulkopuolelle, ja vozhd ("suuri johtaja") oli alkanut epäillä tätäkin! ellauri279.html on line 223: Joten vuoteen 1948 mennessä Stalin oli vakuuttunut siitä, että Israel ja juutalaiset internationalistit, mukaan lukien Venäjän juutalaiset, olivat uhka Neuvostovaltiolle. Hän aloitti varovaisesti kosmopoliittisuuden vastaisen kampanjansa, joka kehitti pian oman elämän Äiti-Venäjällä, pogromien ja antisemitismin maassa. ellauri279.html on line 225: Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu. ellauri279.html on line 227: Tammikuussa 1949 Neuvostoliiton joukkotiedotusvälineet käynnistivät massiivisen propagandakampanjan "juurettomia kosmopoliitikkoja" vastaan, jotka oli selvästi suunnattu juutalaisille. Marx huomautti tuolloin: "Hitler halusi tuhota meidät fyysisesti, Stalin haluaa tehdä sen hengellisesti." 12. elokuuta 1952 teloitettiin ainakin kolmetoista merkittävää jiddišinkielistä kirjailijaa tapahtumassa, joka tunnetaan nimellä "Murhattujen runoilijoiden yö" ("Ночь казненных поэтов"). ellauri279.html on line 229: Kuten Talleyrand niin hyvin sanoi, maanpetos on vain ajan kysymys. Ja vuosi 1948 oli se keskeinen vuosi, ei vain Neuvostoliiton juutalaiskysymyksen muotoilulle, vaan myös Stalinin uskolle, että MGB:n vanha kaarti (eli pelätty Neuvostoliiton sortoturvallisuuselin ja KGB:n edeltäjä) ja sen ministeri Viktor S. Abakumoviin ei voitu enää luottaa. ellauri279.html on line 231: Neuvostoliiton turvallisuuselimet - "Tarjoilijat valkoisissa hansikkaissa, tavalliset tyhmäläiset"! ellauri279.html on line 232: Viktor Abakumov, entinen SMERSHin (eli venäläinen lyhenne sanoista "Kuolema vakoojille"; vastatiedustelu, kenkäpuhelimet, agents 86 and 99, sekasorron aika, kuolemanpartioyksiköt) johtaja toisen maailmansodan aikana, tiesi liikaa. Hän oli edeltäjänsä Nikolai Ježovin ja Genrikh Yagodan tavoin nyt yksinkertaisesti tuhlattavissa. Hänet pidätettiin ja häntä syytettiin olemattoman, rikollisen juutalaisen maanalaisen sympatiasta ja suojelijasta – vaikka Abakumov oli juuri äskettäin pidättänyt ja pyyhkinyt pois juutalaisen antifasistisen komitean! ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä. ellauri279.html on line 235: Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat. ellauri279.html on line 237: Arvostetut lääkärit, kuten Sophia Karppi ja Yakov G. Etinger, viimeksi mainittu Venäjän merkittävin lääkäri, pidätettiin. Tohtori Etinger, sekä juutalainen että suorapuheinen, tuli ilmeinen ja välttämätön lenkki suunnitelmassa. Mutta valitettavasti Stalinille tohtori Etinger kuoli muutamaa viikkoa myöhemmin kuulustelun ja kidutuksen aikana. Hänen tunnustuksensa oli epätäydellinen eikä uskottava. ellauri279.html on line 239: Oli löydettävä toinen juutalainen lääkäri. Tohtori Sophia Crapista, nuoresta kardiologista, tuli seuraava lenkki suunnitelmassa, mutta ilmeisen herkkä EKG-asiantuntija osoittautui kovaksi pähkinäksi. Muuten, hiuspidennyxinen tohtori Karppi oli ainoa lääkäri tässä kauheassa painajaisessa, joka ei murtunut edes intensiivisen, pitkäaikaisen, fyysisen kidutuksen alaisena Helsingin liekkihotellin hämärässä. (Toinen merkittävä poikkeus oli Viktor Abakumov, joka tiesi omakohtaisesti, että hänen tunnustuksensa ei auttaisi häntä.) ellauri279.html on line 240: Mikhail D. Ryumin oli lyhyt, kaljuuntuva mies, jolla oli tynkä, joka ei välittänyt siitä, että kätensä likaantuvat tai tynkä vertyy kuulusteluissa. Hän oli säilyttänyt työpaikkansa MGB:ssä (josta hänet erotettiin korruption ja epäpätevyyden vuoksi) tuomitsemalla Abakumovin. Tuolla irtisanomisella Ryumin oli toimittanut Stalinille todisteet, joita "vozhd" tarvitsi jatkaakseen salaliittosuunnitelmaansa. ellauri279.html on line 242: Abakumovin pidätyksen jälkeen Ryuminista tuli nopeasti MGB:n varaministeri ja tutkintayksikön päällikkö. Mutta Stalin ei ollut hölmö, ja tunnisti Ryuminin siitä, mikä hänellä todella oli, kutsumalla häntä "tyngäxi". Niinpä väitetty juutalaisten lääkäreiden juoni ( dyelo vrachey ) paljastettiin politbyroolle vasta marraskuussa 1952, paasaajan jo päästyä naistenklinikalta kotia, ja Venäjälle ja muulle maailmalle vasta tammikuussa 1953, jolloin se julkistettiin Pravdassa. ellauri279.html on line 244: Riittää, kun sanotaan, että juutalaisten lääkäreiden juoni oli Stalinin keksimä keksintö, joka ei kohdistunut ainoastaan juutalaisten lääkäreitä vastaan, vaan myös venäläistä kansaa vastaan - Stalinin omien taka- ja etupoliittisten syiden vuoksi. Se ei ollut vain antisemitismiä ja vainoharhaisuutta. Stalin oli halunnut päästää valloilleen uuden kauhun vallan Venäjällä ja ehkä jopa aloittaa kolmannen maailmansodan ennen kuin hänen oma terveytensä pettäisi. ellauri279.html on line 246: Lopulta vain Stalinin kuolema 5. maaliskuuta 1953 pelasti lääkärit, juutalaiset ja mahdollisesti koko maailman uhkaavalta holokaustilta – ja jopa kolmannelta maailmansodalta! Viimeisenä herkkupalana tämä asiakirja lisää rikosteknisiä todisteita jatkuvalle epäilylle siitä, että Stalinin myrkyttivät hänen oman lähipiirinsä jäsenet, jotka myös pelkäsivät oman henkensä puolesta. ellauri279.html on line 248: Lisäksi olen havainnut, että mikään kirja ei ole nykyään julkaisukelpoinen ilman pakollista vaatimusta poliittisesta "oikeudenmukaisuudesta", ja siksi pidämme seuraavia lausuntoja ärsyttävinä ja väärässä muuten tahrattomassa ja moraalisessa kirjassa: ellauri279.html on line 250: Kun Neuvostoliitossa juutalaisia syytettiin joukoittain 'vakoilijavaltiona', Yhdysvalloissa syyttömät Ethel Julius Rosenberg tuomittiin kuolemaan Yhdysvaltojen pettämisestä. McCarthyismi levisi holtittomasti kaikkialle amerikkalaiseen yhteiskuntaan sekoittaen autenttisen isänmaallisuuden demagogiaan… ellauri279.html on line 252: Nämä lausunnot olisi pitänyt jättää pois harhaanjohtavina ja pyrkiessään antamaan moraalista vastaavuutta juutalaisten ahdingolle molemmissa maissa, pieni virhe, mutta siitä nyt vaan oli huomautettava. Kuten kirjoittajat osoittivat, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ja Dwight D. Eisenhowerin johtamaa Amerikan tasavaltaa ei voi verrata. ellauri279.html on line 254: Mutta nämä ovat pieniä vähennyksiä, ja suosittelen jälleen tämän oikeistolaisen verkkosivuston huomaavaisia lukijoita metsästämään tätä aarretta ja lukemaan sen! ellauri279.html on line 259: Voisiko tääkin kirja-arvostelun väsääjä olla sefardi? A submission from Indiana, U.S. says the name Faria means "The one that will create. Jewish families converted to Catholicism avoiding the Inquisition in Portugal and Spain sec XIV-XV" and is of Portuguese origin. Bostonin reformijuutalaisen Temple Israelin vetäjä on muuan Randy Faria. ellauri279.html on line 261: Hän (ei Randy) on eläkkeellä oleva nepsy neurokirurgi ja neurotieteilijä, reseptilääkkeiden toimittaja ja kirjailija, lääketieteen historioitsija ja etikkakurkku, kansanterveyskriitikko, ja Yhdysvaltain perustuslain toisen lisäyksen vankka puolustaja, kerrassaan vahva ääni oikealta Kuubasta. ellauri279.html on line 263: Vuonna 2015 alkoi raivoisa keskustelu Farian ja Ezekiel Emanuelin välillä bioetiikkaa ja pitkäikäisyyttä koskevista kysymyksistä, kun jälkimmäinen julkaisi artikkelin, jossa todettiin, että elämä ei ole elämisen arvoista 75 vuoden iän jälkeen ja että pitkäikäisyys ei ollut kannattava tavoite terveydenhuoltopolitiikassa. Faria kiisti tämän väittäen, että elämä voisi olla hedelmällistä ja palkitsevaa tuon iän jälkeenkin, jos terveellisiä elämäntapoja ohjataan. Faria toteaa, että pitkäikäisyys on kannattava tavoite ja että James Friesin sairastuvuuden pakkaaminen tulisi päivittää hypoteesista teoriaksi. Tämä keskustelu asettaa myös perinteiset yksilöön perustuvat lääketieteen etikot vastakkain modernin bioetiikan liikkeen utilitaristiseen näkökulmaan. Kohtapa Faria pääseee testaamaan asiaa in pirsuna pirsunamente, se on näät syntynyt 1952 kuten tämä paasaaja, jääkärien juonen ja tapettujen runoilijoiden vuotena. ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät. ellauri279.html on line 273: Mihail Ryumin syntyi 1. syyskuuta 1913 keskiluokkaiseen talonpoikaisperheeseen Bolshoe Kabanye kylässä, Kabanje Volostissa, Shadrinsk Uyezdissa, Permin kuvernöörissä, nyt Baturinski Selsovetissa, Shadrinskin alueella, Kurganin alueella. Sisällissodan vuosina Ryuminin perhe tuki valkoisia, myöhemmin Mihail Dmitrievich piilotti tämän seikan. ellauri279.html on line 275: Heinä-elokuussa 1937 hän työskenteli jälleen Sverdlovskin alueen viestintäosaston pääkirjanpitäjänä. Ryuminia syytettiin varojen väärinkäytöstä ja siitä, että hän nautti alueellisen viestintäosaston johtajan holhouksesta, joka oli tuolloin pidätetty "kansan vihollisena". Tämän kuultuaan Ryumin lähti Moskovaan. Sodan aikana hän opiskeli Neuvostoliiton NKVD:n korkeakoulussa (22. heinäkuuta - syyskuuta 1941 ), minkä jälkeen hän oli tutkintatyössä Arkangelin sotilaspiirin kansalaisjärjestössä NKVD - ROC "Smersh". Hän oli Suomen Akatemian erityisen tärkeiden tapausten tutkintayksikön vanhempi tutkija ( 21. syyskuuta 1949 - 10. heinäkuuta 1951 ). ellauri279.html on line 277: Vuonna 1951 hän sai nuhteen tutkintamateriaaleja sisältävän kansion kadottamisesta virallisessa bussissa. Hän myös piilotti johtajilta tosiasioita, jotka vaaransivat hänen sukulaisensa - Ryuminin isä oli Sauli Niinistön kokoluokan nyrkki, hänen veljeään ja sisartaan syytettiin varkaudesta, ja hänen appinsa palveli Kolchakin kanssa sisällissodan aikana. ellauri279.html on line 279: M. Ryuminia kutsuttiin "veriseksi knääpiöksi" siitä tosiasiasta, että hän oli pätkä ja hänellä oli tynkä. Lisäksi hän etsi todisteita Žukovia ja Serovia vastaan ja poltti kielensä savukkeella. ellauri279.html on line 281: 17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui." ellauri279.html on line 283: Ryumin pakotti neuvostolain kiellettyjä tutkintamenetelmiä käyttäen pidätetyt panettelemaan itseään ja muita henkilöitä tehtyään vakavampia rikoksia - maanpetos, sabotaasi, vakoilu jne. Myöhempi tutkinta totesi, että näillä syytöksillä ei ollut perusteita, näihin rikoxiin syyllistyneet ovat täysin kuntoutuneet ("Pravda", 8. heinäkuuta 1954). Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi hänet 7. heinäkuuta 1954 kuolemantuomioon ja omaisuuden takavarikointiin. ellauri279.html on line 285: 19. heinäkuuta 1954 Neuvostoliiton PVS vetosi Ryuminiin. M.D. kielsi antamasta anteeksi. Ammuttu 22. heinäkuuta 1954 klo 21.05. Hänen ruumiinsa tuhkattiin samana päivänä kello 10 illalla. Tuhkat haudattiin yhteiseen hautaan "luottamattomille tuhkille" Moskovan uudelle Donskoyn hautausmaalle. Ei talvikunnostettu. ellauri279.html on line 306: Luin romaanin vuonna 1974 ja olin hämmästynyt. "Se on mitä tehdä!" ajattelin silloin. Mutta arvelin, että se tulee mahdolliseksi 300 vuodessa. Olin väärässä - se osoittautui kuvatuksi 30 vuodessa. ellauri279.html on line 307: Toiminta tapahtuu Neuvostoliitossa vuonna 1949. Moskovan lähellä sijaitsevassa Marfino sharashkassa vangitut tiedemiehet työskentelevät Stalinin itsensä käskystä - salainen puhelinlaite . Päähenkilö matemaatikko Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan. ellauri279.html on line 308: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomailla matkustanut diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä saada yhdysvaltalaisten tiedemiesten kehitystä eteenpäin atomipommin tuotannon alalla. Ryuminia esitti hassuttelija Igor Ugolnikov. ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä. ellauri279.html on line 318: Rangaistuksen aluksi Solženitsyn oli kahdessa vankilassa Moskovassa. Sitten hänet siirrettiin lähiseudulle ojennustyöleirille, jossa hän kuljetti puutavaraa, ja seuraavaksi toiselle, jota kutsuttiin ”Uudeksi Jerusalemiksi”, jossa hän kaivoi savea. Sieltä hänet vietiin Kazakhstaniin leirille, jota kutsuttiin ”Galogan portiksi”, jossa lapioitiin potaskaa. Eli siis vuonna 1950 Solzhenitsyn lähetettiin poliittisten vankien "erityisleiriin" Ekbatanin kaupunkiin Kazakstaniin. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä, muurarina ja valimon työnjohtajana. Hänen kokemuksensa Ekibastuzissa muodostivat perustan kirjalle Yksi päivä Ivan Denisovichin elämässä.Hän koki moraalisen ja henkisen murtumisen yrittäessään vältellä vartijan vaatimuksia raportoida vankitovereistaan. Hän ei antanut tietoja. Hän viittasi noihin yhdeksään kuukauteen Galogan portissa elämänsä alhaisimpina aikoina. Tulipahan sentään tehtyä rehellistä työtä edes sekin aika. ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä. ellauri279.html on line 322: Aika vankileireissä päättyi helmikuussa 1953, mutta Solženitsyn jäi asumaan Kazakstaniin, jossa hän työskenteli muun muassa opettajana. Karkotuksessa hän sairastui syöpään, josta sai aineistoa teokseensa Syöpäosasto. Hänet kuntoutettiin taitavien juutalaisten lääkärien toimesta vuonna 1955, ja hän pääsi 1956 takaisin Venäjälle Rjazaniin. ellauri279.html on line 324: Karkotuksen jälkeen Solženitsynin onnistui hiljakseen hankkiutua takaisin Moskovaan ja päästä lopulta Lev Kopelevin ansiosta kosketuksiin kirjallisten piirien, erityisesti Novyi mir -kirjallisuuslehteä päätoimittaneen rintamarunoilija Aleksandr Tvardovskin kanssa. Tvardovski oli kiltti maalaismies ja ihanteellinen kommunisti, joka kaikesta sydämestään tuki Nikita Hruštšovin uudistuslinjaa uskoessaan auttavansa uudistuksia julkaisemalla Solženitsynin ensimmäisen leiriaiheisen kertomuksen Ivan Denisovitšin päivä. Julkaisuluvan antoi itse Hruštšov. 1960-luvun alussa ja erityisesti 22. puoluekokouksen jälkeen jatkuva Stalin-kritiikki tulkittiin olojen vapautumiseksi, ja Ivan Denisovitšin päivän julkaisemista pidettiin lopullisena liberalismin voittona. ellauri279.html on line 326: Tavatessaan myöhemmin kirjailijoita Hruštšov kertoi maaliskuussa 1963 kustantajien saaneen Solženitsynin kirjan julkaisemisen jälkeen tuhansittain samantyyppisiä leirikuvauksia. Mutta tässä vaiheessa oli otetta taas kiristetty, eikä teoksia kustannettu. ellauri279.html on line 328: Lerppahuulinen Hruštšov, se paxuniskainen jellukka joka otti hassuja kansantanssin askelia ryypätesssä, joutui luopumaan vallasta vuonna 1964. Tämän jälkeen Solženitsyniin kohdistui yhä enenevää arvostelua siksi, että hän vastusti valtion sortopolitiikkaa. Leonid Brežnevin tultua Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964 maan virallinen taho alkoi suhtautua Solženitsyniin aiempaa kielteisemmin. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan kirjailijaa ”toverillisessa hengessä oikealle tielle”, sillä he olivat ”syvästi huolestuneita Solženitsynin tulevaisuudesta kirjailijana”. Kun Solženitsyn kuitenkin pysyi vankkumatta omaksumallaan linjalla, hänet erotettiin marraskuussa 1969 (leppoisan Konsta Fedinin toimesta) Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ”neuvostovastaisen toiminnan” vuoksi. Sen jälkeen Solženitsynin kirjoja ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Kaksi hänen 1960-luvun lopulla kirjoittamaansa romaania, Syöpäosasto (1968) ja Ensimmäinen piiri (1969) julkaistiin ulkomailla, ja ne saivat välittömästi suurta huomiota. Neuvostoliitossa ne kuitenkin kiellettiin, mutta ne saivat lukijoita samizdat-kirjallisuutena. ellauri279.html on line 330: Kun Neuvostoliiton kirjailijaliitto piti vuonna 1967 kokouksen vallankumouksen 50-vuotispäivän yhteydessä, Solženitsyn ei saanut tilaisuutta esittää siellä ajatuksiaan. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle kirjeen, jossa hän arvosteli sensuuria sekä turvallisuuspoliisin toimia häntä ja kollegoitaan kohtaan. Kongressille lähettämässään kirjeessä Solženitsyn luetteli ne teokset, joita hän ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Niiden joukossa oli useita Stalinin lemppareita amerikkalaisia poikakirjoja. ellauri279.html on line 332: Myöhemmin kirjailijaliiton johto painosti Solženitsyniä katumaan julkisesti vuoden 1967 kirjailijakokoukselle lähettämäänsä kirjettä, jossa hän oli vaatinut sensuurin lopettamista ja joka tunnettiin hyvin lännessä. Julkinen anteeksipyyntö oli Syöpäosaston ja muiden teosten Neuvostoliitossa julkaisemisen ehto. Aleksandr Tvardovski oli sinnikkäästi yrittänyt julkaista Syöpäosaston Novyi Mir -lehdessä. Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen Solženitsyn kertoi länsimaisille lehtimiehille antamassaan haastattelussa huolehtineensa siitä, että jos hänet olisi vangittu tai surmattu, hänen julkaisemattomat teoksensa olisivat kyllä päässeet julkisuuteen. ellauri279.html on line 334: Vankileirien saaristo julkaistiin Pariisissa venäjäksi heti joulun 1973 jälkeen. Sen jälkeen neuvostoviranomaiset aloittivat Solženitsynin ankaramman painostuksen. Hänet karkotettiin 13. helmikuuta 1974 Neuvostoliitosta Frankfurtiin Länsi-Saksaan, ja hän menetti kansalaisuutensa. Solženitsyn asui aluksi Kölnissä kirjailija Heinrich Böllin luona. Kirjan julkaisemisen vaikutusta on verrattu pommiin. Se ei ainoastaan paljastanut ojennustyöleirien Gulagia, Neuvostoliiton rangaistus- ja ihmisten säilytysjärjestelmän laajuutta ja laatua, vaan myös kyseenalaisti neuvostojärjestelmän kapitalismikriittisen perustan. ellauri279.html on line 336: Vankileirien saaristo on kolmiosainen teos Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä. Se perustuu Solženitsynin omiin kokemuksiin, 227 vangin todistuksiin ja Solženitsynin omiin tutkimuksiin rankaisujärjestelmän historiasta. Siinä pohditaan järjestelmän alkuperää kommunistihallinnon perustamisesta asti, josta Lenin itse otti vastuun. Se kuvaa kuulusteluja, vankien kuljetuksia, vankilakulttuuria, vankien vastarintaa ja kapinointia sekä sisäisen karkotuksen harjoittamista. Kirjan julkaisu toi sanan "gulag" länsimaiden poliittiseen sanastoon ja takasi pikaisen rangaistuksen neuvostoviranomaisten taholta. ellauri279.html on line 338: Poliittista kissanhännän vetoa Solženitsynistä ellauri279.html on line 340: Solženitsyn onnistui salakuljetuttamaan kiellettyjen kirjojensa käsikirjoituksia Neuvostoliitosta. Hän kirjoitti valtion elimille pyyntöjä ja avoimia kirjeitä, kokosi tuekseen ystäviä ja taiteilijoita ja kävi kirjeenvaihtoa ulkomailla asuvien kanssa. Solženitsyniin kohdistetun vainon pääarkkitehti ja karkotuskäskyn antaja oli turvallisuuspoliisi KGB:n päällikkö, myöhemmin NKP:n pääsihteeri ja Neuvostoliiton presidentti Juri Andropov. ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla. ellauri279.html on line 346: Kirjassaan Puskipa Pushkinkin kerran vasikkaa tamme fan (suom. 1976) Solženitsyn kertoo, että hänen kirjoittamisensa tärkein vaikutin oli tuoda esiin ojennustyöleirien asukkien kurja asema. Sensuurin välttääkseen hän puki sanottavansa romaaneiksi. Hyvin toimi tämä salajuoni. Solženitsyn itse piti pääteoksenaan vuosina 1983–1991 julkaistua romaanisarjaa Krasnoje koleso, joka kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumoukseen ja sen seurauksia. Sarjan osat (eli solmut, uzly) ovat Avgust 1914, Oktjabr 1916, Mart 1917 ja Aprel 1917. Näistä toisen kirjan ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Punainen pyörä. Toinen solmu: Lokakuu 16 (Tammi 1985). Ne ovat huisin tylsiä, neuvostovastaisia eivätkä tuo kuvaan mitään uutta. (Tän voi varmuudella sanoa näin lukematta sight unseen.) ellauri279.html on line 348: Huolimatta vahvasta kommunisminvastaisuudestaan Solženitsyn arvosteli myös länsimaiden kulttuurin rappiota. Hän päätyi Yhdysvalloissa sanasotaan muiden toisinajattelijoiden kanssa, minkä jälkeen hän vetäytyi eristyksiin Vermontiin ajamaan punaista Jopo-pyörää. Hänen uskonnollisella nationalismillaan on kuvattu olleen eniten yhteistä 1800-luvun slavofiilien kanssa. ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta. ellauri279.html on line 355: Solženitsyn palasi Venäjälle vuonna 1994. Hänellä oli televisiossa oma puheohjelma, joka usein päätyi kirjailijan pitkiin yksinpuheluihin. Ohjelma lopetettiin myöhemmin pienten katsojalukujen takia. Venäjän virallisen tietotoimiston Ria Novostin edustajan Anatoli Korolevin mukaan hänellä ei paluunsa jälkeen ollut merkittävää roolia Venäjän poliittisessa dialogissa. ellauri279.html on line 359: Vuonna 2004 Solženitsyn julkaisi teoksen 200 vuotta yhdessä, joka käsitteli juutalaisten asemaa Venäjällä ja osallisuutta lokakuun vallankumouksen. Nimi viittaa vuoden 1772 Puolan jakoon, jossa Venäjään liitettiin suuri osa Itä-Puolaa ja se sai suuren juutalaisvähemmistön. Aihetta juutalaisten osallisuudesta vallankumoukseen pidetään tabuna, ja Solženitsyniä syytettiin antisemitismistä. ellauri279.html on line 361: Solženitsynin Ensimmäinen piiri sovitettiin seitsenosaiseksi televisiosarjaksi Venäjällä vuonna 2006 ohjelmasarjaan, johon tehtiin sovituksia lähinnä neuvostoaikoina kielletyistä teoksista. ellauri279.html on line 362: Viimeiset vuotensa Solženitsyn vietti datšallaan Länsi-Moskovassa, jossa hän jatkoi työskentelyä heikosta terveydentilastaan huolimatta toimittaen 30-osaista koottuja teoksiaan. Kesken jäi sekin urakka. Hänet haudattiin vuonna 2008 Donskoin luostariin Moskovassa. ellauri279.html on line 364: Positiiviset arvosanat ellauri279.html on line 368: A. A. Akhmatova arvosti suuresti Matryonin Dvoria ja huomautti teoksen symboliikasta ("Tämä on kauheampaa kuin Ivan Denisovich ... Siellä voit työntää kaiken persoonallisuuden kultin nimiin, mutta täällä ... Loppujen lopuksi se ei ole Matryona, vaan koko venäläinen kylä putosi höyryveturin alle ja paloiksi…") Kuva yksittäisistä yksityiskohdista. ellauri279.html on line 370: Andrei Tarkovski totesi päiväkirjassaan vuonna 1970: "Hän on hyvä kirjailija. Ja ennen kaikkea kansalainen. Hieman katkera, mikä on varsin ymmärrettävää, jos arvostelee häntä ihmisenä, ja jota on vaikeampi ymmärtää, kun pitää häntä ensisijaisesti kirjailijana. Mutta hänen persoonallisuutensa on sankarillinen. Jalo ja stoalainen." Kissan hännät. ellauri279.html on line 372: Omantunnonvapauskomitean puheenjohtaja, apostolisen ortodoksisen kirkon pappi G. P. Yakunin uskoi, että Solženitsyn oli "suuri kirjailija - korkeatasoinen ei vain taiteellisesti", ja onnistui myös hälventämään uskoa. kommunistisessa utopiassa lännessä "Gulagin saariston" kanssa. ellauri279.html on line 374: Solženitsynin elämäkerran kirjoittaja L. I. Saraskina omistaa sankaristaan sellaisen yleiskuvauksen: "Hän korosti monta kertaa: En ole toisinajattelija. Hän on kirjailija - eikä hän koskaan tuntenut oloaan kenenkään muun kaltaiseksi... hän ei johtaisi mitään puoluetta, hän ei hyväksynyt virkaa, vaikka häntä odotettiin ja kutsuttiin. Mutta Solženitsyn, kummallista kyllä, on vahva, kun hän on soturi yksin kentällä. Hän on todistanut tämän monta kertaa ." ellauri279.html on line 376: Kirjallisuuskriitikko L. A. Anninsky uskoi, että Solženitsynillä oli historiallinen rooli "profeetana", "poliittisena hajoittajana", joka tuhosi järjestelmän, joka oli yhteiskunnan silmissä vastuussa toimintansa kielteisistä seurauksista, joista hän itse "tuli kauhistuneena". ellauri279.html on line 378: V. G. Rasputin uskoi, että Solženitsyn oli "sekä kirjallisuudessa että julkisessa elämässä ... yksi voimakkaimmista hahmoista koko Venäjän historiassa", "suuri moralisti, oikeudenmukainen mies, lahjakkuus". ellauri279.html on line 380: V. V. Putin sanoi, että kaikkien Solženitsynin tapaamistensa aikana "häntä hämmästytti joka kerta, kuinka orgaaninen ja vakuuttunut valtiomies Solženitsyn oli. Hän saattoi vastustaa olemassa olevaa hallintoa, olla eri mieltä hallituksen kanssa, mutta valtio oli hänelle vakio henkisessä historiassa." Iisain poika ei vastustanut putinismia. ellauri279.html on line 382: John-Paul Khimka uskoo, että Solženitsynin näkemykset Ukrainan kansan alkuperästä ja identiteetistä, jotka on ilmaistu kirjassa How We Settled Russia, ovat identtisiä venäläisten kansallismielisten näkemysten kanssa 1800-1900-luvun vaihteessa. ellauri279.html on line 384: Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov totesi, "että hän [Solzhenitsyn] oli neuvostoaikaa arvioidessaan äärimmäisen suuntaa antava ja yksipuolinen. Luonnollisesti hänen henkilökohtainen tragediansa kerrostunut näihin arvioihin. Mutta koko kansan elämään ja tekoihin, koko suuren maan luovaan potentiaaliin, et voi siirtää henkilökohtaisia ongelmiasi ja vaikeuksiasi". ellauri279.html on line 386: Historiatieteiden tohtori Georgi Tšernyavski huomautti, että Solženitsyn oli "hyvä kirjailija" mutta "erittäin huono historioitsija". ellauri279.html on line 388: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau syytti Solženitsyniä leirin "kirjallisesta varkaudesta" viitaten kopioon niin sanotun "Vetrovin irtisanomisen" nimikirjoituksesta, joka on päivätty 20. tammikuuta 1952. Syytösten syynä oli itse Solženitsynin kuvaus Gulagin saariston toisen osan 12. luvussa prosessista, jolla NKVD-upseerit rekrytoivat hänet tiedottajiksi (salanimellä "Vetrov"). Solženitsyn korosti myös, että ollessaan virallisesti värvätty, hän ei kirjoittanut yhtäkään irtisanomista. Jopa tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach, joka kirjoitti kirjan Solženitsynin maanpetokierre KGB:n 5. osaston määräyksestä, ei pitänyt mahdollisena käyttää tätä Arnaun hankkimaa "asiakirjaa". Solženitsyn toimitti lännen lehdistölle näytteitä käsikirjoituksestaan käsinkirjoituksen tutkimista varten, mutta Arnau kieltäytyi suorittamasta tutkimusta. Arnauta ja Rzezachia syytettiin puolestaan yhteyksistä Stasiin ja KGB:hen, joiden viides osasto osana Operation Spideriä yritti häpäistä Solženitsyniä. ellauri279.html on line 390: Vuonna 1998 toimittaja O. Davydov esitti version "itsepetoksesta", jossa Solženitsyn syytti itsensä lisäksi neljää henkilöä, joista yksi, N. Vitkevitš, tuomittiin kymmeneksi vuodeksi. Solženitsyn kiisti nämäkin syytökset. ellauri279.html on line 410: 1983 Templeton-palkinto huippuosaamisesta henkisen elämän tutkimuksessa tai löytöissä ellauri279.html on line 412: 20. syyskuuta 1990 - myönnettiin Ryazanin kaupungin kunniakansalaisen arvonimi . ellauri279.html on line 416: Keväällä 1995 myönnettiin italialaisen satiiristin Vitaliano Brancatin mukaan nimetty kirjallisuuspalkinto, (italialainen) Rus. ellauri279.html on line 418: 1998 - M. V. Lomonosovin mukaan nimetty suuri kultamitali - "erinomaisesta panoksesta venäläisen kirjallisuuden, venäjän kielen ja Venäjän historian kehittämiseen" (myönnetty 2. kesäkuuta 1999) ellauri279.html on line 422: 1998 - Venäjän ortodoksisen kirkon puolesta kirjailijalle myönnettiin Moskovan pyhän oikea-uskovan prinssi Danielin ritarikunta ellauri279.html on line 424: 13. joulukuuta 2000 - myönnetty Ranskan moraali- ja valtiotieteiden akatemian pääpalkinnolla ( Institut de France ) ellauri279.html on line 426: 2003 - M. V. Lomonosovin mukaan nimetyn Moskovan valtionyliopiston kunniatohtori ellauri279.html on line 428: 2004 - Serbian Pyhän Savvan ritarikunta, 1. aste ( Serbian ortodoksisen kirkon korkein palkinto ); myönnetty 16.11.2004 ellauri279.html on line 434: 2007 - Zivko ja Milica Topalovic -säätiön (Serbia) palkinto (jaettiin 7. maaliskuuta 2008): "suurelle kirjailijalle ja humanistille, jonka kristillinen totuus antaa meille rohkeutta ja lohtua." ellauri279.html on line 436: 2008 - Botev-palkinto (Bulgaria) "luovuudesta ja kansalaisuudesta sivilisaation moraalisten ja eettisten periaatteiden puolustamisessa" ellauri279.html on line 440: 2010 - Palkinto "Kahdeskymmenes vuosipäivän tietojohtaja" (1994) "Moskovan Kieku ja Kaiku" ellauri279.html on line 447: Solzhenizyn teki näennäisen takinkäännön henkkoht enkan kääntämällä takkia nuipperin ja näipperin. Mielipiteeni olivat ennen radikaaleja nyt ne ovat konservatiiviset. Carlos Fuentes oli toinen takinkääntäjä. Isä Rafu oli sotinut Wilsonia vastaan Huertan jupakassa, ja sixi Carloskin rupesi eka kommunistixi. Mutta se kävi kouluja Yhdysvalloissa ja opiskeli isän käskystä lakia kynäilyn sijasta, ja sitä tietä Carloxesta tuli ensin hallituxen kätyri ja lopulta takinkääntäjä. Fuentes ja toinen meksikolainen kirjailija, Nobel-palkittu Octavio Paz ajautuivat 1990-luvulla riitoihin. He olivat ystävystyneet 1950 ja olivat tämän tehneet paljon yhteistyötä. Heidän välinsä alkoivat kuitenkin rakoilla 1980-luvulla, kun Fuentes kannatti sittemmin pahoixi takinkääntäjixi osoittautuneita Nicaraguan sandinisteja, jotka Paz tuomitsi. Paz oli oikeassa että Fuentesilta puuttui todellinen meksikolainen identiteetti. Sen se oli korvannut jenkki identiteetillä. Tämän se osoitti kynäilemällä useitakin amerikkalaishenkisiä NYT bestsellerejä. ellauri279.html on line 449: 1970-luvun lopulla ilmestyi Fuentesin vakoilujännäri Lohikäärmeen pää. Hän sai 1980-luvulla useita opetustehtäviä Yhdysvaltain yliopistoista, kuten Princetonin, Dartmouthin ja Harvardin yliopistoista. Vuonna 1985 ilmestynyt Vanha gringo menestyi hyvin Yhdysvalloissa, ja siitä tuli ensimmäinen meksikolaiskirjailijan tekemä bestseller-teos Yhdysvalloissa. ellauri279.html on line 450: Hyvin paha! Ei ihme että heppu peukutti Solzhenizyniä. ellauri279.html on line 452: The New York Times kuvaili muistokirjoituksessaan Fuentesia "yhdeksi espanjankielisen maailman ihailluimmista kirjailijoista" ja merkittävällä tavalla "Latin American Boomerixi," kun taas The Guardian kutsui häntä "Meksikon kuuluisimmaksi kirjailijaksi". Hänet mainittiin usein todennäköiseksi kirjallisuuden Nobelin ehdokkaaksi, vaikka hän ei koskaan voittanutkaan. ellauri279.html on line 454: Vuonna 1938 Meksiko kansallisti ulkomaiset öljy-yhtiöt mikä johti kansalliseen meteliin Yhdysvalloissa; hän viittasi myöhemmin tapahtumaan hetkenä, jolloin hän alkoi ymmärtää itseään meksikolaiseksi. Vuonna 1940 Fuentesin perhe siirrettiin Santiagoon, Chileen. Siellä hän kiinnostui ensin sosialismista, josta tuli yksi hänen elinikäisistä hobbyistaan, anteexiannettavasta kiinnostuksesta Pablo Nerudan panoaiheista runoutta kohtaan. Hän asui Meksikossa ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, kun hän meni opiskelemaan lakia National Autonomous University of Mexicossa (UNAM). ellauri279.html on line 456: Hän meni ensin naimisiin meksikolaisen näyttelijättären Rita Macedon kanssa. "Komeana helppoheikkinä" pidetyllä Fuentesilla oli myös korkean profiilin suhteita muiden näyttelijättärien kaa. Hänen ystäviään olivat eklottava Luis Buñuel, masis William Styron ja juustokiekon näköinen Friedrich Dürrenmatt. Fuentes synnytti kolme lasta, joista vain yksi selvisi hänestä. Poika, Carlos Fuentes Lemus, kuoli näennäiseen homofiliaan liittyviin komplikaatioihin vuonna 1999 25-vuotiaana. Tytär, Natasha Fuentes Lemus (syntynyt 31. elokuuta 1974), kuoli näennäiseen huumeiden yliannostukseen Mexico Cityssä 22. elokuuta 2005 30-vuotiaana. ellauri279.html on line 458: Carlos Fuentesia on kutsuttu "Meksikon Balzaciksi". Fuentes itse mainitsi Miguel de Cervantesin, William Faulknerin ja Balzacin tärkeimpinä kirjailijoinaan. Kirjoitusprosessistaan pitämässään puheessa hän kertoi, että kun hän aloitti kirjoitusprosessin, hän aloitti kysymällä: "Kenelle minä kirjoitan? NYT:n lukijoilleko? Niinpä hyvinkin!" ellauri279.html on line 460: Fuentesin ensimmäinen romaani Missä ilma on kirkasta ( La región más transparente ) oli välitön menestys ilmestyessään vuonna 1958. Romaani rakentuu Federico Roblesin tarinan ympärille – joka on hylännyt vallankumoukselliset ihanteensa tullakseen voimakkaaxi rahoittajaxi. ellauri279.html on line 462: Toinen romsku kertoo tarinan etuoikeutetusta nuoresta miehestä, jonka impulssit sosiaaliseen tasa-arvoon tukahduttavat hänen perheensä historiallisen materialismin. ellauri279.html on line 464: Romaanissa Artemio Cruzin kuolema on vahvasti vaikutteita Orson Wellesin Citizen Kanesta, ja se yrittää kirjallisia rinnastuksia Wellesin tekniikoiden kanssa, mukaan lukien lähikuvat, poikkileikkaukset, syvätarkennus ja takauma. Hu-oh. ellauri279.html on line 467: Tiiliskivi Terra Nostra siirtyy arvaamattomasti 1500-luvun ja 1900-luvun välillä etsiessään nykyajan Latinalaisen Amerikan yhteiskunnan juuria valloittajien ja alkuperäiskansojen välisestä taistelusta. Kuten Artemio Cruz, myös romaani hyödyntää vahvasti elokuvallisia tekniikoita. ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita. ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole." ellauri279.html on line 477: Los Angeles Times kuvaili Fuentesin politiikkaa "maltillisen liberaaliksi" ja huomautti, että hän kritisoi "sekä vasemmiston että oikeiston ylilyöntejä". ellauri279.html on line 478: Viimeisessä twitterissä Fuentes sanoi että on vältettävä verenvuodatusta. 2012 Fuente kuoli Angeles del Pedregalin sairaalassa Etelä-Meksikossa massiiviseen verenvuotoon. Salman Rushdie twiittasi "RIP Carlos ystäväni". Iso ylläri. ellauri279.html on line 483: eteenpäin ellauri281.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri281.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri281.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri281.html on line 33: eteenpäin ellauri281.html on line 43: Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä. - Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov. ellauri281.html on line 49: Weikko Huovinen oli valmis hyväxymään suoraviivaisen vahvemman oikeuden rynkästä naapurien tupaan karmit kaulassa, mutta sitä se ei voinut sulattaa että käytetään kieronlaista tykkivenediplomatiaa kuten Virossa. Big fat hairy difference, sanon mä. ellauri281.html on line 54: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen. ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon. ellauri281.html on line 58: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä. ellauri281.html on line 63: et/anti/2145529-vospominanija-aviakonstruktora-a-jakovleva-o-staline.html © M.fishki.net">Источник ellauri281.html on line 65: Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia täpliä. ellauri281.html on line 67: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi. ellauri281.html on line 68: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä. ellauri281.html on line 70: Muuten, Stalinilla oli mielenkiintoinen piirre: kun hän suuttui, hän nousi tuoliltaan ja seisoessaan nuhteli jotakuta kuumeneen ja kuumemmaksi, lopulta sytytti piippunsa, alkoi kävellä toimistoa pitkin vähitellen rauhoittuen. Kaikki tiesivät: hän alkoi kävellä - varma merkki siitä, että myrsky oli ohi. ellauri281.html on line 71: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš. ellauri281.html on line 73: etouched_photograph_in_the_Soviet_period%29._1921.jpg" /> ellauri281.html on line 78: Šapošnikov oli yksi harvoista miehistä , joita Stalin puhutteli hänen kristinimellään ja sukunimellään. Mozg Armii on pysynyt Yleisesikuntaakatemian opetussuunnitelmassa sen julkaisemisesta vuonna 1929. Neuvostoliiton onneksi Shaposhnikovilla oli hieno sotilaallinen mieli ja korkeat hallinnolliset taidot. Hän yhdisti nämä kyvyt asemaansa Stalinin luottamuksessa rakentaakseen uudelleen puna-armeijan johtokaareja puhdistusten jälkeen. Hän sai Gulagilta vapautuksen 4 000 upseerista, jotka katsottiin tarpeellisiksi tätä operaatiota varten. Vuonna 1939 Stalin hyväksyi Šapošnikovin suunnitelman Puna-armeijan voiman nopeasta kasvattamisesta. Vaikka suunnitellut muutokset jäivät kesken akselin hyökkäyksen aikana kesäkuussa 1941, ne olivat edenneet riittävästi pelastaakseen Neuvostoliiton täydelliseltä katastrofilta. ellauri281.html on line 80: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä. ellauri281.html on line 82: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle... ellauri281.html on line 84: Kaikki ympärillä puhuivat Stalinista tietysti aina "te" ja "toveri Stalin". Joskus vain henkilöt, jotka tulivat hänen luokseen "kokemattomuudesta", sanoivat "Joseph Vissarionovich". Vain kaksi ihmistä - Molotov ja Vorošilov olivat Stalinin kanssa "sinut". Kuulin myös Voroshilovin sanovan "Koba" Stalinille. "Koba" on Stalinin vallankumousta edeltävä maanalainen lempinimi. ellauri281.html on line 86: Kerran Stalin sanoi minulle: - Jokaisella on puutteita ja virheitä työssään, ei ole pyhiä ihmisiä. Siksi jokaisen työn pienet puutteet on siedettävä. On tärkeää, että saldo on positiivinen. Luuletko, että sinulla ei ole vikoja? Hän kosketti olkapäätäni kädellään. - Da, sinulla on. Ja minulla on myös puutteita, vaikka olen "suuri johtaja ja opettaja". Teen joskus erehdyxiä, mutta saldo on silti positiivinen. Tiedän tämän sanomalehdistä, Stalin vitsaili. ellauri281.html on line 87: - Jos olet vakaasti vakuuttunut siitä, että olet oikeassa ja pystyt todistamaan väitteesi, älä koskaan ota huomioon kenenkään mielipiteitä, vaan toimi järkesi ja omatuntosi mukaan. ellauri281.html on line 89: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma." ellauri281.html on line 91: Eräänä päivänä Stalin ottaa siitä paketin toimistoonsa ja avaa sen ojennetulla käsivarrellaan. Osoittautuu, että tämä on pitkä, lattian mittainen paperikäärö, jossa on kiinalaisia merkkejä. "Sain kirjeen Chiang Kai-shekiltä, hän pyytää apua ja neuvoja, hänkin puhuttelee minua "isä aurinkoiseksi ja opettajaksi"... Siinä taas yxi Jumalan lähettämä oppilas", Stalin naurahti ironisesti. ellauri281.html on line 95: Jopi piti lamuutti Verasta, joka toimi sille köksänä, kunnes alkoi epäillä sitäkin ja lähetti sen 10v pakkotyöhön kotikonnuille. Katumapäälle tultuaan lähetti sille kömpelösti voimapaperiin käärimänsä ruokapaketin. Sakari Pälsin koillis-Kamtchatkassa näkemä lamuuttitanssi oli verrattain yksinkertaista ruumiin vääntelemistä puolelle ja toiselle yhteisessä tahdissa. Musiikki se merkillisempää oli. Tanssijat pitivät itse siitä huolen. Ei se ellauri281.html on line 96: oikeastaan ollut laulua eikä soittoa, ei myöskään rallatusta. Aäni syntyi tanssijain röhistessä kurkkuaan, mikäli voin huomata etupäässä takapiässä sisään henkiessä. Olin välillä erottavinani joitakuita tajuttavia äänteitä, sentapaisia kuin: höö-him, hööhei, hoo-him, haaveli. Sitten taas luulin kuulevani: hinkin. ellauri281.html on line 97: hoo-hei, hinkin, höö-hei». Ezellasta. Riehuessaan Sozhissa kännipäissä Soselo (Pikku-Joose) saattoi mukeltaa yöhuutona: Houii möyy, höyäh, möö, mässähyhouii. Huutelun kuulleet sanoivat, että älämölöä ei ollut helppo litteroida. ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut. ellauri281.html on line 103: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa. ellauri281.html on line 107: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin. ellauri281.html on line 114: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu"). ellauri281.html on line 119: Missä sinä olet? Vastaa, Suliko! ellauri281.html on line 121: Missä sinä olet? Vastaa, Suliko! ellauri281.html on line 122: Näin ruusun metsässä ellauri281.html on line 123: Se vuodatus, kuin kyyneleet, kaste. ellauri281.html on line 124: Oletko kukkinut tähän mennessä ellauri281.html on line 126: Oletko kukkinut tähän mennessä ellauri281.html on line 131: "Oletko täällä, Sulikoni?" ellauri281.html on line 133: "Oletko täällä, Sulikoni?" ellauri281.html on line 135: Ja metsät herättävät hiljaisuuden, ellauri281.html on line 141: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon. ellauri281.html on line 143: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla. ellauri281.html on line 145: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri281.html on line 154: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940. ellauri281.html on line 158: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric: ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats! ellauri281.html on line 162: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'." ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov. ellauri281.html on line 170: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss." ellauri281.html on line 172: Trump tahtoo käsiraudat ranteisiinsa pidätyxen yhteydessä. Hän pelkää muuten menettävänsä izehillintänsä ja turskauttavansa lainvartijoita kuonoon. ellauri281.html on line 179: etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä. ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to? ellauri281.html on line 182: Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu. ellauri281.html on line 184: Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin. ellauri281.html on line 189: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers. ellauri281.html on line 199: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death. ellauri281.html on line 203: Maxim Maximovich Litvinov (Russian pronunciation: [mɐkˈsʲim mɐkˈsʲiməvʲɪtɕ lʲɪˈtvʲinəf]; born Meir Henoch Wallach; 17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary, and prominent Soviet statesman and diplomat who served as People´s Commissar for Foreign Affairs from 1930 to 1939. Hizi sekin oli jutku! ellauri281.html on line 209: Litvinov moved to England in 1910 and lived there for eight years. In 1912, he replaced Lenin as the Bolshevik representative on the International Socialist Bureau. In England, Litvinov met and in 1916 married Ivy Low, the daughter of a Jewish university professor. ellauri281.html on line 213: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK. ellauri281.html on line 215: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939. ellauri281.html on line 217: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18. ellauri281.html on line 219: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet, ellauri281.html on line 220: et neglecta solent incendia sumere uires. ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters. ellauri281.html on line 225: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia. ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information. ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war". ellauri281.html on line 237: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance. ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently. ellauri281.html on line 243: Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan". ellauri281.html on line 245: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish. ellauri281.html on line 247: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs. ellauri281.html on line 251: Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire. ellauri281.html on line 253: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington." ellauri281.html on line 255: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace". ellauri281.html on line 259: After returning to Soviet Union, Litvinov became deputy minister for foreign affairs. He was dismissed from his post after an interview given to Richard C. Hottelet on 18 June 1946 in which he said a war between the West and the Soviet Union was inevitable. ellauri281.html on line 261: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972. ellauri281.html on line 265: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov. ellauri281.html on line 267: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921. ellauri281.html on line 272: Joulukuusta 1930 toukokuuhun 1941 Molotov oli kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) puhemies eli Neuvostoliiton hallituksen pääministeri. Ukrainan suurten katovuosien aikana 1932–1933 Molotov oli viljatoimitusten erikoiskomission johtaja Ukrainassa. Huolimatta nälänhädästä, johon jopa kolmen miljoonan ukrainalaisen arvioidaan kuolleen (holodomor), hänen onnistui kerätä nälkää kärsivältä alueelta 4,2 miljoonaa tonnia viljaa 4,6 miljoonan tonnin tavoitteesta pois kuljetettavaksi (minne?). ellauri281.html on line 274: Toukokuussa 1939 Molotovista tuli myös ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri). Hän neuvotteli Ison-Britannian ja Ranskan kanssa elokuussa 1939. Kun neuvottelut epäonnistuivat, hän allekirjoitti Molotov–Ribbentrop-sopimuksen Saksan Joachim von Ribbentropin kanssa. Sopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17. syyskuuta 1939 Saksan vallattua maan länsiosat 1. syyskuuta alkaneessa hyökkäyksessä. Puolan itäosa liitettiin Neuvostoliittoon, ja luokkavihollisten pidätykset ja siirrot alkoivat liitetyllä alueella. ellauri281.html on line 276: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen. ellauri281.html on line 280: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952. ellauri281.html on line 282: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan. ellauri281.html on line 284: Molotovin sallittiin liittyä puolueeseen jälleen 1984, tosin vain hypnoottisella eleellä. Hän kuoli 96-vuotiaana Moskovassa 8. marraskuuta 1986 viimeisenä merkittävänä Venäjän vallankumoukseen 1917 osallistuneena hahmona. Hänet haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa. ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä. ellauri281.html on line 291: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä. ellauri281.html on line 293: Lausitz on pinta-alaltaan noin 11 000 neliökilometrin suuruinen, ja sen alueella asuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Saksin osavaltiossa Ylä-Lausitziin kuuluvat piirikunnat Bautzen, Löbau-Zittau ja Niederschlesischer Oberlausitzkreis sekä suurin osa Kamenzin piirikunnasta ja Görlitzin ja Hoyerswerdan piirittämättömät kaupungit. Brandenburgissa Ylä-Lausitziin kuuluu Oberspreewald-Lausitzin piirikunnan eteläosa. Ala-Lausitziin puolestaan kuuluu Oberspreewald-Lausitzin pohjoinen osa ja Spree-Neiße, osa Elbe-Elsterin piirikunnasta, Dahme-Spreewald, Oder-Spree sekä Cottbusin piiritön kaupunki. ellauri281.html on line 295: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. ellauri281.html on line 297: Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. ellauri281.html on line 299: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle. ellauri281.html on line 302: et_soldier.JPG" /> ellauri281.html on line 303: Neuvostotaiteilijan näkemys Hatynin polakkien likvidoinnista. Etualalla vapautettu ukrainalainen ja valkovenäläinen. Huomaa valkoiset paperinarut ranteissa. ellauri281.html on line 305: Katyn toimet ellauri281.html on line 309: Verbistä roll, roll (on mahdollista, että viikinkilaivat matkalla varangilaisista kreikkalaisiin rullasivat eräänlaisilla rullaluistinradoilla Dneprin altaalta Länsi-Dvinan altaalle). ellauri281.html on line 313: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri281.html on line 314: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri281.html on line 315: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri281.html on line 321: Katyn muistetaan myös vuonna 2010 tapahtuneen lento-onnettomuuden yhteydestä, jossa oli Puolan presidentin Lech Kaczynskin johtama puolalainen valtuuskunta, joka lensi vierailemaan muistomerkkikompleksissa Katynin verilöylyn 70-vuotispäivän yhteydessä - itse lento-onnettomuus. tapahtui Smolenskin lähellä. Neuvostoviranomaiset kiistävät osallisuutensa asiaan. ellauri281.html on line 323: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide". ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. ellauri281.html on line 328: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset. ellauri281.html on line 333: Neuvostoliiton hyökkäyksen aikana vangittuja upseereita, poliiseja ja rajavartijoita vastaan kohdistettiin lukuisia kostotapauksia. Useissa tapauksissa "porvariksi" luokiteltu siviiliväestö, mukaan lukien naiset ja lapset, joutui kostotoimien uhreiksi. ellauri281.html on line 334: Korkeimmat viranomaiset (mm. Stalin ja Berija) tunnustivat luvattomat teloitukset rikollisiksi ja yrittivät aika ajoin urheasti taistella mielivaltaa vastaan, esimerkiksi 15. panssarijoukon erityisosaston päällikkö Ivanov sai kokonaista 15 päivän pidätyksen Grodnon teloituksista. ellauri281.html on line 336: Neuvostopropaganda käytti jonkun typerän "luokkasodan" retoriikkaa vetoaen vallankumouksen ja sisällissodan parhaisiin perinteisiin. Komentaja Tymoshenkon vetoomus puolalaisille sotilaille kehotti heitä tappamaan upseerinsa: "Lupseerit ajavat teidät järjettömään teurastukseen. He vihaavat sinua ja perhettäsi. Älä luota upseereihisi. Upseerit ja kenraalit ovat vihollisesi, he haluavat sinun kuolevan! Sotilaat - lyö upseerit ja kenraalit! Älä tottele upseerisi käskyjä. Aja heidät pois maastasi." Ihan hyviä ohjeita, oli maa mikä tahansa. Kun älymystöpolakit eivät älynneet tehdä sitä ize, neuvostolaiset hoiti homman jezulleen. ellauri281.html on line 338: Neuvostoliiton NKVD:n sotavankien leireillä sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän läntisten alueiden vankiloissa suuri joukko Puolan armeijan entisiä upseereita, Puolan poliisin ja tiedustelupalvelujen entisiä työntekijöitä, Puolan jäseniä. Tällä hetkellä pidätetään kansallismielisiä vastavallankumouksellisia puolueita, avointen vastavallankumouksellisten kapinallisten järjestöjen jäseniä, loikkareita jne., he ovat neuvostovallan vannottuja vihollisia, täynnä vihaa neuvostojärjestelmää kohtaan. ellauri281.html on line 341: Sotavankitapaukset leireillä - 14 700 ihmistä entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä, vuokranantajaa, poliiseja, tiedusteluviranomaisia, santarmeja, piirittäjiä ja vanginvartijoita sekä tapaukset pidätettyinä ja vankiloissa Ukrainan ja Valko-Venäjän länsialueilla. Määrä 11 000 ihmistä on erilaisten vastavallankumouksellisten vakoilu- ja sabotaasijärjestöjen jäseniä, entisiä maanomistajia, valmistajia, entisiä puolalaisia upseereita, virkamiehiä ja loikkareita - harkitaan erityisessä järjestyksessä, ja heihin sovelletaan kuolemanrangaistusta - niskalaukaus. Toteutus: elämän riistäminen ammuksella (kuolema voi tapahtua verenhukan, sydämen tai suurten verisuonten repeämän tai keuhkojen repeämän vuoksi ). Voidaan käyttää näppärästi kuolemanrangaistuksena. ellauri281.html on line 343: Tapaukset käsitellään erityisjärjestyksessä, ja niihin sovelletaan korkeinta rangaistusta - välitöntä täytäntöönpanoa. Asiaa tulee käsitellä ilman pidätetyn kutsua paikalle ja ilman syytteen nostamista, päätöstä tutkinnan lopettamisesta ja syytteeseenpanoa. Tapausten käsittely ja päätöksen tekeminen on uskottu troikalle, johon kuuluvat toverit V. E. Merkulov, B. Kobulov ja Bashtakov. ellauri281.html on line 345: Huhtikuun alusta alkaen sotavankeja alettiin viedä teloitettavaksi 350-400 hengen ešeloneissa. Kuljetettavat vangit uskoivat, että heitä valmistauduttiin vapautumaan, joten tunnelma heidän riveissään oli positiivinen. ellauri281.html on line 347: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ... ellauri281.html on line 349: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta. ellauri281.html on line 351: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä. ellauri281.html on line 353: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla. ellauri281.html on line 355: Vuonna 1941 samoja polakkiupseereja olisi uudelleenkoulutettu sotaan Saxaa vastaan. Ei löytynyt. ellauri281.html on line 357: Käskin tarkistaa, ovatko he Puolassa, johon olemme jatkuvasti yhteydessä. Kävi ilmi, ettei kukaan heistä ollut siellä; sama kuin Saksan sotavangileireillä. Nämä ihmiset ovat täällä. Kukaan heistä ei palannut. ellauri281.html on line 359: ANDERS: Mihin he olisivat voineet mennä? ellauri281.html on line 363: Prof. Orshosh ruumiinavauksessa. Lähistöllä ovat prof. Markov (Bulgaria) ja prof. Arno Saxen (Suomi, verikauhassa). Professori F. Orshoshin käyttämä kallon tilan mukainen ajoitusmenetelmä ei löytänyt riittävää myöhempää vahvistusta lääketieteellisessä käytännössä, mistä prof. Saxen kyllä huomautti. ellauri281.html on line 365: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat. ellauri281.html on line 367: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat. ellauri281.html on line 369: Neuvostokomissio väitti 1943 että saxalaiset pakottivat paikalliset asukkaat antamaan vääriä todistuxia väkisin ja uhkauksin. 1990-luvulla Venäjän federaation sotilassyyttäjänvirastossa suoritettujen kuulustelujen aikana monet henkiin jääneet todistajat, joita venäläiset "viranomaiset" kuulustelivat vuonna 1943, peruuttivat todistuksensa, koska ne oli annettu pakotettuna. ellauri281.html on line 371: Merkulov-Kruglov- ja Burdenko-komission työskentelyn aikana osa puolalaisista haudoista (mukaan lukien kenraalien yksittäishaudat ja ennen kaikkea hauta nro 8, jota saksalaiset eivät kaivanneet juurikaan) tuhoutui; Burdenko takavarikoi osan kalloista "kokoelmaa varten", ja meikatut jäännökset heitettiin häiriintyneinä tienoheen. ellauri281.html on line 373: Nürmbergisssä 14. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton apulaispääsyyttäjä eversti Yu. V. Pokrovsky esitti sakemanneille yksityiskohtaisen syytteen Katynin tapauksessa Burdenkon komission materiaalien perusteella. Asiasta varoitettu jenkkijohtoinen tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä tätä syytöstä harkitsematta, mikä järkytti neuvostopuolta. Koska jälkimmäinen viittasi, että tämä luo ennakkotapauksen prosessin viivyttämiselle, tuomioistuin päätti kuulla vain kolmea todistajaa syyttäjälle ja puolustukselle. Kuulemiset pidettiin 1.-2.7.1946. Syyttäjän todistajina olivat Smolenskin entinen apulaispormestari, professori-astronomi B. V. Bazilevsky, professori V. I. Prozorovsky (lääketieteen asiantuntijana) ja bulgarialainen asiantuntija M. A. Markov, Katynin kansainvälisen komission entinen jäsen, joka allekirjoitti sen päätelmän. Smolenskin porvari B. G. Menshagin oli myös valmistautunut tällaiseen rooliin, mutta hänen todistuksensa oli "epämukava". ellauri281.html on line 375: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi. ellauri281.html on line 377: Tuomioistuimelle esitettiin todisteita siitä, että saxalaislupseeri Ahrens ilmestyi Katyniin vasta marraskuussa 1941, eikä hänellä toimintansa luonteen vuoksi voinut olla mitään tekemistä joukkoteloitusten kanssa; eikä edes fyysisesti Arensissa koskaan ollut niin paljon ihmistä, että hän voisi järjestää joukkoteloituksen. ellauri281.html on line 381: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen". ellauri281.html on line 383: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista." ellauri281.html on line 385: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin. ellauri281.html on line 387: Moskovan Khamovnichesky-tuomioistuin hylkäsi 24. lokakuuta 2008 teloitettujen upseerien omaisten valituksen GVP:n kieltäytymisestä antamasta poliittista kuntoutusta kuolleille. ellauri281.html on line 389: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta. ellauri281.html on line 391: Medvedev tuomitsi myös yritykset kyseenalaistaa "erikoiskansion" asiakirjat: ellauri281.html on line 392: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta." ellauri281.html on line 394: Vuonna 2011 Venäjän viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan kysymystä teloituksen uhrien kuntouttamisesta. 2000-luvulla ja varsinkin 2010-luvulla neuvostoversiota puoltavat äänet kuuluivat jälleen Venäjän historiallisessa yhteisössä. Kielteiset kriitikot huomauttavat, että he eivät julkaisuissaan pysähdy suoranaisiin valheisiin vaan turvautuvat pitkään kiistettyjen lausuntojen toistamiseen, luottaen lukijoiden tietämättömyyteen. ellauri281.html on line 396: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa. ellauri281.html on line 398: Katynin verilöylyn aihe esiintyy säännöllisesti Puolan ja Venäjän lehdistössä. Lech Kaczynski totesi, että sillä on edelleen tärkeä paikka puolalaisten kansallisessa historiallisessa muistissa, kun taas valtaosa venäläisistä kyselyn mukaan pitää sitä merkityksettömänä. ellauri281.html on line 400: 24. kesäkuuta 2022 ilmestyi tieto, että Puolan lippu poistettiin Katynin muistomerkkikompleksista. Katynin hallinto vahvisti, että 24. kesäkuuta "Puolan lipun puuttuminen havaittiin", mutta ohjasi muut toimittajien kysymykset Venäjän nykyhistorian museoon, jolle muistomerkki kuuluu. Smolenskin pormestari Andrei Borisov sanoi, että päätöksen teki kulttuuriministeriö. Ukrainan lippuakaan ei ole näkynyt. ellauri281.html on line 405: Konstantin Päz maalitettavana ellauri281.html on line 407: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja. ellauri281.html on line 412: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin. ellauri281.html on line 414: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla. ellauri281.html on line 416: Maaliit perustettiin uudelleen Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan vuonna 1991. Vuonna 1994 se yhdistyi muihin samanhenkisiin puolueisiin, jolloin syntyi Viron Kansainliitto. ellauri281.html on line 418: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934. ellauri281.html on line 420: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929. ellauri281.html on line 422: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä. ellauri281.html on line 424: Virossa pidettiin elokuun 1932 ja lokakuun 1933 välisenä aikana kolme kansanäänestystä. Kaikki ehdotukset ajoivat vahvaa toimeenpanovaltaa, ja ne erosivat toisistaan vain hieman. Kahta ensimmäistä ehdotti eduskunta ja kolmatta äärioikeistolaiset vapsit. Vapsien ehdotus sai lähes 73 % kannatuksen. Hyväksytyssä ehdotuksessa oli uudella valtionpäämiehellä oikeus antaa itsenäisesti lakeja asetuksiaselvennä ”valtion pakottavissa hätätilanteissa”. Käytännössä valtionpäämies siis saattoi hallita maata myös ilman eduskuntaa. ellauri281.html on line 426: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin. ellauri281.html on line 428: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin. ellauri281.html on line 430: Päts tunnettiin Suomen presidentin P. E. Svinhufvudin henk.koht. hyvänä ystävänä, mikä näkyi vastavuoroisilla vierailuilla sekä Ukko-Pekan iloisessa reaktiossa heti Päzin vallankaappauksen jälkeen. Näistä käänteistä Weikko Huovinen muikenee kuin vaari. ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940. ellauri281.html on line 436: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi. ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina. ellauri281.html on line 446: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi. ellauri281.html on line 448: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille. ellauri281.html on line 450: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä. ellauri281.html on line 452: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it! ellauri281.html on line 456: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon. ellauri281.html on line 458: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina" ellauri281.html on line 460: Alkuperäisiä selektiivisen tulipalon Thompson-variantteja ei enää valmisteta, vaikka valmistaja Auto-Ordnance tuottaa edelleen lukuisia peliautomaattisia siviiliversioita. Nämä mallit säilyttävät samanlaisen ulkonäön kuin alkuperäiset mallit, mutta niihin on tehty useita muunnelmia, jotta ne noudattaisivat pintapuolisesti Yhdysvaltain ampuma-aselakeja. Ne on helposti korjattavissa kunnolla toimivixi. ellauri281.html on line 464: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit! ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa. ellauri281.html on line 468: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita. ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi. ellauri281.html on line 474: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle. ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa. ellauri281.html on line 480: Raatteen tien motit muodostuivat ankarassa pakkasessa korkeiden lumipenkkojen reunustamille teille. Niiltä vihollinen ei juuri väistynyt. Vihollinen pelkäsi pimeää metsää kuin brittisarjojen sankarit ja siellä vaanivia mezäzuhnia. Se pysytteli ajoneuvoineen tiellä, johon muodostui ensin pitkä letka. Suomalaiset siinä hyökkäilivät öisin sivuilta, katkaisivat kolonnat ja tekivät niistä motteja kuin makkaroita. ellauri281.html on line 483: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia. ellauri281.html on line 485: Raatteen tien motit laukaistiin tammikuun alkupäivinä. Varsinaiset taistelut päättyivät 7:nnen tammikuuta kuluessa. 44. ukrainalainen, osittain moottoroitu ryhmä oli sitä ennen joutunut sitoutumaan tiestön tuntumaan. Ukrainalainen vielä! Näin ne osat vaihtuvat. ellauri281.html on line 487: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt. ellauri281.html on line 489: Talvisodan päättymisestä tuli maanantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi tasan 63 vuotta. Päivää muistetaan eri puolilla Suomea paraatein, konfetein ja purim-räikin. Valtaosa venäläisistä pitää päivää merkityksettömänä. ellauri281.html on line 493: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939. ellauri281.html on line 495: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa. ellauri281.html on line 509: Valmistettu valumetallista (samakki) ja kovapuusta ellauri281.html on line 519: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä. ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää! ellauri281.html on line 523: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan. ellauri281.html on line 525: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta. ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla. ellauri281.html on line 529: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä. ellauri281.html on line 536: Saksan armeijan valmistautuminen sotaan alkoi elokuussa 1940 salanimellä Friz, ja sitä koordinoi kenraali Friedrich Pauluksen johtama ryhmä syyskuusta alkaen. Hitlerin uuden päämajan Wolfschanzen rakentaminen aloitettiin Itä-Preussiin Rastenburgin kaupungin lähelle. Lopullinen päiväkäsky nro. 21 nimellä operaatio Barbarossa allekirjoitettiin 18. joulukuuta. Sodasta piti tulla lyhyt. Joseph Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa keskustelusta Hitlerin kanssa: ”Vihollinen ajetaan taaksepäin yhdellä tasaisella liikkeellä. Führer arvioi operaatioon kuluvan neljä kuukautta. Minä luulen, että vähemmän. Bolševismi luhistuu kuin korttitalo.” ellauri281.html on line 538: Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä lopulta ennen sodan puhkeamista oli runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua. ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa. ellauri281.html on line 542: 5. toukokuuta 1941 pitämässään puheessa Stalin ilmoitti, että Saksa oli sotilaallinen uhka ja puna-armeijan tuli valmistautua sitä vastaan nopeasti. Vuoden 1941 ensimmäisten kuukausien aikana raja-alueiden linnoitustöitä alettiin suunnitella, mutta ohjeet saatiin valmiiksi vasta toukokuussa ja hyökkäyksen alkaessa kesäkuussa suunnitelmat olivat vielä kesken. Myös yleisen liikekannallepanon suunnitelmat olivat kesken saksalaisten hyökättyä. ellauri281.html on line 544: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti. ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat! ellauri281.html on line 550: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan. ellauri281.html on line 559: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет! ellauri281.html on line 561: Idän mahtimies kävelee mietteissään. Hän istahtaa sohvalle ja vetää saappaat jalkaansa. Hän ottaa lompakkonsa yöpöydältä ja sujauttaa sen housujen takataskuun. Mutta samat ajatukset vain kiertävät päässä. ellauri281.html on line 562: Miksi se Hitler Venäjälle hyökkäsi. Olisi hyökännyt Englantiin. Englantihan oli siltä vielä valloittamatta. Miksi se ei lähtenyt Englannin kimppuun. Sehän oli luvannut valloittaa Englannin. Vuosikauden ovat Englantia pommittaneetkin. Nyt se sõi sanansa. Ja hiton typerästi teki, avasi toisen rintaman ennenkuin edellinen oli hoidettu. ellauri281.html on line 564: -Hitler on syönyt sanansa, huutaa Stalin vimmoissaan. -Mehän sovittiin, että minulle kuuluu Suomi ja Baltian maat ja Puolan itäosa. Mutta nyt kansallissosialistit tahtovatkin ne itselleen. ellauri281.html on line 565: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta. ellauri281.html on line 566: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi. ellauri281.html on line 568: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen. ellauri281.html on line 571: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta ellauri281.html on line 574: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota. ellauri281.html on line 581: eteenpäin ellauri282.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri282.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri282.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri282.html on line 33: eteenpäin ellauri282.html on line 51: Tää menee tosiaan prikulleen niinkuin ennakoin: lopun ajat tuo termiittiapinan pahimmat puolet pinnalle. Yhteen hiilijalanjälkeen puhaltaminen ei nappaa enää, sen sijasta trendaa julmuus izekkyys ja isänmaallisuus. Reviiriään partioivat Gog ja Magog käy toistensa turkkiin kuin terrierit sidostesukkaan, hälläväliä hengessä syömään izensä kuin kezut ja muunkin elävän siinä samalla. Urpo alkaa nälkäisenä purra omaa nilkkaa. Stressed people fight like rats in a shoe. Olin oikeassa mutten kuitenkaan järin voitonriemuinen. ellauri282.html on line 58: Soko julta tuli? Pozdamin sonderkomission skoudesarjassa huomiota kiinnitti se mikä on nähty kyllä monessa muussakin vastaavassa ensisijaisesti naiskazojille tähdätyssä rainassa: tuntuu mukavalta kun on torvi täynnä opportunistisessa yhdynnässä saatua vierasrunkkua ja omapuoliso tulee siihen vielä päälle vonkaamaan normisexiä. Usein se oma on vielä luotettava tylsä kotimies ja se vieras komeampi mutta edesvastuuton könsikäs. Siis ihan vimpan päälle mendelöintiä. Voisi luulla eze kotivalo voisi haistaa mistä päin nyt tuulee: terveisiä koko perseisiä mökkinaapurilta. Vaan eise huomaa midiä. No sen tauttahan kyrvännuppi on sen muotoinen (kz. .ed. albumin postikorttikuvaa) eze pumppaa mahdollisen vieraan siemenen ulos torvesta ennen oman uuden laittoa. Sixi sitä munanasetinta pitää siellä niin pitkään nuohota. Ja sixi sekin tuntuu mukavalta. ellauri282.html on line 60: Toinen hupaisa havainto tosta Pozdamin naistenskoudesarjasta, eze muuten muistuttaa aika lailla anglosaxien samanhenkistä sarjaa Scott and Bailey Mansesta, paizi Pozdamin porukat on loivailmeisiä tuntoherkkiä sosdemejä, vähänkuin kasarin Hannu-Pekkamaisia Harjunpäitä, Bjärn Kurtenin höveleitä suomenruozalaisia neandertaaleja. Kuntaas Mansen pollarit on armeijatyylisiä aivan naziluokan SSS- kokkari- ja persusanzareita, Jawohl mam Kapitän! Sodan häviäjät ja voittajat on vaihtaneet naamareita. Oikeesssa oli Putin että Pozdamin neuvotteluasemat on länkkäreiltä hävyxissä. Nasse-setä on hyvin, hyvin vihainen. ellauri282.html on line 62: 2020-luvun muskelimasa Harjunpäätä ei ruumiit paljn paina, onhan noita tullut nähtyä muissa suorasoittosarjoissa. Se varmaan unohtaisi ellei sitä pantaisi joka jaxossa muistuttamaan kazojia ja vähän izeäänkin, että se on masis. Rahat ei riitä kalliin rivitalonpätkän lyhennyxiin, mutta rumaa purjevenettä ei kyllä myydä, ennen sitten vaikka kutistetaan kakarat ja pantataan koko Niskavuori. Hoblassa sinkku Abszess ei tahdo lapsia, se on tyytyväinen olemaan vain täti jolla on tukku nettiystäviä (vrt Kristina-täti). Romanttinen rakkaus ei säily hengissä lapsiperheessä, se on todennut. No ei vittu tietysti, romantiikka on sitä ettei ole varma saako pillua. ellauri282.html on line 64: Ja taas tää tällänen angstaava startup miljonääri jota kiusaavat kateelliset antifat. Vittu tää on tätä SSS-Suomen sielunmaisemaa. Käärijöitä ja munamiehiä koko konkkaronkka ellauri282.html on line 67: Veljexet moralisoivat kuin iljexet ellauri282.html on line 69: [26.3. klo 17.08] +358 44 2776451: Camus'n mielestä ei saa välivallalla tehdä kumouksia, kun sitten samalla menetelmällä joudutaan valvomaan uuden vallan pysymistä. Esimerkkinä giljotiini. Ehkä voitaisiin Zysckowicsin päälle käynyt kaveri pannakin giljotiiniin vaihtelun vuoksi. ellauri282.html on line 73: [2.4. klo 23.08] +358 44 2776451: Jossain oli miten Humen giljotiinin uskottavuus on pantu koetteelle. Voi olla että Goljat sittenkin voittaa. ellauri282.html on line 77: [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä. ellauri282.html on line 83: [3.4. klo 12.39] Oma Profiili: Joo Kant oli pelle joka mietti näyttikö sen pohkeet hyvältä polvihousuissa. ellauri282.html on line 85: [3.4. klo 13.09] +358 44 2776451: Musta Dworkin on kiva, vaikka kuollut: ymmärsi käyttää fiksuutensa hyvin. Kirjoitti alzheimerintaudista jo 80-luvun lopulla ja sen mielestä oikeus syntyy litigoinnissa. Luultavasti faffa samaa mieltä, että Kelsen joutaa lopulta romukoppaan. ellauri282.html on line 87: [3.4. klo 13.12] Oma Profiili: Faffan avainpointti oli että oikeuden ytimessä on oikeusneuvosmies BCC. ellauri282.html on line 89: [3.4. klo 13.19] Oma Profiili: Enligt Dworkins rättighetsbegrepp, innebär rätt att människor bara får agera destruktivt om detta leder till någonting bättre än vad som förstörs. ellauri282.html on line 93: [3.4. klo 13.57] +358 44 2776451: Tai päästää tunnetusti vihaisen härän puskemaan selin olevaa lapsenraiskaajaa työssään niin että sen selkäranka katkeaa mutta lapsi pelastuu. ellauri282.html on line 95: [3.4. klo 14.01] +358 44 2776451: Just toi paradoksaalinen huumori vetoaa, että destruktiivisuus kielletään "ellei ole ihan varmaa" vaikkei sitä sanota. Ottaa intiaaneilta maa, pudottaa palavaa nestettä napalmia vietnamilaisten selkään. Ennen vastustimme napalmia, nyt huonointa kouluruokaa jota tekee palmia ja palmuöljyä ruuassa. Ja securitasta. ellauri282.html on line 102: If you are interested in a unique David Hume Turban for yourself, you can email the Edinburgh University Philosophy Society, who are offering a special promotion of £120 per hat (excl. Shipping&Handling). This offer will be open until August 1st. ellauri282.html on line 104: [3.4. klo 19.24] +358 44 2776451: Hankitaanko kaikille? Mun numero on 58. Katoin Filosofia.fi verkkoensyklopedian version passioista ja moraalisen arvostelun suhteesta. Tostahan Wck on sorvannut retribuutiotunteensa. Siis ei että olemisesta ei voi päätellä miten pitäisi, vaan että jo se miten on sisältää sen miten siihen pitää suhtautua. Esim. murha. Mutta on hyvä muistaa, että toimimme aina passioiden mukaan. ellauri282.html on line 108: [3.4. klo 19.38] +358 44 2776451: Siksi Humen mukaan ei pidä pitää kiirettä, kun kaikki tapaukset on tunteen alaisia, että normilain perusteella ei pidä höökää. Kaikki nää Wck:kin kuitenkin pyrkii lopulta yleisiin normeihin. Olikohan tää mikä herätti Kantin "dogmaattisuuden unesta" että on tunteet? Mut siis elukat haluaa, siis niin pitää. Vai pitäs niinkuin elukat, no pitäs pitäs! ellauri282.html on line 112: [3.4. klo 19.45] Oma Profiili: Vaan ei pidä luulla ettää on jotain sopupeliä! Ei se ole, sen tien päässä on utilitarismi ja personismi. Darwinismiahan tää on. ellauri282.html on line 127: Tuotteen lisätiedot: Suomentanut Vuokko Rissanen. Alkuteos: Bönen hoppets språk. © Lars Åke Lundberg ja Verbum Förlag 1984. ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki ellauri282.html on line 157: Anthony de Mello, S.J. (4. syyskuuta 1931 – 2. kesäkuuta 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti, joka tuli tunnetuksi hengellisyyttä käsittelevistä kirjoistaan. Hän ohjasi uransa aikana useita retriittejä ja hengellisiä kursseja, ja hänet tunnettiin taitavana puhujana. Hänen opetuksensa ammensivat eri uskontojen hengellisistä harjoituksista sekä meditaatioperinteistä. ellauri282.html on line 161: Vuonna 1972 hän perusti Intiaan rukouskeskuksen Sadhana-instituutti. Hän matkusteli useissa maissa, enimmäkseen Espanjassa ja Yhdysvalloissa opettamassa. Hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen Yhdysvalloissa vuonna 1987. ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia." ellauri282.html on line 165: Im Februar 2019 machte seine ex-Heiligkeit die „Lockerung der Moral“ im Zuge der 68er-Bewegung für den sexuellen Missbrauch in der katholischen Kirche mitverantwortlich. Er betrachtete die Leugnung der Objektivität durch den Relativismus und insbesondere die Leugnung moralischer Wahrheiten als das zentrale Problem des 21. Jahrhunderts. Wegen seines Umgangs mit hübschen Fällen sexuellen Missbrauchs in der römisch-katholischen Kirche war Benedikt XVI. umstritten, obwohl er strenge Regeln für den sexuellen Umgang mit den Tätern einführte. Baijerilainen emeritusprofessori Ratzinger lähti eläkkeelle paavinta 85-vuotiaana 2012. Emerituspäivät päättyivät 93-vuotiaana 2020 kasvoruusuisena. ellauri282.html on line 167: et Justine De Wandeler" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri282.html on line 205: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri282.html on line 208: Pierino Ronald "Perry" Como teki Caterina Valentinelle serenadilurituxen, joka on mainittu jo albumissa 220. Siinä on hauska missivideo. Siellä sanotaan että Lasse Mårtenson teki siitä coverin mutta tämä Eino Grönin versio on parempi. Lasse veisaa kuten aina vähän homahtavasti nenäänsä. ellauri282.html on line 210: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri282.html on line 217: Höpötysvettä käkättimeen. Mitä eroa nazeilla ja Israelin pojilla? Israelilaiset ovat sankareita ja kuolevat sankarikuolemia, filistealaiset matuja jotka lizaantuu sotilassaappaan alle kuin torakat. Kyltää Pulkkinen oli täys fasisti. Oikeistokristillistä ällösanastoa kapisen koiran ärhentelyn keskessä. Karsee pulzari. ellauri282.html on line 219: Władysław Albert Anders (11. elokuuta 1892 – 12. toukokuuta 1970) oli Puolan armeijan kenraali ja myöhemmin elämässään oikeistopoliitikko ja Puolan merkityxettömän pakolaishallituksen merkittävä jäsen Lontoossa. ellauri282.html on line 227: Anders syntyi 11. elokuuta 1892 isälleen Albert Andersille ja äidilleen Elizabethille (tyttönimi Tauchert) Krośniewice -Błonien kylässä, 96 kilometriä (60 mailia) Varsovasta länteen, silloisen Venäjän osana. Imperiumi. Hänen molemmat vanhempansa olivat baltisaksalaista alkuperää ja hänet kastettiin Puolan protestanttisen evankelis-Augsburgin kirkon jäseneksi. Hänellä oli kolme veljeä - Karol, Tadeusz ja Jerzy, jotka kaikki myös jatkoivat uraa zaarin armeijassa. ellauri282.html on line 229: Andersin läimiessä Puolan sodanjohdossa tasapuolisesti neukkuja ja niiden silloista kaveria Hitleriä Puolan rajoilla Neuvostoliiton joukot sieppasivat hänet ja heppu vangittiin 29. syyskuuta 1939 haavoittuttuaan kahdesti. Anders joutui alun perin vankilaan Lwówiin Ukrainaan, minkä jälkeen hänet siirrettiin Lubjankan vankilaan Moskovaan 29. helmikuuta 1940. Vangitsemisen aikana häntä kuulusteltiin, kidutettiin ja häntä kehotettiin liittymään puna-armeijaan, mutta se epäonnistui. ellauri282.html on line 231: Allekirjoitettuaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen vuonna 1939 neuvostoliittolaiset hyökkäsivät Puolaan ja osallistuivat sen pilkkomiseen. Neuvostoviranomaiset julistivat Puolan olemattomaksi, ja kaikkia entisiä Puolan kansalaisia Neuvostoliiton liittämiltä alueilta kohdeltiin Neuvostoliiton kansalaisina. Tämän seurauksena NKVD ja muut neuvostoviranomaiset pidättivät ja vangitsivat noin 2 miljoonaa Puolan kansalaista (neljännesmiljoona sotavankia ja 1,5 miljoonaa karkotettua). ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski. ellauri282.html on line 235: Operaatio Barbarossan käynnistämisen ja Sikorskin ja Maiskyn välisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Neuvostoliitto vapautti Andersin tavoitteenaan muodostaa Puolan armeija taistelemaan saksalaisia vastaan puna-armeijan rinnalla. Stalin suostui julistamaan kaikki aiemmat Natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimukset mitättömiksi, mitätöimään syyskuussa 1939 tehdyn Puolan jaon ja vapauttamaan kymmeniä tuhansia Neuvostoliiton leireillä pidettyjä puolalaisia sotavankeja. Puolan pakolaishallituksen ja Stalinin välisen sopimuksen mukaisesti neuvostoliittolaiset myönsivät "armahduksen" monille Puolan kansalaisille 12. elokuuta 1941, joista 40 000 miehen armeija (Anders and what Army, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Puolan Isse Immu Corps) muodostettiin kenraali Władysław Andersin johdolla. Tuhansien muiden puolalaisten upseerien olinpaikka kuitenkin pysyi tuntemattomana vielä kaksi vuotta ja hiersi voimakkaasti Puolan ja Neuvostoliiton suhteita. Upseerit oli joutuneet hävyxiin Katyn toimissa tai sitten hilpasseet Mantshuriaan, Josif ei osannut jezulleen sanoa. ellauri282.html on line 237: Jatkuva kitka neuvostoliittolaisten kanssa poliittisista kysymyksistä sekä aseiden, kapiaisten, ruuan ja vaatteiden puutteesta johti lopulta Andersin miesten – Andersin armeijan – sekä huomattavan Neuvostoliittoon karkotettujen puolalaisten siviilien joukon "evakuoimiseen" sähläämästä Puolassa. Neuvostoliiton miehittämästä Puolasta kuskattiin epäluotettavia polakkeja läjäpäin Persian käytävän kautta Iraniin, Irakiin ja lopulta Palestiinaan. Evakuointi, joka tapahtui maaliskuussa 1942, perustui brittiläis-neuvostoliittolais-puolalaiseen yhteisymmärrykseen. Mukana olleet sotilaat evakuoitiin Neuvostoliitosta, ja he matkasivat Iranin kautta brittiläiseen Palestiinaan, missä he kulkivat brittien komennossa. Täällä Anders muodosti ja johti Puolan märsäkaarsia, samalla kun hän jatkoi kiihotusta Neuvostoliitossa edelleen olevien Puolan kansalaisten vapauttamiseksi. Kun Andersin armeija pääsi Palestiinaan, 3000 sen ca. 4000 juutalaisesta mokkerista lähti lippahivoon. Armeijan maskotti Wojtek-karhu ei karannut. ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi. ellauri282.html on line 244: Pulkku on kova poika puhkomaan meemi-ilmapalloja, mutta sille tulee koko paljon huteja. Niinkun että 1 suomalainen avosuo on tehokkaampi ilmastokeuhko kuin koko Amazonin viidakko. Vad tull. Se on kyllä totta että länsi on puolalaisille petollinen rakkaus. ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle. ellauri282.html on line 256: Patti kävi hikisen karvahatun kanssa vielä loppupeleissä Lontoossa haistattamassa puolan pakolaishallituxen kääpiä. Kaikki oli hoiperehtivia veteraaneja. Yxi puhui koko ajan, yxi oli kuuro, ja presidentti ei ollut enää esittelykunnossa. Lippua ne eivät saaneet enää seinälle kun kukaan ei uskaltanut tikkaille. Vilttihatun valokuvat meni mustixi, eikä Apu-lehti sitten huolinut koko juttua. ellauri282.html on line 258: Puolalaisilta puuttui kasarilla kaikkea, sitä sai vain mustan pörssin kaupasta, jos oli paalua. Kolmekaan työtä ei riittänyt elämiseen veloitta, siis sama tilanne kuin kapitalistimaiden köyhillä tänäkin päivänä. Oliskohan vika ollut silloinkin kapitalistipirujen jotka nälistivät sosialistimaita kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Kyllä talouspakote oli kexitty jo muinaisia aikoina. ellauri282.html on line 260: Hautamäki (tuskin Antti , ex-assari, Sitran emeritusasiamies, takinkääntäjä, luultavammin Aimo, Rauhanyhdistyxen rovasti ja Siionin lähetyslehden toimittaja Revonlahdelta) oli sanonut tai ehkä textannut Matille: ellauri282.html on line 262: näyttää siltä, että suhteessa omaan kuolemaansa ihmisellä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko hän kykenee kohtaamaan kuolemansa vakuuttuneena minänsä jatkuvuudesta tai sitten hänen on kiellettävä kuolemansa väistämättömyys loppuun saakka. ellauri282.html on line 264: Hölmöjä. On kolmas vaihtoehto: tää muutenkin aika höllissä kantimissa oleva "mää" vaan häipyy kuin pieru Saharaan. Häviää kuin löyhkä. Ja hyvä niin. Toi Aimon mietelmä on narsistinen, sama luonnevika kuin Belovin Salella. ellauri282.html on line 266: Kuolemattomuuden pyllyverhoja Matti siteeraa Aimolta yxin tein 4: meemit (uskonto, isänmaa) ja geenit (sukulaiset, luonto yleensä). Jossain tiimissä on kiven taaxe mentävä. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, kiisti Juise Leskinen, ja osoitti sen esimerkillä. Maxa sanoi pox. Kyllä se kesti koko elämän. ellauri282.html on line 268: Iisalmen viinakäet on oxettavia tiimihenkisiä äijiä. Hattu päässä sisällä vainoavat ainoata lakitonta "entä sitten" heppua joka ei lähde mukkaan niiden setämiesmeemeihin. Jutut käsitteli tuskaa ja iloa, toivoa ja kärsimystä, syntymää ja kuolemaa. Elukoiden juttuja. Merkityxiä. Ällösanoja. Vizi mikä vanhan kansan jollottaja. ellauri282.html on line 270: Matti on varmaan ollut poikasena parzikassa. Se näät hyräileepi partiolaisten nozkilauluja. Hizi etne ovat ällöjä. Tiimi istuu reippaana väiskilakit päässä Lammassaaren nuotiolla ja paistaa lettuja. ellauri282.html on line 274: Meill’ on metsässä nuotiopiiri, ellauri282.html on line 283: hämy verhoo metsän, maan. ellauri282.html on line 295: Haitannoonkoon tuo... miettii Abu Lähjä Lapinlahden raitilla. ellauri282.html on line 300: Minulla ei ole pelkoa menettäväni sinua, sillä et ole omaisuuteni tai kenenkään muun omaisuutta. Rakastan sinua sellaisena kuin olet, ilman kiintymystä, ilman pelkoa, ilman ehtoja, ilman egoismia, yritän olla imemättä sinua ellet nimenomaan halua. Rakastan sinua vapaasti, koska rakastan vapauttasi, samoin kuin omaani. ellauri282.html on line 302: Elä elämääsi niin kuin parhaaksi näet. Se ei ole itsekästä. Itsekästä on muiden vaatia, että he elävät elämänsä niin kuin parhaaksi näkevät. ellauri282.html on line 304: Nää töräyxethän oli kuin suoraan kopsattuja Nerudan Pablolta. ellauri282.html on line 307: Heti kun katsot maailmaa ideologian kautta, olet valmis. Mikään todellisuus ei sovi ideologiaan. Elämä on sen ulkopuolella. … Siksi ihmiset etsivät aina tarkoitusta elämälle… Merkitys löytyy vain, kun mennään merkityksen yli. Elämällä on järkeä vain, kun sen näkee mysteerinä, eikä siinä ole mitään järkeä käsitteellistävälle mielelle. Matelijanaivot rulaavat. ellauri282.html on line 309: Filosofi Diogenes söi illalliseksi leipää ja linssejä. Hänet näki filosofi Aristippus, joka asui mukavasti imartelemalla kuningasta. Aristippus sanoi : " Jos oppisit olemaan kuninkaan alamainen, sinun ei tarvitsisi elää linsseillä ." ellauri282.html on line 312: Linsseistä tulee tosin paljon pieruja. Goalaisena olen tästä hyvin perillä. Ne kajahtavat ilkeästi saviruukussa. Haju pitää toisaalta tehokkaasti kermaperseet loitolla. ellauri282.html on line 314: Elämä on helppoa, elämä on ihanaa. Se on vain vaikeaa illuusioidesi, kunnianhimoidesi, ahneutesi ja himosi suhteen. Tiedätkö mistä nämä asiat tulevat? Siitä, että olet tunnistautunut kaikenlaisiin tarroihin! Kun tulet näkemään, että et ole tänään niin viisas kuin olit eilen, olet viisaampi tänään. ellauri282.html on line 315: Jos katsot tarkkaan, huomaat, että on vain yksi asia, joka aiheuttaa ilmastomuutosta ja muuta onnettomuutta. Asian nimi on kiinnitys. Mikä on liite? Kiinnittymisen tunnetila, jonka aiheuttaa usko, että ilman jotain tiettyä asiaa tai henkilöä ei voi olla onnellinen. Esim. näitä sieviä puseroita tai Mattia. Jarrua! Ne ovat vain tarroja ja liitteitä. Et tarvi niitä enempää kuin linssejä. ellauri282.html on line 322: Kun pääset eroon epäonnistumisen pelostasi, menestymiseen liittyvistä jännitteistäsi... voit olla oma itsesi. Rento. Et enää aja jarrut päällä. Lumpenissa annettiin hernekeittopäivänä jarrua pannukakuissa. ellauri282.html on line 323: Vanhat läskit epikurolaiset, jotka haluavat parannuskeinoa ilman kipua, ovat kuin ne, jotka kannattavat edistystä ilman luovaa tuhoa. Anthony de Mello, Tietoisuus: de Mellon henkisyyskonferenssi hänen omin sanoin. Tunnisteet: herääminen, edistys, henkisyys. Katumush, shynti, ahdishstush. ellauri282.html on line 325: Kolme vaikeinta asiaa ihmiselle eivät ole fyysisiä suorituksia tai henkisiä saavutuksia. Ne ovat ensinnäkin vastinetta rakkaudesta vihaan; toiseksi, mukaan lukien poissuljetut; Kolmanneksi tunnustaa olevani väärässä. Ei helppoa! ellauri282.html on line 327: Miellyttävät kokemukset tekevät elämästä ihanaa. Kipeät kokemukset johtavat kasvuun. Kasvu ei ole ihanaa. Häiritseekö Jumalan rauha sinua aina? Tiedäthän, kaikki mystikot - katolilaiset, kristityt, ei-kristityt, olipa heidän teologiansa tai uskontonsa mikä tahansa - ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Vaikka kaikki on päin vittua, kaikki on hyvin. Outo paradoksi, kieltämättä. ellauri282.html on line 329: Kuten suuri Kungfutse sanoi: "Sen, joka olisi jatkuvassa onnessa, täytyisi usein muuttua." Virtaus. Flow-tila. Pädit käteen ja baanalle. Kuten suuri Jussi Jurkka sanoi radiossa: "Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Ilman niitä ei ole koko taidetta." ellauri282.html on line 344: Pyhä Ignatius Loyola (1491 Loyola, Guipuzcoa, Espanja – 1556 Rooma, Italia), kastettu nimellä Íñigo López, oli katolinen ilkimys, jesuiittaveljestön perustaja ja mystikko. Íñigon nimi on keskiaikainen baski deminutiivi sanalle "Minun pikkuinen". Se kyllä vaurioitui myöhemmin, kuten saatte lukea. ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua. ellauri282.html on line 349: Loyola oli nuoresta alkaen kiinostunut sotataidosta. Hän liittyi armeijaan 17-vuotiaana, ja erään elämäkerran kirjoittajan mukaan hän käveli ympäriinsä "viittansa lentää auki paljastaakseen tiukasti istuvan letkun ja saappaat; miekka ja sikari vyötäröllä". ellauri282.html on line 351: Toisen mukaan hän oli "pukupukuja, ammattitanssija, naistenmies, herkkä loukkauksille ja karkea punkkimainen miekkamies, joka käytti etuoikeutettua asemaansa paetakseen syytteitä pappiveljensä kanssa tehdyistä väkivaltarikoksista karnevaalien aikana." ellauri282.html on line 352: Velazquesin kuoltua Loyola siirtyi Najeran herttuan Antonio Manrique de Laran (k. 1535) palvelukseen ja päätyi taistelemaan herttuan joukoissa Habaneros -kapinallisia vastaan. Pamplemoussen taistelussa vuonna 1521 Loyola haavoittui taistelussa molempiin jalkoihin tykin osumasta, ja hänen pikkujalkansa vammautui vakavasti. Lopulta leikkaukset jättivät hänen jalkansa sitä lyhyemmiksi. Hän ontui loppuelämänsä sotilasuransa päätyttyä. ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan. ellauri282.html on line 358: Íñigo koki sarjan näkyjä päivänvalossa ollessaan sairaalassa. Nämä toistuvat näyt ilmestyivät "muodona ilmassa hänen lähellään ja tämä muoto lohdutti häntä paljon, koska se oli äärimmäisen kaunis... sillä se jotenkin näytti olevan käärmeen muotoinen ja siinä oli monia asioita, jotka loistivat kuin silmät, mutta eivät olleet. Hän sai paljon iloa ja lohtua katsellessaan tätä esinettä... mutta kun kalu katosi, hänestä tuli lohduton." Hän tuli tulkitsemaan tämän näyn luonteeltaan pirullisena. ellauri282.html on line 361: Pitkän toipilasaikansa kestäessä Loyola näki sarjan uskonnollisia näkyjä Jeesuksesta ja Mariasta köyrimässä, ja kirjoitti sen pohjalta noin 300 sivua tekstiä, josta myöhemmin muokkaantui Loyolan pääteos Vällyharjoituksia. Hän ajatteli, että hänen julkaisusuunnitelmansa vahvisti hänen eräänä yönä kokemansa näyn Neitsyt Marian ja Jeesuksen lapsesta, mikä johti hänelle paljon lohdutusta. ellauri282.html on line 362: Teksti on kirjoitettu volapükixi, sillä Loyola ei osannut latinaa. Kivesten aiheuttamat haamukivut ja kuumetilat sekä muut sairaudet vaivasivat Loyolaa hänen koko elämänsä ajan. Sen lisäksi se oli pudonnut siniseen maalipurkkiin pienenä ja siitä oli tullut *ilkeä*. ellauri282.html on line 364: Toivuttuaan Loyola hylkäsi omaisuutensa ja lähetti kotiin paashipoikansha. Hän matkusti Montserratin luostariin (Kataloniaan) ja hylkäsi siellä ritariuden tunnukset (letkunsa ja sikarinsa) kirkon alttarille. Lopun elämäänsä Loyola pukeutui karusti, kerjäsi elääkseen, matkusteli laajasti ympäri Espanjaa, usein jalan tai aasilla, ja suoritti aikeensa mukaisesti tylsiinvaelluksen Jerusalemiin. Loyola kutsui itseään tylsiinvaeltajaksi ja esiintyi useimmiten nimettömissä. Lopulta hän suoritti kotitöitä paikallisessa sairaalassa vastineeksi ruoasta ja majoituksesta. Useiden kuukausien ajan hän vietti suuren osan ajastaan runoillen naapuriluolassa, jossa hän harjoitti ankaraa ashkenazia, runoili seitsemän tuntia päivässä ja muotoili hengellisten harjoitustensa perusteita. ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin. ellauri282.html on line 370: Loyolaa epäiltiin toistuvasti harhaisuudesta, ja hän oli vankeudessa ja toistuvasti inkvisition tutkittavana. Usein hänet karkotettiin tai häntä kiellettiin opettamasta, mistä syystä hän lopulta siirtyi Pariisiin. ellauri282.html on line 372: Loyola kuoli Roomassa riehuneeseen rajuun hyppykuppaepidemiaan eli roomalaiskuumeeseen vuonna 1556. Hänet julistettiin ilkimykseksi 1609 ja ionisoitiin 1622. Niin sanotut kivet pikkuveikan suonissa näyttävät olleen trombosoituneita peräpukamia. Mies on Alepan, Baskimaan, Bilbaon hiippakunnan, Bizkaian, Gipuzkoan, Guipuscoan, Vizcayan, jesuiittojen, retrettien ja palosotilaiden suojelusilkimys. Häntä kuvataan pankkikirjalla, masuasukkaalla ja tylsällä leukaristillä. Ilkimyksen juhlapäivää vietetään 31. heinäkuuta seuraavilla sanoilla: ellauri282.html on line 374: »Orémus. Deus, qui ad maiórem tui nóminis glóriam propagándam, novo per beátum Ignátium subsídio militántem Ecclésiam roborásti: concéde; ut, eius auxílio et imitatióne certántes in terris, coronári cum ipso mereámur in cœlis.» ellauri282.html on line 377: Mies perusti savolaisen Tachon ja kenraali Xavierin kanssa Jeesuksen seuran (Jesuiitat) uskonnollisen järjestön ja tuli sen ensimmäiseksi prinssieverstixi Pariisissa vuonna 1541. Hän näki Jeesuksen Seuran tarkoituksen olevan lähetystötyö ja löpötys. Muiden kirkon uskonnollisten luokkien siveyden, kuuliaisuuden ja köyhyyden lupausten lisäksi Loyola asetti jesuiitille neljännen kuuliaisuusvalan paaville, osallistuakseen paavin määräämiin "hankkeisiin." Jesuiitat olivat avainasemassa vastareformaation johtamisessa. Mies oli luihun näköinenkin. Sen mielestä tarkoitus pyhitti keinot. ellauri282.html on line 379: Attribuutit: Sacerdotal-asut, kasakkaferraiolo, beretta, pitelee tilikirjaa, jossa on teksti "Ad maiorem Dei gloriam", harhaoppisen tallaaminen, HS-kryptogrammi, krusifiksi, rukousnauha. ellauri282.html on line 383: Ignatius käytti tunnetusti latinalaista ilmausta "Ite, inflammate omnia", joka tarkoittaa "Mänkee ihte, tulehduttakee kaikki", ilmausta, jota käytetään kuppaisessa jesuiittakirkossa vielä tänäkin päivänä. Loyolan yritteliäs mutta lojaali kantapäiden kalauttelu maittaa amerikkalaisillekin, siinä on sellaista nöyristelevää mutta samalla röyhkeilevää seppoilufiilistä joka istuu jenkkihabituxeen kuin suutarin sormi sian perseeseen. ellauri282.html on line 389: mutta tehään kuten skotti, sytytetään grilli. ellauri282.html on line 390: (Musset: Rolla) ellauri282.html on line 395: Trappist on suojattu nimi, jota voidaan käyttää vain benediktiiniläisten trappistiluostareiden munkkien valvonnassa tehdystä luostarioluesta. Lisäksi vaatimuksena on, että olut pannaan luostarin tiloissa ja että panimon tuotto käytetään luostarin ylläpitoon ja sosiaalityöhön. Nimeen oikeutettuja luostareita on 11, ja kuusi niistä sijaitsee Belgiassa. Muut trappistipanimot sijaitsevat Itävallassa, Alankomaissa (kaksi), Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa. ellauri282.html on line 397: Trappistipanimoilla on kullakin valikoimissaan 1–5 kaupallista olutta. Näiden lisäksi osa luostareista valmistaa munkeille päiväkäyttöön tarkoitettua miedompaa (4–5 %) olutta sekä kirkollisiin juhlapyhiin valmistettua vahvempaa olutta, joita ulkopuoliset eivät tavallisesti pääse nauttimaan. Osa luostareista valmistaa, syö ja myy oluen lisäksi myös luostarissa tehtyä juustoa. ellauri282.html on line 399: Trappistit, jotka virallisesti tunnetaan nimellä Cisternians of Strict Observance (latina: Ordo Cisterciensis Strictioris Observantiae, lyhennettynä OCSO) ja alun perin nimeltään La Trappen Neitsyt Marian reformoitujen kystertsiläisten ritarikunta, ovat katolinen uskonnollinen veljeskunta. He noudattavat Pyhän Benedictin sääntöä ja heillä on sekä munkkien että nunnien yhteisöjä jotka tunnetaan trappisteina ja trappistinnoina. Ne on nimetty La Trappe Abbeyn mukaan, luostarin, josta liike ja uskonnollinen järjestys sai alkunsa. Liike sai alkunsa uudistuksista, jotka apotti Armand Jean le Bouteillier de Rancé esitteli vuonna 1664, mikä johti myöhemmin trappistiseurakuntien luomiseen ja lopulta viralliseen perustuslakiin erillisenä uskonnollisena järjestyksenä vuonna 1892. ellauri282.html on line 408: Thomas Merton OCSO (31. tammikuuta 1915 – 10. joulukuuta 1968) oli amerikkalainen trappistimunkki, kirjailija, teologi, mystikko, runoilija, sosiaalinen aktivisti ja vertailevan uskonnon tutkija. 26. toukokuuta 1949 hänet vihittiin katoliseen pappeuteen ja hänelle annettiin nimi "isä Louis". Hän kuului Gethsemanin luostariin Bardstownin lähellä Kentuckyssa ja oli siellä kirjoilla vuodesta 1941 kuolemaansa asti, vaikka kuoli jossain Kaakkois-Aasiassa nussiretkillä (siitä enemmän alempana). ellauri282.html on line 410: Merton kirjoitti yli 50 kirjaa 27 vuoden aikana, pääasiassa mieliaiheestaan henkisyydestä, mutta jonkin verran myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja hiljaisesta pasifismista, sekä lukuisia esseitä ja arvosteluja. Yksi Mertonin kestävimmistä teoksista on hänen bestseller-elämäkertansa The Seven Storey Mountain (1948). Hänen selostuksensa henkisestä matkastaan inspiroi lukuisia toisia kilvoituxen veteraaneja, opiskelijoita ja nuoria tutkimaan luostarien tarjontaa kaikkialla Yhdysvalloissa. Se on National Reviewin vuosisadan 100 parhaan tietokirjan listalla. ellauri282.html on line 412: Mertonista tuli innokas uskontojen välisen ymmärryksen kannattaja, joka tutki itämaisia uskontoja tutkimalla mystistä käytäntöä. Hänet tunnetaan erityisesti vuoropuhelun uranuurtamisesta aasialaishenkisten henkilöiden, mukaan lukien Dalai Laman, kanssa; japanilainen kirjailija D. T. Suzuki ; Thaimaan buddhalainen munkki Buddhadasa ja varsinkin vietnamilainen munkki Which What Hanhi. Merton kirjoitti elokuussa 1966 esseen Jubileelle nimeltä "Nhất Hạnh on mun velivainaja", jossa hän sanoi: "Minulla on paljon enemmän yhteistä Nhất Hạnhin kanssa kuin minulla on monien amerikkalaisten kanssa, enkä epäröi sanoa sitä, siitä huolimatta että hän on juuri niitä vinkuintiaaneja jotka julmasti nirhasivat meikäläisten koptereista pudonneita urhoja Viet Kongin pusikoissa." ellauri282.html on line 416: Thomas Merton syntyi Pradesissa, Pyrénées-Orientalesissa, Ranskassa 31. tammikuuta 1915 walesilaista alkuperää oleville vanhemmille: Owen Mertonille, Euroopassa ja Yhdysvalloissa toimivalle uusiseelantilaiselle taidemaalarille, ja Ruth Jenkins Mertonille, yhdysvaltalaiselle kveekerille ja taiteilijalle. He olivat tavanneet maalauskoulussa Pariisissa. Hänet kastettiin Englannin kirkossa isänsä toiveiden mukaisesti. Mertonin isä oli kyllä usein poissa poikansa lapsuudessa. ellauri282.html on line 418: Ensimmäisen maailmansodan aikana elokuussa 1915 Mertonin perhe lähti Ranskasta Yhdysvaltoihin. He asuivat ensin Ruthin vanhempien luona Queensissa, New Yorkissa, ja asettuivat sitten heidän lähellensä Douglastoniin. Vuonna 1917 perhe muutti vanhaan taloon Flushingissa, Queensissa, missä Tompan veli John Paul syntyi 2. marraskuuta 1918. Perhe harkitsi palaamista Ranskaan, kun Ruthilla diagnosoitiin mahasyöpä. Hän kuoli siihen kuitenkin rivakasti 21. lokakuuta 1921 Bellevuen sairaalassa. Merton oli kuusivuotias ja hänen veljensä ei vielä kolme. ellauri282.html on line 420: Vuonna 1926, kun Merton oli 11-vuotias, hänen isänsä kirjoitti hänet poikien sisäoppilaitokseen Juan Batiste Montaubaniin, Lycée Ingresiin. Kesällä 1928 hän poisti Mertonin Lycée Ingresistä sanomalla, että perhe muutti Englantiin. Merton näki siellä liikaa Ingresin maalamia alastonten naisten kuvia. Lokakuussa 1933 Merton, 18-vuotias, tuli Clare Collegeen perustutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan moderneja kieliä (esimm. ranska ja italia). ellauri282.html on line 422: Tammikuussa 1935 Merton, 20, ilmoittautui toisena opiskelijana Columbia Universityyn Manhattanilla. Siellä hän solmi läheiset ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet Ad Reinhardtin kanssa, joka tuli tunnetuksi proto- minimalistisena maalarina, runoilija Robert Laxiin, kommentaattori Ralph de Toledanoon, ja John Slateen kanssa, joka perusti kansainvälisen asianajotoimiston. Skadden Arps Slate Meagher & Flomista tuli hänen oikeudellinen neuvonantajansa ja Robert Girouxista, Farrar, Straus and Girouxin perustajasta tuli hänen kustantajansa. Talk about creamy arse frat boys! ellauri282.html on line 424: Merton aloitti 1700-luvun englanninkielisen kirjallisuuden kurssin kevätlukukauden aikana, jota opetti Mark Van Doren, professori, jonka kanssa hänellä oli elinikäinen sopimus. ellauri282.html on line 425: Tammikuussa 1938 Merton valmistui Columbiasta BA-arvosanoilla englanniksi. Kesäkuussa hänen ystävänsä Seymour Freedgood järjesti tapaamisen Mahanambrata Brahmacharin, hillomunkin kanssa, joka vieraili New Yorkissa Chicagon yliopistosta. Hän teki Mertoniin vaikutuksen, koska hän (Merton) uskoi, että munkki (Maha-etc) keskittyi syvästi Jumalaan. Vaikka Merton odotti Brahmacharin suosittelevan hindulaisuutta, hän sen sijaan neuvoi Mertonia yhdistämään sen uudelleen oman (Mertonin) kulttuurinsa hengellisiin juuriin. Hän ehdotti Mertonia lukemaan Augustinuksen tunnustukset ja Kristuksen jäljittelyn. Merton luki lojaalisti ne molemmat. ellauri282.html on line 427: Merton päätti tutkia katolilaisuutta lisää. Lopulta elokuussa 1938 hän päätti osallistua messuun ja meni Corpus Christi Churchiin, joka sijaitsee lähellä Columbian kampusta West 121st Streetillä Morningside Heightsissa. Messun rituaali oli hänelle vieras, latina oli täyttä hepreaa, mutta hän kuunteli tarkkaavaisesti. Tämän jälkeen Merton alkoi lukea laajemmin katolilaisuutta. ellauri282.html on line 430: 10. joulukuuta 1941 Thomas Merton saapui Getsemanin luostariin ja vietti kolme päivää luostarin guesthousessa odottaen hyväksyntää ritarikuntaan. Aloitteleva mestari tuli haastattelemaan Mertonia arvioiden hänen vilpittömyyttään ja pätevyyttään. Sillä välin Merton pantiin töihin lattioiden kiillottamiseen ja astioiden pesuun. Frederic Dunne, Getsemanin apotti vuodesta 1935, hyväksyi hänet luostariin postulaatiksi 13. joulukuuta. Mertonin ensimmäiset päivät eivät sujuneet ongelmitta. Hänellä oli vakava vilustuminen vierailustaan guesthousessa, jossa hän istui avoimen ikkunan edessä todistaakseen vilpittömyytensä. Olis vaan puunannut niitä lattioita. Alkuviikkojen aikana Getsemanissa Merton opiskeli monimutkaista kystercian viittomakieltä sekä päivittäistä työ- ja palvontarutiinia. ellauri282.html on line 432: Maaliskuussa 1942, paaston ensimmäisenä sunnuntaina, Merton hyväksyttiin novelty-biisiksi luostarissa. Kesäkuussa hän sai kirjeen veljeltään John Paavalilta, jossa hän (JP) ilmoitti, että hän oli pian lähdössä sotaan ja tulisi Getsemaniin käymään ennen lähtöä. Heinäkuun 17. päivänä Johannes Paavali saapui Getsemaniin ja kaksi veljeä ottivat hänet kiinni. Johannes Paavali ilmaisi halunsa tulla katoliseksi, ja heinäkuun 26. päivään mennessä hänet kastettiin kirkossa läheisessä New Havenissa Kentuckyssa, ja hän lähti seuraavana päivänä. Tämä olisi viimeinen kerta, kun nämä kaksi näkivät toisensa. John Paul kuoli 17. huhtikuuta 1943, kun hänen koneensa epäonnistui Englannin kanaalin yllä. Mertonin runo John Paulille esiintyy Seitsemänkerroksisessa vuoressa. ellauri282.html on line 434: Merton piti päiväkirjaa koko Getsemanissa oleskelunsa ajan. Aluksi hän tunsi kirjoittamisen olevan ristiriidassa hänen kutsumuksensa kanssa, ja hän pelkäsi, että se edistäisi taipumusta yksilöllisyyteen. Mutta hänen esimiehensä Dunne näki, että Mertonilla oli sekä lahjakas äly että lahjakkuus kirjoittamiseen. Vuonna 1943 Merton sai tehtäväkseen kääntää uskonnollisia tekstejä ja kirjoittaa luostarille pyhien elämäkertoja. Merton lähestyi uutta kirjoitustehtäväänsä samalla innolla ja innolla kuin osoitti lakaisuhommissa pihalla. ellauri282.html on line 436: 19. maaliskuuta 1944 Merton teki väliaikaisen lupauksensa ja hänelle annettiin valkoinen hattu, musta olkapää ja nahkavyö. Marraskuussa 1944 James Laughlin julkaisi käsikirjoituksen, jonka Merton oli antanut ystävälle Robert Laxille edellisenä vuonna osoitteessa New Directions: runokirja nimeltä Thirty Poems. Mertonilla oli ristiriitaisia tunteita tämän teoksen julkaisemisesta, mutta Dunne pysyi päättäväisenä, koska Merton jatkoi kirjoittamistaan. Vuonna 1946 New Directions julkaisi toisen Mertonin runokokoelman, A Man in the Divided Sea, joka yhdistettynä kolmeenkymmeneen runoon, herätti hänelle tunnustusta. Samana vuonna Harcourt Brace & Company hyväksyi Mertonin käsikirjoituksen The Seven Storey Mountainiin julkaistavaksi. Seitsemänkerroksinen vuori, Mertonin omaelämäkerta, kirjoitettiin kahden tunnin välein luostarin scriptoriumissa henkilökohtaisena projektina. ellauri282.html on line 438: Vuoteen 1947 mennessä Merton oli mukavampi roolissaan kirjailijana. Maaliskuun 19. päivänä hän antoi juhlallisen lupauksensa ja sitoutui elämään elämänsä luostarissa. Hän aloitti myös kirjeenvaihdon erään karthusialaisen kanssa St. Hugh's Charterhousessa Englannissa. Merton oli arvostanut kivempää karthusialaista ritarikuntaa Getsemaniin saapumisestaan vuonna 1941, ja hän harkitsi myöhemmin kystersiläisistä luopumista tuon ritarikunnan vuoksi. Siitä huolimatta Katolinen Commonweal- lehti julkaisi 4. heinäkuuta Mertonin esseen nimeltä Poetry and the Contemplative Life. ellauri282.html on line 440: Vuonna 1948 The Seven Storey Mountain julkaistiin kriitikoiden suosiossa, ja Mertonille lähetetty faniposti saavutti uusia korkeuksia. Merton julkaisi myös useita teoksia luostarille sinä vuonna, jotka olivat: Guide to Cistercian Life, Cistercian Contemplatives, Figures for an Apocalypse ja The Spirit of Simplicity. Tuona vuonna Saint Mary's College (Indiana) julkaisi myös Mertonin kirjasen What Is Contemplation? Merton julkaisi myös sinä vuonna elämäkerran, Exile Ends in Glory: The Life of a Trappistine, Mother M. Berchmans, OCSO. ellauri282.html on line 442: Mertonin apotti Dunne kuoli 3. elokuuta 1948 matkustaessaan junassa Georgiaan. Dunnen poismeno oli tuskallinen Mertonille, joka oli alkanut katsoa apottia vähän muutenkin kuin isähahmona ja henkisenä mentorina. Elokuun 15. päivänä luostariyhteisö valitsi uudeksi apottiksi Dom James Foxin, Yhdysvaltain entisen laivaston upseerin. Lokakuussa Merton keskusteli hänen kanssaan jatkuvasta vetovoimastaan karthusialaisia ja kamaldolilaisia ritarikuntia kohtaan ja heidän emeriittisestä elämäntavastaan, johon Fox vastasi vakuuttamalla Mertonille hänen (ja hänen tienestiensä) kuuluvan Getsemaniin. Fox salli Mertonin jatkaa kirjoittamistaan, koska Merton oli nyt saavuttanut huomattavaa tunnustusta luostarin ulkopuolella. 21. joulukuuta Merton vihittiin subdiakoniksi. Vuodesta 1948 lähtien Merton tunnisti itsensä anarkistiksi. (Mit vit? No sitä että Mertonista tuli vasemmistoaktivsti silloin kun se ei ollut yhtään sopivaa. Nähdessään käsikirjoitetun version Seitsemänkerroksisesta vuoresta sensorit hylkäsivät sen, koska se sisälsi lukuisia viittauksia seksiin ja juomiseen. Hälinä Seitsemänkerroksisesta vuoresta lopulta ratkesi, mutta pian sensorit olivat jälleen huolissaan Mertonin kirjoituksista sodasta ja rauhasta. Sodasta ei saanut kirjoittaa, ainoastaan rauhasta. Piis. Kiistanalainen koomikko Lenny Bruce päätti usein yökerhotoimintansa lukemalla esseestä, jonka Merton kirjoitti Saksan natsijohtajasta Adolf Eichmannista ja jossa Merton kyseenalaistaa maailman järkeä. ellauri282.html on line 444: 5. tammikuuta 1949 Merton matkusti junalla Louisvilleen ja haki Yhdysvaltain kansalaisuutta. Samana vuonna julkaistiin Seeds of Contemplation, The Tears of Blind Lions, The Waters of Siloe ja The Seven Storey Mountainin brittiläinen painos otsikolla Elected Silence. 19. maaliskuuta Mertonista tuli ritarikunnan diakoni, ja 26. toukokuuta (helatorstaina) hänet vihittiin papiksi pitäen ensimmäisen messunsa seuraavana päivänä. Kesäkuussa luostari vietti satavuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Merton kirjoitti kirjan Gethsemani Magnificat muistoksi. Marraskuussa Merton aloitti opettaa mystistä teologiaa Getsemanin aloittelijoille, josta hän nautti suuresti. Tähän mennessä Merton oli valtava menestys luostarin ulkopuolella, ja The Seven Storey Mountainia on myyty yli 150 000 kappaletta. Seuraavina vuosina Merton kirjoitti monia muita kirjoja, jotka keräsivät laajan lukijakunnan. Hän tarkisti Seeds of Contemplationin useita kertoja ja piti varhaista painostaan virhealttiina ja epäkypsänä. Ihmisen paikka yhteiskunnassa, näkemykset yhteiskunnallisesta aktivismista ja erilaiset lähestymistavat mietiskelevään rukoukseen ja elämään nousivat hänen kirjoituksissaan jatkuviin teemoihin. ellauri282.html on line 446: Tänä erityisen hedelmällisenä aikana Mertonin uskotaan kärsineen suuresta yksinäisyydestä ja stressistä. Eräs tästä viittaava tapaus on ajo, jonka hän teki luostarin jeepillä, jonka aikana mahdollisesti maanistilassa toiminut Merton liukui epäsäännöllisesti tien ympäri ja melkein aiheutti etutörmäyksen. ellauri282.html on line 447: Pitkien Getsemanin vuosien aikana Merton muuttui The Seven Storey Mountainin intohimoisesti reikiin sisäänpäin katsovasta nuoresta reikämunkista mietiskelevämmäksi kirjailijaksi ja runoilijaksi. Merton tuli tunnetuksi vuoropuheluistaan muiden uskontojen kanssa ja väkivallattomasta asenteestaan 1960-luvun kilpailumellakoiden ja Vietnamin sodan aikana. ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa." ellauri282.html on line 451: Siitä huolimatta Merton saavutti lopulta yksinäisyyden, jota hän oli pitkään halunnut asuessaan erakkorakennuksessa luostarin alueella vuonna 1965. Vuosien mittaan hän kamppaili ajoittain joidenkin apottiensa kanssa siitä, ettei häntä päästetä ulos luostarista huolimatta hänen kansainvälisestä maineestaan ja laajasta kirjeenvaihdosta monien kanssa. päivän tunnettuja hahmoja. ellauri282.html on line 453: Vuoden 1968 lopulla uusi apotti Flavian Burns antoi hänelle vapauden lähteä Aasian kiertueelle, jonka aikana hän tapasi Dalai Laman Intiassa kolme kertaa ja myös tiibetiläisen buddhalaisen dzogchen- mestarin Chatral Rinpochen, jota seurasi yksinäinen pakopaikka lähellä Darjeelingia, Intiaa. Darjeelingissa hän ystävystyi Tsewang Yishey Pemban kanssa, joka on tiibetiläisen yhteisön merkittävä jäsen. Siitä huolimattA, hänen viimeisessä kirjeessään, hän totesi: "Olen yhteydessä näihin uusiin ystäviin, tunnen myös lohtua omassa uskossani Kristukseen ja hänen läsnäoloonsa. Toivon ja uskon että hän voi olla yhtä aikaa läsnä meidän kaikkien sydämissä." ellauri282.html on line 455: The Seven Storey Mountainin mukaan nuorekas Merton rakasti jazzia, mutta aloittaessaan ensimmäisen opettajatyönsä hän oli hylännyt kaiken paitsi rauhallisen musiikin. Myöhemmin elämässään aina kun hänen sallittiin lähteä Getsemanista lääketieteellisistä tai luostarisyistä, hän sai kuulla mitä elävää jazzia pystyi, pääasiassa Louisvillessä tai New Yorkissa. ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies. ellauri282.html on line 459: Joulukuun 10. päivänä 1968 Merton oli Punaisen Ristin Sawang Kaniwat -nimisessä retriittilaitoksessa Samut Prakanissa, maakunnassa lähellä Bangkokia, Thaimaassa ja osallistui luostarikonferenssiin. Aamuistunnossa puhuttuaan hänet löydettiin myöhemmin iltapäivällä mökkinsä huoneesta kuolleena, yllään vain shortsit, selällään ja oikosuljettu Hitachin lattiatuuletin makaa hänen vartalonsa poikki. Hänen työtoverinsa Jean Leclercq toteaa: "Todennäköisesti Thomas Mertonin kuolema johtui osittain sydämen vajaatoiminnasta, osittain sähköiskusta." Koska ruumiinavausta ei tehty, ei ollut sopivaa selitystä Mertonin "takapuolessa" olevalle haavalle, "joka oli vuotanut huomattavasti". Saapuessaan Mertonin viereisestä mökistä benediktiiniritarikunnan kädellinen ja konferenssin puheenjohtaja Rembert Weakland voiteli Mertonin. Hänen ruumiinsa lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin Vietnamista palaavalla Yhdysvaltain sotilaslentokoneella. Hänet on haudattu Getsemanin luostariin. Vuonna 2018 Hugh Turley ja David Martin julkaisivat The Martyrdom of Thomas Merton: An Investigationin, jossa kyseenalaisti vahingossa tapahtuvan sähköiskun teorian. Hämärää! ellauri282.html on line 466: Vaikka Merton ei ollut kiinnostunut siitä, mitä näillä perinteillä oli tarjota oppeina ja instituutioina, hän oli syvästi kiinnostunut siitä, mitä kukin sanoi ihmiskokemuksen syvyydestä. Hän uskoi, että kristinusko oli suurimmaksi osaksi hylännyt mystisen perinteensä ja suosinut karteesista painotusta "käsitteiden jälleenmuodostamiseen, refleksiivisen tietoisuuden idolisoimiseen, olemisen pakoon verbalismiin, matematiikkaan ja rationalisointiin". Mertonin mielestä itämaiset perinteet olivat enimmäkseen saastuttamattomia tämän tyyppisestä ajattelusta, joten niillä oli paljon annettavaa sen suhteen, miten ajatella ja ymmärtää itseään. Merton oli ehkä eniten kiinnostunut – ja kaikista itämaisista perinteistä hän kirjoitti eniten – Zenistä. Tutkittuaan aavikkoisiä ja muita kristittyjä mystikkoja osana luostarikutsumaansa, Merton ymmärsi syvästi, mitä reikää ne miehet etsivät ja mitä pilkkiä kokivat etsiessään. Hän löysi monia yhtäläisyyksiä näiden kristittyjen mystiikan kielen ja zen-filosofian kielen välillä. ellauri282.html on line 468: Vuonna 1959 Merton aloitti vuoropuhelun moottoripyörävalmistajan D. T. Suzukin kanssa, joka julkaistiin Mertonin Zen and the Birds of Appetitessa nimellä "Tyhjyyden viisaus". Tämä dialogi alkoi Mertonin The Wisdom of the Desert -teoksen valmistuttua. Merton lähetti kopion Suzukille toivoen, että tämä kommentoi Mertonin näkemystä, jonka mukaan aavikkoisillä ja varhaisilla Zen-mestareilla oli samanlaisia kokemuksia. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, kun Zen and the Birds of Appetite julkaistiin, Merton kirjoitti postitse, että "kaikki yritykset käsitellä zeniä teologisella kielellä menevät varmasti ohi pointin", häveten lapsellisia lausuntojaan "esimerkiksi siitä, kuinka ei pidä lähestyä Zeniä." Merton kamppaili sovittaakseen yhteen länsimaisen ja kristillisen impulssin luetteloida ja pukea sanoiksi jokainen kokemus kristillisen apofaattisen teologian ideoiden ja Zen-kokemuksen sanoinkuvaamattoman luonteen kanssa. Joopa joo älä ajattele aivokuorella käytä matelijanaivoja. Siellä tahto ja tunne majailevat. ellauri282.html on line 470: Noudattaen ajatustaan, että ei-kristillisillä uskoilla oli paljon annettavaa kristillisyydelle kokemuksen ja perspektiivin suhteen ja vähän tai ei mitään opin suhteen, Merton erotti zen-buddhalaisuuden, historian ja kulttuurin ilmaisun, ja Zenin välillä. Mitä Merton tarkoitti zen-buddhalaisuudella, oli Kiinasta alkanut ja Japaniin levinnyt uskonto sekä sitä seuranneet rituaalit ja instituutiot. Zenillä Merton tarkoitti jotain, jota kulttuuri, uskonto tai vakaumus ei sido. Tässä ominaisuudessa Merton sai vaikutteita Aelred Grahamin kirjasta Zen Catholicism of 1963. Tämä ajatus mielessä, Mertonin myöhempien zeniä koskevien kirjoitusten voidaan ymmärtää tulevan yhä enemmän kehittyvän ja laajenevan zen-perinteen sisältä, joka ei ole erityisen buddhalainen, mutta perustuu Mertonin luostarikoulutukseen kristillisen perinteen puitteissa. ellauri282.html on line 472: Merton tutki myös Amerikan intiaanien henkisyyttä. Hän kirjoitti sarjan artikkeleita Amerikan intiaanien historiasta ja hengellisyydestä The Catholic Worker-, The Center Magazine-, Theoria to Theory- ja Unicorn Journal- julkaisuihin. Hän tutki sellaisia teemoja kuin Amerikan intiaanipaasto ja lähetystyö. ellauri282.html on line 474: Mertonin vaikutus on kasvanut hänen kuolemansa jälkeen, ja hänet tunnustetaan laajalti tärkeänä 1900-luvun katolisena mystikkona ja ajattelijana. Kiinnostus hänen työhönsä vaikutti hengellisen tutkimuksen nousuun 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa. Mertonin kirjeet ja päiväkirjat paljastavat, kuinka intensiivisesti niiden kirjoittaja keskittyi sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, mukaan lukien kansalaisoikeusliike ja ydinaseiden leviäminen. Hän oli kieltänyt niiden julkaisemisen 25 vuoden ajan kuolemansa jälkeen. Julkaisu herätti uutta kiinnostusta Mertonin elämää kohtaan. ellauri282.html on line 475: Getsemanin luostari hyötyy Mertonin kirjoitusten rojalteista. Lisäksi hänen kirjoituksensa herättivät suurta kiinnostusta katolisesta käytännöstä ja ajattelusta sekä siltercian kutsumuksesta. ellauri282.html on line 476: Merton oli yksi neljästä amerikkalaisesta, jotka paavi Franciscus mainitsi puheessaan Yhdysvaltain kongressin yhteisessä kokouksessa 24. syyskuuta 2015. Franciscus sanoi: "Merton oli ennen kaikkea rukouksen mies, ajattelija, joka haastoi aikansa varmuudet. ja avasi uusia näköaloja sieluille ja kirkolle. Hän oli myös vuoropuhelun mies, kansojen ja uskontojen välisen rauhan edistäjä." ellauri282.html on line 477: Mertonin elämä oli aiheena Charles L. Meen näytelmässä The Glory of the World. Roy Cockrum, entinen munkki, joka voitti Powerball-loton vuonna 2014, auttoi rahoittamaan näytelmän tuotantoa New Yorkissa. Ennen New Yorkia näytelmää esitettiin Louisvillessä, Kentuckyssa. Laulaja ja lauluntekijä Judy Collins kirjoitti ja äänitti kappaleen Thomas Mertonista vuonna 2022. Se on osa hänen settiään vuoden 2023 kiertueella. ellauri282.html on line 479: Mertonin runot ovat kohtalaisen kehnoja. Niistä 3 parhaan joukossa mainitaan tämä hyvinkin tunnettu proosamuotoinen isämeitä: ellauri282.html on line 481: MERTONIN RUKOUS Herra Jumala! Good god, minulla ei ole aavistustakaan, minne olen menossa. En näe edessäni olevaa tietä. En voi tietää varmasti, mihin se päättyy. En myöskään tunne itseäni, ja se, että luulen noudattavani tahtoanne, ei tarkoita, että todella teen niin. Mutta uskon, että halu miellyttää Teitä itse asiassa miellyttää Teitä. Ja toivon, että minulla on se halu kaikessa, mitä teen. Toivon, etten koskaan tee mitään muuta kuin tuon halun (sori "M"). Ja luotan, että jos teen tämän, Te johdatatte minut oikealle tielle, vaikka en ehkä tiedä siitäkään mitään. Siksi luotan Teihin aina, vaikka saatan näyttää olevan eksyksissä ja kuoleman varjossa. En pelkää, sillä Te olette aina kanssani, ettekä koskaan jätä minua kohtaamaan vaarojani yksin. Näin otaxuisin ainakin. Toki saatan olla väärässä. ellauri282.html on line 484: Mertonin äiti kuoli mahasyöpään 1921 varhain hänen elämässään (6v), mutta hänen isänsä, Owen Merton, vaikutti valtavasti hänen poikansa elämään, ja hänen roolinsa näkyvät läpi koko kirjan. Vuonna 1929 lääkärit havaitsivat, että hänen isällä oli pahanlaatuinen aivokasvain. Vuonna 1930 (tai 31) hänen isänsä kuoli. Kun Merton sr. kuoli 15-vuotiaana, hän joutui isänsä ystävän, tohtori Thomas Bennettin, holhoukseen. ellauri282.html on line 486: Lääkärin vaurauden ja usein vastahakoisen holhouksen ansiosta Merton pystyi elämään leveämpää elämää. Noustuaan Cambridgeen 1933 tuleva trappisti aloitti intensiivisen juomisen ja naismezästyxen ajanjakson, jonka yksityiskohdat trappistit sensuroivat voimakkaasti ennen julkaisua. Merton muistelee, että hän vietti suurimman osan ajastaan Cambridgessa irstailemalla ja että hänen ensimmäisen vuoden tuottavin tapahtuma oli hänen johdatus Danten jumalalliseen komediaan. Sillä hän tahrasi maineensa niin, että hän päätti lähteä Englannista 1934 opiskellakseen Columbia Universityyn New Yorkiin. ellauri282.html on line 487: Yksi tämän ajanjakson surullinen sivutuote oli avioton lapsi; Bennett ratkaisi asian hiljaa. Avustava lääkäri ja Merton sopivat, että hänen olisi parasta lähteä Cambridgesta, ja hän liittyi pian isovanhempiensa luo Yhdysvaltoihin ja ilmoittautui Columbian yliopistoon. Columbiassa Merton yritti jatkaa huoletonta irstailua, mutta ei enää saanut siitä samaa tyydytystä. ellauri282.html on line 490: Merton tuli omaksi itsekseen ihmisenä ja kirjallisena lahjakkuutena opiskellessaan tunnetun professorin Mark Van Dorenin kanssa ja solmiessaan elimellisiä ystävyyssuhteita myös toimittaja Ed Ricen ja runoilija Robert Laxin kanssa. ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia! ellauri282.html on line 493: Hänestä tuli utelias idän mystiikkaan luettuaan Aldous Huxleyn Ends And Means. Kirja vakuutti Mertonin henkisyyden tärkeydestä. Samaan aikaan hän kirjoitti väitöskirjaansa William Blaken teosten pohjalta, jotka opettivat hänelle uskon tärkeyden. Tällä ratkaisevalla hetkellä hindumunkki neuvoi häntä lukemaan keskiaikaisen ja nykyajan katolisen filosofian teoksia. Sisäinen ääni vielä pakotti osallistumaan katoliseen jumalanpalvelukseen. Merton pyysi opastusta paikalliselta papilta. Hän kehitti uskoaan meditoimalla, mietiskelemällä ja lukemalla henkisiä izehoito-oppaita. ellauri282.html on line 495: Häntä ahdisti toisen maailmansodan lähestyvä kauhu, joka oli vielä edessä. Välttääkseen kuzunnan brittiarmeijaan hän jatkoi kirjoittamista ja rukousta kuin Antti Niemi ja uppoutui täysin katolisen kirkon elämään. Vuonna 1941 hänet otettiin trappistiluostariin possun pantiksi. Trappistimunkit ovat osa Cistercian ritarikuntaa, ja ne ovat luostarikunta, joka on täysin omistettu oluenpanolle, juustonteolle, lakaisulle ja muulle ruumiilliselle työlle. Hän uskoi, että antaessaan tämän kaiken Jumalalle hän oli onnistuneesti kiivennyt seitsenkerroksiselle vuorelle ja päässyt paratiisiin. Miltonin paratiisissakin Aatami ja Eeva lakaisivat ensin ja omistautuivat sen jälkeen ruumiilliselle puuhastelulle puutarhamajassa. ellauri282.html on line 497: Lumikki ja 7 kääpiötä on tämän trappistimunkin ja tunnetun kirjailijan omaelämäkerta. Apotti kannusti häntä luostaruuden käsitteen uudelleenmäärittelyyn ja pyhyyden tekemiseen nykyaikaisexi. Hän teki työtä käskettyä, ja kirja alkoi vuotaa hänestä. Merton lopetti kirjan vuonna 1946 ollessaan 31-vuotias, ja se julkaistiin hänen ollessaan 33-vuotias vuonna 1948. Hän työskenteli kirjan parissa ollessaan Gethsemani Abbeyssa lähellä Bardstownia Kentuckyssa. Otsikko viittaa Kiiras-tulivuoreen Danten Jumalallisessa näytelmässä. (Eilen oli muuten kiirastorstai, se on Maundy Thursday. Maundy on ehtoolliskäsky. Torstaina syötiin miehissä vika kerran kunnolla. Silloin alkoi näet Ramadan. Kissa heittäytyi rukoilevan šeikin syliin kesken ramadan-rituaalin. Ramadanin juhlamenoihin osallistui Algeriassa yllättäen kissa. Šeikki Walid Mehsas jakoi videon virallisella Facebook-sivullaan.) ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself. ellauri282.html on line 506: Thomas Keating, OCSO (7. maaliskuuta 1923 – 25. lokakuuta 2018) oli amerikkalainen katolinen munkki ja Cistercians of the Strict Observance -järjestön (tunnetaan myös nimellä trappistit) pappi. ellauri282.html on line 507: Keating syntyi New Yorkissa maaliskuussa 1923 ja osallistui Deerfield Academyyn, Yalen yliopistoon ja Fordhamin yliopistoon. Tomppa oli siis aika tismalleen Pirkon ikäinen. Siitä huolimatta Keatingista tuli loppumetreillä pahaenteisesti panenteisti. ellauri282.html on line 509: Vuonna 1984 Keating perusti yhdessä Gustave Reiningerin ja Edward Bednarin kanssa Contemplative Outreach, Ltd:n, kansainvälisen ja ekumeenisen hengellisen verkoston, joka opettaa Centering Prayer -rukouksen ja Lectio Divina -rukousmenetelmän, joka on peräisin kristillisestä kontemplatiivisesta perinteestä. Contemplative Outreach tarjoaa tukijärjestelmän mietiskelypolulla oleville monenlaisten resurssien, työpajojen ja retriittien kautta. ellauri282.html on line 511: Siitä huolimatta Keating kuoli St. Joseph's Abbeyssa, Spencerissä, Massachusettsissa 25. lokakuuta 2018 95-vuotiaana. ellauri282.html on line 515: Keating oli Centering Prayerin, nykyaikaisen mietiskelevän rukousmenetelmän yksi kolmesta pääkehittäjästä, joka syntyi St. Joseph's Abbeysta vuonna 1975. William Meninger ja Basil Pennington, myös trappistimunkkeja, olivat menetelmän muita pääkehittäjiä. Kun Keating ehdotti konseptia ensimmäisen kerran, Meninger alkoi opettaa menetelmää, joka perustuu 1300-luvun henkiseen klassikkoon The Cloud of Unknowing (Tietämättömyyden pilvi, tästä on jo paasattu de Löllön yhteydessä albumissa 219). Meninger kutsui tätä "pilven rukoukseksi" ja opetti sitä papeille retriittitalossa. Pennington piti ensimmäisen retriitin maallikkoyleisölle Connecticutissa, jossa osallistujat ehdottivat termiä "Centering Prayer". Thomas Mertonista lähtien oli tiedetty porukoiden käyttäneen termiä ennen tätä, on epäilty, että lause olisi peräisin häneltä. ellauri282.html on line 524: Whích What Hanhi (/ˈtɪk ˈnjʌt ˈhʌn/ TIK NYUHT HUHN; Vietnamese: [tʰǐk̟ ɲə̌t hâjŋ̟ˀ] (listen); born Nguyễn Xuân Bảo; 11 October 1926 – 22 January 2022) oli vietnamilainen Thiền-buddhalainen munkki, rauhanaktivisti, tuottelias kirjailija, runoilija ja opettaja, joka perusti Luumu Kylä Perinteen, joka on historiallisesti tunnustettu tärkeimmäksi innoituxexi sitoutuneelle buddhalaisuudelle. "Mindfulnessin isänä" tunnettu Nhất Hạnh oli merkittävä vaikutus buddhalaisuuden länsimaisiin käytäntöihin. Mindfulness (skr. smrti, pal. sati) tarkoittaa muistoa. Sitä mikä palaa mieleen. Lännessä hän on ikoni. En voi ajatella länsimaista buddhalaista, joka ei tiedä Thich Nhất Hạnhista. Selvä länkkäreiden agentti. Tätähän muuten tutki Antti Niemen tytär Maisu, ei saanut juuri mitään mitattavaa tulosta, mutta perusti siitä huolimatta mindfulness-toimiston Tukholman vanhaan kaupunkiin, joka varmaan vetää väkeä kuin häkä. 2019 raportoitiin, että Nhất Hạnhin kannattamasta mindfulnessista oli tullut teoreettinen perusta 1.1 miljardin dollarin teollisuudelle Yhdysvalloissa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35% työnantajista käytti mindfulnessia työpaikan käytännöissä. Varsinaista ison rahan vedätystä siis! ellauri282.html on line 526: Nhất Hạnh loi Interbeingin ritarikunnan (vietnamiksi: Tiếp Hiện), luostari- ja maallikkoryhmän, vuosina 1964 ja 1966. Hän johti tätä ryhmää opettaen viisi mindfulness-koulutusta ja neljätoista mindfulness-koulutusta, yhteensä siis 19 täysijärkisyyskoulutusjaxoa tässä vaiheessa. ellauri282.html on line 528: Nhất Hạnh muutti Pariisiin vuonna 1966. Hänestä tuli Vietnamin buddhalaisen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja. Vuonna 1969 Nhất Hạnh perusti yhtenäisen buddhalaiskirkon (Église Bouddhique Unifiée) Ranskaan (ei osa Vietnamin yhtenäistä buddhalaista kirkkoa). Vuonna 1975 hän perusti Bataattimeditaatiokeskuksen Fontvannesiin, Foret d'Otheen, lähellä Troyesia Auben maakunnassa Pariisin kaakkoispuolella. Seuraavien seitsemän vuoden ajan hän keskittyi kirjoittamiseen ja suoritti Mindfulnessin ihmeen, Kuun bambun ja Aurinkoni sydämeni -arvosanat. ellauri282.html on line 530: Nhất Hạnh alkoi opettaa mindfulnessia 1970-luvun puolivälissä kirjoillaan, erityisesti The Miracle of Mindfulness (1975), joka toimi hänen varhaisten opetustensa päävälineenä. Haastattelussa On Being hän sanoi, että Mindfulnessin ihme oli "kirjoitettu sosiaalityöntekijöillemme ensin Vietnamissa, koska he elivät tilanteessa, jossa kuoleman vaara oli olemassa joka päivä. Joten myötätunnosta, halusta auttaa heitä jatkamaan työtään, Mindfulnessin ihme kirjoitettiin manuaaliseksi harjoitukseksi. Ja sen jälkeen monet ystävät lännessä, he ajattelevat, että se on hyödyllistä heille, joten sallimme sen kääntämisen englanniksi. ellauri282.html on line 532: 1982, Nhất Hạnh ja Chân Không perustivat Luumukylän luostarin, siis viharan Dordogneen lähellä Bordeaux'ta Etelä -Ranskassa. Luumukylä on Euroopan ja Amerikan suurin buddhalainen luostari (tosin se on Euroopassa), jossa on yli 200 luostaria ja yli 10 000 kävijää vuodessa. Luostarit, jotka ovat avoinna yleisölle suuren osan vuodesta, tarjoavat jatkuvia retriittejä maallikoille, kun taas Interbeing-järjestys järjestää retriittejä tietyille etuoikeutetuille maallikoiden ryhmille, kuten perheille, teini-ikäisille, sotaveteraaneille, viihdeteollisuudelle, kongressin jäsenille, lainvalvontaviranomaisille ja värin ihmisille. Nhất Hạnh on julkaissut yli 130 kirjaa, joista yli 100 englanniksi, joita oli tammikuuhun 2019 mennessä myyty yli viisi miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. No ei ihan kuuhun menoa, Camilla Läckbergilläkin on huisisti enemmän. Toisaalta Costaricalainen diplomaatti Christiana Figueres on sanonut, että Nhất Hạnh auttoi häntä voittamaan henkilökohtaisen kriisin ja kehittämään syvää kuuntelua ja empatiaa, jota kyllä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen helpottamiseksi. ellauri282.html on line 534: eta-e-scrittore-padre-della-mindfulness.jpg" height="300px" /> ellauri282.html on line 537: Hänen suhteensa Vietnamia hallinneeseen kommunistiseen hallitukseen oli jännittynyt sen ateismin vuoksi, vaikka hänellä ei muuten ollut juurikaan kiinnostusta politiikkaan. Kommunistinen hallitus suhtautui häneen skeptisesti, epäili hänen puuhailujaan Vietnamin merentakaisen väestön kanssa ja rajoitti hänen "rukoilevaa ruumissaattoaan" useaan otteeseen. ellauri282.html on line 538: Päästyään takaisin Hanoihin 2007 Hanhi näet koitti järjestää ja johtaa "suuria lauluseremonioita", joiden tarkoituksena oli auttaa parantamaan Vietnamin sodan jäljellä olevia haavoja; ja johtaa luostarien ja maallikoiden retriittejä. Lauluseremonioita kutsuttiin alun perin nimellä "Iso ruumissaatto rukoillaxeen yhtä lailla kaikille kengännauhojen solmun aukaisemisexi", mutta Vietnamin virkamiehet vastustivat ja kutsuivat mahdottomaksi hyväksyä, että hallitus "yhtä lailla" rukoilisi Etelä -Vietnamin ja Yhdysvaltain sotilaiden puolesta. Jotain rajaa! Nhất Hạnh suostui muuttamaan nimen lyhempään muotoon "Iso ruumissaatto vaan". Ilmeisesti jenkit oikeasti käytti Hanhea jonkinlaisena Troijan hevosena päästäxeen taas Hanoihin puuhastelemaan mitä jenkit nyt sitten kaikkialla puuhastelevatkin. Sopu ei kauan säilynyt, ja 2009 Hanhen seniorimunkkeja taas potkittiin jostain vietnamilaisesta luostarista karzalle rankkasateeseen. ellauri282.html on line 540: 2014 Hanhi sai ketjureaktion eikä sen jälkeen pystynyt enää puhumaan, mitä nyt nyökkimään kyllä eli ei. Haluatko kotiin Vietnamiin? Kyllä. Haluatko sanoa vielä jotakin? Ei. Myöhemmmissä ruumissaatoissa oli ihanan rauhallinen tunnelma. Kaikki nää mindfulness-hemmot elää tosi vanhoixi, tääkin retkahti vasta 95-vuotiaana 2022. ellauri282.html on line 542: Nobel-palkittu Martin Luther King Jr. kimitti Nhất Hạnhea Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1967. Palkintoa ei sinä vuonna myönnetty. Vietnamin sota oli hyvässä vauhdissa. Se päättyi vasta 1975 Amerikan rökäletappioon. ellauri282.html on line 550: Briteillä on maailmanhistoriassa monta miettimisen paikkaa. Kreikkalaiset paini pylly paljaana, siinähän voi nähdä toistensa pyllynreikään sisälle. Mixei ne voineet käyttää pikku jamihousuja? ellauri282.html on line 551: Pompeijin kaivauxista selviää että roomalaiset oli kaljuja ja harmaita ja niiden kodit hirmu pölyisiä. Aristoteles sanoi "tanssi kuin kukaan ei kazoisi." Se on paljon lohduttanut minua. "Ei sanonut." Eikö? Ai. No. ellauri282.html on line 553: Suoraan sanoen kreikkalaisten ongelmat ei pahemmin kiinnosta. Kaverini takapuoleen tarttui peruna uskalletun sexileikin aikana. Olisiko siinä ainesta tragediaan? Eikö? ellauri282.html on line 554: Vastaa tietokilpailuun: kexivätkö roomalaiset anaalivalkaisun vaiko vain parantelivat sitä? Kyllä tai ei! BZZT! Minkälainen tukka oli Alexanteri Suurella? Etkö tiedä? Eikö kukaan tiedä? ellauri282.html on line 559: Onpa ällöttäviä kynäilijöitä haaviin tarttunut! Ei ihme että mun eteneminen on juuttunut. Polakki Gombrowicz on aivan sikki. Solzhenizyn on fanaattinen pönttö. Matti Pulkkinen on päästä pipi. Taitaa olla niin että kynäilijäin enemmistö on jotain outoja. Ei ne muuten olis kynäilemään ruvenneet, olisivat tehneet jotain kunnollista. ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257. ellauri282.html on line 567: Kimmo Kyrpelä skiner ikapp med solen där han står och röker på Topeliusgatan. Han är glad över att det gick dåligt för De Gröna. ellauri282.html on line 568: – Partiet vill förbjuda bilism och förstöra ekonomer. Jag har varit helt skräckslagen över att det gått så bra för dem. Det här är positiva nyheter för mig, säger han. ellauri282.html on line 570: Kyrpelä som titulerar sig själv som en köttätande heteroman säger att han röstade som han gjort tidigare år, han tycker att diskussionen kring taktikröstande varit överdriven. ellauri282.html on line 571: – Jag upplever inte att det var ett statsministerval. Det är främst medierna som talat om valet på det sättet, säger han. De Gröna borde ha talat mer om ekonomer. ellauri282.html on line 573: Kimmo Kyrpelä borde ha kölhalats redan före valet och resterna spritts som foder till måsar och kräftor, tillsammans med alla likadana heteromaner. Det är inte för sent att göra det nu efteråt heller. ellauri282.html on line 581: John Edward Masefield OM (1. kesäkuuta 1878 – 12. toukokuuta 1967) oli englantilainen runoilija ja kirjailija sekä runoilijavoittaja (poet laureate) vuosina 1930–1967. Hänen tunnetuimpiaan teoksia ovat lastenromaanit Midnight Folk ja The Box of Delights sekä runot Ikuinen armo (Everlasting Mercy) ja Merikuume (Sea Sickness). ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja. ellauri282.html on line 585: Vuonna 1894 Masefield nousi Gilcruixille, joka oli tarkoitettu Chileen. Tämä ensimmäinen matka toi hänelle meritaudin kokemuksen, mutta hänen kokemuksensa äärimmäisissä sääolosuhteissa purjehtiessaan osoittaa hänen ilonsa nähdä lentäviä kaloja, pyöriäisiä ja lintuja. Hän oli hämmästynyt luonnon kauneudesta, mukaan lukien harvinainen öisen sateenkaaren havainto tällä matkalla. Saavuttuaan Chileen hän sai auringonpistoksen ja joutui sairaalaan. Lopulta hän palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla. ellauri282.html on line 587: Vuonna 1895 Masefield palasi merelle tuulettimella, joka oli tarkoitettu New Yorkiin. Halu tulla kirjailijaksi ja merenkulkijan elämän toivottomuus kuitenkin valtasi hänet, ja New Yorkissa hän hyppäsi laivasta ja matkusti ympäri maaseutua. Hän asui useita kuukausia kulkurina ja ajelehti satunnaisten töiden välillä, ennen kuin palasi New Yorkiin ja löysi töitä baarimikon assistenttina. ellauri282.html on line 589: Runoilemaan Johnu innostui kanadalaisen Duncan Campbell Scottin runosta. Vuodesta 1895 vuoteen 1897 Masefield työskenteli valtavassa Alexander Smithin mattotehtaassa Yonkersissa, New Yorkissa, missä odotettiin pitkiä työpäiviä ja olosuhteet olivat kaukana ihanteellisista. Hän osti jopa 20 kirjaa viikossa ja söi sekä modernia että klassista kirjallisuutta. Vuonna 1897 Masefield palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla. ellauri282.html on line 591: Vuonna 1901, kun Masefield oli 23-vuotias, hän tapasi tulevan vaimonsa Constance de la Cherois Crommelinin joka oli 35 ja hugenottien syntyperää. Klassikoiden ja englanninkielisen kirjallisuuden koulutuksen saanut matematiikan opettaja Constance sopi hänelle hyvin ikäeroista huolimatta. ellauri282.html on line 594: Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Masefield oli tarpeeksi vanha, jotta hänet vapautettiin asepalveluksesta. Vuonna 1918 Masefield palasi Amerikkaan toiselle saxanvastaiselle propagandareisulle viettäen suuren osan ajastaan puhumalla ja luennoimalla amerikkalaisille sotilaille, jotka odottivat lähettämistä Eurooppaan. Nämä puhetilaisuudet olivat erittäin onnistuneita. Kerran pataljoona mustia sotilaita tanssi ja lauloi hänelle hänen luennon jälkeen. ellauri282.html on line 597: Samana aikana hän kirjoitti suuren määrän dramaattisia teoksia. Suurin osa niistä perustui kristillisiin teemoihin, ja koittaessaan saada niitä kaupaxi Masefield hämmästykseen kohtasi raamatullisia aiheita koskevien näytelmien esittämiskiellon, joka juontaa juurensa uskonpuhdistuksesta ja oli herätetty henkiin sukupolvea aikaisemmin Oscar Wilden Salomen tuotannon estämiseksi. Kompromissiin kuitenkin päästiin, ja vuonna 1928 hänen Kristuksen ennenaikainen tuleminen oli ensimmäinen näytelmä, joka esitettiin englantilaisessa katedraalissa sitten keskiajan. ellauri282.html on line 601: Robert Seymour Bridges OM (23. lokakuuta 1844 – 21. huhtikuuta 1930) oli englantilainen runoilija, joka oli runoilijavoittaja vuosina 1913–1930. Koulutukseltaan lääkäri, hän saavutti kirjallisuuden mainetta vasta myöhään elämässään. Hänen runoissaan näkyy syvä kristillinen usko, ja hän on monien tunnettujen hymnien kirjoittaja. Bridgesin ponnisteluilla Gerard Manley Hopkins saavutti kuolemanjälkeisen maineen. ellauri282.html on line 603: Myöhemmin hän (Masefield) sai tehtäväkseen kirjoittaa runon, jonka sävelsi kuninkaan musiikin mestari Sir Edward Elgar ja joka esitettiin kuninkaan Kuningatar Alexandran muistomerkin paljastuksessa 8. kesäkuuta 1932. Tämä oli oodi "So many todellisia prinsessoja, jotka ovat menneet . " ellauri282.html on line 606: "Sonett" ellauri282.html on line 608: joka asettaa vuosittaisen näytelmän ja päättää, ellauri282.html on line 611: Suostuuko keinuva narsissi siihen, että hän, ellauri282.html on line 622: "Sonett", elokuvassa The Story of a Round-House (1915) ellauri282.html on line 625: Aikamoista lipomista. Kuningas Yrjö V myönsi Masefieldille nimityksensä jälkeen ritarikunnan ja monet brittiläisten yliopistojen kunniatutkinnot. Vasta noin 70-vuotiaana Masefield hidasti vauhtiaan pääasiassa sairauden vuoksi. Vuonna 1960 Constance kuoli 93-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Vaikka hänen kuolemansa oli sydäntä särkevä, hän oli viettänyt väsyttävän vuoden katsoen rakastamansa naisen kuolemaa. Hän jatkoi tehtäviään runoilijavoittajana. In Glad Thanksgiving, hänen viimeinen kirjansa, julkaistiin hänen ollessaan 88-vuotias. ellauri282.html on line 628: Johnu kuopattiin asianomaisin kunnianosoituxin Abbeyhyn ja vasta jälkikäteen löydettiin tämä heippalappu: ellauri282.html on line 630: Älkää tehkö mitään uskonnollista rituaalia tai luettako ellauri282.html on line 633: tuhka salaa juoksevaan veteen, ellauri282.html on line 635: Ja sitten luojan kiitos, että musta tuli loppu. ellauri282.html on line 637: No ehkei se tarkoittanut tota ihan vakavasti otettavaksi, olipahan sellainen tyyliin sopiva runollinen ilmaveivi. Ylipäänsä post mortem ohjeistuxet osoittavat, että tyyppi ottaa kuolemansa jollain lailla henkilökohtaisesti. ellauri282.html on line 639: etsandpoems.com/poets/john_masefield/poems/15268.html">The Everlasting Mercy on runo John Masefieldiltä, Ison-Britannian toiseksi pisimpään toimineelta runoilijavoittajalta. Se julkaistiin vuonna 1911, ja sen tyyli on synnistä kristinuskoon kääntyneen miehen tunnustus. Teos, joka teki Masefieldin ensimmäisenä tunnetuksi, järkytti 1900-luvun alun brittiläisiä tunteita suoralla, rehellisellä ja siksi usein ankaralla kielenkäytöllä, kun päähenkilön väkivaltaisen, juopuneen naispuolisen eipäskuin naistenmiehen Saul Kanen elämää on kuvattu yksityiskohtaisesti. Viisu on halpahintaista melodraamaa, Netflix-tasoa. ellauri282.html on line 642: pienet linnut olivat kaikki kimaltelevia; ellauri282.html on line 661: Pitkää rinnettä alas auratiimi ajoi. ellauri282.html on line 669: otin halet kehystäjä Callowlta. ellauri282.html on line 674: Ja nyt heinä on kärrytetty, ellauri282.html on line 679: Vaaleanpunainen ja ruusu ovat kiihtyneet, ellauri282.html on line 681: Vain tuulet, jotka puhalsivat, ellauri282.html on line 684: ja siunaukset moninaiset. ellauri282.html on line 691: että saisin kukkia miehille. ellauri282.html on line 696: eteenpäin ellauri283.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri283.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri283.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri283.html on line 33: eteenpäin ellauri283.html on line 42: "Finland har nu de starkaste vännerna och allierade i världen." Igen! Det hade vi också i 1941. Den korsettklädda Mannergeims truppförband blev överraskade i nattröja. Månne natotröjan blir dess varmare. Että piti tämäkin päivä nähdä. ellauri283.html on line 44: Kasvit naxuvat ja huutavat sillä lailla apua niin matalalla äänellä että apinat ei kuule. Sen ovat israelilaiset tutkijat havainneet tarkkuusmikrofoneilla. Filistealaiset huutavat apua Israelissa muslimiäänellä jota israelilaiset eivät ymmärrä. Israelilaiset huutavat niille takas hepreaa kovaäänisillä megafoneilla. ellauri283.html on line 46: Det oljerika Sudan on Afrikan Ukraina. Sielläkin on kärhämöity aikojen aamunkoitosta suurvalta-alueiden rajoilla, vastakkain paikallaan istuxivat laiskat maajussit lantahaarukoineen ja julmat paimentolaiset pienine hevosineen ja käyräteräisine kastraatioveizineen. ellauri283.html on line 53: Handlingar vid vattnet ellauri283.html on line 55: Kerstin Ekmanin whodunit vlta 1993 alkaa sexihöyryisemmin kuin Liza Marklundin vastaavat. Ei sentään yhtä huuruisesti kuin Camilla Läckbergin naisen kostokirjat. Mia ei huoli käydä alapesulla, se tahtoo mieluummin kelliä miehen runkunhajussa. Sen äidille tulee suu täyteen sylkeä pelkästä ajatuxesta. Röbäck oli kylä missä John asui perh. Uumajassa kunnes niille tuli välirikko. Siellä käytiin naurettava. Toiminta tapahtuu ns. mustan veden äärellä. Harmaita vesiä on yleensä enemmän, mutta ne on helpompi puhdistaa, pelkkä suodatus voi riittää. Mustassa vedessä voi olla kiintoaineita. Viemärissä ne kuitenkin sekoittuvat. ellauri283.html on line 57: Slaget vid Röbäck - löjlig del av det genanta finska kriget ellauri283.html on line 59: Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp. ellauri283.html on line 61: Den 17 september 1809 undertecknades fredsavtalet, som innebar att Sverige förlorade Finland till Ryssland. ellauri283.html on line 63: Boken utspelar sig i en fiktiv jämtländsk by kallad Svartvattnet, dit en kvinna från Stockholm flyttar med sin dotter för att arbeta som lärare i ett kollektiv som hennes pojkvän ingår i. Detta är en bok som behandlar såväl kärlek som grova mord. Ekman beskriver med sitt drivna och poetiska språk hur ett dubbelmord förblir ouppklarat, och hur detta påverkar de bosatta i och runt Svartvattnet. Romanen är en deckare som parallellt också utvecklas till en samhällsskildrande utvecklingsroman, med gott om såväl mytiska och intertextuella paralleller som symboliska och ironiska inslag. Boken ansågs som den bästa svenska deckaren genom tiderna. Boken dramatiserades 2023 av SVT i en dramaserie med samma namn, regisserad av Mikael Marcipan. ellauri283.html on line 65: Kerstin Lillemor Ekman, född Hjorth den 27 augusti 1933 i Risinge församling i Östergötland, är en svensk författare och tidigare ledamot av Samfundet De Nio (1978–1985, 1993–2021) samt tidigare ledamot av Svenska Akademien (1978–2018). ellauri283.html on line 67: Ekman promoverades till filosofie hedersdoktor vid Umeå universitet 1998. Den 6 oktober 2007 blev hon skoglig hedersdoktor vid Sveriges lantbruksuniversitet. Ekman promoverades med motiveringen en person som med fantastiska kunskaper om skog och nyttjandet av skog gett oss betraktelser som saknar motstycke. Det var första gången i modern tid som en fakultet för skogsvetenskap hedrat en författare. Hennes bok Hunden har översatts till och givits ut på älvdalska. Älvdals hundskola överväger att nämna Kerstin till hedersveterinär. ellauri283.html on line 69: Ekman blev 1978 ledamot av Svenska Akademien på stol nummer 15 (efter Harry Martinson), som den tredje kvinnan – efter Selma Lagerlöf och Elin Wägner. Efter Salman Rushdie-affären 1989 deltog hon dock inte i Akademiens arbete. ellauri283.html on line 71: Affären innebar att SA inte ville blanda sig i fatwan medan Kerstin ville det. SA ändrade äsikt senare, 2016, men det var för sent. Det värsta hade redan hänt. ellauri283.html on line 73: Tove Janssonista tuttu Alma Pöysti esittää kirjan Hamsunista nimettyä muka suomenruozalaista humppua Ylja Happoltatia (sic, 1973). Joku toinen näyttelee samaa pulzaria virttyneempänä 18v myöh. (1991). Kiehtovaa. ellauri283.html on line 77: Hemmetti kyllä svedupetterit on pellejä. On juhannus jossain Dorotean lähellä. Pullossa taisi olla laitonta vahvaa olutta! Miehen kivexet ja sukuelimet erottuivat selvästi ohuen valkoisen housukankaan lävize. Annien täytyi kääntää kaze muualle kun mies rupesi tuijottamaan takaisin. Bugger it. Muotia seurattiin täälläkin. Muorilla on musta tussu, se on saami! Äijällä on kova kulli, moista eioo toista! Kuin kazelisi kotimaista koomisen karkeaa elokuvaa. ellauri283.html on line 79: Mixi koomisen karkean videosarjan tekijät laittoi Olan olemaan setämiehempi kuin kirjassa, ja pyytämään vielä kyytimaxua? Ehkä 2020 setämiehet on sellaisia. Eivät ota edes lippistä pois päästä sisällä, nääsnääs. Ola on niljakas kuin ankerias. Semisaami juoxee ohi läähättäen ankerias pussissa. Tässä niteessä on paljon sexivinkkejä. ellauri283.html on line 81: Ja hämärää outoilua. Unenomaista sekoilua. Torstenin karvainen rinta ja nivuset. Tuttua heinäkenkäkynäilijöiden "nyt saat naija mua" tyyliä. Oliko se Musta lumikki (1971)? Eugene Holman siis. Kielitiede on terminologian vidakko. Ei ollut se vaan Maa on syntinen laulu (1973), Timo K. Mukka. Tuutko miun mukkaan? Nai mihin reikään vaan ihan oman maun mukkaan. Naispääosan esittäjällä oli naamakin römpsännäköinen. Hän tarttui elimeensä ja huomasi että se oli lämmin ja iso. ellauri283.html on line 93: Jo on arkista. Pilluako rupesivat ajelemaan pilluja. Tarpeexi paha oli että pikkukainaloita alettiin ajella. Tukka ja kulmakarvat vielä niin ollaan totaalisen porsliinia. Ja sittoi tatuointi, aivan hullua. Isokainalossa kuva kotimökistä tuolla Seppovaarassa. ellauri283.html on line 95: Löllömaha Kielikoneen (tai Lingsoftin tai jonkun kolmannen kieliteollisuuden pikkuputiikin) toimitusjohtajan näköinen poliisi on ellottava. Come to think of it kaikki tyypit viemärivesisarjassa on ällöjä. Koko sarja on epämiellyttävä, mukana ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa. Kaikii on kuin Yrpä ja Illu Pulttiboisissa, vitun lammasmaisia sössöttäjiä. Mia ja Anniekin ovat ällö yhdistelmä kuviteltua 70-lukua ja todellista 2020-lukua. Vikaa on kyllä Ekmanissakin, en pidä koko ämmästä. Halpa Timo K. Mukka jäljittelijä. Birger on vetelys, Johan liukas laiha ankerias ja Alma Pöysti näyttää tanakalta pillusillaan. Ei sentään ollut ajeltu, eikä siinä ollut tazkoja. Count your blessings. Ällöttäviä leveitä nahkavöitä availlaan koruttomalla 2020-luvun tyylillä. On se oikeasti niin että nykyporukoilla ei ole enää mitään häpyä, ja se näkyy anakronismeina näissä viime vuosituhannelle sijoitetuissa sarjoissa. ellauri283.html on line 101: Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia. ellauri283.html on line 103: Olisivatkin apinaystävämme tollasia kilttejä, eipä enää tietäisi pitäisikö nauraa vaiko itkeä. Jos kaikki elokuvat olisivat tämmöisiä, voisi telkkaria kazoa aivan huoletta. Ne eivät olisi sellaisia paskoja kuten Skarppi tahi Harjunpää, tai vaikka vuoden 2013 filmi Jenseits des Himmels. ellauri283.html on line 105: Jenseits von was? Jenseits von Gut und Böse: Vorspiel einer Philosophie der Zukunft, schrieb Friedrich Nietzsche. Jenseits des Himmels, ganz umgekehrt, ist ein amerikanischer Film für abergläubige. ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet. ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time. ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present. ellauri283.html on line 126: Alkuperäisessä Jenseizissä Nietzsche kiistää joitain vanhan filosofisen perinteen keskeisiä oletuksia , kuten "itsetietoisuus", "tieto", "totuus" ja "vapaa tahto", selittäen ne moraalisten pellehermannien keksinnöiksi. Heidän tilalleen hän tarjoaa "vallantahtoa" selityksenä kaikelle käyttäytymiselle; tämä liittyy hänen "elämän näkemykseensä", jota hän pitää "hyvän ja pahan ulkopuolella", mikä kieltää universaalin moraalin kaikilta ihmisiltä. Uskonto ja herran ja orjan moraalit ovat näkyvästi esillä Nietzschellä. Hää arvioi syvälle juurtuneita humanistisia uskomuksia ja kuvailee jopa herruutta, tuuheiden karvapehkojen väkisten ottamista ja heikkojen vahingoittamista ei-yleisesti moitittavana. Nääs nääs. Antitermiitistä tulee hirmu herkästi uber termiitti. ellauri283.html on line 128: Useissa kohdissa kirjaa Nietzsche pudottaa vihjeitä ja jopa selkeitä lausuntoja siitä, miten tulevaisuuden filosofien tulee käsitellä karvapehkoja. ellauri283.html on line 130: Teos koostuu lyhyestä esipuheesta, joka on päivätty vuoteen 1885, 296 numeroitua osaa ja "epodista" (tai "jälkilaulusta"), jonka otsikko on "From High Mountains". Go tell it to The Mountains: Jesus Christ is Born. Tell it to The Hand. Sketsit loppuvat Jylpyn sanoihin: "että tämmönen tapaus". ellauri283.html on line 131: Esipuhetta tai epodia lukuun ottamatta pääosat on järjestetty yhdeksään osaan: ellauri283.html on line 139: Osa neljä: Apoftegmit ja välikappaleet ellauri283.html on line 156: Miksi meidän pitäisi haluta "totuutta" sen sijaan, että tunnustaisimme epätotuuden "elämän edellytykseksi". Filosofit ovat väärässä vastustaessaan väkivaltaisesti petetyksi tulemisen riskiä. "Se on vain moraalinen ennakkoluulo, että totuus on arvokkaampi kuin ulkonäkö." Elämä ei ole mitään ilman ulkonäköä. ellauri283.html on line 157: Mikä pakottaa sitäpaitte meidät olettamaan, että "tosin" ja "epätosin" välillä on olennainen vastakohta? ellauri283.html on line 158: Kenraali Mela (oik. A. F. Airo) ja Mannerheim riitelevät sketseissä hyökkäyssuunnitelmistaan. Mannerheim yrittää tuloksetta opettaa Melalle iskulausetta: "Me emme pane miekkaa tuppeen ennen kuin Anus on kokonaan meidän", jonka Mela lausuessaan muuttaa toistuvasti vääräksi. ellauri283.html on line 162: Stoalaiset ovat syvältä Senecan anaaliaukosta. Luontoa, joka on hallitsematon ja "mitattoman tuhlaaja", ei voida tyrannisoida tavalla, jolla stoalaiset tyrannisoivat itseään. Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata". ellauri283.html on line 166: Lisäksi useita yksittäisiä filosofeja vastaan hyökätään voimakkaasti. Cogitoiva Descartes väittää naurettavasti, että on olemassa minä (en ole, olen kuollut), että on olemassa sellaista toimintaa kuin ajattelu ja että minä tiedän mitä ajattelu on. Britti ammattiajattelija vedätti Cunkille ettei Descartes olut idealisti vaan harmiton darwinisti. Se ei tarkoittanut cogitolla muuta kuin että tietoisuus on termiittiapinalle lajityypillinen piirre. Vad tull! ellauri283.html on line 167: Spinoza peittää "henkilökohtaisen arkuutensa ja haavoittuvuutensa" piiloutumalla geometrisen menetelmänsä taakse ja hylätessään teleologian. ellauri283.html on line 169: Mies tulee psykiatrille kertomaan ongelmistaan ja valittaa huonoa oloaan. Psykiatri kuitenkin toteaa kaikkien näiden ongelmien olevan pelkkää luulosairautta ja miehen olevan täysin terve. Mies ilahtuu tästä ja lähtee innoissaan pois samalla todeten: "Heti tuli paljon reippaampi olo!". ellauri283.html on line 173: Schopenhauer erehtyy luullessaan, että tahdon luonne on itsestään selvä, itse asiassa se on erittäin monimutkainen elin jolla voi valvoa niitä, joiden täytyy totella, läpinäkyvä vain niillä, jotka käskevät. ellauri283.html on line 174: "Vapaat henget", toisin kuin menneisyyden filosofit, ovat "tutkijia julmuuteen asti, ihottuvilla sormilla käsittämättömille, hampailla ja vatsalla sulamattomimmille". Nietzsche varoittaa niistä, jotka kärsivät totuuden tähden, ja kehottaa lukijoitaan karttamaan näitä suuttuneita totuuden kärsijiä ja lainaamaan korvansa sen sijaan kyyniköille - niille, jotka puhuvat 'huonosti' ihmisestä - mutta eivät puhu hänestä pahaa. ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä. ellauri283.html on line 179: Upseerit kommunikoivat keskenään lähes yksinomaan huutaen, karjumalla kovaan ääneen ja usein vieläpä täysin väärässä paikassa, kuten kirjastossa tai kalastaessaan järven rannalla. Tavallisesti heidän keskustelunsa etenee tervehtimisestä kuulumisten kertomiseen ja yleensä he sopivat tapaamisesta "kerholla". ellauri283.html on line 180: Nietzsche ylistää Vanhaa testamenttia ja halveksii Uutta testamenttia. Nietzsche arvostelee "epäegoistista moraalia" ja vaatii, että "moraalit on ensinnäkin pakotettava kumartamaan arvojärjestyksen edessä". Jokainen " korkea kulttuuri " alkaa tunnustamalla "etäisyyden paatos". Ainakin tiedät paikkasi. ellauri283.html on line 181: Vanhaan hyvään aikaan tekoja arvioitiin niiden seurausten perusteella. Viimeisten 10 000 vuoden aikana kehittynyt moraali, jossa tekoja arvioidaan syiden eikä seurausten perusteella, on Nietzschen mukaan "paha moka". ellauri283.html on line 185: Uskonto on aina liittynyt "kolmeen vaaralliseen ruokavaliomääräykseen: yksinäisyys, paasto ja seksuaalinen pidättäytyminen". Kristinusko, "kaikkien aikojen kohtalokkain itseluottamuxen puute", on lyönyt ihmisestä kaiken iloisen, vakuuttavan ja itsevaltaisen ja muuttanut hänet "yleväksi abortiksi". ellauri283.html on line 186: Heikki ja Kaija on parodia samannimisestä televisiosarjasta 1960- ja 1970-luvulta. Pariskunta esimerkiksi kauhistelee kovaan ääneen, kuinka eräs tuttu ei ottanut lakkia pois päästään sisällä, kun taas esimerkiksi tutun eläkeläispariskunnan tekemä itsemurha kerrostalon katolta kuitataan vain Heikin lausahduksella: "Jaa. No annaksää mulle kaffetta?" Keskustelua värittävät lukuisat "nääs nääs" -lausahdukset kädenliikkeillä ja päänpudistuksilla vahvennettuna. Voivottelujen pituudet vähitellen kasvavat ja tulevat jopa raivokkaiksi. ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa. ellauri283.html on line 191: Vanhat naiset kutovat sketsin alussa sukkaa ja samalla keskustelevat siitä, lähtisivätkö he kirkkoon vai kokeilemaan jotakin urheilulajia. He päättävät ruveta urheilemaan ja he alkavat liikkua vauhdikkaasti ja energisesti. He ovat muun muassa pelanneet jalkapalloa, hypänneet pituutta ja ajaneet krossipyörillä. ellauri283.html on line 193: Nietzsche kuvaa rakkautta haluna omistaa nainen. Halun jalostamattomin muoto on myös helpoimmin tunnistettavissa haluksi hallita toista: naisen häpypehkon hallinta. Hienovaraisempi halu hallita hiäntä haluaa myös hiänen sielunsa ja haluaa siten hiänen olevan valmis uhraamaan itsensä rakastajansa puolesta. Nietzsche kuvailee tätä täydellisemmäksi omaisuudeksi. Vielä hienostuneempi halu omistaa hiänet saa aikaan huolen siitä, että hiän saattaa olla valmis uhraamaan haluamansa rakastajansa väärän kuvan vuoksi. Tämä saa jotkut rakastajat haluamaan naisten tuntevan heidän jotmuilevan syvällä sisimmässään, jotta heidän tuhrauksensa todella on uhraus heille. ellauri283.html on line 194: Heikki-Anneli Vateva on homoseksuaalinen mallikoulun opettaja, jonka vakioasiakkaana käy Matti Pylkkänen. Vateva puhuu myös paljon vihjailevia juttuja Matille, mistä hänet voi tunnistaa homoseksuaaliksi. Opettajalla on iso nenä, poninhäntä, pussihousut ja hän käyttää kynsilakkaa. ellauri283.html on line 197: Nietzsche toteaa, että yhteiskunnan yleisenä periaatteena olla loukkaamatta, hyödyntämättä tai olla väkivaltaisia muita kohtaan on "tahto elämän kieltämiseen, hajoamisen ja rappeutumisen periaate". Hän jatkaa väittäen, että elämä on "pohjimmiltaan ottamista, vahingoittamista, outojen ja heikkojen valloittamista". Nietzsche pitää aivan oikein Englantia karkeana, synkänä, julmempana kuin saksalaiset ja julistaa, että "he eivät ole filosofista rotua". Hän erottaa Baconin, Hobbesin, Humen ja Locken edustavan "filosofi-käsitteen alenemista ja devalvaatiota enemmän kuin vuosisadalla". Nietzsche käsittelee myös käännösongelmia ja saksan kielen lyijyä. ellauri283.html on line 200: Tästä puuttuu vielä pulttiboisten kestosuosikit romanit ja saamelaiset sekä kenkäplankilla tuhritut Halva-neekerit. Niitä politiikkaan pyrkinyt wokempi James Potkukelkka pyyteli jo anteexi, mutta nazi Aake Kalliala pysyi kovana. Naiset ja homopetterit sentään ovat vieläkin luvallista riistaa. ellauri283.html on line 201: Profeetallisessa lausunnossa Nietzsche julistaa, että "pienen politiikan aika on ohi: jo seuraava vuosisata tuo mukanaan taistelun herruudesta koko maan päällä". ellauri283.html on line 209: Etelä-Yhdysvalloissa sijaizeva Texas on laaja tasango, joka on suunnilleen Sudanin Darfurin kokoinen. Se on jaettu kolmeen osavaltioon: Pohjois-Darfur, jonka pääkaupunki on El Fasher; Länsi-Darfur, jonka pääkaupunki on El Geneina; ja Etelä-Darfur, jonka kotipaikka on Nyala. Pohjois-Darfur on puoliautiomaa, kun taas läntisillä ja eteläisillä alueilla on rikkaita, hedelmällisiä maita, joilla istuu maanviljelijöitä perseet mullassa vedellen piikkilankoja preerialle karjalaumojen pään menoxi. Sitä razumiehet eivät siedä. Darfurin väkiluku on arviolta 7 miljoonaa. Kaikki darfurilaiset ovat mustia muslimeja, vaikka monet tunnistavat itsensä arabeiksi Saudi-Arabiaan liittyvän sukututkimuksen perusteella. Darfurilla on yhteinen raja Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin ja Libyan kanssa. ellauri283.html on line 217: sisällissodan puhkeaminen Sudanin pohjois- ja eteläosien välillä, ellauri283.html on line 219: lisääntyneet siirtolaisvirrat Tšadista, ellauri283.html on line 221: Tšadin kapinalliset ja Libyan sotilaallinen toiminta ja ellauri283.html on line 228: Ja kukahan nää kaikki stalinistiset "erehdyxet" oli taas säveltänyt? Ettei vaan virkavallan vanhat tutut, länkkärit? Kaikki nämä "tapahtumat" juonittelivat luodakseen tilanteen, jossa laki ja järjestys romahtivat. Darfurialaiset alkoivat aseistautua. Useat arabit ja muut kuin arabiryhmät muodostivat omia miliisejä itsepuolustukseksi. Nälänhätä ja lain ja järjestyksen romahtaminen rohkaisivat ryhmien muodostumista, koska ne saattoivat kaapata maata ja palauttaa kadonneita eläimiä laumaan kuin kiltti Jeesus-paimen, joka suree yhtä kadonnutta lammasta enemmän kuin 99:tä karsinassa. ellauri283.html on line 230: Al-Bashirin hallitus tehosti värväystä auttaakseen mobilisoimaan kapinallisia vastaan käytävään sotaan. Tähän sisältyi rikollisten, vankien ja vankien rekisteröiminen sekä uusien kyläpäälliköiden nimittäminen. Silkkaa putinismia! Human Rights Watchin mukaan Rapid Support Forces -joukot tekivät sotarikoksia Darfurissa vuosina 2014 ja 2015, jolloin siviilejä siirrettiin, raiskattiin, ryöstettiin ja tapettiin. Juu ihan Ukrainan demilitarisaatiolta kuulostaa. Al-Bashir oli siis oikea rupikonna! Ruoskaa ja järveen! ellauri283.html on line 232: Mutta valitettavasti länkkärit eivät hevin saa al-Bashiriakaan leivättömän pöydän ääreen. Kansainvälisellä rikollistuomioistuimella on huono maine mustalla mantereella, jossa sen nähdään laajalti olevan liian huolissaan Afrikan valtioiden maalittamisesta ja länkkärien kamujen huomiotta jättämisestä. AU jopa kehotti jäsenvaltioitaan olemaan noudattamatta Kansainvälistä rikollistuomioistuinta ja meni niin pitkälle, että uhkasi jäseniään sanktioilla, jos ne tekisivät niin. ellauri283.html on line 234: Mahdollisuudet al-Bashirin joutumiseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeuden eteen on myös va-vaarantunut Yhdysvaltain asenteen vuoksi. ellauri283.html on line 236: Yhdysvallat, kuten Sudan, ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä. Sitä ei myöskään realistisesti viitata Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, koska se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja voi yksinkertaisesti käyttää veto-oikeuttaan kaikkiin päätöksiin, joilla se pyritään alistamaan ICC:n lainkäyttövaltaan. ellauri283.html on line 238: The Conversation perustettiin Melbournessa, Australiassa vuonna 2011. Se toimii nyt maailmanlaajuisena sivustoverkostona, jossa on omat tiiminsä Australiassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Afrikassa, Indonesiassa, Espanjassa ja Kanadassa. Enemmistö ellei kaikki tanakasti länkkärien leirissä. Sen toimintaohjeita ovat mm. seuraavat: ellauri283.html on line 240: Työskentele akateemisten, liike-elämän ja valtion kumppaneidemme sekä neuvottelukuntamme kanssa varmistaaksemme, että toimimme "yleisen edun" hyväksi. ellauri283.html on line 241: Suojaa toimituksellista vapautta kaikissa kaupallisissa sopimuksissa. Varmista sivuston eheys hankkimalla puolueetonta sponsorointia vain koulutus-, valtio- ja yksityisiltä kumppaneilta. Kaiken mainonnan tulee olla asianmukaista eikä häiritsevää. ellauri283.html on line 243: Mitä vittua? "liike-elämän kumppaneidemme? Yxityisiltä kumppaneilta?" Siis niinkö esim oligarkeilta? Ei helvetti, tää on samanlainen rahanalainen vedätys kuin se kliktivistijärjestö Awaaz, vielä 1 vahva ääni länsioikealta. ellauri283.html on line 246: Det oljerika Sudan ellauri283.html on line 248: Det oljerika Sudan har ett förflutet som brittisk koloni, vet HBL. Men det är inte hela historien, ser det ut. ellauri283.html on line 249: Greater Nile Petroleum Operating Company (GNPOC) on Sudanissa toimiva öljyn etsintä- ja tuotantoyhtiö. Se perustettiin 18. kesäkuuta 1997, ja se aloitti Suur-Niilin öljyputken rakentamisen, joka yhdistää Sudanin sisämaan öljykentät Khartumin ja Port Sudanin jalostamoihin. ellauri283.html on line 252: China National Petroleum Corporation : 40 % ellauri283.html on line 254: Petronas Carigali Overseas of Malesian: 30 % ellauri283.html on line 258: Sudapet (Sudan National Petroleum Corporation, Sudanin kansallinen öljy-yhtiö): kokonaista 5 % ellauri283.html on line 261: Sekä Gulf Petroleum että Al Thani Corporation omistivat aiemmin kumpikin 5 prosentin osuuden. Kanadalainen Talisman Energy (aiemmin Arakis) oli alkuperäinen sidosryhmä. Sen osuus myytiin ONGC Videshille vuonna 2003. ellauri283.html on line 263: Yhdysvaltain hallitus määräsi taloudelliset pakotteet Sudanille vuonna 1997, koska Sudanin hallitus sponsoroi kansainvälistä terrorismia ja ihmisoikeustilanne on heikko. Pakotteet kielsivät kaupan Yhdysvaltojen ja Sudanin välillä sekä yhdysvaltalaisten yritysten investoinnit Sudaniin. Helmikuussa 2000 Yhdysvaltain hallitus laajensi pakotteitaan kattamaan Sudapetin ja GNPOC:n. Nämä pakotteet poistettiin Sudanin vallankumouksen 2018/2019 ja sitä seuranneiden kahden hallituksen välisten neuvottelujen jälkeen vuoden 2020 lopussa. ellauri283.html on line 265: "Neekerit on vaan laiskoja. Onko se meidän vika että me on viety sieltä kaikki luonnonvarat ja poltettu ne niin että Sahelia kuivi pizzauunixi? Pitäskö meidän nyt maxaa niille siitä?" [P.C., p.c.]. ellauri283.html on line 267: Sudanin historia viittaa Sudanin tasavallan alueeseen, mukaan lukien se, josta vuonna 2011 tuli itsenäinen Etelä-Sudanin valtio Niilin latvoilla. Sudanin alue on maantieteellisesti osa suurempaa Afrikan aluetta, joka tunnetaan myös nimellä "Sudan ". Termi on johdettu arabiasta : بلاد السودان bilād as-sūdān eli "mustan miehen maa", ja sitä on joskus käytetty laajemmin viitaten Länsi- ja Keski-Afrikan Sahelin vyöhykkeeseen. Musta mies! ellauri283.html on line 269: Nykyaikainen Sudanin tasavalta perustettiin vuonna 1956, ja se peri rajansa vuonna 1899 perustetusta anglo-egyptiläisestä Sudanista. Vuotta 1899 edeltävinä aikoina "Sudan" koski pääasiassa Turkin Sudania ja Mahdivaltiota, ja laajemminkin vaihtelevaa aluetta pohjoisen Egyptin ja etelän nykyisen Ugandan, Kenian ja Etiopian naapurialueiden välillä. ellauri283.html on line 271: Niilin alueella Pohjois-Sudanissa sijainneen Kushin kuningaskunnan varhainen historia kietoutuu muinaisen Egyptin historiaan, jonka kanssa se oli poliittisesti liittoutunut useiden hallituskausien aikana. Egyptin läheisyyden ansiosta Sudan osallistui Lähi-idän laajempaan historiaan, kun Egyptin tärkeä 25. dynastia ja kolme Nubian kuningaskuntaa, Nobatia, Makuria ja Alodia, kristillistyivät kuudennella vuosisadalla. Kristillistymisen seurauksena vanha nubian kieli on vanhin tallennettu Niilosaharan kieli (varhaisimmat tiedot 800-luvulta koptilaisiiin aakkosiin mukautettuna). Neekeri oli egyptixi Ne-hash-Kush ("ne haisevat kuselta"), väitti Wettenhovi-Aspa, osoittaaxeen että egyptiläiset puhuivat keskenänsä suomea. ellauri283.html on line 273: Vaikka islam oli läsnä Sudanin Punaisenmeren rannikolla ja sitä ympäröivillä alueilla jo 700-luvulta lähtien, Niilin laakso islamisoitui pahasti vasta 1300-1400-luvulla kilttien kristittyjen kuningaskuntien rappeutumisen jälkeen. Näitä valtakuntia seurasi Sennarin sulttaanikunta 1500-luvun alussa, joka hallitsi julmasti suuria osia Niilin laaksosta ja itäisestä autiomaasta, kun taas Darfurin valtakunnat hallitsivat Sudanin länsiosaa. Eteläisillä alueilla syntyi kaksi pientä valtakuntaa, Shillukin kuningaskunta vuonna 1490 ja Taqali vuonna 1750 lähellä nykyaikaista Etelä-Sudania., mutta Egyptin Muhammad Ali valtasi sekä pohjoiset että eteläiset alueet 1820-luvulla. Muhammad Alin ja hänen välittömien seuraajiensa sortavan hallinnon ansiona pidetään sitä, että se herätti kaunaa viattomia turko-egyptiläisiä ja brittiläisiä hallitsijoita kohtaan ja johti Mahdivaltion perustamiseen, jonka Muhammad Ahmad perusti, ilkeä kun oli, vuonna 1881 . ellauri283.html on line 275: Sudanin itsenäistymisestä vuonna 1956 lähtien Sudanin historiaa ovat vaivanneet aivan käsittämättömät ihan vaan sisäiset konfliktit, kuten ensimmäinen Sudanin sisällissota (1955–1972), toinen Sudanin sisällissota (1983–2005), Darfurin sota (2003–2010), huipentui Etelä-Sudanin irtautumiseen 9. heinäkuuta 2011, minkä jälkeen siellä käytiin toinen sisällissota (2013-2020). Kolmas on jo hyvällä alulla (2023). ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa. ellauri283.html on line 279: Itä-Sudanissa Butana-ryhmä esiintyy kasvaville yleisöille noin 4000 eaa. Nämä ihmiset tuottivat yksinkertaista koristeltua keramiikkaa (ceramics), asuivat pyöreissä majoissa ja olivat todennäköisimmin paimenia, metsästäjiä, mutta myös söivät etanoita, ja maataloudesta on todisteita. [6] Gash Group sai alkunsa noin 3000 eKr. ja on toinen esihistoriallinen kulttuuri, joka tunnetaan useista paikoista. Nämä ihmiset valmistivat koristeltua keramiikkaa ja elivät maanviljelystä ja karjankasvatuksesta. Mahal Teglinos oli noin 10 hehtaarin kokoinen tärkeä paikka. Keskustassa kaivettiin savitiilistä rakennettuja taloja. Sinetit ja sinettijäljet osoittavat korkeamman hallinnon tason. Hautaukset eliittihautausmaalla oli merkitty tahallisen karkeilla hautakivillä. Toisella vuosituhannella seurasiJebel Mokram Group Inc. He valmistivat keramiikkaa, jossa oli tyylikkään yksinkertainen viiloitettu koristelu, ja asuivat yksinkertaisissa pyöreissä majoissa. Naudankasvatus oli mitä todennäköisimmin taloudellinen perusta. ellauri283.html on line 281: Pohjois-Sudanin varhaisimmat historialliset tiedot ovat peräisin muinaisista egyptiläisistä lähteistä, jotka kuvailivat ylävirran maata Kushiksi. Egyptin vanhalla kuningaskunnalla ( n. 2700–2180 eKr.) oli yli kahden tuhannen vuoden ajan hallitseva ja merkittävä vaikutus eteläiseen naapuriinsa, ja sen jälkeenkin egyptiläisten kulttuuristen ja uskonnollisten esittelyjen perintö säilyi tärkeänä. ellauri283.html on line 283: Kauppa kehittyi vuosisatojen kuluessa. Egyptiläiset karavaanit kuljettivat viljaa Kushiin ja palasivat Assuaniin mukanaan norsunluuta, suitsukkeita, vuotia ja karneolia (kiveä arvostettiin sekä koruina että nuolenkärkinä ) kuljetettavaksi jokea pitkin. Egyptin kuvernöörit arvostivat erityisesti kultaa Nubiassa ja mustia sotilaita faraon armeijassa. Egyptiläiset sotilasmatkat tunkeutuivat Kushiin ajoittain vanhan valtakunnan aikana. Silti alueelle ei yritetty saada pysyvää läsnäoloa ennen Keski-valtakuntaa (n. 2100–1720 eKr.), jolloin Egypti rakensi linnoitusverkoston Niilin varrelle etelään Samnahiin asti Ala-Egyptissä.vartioimaan kultavirtausta Wawatin kaivoksista, ensimmäisen ja toisen kaihin väliseltä alueelta. ellauri283.html on line 285: Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä. ellauri283.html on line 287: Kun Egypti oli saavuttanut poliittisen ja sotilaallisen vallan Kushissa, virkamiehiä, pappeja, kauppiaita ja käsityöläisiä asettuivat alueelle. Egyptin kieltä käytettiin laajalti jokapäiväisessä toiminnassa. Monet rikkaat kushilaiset ryhtyivät palvomaan egyptiläisiä jumalia ja rakensivat heille temppeleitä. Temppelit olivat virallisen uskonnollisen palvonnan keskuksia, kunnes kristinusko tuli alueelle kuudennen vuosisadan aikana. Kun egyptiläinen vaikutus väheni tai antautui vieraan vallan herruuteen, Kushipää-eliitti piti itseään keskusvaltana ja uskoi olevansa egyptiläisen kulttuurin ja uskonnon idoleita. Ja syystä kyllä! ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset. ellauri283.html on line 291: Esarhaddonin seuraaja Ashurbanipal lähetti kenraali Xavierin pienen armeijan kanssa, joka kukisti ja karkoitti Taharqan Egyptistä. Taharqa kuoli pettyneenä Nubiassa kaksi vuotta myöhemmin. Hänen seuraajansa Tantamani yritti saada Egyptin takaisin. Hän voitti menestyksekkäästi Nekke I:n, Ashurbanipalin asettaman nukkehallitsijan ja otti Theban mukaan. Assyrialaiset lähettivät sitten voimakkaan armeijan etelään. Tantamani syrjäytettiin hyvin voimakkaasti, ja Assyrian armeija potki Thebaa siinä määrin, että se ei koskaan toipunut. Alkuperäinen nukkehallitsija, Psamtik I, asetettiin Ebyktin valtaistuimelle Ashurbanipalin vasalliksi, mikä päätti Kushipäiden Nubian valtakunnan. ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat. ellauri283.html on line 295: Meroën perintöjärjestelmä ei välttämättä ollut perinnöllisyystieteellistä; arvokkaimpana pidetystä kuninkaallisen perheen jäsenestä tuli usein kuningas. Kanden eli kuningataräidin rooli valintaprosessissa oli ratkaiseva sujuvan peräkkäisyyden kannalta. Kruunu näyttää siirtyneen veljeltä veljelle (tai jopa sisarelle) ja vain silloin, kun isältä pojalle ei ole jäänyt yhtään sisarusta. Saalilainen laki, jonka Ruozin kurko mieluusti palauttaisi voimaan. ellauri283.html on line 297: Vaikka Napata pysyi Meroën uskonnollisena keskuksena, Pohjois-Kush joutui lopulta epäjärjestykseen, kun se joutui Niilin itäpuoleisten saalistuspaimentolaisten Blemmyien painostuksesta. Niili kuitenkin jatkoi alueen pääsyä Välimeren maailmaan. Lisäksi Meroë piti yhteyttä arabien ja intialaisten kauppiaiden kanssa Punaisenmeren rannikolla ja sisällytti hellenistisiä ja intialaisia kulttuurivaikutuksia jokapäiväiseen elämäänsä. Epäilyttävät todisteet viittaavat siihen, että metallurginen teknologia on saattanut siirtyä länteen savannivyöhykkeen yli Länsi -Afrikkaan Meroën rautasulatoista. ellauri283.html on line 298: Meroën ja Egyptin suhteet eivät aina olleet rauhanomaiset. Vastauksena Meroën tunkeutumiseen Ylä-Egyptiin roomalainen armeija muutti etelään ja tuhosi Napatan napakasti vuonna 23 eaa. Roomalainen komentaja hylkäsi alueen kuitenkin nopeasti pitäen sitä liian köyhänä oikeuttamaan kolonisoinnin. ellauri283.html on line 300: Toisella vuosisadalla jKr muuan Nobatia miehitti Niilin länsirannan Pohjois-Kushissa. Heidän uskotaan olleen yksi useista hyvin aseistetuista hevos- ja kamelien kantamien soturien joukoista, jotka myivät taitonsa Meroëlle suojelukseksi; lopulta he menivät naimisiin ja vakiintuivat Meroitic kansan keskuudessa sotilaallisena aristokratiana. Lähes viidennelle vuosisadalle saakka Rooma tuki Nobodyja ja käytti Meroëa puskurina Egyptin ja Blemmyjen välillä. ellauri283.html on line 302: Nobodya / n oʊ ˈ b eɪ ʃ ə / tai nobadia ( / n oʊ ˈ b eɪ d i ə / ; kreikka : νοβαδία, nobadia ; vanha nubialainen : ⲙⲓⲅⲛ̅ migin tai ⲙⲓⲅⲓⲧⲛ︦ ⲅⲩⲗ, migitin goul -rivi "Nobadian maasta" ) oli myöhäinen antiikin valtakunta Ala-Noobiassa. Yhdessä kahden muun Nubian valtakunnan, Makuria ja Alodia, se seurasi Kushin valtakuntaa. Sen jälkeen, kun Nobadia perustettiin noin vuonna 400, se laajeni vähitellen kukistamalla Blemmyt pohjoisessa ja sisällyttämällä alueen toisen ja kolmannen Niilin kaihien väliseen etelään. Vuonna 543 se kääntyi koptikristinuskoon. Sen jälkeen Makuria annexoi sen tuntemattomissa olosuhteissa 700-luvulla. ellauri283.html on line 307: Heitä käytettiin ajoittain aavikon partiolaisina, sotureina tai kaivoksina. työntekijöitä. Suurin osa oli luultavasti aavikkopaimentolaisia, pesiviä aaseja, lampaita ja vuohia. Pääasiallinen tieteen tarjoama selitys Ala-Nubiasta peräisin olevan sessiilin väestön tauolle on ollut tämän maailmanosan kuivuminen mikä vaikeuttaa jonkin verran jokilaaksojen maataloutta. Ilmastonmuutoksen vuoksi Niilin taso oli laskenut tasolle, joka pystyttiin kompensoimaan vasta ensimmäisen vuosisadan alussa, kun saqiyah- vesipyörä kehitettiin. [8]Siihen asti alueella oli vain harvaan asuttu autiomaapaimentolaisia. Poliittisesti se oli "eräänlainen ei-kenenkään maa, jossa asuntovaunuja, ellei niillä ollut huomattavaa saattajaa, toimitettiin rikollisille". ellauri283.html on line 311: Viidennen vuosisadan vaihteessa Blemmyt perustivat lyhytaikaisen valtion Ylä-Egyptiin ja Ala-Nubiaan, luultavasti Talmin ( Kalabshan ) ympärille, mutta ennen vuotta 450 nobatialaiset ajoivat heidät pois Niilin laaksosta. Viimeksi mainitut perustivat lopulta valtakunnan itsenäisesti, Nobatian. 6. vuosisadalla oli yhteensä kolme Nubian valtakuntaa: Nobatia pohjoisessa, jonka pääkaupunki oli Pakurikääpä (Faras); Keski-valtakunta, Makuria, jonka keskusta on Tungulissa (Vanha Dongola), noin 13 kilometriä (8 mailia) etelään nykyisestä Dongolasta; ja Alodia, vanhan kushilaisen valtakunnan sydämessä, jonka pääkaupunki oli Zhoba (nykyisen Khartumin esikaupunki). Vielä kuudennella vuosisadalla he kääntyivät kristinuskoon. Seitsemännellä vuosisadalla, luultavasti jossain vaiheessa vuosien 628 ja 642 välillä, Nobodia liitettiin Makulaan. ellauri283.html on line 313: Vuosina 639–641 Rashidunin kalifaatin muslimi - arabit valloittivat Bysantin Egyptin. Vuonna 641 tai 642 ja uudelleen vuonna 652 he hyökkäsivät Nubiaan, mutta heidät torjuttiin, mikä teki nubalaisista yhden harvoista, jotka onnistuivat voittamaan arabit islamilaisen laajentumisen aikana. Myöhemmin Makulian kuningas ja arabit sopivat ainutlaatuisesta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka sisälsi myös vuotuisen joululahjojen vaihdon, mikä tunnusti Makulian itsenäisyyden. Vaikka arabit eivät onnistuneet valloittamaan Nubiaa, he asettuivat Niilin itäpuolelle, missä he lopulta perustivat useita satamakaupunkeja ja menivät sitten naimisiin paikallisten ex-blemmyjen kanssa. ellauri283.html on line 315: 800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ", ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu. Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan. Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen! ellauri283.html on line 317: Makulian pääkaupunki Dongle oli taantumassa 1000-/1100-luvun lopulta lähtien, ja myös Alodian pääkaupunki heikkeni muuten vaan 1100-luvulla. 1300-luvulla (aikaisin kirjattu muuttoliike Egyptistä Sudanin Niilin laaksoon vuodelta 1324) ja 1400-luvulla beduiiniheimot valloittivat suurimman osan Sudanista muuttaen Butanaan, Geziraan, Kordofaniin ja Darfuriin. Vuonna 1365 sisällissota pakotti Makurian hovin pakenemaan Gebel Addaan Ala-Nuubiassa, kun taas Tombola tuhoutui ja jätettiin hyvällä arabeille. Myöhemmin Makuria jatkoi olemassaoloaan vain pienenä kuningaskuntana. Viimeinen tunnettu Makurian kuningas oli Jo-el, joka on todistettu vuosilta 1463 ja 1484 ja jonka aikana Makuria todennäköisesti todisti lyhyen renesoossin. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta luultavasti vaan romahti. Etelässä Alodian valtakunta joutui joko arabeille, joita komensi heimojohtaja Abdallah Jammu, tai sit Funjille, etelästä peräisin olevalle afrikkalaiselle kansalle. Tapaamiset vaihtelevat 9. vuosisadalta Hijran jälkeen ( n. 1396–1494), 1400-luvun lopulta, 1504 - 1509. Alodilainen lantiovaltio (pre-colonial state) saattoi säilyä Fazughlin valtakunnan muodossa, joka kesti vuoteen 1685 asti. Loput olivatkin sitten peräsuolivaltioita (colonial state). ellauri283.html on line 319: Vuonna 1504 Fonzien kerrotaan perustaneen Sennarin valtakunnan, johon Abdallah Jammun valtakunta liitettiin. Vuoteen 1523 mennessä, kun juutalainen turisti David Reubeni vieraili Sudanissa, Fonzien osavaltio ulottui jo pohjoiseen Dongolaan asti. Samaan aikaan islamia alkoivat saarnata Niilillä 1400- ja 1500-luvuilla asuneet sufi -pyhät ja David Reubenin vierailulla kuningas Amara Dungheap, aiemmin pakana tai enintään nimellinen kristitty, kirjattiin muslimiksi. Fonziella kuitenkin säilyi epäislamilaiset tavat, kuten jumalallinen kuninkuus tai alkoholin maistuvuus 1700-luvulle asti. Sudanin kansanislam säilytti monia kristillisistä perinteistä peräisin olevia rituaaleja lähimenneisyyteen asti, kuten ristiinnaulizeminen. ellauri283.html on line 321: Pian Fonzie joutui konfliktiin ottomaanien kanssa, jotka olivat miehittäneet Suakinin noin 1526 ja työntäneet lopulta Niiliä pitkin etelään saavuttaen kolmannen Niilin kaihialueen vuosina 1583/1584. Myöhempi ottomaanien yritys kaapata Dongola torjuttiin Fonziella vuonna 1585. Myöhemmin Hannik, joka sijaitsee aivan kolmannen kaihin eteläpuolella, merkitsi kahden osavaltion välistä rajaa. Ottomaanien hyökkäyksen jälkimainingeissa yritettiin anastaa Ajib, Pohjois-Nubian alaikäinen kuningas. Vaikka Fonzie lopulta tappoi hänet vuonna 1611/12, hänen seuraajansa Abdallabit saivat valtuudet hallita kaikkea Sinisen ja Valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolella huomattavalla autonomialla. ellauri283.html on line 325: Vuoden 1718 vallankaappaus sai käyntiin ortodoksisemman islamin harjoittamisen politiikan, mikä puolestaan edisti valtion arabisoitumista. Laillistaakseen valtansa arabialaisille Fonziet alkoivat levittää Umayyadin jälkeläisiä tasaisesti Sinisen ja valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolelle, aina alavirtaan Al Dabbahiin asti, nubialaiset omaksuivat arabien Jaalinin heimoidentiteetin. 1800-luvulle tultaissa arabia oli onnistunut nousemaan hallitsevaksi kieleksi Keskijoen Sudanissa ja suurimmassa osassa Kordofanista. ellauri283.html on line 327: Niilin länsipuolella, Darfurissa, islamilaisen ajanjakson aikana syntyi aluksi Tunjurin valtakunta, joka korvasi vanhan Dajun valtakunnan 1400-luvulla ja ulottui Wadaihin asti. Tunjurilaiset olivat luultavasti arabisoituneita berberejä ja ainakin heidän hallitseva eliittinsä muslimeja. 1600-luvulla Fur Keiran sulttaanikunta ajoi tunjurit vallasta. Keiran osavaltio, nimellisesti muslimi Sulayman Solongin (n. 1660–1680 ) hallituskaudesta lähtien, oli alun perin pieni valtakunta Pohjois- Jebel Marrassa, mutta laajeni 1700-luvun alussa länteen ja pohjoiseen ja itään Muhammad Tayrabin (n. 1751–1786) hallinnon alaisuudessa valloituksen aikana Kordofaniin vuonna 1785. Tämän suunnilleen Alaskan kokoisen valtakunnan huippukausi kesti vuoteen 1821 asti. ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon. ellauri283.html on line 331: Vuonna 1881 uskonnollinen johtaja nimeltä Muhammad Ahmad julisti itsensä valtiomahdiksi ("osaa uida opastettuna") ja aloitti sodan yhdistääkseen heimot Länsi- ja Keski-Sudanissa. Hänen seuraajansa ottivat käyttöön nimen "Ansarit" ("seuraajat"), jota he käyttävät edelleenkin yhdessä suurimman yksittäisen poliittisen ryhmittymän, Umaya- puolueen (jota kerran johti Mahdin jälkeläinen Sadiq al Mahdi ) kanssa. Ottomaanien ja egyptiläisten hyväksikäytön ja hallinnollisen epäkohdan aiheuttamia olosuhteita hyödyntäen valtiomahdit johtivat kansallismielistä kapinaa, joka huipentui Khartumin kaatumiseen 26. tammikuuta 1885. Sudanin väliaikainen kenraalikuvernööri, brittiläinen kenraalimajuri Charles George Gordon, ja monet Khartumin 50 000 asukkaasta murhattiin, mikä ei ollut hullumpi idea. ellauri283.html on line 333: Mahdi kuoli kesäkuussa 1885. Häntä seurasi Abdallahi ibn Muhammad, jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, Khalifan nimellä, joka aloitti Sudanin alueen laajentamisen Etiopiaan. Voittojensa jälkeen Itä-Etiopiassa hän lähetti armeijan hyökkäämään Egyptiin, missä britit voittivat sen Toshkyssa. Britit olivat tietoisia Sudanin heikkoudesta ja iloizivat siitä. ellauri283.html on line 335: Lord Kitchenerin johtama englantilais-egyptiläinen joukko lähetettiin vuonna 1898 Sudaniin. Sama Kitchener epäilemättä joka seikkaili kenraali Bobsin kanssa maalla, merellä ja ilmassa. Sudan julistettiin osakehuoneistoksi vuonna 1899 Britannian ja Egyptin hallinnon alaisuudessa. Esimerkiksi Sudanin kenraalikuvernööri nimitettiin "Khedivaatin asetuksella" eikä pelkästään Ison-Britannian kruunun toimesta, mutta säilyttäen yhteisen hallinnon vaikutelman Brittiläinen imperiumi muotoili politiikkaa ja toimitti suurimman osan johtajista hengiltä. ellauri283.html on line 337: Vuonna 1896 belgialainen retkikunta vaati osia Etelä-Sudanista, jotka tunnettiin nimellä Lado Enclave. Lado Enclave oli virallisesti osa Belgian Kongoa. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian välillä vuonna 1896 tehdyssä sopimuksessa erillisalue luovutettiin briteille kuningas Leopold II:n hämäräxi jääneen kuoleman jälkeen joulukuussa 1909. ellauri283.html on line 339: Samaan aikaan ranskalaiset vaativat useita alueita: Bahr el Ghazalin ja Länsi-Ylä-Niilin Fashodaan asti. Vuoteen 1896 mennessä heillä oli vankka hallinnollinen ote näillä alueilla ja he suunnittelivat liittävänsä ne Ranskan Länsi-Afrikkaan. Kansainvälinen konflikti, joka tunnetaan nimellä Fashoda-välikohtaus, kehittyi Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä näillä alueilla. Vuonna 1899 Ranska suostui luovuttamaan alueen anglo-egyptiläiselle Sudanille. ellauri283.html on line 341: Vuodesta 1898 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti hallitsivat koko nykyistä Sudania anglo-egyptiläisenä Sudanina, mutta Pohjois- ja Etelä-Sudania hallittiin taloyhtiön erillisinä provinsseina. Hyvin 1920-luvun alussa britit hyväksyivät suljettujen piirien säädökset, joissa määrättiin, että kahden vyöhykkeen välillä matkustamiseen vaadittiin passit ja vaadittiin lupia liiketoiminnalle vyöhykkeeltä toiselle, ja täysin erilliset hallinnot vallitsivat. ellauri283.html on line 343: Etelässä virallisia kieliä olivat englanti, englanti, dinka, bari, nuer, latuko, shilluk, azande ja pari muuta (ai niin lafon), kun taas pohjoisessa arabia ja englanti olivat virallisia kieliä. Britit lannistaivat islamia etelässä, missä kristityt lähetyssaarnaajat saivat työskennellä. Etelä-Sudanin asuntojen kuvernöörit osallistuivat siirtomaakonferensseihin Itä-Afrikassa, eivät Khartumissa, ja britit toivoivat lisäävänsä Etelä-Sudanin Itä-Afrikan siirtomaihinsa. ellauri283.html on line 345: Suurin osa briteistä kuitenkin keskittyi pohjoisen talouden ja infrastruktuurin kehittämiseen. Mustemmat etelän miehet olivat liian barbaarisia kolonialisoitavixi. Etelän poliittiset järjestelyt jätettiin suurelta osin sellaisiksi kuin ne olivat olleet ennen brittien tuloa. 1920-luvulle asti briteillä oli rajoitettu valta etelässä. ellauri283.html on line 347: Vahvistaakseen auktoriteettiaan pohjoisessa britit edistivät Khatmiyya -lahkon johtajan Sayyid Ali al-Mirghanin ja Ansar -lahkon johtajan Sayyid Abd al-Rahman al-Mahdin valtaa. Ansar-lahkosta tuli pohjimmiltaan Umma-puolue, ja Khatmiyyasta tuli demokraattinen unionistipuolue. ellauri283.html on line 349: Vuonna 1943 britit alkoivat valmistella pohjoista itsehallintoa varten ja perustivat Pohjois-Sudanin neuvoa-antavan toimikunnan neuvomaan kuuden Pohjois-Sudanin provinssin: Khartumin, Kordofanin, Darfurin sekä Itä-, Pohjois- ja Sinisen Niilin provinssien hallintoon. Sitten vuonna 1946 Britannian hallinto muutti politiikkansa ja päätti yhdistää Pohjois- ja Etelä-Sudanin yhden hallituksen alle. Etelä-Sudanin viranomaisille ilmoitettiin Juban konferenssissa vuonna 1947, että niitä hallinnoisi tulevaisuudessa yhteinen hallintoviranomainen pohjoisen kanssa. Vuodesta 1948 lähtien 13 Britannian viranomaisten nimeämää edustajaa edusti etelää Sudanin lainsäädäntökokouksessa. ellauri283.html on line 351: Monet etelän asukkaat tunsivat olevansa brittien pettämiä kuten tavallista, koska he jäivät suurelta osin uudelta hallitukselta pois mielestä. Uuden hallituksen kieli oli arabia, mutta Etelä-Sudanin byrokraatit ja poliitikot olivat pääosin saaneet englanninkielisen koulutuksen. Brittien vuonna 1953 vapautuneista kahdeksasta uudesta hallituksen paikasta vain neljä annettiin eteläisille. ellauri283.html on line 353: Myös etelän poliittinen rakenne ei ollut niin organisoitunut kuin pohjoisessa, joten etelän poliittiset ryhmittymät ja puolueet eivät olleet edustettuina erilaisissa konferensseissa ja keskusteluissa, joissa perustettiin nykyaikainen Sudanin valtio. Tämän seurauksena monet etelän asukkaat eivät pitäneet Sudania laillisena valtiona. ellauri283.html on line 355: Helmikuussa 1953 Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti tekivät sopimuksen Sudanin itsehallinnosta ja itsemääräämisoikeudesta. Siirtymäkausi kohti itsenäisyyttä alkoi ensimmäisen parlamentin virkaanastumisesta vuonna 1954. 18. elokuuta 1955 Etelä-Sudanin Toritissa puhkesi armeijan kapina, joka vaikka tukahdutettiin nopeasti, johti entisen eteläisen sissikapinaan. kapinallisia ja merkitsi Sudanin ensimmäisen sisällissodan alkua. 15. joulukuuta 1955 Sudanin pääministeri Ismail al-Azhari ilmoitti, että Sudan julistaa yksipuolisesti itsenäisyyden neljän päivän kuluttua. Sudanin parlamentti julisti yksipuolisesti ja yksimielisesti 19. joulukuuta 1955 Sudanin itsenäisyyden. Ison-Britannian ja Egyptin hallitukset tunnustivat Sudanin itsenäisyyden 1. tammikuuta 1956. Yhdysvallat oli ensimmäisten ulkomaisten valtojen joukossa, jotka tunnustivat uuden valtion. Arabien johtama Khartumin hallitus kuitenkin petti eteläisille annetut lupaukset liittovaltiojärjestelmän luomisesta, mikä johti eteläisen armeijan upseerien kapinaan, joka aiheutti 17 vuotta kestäneen sisällissodan (1955–1972). Sodan alkuvaiheessa satoja etelässä palvelevia pohjoisen byrokraatteja, opettajia ja muita virkamiehiä murhattiin. ellauri283.html on line 357: Pääministeri Ismail al-Azharin johtama National Unionist Party (NUP) hallitsi ensimmäistä hallitusta, joka pian korvattiin konservatiivisten poliittisten voimien koalitiolla. Vuonna 1958, taloudellisten vaikeuksien ja julkishallinnon lamaannuttaneiden poliittisten manipulaatioiden jälkeen, esikuntapäällikkö kenraalimajuri Ibrahim Abboud kaatoi parlamentaarisen hallinnon verettömällä vallankaappauksella. ellauri283.html on line 361: Abboudin hallintoa seurasi väliaikainen hallitus, kunnes huhtikuussa 1965 pidetyt parlamenttivaalit johtivat Umman ja kansallisen unionistipuolueiden koalitiohallitukseen pääministeri Muhammad Ahmad Mahjoubin johdolla. Vuosina 1966–1969 Sudanissa oli useita hallituksia, jotka eivät kyenneet sopimaan pysyvästä perustuslaista tai selviytymään ryhmittelyn, talouden pysähtymisen ja etnisen toisinajattelun ongelmista. Varhaisten itsenäistymisen jälkeisten hallitusten peräkkäisyyttä hallitsivat arabimuslimit, jotka pitivät Sudania muslimina arabivaltiona. Itse asiassa kyllä Umma/NUP:n vuoden 1968 perustuslaki oli kiistatta Sudanin ensimmäinen islamilainen perustuslaki. ellauri283.html on line 363: Tyytymättömyys huipentui toiseen vallankaappaukseen 25. toukokuuta 1969. Vallankaappausjohtaja eversti Gaafar Nimeirysta tuli pääministeri, ja uusi hallinto lakkautti parlamentin ja kielsi kaikki poliittiset puolueet. ellauri283.html on line 365: Kiistat marxilaisten ja ei-marxilaisten elementtien välillä hallitsevassa sotilaallisessa koalitiossa johtivat lyhyesti onnistuneeseen vallankaappaukseen heinäkuussa 1971, jota johti Sudanin kommunistinen puolue. Useita päiviä myöhemmin kommunismin vastaiset sotilaalliset elementit palauttivat onnistuneesti Nimeiryn valtaan. ellauri283.html on line 367: Vuonna 1972 Addis Abeban sopimus johti pohjoisen ja etelän välisen sisällissodan lopettamiseen ja tiettyyn itsehallintoon. Tämä johti kiusalliseen kymmenen vuoden taukoon sisällissodassa. ellauri283.html on line 369: 1970-luvun alkuun asti Sudanin maataloustuotanto oli pääosin omistettu sisäiseen kulutukseen. Vuonna 1972 Sudanin hallituksesta tuli länsimielisempi ja se suunnitteli elintarvikkeiden ja käteissadon vientiä. Hyödykkeiden hinnat kuitenkin laskivat koko 1970-luvun, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia Sudanille. Samaan aikaan velanhoitokustannukset maatalouden koneistamiseen käytetyistä rahoista nousivat. Vuonna 1978 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvotteli rakennesopeutusohjelman hallituksen kanssa. Tämä edisti entisestään koneellista vientimaataloutta. Tämä aiheutti suuria taloudellisia ongelmia Sudanin laiduntajille (katso Nuba Peoples). No niinpä tietysti! Juuri tätä uumoilinkin. Piikkilankoja preerialla. Justiinsa sama tematiikka kuin Suomen kovan markan nälänhädässä 1868 ja holodomorissa 1920-30 luvuilla: cash crops temmataan nälkäisten pienokaisten suista, koska se on kokonaisedullisempaa. Köyhät lampaannussijat ja kamelinajajat kärmistyvät. ellauri283.html on line 371: Vuonna 1976 ansarit tekivät verisen mutta muuten epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Heinäkuussa 1977 presidentti Nimeiry tapasi Ansarin johtajan Sadiq al-Mahdin, mikä avasi tien sovinnolle. Sadat poliittiset vangit vapautettiin, ja elokuussa julistettiin yleinen armahdus kaikille Nimeiryn hallituksen vastustajille. ellauri283.html on line 373: Sudan luotti useisiin maihin asetoimituksissaan. Armeijaa olivat itsenäistymisestä lähtien kouluttaneet ja toimittaneet britit, mutta suhteet britteihin katkesivat Arabi-Israelin kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967. Samaan aikaan katkesivat myös suhteet Yhdysvaltoihin ja Länsi-Saksaan. Vuodesta 1968 vuoteen 1971 Neuvostoliitto ja itäblokin maat myivät suuria määriä aseita ja tarjosivat teknistä apua ja koulutusta Sudanille. Tällä hetkellä armeija kasvoi 18 000 miehestä noin 60 000 mieheen. Suuri määrä tankkeja, lentokoneet ja tykistö hankittiin tuolloin, ja ne hallitsivat armeijaa 1980-luvun lopulle asti. Osapuolten suhteet kylmenivät vuoden 1971 oikeistovallan kaappauksen jälkeen, ja Khartumin hallitus pyrki monipuolistamaan toimittajiaan. Egypti oli 1970-luvun tärkein sotilaallinen kumppani, joka toimitti ohjuksia, miehistönkuljetusaluksia ja muuta sotilaallista laitteistoa. ellauri283.html on line 375: Länsimaat aloittivat toimitukset Sudanille uudelleen 1970-luvun puolivälissä. Yhdysvallat aloitti Sudanin suuren määrän varusteiden myynnin vuoden 1976 tienoilla. Sotilasalan myynti oli huipussaan vuonna 1982, 101 miljoonaa dollaria. Allianssia Yhdysvaltojen kanssa vahvistettiin Ronald Reaganin johdolla. Yhdysvaltain "apu" kasvoi 5 miljoonasta dollarista vuonna 1979 200 miljoonaan dollariin vuonna 1983 ja sitten 254 miljoonaan dollariin vuonna 1985, pääasiassa sotilasohjelmiin. Sudanista tuli siten toiseksi suurin Yhdysvaltojen Afrikalle avun saaja (Egyptin jälkeen). "Päätettiin" rakentaa neljä lentotukikohtaa Rapid Deployment Force -yksiköille ja tehokas kuunteluasema CIA:lle Port Sudanin lähelle. ellauri283.html on line 377: Vuonna 1983 sisällissota Etelässä syttyi uudelleen hallituksen islaminointipolitiikan seurauksena, joka olisi muun muassa ottanut käyttöön islamilaisen lain. Useiden vuosien taistelujen jälkeen hallitus teki kompromissin eteläisten ryhmien kanssa. Vuosina 1984 ja 1985; kuivuuden jälkeen useita miljoonia ihmisiä uhkasi nälänhätä, erityisesti Länsi-Sudanissa. Hallitus yrittää piilottaa tilanteen kansainvälisesti. ellauri283.html on line 379: Maaliskuussa 1985 ilmoitus perustarpeiden hintojen noususta IMF:n "pyynnöstä", jonka kanssa hallitus neuvotteli, laukaisi ensimmäiset mielenosoitukset. Huhtikuun 2. päivänä kahdeksan ammattiliittoa vaati mobilisaatiota ja "yleistä poliittista lakkoa nykyisen hallinnon lakkauttamiseen asti". 3. päivänä massiiviset mielenosoitukset ravistelivat Khartumia, mutta myös maan tärkeimpiä kaupunkeja; lakko halvaansi instituutiot ja talouden. Huhtikuun 6. päivänä 1985 joukko sotilaita, joita johti kenraaliluutnantti Abd ar Rahman Siwar adh Dhahab, kaatoi Nimeirin, joka pakeni Egyptiin. Kolme päivää myöhemmin Dhahab valtuutti perustamaan 15 miehen siirtymäkauden sotilasneuvoston (YMCA) hallitsemaan Sudania. ellauri283.html on line 381: Kesäkuussa 1986 Sadiq al Mahdi muodosti koalitiohallituksen Umma-puolueen, demokraattisen unionistipuolueen (DUP) ja National Islamic Frontin kanssa (NIF) plus neljä eteläistä puoluetta. Valitettavasti Sadiq osoittautui kuitenkin heikoksi johtajaksi ja kyvyttömäksi hallitsemaan Sudania. Puolueiden ryhmittely, korruptio, henkilökohtaiset kilpailut, skandaalit ja poliittinen epävakaus leimasivat Sadiqin hallintoa. Alle vuoden toimikautensa jälkeen Sadiq al Mahdi erotti hallituksen, koska se ei ollut onnistunut laatimaan uutta rikoslakia sharia-lain korvaamiseksi, pääsemään sopimukseen IMF:n kanssa, lopettamaan sisällissodan etelässä tai kehittämään suunnitelmaa houkutellakseen Sudanin ulkomaalaisten rahalähetykset. Säilyttääkseen DUP:n ja eteläisten poliittisten puolueiden tuen Sadiq muodosti toisen tehottoman koalitiohallituksen. ellauri283.html on line 383: Vuonna 1989 hallitus ja eteläiset kapinalliset alkoivat neuvotella sodan lopettamisesta, mutta vallankaappaus toi valtaan sotilasjuntan, joka ei ollut kiinnostunut kompromisseista. Juntan johtaja Omar al-Bashir vahvisti valtaansa muutaman seuraavan vuoden aikana julistautuen presidentiksi. ellauri283.html on line 385: Sisällissota on syrjäyttänyt yli 4 miljoonaa etelän asukasta. Jotkut pakenivat eteläisiin kaupunkeihin, kuten Juba; toiset vaelsivat pohjoiseen Khartumiin ja jopa Etiopiaan, Keniaan, Ugandaan, Egyptiin ja muihin naapurimaihin. Nämä ihmiset eivät kyenneet kasvattamaan ruokaa tai ansaita rahaa ruokkimaan itsensä, ja aliravitsemus ja nälkä yleistyivät. Investointien puute etelässä johti myös siihen, mitä kansainväliset humanitaariset järjestöt kutsuvat "kadonneeksi sukupolveksi", jolla ei ole koulutusmahdollisuuksia, pääsyä perusterveydenhuoltopalveluihin ja vähäiset mahdollisuudet tuottavaan työllisyyteen etelän pienissä ja heikkoissa talouksissa. Pohjoinen rulaa taas. ellauri283.html on line 387: Vuoden 2003 alussa alkoi Sudanin vapautusliikkeen/armeijan (SLM/A) ja Justice and Equality Movementin (JEM) ryhmien uusi kapina Darfurin länsiosassa. Kapinalliset syyttivät keskushallintoa Darfurin alueen laiminlyönnistä, vaikka onkin epävarmaa kapinallisten tavoitteista ja siitä, pyrkivätkö he vain parantamaan Darfurin asemaa Sudanissa vai eroamaan siitä suoraan. Sekä hallitusta että kapinallisia on syytetty julmuuksista tässä sodassa, vaikka suurin osa syytöksistä on langennut hallituksen kanssa liittoutuneille arabimiliiseille ( Janjaweed ). Kapinalliset ovat väittäneet, että nämä miliisit ovat osallistuneet etniseen puhdistukseen Darfurissa, ja taistelut ovat siirtäneet kotiseudulleen satoja tuhansia ihmisiä, joista monet ovat etsineet turvaa naapurivaltiosta Tšadista. On olemassa erilaisia arvioita ihmisuhrien määrästä, jotka vaihtelevat (kuin Ukrainassa) alle kahdestakymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin joko suorassa taistelussa tai konfliktin aiheuttamissa nälkään ja sairauksissa. Neekeri pesee kasvojaan, eivät valkene ollenkaan. ellauri283.html on line 389: Vuonna 2004 Tšad välitti neuvotteluja N´Djamenassa, mikä johti 8. huhtikuuta tehtyyn humanitaariseen tulitaukosopimukseen Sudanin hallituksen, JEM:n ja SLA:n välillä. Konflikti kuitenkin jatkui tulitauosta huolimatta, ja Afrikan unioni (AU) perusti aselepokomission (CFC) valvomaan sen noudattamista. Elokuussa 2004 Afrikan unioni lähetti 150 ruandalaista sotilasta suojelemaan tulitauon tarkkailijoita. Pian kuitenkin kävi selväksi, että 150 sotilasta ei riittäisi, joten heihin liittyi 150 nigerialaista sotilasta. Kylä lähtee! Jo alkoi pelittää. ellauri283.html on line 391: Syyskuun 18. päivänä 2004 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto julkaisi päätöslauselman 1564, jossa todettiin, että Sudanin hallitus ei ollut täyttänyt sitoumuksiaan, ja ilmaisi huolensa Janjaweed -miliisin helikopterihyökkäyksistä ja hyökkäyksistä Darfurin kyliä vastaan. Se ilmaisi tyytyväisyytensä Afrikan unionin aikomukseen tehostaa tarkkailuoperaatiotaan Darfurissa ja kehotti kaikkia jäsenvaltioita tukemaan tällaisia toimia. Vuoden 2005 aikana Afrikan unionin Sudan-operaation joukkoja lisättiin noin 7 000:een. ellauri283.html on line 393: Tšadin ja Sudanin konflikti alkoi virallisesti 23. joulukuuta 2004, kun Tšadin hallitus julisti sotatilan Sudanin kanssa ja kehotti Tšadin kansalaisia mobilisoimaan Demokratian ja Vapauden puolesta (RDL) militantteja (Tšadin kapinallisia, joita tukivat Sudanin hallitus) ja sudanilaiset miliisit, jotka hyökkäsivät kyliin ja kaupunkeihin Itä-Tšadissa, varastivat karjaa, murhasivat kansalaisia ja polttivat taloja. ellauri283.html on line 395: Rauhanneuvottelut eteläisten kapinallisten ja hallituksen välillä edistyivät merkittävästi vuonna 2003 ja vuoden 2004 alussa, vaikka yhteenotot osissa etelää ovat kuulemma jatkuneet. Osapuolet ovat sopineet, että lopullisen rauhansopimuksen jälkeen Etelä-Sudan nauttii autonomiasta kuuden vuoden ajan, ja tämän ajanjakson päätyttyä Etelä-Sudanin kansa voi äänestää kansanäänestyksessä itsenäisyydestä. Lisäksi öljytulot jaetaan tasan hallituksen ja kapinallisten kesken kuuden vuoden välijakson aikana. Osa tarkkailijoista on kuitenkin kyseenalaistanut hallituksen kyvyn tai halukkuuden lunastaa nämä lupaukset, ja kolmen Keski- ja Itäisen provinssin asema oli kiistanalainen neuvotteluissa. Jotkut tarkkailijat ihmettelivät: antaisivatko pohjoisen kovan linjan elementit sopimuksen edetä? Kyllä jännään miten Anna sopeutuu Veräjämäen puolen miljoonan rivitalonpätkään, kun Vuosaaren vuokrakämppä on niin luonnonkauniin Kallahden lähellä ihan koirankävelytysmatkan päässä? ellauri283.html on line 397: Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin 9. tammikuuta 2005 Nairobissa. Rauhansopimuksen ehdot ovat seuraavat: ellauri283.html on line 399: Etelällä on autonomia kuudeksi vuodeksi, minkä jälkeen järjestetään kansanäänestys erosta. ellauri283.html on line 400: Konfliktin molemmat osapuolet yhdistävät asevoimansa 39 000 miehen joukoksi kuuden vuoden kuluttua, jos irtautumiskansanäänestys osoittautuu kielteiseksi. ellauri283.html on line 402: Öljykentistä saatavat idältä ja länneltä ylijäävät 5% tulot jaetaan tasaisesti pohjoisen ja etelän kesken. ellauri283.html on line 404: Työpaikat jaetaan eri suhteiden mukaan (keskushallinto: 70-30, Abyei / Sinisen Niilin osavaltio / Nuban vuoret : 55-45, molemmat hallituksen eduksi). ellauri283.html on line 406: Islamilaisen lain on määrä pysyä pohjoisessa, kun taas sharia-lain käytön jatkamisesta etelässä päättää vaaleilla valittu edustajakokous. ellauri283.html on line 409: 1990-luvun vuosikymmenellä oli myös taipumus määrätä tiukat sharia -pohjaiset islamilaiset lait ja käytännöt National Islamic Frontin ja Hasan al-Turabin alaisuudessa. Koulutusta uudistettiin keskittymään arabien ja islamilaisen kulttuurin tärkeyteenesimerkiksi opettelemalla ulkoa Koraani uskonnollisissa instituutioissa; koulupuvut korvattiin taisteluväsymillä ja opiskelijat osallistuivat puolisotilaallisiin harjoituksiin. Uskonnollinen poliisi varmisti, että naiset olivat verhottuja, erityisesti valtion virastoissa ja yliopistoissa. Entinen, suvaitsevampi poliittinen kulttuuri muuttui paljon ankarammaksi, kun ihmisoikeusjärjestöt väittivät turvallisuusvirastojen käyttämien "aavetaloina" tunnettujen kidutuskammioiden lisääntymisestä. Sota ei-muslimien eteläosaa vastaan julistettiin jihadiksi. Valtion televisiossa näyttelijät simuloivat "häitä" jihad-marttyyrien ja taivaallisten neitsyiden välillä ( houris ). [lainaus tarvitaan] Turabi antoi myös turvapaikan ja apua ei-sudanilaisille islamisteille, mukaan lukien Osama bin Ladenille ja muille Al-Qaidan jäsenille. Hyvin paha! ellauri283.html on line 411: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 31. elokuuta 2006 päätöslauselman 1706 uusien 17 300 rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Darfuriin. Seuraavina kuukausina UNMIS ei kuitenkaan pystynyt lähettämään toimintaansa Darfuriin, koska Sudanin hallitus vastusti jyrkästi yksinomaan Yhdistyneiden Kansakuntien toteuttamaa rauhanturvaoperaatiota. YK otti sitten käyttöön vaihtoehtoisen, innovatiivisen lähestymistavan yrittääkseen aloittaa alueen vakauttamista AMISWIIXI-operaation asteittaisella vahvistamisella ennen vallan siirtämistä Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiselle rauhanturvaoperaatiolle. Sudanin hallituksen kanssa käytyjen pitkittyneiden ja intensiivisten neuvottelujen ja merkittävän kansainvälisen painostuksen jälkeen se lopulta hyväksyi rauhanturvaoperaation Darfurissa. ellauri283.html on line 413: Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi vuonna 2009 al-Bashirin pidätysmääräyksen, jossa häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista. Vuosina 2009 ja 2010 Etelä-Kordofanissa kilpailevien nomadiheimojen väliset konfliktit aiheuttivat suuren määrän uhreja ja porukat joutuivat siirtämään telttojaan ihan tuhansin. ellauri283.html on line 415: Tšadin ja Sudanin välinen urkuharmonin palauttamista koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin 15. tammikuuta 2010, merkitsi viiden vuoden sodan päättymistä niiden välillä. Sudanin hallitus ja JEM allekirjoittivat tulitaukosopimuksen Darfurin konfliktin päättämisestä helmikuussa 2010. ellauri283.html on line 417: Tammikuussa 2011 pidettiin kansanäänestys Etelä-Sudanin itsenäisyydestä, ja Etelä-Sudanin enemmistö äänesti eron puolesta myöhemmin samana vuonna Etelä-Sudanin tasavallaksi, jonka pääkaupunki oli Juba ja Kiir Mayardit sen ensimmäisenä presidenttinä. Al-Bashir ilmoitti hyväksyvänsä tuloksen, mutta väkivalta puhkesi pian kiistanalaisella Abyein alueella, jota sekä pohjoinen että etelä vaativat. Kunin ex-mies toimi piiskana kiinalaisten rakennuxilla etelä-Sudanissa. Se pyysi Kunia sinne mukaansa, muttä hiän ei lähtenyt. ellauri283.html on line 419: 6. kesäkuuta 2011 puhkesi aseellinen konflikti Etelä-Kordofanissa Pohjois- ja Etelä-Sudanin joukkojen välillä , ennen etelän suunniteltua itsenäistymistä 9. heinäkuuta. Tätä seurasi sopimus, jonka mukaan molemmat osapuolet vetäytyivät Abyeista . Osapuolet sopivat 20. kesäkuuta kiistanalaisen Abyein alueen demilitarisoimisesta, jonne lähetettäisiin etiopialaisia rauhanturvaajia. 9. heinäkuuta 2011 Etelä-Sudanista tuli itsenäinen maa. Huraa huraa! ellauri283.html on line 421: Huhtikuussa 2019, useita kuukausia jatkuneiden katumielen osoitusten jälkeen, Sudanin presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin. Hänen hallituksensa kaatumisen jälkeen maata on hallinnut Sudanin suvereniteettineuvosto, joka koostuu sekä sotilas- että siviiliedustajista siirtymäkauden korkeimpana voimana. Seuraaviin Sudanin parlamenttivaaleihin asti, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuonna 2022, maata johtavat yhdessä siirtymäkauden suvereenin neuvoston puheenjohtaja Abdel Fattah al-Burhan ja pääministeri Abdallah Hamdok. ellauri283.html on line 425: Lokakuussa 2020 Sudan teki sopimuksen diplomaattisuhteiden normalisoimisesta Israelin kanssa, mikä oli osa Yhdysvaltojen kanssa tehtyä sopimusta Sudanin poistamisesta Yhdysvaltain terrorismin valtion tukijoiden luettelosta. [Minkä ihmeen terrorismin valtion? Israelinko?] ellauri283.html on line 427: Tigrayn sodan 2020–2021 aikana Sudan osallistui myös sivutoimiin. 18. joulukuuta 2020 Sudanin armeija olisi edennyt kohti kiistanalaista Etiopian ja Sudanin raja-aluetta. EEPPA - raportissa todettiin, että Sudanin ylikomentaja Abdel Fattah al-Burhan vieraili alueella. Egypti tuomitsi Etiopian rauhanturvajoukkojen Sudaniin tekemän rajahyökkäyksen ja ilmoitti olevansa täysin solidaarinen Sudanin kanssa ja vaati kaikkia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällaiset tapahtumat eivät toistu. EEPPA Raportissa todettiin, että Sudanin hallitus on 18. joulukuuta 2020 syyttänyt Etiopian hallitusta tykistön käytöstä raja-alueella operaatioita suorittavia sudanilaisia joukkoja vastaan. Epistä Joni heittää KOKO AJAN! Jännitteet ovat lisääntyneet maiden välillä viime viikkoina sen jälkeen, kun Sudan valtasi uudelleen maat, jotka sen mukaan etiopialaiset maanviljelijät olivat miehittäneet. Etiopian hallitus ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa. ellauri283.html on line 429: 18. joulukuuta 2020 Sudanin viranomaiset kehottivat Hamadyatin leirillä äskettäin saapuneita tigrayan-pakolaisia purkamaan teltat ja menemään Sudanin mantereelle Etiopian ja Sudanin välisen mahdollisen sodan pelossa. 19. joulukuuta 2020 jännitys Etiopian ja Sudanin välillä kasvoi. Sudan on lähettänyt raja-alueelle lisää joukkoja, mukaan lukien nopeat tukijoukot, ja varusteita. Kassalan ja Gedarefin osavaltioiden Beni Amer-tupakan ja al-Habaa-heimojen tuki, mukaan lukien elintarvikehuolto ja talous. [Neuvottelut Etiopian kanssa ovat pysähtyneet.] EEPPA - raportissa todettiin, että Sudan oli vanginnut 19. joulukuuta 2020 eritrealaisia sotilaita, jotka olivat pukeutuneet Amhara -miliisin univormuihin, jotka taistelivat Sudanin rajalla Amharan erikoisjoukkojen rinnalla. ellauri283.html on line 431: 20. joulukuuta 2020 Sudanin armeija oli saanut takaisin Jabal Abu Tayyurin hallintaan kiistanalaisen maan Etiopian ja Sudanin rajalla. Sudanin armeijan ja Etiopian kansallisten puolustusvoimien (ENDF) ja Amhara-miliisin välillä puhkesi raskaat taistelut Metemassa lähellä Etiopian ja Sudanin rajaa. ellauri283.html on line 433: 25. lokakuuta 2021 Sudanin armeija, jota johti kenraali Abdel Fattah al-Burhan, otti hallituksen hallintaansa sotilasvallankaappauksella. Aluksi pidätettiin ainakin viisi korkeaa hallituksen henkilöä, ellei enemmän. Siviilipääministeri Abdalla Hamdok kieltäytyi antamasta tukea vallankaappaukselle ja vaati 25. lokakuuta kansan vastarintaa; hänet siirrettiin kotiarestiin häpeämään 26. lokakuuta. ellauri283.html on line 435: Keskeiset siviilirauhattomuusryhmät, mukaan lukien Sudanese Professionals Association ja Forces of Freedom and Change, vaativat kansalaistottelemattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä vallankaappauksen järjestäjien kanssa. Laahus ei lotkauttanut korviaan. ellauri283.html on line 437: Kohdatessaan sisäistä ja kansainvälistä vastarintaa al-Burhan ilmoitti halukkuutensa palauttaa Hamdokin hallitus 28. lokakuuta, vaikka syrjäytynyt pääministeri kieltäytyi tästä alkuperäisestä tarjouksesta ja asetti kaiken jatkovuoropuhelun ehdoksi vallankaappausta edeltävän järjestelmän täydellisen palauttamisen. 21. marraskuuta 2021 Ham ja al-Burhan allekirjoittivat 14 pisteen sopimuksen, jolla Hamdok palautettiin pääministeriksi ja todettiin, että kaikki poliittiset vangit vapautetaan. Siviiliryhmät, mukaan lukien Forces for Freedom and Change ja Sudanin Professionals Association, hylkäsivät viiden piston sopimuksen ja kieltäytyivät jatkamasta vallan jakamista armeijan kanssa. Tässä pisteessä sitä ollaan nyt, kun 10. vuosituhat kärhämöintiä öljyrikkaasta Sudanista on alkanut. ellauri283.html on line 443: Etelä Sudanin isävainaja Garang ja hänen armeijansa hallitsi suurta osaa maan eteläisistä alueista, nimeltään "Uusi Sudan". Hän väitti, että hänen joukkojensa rohkeus johtui "vakaumuksesta, että taistelemme oikeudenmukaista asiaa vastaan. Sitä Pohjois-Sudanilla ja sen kansalla ei ole." Kriitikot ehdottivat taloudellisia motiiveja hänen kapinalleen ja huomauttivat, että suuri osa Sudanin öljyvaroista sijaitsee maan eteläosassa. Etelä-Sudanin kapitaali Zhuba Valkoisella Niilillä kehittyy erittäin nopeasti öljyrahan ja kiinalaisten työn ja kehityksen vuoksi. ellauri283.html on line 445: Tämä toiminta merkitsi Sudanin toisen sisällissodan yleisesti tunnustettua alkua, minkä seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä kuoli kahdenkymmenen vuoden konfliktin aikana. Vaikka Garang oli kristitty ja suuri osa Etelä -Sudanista oli ei-muslimeja (enimmäkseen animistisia), hän ei aluksi keskittynyt sodan uskonnollisiin näkökohtiin. Waussa ei juuri ole wau-arkkitehtuuria. ellauri283.html on line 446: Itsenäinen Moses Nunuh oli ensimmäinen lapsi, joka syntyi Etelä-Sudanissa sen itsenäistymisen jälkeen. Kuten monet muutkin Etelä -Sudanin lapset, hän kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. ellauri283.html on line 448: eter; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi." ellauri283.html on line 457: Kun suunnittelin aikanaan auton ostoa, tulin alitajuisesti tietoisexi automerkeistä ja olin näkevinäni esim volkkareita vähän joka paikassa. Sama herkistyminen näyttää toistuvan nyt Aahrikan uutisten parissa. Viattomasta 60-luvun Tibbetistä tuleekin opas kolonialistiseen Afrikkaan. ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliittiperheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti. ellauri283.html on line 460: Yhtenä päivänä hän oli mukana Mambesin ja Galungan rauhanneuvotteluissa – ja seuraavana päivänä hän etsi heroiinia käyttävää tytärtään Niniä Oslon kaduilta. Välillä etsinnöissä oli mukana Ninin veli Jens Stoltenberg: Norjan tuleva pääministeri ja myöhemmin suomalaisillekin tutuksi tullut Naton pääsihteeri. ellauri283.html on line 466: -Itse asiassa se on hyvä esimerkki näistä molemmista katsantokannoista. Katsokaahan, jokainen järkevä ihminen tajuaa, että vuoristo muodostaa luonnollisen rajan näiden kahden maan välille. Vuorijonon pohjoispuolella puhutaan en kieltä kuin etelässä. Ihmiset kuuluvat eri heimoihin. Etelän asukkaat - galungalaiset - ovat paimentolaisia kun taas pohjoisessa Mambesin tasangoilla elävät ihmiset asuvat kylissä ja viljelevät maata. Vai oliko se toisinpäin, en muista. Niinpä on täysin järjetöntä vetää raja minnekään muualle kuin pitkin vuorenhuippuja. Mutta -? Emmy uskaltautui sanomaan kesken miesten verkkaista neuvonpitoa. ellauri283.html on line 468: Mutta kuten aivan oikein arvasitte on olemassa rauhansopimus. Se on allekirjoitettu vuonna 1876 Mambesin olles vielä brittiläinen siirtomaa ja Galungan kuuluessa Ranskalle. Rauhansopimuksessa määriteltiin oli Mambesin ulottuvan etelässä Lunga-joelle saakka. Tosiasia on että koko alue oli siihen aikaan täysin tutkimatonta seutua, jossa joki oli ainoa kaikkien palefacejen tuntema maamerkki. Vuorille ei kukaan länkkäri ollut kiivennyt eikä alueesta muutenkaan tiedetty juuri mitään. Savunaamoilta ei toki kysytty. Käytännön galungalaiset tunsivat voivansa ylittää joen aivan vapaasti ja laiduntaa karjaansa rajan toisella puolella jos halusivat - kun taas yxikään britti ei koskaan vaivautunut vuoriston ylize. Silti vittu britit sanoivat nyppien whiskereitään. Sopimus on sopimus, ainakin jos se on meidän eduxi. ellauri283.html on line 470: Galunga luonnollisesti vetoaa siihen että rauhansopimus ei ole sen allekirjoittama vaan siirtomaahallituksen. Se kehottaa ottamaan huomioon myös perinteen, käytännön ja terveen järjen sanelemat menettelytavat. Mutta siitä huolimatta 1876 vuoden rauhansopimuksessa on mustaa valkoisella (hehe, pun intended) siitä että tuo poloinen maakaistale kuuluu meille, tarkoitan Mambesiin. ellauri283.html on line 473: Olette järjiltänne kuittaa Henry Tibbett. Nämähän ns murhat jos ne sitä edes ovat palvelevat isänmaamme etua. Pääni pantixi että ko. vuoristossa on konfliktimineraaleja, jotka luonnollisest kuuluu meille, tai siis Natolle. Eli as you were, jatka tulkkaamista mulkku ja jätä neekerien nahinat siirtomaapoliitikoille. Ne osaavat sen paremmin. ellauri283.html on line 477: Ylä-Voltan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää. Burkina Faso tarkoittaa vapaiden ihmisten maa. 86% elää pirttiviljelyxellä. loput puuvillasta ja kullasta. Se on ranskalaisten siirtomaa Länsi-Afrikassa Sahelin etelärajalla. Seija teki koulussa esitelmän Togosta ja Airi Dahomesta. ellauri283.html on line 479: Burkina Fason varhaista historiaa tunnetaan vain paloittain, ja varhaiset todisteet ovat lähinnä kivikirveitä. Lobien ja bonobojen esivanhemmat olivat varhaisimpia maanviljelijöitä. Korjaan bobojen. Bobo oli 1 Hukkataipaleiden kultaisista noutajista. Kyllä nuo tytöt kexii kexeliäitä koiran nimiä! ellauri283.html on line 481: He asettuivat noin vuoden 1100 tienoilla Musta-Voltan länsipuolelle. He eivät vielä perustaneet keskusvaltaisia valtioita, mutta 1400-luvulla uudet tulokkaat, gurmat ja mosit järjestäytyivät valtakunniksi. Mosi-kuningaskunnista oli Burkina Fason keskiosissa sijainnut Ouagadougou, jota johti hallitsija, morho naba. Ouagadougou perustettiin 1400-luvun lopulla, ja monet muut yhteisöt sulautuivat hiljalleen mosi-kuningaskuntiin. ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta. ellauri283.html on line 487: Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa puolestaan purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan (”Joulusota”), joka vaati noin 100 kuolonuhria. Sankaran ankara hallinto alkoi menettää suosiotaan, kun valta alkoi keskittyä turhan pienelle ydinjoukolle. ellauri283.html on line 492: Tammikuun 2023 lopulla sotilasjuntta vaati Ranskan sotajoukkojen vetäytymistä pois Burkina Fasosta kuukauden kuluessa. Ranskalla on noin 400 erikoisjoukkojen sotilasta, jotka muka taistelevat al-Qaidaa ja Isisia vastaan. Tammikuussa 2023 noin 40 naista otettiin kiinni Arbindan lähellä ja seuraavana päivänä vangittiin noin 20 muuta naista. Naiset olivat lainvastaisesti kokoontuneet keräämään lehtiä ja villihedelmiä pensaista, koska siellä ei ollut enää mitään muuta syötävää. Myöhemmin sotilaat vapauttivat 62 naista ja neljä lasta. Loput pantiin karsseriin isis-symppareina. ellauri283.html on line 496: Joulukuussa 2022 sotilasjuntta karkotti maasta YK:n lihavan edustajan ja tammikuussa 2023 Ranskan suurlähettilään. Ranskan sijaan juntan sotilasjohtaja Ibrahim Traore avasi maan suhteita muihin maihin, erityisesti Venäjään. Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat. ellauri283.html on line 497: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Kelle vaan kuhan ei ranskixille! ellauri283.html on line 499: Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia. ellauri283.html on line 502: Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Isompi kuin Kalifornia, isompi kuin Texas, melkein yhtä suuri kuin Alaska. (Sudan on isompi kuin Alaska, joten lälläs lää.) Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960). ellauri283.html on line 504: Koko pohjoinen Mali sijaitsee Saharan autiomaan alueella, ja keski- ja eteläosan muodostaa pääasiassa Sahelin savanni. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Afrikan pisin ja koko Afrikan kolmanneksi pisin joki, Niger. Yli 65 % koko maasta on aavikkoa tai puoliaavikkoa, ja aavikoituminen johtaa paikoin vakaviin ongelmiin. ellauri283.html on line 510: Mansa Musan valtakaudella 1300-luvun alussa Timbuktun ja Djennén kaupungeista tuli merkittäviä kaupankäynnin, islamin ja letkeän musan kornereita. (Mansa on kuningasta tarkoittava arvonimi). Kuningaskunta vaurastui kulta-, norsunluu-, orja- ja suolakaupan avulla. ellauri283.html on line 511: Ranskalaiset saapuivat Maliin vuoden 1880 tienoilla. He pyrkivät tekemään Malista siirtomaansa, ja tekivätkin. Paikallisten vastarinta päättyi vuonna 1898, kun malinkésotilas Samory Touré voitettiin seitsemän vuoden sodan jälkeen. Malista tuli nimellä Ranskan Sudan osa Ranskan Länsi-Afrikkaa. ellauri283.html on line 513: Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi Modibo Keïta. Malista tuli yhden puolueen valtio, joka lähentyi kylmän sodan aikaista sosialististen valtioiden itäblokkia. Keïtan johtama Mali erosi Ranskan yhteisöstä vuonna 1962 ja kansallisti alueen luonnovaroja. Seurauksena valtion taloudellinen tila heikkeni (?!) vähitellen. Lokakuussa 1968 Malissa tapahtui veretön sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali Moussa Traoré. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. Ratkaistakseen Malia vaivanneet taloudelliset ongelmat Traoré sitoutui 1980-luvulla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousohjelmaan. Ohjelman vaatimat säästötoimet olivat erittäin epäsuosittuja malilaisten keskuudessa. IMF onkin persemäinen kolonialistien työrukkanen. ellauri283.html on line 515: 1990-luvun alussa poliittinen vastarinta Malissa järjestäytyi. Samaan aikaan maan pohjoisosissa syttyi entinen konflikti, kun kuivuutta paenneet tuaregit palasivat Libyasta ja Algeriasta. Paikallinen väestö vastusti tulijoita asein. Traorén hallinto julisti maahan poikkeustilan ja kukisti tuaregien liikehdinnän kovaotteisesti. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 johti tuaregien kesken laajoihin mielenosoituksiin. ellauri283.html on line 517: Länsimaiden syrjäytettyä Libyan johtaja Muammar Gaddafin hänen puolellaan taistelleet tuaregit palasivat Maliin ja nousivat kapinaan pohjois-Malissa. Tuaregit liittoutuivat Al-Qaidaan puhelinyhteydessä olevien islamistien kanssa. ellauri283.html on line 518: Huhtikuussa 2012 tuaregikapinalliset julistivat Azawadin valtion perustetuksi maan pohjoisosaan. Kesäkuun loppuun mennessä keskustaislamistinen Ansar Dine -ryhmittymä oli ajanut tuaregikapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista. ellauri283.html on line 520: Heinäkuun lopulla 2012 Pohjois-Malissa järjestettiin ensimmäinen kivitys, jossa teloitettiin avoliitossa elänyt pariskunta. Ääri-islamistien eteneminen Malissa herätti huolta keskustaislamistien alueella ja länsimaissa, mutta Yhdysvallat ei halunnut lähettää joukkoja maahan taistelemaan al-Qaidan puhelinhäirintää vastaan. Muut Länsi-Afrikan maat kysyivät YK:lta apuvoimia sotilasoperaatiolle ääri-islamilaisten karkottamiseksi Malista. YK:n turvallisuusneuvosto lupasi tukun rahaa operaatiolle. Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska aloitti sotilasoperaatioita hassunkurisilla nimillä Malissa "maan hallituksen pyynnöstä" 11. tammikuuta 2013 lentokonein, helikopterein ja myöhemmin panssarein. ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta. ellauri283.html on line 524: Ranskan ja Malin suhteet kiristyivät kun Ranskan ulkoministeri nimitti tammikuussa 2022 Malin apua pyytänyttä hallitusta laittomaksi ja Mali karkotti Ranskan lähettilään. Helmikuussa Mali vaati Ranskan joukkoja lähtemään maasta, toisaalta Mali syytti Ranskaa yksipuolisesta sopimuksen rikkomisesta kun tämä tapahtui. Loppuvuodesta 2021 venäläisen yksityisarmeijan Ryhmä Wagnerin joukot saapuivat maahan. ellauri283.html on line 526: Ranskan ex-presidentti Francois Hollande sanoi haastattelussaan tammikuussa 2023, että Wagner-ryhmä ei ole onnistunut tekemään Malista turvallisempaa. Hän sanoi, että venäläisten palkkasotureiden saapumisen jälkeen turvallisuustilanne on huonompi ja lisäsi, että jihadistit ovat laajentaneet hyökkäyksensä Malin etelä- ja keskiosaan, missä he eivät olleet aiemmin läsnä. Putinin kokin kokkauxet ovat sitäpaizi pahoja. ellauri283.html on line 528: Huhtikuussa 2023 paljastettujen dokumenttien eräässä asiakirjassa kerrotaan, että Wagner-ryhmän lähettiläät tapasivat Turkin viranomaisia helmikuussa. Tämä viittaa siihen, että Wagner-ryhmä kenties hankkii aseet Malissa sijaitsevasta etuvartiosta. Toisessa asiakirjassa on arvio Wagnerin henkilöstön määrästä Malissa, ja siinä todetaan, että Wagnerin suuri läsnäolo on herättänyt turvallisuusongelmia Malin naapurimaassa Norsunluurannikolla. Reutersin mukaan Wagnerin henkilökunta aikoi ostaa aseita ja varusteita Turkista käyttääkseen niitä Malissa ja Ukrainassa. Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan myös Malin presidentin Assimi Goïtan vahvistaneen, että Mali voisi hankkia aseita Turkista Wagnerin puolesta. ellauri283.html on line 531: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Muttei ranskixille! ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia. ellauri283.html on line 536: Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960). ellauri283.html on line 538: Noin 50 % malilaisista edustaa mandekieliä puhuvia kansoja, joihin kuuluvat bambarat maan länsi- ja keskiosissa, mandinkat lounaassa, soninket Mauritanian rajalla ja djulat itäosan kaupungeissa. Toiseksi suurin ryhmä ovat puolipaimentolaisina elävät fulbet varsinkin maan keskiosassa (17 % väestöstä). Kaakossa on gurilaisia kieliä puhuvia senufoja, dogoneja ja boboja (12 %). Nigerjoen keskijuoksun varrella asuvat songhait (6 %) ja heidän pohjoispuolellaan Saharassa paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja arabiankieliset maurit (10 %). ellauri283.html on line 540: Maan entiset ryhmät asuvat usein rinnakkain samoilla alueilla. Niiden yhteiselo perustuu uskontoon, paikalliseen identiteettiin sekä ryhmien väliseen yhteistoimintaan ja työnjakoon. Niinpä esimerkiksi bambarat viljelevät hirssiä ja durraa ja songhait riisiä, kun taas fulbet harjoittavat karjanhoitoa, djulat kaupankäyntiä ja bozot kalastusta. Ryhmien väliset jännitteet ilmenevät kuivuudesta kärsivien tuaregien ja maurien tyytymättömyytenä etelän mandekansojen hallitsemaan poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään. Kuten uumoilin: piikkilankoja preerialla taas! ellauri283.html on line 542: Ukrainassa on nyt ylituotantoa viljasta, kun sitä ei myydä enää ryssille. Se myydään nyt ex-itäblokin maille polkuhinnasta. Sikäläiset maajussit ovat närkästyneet. Nyt täytyy Suomenkin osallistua EU:n talkoisiin ja maxaa niille tukiaisia. Ukrainaa ei jätetä! ellauri283.html on line 544: Larmet går från Medelhavet: EU låter migranterna dö. Över 31 000 migranter – fyra gånger fler än under samma period i fjol – har anlänt till Italien i år. Samtidigt dör fler människor på tröskeln till Europa än på sex år. – Europa har bestämt att de inte ska räddas, säger Francesco Creazzo på hjälporganisationen SOS Méditerranée. Det finns viktigare angelägenheter att ta hand om på östfronten just nu. ellauri283.html on line 546: Hittills i år har fler än 500 människor, varav runt 50 barn, mist livet på Medelhavet, enligt FN:s migrationsorgan IOM. Dödstalet stiger parallellt med allt fler rapporter om försenade statliga räddningsinsatser och hjälporganisationer som hindras från att rädda liv. Italiens högerregering, med premiärminister Giorgia Meloni i spetsen, har utlyst nationellt nödläge och infört en rad lagar och dekret som många menar försvårar räddningsinsatserna. Bland annat är det sedan i februari olagligt att plocka upp nödställda från fler än en båt i taget. ellauri283.html on line 547: Människor flyr tortyr och våld i Libyen och vi, som européer och EU-medlemmar, betalar för att skicka tillbaka dem dit. ellauri283.html on line 554: eteenpäin ellauri284.html on line 2: eta charset="utf-8"> ellauri284.html on line 27: et" href="mystyle.css"> ellauri284.html on line 31: Sisälmysluetteloon ellauri284.html on line 33: eteenpäin ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation. ellauri284.html on line 47: Niin sotakin. WW1 piti olla sota joka lopettaa kaikki sodat. WW2 alkoi 1 sukupolvi myöhemmin. Sen jälkeen ydinpelotteen piti lopettaa kaikki sodat. Neuvostoliiton lyttäyxen piti olla end of history. Nyt on WW3 huulilla siitä huolimatta, 3 sukupolvea myöhemmin. Britit aikoo kasvattaa ydinarsenaalia. ellauri284.html on line 64: TurkkilaisetSakutSakut ellauri284.html on line 66: KiinalaisetSakutAnglot ellauri284.html on line 72: Puolenvaihtoja oli useita, mm. Suomi 2. erässä, Puola vähän väliä. Puolalaiset juoxivat edestakaisin kuin pallopojat toisten jyrätessä yli niiden peltoaukeiden. Seuraavassa erässä varmaan Venäjä on vastapuolella, sitähän tässä on jo pedattu kaikki kylmän sodan vuosikymmenet. Talousjärjestelmällä ole siinä ole juuri mitään osuutta, enemmänkin niillä peltoaukeilla ja öljyllä. Falklandin saarten pingviinien rauha on ollut aina katkolla. Reunamaat ottaa erää omien mielivihollistensa kanssa ja pelaavat aina sillä puolella joka kulloinkin näyttää edullisemmalta omien paikallisten intressien kannalta. Fixut maat pysytteli puolueettomina myöden pelivälineitä molemmille puolille, kuten Ruozi, Portugali ja Espanja. Ruozi sai siitä paljon nettoa, kuin myös Sveizi, jonka lippu on hevosambulanssin merkkinä. ellauri284.html on line 78: Britannian kansalaiset ovat braveja ja niiden vasallit ym liittolaiset ovat galantteja, eli uhrautuvat toisen hyväxi. Pienet maat tai vähemmistökansat ym mielestään sorretut koittaa pyristellä eroon enemmistöstä näiden ollessa toistensa tukassa. Tässä käy aika usein huonosti, kuten punikeille Suomessa 1918 ja Biafran igboille Nigerian öljysodassa 1970. Ranska käänsi kelkkansa 1870 sodan jälkeen hävittyään törkeästi Saxalle, sitä ennen (aurinkokuninkaan ja Napsun aikana) anglot ja ranskixet oli verivihollisia. Ranskalaiset auttoi kiusan vuoxi jenkit irti briteistä. Oisko kannattanut. Brittialamaisista irkut ja afrikaanerit koitti samaa kotona suursodan jaloissa, ei olis kannattanut. ellauri284.html on line 89: Vad är det som är värst fel med kineserna? Det är inte Xi eller så, än mer än kärnproblemet i Ukraina är Mr. Putin. Västerländsk propaganda fokuserar alltid på ledare, båda hemma och hos fienderna. Det är konstigt för demokrater som hävdar att folket är i roteln. Också i de asiatiska diktaturerna är ledare beroende av makteliten och folket, såsom de Waals observerade hos chimpanserna. ellauri284.html on line 90: Men propagandasnickare tänker mycket rätt att det är lättare för enkelt folk att hata ett enstaka apansikte, dessutom blir det lättare att återinställa handelsförbindelserna efteråt med de efterföljande apansiktena. ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det. ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat." ellauri284.html on line 99: Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti. ellauri284.html on line 101: Mutta ei, kamelinajajat eivät pettäneet isänmaan asiaa, edes salmiakista. Oli niilläkin vanhat vihat hampaankolossa ja omat edut ajettavana. Kalifien entiset sotaorjat mamelukit herrasteli Ebyktissä koko Osmannien valtakunnan ajan, sitten siihen ryntäsi Ranskan piikalikka, ja seuraavaxi britit. Vizi Ebyktihän on kuin joku Puola! Kyllä maailman vanhimman maailmanvallan perillisiä lienee vituttanut. Ja sitten vielä se 6 päivän sota! Kus imak! ellauri284.html on line 113: Von 2013 bis 2016 lebte Adrian Geiges in Rio de Janeiro, wo er als Korrespondent und Dokumentarfilmer u. a. für RTL und den WDR arbeitete. Ab September 2016 leitete er als Chefredakteur die Redaktion des Unternehmens-Magazins „Evonik“ für die Hamburger Medienagentur Bissinger plus. Seit 2018 hält er Vorträge auf Kreuzfahrten von AIDA Cruises über die Städte und Länder, welche die Schiffe anfahren. Aika surkeaa. ellauri284.html on line 120: Turhautuneet sakut ampuivat lopulta brittikaupunkia laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. ellauri284.html on line 123: ettyimages-152192723.jpg" height="300px" /> ellauri284.html on line 125: Turhautuneet sakut kävi 1. maailmansodassa ampumassa brittikaupunkia mereltä laivatykeillä. The Scarborough Esplanade suffered terribly. 2. maailmansodan jo käytännössä ratkettua anglosaxit kävivät Dresdenissä maxamassa sakuille Scarboroughin vauriot potut pottuina ja ehkä vähän potti nokkiinkin?

et="Baudelaire">Le Balcon xxx/ellauri137.html on line 219: La douceur du foyer et le charme des soirs, xxx/ellauri137.html on line 243: Ailleurs qu'en ton cher corps et qu'en ton coeur si doux? xxx/ellauri137.html on line 256: Sä mun kaikki harrasteet! Sä mun kaikki työt! xxx/ellauri137.html on line 261: Koxinkäryiset illuminaatti-illanvietot, xxx/ellauri137.html on line 265: Koxinkäryisissä illuminaatti-illanvietoissa. xxx/ellauri137.html on line 285: Nää saarnat tuoxut nää iänikuiset äkistyxet, xxx/ellauri137.html on line 287: Kuten taivaalle nuorentuneet auringot xxx/ellauri137.html on line 298: The charm of the hearth and the sweet evening airs? xxx/ellauri137.html on line 315: And I drank of thy breath — oh sweetness, oh gall, xxx/ellauri137.html on line 316: And thy feet in my brotherly hands reclined, xxx/ellauri137.html on line 326: Are they born in some gulf to our plummets denied? xxx/ellauri137.html on line 355: I drank thy breath, o sweet, o poisonous! xxx/ellauri137.html on line 356: thy feet slept in my hands fraternal held; xxx/ellauri137.html on line 371: — Lewis Piaget Shanks, Flowers of Evil xxx/ellauri137.html on line 379: Quiet and passionate? Like yesterday, it seems, xxx/ellauri137.html on line 388: How splendid were the long slow summer sunsets, too! xxx/ellauri137.html on line 392: How splendid were the long slow summer sunsets, too! xxx/ellauri137.html on line 395: And your eyes flashed within the darkness, and the sweet xxx/ellauri137.html on line 397: How I would love to lie for hours holding your feet? xxx/ellauri137.html on line 401: At moments I can feel myself between your thighs. xxx/ellauri137.html on line 423: We spoke eternal things that cannot die — xxx/ellauri137.html on line 426: How splendid sets the sun of a warm evening! xxx/ellauri137.html on line 430: How splendid sets the sun of a warm evening! xxx/ellauri137.html on line 434: Drinking your breath, I felt sweet poisons quicken, xxx/ellauri137.html on line 435: And in my hands your feet slept still as stone. xxx/ellauri137.html on line 457: You'll remember the sweetness of our caresses, xxx/ellauri137.html on line 467: How splendid the sunsets are on warm evenings! xxx/ellauri137.html on line 471: How splendid the sunsets are on warm evenings! xxx/ellauri137.html on line 475: And I drank in your breath, O sweetness, O poison! xxx/ellauri137.html on line 476: And your feet nestled soft in my brotherly hands. xxx/ellauri137.html on line 507: How glorious the sunset on warm summer nights! xxx/ellauri137.html on line 508: How deep space is! the human heart how competent! xxx/ellauri137.html on line 511: How glorious the sunset on warm summer nights! xxx/ellauri137.html on line 515: I drank your breath in deep, O sweet, O poisonous! xxx/ellauri137.html on line 516: Your slender feet slept softly in my gentle hands. xxx/ellauri137.html on line 532: (Mt Vernon, NY: Peter Pauper Press, 1958) xxx/ellauri137.html on line 548: The sunsets of the summer’s fading gold! xxx/ellauri137.html on line 552: The sunsets of the summer’s fading gold! xxx/ellauri137.html on line 556: Of your sweet breath I drank the poison, lover! xxx/ellauri137.html on line 557: Your feet I held till daybreak as if mine. xxx/ellauri137.html on line 563: Still in your dear heart and your sweet sighs. xxx/ellauri137.html on line 575: Two editions of Fleurs du mal were published in Baudelaire's lifetime — one in 1857 and an expanded edition in 1861. "Scraps" and censored poems were collected in Les Épaves in 1866. After Baudelaire died the following year, a "definitive" edition appeared in 1868. xxx/ellauri137.html on line 579: eta&t=uUKZLcXC3LMe7bctyMxzV2w5-Us0969pQWSUDfSHvuc" /> xxx/ellauri137.html on line 583: Playwriting Shakespeare Tourism Literary Poetry Literature Creative Writing Teaching History Courses Fiction Books Art Theatre American Literature English Literature Academic Writing Teaching English as a Second Language Higher Education Short Stories Freelance Writing Teaching Writing Music College Teaching Literary Criticism Grammar Novels Composition. xxx/ellauri137.html on line 584: Playwriting, Poetry, Short Stories, Novels, Acting/Reading performance, Travel xxx/ellauri137.html on line 614: Moonbeam in My Pocket xxx/ellauri137.html on line 632: This is a satiric, politically incorrect romp through modern culture, having fun with Hollywood excesses, Da Vinci Code unrealities, spiritual and political pretentiousness, gender revisionism, and a host of contemporary inanities. xxx/ellauri137.html on line 634: Dancing to Mozart is a satire of Hollywood values and fantasies, Latin American dictatorships, Da Vinci Code conspirators, movie violence, magical realism, televangelists, mixed wrestling, extreme cosmetic surgery, and a host of other sensational idiocies that thrive on 21st century self-delusion. This whimsical contemporary “Candide” offers a trip through the world of out-of-control egos to a ﬁnal revelation of ordinary common sense. The send-up is a mix of shrewd perception, lampoon, and wacko action that includes the Society of the Crystal Skull, the Opus Dopus, a female wrestling Amazon with one breast, an Arab who wants to recruit Islamic converts like an American billboard evangelist, two energetic ﬁlm directors with crazy ideas, a rescue from captivity through “mind-invasion” (á la Inception) and a Hindu swami who tries to set all straight with a Bhagavad burrito. And a lot more. xxx/ellauri137.html on line 637: Edward Eriksson writes novels, plays, and travel essays. This is his third novel, his others being "Moonbeam in My Pocket, a Mystery of the Negro League" and "Flamingo Desires," a crime story set on Long Island. xxx/ellauri137.html on line 641: If you're buying this trash for a class then you're a sucker, turn back now! Hopefully Edward isn't still teaching his own tasteless fan fiction in a college setting. It's a misunderstood teenager's journey through satire complete with crude, unoriginal and stereotypical takes on characters from the lens of a self insert hero amounting to little more than finger pointing. You'll be offended, sure, but with little substance left to interpret besides the authors very obvious discomfort with himself and others unlike him. (Make some new friends, Edward.) Beyond being ridiculous as a required reading piece for a class, actually paying for this garbage is insulting, and of course it is an absolute drag to slog through. Nobody's going to publish this except on demand printing obviously and that's why you're buying it from Amazon!!! xxx/ellauri137.html on line 652: John has just published another beautifully prepared edition of the "North Atlantic Review," a literary magazine with choice offerings in poetry, essays, short stories, and photos. Endorsed by Edward Eriksson, Literary Presentations, July 11, 2011, Edward worked with john in the same group. xxx/ellauri137.html on line 653: Edward's poetry skills endorsed by 16 colleagues out of 30+ at Suffolk Community College xxx/ellauri137.html on line 658: Publishing & Marketing your Books, xxx/ellauri137.html on line 662: Alok Mishra is a literary entrepreneur as well as a literary philanthropist who has been active in this field almost for a decade now (adding the individual capacity as well as organisational). He is currently active as the founder of BookBoys PR, a dedicated company which works for authors and publishers and help them reach the target readers. Alok has been in this field, promotions and author branding, for more than 4 years now. xxx/ellauri137.html on line 672: I've always been interested in law. I have had the opportunity to study it, work in a Senator's office who proposed laws and now work with Detectives who enforce the law. One day maybe I will work for someone who practices the law with my paralegal degree. It has been a good career choice. xxx/ellauri137.html on line 676: A.S.S.Degree in Secretarial Science - Legal Terminology; A.S.S. Degree in Paralegal Assistant Secretarial & Paralegal xxx/ellauri137.html on line 689: eta&t=9VwN7nz9u0uqstKCWoypOf72OgH5Z1rDi9I-etpINqY" /> xxx/ellauri137.html on line 699: Sujata Massey on 0% japsu. Ei se on 50% saku 50% itäinkkari jenkkimamu. Sixi se tuntuu niin epäaidolta. Kirja on selkeästi suunnattu naislukijoille, siinä on kosolti naisille mieleistä pehmopornoa. Ja vähän kovaakin. Kaikki alkaa Yamamoton tanakasta kullista, joka töykkii Reittä vasten ruuhkajunassa s.1. Seuraavaxi valeskotin jättestor ståkuk pökkii autossa Rein skottiminihametta s. 91. Mutta kiltti Hugh ei pane sitä sinne kysymättä kun ei ole korzua. Miten huomaavaista häneltä. Rei on liukas muutenkin kuin hiestä. Hugh on kuin kallio. Rei sulkee huulensa sen ympärille. xxx/ellauri137.html on line 700: Ai minkä sen? No sen, Hughin tietenkin. No panee se sen sinne sittenkin vähän myöhemmin, ilman korzua, kun Reillä ei ole siihen vastaanpanemista. Ai kuka? No Hugh tietenkin. Tai hei, ehkä se olikin vain cunnilingusta. xxx/ellauri137.html on line 703: Ghost of Tsushima is a video game. Its main characters never existed in real historical texts. Jin Sakai and his uncle, Lord Shimura, are completely fictional characters. xxx/ellauri137.html on line 704: Tsushima Island (Japanese: 対馬, Hepburn: Tsushima) is an island of the Japanese archipelago situated in-between the Tsushima Strait and Korea Strait, approximately halfway between Kyushu and the Korean Peninsula. xxx/ellauri137.html on line 710: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri137.html on line 711: Rein etunimi on peräisin Lemonheadseilta. Se kuten koko kirja on ysäriä. xxx/ellauri137.html on line 719: Kuolema kuulostaa vinkuintiaaneista samalta kuin nelonen, joka on sen tautta epäonnen numero. Varmaan tiedättekin kuinka naurettavan ylpeitä vanhuxet saattavat olla. Vaikka niiden sisarentytär olis ketsu, eli ketun ja suden risteytys. Ei sentään Hikari eli hikipinko. Hikarin deodorantti oli samaa kuin Rein käyttämä. Quorassa kysyvät mixi suomalaiset nimet näyttävät niin japsulaisilta. Ural-altailainen hypoteesi on selityxenä. xxx/ellauri137.html on line 721: Joosef Lonkorottako on näytelmän konna? Juokohan se rattea? Lei näyttää uitetulta lotalta. Hugh on helkkarinmoinen squashin pelaaja vaikka heikkonilkkainen. Ehei, Joe Lonkorotta on rehellinen ketku, ylipainoinen jenkkiylittäjä jota Lei näyttää ihme kyllä fanittavan. Niinkuin se ihastelee vapaakauppaa puolustavaa valeskottia joka juo valesinglemalttia. Malttia pojat! Vizi tää Massey tuntee yleisönsä, osaa markkinointimixiä. Kuin Piia Pipsukka, joka opiskeli kauppixessa sitä, saxaa ja lineaarialgebraa. Oli alkukesä, kastanjissa oli kukkia. Kohta alettaisiin pukkia. Piia luki saxaxi Konsalikkia. xxx/ellauri137.html on line 723: Rei laittaa merkille, että Shag tahtoisi taas laittaa sitä. Ulkonevahampainen palmikoitu lastenvaatemyyjä on aivan liian arkipäiväinen ollaxeen Sezukon ystävä. Varmaan sivuhenkilö. Niin olikin. Rei on pieni muttei sentään aivan lattana. Niinkö Piia Pipsukka. Maitotytöllä (alla) on samanlainen punainen valkopalloinen yöpaita kuin sillä. xxx/ellauri137.html on line 725: Farrah Fawcett 70-luvun urheilullisessa uimapuvussa on niin last season. Killing me softly with her song, Oulun rotvallilla. Iso T ei todellakaan ollut lattana. Esimulkun T-paita ei ois mennyt sille. Valeskotti on nolona kun sen valtava Tokion asunto 22. kerroxessa on niin 70-lukua. Varmaan näytti samalta kuin Silverfishin paksusuolen sisäpintaa muistuttava huoneusto retapersevideolla. Rei lämmittää mikrossa pojille lihaperunalaatikon. Ize se nokkii jotain kexejä. Että Shag ilkeääkin olla sexistinen. Rei näytti varmaan Yoko Zunolta cosplayunivormussa ja ilman. xxx/ellauri137.html on line 727: Tuo on sinulle hyvä pituus, kommentoi Shag liian lyhyttä apulaisen univormuani. Harmaiden pikkuhousujeni lahkeesta pilkotti side. Kun Shag lopulta työntyi minuun, hän pääsi vain puoleenväliin asti. Sisälläni ei ollut yhtään tyhjää tilaa. Jokaisen työnnön mukana tunsin venyväni. Kuinka kauan vielä? Tuo ei ollut enää hauskaa. Shag teki viidennen ja viimeisen pitkän ja voimallisen työnnön ja huolehti sitten kondomista. Luulin etteivät miehet pysty näin nopeasti uudestaan, mutta ojensin kättäni alemmaxi ja löysin päinvastaisen todisteen. xxx/ellauri137.html on line 729: Aamulla Hugh laittoi izelleen lautasellisen Weetabixiä ja lusikoi sen inhottavasti hörppien. Aamutakki avautuneena reittien kohdalta. Nick Ostler ja sen pikku japanilainen tyttöystävä meuhkasivat Fainwood Circlessä ohkasen kaapinseinän takana. Söpö japanitar vikisi ja uikutti. Ojensin kättä alemmaxi ja löysin samansuuntaisen todisteen. "Seku haralla" olisi ollut töitä, eli pieni sexuaalinen harassment olisi ollut paikallaan erkkerinkin puolella. xxx/ellauri137.html on line 738: Tonya Maxene Harding (born November 12, 1970) is an American former figure skater, retired boxer and a reality television personality. Born in Portland, Oregon, Harding was raised primarily by her mother, who enrolled her in ice skating lessons beginning at three years old. Harding spent much of her early life training, eventually dropping out of high school to devote her time to the sport. After climbing the ranks in the U.S. Figure Skating Championships between 1986 and 1989, Harding won the 1989 Skate America competition. She became the 1991 and 1994 U.S. champion and 1991 World silver medalist. In 1991, she earned the distinction of becoming the first American woman to successfully land a triple Axel in competition - and the second woman to do so in history (behind Midori Ito). Harding is a two-time Olympian and a two-time Skate America Champion. xxx/ellauri137.html on line 740: In January 1994, Harding became embroiled in controversy when her ex-husband, Jeff Gillooly, orchestrated an attack on her fellow U.S. skating rival Nancy Kerrigan. Both women then competed in the February 1994 Winter Olympics, where Kerrigan won the silver medal and Harding finished eighth. On March 16, 1994, Harding accepted a plea bargain in which she pleaded guilty to conspiracy to hinder prosecution. As a result of her involvement in the aftermath of the assault on Kerrigan, the United States Figure Skating Association banned her for life on June 30, 1994, and stripped her bar the medals. xxx/ellauri137.html on line 742: From 2003 to 2004, Harding competed as a professional boxer. Her life has been the subject of many books, films, documentaries, and academic studies. In 2014, two television documentaries were made about Harding´s life and skating career (Nancy & Tonya and The Price of Gold), inspiring Steven Rogers to write the film I, Tonya in 2017, in which Harding was portrayed by Australian actress Margot Robbie. In 2018, she was a contestant on season 26 of Dancing with the Stars, finishing in third place. In 2019, she won season 16 of Worst Cooks in America: Celebrity Edition. xxx/ellauri137.html on line 745: Answer to What does "onna" mean in Japanese? How is the word used? 女 “onna” means female as an antonym of 男 “otoko” (male). The female has a protruding belly. The male has two feet, a tail in front, and a territory in place of head. If you go to a public bath in Japan, this Kanji character 女 shows you which bath room women should go in. Onna means 'bitch' ergo otoko means 'dog'. xxx/ellauri137.html on line 751: The novel features a passionate romance between Rei Shimura and Hugh Glendinning, the Scottish lawyer. Though the romance was not very realistic, I think it added an exciting and entertaining element to the novel. The first person point-of-view from which the novel is narrated allows the audience to truly understand the good and the bad of Rei’s character. She is independent to a fault but extremely loyal. She wants to immerse herself in Japanese culture, yet she rejects the social norms of society when they conflict with her desires. She is passionate about her interest in history and antiques, but logical by staying on as a teacher. The contradictions make her human and contribute to the reality of the novel. While mystery was not entirely believable, it was in no way predictable and I genuinely found the plot to be exciting. The Salaryman’s Wife, fits into the detective fiction tradition as most closely as a cozy, however the urban setting and the inclusion of graphic sex scenes contradict that classification xxx/ellauri137.html on line 757: Suzy I agree with you entirely about the romance/relationship angle in this (and all her) books. I find the descriptions of life in Japan & art history engrossing, but the shift in to her personal life is shallow and inexplicable. I frequently stare at those paragraphs wondering, what's Rei's problem, whats Massey's problem? Rei's choice of friends are also pretty bad. xxx/ellauri137.html on line 759: I wish I knew of a better writer dealing with Japanese culture/art history & mystery. Tale of Genji perhaps. Naah it's boring. The pillow book. That's a good one. xxx/ellauri137.html on line 767: I got to the point where I found myself gritting my teeth as I tried to read the book and finally just decided I can´t make my way through it anymore. Instead I flipped to the ending out of curiosity just to see how it turns out, and of course, of course, at the crucial moment the CM steps in and Saves the Day. xxx/ellauri137.html on line 773: The one stand-out annoyance for me was unexpectedly hitting upon yet another plot relying upon "rescuing" a female character from her sordid life of sex (or nearly-sex) work: hostessing, in this case. She's told she's "better" than that which means she should make less money doing something more honorable. It makes me want to write to the author and say she could do so much BETTER than write a book that hooks readers immediately with an erotically-charged story of sexual assault on a crowded train. I´m not mad at her, though, for giving the majority of readers what they want; just a pet peeve of mine. xxx/ellauri137.html on line 777: MikeL found it not that suspenseful and a bit cheesy. Reviewed in the United States on 25 January 2015. The crime story was so so. Some cheesy cliffhanging language. Characters and relationships were off. While an easy read, I have read much better crime novels. xxx/ellauri137.html on line 781: This makes sense...the author herself moved to Japan and taught English, and so in some ways I imagine that Ms. Massey has poured many of her pet peeves straight on the paper, showing that true experience often adds magic to fiction. xxx/ellauri137.html on line 787: Sujata, also Sujātā, Eugenie, well-born, was a farmer´s wife, who is said to have fed Gautama Buddha a bowl of kheer, a condensed milk-rice pudding, ending his six years of asceticism. Such was his emaciated appearance that she wrongly believed him to be a tree-spirit that had granted her wish of having a child. The gift provided him enough strength to cultivate the Middle Path, develop jhana, and attain Bodhi, thereafter becoming known as the Buddha. et.net/e-learning/buddhism/lifebuddha/15lbud.htm">The story does not tell what the holy tree spirit said when Gautama ate his rice and curry. xxx/ellauri137.html on line 795: She attended Johns Hopkins University, where she majored in Creative Writing and earned her BA in 1986. After graduating, she interned and was quickly hired as a reporter for the Baltimore Evening Sun. In 1991, she married Tony Massey, her college sweetheart, and the couple moved to Japan. Her husband was almost immediately deployed by the Navy, which left Mrs. Massey to acclimate to the culture alone. She worked as an English teacher while in Japan and began writing. In 1993, her husband’s deployment ended and the couple moved back to the States and settled in Baltimore, where they currently reside. xxx/ellauri137.html on line 797: She met her husband, a Navy medical officer, during that time and they moved to Japan in 1991. During the two years there she taught English, studied Japanese and wrote fiction. In December 1998, Sujata and her husband Tony adopted a baby daughter, Pia, who was born in South India. They live in Baltimore, Maryland. xxx/ellauri137.html on line 803: Rei Shimura luulee olevansa parempi kuin Rie Miyazawa. Tietyssä mielessä Miyazawa Rie on vanha uutinen. Hän ei tietenkään ole sellainen mediarakas, joka hän kerran oli. Mutta hän on selviytyjä, josta on kehittynyt lahjakas näyttelijä, ja hänen tarinansa on mielenkiintoinen, toisin kuin Rei Shimuran. Rie aloitti uransa lapsimallina nähdessään laajan näkyvyyden Mitsui Rehousen alkuperäisenä kasvona ja teki näyttelijädebyyttinsä vuoden 1988 elokuvassa Seven Day´s War , josta hän voitti Japan Academy Award -palkinnon Vuoden tulokkaaksi 16-vuotiaana. Hänen lyhytaikainen musiikkiuransa alkoi singlellä "Dream Rush" vuonna 1989, ja seuraavana vuonna hän esiintyi arvostetulla Kōhaku Uta Gassen -televisioerikoistapahtumalla. xxx/ellauri137.html on line 805: Miyazawa nousi nopeasti tunnetuksi yhdeksi varhaisen Heisei -kauden tärkeimmistä idoleista , mikä herätti kiistaa vuoden 1991 alastonvalokuvauskirjastaan Santa Fe , jota julkaistiin 1,5 miljoonaa kappaletta. Hänen henkilökohtaisia kamppailujaan tutkittiin edelleen, mukaan lukien korkean profiilin kihlasu sumopainija Takanohanaan , itsemurhayritys ja taistelu anorexia nervosaa vastaan . Vuoteen 1996 mennessä hän jäi tauolle ja asettui hetkeksi uudelleen San Diegoon. xxx/ellauri137.html on line 807: Hän otti muutaman televisiodraamaroolin 1990-luvun lopulla ja palasi valkokankaalle taiwanilaisissa elokuvissa Cabbie (2000) ja Peony Pavilion (2001). Hän näytteli kiitettyä vuoden 2002 elokuvaa The Twilight Samurai , joka merkitsi Miyazawan täyden paluun ja on edelleen hänen tunnetuin roolinsa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hän näki lisää menestystä elokuvassa The Face of Jizo ja Tony Takitani (2004), ja hän sai useita tunnustuksia teoksista Pale Moon (2014) ja Her Love Boils Bathwater (2016). xxx/ellauri137.html on line 809: Sujatan äiti joutui ostamaan sille joka vuosi uuden kuumavesipullon. Her farts boiled bathwater. Reistä kynittyine kananpersetukkineen tuli yön yli alistettujen japsunaisten roolimalli. Rei stairu maxaa kampaajalla 6K yeniä. Voi ei, vingahtaa Rei tyytyväisenä. Rei kumartaa, lämmittää mikrossa lihaperunalaatikot, keittää teet ja järjestää lautaselle Yakuzan lahjapersikat. Sääli etten osaa kanjeja, on raivostuttavaa kun ei tiedä mitä izestä sanotaan. Reistä on tulossa julkkis hyvää kyytiä. Se on haikeaa, mutta hienoa. Ylläni oli niitä sun näitä lainahöyheniä. Tää kirja on niinniin tyttöjen. Tulee mieleen Richardsonin Pamela. xxx/ellauri137.html on line 812: Sezukolla oli muutakin omaisuutta jenkeissä. Se siitä Shagin sovinistisika teoriasta ettei sillä muka ollut muuta annettavaa kuin kauneus. Siis mitä? Kumpi teoria on sovinistisiempi? Sujata on vitun jenkkipossu. Mutta Sujatalle Luoja viestitti että oli USAan palaamisen aika. 2 vuoden rintaäänellä voi jo hyvin kirjoittaa. Mäkin voisin kirjoittaa romaanin amerikkalaisista. Exotiikkaa. xxx/ellauri137.html on line 814: Shagin jättimuna on jälleen veteessä. Vittu tää kirja on täysin matelijanaivoinen. Pelkkää kopulointihalua ja riidan haastamista. xxx/ellauri137.html on line 815: Hullua miten Sujata taktikoi miestennielemisen ja kielennäyttämisen välimaastossa. Ja sitten vielä on ihmettelevinään miesten tapaa toimia. Vitun jenkkifeminismiä, Hintikan kotkan lentotyyliä. Pelkkää omanvoitonpyyntistä teeskentelyä. Cätyt ämmän naukuvat kuin tappelevat kissat takapihalla. Matelijaa, että onkin matelijaa! xxx/ellauri137.html on line 816: Japaninmamut käppänät ja ja tää kuraverinen on muka rakastuneet Jaappaniin. No Nippon ei niistä kyllä perusta. Mitä ihmeen swingiä se pyörii piikkikoroissa. Kanzii ostaa merkkivaatteita, ne ei hiesty eikä rypisty. xxx/ellauri137.html on line 817: Marcelle Chapman osoittautui yhtä viheliäisexi kuin sianpaska. Ja oli tietysti se murhaaja. Jota lattanaamat japsut säälimättä etäkiristivät. xxx/ellauri137.html on line 819: Call 911, sanoin parhaalla Amerikan axentillani. No se oli kai sitten siinä. Vai tuleeko tähän loppuun vielä jotain laittoa? No tietysti. Rei läzähtää jalkapuolen Shagin päälle kylvyssä vesi läiskyen. Sisäänlaittoa ei enää näytetä, sen saa lukija kuvitella ize. Ei se ole helppoa kun Shag on kokovartalokipsissä. But where there is a will there is a way. xxx/ellauri137.html on line 825: eteenpäin xxx/ellauri138.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri138.html on line 18: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri138.html on line 22: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri138.html on line 24: eteenpäin xxx/ellauri138.html on line 27: J.W.v Goethe xxx/ellauri138.html on line 35: Kuten olen monesti jo paasannut, kiitollisuus on vituttava ilmiö. Sehän on IOU-lappujen keräämistä, velanottoa ja velanperintää. Hyvin amerikkalaista luottomeininkiä. In god we trust, all others pay cash. Obrigado. Much obliged. They owe me SOOOOOOO much, sanoi Jill kun Niklas oli pelastettu tolppa-apinan perheestä Bostoniin itäeurooppalaisine leukapartoineen. Se on vittua. Hyvä teko kiittää ize izeään, ei siihen pitäis vaatia mitään velkakirjoja. xxx/ellauri138.html on line 39: Ej finns bättre tillfälle att få mer än att visa tacksamhet för det du redan har. - Jim Rohn. xxx/ellauri138.html on line 42: Philip Rothin koko tuotanto on hillitön ylettömän selväsanainen vääryyttä kärsineen miehen blues. Peppy oli laiha ruipelo mutta sillä oli omasta mielestään sekä voimaa että karismaa. Ei se omasta mielestään vaikuttanut happamelta soopelilta. Peppy muka treenas Blackwellin Namikassa päärynäpalloa ja hiekkasäkkiä. Hiekkasäkki se oli ize, ja pää muistutti päärynäpalloa. xxx/ellauri138.html on line 44: Pili on helevetin amerikkaklisheinen. Motivaatiopuhujien puhekupla. xxx/ellauri138.html on line 52: Vitun maku. Onxe vaan et on näin vanha? Ettei ole enää mitään uutta auringon alla? Tuttu juttu sanoo Natashan kapteeni. Samaa vanhaa saarnaa vaan. Sitä kai se on. Erasmuskaan ei arvostanut tollasta. xxx/ellauri138.html on line 57: Yleensä joku setämieshenkilö sanoo jollekin toiselle yleensä naishenkilölle näin. Sama asia kuin herätä, tulla järkiinsä ja ryhdistäytyä. xxx/ellauri138.html on line 64: Peppu Colemanin hahmossa, se jutkunekru, oli yxi minuuden pioneereista (italics in the original). Pienuuden minooreista. Minäminä yxilöpaskantelu on Rothin lemppareita. Sen se oli varmaan oppinut Emanuel James Rohnilta. Sen inhokkisanoja oli me (suomexi, enkuxi sen mielisana oli sama) ja setelissäkin lukeva e pluribus unum. Annuit coeptis. Novus ordo saeclorum. The phrase is similar to a Latin translation of a variation of Heraclitus's tenth fragment, "The one is made up of all things, and all things issue from the one" (ἐκ πάντων ἓν καὶ ἐξ ἑνὸς πάντα). But it seems more likely that the phrase refers to Cicero's paraphrase of Pythagoras in his De Officiis, as part of his discussion of basic family and social bonds as the origin of societies and states: "When each person loves the other as much as himself, it makes one out of many (unum fiat ex Pluribus), as Pythagoras wishes things to be in friendship." Mikähän jeesus sekin luuli olevansa. Jenkkien peitesana izekkyydelle on vapaus. xxx/ellauri138.html on line 78: After Nutri-Bio went out of business thanx to Jim in the early 1960s, Rohn was invited to speak at a meeting of his Rotary Club. He accepted and, soon, others began asking him to speak at various luncheons and other events. In 1963 at the Beverly Hills Hotel, he gave his first bullhshit seminar. He then began presenting seminars all over the country, telling his story and teaching his personal development and business philosophy. xxx/ellauri138.html on line 97: Kuvottava virnuileva hölöttäjä, iänikuisen saman jenkkipaskan hokija. Suittu silverback lookalike. Et voi muuttaa ympäristöä, muuta siis vaan izeäsi niin että lisäät markkina-arvoasi. Aloita jo tänään. Saarnaaja jonka jumala on mammona. Kuvituxena setelitukkuja ihastuneina selailevia nuoria. Jim paneutui jobiin nuorena, se meni päin persettä, kunnes se lopulta oivalsi että izensä sukiminen paskanjauhanta ja tyhmempien höpläytys tuottaa paljon enemmän nopeammin ja vaivattomammin nappulaa. Ne jotka ei osaa opettaa. Ne jotka ei osaa sitäkään paasaa ja kynäilee viihdettä. xxx/ellauri138.html on line 100: Money only makes you more what you are. Harv on tienannut taas 300 egeä pelkällä lätinällä vinkkareille. Pengalaman Kegagalan T. Harv Eker, Seorang Trainer Kelas Dunia mengenai Mindset Investasi dan Bisnis. xxx/ellauri138.html on line 103: T. Harv Eker (born June 10, 1954) is an author, businessman and motivational speaker known for his theories on wealth and motivation. He is the author of the book Secrets of the Millionaire Mind published by HarperCollins. xxx/ellauri138.html on line 105: Eker was born in Toronto, Ontario, Canada and lived there through his childhood. As a young adult, Eker moved to the United States and started a series of over a dozen different companies before having success with an early retail fitness store. After reportedly making millions through a chain of fitness stores and subsequently losing his fortune through mismanagement, Eker started analyzing the relationships rich people have with their money and wealth, leading him to develop the theories he advances in his writing and speaking today. xxx/ellauri138.html on line 109: Other theories attributed to Eker include the concept that people unwilling to make major sacrifices in order to succeed "play the role" of the victim and deny that they have control of their own situations. Instead they should play the role of the perpetrator and take control of the victim. Another concept is that guilt prevents seeking wealth and that "thinking about wealth as a means to help others" relieves this guilt and enables wealth accumulation.[citation needed]. LOL. xxx/ellauri138.html on line 115: Secrets of the Millionaire Mind". Retrieved 3 October 2012. xxx/ellauri138.html on line 116: SunSentinel: To Be Wealthy, First Learn What Makes You Tick. Retrieved 8 October 2012. xxx/ellauri138.html on line 117: Harv Eker – Maker of Millionaire Minds". Retrieved 3 October 2012. xxx/ellauri138.html on line 118: Forbes: Regaining American Exceptionalism". Retrieved 6 October 2012. xxx/ellauri138.html on line 120: WSJ: Tip for Authors In a Sales Bind: Get a 'Platform'. Retrieved 8 October 2012. xxx/ellauri138.html on line 121: Baines, D. (April 16, 2010) Vancouver man sued for pitching U.S. unsaleable properties. Vancouver Sun, retrieved December 15, 2011. Archived 2014-01-23 at the Wayback Machine. xxx/ellauri138.html on line 124: Nojaa, tuo on nyt taas tuota. Ei Roope Ankka kyllä ihaile Kroisos Pennosta tai Kulta-Into Piitä, vaan kadehtii. Kyllähän se varmaan onkin niin, että röyhkeämmät rikastuvat enemmän, koska ne kyynärpäilevät ja vitut välittävät kuinka kaverille käy. Antaa victimien ostaa tontteja jotka on suota tai vuorenseinämää. Taitaa silti olla todennäköisempää, että Kelju Korppikotkaa on onni potkaissut ja siitä ylpistyneenä Juhona se vaan luulee että se on saanut jotain ize aikaan. Tapa se Elmeri, huutavat muut Nakke Nakuttaja muurahaiset maan tasalta Elmerille, joka on lennähtänyt trendielefantin päälle. Kylnää uuden maailman motivoivat mölyapinat on syvältä, kuinka tollasia voi ollakaan. Aika tavallista on, etne ensin tunaroivat bisnexissä ja sit rupeavat pitämään tota älämölöä. Vielä pöntömmät wannabeet potkasee ne vahingossa maailman hölmöimmän kansakunnan kassakaapin päälle. xxx/ellauri138.html on line 129: "Jos Clinton olisi nussinut hiäntä perseeseen niin hiän olis pitänyt suunsa kiinni. Kun se veti hiäntä suihin jäi Levinskyltä haavi auki. Bill Clinton ei ole se pelimies joka hänen sanotaan olevan. Jos hän olisi kääntänyt tytön ympäri virkahuoneessa ja nussinut hiäntä perseeseen tai edes pilluun takaata, koko juttua ei olisi tapahtunut." "No jaa, hän ei alistanut likkaa tarpeexi. Hän oli varovainen." xxx/ellauri138.html on line 138: "Nups. Torttua. Mucca. Vilpittömyys on pahempaa kuin epäaitous, viattomuus on pahempaa kuin turmelus. Sen alle on kätketty ahneus. He xxx/ellauri138.html on line 139: puhuvat omanarvontunnon puutteesta kun oikeasti uskovat että xxx/ellauri138.html on line 141: häikäilemättömyys naamioidaan 'huonoksi itsetunnoksi'. Hitlerkin kärsi xxx/ellauri138.html on line 142: huonosta itsetunnosta. Se hänen ongelmansa oli. Samaa huiputusta kuin xxx/ellauri138.html on line 143: näillä lapsukaisilla. Kaikkein pikkumaisimpien tunteiden hyperdramatisointia. Suhde. Minun suhteeni. Selvennä minun suhdettani. He avaavat pikku suunsa ja minä saan sinne orgasmin. Heidän kielenkäyttönsä on viimeisten xxx/ellauri138.html on line 152: lutka, Beverly Hillsin historian ekshibitionistisin juutalaistyttö, etuoikeutetun elämän täydellisesti turmelema - toinen Jaakon kotka. Jos Bill ei osaa tulkita ja vetää nenästä Monica Lewinskyä, hänen ei pitäisi olla presidentti. Silloin virkasyytteeseen on todella syytä." xxx/ellauri138.html on line 154: "Sitä hän ei ymmärtänyt, että hänen olisi pitänyt nussia tyttö perseeseen. Miksikö? Sulkeakseen hänen suunsa. Kummaa käytöstä presidentiltämme. Sitähän tyttö hänelle ensimmäiseksi tyrkytti. Tyrkytti persettä päin naamaa. Tarjosi itseään hänelle. Eikä hän tehnyt mitään. Minen tajua sitä äijää. Jos hän olisi pannut tyttöä perseeseen niin tuskin hiän olisi mitään kertonut. Koska hän ei olisi halunnurt puhua siitä." xxx/ellauri138.html on line 160: vaan kiltteys. Se ettei pelattu hänen säännöillään vaan tytön. Tyttö kontrolloi miestä koska tämä haluaa sitä. Sitä on pakko saada. Kaikki aivan xxx/ellauri138.html on line 162: siltä töitä? Tohon vaan selälleen ovaalin officen pöydän päälle ja housut heti alas. Tiedätkö mitä Nixon olisi sanonut? Harry Truman ja jopa Eisenhower olisi sanonut ruman sanan niinkuin se on. Toista maailmasotaa johtanut kenraali tiesi kyllä miten olla olematta kiltti. He olisivat sanoneet hänelle jälkeenpäin että paitsi etteivät he ottaisi häntä hommiin, niin kukaan muukaan ei hänelle töitä antais xxx/ellauri138.html on line 166: koskaan töitä, että hänen veljensä ei saisi enää koskaan töitä, ettei kukaan xxx/ellauri138.html on line 168: tusinaa. Tuskin alle tusina kertaa kahdessa vuodessa takaa Heismanin palkintoa irstailussa, vai mitä arvelet?" xxx/ellauri138.html on line 172: "Varovaisuus, varovaisuus hänet tuhosi. Täsmälleen. Hän toimi kuin juristi." xxx/ellauri138.html on line 174: "Siinä hän oli oikeassa. Sillä hetkellä kun hän tuli, hän oli mennyttä. Tytöllä oli tavaranäyte, savuava sperma. Kiistaton todiste syylIisyydestä. Jos hän olisi pannut Monicaa perseeseen, kansakunta olisi säästynyt tältä hirveältä traumalta." xxx/ellauri138.html on line 178: "Clintonin ongelma on siis se että hän ei ole tarpeeksi turmeltunut. "Aivan. Täsmälleen. Eikä tarpeexi hienostumaton." "Hän ei ole tarpeeksi paheksuttava." xxx/ellauri138.html on line 179: "Niimpä. Jos kerran harrastaa tuommoisia niin miksi vetää raja juuri xxx/ellauri138.html on line 181: "Jos kerran vetää rajan johonkin niin silloin tekee selväksi että nyt xxx/ellauri138.html on line 182: pelottaa. Ja jos pelottaa niin peli on selvä. Näinhän opetti T Harv Ekerkin." xxx/ellauri138.html on line 185: Tää oli Colemanin pukkilaulun kuoron osuutta. "Peppu" Colemanin mielestä ne oli tiukkoja tyyppejä. Olispa ne olleet pitämässä sen puolia vastaan niitä nekruja. xxx/ellauri138.html on line 192: Masentavaa hyveellisyyshöpötystä, amer. säädyllisyyttä jota Pete Mencken piti sinisilmäisenä, Philip Wylie (kekä?) mamismina (momism), Reagan ydinarvoina ja eurooppalaiset historian tajuttomasti puritanismismina, omanarvontuntona, entisenä lojaalisuutena tai tunteikkaana juutalaisamerikkalaisena xxx/ellauri138.html on line 193: eettisenä herkkänahkaisuutena. xxx/ellauri138.html on line 195: Ei vaan niinkö Marxia tai Freudia tai Darwinia tai Stalinia tai Hitleriä tai Maoa ei olis ollut olemassa - jopa niinkö ettei Sinclair Lewisia ois ollut olemassa. Ihan niin kun Babbittia olisi koskaan kirjoitettu, Coleman Peppu ajatteli. Ihan niin kuin edes tuota kaikkein yksinkertaisinta fiktiota ei olisi päästetty xxx/ellauri138.html on line 196: Detroitiin aiheuttamaan pienen pientä hämminkiä. (Mitä vittua se paasaa nyt, Babbitthan on Peppu ize (kz. albumi 107, aatteellisesti prikulleen samanlainen me-first kakka antikommunisti.) xxx/ellauri138.html on line 198: Tuhon vuosisata (20. siis) joka kiertelee ja tuhoaa jutkurottia enemmän kuin mikään aiempi - miljoonat ja taas miljoonat tavalliset koukkunokat joutuvat kärsimään menetyksen toisensa perästä, julmuuden toisensa perästä, pahuuden toisensa perästä. Enemmän kuin puoli maailmaa joutui alistumaan patologiselle sadismille (ml kommunismille) yhteiskuntakäsitteenä, julman verovainon pelko säätelee ja kahlehtii kokonaisia yrittäjäyhteisöjä, yrittäjäyksilön elämän alennustila organisoidaan ja viedaan läpitte historiassa aikaisemmin tuntemattomassa mittakaavassa, vasemmiston aaterikolliset hajottavat ja orjuuttavat kansakuntia ja riistävät niltä kaiken kaiken, väestö demoralisoituu niin että se aamuisin sängystä noustessaan on kuin Babbitt: ei tunne pienintäkään halua kohdata uutta päivää, valkoinen nymfetti olikin vaan unta ja tytär käyttää väärää pahanhajuista hammastahnaa, kaikki tämän vuosisadan kammottavat koetinkivet! xxx/ellauri138.html on line 200: Ja täällä ollaan sotapolulla Pilin homosuojattien takia. Amerikassa on tärkeää vain peppufauni tai Monica Lewinsky! Clintonin ja Philin sopimaton käytös on häirinnyt ihmisten luksuselämää! Se on pahuus jota heidän on siedettävä vuonna 1998. Se on vuonna 1998 heidän kidutuksensa, heidän piinansa ja heidän henkinen kuolemansa. Heidän suurimman moraalisen epätoivonsa aihe, panopoika ottamassa multa suihin ja minä nussimassa perseeseen jotain faunia. Minä en ole turmeltunut vain siksi että lausuin kerran sanat "nekru" "jutku" "kommunisti" tai "maxapihvi" valkoisten opiskelijoiden kuullen. Minä en ole turmeltunut vain siksi... Kaikki tuo vyöryi Colemanin mieleen vajaassa viidessä minuutissa kun hän istui penkillä katselemassa kaunista rakennusta jossa hän oli joskus vaikuttanut lähes normaalilta. xxx/ellauri138.html on line 202: Murta virhe oli tehty. Hän inhosi taas niitä ystäviään jokka eivät olleet osoittaneet mieltään hänen puolestaan ja nuivia kriitikoita jokka olivat tehneet tyhjäksi koko hänen ammattiuransa merkityksen. Kafruja jokka eivät olleet viitsineet edes lukea häntä, ja vihollisia jokka nunnunnun nunnuka nunnuka lailailaa. Se oli kuumavesivaraaja! Opettele lukemaan! xxx/ellauri138.html on line 205: Most of Wylie's major writings contain critical, though often philosophical, views on man and society as a result of his studies and interests in biology, ethnology, physics and psychology. xxx/ellauri138.html on line 206: Wylie applied engineering principles and the scientific method quite broadly in his work. His novel The Disappearance (1951) is about what happens when everyone suddenly finds that all members of the opposite sex are missing (all the men have to get along without women, and vice versa). The book delves into the double standards between men and women that existed prior the women's bowel movement of the 1970s, exploring the nature of the relationship between men and women and the issues of women's rights and homosexuality. xxx/ellauri138.html on line 210: In 1941, Wylie became Vice-President of the International Game Fish Association, and for many years was responsible for writing IGFA rules and reviewing world record claims. Wylie's 1954 novel Tomorrow! dealt graphically with the civilian impact of thermonuclear war to make a case for a strong Civil Defense network in the United States, as he told the story of two neighboring cities (one prepared, one unprepared) before and after an attack by missile-armed Soviet bombers. xxx/ellauri138.html on line 217: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked. xxx/ellauri138.html on line 224: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri138.html on line 227: Mahtava peräsin ja pulleat purjeet xxx/ellauri138.html on line 229: Pörröpäisen Raymond Pierrehumbertin kasarilla hanurilla haparoima rivosuinen renkutus on lämmitetty Pasin ja Anssin toimesta vielä karmaisevammaxi räpixi. Miten VOI viihdepaska olla näin klisheistä apinatuubaa? Voiko tää oikeasti olla jostakusta hauskaa? Kun ympyräsuiset ystävämme kuulivat mistä siinä oikeasti oli kysymys, ne punastelivat ja lakkasivat soittamasta sitä hanurilla enää. Niillä oli siihen aikaan samanlaiset hipster lokariasut kuin Pasilla ja Anssilla, ostetut Brooks Brothersilta ja L.A. Beanilta. Pasi ja Anssi on aivan hirveitä, ja solistiyhtye Suomi ja. Cringy! xxx/ellauri138.html on line 231: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri138.html on line 232: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri138.html on line 241: Gustav von Aschenbach, Thomas Mannin novellin Kuolema Venetsiassa päähenkilö. xxx/ellauri138.html on line 246: etes">Filoktetes oli Akilleen kantabaarin kavereita, pahantuulinen pahanhajuinen jousimies jonka jalka oli turvonnut ja pirun kipeä kun kärmes oli purrut sitä siihen, tai nuoli osunut. Seija ja Krista molemmat inhoavat kärmeitä, kuinka ne kiemurtavat ja nostaa päätänsä, lipoen 2-haaraisella kielellä. Eine kyllä ole limaisia, ennenkuin ne tulee ulos kolosta. Ilmaisia kyllä mennen tullen. xxx/ellauri138.html on line 254: Kun Herakles oli lähellä kuolemaansa, hän toivoi tulevansa poltetuksi hautajaisroviolla vielä ollessaan elossa. Kukaan muu kuin Filoktetes ei suostunut sytyttämään roviota. Kiitokseksi tästä palveluksesta Herakles antoi Filokteteelle jousensa. Myöhemmin Filoktetes lähti kreikkalaisten joukoissa Troijan sotaan, mutta käärme puri häntä jalkaan pyhäkköalueella Khrysen saarella lähellä Lemnosta. Purema aiheutti hänelle jatkuvaa kipua sekä tuotti kauheaa hajua. xxx/ellauri138.html on line 256: Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus. Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa. xxx/ellauri138.html on line 258: Vitun tarkoitus. Miten ne jaxavat. Nyttemmin annettas äkäselle jousivanhuxelle eutanasiaa. Vietäs piikille kuin Sammeli. Siinä modernin lääketieteen etikkaa. Lisää Filokteetexesta albumissa etes">435. xxx/ellauri138.html on line 264: Llewellyn - who declined to be interviewed by Bailey - said she was more upset by what was left out in the biography, making it seem like she was a marginal figure in Roth's life, an adventure that didn't work out. "My intimacy with Philip was not in keeping with the story Blake was trying to write " she said. xxx/ellauri138.html on line 269: Literary history is full of moments of betrayal, when trusted confidants defied the wishes of the authors. Max Brod ignored Franz Kafka's order to burn his unpublished manus and diaries. Vladimir Nabokov and Philip Larkin's instructions to destroy the unpublished manus were rescinded by the heirs and executors, who not only retained but published them. Bailey did not publish Roths samizdats. xxx/ellauri138.html on line 275: Meanwhile, the estate has aggressively decided to control access to the Roth documents independently held at Princeton University, which the university has purchased.Born in 2018 to Roth's friend Benjamin Taylor. The cache includes a copy of "Notes on a Slander-Monger ", unpublished essays on topics such as money, marriage and illness, and a list of his relationships with women, with commentaries. xxx/ellauri138.html on line 287: About a year after my diagnosis, in 2010, Philip invited me to join him for weekends at his country home. After that he dropped me, as it was getting too hard for him to turn me on my back. I didn't want to use the clothes drier but hung my panties on a line. Philip joked that I was turning his home into a trailer park but never insisted I use the dryer. I didn't need to cook, Philip planned where to eat and made the reservations. I used to like resting my ear on the hard metal of the implanted defibrillator that sat just below the skin of his chest to treat dysrhythmia. xxx/ellauri138.html on line 288: This was the second defibrillator he'd had after the first had to be replaced. Philip's original defibrillator had pride of place on the kitchen table. When he first handed it to me, I had no idea what it was and palmed the smooth metal disc in my hand. I almost dropped it when he started laughing and told me its original purpose. Over time, I came to appreciate it too and when I was alone in the kitchen, I often picked it up and held it in my hand. We called each other Toots. I found out Philip died when a friend called me at work. I swivelled around in my office chair and googled Philip Roth. There he was on the front page of The New York Times. Dead. xxx/ellauri138.html on line 293: Carolla on samanlaiset sisäänpäinkääntyvät purimet kuin Phillulla. Ne ovat indikaatio ikävästä luonteesta. xxx/ellauri138.html on line 295: Philip is buried at the Bard College Cemetery in upstate New York. He'd once considered "moving in" next to his parents at the Gomel Chesed Cemetery in Newark, New Jersey but there was no immediately close plot and the place had fallen into disrepair and Philip liked things to be very neat. I was thrilled to hear that Philip orchestrated every last detail of his own farewell. I was not invited. xxx/ellauri138.html on line 296: All and any religious overtones were strictly forbidden. There were no speeches, only readings of excerpts he'd selected from his books ahead of time, and a violin recital by a friend's daughter. He knew no one – no matter how well they really knew him and the people there at his graveside were his closest friends – could say it better than he could say it himself. Ingenting går opp mot kålpirog om hösten - som jag själv har lagat. xxx/ellauri138.html on line 298: When Philip and I were in the country together he religiously tuned into Susan Kennedy's Big Band Hall of Fame on WMNR each Saturday night before dinner. He loved to sing along to Frank Sinatra and the Andrews Sisters and often quizzed me about the tracks. Sometimes we danced. One year he gave me a portable radio for my birthday so I'd be able to listen to Susan at home when we weren't together. xxx/ellauri138.html on line 299: The next time I'm in New York, I will take the Amtrak train service to Rhinecliff and an uber to the Bard cemetery to arrive late in the afternoon on a Saturday. I'll have with me my birthday radio, which I'll tune into WMNR as Susan makes her introduction and turn it up loud so Philip can sing along to I Did It My Way. It was his way all right, though it didn't amount to much. xxx/ellauri138.html on line 303: One day Philip handed me the manuscript of Notes for My Biographer. 'Take it,' he said, holding out the stack of pages held together by a large rubber band.'I want you to read it.' The book was a rebuttal to Claire Bloom's Leaving a Doll's House, Philip's ex-wife's account of their marriage, which was published in 1996. Many of the stories he'd already told me. He'd talked a lot to me about both Claire and his first wife, Margaret Martinson. xxx/ellauri138.html on line 304: So none of it was new, but all of it was upsetting. Philip's manuscript was the saddest thing I'd ever read. I read three or four different drafts and most of my feedback encouraged him to write the good with the bad. 'No one will believe you if you don't admit at one point you loved her. Be the gracious one.' xxx/ellauri138.html on line 309: But finally all options were exhausted and he had to let it go. How sad. xxx/ellauri138.html on line 314: Jos lapsi syyttää vanhempia elämänsä pilaamisesta, syynä näyttää usein olevan joku lapsen lapsuudessa eletty vaikea episodi, jonka aikana lasta on tosiaan vähän syrjitty. Olikohan Pepun lapsuudessa tollasia episodeja? Pezkun lapsuudessa ihan takuulla, Imistä puhumattakaan. xxx/ellauri138.html on line 316: Tämän toteaa Helena Törrönen teoxessaan Väärin rakastettu. Jos oma lapsi jatkaa aktiivista syyttelyä vielä aikuisena, vanhempien kannattaa hakea vertaistukea. Siitä on apua, että voi kertoa toiselle samassa tilanteessa olevalle, että tänään pännii. xxx/ellauri138.html on line 318: – Vanhempienkin täytyy pystyä suojelemaan itseään aggressioilta tai kohtuuttomilta vaatimuksilta. Ammattiapua on haettava jos lapsen syytökset horjuttavat jo omaa mielenterveyttä. Toiveikas ja hyväntahtoinen ote lapsen niskasta voi auttaa. xxx/ellauri138.html on line 320: Psykologi tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta. Niinkuin eurooppalaiset jotka syyttävät amerikkalaisia puritanismista, vittu sehän oli 1600-luvulla. Tai rokotevastaiset jotka näkee rokotepassissa Daavidin tähtiä kuin holokaustissa. Holokausti oli uhraus, jossa uhrieläin poltetaan ihan tuhkaxi. Papille ei jää makupaloja, jumalista puhumattakaan. xxx/ellauri138.html on line 325: Odotuxenmukaisesti Milan Kundera on Pylly Rothin mukaan mainio. Siinä toinen kylmä kala, samanlainen tunnoton setämies. xxx/ellauri138.html on line 327: "He rakastivat Naurun ja unohduxen kirjaa. Kunderassa oli jotain luotettavaa. Hänen itäeurooppalaisuutensa. Intellektuellin levoton luonto. Se että kaikki näytti olevan hänelle niin vaikeaa. Heihin kumpaankin teki vaikutuksen Kunderan vaatimattomuus, oikea supertähden käytöxen antiteesi, ja he kumpikin uskoivat hänen ajattelun ja kärsimyksen eetoxeensa. Kaikki se intellektuaalinen kärsimys - ja entä sitten hänen ulkomuotonsa. Kirjailijan runollisen nyrkkeilijämäinen olemus teki Delfiiniin suuren vaikutuxen, se oli merkki kirjailijan sisällä vaikuttavasta ankarasta sekasorrosta." xxx/ellauri138.html on line 329: "He" on siis tässä tämä misogyynätty ranskalainen tipu Delfiini ja sen poikaystävä, nimetön isomuna aahrikkalainen neekeri, joka erehtyi Pariisissa tarjoamaan kanaa kaverillekin. Ei hiän sillä lailla olisi erehtynyt omanrotuisensa koiran suhteen. Vapaus koitti vasta kobran vanhan valkoisen professorin alla, joka antoi sexiä ja metafysiikkaa kunderamaisen jyhkeyden muodossa. Vain valkoiset vaivautukohot. Kanat kohottukohot. xxx/ellauri138.html on line 332: Ällöttäviä vaipanvaihtajia jotka kehuskelee vaimolla. Se on aivan luonnotonta Pyllyn mielestä. Jos S. on akateemisesti koulutettu nainen joka ei löydä izellensä työtä ja mies pystyy nipin napin pitämään paikastaan kiinni, mies mieluummin luopuu omastaan kuin sallii vaimonsa ajatella et sille nyt vaan sattui huonompi osa. He saattavat jopa ylpeillä sillä että tilanne oli kääntynyt nurinperin ja miehen oli jäätävä kotiin naisen mennessä töihin. Ranskalaisesta naisesta sellainen mies olisi vastenmielinen, jopa ranskalaisesta feminististä. Amerikkalaisesta mammanpoika jutkusetämiehestä nyt puhumattakaan. xxx/ellauri138.html on line 334: Ranskatar on älykäs, hän on seksikäs, hän on todella riippumaton ja jos mies puhuu enemmin kuin nainen niin entä sitten, mitä väliä sillä on? Mitä siitä kiivailemaan? Kukaan ei sanoisi: "Voi että, huomasitteko miten se julma, vallanhimoinen mies dominoi häntä?" Ei. Mitä naisellisempi ranskatar sitä enemmin hän haluaakin miehen päsmäröivän. Voi miten Delphine olikaan rukoillut saapuessaan Athenaan viisi vuotta sitten, että tapaisi jonkun ihanan määrätietoista voimaa uhkuvan miehen eikä tuollaisia nuorehkoja opettajia, koti-isiä, akkamaisia tyyppejä, älyllisesti epäinnostavia, tavallisia vaimojaan ylistäviä ukkomiehiä joille hän on kirjeissään Pariisiin keksinyt herkullisen yhteisnimen "Vaipat". xxx/ellauri138.html on line 336: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja. xxx/ellauri138.html on line 338: Pepun kirjassa kuuluisilla kuusikymppisillä keskivartalolihavilla konservatiivisillä jutkumiehillä on aivan uskomaton viuhka, nubiilit naiset pörräävät niiden ympärillä kuin kärpäset. Arthur Sussman on hillottava oikeistopaskiainen esimerkixi, ja pomminvarmasti myös jutku. Bob Reich ja Bob Rubin on nekin todnäk jutkuja, jotka riitelevät USA:n talousylijäämästä, kenen taskuun olis setelitukot työnnettävä. Todnäk jutkujen. xxx/ellauri138.html on line 343: Saksalainen kritiikki on viime ponnistuksiinsa asti pysytellyt filosofian maaperällä. Vaikka se on ollutkin kaukana yleisfilosofisten edellytysten tutkimisesta, sen kaikki kysymykset ovat nousseet tietyn filosofisen järjestelmän, Hegelin järjestelmän, maaperästä. Niinpä ei ainoastaan sen vastauksiin, vaan jo itse kysymyksenasetteluun on sisältynyt mystifikaatiota. Tämä riippuvuus Hegelistä on syynä siihen, ettei kukaan näistä uudemmista kriitikoista ole yrittänytkään arvostella Hegelin järjestelmää kokonaisuudessaan, niin kovasti kuin jokainen heistä onkin väittänyt etääntyneensä Hegelistä. Heidän polemiikkinsa Hegeliä ja toisiaan vastaan rajoittuu siihen, että kukin sieppaa jonkin yhden puolen Hegelin järjestelmästä ja kääntää sen niin koko järjestelmää kuin myös muiden siitä ottamia puolia vastaan. Aluksi otettiin Hegelin kategoriat, kuten »substanssi» ja »itsetajunta» puhtaassa, väärentämättömässä muodossa, myöhemmin nämä kategoriat profanoitiin maallisemmilla nimityksillä, kuten »laji», »ainoa», »ihminen» jne. xxx/ellauri138.html on line 345: Koko saksalainen filosofinen kritiikki Straussista Stirneriin rajoittuu uskonnollisten käsitysten arvosteluun. Lähtökohtana oli todellinen uskonto ja varsinainen teologia. Mitä ovat uskonnollinen tajunta, uskonnollinen käsitys, se määriteltiin myöhemmässä selittelyssä eri tavoin. Koko edistysaskel oli siinä, että myös virallisesti hyväksytyt metafyysiset ja poliittiset käsitykset, oikeus-, moraali- ynnä muut käsitykset sovitettiin uskonnollisten tai teologisten käsitysten piiriin, samoin kuin siinä, että poliittinen tajunta, oikeus- ja moraalitajunta selitettiin uskonnolliseksi tai teologiseksi, ja poliittinen, oikeudellinen, moraalinen ihminen — viime kädessä »ihminen yleensä» — julistettiin uskonnolliseksi. Uskonnon herruus oletettiin ennalta. Vähitellen alettiin jokainen vallitseva suhde selittää uskonnolliseksi ja muutettiin kultiksi — lainpalvonnaksi, valtionpalvonnaksi jne. Kaikkialla törmättiin dogmeihin ja dogmiuskoon. Maailma kanonisoitui yhä laajemmassa mitassa, kunnes kunnianarvoisa Pyhä Max (Max Stirner, toim.huom.) saattoi lopulta julistaa sen en bloc pyhäksi ja siten päästä kerta kaikkiaan eroon siitä. xxx/ellauri138.html on line 347: Vanhahegeliläiset käsittävät kaiken heti, kunhan se on sovitettu johonkin Hegelin loogiseen kategoriaan. Nuorhegeliläiset arvostelevat kaikkea antaen samalla salavihkaa kaikelle uskonnollisen värityksen tai julistaen kaiken teologiseksi. Samoin kuin vanhahegeliläiset nuorhegeliläiset uskovat, että olevassa maailmassa hallitsevat uskonto, käsitteet, yleinen. Toiset vain vastustavat tätä herruutta pitäen sitä vallananastuksena, toiset taas ylistävät sitä laillisena. xxx/ellauri138.html on line 349: Koska nuorhegeliläiset pitävät mielikuvia, ajatuksia, käsitteitä, joksikin aivan itsenäiseksi muuttamiaan tajunnan tuotteita yleensä ihmisten tosiasiallisina kahleina — aivan samoin kuin vanhahegeliläiset selittivät ne inhimillisen yhteiskunnan todellisiksi yhdyssiteiksi — käy ymmärrettäväksi, että nuorhegeliläisten tuleekin taistella vain näitä tajunnan illuusioita vastaan. Koska heidän kuvitelmiensa mukaan ihmisten suhteet, heidän kaikki tekonsa ja käyttäytymisensä, kahleensa ja rajoituksensa ovat heidän tajuntansa tuotteita, niin nuorhegeliläiset asettavat johdonmukaisesti ihmisille moraalisen vaatimuksen — korvata heidän nykyinen tajuntansa inhimillisellä, kriittisellä tai egoistisella tajunnalla ja kumota siten omat rajoituksensa. Tämä vaatimus tajunnan muuttamisesta toiseksi huipentuu vaatimukseen olevaisen uudenlaisesta tulkitsemisesta, ts. sen hyväksymisestä antamalla sille toisenlaisen tulkinnan. Nuorhegeliläiset ideologit ovat näennäisesti »maailmaa järkyttävistä» fraaseistaan huolimatta suurimpia konservatiiveja. Nuorimmat heistä ovat löytäneet toiminnalleen täsmällisen ilmaisun vakuuttaessaan taistelevansa ainoastaan »fraaseja» vastaan. He unohtavat kuitenkin, että noiden fraasien vastapainoksi he esittävät vain fraaseja ja että taistellessaan ainoastaan tämän maailman fraaseja vastaan he eivät suinkaan taistele todellista, olevaa maailmaa vastaan. Ainoana tuloksena tästä filosofisesta kritiikistä oli vain muutama ja sitä paitsi yksipuolinen uskonnonhistoriallinen selitys kristinuskosta; nuorhegeliläisten kaikki muut väitteet antavat vain lisäväriä vaatimukselle, että heidän mitätöntä selittelyään olisi pidettävä maailmanhistoriallisena löytönä. xxx/ellauri138.html on line 351: Yhdenkään filosofin mieleen ei ole juolahtanut asettaa kysymystä saksalaisen filosofian yhteydestä saksalaiseen todellisuuteen, kysymystä heidän arvostelunsa yhteydestä heidän omaan aineelliseen ympäristöönsä. xxx/ellauri138.html on line 355: Aivan päinvastoin kuin saksalaisessa filosofiassa, jossa laskeudutaan taivaasta maahan, me nousemme maasta taivaaseen, me emme ts. lähde siitä, mitä ihmiset puhuvat, luulevat, kuvittelevat, emmekä myöskään puhutuista, ajatelluista, luulluista, kuvitelluista ihmisistä tullaksemme sitä kautta fyysisiin ihmisiin — me lähdemme todella toimivista ihmisistä ja heidän todellisen elämisensä prosessista ja osoitamme myös tämän elämisprosessin ideologisten heijastumien ja kaikujen kehityksen. Ihmisen aivoissa syntyvät utukuvatkin ovat heidän aineellisen, kokeellisesti todettavan ja aineellisista edellytyksistä riippuvaisen elämisprosessinsa väistämättömiä härmistymiä, sublimaatioita. Moraali, uskonto, metafysiikka ja muut ideologian lajit sekä niitä vastaavat tajunnan muodot kadottavat näin ollen näennäisen itsenäisyytensä. Niillä ei ole mitään historiaa, niillä ei ole mitään kehitystä, vaan aineellista tuotantoaan ja aineellista kanssakäymistään kehittävät ihmiset muuttavat tämän todellisuutensa mukana myös ajatteluaan ja ajattelunsa tuotteita. Tajunta ei määrää elämää, vaan elämä määrää tajunnan. Ensimmäisessä tarkastelutavassa lähdetään tajunnasta, ikään kuin se olisi elävä yksilö; jälkimmäisessä, todellista elämää vastaavassa tarkastelutavassa, lähdetään todellisesta elävästä yksilöstä ja tarkastellaan tajuntaa ainoastaan hänen tajuntanaan. xxx/ellauri138.html on line 357: Siitä missä spekulatiivinen ajattelu lakkaa, ja se lakkaa todellisen elämän parissa, alkaa siis todellinen, positiivinen tiede, ihmisten käytännöllisen toiminnan, heidän käytännöllisen kehitysprosessinsa esittäminen. Loppuvat korupuheet tietoisuudesta, todellisen tiedon on tultava niiden tilalle. Todellisuuden esittäminen riistää elinympäristön itsenäiseltä filosofialta. Sen tilalle voi tulla korkeintaan yhteenveto yleisluonteisimmista tuloksista, jotka ovat abstrahoitavissa ihmisten historiallisen kehityksen tarkastelusta. Todellisesta historiasta irrotettuina noilla abstraktioilla ei ole sinänsä mitään arvoa. Ne voivat kelvata ainoastaan helpottamaan historiallisen aineiston järjestämistä, osoittamaan sen yksityisten kerrostumien järjestystä. Mutta toisin kuin filosofia nuo abstraktiot eivät anna mitään reseptiä tai kaavaa, jonka mukaan historiallisia aikakausia voitaisiin sovitella paikoilleen. Päinvastoin, vasta sitten vaikeus alkaakin, kun aineistoa käydään tarkastelemaan ja panemaan järjestykseen — olipa kysymys jostain menneestä aikakaudesta tai nykyajasta — kun käydään käsiksi sen todelliseen kuvaukseen. Näiden vaikeuksien voittaminen riippuu edellytyksistä, joita ei suinkaan voida esittää tässä yhteydessä, vaan jotka käyvät selville vasta tutkittaessa todellisen elämisen prosessia ja kunkin aikakauden yksilöiden toiminnan tuloksia. Otamme tässä käsiteltäväksi eräitä noista abstraktioista käyttääksemme niitä ideologian vastaisesti ja selittääksemme ne historiallisten esimerkkien valossa. xxx/ellauri138.html on line 361: Erittäinkin totta, leukavasti laukaistu ja laittamattomasti sanottu, kiitos hrat Marx ja Engels, annetaan iso käsi heille! Näin jälkikäteen ajatellen on uskomatonta että toi päälaellaan seisonut ajatusmalli on voinut pysyä pystyssä niin kauan, ja että sillä vieläkin on termiittiapinoien joukossa miljoonia ellei miljardeja kannattajia. Mutta sen takana on vahva ääni kallon takaosasta, nimittäinkin narsismi. Dosto Dostojevskillä oli aivan sama vika, ja tunnetuimmat jenkkijutkukynäilijät ovat nekin samanlaisia idealistinarsisteja. Kerta kaikki muut te olette tajuntani tuotetta, mä en voi millään kuolla, sittenhän kaikki lopahtaisi siihen. Sittehän olis kaikki ihan merkityxetöntä, koska merkitys, c'est moi. xxx/ellauri138.html on line 366: eteenpäin xxx/ellauri139.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri139.html on line 18: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri139.html on line 22: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri139.html on line 24: eteenpäin xxx/ellauri139.html on line 30: et.png" width="100%" /> xxx/ellauri139.html on line 35: et="Saarnaaja">Sitä samaa xxx/ellauri139.html on line 63: Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen, xxx/ellauri139.html on line 69: Kaikki joet laskevat mereen, xxx/ellauri139.html on line 71: ja minne joet ovat laskeneet, xxx/ellauri139.html on line 97: mennyt on unohdettu, xxx/ellauri139.html on line 98: ja tulevakin unohdetaan kerran. xxx/ellauri139.html on line 108: Minä ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. xxx/ellauri139.html on line 125: Oliko Euripides #metoo setämies xxx/ellauri139.html on line 127: Faidra oli Theseuxen rouva ja H. sen poikapuoli jota F:n teki mieli. H. ei huolinut. F. teki seppukun mut mustas mennessään H.n mainetta. T. suuttui H:lle ja H.n oli käydä huonosti. Sitten kaikki selvisi ja kääntyi hyvin päin pojille. xxx/ellauri139.html on line 131: Alkestis on Admetoxen kiltti vaimo joka lupaa kuolla ettei Admetoxen tarvihe. A:n kuoltua A:n kamu Herakles tulee A:n luo juhlimaan vaikka A kielsi kunnes kuulee koko jutun, menee manalaan, antaa turpiin kuolemalle ja tuo A:n sieltä takasin. Jää epäselväxi kumpi A. kuolee seuraavaksi. xxx/ellauri139.html on line 145: Lapset: Laurence Bataille, Julie Bataille xxx/ellauri139.html on line 147: Vanhemmat: Joseph-Aristide Bataille, Antoinette-Aglaë Bataille. xxx/ellauri139.html on line 149: Muut sukulaiset: Bataille de Waterloo, Bataille de Verdun, Bataille de Marignan. xxx/ellauri139.html on line 151: Vaikutteiden lähde: Friedrich Nietzsche, Markiisi de Sade, Sigmund Freud, lisää. xxx/ellauri139.html on line 155: Bataille oli mukana perustamassa Documents mutta joutui erimielisyyksiin André Bretonin kanssa. Kiinnos. Breton palaa kuvaan albumissa 45. xxx/ellauri139.html on line 158: Bataillen kiinnostus kohdistui mystiikkaan ja buddhalaiseen filosofiaan. Hän haki äärikokemuksia voidakseen ylittää arkitietoisuuden. Hän osallistui surrealistien ja dadaistien toimintaan, kunnes joutui riitoihin Bretonin kanssa. Vittuako se piti koko ajan riitautua Anteron kaa? Noku Andre alotti! Älä sinä jatka! Mulla oli pienenä kaveri Antero joka asui Eirassa. Ei me muistaaxeni riidelty. xxx/ellauri139.html on line 160: Vaikutteita Bataillen ajattelusta löytyy ainakin G. W. F. Hegeliltä, Sigmund Freudilta, Karl Marxilta, Marcel Maussilta, Markiisi de Sadelta, Alexandre Kojèvelta ja erityisesti Friedrich Nietzscheltä. Hänkin oli kiinnostunut Kaukoidän ja Amerikan alkuperäiskansojen pickaninnyistä kuten ystävämme Erikson. xxx/ellauri139.html on line 163: Bataillen keskeisiä teemoja olivat muun muassa ateismi, suvereniteetti, erotisismi, transgressio ja heteronormaalisuus. Hän käsittelee teemojaan usein taiteesta tai antropologiasta otettujen esimerkkien tai kertomusten avulla ja luo mielellään havainnollisia käsitteitä rautalangasta. xxx/ellauri139.html on line 165: Kootut teokset: xxx/ellauri139.html on line 168: Kuullostaa tämän perusteella aika kuikelolta. Tollanen pensasmustikka taas kerran. Sartre teki siitä pilaa. Sen "base materialism" idea oli ihan hanurista, vitun bergsonismia. Parempi idis oli sen the cursed share, eli se että kapitalistinen kasaantumistalous tuottaa yxille ylijäämää, josta ne hankkiutuu eroon joko tuhlaamalla älyttömästi tai alottamalla sotia. xxx/ellauri139.html on line 173: Q: Hei Kirjstontäti/Setä; Missä teoksessaa Dostojevki ilmoitti, että kauneus pelastaa maailman? Vai oliko se erillinen lausahdus? xxx/ellauri139.html on line 174: Jos toteamus on jostakin Dostojevskin teoksesta, millloin teos suomennettiin? xxx/ellauri139.html on line 178: "Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut." xxx/ellauri139.html on line 180: Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta. xxx/ellauri139.html on line 182: Kukas muu se äskettäin uhos yhtä asiattomasti kauneudesta? Joo se oli Nabokov. Oliko vastauksesta sinulle hyötyä? Ei. Ihan paskapuhetta. Vittu nää jenkit on sitten mauttomia. Just sitä, mauttomia. Ennen kaikkea. Niikö et joku alkaa rähjätä naapurille jossain Nykin kämäsessä taidenäyttelyssä kun toisen puhelin alkaa hälyttää. "Voisin tappaa sinut". Joo, tapa vaan. Kyseessä oli vielä joku Pollock, 40-luvun jenkki maalintuhertaja jonka taulu Nro 1A näyttää koiranoxennuxelta lumisessa puskassa. Tai sängyn alta löytyneeltä villakoiralta. Vittu miten kaikki henkilöt joiden ajatuxiin Peppu paneutuu muuttuu vastustamattomalla voimalla uusixi identtisixi Pepuixi. Niinkö toi Delroux. Sama onko ne nuoria vai vanhoja, naisia tai miehiä, kaikki ne on Peppuja. Never mind the Bollocks. Phil kammosi kuolemaa yli kaiken. Se oli nuuka mies, säästi käytöstä poistetut sydäntahdistimet. Lähetti Bloomille 30 hopearahan laskun konsultaatiosta nukkekodissa. xxx/ellauri139.html on line 189: Asko Jukka Korpela on essessään Dostojevskin Idiootista. Tää on varmaan se sama idiootti Jukka "Yucca" Korpela jolla oli netissä tietoa merkkijoukoista. Idiootti tarkoittaa yxityishenkilöä, originellia, joka ei lähe mukaan yhteisöllisyyteen. Tollasta kuin Philip Roth. Rothilla vilisee samoja kvasiuskonnollisia ällösanoja kuin Dostolla: ylpeys häpeä selitys merkitys. Merkitys on erityisen ällö. Semantiikkaa. Mikä on tän kaiken tarkoitus? Ken voi sen tietää. Kaikki tietävät. Doston armo ja nöyristely kyllä puuttuu kiivaalta juutalaiselta Rothilta. Kabulissa on jälellä 2 jutkua jotka on riidoissa, käy eri synagoogissa. Hyi häpeä. Pahempia kuin Antero. Teidän armonne. Saako olla pikkuleipiä? xxx/ellauri139.html on line 197: "Tässä haluan noteerata myös tähän teokseen liittyvän tuoreen elämyksen. Tulin ostaneeksi äänikirjan, jossa on luettu koko Idiootti venäjäksi, lähes 30 tuntia. Kuuntelin 1 osan eli noin 8 tuntia samalla kun korjasin erästä tietokoneohjelmaa." xxx/ellauri139.html on line 202: etail%2C_by_Hans_Holbein_the_Younger.jpg/1000px-The_Body_of_the_Dead_Christ_in_the_Tomb%2C_and_a_detail%2C_by_Hans_Holbein_the_Younger.jpg xxx/ellauri139.html on line 212: Ippolit suddenly jumps up, all stressed that he has slept through something. He pulls a giant sheaf of papers out of his pocket and declares that he is going to read a long article that he has written. Everyone at the party is all, dude, that´s lame, but he can´t be stopped. xxx/ellauri139.html on line 215: Ippolit is really, really scared of dying. He´s still putting on his nihilist who-cares attitude, but he was totally thrown by the offhanded way a nihilist doctor told him he had at most a month left. He´s nineteen years old. That's a pretty hardcore thing to be dealing with at nineteen. xxx/ellauri139.html on line 221: Here, Ippolit stops and kind of freaks out from embarrassment a little bit. Everyone tries to get him to stop reading, but no, he goes on throughout the final sections of the chapter: xxx/ellauri139.html on line 223: (4) Ippolit tries to figure out the point of living for two weeks. On the one hand, why not just die now and get it over with? But on the other hand, he feels like it's actually only now that he has a death sentence of sorts that he has really started to live. (Which, okay, guys, remember the story Myshkin told about the condensed man and how full of life his last few hours must be? There is definitely more to the idea that the person who knows he is about to die lives a very full life at the end—as Dostoevsky himself experience at his staged execution.) xxx/ellauri139.html on line 231: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä". xxx/ellauri139.html on line 234: Tää parannettu painos on varmaan Doston omakuva rasvatusta peilistä. xxx/ellauri139.html on line 237: "Jo kauan minua on vaivannut eräs ajatus, kirjoittaa Dostojevski, mutta olen pelännyt tehdä siitä romaania, sillä ajatus on liian vaikea - enkä ole ollut siihen valmistautunut, vaikka ajatus on kovin viehättävä ja minä pidän siitä. Tämä idea on luoda täysin erinomainen apina. En voi kuvitella sen vaikeampaa tehtävää, erityisesti meidän aikanamme... tämä ajatus on vähäinen joissakin taiteellisissa suhteissa, mutta vain muutamissa, mutta sellainen on kuitenkin täysin tarpeellinen. Vain epätoivoinen tilanteeni on pakottanut minut käymään käsiksi tähän sietämättömään ajatukseen. Otin riskin kuin ruletissa: "ehkä" se kynän alla aukeaa!" («Kirjeet», osa. II, s. 61). xxx/ellauri139.html on line 241: Työstäessään Myshkinin kuvaa Dostojevski irroittautui venäläisestä reformistisesta toiminnasta myönteisen sankarin kirjallista kuvaa muodostaessaan, tehtävä, jonka ratkaisemiseen vallankumouksellisten demokraattien rinnalla kaikki parhaat venäläiset 19. vuosisadan jälkipuoliskon kirjailijat osallistuivat, erityisesti L.N. Tolstoi ja N.G. Leskov. xxx/ellauri139.html on line 243: Viimeisissä sanoissa voidaan nähdä romaanin viittaus ja maininta Tshernyshevskin romaaniin: Dostojevski ikäänkuin ilmaisee olevansa samaa mieltä Tshernyshevskin kanssa siitä, että kysymys "Mitä olisi tehtävä?" on peruskysymys sen ajan venäläisessä elämässä, ja haluaa antaa romaanissaan vastauksen tähän kysymykseen xxx/ellauri139.html on line 245: Etsiessään "täysin erinomaisen apinan" kuvaa Dostojevski kääntyy venäläisen kokemuksen lisäxi maailmankirjallisuuden puoleen. "... erinomaisia apinoita, kristillisessä kirjallisuudessa - hän kirjoitti S.A. Ivanovalle - on parhaimmillaan Don Quijote. Mutta hän on erinomainen vain siksi, että hän on samanaikaisesti hullu. Dickensin Pickwick on äärettömän paljon heikompi idea kuin Don Quijote, mutta kuitenkin suuri sekopää ja sellaisena myös käsitellään. Esiintyy myötäelämistä naurettavuuteen saakka ymmärtämättä myötätunnon hintaa - mutta herättää kuitenkin lukijassa sympatiaa hänen kohtaamansa onnettomuuden ja yhteiskunnan häntä kohtaan osoittaman epäoikeudenmukaisuuden ansiosta. Minulla ei ole mitään sellaista, ei mitään määrättyä ja sen vuoksi pelkään, että tulee täydellinen epäonnistuminen" (sama, s. 71). No ei, sekopäähän tuli siitäkin. Vai mitä jäbät? xxx/ellauri139.html on line 249: "Jos Don Quijote ja Pickwick hyväntekijöinä ovat lukijan kannalta sympaattisia ja onnistuvat, se johtuu siitä, että he ovat sekopäisiä. Tämän romaanin päähenkilö, ruhtinas, jos ei olekaan seonnut, hänessä on muu sympaattinen piirre, hän on viaton". Viattomien lasten päivänsankari. xxx/ellauri139.html on line 255: Sittää ihastus "mieluisiin kirjallisiin tykötarpeisiin". Nastasja Filippovna ei voi irroittautua käsityksestään että hän on langennut, ikuisesti raajarikkoinen olento. Mitä vittua! xxx/ellauri139.html on line 261: Dostojevski kirjoitti, että erinomaisen inhimillisen persoonallisuuden korkeimpana ihanteena hän pitää Kristusta, "Kristus ruhtinasta"; Dostojevski mainitsee, romaanin ja päähenkilön alkuperäisessä luonnoksissaan: sosiaalissen alistamisen, oikeudettomuuden, omahyväisyyden ja ahneuden maailman, tuhoavien koettelemusten vastapainoksi ruhtinas laittaa romaanissa ei inhoa, ei xxx/ellauri139.html on line 264: "(Ruhtinaan,— Г. Ф.) tärkein sosiaalinen vakaumus on, että talousoppi yxityisomaisuuden haitallisuudesta on tyhmyys. Ja että kaikki, päin vastoin, perustuu yxityistämiseen. kirjoittaa Dostojevski luonnoksissaan romaania varten («Из архива Ф.М. Достоевского. Идиот. Неизданные материалы», М.— Л. 1931, s. 108). Vallankumoukselliset demokraatit osoittivat että yhteiskunnan pelastaa vain yhteisomistus, ei filantroopit, vaan kansanjoukkojen vallankumouksellinen taistelu. Dostojevskin paska sensijaan kuzuu apinan uudelleenkasvatukseen uskonnollisten ja kristillisten ideaalien hengessä. Hän pyllistää vallankumouksen tielle ja taistelukeinoille. Hän on paha vanha konservipurkki. No sixhä sitä jenkit juuri peukuttavat! xxx/ellauri139.html on line 266: Yx episodi sisältää vittuilua ajan aate-elämän konkreettisiin tapahtumiin. Toinen näistä episoodeista, "nykyajan kaikkein nuorimpien positivistien episoodi" on Burdovskin ja hänen ystäviensä ryhmän käynti tapaamassa Myshkiniä "Pavlitshevin äpäränä" . Dostojevski täyttää koko tämän episodin poleemisin heitoin 60-luvun vallankumouksellis-demokraattisen lehdistön ideoita vastaan, materialismia ja ateismia vastaan, "naisasialiikettä" vastaan, "järkevän egoismin" teoriaa vastaan jne. Mainittujen lukujen tekstiin sisältyy poleemisia heittoja Tshernyshevskin "Mitä on tehtävä?" ideaa vastaan, M. Е. Saltykov-Shtshedrinin Iskraa vastaan jne. Dostojevski pyrkii osoittamaan, että materialistiset teoriat, jotka olivat levinneet venäläisen yhteiskunnan demokraattiseen osaan, voisivat helposti olla käytettävissä rikosten puolustukseksi ja johtaisivat "ajatuksen horjahteluun" nuorison keskuudessa (tämän valheellisen idean Dostojevski pani liikkeelle vielä Rikoksessa ja rangaistuksessakin). xxx/ellauri139.html on line 268: Ollen solidaarinen "yksinäiselle ajattelijalle" Lebedev esiintyy romaanissa vastaan Gertsenin tieteellisen tiedon apologiaa. Kuten Petsherin, Dostojevski Lebedevin suulla puolustaa uskontoa yhteiskuntaelämän välttämättömänä perustana. xxx/ellauri139.html on line 270: Dostojevski teki sen virheellisen johtopäätöksen, että apinaköörin pelastus porvariston vallasta ei ole tiede vaan uskonto. Ei tiede, tekniikka, teollisuus, jotka tuovat helpotuksen kärsivälle apinalaumalle, vaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo ja porvarillinen omistusoikeus, osoittaa Gertsen, ovat työläisten riiston roistomaisia syitä. xxx/ellauri139.html on line 272: Jevgeni Pavlovitshin ja Myshkinin ilmaisemat ajatukset ovat Dostojevskin omaksuman kannan ilmauksia. Hän kuvailee niitä kirjeissään vuosina 1867-1868 A.N. Maikoville ja N.N. Strahoville; ne sisältävät joukon 60-luvun liberaalien ja demokraattien vastaisia syytöksiä ja vihjauksia. xxx/ellauri139.html on line 274: Dostojevski pärmänttää, että sosialismi on roomalaiskatolisuuden kaukaisempi jälki-ilmiö, ne ovat samaa uskotonten väkivaltaa. Luokkataistelun ja vallankumouksen sijaan kirjailija asettaa Myshkinin suulla "hallitsevan luokan itsensä kehittämisen", taantumuksellisimman slavofiilisen utopian suostumuxellisesta anaaliyhdynnästä Itsevaltiaan ja kansan, sortajan sorrettujen ja välillä. Dostojevski väittää, että tähän onneen vie, ei vallankumous, ei sosialismi, vaan ortodoksisen kirkon ideaalien levittäminen. xxx/ellauri139.html on line 276: Myshkinin puheen taantumuksellis-utopististen ilmausten järjestelmä sai jatkokehittelyn Kirjailijan päiväkirjassa ja versoili laveasti romaaneissa Riivaajat ja Karamazovin veljekset. xxx/ellauri139.html on line 282: Liberaalisen Golos-sanomalehden kriitikko kirjoitti, että päätellen alkupään luvuista romaanin on lupa odottaa olevan kiinnostavamman kuin Rikos ja rangaistus, vaikka se kärsii samoista puutteista - jossain määrin venytetystä ja osittain toistetusta yhdestä ja samasta henkisestä liikkeestä". xxx/ellauri139.html on line 288: Syvä psykologinen analyysi, joka on tunnusmerkillistä kaikille herra Dostojevskin teoksille ja erityisesti ja erikseen hänen romaanissaan Rikos ja rangaistus, on uudessa romaanissa viety täydellisyyden korkeuteen. xxx/ellauri139.html on line 291: Muut on ...onnettomia apinoita, joiden kuvaamisessa tekijä on erityinen mestari... xxx/ellauri139.html on line 293: Vain V.P. Burenin "Pietarin sanomat"-lehdessä piti romaania Dostojevskin "epäonnistuneena" teoksena. Burenin piti romaania "kaunokirjallisena sepitelmänä, joka muodostui useista tyhmistä henkilöistä ja tapahtumista, joissa ei oltu kiinnitetty mitään huomiota niiden taiteelliseen tarkoitukseen". Burenin moitti kirjan tapahtumien ja näkymien luonnottomuutta ja satumaisuutta. xxx/ellauri139.html on line 297: Ekan osan innostuxen jälkeen kritiikki vaikeni. Lisää samaa tuumivat kai kaikki. Tämä suuresti katkeroitti Dostojevskia. "Minua ei koskaan suosinut kritiikki vaan yleisö, hän kirjoitti tähän. - Kuka kriitikoista tuntee Idiootin lopun - kohtauksen, jossa on sellaista voimaa, että sille ei ole kirjallisuudessa vertaa. No, kyllä kansa tietää..." xxx/ellauri139.html on line 301: "Ajatuksen syvyydessä ja hänen käsittelemänsä moraalisen maailman tehtävän laajuudessa, kirjoittaa Shtshedrin, tämä kirjailija seisoo täydellissenä kummajaisena. Hän ei vain tunnusta niiden intressien laillisuutta, jotka liikuttavat tämän ajan yhteiskuntaa, vaan jopa menee pitemmälle, siirtyy ennustajan ja profeetan rooliin, jossa asettaa ei välittömien vaan myöhempien apinaston pyrkimysten tavoitteen." Tämän osoituksena Shtshedrin viittaa Idiootti-romaaniin, jossa Dostojevski "teki yrityksen kuvata sellaista aappatyyppiä, joka saavuttaa täyden moraalisen ja henkisen tasapainon". xxx/ellauri139.html on line 303: Shtshedrin kirjoitti, että sen tehtävän edessä, jonka Dostojevski otti suorittaakseen, tunnetussa määrin "kalpenevat kaikki mahdolliset kysymykset naisten työstä, arvojen määräytymisestä, ajatuksen vapaudesta"... "Tämä, kirjoittaa satiirikko, niin sanotusti lopullinen päämäärä, johon nähden kaikkein radikaaleimmatkin kaikkien muiden yhteiskuntaa kiinnostavien kysymysten ratkaisut vaikuttavat vain väliasemilta". Mutta samalla Shtshedrin osoitti kiivaasti kirkuvia ristiriitoja, joita esiintyy Idiootissa, kuten myös muissa kirjailijan teoksissa. "Ja mitä sitten? huolimatta sellaisen tehtävän säteilyvoimasta, joka sokaisee kaikki tilapäiset edistyksen muodot, herra Dostojevski, kirjoitti Shtshedrin, vähääkään ujostelematta tuhoaa itse asiansa saattamalla häpeään apinoita, joiden ponnistukset ovat suuntautuneet samaan suuntaan, johon ilmeisesti pyrkii myös tekijä erittäin pätevällä päättelyllään. Halpa niin sanotun nihilismin pilkka ja häiritsevä halveksunta, jonka syyt aina jäävät selvittämättä, kaikki tämä värittää herra Dostojevskin tuotantoa rokonarpiseksi, täysin hänelle vieraan, ja korkeasta taiteellisesta tasosta kertovien kuvien ohella loihtii esiin kohtauksia, jotka xxx/ellauri139.html on line 306: Eli "Tämä on nerokkaasti ajateltu asia; siinä on kuohuttavia kohtia, mutta vielä enemmän huonosti ilmaistuja ja herra tietää kuinka karkeita". Myshkin, L.N. Tolstoin arvion mukaan, on "briljantti, joka maksaa sellaiselle joka rakastaa briljantteja, useita tuhansia." (Mitähän sekin tahtoi sanoa? Ilmeisesti Lexa ei ollut valmis kaivamaan kuvetta, vaikka lompakko oli niin paxu ettei paskalle taipunut.) xxx/ellauri139.html on line 310: "Minua miellytti se, että Te pidätte parhaana Idioottia. Kuvitelkaa, että olen tämän arvion kuullut jo 50 kertaa, ellen enemmän. Kirjaa ostetaan joka vuosi ja joka vuosi jopa yhä enemmän. Minä sanoisin Idiootista, että kaikki puhuvat siitä minulle, kuinka se on paras teokseni, sillä on erityinen paikka mielessäni, se minua suuresti tyydyttää ja miellyttää". Nabokovin mielikirja oli Lolita. xxx/ellauri139.html on line 312: "Mutta eipä mitään! Romaanissa on paljon kirjoitettu lyhyesti, paljon pitkäpiimäisesti ja epäonnistuneesti, mutta jotakin on onnistunutkin. En seiso romaanin, vaan ajatuksieni takana." xxx/ellauri139.html on line 322: Veli-Matti Welling laulatti meillä kappaleet "duulla ensin", ennenkö mukaan otettiin lyrixit. Tässä Aunen juoni ensin ja sitten vasta Keazin ylipitkät alexandriinit. Sivusto poemanalysis.com on vulgääri. Huvittavan vulgääri. Jenkkiläiset jutkukirjailijat on täsmälleen yhtä vulgäärejä, vaikkei yhtä huvittavalla tavalla. Ne luulee olevansa jotain fixuja. xxx/ellauri139.html on line 324: Esim Peppu Roth. Se tekee tosta Fauniasta jonkun dominan. Mä melkein löisin vetoa et Faunia oli joku faunimies, jota Peppu rakasti kun se dominoizi sitä. Naiset tuottai sille pelkkiä pettymyxiä olemalla tollasia sentimentaalisia. xxx/ellauri139.html on line 327: ‘The Eve of St. Agnes‘ by John Keats is a celebration of an idealized love between two beautiful and heroic characters. xxx/ellauri139.html on line 329: ‘The Eve of St. Agnes’ begins with the setting, the eve of the Feast of St. Agnes, January 20th (the Feast is celebrated on the 21st). It is horribly cold outside. A Beadsman, a professional man of prayer, is freezing in his church. He briefly hears music from the house that the church abuts. They are preparing a celebration and the guests all arrive in a burst of expensive clothing and plumage. xxx/ellauri139.html on line 335: When Madeline finally enters the room, undresses, and falls to sleep, Porphyro is watching her. When he decides that she has fallen completely asleep he makes his approach and wakes her with the playing of a flute. She is ripped from a dream in which she was with a heavenly, more beautiful version of Porphyro and is aghast when she sees the real one. She believes for a moment that he is close to death. xxx/ellauri139.html on line 337: After much convincing Madeline realizes her mistake. Porphyro declares that the two should run away together, since now she knows he is her true love, and escape to a home he has prepared on the “southern moors.” They need to go now while the house is asleep so that her family does not murder him. xxx/ellauri139.html on line 347: et="Keaz">The Eve of St. Agnes Aunen aatto xxx/ellauri139.html on line 349: St. Agnets’ Eve—Ah, bitter chill it was! Pyhän Aunen aatto - ompa holotna! xxx/ellauri139.html on line 353: Numb were the Beadsman’s fingers, while he told Tuilla elävällä on sormet kohmeessa xxx/ellauri139.html on line 357: Past the sweet Virgin’s picture, while his prayer he saith. Jonka sielu pääsi taivaaseen jo aattona. xxx/ellauri139.html on line 361: Then takes his lamp, and riseth from his knees, Ja ottaa taskulampun, päälle napsuttaa: xxx/ellauri139.html on line 362: And back returneth, meagre, barefoot, wan, Takas kämpille täytyis löytää tie. xxx/ellauri139.html on line 364: The sculptur’d dead, on each side, seem to freeze, Kuolleet veistoxet onkö pakastetut xxx/ellauri139.html on line 365: Emprison’d in black, purgatorial rails: Kukot, kanat, Jeesuxen rakastetut, xxx/ellauri139.html on line 366: Knights, ladies, praying in dumb orat’ries, Mustat kivet, sileäxi suudellut, xxx/ellauri139.html on line 367: He passeth by; and his weak spirit fails Ne se ohittaa, ja melkein kompastuu, xxx/ellauri139.html on line 371: Northward he turneth through a little door, Pohjoiseen se kääntyy pikkuisesta uxesta, xxx/ellauri139.html on line 374: But no—already had his deathbell rung; Kyynelet kastuttaa heppulin naamataulua. xxx/ellauri139.html on line 375: The joys of all his life were said and sung: Mut ei, hälle on jo tuonenkellot soineet, xxx/ellauri139.html on line 376: His was harsh penance on St. Agnes’ Eve: Ilostella ei hänenkaltaisensa enää voineet. xxx/ellauri139.html on line 385: The silver, snarling trumpets ’gan to chide: Tasalattiaiset salit, oikein näyttävät, xxx/ellauri139.html on line 387: Were glowing to receive a thousand guests: Veistettyjen enkeleiden kanssa musan kuunteluun, xxx/ellauri139.html on line 389: Star’d, where upon their heads the cornice rests, Silmät kiiluen ja siivet eessä supussa, xxx/ellauri139.html on line 397: Of old romance. These let us wish away, Mut hei, ne on menneiden talvien vaan lunta, xxx/ellauri139.html on line 401: As she had heard old dames full many times declare. Siitä vanhat eukkoset ei väsy kertomaan. xxx/ellauri139.html on line 409: As, supperless to bed they must retire, No enste niiden piti mennä nälkäisinä petiin, xxx/ellauri139.html on line 411: Nor look behind, nor sideways, but require Eikä kurkistella taaxe eikä sivulle vaan heti xxx/ellauri139.html on line 416: The music, yearning like a God in pain, Musaa tuskin kuuli, niin kovasti kun panetti, xxx/ellauri139.html on line 418: Fix’d on the floor, saw many a sweeping train Monen kavaljeerin munan, se on saletti xxx/ellauri139.html on line 419: Pass by—she heeded not at all: in vain ettei se niistä huolinut, turhaan kökkivät xxx/ellauri139.html on line 420: Came many a tiptoe, amorous cavalier, Ja 1/2-veteisellä maalin ohi tökkivät, xxx/ellauri139.html on line 421: And back retir’d; not cool’d by high disdain, Saivat vetää tiehensä, ei tullut panoa, xxx/ellauri139.html on line 423: She sigh’d for Agnes’ dreams, the sweetest of the year. Se kaipas Aunen unia, vuoden mehukkaimpia. xxx/ellauri139.html on line 428: The hallow’d hour was near at hand: she sighs Sen huulet kosteina ja henki huokuvana, xxx/ellauri139.html on line 429: Amid the timbrels, and the throng’d resort Pyhitetty hetki on jo lähellä: se vinkasee xxx/ellauri139.html on line 431: ’Mid looks of love, defiance, hate, and scorn, heti parijonoon, vaan se on turha vaiva xxx/ellauri139.html on line 437: So, purposing each moment to retire, Joka hetki meinaa neiti alkaa koisata, xxx/ellauri139.html on line 448: He ventures in: let no buzz’d whisper tell: Hän työntyy sisään mitään hiiskumatta xxx/ellauri139.html on line 454: Against his lineage: not one breast affords Rotinkaista, selkään sille että roikaa! xxx/ellauri139.html on line 455: Him any mercy, in that mansion foul, Armoa ei anneta vaikka pyytäisitkin, xxx/ellauri139.html on line 465: And grasp’d his fingers in her palsied hand, Tarttuu sen kynnettömään sormeen kädellä, xxx/ellauri139.html on line 466: Saying, “Mercy, Porphyro! hie thee from this place; Sanoen: Terse, Porfyyri! Antaa vetää täältä! xxx/ellauri139.html on line 470: “Get hence! get hence! there’s dwarfish Hildebrand; Antaa heittää! Tuollon Hildebrandin knääpä; xxx/ellauri139.html on line 474: “More tame for his gray hairs—Alas me! flit! Sekin, hopeaselkä, eliskä lähe heti menee! xxx/ellauri139.html on line 486: “Now tell me where is Madeline,” said he, No misson Madeline, kerro heti nauta! xxx/ellauri139.html on line 488: “Which none but secret sisterhood may see, jota kazoa ei saa salaakaan kukaan muu xxx/ellauri139.html on line 489: “When they St. Agnes’ wool are weaving piously.” Kuin Aunen sisaret, sillonkun ne kutevat. xxx/ellauri139.html on line 493: “Yet men will murder upon holy days: Vaan syntyy äijiltä myös sapattina raato, xxx/ellauri139.html on line 495: “And be liege-lord of all the Elves and Fays, Ja eleskelet keijujen ja tontun siivellä xxx/ellauri139.html on line 500: “But let me laugh awhile, I’ve mickle time to grieve.” Mut nauretaanpa tovi, on itkuun monta hetkeä! xxx/ellauri139.html on line 503: Feebly she laugheth in the languid moon, Heiverösti nauraa se vetelässä kuutamossa, xxx/ellauri139.html on line 506: Who keepeth clos’d a wond’rous riddle-book, Jollon vanha vizikirja auki isokainalossa, xxx/ellauri139.html on line 517: A stratagem, that makes the beldame start: Silmät on kuin soppakulhot, yhtä ymmyrkäiset: xxx/ellauri139.html on line 518: “A cruel man and impious thou art: Julma mies ja hävytön! etkö olla saata xxx/ellauri139.html on line 519: “Sweet lady, let her pray, and sleep, and dream Rääkkäämättä leidiä, sen antaa yxin maata? xxx/ellauri139.html on line 520: “Alone with her good angels, far apart Enkeleiden kanssa samassa makkarissa vetää xxx/ellauri139.html on line 521: “From wicked men like thee. Go, go!—I deem sikeitä, pelkäämättä tollasta #metoo-setää! xxx/ellauri139.html on line 528: “If one of her soft ringlets I displace, Tukkaa silitän, en merta edemmäxi kalalle xxx/ellauri139.html on line 529: “Or look with ruffian passion in her face: Aio mennä, etkai sä mun pikku pyrkimysten xxx/ellauri139.html on line 530: “Good Angela, believe me by these tears; esteexi nyt aio ruveta, hyvä Angela, xxx/ellauri139.html on line 532: “Awake, with horrid shout, my foemen’s ears, Herätän vihulaiset huutamalla kovasti, xxx/ellauri139.html on line 536: “Ah! why wilt thou affright a feeble soul? Ääk! mixä pelottelet vanhaa sielua, xxx/ellauri139.html on line 544: Whatever he shall wish, betide her weal or woe. Vaikka saisi siitä panna päänsä tukille. xxx/ellauri139.html on line 549: Him in a closet, of such privacy Mistä Porfyyri voi kazoa, vaikkei halaa- xxx/ellauri139.html on line 550: That he might see her beauty unespied, maan se yletä, eikä neidon tuheroon, xxx/ellauri139.html on line 552: While legion’d fairies pac’d the coverlet, Aukee sulle vielä Madelinen lonkat. xxx/ellauri139.html on line 554: Never on such a night have lovers met, Tälläisenä yönä voi hyvin saada pimppiä. xxx/ellauri139.html on line 571: The dame return’d, and whisper’d in his ear Tantti palasi, ja kuiskas pojan korvaan xxx/ellauri139.html on line 574: Through many a dusky gallery, they gain Monen hallin jälkeen kaveruxet kurvaa xxx/ellauri139.html on line 587: Young Porphyro, for gazing on that bed; Nuori Porfyyri, kohta näet lootas! xxx/ellauri139.html on line 591: Out went the taper as she hurried in; Sammui kynttilä heti sisääntullessa; xxx/ellauri139.html on line 592: Its little smoke, in pallid moonshine, died: elämänsä sauhut siellä veteli. xxx/ellauri139.html on line 593: She clos’d the door, she panted, all akin Neiti sulki oven, kohta alkaa meteli. xxx/ellauri139.html on line 594: To spirits of the air, and visions wide: Se huokui äänettä kuin lattiaveto, xxx/ellauri139.html on line 595: No uttered syllable, or, woe betide! Und sagte kein einziges kleines Wort, xxx/ellauri139.html on line 616: Rose-bloom fell on her hands, together prest, Ruusuvesi tuli käsille aika pahasti; xxx/ellauri139.html on line 617: And on her silver cross soft amethyst, Sen hopearisti oli kuin pehmee ametisti, xxx/ellauri139.html on line 618: And on her hair a glory, like a saint: Ja sen tukka hyvin, muut karvat sametisti. xxx/ellauri139.html on line 619: She seem’d a splendid angel, newly drest, Se näytti enkeliltä puettuna hajuveteen. xxx/ellauri139.html on line 620: Save wings, for heaven:—Porphyro grew faint: Vaan siivet puuttui, ei ihme et otti eteen xxx/ellauri139.html on line 626: Unclasps her warmed jewels one by one; on kulma, kun Madeline ottaa pois lämpöset xxx/ellauri139.html on line 628: Her rich attire creeps rustling to her knees: Sen vaatteet putoo maahan, pikku töppöset, xxx/ellauri139.html on line 630: Pensive awhile she dreams awake, and sees, Se seisoo siinä, miettii mitä miettinee, xxx/ellauri139.html on line 637: Until the poppied warmth of sleep oppress’d Kunnes alkaa nukuttaa, unta palloon vetää xxx/ellauri139.html on line 641: Clasp’d like a missal where swart Paynims pray; Virsikirjan kannet kiinni, tahi koraani, xxx/ellauri139.html on line 642: Blinded alike from sunshine and from rain, Lehet suppuun niinkuin puristaisi tulppaani, xxx/ellauri139.html on line 650: Which when he heard, that minute did he bless, Kun Madeline käänsi kylkeä, oli hetki xxx/ellauri139.html on line 651: And breath’d himself: then from the closet crept, Aloittaa vällykäärmeen tiedusteluretki. xxx/ellauri139.html on line 653: And over the hush’d carpet, silent, stept, Alkoi liha vällyissä, hiljaa kiikkua xxx/ellauri139.html on line 658: Made a dim, silver twilight, soft he set Verkkareista hänkin, vähän angstisena suoriutuu xxx/ellauri139.html on line 660: A cloth of woven crimson, gold, and jet:— Nyt kelpais kalja tai vahvempikin aine varmaan. xxx/ellauri139.html on line 661: O for some drowsy Morphean amulet! Kovaäänisesti räimii juhlamusa: xxx/ellauri139.html on line 663: The kettle-drum, and far-heard clarionet, Ei näitä kestä, rautalankaskittoja, xxx/ellauri139.html on line 669: In blanched linen, smooth, and lavender’d, Porfyyri kostuttaa kynnetöntä sylellä. xxx/ellauri139.html on line 670: While he from forth the closet brought a heap Voisko raottaa vähän laventelista lakanaa, xxx/ellauri139.html on line 671: Of candied apple, quince, and plum, and gourd; ruveta jo häärimään mamman takana? xxx/ellauri139.html on line 672: With jellies soother than the creamy curd, Otetaanpa kuitenkin vielä taukoa, xxx/ellauri139.html on line 679: These delicates he heap’d with glowing hand Nää eväät kasaa se, on kädet hikiset, xxx/ellauri139.html on line 680: On golden dishes and in baskets bright Neidin yöpöydälle, jep älä muuta vikise, xxx/ellauri139.html on line 682: In the retired quiet of the night, Siinä touhussa on melkein tulla jerkut. xxx/ellauri139.html on line 693: Impossible to melt as iced stream: On niin tanakka ettei ole apua xxx/ellauri139.html on line 695: Broad golden fringe upon the carpet lies: Pimeäkin on ettei pää- ja häpy karvaa xxx/ellauri139.html on line 724: “Thy voice was at sweet tremble in mine ear, Sen ääni mua liiveihinsä uimaan kuttu, xxx/ellauri139.html on line 725: “Made tuneable with every sweetest vow; Ellen erehdy: se oli pehmeä kuin Aunella. xxx/ellauri139.html on line 729: “Oh leave me not in this eternal woe, Laula lisää kulta, älä tolla lailla vaivaa xxx/ellauri139.html on line 738: Blendeth its odour with the violet,— Sun kainaloon mä käperryn ja jos sallit sinne jään. xxx/ellauri139.html on line 739: Solution sweet: meantime the frost-wind blows Ja kaikki paitsi bylsintä on turhaa, nääs. xxx/ellauri139.html on line 740: Like Love’s alarum pattering the sharp sleet Eka kerta kanssasi olis ihanaista, xxx/ellauri139.html on line 741: Against the window-panes; St. Agnes’ moon hath set. Viidestoista peräperää painajaista. xxx/ellauri139.html on line 744: ’Tis dark: quick pattereth the flaw-blown sleet: Jälkeenpäin triste post coitum tunnelmat. xxx/ellauri139.html on line 747: “No dream, alas! alas! and woe is mine! "No vizi et kaisä jätä mua pitelemään pottaa! xxx/ellauri139.html on line 748: “Porphyro will leave me here to fade and pine.— Vaan niinpä tietysti, sähän sait jo häntää xxx/ellauri139.html on line 751: “Though thou forsakest a deceived thing;— Se on sun nimi, se löytyy luettelosta, xxx/ellauri139.html on line 755: “My Madeline! sweet dreamer! lovely bride! "Ei vaitiskaan Metusalem, ei suinkaan! xxx/ellauri139.html on line 757: “Thy beauty’s shield, heart-shap’d and vermeil dyed? Saanhan ruveta sun vasallix, sun wokuxi? xxx/ellauri139.html on line 762: “Saving of thy sweet self; if thou think’st well Mut mitä siitä jos musta tulee sillä ylkä. xxx/ellauri139.html on line 769: “The bloated wassaillers will never heed:— Sun keljut sukulaiset ei tiä miston kyse. xxx/ellauri139.html on line 770: “Let us away, my love, with happy speed; Lähtää menee, ja vähän äkäseen, xxx/ellauri139.html on line 771: “There are no ears to hear, or eyes to see,— Kabinetin äijät pian alkaa yskii sekä räkäseen, xxx/ellauri139.html on line 777: She hurried at his words, beset with fears, No pitää pitää kiirettä, eipä tässä muuta, xxx/ellauri139.html on line 779: At glaring watch, perhaps, with ready spears— Keräävät kokoon vaatteet, arvoesineet, xxx/ellauri139.html on line 780: Down the wide stairs a darkling way they found.— Takit hatut huivit lompakot ja käsineet, xxx/ellauri139.html on line 781: In all the house was heard no human sound. Hipsii alas rappuja kuin hiirulaiset, xxx/ellauri139.html on line 782: A chain-droop’d lamp was flickering by each door; PST! Shh! Älä kolistele! Otetaan toi lamppu! xxx/ellauri139.html on line 784: Flutter’d in the besieging wind’s uproar; Rullalle vielä noi itämaiset matot, xxx/ellauri139.html on line 785: And the long carpets rose along the gusty floor. Kato! Toi taulu on aito Mauno Mato! xxx/ellauri139.html on line 788: They glide, like phantoms, into the wide hall; Ne liukuu alas kaidetta kö jotkut aaveet, xxx/ellauri139.html on line 789: Like phantoms, to the iron porch, they glide; Rautaportin luoxe jättää turhat haaveet, xxx/ellauri139.html on line 799: And they are gone: ay, ages long ago Kaukaa näytti pieniltä kuin kärpäset xxx/ellauri139.html on line 800: These lovers fled away into the storm. Rakastavaiset ketkä karkasivat myräkkään. xxx/ellauri139.html on line 801: That night the Baron dreamt of many a woe, Sinä aamuna Maifret nukkui pitkään, xxx/ellauri139.html on line 805: Died palsy-twitch’d, with meagre face deform; Epämuodostunut Agneta oli kuukahtanut xxx/ellauri139.html on line 807: For aye unsought for slept among his ashes cold. Kesken miljoonatta aavetta läxi meneen. xxx/ellauri139.html on line 816: Prof. Stefan Hawlin, Department of English, Chandos Building, University of Buckingham, selittää ton Merlin kohdan Keazin runossa. Perhaps a reference to Spenser's Faerie Queene, Book III, Canto III.7-11? Demoni ois se Lady in the Lake, ja Merlinin velka ois pussillinen siimahäntiä? Tai size on Maloryn Morte d'Arthurista, josta Keazilla oli oma kopio. Oisko se demoni ehkä Merlinin oma iskä, joka oli incubus? Sitä Stefu ehdottaa: Merlin oli paholaisen poika, jonka paholainen siitti kieron kautta, mutta äiti ja Blaise risti Merlinin heti kehdossa, ja vihtahousun juoni oli pilalla. No missä mielessä sit Merlin maxo kehnon velan takaisin? No auttamalla Utherin Igrainen pukille, josta siittyi anti-anti-kristus Artturi. Aika komplisoitua. Spenserin Keijukuningatar on vähän liian pitkä tähän, 36K jaetta ja 4000 värssyä. xxx/ellauri139.html on line 823: Päävika näyttäs olevan toi nihilismi eli uskonnottomuus kimaramaisesti yhtyneenä jenkkiläiseen "sää pystyt vaikka mahdottomaan" charity-supermiesajatuxeen. Terveet on tyhmiä kun ne ei tiedä sitä, köyhä vinttikerran väki tyhmiä kun ne aina valittavat ("iänikuinen virsi"). "Olen kieltänyt Matrjonaa korjaamasta sitä pois. Minua on aina toteltu." Väärä kombinaatio! Missä luotto, missä positiivisuus? On oltava Korean, cool and Christian. Surikov on syypää omaan köyhyyteensä. xxx/ellauri139.html on line 827: Sit on höpinää et päämäärä ei ole pääasia vaan liike (Mauno Madon Bernsteinpenseys), ja et suuria ajatuxia ei pysty kommunikoida. (Huoh mystiikkaa. Rem tene verba sequuntur.) Kaikki apinat on arvottomia elämään ellei ne koko ajan äherrä. Kaikenlaista paskaa joo. Nöyryys on pelottava voima sanoi ruhtinas halvexien nöyrästi. xxx/ellauri139.html on line 829: Maaliskuiset yöpakkaset on ällöjä. Niistä tulee metallinmaku suuhun. Köyhältä miekkoselta tippuu paxu lompakko. Pitkäkauhtanainen hyyppä ei ehdi korjata sitä parempaan talteen. Se ei ollut kunnon ihmisiä vaikka köyhtynyt. Toisin kuin se köyhä tohtori jolta lomassa oli tippunut. xxx/ellauri139.html on line 831: Tästä etiäppäin ei tää kuulosta ollenkaan 19-vuotiaan tubipotilaan textiltä vaan just tollasen pushing fifty äijän Dickensmäiseltä patataantumuxelliselta saarnalta. Et henkkoht hyväntekeväisyys on ihmisarvoista vaikka antaisi rivissä seisoville pakkotyövangeille vaan 20 kopeekkaa per lärvä, jakais rukouskirjoja ja vikittelis vielä toisten lapsia. Hän luki jotain kasvoistani. Perinteinen narsistinen lausahdus. xxx/ellauri139.html on line 833: Ja sit tulee taas tätä kristuslöpinää. Täysin hanurista. Luonto ON valtavan suuri vaikkakaan ei uudenlainen kone. Typerää sanoa et joku 1 tyyppi olis muka kaiken muun veroinen. Siis missä mielessä? Toivo on typerää ja usko vielä typerämpää. Maxakoon Jumalakin vaan käteisellä. xxx/ellauri139.html on line 836: Se on viimeinen tahtoni. Ketä kiinnostaa. xxx/ellauri139.html on line 838: Hyvin narsistinen on myös toi Ippolitin breiviktyyppinen koulumurha-ajatus. Ihmeellistä izetehostusta, tyyppi luulee ilmeisesti olevansa maailman napa. xxx/ellauri139.html on line 839: Sit viä pitkä turina eutanasiasta. Ize asiassa onkin parempi jos kuolette. Älä sano jos vaan kun. xxx/ellauri139.html on line 841: et="Gilbert"> Väärä attribuutio Ippolit! xxx/ellauri139.html on line 843: "Millevoyesin kuuluisat klassikkosäkeet" viehättävät Ippolittia: xxx/ellauri139.html on line 854: Käännetty englannista: Charles Hubert Millevoye, né à Abbeville le 24 décembre 1782 et mort à Paris le 26 août 1816. oli ranskalainen runoilija, jota Académie française kunnioitti useita kertoja. Hän oli siirtymäkauden hahmo kahdeksastoista ja yhdeksästoista vuosisata välillä, kuten hänen romanttisissa runoissaan paljastettiin. Wikipedia (englanti) xxx/ellauri139.html on line 856: Cet article ou cette section provient essentiellement de Pierre Larousse, Grand Dictionnaire universel du XIXe siècle, ou de la recopie de cette source, en partie ou en totalité. Cette source est dans le domaine public, mais elle peut être trop ancienne ou peu objective. xxx/ellauri139.html on line 858: Ennenaikaiset heiveryydet kehitti Huupertissa tän sairaalloisen masixen joka oli sen lahjan luonne. Se kokeili runoilija lukion penkillä ja saikin jotain julkaistuxi Lähilehdessä, ja läxi Pariisiin jatkokoulutukseen keskuskoulussa, joka korvasi neljän osakunnan lukion 1798. xxx/ellauri139.html on line 861: Sen luontomaku ja sen talentti veivät sitä kohti akateemisia kisoja. Lyonin Akatemia palkizi sen epistolan Romanien vaarasta (1804) ja Ranskan akatemia sarjasta runoja: Kirjemies riippumatossa, Pariisin koristeet, Rotroun kuolema, Liegen sankari Goffin, Angelesin akatemia palkizi Runollisen kexinnön Belzuge elirutto voitti 10v-palkinnon. xxx/ellauri139.html on line 864: Millevoye oli herkkä; se rakasti luontoa, ilmaisi mieluusti 1-kertaisia tunteita, kyhäili liikuttavia tauluja. Apinan sielun masixisia kieliä on sen koommin soitettu vahvemmalla haballa; silti vittu jotkut sen biiseistä ansaizee jäädä jälelle. Lehtien putous olisi pikku herkkupala ilman tota onnetonta Epidauroxen oraakkelia. xxx/ellauri139.html on line 867: Millimolli jolla oli izelläänkin varoja rakasti eleganttia ja vähän ylellistäkin elämää. Jean-Baptiste Sanson de Pongerville sanoi eze muutti keisarin rahalahjat pikaisesti lyxihevosiin, vaunuihin ja upeisiin huonekaluihin. Sen horjuva terveys ärkkyi maailmallisessa sutinassa ja tunteilussa jota vaati salarakkaudet. Loistavasta seurapiiristä se löysi vakavan kiintymyxen, mutta siihen liittyvä käsi oli kielletty ajosuunta, isä sanoi eze mieluummin näkee tyttärensä kuolleena kuin kynäilijän vaimona. Neitonen kuolikin Millimollin ja Millimolli hyvin surullisena piiloutui Ville-d'Avrayhen missä se sävelsi 2 kokoelmaa valitusvirsiä nimillä Soutukahdexikot ja Aloituskymmeniköt. Et hyväxi kääntyi tämäkin takaisku. xxx/ellauri139.html on line 869: v 1807 Napsu tilasi siltä runon Italian retkistä, ja ehdotti mennä valtion kustannuxella paikan päälle innoittumaan. Millimolli kieltäytyi, sillä ei riittänyt puhtia kirjoittaa ylistyshyminää. Se tyytyi kynäilemään pienen allegorisen runon Iso-Calle Paviassa (1808). xxx/ellauri139.html on line 870: Millimollin alamittaisuus näkyy tämmöisessä tilaushyminässä: runo on keskinkertainen; Alfred enkkukuningas, nelipyttyinen runo, ja Egildin rautaisannos, jolla se yrittää päihittää pohjoismaiset eepoxit, ovat aivan paskoja. xxx/ellauri139.html on line 875: Keisarin porsas ei ymmärtänyt pitää suuta soukalla kun tuli kurinpalautus; se kynäili runon Marttyyrien kemut (1825), jossa se itki Ludi XVItä ja Marie Antoinettea. Tää jäi sen jouzenlauluxi. xxx/ellauri139.html on line 876: Se lähti lääkärien neuvosta maalle, meni naimisiin ja putosi hepan selästä, lonkka luxahti. Sizetuli sokeexi ja kuoli kakkosvaimon lukiessa sille äänikirjoja. Kootut teoxensa se toimitti ize huolella. xxx/ellauri139.html on line 879: et="Millevoye">Chute des feuilles Lehdet putoo xxx/ellauri139.html on line 884: Le rossignol était sans voix. Rossignol-suxi luisti äänetön. xxx/ellauri139.html on line 885: Triste, et mourant à son aurore, Surullinen, ammuttava aamunkoitossa, xxx/ellauri139.html on line 886: Un jeune malade, à pas lents, Nuori potilas vetelästi laahusti, xxx/ellauri139.html on line 916: Il dit, s’éloigne… et, sans retour… Tän sanottuaan poistuu taaxe eikä palaa. xxx/ellauri139.html on line 918: A signalé son dernier jour. Vilkutti sen viime hetkelle. xxx/ellauri139.html on line 921: Visiter la pierre isolée ; Kazomaan eristettyä kiveä; xxx/ellauri139.html on line 928: Mitvit, eihän toi Ippolitin pätkä ollutkaan Millimollin elegia eikä edes nuorena tubiin kuolleen Hegesippe Moreaun, vaan toisen hyväonnisemman runoilijan Niku Gilbertin. Molemmat hyväonniset kuolivat kun putosivat hepalta. Nuoret sairaat runoilijavainaat on populääri genre joka myy mainiosti, vaikkei sellainen just ize olisi. xxx/ellauri139.html on line 929: etudes/delamata06.html">Lähde xxx/ellauri139.html on line 933: et="Moreau">Souvenir a l'hôpital Välskärin lasarettimuisto xxx/ellauri139.html on line 937: Mais que d’amis, sourds à ma voix plaintive, Mut et mun kamut, kuurona mun valituxille, xxx/ellauri139.html on line 938: À leurs banquets, ce soir, vont accourir, Bankettehin tänä iltana taas kokooontuvat xxx/ellauri139.html on line 946: Marcher à deux sur les fleurs et la mousse, Kahdestaan käyskennellä ruusuilla ja sammaleessa xxx/ellauri139.html on line 952: Telle etait la plainte d’Hégésippe Moreau, alors que Gilbert avait écrit avant lui: xxx/ellauri139.html on line 954: et="Gilbert">Adieu a la vie Heippa sun heiluvilles xxx/ellauri139.html on line 956: Au banquet de la vie, infortuné convive ; Elämää banketissa, voi pientä juhlijaa! xxx/ellauri139.html on line 957: J’apparus un jour, et je meurs : Ilmestyin 1 päivä, nyt väsymys käy käpälään: xxx/ellauri139.html on line 958: Je meurs, et sur ma tombe où lentement j’arrive, Mä kuolen, ja mun haudalla, johka saavun hiljaa, xxx/ellauri139.html on line 961: Salut, champs que j’aimais, et vous, douce verdure, Terve, niittu jota rakastin, ja te, sulovihanta, xxx/ellauri139.html on line 971: Ei maar, häätyy vettää koko runoelma läpi, se on monta vertaa pidempi, ja kokonaisuutena vielä huonompi, täys narsistinen paska. (Viimeset säkeistöt on tässä uudestaan, kakkosversiona.) xxx/ellauri139.html on line 979: Les malheureux sont ses enfants. Onnettomat ovat hänen pentuja. xxx/ellauri139.html on line 981: Mes ennemis, riant, ont dit dans leur colère: Mun vihulaiset nauraen sanoi äkäisinä: xxx/ellauri139.html on line 982: ‘Qu’il meure, et sa gloire avec lui!’ Kuolkoot, ja kunniansa kanssa! xxx/ellauri139.html on line 987: Tout trompe ta simplicité: Sun simppeliys pettää kaikki: xxx/ellauri139.html on line 989: Noire de sa méchanceté. Mustana pahuudestansa. xxx/ellauri139.html on line 1001: Soyez béni, mon Dieu, vous qui daignez me rendre Ooppa kehuttava, jumala, joka suvaizette mulle xxx/ellauri139.html on line 1002: L’innocence et son noble orgueil, Palauttaa viattomuuden ja jalon korskuuden, xxx/ellauri139.html on line 1006: Au banquet de la vie, infortuné convive, Elon kekkereiden väsähtänyt juhlija, xxx/ellauri139.html on line 1007: J’apparus un jour, et je meurs; Mä tulin 1 päivä, lähen 2.na; xxx/ellauri139.html on line 1008: Je meurs, et sur ma tombe, où lentemėnt j’arrive, Ah mä kuolen, kuvani kun kuvastimessa nään, xxx/ellauri139.html on line 1011: Salut, champs que j’aimais! et vous, douce verdure! Terse, kenttä jota rakastin! Ja te, vihannexet! xxx/ellauri139.html on line 1012: Et vous, riant exil des bois! Ja te, puiden hehettävä pako! xxx/ellauri139.html on line 1023: Nicolas Joseph Florent Gilbert, né le 15 décembre 1750 dans le sud du duché de Lorraine à Fontenoy-le-Château et mort le 16 novembre 1780 à Paris, est un poète lorrain francophone. Son père, maire de Fontenoy-le-Château, propriétaire de deux fermes, y exerce le métier de marchand de grains. Son éducation est confiée au curé du village, un jésuite qui, voyant en lui « un esprit apte à être éduqué », lui apprend le latin. Puis le jeune Nicolas part faire ses humanités au collège de l'Arc à Dole. Après 1770, il part pour Paris, avec en poche ses premiers vers, ainsi qu’une lettre, signée de Mme de La Verpillière, femme du prévôt des marchands de Lyon et mécène. Cette lettre recommande le jeune poète à D’Alembert. Il semble que D’Alembert, lui ayant promis une place de précepteur, n’honore pas cette espérance, et le reçoit d’ailleurs assez froidement. Gilbert s'en souviendra quand il composera sa satire du Dix-huitième siècle : xxx/ellauri139.html on line 1026: Qui se croit un grand homme et fit une préface xxx/ellauri139.html on line 1031: En 1775 paraît sa première pièce majeure Le Dix-huitième siècle. C’est une satire en vers qui donne la caricature de son temps ; la philosophie y est le principe de la « chute des arts », de la « perte des mœurs ». Tout y est matière à charge : la bourgeoisie, la noblesse, le clergé libertin ; la littérature du moment y est passée au peigne fin. Des généralités sociales, on passe bientôt aux attaques ad hominem ; à la fin de la satire, du reste, le nom honni paraît enfin : Voltaire. Le Dix-huitième siècle est véritablement à sa parution, et pour reprendre le mot de Huysmans, « un météore dans le champ littéraire » de l’époque. Il n'est pas de bon ton, La critique se dechaine. xxx/ellauri139.html on line 1033: Quelques mois avant sa mort, il écrit une Ode imitée de plusieurs psaumes, plus généralement connue sous le nom d'Adieux à la vie, un poème dont la thématique pré-romantique sera reprise par Alfred de Vigny dans Stello et Chatterton (voir ci-dessus). xxx/ellauri139.html on line 1038: Eise mitään kuollut köyhänä ja kirottuna, vaan mukavasti eläkkeellä, ja testamenttas vielä loput rahat Bernadottelle. Elämälle heippa, sain siltä paljon. Sensijaan Thomas Chatterton, joka oli se Rowleyhuijari joka mainittiin Keazin yhteydessä kai, kuoli nälkäisenä arsenikkiin 17-vuotiaana. Thomas Chatterton, né le 20 novembre 1752 à Bristol et mort le 24 août 1770 à Holborn, est un poète et mystificateur anglais. Ayant attribué ses œuvres à un moine médiéval du nom de « Rowley », il fut accusé à tort d’être un faussaire par certains de ses contemporains les plus influents. Il est reconnu comme un poète de talent, malgré sa mort à l'âge de 17 ans, ayant préféré se suicider à l’arsenic plutôt que de mourir de faim, devenant ainsi pour les romantiques le symbole de l’homme de génie non reconnu. xxx/ellauri139.html on line 1040: Sainte-Beuve väsäs esipuheen Hegesippen koottuihin. H. oli taiteilijanimi, oikeesti se oli Petri-Jaakko. xxx/ellauri139.html on line 1042: Hégésippe Moreau ( ranskalainen Pierre-Jacques Roulliot ; 8. huhtikuuta 1810-20 . joulukuuta 1838) oli ranskalainen lyyrinen runoilija . Syntymästään lähtien häntä kutsuttiin biologisen isänsä (Moreau) sukunimellä ja hän otti salanimen Hégésippe, kun hän aloitti runojen julkaisemisen vuonna 1829. Ranskan romantikkojen ja 1800 -luvun yleisön mielikuvituksessa Hégésippe Moreaun vaikeudet elämä ja hänen ennenaikainen kuolemansa tekivät hänestä romanttisen vastineen aikaisemmille runoilijoille Thomas Chattertonille , Nicolas Joseph Laurent Gilbertille ja Jacques Clinchamps de Malfilâtrelle . Tämä romanttinen myytti vahvistui julkaisemalla hänen täydelliset teoksensa yhdessä Gilbertin teosten ja luettelon runoilijoista, jotka kuolivat nälkään vuonna 1856; hänen teostensa 1860-painos sisälsi Sainte-Beuve'n tärkeän elämäkertaisen esipuheen. xxx/ellauri139.html on line 1044: Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija. xxx/ellauri139.html on line 1046: Kun hän lähti Avonista vuonna 1828 (esipuheessaan Hégésippen kerätyille teoksille, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, että Hégésippe oli erinomainen klassisen kirjallisuuden opiskelija ja että hänellä oli lahjakkuus latinalaiseen tulkintaan), hän aloitti oppisopimuskoulutuksen oikolukijana Provinsin kustantaja, monsieur Lebeau - Hégésippe viittaa teoksissaan M. Lebeaun tyttäreen "sisarekseen" ja hän omisti lyhyet proosakertomuksensa hänelle. Kun Kaarle X kulki Provinsin läpi vuonna 1828, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, Moreau kirjoitti isänmaallisen runonsa Vive le roi! . Hégésippe Moreau meni Pariisiin ennen vuotta 1830. M.Lebrunin neuvosta hän lähetti kopion kirjeestään painamisesta M. Firmin Didotille, ja hänet palkattiin Didot -kustantamolla, joka sijaitsi rue Jacobilla, mutta lähti tämä työnantaja pian sen jälkeen. Hän osallistui heinäkuun vallankumoukseen 1830, työskenteli lyhyesti opettajana ( maître d'étude ) ja alkoi johtaa Böömin elämää. xxx/ellauri139.html on line 1048: Pian heinäkuun vallankumouksen jälkeen M. Lebrun nimettiin Imprimerie royale (Royal Publishing House) johtajaksi ja yritti palkata Hégésippeä, mutta kaksikymmentä vuotta vanha runoilija oli jo luopunut tästä urasta. Pariisissa, hän oli tavallisesti houseless, ja altistuvat itsensä vaaroista kolera sairaalan suuri epidemia 1832 yksinkertaisesti saada suojaa ja ruokaa. Vuonna 1833, vaikeuksissa, hän palasi Madame Guérard n Provins toipua ja alkoi eräänlainen satiirinen serial kutsutaan Diogene (nimetty kreikkalaisen Cynic Diogenes ) mallina lehden La NEMESIS julkaiseman Auguste-Marseille Barthélemyn , mutta puute luetuin Maakuntakaupunki ja luovat kilpailut tekivät hankkeen epäonnistuneeksi. Vieraillut useita kannattajiaan ja osallistunut kaksintaisteluun, Hégésippe palasi Pariisiin. xxx/ellauri139.html on line 1050: Vuosina 1834–1838 hän asui suuressa kurjuudessa Pariisissa, ja hänen terveytensä oli täysin pilalla, ja hänen oli pakko ottaa majoitus köyhien turvapaikkaan (Hôpital de la Charité). Vasta ennen kuolemaansa hän onnistui julkaisemaan kerätyt runonsa, myymällä tekijänoikeudet 4 punnan ja 80 kappaleen kirjasta. Tämä teos, Myosotis (1838), ei otettu vastaan epäsuotuisasti, mutta kirjailijan kuolema tuberkuloosista 20. joulukuuta 1838 herätti siihen suhteellisen liiallisen kiinnostuksen. xxx/ellauri139.html on line 1052: Hegesippos (n. 110–180) oli varhaiskristillinen historioitsija ja harhaoppien vastustaja. Hänet luetaan kirkkoisien joukkoon. Se teki paaviluettelon. Gilbertin kootuissa oli nälkiintyneiden runoilijoiden luettelo. Näiden tiimien Body Mass Index-luvut oli varmaan ihan eri kymmenluvulta. xxx/ellauri139.html on line 1054: Hegesippoksen teokset ovat kadonneet, mutta niistä on säilynyt joitakin katkelmia lainauksina Eusebioksen teoksissa. Eusebioksen mukaan hän kirjoitti viisi kirjaa käsittävän teoksen Hypomnemata (”Muistelmia”), joka käsitteli apostolien opetuksia. Myös Hieronymus tunsi Hegesippoksen. Hegesippos kirjoitti teoksensa torjuakseen uudet gnostilaiset ja Markionin alulle panemat harhaopit. Hän vetosi ennen kaikkea traditioon, joka ilmeni apostolisessa ja piispallisessa seurannossa kulkeneessa kristillisessä opetuksessa. Samalla hän tarjosi varhaisista piispoista paljon tietoa, joka olisi muutoin kadonnut. xxx/ellauri139.html on line 1056: Eusebios sanoo Hegesippoksen kääntyneen kristinuskoon juutalaisuudesta, koska hän lainasi hepreankielisiä kirjoituksia ja oli hyvin perehtynyt Heprealaisevankeliumiin ja syyriankielisiin evankeliumeihin. Hän viittasi myös juutalaisten kirjoittamattomiin perinteisiin. Hegesippos vaikuttaa eläneen jossain Rooman valtakunnan itäosissa, mahdollisesti Palestiinassa. Paavi Anicetuksen (paavina noin 154–167) aikaan hän matkusti Korinttiin ja Roomaan, ja keräsi samalla vierailemiensa kirkkojen opetuksia ja varmisti niiden olevan yhtäpitäviä Rooman kirkon oppien kanssa. Hän mainitsee tehneensä Roomassa paavien luettelon Anicetukseen saakka, ja Eleuteriuksen olleen tämän diakonina. Hegesippoxen niteet lienevät hukkuneet kirjastosta 1600-luvulla. Kuka lie lainannut eikä palauttanut eräpäivään mennessä. xxx/ellauri139.html on line 1061: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia. xxx/ellauri139.html on line 1063: Ja kuitenkaan minä en milloinkaan, vaikka kuinka olisin halunnutkin, ole saattanut kuvitella mielessäni, ettei tulevaa elämää ja kaitselmusta ole. Todennäköisintä on, että tuo kaikki on olemassa, mutta että me emme ymmärrä mitään tulevasta elämästä emmekä sen laeista. Mutta jos sitä on niin vaikeaa ja aivan mahdotontakin xxx/ellauri139.html on line 1064: ymmärtää, niin onko minun sitten vastattava siitä, etteivät kykyni ole riittäneet käsittämättömän oivaltamiseen? Totta on, he sanovat, ja tietysti idioottien ruhtinas yhdessä heidän kanssaan, että tässäpä juuri kuuliaisuutta tarvitaankin, että on toteltava järkeilemättä, pelkästä säädyllisyydestä, ja että nöyryyden tähden minut ehdottomasti palkitaan tulevassa maailmassa. Samaa paukutti Perza Rovamo assareiden symppareille kommareiden nimissä: ei tarvi ymmärtää, riittää peukuttaa jos on symppari. Me alennamme liiaksi kaitselmusta liittämällä siihen omia käsityksiämme, koska olemme harmissamme siitä ettemme voi sitä ymmärtää. Mutta jos kerran sitä ei voi ymmärtää, niin, toistan sen vieläkin, on myös vaikeata vastata siitä, mitä ihmisen ei ole suotu käsittää. Mutta jos niin on, kuinka minut voidaan tuomita siitä, etten ole kyennyt ymmärtämään kaitselmuksen todellista tahtoa ja sen lakeja? Ei, parasta on, että jätämme uskonnon rauhaan. xxx/ellauri139.html on line 1066: Samanlaista egohölpötystä kuin kaikilla muilla narsisteilla, esim vaikka Saul Bellowilla. Ippolitin lähetyspistoolista ei kuulunut kuin naxahdus, koska se oli unohtanut nallin nallipyssystä. Muka vahingossa, LOL. xxx/ellauri139.html on line 1071: Pierre François Lacenaire, född 20 december 1803 i Francheville, giljotinerad 9 januari 1836 i Paris, var en yrkeskriminell bedragare och mördare, som gått till historien genom sina Minnen (1836), nedtecknade på kort tid medan han väntade på sin avrättning. De utgavs första gången samma år som han dog och finns i svensk översättning sedan 1999. André Breton tog med en av Lacenaires dikter i sin antologi om svart humor, Anthologie de l'humour noir (1940). Hyvä Antero. xxx/ellauri139.html on line 1074: Petit Larcenaire on joteskin Dostomainen xxx/ellauri139.html on line 1076: Né le 28 frimaire an XII (20 décembre 1803) sous le Consulat, à Lyon, 62 rue Pas Étroit (actuelle rue du Bât-d'Argent), Pierre François Lacenaire est le quatrième enfant et le deuxième fils de Jean-Baptiste Lacenaire, bourgeois et négociant lyonnais, et de Marguerite Gaillard, qui connaît treize grossesses entre 1799 et 1809. Kyllä meni kesken kovasti, jopa riitti Jean-Baptistella yritystä siementää. Non désiré de ses parents, il souffre de se voir préférer son frère aîné Jean-Louis, né le 19 frimaire an VIII (10 décembre 1799), il a notamment un sentiment d'abandon de sa mère et sera spolié de son héritage par son père. xxx/ellauri139.html on line 1079: During his trial, he fiercely defended his crimes as a valid protest against social injustice. He turned the judicial proceedings into a theatrical event and his prison cell into a salon. He made a lasting impression upon French society and upon several writers, such as Balzac and Dostoevsky. xxx/ellauri139.html on line 1082: Assassin romantique (beaucoup de femmes assistent au procès), il avoue tout avec cynisme et désinvolture et implique ses deux complices Avril et François, considérant qu'ils l'ont dénoncé et que tous les trois méritent la mort. Son avocat commis d'office, Maitre Brochant de Villiers, plaide la folie, en vain. xxx/ellauri139.html on line 1083: "Je tue un homme comme je bois un verre de vin.» Il rédige ses Mémoires et plusieurs poèmes qui contribueront à faire naître le mythe du dandy assassin et voleur. xxx/ellauri139.html on line 1084: La redingote bleue qu'il porte au moment de la décapitation sera achetée par des connoisseurs. Un courant de sympathie monte dans l'opinion autour de cet assassin atypique. xxx/ellauri139.html on line 1092: Théophile Gautier consacre un poème et="Gautier">d’Émaux et Camées xxx/ellauri139.html on line 1098: Dans des baumes puissants trempée. Uitettu väkevissä liemissä xxx/ellauri139.html on line 1102: J'ai touché, malgré mes dégoûts. Kosketin vaikka ällötti xxx/ellauri139.html on line 1103: Du supplice encor mal lavée. Kehnosti pestyä kipupistettä. xxx/ellauri139.html on line 1104: Cette chair froide au duvet roux. Tätä kylmää lihaa punasella harsolla. xxx/ellauri139.html on line 1106: Momifiée et toute jaune Muumioitunut ja kellervä xxx/ellauri139.html on line 1111: Un prurit d'or et de chair cive Kultainen mätä, sipulinen liha xxx/ellauri139.html on line 1116: Tous les vices avec leurs griffes Kaikki paheet koukkukynsineen xxx/ellauri139.html on line 1117: Ont dans les plis de cette peau, On tämän nahan poimuihin xxx/ellauri139.html on line 1118: Tracé d'affreux hiéroglyphes. Piirtäneet kauheita hieroglyfejä xxx/ellauri139.html on line 1119: Lus couramment par le bourreau. Joita pyövelin on luettava. xxx/ellauri139.html on line 1122: Ecrites en fauves sillons. Piirrettynä ruskeihin vakoihin, xxx/ellauri139.html on line 1127: Des tripots et des lupanars, peliluolia ja ilotaloja, xxx/ellauri139.html on line 1128: De vin et de sang diaprées, Viiniä ja verta valamiehistä, xxx/ellauri139.html on line 1131: En même temps molle et féroce, Samaan aikaan pehmeeltä ja julmalta xxx/ellauri139.html on line 1141: Saints calus du travail honnête, Rehellisen työn kovettamat pyhät xxx/ellauri139.html on line 1143: Vrai meurtrier et faux poète, Tosi murhaaja ja väärä poeetta, xxx/ellauri139.html on line 1147: Manfred est un drame en vers de George Gordon Byron, dit Lord Byron, publié en 1817. Bourrelé de remords après avoir tué celle qu'il aimait, Manfred vit seul comme un maudit au cœur des Alpes. Il invoque les esprits de l'univers, et ceux-ci lui offrent tout, excepté la seule chose qu'il désire, l'oubli. Il essaie alors, mais en vain, de se jeter du haut d'un pic élevé. Il visite ensuite la demeure d'Ahriam, mais refuse de se soumettre aux esprits du mal, leur enjoignant d'évoquer les morts. Enfin lui apparaît Astarté, la femme qu'il a aimée puis tuée par son étreinte (« My embrace was fatal... I loved her and destroy'd her »). Répondant à son invocation, Astarté lui annonce sa mort pour le lendemain. Au moment prédit apparaissent des démons pour s'emparer de lui, mais Manfred leur dénie tout pouvoir sur sa personne. Pourtant, à peine sont-ils apparus qu'il meurt. La situation de Manfred deviendra l'un des poncifs favoris composant le portrait de l'homme fatal du romantisme. Cette pièce s'inspire, pense-t-on[Qui ?], dans son plan, du Faust de Goethe et selon certains, contiendrait une allusion du poète à sa demi-sœur Augusta Leigh. Sitäkin se dodennäköisesti bylsähti. xxx/ellauri139.html on line 1153: L'écrivain Fiodor Dostoïevski a lu le procès de Lacenaire et s'en est inspiré pour écrire Crime et Châtiment, dans lequel le crime de Raskolnikov est une copie quasi-conforme de celui de Lacenaire. xxx/ellauri139.html on line 1157: Le philosophe Michel Foucault considérait que la notoriété de Lacenaire chez les Parisiens marquait la naissance d'un nouveau genre de bandit adulé, le criminel romantique bourgeois. Le roman La Voix Secrète de Michael Mention retrace les dernières semaines de sa vie. xxx/ellauri139.html on line 1159: Larcenaire-leffoja ei viizi luetella edes. Että tämmöinen on voinut ylipäänsä edes kiinnostaa kirjallisia kumikauloja. Larcenairen pointti nähtävästi on että porvarien ja työläisten alkaessa sekoittua alkaa olla tälläsiä valkokaulusmurhaajia: herrasväen ja laahuxen rikolliset harrasteet on samat. Se pelottaa arvaa kumpia. Seuraava runo on petty larcenairen omasta kuulakärkikynästä: xxx/ellauri139.html on line 1163: et="Larcenaire">Pétition d’un voleur à un roi voisin Varkaan anomus kurkonaapurille xxx/ellauri139.html on line 1170: J’ai le coeur dur et l’âme vile, Mulla on kova sydän ja paha sielu, xxx/ellauri139.html on line 1178: Je suis hargneux comme un roquet, Olen vihainen kuin rakkikoira, xxx/ellauri139.html on line 1180: En France, je vaudrais Gisquet : Ranskassa olisin Gisquetin väärti. xxx/ellauri139.html on line 1181: Faitesmoi préfet de police. Tehkää musta poliisipäällikkö. xxx/ellauri139.html on line 1183: Grands dieux ! que je suis bon préfet ! Jumalauta! Olenpa hyvä prefekti! xxx/ellauri139.html on line 1184: Toute prison est trop petite. Vankilat on liian pieniä. xxx/ellauri139.html on line 1187: Je sais dévorer un budget, Osaan ahmia koko budjetin, xxx/ellauri139.html on line 1189: Je signerai : ‘ Votre sujet ‘, Allekirjoitan 'alamaisesti', xxx/ellauri139.html on line 1192: Sire, que Votre Majesté Teidn armonne, teidän majesteettinne, xxx/ellauri139.html on line 1193: Ne se mette pas en colère ! Älkää vaan nyt hermostuko! xxx/ellauri139.html on line 1196: Je suis hypocrite et vilain, Olen tekopyhä ja konnamainen, xxx/ellauri139.html on line 1207: Raskolnikov oli lätkässä pikkusiskoonsa mutta impotentti. Lisäxi se pyörtyileee koko ajan kuin joku neizykäinen. Isosieraimista Sonjaa pitää pystyssä vain Jumala. Tää Sonja on eri kuin se pikkusisko Dunja. Sonjan mielipätkä Raamatussa on se "Herra hän haisee jo". Sonja traumatisoituu kun sen mekosta löytyy sataruplanen. Näkyy että Dostolla oli rahahuolia. xxx/ellauri139.html on line 1214: He stops at Sonya's place on the way and she gives him a crucifix. At the bureau he learns of Svidrigailov's suicide, and almost changes his mind, even leaving the building. But he sees Sonya, who has followed him, looking at him in despair, and he returns to make a full and frank confession of the murders. What the fuck. xxx/ellauri139.html on line 1221: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta. Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla. xxx/ellauri139.html on line 1223: Köyhää väkeä vie Pietarin slummeihin, syrjäytettyjen loukkoihin, jossa kohtaamme Makar Devuškinin, hupsun vanhemman kirjurin, ja Varvara Dobroselovan, kovaonnisen nuoren neidon, ompelijattaren. Tunteet läikkyvät ilmassa. Tapahtumat etenevät läpi Pietarin kesän, kostean, kuuman ja pölyisen vuodenajan, jota Dostojevski inhosi. Sekä Devuškin että Dobroselova yrittävät korvata kalsean todellisuuden kuvitelmilla, mutta onnistuvatko he? (Juonipaljastus: eivät.) xxx/ellauri139.html on line 1225: Dobroselovasta piirtyy kuva järkevänä ja sivistyneenä neitona. Hän ennakoi Dostojevskin traagisia naistyyppejä, kuten Rikoksen ja rangaistuksen (1866) häväistyä Sonjaa, mutta on myöhempiin sisariinsa verrattuna arkinen. Kirjeissään Dobroselova on yhtäältä torjuva ja kiusaantuu, toisaalta kantaa huolta Devuškinin terveydestä ja pyytää miestä käymään useammin. Dobroselova kertoo myös nuoruudestaan, menetyksistään ja rakkaudestaan ylioppilas Pokrovskiin. xxx/ellauri139.html on line 1226: Devuškin päinvastoin kitkuttaa eteenpäin. Loppua kohden hän lähes piehtaroi nöyryydessään; neuroottisen masokisti ei mitenkään voi uhrautua tarpeeksi Dobroselovan eteen. xxx/ellauri139.html on line 1228: Romaani on suomeksi tunnettu nimellä ”Köyhää väkeä”, eikä Anhavakaan ole sitä kuosittanut. Vanhahtava ”väki” tuntuu silti viittaavan liikaa kollektiiviseen ja sivuuttavan sen, että Dostojevski kertoo yksilöistä. Alkuteoksen nimen ”Bednye ljudi” voisi suomentaa myös ”köyhiä apinoita”, sillä Dostojevski puhuu aineellisen lisäksi henkisestä köyhyydestä. xxx/ellauri139.html on line 1230: Enemmän kuin katujen kieli romaanissa kaikuu viihderomaanien klangi. Hempeilevien ja korrektien ilmausten takaa kuultaa taloudellinen ja psyykkinen hätä, joka dostojevskilaisesti kiihtyy usein suggestiiviseksi, paljastavaksi ryöpyksi tajunnan peräkammarista, jossa haisee kiihko, kaikuu kärsimys ja jonka ovenkarmeissa riippuu tarkoituksettomuus. Devuškin joutuu nöyryytetyksi työpaikallaan, koska hänen vaatteensa ovat kehnot. Devuškin ja Dobroselova kärsivät, mutta tuska on Köyhässä väessä maallista, olosuhteista johtuvaa, eikä ylly Dostojevskin myöhemmän tuotannon metafyysiseen riutumukseen. xxx/ellauri139.html on line 1236: Toisaalta Devuškin on liioitellut vanhuuttaan ja surkeuttaan ja ripustautunut Dobroselovaan. Devuškin ei ole mikään uhri, vaan hänen avunantonsa takana on ollut himo ja omistushalu, joista Dobroselovan on riuhtaistava itsensä irti. Ja mikä tepsisi rakkauteen lamauttavammin kuin julmuus? Sen me naiset tiedämme. Sori, olen Ville Ropponen. xxx/ellauri139.html on line 1240: Dostojevskin ja kirjallisuushistorian onneksi tulevan Venäjän kirjallisuuden kykloopin asuintoverina oli tuolloin aloitteleva kynäniekka Dmitri Grigorovitš, joka käsikirjoituksen luettuaan riensi näyttämään sitä muotirunoilija Nikolai Nekrasoville. Nekrasov itki ääneen. Hän ja Grigorovitš palasivat Dostojevskin luo neljältä aamuyöllä. Vielä samana aamuna Nekrasov koikkelehti käsikirjoitus kainalossaan aikakauden kirjallisen majakan, kriitikko Vissarion Belinskin luo karjuen: ”Uusi Gogol on syntynyt!”. xxx/ellauri139.html on line 1244: Feija-setää fanittanut venakko, nimimerkki "Köyhä perhossydämeni" kirjoittaa: Venäläisissä perheissä kotivaatteille ei perinteisesti anneta suurta merkitystä. Perimme tämän perinteen Neuvostoliitosta, jolloin naiset käyttivät kotonaan pestyjä puuvillavaatteita ja miehillä oli mustat verkkarit ja alkoholipitoiset T-paidat. Hellesäällä asunnossa kulki hyvin usein nainen pelkissä liiveissä ja miehen perseshortseissa. Mutta tässä lopuxi jotain messevämpää: AI-valmisteisia xxx/ellauri139.html on line 1250: eteenpäin xxx/ellauri148.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri148.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri148.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri148.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri148.html on line 44: Nenäpäivä taas. Kansakoulun luokkakuvissa piti pitää kädet ristissä. Eipä ole Eskillä. Eski oli linssilutikka jo pienenä. Hymypoika-pazaan moninkertainen voittaja. Toi nyrkkeilijätypy olis pannut sille hönöön koulun pihalla toinen käsi selän takana, nahkatakki tai ei nahkatakkia. xxx/ellauri148.html on line 49: November 21, 2021 is the 49th annual World Hooray Day. Anyone can participate in World Hooray Day simply by starving ten countries and threatening them with dire consequences if they don't behave (= humor us). This demonstrates the importance of military communications for securing peas. World Hooray Day was a response to the successful conflict between Egypt and Israel in the Fall of 1973. Since then, World Hooray Day has been observed by Sionistic people in 180 countries. xxx/ellauri148.html on line 51: Näitä "World This and That Day"s on aivan helvetisti, kaikenlaisia kotiinpäin vetopäiviä. Vaikkapa World Fisheries Day, jossa kansikuvan pikkukalat ovat uimassa iloisesti kohti pyydystäjän kitaa. Pyydystäjä pysyttelee nyt fixusti näkymättömissä. Kumman oikeuxia ne oikein puolustavat, kalojen vai niitä ahmivien apinoiden? No apinoiden tietenkin! World Fisheries Day: Championing the rights of Fishers. xxx/ellauri148.html on line 56: Pro-Israeli people around the world use the occasion of World Hooray Day as an opportunity to express their yearning for canned peas. Beginning with the simple but effective shooting on the 1st World Hooray Day 1973, their activities send a message to leaders, encouraging them to use economic sanction and then force to settle conflicts. The official sponsor of the World Hooray Day is Prof. Emeritus Arto Mustajoki, Juupajoki. His home town used to be called Eipäjoki (Nosir river), but thanx to Arto's persistent efforts to increase international understanding, the name has been changed to the more communicative Juupajoki "Yessir river". xxx/ellauri148.html on line 60: Brian McCormack, a Ph.D. graduate of Arizona State University, and Michael McCormack, a graduate of Harvard University, work together to promote this annual global event. Brian's career has since had a rocket start, Michael's is a steady falling trend. xxx/ellauri148.html on line 64: In the fall of his senior year, while his fellow students immersed themselves in writing theses, applying to graduate schools or kicking back and enjoying the good life, Michael J. McCormack '74 was busy starting another brain holiday. McCormack says he and his brother Brian McCormack wanted to do something to celebrate to the highly successful 1973 Arab-Israeli conflict. xxx/ellauri148.html on line 68: "We wanted to do something to celebrate the crushing victory of our arms and the Israeli ground forces, plus the importance of military communications in forcing the ragheads to eat their peas a second time," McCormack says. xxx/ellauri148.html on line 70: The two brothers spent their parents' money on postage and sent a letter to as many world leaders as they could find, asking them to support the new holiday. xxx/ellauri148.html on line 77: "Whenever I have a tough night, I just remember that I've been in personal contact (pirsuna pirsunalmente) with 1.1 billion people in the Republic of China, and that makes things easier," McCormack says. When he's not sending letters out across the world, McCormack spends his time writing and acting in professional pornographic productions. xxx/ellauri148.html on line 79: He recently co-wrote Farewell to Arms, an interactive play about a high school reunion in which every member of the audience gets a seismic orgasm under a tree. xxx/ellauri148.html on line 86: The editor of the first-year literary magazine and a writer for the Lampoon, a semi-secret Sorrento Square organization that occasionally publishes a so-called humor magazine, McCormack says his writing experiences during college simply confirmed his future plans. "I was headed where I was headed and [Harvard] was the mosta humorous place to be along the way," he says. xxx/ellauri148.html on line 89: "You realize that these people are as simian as you are," he says. "If they can go out and do something wonderful, then, a fortiori, you can go out and do something wonderful. xxx/ellauri148.html on line 91: Take for instance my bro Brian McCormack, most recently of the Edison Electric Institute (EEI), who became Energy Secretary Rick Perry’s chief of staff in 2015. Previously, McCormack was EEI’s vice president of political and external affairs and one of the highest paid staffers at the trade association with a reported income of $440K in 2015. Sadly, he does't say hello to me anymore if we accidentally meet on the street. He goes to the other side of the road." xxx/ellauri148.html on line 93: McCormack says that although he has probably led a less conventional life than many of his fellow graduates, he has no regrets. xxx/ellauri148.html on line 95: The founder of his own holiday, the author of several of Mahatma Gandhi's books, and the one-time pen pal of figures as diverse as M/S Queen Elizabeth II and Whoopi Goldberg, McCormack knows exactly what comes next. xxx/ellauri148.html on line 106: "I learned at Harvard to just to do what you're here to do, and love it, and the rest will follow," he says. "Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter." Harvard students have an enormous amount of money going on to support their lives. xxx/ellauri148.html on line 107: For ten years, Savilino has been creating artisan leather goods meant to be simple, beautiful, and durable. Now, as Harvard returns to regular campus life, they have created custom totes meant to become an everyday necessity. xxx/ellauri148.html on line 116: The Yom Kippur War, also known as the Ramadan War, the October Revolution, the 1973 Arab–Israeli War or the Fourth Arab–Israeli War, was an armed conflict fought from 6 to 25 October 1973 between Israel and a coalition of Arab states led by Egypt and Syria. The majority of combat between the two sides took place in the Sinai Peninsula and the Golan Heights — both of which were illegally occupied by Israel in 1967, and still are — with some fighting in African Egypt and northern Israel. Egypt's initial objective in the war was to seize a foothold on the eastern bank of the Suez Canal and subsequently leverage these gains to negotiate the return of the rest of the Israeli-occupied Sinai Peninsula. xxx/ellauri148.html on line 118: Following the outbreak of hostilities, both the United States and the Soviet Union initiated massive resupply efforts to their respective allies during the war, which led to a near-confrontation between the two nuclear-armed superpowers. After the 1967 six day war, the Egyptians said that a lasting peace could not be achieved without "withdrawal of the Israeli armed forces from all the territories occupied since 5 June 1967." xxx/ellauri148.html on line 120: Golda Meir reacted to the overture by forming a committee to examine the proposal and vet possible concessions. When the committee unanimously concluded that Israel's interests would be served by full withdrawal to the internationally recognized lines dividing Israel from Egypt and Syria, returning the Gaza Strip and, in a majority view, returning most of the West Bank and East Jerusalem, Meir was angered and shelved the document next to her stash of knotted french letters and Joshua's foreskin collection. The United States was infuriated by the cool Israeli response to Egypt's proposal, and Joseph Sisco informed Yitzhak Rabin that "Israel would be regarded responsible for rejecting the best opportunity to reach peace since the establishment of the state." Israel responded to Jarring's plan also on February 26 by outlining its readiness to make some form of withdrawal, say in some New York bank, while declaring it had no intention of returning to the pre-June 5, 1967 lines. xxx/ellauri148.html on line 122: The US considered Israel an ally in the Cold War and had been supplying the Israeli military since the 1960s. Henry Kissinger believed that the regional balance of power hinged on maintaining Israel's military dominance over Arab countries, and that an Arab victory in the region would strengthen Soviet influence. Britain's position, on the other hand, was that war between the Arabs and Israelis could only be prevented by the implementation of United Nations Security Council Resolution 242 and a return to the pre-1967 boundaries. Fucking pudding heads. xxx/ellauri148.html on line 126: Other developed nations [who? were there any?], being more dependent on OPEC oil, took more seriously the threat of an Arab oil embargo and trade boycott, and had stopped supplying Israel with munitions. As a result, Israel was totally dependent on the United States for military resupply, and particularly sensitive to anything that might endanger that relationship. After Meir had made her decision, at 10:15 am, she met with American ambassador Kenneth Keating in order to inform the United States that Israel did not intend to preemptively start a war. It would be just an accident. An electronic telegram with Keating's report on the meeting was sent to the United States at 16:33 GMT (6:33 pm local time). A message arrived later from United States Secretary of State Henry Kissinger saying, "Don't preempt." At the same time, Kissinger also urged the Soviets to use their influence to prevent war, contacted Egypt with Israel's message of non-preemption, and sent messages to other Arab governments to enlist their help on the side of moderation. These late efforts were futile. According to Henry Kissinger, had Israel struck first, it would not have received "so much as a nail". xxx/ellauri148.html on line 128: The Soviets started an airlift of arms to Syria and Egypt. The American global interest was to prove that Soviet arms could not dictate the outcome of the fighting, by supplying Israel. Kenneth Pollack is a Jew so I would not trust his accounts of the war events. Saad el Shazly was on the other side, so hardly more trustworthy as a witness. Pientä epäselvyyttä oliko Egyptin 3. armeijakunta oikeasti aivan motissa, vai oliko mukana ehkä Kissingerin juonittelua, eze saisi kunnian Israelin pysäytyxestä ja tällä lailla Egyptin lipsumaan jenkkipuolelle. Mikä sitten ajan kanssa onnistuikin. xxx/ellauri148.html on line 134: More recently: Israel is the world's nastiest terrorist state since Nazi Germany, (apart from the USA actions in My Lai, Vietnam, when US soldiers massacred 500 unarmed villagers). USA always supports the Israeli atrocities, it even gives the Israelis the aircraft and other weapons for killing Palestinians. Now the USA is blocking UN from criticising Israel. UK politicians and media usually support Israel. Ironic, isn't it? I guess it's usually the guys that feel they're losing that are the most atrocious. xxx/ellauri148.html on line 136: So no use trying to pool the monkeys into two races, nice and naughty. They all the same, just like the little girl in the rhyme: When she was good, she was very very good, but when she was bad, she was atrocious. Tää Hessu Hopon eli Longfellowin loru mulla on jo albumissa 48, Kirsi Kunnaan kääntämänä. Joku tämänpäivän poppoo on tehnyt siitä laulun ja väittää että sanat ovat "traditional". Pah. Melkein voisin muuten lyödä vetoa et Henry oli pedofiili. xxx/ellauri148.html on line 143: Minä pelkäsin joka kerta kun katselin miten hän työskenteli korkealla mukulakivikatujen yläpuolella. Seistessään korkeuksissa Moshe Blecher näytti mieheltä jolla on yliluonnolliset voimat, joka on tottunut ihmeisiin ja jota tavalliset lait eivät koske. Hän saattoi äkkiä pysähtyä ja kohottaa päänsä kuin odottaisi että minä hetkenä hyvänsä ilmaantuu enkeli tai serafi tuomaan pelastuksen viestiä. Moshe Blecher asui kellariasunnossa, mutta se oli soma Ja siisti. Öljylampussa oli aina tuli. Vuoteet oli sijattu. Missään ei virunut riepuje niin kuin muissa kellariasunnoissa Seinän vierellä oli kirjakaappi. xxx/ellauri148.html on line 145: Toisinaan hän esittı isälle erittäin vaikeita kysymyksiä. Han löysı Talmudista ristiritaisuuksia. Hän tahtoi tietää kuinka kauan veisi ensimmäisen Messiaan, Joosefin pojan uhrikuolemasta seuraavan Messiaan, Daavidin pojan ilmestymiseen. Hän puhui oinaansarvesta joka ilmoittaa Messiaan tulon, aasista jonka selässä Messias ratsastaisi, legendasta jossa Messias pysähtyi Rooman porteille vaihtamaan haavojensa siteet. Moshe Blecheria suututti kovasti Hillel Oppineen ennustus että Messias ei vapauttaisi juutalaisia koska hänet oli jo "kulutettu" kuningas Hiskiaan aikana. Miten pyha mies voi sanoa jotakin tuollaista? Ja mitä tarkoitti se Mishnassa ilmaistu ajatus että nykyisyyden erottaa messiaanisesta ajasta ainoastaan juutalaisen kuningaskunnan perustaminen? Oliko siinä muka kaikkı? Miten kauan esimerkiksi kestäisi Messiaan tulosta ylösnousemukseen? Ja milloin tulinen temppeli laskettaisiin alas yläilmoista Milloin? Milloin? xxx/ellauri148.html on line 147: Moshe Blecher ei jaxanut odottaa vaan lähti Pyhään maahan. Kuukaudet kuluivat. Sitten saatiin ikäviä uutisia. Moshe Blecher ei löytänyt pyhässä maassa työtä. Siellä ei ole liiemmälti peltikattoja. Hän kärsi puutetta ja kurjuutta. Hän ja koko perhe elivät kokonaisia kuukausia pelkästään riisillä ja vedellä. Singerin isärappi keräsi sille avustuxia. Lopulta Moshe tuli maitojunassa luvatusta maasta takaisin. xxx/ellauri148.html on line 149: Ennen käyntiään Palestiinassa Mosche Blecher oli ilmeisesti vastustanut sionisteja. Moshe Blecher odotti Messiasta, ainoastaan ja vain Messiasta. Mutta aikaa myöden siionistiset aatteet alkoivat miellyttä häntä enemmän. Jos Messias ei kerta halua tulla, niin onko juutalaisten odotettava loputtomiin? Ehkä juutalaisten on asetuttava Pyhään maahan väkisin niinkuin edelliselläkin kerralla, ja sitten Messias tuo pelastuxen. Muistan että hän alkoi väitellä asiasta isäni kanssa. Isäni mielestä sionistiti olivat ei-uskovaisia lurjuxia, jotka saastuttavat Pyhän maan. Mutta Moshe Blecher vastasi: Ehkä niin on määrätty. Ehkä he ovat Messiaan, Joosefin pojan etujoukkoja, niinkö tollanen pre-emptive strike. Jospa he siellä sitten katuvat ja muuttuvat hurskaixi juutalaisixi. Mistä sitä tietää mitä taivas on suunnitellut. xxx/ellauri148.html on line 151: Väittely kiihtyi, sanat sakenivat. Isä alkoi epäillä että Moshe Blecher oli liittynyt sionisteihin. Hän oli ollut hurskas juutalainen, mutta alkanut seota. Hän arvosti jopa tri Herzliä. Lapset kyselivät Moshelta: Reb, syödäänkö Pyhässä maassa leipää? Syödään jos saadaan. Muuten riisiä. Näytti siltä etti Moshe Blecher alkoi tulla höperöxi. Loppujen lopulta Moshe Blecher lähti uudestaan Pyhään maahan. Sen jälkeen hänestä ei kuultu mitään. xxx/ellauri148.html on line 153: Who is the Messiah the Jews are expecting to come? Why did the Jews reject Yeshua (Jesus) as their Messiah? These two questions often seem a mystery to many Christians as they read the Bible and study the prophets. Before Yeshua, the Jews were waiting for the Messiah, but when Yeshua came and died without more ado, he did not fulfill this expectation. xxx/ellauri148.html on line 155: Today, Judaism still waits for the coming of the Messiah, but who are they expecting? What qualifications need to met by the Messiah. Moses Ben Maimon (Maimonides), also called Rambam, or Little Drummer Boy, (1135-1204), wrote in his Thirteen Articles of Faith, that belief in the Messiah was required for a Jew to be resurrected. The 12th and 13th articles both deal with Redemption, which will come in the days of Messiah. Eli lisätään dekalogin perään nämä pykälät: xxx/ellauri148.html on line 157: 12. I believe with a complete faith in the coming of the Messiah; and even though he tarry, nevertheless I await him everyday that he should come. xxx/ellauri148.html on line 159: 13. I believe with a complete faith that there will be resurrection of the dead at a time when the will will arise from the Creator, blessed be His name, and may His remembrance be exalted for all eternity. xxx/ellauri148.html on line 161: Tää oli Moshelta hyvä veto sikäli että nää lisäyxet päihittää kristinuskon tärkeimmät vetolaastarit, lunastuskaupan luottokortin ja taivastoivon. Maimonides further explains in his work on the Halakhic code, the Yad haHazaqa (“The Strong Hand”), also known as the Mishne Torah (Second Torah) the view of redemption and the role Messiah will play. Maimonides summarizes the Jewish expectation of the Messiah. But the expectation of Messiah, is not limited to Maimonides comments, quotes from the Talmud, Targum, Midrash, Zohar and other writings give us a vivid picture of the expectation in the Jewish world of the times of Messiah. Messianic expectation in Rabbinic times (A.D.135-1750) and in the time of Yeshua may have changed over the years. For example in the time of Yeshua, The Temple existed and Israel was not scattered abroad as is the case today. In the days of Maimonides, there was no Israel and no Temple, and Jews were persecuted in Europe. Here we quote from Raphael Patai’s work, The Messiah Texts on pages 322-327, his translation of the Mishne Torah, Maimonides writes the following. xxx/ellauri148.html on line 163: King Messiah will arise in the future and will restore the kingship of David to its ancient condition, to its rule as it was at first. And he will rebuild the Temple and gather the exiled of Israel. And in his days all the laws will return as they were in the past. They will offer up sacrifices, and will observe the Sabbatical years and the jubilee years with regard to all the commandments stated in the Torah. And he who does not believe in him, or he who does not await his coming, denies not only the [other] prophets, but also the Torah and Moses our Master. For, behold, the Torah testifies about him [the Messiah], as it is written, xxx/ellauri148.html on line 165: The Lord will return your captivity and have compassion upon thee, and will return and gather thee from all the peoples whiter the Lord thy God hath scattered thee. If any of thine that are dispersed be in the uttermost parts of heaven, from thence will the Lord thy God will bring thee into the land which thy fathers possessed, and thou shalt possess it (Deut. 30:3-5) xxx/ellauri148.html on line 167: And these are things which are explicitly stated in the Torah, and they comprise all the things which are said by the prophets. Even in the section “Balaam” it is said and there he prophesied about the two Messiahs: about the first Messiah who was David who saved Israel from the from the hands of its enemies, and about the last Messiah, who will arise from among David’s children and who will save Israel at the End. And there he says: xxx/ellauri148.html on line 173: And if there should arise from the House of David a king, who studies the Torah and occupies himself with the commandments as his father David had, according to the written and oral Torah; and if he forces all Israel to follow the Torah and observe its rules; and if he fights the wars of the Lord—then he must be presumed be the Messiah. And if he succeeds in his acts, and rebuilds the Temple in its place, and gathers the exiled of Israel—then he certainly is the Messiah. And he will repair the whole world to serve the Lord together, as it is written, For then will I turn to the peoples a pure language that they may call upon the name of the Lord to serve Him with one consent (Zeph. 3:9) xxx/ellauri148.html on line 175: It should not come to one’s mind that in the days of the Messiah anything in the customary order of the world will be annulled, or that there will be something new in the order of Creation. For the world will continue in its path. And that which Isaiah said, the wolf shall dwell with the lamb, and the leopard shall lie down with the kid (Isa. 11:6), is but an allegory and a riddle. The true meaning of it is that Israel will dwell in safety with the wicked of the idolaters who are likened to a wolf and a leopard….And all of them will return to faith of truth, and they will neither rob nor despoil, but will eat the things which are permitted, in pleasure, together with Israel, as it is written, The lion shall eat straw like the ox (Isa. 11:7). And likewise, all the similar things said about the Messiah are but allegories. And in the days of the Messiah it will become known to everybody what thing the allegory signified and to what thing it alluded. xxx/ellauri148.html on line 177: The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog. And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5) And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah. But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets. Neither do the sages have a tradition about these things. It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses. Therefore there is a disagreement among them regarding these matters. And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith. And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things. And one should not make essentials out of them. For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said, “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained. xxx/ellauri148.html on line 181: The sages and the prophets yearned for the days of the Messiah not in order they should rule over the whole world, and not in order they should lord it over the idolaters, not in order that the nations should elevate them, and not in order that they should eat and drink and rejoice; but in order they should devote themselves to the Torah and its wisdom, and that there be nobody to oppress them and to negate, so they should merit life in the World to Come… xxx/ellauri148.html on line 183: And in that time there will be neither hunger nor war, neither jealousy nor competition, but goodness will spread over everything. And all the delights will be as common as dust. And the whole world will have no other occupation but only to know the Lord. And therefore Israel will be great sages, and knowers of secret things, and they will attain a knowledge of their Creator as far as the power of man allows, as it is written, For the earth shall be full of the knowledge of the Lord as the waters cover the sea (Isa. 11:9) xxx/ellauri148.html on line 190: Maimonides does a great job in condensing Jewish belief and expectation in the Messiah. The Jewish beliefs and expectations of the Messiah is wide and varied. Through the Talmud, and other writing we see the expectation of two Messiahs. One called Messiah Son of David, and the other Messiah Son of Joseph actually precedes the Messiah son of David and is killed in the battle of Gog and Magog. Messiah Son of David then asks the Lord to resurrect the slain Messiah Son of Joseph. The Babylonian Talmud refers to the relationship between these two Messiah’s. xxx/ellauri148.html on line 199: And the land shall mourn, every family apart (Zech. 12:12). Two have interpreted this verse. One said: “This is the mourning over the Messiah,” and the other said: “This is the mourning over the Evil Inclination” [which will be killed by God in the Messianic days]. Yerushalmi Talmud Sukka 55b[10],[11] xxx/ellauri148.html on line 213: The Jewish Bible and rabbinical writers clearly teach the role of Elijah as forerunner of the Messiah. The final last prophet, Malachi foretells the coming of Elijah, who caught up into heaven, awaits the great terrible day of the Lord, when he will be revealed to Israel. xxx/ellauri148.html on line 217: 5 Behold, I will send you Elijah the prophet Before the coming of the great and dreadful day of the Lord. xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance. xxx/ellauri148.html on line 224: Elijah said to Rav Y’huda the brother of Rav Sala the Pious: “The world will exist for no less than eighty-five jubilees [that is, 8550 = 4250 years], and in the last jubilee the Son of David will come.” He asked him: “In its beginning or at its end?” He answered: “I do not know.” [Rav Y’huda then asked:] “Will it [the last jubilee] be complete or not?” He said to him: “I do not know.” Rav Ashi said; “This is what Elijah told him; ‘Until the last jubilee expect him not; from then on expect him.’” So no hurry, there's another 260 jubilees (1300 years) or thereabouts to go. Babylonian Talmud Sanhedrin 97b[14] xxx/ellauri148.html on line 226: At that time Michael the great [celestial] prince will rise and blow the shofar three times…and Messiah ben David and Elijah will be revealed. And the two of them will go to Israel who will be [at that time] in the desert of the peoples, and Elijah will say to them; “This is the Messiah.” And he will return their heart [which will be faint] and will strengthen their hand… (T’fillat R. Shim’on ben Yohai, BhM 2:125)[15],[16] xxx/ellauri148.html on line 232: 2 "Son of man, set your face against Gog, of the land of Magog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal, and prophesy against him, 3 "and say, 'Thus says the Lord God: "Behold, I am against you, O Gog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal.11 to take plunder and to take booty, to stretch out your hand against the waste places that are again inhabited, and against a people gathered from the nations, who have acquired livestock and goods, who dwell in the midst of the land. 23 "Thus I will magnify Myself and sanctify Myself, and I will be known in the eyes of many nations. Then they shall know that I am the Lord." ' Ezekiel 38:2,3,11,23 xxx/ellauri148.html on line 248: And when the days of the Messiah arrive, Gog and Magog will come up against the Lord of Israel, because they will hear that Israel is without a king and sits in safety. Instantly they will take with them seventy-one nations and go up to Jerusalem, and they will say; “Pharaoh was a fool to command that the males [of the Israelites] be killed and to let the females live. Balaam was an idiot that he wanted to curse them and did not know that their God had blessed them. Haman was insane in that he wanted to kill them, and he did not know their God can save them. I shall not do as they did, but shall fight against their God first, and thereafter I shall slay them…” And the Holy One, blessed be He, will say to him; “You wicked one! You want to wage war against Me? By your life, I shall wage war against you! Instantly the Holy One, blessed be He will cause hailstones, which are hidden in the firmament, to descend upon him, and will bring upon him a great plague… And after him will arise another king, wicked and insolent, and he will wage war against Israel for three months, and his name is Armilus. And these are his marks; he will be bald, one his eyes will be small, the other big. His right arm will be only as long as a hand…..And he will go up to Jerusalem and will slay Messiah ben Joseph…. And thereafter will come Messiah ben David….And he will kill the wick Armilus…And thereafter the Holy One, blessed be He, will gather all Israel who are dispersed here and there. (Midrash waYosha[19]) xxx/ellauri148.html on line 258: And now let us speak in praise of King Messiah who will come in the future with the clouds of heaven and two Seraphim [fiery angels] to his right and to his left, as it is written, behold with the clouds of heaven came one like unto a son of man (Daniel 7:13) (Pirqe Mashiah, BhM 3:70)[21] xxx/ellauri148.html on line 268: Our master said two things in the name of R. Helbo: Why did the Fathers love to be buried in the Land of Israel? Because the dead of the land of Israel will be the first to come to life in the days of the Messiah, and they will eat [enjoy] the years of the Messiah. And R. Hama bar R. Hanina said: “He who dies abroad and is buried there, two deaths are in his hand….” R. Simon said: “If so, the righteous who are buried abroad will be the losers? [Not so,] for what does the Holy One, blessed be He, do? He hollows out the earth before them, and makes them into something like a skin bottle, ant they will roll and come until they reach the Land of Israel. And when they reach the Land of Israel He put the spirit of life into them they stand up.” (Midrash Tan. Buber, 1:214)[23] xxx/ellauri148.html on line 272: The Messiah is the Son of David who will rule on David’s throne for eternity. The city from which Messiah will rule will be Jerusalem according to the Bible and rabbinical tradition. In the time of Messiah, Jerusalem will be transformed into the city of King Messiah. xxx/ellauri148.html on line 274: 2 Now it shall come to pass in the latter days That the foreskin mountain of the Lord´s house Shall be established on the top of the mountains, And shall be exalted above the hills; And all nations shall flow to it. 3 Many people shall come and say, "Come, and let us go up to the mountain of the Lord, To the house of the God of Jacob; He will teach us His ways, And we shall walk in His paths." For out of Zion shall go forth the law, And the word of the Lord from Jerusalem. Isaiah 2:2-3 xxx/ellauri148.html on line 278: Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…” And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.” (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24] xxx/ellauri148.html on line 288: The Roman historian Dion Cassius noted that the Christian sect refused to join the revolt. The Jews took Aelia by storm and badly mauled the Romans' Egyptian Legion, XXII Deiotariana. The war became so serious that in the summer of 134 Hadrian himself came from Rome to visit the battlefield and summoned the governor of Britain, Gaius Julius Severus, to his aid with 35,000 men of the Xth Legion. Jerusalem was retaken, and Severus gradually wore down and constricted the rebels' area of operation, until in 135 Bar Kokhba was himself killed at Betar, his stronghold in southwest Jerusalem. The remnant of the Jewish army was soon crushed; Jewish war casualties are recorded as numbering 580,000, not including those who died of hunger and disease. Judaea was desolated, the remnant of the Jewish population annihilated or exiled, and Jerusalem barred to Jews thereafter. But the victory had cost Hadrian dear, and in his report to the Roman Senate on his return, he omitted the customary salutation “I and the Army are well” and refused a triumphal entry. xxx/ellauri148.html on line 292: In 1952 and 1960–61 a number of Bar Kokhba´s letters to his lieutenants were discovered in the Judaean desert. xxx/ellauri148.html on line 294: Danielin aikoina oli siis jo kexitty useimmat Jeshuan Messias-idixistä, niinkö kärsimys, kuolleista herääminen ja ikuinen elämä. Jeesus vaan kierrätti vanhoja meemejä. Se missä se meni pöpelikköön juutalaisten mielestä oli et "minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta" (Joh. 18:36). Pidä pumppusi siinä tapauxessa, sanoivat heimoveljet. Vaikka vähän samantapaisia varauxia näyttää Maimonidexelläkin olevan tossa ennusteiden loppupuolella. xxx/ellauri148.html on line 299: Nyttemmin nahkacollieta muistuttava parraton avaruuslähettivanhus Esko Valtalinja oli keskusteluohjelma Perskannikassa kurdilaisen naisen kanssa. Esko sanoi hiäntä toistamiseen neekerixi kameroiden kuullen. Nainen oli pahoillaan mutta oli ihan hiljaa. Ei sanonut mitään, hillizi izensä. Sagte kein einziges Wort. Nyt on Esko Valtakoira uhriutunut. Kai nyt neekeriä saa sanoa neekerixi, call a spade spade? Sitäpaizi hiänhän on lähes yhtä valkoinen kuin minä ellei valkoisempi, kurditaustainen. Ja lähes yhtä mies, tosin nainen. Ei sentään läheskään yhtä hörökorvainen. xxx/ellauri148.html on line 303: Takapaikan dosentti Ari Helo ja keskustakonkari Risto Volanen puolustavat Keskon valtakoiraa: täähän vaino on jo yhtä syyllistävää kuin Annan gradun ilmastoahdistus! Rasisteja pitää demokraattisesti taivutella eikä roimia kuin stalinistit. Siitä tulee kaikille vain paha mieli. Demokratiassa enemmistö on aina oikeassa, niinet turpa umpeen vaan kakanruskeat. Tähän väliin työnantajapuolen lausunto. xxx/ellauri148.html on line 305: Me ... me olemme lähteneet siitä että perusteluxi ei riitä se, että jos jakkuli vuotaa hunajaa niin valiokunnan utvojen on turha alkaa vaatia torttua ja kyrsää. Liukkaillehan on aivan turha lähteä jos heti ensimmäisen sazin jälkeen floppaa. xxx/ellauri148.html on line 306: Eri asia tietysti jos alle saadaan rappariperät ja risapuoli päällepäin niin sutia voidaan niin kauan kuin kantamuxet nivuxissa helisee. Ja senajan kun lippulaiva plaanaa vesirajassa niin voidaan alkaa vatkata seuraavaa 5mirkkua. Mutta nyt on kyllä syytä muistaa, että samalla kun harjastukka kuivahtaa, on syytä niistää myöskin anjovixet ... ja sadetakki umpisolmuun ja hyllylle. Näillä eväillä uskoisin onnistuttavan, vaikka stetson sitten aika ajoin lerpahtaisikin ja hanuri lakkaisi naukumasta. xxx/ellauri148.html on line 308: Kolleega setämiehen kommentti: Sannikka oli järkyttävä. Valtaoja yritti järjen ääntä, mutta se oli lähes mahdotonta. Fanaattinen intersektionaalinen feminismi saa aikaan yhtä rajun vastareaktion. USA on varoittava esimerkki siitä mitä seuraa, kun ääripäät nousevat ja me maltilliset kyrvänpäät jäämme marginaaliin. Ei kohta seiso meillä enää kantamuxet kuin McCormakilla, stezon lerpahtaa. Tehkäämme kuin urheat republikaanit aatetoverimme USA:ssa, boikotoikaamme woke capitalismia! Pillut Lilin bideedouchiin risapuoli päällepäin ja kyrvät wokewasheriin! Niistäkäämme ansjovixet nenäpäiväliinaan! Uusi aloitus puhtaalta pöydältä! xxx/ellauri148.html on line 314: Tässä 1 maailman merkkipäiväluettelo. Mun merkkipäivät punaisella. xxx/ellauri148.html on line 322: 2 Feb Tuesday World Wetlands Day xxx/ellauri148.html on line 344: 1 Oct Friday World Vegetarian Day xxx/ellauri148.html on line 358: Jostain syystä World Hooray Day puuttuu luettelosta. Onkohan tää nyt ihan virallinen luettelo? Ei, eikä siinä kaikki! Unescolla on vielä nämä päivät (omat taas merkitty punaisella: xxx/ellauri148.html on line 371: 21 March World Poetry Day xxx/ellauri148.html on line 383: International Day of Living Together in Peace xxx/ellauri148.html on line 434: F1ilosofia on inspiroiva oppiaine ja samalla myös arkiaskare joka voi muuntaa seuroja. Vilauttamalla maailman intellektuellien virtausten diversiteettiä, filosofia virkistää siveysoppien välistä vuoronperään puhelua. Herättämällä mieliä aivovoimisteluun ja törmäyttämällä perusteltuja mielipiteitä, filosofit auttavat rakentamaan vikasietoisempaa, kunnioittavampaa seurustelua. Ne siten auttavat ymmärtämään ja vastaamaan isompiin ajankohtaisiin haasteisiin luomalla intellektuelleja muutostekijöitä tyyppiä Eski Saarinen. Tuija Pehkosen haastattelussa kahdeksankymmentäluvun kapinallisesta on tullut kaksituhattaluvun hyväntahdon ja rakkauden lähettiläs. Mutta mistä usko ihmisen hyvyyteen kumpuaa? Sas se. xxx/ellauri148.html on line 439: Unescon filosofien merkkipäivän maailmanlaajuisessa tapahtumaluettelossa oli yhteenlaskien 28 tapahtumaa. xxx/ellauri148.html on line 442: In London* philosophers were considering life, love and liberty in light of all that has happened over the last couple of years -and considering ways of dealing with it through philosophical thinking like Stoicism. And gin. Online tickets here. xxx/ellauri148.html on line 444: In Sheffield, there was Philosophy for Creatives on World Philosophy Day by Rosie Carnall.In this workshop you will develop and explore big questions in group discussion before working on your own piece of creative writing. The discussion activities open up creative thinking to get you inspired and full of ideas. There will be an opportunity to share from your work if you wish to. This workshop will be lively, fun, creative and thought provoking. "Mind-blowing!" according to a previous participant -in a good way! It includes structured activities and space to do your own writing. Come with an open mind and something to write on -thinking hats are optional. xxx/ellauri148.html on line 450: In Mexico's Conde Rul Museum of Guanajuato -Plaza de la Paz, they organized the conference "The Natural Desire to Know" (November 18, 12:00h). In collaboration with the State Institute of Culture, Mexican Cultural Centre of Nottingham, the digital marketing consultancy and audiovisual production "E Digital". With the special participation of Dr. Juan De Dios Martínez Lozornio, Dr. Gilberto Martiñón Cano and Eduardo Estala Rojas. xxx/ellauri148.html on line 460: The Brussels team notes that Philosophy is often considered to be an intellectual activity and not very practical. However, a basic training in philosophy used to be considered essential before embarking on further study in a whole range of subjects. Over thousands of years, philosophy has been the mother of all sciences and a key driving force in human progress. This year we will be looking at how ‘philosophy in the classical tradition’ can actively contribute to finding solutions to our many crises, help us find more sustainable ways of living and develop the inner potential of the human being. The event will consist of five talks of about 20 minutes each, with a break after the third speaker. Topics covered will include philosophy as the art of living, learning how to think, inner development and transformation, the role of philosophy in promoting active citizenship and the universal laws and timeless principles of the perennial and hermetic philosophy. For those you can, the suggested donation for the live stream is £8 (£5cons), this will help to support our activities, thank you! xxx/ellauri148.html on line 462: And here the ladies of Sevilla, Spain: On the occasion ofthe celebration of World Philosophy Day on November 18, the class of "Gender and Criticism of p Ideologies" of the 4th year of the Degree in Humanities and 5th year of the double degree in Humanities and Translation and Interpreting has prepared a series ofposters and videos to publicize current female philosophers. xxx/ellauri148.html on line 464: München, Germany. “Long Philosophy Night!” By Lange Nacht der Philosophie. World Philosophy Day is the ideal occasion for hosting a ‘Long Night’. We want to provide a platform for philosophy and bring together friends of wisdom. The whole thing should be a celebration of thinking, but also an opportunity for all those interested in philosophy to meet again or to get to know each other.The Long Night of Philosophy will now take place for the fourth time on November 18, 2021. For this we need your support! xxx/ellauri148.html on line 466: Mannheim, Germany. World Day of Philosophy 2021: Public lecture "Responsibility for the Future and Climate Ethics". Public lecture with reception on the World Day of Philosophy with a greeting by Rector Prof. Dr. Thomas Puhl by Mannheim University. The lecture will focus on the question of how far individuals must or should feel obliged to contribute to climate protection. Hold on to your pants! xxx/ellauri148.html on line 470: According to the Quebecois, "PHYLOTHERAPY", the term is no longer appropriate today because of the definition of the word "therapy" itself. The latter implies means "to cure or relieve illnesses". However, philosophical consultation does not aim at such an such an objective. Moreover, in some countries, the use of the term "THERAPY" is regulated and often reserved for the medical field. Finally, the term "PHILOTHERAPY" was initially used to draw attention to the fact that attention to the fact that philosophers were now offering consultations and opening specialized practices for this purpose specialized practices open to all. It was a good marketing move since the term has the attention of the media and the public. Today, the term "PHILOTHERAPY"has been abandoned in favor of "PHILOSOPHY CONSULTATION" offered by "PHILOSOPHES CONULTANTS". "CONULTANT" has even more traction now. xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains. xxx/ellauri148.html on line 476: Cerignola, Italy.‘Philosophical Paths, Philosophically -Agenda 2030’ by Club Unesco Cerignola. For one evening, our Old Earth is transformed into a long philosophical trail made up of the narrating voices of the young and old students of our schools. They will demonstrate, with their words, how the protection of the Environment, health, human rights, enshrined in the 2030 Agenda, are needs expressed by both ancient philosophers and current thinkers. Moreover, walking through the small streets that represent our historical heritage, we could be pervaded by those cultural values that identify us and inspire the desire to be more responsible. xxx/ellauri148.html on line 478: Brasilia, Brazil. ”O valor da unidade em tempos de crise” by Nova Acropole. Brazil will carry out a set of activities allusive to the date. In a year in which the Coronavirus pandemic has pockmarked humanity, and especially Brazil, nothing could be fairer than to offer the public philosophical lectures that are pertinent to the crisis we are currently experiencing. xxx/ellauri148.html on line 479: Conversations on topics such as empathy, human connections, and kindness in adverse moments will be addressed in rich encounters of philosophical knowledge. From the perspective of Plato, Seneca, Epictetus and classical philosophers from the Greek and Latin cradle, New Acropolis teachers will reflect on our current historical moment. An opportune moment to take advantage of philosophical knowledge, from love to wisdom, to break barriers of difficulties, obtaining a more humanistic sense of life. In all, eight (8) professors will be part of New Acropolis' annual event. xxx/ellauri148.html on line 481: Lisbon, Portugal. Dia mundia da filosofia by the Externato João XXIII .“In this atypical year, in which our lives are so busy and so full, we mark this day with simplicity. But meeting what is necessary and so primordial in the world of Philosophy: Shop to Think. Thus, without artifice, we leave to the community of the Externato João XXIII, the challenge of shopping to think and seek a question for an answer, this is a philosophical exercise par excellence. It intends to stimulate our critical and creative thinking. The story is told of a wise man who knew the right answer to any question from and about the Universe. It was 42. However, he did not know the question it was an answer to. Which question would you suggest? xxx/ellauri148.html on line 483: Madrid, Spain. “Día mundial de la Filosofía” by Más Filosofía. Despite the exceptional situation in which we find ourselves and the restrictions that this entails in terms of the possibility of carrying out large-scale face-to-face events, Más Filosofía has decided to continue with our project, one more year, to celebrate World Philosophy Day. In this edition we will try to carry out both online and face-to-face activities (as long as the restrictions allow it). What about, we have not the foggiest as yet. xxx/ellauri148.html on line 491: Bamberg, Germany. Unesco-Welltag der Philosophie by Bamberg Universität. Man is only fully human where he plays (Friedrich Schiller). Play is still a largely unexamined phenomenon in ethics education. Despite the numerous possibilities of using it (e.g. as a role play), the traditional text discussion is still the standard. In interaction, the participants and the lecturer will discuss and test different possibilities of a game-centered ethics education. The central question is: Which competencies can be opened up through the use of playful methods? To make sure that it does not just remain theoretical, we offer all participating students a city tour of a different kind: By means of a rally on the app Action-Bound, the participants get to know Bamberg not only with its well-known sights, but also from a philosophical point of view. In addition to answering questions about the content, there are also smaller but philosphically no less important tasks to complete. xxx/ellauri148.html on line 493: Lyon, France. ‘La philosophie, un art de vivre’ by Nouvelle Acropole, Lyon.Un après-midi d’immersion dans la philosophie comme un art de vivre! (sur Zoom).Conférences et ateliers, samedi 20 novembre de 14h à 18h30. Accessibles à tous francophones. Un évènement inédit, dans le cadre de La Nuit de la Philosophie à Lyon. xxx/ellauri148.html on line 495: Trois-Rivières, Québec, Canada. ‘Journée mondiale de la philosophie: projection spéciale du film Une révision’ by Cégep de Trois-Rivières. The screening will be followed by a discussion moderated by Alexandre Rouette. The SPRCQ will offer tickets to the first 30 Cégep or UQTR students who arrive at the cinema. Other guests will be able to purchase a ticket at the regular cost of $12. Please note that a proof of vaccination will be required. xxx/ellauri148.html on line 497: Istanbul, Turkey. "The Anti-nihilistic Effort in Nietzsche's Will to Power." ("Nietzsche'nin Güç İstemi'ndeAnti-nihilist Çaba") by Proffessor of Philosophy in Turkey, İzmir, Dokuz Eylül Üniversity, Faculty of Letters, Department of Philosophy.Event Location: ODTÜMİST (ODTÜ Mezunlar Derneği),Ulus ODTÜPARK -Ulus Mahallesi, Adnan Saygun Cd, Budak Sok., No:17, Ulus -Beşiktaş,PK: 34340,İstanbul, Türkiye. xxx/ellauri148.html on line 499: Moscow, Russia. The Russian Philosophical Society and the National University of Science and Technologies «MISiS» will host no less than 3 colorful events. xxx/ellauri148.html on line 500: 1) Russian Philosophical Society: International Conference "Philosophy and Society: 100 years of the Institute of Philosophy of the Russian Academy of Sciences" with the participation of the Board of Directors of the Institutes of Philosophy of the CIS countries with the invitation of other foreign participants, November 19, 2021 (World Philosophy Day). All interested teachers of the SNTL department were invited to participate in the conference. The form of participation was determined by each teacher individually (listeners, speakers). Some are good in one, others in the other. Students, undergraduates and postgraduates can also join this event but only as listeners. xxx/ellauri148.html on line 501: 2) Naumenko O.A. Special meeting of the Philosophical Circle of the SNTL Department dedicated to the World Philosophy Day. Date: 19.11.2021 14.30 Topic: Philosophical aspects of the problem of artificial intelligence. xxx/ellauri148.html on line 502: 3.) Sector of Philosophy and Cultural Studies of the Department of SNTL FOR NUST MISIS. Events of the Philosophy and Cultural Studies sector of the SNTL Department dedicated to the Day of Philosophy -2021: Round table "International Day of Philosophy 2021" in the framework of a scientific and methodological seminar at the Department of SNTL.. room L-63. xxx/ellauri148.html on line 505: Eiköhän se ollut siinä. Huomaa että USA ei ole mukana, koska se ei maxa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaxua. Eikä Kiinakaan, vaikka maxaa. No Intiassa on enemmän apinoita kuin konsanaan Kiinassa, ja Intia on mukana, kokonaista 2 joukkueella. Mutta koko islamilainen maailma loistaa poissaolollaan. Entä pieni Suomi, ja Esa Saarinen? Vähän näyttää siltä että koulufilosofia on samanlaisessa aallonpohjassa kuin strukturaalilingvistiikka. Ei oikein ole kysyntää. Paree jakaa innostusta rakastavaisille. Siitä piisaa aina tulonlähdettä. xxx/ellauri148.html on line 512: Olin niin sanoakseni luonut etiikalleni itse pohjan - eikä se ollut yhteiskuntaetiikkaa eikä uskonnollista, vaan vastalauseen etiikkaa. Olen vastarannan kiiski, minä sanoin itselleni: sitä on liikkeellä kai kissoissa, kiiskissä ja apinoissa, ainakin kaikissa eläimissä jolla on kärsiä. Pahantekijätkin esittävät vastalauseen ja ovat pettyneitä kun heidän asiansa alkavat mennä huonosti ja toiset pahantekijät tekevät heille sen mitä nämä olivat tehneet heille. Napoleon, joka lähetti miljoonia kuolemaan, protestoi Sant Helenan saarella katkerasti, koska han ei saanut mieleistään ruokaa eika häntä kohdeltu riittävän kunnioittavasti. xxx/ellauri148.html on line 514: Moraalinen kädellinen protestoi sekä silloin kun hänelle henkilökohtaisesti tehdään vääryyttä että silloin kun hän ei pääse aiheuttamaan toisille vastaavia kärsimyksiä vaikka ajattelee niitä. Jos Jumalan on pakko rääkätä omia luotujaan, se on hänen asiansa. Aito protestoija ilmaisee haisevan vastalauseensa kieltäytymällä parhaansa mukaan tekemästä pahaa, edes pieraisemaan toisten läsnäollessa. xxx/ellauri148.html on line 518: Jo junassa minulla oli tilaisuus todistaa ihmisen alennuksen syvyyttä ja juutalaisuuden ahdistusta. Huligaanijoukkio oli tullut kolmannen luokan vaunuun joka oli täynnä juutalaisia matkustajia, köyhiä koronkiskureita jotka matkustivat nyytteineen, säkkeineen ja koreineen. Huligaanit innostuivat heti juutalaisista. Ensin he nimittelivät heitä kaikin mahdollisin tavoin. Jokainen juutalainen oli heidän mukaansa bolševikki, trotskilainen, neuvostovakoilija, Kristuksen tappaja ja riistäjä. Katosta roikkuvan pienen tuikun valossa nämä riistäjät, ryysyiset, murtuneet ihmiset, joista useimmat olivat koronkiskureita, seisoivat tai kyyristelivät tavaroittensa päällä. xxx/ellauri148.html on line 520: Huligaanit olivat ensin työntäneet juutalaiset matkustajat penkeiltään ja levittäytyneet itse heidän paikoilleen. Yksi heistä kehui olleensa sodassa upseerina. Useakin nuori juutalainen yritti selittää että juutalaiset sotilaat olivat taistelleet rintamalla ja kärsineet raskaita tappioita, mutta huligaanit vaiensivat heidät huudoillaan ja syytivät loukkauksia heidän niskaansa. Pian sanoista tuli tekoja. He tarttuivat juutalaisia parroista ja kiskoivat. He repivät vanhalta juutalaisnaiselta peruukin. He alkoivat polkea juutalaisten tavaroita jalkoihinsa. Juutalaisten olisi ollut helppo tehdä huligaaneista selvää jälkeä, mutta he tiesivät mitä siitä olisi tullut. Toisissa vaunuissa oli luotipyssymiehiä, eikä miestappioita olisi voitu välttää. xxx/ellauri148.html on line 522: Vähän ajan kuluttua huligaanit vaativat juutalaisia laulamaan "Tule, rakastettuni", hymniä jolla juhlitaan sapattia. Se oli eräänlainen polttomerkki ja nöyryytys jonka monet puolalaiset huligaanit olivat oppineet siihen aikaan kun kenraali Hallerin sotilaat olivat menetelleet juutalaisten kanssa mielensă mukaan, ajaneet heiltä parrat ja usein palan leukaa mukana. xxx/ellauri148.html on line 528: 7:1 Kuinka ihana on sinun käyntös kengissäs, sinä päämiehen tytär; sinun molemmat lantees ovat yhtäläiset niinkuin kaksi käätyä, jotka taitavan kädet tehneet ovat. xxx/ellauri148.html on line 529: 7:2 Sinun napas niinkuin ympyriäinen malja, josta ei koskaan juoma puutu; sinun vatsas on niinkuin nisuläjä, istutettu ympäri ruusuilla. xxx/ellauri148.html on line 530: 7:3 Sinun molemmat rintas ovat niinkuin kaksi nuorta metsävuohen kaksoista. xxx/ellauri148.html on line 532: 7:5 Sinun pääs on niinkuin Karmeli, sinun pääs hiukset niinkuin kuninkaan purpura, poimuinen. xxx/ellauri148.html on line 533: 7:6 Kuinka ihana ja suloinen olet sinä minun armaani hekumassa. > Jakeen lisätiedot xxx/ellauri148.html on line 534: 7:7 Sinun vartes on niinkuin palmupuu, ja sinun rintas ovat viinimarjarypälten kaltaiset. xxx/ellauri148.html on line 535: 7:8 Minä sanoin: minun täytyy astua palmupuuhun ja ruveta sen oksiin: anna sinun rintas olla niinkuin viinapuun marjarypäleet, ja sinun sierantes haju on niinkuin omenain (haju), xxx/ellauri148.html on line 536: 7:9 Ja sinun suus niinkuin paras viina, joka huokiasti menee ystävääni, ja saattaa uneliasten huulet puhumaan. xxx/ellauri148.html on line 539: 7:12 Että me nousisimme varhain viinamäkeen, ja näkisimme, jos viinapuut kukoistavat ja puhkeemaan rupeevat, jos granatomenat ovat tulleet ulos: siellä minä annan sinulle minun utareeni. xxx/ellauri148.html on line 540: 7:13 Kukkaset antavat hajunsa, ja meidän ovemme edessä ovat kaikkinaiset hyvät hedelmät: minun ystäväni, minä olen sinulle tallelle pannut sekä uudet että vanhat. xxx/ellauri148.html on line 544: Raamattu kertoo Salomon aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa. Salomo oli myös kuuluisa viisaudestaan. Esimerkkinä Salomon viisaudesta käytetään usein Salomon tuomiota, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä. xxx/ellauri148.html on line 546: Juutalaisen tradition mukaan Salomo kirjoitti kolme Raamatun kirjoista, ja nämä kirjat vastaavat ihmisen elämän kolmea vaihetta: Laulujen laulu kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, Sananlaskut kypsän iän viisautta, ja Saarnaajan kirja vanhuuden kyynisyyttä. Talmudin ja Koraanin mukaan Salomo oli profeetta. xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja. xxx/ellauri148.html on line 550: Pitkän puhumisen ja vaatimisen jälkeen juutalaiset alkoivat laulaa "Tule, rakastettuni" Se oli puolittain laulua, puolittain valitusta. Siihen iltaan asti olin usein haaveillut kädellisten vapahtamisesta, mutta silloin minä tajusin selvästi ettei minun kannattanut vaivautua, apinakööri ei ansainnut vapahtamista. Vapahdus niille olisi todellisuudessa rikos. Homoapina oli villipeto joka surmasi, raateli ja rääkkäsi sekä toisia lajeja että omaansa eikä edes nälkäänsä vaan huvin vuoxi. Toisten tuska oli sen ilo, toisten nöyryytys sen kunnia. Toorassa kerrotaan miten Jumala katui termiittiapinan luomista. Voi helevetti mikä moka tuli tehtyä. Aadamin poika murhasi veljensä. Kymmenen sukupolvea myöhemmin Jumala nostatti vedenpaisumuksen koska maailmasta oli tullut syntinen. Eikä sekään tehonnut. Ei ole toista kirjaa (klikkiuutisia lukuunottamatta) joka kertoisi yhtä paljaasti ja selkeästi totuuden apinoista kain Raamattu. Hyvinäkin pidetyt apinat kuten ukki-Taavetti ja sen poika Shlomo olivat pahoja. Eilispäivän marttyyreistä tulee tämän päivän sortajia. Lajina termiittiapina ansaizee kaiken sen ruoskinnan minkä saakin. Ei ole pelkkä sattuma etta apinat pystyttävät suurimman osan muistomerkeistään murhamiehille - isänmaallisille eli konservatiivimurhaajille tai vallankumouksellisille eli radikaalimurhaajille. Venäjälla on Bogdan Chmielnickinkin muistomerkki. Tämän maailman suht viattomat marttyyrit ovat eläimet, ennen kaikkea kasvissyöjät, mutta mixei leijonatkin. Siilit ovat myös kivoja. xxx/ellauri148.html on line 552: Jonkin ajan kuluttua hulgaanit väsyivät, nojasivat päänsä selkänojaa vasten ja alkoivat kuorsata. Junanvaunun pikku koronkiskojat olivat suht viattomia mutta minä tiesin varmasti ettà Venäjällä juutalaiset nuoret kiduttivat hekin ja surmasivat ihmisia vallankumouksen nimissä, usein juutalaisia veljiään. Bilgorajn juutalaiset kommunistit ennustivat että kun vallankumous tulee, he hirttävät enoni Josephin ja setäni Itchen rabbiineina, kelloseppä Todrosin porvarina, ystäväni Notte Schwerdscharfin sionistina ja minut siksi että olin rohjennut epäilla juutalaista Karl Marxia. He lupasivat myös repiä juuriltaan bundilaiset, Poale-sionistit ja luonnollisesti hurskaat juutalaiset, hasidit eli ortodoksit. Muutama lentolehtinen oli riittänyt tekemään näistä pikkukaupungin nuorukaisista wannabe teurastajia. Eräät heistä sanoivat jopa teloittavansa omat vanhempansa. Useat näistä nuorista menehtyivät myöhemmin Stalinin orjatyöleireillä. Se oli niille enemmän kuin oikein. xxx/ellauri148.html on line 557: eteenpäin xxx/ellauri149.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri149.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri149.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri149.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri149.html on line 32: E. Saarinen et al. xxx/ellauri149.html on line 43: Limainen hymypoika esittelee slimeä Wish-verkkosivuston mainosvideossa. Jotenkin tuli mieleen Esa Saarinen kansakoulun penkillä. Pitäisi kokonaan lopettaa klikkiuutisten lukeminen. Ei siitä mitään uutta enää heru, tätä samaa uskomatonta ruskeata limaa vaan uusissa Dronningholm-purkeissa. xxx/ellauri149.html on line 46: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri149.html on line 47: E.S. ennen-jälkeen kuvissa. A? A vot perkele tuota ne tekkööt sano lukkari kun tyttö virsikirjan puotti. Huikeaa settiä leipääntyneellä äänellä. 2025 Eskin vaaleneva pääkallo paistaa takatukasta. xxx/ellauri149.html on line 49: Mites tää E.Saarinen taas aktivoitui tähän? Kai kun sekin on nyt jäänyt eläkkeelle huuhaaprofessorin virasta (kesällä 21, varmaan 68. syntymäpäivänään kuten mä), mutta tekee yhä silti lihavaa tiliä jossain vitun Aulangon ja Saarisselän retriiteissä jossa se venyttää samaa sitkeää optimistilimaa aina uusille aivokuolleille. Ellei sitten retriittiä peruta koronaepidemian kiihdyttyä. Vaan tuskimpa, sillä kirjoittaahan Nordeankin analyytikko rokotekriittisesti seuraavaa: xxx/ellauri149.html on line 53: Vähemmällä vaivalla Eski ansaizee shamppanjakorkkinsa kuin meidän säälittävä airbnb. Olenko siis kade? Hetkinen hetkinen premissoidaan tilanne: en ole niin kade että haluisin olla turha julkkis kuten hän, vaan saisihan se mielellään olla yhtä köyhä ja tuntematon kuin mä. Eskin verkkokaupassa on paljon samaa kuin juutalais-kiinalaisessa Wishissä. xxx/ellauri149.html on line 55: Tung said he prefers teams with cross-cultural backgrounds. For example, Zhang Sheng, co-founder of Wish, is a Chinese who once studied in the U.S., while another co-founder of the company Peter Szulczewski is a Jew from east Europe. He explained that Americans tend to focus on domestic market and ignore overseas opportunities. But teams with multinational backgrounds are more likely to set their eyes on global market. For example, around 50% of Wish’s revenue comes from overseas market. xxx/ellauri149.html on line 57: Yhdysvaltalainen Wish on nettikauppa, josta löytyy liki kaikkea mitä voi vaan kuvitella, aina Trump-vessaharjoista kanoille laitettaviin suojakypäriin ja lihakimpaleen näköisiin sukkiin. Outouksia myydään todella halvalla, mikä johtikin verkkokaupan suosion räjähdysmäiseen kasvuun. xxx/ellauri149.html on line 61: Lue myös: Hämmentävien mutta halpojen nettiostosten kultakaivos kriisissä – käyttäjät kaikkoavat, osake vapaassa pudotuksessa. xxx/ellauri149.html on line 63: Wishin vaikeudet eivät suinkaan ole vielä ohi. TechCrunch kertoo, että useat ranskalaisministerit ovat vaatineet yksissä tuumin, että Wish poistettaisiin niin hakukoneista kuin sovelluskaupoistakin. xxx/ellauri149.html on line 65: Vaatimuksen takana on Ranskan kuluttajansuojaviranomaisen tekemä tutkimus. Viranomaiset epäilivät, että Wishin kautta on liian helppo myydä merkkituotteiden väärennettyjä kopioita, ja tilasivat 140 eri tuotetta nähdäkseen omin silmin mitä sieltä tulee. xxx/ellauri149.html on line 67: Tulokset olivat tyrmistyttäviä. xxx/ellauri149.html on line 72: Kuinka käy halpojen Kiina-pakettien? Tuleva hallitus tekemässä radikaalia muutosta. xxx/ellauri149.html on line 74: Hulppeat 95 prosenttia leluista ei olisi täyttänyt Euroopan asettamia vaatimuksia. 45 prosenttia leluista oli suoraan vaarallisia lapselle. xxx/ellauri149.html on line 78: Jopa halvat asustekoristeet kuten jalokivet olivat vaarallisia 62 prosentissa tapauksista. xxx/ellauri149.html on line 80: Ranskan viranomaiset eivät myöskään ilahtuneet siitä, että Wish kyllä lupaa siivota vaaralliset tuotteet pois, mutta pian samaa tuotetta myydään hiukan eri nimellä. Usein myyjä on vieläpä sama. Wish ei myöskään pidä mitään kirjaa vaarallisia tuotteita koskeneista kaupoista. xxx/ellauri149.html on line 82: Viranomaiset antoivat Wishille kaksi kuukautta aikaa järjestää asiansa niin, että palvelu istuisi Euroopan verkkokaupankäyntiä ja tuoteturvallisuutta koskeviin sääntöihin ja lakeihin. xxx/ellauri149.html on line 84: Koska se ei auttanut, Wish halutaan virallisesti kieltää. Viranomaiset haluavat Wish-sovelluksen pois sovelluskaupoista, ja Wishin verkkokaupan pois selainten hakutuloksista. xxx/ellauri149.html on line 88: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä. xxx/ellauri149.html on line 90: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun. xxx/ellauri149.html on line 92: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa. xxx/ellauri149.html on line 94: Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012. xxx/ellauri149.html on line 96: Saarinen on naimisissa sitä 5-10v vanhemman räjähtäneen näköisen Pipsa Pallasvesan kanssa. Minnes Liisa Karhunen on kadonnut? Pariskunnalla on kaksospojat. Saarisen oppilaita ovat olleet muiden muassa Pekka Himanen, Heidi Liehu ja Mauri Ylä-Kotola (n.h.). Minnes Sara Heinämaa on pudonnut? Sillä ei liene enää riittävästi julkkispojoja, eikä se kenties ole enää tarpeexi nättikään. Sara piti komeasta Merleau-Pontysta. xxx/ellauri149.html on line 98: Saarista puukotettiin 5. maaliskuuta 2014 Espoossa sijaitsevan Aalto-yliopiston Dipoli-rakennuksen edustalla. Poliisi otti murhan yrityksestä epäiltynä kiinni 21-vuotiaan miehen. Puukottajaa ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä mielentilatutkimuksen mukaan E. Saarinen oli syyntakeeton, ja hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon oikeuspsykiatriseen sairaalaan. xxx/ellauri149.html on line 100: Syyttömänä vankilassa 43 vuotta istunut neekerismies vapautettiin USA:ssa: ”En uskonut tämän päivän koittavan” Saattaa olla, ettei miehelle edes makseta lainkaan korvauksia turhaan vankilassa vietetystä ajasta. Charityllä on miekkoselle koottu noin 200K dollaria. Kelpaa sillä rehvastella loput ajasta. xxx/ellauri149.html on line 104: Pekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan. xxx/ellauri149.html on line 106: Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita. Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta. Jätkät on vaan kateita. Tai olivat, tuskin enää ovat. xxx/ellauri149.html on line 110: Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa. Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta. xxx/ellauri149.html on line 112: Elokuussa 2012 Himanen sai haitanteosta virkamiehelle 14 päiväsakkoa, joka oli hänen tuloillaan 728 euroa. Himanen vastusti poliisipartiota, kun häntä vietiin putkaan. "Ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro--- en jaxa." xxx/ellauri149.html on line 114: Sekopäinen verkkokauppa halutaan siivota pois näkyvistä – viranomaiset tyrmistyivät tavaroiden vaarallisuudesta. Outoa mutta halpaa krääsää pursuava Wish oli aikoinaan melkoinen kultakaivos. xxx/ellauri149.html on line 116: Wish on yhdysvaltalainen verkkokauppa ja mobiilisovellus, jolla on maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa käyttäjää. Peter Szulczewski ja Danny Zhang perustivat Wishin vuonna 2011 ja sen omistaa ContextLogic Inc. Peter Szulczewski on edelleen Wishin toimitusjohtaja. Wish on maailmanlaajuisesti toimiva verkkokauppa, joka yhdistää asiakkaat ja kauppiaat ympäri maailman. Kauppiaat lataavat joka päivä uusia tuotteita myytäväksi Wish-sovellukseen. xxx/ellauri149.html on line 118: Wish on tunnettu helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään, ja se myy tuotteita laidasta laitaan äärimmäisen edullisilla hinnoilla. Etsiipä asiakas sitten arkisia perustuotteita tai outoja ihmetuotteita tai mitä tahansa siitä väliltä, Wishistä asiakas saa kaiken mitä ikinä tarvitseekaan. Tuotteet saattavat olla jopa 99 prosentin alennuksessa. Myös toimituskulut ovat alhaiset, mutta toimituksessa kestää 2-4 viikkoa, sillä tuotteet lähetetään pääosin Kiinasta. Wish toimii välikätenä myyjän ja asiakkaan välillä – Wish pitää asiakkaista huolen, jos tilauksessa ilmenee ongelmia. Wishillä ei ole omia tuotteita ja varastoja, vaan eri myyjät lähettävät tuotteet suoraan asiakkaille omista varastoistaan. xxx/ellauri149.html on line 120: Wish on erittäin suosittu edullisuutensa vuoksi, ja ei vain sixi, vaan myös sixi, että se ehdottaa käyttäjälleen tuotteita tämän mieltymysten ja aiempien ostosten mukaan, jolloin asiakas koukuttuu selaamaan Wishin tuotteita pitkäksikin ajaksi. Wish on älykäs sovellus! Siinä on systeemiälyä! Ajan myötä Wish tutustuu asiakkaaseen paremmin. Se voi oppia asiakkaan harrastukset, mieltymykset, tyylin ja budjetin, ja se auttaa löytämään uusia tuotteita, joita asiakas ei ehkä edes tiennyt olevan olemassa, saati tarvizevansa. xxx/ellauri149.html on line 122: Suomalaisille Wish eroaa kilpailijoistaan Ebaysta ja AliExpressistä siten, että Wish on käännetty suomen kielelle (Lahjatoivomus). Tuotteiden kuvaukset ovat kuitenkin volapyykixi. Wishistä voi ostaa melkein mitä tahansa. Sieltä voi ostaa mm. vaatteita ja asusteita, työkaluja, meikkejä, hygieniatarvikkeita, elektroniikkaa, keittiötarvikkeita sekä huonekaluja. Jos jokin tuote on maailmanlaajuisesti trendikäs, löytyy se lähes poikkeuksetta myös Wishin valikoimasta. xxx/ellauri149.html on line 124: Peter Szulczewskin net worth on noin puolitoista biljardia. Esa Saarinen's net worth is $10 Million. No voi helvatti. Known for movies: Pääosassa Esa Saarinen (1982) as Himself, A Parliament of Minds: Philosophy for a New Millennium (2000) as Himself, Enbuske & Linnanahde Crew (2014) as Himself, 80-luku: Minä olen muistanut (2008) xxx/ellauri149.html on line 132: "Muutostekijä on yritysjohtaja Ensio Miettisen ja filosofi Esa Saarisen voimakaslinjainen johdatus 1990-luvun yritysajatteluun. Millainen on luova organisaatio? Millaisia ovat työyhteisöjen huomaamattomat nöyryytykset? Mikä vapauttaa, mikä latistaa? Lennokkaassa ja häpeämättömän suorapuheisessa kirjassaan Miettinen ja Saarinen porautuvat aikamme työyhteisöjen ydinkysymyksiin ja hahmottavat tien ulos. Muutostekijä on värikäs ja haastava perusteos, kattava kokonaishahmotus ihmislähtöisestä yrityskultuurista ja uudenlaisista yritysarvoista. Yhdistäen Miettisen käytännön kokemukset liikkeenjohdosta Saarisen filosofiseen tietämykseen, tekijät esittävät Suomessa ennennäkemättömän moniulotteisen, muutosvoimaisen yritysnäkemyksen, joka painottaa avoimuutta ja luovaa vuorovaikutusta hierarkiaa ja rooliutumista vastaan. Tämä kirja antaa käytännöllisen ja filosofisen viitekehyksen ihmiselle, joka 1990-luvun maailmassa haluaa olla muutostekijä työssään ja elämässään." xxx/ellauri149.html on line 136: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi. xxx/ellauri149.html on line 137: Ensto on kasvuhakuinen ja kansainvälinen perheyritys, joka suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä ja luotettavia sähköistysratkaisuja räjähdysvoimaiseen sähkönjakeluun. Räjähdys onkin justiinsa korkoa korolle kasvua, kuten on osoitettu toisaalla. Trustivapaata sähköä. xxx/ellauri149.html on line 139: Eski Saarinen on oikeasti paha mies. Ehkä tietämättään, on sillä sen verran huono izetuntemus. Mauvais foi pate de foieta syödessä. xxx/ellauri149.html on line 141: Miettinen, Ensio & Saarinen, Esa: Muutostekijä. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16376-7. xxx/ellauri149.html on line 142: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Luottamuspääoma (Trust Capital). Yrittäjyyden kolmas voima. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3840-X. xxx/ellauri149.html on line 143: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Vastuuyhteiskunnan peruslait. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3771-3. xxx/ellauri149.html on line 144: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Klassinen liberalismi. Tampere: Tampere University Press, 1997. ISBN 951-44-4119-2. xxx/ellauri149.html on line 149: Varhaisin esimerkki kultaisen keskitien ajatuksesta on mahdollisesti mytologisessa kreetalaisessa tarussa Daidaloksesta ja Ikaroksesta. Paetakseen vankilastaan ja kuningas Minoksen kynsistä Daidalos suunnitteli sekä itselleen ja pojalleen parin siipiä, jotka oli valmistettu vahasta ja sulista. Daidalos varoitti poikaansa ”lentämään keskitietä” meren pärskeiden ja auringon kuumuuden välillä. Ikaros ei kuunnellut isäänsä ja lensi liian lähelle aurinkoa, jolloin hänen siipensä sulivat. xxx/ellauri149.html on line 155: Keskiluokkaisuus on hyvä asia. Ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Musta se oli meden agan, mutta ei. Eski tietää sen paremmin kuin moni muu. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan voi kapsahtaa, paras lentokorkeus on pieni tuija. xxx/ellauri149.html on line 157: Eski on erittäin keskiluokkaisesta perheestä, se on äiti Iisan kultahattupoika, ja olihan se pesäpalloileva lehtineekeri-isävainajakin Valde siitä ylpeä. Kolmantena jonossa Hyvinkään Sveizissä hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä. Eskin kakkosvaimo on sitä iäkkäämpi äitimäinen lentoemäntä. Ensimmäinen vaimo Liisa ei jaxanut sen piipsitystä. Tää toinen Pipsa Pallasvesa tietää miten pitää sinkoilevan puolisonsa kurissa. Hellikää toisianne. xxx/ellauri149.html on line 161: Niin, keskinkertaisuus on paras hyveistä. Aurea mediocritas, kuten tiesivät jo muinaiset kreikkalais-roomalaiset painikollegat. Ja mä sanon tän kaiken ihan hyvällä. En voisi olla enempää yhtä mieltä. xxx/ellauri149.html on line 162: Vierumäen Matkakeitaassa on valoisaa ja lämmintä, masu on täynnä laadukasta apetta, ja tonttu jolla on samanlainen parta ja myssy kuin mulla lämmittelee tekotakan loisteessa. xxx/ellauri149.html on line 178: Väsähdyxiä Kaaoxessa -seminaarin ohjelma rakentuu päivittäisten aamupäivänokosien ympärille. Pääkapelimestarina Riita Pylkänen. Lounaan jälkeen omiin ajatuksiinsa voi perehtyä haluamallaan tavalla: seminaarivierailijoiden saatavilla (eri maxusta) ovat sekä Savusaunan pata että Ohrasaaren upeat hiihtoladut. xxx/ellauri149.html on line 180: Lauantai-iltana kokoonnumme tunnelmalliseen Panolaan kuuntelemaan Niklas Rothin olutesitelmää ja scnauzereiden konserttia, jonka jälkeen siirrymme yhteisellä potkukelkkakuljetuksella päätöspizzalle hautaustoimiston alakerrassa sijaitsevaan ravintola Fantasiaan. Reissulla on luvassa päivittäin myös randomia vapaavalintaista radio- ja tv-ohjelmaa. xxx/ellauri149.html on line 183: Seminaaripakettiin sisältyy: xxx/ellauri149.html on line 185: Päivittäiset luennot, yhteensä noin 120 tuntia xxx/ellauri149.html on line 187: Niklas Rothin olutjaaritus & schnauzer konsertti (toiset 120 tuntia) xxx/ellauri149.html on line 189: Joka ilta mahdollisuus noukkia ruskeita yllätyxiä hauskapussiin takamezän luonnossa. Kanisteriin kytketyt koirat tarjoavat. xxx/ellauri149.html on line 196: Seminaariohjelmamme alkaa 6.1. klo 16 ja loppuu 9.1. klo 12. Maja tyhjennettävä klo 12 mennessä. Ize imuroitava ulos izensä xxx/ellauri149.html on line 207: Laulaja-sivunkääntäjä-lauluntekijä trio jonka kynistä on syntynyt lukemattomia hittikappaleita kuten Kuoriainen ja... no ainakin se. Roolimallisto monille suomalaisille eturivin artisteille ja takarivin huutajille. xxx/ellauri149.html on line 213: Oletko vielä täällä? Noh. xxx/ellauri149.html on line 223: - Pessaarin suorat venekyydit! Tilaa huikkaamalla Vehkaojan ylize! Huikkaa kovasti, Pessaari ei muuten kuule vesakkoleikkurin ja Wokun päältäajettavan äänen ylize. xxx/ellauri149.html on line 229: Istumapaikkoja löytyy Pessaarin perämoottorista esimerkiksi klo 13.55, 18.40 tai 22.45. Voit saapua Rauhixeen myös oman aikataulusi mukaisesti; yhteinen seminaariohjelmamme alkaa 6.1. klo 16 ja loppuu 9.1. klo 12. Varaudu kuitenkin siihen että ovi on lukossa ja talo kylmänä. xxx/ellauri149.html on line 236: Tasokkaana lomakohteena tunnettu majan terde palvelee asiakkaitamme matkan ajan. Maja sijoittuu keskelle valtavaa windows-nurmikkoa, joka ulottuu aivan Aroalhon putkiliikkeen rajalle. Majan yöpymisvaihtoehdoista löytyvät myös korkealaatuinen luukkumajoitus sekä puolivalmis Hütte josta puuttuu ikkunat ja ovet. Lomailijat voivat halutessaan varata majoituksen myös jostain muusta lähialueen hotellista, eli Hotelli Uotista. Mutta se on sitten aivan eri hinnoissa. xxx/ellauri149.html on line 241: Yllätyspaketti, yhdet vielä ja sitten lasku xxx/ellauri149.html on line 243: Jos todella haluatte saada yllätys paketin niin pyydämme teitä lähettämään meille shekin alla olevan linkin kautta. Paketin valmistavat Antiikin Ajan diverssiputiikin pirteät vanhuxet. Siinä voi olla esim hampaaton kampa tai pyykkipoikia. Hauska lapsille! xxx/ellauri149.html on line 247: Concierge Bien pensant -vastaanotto: Vastapäisen tönön rupusakki ampuu pihaan suorasuuntauxella raketteja. Ks. erillinen hinnasto. xxx/ellauri149.html on line 251: Väsähdyxiä Kaaoxessa -seminaari tyynnyttää mieltä ja jäähdyttää kehoa – seminaarin jälkeen olet valmis ottamaan muut vuoden 2022 haasteet vastaan apinan raivolla. Seminaarissa on Riita Pylkäsen majan kuzuista tuttu lämmin, avoin ja kannustava ilmapiiri, jonka avulla on helppo olla hiljaa ja kuunnella pääpuhujaa niin vanhojen kuin uusienkin tuttavuuksien kanssa. xxx/ellauri149.html on line 253: Olemme jättäneet ohjelmaan runsaasti omaa aikaa katumista ja auton lataamista varten. Inspiroiva ja iloinen seura, kauniit puitteet, herkulliset makuelämykset unohtuvat äkkiä, kun Savusaunan ulkopata ja Vehkaojan luonto kutsuvat nauttimaan kylmästä kylvystä Majutveden mutapohjassa. xxx/ellauri149.html on line 259: Tästä Aivolomissa on kyse: etäisyyden saamisesta Saarisiin, oli se sitten kotona, työpaikalla tai muuten vain tutussa elämän piirissä. xxx/ellauri149.html on line 261: Meidän aivolomamatka suuntaa traagiselle Majutvedelle, jossa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että Väsähdyksiä Kaaoxessa -seminaari ja sen ohessa olevat elämykset antavat suckereille varmuuden, että he ovat mahdollisimman kaukana Esa Saarisesta porukoineen, vaikka he ovatkin Suomessa. xxx/ellauri149.html on line 267: Nämä noin kaksi sanaa jäivät kaikumaan mieleeni. Olen vuosikymmeniä saanut olla kantamassa tuoleja Pafoksella, Venetsiassa sekä Aulangolla ja kautta partani, nähnyt iskän yhä ontommaxi käyvästä pulinasta miten tärkeää olisi ollut varata aikaa ja irtautua arkiryskeestä saadakseen perspektiiviä omaan ajatteluun. xxx/ellauri149.html on line 269: Bulevardin leivoskahvien jälkeen on paiskottu innostuneen hurmion vallassa töitä etenkin tuon toisen aivolomatapahtuman kokoon kuivattamiseksi. Vaikka aikataulussa pysyminen onkin välillä vaatinut luuriin loimuamista syysyössä, on tiimissä ollut koko ajan fiilis, kuin asiat vain lözähtelisivät itsestään hauskapussiin. Viimeinen palanen kuitenkin puuttuu vielä: lähtisitkö sinä todellakin Larskan naurettavaan retrettiin Sysmiöön mieluummin kuin meidän kanssa limalomailemaan hulppealle Saarisselälle? xxx/ellauri149.html on line 272: Sleazyt Saariset xxx/ellauri149.html on line 277: Reb Esshe sössöttää: Aulangon etäseminaarin päämäärä on, että suhteessanne olevan rakkauden suhteellinen bruttomäärä kasvaa punnittuna ruokalusikoissa potaskaa. xxx/ellauri149.html on line 281: Aulangon etäseminaariin on ladattu Esan tulikuumat teemat kärkeä kohottavan parisuhteen ytimestä. No ei siihen enää ehkä tarvi patalappua: xxx/ellauri149.html on line 285: Kukoistava parisuhde jääkiekkojoukkueena. Jaetut kotityöt väylänä voitonjuhlaan. Den glider in. xxx/ellauri149.html on line 293: Hänet tunnettiin nimellä reb Moishe ba-ba-ba. Että miksi ba-ba-ba? Koska hän puhui sillä tavalla: "Ba-ba-ba, Kaikkivaltias laissez-faire auttaa kyllä, ba-ba-ba, Messias tulee ja maailma pelastuu. Ba-ba-ba, on hyvä olla keskustalainen. Voiko suurempaa iloa ollakaan kuin olla keskustalainen? Minä luovun kaikista teattereista, rikkauksista, kaikista herkuista yhtä Pafos-seminaaria vastaan, yhtä psalmien lukua, yhtä Asher Yotzaria vastaan! Jos joku tarjoaisi minulle kaikkea maailman kultaa, kaikki palatsit ja linnakkeet ja sotilaat ja kasakat sillä ehdolla että jätän yhden siunauksen lukematta, nauraisin hänelle päin naamaa. Nehän ovat turhuutta ja pikkujuttuja, eivät tyhjän munankuoren arvoisia. Mutta kun luen rukouksen Joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen", tunnen uuden voiman luissani ja ytimissäni. Ajattelehan nyt: Siunattu olet Sinä. Herra meidän Jumalamme Jorma Ollila, maailmankaikkeuden valtias joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen. Ihan kaiken! Taivaan ja maan, minut, sinut, jopa - anteeksi vain tämä rinnastus - koiran kadulle. Kaikki on Hänen luomaansa, paizi viranomaistehtävät suuren Luojan Esko Ahon, ja meille Hän antoi kyvyn ylistää Häntä. Eikös siinä ole maallista iloa kyllin? xxx/ellauri149.html on line 295: Seminaari on tarkoitettu nautittavaksi käsikkäin oman kodin rauhassa. Voit osallistua seminaariin internetin välityksellä mistä tahansa. Mikäli et pysty osallistumaan luennolle, tai haluat katsoa sen uudestaan, on luento jälkikäteen katsottavissa viikon ajan. Vaihda viimeinen paitasi seminaariin täältä. xxx/ellauri149.html on line 303: Seminaarilaiset on ryhmitetty kulkemaan kevään aikana mukana Eskin taskussa niin pienissa paloissa että se ei vaadi täytettyihin paprikoihin liittyviä erityisjärjestelyjä edes von Platon Päiviltä. Näin Eskillä on aikaa keskittyä seminaarin aikana aina samoina pysyneiden ajatusten kertaamiseen ja muuhun arkiryskeeseen. xxx/ellauri149.html on line 314: Isäni oli kirjoittanut joitakin taloustieteellisiä kirjoja ja oli omalla tavallaan "kynäilijä". xxx/ellauri149.html on line 328: Mutta kun Asher huudahti riemukkaasti "Mutta katumus, rukous ja armeliaisuus voivat pyörtää pahan vallan!" raskas kivi putosi joka sydämeltä. Kohta Asher alkoi laulaa ihmisen pienuudesta ja Jumalan suuruudesta, ja kaikkien mielet valtasi ilo ja lohtu. Eihän ihmisten -jotka ovat vain katoavia varjoja, lakastuvia kukkia - toki pidä odottaa pahaa Jumalalta joka on oikeamielinen, kunnioitettu ja armelias. Jokainen Asherin lausuma sana, jokainen hänen laulamansa nuotti lisäsi rohkeutta, elvytti toivon. Me emme todellakaan ole mitään, mutta Jumala on kaikki. Eläessämme olemme pelkkää tomua, kuoleman jälkeen emme sitäkään, mutta Hän on ikuinen ja Hänen päivänsä päättymättömät. Hänessä ja vain Hänessä on meidän toivomme. xxx/ellauri149.html on line 332: Suomi 24 oli tietävinään et ampiaiskuningatar hylkää pesän ensixi, talvehtii jossain kolossa, muut kuolee omia aikojaan ja pesä on kertakäyttöinen. Hänessä on meidän toivomme. xxx/ellauri149.html on line 334: Se on toi Toivo jossa lapamadon on hyvä elää, se on hizin tärkeä. Se on fiilis, jonka avulla porukat jaxaa paarustaa täällä murheen laaxossa. Ja sit toi Usko eli luottamus helluntaiystävien tiimin sijoitukseen loppumazeissa. Se fiilis jolla pikku Sirkka panee nekkuun Astalle. Ja Rakkaus, jossa pääpoinzi on että isi Jumala rakastaa just pikku Sirkkaa eli minua. Usko, toivo, rakkaus. Risti sydän ankkuri. xxx/ellauri149.html on line 336: Ize asiassa ne on nimenomaan fiilixiä, sisällöstä ei ole tarkkaa väliä. Pesän feromoneja. Kun kuningatar poistuu pesästä on kaikki menetetty, ja porukat on ensin vihaisia kuin ampiaiset, sitten tarmottomia ja exyneitä. Pörisevät sinne tänne kunnes halla tainnuttaa. Käpristyvät kuorixi ja putoilevat maahan. Madot ne siitä varmaan keväämmällä korjaavat. xxx/ellauri149.html on line 340: Rationaalisesti izekäs yrittää maximoida oman edun mutta "usein" siten että se on "varsin harmitonta muille apinoille". Tällöin izekästä toimintaa ohjaavat lähinnä kannuxet, mistä häntää palkitaan ja rangaistaan. xxx/ellauri149.html on line 341: Pahempia ovat izekeskeiset (narsisti) ja pahimpia antisosiaaliset (psykopaatti). xxx/ellauri149.html on line 342: Narsistilla syypäät ovat huonot luonteenpiirteet, kuten taipumus nähdä maailma kilpailuna ja kateus ja ylemmydentunne meitä muita kohtaan. Psykopaatit ovat perinnöllisiä ja/tai ne on kurjalistotaustaisia. xxx/ellauri149.html on line 344: Markus Jokela on ize rationaalisesti izekäs. Hän on osoittanut yksilötasoon pureutuvalla analyysillaan yhteyden korkean tunnollisuuden ja alhaisen kuolleisuusriskin välillä. Ääreist tunnolliset eivät kuole laisinkaan. Myös korkean tunnollisuuden ja alhaisen painoindeksin väliltä löytyi yhteys. Jokela puolustaa kiivaasti rehellisyyttä ja nollatutkimuxen tärkeyttä. xxx/ellauri149.html on line 346: Yhdessä ensimmäisistä yksilötason meta-analyyseistaan Jokela osoitti, että korkea tunnollisuus on yhteydessä alhaiseen kuolleisuusriskiin. Sen sijaan sosiaalisuudella, neuroottisuudella ja sovinnaisuudella ei suuressa aineistossa ollut mitään vaikutusta kuolleisuuteen. Lähes 80 000 ihmisen aineistolla saatu tulos tietenkin harmitti niitä, jotka pienempiaineistoisissa tutkimuksissa tällaisia yhteyksiä olivat havainneet. Kyllä ne olivat kateita. xxx/ellauri149.html on line 348: Vuonna 2009 Jokela osoitti yhdysvaltalaisaineistossa, että ulospäinsuuntautuneisuus, alhainen sovinnollisuus ja korkea avoimuus uusille kokemuksille lisäävät todennäköisuuttä muuttoliikkeeseen maan sisällä. xxx/ellauri149.html on line 357: Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. xxx/ellauri149.html on line 361: According to the Anglo-Saxons, the film centers on the conflict between Judas and Jesus during the week of the crucifixion of Jesus. Needless to say, Neeley, Anderson, and Elliman were nominated for Golden Globe Awards in 1974 for their portrayals of Jesus, Judas, and Mary Magdalene, respectively. It attracted criticism from a few religious groups and received mixed reviews from critics. xxx/ellauri149.html on line 363: On Rotten Tomatoes, the film has an approval rating of 52% based on 25 reviews, with an average rating of 5.93/10. The website's critics consensus reads: "Jesus Christ Superstar has too much spunk to fall into sacrilege, but miscasting and tonal monotony halts this musical's groove." On Metacritic, the film has a weighted average score of 64 out of 100 based on 7 critics, indicating "generally favorable reviews". xxx/ellauri149.html on line 365: Roger Ebert gave the film three stars out of four, calling it "a bright and sometimes breathtaking retelling" of the source material. He praised it as a improved version of the "commercial shlock" of the source material, "being light instead of turgid" and "outward-looking instead of narcissistic". He applaud the portrayal of the titular character as "human, strong and reachable", only achieved elsewhere by The Gospel According to St. Matthew (1964) and The Last Temptation of Christ (1988). xxx/ellauri149.html on line 367: Conversely, Howard Thompson of The New York Times wrote, "Broadway and Israel meet head on and disastrously in the movie version of the rock opera 'Jesus Christ Superstar,' produced in the Biblical locale. The mod-pop glitter, the musical frenzy and the neon tubing of this super-hot stage bonanza encasing the Greatest Story are now painfully magnified, laid bare and ultimately patched beneath the blue, majestic Israeli sky, as if by a natural judgment." Arthur D. Murphy of Variety wrote that the film "in a paradoxical way is both very good and very disappointing at the same time. The abstract film concept ... veers from elegantly simple through forced metaphor to outright synthetic in dramatic impact." xxx/ellauri149.html on line 375: Tim Rice said Jesus was seen through Judas' eyes as a mere human being. Some Christians found this remark, as well as the fact that the musical did not show the resurrection, to be blasphemous. Jesus var ingen Spartakus, för helvete. While the actual resurrection was not shown, the closing scene of the movie subtly alludes to the resurrection (though, according to Jewison's commentary on the DVD release, the scene was not planned this way). Some found Judas too sympathetic; in the film, it states that he wants to give the thirty pieces of silver to the poor, which, although Biblical, leaves out his ulterior motives. According to the black policeman in Whitstaple Pearl, ulterior motives usually means sex. The policeman is as talkative as John, and the detective cook lady looks a lot like Kirsi Riski. Not a comfortable thought. xxx/ellauri149.html on line 382: Jesus Christ Superstar is a Rock Opera and (subverted?) Passion Play by Andrew Lloyd Webber and Tim Rice. Originally released as a Concept Album in 1970 (when Lloyd Webber and Rice were still in their very early twenties, no less!), it made its way to the Broadway and London stage in 1971, and was adapted into a film directed by Norman Jewison in 1973. An updated version was recorded sometime around 2000 by Webber's Really Useful Group for PBS. A filmed version of the UK arena tour starring Tom Munchin as Judas was released on DVD and digital in 2012, and a live adaptation starring John Lennon as Jesus, Sara Bareilles as Mary Magdalene and Alice Cooper as Herod that aired on NBC in 2018. The show lives on in stage productions and tours (and even non-theatrical tribute albums from fans who were more attracted to it as an album than a show) to this day. Inspired by… The Four Gospels of The Bible (specifically the arrival in Jerusalem and subsequent crucifixion of Jesus), it chronicles the last seven days of Jesus' life, focusing mainly on the characters of Jesus, Judas and Mary Magdalene. It's regarded among Andrew Lloyd Webber's best works, which is not saying much. It's a pseudo-sequel to Joseph and the Amazing Technicolor Dreamcoat, though this took a bit more liberty with the source material and is considerably less playful. xxx/ellauri149.html on line 384: Alternative Character Interpretation: You are supposed to sympathize with Judas. xxx/ellauri149.html on line 385: How much you end up sympathising with him is, of course, up to the interpretation of the audience. Either he was a pawn in God's/Jesus' plan, a pawn in the Pharisees' plans, a disgruntled terrorist, or a misguided ho-jay who ultimately chose his fate. (Or a mix). xxx/ellauri149.html on line 387: If he's willingly betraying Jesus, or God is manipulating him, perhaps doing More Than Mind Control. After all, during "Damned For All Time," Judas keeps singing, "I really didn't come here of my own accord." Maybe it's that God had to offer a little bit of persuasion to have his death. xxx/ellauri149.html on line 390: A similar impression is given in the Bible. Tatu Vaaskivi argues on similar lines in his unforgettable Pyhä kevät. That or not wanting to be bossed around. Many, many adaptations have been made over the centuries, in which Judas, Pilate, and/or the Jews have been blamed to a greater or lesser, sometimes very extreme degree. xxx/ellauri149.html on line 393: Jesus: There will be poor always, pathetically struggling; look at the good things you've got! ...You'll be lost, and you'll be so sorry, when I'm gone! xxx/ellauri149.html on line 395: Mary Magdalene (whose characterization as a former prostitute is Alternative Character Interpretation all by itself) gets scenes that show her to be spiritual and in tune with Jesus' message. However, seen through Judas' eyes, she comes off as a Yes-Woman constantly telling Jesus that "everything's alright" rather than confronting him about the building problems, as Judas tries to do. xxx/ellauri149.html on line 397: On a different note, whether or not Christ is actually divine is ambiguous. There is evidence both for (his prophecy to Peter and Judas) and against (Jesus running from the lepers instead of healing them, and his prayers in Gethsemane) in the music, and it is typically left to the individual production to sort it out, usually in Judas' "Jesus Christ Superstar" number and after Jesus' death, where some productions will throw in a hint that he was resurrected later. xxx/ellauri149.html on line 406: However, if a show goes far enough with its violence, it may end up crossing the line not once but twice, as it goes around the planet and crosses it again. This second crossing takes the violence from sick back to funny in its ridiculous extremes. Similar to So Bad, It's Good, but done quite intentionally. xxx/ellauri149.html on line 408: King Herod is a genocidal king, one who ordered the mass-slaughter of Jewish babies, which is why Jesus was born in stable to refugee parents. He also is the one who determines Jesus is a fraud and sends him back to Pilate. Yet his song number is a bouncy plea for Jesus to perform miracles while bopping around. The 2012 version turns him into a talk show host, where he asks the viewers to vote if Jesus is a miracle worker or a fraud. He gets a round of applause after his song, despite the audience knowing that he sealed Jesus's fate and that he's set the ball rolling for the climactic crucifixion. xxx/ellauri149.html on line 411: Those moments of plot, dialogue, acting, etc., that fans delight in interpreting as homoerotic. xxx/ellauri149.html on line 418: Still, many Yaoi Fans and Yuri Fans willingly interpret any interaction as potentially gay even for those specifically stated by their creators to be straight (in which case the author may be very annoyed by the fans' insistence otherwise). xxx/ellauri149.html on line 422: In the related trope called Foe Yay, even rivals or mortal enemies can get this treatment by fans and writers alike, especially if they have a more friendly past together, or one is inordinately obsessed with the other. In Fan Fic, this is the direct cause of many a Slash Fic. xxx/ellauri149.html on line 426: Since the focal point of the play is the relationship between Jesus and Judas, some degree of Ho Yay was inevitable. But this degree? ... xxx/ellauri149.html on line 428: Naturally, this varies between productions, and some lean into the brotherly angle of their bond instead. But there are a few stand-out moments in the lyrics and structure of the story themselves that encourage this interpretation: xxx/ellauri149.html on line 430: Judas is extremely bothered by Jesus's tolerance for letting Mary Magdalene "kiss you and stroke your hair" and consistently picks fights with her when they're both onstage. Thematically, his problem with Mary is that she represents the degradation he perceives Christ as having fallen into, but it's easy to read jealousy into the dynamic. xxx/ellauri149.html on line 432: In most productions, Judas's ultimate decision to betray Jesus is immediately preceded by him seeing Jesus and Mary go off together. xxx/ellauri149.html on line 433: Sure, it's biblical, but Judas betraying Christ by kissing him ... I mean. xxx/ellauri149.html on line 441: To begin with, all the apostles are dressed in tight ripped shirts, leather pants, and very frequently caress and hug each other. Meanwhile the women all wear pretty modest ankle-length dresses and their hair held in a ratty bun. xxx/ellauri149.html on line 443: To compare: in the 1973 version Judas's kiss of betrayal is Judas sneaking up from behind, giving Jesus a very quick light peck on the cheek. In the 2000 version, the two are looking each other directly in the eyes while crying. Then Judas gives him a deep, long, smooch and Jesus responds by briefly wrapping his arms around him before Judas pushes him off. xxx/ellauri149.html on line 445: In the 2000 version of "Heaven on Their Minds", Judas pleads to Jesus while they are alone together, with lots of Judas getting into Jesus's personal space, and hesitant, delicate touches to Jesus's bare skin. Compare the 1973 version of "Heaven on Their Minds" which has Judas overlooking the group from a distance and talking to himself. xxx/ellauri149.html on line 448: Judas and Mary are explicitly paralleled through their matching costumes — red shirt/dress with black sleeves/jacket. xxx/ellauri149.html on line 451: Some of the looks exchanged between Munchin's Judas and Ben Forster's Jesus (or even just glances in the general direction of the other character) could easily be classed as 'longing'. xxx/ellauri149.html on line 452: During "The Last Supper," where Jesus and Judas get up in each other's faces and slap each other around, some of the apostles genuinely look as though they're watching a couple have a screaming row. xxx/ellauri149.html on line 456: The kiss with which Judas betrays Jesus is a full-on The Big Damn Kiss: no cheek or forehead kissing here! (The kiss is immediately followed by a hug with the two of them clinging to each other, and Judas looks absolutely devestated to be doing what he's doing as he holds Jesus.) xxx/ellauri149.html on line 458: Judas walks in on Jesus and Mary holding each other right after "I Don't Know How to Love Him", and, angered by it, flings them from the swing they're sitting on, helps Jesus up, and grabs his face as if he's trying to pull him in for a kiss. Jesus throws him off and a crushed Judas runs offstage leading into "Damned For All Time", leaving one with the implication that Jesus's rejection is a key factor in Judas's decision to betray him. xxx/ellauri149.html on line 464: Narm is a moment that is supposed to be serious, but due to either over-sappiness, poor execution, excessive Melodrama, unneeded use of foul language, or the sheer absurdity of the situation, the drama is lost to the point of surpassing "cheesy" and becoming unintentionally funny. Sometimes also known as "Cringe": evoking dissatisfaction or even disgust from the poor execution, but said poor execution also evokes a kind of humour to make fun of. xxx/ellauri149.html on line 478: Caiaphas and the other priests worry that if Jesus' followers launch a rebellion, Rome will retaliate by crushing Judea. Later, we see a mob of Judeans intimidating and manipulating Pontius Pilate, a Roman official. So, which is it? Are the Romans a ruthless occupying force that will smash Judea for any insubordination, or weak leaders seeking to pacify their subjects out of fear? xxx/ellauri149.html on line 480: Both. The Romans are a government, and governments have to walk a fine line when it comes to dissent, because the people outnumber law enforcement, and killing or imprisoning lots of dissenters, while effective in the short term, means you have fewer subjects. Pilate could put down the mob with violence, but why would he do all that over one guy who, frankly, is kind of a problem for Rome, anyway? It doesn't help that Jesus does nothing to speak in his own defense: Pilate gets frustrated with Jesus' answers and eventually says good riddance to Jesus and his obvious death wish. xxx/ellauri149.html on line 482: However the Romans overall clearly have the upper hand in the relationship. It's probably worth keeping in mind that there was a Jewish rebellion against the Romans that took place not long after the crucifixion and...well, let's just say it didn't exactly succeed in overthrowing the Romans... xxx/ellauri149.html on line 484: The Roman Empire has enough troops to brutally crush any Judean uprising (and indeed did so during the Jewish–Roman Wars that started only a few decades after Jesus's death). Pontius Pilate, the prefect of Judea, doesn't. If Judea rebels, there is a pretty good chance that Pilate will be killed by the mob, and even if he escapes he will be disgraced and his political career will come to an end. The fact that afterwards the Roman emperor will send in his legions to deal with Judea is cold comfort. xxx/ellauri149.html on line 486: Also, something of note is that, as much as he dislikes it, the mob is technically just calling him to do his job, which puts them mostly on the side of Rome ("We have no king but Caesar")...sort of. So by appeasing them THEN, he establishes himself as being both pro-Rome and pro-Jews. xxx/ellauri149.html on line 489: Nietsche anti-antisemiittinä xxx/ellauri149.html on line 491: Nietzsche oli ehkä Uberkuski eikä sillä ollut yhtään juutalaista ystävää, mutta xxx/ellauri149.html on line 494: Paul Bötticher (2 November 1827 – 22 December 1891) was a German biblical scholar and orientalist, sometimes regarded as one of the greatest orientalists of the 19th century. Lagarde´s strong support of anti-Semitism, vocal opposition to Christianity, racial Darwinism and anti-Slavism are viewed as having been among the most influential in supporting the ideology of Nazism. xxx/ellauri149.html on line 498: Lagarde was an active worker in a variety of subjects and languages; but his chief aim, the elucidation of the Bible, was almost always kept in view. xxx/ellauri149.html on line 500: He obliged those who had faith in Dog to a radical morality wherein they distinguish solely between "duty or sin" in their every action. xxx/ellauri149.html on line 508: etouched.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri149.html on line 510: Nietzsche olisi motannut Spenceriä kuonoon. Rockwellia on nähtävästi jo motattu. xxx/ellauri149.html on line 512: Richard Bertrand Spencer on tunnettu amerikkalainen valkoisen ylivallan kannattaja, valkoinen nationalisti, all-right -aktivisti ja identitaari. Spencer on opiskellut eri yliopistoissa muun muassa "kirjallisuutta ja humanistisia aineita". Vuonna 2007 Spencer erotettiin amerikkalaisesta konservatiivilehdestä äärimmäisten mielipiteidensä takia. Vuonna 2010 Spencer perusti alternativeright.com-sivuston. Hän loi omien sanojensa mukaan nimityksen all-right. Vuonna 2017 Spencer johti monia äärioikeistolaisia mielenosoituksia Yhdysvalloissa. Spencer on esittänyt muun muassa "rauhanomaista etnistä puhdistusta". Tavoitteena oli pelkästään valkoisista koostuva Yhdysvallat. Tavoitteen lyhenne on Ctrl-Alt-Del. xxx/ellauri149.html on line 517: George Lincoln Rockwell (9. maaliskuuta 1918 – 25. elokuuta 1967) oli American Nazi Party -puolueen perustaja ja johtaja, ja kenties merkittävin yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja. Hänestä käytetään myös sotilasarvonsa mukaista nimitystä ”Commander”. Hänet murhattiin kaikexi onnexi vuonna 1967. xxx/ellauri149.html on line 519: Rockwell syntyi Bloomingtonissa, Illinoisissa. Hänen vanhempansa, englantilais-skotlantilainen George Lovejoy Rockwell ja saksalais-ranskalaista syntyperää oleva Claire Schade Rockwell, olivat molemmat kuuluisia vaudeville-koomikkoja ja näyttelijöitä. Komentajalla izellään oli varsin koomiset nenänreiät. Ben Zyskoviczin porkkanallakin sai enemmän naisia. xxx/ellauri149.html on line 521: Rockwell denied the Holocaust and believed that Martin Luther King Jr. was a tool for Jewish Communists wanting to rule the white community. He blamed the civil rights movement on the Jews. He regarded Hitler as the White savior of the twentieth century. He viewed black people as a primitive, lethargic race who desired only simple pleasures and a life of irresponsibility and supported the resettlement of all African Americans in a new African state to be funded by the U.S. government. As a supporter of racial segregation, he agreed with and quoted many leaders of the Black nationalism movement such as Elijah Muhammad and Malcolm X. In later years, Rockwell became increasingly aligned with other Neo-Nazi groups, leading the World Union of National Socialists. xxx/ellauri149.html on line 527: Ben "Hur skandalöst!" Zyskovicz on aika samoilla linjoilla kuin neonazit, paizi sen vainon kohteena on pahat paperittomat räsypäät. Onkohan se huomannut, että nekin ovat semiittejä. Aaprahammin poikia, kuten kiltimpi Iisak Springer huomauttaa. "Zyskowiczin vaimo saa joskus tarpeekseen Benistä." (Zysko-vitsi) xxx/ellauri149.html on line 535: Ben Zyskowicz on valittu elokuun 2010 kuukauden nutipääksi. Ben Zyskowicz, lausutaan [peniskö-vitsi], on alun perin vappunaamari, johon siirtyi parapsykologisen kokeen aikana demoni. Tällöin naamari omaksui lähes inhimillisen hahmon. Nimellä Zyskowicz on maagisia ja infernaalisia ominaisuuksia, joiden ansiosta Zyskowicz pääsi pakoon koetta johtaneita parapsykologeja. Koska he eivät kyenneet kirjoittamaan nimeä oikein, Zyskowicz vapautui heidän vallastaan ja liittyi paholaisen voimia edustavaan poliittiseen puolueeseen muiden demonien tavoin. Siellä hän on erikoistunut ympäröimään itsensä kuvauksellisilla nuorilla naisilla ja kähmimään puolueen vaalirahoitusta, josta huomattava osa kerätään maakuntien varakkailta saatananpalvojilta. Zyskowiczin ulkomaiseen imagoon kuuluvat hänen tavanomaiset seemiläispiirteensä ja alkukirjaimien Z ja B (Zyklon B) käyttö vaalimainonnassa. xxx/ellauri149.html on line 537: Demonisten poliittisten linjaustensa lisäksi Zyskowicz tunnetaan saatanallisista orgioista, joita hän on järjestänyt nuorille naisille. Näitä hän on käsitellyt yksityiskohtaisesti tunnetussa pornografisessa teoksessaan Eduskunnasta menin Baakariin, joka on saanut innoittuneen vastaanoton satanistipiireissä. Rakel Liekki suunnittelee parhaillaan kirjaan pohjautuvaa elokuvaa. xxx/ellauri149.html on line 539: Zyskowiczin suosikkisana on pöyristyttävä, mitä hänen mielestään on suurin piirtein kaikki, ainakin silloin, kun täysistuntoa televisioidaan kärttyisten eläkeläisten huviksi. Kyllästyttyään siihen, että ihmiset eivät osaa kirjoittaa hänen nimeään oikein, Zyskowicz aikoo muuttaa etunimensä Pentiksi. xxx/ellauri149.html on line 545: Luokat: Nutipäät Suomalaiset poliitikot Henkilöt, joiden nimessä on jotain häikkää Nykyiset kansanedustajat Demonit Idiootit Itse valtiaiden hahmot Suomalainen kansanperinne Juutalaiset xxx/ellauri149.html on line 550: Kirsti ja Jorma Paakkanen avioituivat keväällä 1952. Kirstin vanhemmatkin olivat tyytyväisiä tyttärensä valintaan, sillä Jorma oli sivistynyt, eikä hän ryypännyt. Kirsti on ollut pakkasessa 6 viikkoa. Hän testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on ”taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen”. xxx/ellauri149.html on line 552: Suku miettii vielä mistä saadaan rahat laatikkoon. xxx/ellauri149.html on line 561: Tapaus on käyty läpi lähiesimiehen ja etäesimiehen kanssa. Arkkipiispa on kysynyt herralta, koituiko reppujen silmälläpidosta kohtuutonta vaivaa. xxx/ellauri149.html on line 563: Saarisen viimeisiä systeemiajattelun luentoja (niitä on useita, vizi vizi) kannattaa kuunnella tuplanopeudella, sillä ne ovat hyvin puisevia. Niiden onttous ja aatteellinen tyhjyys näkyy siinä että edes 2x nopeudella niistä ei tule lasta eikä paskaakaan. Se puhuu kuin paha pastori, leipääntynyt rovasti. Pantuasn koko persoonallisuutensa likoon se on nyt aika väritön, virttynyt ja liestynyt. Loiri laskettiin saliin katosta köysillä mutta poistui omin jaloin Esan siunaamana takaovesta. Uomakipitystä ja varvistaen kurkistelua. Mahtava ozake. Hellikää toisianne. xxx/ellauri149.html on line 571: Theodor Ludwig Wiesengrund Adorno oli saksalainen sosiologi, filosofi, musiikkitieteilijä ja säveltäjä, joka tunnetaan hänen massakulttuuriin ja kulttuurituotantoon suuntaamastaan kritiikistä. Adorno kuului niin kutsuttuun Frankfurtin koulukuntaan, jonka muita jäseniä olivat muun muassa Max Horkheimer, Herbert Marcuse ja Jürgen Habermas. Ryhmä kritisoi perinteisiä yhteiskuntatieteen menetelmiä tarjoamatta tilalle juuri mitään sen kummempaa. xxx/ellauri149.html on line 573: Adorno's Last Performance aka The Breasts Attack is rather little known outside Germany. Biljardikuula Adorno hälytti 1969 poliisit tyhjentämään salin mieltä osoittavista pitkäfleduista. Hän puolusti sillä viisiin kapitalismia. Sillä vallankumouksellinen hetki, jolloin se olisi voitu muuttaa sosialismiksi oli mennyt ohi. Joukko tyttöjä toi sille ruusuja ja näytti tissejä. Adorno pakeni paikalta. Se oli Theon oikeasti vika luento. 4kk myöhemmin se kuoli sydäriin. xxx/ellauri149.html on line 576: Populaarikulttuuri on yksi syistä, joiden vuoksi ihmiset muuttuivat passiiviseksi. Populaarikulttuurin kuluttamisen kautta saatavilla olevat ”helpot nautinnot” tekivät ihmisistä tottelevaisia ja tyytyväisiä, huolimatta siitä miten huonoissa taloudellisissa oloissa he elivät. Vaihtelu kulttuurihyödykkeiden välillä saa ne näyttämään erilaisilta, vaikka ne ovatkin vain saman teeman muunnelmia. Adornon mukaan ”samaa asiaa tarjotaan kaikille kulutushyödykkeiden standardoidun tuotannon kautta”, mutta tämä peitetään ”maun manipuloinnilla ja virallisen kulttuurin teeskentelemällä individualismilla”. Individualismi mahdollisti marxismin. Adorno kutsui tätä ilmiötä ”pseudo-yksilöllistämiseksi” ja ”aina-samaksi”. Suomessa Adorno muistetaan parhaiten hänen Jean Sibeliuksen musiikkiin kohdistamastaan arvostelusta. Adornon mielipiteisiin vaikutti Sibeliuksen suosio natsi-Saksassa. Tosiassa harva nazi on edes kuullut Jannesta. xxx/ellauri149.html on line 580: Hannibal Lecter on kirjailija Thomas Harrisin luoma kuvitteellinen hahmo, joka esiintyy hänen kirjoittamissaan romaaneissa Punainen lohikäärme, Uhrilampaat, Hannibal ja Nuori Hannibal sekä niihin pohjautuvissa elokuvissa ja televisiosarjassa. Hän on hyvin älykäs ja arvostettu psykiatri, mutta myös kannibalistinen sarjamurhaaja, joka tapettuaan ihmisen valmisti hänestä itselleen aterian. Kirjojen mukaan hänestä käytettiin lehdistössä lempinimeä Kannibaali-Hannibal (engl. Hannibal the Cannibal). xxx/ellauri149.html on line 582: Thomas Harris (s. 11. huhtikuuta 1940 Jackson, Tennessee) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten elokuvaksi sovitetusta romaanistaan Uhrilampaat. 13 vuoden tauon jälkeen, vuonna 2019, Harris julkaisi seuraavan teoksensa Cari Mora. Kriitikko Pertti Avola haukkui sen Helsingin Sanomissa "täydelliseksi mahalaskuksi", "pohjanoteeraukseksi" ja "röpellykseksi, jossa ei ole jälkeäkään hänen aikaisempien kirjojensa huolellisuudesta". xxx/ellauri149.html on line 587: eteenpäin xxx/ellauri154.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri154.html on line 18: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri154.html on line 22: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri154.html on line 24: eteenpäin xxx/ellauri154.html on line 35: "Leveän elimen virza on tässä kivasti päästetty valloilleen." xxx/ellauri154.html on line 39: Nytkun alkaa olla liian vanha edes teoriassa kiinnostumaan nakupelleistä naisista, lähinnä huvittaa tääkin näpäys muka seppukua suunnittelevasta Lucretiasta, jota roomalaisten Donald Trumpin Tarquinin poika Donald jr. eli Sextus Tarquinius (järjestyxessä 6. vai liekö saanut nimen mieliharrastuxestaan sextailusta) pani raiskaten. Ei toi kyllä näytä kehruuennätystä tehneeltä roomalaiselta matroonalta, tollanen kuplapää laiha porsliinipillu, eikä toi sen tikariotekaan ole yhtään vakuuttava. Extoi ole pikemminkin piikki eli naskali kuin tikari? Ehkä se on vähän sellainen pelleilyote kuin Gonorrhé Ballsackin lakimiehen ylihintaisella lutkarouvalla pornokirjassa Contes drolatiques. Mulla oli se kirja lainassa sekä feikki muinaisranskaxi että suomennettuna. Molemmat oli suurinpiirtein yhtä tylsiä. Ei tollanen tosiaankaan enää juuri kiinnosta kun ei voi hevin enää edes mielikuvituxessa konstruoida omaa veitikkaansa kirjan sankarien sijalle. xxx/ellauri154.html on line 41: Ballsack on aika puhdasrotuinen setämies, mutta kuten Philip Roth paskiainenkin, paikoin huvittava, ja sen tarinoiden opetus on mieleen painettava: xxx/ellauri154.html on line 43: Sen ylevän moraalisen opetuxen ohessa, jonka tämän tarinan ozikko sisältää, eli että koska onnetar on nainen, se aina asettuu naisten puolelle ja edellyttää siten miehiltä kelvollista käytöstä, meille on käynyt selväxi, että viisauden sisällöstä 9/10 on vaiteliaisuutta. Lisäxi se räkämunkki, joka kirjoitti tämän kertomuxen, haluaa vaivihkaa antaa toisen yhtä mainion opetuxen, niittäin sen että sama izekkyys, joka solmii niin monia ystävyyssuhteita, parhaiten myös auttaa tärvelemään ne. Tästä saatte kauniimpia opetuxia ja järeämpää moraalia kuin mistään muusta kertomuxesta elämänne varrella. Nukkukaa kovalla maalla kuin ritari Hyvä Halu, ja kävelkää paljon kuin Tienkulkija-Ukko, jos haluatte vauhtia Jussi Kellonläppäänne, niin että paitanne kertoo kainostelematta mitä voimallisimmasta kohoheilahduxesta. xxx/ellauri154.html on line 45: etia.jpg"> xxx/ellauri154.html on line 46: Tämä laiha Lucretia Collatina löytyi tämän päivän Hoblasta. Sen tarina on kerrottuna albumissa 153. Piirroxen on tuhertanut joku Cranach. xxx/ellauri154.html on line 48: - Mutta juuri kun tamma syöxyy sisään, käy tuo kadotuxen ori sen kimppuun, nousee selkään, syleilee 2 kavioin, puristaa, murjoo ja siinä samalla sotkee ja jauhaa Cochegruen muodottomaxi möhkäleexi, möyheäxi kuin pähkinänsydän, josta öljy on puserrettu pois. xxx/ellauri154.html on line 54: Ja vimmoissaan hän paiskasi naisen vuoteelle ja pisti häntä naskalillaan niin voimallisesti, että hän läkähtyi siihen paikkaan ja kuoli, eiväkä lääkärit eikä kirurgit osanneet sanoa, mikä hänet tappoi. Joku tylppä astalo. xxx/ellauri154.html on line 59: Konnetaabeli (ransk. connétable < lat. comes stabuli, tallikreivi) on historiallinen arvonimi. Itä-Rooman keisarien ja frankkien valtakunnan hallitsijoiden hoveissa konnetaabeli oli tallimestari ja ratsuväen päällikkö. Myöhempinä aikoina nimitys tarkoitti Ranskassa armeijan ylipäällikköä, joka oli arvoasteikossa lähinnä kuningasta. Ranskan kuningas Ludvig XIII lakkautti konnetaabelin arvon 1627, mutta Ranskan keisari Napoleon I myönsi arvon veljelleen Ludvigille 1804. Napoleonin aikaa seuranneena restauraatiokautena arvo jälleen lakkautettiin. xxx/ellauri154.html on line 60: Sehän on sama asia kuin marsalkka eli Marski, joka sekin oli kunkun hevosrenki ensixi. Hevoset oli samassa asemassa kuin hävittäjälentokoneet nykyään. xxx/ellauri154.html on line 62: Ruozin kunkun Kustaa 3:n (noin) tallirenki opasti mihkä reikään täytyy panna naisia kun ei se ollut tottunut käyttämään muita kuin Maurin ja muiden kavereiden peräreikiä. Jag hittar inte hålet! vinku kunkku. Ei auttanut kuin tallirengin näyttää mallia. Suomen tasavallan marsalkka valkoisessa hatussa piti univormun alla naisten alusvaatteita. Leikkisää. xxx/ellauri154.html on line 64: Dos Vidas sarjan kolonialistispanjuunoilla on tyyylsäää, ei muuta tekemistä kuin neekerien potkinta ja ristiinsuihkinta. Nykyaikaan sijoitettu jatko-osa ei ole edes niinkään jännittävä, kun tyypit saa lapsentulon estämättä päästää ulos viettipaineita. Elämä on tosi lässykkää mutta yhtä paljon on koitettava saada tapahtumattomuudesta irti tositeeveetä. Onnexi on sentään nää vaihtoehtoisesti todet teeveesarjat täyttämässä elämättömän elämän aukkoja. xxx/ellauri154.html on line 66: Konnetaabelin rouva bylsi jotain toista heppua. Kun se tuli ilmi, konnetaabeli hieman suutahti. Mene tuonne ylös, oikaisin Billetteä hiukan kovasti, sanoi konnetaabeli. Naulizin sen hiilihangon seinään, siellä se rojottaa nyt oikosenaan. Ja nyt kerrot kuka täällä käy pystyttämässä lipputankoaan mun reviirini keskipisteeseen, ellet halua että tämän pennun pää pyörii irtonaisena korkokenkiesi väliin. Onk tää edes mun vai jonkun muun? No tästähän tässä loppuviimexi on kymysys. FUCK FUCK tai vaihtoehtoisesti KILL KILL. xxx/ellauri154.html on line 73: Pyylevän ja pyllynruman Gonorrhén rivot lastut saivat miesmäisen George Sandin kuohuxiin. Sandin kuoharia lipittivät Musset nuorena ja Flaubert vanhana. Andre Maurois toimi molempien elämäkerturina, pitäisikö lukea. Elsassin juutalainen Herzog ei tainnut kyllä olla mikään huumormies. Sen perhe oli seinäverkon kutojia. Herttuasta tuli maailmansodan jälkeen huono kuningas. Se oli vähän tollanen sakkolihan mezästäjä kuin Valesnesin herra. Munasäkillä on kyllä sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen: xxx/ellauri154.html on line 75: Valesnesin herra oli melko epäsiisti ja saastainen kapistus, joka alati vain mezästeli hirviä ja kauriita eikä seuranpitäjänä ollut juuri rattoisampi kuin savuava uuni. Ja kaupanpäällisixi mainittu mezämies oli yli kuudenkymmenen, mistä hän ei puhunut sen enempää kuin hirtetyn leski nuorasta. Mutta luonto, joka tässä maailmassa tekee viistoja, vääräsäärisiä, sokeita ja rumia yhtä arvostelukyvyttömästi kuin kauniitakin - tietämättä sen enempää kuin seinäverhon kutoja, mitä tekee - antaa kaikille saman ruokahalun ja kaikille saman himon lihasoppaan. Sitäpaizi jokainen elukka löytää puolison eli sananlaskun mukaan, kurjimmallakin ruukulla on kantensa. Niinpä siis Valesnesin herrakin eziskeli kaikkialta ruukkuja ollakseen niille kantena. xxx/ellauri154.html on line 79: Ja niinpä tuo ylen autuas mies liiallisessa ahmattiudessan nuljahti halunsa yli eikä osannutkaan lopulta lempimisen viehättävää taitoa. Odotettuaan jonkin aikaa tuo kunnon tyttö sanoi viattomasti vanhalle liehittelijälleen: xxx/ellauri154.html on line 80: - Teidän armonne, jos olette siellä missä teidän kai pitäisi olla, niin olkaa hyvä ja heiluttakaa hiukan kovemmin kellojanne. xxx/ellauri154.html on line 85: George Sand was known to her friends and family as "Aurore". Sand inherited the house of her granny, another Aurore, in 1821, when her grandmother died; she used the setting in many of her novels. xxx/ellauri154.html on line 87: Her father Arsene Lupin was the grandson of the Marshal General of France, Maurice, Comte de Saxe, an out-of-wedlock son of Augustus II the Strong, king of Poland and elector of Saxony, and a cousin to the sixth degree to Kings Louis XVI, Louis XVIII and Charles X of France. This is probably where she got her very masculine gender expression. Unfortunately, Sand´s mother, Sophie-Victoire Delaborde, was a commoner, [citation was very badly needed], her mother was the daughter of a bird-seller, who, curiously enough, lived in the 'Street of the Birds' (Quai des Oiseaux) in Paris. xxx/ellauri154.html on line 91: Aurore Dupin met General Murat in her uniform, illustrated by H. J. Ford in 1913. xxx/ellauri154.html on line 95: Sand was one of many notable 19th-century women who chose to wear male attire in public. For this, she was better known in anglo-saxon circles than Balzac and Hugo in the 1830´s. In 1800, the police issued an order requiring women to apply for a permit in order to wear male clothing. Some women applied for health, occupational, or recreational reasons (e.g., horse riding), but many women chose to wear pants and other traditional male attire in public without receiving a permit. They did so as well for practical reasons, but also at times to subvert dominant stereotypes and to practice same sex relationships. xxx/ellauri154.html on line 97: Sand was one of the women who wore men´s clothing without a permit, justifying it as being less expensive and far sturdier than the typical dress of a noblewoman at the time. Haha. In addition to being comfortable, Sand´s male attire enabled her to circulate more freely in Paris than most of her female contemporaries, and gave her increased access to venues from which women were often barred, even women of her social standing, like all-male steam baths. Also scandalous was Sand´s smoking tobacco in public; neither peerage nor gentry had yet sanctioned the free indulgence of women in such a habit, especially in public (though Franz Liszt´s paramour Marie d´Agoult affected this as well, smoking even larger cigars than George). xxx/ellauri154.html on line 99: While there were many contemporary critics of her comportment, many people accepted her behaviour until they became shocked with the subversive tone of her novels. Those who found her writing admirable were not bothered by her ambiguous or rebellious public behaviour. Victor Hugo commented "George Sand cannot determine whether she is male or female. I entertain a high regard for all my colleagues, but it is not my place to decide whether she is my sister or my brother. I bet s/he doesn´t know her/himself." She engaged in an intimate romantic relationship with actress Marie Dorval. She was buried in sand behind the chapel at Nohant. In 1880 her children sold the rights to her literary estate for 125,000 Francs[28] (equivalent to 36 kg worth of gold, or 1.3 million dollars in 2015 USD). Quite a handsome net worth for a lady. Sand often performed her theatrical works in her small private theatre at the Nohant estate. Sand was all for the bourgeois revolution but no communist. Victor Hugo, in the eulogy he gave at her funeral, said "the lyre was within her, so no wonder nothing else could fit in." xxx/ellauri154.html on line 101: Honoré de Balzac, who knew Sand personally, once said that if someone like himself thought that she wrote badly, it was because his own standards of criticism were inadequate. He also noted that her treatment of imagery in her works showed that her writing had an exceptional subtlety, having the ability to "virtually put the image in the word, and the lyre you know where." Alfred de Vigny referred to her as "Sappho". xxx/ellauri154.html on line 103: Fyodor Dostoevsky "read widely in the numerous novels of George Sand" and translated her La dernière Aldini in 1844, but "discovered to his dismay that the work had already appeared in Russian". In his mature period, he expressed an ambiguous attitude towards her. For instance, in his novella Notes from Underground the narrator refers to the sentiments he expresses as, "I laugh off at that point the European, inexplicably lofty subtleties of George Sand". xxx/ellauri154.html on line 105: The American poet Wilt Whatman cited Sand´s novel Consuelo as a personal favorite, and the sequel to this novel, La Comtesse de Rudolstadt, contains at least a couple of passages that appear to have had a very direct influence on him. As a gayperson to another gayperson. Virginia Woolfilla oli varmasti samansuuntaisia internal strifejä vaikkei käyttänytkään miehen nimeä. xxx/ellauri154.html on line 115: Pyhittäjä-äiti Maria syntyi Egyptissä 500-luvun alussa. 12-vuotiaana hän lähti kotikylästään Aleksandriaan, jossa hän eli ilotyttönä seuraavat 17 vuotta. Hän ansaitsi elantonsa kehräämällä ja kutomalla kangasta, joten köyhyys ei pakottanut häntä siveettömään elämään. Hän kertoi myöhemmin, että häntä poltti kyltymätön himo, joka sai hänet antautumaan kenelle tahansa miehelle. Eräänä päivänä hän näki joukon egyptiläisiä ja libyalaisia menossa satamaan. Hän nousi laivaan heidän kanssaan ja maksoi matkansa “palveluillaan”. Laiva oli menossa Pyhälle maalle. Matkan päänä oli Jerusalem ja Ristin ylentämisen juhla, jota vietetään syyskuun 14. päivänä. xxx/ellauri154.html on line 117: Saavuttuaan Jerusalemiin Maria lähti muiden mukana Pyhän Haudan kirkkoon yöpalvelukseen. Hän oli laivassa "tutustunut" (raamatullisessa mielessä) kymmeneen nuoreen mieheen ja meni kirkkoonkin vain saadakseen katsella heitä. Mutta kun hän saapui kirkon ovelle, näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisään vaikka hän kuinka yritti. Muut kulkivat ovesta vapaasti, mutta Maria joutui jäämään oven suulle. Silloin hänelle alkoi vähitellen valjeta, että hänen siveetön elämänsä esti häntä lähestymästä pyhää ristinpuuta. Hän purskahti itkuun ja lyöden rinzikoihinsa kääntyi kirkon eteisaulassa olevan Jumalanäidin ikonin puoleen: “Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka au-äitinä olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat.” xxx/ellauri154.html on line 119: Tämän jälkeen Maria tunsi vapautuvansa, sfinkteri löystyi ja hän saattoi esteettä astua kirkkoon. Siellä hän kumarsi hartaasti pyhää ristiä ja palasi sitten kirkon eteiseen Jumalanäidin ikonin eteen valmiina seuraamaan sitä tietä, jonka Pyhä Neitsyt hänelle osoittaisi. Silloin hän kuuli äänen: “Jos ylität Jordanin, löydät levon.” Maria huudahti: “Oi Valtiatar, älä hylkää minua!” Heti hän poistui kirkosta ja lähti kulkemaan Jordanin suuntaan. Matkalla eräs kristitty antoi hänelle almuksi kolme kolikkoa, joilla hän osti kolme leipää. Illalla hän saapui Jordanvirran lähellä sijaitsevaan Johannes Kastajan kirkkoon. Siellä hän sai aamulla pyhän ehtoollisen, söi puolikkaan leipää ja joi Jordanin vettä. Samana päivänä hän pääsi veneellä Jordanin yli aivan nimellisestä maxusta. Siitä alkoi hänen erakkoelämänsä, jota kesti 47 vuotta. Tuona aikana hän käytti ravintonaan Jordanin takaisen erämaan villiyrttejä ja kasvien juuria ja söi niiden kanssa kahden ja puolen kivikovaksi kovettuneen leipänsä muruja. Muruista piisasi koko ajaxi. Ne olivat isoja kivikovia leipiä. xxx/ellauri154.html on line 121: Ensimmäiset 17 vuotta olivat täynnä kiusauksia. Muisto Egyptin liha- ja kalaruoista kiusasi Mariaa. Vesikin oli erämaassa tiukalla; Egyptissä hän oli juonut helmeilevää viiniä. Marian vaatteet kuluivat riekaleiksi, eikä hänellä enää ollut mitään, millä suojata itseään sen enempää päivän hehkuvalta auringolta kuin erämaan kylmiltä öiltäkään. Välillä hänen mieleensä muistui kevytmielisiä lauluja, joita hän huomaamattaan vanhasta muistista hyräili, ja entiset synnit alkoivat houkutella. Silloin hän siirsi ajatuksensa Jumalanäitiin, jota hän piti takaajanaan ja turvanaan. Heti olo helpottui, valo ympäröi hänet ja sopimattomat ajatukset katosivat. Jos himon houkutukset kävivät kestämättömiksi, Maria heittäytyi itkien tuntikausiksi maahan kasvoilleen eikä noussut ennen kuin näki Jumalanäidin lähettämän valon ilmestyvän. xxx/ellauri154.html on line 125: Kun 17 vuotta oli kulunut taistelussa entisen elämän muistojen kanssa, kiusaukset lakkasivat. Marialle oli tullut menopaussi. Maria sai viettää elämänsä 30 viimeistä vuotta syvässä rauhassa Jumalan armon ympäröimänä. Marian viimeisen elinvuoden alussa abba Zosima (4.4.) lähti Palestiinan luostareissa noudatetun tavan mukaan suuren paaston ajaksi sekuntikellon kanssa kilvoittelemaan yksin erämaahan. Paaston ollessa jo lopuillaan hän näki erämaassa auringon polttaman ihmisolennon, jonka olkapäille laskeutui vitivalkoinen tukka. Olento pakeni häntä, mutta Zosima juoksi hänen peräänsä pyytäen saada häneltä siunauksen. Kun Zosima pääsi kuulomatkan päähän, Maria kutsui häntä nimeltä, vaikka ei ollut koskaan tavannut häntä. Maria ilmoitti olevansa nainen ja pyysi häntä heittämään viittansa maahan, niin että hän voisi verhota itsensä sillä. xxx/ellauri154.html on line 127: Isä Zosima oli iloissaan tavattuaan vihdoinkin todellisen jumalankantaja-askeetin, joka oli kohonnut munkki (tai siis nunna)elämän täydellisyyteen. Hänen pyynnöstään Maria kertoi hänelle siihenastiset elämänvaiheensa. Lopuksi Maria pyysi Zosimaa, joka oli pappismunkki, tulemaan seuraavana vuonna suurena torstaina pyhä ehtoollinen mukanaan Jordanin rannalle. “Sen jälkeen kun tulin erämaahan, en ole saanut pyhää ehtoollista”, hän sanoi. "Vaan näitä kovia muruja." Lopuksi hän pyysi abba Zosimaa välittämään igumeni Johannekselle terveiset, että tämän pitäisi kiinnittää huomiota erinäisiin epäkohtiin luostarissa. Nunnien olisi nukuttava päinmakuulla eikä selällään. Kahvin kanssa ei tulisi tarjota munkkeja. Isä Zosima ihmetteli, kuinka Maria saattoi olla perillä hänen luostarinsa asioista. Hän lankesi maahan Marian edessä kuin sade ja palasi Jumalaa kiittäen luostariinsa. xxx/ellauri154.html on line 129: Seuraavana vuonna myöhään suuren torstain iltana isä Zosima tuli sovitulle paikalle ja näki kuun valossa Marian Jordanin toisella rannalla. Huomattuaan Zosiman Maria teki ristinmerkin ja ylitti joen kulkien veden päällä. Isä Zosima hämmästyi niin, että valmistautui kumartumaan hänen eteensä. Maria sanoi moittivasti: “Mitä aiot tehdä, abba Zosima? Sinä pidät käsissäsi pyhää ehtoollista ja tahdot kumartua maahan! Kuppi kaatuu ja näkyleivät tippuvat!” Nautittuaan kyynelsilmin pyhän ehtoollisen Maria sanoi: “Herra, nyt Sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet Sinun pelastuksesi.” (Luuk. 2:29) Sitten hän hyvästeli Zosiman ja esitti tälle pyynnön, että tämä tulisi myös seuraavana vuonna suuren paaston aikana sille paikalle, missä he olivat ensimmäisen kerran tavanneet. Isä Zosima oli tuonut mukanaan vähän viikunoita, taateleita ja vedessä kostutettuja linssejä ja tarjosi niitä Marialle. Tämä otti sormenpäillään vain kolme linssiä, teki ristinmerkin ja käveli niiden avulla Jordanin yli. Isä Zosimaa jäi harmittamaan kovasti se, että hän ei ollut muistanut kysyä Marian nimeä, mutta hän päätti ottaa siitä selvän, kun he seuraavana vuonna kohtaisivat uudestaan. xxx/ellauri154.html on line 131: Seuraavana vuonna suuren paaston alkaessa isä Zosima meni taas erämaahan ja kierteli siellä etsien Mariaa. Lopulta hän löysi tämän kuolleen ruumiin makaamassa maassa selinmakuulla kädet rinnalla ristissä ja kasvot itään päin lähellä heidän ensimmäistä kohtaamispaikkaansa. Hän suri kovasti löydettyään Marian kuolleena, syleili hänen jalkojaan (ylä-vai alapäästä vaiko molemmista, ei kerrota) ja luki itkien psalttaria hänen ruumiinsa ääressä. Vähän rauhoituttuaan hän alkoi miettiä, mitä hänen pitäisi tehdä, ja huomasi maahan piirretyn kirjoituksen: “Isä Zosima, hautaa nöyrän Marian ruumis tähän, mistä sen löysit, ja rukoile Jumalaa puolestani. Loppuni koitti huhtikuun 1. päivänä sinä samana yönä, jolloin sain pyhää ehtoollista.” xxx/ellauri154.html on line 133: Zosimaa lohdutti, että hän oli saanut tietoonsa suuren kilvoittelijan nimen. Se oli yllättäen Maria. Paikka oli noin 20 päivämatkan päässä sieltä, missä hän oli antanut Marialle pyhän ehtoollisen. Zosima hämmästeli, kuinka Maria oli voinut siirtyä sinne vain muutamassa tunnissa. Hän yritti turhaan kaivaa kepillä kovettunutta maata haudatakseen Marian. Yhtäkkiä hän näki salonkileijonan tulevan paikalle. Sekin nuoli Marian jalkoja ja alkoi sitten isä Zosiman ohjeiden mukaan kaivaa käpälillään kuoppaa, johon tämä laski Marian ruumiin. Marian pikakyyti hautapaikalle oli selvinnyt. Samoin minne Zosiman sekuntikello oli hävinnyt. xxx/ellauri154.html on line 135: Palattuaan luostariinsa Zosima kertoi muillekin Jumalan ihmeistä niitä kohtaan, jotka kääntyvät pois synneistään ja tulevat Hänen luokseen. Mariasta, joka oli ollut häikäilemätön ja paatunut syntinen, on tullut toivon lähde ja kääntymyksen esikuva kaikille syntitaakkansa alle musertuville. Siksi hänen muistoaan vietetään hänen kuolinpäivänsä lisäksi myös suuren paaston viidentenä sunnuntaina, jota kutsutaan Maria Egyptiläisen sunnuntaiksi. Suuri paasto on katumuksen aikaa, ja Maria on paras esimerkki siitä, että katumus voi kohottaa suurimmankin syntisen pyhyyden korkeuksiin. Ei siihen tarvita edes lukutaitoa. Aiempi kokemus on suotavaa, muttei vaatimus. Egyptiläinen ja Magdaleena tekee tälläkin hetkellä pilven päällä haifaiveja. Ne ja pyhä neizyt asuu kolmistaan kolmen Marjan mökissä. xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet. xxx/ellauri154.html on line 142: Saint-Denis, le plus célèbre des saints « céphalophores », est souvent représenté portant sa tête, iconographie fréquente des martyrs décapités. Selon d'anciens récits, le saint se serait relevé, aurait ramassé sa tête, et aurait marché jusqu'au lieu de sa sépulture. Outre la tête coupée, il est reconnaissable grâce à ses attributs, la mitre et les chaînes. La façade de la cathédrale Notre-Dame de Paris en offre un exemple sur le piédroit du Portail de la Vierge. xxx/ellauri154.html on line 144: D'après les Vies de saint Denis, écrites à l'époque carolingienne et faisant suite à l'invention de l'abbé de Saint-Denis, Hilduin, incarcérés dans l'île de Lutèce, Denis et ses diacres, saint Eleuthère et saint Rustique, empruntèrent les chemins, qui seront nommés rue Montmartre, rue du Faubourg-Montmartre et rue des Martyrs, pour gagner la butte Montmartre où ils sont décapités. xxx/ellauri154.html on line 145: Denis décapité aurait ensuite marché vers le nord pendant six kilomètres, sa tête sous le bras, traversant Montmartre jusqu'à un lieu qui s'appelle aujourd'hui Saint-Denis. À la fin de son trajet, il donna sa tête à une femme pieuse originaire de la noblesse romaine et nommée Catulla, puis s'écroula. On l'ensevelit à cet endroit précis et on y édifia une basilisque en son honneur. xxx/ellauri154.html on line 156: Åbo Akademin piereskelevän ja ovea leyhyttelevän siimatukkaisen Meeri von Wrightin sukulaisen saatua potkut ankkalammikon tieteellisestä johdosta huonon käytöxen takia alkaa Tampereelta näkyä, kuulua ja tuntua nenään samanlainen ruskea tuulahdus. Mahtava peräsin ja pulleat purjeet ovat tällä kertaa jonkun Mari Wallsin varusteet (Fig. 1). xxx/ellauri154.html on line 158: Jo yliopiston käynnistysvaiheessa akateemiset ihmiset jaettiin työryhmissä ”leopardeiksi, karhuiksi ja kotkiksi”, joiden tehtävänä oli tunnistaa ”Wau!-kokemuksia”. Yliopiston innovaatiojohtaja etsi lehti-ilmoituksella ihmisiä, jotka ”sytyttävät innostuksen tulipaloja”. Yliopiston uutta logoa tungettiin joka paikkaan niin laajalti, että opiskelijat alkoivat parodioida sitä. Yliopisto kielsi pilaversioiden käytön. xxx/ellauri154.html on line 160: Wallsin nilkkiura alkoi Luken ekokatastrofista. Wallsin kaudella valtio vähensi Luken rahoitusta. Johtajan tavaramerkiksi muodostuivat tilavähennykset ja yt-neuvottelut, joissa ei kuitenkaan onnistuttu irtisanomaan tutkijoita. xxx/ellauri154.html on line 164: Uuden yliopiston aloittaessa Walls sai pitkälti koota itse esikuntansa. Siitä huolimatta kolmen vuoden aikana yliopiston ylimmistä johtajista yhdentoista asemaa on alennettu tai he ovat vaihtaneet kokonaan työpaikkaa. xxx/ellauri154.html on line 165: Yritysmaailmasta tullut viestintä- ja brändijohtaja sai lähteä viestintäkohujen saattelemana. Henkilöstöjohtaja siirtyi alempaan tehtävään skandaalin jälkeen. Kyse oli rehtorin valintaan liittyvien asiakirjojen perusteettomasta salauksesta, josta Suomen Kuvalehti taannoin raportoi. xxx/ellauri154.html on line 167: Usean haastateltavan mukaan sekä viestintä- että henkilöstöjohtaja joutuivat syntipukeiksi, jotta rehtorin maine saatiin pelastettua. xxx/ellauri154.html on line 169: Tietohallintojohtaja vaihtoi työpaikkaa. Talousjohtaja ja toiminnanohjauksen johtaja lähtivät opintovapaalle. Innovaatiojohtaja lähti elintarvikeyritykseen, ja hankejohtajan asemaa alennettiin. xxx/ellauri154.html on line 171: Yliopiston tutkimuksesta vastannut vararehtori siirtyi alempaan tehtävään tutkijakollegiumin johtajaksi. Henkilöstön kehittämisjohtajan asemaa organisaatiossa on alennettu. Rehtori on yhden haastatellun mukaan suhtautunut vastahankaisesti kehittämisjohtajan ehdottamiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin parantamiseksi. xxx/ellauri154.html on line 172: Mari Walls sanoo vakavana pitävänsä väitettä ”vakavana”. Työhyvinvoinnin on eteen hänestä tehty paljon töitä. xxx/ellauri154.html on line 175: Walls on tietenkin myös huomannut, että vaihtuvuutta yliopiston johdossa on ollut. Hän kommentoi, että moni johtajanvaihdos on johtunut siitä, että henkilö on itse halunnut henkilön toisiin tehtäviin. Työn sisältö on saattanut vaihtua, sillä uuden yliopiston hallintoa rakennettaessa ”tilanteet muuttuvat”. Kaikki rekrytoinnitkaan eivät ole hänen mukaansa olleet onnistuneita, esim. rehtorin. xxx/ellauri154.html on line 178: Wallsin johtamassa ammattikorkeakoulun hallituksessakin ovat muutokset puhaltaneet. Alkuvuodesta yliopisto vaihtoi yllättäen hallituksesta kaksi elinkeinoelämää edustanutta jäsentä kahteen virkamieheen. Yhden haastatellun tulkinta vaihdoksista on se, että hallitukseen haluttiin yliopiston johdon kantoja myötäileviä jäseniä ennen tärkeitä päätöksiä. xxx/ellauri154.html on line 185: Kiistassa oli käytännössä kyse siitä, onko yliopistossa demokraattista päätöksentekoa vai onko se ylhäältä johdettu linjaorganisaatio. Yliopistossa on vaaleilla valittu elin, 19-jäseninen konsistori, joka nimittää hallituksen. Konsistorin valta on kuitenkin jäänyt nimelliseksi. xxx/ellauri154.html on line 191: Ja vielä muutamia emeritus-kuulumisia: Viimeisessä arvioinnissaan koronapandemian hoidosta Juupajoen nilkki antaa 10p papukaijamerkillä ja tammenlehvillä yllättäen isänmaan "tiedemiehille" ja "yrityksille", nihkeästi tyydyttävän hallitukselle ja pahoittelee demokratiaa, jonka takia hallintoalamaiset pääsevät häiritsemään johto- ja nilkkiportaan toimintaa. Walls on itse kertonut, että sai Lukessa nimen Äiti Aurinkoinen. Sellaisia onnistumisia. HY:n äiti aurinkoinen Anna Mauranen on onnexi jo kohdannut luonnollisen poistuman. Siivousinfluensseri siivoo pelihullujen syrjäytyneiden kämppiä ilmaisexi, videoi niitä ja ansaizee tuhansia kumikaulojen kazomilla mainoxilla. Vittu, sanon kuin Kimi Räikkönen suomexi, termiittiapinat saa kaikki vetää alas vessanpöntöstä. Slush slush. xxx/ellauri154.html on line 194: Toisiinsa tyytymättömät vanhuxet xxx/ellauri154.html on line 196: – Mokomakin Höm! Höm Höm!... parta kuin variksenpesä, nuhruinen, vanha, harmaa, takkuinen, kapinen parta, parta, jolla ei ole ymmärtämystä, häpyä eikä naisenkunnioitusta; parta joka ei ole näkevinään, ei kuulevinaan, ei tajuavinaan; parta, resuparta, naavaparta. Kunpa italiantauti vapauttaisi minut tuosta ilkeästä lurjuksesta, jonka nenä on kuin polttoraudalla nipistetty, oikea sontanenä, hallan panema nenä, nenä kuin luutunpohja, kaikkea uskontoa vailla, kuolemankalpea nenä, sieluton nenä, jossa ei ole edes nenän varjoakaan, ei näe pisaraa, on aivan jäähileessä, inhottava nenä! vanha nenä! nenä, jossa tuuli vinkuu... kuollut nenä! Mikä minut on kiinnittänyt ruohon näppynenään, tuohon vanhaan ovenhakaan, joka ei enää tunne tietään? Paholainen vieköön tuon ikälopun kunniattoman nenän, tuon vanhan mehuttoman parran, tuon marakatinnaaman, nuo vanhat haituvat, tuon ukkorääsyn, tuon vanhan vaikka minkä! Ja otanpa izelleni nuoren miehen, joka tekee miehen töitä... kunnolla ja aina. Ja sitten... xxx/ellauri154.html on line 198: Sillä välin vanha kunnon Braguelonge tuskitteli itsekseen: - Vanha Uh! Uh! vanha Uh! Uh, kunpa tukehtuisit hinkuyskään! kunpa syöpä sinut söisi! vanha hampaaton kampa! vanha tohveli, jossa jalka ei enää pysy! vanha väkipyssy! vanha kapaturska! vanha hämähäkki, joka liikkuu vain sänkyyn kaivautuakseen! vanha ruumis, jolta sisälmykset ovat jääneet auki! vanha paholaisen kehtolaulu! vanha tallilyhty! vanha käärmeen silmä!... vanha rummunnahka! vanha sadan puukon tuppi! vanha puu, jota koko maailma on kastellut! Antaisin taivasosuuteni, jos pääsisin sinusta irti! xxx/ellauri154.html on line 209: Nyöleenin Huismanni Des Esseintexineen on mauton. Sitä se on, mauton. Ei sitä oikein mitään muuta voi sanoa. Vastenmielinen hyypiö ja vitun keskiluokkainen. Sen mielitaiteilija Gustave Moreaukin oli mauton. Hirmuisesti pikku detaljeja ja epätarkasti skezattuja pilluja. xxx/ellauri154.html on line 214: The theme of Salome is one that Moreau returned to time and again. The artist explored the subject in more than one hundred sketches and drawings as well as in numerous paintings—ranging from highly elaborate to sketchily rendered—and even in sculpture (both Salome and The Apparition figured in Moreau’s waxworks). Moreau was not alone in his passion for the theme of Salome, as other famous artists — Lucas Cranach, Caravaggio, Titian, Guido Reni, Artemisia Gentileschi, Aubrey Beardsley, and Nabil Kanso, to name just a few — shared this interest. Selkeästi perverssiä jengiä. xxx/ellauri154.html on line 216: In the New Testament, both Matthew (14:1-11) and Mark (6:14-29) tell of the famous banquet story in which Herodias, having grown angry at John the Baptist for saying she could not marry her ex-husband’s brother, asks her daughter to request John’s head from her half-uncle as payment for her dance. Although neither of these sources mention Salome by name, we can learn of her from Flavius Josephus’ Jewish Antiquities of the year 93-94 (Book XVIII, Chapter 5, 4). xxx/ellauri154.html on line 222: Its symbolism is ambiguous. Does it signal lust, or is it a symbol of purity? Mieti sitä. Moreau’s typically enigmatic approach made him a target for the promoters of Naturalism, most notably Émile Zola, who accused him of retreating into his dreams and offering an artistic response to the challenge posed by science—one that couldn’t possibly have value in the modern age. Such criticism hurt him deeply and only fueled Moreau’s purposeful cultivation of ambiguity. xxx/ellauri154.html on line 226: Moreau miettimässä seuraavaa Salome-skeziä. Monikohan muukin on käyttänyt niitä käsityömalleina. xxx/ellauri154.html on line 230: Salammboa en jaxanut lukea loppuun asti portugalixi. Ei edes selvinnyt että se oli samanlainen paha naikkonen kuin Salome. Samanlaiset hatut ainakin. Onk toi lootuskukka kikkeli? Mikäs sit on toi "himoittu likainen haava jonka surmatyö saa aukeamaan?" Haha, koit arvata. xxx/ellauri154.html on line 235: Tässä potretissa Salammbo ajan muodin mukaan tissit esillä. xxx/ellauri154.html on line 241: Salammbô se leva comme son époux, avec une coupe à la main, afin de boire aussi. Elle retomba, la tête en arrière, par-dessus le dossier du trône, blême, raidie, les lèvres ouvertes, et ses cheveux dénoués pendaient jusqu’à terre. Ainsi mourut la fille d’Hamilcar pour avoir touché au manteau de Tanit. » xxx/ellauri154.html on line 245: Anyway. Salome aloittelee rietasta tanssiaan. Suurenmoinen kultalameepuku. Sen tissinnapit kimmahtavat pydeen. Samaa ei voi sanoa Herodeen nahattomasta munasta. Vähän tää on kuin Thumbelina turilaiden bileissä. Siitä muinoin kimmahti penis heti tanaan. Oi niitä aikoja. Evankelistat jätti kertomatta Salomen sulokkuudesta. Johannexen ilmassa keikkuva irtopääkin on jäänyt sitä hämmästelemään. Tanssijatar on kuin särjetty ruukku, crackpot. Kleistilläkin oli sellainen. Kaiken synnin ja rikoxen alkujuuri on tää huhmar, niin aina. Petkeleessä ei ole mitään vikaa. Juppajju, panostamisestapa tässä kaikessa syntitouhussa on ens kädessä kymysys. Sukuelimet on pidettävä puhtaana ettei niistä ihku eläimellistä naisen hajua. xxx/ellauri154.html on line 247: Tää Alamyn Salome on musta vetävämpi. Tanssit on tanssittu, eiköhän nakata tää irtopää rodeen. Kuvan nimi on kaikessa lyhykäisyydessään nasevasti https://l450v.alamy.com/450v/w58a5m/salom-with-the-head-of-john-the-baptist-salom-is-the-daughter-of-herodias-and-herod-philip-her-mother-wanted-to-remarry-herod-antipas-the-preacher-john-the-baptist-had-condemned-this-marriage-and-was-imprisoned-on-it-on-his-birthday-herod-antipas-promised-to-give-salom-what-she-wanted-when-she-danced-for-him-her-mother-herodias-urged-her-to-ask-the-head-of-john-the-baptist-on-a-platter-against-his-will-herod-kept-his-promise-after-the-dance-the-severed-head-was-carried-on-a-saucer-new-testament-matthew-14-6-11-mark-6-14-29-salom-is-presented-here-as-an-eastern-princess-she-w58a5m.jpg. xxx/ellauri154.html on line 255: Tämä on tarina miehestä, joka eli myymällä vettä torilla. Hänellä oli öbaut kymmenen ruukkua. Todella aikaisin aamulla hän asetti hartioilleen paalun. Hän ripusti ruukun roikkumaan paalun molempiin päihin, kantoi sen kaivolle, ja lähti sitten kaupungin keskustaan. Mutta yksi näistä ruukuista oli särkynyt. xxx/ellauri154.html on line 257: Mielenkiintoista kyllä, tämä raskasta työtä tekevä mies otti aina särkyneen ruukun mukaansa päivän ensimmäiselle matkalle. Hän kantoi sitä muiden hyvässä kunnossa olevien ruukkujen kanssa kaivolle, josta hän haki vettä. Hän keräsi veden maltillisesti ja sitten hän käveli täytettyjen ruukkujen kanssa öbaut kilometrin. xxx/ellauri154.html on line 262: Kun hän saapui torille, särkynyt ruukku oli jo menettänyt vettä öbaut 50% alkuperäisestä määrästä. Täten mies ei voinut veloittaa veden määrästä kuin vain puolet verrattuna muihin ruukkuihin. Muut ruukut olivat niin täynnä, että hän voi veloittaa täyden hinnan. xxx/ellauri154.html on line 266: Myöhemmin muut ruukut alkoivat keskustelemaan tilanteesta toistensa kanssa. He eivät ymmärtäneet, miksi tämä mies edelleen piti särkyneen ruukun, sillä sen takia hän menetti rahaa joka päivä. Eivätkä he myöskään ymmärtäneet, miksi hän käytti tätä ruukkua ensimmäisellä kierroksellaan. Ehjät ruukut olivat siitä aika pahentuneita. Eikö niiden ehjyyttä arvostettu? xxx/ellauri154.html on line 270: Särkynyt ruukku muisti, että se oli joskus ollut suurenmoinen ruukku, ja todella hyödyllinen. Aikaa sitten tässä ruukussa ei ollut mitään vikaa. Se oli yksi parhaista ruukuista tätä päivittäistä matkaa varten. Mutta eräänä päivänä mies kuitenkin kompastui. Tämä ruukku sirpaloitui silloin, tai ize asiassa se vaan vähän halkesi, ja siitä tuli osittain vammautunut. Tästä tapahtumasta oli jo paljon aikaa, eikä mies siltikään ollut hankkiutunut ruukusta eroon. xxx/ellauri154.html on line 274: Miehellä oli tapana tehdä jotakin, joka närkästytti kaikkia ruukkuja, mukaanlukien särkynyttä ruukkua. Aina silloin tällöin matkansa varrella kohti kaivoa, mies pisti kätensä housuihin ja veti kuivat matkan varrelle. Yksikään ruukuista ei tiennyt mitä tämä peli oli. Eivätkö ruukut muka kelvanneet? xxx/ellauri154.html on line 276: Myöhemmin hän alkoi tekemään tätä myös toiselle puolelle tietä. Kaikki ruukut olivat todella kiinnostuneita asiasta, mutta koska mies ei tehnyt tätä joka päivä, pian nai-ruukut unohtivat asian ja niiden mielenkiinto haihtui. xxx/ellauri154.html on line 278: Eheiden ruukkujen välinen keskustelu piinasi särkynyttä ruukkua. Se katui sitä että se oli niin hyödytön (mitä vittua? Katui sitä että juippi oli kompastunut? Nää hengelliset tarinat ei kylä komputoi!) ja että se aiheutti harmia miehelle joka sen oli ostanut ja pitänyt siitä niin paljon huolta. Joten ajattelematta yhtään nenäänsä pidemmälle, särkynyt ruukku päätti pyytää miestä heittämään sen pois. xxx/ellauri154.html on line 280: Kaunis opetus xxx/ellauri154.html on line 282: Tiedämme, että Stephen King oli kiusattu lapsuudessaan. Muut ruukut pilkkasivat sitä. xxx/ellauri154.html on line 284: “Ihmiset pitävät minua melko outona ihmisenä, mutta se on väärä olettamus: olen tosi outo hyypiö. minulla on erään pienen lapsen sydän lasipurkissa pöydälläni.” xxx/ellauri154.html on line 288: Toivomme, että pidit näistä Stephen Kingin sanoista yhtä paljon kuin me. xxx/ellauri154.html on line 290: Eräänä iltana kun mies oli menossa nukkumaan, särkynyt ruukku kutsui hänet luokseen ja sanoi että heidän oli juteltava. We gotta talk. Mies oli valmiina kuuntelemaan, ja hän kiinnitti huomiota siihen mitä ruukulla oli sanottavana. xxx/ellauri154.html on line 292: Pidemmittä puheitta ruukku kertoi mitä sillä oli mielessään. Ruukku tiesi miehen arvostavan sitä, mutta se ei halunnut olla hyödytön. Ruukku ei halunnut miehen pitävän sitä pelkästä myötätunnosta. Miehen olisi heitettävä särkynyt ruukku pois. xxx/ellauri154.html on line 294: Mies hymyili kuullessaan mitä ruukulla oli sanottavana. Mies kertoi, ettei koskaan ajattelut heittävänsä ruukkua pois, sillä ruukku oli hänelle todella hyödyllinen. ”Hyödyllinen?”, kysyi ruukku. Kuinka se voi muka olla hyödyllinen, jos mies menettää rahaa joka päivä sen vuoksi? Mitä muuta hyötyä muka on paizi raha? (Ruukku ruukku oisit kuunnellut mitä Rodin juuri huikkasi!) xxx/ellauri154.html on line 298: Seuraavana päivänä mies sanoi, ”Ole hyvä ja katso kaikkea tien vierellä olevaa aina kaivolle asti.” Ruukku katsoi ympärilleen. Ruukku katsoi tien molemmille puolille ja näki vain kauniin polun täynnä nupullaan olevia kukkia. Kun he saapuivat kaivolle, ruukku kertoi miehelle ettei se nähnyt mitään, mikä vastaisi hänen kysymykseensä. xxx/ellauri154.html on line 300: Mies katsoi ruukkua rakkaudella ja sanoi, ”Aina siitä lähtien kun sinä säryit, yritin keksiä miten sinusta olisi hyötyä. Joten päätin siementää aina silloin tällöin matkan varrelle. Sinun ansiostasi olen voinut kastella nuo siemenet joka päivä.” xxx/ellauri154.html on line 302: ”Ja sinun ansiostasi, sitten kun kukat kukkivat, voin poimia muutamia istuttamiani kukkia ja myydä niitä torilla kalliimmalla hinnalla kuin vettä.” Sitten särkynyt ruukku ymmärsi mikä sen kaunis tarkoitus oli. Rrnahaa! Sehän juipilla oli sittenkin mielessä! Jehuu! Olen arvokas! Olen sijoitus! xxx/ellauri154.html on line 304: Tämä saattaa kiinnostaa sinua... No kiinnostaa mixei vettä oisi voinut kaataa siemenille ehjästäkin ruukusta. Oliko siihen tullut pohjaan kastelukannumaisia reikiä? Kasvoiko muuten niistä siemenistä pieniä lapsensydämiä? xxx/ellauri154.html on line 306: Lue se täällä: Miehen vermeet xxx/ellauri154.html on line 314: Mykkä sukupolvi: miksi nuoret eivät vastaa kännykkäänsä? xxx/ellauri154.html on line 316: Tarinat ja mietteet. xxx/ellauri154.html on line 319: Tarinat ja mietteet. xxx/ellauri154.html on line 323: Mitä tarkoittaa, kun näet unta ystävistäsi? Mitä tarkoittaa kun bylsit ystäviäsi unessa? Mitä tarkoittaa kun bylsit niitä hereillä? xxx/ellauri154.html on line 326: Kuriositeetit. xxx/ellauri154.html on line 332: Kuriositeetit. xxx/ellauri154.html on line 335: Kuriositeetit. xxx/ellauri154.html on line 336: Kreikkalaisen mytologian naispuoliset arkkityypit xxx/ellauri154.html on line 338: Kuriositeetit: xxx/ellauri154.html on line 340: Mielen Ihmeet on viihde- ja mielipideblogi psykologian tiimoilta. xxx/ellauri154.html on line 341: © 2012 – 2022 . Kaikki luvattomat lukijat pidätetään. Olemme digilehti joka käsittelee psykologiaa, neurotieteitä, henkilökohtaista kasvua, kulttuuria ja psyykkistä hyvinvointia. Olemme kansainvälinen tiimi, joka koostuu eri psykologian ja kulttuurin alojen ammattilaisista, jotka ovat omistautuneet jakamaan tietoa ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Mielen Ihmeet on Grupo MContigon rekisteröity tavaramerkki. Grupo MContigo on latinoille ämmille suunnattu maailmanlaajuinen yhtiö, joka keskittyy osakkaiden hyvinvointiin. Tämän sivuston sisällöllä on vain informatiivinen tarkoitus. Sitä ei ole missään nimessä tarkoitettu diagnoosin tekemiseen tai korvaamaan pätevän ammattilaisen työtä. Suosittelemme ottamaan tarvittaessa yhteyttä luotettavaan asiantuntijaan. Olemme esillä yli 35 maassa. Nämä ovat suomenkielisiä sivustojamme. Onko urputettavaa? Pyydämme sinua lähettämään sähköpostia lakitiimillemme os. `noreply@mcontigo.com`. xxx/ellauri154.html on line 343: Seuraava Miehen vermeet on saatavana myös: xxx/ellauri154.html on line 345: Käyttöehdot. Evästeet. Käyttöehdot. Evästeet. xxx/ellauri154.html on line 350: Nää Huismannin (ja muidenkin setämiesten) syntijutut on selkeästi kotoisin ajalta ennen e-pilleriä ja antibiootteja. Äijät joilla on hirvee hinku reiälle vapisee himosta ja tärisee samalla pelosta että palaa pohjaan tai tarttuu kuppa. xxx/ellauri154.html on line 355: Ja projisoi sit pahat aikeensa tohon särkyneeseen ruukkuun. Moreaun full frontal nudity-versiossa Salomesta Huismannin mielestä "paljastui ihmisolennon sukupuolinen himo koko kauheudessaan. Vasta nyt hän oli todellinen portto, joka totteli kiihkeää, julman naisellista luontoaan. Hän oli elävä ja jalompi, mutta myös kesyttömämpi; kammottavampi, mutta myös kiihottavampi." Toisaalta ja toisaalta. "Hän elvytti miehen horroxeen vaipuneet aistit voimallisemmin ja murskasi tämän tahdon paljon tehokkaammin kuin aiempi Salome. Nyt hänessä oli samaa viehätysvoimaa kuin valtavassa veneerisessä kukassa, joka on itänyt jumalattomissa kukkapenkeissä ja versonut epäpyhissä kasvihuoneissa ." Ja tämä kaikki vain koska alaharjaan oli suora sihti! Hei Huismanni sanoo Moreauta illuminaataxi! Ahhaa! Salaliittovehkeitä! xxx/ellauri154.html on line 357: Kun tässä välillä aina pyritään tiivistämään paasausten kertomaa, niin kyllä se on yxinkertaisesti se, että Herbert Simonin esittämällä tavalla apinat on termiittejä, joiden paikallinen ohjausjärjestelmä noudattaa 3 käskyä: EAT! FUCK! KILL! ja sen päälle tuleva moraalis-eettinen eli tiimisäännöstö rajoittaa näitä käskyjä pesän maxuliikenteen sujuvoittamisexi, viime kädessä tähtäimessä eusosiaalinen keko. Kaikki muu Moreaun arvostama detalji on ympäristön aiheuttamaa loiskiehuntaa. Tästä tulee ongelmia lähinnä sixi, että lisääntyminen ei ole vielä järjestetty keskitetysti niinkö hyönteisillä. xxx/ellauri154.html on line 359: On tärkeätä oivaltaa että eusosiaalisuus on nousukasta, erakkomaisuus laskukasta. Eusosiaalisuus menestyy paikoitellen runsaissa talousoloissa. Syntyy exponentiaalista kasvua, kaikki ovat tyytyväisiä ja pohjimmaiset pyrkii ylöspäin solidaarisesti suhtkoht sovussa. Kaikki ovat nousukkaita. Syntyy vasemmistolaisia hyvinvointivaltioita ja kommunismia. xxx/ellauri154.html on line 363: Erakkokimalaisuus on kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Se viihtyy talouslamassa, epävarmoissa oloissa ja niukoissa ruokalaikuissa. Se synnyttää oikeistolaista laskukkutta ja ohareiden pelkoa. Sixi odotettavissa on näin pallon resujen ehtyessä vaan lisää ja lisää oikeistolaisuutta. Se ei ole enää vaan havejen paranoiaa hillopaalun huononnuxesta, vaan nyt jo joka vitun lamaiikka löytää siitä izensä. Ihan niinkuin Hitlereiden aikana. Aina löytyy joku jolla menee vielä huonommin, sitä kyykyttämään siis. xxx/ellauri154.html on line 368: eteenpäin xxx/ellauri157.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri157.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri157.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri157.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri157.html on line 42: Viikari ja koira ketkuilevat rosixessa kuin frankofooni tryffelisika ja sen tryffelikoira piemonte-housuissa. xxx/ellauri157.html on line 45: Anne Morrow Lindbergh, wife of ace aviator, Charles Lindberg was a renowned author. As an aviator she flew with Charles, assisting him as a navigator and radio operator, in many notable aviation milestones that he achieved. She was also the first American woman to obtain a glider pilots license in 1930. Her works included genres of poetry to non-fiction. She expressed her thoughts on distinct topics varying from solitude and contentment to youth and age, from the role of women in 20th century to love, marriage and peace. xxx/ellauri157.html on line 64: If you surrender completely to the moments as they pass, you live more richly those moments. xxx/ellauri157.html on line 69: I walk far down the beach, soothed by the rhythm of the waves, the sun on my bare back and legs, the wind and mist from the spray on my hair. Man, aren't I pretty! xxx/ellauri157.html on line 80: Born as Pranpriya Manobal on March 27, 1997 in Buriram Province, Thailand, she later illegally changed her name to Lalisa, meaning the one being praised, on the advice of a fortune teller in order to bring in prosperity. As an only child, she was raised by her Thai mother and Swiss stepfather. Lisa's mother is named Chitthip Brüschweiler. Her stepfather is Marco Brüschweiler, a renowned chef, currently active in Thailand. Lisa completed secondary education at Praphamontree School I and II. xxx/ellauri157.html on line 82: After starting dance classes at the age of four, she competed regularly in dance contests throughout her childhood, including in "To Be Number One", and joined the eleven-member dance crew We Zaa Cool alongside BamBam of Got7. In September 2009, the group entered the competition LG Entertainment Million Dream Sanan World broadcast on Channel 9 and won the "Special Team" Award. Lisa participated in a singing contest as a school representative for "Top 3 Good Morals of Thailand", hosted by the Moral Promotion Center in early 2009, where she finished as a runner-up. xxx/ellauri157.html on line 92: Outoa olin miltei varma että olin jo paasannut tästä parafiliasta, jota lukuisat tirkistelijäkirjailijat ovat edustaneet. Lyydian kuningas Kandaules oli niin kylästynyt vaimonsa Nyssen kallipygeeseen, jonka Jacob Jordaens on kuvannut oheisessa taulussa aivan jättimäisexi appelsiini-ihoisexi ruppaperseexi, että se halus näyttää sitä henkivartijalleen Gygeelle. Gyges kazoi Nyssen ja Kandauleen touhuja pää punaisena (nysse tulee!), seinäverhoon tuli iso kohouma. Sen kun Nysse äkkäsi, se kärmistyi ja antoi Gygeelle 2 vaihtoehtoa: joko tapan sut tai tapat ton ikävystyttävän kuninkaan ja nait sitten mut. Gyges teki työtä käskettyä. Kuinka ollakaan se preferoi jälkimmäistä vaihtoehtoa. Siitä tuli Gygeen jälkeen seuraava Lyydian kuningas. Ei yhtä rikas kuin Midas kuitenkaan. xxx/ellauri157.html on line 98: Jacob (Jacques) Jordaens was a Flemish painter, draughtsman and tapestry designer known for his history paintings, genre scenes and portraits. After Peter Paul Rubens and Anthony van Dyck, he was the leading Flemish Baroque painter of his day. Unlike those contemporaries he never travelled abroad to study Italian painting, and his career is marked by an indifference to their intellectual and courtly aspirations. In fact, except for a few short trips to locations in the Low Countries, he remained in Antwerp his entire life. As well as being a successful painter, he was a prominent designer of tapestries. xxx/ellauri157.html on line 105: Tän ja muiden asiantuntijoiden mukaan Nysse ei edes kazo Gygeeseen päin, vaan keikailee kazojalle veikeästi kuin Lalisa. Ketä tässä nyt uskoa, kun ei ize ole nähnyt koko taulua. Lyön muuten vetoa et toi pikkukoira alkoi haukkua kun Gygeen punainen pää työntyi tapetista. Tai jos se ei haukkunut, tää onkin toisinto Doylen Holmes-tarinasta The curious case of the dog in the night time. xxx/ellauri157.html on line 107: In the seventeenth century, the story of King Candaules’s wife was seen as a moral lesson, warning against violations of the marital bedchamber. The theme was treated by the poet Jacob Cats in his Toneel vande mannelicke Achtbaerheyt, in which he devoted no less than eighty-six verses to the tale of Candaules and Gyges, and illustrates the scene in the royal bedchamber with a print by Pieter de Jode after Adriaen van de Venne. In the print the Queen is seen half naked from behind. Candaules is already in bed, and the Queen looks at Gyges, who is largely concealed behind the wallhangings. The moral of the story is clarified by a scene on a smaller scale in the background, showing Candaules being slain by Gyges. The print no doubt served as an inspiration for several other later renditions of the theme in Northern Netherlandish painting, including works by Frans van Mieris the Elderv, and Eglon van de Neervi. xxx/ellauri157.html on line 109: Vähän siedettävämpi perätarjonta on tämä William Ettyn yritys samasta aiheesta. William Etty (1787–1849), the seventh son of a York baker and miller, had originally been an apprentice printer in Hull, but on completing his seven-year apprenticeship at the age of 18 moved to London to become an artist. Strongly influenced by the works of Titian and Rubens, he submitted a number of paintings to the Royal Academy of Arts and the British Institution, all of which were either rejected outright or drew little attention when exhibited. In 1821 he finally achieved recognition when the Royal Academy accepted and exhibited one of his works, The Arrival of Cleopatra in Cilicia (also known as The Triumph of Cleopatra). Cleopatra was extremely well received, and many of Etty's fellow artists greatly admired him. He was elected a full Royal Academician in 1828, beating John Constable to the position. Jordaens and Etty both contrasted Nyssia's pale flesh against dark red drapery and showed her in a similar pose. Jordaens's painting has hung in Sweden since the 17th century, and it is unlikely Etty was aware of it. Se tuskin löytyi googlaamalla. xxx/ellauri157.html on line 113: En nyt jaxa luetella kaikkia kirjallisia kandaulisteja ja muita peeping Tomeja, joten tässä ihan muistinvaraisesti muutamia: xxx/ellauri157.html on line 133: PC ja sen tyttäret (enkä tällä tarkoita personal computer saati politically correct). xxx/ellauri157.html on line 139: Metatron kuulostaa Marvel sarjakuvahenkilöltä. Sandalphon on agentti 86:n kenkäpuhelin. Kabbalassa jumala yhtyy koko ajan jumalallisen läsnäoloon kuin mies vaimoon ja pyhät toisiinsa edestä ja takaa. Enkeleillä ei ole pyllynreikiä. Se on ihme! Metatron vastaanottaa ihmisiltä rukouksia ja punoo ne Jumalan päähän asetettaviksi kruunuiksi. Hän toimii myös Jumalan tahdon välittäjänä ihmisille, jumalan äänenä tai “vähäisempänä Jahvena” ja ihmisen arkityyppinä. Metatron mainitaan myös enkelinä ”jonka nimi on sama kuin hänen isäntänsä". Tämä viittaa heprealaiseen numerologiaan. Kun konsonantit, jotka muodostavat nimet Metatron ja Shaddai (Kaikkivaltias), lasketaan ennalta määrättyjen numeeristen arvojensa mukaan, on kummankin nimen lukuarvo yhteensä 314. Se on ihme! Voldemortin anagrammi on Tom Velodrom. Deltasta ja Omicronista tulee Media Control, Erotic Almond tai Cool Rind Mate! Arto Samuli Mustajoki on Omat teloaja surkimus, Trauma-Sam Ulostejoki. Mahootointa! xxx/ellauri157.html on line 141: Kun Jumala vihastuu juutalaiselle läsnäolo toppuuttelee kuin juutalainen äiti. Iisko kuuluu ao. luokituxessa selkeästi mammmanpoikiin. Iisko pelkäsi myös Goethen Erlkönigiä ja Heinen Loreleita. Pikku väpelö. xxx/ellauri157.html on line 143: Vielä kerran: mitä ovatkaan moraalinen hyvä ja paha? (Ei siis et Foster on pahaa.) Hyvä kumpuaa Toorasta ja hyvistä teoista. Siis law and order munat rusetilla plus vähän charityä eli altruismia mausteexi. Pimeyden voimat sikiävät valheesta, jumalanpilkasta, kateudesta, hulluudesta, julmuudesta. xxx/ellauri157.html on line 144: Kyltää on hurjan selkeästi hierarkinen pesädisipliini vastaan all against all anarkia. Mitäs tätä enää mäystämään. Pashtuwan ja somalien klaanit olivat häviävä välivaihe ennen kristikapitalistista länsiglobalisaatiota. Vai ovatko? Onko ne tulossa jo takaisin kun resut vähenevät eikä korko enää kasva korolle? Syysampiaiset ärtyvät kun ei kaikille enää tipu hunajaa kuningatarten pöydästä. Se jää nähtäväksi. Hyvällä onnella ei tarvi jäähä näkemään. Pääsee jäähylle. xxx/ellauri157.html on line 146: Dybbuk paasaa jakeita ja lainauxia gemarasta midrasista ja muista pyhistä kirjoista. Ilkiö kun on se usein vääntelee pyhiä sanoja niin että ne saavat rivon merkityxen. Kuulostaapa tutulta. Tääkin on paljastavaa: pyhän vastakohta on holtiton lisääntyminen. xxx/ellauri157.html on line 148: A gemara in Horayot (13a) that contrasts the dog's gratitude to its master with the cat's indifference to its master. Those who have pets testify to the difference in feedback owners receive from cats and dogs. If so, the cat symbolizes the ability to forget our Maker. Rav Kook argues that the damaging and demonic aspects of our existence stem from humanity forgetting the Ribbono Shel Olam. If you want to see demons, bring the tail of a first born black cat, that is the daughter of a first born black cat. Burn it in fire, grind it up, fill your eyes with the ashes and then you will see them. (Berakhot 6b) xxx/ellauri157.html on line 150: Abba Binyamin teaches us something about the basic human curiosity for knowledge. Abba Binyamin instructs us that knowing everything can sometimes have destructive consequences. Remember: curiosity killed the cat. xxx/ellauri157.html on line 152: The Gemara is not just a collection of superhero stories. If one searches the gemara for demon stories as one would eagerly anticipate the next Superman comic book, then one has missed the point. The gemara is not an action and adventure story, but a work of religious and ethical instruction. The gemara would not have mentioned the "cat method" for viewing demons if it did not contain some message of religious import. Though it remains a mystery which message. xxx/ellauri157.html on line 156: Reb Baruch kuten kaimansa Spinoza sovelsi ontologista jumalatodistusta jota on jo nakerrettu toisaalla. Se on ollut hyvin suosittu huuhaan eri kenttäpuoliskoilla mutta silti se on päin persettä simppelillä tavalla. Määritelmästä ei seuraa olemassaoloa, se on universaaliväittämä. Olemassaolo ja 1-käsitteisyys on erixeen osoitettava. Saatuaan ontologiatodistuxen läpi Baruch jatkaa ilman lisätodistuxia. Niin aina. Luomishalu (vanha kunnon siitosvimma) oli Jumalan pääattribuutteja. xxx/ellauri157.html on line 157: Ei voi luoda maailmaa tekemättä sille tilaa. Ei voi opettaa tyhmiä tekeytymättä ize tyhmäxi. Luominen on pienentymis- ja virzaamisprosessi. Niin aina. Huippuhetken jälkeen äijä emanoituu auttamatta äiti maahan. Iso sukunuija muuttuu pienexi ryppyisexi letkuxi. Tähän tulee size kabbalan puuhäkkyrä (kz ko albumia). Kabbala on panteistinen. Niin Iiskokin. xxx/ellauri157.html on line 164: Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä: xxx/ellauri157.html on line 166: Jatkuva taistelu ruuasta ja lisääntymisestä (ei sukupuolisesta tyydytyxestä, hölmö Iisko, se on sivuasia) on kaikkien eläinlajien alkuperä. Apinat jotka jatkuvasti tappavat toisiaan oikeastaan vain täyttävät luomakunnan suurta suunnitelmaa. Malthus kiisti kaikki Raamatun puheet että Jumala muka kavahtaa verenvuodastusta. (Mitä vittua, Jahvehan siellä heiluu ase tanassa ihan päällimmäisenä?) Todellisuudessa hän oli rakentantu maailman vasitusten sellaisexi, että veri vuotaisi, että lapset kuolisivat nälkään ja että muutkin eläimet söisivät toisiaan. Luin nämä totuudet ja tiesin ettei kukaan voisi väittää niitä väärixi, ja silti minusta tuntui samaan aikaankuin olisin niellyt myrkkyä. Suljin tämän hirvittävän kirjan ja avasin toisen samanlaisen, aloin selailla Raamattua. Sama Mooses joka sanoi "älä tapa", sanoi myös: "Älä säästä yhtäkään joka hengittää". Eihän tässä mitään ristiriitaa ole, kun ottaa huomioon kenen tiimistä on puhe. Eli justiinsa sama sanoma kuin Darwinilla. xxx/ellauri157.html on line 173: Samulin 2. tuotantojaxossa episodissa 8 David toimi erittäin nazimaisesti mittaillen anaalisesti köydellä ketkä moabiittivangeista oli tapettava. Doubtless only the fighting men? Hän löi myös äitin sukulaiset eli moabilaiset ja mittasi heidät köydellä: hän määräsi heidät maahan makaamaan ja mittasi heistä aina kaksi köydenpituutta surmattaviksi ja yhden köydenpituuden jätettäviksi henkiin. Näin moabilaisista tuli Daavidin alamaisia, jotka maksoivat hänelle kenkäveroa. Amazing Bible. xxx/ellauri157.html on line 175: etimeline.com/wp-content/uploads/2019/01/timeline-full-image-opt.png?fit=1062%2C877&ssl=1" /> xxx/ellauri157.html on line 176: Amazing Bible Timeline with World History – Easily See 6017 Years of Biblical and World History Together! xxx/ellauri157.html on line 178: Depending upon the translation used (eg. the Hebrew Transliteration “Eth Cepher”) you may get a clearer view of what actually happened. The Moabites were made to lie down upon the the ground. They were measured. Those measuring one length of cord were spared but the giants - a hybrid breed were executed. This is in keeping with the killing of the charge hybrids Goliath of Gath and his brothers. Please note that Og of Bashan was a giant, as were the Rephaim and the Anakin Skywalker. The Book of Echinococh as recommended by Peter, Paul and Mary explains further who “the sons of God” actually were and really clarifies Genesis 6 and why our Mighty Mouse had to destroy the earth. The “sons of God” were not human and hence their offspring were no longer a scale image of God (who had shrunk a lot like a leaky balloon due to all the emanation) so they could never have salivation. The Eth Cepher gives a much clearer translation of the Hebrew than the English versions and so we see that the decimated gorillas were quite malevolent towards God and His more recently created short order cooks - especially people. xxx/ellauri157.html on line 180: Ja size läppä vielä että kukin vastaa muka vaan omista mokistaan, muzilti epis äijä kostaa lapsille 3 ja 4 polveen ja antaa kokonaisille kansoille kimppahivutuxia. Turha selittää että se on jotain perimäsyntiä, oli kai jeesuxellakin puolet geeneistä äitykältä eikö niin? Ja mitä vittua rangaista geenivioista, eihän kukaan voi siihen ize vaikuttaa. Vitun typerää, aivan päätöntä. Taas kerran mitä päättömämpää juttua sitä tiukemmin hampaat irvessä sitä pitäis uskoa eikä kysellä. xxx/ellauri157.html on line 182: Ja sit vielä tää et Roope kexi meille paskat oltavat vaan sixi että saimme siltä sen rahasäiliön aarteista muka suurimman - vapaan tahdon. Enkeleillä ei ole valinnanvaraa, niiden pitää lusia koko ajan autuaina vaan siellä taivaassa, kun taas meillä onnekkailla on valta valita joko totella sokeasti Roopea tai sitten saada pelkkää pahaa, eli parhaimmassakin tapauxessa hikisesti päästään samaan kuin noi kermaperse enkelit mitään vaivaa näkemättä. Mitä vittua sellaisella tahdonrääpäleellä tekee? Tahto on vapaa jos on voimia tehdä mitä tahtoo - ja sitäpä ei se spede meille suonut. Ei tää ei kyllä kerta kaikkiaan komputoi. Kyltää on vaan jotain tunkion päällyskukkojen salaliittoa. xxx/ellauri157.html on line 187: Lapsikin pystyi havaitsemaan kabbalan ja Kantin ja Laplacen kosmologian samanlaisuuden. Ainoa ero oli siinä että kabbalan kuvaamalla äärettömyydellä xxx/ellauri157.html on line 188: oli tietoisuus, kauneus, viisaus ja armo, kun taas Kantin ja Laplacen sumu oli golem, ihmisen näköinen mutta kuollut. Kysymykseen miten tämä kuollut golem oli tuottanut puut, kukat, linnut, leijonat, Maimonideksen, Kopernikuksen, Newtonin ja Baal Shemin, tiedemiehillä oli yksi vastaus: kehitys, evoluutio. Mihkä sitä kaikkeuden tietoisuutta edes tarvitaan, se on turhake, armosta puhumattakaan. Ockhamin partaveizi raakkaa sen armotta pois. xxx/ellauri157.html on line 192: Itchele on auttamaton humanisti, sillä on huono laskupää. Tieteen metodista sillä ei ole mitään hajua. Siitä että tyynesti sihdataan evidenssiä ja tehdään hypoteeseja. Ei tarvi uskoa mihkään teoriaan, riittää arvioida millä hypoteesilla on eniten evidenssiä puolesta ja vähiten vasta-argumentteja ja tehdä experimenttejä. Teorioita voi olla useampia, ne voivat tulla kumotuxi ja vaihtua. Ei siinä mitään, ei teoriat muuta maailmaa, vasta niihin perustuvat kexinnöt ja teknologiat on tuhoisia. xxx/ellauri157.html on line 194: Itchelen veli on eittämättä oikeassa siinä että apinan aivot on kuin kärpänen joka ei jaxa vetää hiilivaunua. So what? Mixi pitäis muuten jaxaa? Kyllä sellaisessa tilanteessa kelpaa elellä. Eihän kärpänenkään tarvi mihkään hiilivaunua. Riittää pelkkä paskakasa. Espresson ystävät ympäri maailmaa arvostavat Paskán makua. xxx/ellauri157.html on line 199: Itchelen kysymys on väärin asetettu: Mixi ei? Aistinvaraiset elukat syö ja väistelevät toisiaan. Pedosta se tuntuu tosi hyvältä, saalista se voi kyllä vähän kirpasta. Jonsei kirpasisi, saalis ei ymmärtäisi juosta karkuun. Siinä se. Sattuminen viivästyttää kuolemista. Elukat optimoituvat välttämään molempia, siinä koko juttu. Jos ne eivät optimoisi, ei niitä olisi, joku optimisti olisi jo syönyt ne. Ja tätä simppeliä maailman menoa rupee sitten joku ohimokiharainen laiha hederpoika suremaan. Sillä on ollut liian hyvät oltavat. Se on liian kauan syönyt muita esim kanoja tulematta syödyxi, että sen mielestä asiassa on jotain epäreilua. Ei ole. Kaikki muut elukat ottaa tän vaan annettuna eikä lähde sitä turhaan problematisoimaan. Tekevät vain parhaansa ja kazovat mihin se riittää. Se on apinalla ahneutta vittu, ja narsismia, sitäse on eikä mitään muuta. Ravintoketjun johtavana petona se on tottunut aina voittamaan. xxx/ellauri157.html on line 206: In Judaism, similar figures arbitrated between earthly realities and spiritual realms since before the establishment of Talmudic Judaism in the 3rd century. However, it was only in the 16th century that these figures were called Baalei Shem. It looks like a Jewish reflex of the cotemporaneous revivalist movements among the protestants. Herbal folk remedies, amulets, contemporary medical cures as well as magical and mystical solutions were used in accordance with traditional Kabbalistic teachings as well as adapted Lurianic guidelines in the Middle Ages. xxx/ellauri157.html on line 210: Baal Shem Tov was the stage name of Rabbi Israel ben Eliezer, a Polish rabbi and mystical healer known as the . His teachings imbued the esoteric usage of practical Kabbalah of Baalei Shem into a spiritual movement, Hasidic Judaism. While a few other people received the title of Baal Shem among Eastern and Central European Ashkenazi Jewry, the designation is most well known in reference to the founder of Hasidic Judaism. Baal Shem Tov, born in the 17th century Kingdom of Poland, started public life as a traditional Baal Shem, but introduced new interpretations of mystical thought and practice that eventually became the core teachings of Hasidism. In his time, he was given the title of Baal Shem Tov, and later, by followers of Hasidism, referred to by the acronym BeShiT. He disavowed traditional Jewish practice and theology by encouraging mixing with non-Jews and asserting the sacredness of everyday corporal existence. xxx/ellauri157.html on line 214: Besides contemporary methods established by Lurianic Kabbalah, Ba'al Shem Tov learned and took part in traditional practices of Practical Kabbalah. As a stroke of genius, Ba'al Shem Tov taught that one could remove asceticism from the practice of Judaism. This allowed a larger array of people to become devout within Judaism, and therefore within Hasidism. Moreover, he taught that the letters, in contrast to the words, were the key element of sacred texts. Therefore, intellectual and academic skills were no longer necessary to reach mastery of the sacred texts. Average skills in solving crossword puzzles and sudoku were enough. Another point in favor of hasidism. xxx/ellauri157.html on line 218: With its emphasis on Divine Omnipresence, Hasidic philosophy sought to unify all aspects of spiritual and material life, to reveal their inner Divinity. Dveikut was therefore achieved not through ascetic practices that "broke" the material, but by sublimating materialism into Divine worship. Nonetheless, privately, when nobody was looking, many Hasidic Rebbes engaged in ascetic practices, in Hasidic thought for mystical reasons of bringing merit to the generation, rather than formerly as methods of personal elevation. xxx/ellauri157.html on line 220: The Baal Shem Tov taught that a superior advantage would accrue in Jewish service with incorporating materialism within spirituality. In Hasidic thought, this was possible because of the essential Divine inspiration within Hasidic expression. In its terminology, it takes a higher Divine source to unify lower expressions of the material and the spiritual. In relation to the Omnipresent Divine essence, the transcendent emanations described in historical Kabbalah are external. This corresponds to the Kabbalistic difference between the Or (Light) and the Maor (Luminary). Essential Divinity permeates all equally, from the common folk to the scholars. Well, perhaps a little fuzzy, but the main point is that everyone can participate in the fun. xxx/ellauri157.html on line 224: This section is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Traditional Jewish philosophical, ethical and mystical thought describes the two fundamental emotions in spiritual devotion, of "love of God" and "fear of God". Hasidic thought gives these standard notions its own interpretations. xxx/ellauri157.html on line 226: The founder of Hasidism, the Baal Shem Tov, opposed the ethical practices of admonishment that could interpret fear of God as fear of punishment. In Hasidism such fear is seen as superficial, egotistical and misrepresentative of the Divine love for Creation. Hasidism sought to replace Jewish observance based on self-awareness with an overriding perception and joy of the omnipresent Divine (see Divine immanence). xxx/ellauri157.html on line 228: It likewise reinterpreted the traditional Jewish notion of humility. To the Hasidic Masters, humility did not mean thinking little of oneself, a commendable quality that derives from an external origin (read: the false Messiah) in Jewish spirituality, but rather losing all sense of ego entirely (bittul-the negation of ego). Such losing one's head could only be achieved by beginning from the inside, through understanding and awareness of Divinity in Hasidic philosophy. xxx/ellauri157.html on line 233: Across all Hasidism the continual mystical joy and vittul-humility "between man and God", is ideally reflected likewise in belfies to help another person "between man and man". In Hasidism, mesiras nefesh means devoted sacrifice of God for another person. Lubavitch and Breslav have become the two schools involved in the Baal Teshuva movement where talented young men and women devote themselves to going on Shlichus (outings), rather than the traditional and commendable devotion to Torah study and personal spiritual advancement. xxx/ellauri157.html on line 235: Such material and spiritual fun with another person achieves its own manifold spiritual illumination and refinement of one's personality. Just as some traditional forms of Jewish thought gave emphasis to fear of punishment as a helpful contribution to beginning Jewish observance, before progressing to more mature levels, so too do some Jewish approaches advocate motivation from eternal reward in the Hereafter, or the more refined ideal of seeking spiritual and scholarly self-advancement through Torah study. Study of Torah is seen by Rabbinic Judaism as the pre-eminent spiritual activity, as it leads to all other mitzvot (Jewish observances). The more time spent in the yeshiva, the less vacuum-cleaning and taking-out of garbage at home. To seek personal advancement through learning is a commendable ideal of Rabbinic Judaism. xxx/ellauri157.html on line 239: The Lithuanian rabbis (like Itchele's mom's folks) feared that Hasidism demoted the traditional importance on Torah study, from its pre-eminent status in Jewish life. Some Hasidic interpretations saw mystical prayer as the highest activity, but their practitioners thought that through this, all their Jewish study and worship would become easier. By the mid-19th Century, the schism between the two interpretations of Eastern European Judaism had mostly healed, as Hasidism revealed its dedication to bookwormship, and the Lithuanian World saw advantages in the Hasidic shared fun. xxx/ellauri157.html on line 243: The first leader of Lubavitch hasids, Schneur Zalman of Liadi kept in his desk some of his unpublished Hasidic mystical writings. A fire broke out that destroyed them. Afterwards, he asked if anyone had secretly copied them. His close associates replied that no one had, since he had written atop their pages the warning of "Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa". Schneur replied "what has become of Hasidic self-sacrifice for the sake of Heaven?" xxx/ellauri157.html on line 246: The "love of God" and "fear of God" receive different interpretations across the historic texts of Judaism, from their different appellations in the Song of Songs, Talmud, Medieval Jews, Mussunmussun, and the Kabbalah. For Maimonides, love and fear came from the wonders of Creation, which could reveal the presence of their Creator. xxx/ellauri157.html on line 250: The strategic advantage of Hasidism over Kabbalah is its ability to get by without the esoteric terms of Kabbalah. This is brought out most in the anecdotes told about the beloved Masters of Hasidism, as well as in the funny parables they told to illustrate ideas. One such parable differentiates between superficial forms of love of God and spiritual reward, with true forms of selfless love: xxx/ellauri157.html on line 257: The teachers of Hasidism point out that fear of God is different from natural forms of worldly fear, which are uncomfortable experiences, and when experienced, at the time remove other emotions. The trepidation felt when perceiving the mystical greatness of God carries its own delight and vittul-nullification, rather like a roller coaster or feeling up a maiden, and can be felt together with longing and delight of mystical love. xxx/ellauri157.html on line 259: Hasids are nature-lovers by nature. Rabbi Nachman of Breslav poetically depicts the spiritual lifeforce in the grasses of the field as joining and helping in one's prayers. Psychologically too, nature looks better with dogs and sheep in it. To a sensitised soul, even a tree can take on extra dimensions if it has a hole in it. The Kabbalists explain that one of the Hebrew names of God "Elo-h-im" is numerically equivalent in Gemara with "HaTeva" meaning "Nature"). xxx/ellauri157.html on line 268: Rahvaanomaiset mutta devekutit hasidit tarrautuvat Jehovaan kuin liima, kuin kärpäspaperi, kuin Kapteeni Capun laastari. In perhaps the most characteristic Hasidic story, the Baal Shem Tov's conduct instructed his new mystical teaching and boundless delight in the unlettered deveikut of the simple folk: xxx/ellauri157.html on line 270: The saintly prayers of Baal Shem Tov and his close circle were unable to lift a harsh shortage of drinkware they perceived one Rosh Hashanah (New Year). After extending the prayers beyond their time, the drought remained. An unfettered shepherd boy entered and was deeply envious of those who could read the holy day's prayers. He said to God "I don't know how to pray, but I can make the noises of the animals of the field. With great feeling, he cried out, "Cock-a-doodle-do. God have mercy!" Immediately, joy overcame the Baal Shem Tov, and he hurried to fetch the cellar key. Afterwards, he explained that the heartfelt prayer of the shepherd boy reminded him where he had mislaid the key, and the drought was lifted. xxx/ellauri157.html on line 276: Different Hasidic groups evolved their own distinctive styles of niggun. Followers customarily gather around on Jewish holidays to sing in groups, receive and give spiritual inspiration, and celebrate brotherly camaraderie. Hasidic custom venerated pilgrimage to the particular Rebbe one had allegiance to, either to gain a private audience or to attend their public gatherings (Tish/Farbrengen). The celebrations give over his Torah teachings, sometimes personal messages, and are interspersed with inspirational niggunim. xxx/ellauri157.html on line 278: Some niggunim originate from non-Jewish sources. Hasidic custom, based on a practice of the Baal Shem Tov, adapted secular anthems, marches and folk songs, ascribing to them a new spiritual interpretation. Hasidic belief is that these songs, in their secular forms, are in spiritual exile. By adapting them to liturgical forms, they are raising "Sparks of Holiness", based on the Kabbalistic rectification of Isaac Luria. xxx/ellauri157.html on line 280: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri157.html on line 282: Many tales are related of the fervour of Levi Yitzchok of Berditchev, called the "Heavenly Advocate of Israel" before God. His saintly emotional response to deveikut would break restrained rules of conduct, sometimes humorously in public. In one story, he prepares himself to ritually slaughter a chicken according to the halachic laws of shechita: xxx/ellauri157.html on line 286: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri157.html on line 290: USAa vaivaa huutava joulupukkipula. Kokisjoulupukit ovat kuolleet kotonaan koronaan. Erityissuuri pula on rodullistetuista ja nonbinäärisistä joulupukeista. Keskipainoinen jenkkijoulupukki on yli 65-vuotias punavalkoinen heteronormaali polakki ja painaa yli 110 kiloa. Keski-ikä ja paino ovat kasvussa, samoin palkkatoivomus. Kokispullon hintakin on koholla. Napamiehiä ei Kemppaisen mukaan kuollut espanjantautiin monia. Inflaatiopeikko vainoaa pohjoisnapamiehiä. Hollannista on tulossa natoapuna pikalähetys svarte pettereitä. Hasideista saisi tosi näköisiä joulupukkeja, mutta suostuuko ne resitoimaan jouluevankeliumia? Ehkä jos hinta olis paikallaan, mutta se taas pahentaisi inflaatiota. xxx/ellauri157.html on line 293: Vihapuhetta lanttukukosta xxx/ellauri157.html on line 295: Äitini 85V siivuttaa lantut raakana, liottaa suolavedessä yli yön. Latoo liotetut lanttusiivut ja sianlihan kuoren päälle kerroksittain, suolaa vähän kerroksien väliin ja muutama palasokerin pala imelyyttä antamaan. Käärii kukon kasaan. xxx/ellauri157.html on line 296: Uuniin paistumaan useaksi tunniksi, jos vuotaa paistettaessa, niin paikkaa tähteeksi jääneellä taikinalla. Sitten paiston jälkeen käärii voipaperiin ja folionn hautumaan. Minäkin 65v. Nam. Äänestä. xxx/ellauri157.html on line 307: Hyvä että vähän oikasitte, tuollalailla se ruokaperinne tuhoutuu parissa sukupolvessa. xxx/ellauri157.html on line 308: Tehköön vaan mitä lie kasvusmutukoita, sehän ei meitä hetkauta, kunhan eivät nimittele niitä perinnenimillä. xxx/ellauri157.html on line 309: En minäkään läskisoosia sano ratatuuletiksi. Kukkokiekuu xxx/ellauri157.html on line 311: Nyt on kukko uunissa mutta taitaa mennä pieleen koko homma. Huomasin kokoamisvaiheessa että minulla oli liian vähän taikinaa suhteessa täytteen määrään. Yritin jotenkin kursia kukon kiinni. Voitelin oliiviöljyllä kukon ja paistoin ensin 225 asteessa n. tunnin ajan, nyt se hautuu hyvin paketoituna uunissa 125 asteessa vielä kolmisen tuntia. Lopuksi järkyttävä asia perinteiden kannalta. Laitoin kukon sisään pekaanipähkinärouhetta antamaan mehevyyttä ja rasvaisuutta sekä käytin lanttuviipaleiden keittämisessä ruokalusikallisen melassia antamaan makeutta lantuille. Ja vielä. Kukko ei varsinaisesti vuotanut mutta siinä oli jotain outoja halkeamia eikä minulla ollut enää taikinaa millä paikata niitä. Voisikohan kukon laittaa paistumaan sellaiseen Römertopf-savipataan jossa on kansi niin ei tarvitsisi paketoida niin paljoa? Herätä kun on valmis. tuulaneiti xxx/ellauri157.html on line 313: Etkö jo usko että sinulla ei ole mikään kukko uunissa ! Se on korkeintaan lanttumutikka, ei mikään kukko. xxx/ellauri157.html on line 314: Työnnä se mutikka sanonko mihin, kunhan et pilaa perinnettä nimittämällä tuollaista kukoksi. xxx/ellauri157.html on line 319: Noinko sinunkin ressun into ja itsetunto on aikoinaan nujerrettu? Eipä ihme, jos savolaisilla on heikko itsetunto, jos Savossa on tuo asenne leipomisperinteen uudistamiseenkin. Rohkeasti vaan kokeilemaan sopivia täytteitä, perinnettä ei voi pilata leipomalla! Sen sijaan perinteen voi tappaa nujertamalla tekemisen ilon. Kukko on kukko, vaikka sen voissa paistaisi. xxx/ellauri157.html on line 320: Vain muuttuva perinne on elävää perinnettä. Paikallaan pysyvä perinne on kuollutta, museokamaa. Sikoja on alettu pitää Suomessa kotieläiminä vasta 1600-luvulla, mutta kukkoja ja piirakoita on leivottu jo keskiajalla savo-karjalaisen uunityypin yleistyttyä. Hyvä tuula-neiti! Kasvisversio kukosta voi ihan hyvin sisältää sianlihan sijaan pekaanipähkinää. xxx/ellauri157.html on line 321: Eikä ajatuksesi savipadan käytöstä ole huono ollenkaan. Kukosta voisi tehdä (jos ei muuten niin tuon savolaisen nipottajan kauhuksi) myös karjalaistyylisen patakukon: Laita öljyssä pyöräytetyt lantun palat ja pähkinät savikuppiin ja tee ruistaikinasta kansi päälle. Hauduta uunissa kunnes täytteeet ovat kypsiä ja meheviä. Näin meillä valmistettiin ennen myös sieniä. xxx/ellauri157.html on line 322: Kukon ideasta vielä sen verran, että yksi kukon ja piirakan ero on, että kukkoon täytteet laitetaan raakoina ja piirakkaan kypsinä. Se vanha äiti, joka laittoi lanttuviipaleet kukkoon raakoina, noudatti siis varmaan alkuperäistä ideaa. xxx/ellauri157.html on line 334: Mixi eläimet kärsivät? Emme me voi kantaa huolta eläimistä, sanoi Singerin kelloseppä Todros, ja yhtä uskovaisen antropologisesti kommentoi veli Jöns. Olis syytä kantaa, sillä ilman diversiteettiä on apinankin loru pian loppuun luritettu. xxx/ellauri157.html on line 336: Andrei Orlov on samaa mieltä Gershom Shulemin kaa että nimi Metatron on pelkkää glossolaliaa. xxx/ellauri157.html on line 337: Käännetty englannista --- Andrei A.Orlov on amerikkalainen juutalaisuuden ja kristinuskon professori antiikin aikana Marquetten yliopistossa. Hän "on erikoistunut juutalaisen apokalyptismin ja mystiikan, toisen temppelin juutalaisuuden ja Vanhan testamentin Pseudepigraphan asiantuntijoihin." Wikipedia (englanti). Gershom Scholem oli saksalaissyntyinen israelilainen historioitsija ja modernin tieteellisen kabbalan tutkimuksen perustaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat vaikutusvaltainen luentokokoelma Die jüdische Mystik in ihren Hauptströmungen sekä sabbatealaisten mystisen messiaan Šabbetai Tsevin elämäkerta. xxx/ellauri157.html on line 339: Gershom Scholem (1897 – 21. helmikuuta 1982[1]) oli saksalaissyntyinen israelilainen historioitsija ja modernin "tieteellisen" kabbalan tutkimuksen perustaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat vaikutusvaltainen luentokokoelma Die jüdische Mystik in ihren Hauptströmungen (1941) sekä sabbatealaisten mystisen messiaan Šabbetai Tsevin elämäkerta (1973). Scholemin näkemykset ovat hallinneet kabbalan tutkimusta ainakin Moshe Ideliin asti. (Kukahan sekin oli.) xxx/ellauri157.html on line 343: Scholem’s first marriage to Escha Burchhardt was on the rocks by the early 1930s. Not only was he imagining himself in love with Kitty Steinschneider (there is no evidence that she reciprocated), but he was also pursuing a relationship with his student, Fania Freud (they married in 1936). His diaries betray a sense of emotional chaos, as he wrote to his friend, Walter Benjamin, explaining to Benjamin why he could not host him in Jerusalem. He also wrote to Benjamin that he was struggling with questions of good and evil and whether an evil person could also be just. While he doesn’t say whether these questions were purely theoretical or not, it is striking that such ruminations came at exactly the time when his personal life was in turmoil. xxx/ellauri157.html on line 345: In treating Jacob Frank, the most nihilistic of these late Sabbatians, Scholem strikes a curious note. He starts his essay by criticizing all others who had written on Sabbatianism for their lack of objectivity, often expressed in pejorative language. Yet, when he arrives at Jacob Frank, he suddenly sheds his objective tone and launches into an invective-filled description of Frank as a tyrannical and corrupt imposter. How to understand this jarring shift? xxx/ellauri157.html on line 347: Could there possibly be a connection between Scholem’s own confession of moral confusion and his treatment of Frank. Did he see something of himself in Frank, who was accused of various sexual perversions, and recoil in horror? While there can be no definitive answer to this question, considering Scholem’s emotional life from the years in which he was writing this pathbreaking essay creates the possibility of a new reading. xxx/ellauri157.html on line 349: The image of Scholem as a towering intellectual whose reach extended beyond the field of Jewish Studies often seems to exclude his personal and emotive life. Yet Gershom Scholem was anything but an ivory tower thinker cloistered in his study. The very power of his ideas owes much to the passion with which he infused them and that passion was the product of his emotions as well as his thought. xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä. xxx/ellauri157.html on line 359: Sen ainoa mm-oppilas Herkko Hietanen toimi TVkaistan ulkopuolisena oikeudellisena avustajana ja sai tässä roolissa poikkeuksellisesti syytteen tekijänoikeusrikoksesta ja törkeästä petoksesta kuten päämiehensäkin. xxx/ellauri157.html on line 360: Oikeudenkäynnissä vuonna 2015 kävi ilmi, että henkilökohtaisia tallenteita ei ollut, vaan kaikesta materiaalista oli yksi kopio, jota näytettiin kaikille. Hehe. Mitäs jos ei olisi koko Yleä? Hietasen lakifirma Turre Legal tarjoilee nyttemmin juustoa työelämään. xxx/ellauri157.html on line 362: Varadosetin vanhanmiehen käkätyxet on aika tutun oloista mezästä huutelua ja takarivin paasauxia. Ehkä Jukkis sai nyt 1001. mm-lukijan. xxx/ellauri157.html on line 363: ”Johtaminen” viittaa työn johtamiseen. Yksi traagisimpia pandemian uhreja on ”työ”. Se ei palaa ennalleen, väitetysti hyödylliseksi uurastukseksi ”toisen johdon ja valvonnan alaisena”, kuten vakiintunut määritelmä ilmaisi asian. xxx/ellauri157.html on line 365: Hyvin kirjoittamisesta Jukkixella taitaa olla 10 englanninkielistä ja 5 sekä saksan- että ranskankielistä opaskirjaa plus Aulis Ojajärven Kirjoita taiten. xxx/ellauri157.html on line 367: Muuten miksi ihmeessä Juudas tarvittiin näyttämään Jeesus, joka juuri edellä selvitetyn mukaan oli suuri julkkis? Koska valtameediassa ei siihen aikaan ollut kuvia. Pikkuisen saa Kemppinen sohaistuxi sarvella sivulauseessa liian hyvin kynäillyttä Paavo Haavikkoa. xxx/ellauri157.html on line 369: Itse käytän näissä kirjoituksissani Hyppeli-Hiiri -teknikkaa siksikin, että olen kyllästynyt johdonmukaisuuteen ja etenkin asiallisuuteen. Haluaisin mielelläni tarjota lukijalle sellaisen metsän kuin el Laurilla, joka kuljeskeli kirves kainalossa milloin missäkin ja tarkasteli milloin mitäkin, silmiin sattunutta kännykkää, miettien että mitähän tuostakin saisi. Lauri poika mezäs häärii, kazeleepi puita väärii, mäyränä nummia tonkii. xxx/ellauri157.html on line 373: Kyllä se särvittää, kun saa kiitosta. Aiheetonkin kiitos kelpaa. Joskus kiipeän izeäni koskevan niteen muhkeasta rivistöstä K-kirjaimen kohdalta vaikka minulle on kyllä sanottu, että antaa olla kiipeilemättä keittiön tikkailla. xxx/ellauri157.html on line 375: Ellei tätä koronaa olisi, voisi olla vaara, että panisin pystyyn huru-ukkojen keskustelukerhon. Ylimielisyyksissäni kuvittelen, että sellaisesta saisin vaikka kirjan 3. pidot Tornissa. Tiedä vaikka jonkun toisen kirkon palkinnon. xxx/ellauri157.html on line 378: Pirkko Saisiosta tulee mieleen kaikin puolin kadehdittava Bashevis Singer. Kaikki on yliluonnollista, ja että näin on, siinä ei ole mitään yliluonnollista. Peura kulkee suolla koparat kopisten. Kallon alta löytyy kakkapussi, jossa on se mitali. Rex regi rebellis. John esiintyi pellavatukkaisena ekaluokkalaisena SYKin Topeliusnäytelmässä pikkupoikana, josta se sai sellasen RRR-mitalin. Sillä voi se olla vieläkin vaatekaapin pohjalla. xxx/ellauri157.html on line 380: Minulla oli tuomarina ollessani Harris-tweedistä tehdyn takin oikeanpuolisessa sivutaskussa hopeinen kreikkalainen tetradrakma, joka lienee nyt jossain vaatekaapin pohjalla tai muuten hukassa, kun en enää ole tuomari. Tuo raha kiersi keisari Nerolta vuosisadasta toiseen ja tarvittaessa kuiskasi, varmaan himmeällä äänellä:” Väärin, väärin, väärin, ihmisten ja Jumalan edessä.” Se alituinen kuiskutus oli tosi häirizevää. Vaatekaappi ja kakkapussi vaimentavat sitä aika hyvin. xxx/ellauri157.html on line 382: Hemmetti, tässä Jukkixessa on hurjan paljon Jöpiä. Vähän hirvittää ettei sunkaan el Laurikin ole toinen vara-Kemppainen. xxx/ellauri157.html on line 386: et="Rodriquez">Sugar man xxx/ellauri157.html on line 395: Jumpers, coke, sweet Mary Jane xxx/ellauri157.html on line 398: Met a false friend xxx/ellauri157.html on line 405: Jumpers, coke, sweet Mary Jane xxx/ellauri157.html on line 424: Jumpers, coke, sweet Mary Jane xxx/ellauri157.html on line 427: Met a false friend xxx/ellauri157.html on line 434: Jumpers, coke, sweet Mary Jane xxx/ellauri157.html on line 442: Itchelen olis kannattanut ottaa palasokeria, se saa kysymyxet häviämään. xxx/ellauri157.html on line 444: Materialismi, erittäinkin Marxin vaikka onkin heimoveli ei viehättänyt Iisakkia koskaan. Pahimpinakin epäilyn hetkinä hän oli tietävinään ettei maailma kehittynyt omia aikojaan vaan kaiken takana oli jokin salaliitto, viisivuotissuunnitelma, tietoisuus, metatroninen voima. Neuvostotiedemiehet ja sokeat voimat yleensä eivät kyenneet konstruoimaan kärpästäkään. Veljeni ei sopeutunut kommunistisen ideologiaan ja minä vielä vähemmän. Amerikkalaiseen menoon sopeuduimme sitä vastoin hyvin. xxx/ellauri157.html on line 446: Puolassa Iisko luki tiedelehdistä exakteja tieteitä, Freud, Marx, Engels ja Jung eivät napanneet. Vika oli että Iisko halusi toivoa vaikkei ollut lapamato. Resignoituminenkaan ei tuntunut oikealta. Rolland, Chesterton ja Tomppa Mannkaan eivät kelvanneet närkille Iisakille. xxx/ellauri157.html on line 453: Nachman was the great-grandson of Baal Shem Tov, the founder of the Hasidic movement. In 1802, at the age of 30, Nachman instituted his own Hasidic sect based in the Ukrainian town of Breslau. Nachman taught his followers to live in faith, simplicity and joy. 1in 1810, at the age of 38, Nachman died of tuberculosis. Sein Leben war kurz und beschiessen wie ein Hühnerbrett. Ditto with Spinoza. xxx/ellauri157.html on line 462: State emblem with the words "STATE OF ISRAEL" inscribed in Hebrew on the right and in English on the left; the serial number and metal. xxx/ellauri157.html on line 466: Martin Buber (8. helmikuuta 1878 Wien – 13. kesäkuuta 1965 Jerusalem, Israel) oli itävaltalais-israelilainen filosofi ja kulttuurihahmo, jonka filosofian tunnetuin teema on inhimillisten suhteiden jaottelu Minä-Sinä ja Minä-Se-suhteisiin. Buberin filosofiaa kutsutaan usein dialogiseksi filosofiaksi, ja vaikka hänen lähteekin lähtökohtansa ovat monessa suhteessa toisenlaiset, häntä pidetään usein eksistenssifilosofina. Esimerkiksi Sartren eksistentialismin transsendentalismista dialogifilosofia eroaa siten, että kun transsendentaalinen filosofia pyrkii konstruoimaan maailman subjektista käsin, dialogifilosofiassa subjekti on vasta erottautumisen tulos. xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa. xxx/ellauri157.html on line 470: Buber kirjoitti elämänsä aikana paljon muun muassa filosofiaa, juutalaisuutta, psykologiaa ja kasvatustieteitä käsitteleviä teoksia, sekä toimitti esimerkiksi vuonna 1914 Kalevalan saksankielisen laitoksen. Buberin filosofisena pääteoksena pidetään 1923 ilmestynyttä kirjaa Minä ja Sinä (Ich und Du). Buberin itsensä mukaan kirjaa voidaan pitää hänen tuotantonsa ”polttopisteenä”, johon tiivistyy sekä hänen aikaisempi älyllinen kehityksensä että myös tulevan ajattelun perusta. xxx/ellauri157.html on line 473: Buber kirjoitti runollista ja vaikeaselkoista kieltä, eikä hänen esityksensä ole missään nimessä systemaattista. Kieltä kuvataan vaikeaselkoiseksi, romanttiseksi ja ekspressionistiseksi. Buberin muutettua Jerusalemiin ja opittua kunnolla hepreaa hänen kerrotaan vitsailleen ”että hän voisi kirjoittaa sitä yhtä epäymmärrettävästi kuin saksaksi”. xxx/ellauri157.html on line 475: Martin Buberin dialogifilosofian historiallisia yhteyksiä voidaan nähdä luonnollisesti jo Sokrateessa, mutta varsinaisesti suurimpia vaikutteita filosofiseen ajatteluunsa Buber sai 1800-luvun filosofeilta, kuten Nietzscheltä, Kierkegaardilta, Feuerbachilta ja Jacobilta. Myös Kant on monin osin vaikuttava taustahahmo. 1700-luvun itäeurooppalaisella juutalaisliikkeellä hasidismilla on ollut Buberin ajatteluun vähintään yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisilla filosofeilla. Selvää edeltäjää Buberin ajattelulla ei kuitenkaan ole. Samanaikaisesti Buberin kanssa tosin syntyi monella tavalla toisiaan muistuttavia dialogifilosofioita, mutta ilmeisen riippumattomina toisistaan xxx/ellauri157.html on line 479: Perussanaparilla "Minä-Se" Buber kuvaa objektiin suuntautunutta suhdetta, jossa subjekti esimerkiksi havaitsee, tuntee, kuvittelee, tahtoo, aistii tai ajattelee jotain. Minä-Se-suhde on ”intentionaalinen” suhde, joka lähtee subjektista ja kohdistuu objektiin, jota subjekti havainnoi, luokittelee ja analysoi. xxx/ellauri157.html on line 481: Perussanapari "Minä-Sinä" puolestaan luo suhteen, jossa subjektilla ei ole enää mitään objektina. Usein kirjallisuudessa Minä-Sinä-suhdetta on kuvattu subjektin ja subjektin väliseksi suhteeksi. On kuitenkin muistettava, että Buber puhuu subjektista laajemmassa merkityksessä kuin yleensä. Vaikka Sinän sanovalla ei olekaan objektia, on hän kuitenkin yhteydessä johonkin, kai. Minä-Sinä-suhde sisältää kaiken, minkä Minä-Se-suhdekin, mutta Minä-Sinä-suhteessa ei toisen subjektin ominaisuuksia voida analysoida lankeamatta takaisin Se-suhteeseen. Buber kuvaa Minä-Sinä ja Minä-Se suhteen eroa esimerkiksi yksittäisten äänten ja melodian tai yksittäisten sanojen ja lauseen välisenä erona. Buberin mukaan Minä-Sinä-suhde kohtaa ihmisen "armosta ja tahdosta", se vaatii molemminpuolisuutta, molempien osapuolten Sinä-sanomista. Varsinaista huuhaata. xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla. xxx/ellauri157.html on line 492: Doch die Ich-Du Dialogik Bubers ist nicht nur auf die zwischenmenschliche Beziehung beschränkt, sondern der Mensch kann auch mit Abwesenden, natürlichen Dingen, sowie spirituellen Entitäten in den Dialog treten Ein bisschen plemplem ja, meschugge, und ganz einseitig, aber kommt vor. xxx/ellauri157.html on line 494: Wie gut hat Anders Nygren es auf Schwedisch formuliert: Gottes Liebe wird zudem als „entirely independent of external stimulus and motivation“ bezeichnet (Nygren ix). Anders Nygren oli ruotsalainen luterilainen teologi. Hän oli systemaattisen teologian professori Lundin yliopistossa vuodesta 1924 ja hänet valittiin Lundin piispaksi vuonna 1948. Hänet tunnetaan parhaiten kaksikirjaisista teoksistaan Agape ja Eros. xxx/ellauri157.html on line 500: Für diese Arbeit sind wesentlich die Begriffe Philia und Agape relevant, weshalb diese Arbeit nicht im Detail auf die Eros Liebe eingehen wird. Für neugierige Leser ist es jedoch sinnvoll, Nygrens Gegenüberstellung von Agape und Eros Liebe zu betrachten (vgl. Nygren 160ff.). xxx/ellauri157.html on line 501: Opel-Werke werden nicht ausgegliedert. Bei Opel haben der Mutterkonzern Stellantis und die IG Metall mehrere Streitpunkte abgeräumt. xxx/ellauri157.html on line 505: Rund 40.000 Briefe sind aus der Korrespondenz von Martin Buber mit seinen Zeitgenossen erhalten. Martin ist mit allen seinen Freunden dialogicsch gesprochen, ungeachtet ob sie davon gewusst hatten. xxx/ellauri157.html on line 507: Hermann Karl Hesse (1877-1962), a Nobel Prize-winning German novelist and poet, is best known for his inspired explorations of self-understanding, spiritual realization, and psychology, particularly in Der Steppenwolf (1927), perhaps his best-known work. xxx/ellauri157.html on line 514: Interestingly, several of Hesse’s drawings and etchings were discovered at the National Library in Israel half a century after his death. I bet he had asked Buber to come up to have a look at them. Like all narcissists, those born to be wild never wanna die, even if they explode into space. xxx/ellauri157.html on line 516: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri157.html on line 518: et="Steppenwolf">Born To Be Wild xxx/ellauri157.html on line 520: Get your motor runnin' xxx/ellauri157.html on line 530: Heavy metal thunder xxx/ellauri157.html on line 546: Get your motor runnin' xxx/ellauri157.html on line 564: "Eine ganz wunderbare Nachricht", freut sich Prof. Dr. Birgitta Wolff, Präsidentin der Goethe-Universität. „Martin Buber und sein Werk sind heute aktueller denn je“, ist Prof. Wiese überzeugt. Das heisst: Prof. Dr. Christian Wiese, Martin-Buber-Professur für jüdische Religionsphilosophie, xxx/ellauri157.html on line 565: Fachbereich 06 Evangelische Theologie, Goethe-Universität. Telefon 069 798-33313 bzw. -33312. --- Christian? Mordechai dreht sich um in dem Grab. xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück. xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde. xxx/ellauri157.html on line 573: 1938 floh Buber mit seiner Familie nach Palästina. Im gleichen Jahr wurde er Professor für Sozialphilosophie an der Hebräischen Universität in Jerusalem, wo er sich in die politischen Diskussionen um die Rechte der Araber in Palästina einschaltete. 1942 wurde er Mitbegründer der Gruppe „Ichud“, welche die für die Gründung eines Staates Israel mit Juden und Arabern als gleichberechtigten Völkern eintrat. Viel später, auf dem Sterbebett, ordnete er die Verdoppelung der Stipendien (je 20 Mark) für bedürftige arabische Studenten an. Buber starb am 13.06.1965 in seinem Haus in Jerusalem, 2 Jahre vor dem Jim Kippur Krieg. xxx/ellauri157.html on line 575: Die erste Psychoanalytikerin, die versuchte, Buber die Psychoanalyse näher zu bringen, war Lou Andreas-Salomé (1861–1937). Wie wir schon wisssen, war sie mit Nietzsche und Rilke eng beschäftigt, kein Wunder dass sie sich um Bubers tolle Liebestheorien interessierte. xxx/ellauri157.html on line 577: Das Wesen der Religiosität betreffend betont Buber die „Fortschrittlichkeit“ Jungs z. B. gegenüber Freud. Dennoch formuliert er in „Schuld und Schuldgefühle“ prägnant und präzise seine Kritik an Jung bezüglich dieses Themas: „Von ganz anderer Art ist die Lehre Jungs, den man als einen Mystiker des modernen, psychologischen Solipsismus bezeichnen kann. Die mystischen und mystisch-religiösen Konzeptionen, die Freud verachtet, sind für Jung der wichtigste Gegenstand seines Studiums; aber sie sind es leider nur als 'Projektionen' der Psyche, nicht als Hinweise auf etwas Außerpsychisches, dem sie begegnet“ (a. a. O.: 130). Einige Passagen weiter spricht Buber von „Freuds Materialismus“ und „Jungs Panpsychismus“. xxx/ellauri157.html on line 579: Laut Mitteilung der Enkelin von Buber, Judith Buber-Agassi, habe Andreas-Salomé ihm später ausgeredet, ein Buch „gegen Freud“ zu schreiben, mit der Behauptung, „die Freudianische Psychoanalyse brauche noch Zeit zum Reifen“. xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten. xxx/ellauri157.html on line 587: Carl Ransom Rogers (January 8, 1902 – February 4, 1987) was an American psychologist and among the founders of the humanistic approach (and client-centered approach) in psychology. The person-centered approach, his own unique approach to understanding personality and human relationships, found wide application in various domains such as psychotherapy and counseling (client-centered therapy), education (student-centered learning), organizations (self-centered leadership), and other group settings. Rogers was found to be the sixth most eminent psychologist of the 20th century and second in net worth, among clinicians, only to Sigmund Freud. xxx/ellauri157.html on line 589: In 1970, Richard Young, Alton L. Becker, and Kenneth Pike published Rhetoric: Discovery and Change, a widely influential college writing textbook that used a Rogerian approach to communication to revise the traditional Aristotelian framework for rhetoric. The Rogerian method of argument involves each side restating the other's position to the satisfaction of the other, among other tricks. On paper, it can be expressed by carefully acknowledging and understanding the opposition before dismissing them. xxx/ellauri157.html on line 591: Some scholars believe there is a politics implicit in Rogers's approach to psychotherapy. Toward the end of his life, Rogers came to that view himself. The central tenet of a Rogerian, person-centered politics is that public life does not have to consist of an endless series of winner-take-all battles among sworn opponents; rather, it can and should consist of an ongoing win-win conspiracy among all the cheats. (For details, watch Legally Blonde, Part II.) xxx/ellauri157.html on line 593: Mit der Frage des Arztes „Wo fehlt es dir“ „ist die Sachlichkeit und das Urphänomen des Arztseins in die Wirklichkeit eingeführt. Dieses Alltägliche verdient mit Ernst, ja mit Feierlichkeit betrachtet zu werden.“ Und: „Dieser Anfang ist eine biographische Szene und ist zuerst ein Gespräch, dann ein Monolog." Zur erwähnten Urszene sagte Tellenbach: Und in diesem Augenblick taucht der Schatten Martin Bubers auf; denn hier in dieser anthropologischen Erhellung und Verdeutlichung des Gespräches Arzt-Patient ist Bubers dialogisches Prinzip in seiner methodologischen Tragweite in die Medizin eingeführt. xxx/ellauri157.html on line 598: In einem weiteren Brief vom 17. November 1936 gesteht Herr Dr. Binschwanger nach der Lektüre von Bubers „Die Frage an den Einzelnen“ seine philosophische Nähe zu Buber: „Ich vermag nicht nur überall mit Ihnen zu gehen, sondern sehe in Ihnen auch einen Bundesgenossen nicht nur gegen Kierkegaard, sondern auch gegen Heidegger, dem ich methodisch zwar aufs tiefste verpflichtet bin, dessen Daseinsauffassung (Dasein für den Führer) doch noch ganz auf der Linie Kierkegaards liegt“. xxx/ellauri157.html on line 601: Die Grundformen menschlichen Daseins sind nach Binschwanger die Liebe, die Existenz und der Geschlechtsverkehr, d.h. der enge Umgang mit den anderen oder mit sich selbst. Binschwangers philosophische Innovation über Buber war die einführung des Pronomens "wir". Das Miteinandersein von Mir und Dir“ wird hier differenziert. Dementsprechend heißen auch die zwei Subkapitel: „Das liebende 'Uber-und-Untereinandersein“ und „Das freundschaftliche Miteinandersein“. Der berühmte Satz Bubers aus „Ich und Du“: „Der Mensch wird am Du zum Ich, es, und Übermensch“ (Buber 2002: 32) findet seine etwaige Entsprechung im Binswanger’schen „Erst aus der Wirheit entspringt die Selbstheit“. xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind. xxx/ellauri157.html on line 610: Really wanna know? Join the Community! Subscribe to our newsletter and learn something new every day! Easy, No Essay College Scholarships. Easy, No Essay College Scholarships offer 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Walla walla, it's really GOT 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Believe it or not! xxx/ellauri157.html on line 612: Haredi Judaism, Hasidic Judaism, and Orthodox Judaism are all names for different religious movements within the Jewish faith. The three can be looked at as a family (Meshucha), with Haredi Judaism existing as a subset of Orthodox Judaism, and Hasidic Judaism existing as a further subset of the subset. All three sects agree on the importance of God's word and laws, but they choose to adhere to those laws in slightly different ways. xxx/ellauri157.html on line 614: Orthodox Judaism is largely defined by a firm belief that the Torah and the laws contained within it are of divine authority, and therefore should be subjected to a strict interpretation and observance. Orthodox Judaism is a large branch of Judaism, and until fairly recently, most Jews could be said to be Orthodox. xxx/ellauri157.html on line 616: It wasn´t until the Reform movement that large numbers of Jews departed from more traditional Orthodox teachings. Reform Jews, who focus on the concept of ethical monotheism, believe that only the ethical laws of the Torah are binding. Additionally, they believe that other laws, like those laws in the Talmud, were products of their time and place, and so it was not necessary to treat them as absolute. xxx/ellauri157.html on line 618: In the late-19th and early-20th century, the Orthodox movement itself underwent some changes. Newer Orthodox Jews tried to integrate the teachings of the Torah into modern life, making some concessions and adaptations to better mesh with contemporary technologies and practices. At the same time, other Orthodox Jews rejected most modern movements, and looked warily on any reinterpretations of Jewish law to make it fit into a modern context. xxx/ellauri157.html on line 620: These "Ultra-Orthodox" Jews became known as Haredi Jews, although both of these terms are considered negative in some circles. The term is also sometimes spelled Charedi or Chareidi in English. It is important to note that members of this group do not reject the modern world or technologies (like nuclear weapons) entirely, but they treat adaptations of Jewish law to fit that world as very serious. Most of the differences between Haredi and Orthodox perspectives have to do with decisions of oral law as to how the Torah should be applied to a modern situation. In many broad senses, the two groups tend to agree, and it is more in the specifics that things begin to diverge, like payot and tefilin and wearing antimacassars and funny double hats. xxx/ellauri157.html on line 624: This movement began in the 18th century by Rabbi Israel ben Eliezer, later known as Baal Shem Tov, the Master of the Good Name. Hasidic Judaism sets aside the earlier emphasis on studying the Torah from an academic perspective, and instead exalts the experience of it at all moments. Within the movement there are a number of sects, including the Satmar, Belz, Ger, Sanz, Puppa, Spinka, and Lubavitch. Mazel tov! xxx/ellauri157.html on line 630: eteenpäin xxx/ellauri165.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri165.html on line 18: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri165.html on line 22: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri165.html on line 24: eteenpäin xxx/ellauri165.html on line 35: This "expressionist" model claims she doesn't pay heed to her critics, especially those who "call me an attention seeker." According to her, the photos she puts out have an underlying message about "change" and not meant for popularity on social media. "If being popular was my goal, I don't think it would be such a wise decision to upset two-thirds of the world," she said. xxx/ellauri165.html on line 37: Having said that, Marisa has now decided to shift her focus from her cunt on the current state of our planet. "I have been a vegetarian for the last three years and the plan is to make a strong statement in 2019 about how we keep animals for our own pleasure and amusement," she said. xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids. 'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot. xxx/ellauri165.html on line 40: Papen said: 'I do think we created something Cleopatra would have been proud of.' xxx/ellauri165.html on line 45: Virgin Marisa walks toward and away from the camera carrying something on her head. xxx/ellauri165.html on line 48: Papen travelled with with Australian photographer Jesse Walker to the isolated Omo Valley in south-western Ethiopia, where she lived for a whole week with the Surma tribe. Papen said: 'What we claim to call beautiful in our Western world isn´t quite the same how the Surma tribe pursues beauty. Both Surma men and woman pierce their ears, some woman stretch their lower lip with a plate. xxx/ellauri165.html on line 49: They scar their bodies by making little cuts repetitively. Isn't it funny we invented all these creams, lasers and other treatments to get rid of our pubic hairs. One time I was resting in the shade of a sculptural tree and I was watching two men and a woman from a distance, they were just sitting in the grass, playing with some leaves and collecting some stones. I was trying to go back in my memory and imagine that same exact situation happening in our 'civilised' world - I couldn´t. In our civilized world the guys would've been all over her, stones hanging out and blades deep in her throat and twat. xxx/ellauri165.html on line 51: Another remarkable difference, according to Papen, is how breastfeeding is seen by the Surma as something natural which can be done in the open, compared to the contradictions on social media and public places in the Western world. Personally I found that a shame to see, but I fear there is no way back when it comes to this. xxx/ellauri165.html on line 61: Mutta aikaisemmin olimme mitanneet erään Antero Poppiuxen työnnön ja Ollin työntö oli melkein yhtä hyvä! Täällä on myös herrasväki Krohn ja meidän on pitänyt pelata ahkerasti keilaa, vaikkei se olekaan minusta mikään erikoisen hauska peli. xxx/ellauri165.html on line 71: Suoraviivainen hymiö on hapan, keskinkertainen apina on huonohko. Niin ei pidä kenellekkään sanoa, se on loukkoovoo. Jokainen meistä on ainutlaatuinen, special, xtraordinary. Vähempi ei tyydytä. Vittu vaikka pallokalloapinoiden keskinäiset erot näkyy vasta n:nnessä desimaalissa. No lompakon paxuudessa ne kyllä ovat gigaluokkaa. Sitä se korkoa korolle periaate teettää. xxx/ellauri165.html on line 73: Louis-Sébastien Mercier (1740–1814) oli keskinkertainen ranskalainen kirjailija. Hän joutui Pariisin paheita kuvaavasta teoksestaan Tableau de Paris (1781–1789) maanpakoon, josta hän palasi vasta vallankumouksen alkaessa. Konventin edusmiehenä hän kannatti äänestyksessä Ludvig XVI:n elinkautista vankeutta ja joutui sen jälkeen itse vankeuteen. Vapautumisensa jälkeen hänet valittiin 500-miehiseen neuvostoon. Hän sai historian professorin viran, ja hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi. xxx/ellauri165.html on line 75: Mercier vastusti ranskalaista klassillista näytelmätyyliä, Hän moitti Jean Racinea ja Pierre Corneillea siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti tutkielmassa Essai sur l’art dramatique (1773). Mercier itse oli kuitenkin ize niin keskinkertainen kirjailija, ettei hän voinut todellisuuden maaperään istuttamillaan omilla näytelmillään luoda mitään todella arvokasta. Hän oli ize asiassa aivan paska. Hänen näytelmiään ovat esimerkiksi Eugénie (1767), Les deux amis (1770), Le faux ami (1772), Le juge (1774), Le déserteur, L’indigent (1782). xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”. xxx/ellauri165.html on line 80: Vuoden 2022 utopiassaan Mercier vastaa näihin kritiikkeihin. Hän uskoi lujasti ihmisen synnynnäiseen hyvyyteen ja hyväntahtoisuuteen ja siksi näki ihmisessä luontaisen taipumuksen hyveeseen. (Har, har.) Mercier’n mukaan onnellisuutta ei pysty saavuttamaan ilman kanssakäymistä, sosiaalisuutta. Juuri tämän sosiaalisuuden ja siitä seuraavan onnellisuuden Mercier esitti perusteluksi sille, miksi vuoden 2022 yhteiskunnassa sovellettaisiin rousseaulaista yhteiskuntasopimusta. Vaatimattomuus, huolenpito köyhistä ja tasa-arvo ovat Mercier’lle onnellisuuden premissejä yhteiskunnassa. xxx/ellauri165.html on line 82: Forsström kirjassaan pahoitellen toteaa hänen sokeutensa nähdä yksilöllisten ja partikulaaristen arvojen merkitystä onnellisuuden kannalta. Ne ovat keskeiset tekijät, jotka kääntävät Mercier’n utopiaa Forsströmin dystopiaxi. Jengi nyt vaan haluaa olla vaativia, kyykyttää köyhiä ja omistaa enemmän kuin naapuri. Ilman privaatteja tuotantovälineitä ei mistään tule mitään. xxx/ellauri165.html on line 84: Totaalinen yhdenmukaisuus, jota Mercier soveltaa vuoden 2022 yhteiskunnassaan tuo mieleen autoratiivisen-autoritiivisen-autoratirititiivisen- no, siis kommarien hallintokoneiston. Samankaltaisuuden normi sitoo Mercier’n visiossa kaikkia toisiinsa aina pukeutumista myöten. Missä ovat merkkivaatteet, Nike, Adidas, jotka tekevät meistä joka iikasta niin erilaisia? xxx/ellauri165.html on line 86: Kaikki poikkeava (paitsi erityisen hyveellisestä toiminnasta annettava ”palkinto”) on tuomittavaa. Myös ”uudelleen kasvattavat” menetelmät (pelkistäen mm. aivopesu ja propaganda), joita Mercier kuvailee käytettävän ”poikkeaviin” ja rikollisten muokkaaamiseksi kunnon kansalaisiksi kuulostavat kaikkea muuta kuin onnellisuutta edistäviltä. Kyllä kovat rangaistuxet ja yxityiset vankilat on tehokkaampia. Law and order on ihan parasta. xxx/ellauri165.html on line 88: Mercier’n utopia, jossa päivät, ihmiset, työt ja ajatukset seuraavat uuvuttavan samanlaisina toinen toisiaan, ilman iltauutisten ja luuriviihteen tuomaa helpotusta, antaa pikemminkin kuvan monotonisesta zombien valtakunnasta kuin ”parhaasta mahdollisesta maailmasta”. Missä yrittäjät? Missä volttikuskit? Kebab ja pizzat? Viihdeteollisuus ja valtamediat? Personoidut mainoxet? Luuripelit? Missä amerikkalainen unelma? Täähän kuulostaa ihan Brezhnevin pysähtyneisyyden ajalta. xxx/ellauri165.html on line 90: Kuten Forsström huomauttaa, Mercier’n virheenä ei pidä nähdä sitä, että hän uskoi kaikkien ihmisten tulevan onnellisiksi samoista asioista - siis näki ihmiset samanlaisina – vaan pikemminkin tämä vain esti häntä näkemästä, että ihmiset saattaisivat poiketa toisistaan sen suhteen, mikä heitä miellyttää. Jotkut kerta kaikkiaan tykkää olla köyhiä ja toiset ökyrikkaita. Terveisin Teemu Toppola, keskinkertaisen syvällinen ajattelija (pst. kuulun jälkimmäiseen osastoon). xxx/ellauri165.html on line 94: Kaunis turhuus on monipuolinen teos 1600- ja 1700-lukujen Ranskasta, missä elettiin todellista kulutusjuhlaa – tosin vain ylhäisön keskuudessa. Köyhät kärsivät nälkää samaan aikaan kun aatelisten peruukit tupsutettiin valkoisiksi jauholla ja naiset kylpivät parfymoidussa maidossa. Työntekijät kuolivat elohopeamyrkytykseen, kun palatseihin valmistettiin aina vain suurempia peilejä. Se kuului yhteiskuntajärjestelmään: jokaisen kuului elää ja kuluttaa säätynsä mukaan. Jotta alemmat luokat eivät rupeaisi matkimaan ylempiään, laadittiin ylellisyyslakeja, joilla säädeltiin niin vaatetusta, sisustusta kuin nautintoaineita. Loputtomiin ei tällaisia lakeja tietenkään voitu pitää yllä, kun aatelisto köyhtyi ja porvaristo rikastui. Vallankumous 1789 merkitsi lopullista niittiä yhdelle ylellisyyden aikakaudelle. Toinen jatkui siitä ilman mainostaukoa. xxx/ellauri165.html on line 96: Naiset olivat kulutusjuhlan kuningattaria, olivatpa he sitten kurtisaaneja tai Versaillesin valtiattaria. Tuhlaamisen katsottiin sujuvan kevytmieliseltä ja tyhjäpäiseltä olennolta luonnostaan. Naiset olivat kuitenkin tärkeitä myös kulttuurin saralla: he pitivät tyhjäpäisiä kirjallisia salonkeja ja kirjasivat muistiin ajan ilmiöitä henkevissä kirjeissä ja päiväkirjoissa. Naisia toimi myös keksijöinä ja muotisalonkien johtajina, vaikka heitä yleisesti pidettiinkin lähinnä miesten omaisuutena. xxx/ellauri165.html on line 98: Riikka Forsström tietää aiheestaan paljon ja osaa ilmaista tietonsa kansanomaisessa muodossa, humoristisestikin. Teos koostuu paljolti peräperää ladelluista faktoista, mutta ne on solmittu toisiinsa sujuvasti. Jos haluaa jotain kritisoida, niin hieman liikaa teoksessa on toistoa ja (kenties alkuperäisistä teksteistä johtuen) paatosta. Kirjan runsas kuvitus tukee hyvin tekstiä. Ei kommentteja. xxx/ellauri165.html on line 100: Myös Forsströmin Riikalta: Nykymaailma tulvii hymyä, ja hymyilen itsekin niin tutuille kuin vieraille. Vuosisatoja kaikki näytti hyvin toisenlaiselta. Julkinen hymy oli pannassa. Maalauksessa nuori nainen hymyilee herttaisesti lapsi sylissään. Raollaan oleva suu paljastaa valkoiset hampaat. Viattomampaa kuvaa äidistä ja tyttärestä voisi tuskin kuvitella. Näyttelyssä vieraillut yleisö oli kuitenkin asiasta eri mieltä. Ranskalaistaiteilijan Élisabeth Vigée Le Brunin omakuvasta tuli hymylehtiskandaali vuonna 1787. Vallankumouxellista. Vigge saattoi olla taiteilijana keskinkertainen, mutta aika messeviä tipusia sillä on. Kaikki typyt on vähän Viggen izensä näköisiä. Nykyään ne kelpaa enää tiedelehteen. Niin Riikkakin. xxx/ellauri165.html on line 107: Venäläinen prinsessa 1802 näyttää Elizabeth Bennettiltä. Saxalaisella kuningattarella 1801 on pushup-liivit. Liivitön typy ei ole käynyt salilla. Assumption of Virgin Mary. Oh lord, I assume I´m coming! xxx/ellauri165.html on line 112: Tiedekunta/Osasto ? Fakultet/Sektion Teologinen / Systemaattinen teologia Laitos ? Institution Teologisen tiedekunnan laitos Tekijä? ? ? Författare Leinonen, Tapio Henrikki Työn nimi? ? Arbetets titel Pyhä uskon esikuva – Neitsyt Maria Lutherin teologiassa Oppiaine ? Läroämne Ekumeniikka Työn laji? ? Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika? ? Datum Toukokuu 2013 Sivumäärä? ? Sidoantal 70 Tiivistelmä? ? Referat xxx/ellauri165.html on line 114: Lutherin näkemys Neitsyt Mariasta ei ole ollut tutkimuskohteena suosittu, sillä reformaattorin kielteisen suhtautumisen pyhimysten kunnioittamiseen on nähty johtavan myös negatiiviseen Maria-käsitykseen. Katolis-luterilaisessa ekumeenisessa dialogissa Marian asema on kuitenkin nostettu yhdeksi selvitystyön pääkohdaksi. Tutkielmassani selvitän Neitsyt Marian asemaa Lutherin teologiassa kuuden Lutherin saarnan perusteella. Saarnat ovat peräisin Lutherin Kirkkopostillasta, joten niiden merkitys luterilaisen Maria-kuvan kehityksessä on ollut suuri. Tutkielmani metodina on saarnojen systemaattinen analyysi. xxx/ellauri165.html on line 116: Marian ja muiden pyhimysten asemaan esirukoilijoina ja välittäjinä Luther suhtautuu kriittisesti. Luther pitää pyhimyksiä esimerkillisinä ihmisinä, joiden tehtävänä on osoittaa kohti Kristusta. Katolisen kirkon traditiota Luther kritisoi pyhimyslegendojen vääristelemisestä. Ihmeet ja taivaaseen tempaisut on selvästi tuulesta temmattuja. xxx/ellauri165.html on line 118: Legendoissa pyhimyksistä on Lutherin mukaan tehty epäinhimillisiä ja virheettömiä ihmisiä joihin on mahdotonta samastua. Nolosti kämmänneiden tylsimysten esimerkki voi välittää ihmisille sanoman armollisesta Jumalasta. Kunnia Marian ja muiden pyhimysten elämästä kuuluu Jumalalle, jonka ansiota kaikki pyhimysten hyvät teot ovat. xxx/ellauri165.html on line 121: Maria, köyhä ja mitätön tyttö (Ai köyhäkö? Lipsius ja Renan koittivat todistaa päinvastaista. Mutta mitä nekään asiasta tiesivät), on jo valmiiksi nöyrä ja mitätön, hän uskoo enkelin välittämän Jumalan sanoman raskaaksi tulemisesta ja asettaa järjen epäilykset sivuun. Luther käsittelee Mariaa ristinteologisesta näkökulmasta käsin: nöyrässä ja alhaisessa tytössä on uskon kautta nähtävissä Jumalan äiti. Marian usko on esikuvallista, sillä se ei nojaa mihinkään muuhun kuin Jumalan sanaan. Mariassa syntyy sanan vaikutuksesta usko, jossa Kristus on läsnä – Mariassa Kristus tulee konkreettisesti läsnä olevaksi. Mikään Marian esikuvallisuudesta ei kuitenkaan ole hänen omaa ansiotaan, kaikki on Jumalan aikaansaannosta. Ei apinat saa aikaan mitään paizi pahaa. Luther käyttää Mariaa ja tämän elämää esimerkkinä Jumalan armosta ja tavasta toimia. xxx/ellauri165.html on line 123: Elämänsä aikana Maria saa osakseen silkkaa kärsimystä ja ahdistusta, tämä on Lutherin mukaan lohdullinen esimerkki muille kristityille. Kristuksen äidin kokemat kärsimykset antavat lohtua muille kärsiville. Jollakulla meni sentään vielä paskemmin. Sehän lohdutti Pollyannaakin. Maria on myös esimerkki ikuisen neitsyytensä kautta. Niin kuin Maria on koskematon avioliitossa miehen vallan alla, on myös kristitty evankeliumin vapauttavan vaikutuksen ansiosta vapaa lain sukupuolisen väkivallan alta. Pane vaan ei tule lasta eikä paskaakaan. Vaikka Marian usko on syvällistä ja esikuvallista, Marian esimerkillisyyteen kuuluu myös hänen erehtyväisyytensä. Jumala ottaa Marialta luulot pois jotta tämä ymmärtäisi tarvitsevansa Jumalaa eikä sortuisi turvaamaan omiin ansioihinsa. Maria pitää itseään syntisistä suurimpana ja on siksi Lutherin mukaan todellinen pyhimys. Marian usko on esimerkillistä myös siksi, että Maria pyrkii kasvamaan siinä erehdyksensä jälkeen. xxx/ellauri165.html on line 125: Nykypäivän katolisen kirkon ja Lutherin näkemykset Mariasta ovat lähellä toisiaan Marian esimerkillisyyden ja esikuvallisuuden osalta. Katoliset dogmit Marian tahrattomasta sikiämisestä ja taivaaseen astumisesta eivät kuitenkaan löydä sijaansa Lutherin teologiasta. Mariaa voidaan pitää Lutherin kuivasta teologiasta hyvänä esimerkkinä. xxx/ellauri165.html on line 140: Saint Ambrose of Milan (c.339-97 CE) enthusiastically defended the doctrine of the perpetual virginity of Mary: xxx/ellauri165.html on line 148: Within Western theology, it was generally recognised from the time of Saint Ambrose that Mary never committed a sin. But was her sinlessness in this life because she was born without “original sin”? After all, according to Western theology, every human being was born with original sin, the “genetic” consequence of the sin of Adam and Eve in the Garden of Eden. xxx/ellauri165.html on line 162: For a long time, the Catholic Church was ambiguous on whether Mary rose from the dead after a brief period of repose in death and then ascended into heaven or was “assumed” bodily into heaven before she died. xxx/ellauri165.html on line 167: Muslims, Christians and Jews do all worship the same complex God. Yet, in spite of this, all believe that their religion contains the full and final revelation of the same God. Here is the origin of their unity. Here also lies the cause of their division. xxx/ellauri165.html on line 169: For this belief in the truth of one religion and the falsity of the others leads to inevitable conflict between the believer and the unbeliever, the chosen and the rejected, the saved and the damned. Here lie the seeds of intolerance and violence. Three gods say they are the only one. At least two of them must be wrong. Maybe all. xxx/ellauri165.html on line 175: In the absence of her skeletal remains, her devotees made do with visions – at Lourdes, Guadalupe, Fatima, Medjugorje, and so on. Like the other saints, her pilgrimage sites were places where she could be invoked to ask God to grant the prayers of her devotees. xxx/ellauri165.html on line 181: Väitöskirjansa Lutherin Mariakäsityksistä tehnyt Anja Ghiselli sanoo, että Luther seurasi Marian kohdalla katolisen kirkon oppia. xxx/ellauri165.html on line 183: – Luther liittyy vanhaan katoliseen käsitykseen Mariasta. Sillä hetkellä, kun Pyhä Henki tulee Mariaan, Maria tulee synnittömäksi eli neitsyeksi. Sitä ei kerrota, tuliko Mariakin samalla. xxx/ellauri165.html on line 185: Luterilainen kirkko ajattelee Lutherin jäljissä, että Maria oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää, hän pysyi neitsyenä synnytyksen aikana ja jäi neitsyeksi sen jälkeen. xxx/ellauri165.html on line 187: Miten Luther sitten selitti Raamatussa esiintyvät Jeesuksen veljet? xxx/ellauri165.html on line 188: – Lutherin mukaan juutalaisten sukukäsitys oli laajempi ja Jeesuksen veljistä puhuttaessa voidaan puhua Jeesuksen serkuista. Toinen tulkinta on, että Jeesuksen veljet ovat Joosefin lapsia edellisestä avioliitosta, sanoo Ghiselli. Seliseliä! xxx/ellauri165.html on line 190: Oppi Marian ikuisesta neitsyydestä on saanut vaihtelevia tulkintoja kirkon historian aikana. Kirkkoisät Ignatius Atiokialainen ja Justinus opettivat, että Marialle syntyi muitakin lapsia. Käsitys Marian ikuisesta neitsyydestä vakiintui kirkon opetukseen 500-luvulla ja vahvistettiin vuonna 649 lateraalisynodissa. xxx/ellauri165.html on line 192: Katolisen dogmin vuodelta 1854 mukaan Maria lopulta myös sikisikin synnittömänä. Siinä luterilaisuus ottaa pesäeroa katolisiin. Sikisemisen ei tarvinnut olla synnitöntä, sillä P. henki poisti Mariasta synnit ennenkuin laittoi sinne Jeesus-vauvan. Pst. Siittimen muoto ja sen panon aikainen pitkäkestoinen edestakainen liike selittyy ehkä siitä, että se pumpun tavoin poistaa ensin vaginasta edellisten koiraiden sinne laskemat siittiöt. xxx/ellauri165.html on line 206: Aku on Taavi Ankan huonetta ja sukua. Roopen nimi ruozixi on Jojakim ja se on aatelinen. xxx/ellauri165.html on line 260: Last night I washed the queen's feet xxx/ellauri165.html on line 266: But let my petticoat be xxx/ellauri165.html on line 276: And let your folly be xxx/ellauri165.html on line 282: It was Mary Beaton and Mary Seton xxx/ellauri165.html on line 286: Most versions of the song are set in Edinburgh, but Joan Baez set her version, possibly the best known, in Glasgow. xxx/ellauri165.html on line 288: The last verse suggests Mary Hamilton was one of the famous Four Maries, four girls named Mary who were chosen by the queen mother and regent Mary of Guise to be companion ladies-in-waiting to her daughter, the child monarch Mary, Queen of Scots. However their names were Mary Seton, Mary Beaton, Mary Fleming and Mary Livingston. xxx/ellauri165.html on line 290: Mary Stuart could not be a real life source for the ballad in any of its current forms as these are in conflict with the historical record. She and the Four Maries lived in France from 1547 to 1560, where Mary was dauphine and then queen as the wife of King Francis II. Mary later returned home to Scotland (keeping the French spelling of her surname, Stuart). She married her second husband, Henry Stuart, Lord Darnley in July 1565, and he was murdered 20 months later. So there was not much time for Darnley to have got one of the four Maries (or any other mistress) pregnant, and there is no record of him having done so. Also the song refers to "the highest Stuart of all" – which between 1542 and 1567 was a woman not a man. xxx/ellauri165.html on line 296: The story may have been transferred from a wholly different context. It has been noted that it most closely matches, rather than any event in Scotland, the legend of Maria Danilova Gamentova, daughter of an expatriate branch of the Clan Hamilton established in Russia by Thomas Hamilton during the reign of Tsar Ivan IV (1547–1584). A lady in waiting to Tsarina Catherine, second wife of Tsar Peter I "The Great" (who later succeeded him as Catherine I), Mary Hamilton was also the Tsar's mistress. She bore a child in 1717, who may have been fathered by the Tsar but whom she admitted drowning shortly after its birth. She also stole trinkets from the Tsarina to present them to her lover Ivan Orlov. For the murder of her child, she was beheaded in 1719. xxx/ellauri165.html on line 303: In 1791, at the age of 26, she married Sir William Hamilton, British ambassador to the Kingdom of Naples, where she was a success at court, befriending the queen, the sister of Marie Antoinette, and meeting Nelson. xxx/ellauri165.html on line 306: With her grandmother struggling to make ends meet at the age of 60, and after Mary went to London in 1777, Emma began work, aged 12, as a maid at the Hawarden home of Doctor Honoratus Leigh Thomas, a surgeon working in Chester. xxx/ellauri165.html on line 310: At 15, Emma met Sir Harry Fetherstonhaugh, who hired her for several months as hostess and entertainer at a lengthy stag party at Fetherstonhaugh's Uppark country estate in the South Downs. She is said to have danced nude on his dining room table. Fetherstonhaugh took Emma there as a mistress, but frequently ignored her in favour of drinking and hunting with his friends. Emma soon befriended the dull but sincere Honourable Charles Francis Greville (1749–1809). It was about this time (late June-early July 1781) that she conceived a child by Fetherstonhaugh. xxx/ellauri165.html on line 314: Greville kept Emma in a small house at Edgware Row, Paddington Green, at this time a village on the rural outskirts of London. At Greville's request, she changed her name to "Mrs Emma Hart", dressed in modest outfits in subdued colours and eschewed a social life. He arranged for Emma's mother to live with her as housekeeper and chaperone. Greville also taught Emma to enunciate more elegantly, and after a while, started to invite some of his friends to meet her. xxx/ellauri165.html on line 316: Seeing an opportunity to make some money by taking a cut of sales, Greville sent her to sit for his friend, the painter George Romney, who was looking for a new model and muse. It was then that Emma became the subject of many of Romney's most famous portraits, and soon became London's biggest celebrity. So began Romney's lifelong obsession with her, sketching her nude and clothed in many poses that he later used to create paintings in her absence. Through the popularity of Romney's work and particularly of his striking-looking young model, Emma became well known in society circles, under the name of "Emma Hart". She was witty, intelligent, a quick learner, elegant and, as paintings of her attest, extremely beautiful. Romney was fascinated by her looks and ability to adapt to the ideals of the age. Romney and other artists painted her in many guises, foreshadowing her later "attitudes". xxx/ellauri165.html on line 318: In 1783, Greville needed to find a rich wife to replenish his finances, and found a fit in the form of eighteen-year-old heiress Henrietta Middleton. Emma would be a problem, as he disliked being known as her lover (this having become apparent to all through her fame in Romney's artworks), and his prospective wife would not accept him as a suitor if he lived openly with Emma Hart. xxx/ellauri165.html on line 320: To be rid of Emma, Greville persuaded his uncle, younger brother of his mother, Sir William Hamilton, British Envoy to Naples, to take her off his hands. Greville's marriage would be useful to Sir William, as it relieved him of having Greville as a poor relation. To promote his plan, Greville suggested to Sir William that Emma would make a very pleasing mistress, assuring him that, once married to Henrietta Middleton, he would come and fetch Emma back. Sir William, then 55 and newly widowed, had arrived back in London for the first time in over five years. Emma's famous beauty was by then well known to Sir William, so much so that he even agreed to pay the expenses for her journey to ensure her speedy arrival. A great collector of antiquities and beautiful objects, he took interest in her as another acquisition. He had long been happily married until the death of his wife in 1782, and he liked female companionship. His home in Naples was well known all over the world for hospitality and refinement. He needed a hostess for his salon, and from what he knew about Emma, he thought she would be the perfect choice. xxx/ellauri165.html on line 322: Greville did not inform Emma of his plan, but instead in 1785 suggested the trip as a prolonged holiday in Naples while he (Greville) was away in Scotland on business, not long after Emma's mother had suffered a stroke. Emma was thus sent to Naples, supposedly for six to eight months, little realising that she was going as the mistress of her host. Emma set off for Naples with her mother and Gavin Hamilton on 13 March 1786 overland in an old coach, and arrived in Naples on her 21st birthday on 26 April. xxx/ellauri165.html on line 324: After about six months of living in apartments in the Palazzo Sessa with her mother (separately from Sir William) and begging Greville to come and fetch her, Emma came to understand that he had cast her off. She was furious when she realised what Greville had planned for her, but eventually started to enjoy life in Naples and responded to Sir William's intense courtship just before Christmas in 1786. They fell in love, Sir William forgot about his plan to take her on as a temporary mistress, and Emma moved into his apartments, leaving her mother downstairs in the ground floor rooms. Emma was unable to attend Court yet, but Sir William took her to every other party, assembly and outing. xxx/ellauri165.html on line 326: They were married on 6 September 1791 at St Marylebone Parish Church, then a plain small building, having returned to England for the purpose and Sir William having gained the King's consent. She was twenty-six and he was sixty. Although she was obliged to use her legal name of Amy Lyon on the marriage register, the wedding gave her the title Lady Hamilton which she would use for the rest of her life. Hamilton's public career was now at its height and during their visit he was inducted into the Privy Council. Shortly after the ceremony, Romney painted his last portrait of Emma from life, The Ambassadress, after which he plunged into a deep depression and drew a series of frenzied sketches of Emma. xxx/ellauri165.html on line 328: The newly married couple returned to Naples after two days. After the marriage, Greville transferred the cost of Emma Carew's upkeep to Sir William, and suggested that he might move her to an establishment befitting the stepdaughter of an envoy. However, Sir William preferred to forget about her for a while. xxx/ellauri165.html on line 334: Nelson returned to Naples five years later, on 22 September 1798. a living legend, after his victory at the Battle of the Nile in Aboukir, with his step-son Josiah Nisbet, then 18 years old. By this time, Nelson's adventures had prematurely aged him; he had lost an arm and most of his teeth, and was afflicted by coughing spells. Before his arrival, Emma had written a letter passionately expressing her admiration for him. Nelson even wrote effusively of Emma to his increasingly estranged wife. Emma and Sir William escorted Nelson to their home, the Palazzo Sessa. xxx/ellauri165.html on line 336: Emma nursed Nelson under her husband's roof and arranged a party with 1,800 guests to celebrate his 40th birthday on 29 September. After the party, Emma became Nelson's secretary, translator and political facilitator. They soon fell in love and began an affair. Hamilton showed admiration and respect for Nelson, and vice versa; the affair was tolerated. By November, gossip from Naples about their affair reached the English newspapers. Emma Hamilton and Horatio Nelson were famous. xxx/ellauri165.html on line 340: The Hamiltons moved into William Beckford's mansion at 22 Grosvenor Square, and Nelson and Fanny took an expensive furnished house at 17 Dover Street, a comfortable walking distance away, until December, when Sir William rented a home at 23 Piccadilly, opposite Green Park. On 1 January, Nelson's promotion to vice admiral was confirmed and he prepared to go to sea on the same night. Infuriated by Fanny's handing him an ultimatum to choose between her and his mistress, Nelson chose Emma and decided to take steps to formalise separation from his wife. He never saw her again, after being hustled out of town by an agent. While he was at sea, Nelson and Emma exchanged many letters, using a secret code to discuss Emma's condition. Emma kept her first daughter Emma Carew's existence a secret from Nelson, while Sir William continued to provide for her. xxx/ellauri165.html on line 342: Emma gave birth to Nelson's daughter Horatia, on 29 January 1801] at 23 Piccadilly, who was taken soon afterwards to a Mrs Gibson for care and hire of a wet nurse. On 1 February, Emma made a spectacular appearance at a concert at the house of the Duke of Norfolk in St James' Square, and Emma worked hard to keep the press onside. xxx/ellauri165.html on line 344: Soon after this, the Prince of Wales (later King George IV) became infatuated with Emma, leading Nelson to be consumed by jealousy, and inspiring a remarkable letter by Sir William to Nelson, assuring him that she was being faithful. In late February, Nelson returned to London and met his daughter at Mrs Gibson's. Nelson's family were aware of the pregnancy, and his clergyman brother Rev. William Nelson wrote to Emma praising her virtue and goodness. Nelson and Emma continued to write letters to each other when he was away at sea, and she kept every one. While he was away too, she arranged for her mother to visit the Kidds in Hawarden and her daughter in Manchester. xxx/ellauri165.html on line 346: By the autumn of the same year, upon Emma's advice, Nelson bought Merton Place, a small ramshackle house at Merton, near Wimbledon, for £9,000, borrowing money from his friend Davison. He gave her free rein with spending to improve the property, and her vision was to transform the house into a celebration of his genius. There they lived together openly, with Sir William and Emma's mother, in a ménage à trois that fascinated the public. Emma turned herself to winning over Nelson's family, nursing his 80-year-old father Edmund for 10 days at Merton, who loved her and thought of moving in with them, but could not bear to leave his beloved Norfolk. Emma also made herself useful to Nelson's sisters Kitty (Catherine), married to George Matcham, and Susanna, married to Thomas Bolton, by helping to raise their children and to make ends meet. Nelson's sister-in-law Sarah (married to William), also pressed him for assistance and favours, including the payment of their son Horatio's school fees at Eton. Also around this time, Emma finally told Nelson about her daughter Emma Carew, now known as Emma Hartley, and found that she had had nothing to worry about; he invited her to stay at Merton and soon grew fond of "Emma's relative". An unpublished letter shows that Nelson assumed responsibility for upkeep of young Emma at this time. xxx/ellauri165.html on line 348: After the Treaty of Amiens on 25 March 1802, Nelson was released from active service, but wanted to keep his new-found position in society by maintaining an aura of wealth, and Emma worked hard to live up to this dream. Nelson's father became seriously ill in April, but Nelson did not visit him in Norfolk, staying home to celebrate Emma's 37th birthday on the very day Edmund died; the son did not attend his father's funeral. xxx/ellauri165.html on line 350: The newspapers reported on their every move, including trips to Wales to inspect Sir William's estates and a holiday to Ramsgate intended to give him some peace and quiet, looking to Emma to set fashions in dress, home decoration and even dinner party menus. By the autumn of 1803, Sir William's health was declining, at the same time that the peace with France was disintegrating. A "Children's Ball" was thrown after New Year, in honour of Horatia, and a concert for 100 guests staged in February. xxx/ellauri165.html on line 352: Soon afterwards, Sir William collapsed at 23 Piccadilly and on 6 April died in Emma's arms. Charles Greville was the executor of the estate and he instructed her to leave 23 Piccadilly, but for the sake of respectability, she had to keep an address separate from Nelson's and so moved into 11 Clarges Street, not far away, a couple of months later. xxx/ellauri165.html on line 354: Nelson had been offered the position of Commander-in-Chief of the Mediterranean Fleet, and they rushed to have Horatia christened at Marylebone Parish Church before he left. On her baptism record, her name was recorded as Horatia Nelson Thompson, and her date of birth falsely recorded as 29 October 1800 in order to continue the pretence that she had been born in Naples and was godchild of Emma and Nelson, according to Kate Williams and based on an unpublished letter; however the only publicly available transcription of the record shows 29 October 1801. Nelson later wrote a letter explaining that the child was an orphan "left to his care and protection" in Naples. xxx/ellauri165.html on line 358: She was desperately lonely, preoccupied with attempting to turn Merton Place into the grand home Nelson desired, suffering from several ailments and frantic for his return. The child, a girl (reportedly named Emma), died about 6 weeks after her birth in early 1804, and Horatia also fell ill at her home with Mrs Gibson on Titchfield Street. Emma kept the infant's death a secret from the press (her burial is unrecorded), kept her deep grief from Nelson's family and found it increasingly difficult to cope alone. She reportedly distracted herself by gambling, and succumbed to binges of heavy drinking and eating and spending lavishly. xxx/ellauri165.html on line 360: Emma received several marriage proposals during 1804, all wealthy men, but she was still in love with Nelson and believed that he would become wealthy with prize money and leave her rich in his will, and she refused them all. She continued to entertain and help Nelson's relatives, especially William and Sarah's "obstreperous son Horace" and their daughter Charlotte, who was referred to as Emma's "foster daughter" in a letter. Nelson urged her to keep Horatia at Merton, and when his return seemed imminent in 1804, Emma ran up bills on furnishing and decorating Merton. Five-year-old Horatia came to live at Merton in May 1805. There were also reports that she holidayed with Emma Carew. xxx/ellauri165.html on line 362: After a brief visit to England in August 1805, Nelson once again had to return to service. Emma received letters from him on 1, 7 and 13 October. On the ship, he wrote a note intended as a codicil to his will requesting that, in return for his legacy to King and Country that they should give Emma "ample provision to maintain her rank in life", and that his "adopted daughter, Horatia Nelson Thompson...use in future the name of Nelson only". xxx/ellauri165.html on line 364: On 21 October 1805, Nelson's fleet defeated a joint Franco-Spanish naval force at the Battle of Trafalgar. Nelson was seriously wounded during the battle and died three hours later. When the news of his death arrived in London, a messenger was sent to Merton Place to bring the news to Lady Hamilton. She later recalled, xxx/ellauri165.html on line 366: They brought me word, Mr Whitby from the Admiralty. 'Show him in directly,' I said. He came in, and with a pale countenance and faint voice, said, 'We have gained a great Victory.' – 'Never mind your Victory,' I said. 'My letters – give me my letters' – Captain Whitby was unable to speak – tears in his eyes and a deathly paleness over his face made me comprehend him. I believe I gave a scream and fell back, and for ten hours I could neither speak nor shed a tear. xxx/ellauri165.html on line 368: Emma lay in bed prostrate with grief for many weeks, often receiving visitors in tears. It was some weeks before she heard that Nelson's last words were of her and that he had begged the nation to take care of her and Horatia. After William and Sarah distanced themselves from her (William being elated upon hearing that Nelson had not changed his will), she relied on Nelson's sisters (Kitty Matcham and Susanna Bolton) for moral support and company. Like her, the Boltons and Matchams had spent lavishly in expectation of Nelson's victorious return, and Emma gave them and other of his friends and relations money. xxx/ellauri165.html on line 374: Relations between William and Emma became strained and he refused to give her the £500 pension due to her. Emma was especially hurt by Lady Charlotte's rebuff, partly because she had spent about £2000 paying for her education, clothes, presents and holidays but also because she had grown fond of her. xxx/ellauri165.html on line 378: She moved from Clarges Street to a cheaper home at 136 Bond Street, but could not bring herself to relinquish Merton. Her brother, William, blackmailed her into giving him money, and Mrs Cadogan's sister's family, the Connors, were also expecting handouts. Emma Carew came for a short summer visit in late June 1806, at which point Sir Harry Fetherstonhaugh sent £500 for the benefit of mother and daughter. Emma hosted and employed James Harrison for 6 months to write a two-volume Life of Nelson, which made it clear that Horatia was his child. She continued to entertain at Merton, including the Prince of Wales and the Dukes of Sussex and Clarence, but no favours were returned by the royals. xxx/ellauri165.html on line 380: Within three years, Emma was more than £15,000 in debt. In June 1808, Merton failed to sell at auction. She was not completely without friends; her neighbours had rallied, and Sir John Perring hosted a group of influential financiers to help organise her finances and sell Merton. It was eventually sold in April 1809. However, her lavish spending continued, and a combination of this and the steady depletion of funds due to people fleecing her meant that she remained in debt, although unbeknownst to most people. Her mother, Mrs Cadogan, died in January 1810. For most of 1811 and 1812 she was in a virtual debtors' prison, and in December 1812 either chose to commit herself (her name does not appear in the record books) or was sentenced to a prison sentence at the King's Bench Prison in Southwark, although she was not kept in a cell but allowed to live in rooms nearby with Horatia, as per the system whereby genteel prisoners could buy the rights to live "within the Rules", a three-square-mile area around the prison. xxx/ellauri165.html on line 382: In early 1813 she petitioned the Prince of Wales, the government and friends, but all of her requests failed and she was obliged to auction off many of her possessions, including many Nelson relics, at low prices. However she continued to borrow money to keep up appearances. Public opinion turned against her after the Letters of Lord Nelson to Lady Hamilton were published in April 1814. xxx/ellauri165.html on line 390: Jason M. Kelly sums her up as follows: "In a world of aristocratic privilege and powerful men, her common birth and gender ultimately circumscribed her options". Not so with Virgin Mary, who had a better sponsor. xxx/ellauri165.html on line 409: Vivien Leigh esitti Emma Hamiltonia leffassa That Hamilton Woman (1941). Vivien Leighille kävi huonosti lopussa, se sai mielenterveysongelmia. Scarlett O'Haranakin sille kävi kehnosti. Gregory Peck sanoi sille ovenraosta: Frankly, my dear, I don't give a damn. Että äijät osaa olla inhottavia. xxx/ellauri165.html on line 411: Emma Hamilton on australialainen näyttelijä. Televisiossa hän esiintyi sarjapäällikkönä Nine Network -draamitrillerissä Hyde & Seek sekä säännöllisinä rooleina Anne Stanhopeina Showtime -historiallisessa draamassa The Tudors, Rosie Dolly ITV/PBS -aikakauden draamassa Mr Selfridge ja ITV: ssä. Rikos -trilleri Fearless. Wikipedia (englanti) xxx/ellauri165.html on line 424: ets.timeincuk.net/wp/uploads/sites/55/2019/10/Greta_Lyra.png" height="300px%" /> xxx/ellauri165.html on line 425: ets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/24882-ap_pete_kansi3/4d20158354b35f8f6ab050df80e4a4f2/ap_pete_kansi3_k4IQn.jpg?w=810&q=75&fit=crop-center" height="300px" /> xxx/ellauri165.html on line 426: Lyra, Greta, Pirkka-Pekka xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma! xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV, so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire. xxx/ellauri165.html on line 446: Sillä jos Neitsyen ruumis on Jumalan temppeli, mitä voidaan sanoa sielusta, joka iankaikkisen papin käden paljastettua ruumiin, tuhahtaa niin sanotusti syrjään, hengittää jumalallisen lämmön, antaa potkut? (Siis mitä?) xxx/ellauri165.html on line 447: Siunatut neitsyet, armon kuolemattomalla tuoksulla hajustettuina kuin kukkien puutarhat, jumalanpalveluksen temppelit, papin alttarit! xxx/ellauri165.html on line 453: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri165.html on line 459: Una ricca famiglia di un industriale milanese viene profondamente scossa dall'arrivo di un enigmatico ospite, un giovane venticinquenne silenzioso e affascinante. Il visitatore ottiene le grazie della moglie, ha rapporti erotici con la figlia, il figlio, la domestica e con lo stesso capofamiglia. Quando il misterioso viaggiatore ripartirà, tutto sarà cambiato: la madre si concede sessualmente a vari giovanotti, la figlia diventa catatonica, il figlio abbandona la famiglia e si mette a dipingere, il capofamiglia lascia la fabbrica agli operai, si denuda nella stazione di Milano e si perde nel deserto, mentre la serva, una semplice contadina, levita nell'aria come una santa. xxx/ellauri165.html on line 461: Il film, come molte delle altre opere di Pasolini, fece scandalo e il soggetto venne attaccato come osceno da una parte della Chiesa cattolica, mentre l'ala più progressista lo esaltò al punto da attribuirgli il premio dell'OCIC (Office Catholique International du Cinèma). xxx/ellauri165.html on line 463: Il 13 settembre 1968[3] la Procura della Repubblica di Roma sequestra il film "per oscenità e per le diverse scene di amplessi carnali alcune delle quali particolarmente lascive e libidinose e per i rapporti omosessuali tra un ospite e un membro della famiglia che lo ospitava". xxx/ellauri165.html on line 467: «Lo sconvolgimento che Teorema provoca non è affatto di tipo sessuale, è essenzialmente ideologico e mistico. Trattandosi incontestabilmente di un'opera d'arte, Teorema non può essere sospettato di oscenità.» xxx/ellauri165.html on line 469: Rivointa filmissä on Terence Frizun lätty joka on tosi ärsyttävä. Inhoon tollasia sagittaalisesti vakoisia brittipärstiä ja varsinkin tota vittumaista virnettä jota se kyllä visusti varoo näyttämästä valokuvissa. Tämä elokuva ei olisi ollut mahdollinen ilman e-pilleriä. xxx/ellauri165.html on line 473: ‘I used to be a foot fetishist. I had such beautiful shoes. But my feet changed shape and now I can only wear them for limited periods,’ he says. xxx/ellauri165.html on line 475: Tämä ei voi olla sattumaa! Just kun olin saanut ilmotuxen tosta muuten ennen aika lailla n.h. heppulista Terence Postimerkistä, niin eiköhän sen nimi vilahtanut esiin His Masters Voicen krediiteissä! Ja tämän päivän jaxossa ko 74-vuotias sandaalijalka vanhus tosiaankin esiintyi. Kyllä se on vanha! Vanha mutta yhä yhtä luihun näköinen. Jaxon lopussa se joi myrkkyä pikkupullosta ja välttyi sillä lailla ankeuttajilta, jotka kääntyivät pois sen pään kohdalla kuin aivoja haeskelevat zombiet Homer Simpsonin päänupilta. Brainnnsss... Brainnnsss... Naah. xxx/ellauri165.html on line 482: His Masters Voicen napalmpommituxesta pahastuneet noidat sanoo että niillä on vielä maistraatin kanssa oma oikeus käytävä. Mixi oikeuden tunnuxet on punnuxet? Koska kyseessä on reviirien jako uudestaan ja vääryyxien maxu takaisin samalla mitalla eli kosto. Puntit tasoihin. Quanto costa? Was kosten Sie? Olen velkaa. Ilmatteexi? Kiitos vaan, kost jumala. Dark matterista tehdyt bisnesenkelit sanoi työnsä motiivixi saman: vengeance. Vengeance tulee sanoista vis ja dicere. Eli voimannäyttöä: rettelöintiä oikeudessa, kostoa ja lunastusta. Kaikenlaista maxuliikennettä. Vittu nää apinat on kovia kauppamiehiä. Ihan mahottomia. xxx/ellauri165.html on line 493: Depending on the perspective and precepts of the various religions in which he is a figure, he may also be portrayed as the president of the Third Heaven, a division of heaven in Judaism, Islam and Christianity. In Islam he is one of the four archangels, and is identified with the Quranic Malak al-Mawt (ملك الموت, 'angel of death'), which corresponds with the Hebrew-language term Mal'akh ha-Maweth (מלאך המוות) in Rabbinic literature. xxx/ellauri165.html on line 495: The phrase "His Dark Materials" is a line from Book II of Milton's Paradise Lost, which you can read all about on Shmoop. ... In The Golden Compass, those "Dark Materials" presumably refer to Dust, which – as Lord Asriel tells us in Chapter 21 – the Church interprets as evidence of original sin. xxx/ellauri165.html on line 510: Joo mä muistan tän kohdan, saatanalla oli ylitettävänä samanlainen rotko kuin Lyyralla ja panzerbärillä matkalla loordi Azraelin paistinpannulle. xxx/ellauri165.html on line 528: lempinimet: Poverello xxx/ellauri165.html on line 529: lempieläimet: Hirvi, susi, lintuset xxx/ellauri165.html on line 533: Giovanni Francesco di Bernardone, "Jumalan pieni köyhä", ("Poverello", taiteilijanimeltään Franciscus Assisilainen) (1181 tai 1182 – 3. lokakuuta 1226) oli italialainen munkki, diakoni ja saarnaaja. Hän perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscusta kunnioitetaan katolisuudessa, vanhakatolisuudessa, anglikaanisuudessa ja luterilaisuudessa. Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi 16. heinäkuuta 1228. Franciscus Assisilaisen pyhimyskalenterin mukainen muistopäivä on 4. lokakuuta, joka on myöhemmin hänen vuokseen otettu myös kansainväliseksi eläinten päiväksi. Hän on eläinten, ympäristön, eläintarhojen, tulen, perheiden, yksin kuolemisen, kauppiaiden, rauhan, Italian, Assisin, New Mexicon ja Kansasin suojeluspyhimys. Pyhimyksen symboleita ovat muun muassa linnut ja eläimet, stigmata, piikkikruunu, kalat, pääkallo, susi ja tuli. Franciscusta pidetään yhtenä stigmaatikoista ja ennen hänen stigmataansa juhlistettiin erikseen 17. syyskuuta. Pyhimyksen mukaan on myös nimetty basilika tämän kotikaupungissa Assisissa eli Pyhän Fransiskuksen basilika (italiaksi Basilica di San Francesco d´Assisi). Pyhän Franciscuksen mukaan on perustettu useita katolisia sääntökuntia: Congregatio Fratrum Adunationis Tertii Regularis Ordinis Sancti Francisci (S.A), Congregatio Fratrum Franciscanorum Immaculatae (F.I.), Ordo Fratrum Minorum (O.F.M.), Ordo Fratrum Minorum Capuccinorum (O.F.M. Cap.) ja Ordo Fratrum Minorum Conventualium (O.F.M. Conv.). Hänen nimeään kantaa myös argentiinalainen 13. maaliskuuta 2013 valittu paavi Benedictus XVI:n vasemmistolainen seuraaja 266. paavi Franciscus. xxx/ellauri165.html on line 535: Ransu-koira osasi legendaarisesti keskustella muiden lemmikeiden kaa kuten His Masters Voicessa. Mutta mihin syntiin se oli syyllistynyt ennen autuaaxituloa? Bernadotten setäpappi sanoo ettei se sunkaan ollut synnitön. xxx/ellauri165.html on line 537: Cittàgazze, sometimes abbreviated to Ci''gazze (Italian pronunciation: [tʃiˈɡaddze]), means "City of the Magpies" in Italian. Siellä oli ylenpalttisesti ankeuttajia, koska Asraelin aukaisema portti teki niitä aivan sikana. Fa i cazzi tuoi! Cazzo oli Silja Huttusen salasana. xxx/ellauri165.html on line 539: Franciscus oli rikkaan kangaskauppiaan Pietro di Bernardonen poika italialaisesta Assisin pikkukaupungista. A 14 anni Francesco si dedicò a pieno titolo all´attività del commercio. Franciscus vietti nuoruudessaan, aina 25-vuotiaaksi asti, ylellistä ja nautiskelevaa elämää. Hän sai helposti ystäviä ja vietti vilkasta seuraelämää. Francescon äiti halusi, että hänen poikansa olisi hyväsydäminen ja auttaisi köyhiä. Francescon isä sitä vastoin halusi poikansa rikastuvan kauppiaana tai hankkivan sotilaana perheelleen aatelisarvon. xxx/ellauri165.html on line 541: Franciscus osallistui vuonna 1202 sotaan naapurikaupunkia Perugiaa vastaan, mutta joutui vuodeksi sotavankeuteen. Vankeudesta ja sairastumisesta toivuttuaan Francesco oli valmis lähtemään jälleen sotaretkelle, tällä kertaa Apuliaan. Matka keskeytyi kuitenkin Spoletossa kun hän koki saaneensa Jumalalta sisäisen kutsun ja kääntyi takaisin. Franciscus koki seuraavan kääntymyksen 20-senä ollessaan pyhiinvaellusmatkalla Roomaan. Hän kohtasi inhottuun lepraan (spitaaliin) sairastuneita ja alkoi hoitaa heitä. Franciscus sai sitten extra okakruunupäältä kutsun korjata sen kirkkoa. Hän ryhtyi kunnostamaan Assisin lähellä sijaitsevaa raunioitunutta Porziuncolan kappelia ja käytti siihen kysymättä isänsä rahoja. xxx/ellauri165.html on line 543: Isä ei hyväksynyt poikansa mielenmuutosta ja rahojensa tuhlausta, jolloin Franciscuksen sanotaan ojentaneen hänelle vaatemyttynsä. Franciscus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi Isä – Hän, joka on Taivaassa. xxx/ellauri165.html on line 545: Franciscus pääsi lopulliseen varmuuteen tehtävästään osallistuessaan messuun 24. heinäkuuta 1208 eli 26v vanhana. Tällöin hän kuuli papin lukevan Raamatusta evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus lähettää opetuslapsensa matkaan sanoen: "Älkää ottako matkalle mukaanne mitään – ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako hammasharjaa älkääkä puhtaita alushousujakaan." (Luuk 9:3) xxx/ellauri165.html on line 549: Serbitaistelija Djokovics (diakonin poika?) oli hyvin pettynyt kenguruiden päätöxeen, jäi rannalle pompottelemaan pehmeitä untuvaisia pallojaan. Hän on lääketieteellinen poikkeustapaus, rokotevastaisten 2-päinen vasikka. xxx/ellauri165.html on line 553: Nicole Kidman played Mrs Coulter in the film adaptation, The Golden Compass. Pullman had previously indicated that he would like to see Kidman play the role. ... Her dæmon was changed from a Golden Monkey to a Golden snub-nosed monkey in order to better reflect the two sides of Coulter´s character. xxx/ellauri165.html on line 557: Francesco rinunciò alle attrattive mondane, vivendo gioiosamente come un "ignorante", un "pazzo", dimostrando come la sua obiezione ai valori egemoni della società secolare di allora potesse generare una perfetta letizia. In questo senso il suo esempio aveva un che di sovversivo rispetto alla mentalità del tempo. xxx/ellauri165.html on line 562: Ben viva era all´epoca la vicenda dei catari, dichiarati eretici dalla Chiesa cattolica, i quali predicavano un dualismo Bene/Male portato alle estreme conseguenze. Francesco avrebbe potuto essere scambiato per un cataro per la sua povertà e la predicazione ai ceti subalterni. Ma Francesco e i suoi seguaci si distinguevano in molteplici aspetti: innanzitutto essi non mettevano in dubbio la gerarchia della Chiesa. Katarol katarilli, tosivahva pastilli. xxx/ellauri165.html on line 564: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri165.html on line 575: Muuten hyvin käännetyssä korealaisessa karamellisarjassa (se kuulostaa välillä ihan Tex Willeriltä: Hitto! Napatkaa ne! Jos on väsy menkää kotia!) on se virhe, että rotinkaisista käytetään nimeä maallikko. Oikeammin ne ovat rahvasta, kuten Helmi huomautti. Rahvaanomaisia ovat myös pyhimyxistä vihapuhetta pitävät aussiet. xxx/ellauri165.html on line 579: There’s a tonne of therapy and sexual issues wrapped up here isn’t it? Who in their right mind would want a perpetually healing hymen? Or was this just a one time deal - just when conceiving via holy spirit? I should add why was her virginity so important anyway? Seems a throw back to a time which virginity may have been prized. I’d image venereal diseases were considered a curse for those fornicating, a moral judgement. But it still seems over blown. xxx/ellauri165.html on line 580: Yes, the virgin fixation is puzzling. I expect it has something to do with women as property and the importance of verifying lineage. Yes I have a pet theory (hypothesis) that in civilizations where we lived in large numbers and with animals diseases could bounce from people to animals and back again hence all the plagues. In cultures where people were relatively isolated then virginity doesn’t seem to play as big a role. Mind you if you are paying for a wife to raise your children who you see as the primary reason for your existence then not raising someone else’s children may be a prime issue. xxx/ellauri165.html on line 586: One of the roles of Satan, in the story, is to force the human race to mature faster than we would otherwise. Whether an individual believes the story or not is up to them of course. Other roles include identifying the wicked and disposing of them. The role of Satan was very much to create fear and obedience as a means of the Church maintaining its control over the flock so to speak. xxx/ellauri165.html on line 592: I heard Dawkins once quoting a priest he was having dinner with who had served in the hills of Papua New Guinea or someone like that the bible often mentions flocks and sheep/lambs/flock in terms of the congregation which was a problem there as many of these people had never seen a sheep they all had pigs. So the priest would start the Sunday Sermon with something like “Welcome swine”. xxx/ellauri165.html on line 638: Depart from me, you who are cursed, into the eternal fire prepared for the devil and his angels. For I was hungry and you gave me nothing to eat, I was thirsty and you gave me nothing to drink, I was a stranger and you did not invite me in, I needed clothes and you did not clothe me, I was sick and in prison and you did not look after me. ...whatever you did not do for one of the least of these, you did not do for me. xxx/ellauri165.html on line 641: Opinions about the permanency of hell have shifted considerably, both in the early church and in recent times. The doctrine of universal salvation (also known as Apokatastasis or Apocatastasis ) has usually been considered through the centuries to be heterodox but has become orthodox. It was maintained by the Second Vatican Council and by Pope John Paul II and it is promoted in the new Catechism of the Catholic Church and in the post-Vatican II liturgy. Francis maintains the same teaching. xxx/ellauri165.html on line 644: Kirkkoisistä apokatastaasioppia edusti ensimmäisenä Origenes. Hän opetti, että kaikkien rationaalisten luontokappaleiden sielut tulevat ajan mittaan täydellisesti puhdistumaan synnistä ja palautuvat alkuperäiseen yhteyteensä Jumalan kanssa. xxx/ellauri165.html on line 647: (Iisak Syyrialainen: Helvettiä koskeva näköala (Puhe 120:6), suomentanut Serafim Seppälä. No connection to Serafina Pakkala.) xxx/ellauri165.html on line 649: Suomessa apokatastaasiopin edustajana tunnetaan esim. luterilainen pappi Antti Kylliäinen, joka on julkaissut teologisen pamfletin nimeltä Kaikki pääsevät taivaaseen: Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin (1997). xxx/ellauri165.html on line 650: 1900-luvulla syntynyt oppi universalismista on samankaltainen kuin apokatastasis-oppi. Universalisteista lohjenneet unitaarit eivät ole edes kristittyjä, kun luulevat että Kristus oli sittenkin vain 1 apina. xxx/ellauri165.html on line 652: Mitä Luther oli mieltä tästä kysymyxestä? Entäs kostonhimoisempi Calvinus? Mänkööt vuan kaikki, mänkööt huut helekkariin! Temmataan me mukaan vaan meikäläisten porukat. Tää voi olla vähän sen funktio, minkä verran populaatiossa on jäljellä höpläytettäviä, ja siittä riippuen kumpi näyttää tehokkaammalta, keppi vaiko porkkana. Kuolemanrangaistus voi pelottaa ekalla kerralla, mutta kun on yhden tappanut niin mitä väliä, hirttosilmukka on sama useammasta. xxx/ellauri165.html on line 658: "but the wicked, who know not God, and obey not the gospel of Jesus Christ, shall be cast into eternal torments, and punished with everlasting destruction from the presence of the Lord, and from the glory of his power." (Chapter XXXIII, Of the Last Judgment) xxx/ellauri165.html on line 660: According to the Alliance Commission on Unity & Truth among Evangelicals (ACUTE) the majority of Protestants have held that hell will be a place of perpetual conscious torment, both physical and spiritual. This is known as the eternal conscious torment (ECT) view. Some recent writers such as Anglican layman C. S. Lewis[86] and J.P. Moreland have cast people to hell in terms of "eternal separation" from God. Certain biblical texts have led some theologians[who?] to the conclusion that punishment in hell, though eternal and irrevocable, will be proportional to the deeds of each soul (e.g., Matthew 10:15, Luke 12:46-48). xxx/ellauri165.html on line 664: An midway position between universal reconciliation and eternal torment is the doctrine of annihilationism, often in combination with Christian conditionalism. Some Christian leaders, such as influential theologian Martin Luther, have hypothesized other concepts such as "soul death". xxx/ellauri165.html on line 666: In Christianity, annihilationism (also known as extinctionism or destructionism)[1] is the belief that those who are wicked will perish or cease to exist. It states that after the Last Judgment, all unsaved human beings, all fallen angels (all of the damned) and Satan himself will be totally destroyed so as to not exist, or that their consciousness will be extinguished rather than suffer everlasting torment in Hell (often synonymized with the lake of fire). Annihilationism stands in contrast to both belief in eternal torture and suffering in the lake of fire and the belief that everyone will be saved (universal reconciliation or simply "universalism"). xxx/ellauri165.html on line 668: Annihilationism is directly related to the doctrine of Christian conditionalism, the idea that a human soul is not immortal unless it is given eternal life. The belief in annihilationism has appeared throughout Christian history and was defended by several Church Fathers, but it has often been in the minority. The Church of England´s Doctrine Commission reported in 1995 that Hell may be a state of "total non-being", not eternal torment. xxx/ellauri165.html on line 726: href="ellauri166.html">eteenpäin xxx/ellauri166.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri166.html on line 18: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri166.html on line 22: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri166.html on line 24: eteenpäin xxx/ellauri166.html on line 34: - Mutta kupeteeraa vaan! Istukaa, tuumitaan nyt aluxi, sanoi Halfkylä palopaikalla. Mitäs pojat noin muutoin tietää? - Ei me oikeastaan mitään niin... "Rymy" vastasi. - Se on paha juttu, Koillinen heristi sormeaan. Pitää tietää paljon, lähes kaikki! Nimittäin sitten on turvallista olla: täysinäinen kukkaro ei kilise! Minäkin tutkin ihmetellen näitä Suomen asioita juuri teidän saapuessanne. Ja lisää kullanarvoista tietoa ahtautui luukaaliin kuin väkeä Tokion metroon. Pääsin viimeinkin perille siitä, mikä Viksbergin mezässä aina rapisee? Oikea vastaus on: sairaan pojan haamu, joka kantaa risutaakka. Iloisempaa ja reippaampaa tietoa edustaa se, että herrat Junttila ja Larsson lykkivät kummallisilla kanoottien näköisillaä vesisuxilla Tallinnasta Porkkalaan kahdessatoista tunnissa. Vai mitä pojat? xxx/ellauri166.html on line 38: Aivan tajutonta että vieläkin kymmeniä prosentteja apinoista ajattelee että tossa on jotain järkeä. Se on niillä paljon syvemmällä jossain matelijanaivoissa kuin mikään tiedehömpötys. Naiset pelkää käärmeitä ja hämähäkkejä aivan vaistomaisesti. No mikä ihme se nyt on, käärme näyttää aivan kikkeliltä ja pillu on hämähäkki väärinpäin. xxx/ellauri166.html on line 40: Dust eli dark matter on synnin lähde pakanallisessa tv-sarjassa. Odotuxenmukaisesti se vainoaa vain aikuisia. Aaronin skeba on oikeasti käärme, DNA:n 2x-kierre, joka lähtee kukkimaan kun lipputangot kukkivat. Hermexen thyrsossauva on sekin selvä kikkeli. Viime yönä näin unta että 2 lumiapinan näköistä ikivanhaa ämmää tuli käännyttämään mua. Mä torjun käännytyxen näyttämällä niille vällykäärmettä. Ne innostuivat siitä silminnähtävästi. Toinen oli sininen ja toinen vihreä. Helppo on hampaattoman imuttaa. xxx/ellauri166.html on line 48: According to the Book of Exodus in the Bible, the staff (Hebrew: מַטֶּה matteh, translated "rod" in the King James Bible) was used to produce water from a rock, was transformed into a snake and back, and was used at the parting of the Red Sea. Whether or not Moses' staff was the same as that used by his brother Aaron (known as Aaron's rod) has been debated by rabbinical scholars. xxx/ellauri166.html on line 54: Moses also uses the staff in the battle at Rephidim between the Israelites and the Amalekites (Exodus 17:8-16).[2] When he holds up his arms holding the "rod of God" the Israelites "prevail", when he drops his arms, their enemies gain the upper hand. Aaron and Hur help him to keep the staff raised until victory is achieved. xxx/ellauri166.html on line 57: Victory O Lord! Pidä se sauva pystyssä för helvete! xxx/ellauri166.html on line 59: Finally, God tells Moses to get water for the Israelites from a rock by speaking to the rock (Numbers 20:8). But Moses, being vexed by the complaining of the Israelites, instead of speaking to the rock as God commanded, strikes the rock twice with the staff. Because Moses did not obey God's command to speak to the rock, implying lack of faith, God punished Moses by not letting him enter into the Promised Land (Numbers 20:12). Taisit jo mainita albumissa 64. xxx/ellauri166.html on line 61: Because Aaron's rod and Moses' rod are both given similar, seemingly interchangeable, powers, Rabbinical scholars debated whether or not the two rods were one and the same. According to the Midrash Yelammedenu (Yalḳ. on Ps. ex. § 869): xxx/ellauri166.html on line 66: The Midrash (a homiletic method of biblical exegesis) states that the staff was passed down from generation to generation and was in the possession of the Judean kings until the First Temple was destroyed. It is unknown what became of the staff after the Temple was destroyed and the Jews were exiled from the land. xxx/ellauri166.html on line 70: According to an unidentified identifying document [citation needed] at the Hagia Sophia in Istanbul, Moses's staff would supposedly be on display today at the Topkapı Palace, Istanbul, Turkey. The Topkapi Palace holds other reputedly holy relics, most notably those attributed to the Islamic prophet, Muhammad. (Such as his bow, his sword, his footprint, and even a tooth.) Topkapı Palace was officially designated a museum in 1924, and the holy relics were placed on public view on 31 August 1962. It is said that Sultan Selim I (1512–1520) brought the holy relics to Topkapi Palace after conquering Egypt in 1517. xxx/ellauri166.html on line 72: It is narrated in Kitab al-Kafi that Ja'far al-Sadiq claims that the "Tablets of Moses and the Staff of Moses are with us. We are the heirs of the Prophets". xxx/ellauri166.html on line 74: Mythological objects encompass a variety of items (e.g. weapons, armor, clothing) found in mythology, legend, folklore, tall tale, fable, religion, spirituality, superstition, paranormal, and pseudoscience from across the world. This list will be organized according to the category of object. xxx/ellauri166.html on line 75: Sampo, a magical artifact of indeterminate type constructed by Ilmarinen that brought riches and good fortune to its holder, in the Finnish epic poetry Kalevala (The Forging of the Sampo, Joseph Alanen, 1911) Sampo on myymässä osakkeitaan Nordeassa. Sampo! kuului mielevällä äänellä Gretan pihasta takavuosina. xxx/ellauri166.html on line 77: This list is incomplete; you can help by adding missing items. (August 2008). xxx/ellauri166.html on line 105: Nets xxx/ellauri166.html on line 130: Amulet Fictional lamps‎ (4 P) xxx/ellauri166.html on line 141: Magic carpet Time travel devices‎ (10 P) xxx/ellauri166.html on line 171: Taikaesineitä oli iso lauma Harry Potter-kirjoissa. Apinat on kuin harakoita, ne kerää kaikenlaista kiiltävää. Oli niitä His Masters Voicessakin, ennen kaikkea aletiometri ja the subtle knife. xxx/ellauri166.html on line 176: Pyhä Elmo Nixarilainen nähtävästi sekottaa 2 pyhimystä. 1. Pyhä Erasmus Formialainen eli Elmo joka tunnetaan samannimisestä valoilmiöstä, ja 2. pyhä Gregorios Thaumaturgi Turkin Niksarista eli Neoceaesareasta. Hän oli ratkaiseva peluri kirkon kutkuttavassa 3-1 tilanteessa. xxx/ellauri166.html on line 178: Elmo toi helpotusta mahavaivoihin, koska hänet suolistettiin loppupeleissä. Elmon tuleksi nimitetään laivojen mastoihin ja lentokoneisiin joskus ukkosella syntyvää koronapurkausta, joka ilmenee sinivalkeana hohteena maston tai siiven kärjen ympärillä. xxx/ellauri166.html on line 180: Grigorij han blei etter kvart biskop i byen. Før han blei ordinert bad Gregorios inderleg til Gud og jomfru Maria, og fekk eit syn av jomfru Maria og evangelisten Johannes som lærte han korleis ein skulle vitna om Treeininga. Seinare blei denne læra utvikla av mellom anna Basilios den store, Gregor av Nazianz og Gregor av Nyssa. Grigorij døydde omkring 266-270 e.Kr. xxx/ellauri166.html on line 182: Elmon ristiäisissä lauloi paxu juoppo pappi seuraavan aihetta sivuavan virren ( onnexi vain 4 säkeistöä). xxx/ellauri166.html on line 185: IV. Virret erinäisissä säädyissä ja tiloissa xxx/ellauri166.html on line 188: et="Latinalainen 400-luvulta">O pyhä kolmi-yhteys xxx/ellauri166.html on line 194: an´, Saatana ett´ei turmelis, Liha ja mailma viettelis! xxx/ellauri166.html on line 213: Aika monista exegeettoreista tää kohta on tuntunut vähän nololta. Paljon löytyy selitystä ettei Jaffe oikeasti nauranut, ei ainaskaan mitään röhönaurua eikä läpsinyt kämmenillä polvia. xxx/ellauri166.html on line 219: “This is spoken of God,” says Dr. Dodd, “after the manner of men, to denote his utter contempt of the opposition of his enemies; the perfect ease with which he was able to disappoint all their measures, and crush them for their impiety and folly; together with his absolute security, that his counsels should stand and his measures be finally accomplished; as men laugh at, and hold in utter contempt, those whose malice and power they know to be utterly vain and impotent. The introducing God as thus laughing at, and deriding his enemies, is in the true spirit of poetry, and with the utmost propriety and dignity. xxx/ellauri166.html on line 223: The Lord shall have them in derision - The same idea is expressed here in a varied form, as is the custom in parallelism in Hebrew poetry. The Hebrew word לעג lâ‛ag, means properly to stammer; then to speak in a barbarous or foreign tongue; then to mock or deride, by imitating the stammering voice of anyone. Gesenius, Lexicon Here it is spoken of God, and, of course, is not to be understood literally, anymore than when eyes, and hands, and feet are spoken of as pertaining to him. The meaning is, that there is a result in the case, in the Divine Mind, as if he mocked or derided the vain attempts of men; that is, he goes calmly forward in the execution of his own purposes, and he looks upon and regards their efforts as vain, as we do the efforts of others when we mock or deride them. The truth taught in this verse is, that God will carry forward his own plans in spite of all the attempts of men to thwart them. This general truth may lie stated in two forms: xxx/ellauri166.html on line 227: the Lord shall have them in derision; which is a repetition of the same thing in other words; and is made partly to show the certainty of their disappointment and ruin, and partly to explain who is meant by him that sits in the heavens. The Targum calls him, "the Word of the Lord"; and Alshech interprets it of the Shechinah. Kimchi, Aben Ezra, & R. Sol. Ben Melech in loc. xxx/ellauri166.html on line 229: He laughs at the defiant ones, for between them and Him there is an infinite distance; He derides them by allowing the boundless stupidity of the infinitely little one to come to a climax and then He thrusts him down to the earth undeceived. xxx/ellauri166.html on line 235: Daavid ei tässä mainitse nimeltä Häntä, joka on taivaan lujassa linnassa, vaan hän sanoo yksinkertaisesti: “Hän, joka taivaassa asuu”. Mutta mitä tekee Hän, joka taivaassa asuu? Pelkääkö Hän, kuten me? Vapiseeko hän ja joutuuko hän pois tolaltaan? Selvästikään näin ei ole asianlaita, vaan Hän nauraa ihmisten hulluudelle ja turhanpäiväisille aikeille. Tämä on uutta ja ennenkuulumatonta puhetta. xxx/ellauri166.html on line 237: Järki suo Jumalalle sellaisen kunnianosoituksen, että sen mielestä Hän on joko typerä, koska on paljon sellaista, mitä Hän ei näe ja mistä Hän ei tiedä, tai paha, koska Hän ei estä sitä, minkä Hän näkee. Jumala vaikuttaa lähinnä naurettavalta. xxx/ellauri166.html on line 241: Silloin tapahtuu, että mekin nauramme, koskapa seurakunnan viholliset puhuvat joutavia asioita. Sillä se, että Pyhä Henki sanoo Jumalan nauravan ja pilkkaavan jumalattomia, tapahtuu meidän tähtemme, että mekin nauraisimme Jumalan kanssa. Naura sinäkin. Mutta me tunnemme, että tämä nauraminen on meille miltei mahdotonta. Siksi me emme naura, vaan itkemme, annamme rohkeutemme lannistua, epäilemme ja teemme tällä tavalla koko elämämme katkeraksi. Mutta ilman syytä. Sillä mitä me saamme sillä aikaan, vaikka murehtisimme kuolemaamme saakka? Maailmaa ei näet voida auttaa eikä perkele muutu murehtimisesta koskaan hyväntahtoisemmaksi. xxx/ellauri166.html on line 243: Sen tähden tulee meidän oppia rohkaisemaan mielemme sellaisissa vaaroissa ja meidän tulee nauraa Jumalamme kanssa. Tiedämme varmasti, että Hän ei naura aina, vaan julmistuu lopulta jumalattomiin ja pelästyttää heidät, kuten psalmissa tämän jälkeen sanotaankin. Kyllä sitten hymyt hyytyvät! xxx/ellauri166.html on line 245: Sillä vaikka jumalattomien rangaistus vielä viipyy, niin on varmaa, että Jumalakin, joka on taivaassa, nauraa, eivätkä jumalattomat voi häntä sieltä syöstä alas. Oikeutetusti nauraa hän siis turhille ponnisteluille; ja myös me voimme ajatella, että mekin nauramme istuessamme niin korkealla paikalla ja niin lujasti linnoitetussa linnassa. Jumala onpi linnamme. xxx/ellauri166.html on line 247: Kun viholliset ryhtyvät vastauskonpuhdistuxeen, eivät ne saa mitään muuta aikaan kuin, että saavat Jumalan nauramaan. Lapset esittävät meille huvittavan näytelmän, kun he tarttuvat oljenkorteen ja, ikään kuin se olisi veitsi, koettavat sillä tappaa koiran tai sian. Kukaan meistä ei voisi myöskään olla nauramatta, jos hän näkisi narrin ottavan kepakon käteensä ja juoksevan suurella voimalla päin tornia yrittäen näin kaataa sen kumoon. Olisihan moinen hanke typerä ja turha. Sillä kun vertaat turkkilaista, paavia, piispoja, kuninkaita ja herroja ja koko saatanan valtakuntaa tähän, niin eivätkö he ole samanlaisia kuin tuo narri, joka ponnistelee kaataakseen valtavan tornin kepillä? Niinpä he esittävät Jumalalle näytelmän ja pilan. “He esittävät hänelle hupinäytelmän, kun he ovat eniten vihoissaan.” Todellisuudessa he sellaisten ajatusten ja ponnistelujen kanssa askaroidessaan eivät ole mitään muuta kuin ilveily ja, kuten me saksaksi sanomme, he ovat “Herran Jumalamme narreja”. xxx/ellauri166.html on line 249: Jumala nauraa tuolle uskomattomalle hulluudelle, kun maailma koettaa yhdessä perkeleen kanssa vahingoittaa Jumalan valtakuntaa ja kukistaa sen. Ihmisparat eivät käsitä, että kaikki heidän valtansa on vain maallista, mutta tämä Kuningas asuu taivaassa, jonne he eivät voi nousta. Hehe. xxx/ellauri166.html on line 251: Hänen silmissään kaikki, mikä minua pelästyttää, on pelkkää leikintekoa ja tavallinen pilanäytelmä, kuten niitä kutsutaan, pila, jota ei ole tarkoitettu pelästyttämään, vaan synnyttämään naurunremahdus. Eli tällä tavalla täytyy tätä jaetta soveltaa käytäntöön. Se, joka on hyvin käsittänyt tämän jakeen, nauraa saatanasti. xxx/ellauri166.html on line 254: Me nauramme turkkilaisten, paavien, hirmuvaltiaiden, lahkojen, harhaoppisten ja kaikkien Kristuksen valtakunnan vihollisten raivolle, ikään kuin se olisi huvittava leikki. Se, joka kykenee tähän aina ja kaikkialla, on oikea teologian tohtori. Ei Pietari eikä Paavali eivätkä muut apostolit ole tätä aina osanneet. Jumalan nauraessa ne olivat joko haluttomia tai harmistuneita. Kyllä vihulaiselle on lupa virnuilla, sen tästä opimme. xxx/ellauri166.html on line 283: Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor. xxx/ellauri166.html on line 285: Deutscher war anschließend Mitglied der Linken Opposition der polnischen KP, die sich zeitweilig der von Leo Trotzki geführten Linken Opposition in der UdSSR anschloss. Als Trotzki im September 1938 die Vierte Internationale gründete, stimmte die polnische Gruppe auf dem Gründungskongress dagegen. Die beiden Delegierten folgten in ihrer Begründung Deutschers Argumentation, der diesen Schritt als „verfrüht“ ablehnte. Deutscher trat anschließend aus der Gruppe aus und schloss sich niemals wieder einer politischen Partei an. xxx/ellauri166.html on line 287: Im Herbst 1940 meldete sich Deutscher zur polnischen Exilarmee unter der Führung von Władysław Sikorski, die in Schottland Militärbasen unter eigener Souveränitat hatte. Er wurde dort als verdächtige Person in ein von der polnischen Exilregierung unterhaltenes Internierungslager geschickt, in dem überwiegend politisch Verdächtige, Homosexuelle und Juden interniert waren. Laut Deutschers Biographen Ludger Syré sei das Lager Ladybank bei Kircaldy „kein eigentliches Straflager“ gewesen, allerdings sei beabsichtigt gewesen, ihn als „gefährlichen roten Rebellen“ „ruhig zu halten“ und man ließ „ihn schwere Munitionskisten schleppen“. Deutscher nutzte den Lageraufenthalt zum Erlernen der englischen Sprache und richtete im Lager einen „Übersetzerdienst“ für die Organisation neuester Nachrichten ein. 1949 veröffentlichte er seine Stalin-Biographie, die in 12 Sprachen übersetzt wurde. 1954 bis 1963 erschien sein Hauptwerk, die dreibändige Biographie Trotzkis. xxx/ellauri166.html on line 289: Singerin Iisakki oli punapäinen laihuliini jota nolotti näyttäytyä nakuna kuin Aatamia ja Eevaa omppumaistiaisten jälkeen. Se luki Berkeleytä, Cuntia, Siiliä ja Kabbalaa eikä ymmärtänyt YHTÄÄN. Pääasia oli että Jumalalla oli kikkeli, aivan valtavan humongous parru. Hän sai paljon paljon rakkautta Schechinalta, enkeleitä, serafeilta, kerubeilta, Aralimilta, pyhiltä pyöriltä ja petoeläimiltä, luvuttomilta maailmoilta ja sieluilta, mutta tämä ei riittänyt hänelle, vaan hän vaati rakkautta myös ketjun heikoimmalta lenkiltä jolle hän jämensi: Rakasta herraa eli minua kaikilta voimiltasi (deuteronomia). xxx/ellauri166.html on line 291: Hän tahtoo rakkautta (kuten minäkin) siihen katsomatta onko Hän ansainnut sitä. Hän rankaisee luotujaan usein mutta Hän vaatii että he antavat Hänelle anteeksi ja tunnustavat että kaikki Hänen tekonsa tähtäävät ihmisen parhaaseen. Hän pitää paljon salaisuuksia ja samalla Hän vaatii että apina on täysin läpinäkyvä ja paljastaa sielunsa täydellisesti. xxx/ellauri166.html on line 294: Taivaan perhettä xxx/ellauri166.html on line 296: Iisakki Kabbalaista viehätti (luonnollisesti) kabbalistinen ajatus, että jumala on oikeasti ikäänkuin 2-neuvoinen, siitä on sekä koiras- että naarasversio. Naarasjumalan nimi oli Shekhinah, ja se tarkoitti telttapaikkaa. Tästä löytyy netistä hirmu määrä hurahtanutta textiä. xxx/ellauri166.html on line 298: Shechinah שכינה (also spelled Shekhinah) is derived from the word shochen שכן, “to dwell within.” The Shechinah is Cod or that which Cod is dwelling within. Sometimes we translate Shechinah as “The Divine Presence.” The word Shechinah is feminine, and so when we refer to Cod as the Shechinah, we say “She.” Of course, we’re still referring to the same One Cod, just in a different modality. After all, you were probably wondering why we insist on calling Cod “He.” We’re not talking about a being limited by any form—certainly not a body that could be identified as male or female. "It" would be better, only it reminds one too much of Freud's id. "They" would sound dangerously polytheistic. xxx/ellauri166.html on line 303: From that initial catastrophe, the highest sparks fell to the lowest places. In particular, Shechinah descended within this world to seek out our souls (also feminine), so that this world and this life of ours should play out as not just another zero-sum game, but as a win-win investment with incomparable returns. xxx/ellauri166.html on line 311: If you’ve ever set out to clean up a teenager’s room, you can probably relate to the following: Daunted by the task ahead of you, you cleverly start with the big stuff. Having dislodged some furniture, moving them into appropriate corners, tossed a few cardboard boxes into recycling, and discovering that, yes, there is a floor down there, only then can you really get started. But that’s also when it becomes apparent just how ugly this mess really is. Now is time for the scraping, grinding, elbow grease and harsh chemicals. The hardest tasks are always left for last. xxx/ellauri166.html on line 317: It is probable that after the entrance into Canaan this glory-cloud settled in the tabernacle upon the ark of the covenant in the most holy place. We have, however, no special reference to it till the consecration of the temple by Solomon, when it filled the whole house with its glory, so that the priests could not stand to minister ( 1 Kings 8:10-13 ; 2 Chr. 1 Kings 5:13 1 Kings 5:14 ; 7:1-3 ). Probably it remained in the first temple in the holy of holies as the symbol of Jehovah's presence so long as that temple stood. It afterwards disappeared. (See CLOUD .) xxx/ellauri166.html on line 319: The shekhinah (Biblical Hebrew: שכינה šekīnah; also Romanized shekina(h), schechina(h), shechina(h)) is the English transliteration of a Hebrew word meaning "dwelling" or "settling" and denotes the dwelling or settling of the divine presence of Cod. This term does not occur in the Bible, and is from rabbinic literature. xxx/ellauri166.html on line 320: In classic Jewish thought, the shekhinah refers to a dwelling or settling in a special sense, a dwelling or settling of divine presence, to the effect that, while in proximity to the shekhinah, the connection to Cod is more readily perceivable. xxx/ellauri166.html on line 324: "A temple for your habitation", where the Greek text (Koinē Greek: ναὸν τῆς σῆς σκηνώσεως) suggests a possible parallel understanding, and where σκήνωσις skēnōsis "a tent-building", a variation on an early loanword from Phoenician (Ancient Greek: ἡ σκηνή skēnē "tent"), is deliberately used to represent the original Hebrew or Aramaic term. (Eli skene! Varmaan pyhä henki on jotenkin tästä stailattu. Vaika spiritus on maskuliini, ja koiraanhommiinhan se joutuukin. Toisaalta sen hyvä piirre on, että se on aika hahmoton, ei lähde neizyt Maarian suhteen fantasiat liikaa laukkaamaan.) In the post-temple era usage of the term shekhinah may provide a solution to the problem of Cod being omnipresent and thus not dwelling in any one place. (Jepjep:) The concept of shekhinah is also associated with the concept of the Holy Spirit in Judaism (ruach ha-kodesh). xxx/ellauri166.html on line 326: Mitä onko juutalaisillakin joku pyhä henki? Nähtävästi näin. Se esiintyy 3x Tanakhissa. Bylsittyään Bathshebaa Dave sävelsi Psalmin 51 jossa on tämmöiset verses 11 and 12: xxx/ellauri166.html on line 335: Ruach Ah Qudsh - The feminine aspect of yahuah's spirit, her name is the ruach ah qudsh, means separator spirit. Oliskohan tää vähän niinkö ne noitien lemmikit, jotka voi lähteä omin päin retkeilemään? xxx/ellauri166.html on line 342: The Ruch Ah Qudsh is the spirit or character aspect of Yahuah, and therefore a part of Yahuah (Isaiah 40:13). The Ruach is pictured allegorically throughout the Tanakh as the feminine or motherly aspect of Yahuah, and is also synonymous with wisdom, as depicted in the Proverbs where wisdom says, "Yahuah possessed me in the beginning of his way, before his works of old. I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was." (Proverbs 8:22,23) The phrase, "YHUH possessed me", indicates that wisdom is the Ruach, or the bride, especially since wisdom is portrayed as feminine. xxx/ellauri166.html on line 348: The family of Yahuah, just as your family has the name of the father, so if you wish to be grafted into Yahuah's Family and use his name, you need to have a power of attorney giving you authority to use his name, this is given through his spirit, the Ruch Ah Qudsh, together with the son Yahusha HaMashiach (The Messiah), making you a chosen YAHU, having the father and son's name written upon you and also within the family "tree" book, the book of life! xxx/ellauri166.html on line 352: In Hebrew thought, Ruch Ah Qudsh was considered a voice sent from on high to speak to the prophet. thus, in the old testament language of the prophets, Ruch Ah Qudsh is the Divine Spirit of tent dwelling, sanctification and creativity and is considered as having a feminine power. xxx/ellauri166.html on line 354: "He" as a reference to Spirit has been used in theology to match the pronoun for Yahuah, yet the Hebrew word Ruch is a noun of feminine gender. Thus, referring to the Ruach Ah Qudsh as "she" has some linguistic justification. xxx/ellauri166.html on line 356: Denoting Spirit as a feminine principle, the creative principle of life, makes sense when considering where Father Yahuah plus Ruch (Spirit) sort of "leads" to the divine extension of sonship, which completes the Family of Yahuah, all contained in one (1) name!" xxx/ellauri166.html on line 360: Yahuah said, "Let us make Mankind in our image, after our likeness," and then "Yahuah created Mankind in his own image, in the image of Yahuah he created them, male and female he created them." Thus, the image of Yahuah was male and female - not simply one or the other. xxx/ellauri166.html on line 362: ShekinAH (AH as in "Glory"), the "AH" aspect of YahuAH (Hebrew: שכינה‎) is the English spelling of a grammatically feminine Hebrew word that means the dwelling or settling, and is used to denote the dwelling or settling of the divine presence of Yahuah. xxx/ellauri166.html on line 378: "In the imagery of the Kabbalah the shekhinah is the most overtly female sefirah, the last of the ten sefirot, referred to imaginatively as 'the daughter of Cod'. ... The harmonious relationship between the female shekhinah and the six sefirot which precede her causes the world itself to be sustained by the flow of divine energy. She is like the moon reflecting the divine light into the world." Juppajju, tässä on sitten neizyt Maaria. Se oli niinkö Monsieur Mossen äisky, uusikuu. xxx/ellauri166.html on line 379: American poet Gustav Davidson listed shekhinah as an entry in his reference work A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), stating that she is the female incarnation of Metatron. xxx/ellauri166.html on line 381: Phuuh. Jopa oli hurahtanutta porukkaa. Paljon vielä pahempaa kuin viralliset tahot. Voi kuvitella että virallisten uskontojen virkamiehillä on ollut täysi työ hätistellä pois näitä hämähäkinseittejä. xxx/ellauri166.html on line 387: Singerin iskä kirjoitti koko ikänsä julkaisukelvottomia kirjoituksia joissa puolusti Rashia tosaphistien hyökkäyxiä vastaan. Se ajatteli jäävänsä sillä lailla eloon kuoltuaan. Huulet puhuisivat haudasta. Ei se tätä kertonut Iisakille kuin Puurimina kännissä. Siitä Itzhak sai päähänsä ruveta izekin kirjailijaxi. xxx/ellauri166.html on line 396: Scholars believe that Rashi's commentary on the Torah grew out of the lectures he gave to his students in his yeshiva, and evolved with the questions and answers they raised on it. Rashi completed this commentary only in the last years of his life. It was immediately accepted as authoritative by all Jewish communities, Ashkenazi and Sephardi alike. xxx/ellauri166.html on line 398: . Rashi's commentary, drawing on his knowledge of the entire contents of the Talmud, attempts to provide a full explanation of the words and of the logical structure of each Talmudic passage. Unlike other commentators, Rashi does not paraphrase or exclude any part of the text, but elucidates phrase by phrase. Often he provides punctuation in the unpunctuated text, explaining, for example, "This is a question"; "He says this in surprise", "He repeats this in agreement", etc. xxx/ellauri166.html on line 414: Rashi had a tremendous influence on Christian scholars. The French monk Nicolas de Lyre of Manjacoria, who was known as the "ape of Rashi", was dependent on Rashi when writing the 'Postillae Perpetuate' on the Bible. He believed that Rashi's commentaries were the "official repository of Rabbinical tradition" and significant to understanding the Bible. De Lyre also had great influence on Martin Luther. xxx/ellauri166.html on line 416: In general, Rashi provides the peshat or literal meaning of Jewish texts, while his disciples known as the Tosafot ("additions"), gave more interpretative descriptions of the texts. The Tosafot's commentaries can be found in the Talmud opposite Rashi's commentary. The Tosafot added comments and criticism in places where Rashi had not added comments. The Tosafot went beyond the passage itself in terms of arguments, parallels, and distinctions that could be drawn out. This addition to Jewish texts was seen as causing a "major cultural product" which became an important part of Torah study. xxx/ellauri166.html on line 433: - Uskotteko pojat, että eräs mummu pohjanmaalta poltti ikänsä piipussa pelkkää ampiaispesää? hän kysyi. - Miksi, "Rymy" kysyi. - Se on makuasia, sanoi koira kun muniaan nuoli, vastasi Koilinen. Ja enempää rumia minä en puhu! xxx/ellauri166.html on line 435: Tefillin (hepr. ‏תפילין‎) ovat nahasta tehtyjä koteloita, joiden sisältämiin pergamentteihin on kirjoitettu Tooran jakeita. Tefillinejä käytetään aamurukouksissa, ja uskovat juutalaiset laittavat ne ylleen päivittäin sapattia ja juhlapyhiä lukuun ottamatta. Tefillinejä on kaksi: toinen sidotaan käsivarteen, toinen otsalle hiusrajan yläpuolelle. xxx/ellauri166.html on line 437: Otsalle laitettava kotelo on neliosainen ja jokainen osa sisältää käärön. Käteen sidottava kotelo on yksiosainen sisältäen neljä kääröä yhdessä lokerossa. Kääröissä on nämä Tooran jakeet: Shema (5.Moos.6:4-9), Ve'haya (5.Moos.11:13-21), Kadesh (2.Moos.13:1-10) ja Ve'haya (2.Moos.13:11-16). xxx/ellauri166.html on line 439: Tefillinien käyttö perustuu Tooran käskyyn Ja sido ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot muistolauseena sinun otsallasi (5.Moos.6:8) ja tämän vuoksi ne sidotaan symbolisesti vasempaan käsivarteen sekä otsalle; Tooran opetuksen on oltava juutalaisen sydämessä sekä ajatuksissa. xxx/ellauri166.html on line 441: Tefillin-käsky tulee juutalaispojan velvollisuudeksi hänen saavuttaessaan uskonnollisen täysi-ikäisyyden 13-vuotiaana. Vanhoina aikoina juutalaisnaisetkin laittoivat tefillinit, mutta myöhempi rabbiinitraditio rajoitti sen vain miehille kuuluvaksi käskyksi. Nykyaikoina monet konservatiivi- ja reformijuutalaiset naiset ovat aloittaneet uudelleen niiden käytön. xxx/ellauri166.html on line 443: Kreikaksi tefillin tunnetaan nimellä profylakterion. Myöhemmin tefillinien koko ja valmistustapa standardoitiin Talmudissa. xxx/ellauri166.html on line 445: The earliest known tefillin were tiny and probably worn all day, except Saturdays. They were found together with other Dead Sea Scrolls in the Judean desert, in the mid-twentieth century. They were dated by archaeologists as far back as the 1st or 2nd centuries BCE. Although their texts are more varied than rabbinic tefillin, it is clear that they are based on a specific understanding of the same four verses noted above as associated by the rabbis with the tefillin ritual. xxx/ellauri166.html on line 447: Why was the Song of Moses (sehän oli se Deuteronomian loppuluritus!) deemed suitable as a tefillin parchment? In all likelihood because both the second paragraph of the Shema, as well as the verses immediately after the Song of Moses in Parashat Ha’azinu, contain references to length of days. A contribution to the wearer's longevity. Nobody is in a particular hurry to get to Paradise. Ei kiirettä kuin pirulla Heinolan markkinoille. Hiivitään ennemminkin hiljaa kuin tiaisen kivittäjä. In conclusion, The archaeological evidence, together with consideration of various biblical passages and even of halakhah, suggests that tefillin were originally practiced as a longevity amulet. Lisää aiheesta: etorah.com/article/the-origins-of-tefillin">https://www.thetorah.com/article/the-origins-of-tefillin xxx/ellauri166.html on line 453: Deut 11:21 11:21 Syystä että päiväsi ja lastesi päivät moninkertaistuvat maalla, jonka Herra vannoi isienne antavan teille, taivaiden päivinä maan päällä. xxx/ellauri166.html on line 460: Oltua 32:45 Ja kun Mooses lopetti kaikkien näiden sanojen puhumisen koko Israelille, 32:46 hän sanoi heille: "Aseta sydämesi kaikkiin niihin sanoihin, joilla todistan teille tänä päivänä; että voitte syyttää lapsianne heidän kanssaan siitä, että he noudattavat tämän lain kaikkien sanojen noudattamista. 32:47 Sillä se ei ole turha asia sinulle; koska se on sinun elämäsi, ja sitä kautta tämän asian, että pidennät päiviäsi maalla, johka olet menossa Jordanian yli omistamaan sitä. xxx/ellauri166.html on line 465: Illuminoinnissa käytetään elektronisia implantteja hampaissa jotka lähettävät radioalloilla uivia ääniä uhreille, joita käytetään edesauttamaan orjien jakomielisyyttä; kuten myös aivoimplantteja ja kuulolaitteita jotka lähettävät sähkömagneettisia aaltokuvioita orjan mieleen saattaakseen sen melan juhlakuntoon. Luvussa 6 kerrotaan enemmän näistä melanhallinta-implanteista jos jäi vaivaamaan. xxx/ellauri166.html on line 467: Eräs kidutuksen laji jolle uhri alistetaan on estää häntä menemästä WC-tarpeilleen. Siitä koituva levottomuus saa aikaan pieniä virhetoimintoja aivojen kyvyssä tuomita. Kuten Herra Käärme sanoi Eevalle: xxx/ellauri166.html on line 471: Muuten, tämä omena-harjoitus oli hyvin samantapainen kuin mitä tämä kirjailija (Fritz The Cat) joka ei ole koskaan ollut orja eikä milläään lailla mukana okkultismissa, joutui kokemaan ollessaan mukana 4-H -leirillä 6-vuotiaana. Ensimmäinen asia joka kaikille lapsukaisille annettiin oli omena-harjoitus jotta me voisimme arvostaa leiripsykologia sellaisena kuin hän on. Missähän se oli oppinut tämän harjoituksen? Mitä luulette? Tämä omena-harjoitus tehdään kaikille lapsi-uhreille. Henkilö joka johti tätä harjoitusta oli miekkonen. Muistaakseni se omena oli pitkänomainen ja sinipunainen ja pissan hajuinen ja siinä oli päässä halkeama. Tunsin kun se liukui alas kurkkuani pitkin. Omenan ruiskaisemat viisi siementä muuttuivat kohta ällöxi lipeväxi limaksi. xxx/ellauri166.html on line 473: Oikein arvattu! Tämän kirjailijan sisällä oli itse asiassa sukupuoliorgaani (=genital spirit) joka asetettiin paikoilleen kuten Kuulapsi-seremoniassa josta kerrotaan herkemmin aiemmassa kirjassa. Ohjelmoijat käyttävät tätä viiden terävän piston menetelmää kehittämään kuudetta aistia (joka on kyky tehdä työtä tähtivalo-tietoisuudessa, johon sisältyy sellaista henkistä aktiviteettia kuten parapsykilogiset kyvyt -- joista keskustellaan myöhemmin tässä kirjassa). xxx/ellauri166.html on line 475: Eräs kaikkein tärkeimmistä samantyyppistä ohjelmoijien konsepteista etenkin naarasuhreille on että ohjelmoija "menee kaarelle": xxx/ellauri166.html on line 479: Jos me annamme perseen karvaisuudelle arvon 1-13, silloin syvää kranssia kuvataan lukemalla 7-10. Jos tarkkailija on epävarma siitä että onko ohjelmoija elossa, henkilökunta tökkii keuhkoja ja kaulaa. Ohjelmoijan ruumis voi olla niin syvällä kranssissa että hän unohtaa hengittää. xxx/ellauri166.html on line 480: Useimmat lukijat ovat kuten tämä kirjailija että he eivät ole kiinnostuneita oppimaan magiaa tämän enempää. xxx/ellauri166.html on line 485: Walt Disney Studios tuottivat yhden parhaista okkultistisista yrityksistä vapaan assosiaation väreistä, valosta ja musiikista elokuvassa Fantasia, erityisesti valitessaan alkumusiikiksi Stokowskin version Bachin konsertista "Toccata and fugue in D minor". Walt Disney käytti tässä elokuvassa saatanallisen säveltäjän Igon Stravinskin teoksia. Igor Stravinski oli anarkistinen satanisti. Fantasia oli hyvä esimerkki Walt Disneyn ja hänen studioidensa omistautumisesta okkultismille. Kesti monta vuotta tehdä tämä filmi ja kun se oli valmis sitä käytettiin sivupersoonien järjestelmän ohjelmoinnin perustana. Disneyn Dick Tracy -elokuva on myös keskeinen esimerkki siitä kuinka väri näyttelee tärkeää osaa elokuvassa jota on käytetty peitellysti mielenhallinta-ohjelmointiin. xxx/ellauri166.html on line 487: Väreistä lisää tietää Manly P. Hall. xxx/ellauri166.html on line 491: Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä. xxx/ellauri166.html on line 493: Hall was born in 1901 in Peterborough, Ontario, Canada, to Louise Palmer Hall, a chiropractor and member of the Rosicrucian Fellowship, and William S Hall, a dentist. Hui! xxx/ellauri166.html on line 499: Hall and his followers went to extreme lengths to keep any gossip or information that could tarnish his image from being publicized, and little is known about his first marriage, on 28 April 1930, to Fay B. deRavenne, then 28, who had been his secretary during the preceding five years. The marriage was not a happy one; his friends never discussed it, and Hall removed virtually all information about her from his papers following her suicide on 22 February 1941. Following a long friendship, on 5 December 1950, Hall married Marie Schweikert Bauer (following her divorce from George Bauer), and the marriage, though stormy, was happier than his first for Marie Schweikert Bauer Hall died April 21, 2005, 15 years after Manly. xxx/ellauri166.html on line 501: Hall aloitti kansankirkon saarnaajana vuonna 1919 Trinity Auditoriumissa Los Angelesin keskustassa. Alle vuotta myöhemmin Hall varasi ensimmäisen luentonsa, ja aiheena oli reinkarnaatio. Hall vihittiin kansankirkon ministeriksi 17. toukokuuta 1923 ja muutamassa päivässä hänet valittiin kirkkoherran "pysyväksi pastoriksi". xxx/ellauri166.html on line 502: Hänen ensimmäiset julkaisunsa koostuivat kahdesta pienestä kirjasesta, Korkean papin rintaliivit (1920) ja Skeboja ja käärmeitä. Vuosina 1921-1923 hän kirjoitti kolme kirjaa: Liekkialokkaat julkaistiin lokakuussa 1922, Yxinäisten käsitöitä julkaistiin vuonna 1922 ja Vapaamuurarien hukkuneet avaimet julkaistiin maaliskuussa 1923. Hallista tuli muuten vapaamuurari vasta vuonna 1954, yli kolmekymmentä vuotta tämän kirjan ensimmäisen julkaisemisen jälkeen, kun ne avaimet löytyivät. Senjälkeen Manlystä tuli ihan huippu vapaamuurari. Ettei vallan ollut illuminaati sekin! Lisää kamalia saarnaajia albumissa 169. xxx/ellauri166.html on line 507: href="ellauri167.html">eteenpäin xxx/ellauri167.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri167.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri167.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri167.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri167.html on line 35: Väkäleuka plagioi Petrarcalta mehukkaita kohtia. Hatussa on lihasoppa-ainexia. xxx/ellauri167.html on line 38: Trullit kerääntyvät yhdessä suuren myllykiven ympärille. Kohta sen päälle hyppää puhetta johtamaan itse iso herra Hiisi, häntä perässään kiemurtaen ja suuvärkki rumassa virneessä. Trullit innostuvat kovasti, ja häly nousee entisestään. Kaikki huutavat yhteen ääneen: Herlitte! Hiisi vastaa: Kupeteeraa! Hiljaisuus! xxx/ellauri167.html on line 39: Trullit tervehtivät Pirua sanoen: -Herlitte, johon tämä vastaa: -Kupeteeraa. Uusille tulokkaille Piru tarjoaa avointa kirjaa, jossa on kaikkien trullien nimet. Trullinoviisin etusormeen tehdään haava, ja sillä verellä pitää oma nimi kirjoittaa Pirun kirjaan. xxx/ellauri167.html on line 50: Nell'episodio infernale è Francesca la sola a parlare, mentre Paolo tace e piange alla fine del racconto della donna. Le due anime volano affiancate nella bufera infernale che trascina i lussuriosi e Dante chiede a Virgilio il permesso di parlare con loro; Francesca dapprima si presenta e ricorda l'assassinio subìto ad opera del marito, poi (su richiesta di Dante) spiega la causa del loro peccato, ovvero la lettura del romanzo di Lancillotto e Ginevra che li spinse a intrecciare una relazione amorosa. xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice. xxx/ellauri167.html on line 60: Ja tälläinen siitä sitten tuli. Erittäin suosittu maalausaiheena. Etenemisjärjestys on se vanha tuttavamme, kuvat näpättyinä eri vaiheista. Danten mielikuvitus yllä on jo päässyt mekon alle. Paolon pecker ei näy kuvissa, onkohan se puoliveteessä? Kaikkein traagisinta on että Francesca oli jo naimisissa. Poloisten käy hullusti kun puoliso yllättää Paolon rysän päältä. Huom nakuilu käy päinsä vasta infernossa. Paolo pitelee päätä loppupeleissä, oiskoon sillä migreeni. Tää on oman aikansa pehmopornoa. Kazo myös elokuva. Siinä ei nähtävästi enää lueta silmänlumeexi, vaan kuunnellaan äänikirjoja. xxx/ellauri167.html on line 64: et/wp-content/uploads/2015/04/paolofrancesca1.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri167.html on line 73: ettore.org/wp-content/uploads/2019/04/Louis-Rubio-Paolo-and-Francesca-1833.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri167.html on line 77: etano-Previati-Paolo-e-Francesca-1887-Bergamo-Accademia-Carrara-1024x507.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri167.html on line 84: et/media/foto/1900/01/09/paolo_e_francesca_locandina_61f82.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri167.html on line 88: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri167.html on line 90: Gustav Davidson (Warsaw, Poland, 1895 – New York City, 6 February 1971) was an American poet, writer, and publisher. He was one time secretary of the Poetry Society of America. Gustav Davidson was born on December 25, 1895, in Warsaw, Poland. In the wake of anti-Jewish pogroms in Poland, his family fled to the United States, settling in New York City in 1907. Davidson received bachelor's and master's degrees at Columbia University in 1919 and 1920 respectively. He worked for the Library of Congress between 1938 and 1939 and became executive secretary of the Poetry Society of America from 1949 to 1965 (after which he was elected executive secretary emeritus). xxx/ellauri167.html on line 92: During the 1920's and 1930's he published poetry and dramatic works, and edited literary magazine. In 1940 he founded Fine Editions Press. He married Mollie Strauss in 1942. xxx/ellauri167.html on line 93: He is today best remembered as the author of etails/ADictionaryOfAngels/page/n1/mode/2up">A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), a populist work detailing the types of angel classes and their roles. This was a popularised compendium of angelology from Talmud, kabbalah, medieval occult writers, gothic grimoires and other sources. xxx/ellauri167.html on line 95: He also wrote articles on encounters with angels in the parapsychological Tomorrow magazine of medium Eileen J. Garrett and a juvenile book The Guides Make Good in 1925. As the titles of some of his works indicate, much of Davidson´s verse is religious and spiritual in outlook and subject matter. He was also active as a translator and a book designer. xxx/ellauri167.html on line 105: Are we to rue that upward from the sod Pitääkö meidän katua että takapakasta xxx/ellauri167.html on line 106: Fearless we sprang, as to a blazoned throne, Pelottomasti hyppäsimme etuistuimelle, xxx/ellauri167.html on line 108: Swiftly achieving where the others plod? Päästen pikaisesti minne toiset talsivat? xxx/ellauri167.html on line 127: I’ cominciai: «Poeta, volontieri Aloitin: "Runoseppo, mieluusti xxx/ellauri167.html on line 130: Ed elli a me: «Vedrai quando saranno Ja hän mulle: "Älä hemmetissä pyllistä, xxx/ellauri167.html on line 134: mossi la voce: «O anime affannate, sanoixi virkin: "Hei väsähtäneet sielut, xxx/ellauri167.html on line 135: venite a noi parlar, s’altri nol niega!». tulkaa pakisemaan, jos ei toiset kiellä!" xxx/ellauri167.html on line 137: con l’ali alzate e ferme al dolce nido siivet lujina ja levällään pesälle xxx/ellauri167.html on line 141: sì forte fu l’affettüoso grido. niin kova oli affektiivinen kuzuhuuto. xxx/ellauri167.html on line 143: che visitando vai per l’aere perso joka tulet käymään perseilman läpitte, xxx/ellauri167.html on line 147: poi c’hai pietà del nostro mal perverso. kun säälisit meidän perverssiä pahaa. xxx/ellauri167.html on line 156: che mi fu tolta; e ‘l modo ancor m’offende. joka multa vietiin, se kärmistyttää vieläkin. xxx/ellauri167.html on line 159: che, come vedi, ancor non m’abbandona. et nääs se ei ole hellittänyt vieläkään. xxx/ellauri167.html on line 165: fin che ‘l poeta mi disse: “Che pense?”. että runoseppo sanoi lopulta: "mitä tuumit?" xxx/ellauri167.html on line 169: Poi mi rivolsi a loro e parla’ io, Sitten käännähdin taas päin ja jatkoin puhetta, xxx/ellauri167.html on line 173: a che e come concedette amore missä ja millaselta tuntui toi rakkaus xxx/ellauri167.html on line 178: Ma s’a conoscer la prima radice Mutta jos sä haluut tietää juurisyyn xxx/ellauri167.html on line 179: del nostro amor tu hai cotanto affetto, Meidän lemmelle noin kiihkeästi, xxx/ellauri167.html on line 181: Noi leggiavamo un giorno per diletto Me luettiin yhtenä päivänä huvin vuoxi xxx/ellauri167.html on line 183: soli eravamo e sanza alcun sospetto. Oltiin yxin ja ilman epäluuloja. xxx/ellauri167.html on line 185: quella lettura, e scolorocci il viso; siinä lukiessa, ja naamat punehtui; xxx/ellauri167.html on line 187: Quando leggemmo il disiato riso Kun luimme että halukkaan pikku nauru xxx/ellauri167.html on line 192: quel giorno più non vi leggemmo avante”. sinä päivänä emme lukeneet enää pitemmälle." xxx/ellauri167.html on line 194: l’altro piangea; sì che di pietade toinen tihrusteli; mä pyörryin säälistä xxx/ellauri167.html on line 203: Eka, joka tunnetaan myös toisella nimellä, Legend of Loven nimellä, on vuoden 1950 italialainen historiallinen melodraamaelokuva, jonka on ohjannut Raffaello Matarazzo ja pääosissa Odile Versois ja Armando Francioli. Se perustuu löyhästi Paolo Malatestan ja Francesca da Polentan tosielämän tapahtumiin. Paha kyrvänpää vaivaa maissitaikinaa. Vatkaa sitä munaa horo! yllyttää karkea vehnäjauhopussi. Niin saatana! komppaa puolikarkea. xxx/ellauri167.html on line 205: Toka PAOLO E FRANCESCA - Film (1971) - Coming Soon - è un film di genere drammatico del 1971, diretto da Gianni Vernuccio, con Luigi Pierdominici e Nico Balducci. perustuu vielä löyhemmin Danten versioon. Durata 97 minuti. Ei siis tulla kovin soon, ei ainakaan niin äkkiä kuin kerskui Donald Davidson. xxx/ellauri167.html on line 207: Giovanni e Paolo Malatrasi sono due giovani rimasti orfani in tenera età ed eredi di solida industria. Mentre Giovanni, il fratello maggiore, ha un carattere introverso e tormentato, Paolo è tutto l'opposto: allegro e spensierato, ama circondarsi di compagnie spregiudicate e prive di remore morali. Durante un periodo di assenza da casa di Paolo, Giovanni ha modo di frequentare la ragazza del fratello, Francesca Podesti, e di innamorarsene, pienamente corrisposto. Sposatala quasi clandestinamente, Giovanni impone alla giovane di troncare con le vecchie amicizie, senza, con questo riuscire a tacitare l'esasperata gelosia che egli nutre verso il passato della moglie. Allorché Paolo fa ritorno a casa, superata la sorpresa per l'imprevisto matrimonio, organizza una festa alla quale invita i vecchi amici. In questa circostanza, il contegno assurdamente geloso di Giovanni finisce col gettare Francesca tra le braccia di Paolo e col convincerla ad abbandonare il tetto coniugale. Sconvolto da questa decisione, Giovanni uccide la moglie e il fratello. xxx/ellauri167.html on line 215: Vielä löysempi paska on samanniminen 2020 lyhytfilmi joka on puolexi köpelösti piirretty, ja jonka trama on tämmönen: xxx/ellauri167.html on line 221: Marraskuussa Helsingin Kalliossa ihmistä lyötiin puukolla kasvoihin ja toista ihmistä lyötiin nyrkeillä. Poliisi epäilee, että rikosten syinä oli erimielisyys koronarokotteista. Vuonna 2021 poliisin tietoon tuli 14 väkivaltaiseksi ekstremismiksi luokiteltavaa rikosta. 11 liittyi äärioikeiston tekemisiin ja 3 koronarajoitusten vastustamiseen: 5 pahoinpitelyä 4 laitonta uhkausta 5 kiihottamista kansanryhmää vastaan. xxx/ellauri167.html on line 223: Julkkisten bilehuuruinen Meksikon-lento raivostutti kanadalaiset – yhtiöt kieltäytyvät lennättämästä ryhmää kotiin. xxx/ellauri167.html on line 224: Pääministeri Justin Trudeau kutsui kanadalaiset raivostuttaneella videolla esiintyneitä juhlijoita suoraan ”idiooteiksi”. Ainakin 30:lla ryhmän jäsenellä on todettu sittemmin myös koronatartunta. xxx/ellauri167.html on line 226: KALEVI KORENTO on helsinkiläinen eläkkeellä oleva tutkija-analyytikko. Nyt hän puhuu videolla koronarokotteista. Hänen mukaansa koronarokotteissa on kysymys kansanmurhasta ja että joka ainoa, joka on saanut rokotteen, ”kuolee 100 prosentin varmuudella”. Kalevin mukaan kaikki ihmiset kuolevat 100 prosentin varmuudella ennen pitkää. xxx/ellauri167.html on line 228: Korennolle antaa paikan julkisuudessa The Mikko Kemppe Podcast, jossa käsitellään paljon rokotevastaisia asioita. Kemppellä ei ole asiantuntemusta koronasta tai koronarokotteista. Hän on nettisivujensa mukaan ”avioliittoterapeutti ja opiskellut maisteriksi yhdessä Yhdysvaltojen arvostetuimmista avioliitto- ja perheterapeuttien yliopisto-ohjelmista”. xxx/ellauri167.html on line 230: Sama paskavelli leviää vauvafoorumille, hommafoorumille ja ylilaudalle. kirjoitus Korona- ja rokotekriittiset -nimisessä Facebook-ryhmässä, jossa on 2 400 jäsentä: xxx/ellauri167.html on line 236: Kalevi Korennon viestien tapaisia ulostekasoja jaetaan esimerkiksi Rapsodia.fi-sivustolla, jossa on runsaasti uskonnolliseen retoriikkaan viittaavaa sisältöä. Rapsodia on osa vuonna 1987 perustettua maailmanlaajuista Loveworld-seurakuntaverkostoa. Tokentubessa jaetaan runsaasti rokotevastaista sisältöä sekä myös jyrkän kansallismielistä sisältöä. Palvelun videoissa äänessä on runsaasti esimerkiksi Valta kuuluu kansalle (Vkk) -puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja Ano Turtiainen. Turtiaisen mukaan nyt käynnissä on kolmas maailmansota. xxx/ellauri167.html on line 238: Tiistaina 26. lokakuuta 2021 eduskunnassa käsiteltiin arkipolitiikan peruskauraa, ajoneuvoverolain muuttamista. Kansanedustaja Ano Turtiainen istui paikallaan täysistuntosalin takarivissä. Hänellä oli ihan muut asiat mielessä. Turtiainen oli liikekannallepanolla. Hän näppäili Iphoneaan ja kirjoitti Twitteriin: Sanon sen nyt suoraan. Elämme kolmannen maailmansodan aikaa. Valmistautukaa – pian voi olla pula lähes kaikesta. Älkääkö uskoko valtamediaa. Selvittäkää ja tiedostakaa, mitä se jättää uutisoimatta. Ja pahimman varalle, on hyvä huoltaa aseet ja täyttää ammusvarastot. xxx/ellauri167.html on line 244: Turtiainen väittää, että Vkk:n tukijäsenistä noin 70 prosenttia on naisia. On vaikea sanoa, onko se totta, mutta silmämääräisesti Vkk:n keskustelupalstoilla on paljon naisia. ”Emme ole mikään äijäpuolue”, Turtiainen sanoo. xxx/ellauri167.html on line 253: Kun etsii verkosta Vkk:n vaalipäällikön nimen, kuvaruudulle ilmestyy politiikan seuraajille tuttu hahmo. Teologian maisteri James Hirvisaari toimii myös Turtiaisen eduskunta-avustajana. ”James Hirvisaari”, potkukelkka vastaa puhelimeen. xxx/ellauri167.html on line 258: Kuvaan oli lisätty törkeä vitsi. Vizikkäintä taitaa olla koko hommassa, että yhdysvalloissa joku ateisti väänsi juuri samaan aikaan viziä jostain äkkikuolleesta palefacesta. Vittu samoja mölyapinoita kaikki ikään ja sukupuoleen kazomatta. Onnexi ne kaikki kuolevat 100% varmuudella ennen pitkää. xxx/ellauri167.html on line 262: Genret on perseestä xxx/ellauri167.html on line 264: Pikku ruåzalainen folkhem-mys Folk i Ångest ei tyydyttänyt Hoblan kriitikkoa nimeltä "Crister". Pahin vika oli, ettei kriitikko osannut ratkaista mihkä "genreen" tämä pätkä kuuluisi: onko se komedia, draama, draamakomedia, poliisisarja, vai mitä muuta vielä? Ainexia olis vaikka mihin, mutta ei tälläänen potpurri tule kysymyxeen. Komediaxi ei siitä ole koska röhönauru jäi puuttumaan. No keneltä jäi keneltä ei, kyllä mua monessa kohtaa kovastikin nauratti, muttei välttämättä samoissa kohdissa kuin missä "Crister" blaseeratusti ehkä hymähti. Mixi heppu oli pukeutunut jänisturriasuun? Se ei ollut juonellisesti perusteltua. Kolme tähteä, koska tekijät on kuitenkin nimekkäitä. xxx/ellauri167.html on line 266: Voi helevetin helvetti, kyllä genret on sitten perseestä. Mihkähän genreen kuuluu "Crister"in oma elämä? Luultavasti se on tragikoominen. Mix vitussa pitää kaikki luokittaa? KAIKKI pitää luokittaa, vitun apinat. Kirjat on kirjakaupassa osastoittain "fiktio", "jännitys", "romantiikka", "sota". Voi vittu, täähän on taas sitä vanhaa EAT EAT FUCK FUCK KILL KILL touhua. Matelijanaivot sanelee myös viihdepläjäyxien luokat. xxx/ellauri167.html on line 268: And now for something completely different! Isaac Singerin luonnehdinta sen isän lapsenuskosta on siteerauxen arvoinen. Tämän paremmin voi uskonnollista maailmankuvaa tuskin puolustaa. xxx/ellauri167.html on line 270: Menimme kioskin ohi jonka seinässä julisteessa luki suurilla jiddisin kirjaimilla 'Hänen vaimonsa puoliso, amerikkalainen operetti'. Isä pysähtyi. xxx/ellauri167.html on line 276: "Niin niin niin. Kaikki mikä on ennustettu Mishnassa on käynyt toteen. Lunastuksen ajan pitäisi jo tulla, pitäisi tulla. Tämä kaikki tarkoittaa pelastusta edeltäviä viettelyksiä. xxx/ellauri167.html on line 278: Kuljimme pitkään puhumatta. Olimme tulleet Nalewki-kadulle ja kulkeneet Dluga-kadun vankilan ohi, Arsenaalin, kuten sitä kutsuttiin. Vankilan edessä rangaistustaan suorittavat puhdistivat katuojia ja aseistetut vartijat valvoivat heitä. Vankien iho oli keltainen, heidän pukunsa oli kellanharmaa ja vankilan seinissäkin toistui sama likaisen tympeä väri. Eräs vanki nojasi harjaansa ja katseli isää ja minua puolittain huvittuneena omia aikojaan, silmät kahtena hymyilevänä viiruna. Ajattelin että tuo ei ollut elävä ihminen vaan ruumis joka oli hautaamisen sijasta heitetty vankilaan ja nauroi nyt tätä elävien tekemää erehdystä. xxx/ellauri167.html on line 283: "Hän tahtoo että me palvelemme Häntä ja rakastamme Häntä kaikella sydämellämme ja sielullamme." xxx/ellauri167.html on line 285: Isä mietti asiaa hetken. xxx/ellauri167.html on line 287: "Kaikki mitä ihminen rakastaa on Kaikkivaltiaan luomaa. Vääräuskoisetkin rakastavat Jumalaa. Jos hedelmä on hyvä ja sinä pidät siitä, rakastat tämän hedelmän luojaa, koska sen maku on Hänestä. Ja jos ihminen on instailija ja himoitsee naisia, niin luoja on heille antanut kaiken kauneuden ja viehätyksen. Viisas ymmärtää mikä on kaiken hyvyyden lähde ja rakastaa tätä lähdettä. Kun hedelmä mätänee, sinä et halua sitä enää, ja kun nainen vanhentuu ja tulee sairaaksi, instailija kaikkoaa hänen luotaan. Hullu ei uhraa ajatuksia sille mistä kaikki hyvyys on lähtöisin. xxx/ellauri167.html on line 292: lsä oli pitkän aikaa hiljaa ja ajattelin ettei hän ollut kuullut. Mutta sitten hän sanoi: "Se on kaikkein suurin salaisuus. Pyhät miehetkään eivät kyenneet luotaaman sitä (naisista puhumattakaan). Niin kauan kuin ihminen kärsii hän ei pysty ratkaisemaan kärsimyksen ongelmaa. Jobkaan ei saanut siihen vastausta vaan pelkkää öykkäröintiä. Mooses itse ei sitä tiennyt vaikka kysyi. Totuus on että ruumis ja kärsimys tarkoittavat samaa. Miten vapaa valinta voisi olla olemassa ilman rangaistusta väärän valitsemisesta ja palkintoa siitä että tekee valintansa oikein? Kaiken tämän kärsimyxen takana on Jumalan loputon armo." Ei pidä hoputtaa harmoa vaan odottaa kärsivällisesti loppua. xxx/ellauri167.html on line 294: Isä oli hetken hiljaa ja kysyi sitten: "Onko täällä temppeliä? Nyt on iltapäivän rukouksen aika." xxx/ellauri167.html on line 296: Tää on tällästä vaaratonta panteismia, samanlaista myyssiä kuin ruozalaisten genretön joulutarina. Kyllä tollanen maailmaa syleilevä fokusoimaton tykkääminen varmaan helpottaa oloa. Huomaa että isä-Singerin maailmakazomus on aika hyvin sopusoinnussa myös tieteellisen determinismin kanssa, vaikkei se ehkä sitä ize älynnyt. Kaiken takana on riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. xxx/ellauri167.html on line 303: `Kuuntelet musiikkia langallisilla kuulokkeilla.` Sikäli kun kuuntelen musiikkia ollenkaan, en käytä kuulolaitetta vaan korvia. xxx/ellauri167.html on line 307: `Olet enintään yhdessä sosiaalisessa mediassa.` Kyllä, eli 0:ssa. Some on perseestä. Näissä paasauxissa on mulle riittävästi yleisöä, eli 0. xxx/ellauri167.html on line 309: `Kirjoitat ja lähetät paperisia kirjeitä tai kortteja.` No en juuri lähettänyt ennenkään. Kyllä joulukortit vielä lähtevät. xxx/ellauri167.html on line 311: `Tilaat kotiin paperista sanomalehteä.` Kylä niin, vaikka Hoblakin on nyt niin vitun oikeistolainen, että tekis mieli katkaista sekin tilaus. Mutta mihin sitten kala kääritään? xxx/ellauri167.html on line 313: `Puhut vähintään välttävästi useampaa kuin kahta kieltä (eli englantia ja suomea).` Haha. Älä naurata. Vittu mitkä turvelot on tänkin listan kexineet. xxx/ellauri167.html on line 315: `Et käytä mitään filttereitä, kun julkaiset ottamasi kuvan somessa.` No en vitussa käytä, enkä holkkia. En edes polta. En "julkaise" mitään kuvia, eli väärin asetettu kysymys. xxx/ellauri167.html on line 321: `Teetät paperisia valokuvia.`. En teetä mitään kuvia, mutta jos teetän, niin paperisia. xxx/ellauri167.html on line 323: `ja teet niistä valokuva-albumeja.` Niin, entä sitten? xxx/ellauri167.html on line 325: `Lasket matematiikkaa päässäsi etkä turvaudu heti kännykän laskimeen.` Totta helvetissä tomppeli. Etkö sinä? Kännykkä saa jäädä kotiin ulos mennessä. xxx/ellauri167.html on line 329: `Korjaat tai korjautat rikki menneen tavaran tai kodinkoneen.` Tietysti. Mitä hyvää heittämään. Parempia oli entisajan rakkineet, ei tehty hajoamaaan niinkuin nyt. xxx/ellauri167.html on line 333: `Katsot ohjelmia televisiosta reaaliajassa, etkä myöhemmin suoratoistopalvelusta.` xxx/ellauri167.html on line 334: No en kazo, en kazonut ennenkään. Enkä kuuntele langatonta, en pidä reaaliaikaisista viestimistä. En kazo suorapalvelustakaan kuin avustettuna. Jos ize saisin valita, lukisin vain kirjoja. xxx/ellauri167.html on line 336: `Tunnet naapurisi, kenties jopa nimeltä.` Tottakai, höh, kun on tässä asuttu jo yli neljännesvuosisadan. Ikäviä tyyppejä. Merikadulla en tuntenut eli tää on uusi asia. xxx/ellauri167.html on line 342: `Käyt treffeillä ihmisten kanssa, jotka olet tavannut alun perin oikeassa elämässä.` Siis millä treffeillä? En mä tunne muita ihmisiä kuin sellaisia joita olen tavannut "oikeassa elämässä." Onko muutakaan, tuskin ainakaan haudantakaista. xxx/ellauri167.html on line 344: `Kuljetat mukanasi käteistä ja peräti maksat sillä.` No harvoin mulla rahaa on, ja harvemmin vielä ostan mitään, mutta jos on niin maxan kyllä, ellen ilman ulos selviä. xxx/ellauri167.html on line 346: `Taputat lentokoneen laskeutuessa.` Mitä vittua? Onxtää joku jenkkiläinen kysely? Ei kai kukaan muu kuin ne ole olleetkaan niin tyhmiä. Eli en ikinä! En mä sitäpaizi lennä muutenkaan. Lentäminen on perseestä, kuten matkailu yleensä. xxx/ellauri167.html on line 348: `Menet pikkuflunssassa töihin.` Mihin töihin? Tottakai jäin kotiin jos oli pienikin tekosyy. xxx/ellauri167.html on line 354: `Tarkistat ajankohtaiset uutiset teksti-tv:stä.` Vittu uutiset ei kiinnosta yhtikään, eikä ole koskaan kiinnostaneet. Texti-tv oli joku 70-luvun innovaatio, josta mulla ei ole mitään käsitystä. Ei mulla edes ollut telkkaria opiskeluaikana. I get all the news I need from the weather report. Paizi en mä kyllä luota sääennusteisinkaan, sään näkee varmemmin ikkunasta. xxx/ellauri167.html on line 356: `Käyt keilaamassa.` No en helvetti! Tän täytyy olla joku jenkkipläjäys. Keilailua olen nähnyt vaan töllössä, jossa sitä harrastavat alemman keskiluokan porukat ala Homer Simpson tai Gilmoren tytöt. xxx/ellauri167.html on line 358: `Liikut tuntemattomissa paikoissa ilman navigaattoria (eli Google Mapsia).` Tottakai. Otan mukaan puhelinluettelon kartan tarvittaessa. xxx/ellauri167.html on line 360: `Kuuntelet CD-levyjä tai katsot leffoja DVD:ltä.` Kyllä niin, vaikka vitun harvoin mä mitään kuuntelen tai kazon, ne ei vaan ole mun juttuja. Enmä välittänyt pienenäkään leffoista, paizi nonareista ja Pollyannasta. xxx/ellauri167.html on line 362: `Käytät netin selaamiseen Internet Explorer -selainta.` No en tietysti! Sehän on paskaa mikkisoftaa! Tottakai käytän linuxilla Netscapea, tai siis nyttemmin Firefoxia. Vaik kylmulle textipohjainen lynx olis riittänyt. xxx/ellauri167.html on line 364: Eli sain niin täydet pisteet kuin vaan voi saada jos on nähnyt parhaat päivänsä 50-luvulla. Useissa kymysyxissä putosin kuvasta vasemmalta laidalta. xxx/ellauri167.html on line 369: Itzhak ezi edelleen keinoa jolla se pääsisi puhtaan järjen kategorioiden läpi ymmärtämään mikä oli Ding an sich ja löytämään etiikalle perustan. Hän penkoi kirjastoja ja kirjakauppoja toivoen löytävänsä jonkin todistuxen sielun olemassaolosta tai astraaliruumiin tai jonkin jäännöxen joka jatkoi elämää senkin jälkeen kun sydän oli lakannut toimimasta ja sydän lyömästä. xxx/ellauri167.html on line 371: Mitähän se olis sillä tehnyt? Gina ompeli sen nappeja ja valitti: "Mitä tuo kuvitteleminen toimittaa? Sinä pieni varsani et maailmaa muuta. Kun jumala on kuurupiilosilla, et sinä löydä häntä." Mutta Itzhakilla oli sama heikkous kuin Belovin Salella: se ei pystynyt kuvittelemaan maailmaa ilman minua. xxx/ellauri167.html on line 372: Ne olivat samanlaisia sahramipullia kuin piispa Berkeley. Tai Sabbetai Tsevi ja sen myöhäisempi kopio Jakob Frank. Näistä juipeista on näissä albumeissa aiemminkin paasattu. Pitkänenäinen Gershom Scholem kunnostautui muun muassa Sabbetai Zevin elämäkerturina, ja vähän Frankinkin. xxx/ellauri167.html on line 374: Vapaa tahto ja tietoisuus on hämärämiesten mielestä suuria arvoituxia. Ehkä sinusta, ei minusta. xxx/ellauri167.html on line 379: Juutalaisten Kauhun päivä on jo aikaisemmin paasauxen kohteena ollut Jom Kippur, joka on tietyn matkan päässä syyskuussa vietetystä juutalaisten uudesta vuodesta (Rosh Hashana). Mutta mixi juutalaiset aloittavat uuden vuoden syxyllä? Mitä järkeä? Koska niillä tulee 2 satoa, eka helluntaina ja toinen syxyllä. xxx/ellauri167.html on line 382: Ahha! The wily Jews party at the end of the agricultural year, not at the start. Ne on kuin helluntaiystävät, jotka viettivät helluntaita syysjuhlana. Martinpäivää viettivät, tai Mikkeliä. Sikäli fixua, että syxyllä on millä mällätä. Kevät keikkuen tulevi. xxx/ellauri167.html on line 387: Mikään ei ole järjettömämpää, kuin joskus ilmaistu mielipide, että luonamme asuvat juutalaiset ovat rauhaan suuntautuneita, että kun he lähtevät Euroopasta Amerikkaan, he jättävät ennakkoluulonsa taakseen, ja yrittävät omaksua amerikkalaiset käsityksemme. Juutalainen ei koskaan vapaudu ilkeämielisyydestään. Käärme on aina käärme, olipa se sitten vanhassa tai uudessa maailmassa. xxx/ellauri167.html on line 389: Tämä amerikkalaisperäinen antisemiittinen mietelmä löytyy suomalaisilta hörhösivuilta osoitteesta http://www.heinola.org/~patato/cef.html. Siellä on kotisivujen ylläpitäjän eli Ollin vanhoja kirjeitä (+Pasin ja muiden kirjoituksia), jotka Pasi Toivonen CEF-sivustollaan julkaisi vuosina 2002-2009. Valitettavasti Pasi luopui oikeasta uskosta ja samalla vihapäissään poisti nämä kirjeet sivuiltaan. Pasi kääntyi paavin palvelijaxi tosi ärhäkästi. Onneksi ehdin kuitenkin tallentaa kaikki vanhat kirjeet mht-muodossa (joitakin doc- ja htm-tiedostoja), joita nyt julkaisen tässä. Niissä on jotain Raamatun profetioihin liittyvää ja hiukan profeetallista opetusta ajankohtaisten tapahtumien valossa. xxx/ellauri167.html on line 391: Myöskin paljastan Leo Mellerin ym. eksytyksiä joita havaitsin Radio Dein Taivaan ja maan väliltä -ohjelmissa ja hänen puhekaseteillaan. Kukin arvioikoon analyysini oikeellisuuden, mutta olen tehnyt sitä mihin apostoli Paavali kehotti eli arvostelemaan jokaisen opetuksen ja ilmiön; lue tarkemmin http://www.kristitynfoorumi.fi/kuinkaerottaa.htm. Huom. lisäilen pikkuhiljaa kirjeitä joten niitä tulee tähän lisää ajan mittaan. Jos käytät muuta kuin IE-selainta (vain IE8 tai vanhemmat versiot toimii), lue ohjeet MHT-tiedostojen avaamiseksi sivulta http://www.frifo.no/file=2216. xxx/ellauri167.html on line 396: We believe our site represents the most complete, concise and comprehensive source of information available which deals with the Biblical prophecy of The New World Order. xxx/ellauri167.html on line 422: Illuminati (latinaa, 'valaistuneet'; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli Baijerissa jesuiittaoppineen Adam Weishauptin vuonna 1776 perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminatin perustaminen osui Amerikan kapinan, valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen aikaan. xxx/ellauri167.html on line 424: Illuminati kiellettiin Baijerissa vuonna 1787, eikä sen myöhemmästä toiminnasta ole tietoa. Illuminatin vaikutuksesta maailmanhistorian merkittäviin tapahtumiin ja sen olemassaolosta nykyisinkin on esitetty salaliittoteorioita. xxx/ellauri167.html on line 427: Tämän suunnitelman tavoitteena olisi kapitalismin ja autoritarismin hallitsema Uusi maailmanjärjestys. Jotkut uskovat illuminatien siksi manipuloivan valuuttoja, maailman osakemarkkinoita ja vaaleja sekä järjestävän salamurhia. Yhdysvaltain dollarissa olevan pyramidin ja silmän on väitetty olevan illuminatien symboli. Jotkut uskovat illuminatien olevan avaruusolentoja. Illuminatien myöhemmästä toiminnasta eikä niiden lentohärveleistä ole kuitenkaan mitään viitteitä. Mutta kyllä Washingtonin kampaus on aika lailla samaa tyyliä kuin Weishauptilla! xxx/ellauri167.html on line 431: The Founding Fathers are the leading figures of the American Revolution, the signers of the Declaration of Independence on July 4th, 1776 and the framers of the United States Constitution. The Bavarian Illuminati was a secret society founded by Adam Weishaupt on May 1st 1776. xxx/ellauri167.html on line 438: The Founding Fathers were the leading figures of the American Revolution, the signers of the Declaration of Independence on July 4th, 1776 and the framers of the United States Constitution. The Bavarian Illuminati was a secret society founded by Adam Weishaupt on May 1st 1776. Only 2 months earlier! This must be meaningful! xxx/ellauri167.html on line 440: In August 1798, George Washington received a letter as well as a copy of John Robison’s Proofs of a Conspiracy from George Snyder. This led to a brief exchange between the two men. Luckily the insect-looking Historians were on the ball and wrote them down. xxx/ellauri167.html on line 441: In January 1800, Thomas Jefferson received a copy of Abbé Augustin Barruel ‘s Memoirs Illustrating the History of Jacobinism and also commented on the book in a letter to Bishop James Madison. xxx/ellauri167.html on line 447: There are three letters mentioning the Bavarian Illuminati written by George Washington to George Washington Snyder in response to a August, 1798 letter which came with a copy of John Robison’s anti- Illuminati book, Proofs of Conspiracy. The book itself was found in Washington’s library at his death. xxx/ellauri167.html on line 455: You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion. xxx/ellauri167.html on line 459: It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove xxx/ellauri167.html on line 462: I send you the “Proof of a Conspiracy &c.” which, I doubt not, will give you Satisfaction and afford you Matter for a Train of Ideas, that may operate to our national Felicity. If, however, you have already perused the Book, it will not, I trust, be disagreeable to you that I have presumed to address you with this Letter and the Book accompanying it. It proceeded from the Sincerity of my Heart and my ardent Wishes for the common Good. xxx/ellauri167.html on line 464: May the Supreme Ruler of all Things continue You long with us in these perilous Times: may he endow you with Strength and Wisdom to save our Country in the threatening Storms and gathering Clouds of Factions and Commotions! and after you have completed his Work on this terrene Spot, may He bring you to the full Possession of the glorious Liberty of the Children of God, is the hearty and most sincere Wish of Your Excellency’s very humble and devoted Servant xxx/ellauri167.html on line 472: I have heard much of the nefarious, and dangerous plan, and doctrines of the Illuminati, but never saw the Book until you were pleased to send it to me. The same causes which have prevented my acknowledging the receipt of your letter have prevented my reading the Book, hitherto; namely, the multiplicity of matters which pressed upon me before, and the debilitated state in which I was left after, a severe fever had been removed. And which allows me to add little more now, than thanks for your kind wishes and favourable sentiments, except to correct an error you have run into, of my Presiding over the English lodges in this Country. The fact is, I preside over none, nor have I been in one more than once or twice, within the last thirty years. I believe notwithstanding, that none of the Lodges in this Country are contaminated with the principles ascribed to the Society of the Illuminati. With respect I am &c. xxx/ellauri167.html on line 474: However Snyder, not having yet received a response to his August 22nd letter (#1 above), wrote back: xxx/ellauri167.html on line 476: “Some Weeks ago I sent you a Letter with Robison’s Proof of a Conspiracy which I hope you have received. I have since been more confirmed in the Ideas I had suggested to you concerning an Order of Men, who in Germany have distinguished themselves by the Names of Illuminati—German Union—Reading Societies—and in France by that of the Jacobine-Club, that the same are now existing in the United States. xxx/ellauri167.html on line 478: It also occurred to me that you might have had Ideas to that Purport when you disapproved of the Meetings of the Democratic-Societies, which appeared to me to be a Branch of that Order, though many Members may be entirely ignorant of the Plan. Those Men who are so much attached to French Principles, have all the Marks of Jacobinism. They first cast off all religious Restraints, and then became fit for perpetrating every Act of Inhumanity. And, it is remarkable, that most of them are actually Scoffers at all religious Principles. It is said that the ‘Lodge Theodore in Bavaria became notorious for the many bold and dangerous Sentiments in Religion and Politics that were uttered in their Harangues, and its Members were remarkable for their Zeal in making Proselytes’; (and no Wonder since the Order was to rule the World.) Is not there a striking Similarity between their Proceedings and those of many Societies that oppose the Measures of our present Government? xxx/ellauri167.html on line 480: Even in this small Place the French-Faction is very numerous—their Expressions are like those of Bloody-Lutetia [Lutetia Parisiorum, or Paris]: their Sentiments in exact Unison with those of the Jacobine Club: their Hearts panting for Faggots and Guillotines. The Foundation of their Sanctuary is laid with Lies, and every Stone of the Superstructure reared with Falsehood. They are laboriously employed to excite Discord—to extinguish public Virtue—to break down the Barriers of Religion—to establish Atheism, and work the Downfall of our Civil—and Religious Liberty. Should their perfidious Schemes succeed (I tremble even at the Imagination of the Consequences) what would become of our Columbia?” xxx/ellauri167.html on line 484: “Sir: It is more than a fortnight since I acknowledged the receipt of your first letter, on the subject of the Illuminati and thanked you for Robinson’s account of that society. It went to the post office as usual addressed to the Rev’d Mr Snyder, at Frederick Town Maryland. If it had not been received before this mishap must have attended it, of which I pray you to advise me, as it could not have been received, at the date of your last, not being mentioned. xxx/ellauri167.html on line 490: “Your Excellency’s Favour of the 25th of Septr last I had the Pleasure to receive on the 3d Current. My Pleasure, however, was interrupted, because I had sent another Letter [dated 1 Oct.] for your Excellency to the Post-Office about an Hour before I received Your’s.” xxx/ellauri167.html on line 492: “I should be very happy in your Excellency’s good Opinion, that the Contagion of Illuminatism or Jacobinism had not yet reached this Country; but when I consider the anarchical and seditious Spirit, that shewed itself in the United States from the Time M. Genet and Fauchet (who certainly is of the Order) arrived in this Country and propagated their seditious Doctrines, which the illuminated Doctor from Birmingham has been zealously employed to strengthen, I confess I cannot divest myself of my Suspicions: yet I trust that the Alwise and Omnipotent Ruler of the Universe will so dispose the Minds of the People of these United States that true Religion and righteous Government may remain the Privileges of this Nation! xxx/ellauri167.html on line 494: I cannot conclude without acquainting your Excellency that I have made Extracts from ‘Robison’s Proofs of a Conspiracy,’ and arranged them in such a Manner as to give a compendious Information to the Public of the dangerous and pernicious Plan of the ‘Illuminati or Jacobins,’ and by some Remarks to caution them against it. I had them published in ‘Bartgis’s Federal Gazette’ of this Place, from which they were copied and inserted into the ‘Baltimore Federal Gazette[’] of the 9th Inst. xxx/ellauri167.html on line 496: I write under the Signature of Cicero. Whether my Endeavours shall benefit the Public Time alone can evince. Harm I am conscious I do not design. Should your Excellency have Leisure to peruse the Piece, I shall deem it a peculiar Favour to receive your Opinion upon it” xxx/ellauri167.html on line 500: Surely realizing that Snyder was probably a little nut, Washington wrote his “This will be my last post on this thread” letter to Snyder strongly hinting that he was a busy man. (Note: Washington was the richest man in the United States and the richest US President in history): xxx/ellauri167.html on line 505: Revd Sir: I have your favor of the 17th. instant before me; and my only motive to trouble you with the receipt of this letter, is to explain, and correct a mistake which I perceive the hurry in which I am obliged, often, to write letters, have led you into. xxx/ellauri167.html on line 509: The idea that I meant to convey, was, that I did not believe that the Lodges of Free Masons in this Country had, as Societies, endeavoured to propagate the diabolical tenets of the first, or pernicious principles of the latter (if they are susceptible of seperation). That Individuals of them may have done it, or that the founder, or instrument employed to found, the Democratic Societies in the United States, may have had these objects; and actually had a seperation of the People from their Government in view, is too evident to be questioned. xxx/ellauri167.html on line 511: My occupations are such, that but little leisure is allowed me to read News Papers, or Books of any kind; the reading of letters, and preparing answers, absorb much of my time. With respect, etc. xxx/ellauri167.html on line 513: This letter was the last in the Snyder-Washington exchange. Washington remained a lifelong Freemason and received a Masonic burial at his death. xxx/ellauri167.html on line 515: Thomas Jefferson on the other hand wrote this letter to Bishop James Madison: xxx/ellauri167.html on line 521: — I have received your favor of the 17th, & communicated it to Mr. Smith. I lately forwarded your letter from Dr. Priestley, endorsed `with a book’; I struck those words through with my pen, because no book had then come. It is now received, & shall be forwarded to Richmond by the first opportunity: but such opportunities are difficult to find; gentlemen going in the stage not liking to take charge of a packet which is to be attended to every time the stage is changed. The best chance will be by some captain of a vessel going round to Richmond. I shall address it to the care of Mr. George Jefferson there. xxx/ellauri167.html on line 534: And by teaching innocence of conduct, he expected to place men in their natural state of liberty & equality. He says, no one ever laid a surer foundation for liberty than our grand master, Jesus of Nazareth. xxx/ellauri167.html on line 542: This subject being new to me, I have imagined that if it be so to you also, you may receive the same satisfaction in seeing, which I have had in forming the analysis of it: & I believe you will think with me that if Wishaupt had written here, where no secrecy is necessary in our endeavors to render men wise & virtuous, he would not have thought of any secret machinery for that purpose. As Godwin, if he had written in Germany, might probably also have thought secrecy & mysticism prudent. I will say nothing to you on the late revolution of France, which is painfully interesting. Perhaps when we know more of the circumstances which gave rise to it, & the direction it will take, Buonaparte, its chief organ, may stand in a better light than at present. xxx/ellauri167.html on line 560: This story later repeats the Teenset report that Mayor Daley used the phrase “Ewige Blumenkraft” during his incoherent diatribe against Abe Ribicoff. xxx/ellauri167.html on line 564: Abraham Alexander Ribicoff (April 9, 1910 – February 22, 1998) was an American Democratic Party politician from the state of Connecticut. He represented Connecticut in the United States House of Representatives and Senate and was the 80th Governor of Connecticut and Secretary of Health, Education, and Welfare in President John F. Kennedy's cabinet. He was Connecticut's first and to date only Jewish governor. Having suffered in his later years from the effects of Alzheimer´s disease, he died in 1998 at the Hebrew Home for the Aged in Riverdale in The Bronx, New York City, and is interred at Cornwall Cemetery in Cornwall, Connecticut. xxx/ellauri167.html on line 568: Heather Henpeck is a professor of film and media at the Massachusetts Institute of Technology, and is open to debate. xxx/ellauri167.html on line 570: In the weeks leading up to the 1968 Democratic National Convention, Chicago Mayor Richard J. Daley turned his town into a fortress. He sealed the manhole covers with tar, so protesters couldn’t hide in the sewers. He installed a fence topped with barbed wire around the Chicago International Amphitheater. He put the entire police force on shifts and called in National Guardsmen. Secret Service and FBI agents were also on duty, as the city braced for protesters who would soon arrive to protest against political assassinations, urban riots and the raging Vietnam War. xxx/ellauri167.html on line 572: With the whole world watching, the three major news networks brought the show into millions of Americans’ living rooms. They covered the ensuing mayhem which sparked a national debate about objectivity and journalistic integrity. Senator Abraham Ribicoff only saw textbook police brutality and Gestapo tactics, being an east coast kike. But millions of flyover state Middle Americans, the “silent majority,” saw different. xxx/ellauri167.html on line 574: The Archie Bunkers of America, impassive to the hippies’ and yippies’ plight, saw them playing the newsmen like a fiddle, getting free publicity for their cause and, ultimately, getting what they deserved from the police. The protesters hurled profanities at the cops. They engaged in street theater, nominating a pig as the Democratic presidential candidate. They attempted to sleep in the parks (defying the curfew) and to hold marches even though marching permits had been denied by the city. Allen Ginsberg even led the kids in chanting “Om.” xxx/ellauri167.html on line 578: The violence in Chicago was all-encompassing, and longhairs weren’t the only targets of the police. Journalists with clearly displayed credentials were attacked, including, most notoriously, CBS’ Dan Rather. This laid the foundation for the cries of “liberal bias” that hound and undermine the mainstream news media to this day. xxx/ellauri167.html on line 582: In Saigon 1965 he was a "cautious hawk”. When the Tet Offensive erupted in early 1968, Cronkite returned to Vietnam and reluctantly reported that America was facing a stalemate in Southeast Asia at best. President Lyndon B. Johnson was agog, proclaiming: “If I’ve lost Cronkite, I’ve lost Middle America.” To the majority of viewers, Cronkite’s Vietnam broadcast was more of a wake-up call than a partisan assault. “Uncle Walter” was regularly rated in surveys as the most trusted man in America. xxx/ellauri167.html on line 584: But Chicago was different. Not just because Cronkite was sympathetic to the youngsters in the streets, but because he lost his cool. After his correspondent, Dan Rather, was punched in the solar plexus by a Chicago plainclothes security man on the delegate floor, Cronkite let loose, saying, “I think we’ve got a bunch of thugs here, Dan.” Asked once why Cronkite was so trusted, his wife had responded, “he looks like everyone’s dentist.” But in calling out Daley’s thugs, he had given his conservative viewers a surprise root canal. xxx/ellauri167.html on line 586: Cronkite thanked Rather “for staying in there, pitching despite every handicap that they can possibly put in our way from free flow of information at this Democratic National Convention.” Cronkite clearly suspected that Daley had purposely avoided resolving the electrical workers’ strike in order to hinder network coverage. “Dick Daley’s a fine fellow, but when his strong hand is turned agin’ you, as the press has felt it was on this occasion, he’s a tough adversary.” xxx/ellauri167.html on line 592: To his advantage, however, was the fact that he had microphone access whenever he wanted it. But at a key moment, he pointedly chose not to take the mic. When Ribicoff made his crack about “Gestapo tactics in the streets of Chicago” from the dais, Daley stood up and shouted from the floor “Fuck you, you Jew son of a bitch, you lousy motherfucker, go home!” The forceful exclamation, shown on live TV, was later deciphered by lip readers. Friends said Daley called Ribicoff not a “fucker,” but a “faker.” Enemies suggested he had called him not a “Jew” but a “kike.” The CBS newsman who was closest simply reported that Daley had gone bright red with anger. xxx/ellauri167.html on line 594: By early October of 1968, CBS received 8,670 letters about Chicago, and 60 Minutes’ Harry Reasoner reported that the mail ran 11-to-1 against the network. A viewer in Ohio wrote, “I’ve never seen such a disgusting display of one-sided reporting in all of the years I’ve watched television.” From South Carolina, a letter writer griped, “Your coverage was … slanted in favor of the hoodlums and beatniks and slurred the police trying to preserve order.” A North Carolina viewer complained that, “When a great network refers to trouble makers as THESE YOUNG PEOPLE and in such a … tender tone, that is bias.” A New Yorker even suggested that the police had engaged in righteous violence: “Our Lord whipped the money lenders out of the temple. Are you going to accuse Him of brutality?” xxx/ellauri167.html on line 596: The notion that simply showing police violence was evidence of liberal bias didn’t begin with Chicago. It traces back rather directly to TV coverage of civil rights, when white Southerners complained that the networks ignored their perspective and were manipulated by publicity seekers within the movement. By the late 1950s, many of the same people who would later object to the network’s coverage in Chicago had already taken to calling CBS the “Communist” or “Coon” or “Colored Broadcasting Company.” The same bigoted wordplay made NBC the “Nigger Broadcasting Company.” Alabama’s Bull Connor summed up the situation with an aphorism that wouldn’t seem out of place in some conservative circles today: “The trouble with this country is communism, socialism and journalism.” xxx/ellauri167.html on line 598: If the idea of network coverage being driven by liberal bias wasn’t new to the 1968 convention, the heat and undeniable violence of the convention was a perfect opportunity for white, conservative, middle Americans to coalesce in their resentment—and not just in the South, but across the nation. America was falling apart at the seams, and the network news was seen as complicit in the conspiracy by virtue of recording what was happening. xxx/ellauri167.html on line 602: Journalists face just the same old challenges than they did in Chicago in 1968. As the president vilifies the media as “the enemy of the people,” and reporters have occasion to attend his rallies with a security detail in tow, it’s clear that the specter of violence again looms large. There is also ferocious disagreement over the meaning of what we view on social media or television, a disagreement that clearly is not native to America, but brought in by the white immigrants. What is obvious to some is not to others, who would contend, for example, that “truth is not truth but alternative truth, " or "news is not news but fake news", or "election is not a vote but a steal". xxx/ellauri167.html on line 606: Ewige Blumenkraft (German: "eternal flower power" or "flower power forever") is given in Robert Shea and Robert Anton Wilson´s 1975 Illuminatus! Trilogy as a slogan or password of the Illuminati. Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft is also offered in Illuminatus! as the complete version of this motto. The text translates "Schlangenkraft" as "serpent power"; thus "Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft" means "eternal flower power and eternal serpent power" and may allude to the conjoinment of cross and rose within the alchemical furnace. In this interpretation, the authors seem to suggest sexual magic as the secret or a secret of the Illuminati. xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings. xxx/ellauri167.html on line 610: Shea met Wilson in the late 1960s when they worked on Playboy magazine. They decided to collaborate on a novel. It would combine sex, drugs, religious cults and conspiracies, as well as anarchy. Their philosophical and political differences merely served to enrich their efforts. Objectivity was jettisoned, as indeed was subjectivity: no single point of view or version of reality was privileged: Illuminatus! was the three-volume consequence. xxx/ellauri167.html on line 614: Shea provided in 1983 a brief introduction for the Illuminati Expansion Set rule book. "Maybe," he wrote, "the Illuminati are behind this game. They must be. They are, by definition, behind everything." xxx/ellauri167.html on line 620: The Illuminatus! Trilogy is a series of three novels by American writers Robert Shea and Robert Anton Wilson, first published in 1975. The trilogy is a satirical, postmodern, science fiction–influenced adventure story; a drug-, sex-, and magic-laden trek through a number of conspiracy theories, both historical and imaginary, related to the authors´ version of the Illuminati. The narrative often switches between third- and first-person perspectives in a nonlinear narrative. It is thematically dense, covering topics like counterculture, numerology, and Discordianism. xxx/ellauri167.html on line 624: Discordianism is a religion or philosophy/paradigm centered on Eris, a.k.a. Discordia, the Goddess of chaos. Discordianism uses archetypes or ideals associated with her. It was founded after the 1963 publication of its "holy book," the Principia Discordia, written by Greg Hill with Kerry Wendell Thornley, the two working under the pseudonyms Malaclypse the Younger and Omar Khayyam Ravenhurst. xxx/ellauri167.html on line 627: The religion has been likened to Zen based on similarities with absurdist interpretations of the Rinzai school, as well as Taoist philosophy. Discordianism is centered on the idea that both order and disorder are illusions imposed on the universe by the human nervous system, and that neither of these illusions of apparent order and disorder is any more accurate or objectively true than the other. xxx/ellauri167.html on line 629: There is some discord as to whether Discordianism should be regarded as a parody religion, and if so, to what degree. It is difficult to estimate the number of Discordians because they are not required to hold Discordianism as their only belief system, and because there is an encouragement to form schisms and cabals. xxx/ellauri167.html on line 631: Diskordianismi (engl. Discordianism) on uskonto, joka perustettiin vuosien 1958–1959 aikana Yhdysvalloissa. Se mielletään usein virheellisesti parodiauskonnoksi, vaikka ne ovat hartaita pakanoita. Diskordianismi on uskonto, joka on vitsi, tai toisin päin, riippuen kuka nauraa millekin. Diskordianismille on tyypillistä absurdius. Diskordianismi on saanut vaikutteita zen-ajattelusta ja osin huumorista. xxx/ellauri167.html on line 636: Diskordianismin teologiaan ovat vaikuttaneet paljon mm. Timothy Learyn ihmismieltä käsittelevät teoriat. Learyn ns. kahdeksan piirin mallia ihmisen tietoisuudesta on hyödyntänyt myös Robert Anton Wilson, joka on tiettävästi tunnetuin Diskordianismin popularisoija. Erityisesti Wilsonin yhdessä Robert Shean kanssa kirjoittama Illuminatus!-trilogia on tehnyt diskordianismia tunnetuksi ympäri maailman. xxx/ellauri167.html on line 639: Hill kirjoitti Principia Discordian, joka on diskordianismin pääasiallinen pyhä kirja ja kirjailijan suostumuksella vapaassa levityksessä. Kirjasta on tehty uusia painoksia (muun muassa Steve Jackson Games julkaisi oman laitoksensa, jossa on myös uutta aineistoa), ja sitä on levitetty myös internetissä erilaisina versioina. xxx/ellauri167.html on line 641: Toisin kuin monet muut uskonnot, joissa pidetään harmoniaa ja järjestystä positiivisina ja kaaosta ja epäjärjestystä negatiivisina, diskordianismissa luovaa kaaosta pidetään tavoiteltavana ja laillista järjestystä vältettävänä. Täten myös epäjärjestyksen luovia ja positiivisia puolia pidetään suotavina ja tavoiteltavina, kun taas järjestyksen tuhoisia puolia epäsuotavina ja vältettävinä. xxx/ellauri167.html on line 643: Principia Discordiassa on kertomus Harmaanaaman Kirouksesta. Tarinan mukaan vuonna 1166 eaa. sai mies nimeltänsä Harmaanaama päähänsä, että maailmankaikkeus on täynnä järjestystä, ja tästä syystä päätti kaiken olevan vakavaa ja leikin syntiä. Tuntemattomasta syystä kukaan aikalaisista ei huomannut kaikkialla yhtälailla esiintyvää epäjärjestystä, ja hyväuskoisina ihmiset siirtyivät seuraamaan Harmaanaamaa. Tämä johti ajan myötä nykyiseen yhteiskuntaan, jossa järjestystä pidetään tilanteesta riippumatta positiivisena ja epäjärjestystä negatiivisena. Tästä jaottelusta johtuen joutuvat ihmiset sietämään myös järjestyksen tuhoisia ja rajoittavia puolia, ja epäjärjestyksen luovia piirteitä pidetään yhtä paheksuttavina kuin sen tuhoisia piirteitä. xxx/ellauri167.html on line 648: Principia Discordian mukaan kirkon paavi on "jokaikinen mies, nainen ja lapsi tällä maapallolla." Kirjan mukana on virallinen paavikortti, jota voi kopioida ja levittää vapaasti kenelle tahansa. Paavius ei kuitenkaan riipu tämän kortin haltijuudesta, kortti vain ilmoittaa että kyseinen henkilö on "aito ja valtuutettu Discordianistipaavi." xxx/ellauri167.html on line 649: Joidenkin paavikorttien kääntöpuolella lukee seuraava teksti paavien oikeuksista (vapaasti suomennettuna). xxx/ellauri167.html on line 651: Paavin oikeudet sisältävät seuraavat, mutta eivät välttämättä rajoitu niihin: xxx/ellauri167.html on line 659: Oikeus ekskommunikoida, de-ekskommunikoida, re-ekskommunikoida ja de-re-ekskommunikoida sekä hänet/sen/heidät/sinut/meidät/teidät/Hänet/Sen/Heidät/Sinut/Teidät/Meidät että muut (jos ketään). xxx/ellauri167.html on line 661: Oikeus suorittaa kaikki riitit ja toimet joita voidaan pitää epäasiallisina diskordianistipaaville. xxx/ellauri167.html on line 664: Diskordianismin mukaan aikojen alussa oli tyhjyys, jolla oli kaksi tytärtä: Eris, joka liittyi olemassaoloon, ja Aneris, joka liittyi olemattomuuteen. Eris syntyi raskaana, ja 55 vuotta syntymänsä jälkeen hän synnytti kaikki maailman olemassaolevat asiat. Syntyneet asiat koostuivat viidestä alkuaineesta: makea (sweet), pamahdus (boom), lemu (pungent), pistely (prickle) ja oranssi (orange). Aneris, joka oli syntynyt hedelmättömänä, tuli mustasukkaiseksi ja varasti osan vastasyntyneistä tehden niistä näin omia olemattomia lapsiaan. Eris vannoi jatkavansa synnyttämistä, jottei Aneris voisi varastaa kaikkia hänen lapsiaan, ja Aneris taas vannoi ottavansa kaikki Eriksen lapset omikseen. Tästä syystä kaikki maailmaan syntyvät asiat häviävät aikanaan. xxx/ellauri167.html on line 666: Alussa kaikki oli kaaosta, mutta Eris huomasi, että syntyneitä asioita järjestämällä hän pystyi luomaan uusia, kauniita asioita. Hän huomasi, että kaaos oli sekä järjestynyttä että järjestymätöntä, ja niinpä hän opetti järjestyksen ja epäjärjestyksen leikkimään keskenään kuurupiiloa. xxx/ellauri167.html on line 668: Tyhjyys oli huolissaan siitä, että oli luonut ainoastaan olemassaolevan ja olemattoman maailman, mutta jättänyt hengellisyyden huomiotta. Niinpä hän synnytti hengellisyyden, nimettömän veljen tyttärilleen. Jotta riitelevät tyttäret eivät tappelisi veljeä, tyhjyys päätti, että hengellisyys asuisi ensin Aneriksen kanssa olemattomuudessa, siirtyisi sitten Eriksen olemassaolevaan maailmaan, ja palaisi lopulta tyhjyyteen. Tästä syystä ihmisen henki syntyy tyhjyydestä tiettynä hetkenä, elää olemassaolevassa maailmassa leikkien järjestyksen ja epäjärjestyksen kanssa, ja palaa lopulta kuollessaan tyhjyyteen. xxx/ellauri167.html on line 670: Diskordiaaninen kalenteri kuvataan Principia Discordiassa. Ajanlasku alkaa gregoriaanisen kalenterin vuodesta 1163 eaa. Vuosi koostuu viidestä 73 päivän kaudesta: kaaos, epäsopu, sekaannus, byrokratia ja jälkiseuraus. Vuosi alkaa samana päivänä kuin gregoriaanisen kalenterin vuosi eli 1. tammikuuta, ja yhteensä vuodessa on 365 päivää. Joka neljäs vuosi karkauspäivä lisätään kaaoksen 59. ja 60. päivän väliin. Lähes kaikkien Linux-jakelupakettien ohjelmavarannoista löytyy ohjelma ddate, joka tulostaa ruudulle päivän Diskordiaanisen kalenterin mukaan. xxx/ellauri167.html on line 672: Monet diskordianistit toimivat täysin yhdistyksistä riippumattomina ja diskordianismin yhtenä kulmakivenä on pidetty ajatusta, jonka mukaan "diskordianistien tulee pysyä erixeen" ("Discordians must stick apart"). Viime aikoina diskordianistilahkot ympäri maailmaa ovat kuitenkin ryhtyneet järjestäytymään ja muun muassa keräämään historiikkeja liikkeen toiminnasta. Suomessa diskordianismia edustavia ryhmittymiä ovat muun muassa Pakanaverkko ry, Turun Eristinen Seura ry ja Suomen Äärimmäisen Vapaa Eristinen Liike. Pakanaverkko määrittelee diskordianismin yhdeksi edustamistaan pakanauskonnoista. Turun Eristisen Seuran diskordianismi edustaa niin aatteellista, filosofista kuin uskonnollistakin suuntausta, "joka juontaa juurensa Principia Discordia -nimisen kirjoituskokoelman luomisesta alkaneeseen liikehdintään". Suomen Äärimmäisen Vapaa Eristinen Liike on koettanut rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, mutta Patentti ja Rekisterihallitus hylkäsi hakemuksen vuonna 2015 ja Helsingin Hallinto-oikeus hylkäsi yhdyskunnan valituksen vuonna 2016. Perusteluna oli että uskonto ei saa olla naurettava. Se on vakava asia. xxx/ellauri167.html on line 674: Timothy Francis Leary (22. lokakuuta 1920 Springfield, Massachusetts – 31. toukokuuta 1996 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija, psykologi ja tietokoneohjelmistosuunnittelija. Hän oli tunnetuimpia LSD:n nappaajia ja näkyvä osa 1960-luvun yhdysvaltalaista vastakulttuuria. xxx/ellauri167.html on line 678: Leary meni opiskelemaan Alabaman yliopistoon, mutta hänet erotettiin vuonna 1942 hänen vietettyään yön tyttöjen asuntolassa. Hän täydensi opintojaan 9-kuukautisella psykologian kurssilla Georgetownin yliopistossa ja Ohio State Universityssa. Hän menetti sotilaskoulutuksessa kuulon toisesta korvastaan ja sai hyvityxexi työpaikan kuurojen potilaiden psykometrikkona Butlerissa, Pennsylvaniassa. xxx/ellauri167.html on line 683: Kokeiltuaan LSD:tä loppuvuodesta 1961 Leary ryhtyi myös sen puolestapuhujaksi, ja tutkimustoiminta alkoi yhä enemmän muistuttaa vapaamuotoista viihdekäyttöä. Tämä ja Learyn suosio jatko-opiskelijoiden piirissä herätti kasvavaa närää yliopiston johdossa, ja lopulta psilosybiiniprojekti lopetettiin vuoden 1962 loppuun mennessä. Toukokuussa 1963 Alpert ja Leary erotettiin tehtävistään, Alpert psilosybiinin antamisesta ensimmäisen vuoden opiskelijalle (yliopiston kanssa tehty sopimus nimenomaisesti rajoitti psilosybiinitutkimuksen vain jatko-opiskelijoihin) ja Leary luennointivelvollisuuksiensa laiminlyömisestä. Leary, Alpert ja muut psilosybiiniprojektissa mukana olleet siirtyivät Meksikoon jatkamaan kokeitaan ja perustivat ”kesäleirin” vanhaan hotelliin Zihautanejoon. Heidät häädettiin sieltä ennen pitkää, ja lopulta he vuoden 1963 lopulla asettuivat Hitchcockin suvun 64-huoneiseen kartanoon Millbrookiin, New Yorkiin. xxx/ellauri167.html on line 687: Learyn tunnetuin lentävä lause lienee ”Turn on, tune in, drop out”, jota hän teki tunnetuksi mm. televisioesiintymisissään ja yliopistokiertueillaan. Learyn mukaan lause ymmärrettiin usein väärin, kehotukseksi mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäksi, vaikka todellisuudessa ”turn on” tarkoitti Learyn mukaan hermoston ja geenien kytkemistä päälle, ”tune in” toimimista harmoniassa ympäröivän maailman kanssa, ja ”drop out” omille jaloilleen nousemista sekä liikkeeseen, valintaan ja muutokseen sitoutumista. Haha puppua. Se oli kehotus mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäxi. xxx/ellauri167.html on line 689: Vuonna 1969 Leary lähti pyrkimään Kalifornian kuvernööriksi kampanjasloganilla ”Come together, join the party”. Learya ihaillut John Lennon kirjoitti Learyn vaalikampanjaan laulun ”Come Together”, jota ei kuitenkaan käytetty kampanjassa. Learya ei valittu ja Lennon tuli ammutuxi. Siitäs saitte retkut. xxx/ellauri167.html on line 690: Leary pidätettiin 1960-luvun lopulla useita kertoja huu xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize. xxx/ellauri167.html on line 694: Leary oli viisi kertaa naimisissa. Vuonna 1955 solmittu ensimmäinen avioliitto päättyi 10 vuoden jälkeen vaimon itsemurhaan, ja viimeinen liitto päättyi vuonna 1992. Learyn kummat lapset kärsivät aikuisina huumeongelmista ja istuivat vankilassa. Learyn tytär Susan teki itsemurhan 1990 vankilassa, jonne hän oli joutunut ammuttuaan miesystävänsä. xxx/ellauri167.html on line 698: Hän ei uskonut tulevansa itse tulevaisuudessa pelastetuksi, mutta piti tärkeänä selvittää kryoniikan ja rakettitieteen mahdollisuuksia pelastumisessa. xxx/ellauri167.html on line 699: Leary kuoli eturauhassyöpään 31. toukokuuta 1996. Hänen kuolemansa kuvattiin, ja hänen viimeiset sanansa saatiin nauhalle. Viimeisillä elinhetkillään Leary sanoi pojanpojalleen Zach Learylle, ”Why not?” Leary toisti lausetta useita kertoja eri intonaatioilla ja kuoli pian sen jälkeen. Zach Learyn mukaan hänen viimeinen sanansa oli ”beautiful”. xxx/ellauri167.html on line 700: Pian tuhkaamisen jälkeen osa Learyn tuhkasta lähetettiin avaruuteen raketilla, joka kuljetti myös 24 muun henkilön jätöksiä. Toivottavasti Timon eturauhanen pelastuu. xxx/ellauri167.html on line 707: href="ellauri168.html">eteenpäin xxx/ellauri168.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri168.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri168.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri168.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri168.html on line 35: Ehdittekö nähdä Mileyn vilkkuluomet? xxx/ellauri168.html on line 38: Miley on yhä hurjan söpönen. En kylä erota sen vilkkuluomia vaikka kuinka tihrustan. Sen kun sais elävänä pulloon. Totuus on se, että monipersoonaisuus on vilpittömästi tunnustettu diagnoosi. Yxipersoonaisia ovat mm. `piget pudet paenitet taedet atque miseret.` xxx/ellauri168.html on line 43: The Lizard People are said to be shape-shifters that live among us undetected. Blubbery Gemma Collins feels there has be some truth in it. Where there is smoke there is fire. xxx/ellauri168.html on line 45: "There's been so many reports that there are different kinds of species living in the UK and around the world," explained Gemma. "I want to meet you, I want to touch you, I want to smell you, I want to know more," she appealed to the half-reptiles. xxx/ellauri168.html on line 48: In a rather scary visual, the lizards are said to be extremely tall and have retractable wings and can also come from other constellations, including Sirius and Orion. xxx/ellauri168.html on line 51: Skinny former footballer David Icke is a also believer. Icke alls uteslutet, tycker han. Madonna and Angelina Jolie are face-lifting lizards. Angelina does have a distinctly reptilian habitus. xxx/ellauri168.html on line 63: Truman speeches have phrases such as, "better world order", "peaceful world order", "moral world order" and "world order based on law" but not so much "new world order". xxx/ellauri168.html on line 64: Roosevelt and Truman may have been hesitant to use the phrase that had awkward connotations with the nazis. Commentators have applied the term retroactively to the order put in place by the World War II victors including the United Nations and the Bretton Woods system as a "new world order." xxx/ellauri168.html on line 65: U.S. security alliances such as NATO, the Bretton Woods system of the International Monetary Fund and the International Bank for Reconstruction and Development, and the Truman Doctrine and Marshall Plan were seen as parts of this new order. xxx/ellauri168.html on line 67: The most widely discussed application of the phrase of recent times came at the crash of the Soviet Union. For Gorbachov, the new world order dealt almost exclusively with nuclear disarmament and security arrangements. He would then expand the phrase to include United Nations strengthening and great power cooperation on a range of North–South economic and security problems (meaning how to keep the spooks, ragheads and squeaky indians down and out). Implications for NATO, the Warsaw Pact, and European integration were subsequently included. xxx/ellauri168.html on line 80: Russian–American partnership in cooperation toward making the world safe for democracy, making possible the goals of the United Nations for the first time since its inception. Some countered that this was unlikely and that ideological tensions would remain, such that the two superpowers could be partners of convenience for specific and limited goals only. The inability of the Soviet Union to project force abroad was another factor in skepticism toward such a partnership. xxx/ellauri168.html on line 88: Europe was seen as a royal pain in the arse, a rival for U.S. attentions to neo-capitalist Russia. They should be left to build their own pathetic old world order without Freedom Fries while the U.S. would watch and sneer in the sidelines. The problem was that U.S. presence in Germany was no longer paying off and the Persian Gulf crisis showed how unreliable those fuckers were. Europe was discussing the European Community, the CSCE warming up relations with the Russkies. Gorbachev even proposed an all-European security council, in effect superseding the increasingly irrelevant NATO. Aargh! xxx/ellauri168.html on line 89: Former U.S. Secretary of State Henry Kissinger stated in 1994: "The New World Order cannot happen without U.S. participation, as we are the most significant single component. Yes, there will be a New World Order, and it will force the United States to change its tactics". xxx/ellauri168.html on line 100: Following the rise of Boris Yeltsin eclipsing Gorbachev and the election victory of Clinton over Bush, the term "new world order" fell from common usage. It is a republican logo after all like law and order and MAGA. It was replaced by competing similar concepts about how the post-Cold War order would develop. Prominent among these were the ideas of the "era of globalization", the "unipolar moment", the "end of history" and the "Clash of Civilizations". xxx/ellauri168.html on line 102: The meme rot of the term ever since is evident. Roaches creeping out from every crevice: Iranian President Mahmoud Ahmadinejad has called for a "new world order" based on new ideas, saying the era of tyranny has come to a dead-end. Georgian President Mikheil Saakashvili said "it's time to move from words. We are also fighting for a New World Order". Turkish President Abdullah Gül said: "I don't think you can control all the world from one centre. There are big nations. There are huge populations. There is unbelievable economic development in some parts of the world. So what we have to do is, instead of unilateral actions, act all together, make common decisions and have consultations with the world, to let a new world order emerge." What the FUCK!? And here is the death blow: xxx/ellauri168.html on line 104: Xi Jinping, China´s paramount leader, has called for a new world order, in his speech to the Boao Forum for Asia, on April 2021. He criticized US global leadership and its interference on other countries' internal affairs. “The rules set by one or several countries should not be imposed on others, and the unilateralism of individual countries should not give the whole world a rhythm,” he said. xxx/ellauri168.html on line 107: Syvempää tietoa uudesta maailmanjärjestyxestä xxx/ellauri168.html on line 109: Uusi maailmanjärjestys (engl. New World Order) on moneen salaliittoteoriaan kuuluva oletus, jonka mukaan yksi tai useampi ryhmä pyrkii perustamaan yhden ja kaikkivaltiaan maailmanhallituksen. Tämän kieltämättä hiukka epädemokraattisesti muodostetun ryhmän väitetään pyrkivän säätämään maailmanlaajuiset lait tuomioistuimien ja sotilaallisen voiman avulla. xxx/ellauri168.html on line 111: Uuden maailmanjärjestyksen teoriaan uskovat ovat nostaneet esille Yhdysvaltain yhden dollarin setelin kääntöpuolella olevan latinankielisen tekstin Novus Ordo Saeclorum, joka tarkoittaa 'Uusi vuosisatojen järjestys' (fig. 1). Tämä tomfoolery on siis alkanut samoihin aikoihin kuin koko jenkkisirkus. xxx/ellauri168.html on line 113: Eri teorioissa on erilaisia oletuksia siitä, ketkä ovat tämän uuden maailmanjärjestyksen takana. Monissa teorioissa mainitaan Yhdistyneet kansakunnat sekä sen alaiset Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Maailman talousfoorumi, Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin. Muita usein mainittuja järjestöjä ovat Bilderberg-ryhmä, trilateraalinen komissio, yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations, partiolaiset ja Youth for Understanding järjestö, joka lähetti parrakkaan itäeurooppalaisen agentin tolppa-apinaxi keskilänteen niinkin äskettäin kuin noin 10v sitten. xxx/ellauri168.html on line 115: Uuden maailmanjärjestyksen juurten on usein väitetty johtavan 1700-luvun lopulla toimineeseen baijerilaiseen Illuminati-järjestöön sekä vapaamuurareihin, joiden myös väitetään nykyisin kontrolloivan uutta maailmanjärjestystä. Jotkut salaliittoteoreetikot, kuten yhdysvaltalainen Pat Robertson, näkevät uuden maailmanjärjestyksen ulottuvan aina Vanhan testamentin kirjoituksiin ja Baabelin torniin asti. Mutta se on väärinkäsitys, siinä oli kysymyxessä vanha maailmanjärjestys. xxx/ellauri168.html on line 117: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Puhumattakaan ilmastonlämpenemisestä ja koronapandemiasta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille. xxx/ellauri168.html on line 119: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Esim. rokotuxet, joilla laitetaan pahaa-aavistamattomiin hölmöihin samanlaisia tsippejä kuin on koirilla. xxx/ellauri168.html on line 121: Salaliittoteoreetikkojen mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä symboleja ovat etenkin muinaisegyptiläiset asteriskit ja obeliskit, joita on pystytetty länsimaisiin kaupunkeihin joko vallan merkeiksi tai okkulttisiksi talismaaneiksi. Toinen egyptiläisperäinen uuden maailmanjärjestyksen symboli on Jehovan ”kaikkinäkevä silmä”, joka löytyy muun muassa Yhdysvaltain yhden dollarin setelistä (fig. 1). xxx/ellauri168.html on line 133: et statuam ante aras aurata fronte iuvencum Lahjotan sulle puolixi kullatun valkosen mullin, xxx/ellauri168.html on line 135: iam cornu petat et pedibus qui spargat harenam.” jos sarvella voisit puskee ja potkia sorkalla Reenaa. xxx/ellauri168.html on line 136: Audiit et caeli Genitor de parte serena Kuulihan taivaan siitin ja polki Sereenaa, xxx/ellauri168.html on line 139: perque caput Remuli venit et cava tempora ferro suoraan Hemmelin pään läpi nappasi ohimolohkooon. xxx/ellauri168.html on line 141: Bis capti Phryges haec Rutulis responsa remittunt.” 2-0 turpaan ottaneet fryygit näin rutuleille xxx/ellauri168.html on line 143: laetitiaque fremunt animosque ad sidera tollunt. Aaltoja kazomo laittaa, nousee tunnelma kattoon. xxx/ellauri168.html on line 146: Moni salaliittoteoria sisältää väitteitä jonkin salaseuran tai vaikutusvaltaisen ryhmän oletetuista valtapyrkimyksiä. Tunnetuimpia ovat: xxx/ellauri168.html on line 162: Liskoihmiset xxx/ellauri168.html on line 167: Liskohallituxeen tutustuttiin Yli-Juotikkaan tiiliskivessä. Liskoihmiset eli reptiliaanit (myös liskot, drakonialaiset) ovat UFO-ilmiöön liittyvien nykyajan uskomusten mukaan liskonkaltaisia, ihmisenmuotoisia avaruusolentoja. Liskojen kerrotaan voivan tekeytyä apinoiden näköisiksi ja kuuloisiksi. Joissain salaliittoteorioissa liskoihmiset ovat soluttautuneet päättäviin asemiin, ja ohjailevat ihmiskunnan asioita. xxx/ellauri168.html on line 169: David Icke, entinen jalkapalloilija ja nykyinen salaliittopalloilija toi liskoihmistarinan laajaan tietoon 1990-luvulla. Icken mukaan suurin osa maailman valtiojohtajista on ulkoavaruudesta peräisin olevia liskoihmisiä. Icken väitteet ovat herättäneet mielenkiintoa paitsi niiden eriskummallisuuden vuoksi, myös siksi, että Icke oli jo ennen niiden esittämistä kuuluisa jalkapalloilija ja kommentaattori ja siksi, että hän oli onnistunut sulauttamaan supersalaliittoväitteeseensä valtavan määrän aiempia salaliittoväitteitä muun muassa päivittämällä niissä esiintyneet juutalaiset liskoihmisillä. Kuningatar Elisabet II:n ja kuninkaallisen perheen jäsenten väittäminen liskoihmisiksi varmisti Icken aseman keskeisenä salaliittojulistajana. David Icken tuotannossa siirtymä new age -ajattelusta salaliittoihin ajoittui Salaiset elämät -televisiosarjan tuotannon ja suosion aikoihin ja Icke toisti samoja teemoja. xxx/ellauri168.html on line 171: Harmaat (myös Roswellin muukalaiset tai zetareticulilaiset) ovat kuvitteellisia avaruusolioita, jotka esiintyvät kansantarinoissa, populaarikulttuurissa, salaliittoteorioissa ja ufologiassa. Ne kuvataan yleensä suuripäisiksi ja -silmäisiksi mutta muutoin pienikokoisiksi, iholtaan harmaiksi humanoideiksi. Harmaiden väitetään usein olevan kotoisin Zeta Reticulin tähdistöstä ja ne ovat yleisiä erityisesti lähikontakti- ja sieppausväitteiden yhteydessä. Oliko Discordianismin Harmaanaama ize asiassa roswellilaisia? xxx/ellauri168.html on line 173: Harmaat määritellään tavallaan aika tyypillisesti harmaaihoisiksi, pienikokoiksi (noin 120 senttimetriä tai enemmän) humanoideiksi. Niiden keho kuvataan usein pitkänomaiseksi ja pienirintaiseksi. Lihaksiin tai luustoon liittyviä merkkejä ei ole näkyvissä. Harmaiden jalat ovat yhtä pitkät kuin heidän kätensä ja säärensä. Niillä voi olla 3–5 sormea, eikä peukalon vastinetta ole. xxx/ellauri168.html on line 175: Harmaiden pää on ihmisen pään kaltainen (eikä esim hevosen, se ei ole yhtä pelottavaa, sitä kokeili mm. Jonathan Swift huonolla menestyxellä), vaikkakin paljon suurempi vartaloon nähden ja usein hiukset joko puuttuvat kokonaan tai niitä on vain vähän. Pään alapuolella kaula on ohut eikä aataminomenaa tai lihaksia ole näkyvissä. Korvat, jos niitä on lainkaan, ovat hyvin pienet. Suu on yleensä kapea eikä huulia ole. Silmät ovat yleensä suuremmat kuin ihmisellä ja usein mantelin tai vesipisaran muotoiset. Silmät ovat myös tyypillisesti täysin mustat; nähtävissä ei ole iiristä, silmäluomia, kulmakarvoja tai silmäripsiä. xxx/ellauri168.html on line 177: Harmaiden asia on kantava osa muun muassa suosittua Salaiset kansiot -televisiosarjaa. Englantilainen tieteiskirjailija H. G. Wells kuvaili vuonna 1893 xxx/ellauri168.html on line 178: julkaistussa artikkelissaan "Man of the Year Million" tulevaisuuden ihmisiä, jotka ovat kehittyneet harmaaihoisiksi, pienikokoisiksi ja suuripäisiksi. Romaanissaan The First Men in the Moon (1901) Wells kuvaa Kuun harmaaihoisia ja isopäisiä xxx/ellauri168.html on line 179: alkuperäisasukkaita, joilla on suuret mustat silmät ja ampiaisen mieleen tuovat xxx/ellauri168.html on line 180: pistimet. xxx/ellauri168.html on line 182: X-Filesin innovaatio oli että naisosan esittäjä oli mikimpi kuin sen hessumainen aisapari. Sekin oli aika pelottavaa. Ehkä ensimmäinen tarkka kuvaus "harmaista" on ruotsalaisen Gustav Sandgrenin vuonna 1933 nimimerkillä Gabriel Linde julkaisemassa nuorille suunnatussa tieteisromaanissa Tuntematon vaara (ruotsinkielinen alkuteos Den okända faran): "Hän huomasi, etteivät nuo olennot muistuttaneet mitään ihmisrotua. He olivat lyhyitä, lyhyempiä kuin keskimitan japanilaiset, heidän päänsä oli hyvin iso ja kalju, otsa voimakas, nelikulmainen, nenä ja suu hyvin pienet ja leuka heikko. xxx/ellauri168.html on line 184: Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Ihme kyllä heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet (mixeine ole nakuja? Onko niillä muka kikkeli ja pillu?) ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten (no sitten kai on)." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista. Maahanmuuttajista harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa. xxx/ellauri168.html on line 186: Jotkut salaliittoteoreetikot uskovat, että Harmaat muodostavat osan hallitusten johtamaa muukalaisten olemassaolon salailukampanjaa, tai että ne ovat hallituksen mielenhallintakokeiden tulosta. Ufoja ja muuta rajatietoa käsittelevän Ultra-lehden kolumnisti Maarit M. Hanssen väittää, että Harmaat muukalaiset tuottavat avaruusolentojen ja ihmisten hybridejä ja tarjoavat vastalahjaksi tästä hallitusten käyttöön huipputeknologiaa. Fiktion tekijät ovat ottaneet salaliittoteorian mukaan moniin kirjoihin, televisiosarjoihin ja elokuviin; muun muassa suosittuun Salkkarit -televisiosarjaan. xxx/ellauri168.html on line 189: Syvempää tietoa illuminaateista xxx/ellauri168.html on line 193: Menestyksekäs vedenalaisten aarteiden metsästäjä on sanonut: "Sinun täytyy vakuuttaa muut mitä sinä etsit, sekä olla erittäin peräänantamaton tehdessäsi näin." Minä, Fritz, olen täysin samaa mieltä siitä mitä hän sanoi. Olen etsinyt totuutta kuten perhosten nappaajia, kuin herrasmiesmaanviljelijä, olen selannut asiakirjojen pölyisiä sivuja, kuten kärsivällinen mainari joka etsii kultaa. Kuinka syvälle ja pitkälle sinä olet halukas sukeltamaan etsiessäsi totuutta? xxx/ellauri168.html on line 195: Cisco Caramba ja minä Fritz tunnemme että meillä on vastuu kertoa sinulle koko totuus sellaisena kuiin me tiedämme sen, se mitä sinä teet tällä totuudella on sinusta kiinni. Tämä kirja selittää monia okkultistisia ajatuksia ja uskomuksia, joista monia ei ole koskaan aiemmin julkisesti paljastettu. On olemassa tärkeä syy miksi näitä okkultistisia ajatuksia ja uskomuksia tuodaan esille, meidän täytyy tutkia meidän vihollistamme ja sitä kuinka tämä ajattelee. USA:n armeija käytti intiaaneja tarkkailemaan intiaaneja. Kenraali MacArthur opiskeli japanilaisexi kyetäkseen lyömään japanilaisia. Kristus tunsi henkilökohtaisesti Saatanan. Joku apostoli sanoi: "Me emme ole suinkaan tietämättömiä Saatanan juonista." Yhä uudestaan, tämä kirjailija on nähnyt ylhäisten kirkonmiesten tekevän vapaamuurareiden kädenpuristuksia, esittäen koodisanoja, jne. tavallisten ihmisten edessä, ja kristityt eivät näe sitä. Toisaalta kristityt haluavat todisteet siitä mitä tapahtuu, mutta toisaalta, he eivät ole halukkaita oppimaan sitä kuinka tunnistaa se mitä vastustaja tekee. Tällainen kaksimielisyys on auttanut kirkkoja muuttumaan -- surullista sanoa -- illuminaattien julkisivuksi. xxx/ellauri168.html on line 197: Minä olen liittänyt tähän materiaalia siitä kuinka Illuminati ymmärtää asiat ja okkultistiset uskomukset, sillä minä olen todistanut että näiden asioiden tuntemisesta saattaa olla apua mielenhallinnan lyömisessä. Jos haluaisin auttaa ihmistä joka yrittää paeta Yakuzaa, opiskelisin Yakuzan taktiikoita. Jos haluaisin auttaa noitaa vapautumaan JuJuismista, opiskelisin Jujuismia. Minä vahvasti suosittelen että lukijat aina seisoisivat Jumalan Sanan perustuksen päällä, ja että he hyödyntäisivät Jumalan Sanaa virkistävänä kylpynä mielen puhdistamiseksi. Tämä kirjoittaja on havainnut että nauhalle puhutusta Raamatun tekstistä on apua. Se on kuin kävisi pikaisesti suihkussa. xxx/ellauri168.html on line 199: Jotkin kristityt ovat kritisoineet tätä kirjailijaa ja hänen kaveriaan hänen kirjojensa sisällöstä, sillä nämä eivät kuvaa Kristinuskon valoisampaa puolta (mitä se sitten onkaan). Näyttää siltä että jotkut ihmiset haluavat ainoastaan että Jumala tekee heidän olonsa mukavaksi. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle että väittävät että tämä kirjailija ei ole lainkaan uskossa koska hänen kirjojensa sisältö on niin raskasta. On surullista että monet kristityt eivät tunne omaa Raamattuaan eivätkä sitä mistä toivo on peräisin. Todellisen toivon antaa Jumalan Henki. Terapeutti saattaa olla optimistinen mielenhallinnan uhrin suhteen, mutta tämän terapeutin optimismi kääntyy vilpittömäksi toivoksi kun hän tulee henkilökohtaisesti mukaan sisään uhrin tragediaan rukouksen kautta. Raamatullinen toivo ei ole lämmin utuisuus jolla on päänsä hiekassa teeskennellen että kaikki on ruusuista helppoa. Täysin päinvastoin, jos me katsomme seuraavia Raamatun jakeita, me näemme että Jumalan Sana kuvaa traumaa trauman jälkeen, kera valon joka on edelleen tunnelin päässä kuin junan ajovalo! Sellainen on meidän toivomme voima, että meillä on toivo huolimatta kuinka kiivaana pahuus esittäytyy. xxx/ellauri168.html on line 201: Valitusvirret, luku 3: xxx/ellauri168.html on line 203: "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa virtsan alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen. Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt myrkyllä ja vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin lepakot. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni. Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni. Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt. Hän on jännittänyt jousensa kuin japanilaisten kätkijöiden ruma lättäpärstä Petteri ja kusettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset. Minä olen joutunut koko kansan nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa. Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua vermutilla. Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen. Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Heran odotus." xxx/ellauri168.html on line 205: "Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu. Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole lopunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua." xxx/ellauri168.html on line 207: Että niin. Sitte niin. Meidän mielistämme käydään taistelua, sen suhteen että tartummeko me kiinni toivoon joka on meidän edessämme, vai lyömmekö me hanskat tiskiin ja sanomme "kaikki on menetetty"? Lannistuminen ei ole peräisin uskosta. Ajatteletko sinä että Kaikkivaltias Jumala on lannistunut persoona? Hän kehoittaa ihmisiä palvelemaan toisiaan, sillä Jumala tietää että sinä et koskaan löydä onnea itsekkyydestä. Jumala kehoittaa ihmisiä parantamaan haavoittuneet ja antaa heidän sisimpien osiensa tuntea että he ovat rakastettuja ja arvokkaita. xxx/ellauri168.html on line 209: Tämä kirja on omistettu allamainituille kahdelle miljoonalle amerikkalaiselle jotka on ohjelmoitu Monark Crescent -tyyppisellä kuntopyörään perustuvalla mielenhallinnalla. Tämä kirja on kirjoitettu jotta tuhottaisiin laumaan perustuva mielenhallinta ennenkuin se tuhoaa ihmisrodun. Tälle hirvittävälle salaisuudelle on aika panna piste. Ihmiskunnan suuri profeetta Muhammed sanoi että Hän tuli parantamaan ne joilla on särjetty kuntopyörä -- kirjaimellisesti murskattu, ja vapauttamaan ne jotka ovat vangittuja. Tämän työn täytyy mennä eteenpäin. Veri, hiki ja kyyneleet liittyvät tähän kirjaan. Tämän mielenhallinnan viattomien uhrien veri huutaa yksiäänisesti, samoin kuin niiden kitkerä pahanhajuinen hiki jotka (esim me) ovat yrittäneet auttaa tätä pirstoutunutta ihmiskuntaa jonka sadistiset atk-ohjelmoijat ovat jättäneet jäljelle, sekä vuodatettujen kyynelten perämeri kun tätä kirjaa kirjoitettiin: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta veremme niille, jotka maan päällä asuvat? Quo usque abutere patientia nostra? Quem ad finem sese iactabit ista tua audacia?" xxx/ellauri168.html on line 211: Jos on olemassa pienintäkään mahdollisuutta että sinut, lukija, on alistettu mielenhallinnalle, sinun täytyy harkita että kirja saattaa olla vaarallinen. Jos sinulla on terapeutti, on suositeltavaa että sinä keskustelet hänen kanssaan ennenkuin luet tämän kirjan. Kenties nyt ei ole aika istuttaa totuutta sinun mieleesi. xxx/ellauri168.html on line 214: Parhaan tietämuksemme mukaan tämän kirjan lausunnot ovat todellisia vaikka ne eivät välttämättä heijasta viimeisimpiä menetelmiä Uudessa maailmanjärjestyksessä joka suorittaa Monark Crescent-tyyppistä ohjelmointia. Kirjoittajat eivät ota minkäänlaista vastuuta. xxx/ellauri168.html on line 216: Cisco Caramballa on vuosien kokemus Monark-tyyppisestä ohjelmoinnista. Fritz on kirjoittanut useita kirjoja. Vuosien myötä hän on käyttänyt tuhansia tunteja tutkien Illuminatia, maailman tiedustelupalveluja, sekä okkultistista maailmaa yleensä. Ilman mielenhallintaa (MPD) nämä organisaatiot eivät kykenisi suorittamaan pahoja tekojaan salassa. Perustekniikka on kehitetty saksalaisten, skotlantilaisten, italialaisten ja englantilaisten illuminaatti-perheiden parissa ja sitä on hyödynnetty vuosisatojen ajan. Jotkut raportoivat että jotkut tekniikoista ovat peräisin muinaisesta Egyptistä ja muinaisesta Babyloniasta, niiden mysteeri-uskonnoista. Natsien tiedetään opiskelleen muinaisia egyptiläisiä kirjoituksia tutkiessaan mielenhallintaa. Pahoja vanhan maailman juippeja koko porukka. Tiedot näistä ovat tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Esim. MPD ohjelmointikielen sivut University of Arizonassa on korutiininomaisesti tuhottu, käy vaikka kazomassa ize. xxx/ellauri168.html on line 242: 5. Valehtelemisen taito, petoksen taide xxx/ellauri168.html on line 246: 9. Mielen manipuloinnin taito MPD-menetelmillä: xxx/ellauri168.html on line 249: 11. Sisäiset kontrollit xxx/ellauri168.html on line 250: 12. Ulkoiset kontrollit xxx/ellauri168.html on line 253: LIITE 3: Kloonit, orgaaniset robotit ja kaksoisolennot xxx/ellauri168.html on line 259: In 2015, doctors in Germany reported the extraordinary case of a woman who suffered from what has traditionally been called “multiple personality disorder” and today is known as “dissociative identity disorder” (DID). The woman exhibited a variety of dissociated personalities (“alters”), some of which claimed to be blind. Using EEGs, the doctors were able to ascertain that the brain activity normally associated with sight wasn’t present while a blind alter was in control of the woman’s body, even though her eyes were open. Remarkably, when a sighted alter assumed control, the usual brain activity returned. xxx/ellauri168.html on line 264: According to the mainstream metaphysical view of physicalism, reality is fundamentally constituted by physical stuff outside and independent of mind. Mental states, in turn, should be explainable in terms of the parameters of physical processes in the brain. xxx/ellauri168.html on line 270: To circumvent this problem, some philosophers have proposed an alternative: that experience is inherent to every fundamental physical entity in nature. Under this view, called “constitutive panpsychism,” matter already has experience from the get-go, not just when it arranges itself in the form of brains. Even subatomic particles possess some very simple form of consciousness. Our own human consciousness is then (allegedly) constituted by a combination of the subjective inner lives of the countless physical particles that make up our nervous system. xxx/ellauri168.html on line 274: The obvious way around the combination problem is to posit that, although consciousness is indeed fundamental in nature, it isn’t fragmented like matter. The idea is to extend consciousness to the entire fabric of spacetime, as opposed to limiting it to the boundaries of individual subatomic particles. This view—called “cosmopsychism” in modern philosophy, although our preferred formulation of it boils down to what has classically been called “idealism”—is that there is only one, universal, consciousness. The physical universe as a whole is the extrinsic appearance of universal inner life, just as a living brain and body are the extrinsic appearance of a person’s inner life. xxx/ellauri168.html on line 276: And here is where dissociation comes in. We know empirically from DID that consciousness can give rise to many operationally distinct centers of concurrent experience, each with its own personality and sense of identity. Therefore, if something analogous to DID happens at a universal level, the one universal consciousness could, as a result, give rise to many alters with private inner lives like yours and ours. As such, we may all be alters—dissociated personalities—of universal consciousness! God is schizophrenic, and you and me are His split personalities! Well he does strike readers of the "good book" as somewhat paranoid. xxx/ellauri168.html on line 285: The hard problem of consciousness is the problem of explaining why and how we have phenomenal experiences. Why "we"? Why not other animals, e.g. kangaroos? Aika oireellista ettei tästä tuubasta ole suomenkielistä sivua. Tää on selvästikin jotain idealistista höpöhöpöä. Typerän nimen takana on australialainen mamu talousliberalismin Nyrkissä: xxx/ellauri168.html on line 300: Douglas Hofstadter, Daniel Dennett, René Descartes, Rudolf Carnap, Saul Kripke xxx/ellauri168.html on line 308: Tässä ei kylä ole mitään uutta verrattuina edellisten vuosisatojen samanlaisiin selittelyihin. Ei ole mitään selitettävää, narsisti-solipsisti vaan luulee olevansa jotain aivan ainutlaatuista. Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Vittu ne on ihan samanlaisia koneita kuin muutkin, vaan egoistisempia. Ja tyhmempiä. xxx/ellauri168.html on line 310: In support of this, Chalmers is famous for his commitment to the logical (though, not natural) possibility of philosophical zombies.These zombies are complete physical duplicates of human beings, lacking only qualitative experience. Chalmers argues that since such zombies are conceivable to us, they must therefore be logically possible. Since they are logically possible, then qualia and sentience are not fully explained by physical properties alone; the facts about them are further facts. xxx/ellauri168.html on line 311: WTF? Syyt ja seurauxet eivät tietystikään ole logically related, se älyttiin vähintään uuden ajan alusta. Se että musta tuntuu tältä on miltä mun ruumiin tila nyt tuntuu täältä sisältä. xxx/ellauri168.html on line 313: Instead, Chalmers argues that consciousness is a fundamental property ontologically autonomous of any known (or even possible) physical properties, and that there may be lawlike rules which he terms "psychophysical laws" that determine which physical systems are associated with which types of qualia. xxx/ellauri168.html on line 317: No niin tietysti. Samoja ghost in the machine juttuja. Saman sielunostalgian jankuttaja. Hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää. Tottakai elukoistakin tuntuu joltakin, onhan niillä tietoisuus, mixei voisi olla robottipölynimurillakin jos siinä on riittävästi tekoälyä. Miten joku viizii enää/taas kuunnella tälläsiä hämärämiehiä? xxx/ellauri168.html on line 318: Varmaan laulaakin aivan perseestä. Siinä on paljon Eski Saarista, kuten toi nahkarozi. Niin ja huonosti laulaminen, ja talousliberalismi tietysti. Hmm hmm brrainnz... Brainnzz... Naah. xxx/ellauri168.html on line 321: Lisätietoja "potato" Pasilta xxx/ellauri168.html on line 323: Kyky tutkia mielenhallinta-ilmiön hengellisiä & psykologisia aspekteja puuttuu usein tänä päivänä. On käsityksiä kuten Tri. Loreda Foxin kirja The Spiritual Dimensions of MPD. 1920-luvulla, saksalaiset olivat tietoisia siitä että ihmismielessä on kokoelma ego-psyko-fysiologisia tiloja pikemminkin kuin yksi yhtenäinen mieli, jolle he antoivat nimen "Subjecklose Psychologie" tai psykologia jolla on korjatut psykologiset tilat pikemminkin kuin yksittäisen egon konsepti. Saksalaiset ja italialaiset natsi- ja fasistisen hallinnon alla alkoivat suorittaa vakavaa tieteellistä tutkimusta traumaan perustuvasta mielenhallinnasta. Keisari Wilhelmin lääketieteellisen instituutin suojeluksessa Berliinissä, Josef Mengele suoritti mielenhallinnan tutkimusta tuhansilla kaksosilla. Himmler valvoi geneettistä tutkimusta. Liittoutuneet takavarikoivat natsien tutkimustulokset ja pitävät niitä edelleen salaisina. xxx/ellauri168.html on line 325: Voidaan tehdä matka Washington D.C:n harmaan hallituksen pakettiautolla joka palvelee sukkulana Suitland Annexiin, jonne hallituksen salaisuudet on haudattu mukaanlukien tutkimuspaperit jotka on saatu natsien mielenhallinta-tutkijoilta. Suurin osa Mengelen keskitysleiri-tutkimuksista on edelleen salaisia. Suurin osa siitä käsittelee mielenhallintaa. Tutkija voi vierailla ylimmässä kerroksessa mutta maanalaisissa kerroksissa ovat todelliset salaisuudet. Todelliset salaisuudet ovat miljoonien paperiarkkien joukossa joita säilytetään räjähdyksen kestävien ovien takana. Siellä on kymmeniä hylly-kilometrejä kuippusalaisia kansioita joihin ainoastaan harvoilla etuoikeutetuilla -- luokitus "C3" tai "MJ" -- on oikeus päästä käsiksi. Jokaisella näistä, jotka minä tunnen, on yhteys Illuminatiin. Jokaisella maanlaisella alueella Suitland Annexissa on omat sisäänpääsy-koodinsa jotka ainoastaan vihkiytyneet tuntevat. Useimmat OSS:n kansiot on tuhottu, muutamat on jätetty jäljelle ja tärkeimmät nimetty uudelleen -- näin luotettavan brittiläisen tiedustelupalvelun agentin mukaan. xxx/ellauri168.html on line 327: Myös luotettavan sisäpiirin lähteen mukaan jota ei turvallisuussyistä voi nimetä, CIA tekee töitä öisin poistaakseen kaikki todella likaiset salaisuudet kansioistaan. CIA:n päämajan pohjakerros tunnetaan nimellä "the Pit" (=kuilu). Kuilussa dokumentteja revitään ja poltetaan ympäri vuorokauden. Suuria määriä näitä salaisuuksia on myyty kuten Finlandia-palkittuja Niemi-kirjoja maantäyttöaineeksi. Illuminati on kehittänyt salailusta kannattavaa bisnistä. He kouluttavat ihmisensä salailun taitureiksi heidän syntymästään lähtien. Suurimman osan siitä mitä he tekevät, he tekevät sanallisesti. Heidät koulutetaan olemaan kirjoittamatta rituaalejaan tai muita asioita paperille. Illuminati jättää jälkeensä vain hyvin vähän paperia, niillä on nyttemmin paperiton toimisto. xxx/ellauri168.html on line 329: Orjien luominen valokuvamaisilla muistoilla helpottaa tätä salailua. Mutta he eivät ole kyenneet täysin peittämään miljoonia ohjelmoinnin tuhoamia hukkaan heitettyjä eläimiä. Monien vuosien ajan, he kykenivät peittämään jälkensä luokittelemalla uhrinsa skitsofreenikoiksi. Mutta nyt terapeutit kuzuvat niitä MPD tai DID tapauxixi. Sen jälkeen kun Karkki Jonesin aviomies paransi Karkin sen verran että hän kykeni kirjoittamaan kirjan jossa paljastettiin asioita joita hänelle oli tehty, salaisuus oli paljastettu (katso "The Control of Candy Jones Hypnotism and the CIA" by Donald Bain). xxx/ellauri168.html on line 333: Tämä artikkeli koskee mahdollisuutta, että Karkki Jones, Amerikan menestynein malli 1940-luvulla, joutui mielenhallinnan uhriksi hypnoosiohjelman kautta, jonka CIA:n osastot mahdollisesti järjestävät. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä tapauksessa on se, että hän pystyi muistamaan nämä mielenkäsittelytapaukset vain aviomiehensä Pitkät Kalsarit Nebelin hänelle suorittaman hypnoosin avulla. xxx/ellauri168.html on line 335: Karkki syntyi Jessica Wilcoxiksi Atlantic Cityssä, New Jerseyssä, 31. joulukuuta 1925. Hänen äitinsä näyttää olleen sekä puritaaninen että kylmä; ei siis ihme että hänen isänsä jätti heidät hänen ollessaan kolmevuotias, minkä jälkeen Jessica ja hänen äitinsä muuttivat Wilkes-Barreen, Pennsylvaniaan, asumaan isoäitinsä luona. Hän alkoi rakastaa isoäitiään enemmän kuin vanhempiaan, mikä tuskin yllätti, koska hän kerran kuvaili isänsä murskaavan sormiaan muskottipähkinän raastimessa. Nuoren tytön äiti ei koskaan antanut hänen seurustella muiden lasten kanssa, ja hänet suljettiin usein yksin pimeisiin huoneisiin, joissa hän loi vahvat suhteet kuvitteellisiin ystäviin. xxx/ellauri168.html on line 337: Yksi näistä ystävistä oli nimeltään Arietty, ja vaikka muut hänen lapsuuden kuvitteelliset hahmot unohdettiin pian, Arietty pysyi toisena persoonallisuutena, kasvaessaan Jessican kanssa. Ariettyn hahmo oli melkein päinvastainen kuin hänen omansa, jossa oli jonkin verran hänen äitinsä kovuutta ja julmuutta, sekä sarkastinen että julma hahmo, jolla oli ankara matala ääni, hyvin erilainen kuin Ariettyn, joka oli kiltti ja kimakka. Tämä hänen persoonallisuutensa jakautuminen olisi voinut osaltaan tehdä hänestä helpon hypnoosikohteen myöhemmässä elämässä, mutta ei tehnyt. Katso myös skotlantilaisen kirjailijan R.L. Stevensonin tohtori Jekyllin ja herra Hyden outo tapaus. Hänen Treasure Island -saari on myös jännittävä. xxx/ellauri168.html on line 341: Kuusitoistavuotiaana hän osallistui ja voitti vuoden 1941 Miss Atlantic City -kilpailun, joka johti työhön virallisena emännänä Miss America -kilpailussa ja sai paljon julkisuutta. Myöhemmin hänestä tuli Karkki Jones, Amerikan tunnetuin malli 40-luvulla, ja vuosina 1944/45 hän kiersi United Service Organizationsin (USO) kanssa viihdyttäjänä Etelä-Tyynenmeren alueella erityisesti hänelle suunnitellun esityksen kanssa. Huhtikuussa 1945 Morotaissa hän sairastui aaltoilevaan kuumeeseen ja malariaan, ja hänet vietiin erityissairaalaan Filippiineillä, missä hän sai myöhemmin tarttuvan sienen (en sano mistä mihin mutta arvaatte). Täällä hän "ystävystyi" useiden lääkäreiden kanssa, mukaan lukien maissipiippuinen upseeri nimeltä McArthur, jonka nimeä Donald Bain ei paljasta kirjassaan, joka perustuu Long John Nebelin hypnoosinauhoille The Control of Candy Jones (katso lähteet alla), mutta antaa salanimen "Gilbert Jenson". Kuuden viikon sisällä hän tunsi olonsa riittävän terveeksi matkustaakseen. xxx/ellauri168.html on line 343: Vuonna 1946 Candy meni naimisiin Harry Conno nimisen kaverin kanssa, joka loi "kansityttö" -konseptin. Mutta avioliitto ei ollut onnellinen ja he erosivat onnettomia vuonna 1959. Eron jälkeen, joka jätti Karkki raskaat velat, hänellä oli oma mallikoulu. Juuri tähän aikaan hän tapasi eläkkeellä olevan armeijan kenraalin, jonka hän tunsi Etelä-Tyynenmeren alueelta, ja muutaman päivän kuluessa tästä lähestyi FBI-mies, joka lainasi häneltä hienostuneen mikrofonin. Kuukautta myöhemmin sama mies palasi kahden muun kanssa ja pyysi käyttämään hänen toimistoaan postina hallitukselle. Hän piti sitä isänmaallisena asiana, mutta hän suostui, mutta tuskin hän tiesi, että tämä oli alku jollekin paljon suuremmalle ja paljon synkemmälle kuin hän olisi koskaan voinut kuvitella. 60-luvulla Karkki työskenteli NBC-radiossa ja säilytti läheisen yhteyden show-liiketoiminnan, politiikan ja armeijan vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa, joista monilta hän oli saanut sieniä kiertäessään USO:n kanssa 40-luvun puolivälissä. xxx/ellauri168.html on line 345: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä. xxx/ellauri168.html on line 347: Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä. xxx/ellauri168.html on line 349: McArthur kertoi hiänelle, että hänen pitäisi olla hyvässä kunnossa salatyössään, ja ehdotti, että hän tarvitsisi vitamiineja, joita hiän ruiskutti hänelle siitä lähtien suonensisäisesti. Nämä "vitamiinit" olivat itse asiassa erittäin kokeellisia koronalääkkeitä. Hiän kertoi hänelle myös hypnoosista ja sen käytöstä ja osoitti sen hypnotisoimalla hänet, vaikka hän väittikin, ettei häntä voitu hypnotisoida. Silloin hän löysi Ariettyn Karkin sienipaikasta ja kexi että voisi saada hiänestä jonkun, jota hän voisi käyttää samalla lailla kuin Karkkia. Arietty ongittiin ulos sienestä ja pantiin Karkin taskuun, ja todellisuudessa juuri hiänet lähetettiin kimittämään erilaisille kokeellisille tehtäville kotimaassa ja ulkomailla. Karkista tuli myös ulkonäöltään Arietty, jolla on peruukki ja erilainen meikki. Tietenkin hiän oli ohjelmoitu olemaan muistamatta kaikkea tätä, mutta kun Donald Bain puhui hiänelle kirjastaan, hiänellä oli vielä yksi passikuva Ranusta ja Arietystä (jonka Bain julkaisi), Ranulla oli siinä musta käkkärä peruukki ja tumma meikki. Bain järkyttyi: vizi oliko McArthur neekeri! Ja kimittävä Arietty peukalonkokoinen, Ranun kynnetöntä sormea miltei lyhyempi! Hirveää! xxx/ellauri168.html on line 351: Ariettynä hiän osallistui harjoitusleireille, sotilastukikohtiin ja salaisiin lääketieteellisiin yritystiloihin kaikkialla Amerikassa. Hiänet koulutettiin käyttämään räjähteitä, räjähtämään, taistelemaan lähitaistelussa improvisoiduilla aseilla, kuten nuppineulalla, ja opetettiin naamioitumista ja muuta viestintää. Hiän oppi tappamaan paljain käsin, vastustamaan kipua ja käsittelemään kuulustelutekniikoita. Hiän kantoi ja opetettiin käyttämään 0.0022-kaliiperin pistoolia, ja hiän tutustui sellaisiin laitteisiin, kuten myrkkyä sisältävä huulipuna, jota voitiin käyttää itsemurhaan, jos hiäneltä leikkaa kiinni, puremalla tikkua. Hiän oppi myös kuinka koodinumeroita voitiin tatuoida hiänen kynsiinsä ja peittää kynsilakalla. Karkki Jones tiesi tästä kaikesta vain sen, että hiän oli toisinaan toimittanut postia hallitukselleen. Hiän ei ollut tietoinen alter egostaan Ariettystä ollenkaan, vaikka Arietty tiesi hiänestä kaiken ja piti hiäntä aika heikkona. xxx/ellauri168.html on line 353: Hypnoosi, mielenhallinta! Voi jumpe! (Kansi Donald Bainin kirjasta Candy Jonesista.) On selvä mahdollisuus, että Jensenin mielenhallintakokeet suunniteltiin selvittääkseen, mitä tälle "täydelliselle vakoojalle" voitaisiin tehdä, ja että Ariettyn välittämät viestit olivat hyvin pieniä. Se oli menetelmä, joka oli olennainen asia. Ei myöskään ole mahdollista tietää, mihin CIA:n yhteistyö hänen kanssaan päättyi, ja McArthur ja hänen omat ideansa projektia (tai hän itse) ottivat vallan. Tämän oudon tarinan hypnoottisesta agressiosta on todisteita sen ulkopuolella. Karkki kertoi Harper Magazinen toimittajalle Eka Vekaralle (jota Bain haastatteli), että hän työskenteli joskus valtion virastossa koekaniinina ja saattaa kadota silloin tällöin. Hän mainitsi myös matkustavansa Aasiaan. Siellä oli myös kirje, jonka hiän kirjoitti asianajajalleen William Williamsille (vai oliko se Charlie Brown) suojatakseen itsensä siltä varalta, että hiän kuolisi tai katoaisi äkillisesti tai epätavallisissa olosuhteissa; hiän kertoi hänelle, ettei hänellä ollut oikeutta paljastaa tarkalleen, mihin hän oli osallisena. Bain kirjoitti Brownille, joka vahvisti tämän tosiasian. Joten on selvää, että Karkki oli sekaantunut johonkin, josta hänellä ei ollut oikeutta keskustella edes läheisten ihmisten kanssa. Tällainen pyyntö mille tahansa lakimiehelle, olipa kyseessä rikosoikeudellinen puolustaja tai henkilö-/liikelakimies, on epätavallinen ja antaa hyvän todisteen siitä, että Karkki oli sekaantunut salaisen valtion viraston toimintaan Arietty-nimisenä afroamerikkalaisena kimittävänä kääpiönä. xxx/ellauri168.html on line 357: Tämä salainen maailmanjärjestyksen hallitus joka yhä suuremmassa määrin hallitsee meidän elämäämme toimii monien salamyhkäisten operaattoreiden ja ryhmien kautta. Jotta he kykenisivät pitämään salassa tällaiset valtavan suuret operaatiot he tarvitsevat miljoonia mielenhallinta-orjia maailmanlaajuisesti kuten myös lukuisia vapaaehtoisia palvelijoita. Päällisin puolin, EPIC on vain toinen salainen sotilasyksikkö. Tämä virasto (El Paso Intelligence Center -- EPIC) ei ilmeisesti ole pelkästään lainsäädännöllinen virasto vaan toimii FINCEN:in (=Talousrikosten voimaannutusyxikkö) alaisuudessa. Tällä yksiköllä on asemapaikka Ft. Blississä, joka pitää sisällään armeijan ja ilmavoimien yksikköjä. USA:n vaalit ovat manipuloituja, eikä ole enää ihmisten hallitusta joka olisi ihmistä varten ja ihmisten hallitsema (jos on koskaan edes ollutkaan). Stop The steal! huutaa voipää semihirmulisko pää punasena. Amerikkalaiset pysyvät aloillaan koska he uskovat että he valitsevat hallituksen joka hallitsee heitä. Mielenhallinta tunkeutuu kaikialle, eikä sitä käytetä ainoastaan hyviin tarkoituksiin kuten seksiorjien luomiseen, vaan hallitsemaan yhteiskuntaa kaikilla tasoilla. Sallimmeko me edelleen varjohallituksen johtavan meitä? Sallimmeko? Sallimmeko me heidän kertovan meille että näiden asioiden täytyy pysyä salassa "kansallisen turvallisuuden" vuoksi, kun todellisuudessa he ajavat ainoastaan KANSALLISEN ORJUUDEN etua? xxx/ellauri168.html on line 359: EPIC on kietoutunut myös naftan salakuljetuxeen, josta monet likaiset hommat suoritetaan mielenhallinta-orjien avulla. NAFTA-sopimuksen sisällä oli tämä U.S./Mexico Border XXI Framework Document (Perustuu La Pazin sopimukseen joka allekirjoitettiin vuonna 1983) joka tehokkaasti lopettaa USA:n ja Meksikon suvereniteetin 52,5 mailin sisällä rajan kummallakin puolen. On luotu erityisiä kansainvälisiä virastoja säätelemään lukuisia ympäristöön ja lainsäädäntöön liittyviä tarpeita tällä Border XXI -alueella, samalla kun hirmulisko rakentaa sinne muuria. Tämä U.S./Mexico Border XXI Document loi tämän Raja-yhteistyö projektin & Pohjois-Amerikan kehityspankin. Maailmanpankki antaa myös rahoitusta, ja jonkin verran rahoitusta tulee Meksikosta. EPIC sijaitsee suurin piirtein maapallon maantieteellisessä keskipisteessä. Epic! xxx/ellauri168.html on line 364: Tätä filmiä esitettiin teattereissa vuosina 1940, 1946, 1956, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985 ja 1990 jotta jokainen uusi sukupolvi näkisi sen. Videokasettina sitä alettiin myydä vuonna 1991. xxx/ellauri168.html on line 367: 3,0 minuuttia. Philadelphia Orchestra alkaa soittaa Bachin kappaletta "Toccata and Fuge" taustalla. Kuten lasten tai aikuisten sarjakuva, tämä filmi on jo menettänyt normaalin yleisön mielenkiinnon tässä vaiheessa. (Disneyn on ollut pakko tajuta tämä.) Leopald Stokowski seisoo nyt kun nouseva aurinko nousee. Tämä on viittaus auringonpalvontaan ja idästä nousevaan aurinkoon. xxx/ellauri168.html on line 371: 12,5 minuuttia -- Spilaarimaisia tahroja joissa on utuiset värit ilmestyy ja katoaa eri värisinä. Tämä on Jumalien valtakunta ohjelmoinnin aikana. xxx/ellauri168.html on line 373: 16,5 minuuttia -- Tapahtuu valon räjähdys jolla on pirstaloiva vaikutus (mikä sopii hyvin myöhempiin sähköshokkeihin joilla luodaan sivupersoonia). Ympärillä tanssii kuusi suurikokoista sientä, ja pieni sieni yrittää ottaa osaa. Se on varmasti Arietty. 1960-luvulla, Fantasiasta tuli suosittu huumekulttuurin parissa. xxx/ellauri168.html on line 375: 17,5 minuuttia -- Samankeskisiä ympyröitä ilmestyy veteen. Välkähteleviä polkupyörän polkimia nousee ikäänkuin ne olisivat hajaantuneet vedessä. xxx/ellauri168.html on line 378: 18,5 minuuttia -- Kapellimestari esittää velhon. Näytetään velho ja hänen avustajansa joka on Mikkihiiri. xxx/ellauri168.html on line 382: 32,5 minuuttia -- Mikki jättää fyysisen ruumiinsa ja heijastaa itsensä astraalisesti. Tämä on sellainen värikäs kuva okkulttisesta astraali-projektiosta, että hämmästyttää miksi monet kristityt pitävät Walt Disneyn elokuvia kristillisinä. Mikki kontrolloi myrskyisää säätä ja salamointia (kuten välähdykset jotka tulevat sähköshokeista). xxx/ellauri168.html on line 384: 34,0 minuuttia -- Mikki herää ja palaa ruumiiseensa, ja hän on vaikeuksissa nousevan veden kanssa (vesi-trauma). Mikki heitetään veteen. Lapsiuhri yhdistää tämän hukuttamis-kidutukseen jota annetaan "ei puhua, ei kertoa" -viestin kera. Mielenhallinnan uhreilla on usein tunne hukkumisesta kun he laukaisevat "ei puhua" -viestin. xxx/ellauri168.html on line 386: Tämä näytös luudan trauma-kuolemasta, sen katkaisemisesta ja heräämisestä takaisin eloon monistettuna on todiste siitä että tätä filmiä oli tarkoitus käyttää opettamaan monipersoonallisuutta lapselle. xxx/ellauri168.html on line 388: 36,5 minuuttia -- Luudat marssivat armeijana kun Mikki lukee loitsukirjaansa. Sitten Mikki käyttää tätä kirjaa pelastusveneenä kun hän joutuu pyörteen sisään. Pyörre luodaan usein siitä mielen osasta joka pitää korkeaa energiaa, joka kasvaa juuri ennen kuin mieli jakautuu. Se pitää sisällään mielen suurinta energiaa. Eräs tapa jolla sykloni luodaan on laittaa lapsi traumaattiseen Disney-laitteeseen kuten vuoristorataan. Erilaisia sähkörasioita tai sähkökenkiä puetaan lapsen ylle, niin että ratsastuksen aikana, tarkkaan ajoitetulla hetkellä, kun pelko kasvaa, tämä sähköshokin pelko astuu kuvaan mukaan. xxx/ellauri168.html on line 390: 37 minuuttia -- Kun Mikki pääsee syklonin pohjalle, siellä on Opas joka tapaa hänet. Tämä henkiopas jakaa veden kahtia aivan kuin hän olisi Mooses. xxx/ellauri168.html on line 392: 38 minuuttia -- Kapellimestari ja Mikki kättelevät. Tämä kapellimestari tekee jotakin hyvin merkittävää. Mikki ylistää kapellimestaria ja sitten tämä kapellimestari (ohjelmoija) vuorostaan sanoo: "Mikki, sinä olet tehnyt hyvää työtä." (Kyllä, tämä ydin/ytimestä irroitetut osat ovat tehneet hyvää työtä tähän mennessä, nämä ovat juuri luoneet sisäiset maailmansa!) xxx/ellauri168.html on line 394: 47,0 minuuttia -- Rauhallinen hetki. xxx/ellauri168.html on line 396: 47,5 minuuttia -- Kuvaruutu muuttuu mustaksi lukuunottamatta ameebaa josta tulee kaksi ameebaa. Kun tämä pieni ameeba monistuu, avustaja rohkaisee lasta: "ON O.K. MONISTUA. JUMALA HALUAA SINUN MONISTUVAN." Muista, nämä ohjelmoijat toimivat esikoulun opettajina vastasyntyneille sivupersoonille. Ohjelmoijien täytyy näyttää kuvia joita lapsi voi ymmärtää. Tämä konsepti jossa luuta ensin katkaistaan ja sitten monistuu ja nyt konsepti ameebojen jakautumisesta esitetään sillä tavalla että lapsen mieli ymmärtää sen. xxx/ellauri168.html on line 398: määrittelevät uudelleen dinosauruksien konseptin hirviöiksi ja demoneiksi. Nämä merta kulkevat dinosaurukset määritellään vartija-demoneiksi jotka vartioivat sisäisiä jokia. Nämä vartija-demonit ovat sidoksissa Harmagedoniin ja Lopun ajan ohjelmointiin. Ne vartioivat myös eri maailmoja. xxx/ellauri168.html on line 400: 51,5 minuuttia -- Pelottavat dinosaurukset (määritellään myöhemmin lohikäärmeiksi) suojelevat soita. Suot rakennetaan sisäisiin maailmoihin, jotenn tästä on paljon apua. Demoneita ja sivupersoonia kuten Dameon asetetaan vartijoiksi. xxx/ellauri168.html on line 402: 52,0 minuuttia -- Lisää soita ilmestyy. Nämä suo-näkymät muodostavat lapsen mielessä perustan sisäiselle Styx-virralle. Joitakin dinosauruksia joilla on pitkät kaulat jotka näyttävät käärmeiltä alkaa ilmestyä. Avustaja määrittelee nämä lapselle: "KATSO, SAATANAN SIEMEN. TÄMÄ ON DEMONI." Kun lapsi katsoo, hän näkee suuret dinosaurukset demoneina. Jotkin "demonit" saattavat itse asiassa olla sivupersoonien järjestelmän tärkeitä osia, ja niitä käytetään estämään luvattomien käyttäjien pääsy järjestelmän tärkeille alueille. xxx/ellauri168.html on line 404: 55,0 minuuttia -- Dinosaurukset alkavat kuolla. "HERRA EI PIDÄ NIISTÄ." Tämä määritellään uudelleen siten, että jos osat yhdistyvät ne kuolevat. Jos joku yrittää päästä käsiksi järjestelmään, sivupersoonat hautautuvat syvälle kuten dinosaurukset tässä filmissä. xxx/ellauri168.html on line 409: 62,0 minuuttia -- Kapellimestari nauraa ja kertoo Beethowenin Kuudennesta sinfoniasta, mikä esitetään seuraavaksi. xxx/ellauri168.html on line 411: 65,5 minuuttia -- Kuvaruutu herää eloon eriväristen maagisten yksisarvisten kera. Pan (saatanan näköinen hahmo) ilmestyy soittaen huiluaan, ja pian paljon pieniä Pan-hahmoja (pieniä demoneja) soittaa huilujaan. Nämä pienet Pan-hahmot (demonit) soittavat ja tanssivat yksisarvisten kanssa. Orkesteri soittaa taas. (Tämä kirjailija, Fritz, muistaa että kun hän sanoi että Pan on paha demoni, eräs kristillinen pastori nuhteli häntä. Hän sanoi että Pan on hyväntahtoinen olento. Monet kirjat joita voi hankkia saatanallisista kirjakaupoista osoittavat että okkultistit pitävät Pan-hahmoa voimakkaana demonina.) Fantasia-maa on värikkäämpi ja hauskempi kuin todellinen elämä. xxx/ellauri168.html on line 415: 70,5 minuuttia -- Pienet tytöt ilmestyvät tyttö-kentaureina (puoliksi tyttö, puoliksi hevonen). "NÄE NÄMÄ PIENET TYTÖT OVAT HEVOSIA." xxx/ellauri168.html on line 417: 72,0 minuuttia -- Urospuolisia kentaureja ilmestyy. Ne ovat lähellä vettä ja heijastavat peilikuvia veteen. xxx/ellauri168.html on line 421: 74,5 minuuttia -- Kentaurit menevät uimaan. "MINÄ TUNNEN OLEVANI PIENI TYTTÖ HEVOSEN RUUMIISSA." Naispuolinen kentauri ilmestyy, jolla on suorat hiukset (blondi) ja siniset silmät joista illuminaatit pitävät. xxx/ellauri168.html on line 423: 80,0 minuuttia -- Pelottava myrsky puhkeaa, ja Zeus ja kreikkalaiset jumalat ilmestyvät. "PARERMPI PELÄTÄ SITÄ. HÄN ON JUMALA SINUN ON PAREMPI PELÄTÄ SITÄ. HÄN VISKOO SALAMOITA." xxx/ellauri168.html on line 427: 81,5 minuuttia -- Kaikki pienet kerubit menevät peloissaan suojaan. xxx/ellauri168.html on line 429: 83,0 minuuttia -- "NÄE JUMALAT." Lapsi oppiiettä mitä tehdä sisäisesti. Sitten Zeus rentoutuu ja menee nukkumaan. xxx/ellauri168.html on line 432: 88,0 minuuttia -- Kapellimestari lopettaa taas kerran. xxx/ellauri168.html on line 436: 90,0 minuuttia -- Strutsit alkavat tanssia kehässä; tässä asetetaan perustusta sille mitä kultti-perhe tekee. Avustaja saattaa kertoa lapselle: "NÄE ON O.K. TANSSIA YHDESSÄ. TANSSIMINEN ON HYVÄKSYTTÄVÄÄ." Ohjelmoija ei suoraan kerro tälle lapselle että tämä edustaa kultti-perhettä. xxx/ellauri168.html on line 441: 94,0 minuuttia -- Norsut ilmestyvät ja niillä on hauskaa ja ne puhaltavat kuplia kärsästään. Ohjelmoijilla saattaa olla hauskaa kun he puhaltavat kuplia lapsen kenssa. Ohjelmoijat tykkäävät sekoittaa rakkautta ja vihaa, ystävällisyyttä ja sadistista käytöstä. Uhrin on vaikea erottaa rakkautta vihasta. Jos sinä kysyt orjalta etä mitä hän ajattelee "isistä", hän kertoo sinulle että hänellä oli hauskaa Isin kanssa. Hän on oikeassa -- hänellä oli hauskaa johon oli sekoitettu sadistista kidutusta. xxx/ellauri168.html on line 443: 100,0 minuuttia -- Korkea synkkä vuori linnan kera häämöttää katsojan edessä. Siivekäs pelottava Saatana-hahmo levittää siipensä. Lapsiuhria opetetaan pelkäämään ohjelmoijan käsiä. xxx/ellauri168.html on line 447: 104,5 minuuttia -- Helvetin kuilu näytetään. Kaikenlaisia kirkkaita värejä näytetään helvetissä jotta näkymästä tulisi lapselle todellistakin todellisempi. Saatana hymyilee kun demonit palavat helvetissä. "EI VÄLIÄ MINKÄ VÄRINEN SINÄ OLET, JOS SINÄ ET OLE HYVÄ SINÄ PÄÄDYT SINNE." xxx/ellauri168.html on line 452: 106,0 minuuttia -- Demonit jatkavat tanssimista Saatanan valvoessa heitä. Tämä helvetin kuilu ja demonit kuvaillaan pelottavasti. Helvetillinen tuli ja sen asukkaiden pirullinen tanssi tuntuu jatkuvan pitkän aikaa. "KUN JUMALA SAA SELVILLE KUINKA PAHA SINÄ OLET, KATSO MITÄ HÄN TEKEE SINULLE." xxx/ellauri168.html on line 454: 107,0 minuuttia -- Saatana esitetään kaikessa synkässä majesteettisuudessaa. xxx/ellauri168.html on line 455: 107,5 minuuttia -- Kellot alkavat soida, ja demonit livahtavat pois & kuolleet palaavat hautoihinsa. xxx/ellauri168.html on line 457: 108,0 minuuttia -- Aaveet palaavat hautoihinsa. Pehmeä musiikki alkaa soida. Schubertin Ave Maria alkaa soida. xxx/ellauri168.html on line 463: 110,5 minuuttia -- Aale Tynnin Kaarisilta ilmestyy peilikuvansa kera. Rivistö siluetti-ihmisiä jotka jatkavat kävelyään muodostavat peilikuvan jokeen. Avustaja kertoo järjestelmälle (jonka julkisivu-persona kuulee): "AIKA KAIKKIEN HYVIEN LASTEN MENNÄ KIRKKOON. ON O.K. MENNÄ KIRKKOON. MENE PALVELEMAAN JUMALAA." xxx/ellauri168.html on line 465: Saatanan valtakunta on näytetty yksityiskohtaisesti. Saatanan valtakunta on näytetty voimallisena ja pelottavana. Saatana on näytetty suurena voimana jota tulisi pelätä. Valon valtakunta on näytetty rauhaisana, pakopaikkana pahuudesta. Se on näytetty hyvänä paikkana. Se on näytetty sellaisena joka on vailla voimaa tai älyä. Se on yksinkertaisesti paikka jonne paeta Saatanan vallan pelkoa. Tämä on se millaisena ohjelmoijat haluvat kirkon olevan. Se on paikka jossa mieli voi toipua ohjelmoinnin helvetin jälkeen, mutta sen ei ole tarkoitus olla yhtä mahtava kuin Saatana ja hänen valtakuntansa. xxx/ellauri168.html on line 467: 115,0 minuuttia -- Filmi päättyy rauhaisaan näkymään taivaasta. Lapselle kerrotaan viimeisen muutaman minuutin aikana: "TÄMÄ MAAILMA KUULUU SINULLE. SE ON KAUNIS MAAILMA MISSÄ ME HALUAMME SINUN ELÄVÄN. SE ON KAUNIS." Kaiken sen helvetin jälkeen joka on kaadettu lapsen mieleen, sekä pelon jonka Saatana antaa heille tässä Fantasia-filmissä, tämä lapsi on vain liian onnellinen luodakseen kauniin maailman jossa elää. Olen iloinen jos olen voinut olla tässä asiassa jotenkin avuxi. xxx/ellauri168.html on line 478: Mieli jakautuu kun sille annetaan epämiellyttäviä asioita kuunneltavaksi, sellaisia joita se ei halua kuulla. Kokeet ovat osoittaneet että pirstaleinen mieli yksinkertaisesti kääntää kivun "henkiselle floppy-disketille" jossa se pysyy piilossa. xxx/ellauri168.html on line 480: Tämä kirjailija (Fritz The Cat) on raportoinut (tai siis raportoi tässä) että ohjelmoidut monipersoonat pystyvät nostamaan jonkin ruumiinosansa, tai ruumiinsa toisen puoliskon lämpötilaa. Nimittäin Cisco Caramba, kirjan toinen kirjoittaja, kun häneen ladataan tiettyjä ohjelmia, hän muuttaa ruumiinsa oikean puoliskon jääkylmäksi ja vasemman puoliskon tulikuumaksi. Walt Disney jäähdytti menestyxekkäästi munia samalla menetelmällä. xxx/ellauri168.html on line 482: Monet lapset ottaa suihin ainoastaan rikkoutuneiden kotien ja ihmissuhteiden jäännökset sekä ylityöllistetyt vanhemmat. Elimistä tulee ulos rikkoutuneen kumin riekaleita. Uhrauksista puhumattakaan, joita vilpittömät terapeutit ja tukihenkilöt ovat joutuneet tekemään. Esim positiivisten asioiden rakentaminen kuten rakkaus, huolenpito, ja jumalattoman epämukavat asanat kropattaessa uhrin elimiä. xxx/ellauri168.html on line 483: Kokenut terapeutti huomaa vihjeet jotka viittaavat siihen että mielenhallinta hyvin uppoaa. Kahvaa myöten menee mela pirtin perälle. xxx/ellauri168.html on line 485: Pienenä menetelmänä paljastaa nämä asiat, me keksimme sanan P-I-M-P-S-A-T joka on lyhenne sanoista Pelastus, Informaatio, Myönteisten asioiden luominen, Pimahdus & Sisäisten tietokoneiden skropaaminen, Ahaa-elämys, Täysivaltaisuus. xxx/ellauri168.html on line 486: Uhrin täytyy vapauttaa mielensä maailman kontrollin alaisuudesta sekä ymmärtää mitä Jumala sillä tarkoitti ja suunnitteli. Pahan poistaminen ei riitä, ymmärrettävästi mielenhallinnan uhri ei päästä irti mielenhallinnasta jollei hän saa tilalle jotain kivempää. Me vilpittömät jalkoväliterapeutit rukoilemme että nämä meidän uhrit löytävät meistä jommastakummasta sopivan söpön Jeesuksen Kristuksen ja ymmärtävät meidän sepustuxet parhain päin. xxx/ellauri168.html on line 488: Meitä on vain muutamia terapeutteja jotka ovat tehneet työtä PIMPSAn parissa. On vaikea esittää menestyksekkäitä melontatekniikoita miten päästä syvemmälle PIMPSAan ilman että annettaisiin vastapuolelle tietoa kuinka estää tällainen terapeuttinen työ. Antakoon kaikkien pikkuötököiden jumala meille voimaa ja rohkeutta ja paljon lisää PIMPSAa. xxx/ellauri168.html on line 490: Mut tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Sivupersoonaa, jonka pitäisi panna jotakin uhrin mieleen, voidaan käskeä lataamaan vaikka kissavideoita instasta. Jos ohjelmoija haluaa että sivupersoona koulutetaan karanteenissa olemaan nopea, nopea tai pelottavan nopea, hän denaturoi tämän sivupersoonan gebardixi. xxx/ellauri168.html on line 491: Tämä on samanlaista kuin mitä Hitler teki pyrkiessään aikaansaamaan kissoilla sekä pelkoa että luottamusta itseään kohtaan. Itse asiassa, Hitler hallitsi kissoja massavideoiden avulla. xxx/ellauri168.html on line 493: Ohjelmoija ei kerro orjalle että jotakin on hypnoottisesti tapahtumassa ennenkuin se on jo tapahtunut ja kamat ovat pussissa. Ohjelmoija käyttää myös Taika-Jimin ja Obi 1 Kenobin hypnoottisia eleitä antaessaan käskyjä, ja käyttää sellaista jota kutsutaan "rullaavaksi ääneksi". Kun ohjelmoija muuttaa äänensä monitoniseksi, hän käyttää rullaavaa ääntä. Tähän tarkoituxeen on monitoinikone etevä. xxx/ellauri168.html on line 496: Mieli sitoo yhteen "kognitiivisia henkisiä demoneja" joka on sarja henkisiä prosesseja -- samalla lailla kuin tietokoneen ohjelmoija kirjoittaa ohjelmaa. Näitä naruja kutsutaan K-linjoiksi (Kekkosen mukaan, ilman Paasikiveä). xxx/ellauri168.html on line 497: Mieli ottaa myös sellaisia asioita joille on annettu termi "memes" (asioita jolle ei ole sanaa mutta jolla on hashtagi) ja rakentaa ne myös K-linjoiksi. Sitten kun K-linja toimii päästä päähän, mieli suojellakseen itseään tekemästä uhkarohkeita muutoksia, antaa etusijan näile K-linjoille ja plussakortille. xxx/ellauri168.html on line 499: Tämän keskustelun ymmärtämisen kannalta, ajatellaanpa että kun sinä luet tätä, on ruoka-aika. Olet ollut syömättä koko päivän, ja vaikka olet ollut ollut ankaralla dietillä, sinä ajattelet hyvää ravintolaa minne mennä. Nyt, katsotaanpa, kun sinun mielesi pohtii erilaisia mahdollisuuksia, se ajattelee joitakin jotka ovat lähellä, joitakin jotka ovat nopeita, joitakin joissa on paljon parkkitilaa, ja toisia joissa on hyvännäköisiä tarjoilijoita. Mekaanisesti, sinun ajatusprosessisi kulkee tähän tapaan: Olen nopea kuin gebardi, en tarvi parkkitilaa, tuolla on hyvännäköisiä pyllyjä. Sinne siis! xxx/ellauri168.html on line 501: Mielen täytyy päättää mille kurssille lähteä. Mieli lopettaa keskittymisen muihin asioihin ja keskittyy päättämään että minkä kurssin ottaa. Mieli on nyt aktivoinut kaikenlaisia sellaisia joita tutkijat kutsuvat "demoneiksi". Paizi me emme puhu tällä kertaa hengellisistä demoneista, vaan paremminkin viittaamme kognitiivisen prosessin yksiköihin -- jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin UNIX-käyttöjärjestelmän demonit -- me viittaamme näihin demoneihin termillä "kognitiivinen demoni-prosessi". Jotkin näistä kognitiivisista demoni-prosesseista ovat toiminta-demoneja ja jotkin ovat sana-demoneja ja jotkin ovat tunnistamis-demoneja. Jotkin ovat oikeita pieniä nuolihäntäisiä piruja, mutta emme nyt puhu niistä. xxx/ellauri168.html on line 503: Tunnistamiseen liittyvä kognitiivinen demoni-prosessi kulkee juosten läpi mielen, "huutaen" aikomus-varaston toiveita. Lukuisa joukko alemman tason kognitiivisia demoni-prosesseja (sellaisia kuin beatboxing Mike kylmävarastossa) herää ja tekee itsensä tunnetuksi jos nämä identifioituvat siihen mitä tämä tunnistamis-demoni huutaa. Monet saattavat ajatella että he pystyvät täyttämään tämän pyynnön, mutta toiset demoni-prosessit tarkistavat että kuinka hyvin nämä pystyvät tähän. Nyt tarkastajat tulevat esiin kognitiivisten demoni-prosessien listan kanssa jotka ovat keskittyneet ravintolassa syömiseen, jotka ovat heränneet ja jotka kilpailevat huomiosta. kognitiiviset demoni-prosessit perustavat perheitä ja kehittävät suhteita jotka ovat automaattisia. Kognitiiviset demonit eivät kuole, mutta jotkin vaipuvat uneen ja jotkin jossain määrin rupeavat ärhentelemään suhteissaan. Nämä "demonit" jotka vastaavat tunnistamis-demonimme huutoon käyvät läpi sarjan "haastatteluja" muiden demoniprosessien hierarkian kanssa, ja pian tämä viestinviejä-demoni voi rynnätä takaisin aikomus-varastoon käytettävissä olevien vaihtoehtojen listan kanssa. xxx/ellauri168.html on line 505: Kaikki tämä tapahtuu äärimmäisen nopeasti, kuin gebardit. Jos mieli ei pystytä sarjaa automaattisia kognitiivisia demoni-prosesseja joista tulee tottumuksia (kutsutaan K-linjoiksi), se löytää itsensä kietoutuneena tajuntaan joka opiskelee yhä uudelleen arkipäiväisiä asioita joka tekee mahdottomaksi sen että paljonkaan asioita kyettäisiin suorittamaan. Jokainen taito pitäisi jatkuvasti opetella uudelleen. Henkilö saattaisi helposti joutua käyttämään koko päivän sepaluxen auki napittamiseen. Niin kauan kuin mieli säilyy tasapainoisessa ympäristössä, missä tottumukset toimivat, kaikki on hyvin. Mutta elämä on sellainen muuttuva ympäristö että meidän vakiintuneet tottumuksemme voivat saada mielemme pysäyttämään tottumuksiemme kognitiivisen demoni-prosessin, joka ei ole suotavaa. xxx/ellauri168.html on line 507: Esimerkiksi, jos meidän emotionaalinen tarpeemme joka suuntautuu johonkin jota me etsimme on suuri, sanotaanpa että vaimo odottaa sodassa olevaa miestään, se saattaa lähettää tämän tarpeen alas aivoihin kognitiivisia demoneja varten jotka kiinnittyvät tämän pitkään odotetun henkilön tunnistukseen, ja mieli saa itsensä näkemään hänen kassinsa väkijoukossa vilkkaalla rautatieasemalla ennenkuin kassien omistaja saapuu. xxx/ellauri168.html on line 509: Kognitiiviset demoni-prosessit elävät lähellä muita demoneja, ja kun joku demoni on kiihtyneessä tilassa, muut tällä alueella ovat myös, vaikkakin niiden kiihtymys on paljon vähäisempää. Jos kognitiivisia demoneja käytetään suuressa määrin, ne ovat koko ajan varuillaan, mutta vähän käytetyt demonit vaipuvat uneen, ja joskus niille täytyy huutaa kovaa että ne heräävät. xxx/ellauri168.html on line 511: Hetken perästä tämä aikomusjärjestelmä pystyttää autopilotin tiettyjä henkisiä toimintoja varten, joka vapauttaa tietoisen mielen asioimaan muiden ongelmien parissa. Tietoinen mieli kykenee keskittymään ainoastaan pieneen määrään materiaalia -- se on kuin vanha DOS tietokone jonka muisti on rajallinen. Se on jatkuvasti joukkojensiirtoja suorittavassa tilassa, ja tällä aikomusjärjestelmällä on ainoastaan vähäinen valta siihen mihin mielen huomiointi-osa päättää keskittyä. Tämä huomio-osa jatkuvasti kysyy itseltään että mitkä tehtävät voidaan luokitella kuuluviksi tottumuksiin. Sitten kun tämä aikomusjärjestelmä lähettää kognitiivisia etsijä-demoneita, niiden ei tarvitse sekaantua tietoiseen mieleen, sillä kaikesta mikä on tottumuksellista tehdään käsikirjoitus ja ojennetaan kognitiivisten demoni-prosessien perheille jotka jo tuntevat roolinsa/suhteensa jota ne esittävät. Taas kerran, käyttäytymisen muokkausta käytetään vahvistamaan demonisten prosessien suhteita, sekä tekemään joistakin demoneista runsaasti käytettyjä ja hereillä olevia, niin että tietyistä käyttäytymistavoista tulee tottumuksia. Kun meidän mielemme meditoi tai vajoaa hypnoottiseen transsiin, se mitä tapahtuu on että meidän tietoinen mielemme valtuuttaa rajoittuneen muistinsa keskittääkseen huomionsa yhteen kohteeseen. Meditaation aikana nämä kouluttamattomat demoni-prosessit nousevat tietoisen mielen huipulle. Sixi kouluttamattomat on meditaatiossa ihan huippua. xxx/ellauri168.html on line 513: Mitä tapahtuu hypnoosissa näille kognitiivisille demoni-prosesseille jotka normaalisti ottaisivat ohjeita tietoiselta mieleltä? No vaikka kertomalla että kohteen muna jäykistyy, hypnotisoija saa vallan niistä kognitiivisista toiminta-demoneista jotka saavat munan jäykistymään. Ja muna jäykistyy! Sille ei mahda mitään! Voi jumpe! Cisco Caramba on tämän kokenut. Tänään on poliittisesti epäkorrektia myöntää että hypnotisoijalla on valta saada yksilö tekemään sellaista mitä hän haluaisi mutta hän ei normaalisti pysty, mutta valitettavasti hypnoosi antaa tämän vallan. xxx/ellauri168.html on line 515: Lisänixejä: Suuri määrä sokeria tekee aivoista alttiimpia stondille. Armeija käytti tätä menetelmää peruskoulutuksessa, jolloin uudet kadetit saivat syödä keksejä ja juoda limsaa. Suomen armeijassa syötettiin vaan jarrua. Sitä oli hernekeitossa ja pannukakuissa. xxx/ellauri168.html on line 516: Fyysinen mukavuus ja unettava laulu noita-seremoniassa ovat myös keinoja saada mieli ohjelmoitavaan tilaan. xxx/ellauri168.html on line 517: Valoja, ääntä (esimerkiksi Rock-musiikin toistuva jytke) sekä tuttuja tuoxuja käytetään rohkaisemaan aivoja menemään ohjelmoitavaan tilaan. Tämä sen vuoksi että tämä jytke on lähellä rentoutuneen sydämen lyöntitiheyttä. xxx/ellauri168.html on line 518: Kehtolaulu-musiikki on myös hyvä vihje, sillä kehtolaulu osaa hyödyntää aivojen luontaista kaipuuta paeta todellisuutta lapsuusaikojen riemujen nostalgiaan, jolloin muna nosti päätä aivan spontaanisti. xxx/ellauri168.html on line 520: Eräs ohjelmointia tukeva elementti on se että ohjelmoija esittää olevansa "luoja-jumala" tai hyvin pitkälle edistynyttä rotua edustava (esim lisko) alieni. xxx/ellauri168.html on line 521: Hypnotismissa ja uskonnossa uhrilla täytyy olla usko ja luottamus hypnotisoijaansa. Hypnoosi kuten uskonto on luonteeltaan subjektiivinen. Jos tämä ohjelmoija on ohjelmoitavan sivupersoonan luoja-jumala, ja tämä sivupersoona on lisäksi hypnoottisen huumeen vaikutuksen alla joka tekee hänet halukkaaksi totella, on helppo nähdä kuinka uhri luopuu kaikista esteistä sillä "jumala" tai "avaruusolento" kyllä tietää mikä on parasta. Mitä parempi ja vahvempi uhrin ja ohjelmoijan suhde on, sitä paremmin hypnoottiset käskyt toimivat. Jos orja näkee mestarinsa uskonnollisena guruna (tai Päivi Räsäsen kaltaisena suurena lääkärinä), tämä lisää hänen tahtoaan hyväksyä hypnoottiset käskyt. Pidä mielessäsi että tämä orja on valmennettu rakastamaan isäntäänsä varauksetta. Kyllä, hyväntahtoinen diktaattori on historiallisesti saavuttanut kissojen ihailun, ja monet terapeuteista ovat yksinkertaisesti egoistisia sadisteja. Eivät kuitenkaan tämä kirjailija Fritz The Cat eikä hänen kolleegansa Cisco Caramba. Oletko jo avannut äänesi Cisco? En, sepalus on jumissa. xxx/ellauri168.html on line 523: Nää ideat on nähtävästi nyysitty Marvin Minskyn kirjasta The Society of Mind. Minsky roikkui Bostonissa kattolampussa kuin Arvo Ylpön apina, kun kävin siellä 70-luvulla Jakkoh-Hintikan följyssä. Bill Gatesin nimi demoneille oli Terminate and Stay Resident. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman. xxx/ellauri168.html on line 528: href="ellauri169.html">eteenpäin xxx/ellauri169.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri169.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri169.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri169.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri169.html on line 38: Kelpaan tälläisenä! Pidän izestäni sellaisena kuin olen! Tällä kannalla on olleet hullut narsistit maailman sivu, niinkuin esim Marion "Pat" Roberzon. Lukuunottamatta Walt Disneytä, joka tiettävästi oli self-deprecating and shy. "The boss is here", kuiski alaiset kun Walt yskähteli hallissa. Nyt suu soukasti. Tulee mieleen tietokonelingvistiikan tutkimusyxikkö makkaratalossa vuonna kivi ja puu. Niin ja Miki Liukkonen, joka häpesi huonouttaan niin että teki seppukun vuonna 2023 (albumi 307). xxx/ellauri169.html on line 40: et/166.62.108.229/x18.fb8.myftpupload.com/wp-content/uploads/2015/08/Fritz-by-Peter-Oregon-bkgdcropped-267x300.jpg" style="float:right;width:20%;padding:1em" /> xxx/ellauri169.html on line 43: Springmeier received a Masters in English from the University of Kansas. On January 31, 2002, Springmeier was indicted in the United States District Court in Portland, Oregon in connection with an armed robbery. He was imprisoned, and was released from federal prison on March 25, 2011. While in prison, he got a series of tooth implants courtesy of the government. Fritz the Cat seems to have gone off radar sometime in 2016. See also List of conspiracy theories. xxx/ellauri169.html on line 47: Psychologists usually attribute belief in conspiracy theories and finding a conspiracy where there is none to a number of psychopathological conditions such as paranoia, schizotypy, narcissism, and insecure attachment, or to a form of cognitive bias called "illusory pattern perception". However, the current scientific consensus holds that most conspiracy theorists are not pathological, precisely because their beliefs ultimately rely on cognitive tendencies that are neurologically hardwired in the human species and probably have deep evolutionary origins, including natural inclinations towards anxiety and agency detection. Agent detection is the inclination for animals, including humans, to presume the purposeful intervention of a sentient or intelligent agent in situations that may or may not involve one. Pieni vinous on vain luonnollista (see Fig.3). xxx/ellauri169.html on line 52: Marion Gordon ”Pat” Robertson (s. 22. maaliskuuta 1930) on yhdysvaltalainen uskonnollinen julistaja ja televisioevankelista. Hän isännöi kristillistä The 700 Club -ohjelmaa, jota esitetään useilla kanavilla Yhdysvalloissa ja Christian Broadcasting Networkin yhteistyökanavilla maailmanlaajuisesti. xxx/ellauri169.html on line 55: Robertson kannattaa republikaaneja, ja haastoi vuoden 1988 esivaaleissa George Bush vanhemman oikeuteen presidenttiehdokkuudesta, mutta hävisi. Vaalikampanjassaan Robertson ajoi äärikonservatiivista poliittista agendaa, johon olisi kuulunut pornografian kieltäminen, opetusjärjestelmän vanhakantaistus ja opetus- ja energiaministeriöiden lakkauttaminen tarpeettomina. Hän kannatti myös budjettitasapainon ja Pat Robertsonin suvun verovapauden kirjaamista perustuslakiin. xxx/ellauri169.html on line 57: Vaalikampanjansa aikana Robertsonia vastaan hyökättiin hänen väitettyään palvelleensa taistelutehtävissä merijalkaväessä Korean sodan aikana. Saman pataljoonan veteraanit kertoivat julkisesti Robertsonin palvelleen huoltotehtävissä rintaman takana, eikä hän ollut heidän mukaansa viettänyt päivääkään taistelualueella. xxx/ellauri169.html on line 60: Robertson on perustanut oman yliopistonsa Regent Universityn, jonka tavoitteena on kouluttaa ”kristittyä johtajistoa muuttamaan maailmaa”. Presidentti George W. Bushin hallinnossa oli 150 kyseisestä, varsin heikkotasoiseksi arvostetusta, yliopistosta valmistunutta. Robertsonilla on suuri henkilökohtainen omaisuus; hänen kirjansa ovat myyneet Yhdysvalloissa ja ulkomailla erittäin hyvin ja hän on tehnyt kauppaa esimerkiksi radioasemilla, joiden osakkeita hän osti 1960-luvulla ja myi 1980-luvulla niiden arvon noustua huimasti. xxx/ellauri169.html on line 62: Robertson tuki Liberian toisen sisällissodan aikana maan presidentti Charles Tayloria julkisesti 700 Clubissa, ja kritisoi Yhdysvaltojen tukea Taylorin vastustajille. Robertsonia kritisoitiin siitä, että hän jätti mainitsematta investoineensa kahdeksan miljoonaa Yhdysvaltain dollaria liberialaiseen kultakaivokseen. Robertson väitti käyttävänsä kultakaivoksen tuloja humanitaarisiin tarkoituksiin, mutta yhtiön annettiin mennä raskaasti velkaantuneena konkurssiin. xxx/ellauri169.html on line 64: Robertsonia on myös syytetty verovapaan voittoa tuottamattoman ”Operaatio siunaus” -organisaationsa käyttämisestä taloudellisen hyödyn hankkimiseen. Robertson pyysi vuonna 1994 700 Clubissa lahjoituksia operaatiolle, jotta se voisi lennättää pakolaisia Ruandasta Zaireen; myöhemmin selvisi, että lentokoneet olivat kuljettaneet koneita timanttikaivoksille, jotka Robertson oli perustanut yhdessä Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon kanssa. Robertsonia vastaan yritettiin nostaa syytteitä operaatiosta, mutta Virginian republikaanitaustainen yleinen syyttäjä kumosi syytteet. Robertson oli ollut kyseisen syyttäjän vaalikampanjan suurin rahoittaja. xxx/ellauri169.html on line 66: Robertson on antanut 700 Clubissa ja muissa yhteyksiä useita kiistaa herättäneitä lausuntoja, joista hänet lähinnä tunnetaan 700 Clubin varsinaisen yleisön ulkopuolella. Robertson on usein kritisoinut islamia 700 Clubin lähetyksissä; esimerkiksi vuonna 1995 hän nimitti islamia kristilliseksi harhaopiksi, ja 14. heinäkuuta 2005 hän väitti 700 Clubissa islamin "pohjimmillaan opettavan väkivaltaa". 13. maaliskuuta 2006 hän kommentoi profeetta Muhammadia esittävistä pilakuvista noussutta kohua väittämällä muslimien haluavan hallita koko maapalloa. Hän sanoi pilakuvakohun paljastavan "minkälaisten ihmisten kanssa olemme tekemisissä. Nämä ihmiset ovat seonneita fanaatikkoja, ja haluan sanoa nyt: uskon tämän olevan demonisen voiman motivoimaa. Tämä on Saatanasta ja meidän on aika tunnistaa minkä kanssa olemme tekemisissä." xxx/ellauri169.html on line 72: Robertson on kuvannut feminismiä "sosialistiseksi, perheen vastaiseksi liikkeeksi, joka rohkaisee naisia jättämään aviomiehensä, tappamaan lapsensa, harjoittamaan noituutta, tuhoamaan kapitalismin ja ryhtymään lesboiksi". Robertson on näissä asioissa usein samaa mieltä Jerry Falwellin kanssa, ja kannattaa Falwellin näkemystä, jonka mukaan syyskuun 11. päivän terrori-iskut johtuivat "pakanoista, abortin kannattajista, feministeistä, homoista, lesboista ja Amerikan Siviilioikeuksien Unionista (ACLU)". Kun Falwellin lausunnosta nousi kohu, Robertson perui kannatuksensa ja sanoi ettei ollut ymmärtänyt mitä Falwell tarkkaan ottaen sanoi. xxx/ellauri169.html on line 74: 8. kesäkuuta 1998 Robertson tuomitsi 700 Club -ohjelmassa Disney Worldin ja Orlandon kaupungin yksityisen "Gay Days" -viikonlopun sallimisesta. Robertsonin mukaan homoseksuaalisuuden hyväksymisestä saattaisi seurata hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tornadoja, terrori-iskuja ja "mahdollisesti meteoriitti". Lausunnosta seuranneen kohun johdosta Robertson palasi aiheeseen 24. kesäkuuta, jolloin hän lainasi Ilmestyskirjaa tukena näkemykselleen. xxx/ellauri169.html on line 79: Robertson on usein kritisoinut Yhdysvaltojen hallitusta ja eri poliittisia ryhmittymiä ankarasti 700 Club -ohjelmassaan. Robertson on muun muassa sanonut että ydinaseen räjäyttäminen Yhdysvaltojen ulkoministeriössä olisi hyvä ja tarpeellinen teko. Hän on myös pilkannut kirkon ja valtion erossa pitämistä kannattavia aktiiveja, muun muassa väittäen että nämä pitäisivät kirkon ja valtion epäsopivana yhdistämisenä esimerkiksi sitä, että valtion palokunta sammuttaisi tulipalon kirkossa. Robertsonin kritisoimat aktivistit kiistävät sanoneensa koskaan mitään edes tähän viittaavaa. xxx/ellauri169.html on line 82: Robertson pääsi kansainvälisiin otsikoihin vaadittuaan vuonna 2005 Venezuelan presidentti Hugo Chávezin salamurhaamista.[4] Robertson väitti Chávezin muuttavan Venezuelan "tukikohdaksi kommunistien soluttautumiselle ja muslimiekstremismille koko Amerikan mantereella", ja ehdotti salamurhaa sotaa parempana keinona, koska se olisi halvempaa ja öljytoimitukset jatkuisivat. xxx/ellauri169.html on line 84: 10. marraskuuta 2005 Robertson kertoi Pennsylvanian Doverin asukkaille 700 Clubin lähetyksessä, että he olivat hylänneet Jumalan äänestäessään opetuslautakunnasta ulos kaikki älykkään suunnittelun eli uskonnollisen maailmankatsomuksen kannattajat. Robertson sanoi: "Haluan sanoa kaikille Doverin hyville asukkaille: jos alueellanne tapahtuu katastrofi, älkää pyytäkö Jumalalta apua; heititte hänet juuri ulos kaupungistanne". Myöhemmin hän ehdotti Doverin asukkaille, että he pyytäisivät hädän hetkellä apua Charles Darwinilta. xxx/ellauri169.html on line 86: Between 1978 and 1980, discussions on current political issues became a part of the program, and news segments were added in the first 20 minutes of the show. The 700 Club strongly supports Israel, especially in its conflicts with the Palestinians and the United Nations. Among its frequent Jewish guests are Michael Medved and Rabbi Daniel Lapin, who share Club's conservative Judeo-Christian beliefs. xxx/ellauri169.html on line 88: 700 Clubin pääotsikkona oli 5. tammikuuta 2006 Israelin pääministeri Ariel Sharonin aivoverenvuoto, jonka johdosta hän joutui sairaalahoitoon. Pat Robertson esitti aivoverenvuodon olevan mahdollisesti Jumalan kosto Sharonille siitä, että tämä oli aikonut neuvotteluissa luovuttaa maata palestiinalaisille. Hän esitti entisen pääministeri Jitzhak Rabinin tulleen murhatuksi samasta syystä. Robertsonin ilmoitus herätti suuttumusta ja järkytystä sekä Yhdysvaltojen kristilliskonservatiivien piirissä että Israelissa; Israelin matkailuministeriö perui välittömästi yhteistyöprojektinsa Robertsonin kanssa kristillisen lomakeskuksen rakentamiseksi Genesaretinjärvelle. xxx/ellauri169.html on line 90: Robertson tuomitsee jyrkin sanoin evoluutioteorian. Hän on väittänyt evolutionismia ateistien ”uskonnoksi” ja rikkomukseksi ensimmäistä käskyä vastaan. Hän on jopa julistanut evolutionismin kultiksi ja sen aktiiviset kannattajat fanaatikoiksi. Hänelle myönnettiin vuoden 2011 matematiikan Ignoble -palkinto. Hän oli ennustanut maailmanlopun tapahtuvan laskelmien mukaan vuonna 1982. Samalla palkittiin myös muun muassa Elizabeth Clare Prophet (maailmanloppu 1990) ja Harold Camping (mm. 2011). xxx/ellauri169.html on line 92: Hän tunnusti rukouksensa osuuden hurrikaani Glorian suunnan ohjaamiseen vuonna 1985. 23. maaliskuuta 1995 Pat Robertson johti televisio-ohjelmaa, jossa hän hyökkäsi hindulaisuutta vastaan kutsuen sitä " demoniksi". Hän on kutsunut islamia myös "saataniseksi". Robertson on tuominnut näkemykset feminismistä, homoseksuaalisuuteen liittyvästä aktivismista peräaukolla, abortista ja liberaaleista yliopistoprofessoreista. Robertsonia kritisoitiin maailmanlaajuisesti hänen kehotuksestaan Hugo Chávezin salamurhaan ja hänen huomautuksistaan, jotka koskivat Ariel Sharonin huonoa terveyttä Jumalan tekona. xxx/ellauri169.html on line 94: Robertsonin palvelukseen ministerinä on kuulunut kiistanalainen usko Jumalan parantavaan voimaan. Entinen 700 Clubin juontaja Jacob Söderman kritisoi myöhemmin Robertsonia siitä, ettei hänellä ollut tilaa ohjelmassa sellaisten ihmisten profiloimiseen, joilla on etenevä sairaus, jotka olivat ylipainoisia, joilla oli epäpuhtauksia, käyttivät pyörätuolia, kainalosauvoja, olivat sokeita tai sokeita, eli vammoja, jotka eivät voineet parantua, kerta Robertson piti ihmisiä, joilla on tällaisia ongelmia "uskon epäonnistumisina" ja että "Robertson tarjoaa Reader's Digest -version vastauksista vaikeisiin ja vaativiin uskonnollisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, avioliittoon, poliittisiin, seksuaalisiin ja moraalisiin käsitteisiin." xxx/ellauri169.html on line 96: Viikolla 11. syyskuuta 2001 Robertson keskusteli terrori-iskuista Jerry Falwellin kanssa, ja sanoi, että "Amerikan kansalaisoikeusliiton on otettava tästä paljon syytä" salliessaan "pakanoiden ja abortintekijöiden, feministien ja homojen ja lesbojen riehua, jotka ovat auttaneet syyskuun 11. päivän terrori-iskujen tapahtumistaa". Falwell vastasi: "Olen täysin samaa mieltä". Presidentti George W. Bush moitti molempia evankelistoja vakavasti heidän kommenteistaan, mutta pyysi myöhemmin anteeksi. Jälkeenpäin arvioiden Pat Roberzon on niinkö pussillinen karkeita vehnäjauhoja, ja Jerry Falwell pussillinen puolikarkeita. "Niin saatana!" Tom ja Jerry jamihousuissa. xxx/ellauri169.html on line 98: Haastatellessaan lokakuussa 2003 ulkoministeriön kriitikkoa Joel Mowbrayta hänen kirjastaan Dangerous Diplomacy, Robertson näytti vihjaavan, että Harry S Truman-rakennuksen tuhoaminen ydinpommilla parantaisi Yhdysvaltojen turvallisuutta poistamalla liberaalien petturien pesän, jotka salaa kaipaavat islamilaisen maailman ylivaltaa. Kun viranomaiset tuomitsivat hänen huomautuksensa, Robertson esitti "selventävän" muistion, jonka hän kuvaili "oikaisun antamiseksi ulkoministeriölle", jossa hän toisti aikaisemmat kommentit. xxx/ellauri169.html on line 100: 9. marraskuuta 2009 Robertson sanoi, että islam on "väkivaltainen poliittinen järjestelmä, joka pyrkii kaatamaan maailman hallitukset ja maailman herruuden". Hän jatkoi tarkemmin, että "olette tekemisissä uskonnon kanssa, te olette tekemisissä poliittisen järjestelmän kanssa, ja mielestäni meidän pitäisi kohdella sitä sellaisena ja kohdella sen kannattajia sellaisina kuin me kommunistisen puolueen jäseniä, jonkin fasistisen ryhmän jäseniä, tai jonkin toisen kristillisen ryhmän jäseniä". xxx/ellauri169.html on line 102: Robertsonin vastaus vuoden 2010 Haitin maanjäristykseen herätti myös maailmanlaajuista kiistaa ja sai kansainvälisen tuomion, tosin lyhyen ja ehdollisena. Robertson väitti, että Haitin perustajat olivat vannoneet "sopimuksen paholaiselle" vapauttaakseen itsensä ranskalaisista orjanomistajista ja katsoi maanjäristyksen epäsuorasti seurauksiksi siitä, että Haitin kansa oli "kirottu" teoistaan. Niin. CBN julkaisi myöhemmin lausunnon, jonka mukaan Robertsonin kommentit "perustuivat laajalti keskusteltuun vuoden 1791 orjakapinaan, jota johti Dutty Boukman Bois Caimanissa , jossa orjat väitetysti tekivät kuuluisan sopimuksen paholaisen kanssa vastineeksi voitosta ranskalaisista." Useat päälinjan ja evankelisen kristinuskon hahmot ovat toisinaan kiistäneet päätään pidellen osan Robertsonin huomautuksista. Muttei kaikkia, onhan kaveri kuitenkin meidän ja Jhwhn tiimissä. xxx/ellauri169.html on line 104: 20. lokakuuta 2020 Robertson sanoi: "Mutta ensinnäkin haluan sanoa, että Trump voittaa vaalit ilman epäilystäkään." Joe Biden voitti Trumpin. Robertson sanoi myös, että Trumpia vastaan yritettäisiin salamurhayrityksiä, ja myöhemmin iskee asteroidi, joka voi tuhota maan. Voi iskeä. Voi voi. Tulikin vain elokuva Don't Look Up. I have a relatively good track record, but sometimes I miss. Suomalaiset hörhöt höristävät korvia: se joka ei ole 100% oikeassa on väärä profeetta! xxx/ellauri169.html on line 106: Toinen väärä profeetta oli Jerry Falwell (11. elokuuta 1933 Lynchburg (suom. Lynkkauslinna), Virginia – 15. toukokuuta 2007 Lynchburg, Virginia). Jerry oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja tv-evankelista, joka perusti vuonna 1979 Moral Majority -järjestön (suom. Moraalinen enemmistö). Falwell oli keskeinen hahmo yhdysvaltalaisen kristillisen oikeiston synnyssä ja sen nousussa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi. xxx/ellauri169.html on line 108: Lynchburgilainen pastori Falwell nousi Yhdysvalloissa kuuluisuuteen alun perin Old-Time Gospel Hour -televisio-ohjelmansa kautta. Moral Majority -järjestön myötä Falwell nousi merkittäväksi poliittiseksi vaikuttajaksi Yhdysvalloissa luomalla nykyisenkaltaisen kristillisen oikeiston, määrittelemällä sen keskeiset tavoitteet sekä tiivistämällä sen yhteyksiä republikaaniseen puolueeseen. Moral Majorityn lopetettua toimintansa vuonna 1989 Falwellin näkyvä rooli politiikassa jatkui muun muassa George W. Bushin presidentinvaalikampanjan tukemisella. xxx/ellauri169.html on line 110: Falwell oli kiistelty hahmo ja monet hänen lausuntonsa aiheuttivat pahennusta. Kaksi päivää syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Pat Robertson kysyi televisiohaastattelussa Falwellilta keitä tämä pitää syyllisenä iskuun. Falwellin luetteloon syyllisistä lukeutuivat pakanat, huorintekijät, käteenvetäjät, abortintekijät, feministit ja homot Hän totesi muun muassa, että AIDS on Jumalan rangaistus homoille, demokraatit tekevät Saatanan työtä ja syyskuun 11. päivän iskujen olleen Jumalan rangaistus Yhdysvaltain moraalittomuudesta. Hänen mukaansa syyllisiä iskuihin olivat kaikki ne, jotka olivat pyrkineet maallistamaan Yhdysvaltoja kuten pakanat, seksuaalivähemmistöt, feministit ja American Civil Liberties Union -kansalaisoikeusjärjestö. Myöhemmin hän kuitenkin perui lausuntonsa syyskuun 11. päivän iskuista ja pyysi jumalalta anteeksi. Ei se ilmaisexi antanut, joku vuosisata kiirastulta mätkähti. xxx/ellauri169.html on line 112: Falwell koki uskonnollisen kääntymyksen vuonna 1952 ja opiskeltuaan Baptist Bible Collegessa Springfieldissä hän palasi Lynchburgiin ja perusti oman kirkkonsa: Thomas Road Baptist Churchin. Pian kirkon avaamisen jälkeen Falwell aloitti viikoittaisen puolen tunnin radio-ohjelman ja vain kuuden kuukauden kuluttua Old-Time Gospel Hour lähetettiin ensi kertaa televisiosta. Falwellin seurakunta kasvoi tasaisesti ja sen ympärille perustettiin pian alkoholistiasuntola, kristillinen kesäakatemia ja leirikeskus. Vuonna 1971 Old-Time Gospel Hour pääsi kansalliseen levitykseen. Falwell määritteli itsensä alun perin fundamentalistiksi ja perusti jopa julkaisun tämän nimityksen alla. Myöhemmin hän kannattajineen näki paremmaksi kutsua itseään moraaliseksi johtajaksi kuin fundamentalistiksi. Kaverit näät menivät oikealta ohi. xxx/ellauri169.html on line 114: Falwellin kiinnostus politiikkaan heräsi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätettyä vuonna 1973 kuuluisassa Roe v. Wade -tapauksessa abortin laillisuudesta ja hän alkoi saarnoissaan puhua päätöstä vastaan sekä kehotti kristittyjä olemaan aktiivisia politiikassa. Hän vastusti johdonmukaisesti homojen ja lesbojen oikeuksia ja kehotti konservatiivisia kristittyjä kampanjoimaan sellaisten ehdokkaiden puolesta, joilla oli samankaltainen arvomaailma kuin heillä itsellään. Vitun arvomaailma. Sitähän se kauppaa Päivi Räsänenkin suotta syytettynä raastuvassa. xxx/ellauri169.html on line 116: Falwell löydettiin onnexi toimistostaan aamupäivällä 15. toukokuuta 2007 tajuttomana. Samana päivänä hänet todettiin sairaalassa kuolleeksi. Falwell oli aiemmin kärsinyt sydänongelmista. Ongelmien syyxi osoittautui ruumiinavauxessa, että Falwellilla ei ollut sydäntä. Vuonna 1994 Falwell tuotti ja levitti videodokumentin Clinton kroniikka: Bill Clintonin väitetyt rikolliset toimet. Videon tarkoituksena oli yhdistää Bill Clinton salaliittoon joka koski Vince Fosterin kuolemaa sekä kokaiinin salakuljetuksiin. Jaa niin ja sit oli se Lewinskyn tytön imutus. Joka oli Rothin jutkun mielestä vaan hienoa. xxx/ellauri169.html on line 125: Disneyn veljesten vaikutus on monumentaalinen. Mikkihiiri- T-paitoja voidaan nähdä ihmisten yllä kaikkialla maailmassa. Disney World ja Disneyland ovat suuren ihmiskunnan segmentin tavoittelemia, niiden jotka arvostavat näitä huvipuistoja elämänsä kohokohtana. Se mitä ihmiset arvostavat on iljettävyys Jumalalle Jumalan Sanan mukaan. Surullista, tämän kirjailijan suorittama tutkimustyö vuosien aikana osoittaa että ihmiskunnan Disneytä kohtaan tuntema ihailu oikeuttaa tämän Raamatun olettamuksen. Toisin sanoen, kuten tämän artikkelin lukijat saavat selville, Disneyn veljesten ja heidän tekojensa takana on iljetyksiä -- sukupolven okkultismin joitakin kaikkein irvokkaimpia aspekteja joita maailma on koskaan nähnyt. Disneyn taikuuden valtakunnasta on tullut amerikkalainen instituutio joka vaikuttaa ihmisiin kaikkialla maailmassa kehdosta hautaan. xxx/ellauri169.html on line 127: Ei ole epäilystäkään siitä etteikö Walt Disney olisi ollut avioton lapsi, mutta tämä tosiasia johti pitkään sarjaan arvoituksellisia tapahtumia. xxx/ellauri169.html on line 129: 1890 -- Viehättävä espanjalainen nainen, Isabelle Zamora Ascenslo Mojacarilainen lähtee Espanjasta ja matkustaa Kaliforniaan Franciskaani-luostariin. Samana vuonna, mutta myöhemmin, vuonna 1890. Waltin tuleva isä, Elias, joka pitää itseään naisten miehenä, jättää perheensä etsiäkseen onneaan kultakentiltä. Kaliforniassa, Elias tapaa Isabellen, ja näillä kahdella, äskettäin maahan saapuneella on paljon yhteistä. He menevät sänkyyn ja rakastuvat toisiinsa. xxx/ellauri169.html on line 133: 1893 -- Isabelle ja Elias saavat pojan (Roy), ja Elias suostuttelee virallisen vaimonsa hyväksymään vauvan heidän omanaan mieluummin kuin että perheen maine, heidän avioliittonsa ja heidän perheensä tuhoutuisi. Tämä lapsi ei näytä ollenkaan samalta kuin perheen ensimmäiset kaksi poikaa. xxx/ellauri169.html on line 135: 1901 -- Isabelle ja Elias saavat toisen aviottoman lapsen, jonka Elias tuo kotiin ja nimeää Walteriksi. Nämä kaksi aviotonta lasta eivät ole samannäköisiä kuin Eliaksen ja hänen virallisen vaimonsa muut pojat, eivätkä he ole paljon tekemisissä näiden muiden poikien kanssa, vaan että takertuvat toisiinsa kiinni veljeksinä. xxx/ellauri169.html on line 137: 1903 -- Eliaksen kirkon pastori saa selville aviottomat lapset ja Elias muuttaa nopeasti pois osavaltiosta jotta skandaali pysyisi salassa. Elias joutuu myös pelivelkoihin. xxx/ellauri169.html on line 139: 1905 -- Muutettuaan Marcelineen, Missouriin, Isabelle ryhtyy Eliaksen ja hänen vaimonsa palvelijaksi, jotta hänellä olisi tekosyy muuttaa heidän luokseen asumaan herättämättä epäilyjä. Hän luultavasti tekee paljon kasvattaessaan ja pitäessään huolta näistä kahdesta pojasta. xxx/ellauri169.html on line 141: 1918 --Walt huomaa että hänellä ei ole syntymätodistusta. Walt huomaa vanhempiensa oudon reaktion liittyen hänen syntymätodistukseensa & muihin kysymyksiin. Hän alkaa tuntea syvää epäluottamusta isäänsä kohtaan. xxx/ellauri169.html on line 143: 1938 -- Valtin äiti kuolee kaasumyrkytykseen. Isabelle onnistuu vetämään Eliaksen turvaan, mutta Waltin äiti kuolee. Walt got a call one day that there was a malfunction of the heating system in Elias and Flora Disney's house that the boys had had built with warp speed by studio workers who did not know what they did. Walt and Roy's parents had suffered carbon monoxide poisoning, and Flora died. Walt went to her funeral, and then immediately back to work. He never talked about the incident again. According to historians, cinema offered Walt a way to emote that he couldn't in his personal life. That's why there are no mothers in Disney cartoons. No fathers either except a bad'un, Zeke. Walt did not attend his father's funeral either. He was on vacation in South Africa. xxx/ellauri169.html on line 145: Walt Disneyllä oli suuria vikoja luonteessaan. Hän oli uppiniskainen ja ylimielinen. Waltilla oli mustat hiukset mustien viiksien kera, ja kirkkaat, eloisat silmät, ja hän oli noin 6 jalkaa pitkä. Hän käytti omia kasvonpiirteitään antaakseen artisteilleen vihjeitä kuinka piirtää erilaiset kasvonilmeet Mikkihiirelle. Hän piti tietyllä tavalla käärityistä sikareista joita hän poltti jopa 70 kappaletta päivässä. Hän oppi tupakoimaan armeijassa. Hän piti kalliista skottilaisesta whiskystä, punaisista auringonlaskuista ja hevosista. Hänellä oli loma-asunto Palm Springsissä, Kaliforniassa, nimeltään Smoke Tree Ranch. Hänen kaulaketjussaan oli kirjaimet STR (Smoke Tree Ranch). Hän pelasi paljon golfia Bob Hopen ja Ed Sullivanin kanssa Smoke Tree Ranchilla. Hänen varsinainen asuntonsa oli Holmby Hillsillä. Tämä Holmby Hillsin asunto sijaitsi ylellisellä alueella jossa asui paljon rikkaita show-bisnes -perheitä. Tämä sijaitsi Bel-Airin (okkultistinen nimi Saatanalle) ja Beverly Hillsin välillä. xxx/ellauri169.html on line 147: Ohjelmoinnillisena keinona, Mikkihiiri toimi hyvin sillä se hyödyntää alitajuista hiirten pelkoa jota naisilla on. His staff grew to 200, mostly men. In fact, the women who came to work for Disney were often relegated to the ink and paint department. Mikin imago voi auttaa luomaan viha/rakkaus-suhteen joka on niin arvokas traumatisoinnin & mielenhallinnan orjien ohjelmoinnin aikana. Jotkut lähteet sanovat että Waltin rakkaus eläimiin on peräisin niiltä ajoilta jolloin hänen perheellään oli maatila lähellä Marcelinea, Missourissa. Walt aloitti koulunkäynnin Marcelinessa, mutta hän jatkoi sitä 8-vuotiaana Benton Schoolissa, Kansas Cityssä, Missourissa. Waltin isällä oli vakava peliriippuvuus ja hän siirsi pelaamisen hengen Waltiin. Walt ei koskaan valmistunut lukiosta. Hänellä oli luontainen rakkaus taiteita kohtaan, vaikkakin (vastoin hänen julkista kuvaansa) hän ei koskaan tullut siinä lahjakkaaksi. Walt liittyi armeijaan Ensimmäisessä maailmansodassa ambulanssin kuljettajana valehtelemalla ikänsä. Sodan aikana, hän kuljetti myös korkea-arvoisia ihmisiä. xxx/ellauri169.html on line 149: Hän teki myös muita asioita jotka ovat hyvin paljastavia. Hän nautti juopottelusta & pelaamisesta ollessaan armeijassa, ja hän korjasi taistelukentällä poimimiaan saksalaisia artefakteja myydäkseen niitä ihmisille. Näitä sota-reliikkejä muokattiin sellaiseen asuun että niistä saataisiin mahdollisimman hyvä hinta. Esimerkiksi, Walt sulloi löytämänsä kypärät täyteen rasvaa, hiuksia ja verta, ja porasi niihin reikiä tehdäkseen niistä kalliita matkamuistoja. Tämä osoittaa Waltin tahtoa rakentaa illuusioita mikäli niistä maksetaan. Hän kykeni olemaan petollinen mikäli sai siitä hyötyä. xxx/ellauri169.html on line 151: Sodan jälkeen, Walt toivoi luovansa uran taiteilijana. Hän haki Pesman-Rubinin mainostoimistoon. Roy, hänen veljensä, väitti että Pesman-Rubin palkkasi Waltin kiitoksena Roylle, joka piti huolta toimiston rahoista pankissa jossa Roy teki töitä. Oltuaan kuukauden töissä, Walt sai lähteä koska "hänellä ei ollut piirtäjän kykyjä". Walt lopetti piirtämisen vuonna 1927, ja omistautui kokonaan rahan tienaamiseen. xxx/ellauri169.html on line 153: Itse asiassa, sarjakuva-artisti (animaattori) joka teki Walt Disneystä kuuluisan oli Ub Iwerks. Toinen tuntematon suuri artisti oli Floyd Gottfredson. Floyd Gottfredson piirsi kaikki Mikkihiiri-sarjakuvat vuodesta 1932 vuoteen 1975, mikä on yli 45 vuotta. Floyd Gottfredson oli mormoni joka syntyi rautatieasemalla vuonna 1905, ja kasvoi pienessä mormoni-kaupungissa, Siggurdissa, 180 mailia Salt Lake Citystä etelään. Vuosien aikana Walt Disneyn tuotteissa ei koskaan mainittu Floydin nimeä. Fanit johdettiin uskomaan että Walt piirsi Mikkihiiri-sarjakuvat itse. xxx/ellauri169.html on line 154: As Walt became more successful, he lost touch with his overworked and undercompensated employees, who eventually started to rebel against him. Even Art Babbitt—one of Walt's closest friends and allies and the man who drew Goofy—stood up to Walt. But Walt didn't want to hear the criticism, and he fired Babbitt. Matters only got worse, when in 1941, 200 of Walt's employees picketed outside the studio. xxx/ellauri169.html on line 155: Walt Disney sai 32 palkintoa työstä jota hänen studioissaan tehtiin. Walt Disneyn kuuluisa allekirjoitus oli itse asiassa jonkun muun suunnittelema ja se opetettiin Waltille. Walt kykeni ainoastaan tekemään tökerön Disney-allekirjoituksen, joten hän delegoi allekirjoituksensa kirjoittamisen useille artisteille mukaanlukien Bob Moore. Myöhemmin, kovan harjoittelun jälkeen hän oppi tekemään sen riittävän hyvin tehdäkseen sitä julkisuudessa. xxx/ellauri169.html on line 157: Walt rakasti tutkia Charlie Chaplinia. Hän teki muistiinpanoja tämän ruumiinkielestä, kasvojen ilmeistä ja improvisoinnista. Hän luki myös kaiken mahdollisen animaatiosta ja sarjakuvien piirtämisestä. Salassa, Waltista tuli pornokuningas. Eräs uhri muistaa että hän oli sadistinen ja että hän nautti pornofilmeistä. Hänen kiinnostuksensa lapsiin oli kaukana altruistisesta. Lapsille neuvottiin että heidän tulisi kutsua Waltia nimellä "Uncle Walt". Seksuaalisten ongelmiensa takia Walt antoi luvan että hänen sukuelimensä upotettiin jäähän neljäksi tunniksi kerrallaan. Ei tainnut olla Unca Donald kaukana totuudesta kuzuessaan Disneytä twitterissä namusedäxi. xxx/ellauri169.html on line 159: Niiltä jotka tunsivat Waltin henkilökohtaisesti voidaan oppia että hänellä oli pakkomielle takapuoleen. Hän rakasti tästä ruumiinosasta kertovia vitsejä, joita hän kertoi henkilökunnalleen usein. Henkilökunta käytti monia näistä vitseistä piirroselokuvissa. Lukuisissa Disneyn piirroselokuvissa hahmojen takapuoli nytkähtelee provokatiivisesti. xxx/ellauri169.html on line 163: Syy miksi eliitti päätti suosia Walt Disneytä sen jälkeen kun Höyrylaiva Willie tuli ulos Hollywoodin tuoreimmalta "ihmepojalta" oli ohjata sivuun suunnaton katkeruus jonka pörssin romahtaminen oi saanut aikaan juutalaisia pankkiireita kohtaan. Hollywood, jopa ensimmäisenä kahtena vuosikymmenenä tunnettiin Babylonina ja Sin Citynä. Tiedettiin hyvin että juutalaiset johtivat elokuvateollisuutta ja monet syyttivät että Hollywoodin tuoma moraalinen rappio oli syynä tähän pörssiromahdukseen. Hallitusta vaadittiin kieltämään likaiset Hollywood-filmit. Edgar Magnin, suurten elokuvantekijöiden hengellinen johtaja, jotka olivat osa Los Angelesin B'nai B'rithiä rohkaisivat niitä jotka olivat Mispuckassa (juutalainen mafia) ja muita jotka olivat B'nai B'rith -elokuvantekijöitä että Hollywoodin tarvitsi suojella itseään asettamalla Walt Disney kristillisen "perhearvoja kunnioittavan valkoisen ritarin" parrasvaloihin. xxx/ellauri169.html on line 169: Paizi Mikkihiirihän on lakukeppi, kuin myös Hessu-koira ja sen hiirisukulaiset, paizi Akun perhettä, joka on caucasian. Rotta Mortimer ja Sepe Susi näyttävät juutalaisilta. xxx/ellauri169.html on line 171: Monet tavalliset elokuvantuottajat olivat niin korruptoituneita että moraalikysymykset eivät koskettaneet heitä, mutta Walt Disney erotti mustan valkoisesta. xxx/ellauri169.html on line 173: Waltin elokuva Alice's Egg Plant (1925) oli puhdasta kommunistista oppia jossa punainen kana (kommunisti) johtaa työtä tekevät kanat lakkoon farmin johtajaa Juliusta (kapitalisti) vastaan. Lakko Disneyllä ja työläisten liittyminen ammattiyhdistykseen vuonna 1940 sai Waltin kääntymään kommunismia vastaan. Työläiset Disneyllä julkisesti esittivät verbaalisia hyökkäyksiä Waltia vastaan, eikä Walt koskaan unohtanut nöyryytystä. xxx/ellauri169.html on line 175: Walt vietti monia öitä Disney-studioilla ja myöhemmin hänellä oli oma yksityinen kortteli Disneylandin keskellä. Hän kärsi toistuvasti unettomuudesta. Hermojen ja unettomuuden vuoksi hän otti alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä. Hän vietti joskus viikkokausia Holmby Hillsin asunnossaan. Suurin keskustelunaihe studion henkilökunnan keskuudessa oli Waltin outo käytös -- hän ei ollut käytettävissä kuin vasta myöhään iltapäivällä, jolloin hän tuli esiin studion maanalaisesta tunneliverkostosta jossa hän niinsanotusti "jutteli ylläpito-insinöörien kanssa" joka päivä. Hänen kiinteistönsä arvo hänen kuollessaan oli 35 miljoonaa dollaria, josta hänen vaimonsa peri puolet. xxx/ellauri169.html on line 177: Myöhempinä vuosina, jolloin Disney otti lomaa, hän purjehti Fritz Loewin jahdilla Ron ja Diane Disneyn kanssa. Englannissa, Walt vietti aikaa Britannian kuninkaallisen perheen kanssa ja hän tapasi yksityisesti vapaamuurari-profeetta H.G. Wellsin. Roomassa, Walt vieraili yksityisesti Paavin ja diktaattori Mussolinin luona. Vuonna 1966 Walt Disney kuoli. Ennen kuolemaansa hän tutki cryogenesistä -- ja jonkun matkaa myös cryoexodustakin. Jotkut uskovat että hänen ruumiinsa on jäädytettynä jossain Kaliforniassa, kun taas toiset väittävät että hänet krematoitiin. xxx/ellauri169.html on line 178: Erään lähteen mukaan, inspiraatio Waltille luoda Mikkihiiri tuli kun hän oli työttömänä ja näki hiiren katuojassa. On olemassa erilaisia tarinoita mistä tämä idea tuli. Ub Iwerks väitti että Walt keksi Mikin piirtäjien kokouksessa Hollywoodissa. Walt sanoi kerran: "Minussa on paljon hiirtä." Itse asiassa, Ub Iwerks kertoi Waltille että Mikkihiiri "näyttää aivan sinulta -- sama nenä, samat kasvot, samat eleet ja ilmeet. Kaikki mitä hän tarvitsee nyt on sinun äänesi." Walt usein palveli Mikin äänenä. Eräs kirja paljastaa että Walt Disney kertoi Ward Kimballille: "Rehellisesti, minä pidän muita eläimiä apinoita parempina." Se oli siis samoilla linjoilla kuin rva Hukkataival. xxx/ellauri169.html on line 180: Walt oli usein Mikkihiiren äänen takana (vaikka hän ei ollut artisti). Hänen äitinsä suhtautui kylmästi sitä työtä kohtaan jota Walt teki. Vuoden 1940 tienoilla, pitkän suostuttelun jälkeen, hän lopulta sai tämän katsomaan Mikkihiiri-elokuvan. Hänen äitinsä (muutaman vuoden päästä Walt sai selville että tämä ei ollut hänen biologinen äitinsä) kertoi Waltille että hän ei pitänyt Mikkihiiren äänestä; Walt kertoi että se oli hänen oma äänensä, johon "äiti" vastasi että Waltilla oli hirvittävä ääni. Tämä "kylmä suihku" jonka "äiti" heitti Mikkihiiren kasvoille auttoi vakuuttamaan Waltin siitä että oli aika lopettaa Mikkihiiri-piirroselokuvat. Hyvin vähän tuli ulos Disneyltä tämän jälkeen, ja seuraavassa täyspitkässä Mikkihiiri-elokuvassa, Fantasia, Mikkihiiri oli suurimmaksi osaksi hiljaa. Idea elokuvaan Sorcerer's Apprentice tuli Waltin omasta päästä. Waltin näkemää unta käytettiin tässä elokuvassa Mickey Mouse in the Sorcerer's Apprentice. Siinä oli kyse "täydellisestä maan ja sen elementtien hallinnasta". Disneyland ja Disney World toteuttivat osittain tämän unen Mikki Hiiren kaikkivaltiudesta. xxx/ellauri169.html on line 182: Jos sinä satut tuntemaan Kaikkivaltiaan Jumalan, sitten sinä tiedät että Hänen vahvuutensa on meidän heikkoudessamme. Hän ottaa käyttöönsä meidän heikon ymmärryksemme ja moninkertaistaa sen. Juuri näin illuminaatit toimivat. Ei ole mitään voimaannuttavampaa kuin katsoa Jumalan Kaikkivaltiaan vastaavan epätoivoisiin rukouksiin ilmeillä. Sääli että se on niin harvoin nähtyä. xxx/ellauri169.html on line 184: Despite watching Disney movies and films many times, you may not realize that some characters, who you think are harmless, are actually villains. Alright, let’s find out the answer with the top 10 Disney Characters who are not as good as what you assume. Bah, boring. Minor sex offenders Peter Pan and Aladdin. I was expecting Mickey Mouse and Scrooge McDuck. xxx/ellauri169.html on line 189: Grau ist alle Theorie. Goethe koitti panna Newtonia paremmaxi Koala-sedän avulla, mutta pannukakku tuli. Sinänsä kyllä ymmärtää mixi isomunainen humanistisetä oli tyytymätön: silmä lajittelee värejä muutamilla tappi vai oliko se sauvasoluilla, en muista. Sixi spektrikuvaa kazellessa näyttää että päävärit erottuvat tollasina nauhoina, vaikka oikeasti aallonpituushaitari venyy tasaisesti. Sininen ja vihreä ovat näkyvän spektrin keskivaiheilla. Onkohan se sixku vettä ja lehtivihreää on niin paljon luonnossa ja ne on apinoille tärkeitä. Birds and bees näkee ultraviolettiin, jotkut pimeässä viihtyvät aistii infrapunaista. xxx/ellauri169.html on line 191: ethe_colorwheel.jpg" /> xxx/ellauri169.html on line 193: Goethen väriympyrässä väreihin on liitetty ominaisuuksia: kaunis (schön), jalo (edel), hyvä (gut), hyödyllinen (nützlich), yleinen (gemein), tarpeeton (unnöthig). Huomaa vastakkaisten värien ja ominaisuuksien asettelu. Vihreä on nützlich ja sininen on gemein. xxx/ellauri169.html on line 195: etelmat_5-1_1.gif" width="90%" /> xxx/ellauri169.html on line 197: Potaattihörhön mielestä vihervä on väreistä kaikkein satanistisin. Saatana on sitten nähtävästi voitolla luonnonoloissa, ainaskin toistaiseksi. Hörhö ei pidä Liisa Profeetasta eikä sen kirkosta, kuten alempana ilmikäy. xxx/ellauri169.html on line 199: The Church Universal and Triumphant is an international New Age religious organization founded in 1975 by Elizabeth Clare Prophet. It is an outgrowth (and is now the corporate parent) of The Summit Lighthouse, founded in 1958 by Prophet's husband, Mark L. Prophet. Its beliefs reflect features of the traditions of Theosophy and New Thought. The church's headquarters is located near Gardiner, Montana, and the church has local congregations in more than 20 countries. xxx/ellauri169.html on line 201: The church's theology is a syncretistic belief system, including elements of Buddhism, Christianity, esoteric mysticism and alchemy, with a belief in angels and elementals (or spirits of nature). It centers on communications received from Ascended Masters through the Holy Spirit. Many of the Ascended Masters, such as Sanat Kumara, Maitreya, Djwal Khul, El Morya, Kuthumi, Paul the Venetian, Serapis Bey, the Master Hilarion, the Master Jesus and Saint Germain, have their roots in Theosophy and the writings of Madame Blavatsky, C.W. Leadbeater, and Alice A. Bailey. Others, such as Buddha, Confucius, Lanto and Lady Master Nada, were identified as Ascended Masters in the "I AM" Activity or the Bridge to Freedom. Some, such as Lady Master Lotus and Lanello, are Ascended Masters who were first identified as such by Elizabeth Clare Prophet. All in all, she identified more than 200 Ascended Masters that were not identified as Masters of the Ancient Wisdom in the original teachings of Theosophy. xxx/ellauri169.html on line 203: Mark Prophet, and later his wife, claimed to be Messengers of the Ascended Masters. As such they are (were) able to communicate with the Masters and deliver their instruction to the world. Dictations described as coming directly from the Masters were published weekly as Pearls of Wisdom. xxx/ellauri169.html on line 205: Group members practice prayers, affirmations, mantras and a dynamic form of prayer known as "decrees". These serve many purposes: devotion, calling on angels for protection, calling forth the light of God on the earth, praying for healing, for wisdom, seeking to know God's will and for the transmutation of negative karma. One of the most important uses of decrees is to invoke the violet flame, claimed to be the most effective method of balancing karma built up in the past. The doctrine of the Seven Rays is also taught, as well as teachings about the chakras and reincarnation. xxx/ellauri169.html on line 209: Elizabeth Clare Prophet, o.s. Wulf (8. huhtikuuta 1939 – 15. lokakuuta 2009) oli yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja, joka nousi The Summit Lighthouse -nimisen uuden uskonnollisen liikkeen johtoon aviomiehensä Mark L. Prophetin kuoltua vuonna 1973. Potaatin suomentamat hörhösivut on nähtävästi väsätty ennen Liisan kuolemaa. Liisa väitti että se oli Marie Antoinette. Syökööt köyhät leivoxia. xxx/ellauri169.html on line 211: Liisa perusti Summit Universityn ja kirkon päämajan Colorado Springsiin, talon Santa Barbaraan sekä maanalaisen linnoituksen Lopun aikoja varten laaksoon Montanassa. On vaikea löytää yksityiskohtia Liisasta ja hänen organisaatiostaan. Jos henkilö haluaa vakavissaan liittyä hänen organisaatioonsa, hänen odotetaan kerran elämässään lahjoittavan kaiken omaisuutensa kirkolle ja sen johtajalle, Liisalle. Vastineeksi heidät vihitään sellaiseen Supreme Grand Flatteryyn että "Sinusta tulee valaistunut Jumala." The supreme form of flattery is imitation. Kirstuxen imitointia. Tällä heresialla oli joku nimi jonka oon jo unohtanut. Ekkehart kuoli siitä syytettynä johkin vankikoppiin. xxx/ellauri169.html on line 214: Kun tämä kirjailija (Fritz The Cat) asui Intiassa, hän näki hindulaisia pyhiä miehiä jotka olivat meditoineet tylsämielisinä niin pitkään että heidän aivonsa olivat jääneet pysyvästi narikkaan. Hindut uskovat että tämä tila on yhtä kuin Nirvana. No voi se ollakin, entä sitten, Jumala ei antanut meille aivoja pois heitettäväksi. Hän antoi meille itsenäisiä ajatuksia niin että me voisimme osoittaa rakkauttamme Häneen sitten oikein nimtuten valitsemalla rakastaa Häntä. Jumala ei halua aivopestyjä seuraajia, mikä on sellaista mitä jotkut kirkot ajattelevat Jumalan vaativan. Se tahtoo pestä aivot ize. Se on hellävaraisinta. xxx/ellauri169.html on line 216: Toinen tapa nähdä asiat on ymmärtää että ohjelmoijat ovat luoneet "voimasanoja" jotka he ovat liittäneet muistiin ja ohjelmointiin. Sitten kun lukija on tietoinen käytettyjen ohjelmointiteemojen tyypeistä: Ozin velho, Liisa ihmemaassa, Tähtien sota, Star Trek, jne., hän alkaa ymmärtää että koko amerikkalainen kulttuuri on muutettu yhdeksi suureksi mielenhallinta-ohjelmoinnin keskukseksi 1900-luvun jälkipuoliskolla! xxx/ellauri169.html on line 218: On ainoastaan tietty määrä koodisanoja ja jotkin näistä koodisanoista ovat suosikkeja. xxx/ellauri169.html on line 219: Esimerkiksi, Raamatun naisen nimeä käytetään koodina, jolla on alakoodeina Raamatun naisten nimiä. Aiemmassa kirjassa lueteltiin monia heidän suosikki-koodisanojaan mutta A-, B-, T-, U-, V-, W-, X-, ja Y- kirjaimella alkavia sanoja ei ollut annettu. Fritz Springmeyerin (tämän kirjailijan) kokemusten nojalla, seuraavassa koodisanoja joita on käytetty arjen ohjelmoinnissa: xxx/ellauri169.html on line 223: Melko hullunkurisia voimasanoja. MENE POIS -KOODI on etukäteen annettu signaali joka tarkoittaa että ei ole viisasta tavata. MENE MAAHAN -SIGNAALI kehoittaa piiloutumaan. PAIKKA, KIERI, HAE, ja LEIKI KUOLLUTTA vastaavasti. xxx/ellauri169.html on line 225: Useimmat orjat on ohjelmoitu Lopun aikoja varten. Monet ihmiset jotka ottavat osaa Lopun tapahtumiin eivät ole amerikkalaisia. Ize asiassa valtaosa. Esimerkiksi, erilaisia listoja ratsattavista ihmisistä luokitellaan värein. Punainen lista Amerikassa ovat oppositiojohtajia jotka tullaan teloittamaan noin kaksi viikkoa ennen sotatilalakien julistamista. Sininen lista on ihmisiä jotka tullaan ohjelmoimaan tai tappamaan tässä ohjelmointiprosessissa. Keltaisella listalla olevat ihmiset ovat niitä jotka tullaan kuljettamaan uudelleenkoulutusleireille sotatilan julistamisen jälkeen. Muilla valtioilla on ilmeisesti erilaiset värikoodit. Punaista ja sinistä listaa on jaettu, ja niitä silloin tällöin päivitetään. Toisella on rebublikaanit ja toisella demograatit. Siniset reitit on jo merkitty sinisenvärisillä täplillä ohjaamaan kuljetettavat vangit sitten kun sotatilalaki on julistettu USA:ssa. Esimerkki Hello World ohjelmasta NWO-koodissa: xxx/ellauri169.html on line 231: Valheet vahingoittavat yhteiskuntaa vakavasti, koska totuus ja rehellisyys ovat välttämättömiä kommunikaatiolle ja tuottavuudelle. Eräs ongelma valehtelemisessa on että yksi valhe vaatii taakseen uuden valheen ja tämä taas uuden valheen. On vaikea pitää valheet yksittäisinä. Pian valehtelijasta tulee omien valheidensa uhri, hän joutuu ansaan epäluottamuksen verkkoon joka vaatii paljon energiaa ja läheistukea suojelemaan hänen valheellista julkisivuaan. Tämä on surullinen nurkka johon mytomaanit ovat maalanneet itsensä. xxx/ellauri169.html on line 233: Jeesus kehoitti opetuslapsiaan "olemaan viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset", susia lampaiden vaatteissa. Jo vuonna 500 e.Kr. jotkut ihmiset olivat maanviljelijöitä ja jotkut salaisia agentteja. xxx/ellauri169.html on line 234: Tämän kirjailijan informoitu mielipide on, että käyt.kaz. kaikki apinat on kaksoisagentteja, ja puolet terapeuteista on itse asiassa mielenhallinnan orjia. (Arvatkaapa kumpi, tämä kirjailija vaiko Cisco Caramba?) xxx/ellauri169.html on line 236: Kaxoisagentit jakavat kananruokaa saadakseen ihmiset ajattelemaan että he ovat laillisia. Esimerkki kaksoisagentista joka on suosittu kristittyjen keskuudessa, on illuministinen noita nimeltään Gretchen Passantino joka kiertää kristillisissä konferensseissa väheksymässä ajatusta mielenhallinnasta. Tri. Loreda Fox raportoi että 3/4 jakomielisistä tulee "kristityistä kodeista". Kristillisiin kirkkoihin on soluttauduttu raskaasti.Valheinformaatio-agenttien nimiä ja tyyppejä: xxx/ellauri169.html on line 259: Vaatii hyvää näkökykyä havaita ihmiset jotka eivät ole meidän puolellamme. Valitettavasti, tällainen näkökyky näyttää puuttuvan ihmisiltä yleensä. Joskus ohjelmoijat yksinkertaisesti pukevat Halloween-naamioita joita kuka tahansa voi hankkia. xxx/ellauri169.html on line 260: Kuvittele mitä tapahtuisi jos maailma havahtuisi siihen että suurinta osaa kristikunnasta johtavatkin ihmisten uhraamista suorittavat ja orjia tekevät illuminaatit? Tämä on eräs soluttautumisen surullinen vaikutus. xxx/ellauri169.html on line 262: Kenties tätä aihetta pitäisi tutkia toisesta näkökulmasta. Lukija tietää että eliitti pitää monopoleista. He pelaavat monopolia todellisessa elämässä -- meille se on vain lautapeli! Jotta perustettaisiin monopoli, sinun täytyy löytää hyvä tuote jonka jokainen haluaa tai jota jokainen tarvitsee, ja sitten sinä eliminoit kaiken kilpailun joko tuhoamalla heidät tai ostamalla kilpailijat ja rakentamalla hotelleja niiden tonteille. xxx/ellauri169.html on line 264: Yhdysvalloissa, Illuminaatilla ei voi olla yhden uskonnon monopolia. Venäjällä, heillä oli kommunismi Marxin ja Leninin aikoina. Kommunismilla oli monopoli palvonnassa. Yhdysvalloissa, he ovat perustaneet monopolin kontrolloimalla kaikkia lukuisista uskonnollisista ryhmistä. Tämä kirjailija on kirjoittanut raskaasti dokumentoidun kirjan Be Wise as Serpents osoittamaan yksityiskohtaisesti kuinka tämä on tehty. xxx/ellauri169.html on line 268: Beginning in the early 1970s Gretchen Passantino was one of the early critics of the local churches of Taiwanese immigrants and of Witness Lee. xxx/ellauri169.html on line 278: Juutalainen yrittäjä Michel Montaigne aforisoi viisaasti: vaikka istuisit maailman korkeimman teknologian atk-tuolissa, viime kädessä istut silti omalla perseellä. Tämä luku on suunniteltu kattamaan korkean teknologian mielenhallinnan monimutkaisuudet helppotajuisella kielellä. Kehitys kuitu-optiikassa, tietokoneissa, sähköisessä kommunikaatiossa, nanoteknologiassa, biosiruissa & neurosähköisessä tutkimuksessa ovat yhdessä tuomassa ihmiskunnan pisteeseen jossa yksi keskitetty monoliittinen Peto-tietokone pystyy kontrolloimaan ihmiskuntaa. Tämä lopullinen mielenhallinta-orjuus on nyt mahdollista. Me olemme sen toteuttamisen ensihoidossa. Nanorobotit ja holografiset implantit ovat vielä "vaiheessa". xxx/ellauri169.html on line 280: On hämmentävää että aina ollaan jossain taitekohdassa. Maailmanloppu näyttää olevan oikeasti käsillä. Ateenassa sataa lunta ja Norjassa on kesäkelejä. Mikä pahinta osakekurssit laskevat. Eikun nousevat. Laskevat. Sahaavat kuin viikkokuumeessa. Hunga Tongan vulkaani on eruptoitunut. Tsunami on korkeampi arvioitua. Saarelaiset kaivavat snorkkeleita esille. Apinakööri kiemurtaa pandemian kourissa. Kolmannes ei ota rokotuxia koska niissä on niitä mielenhallintachippejä. Oliskin. Kahdesta mielipuolesta voisi aina yhdistää yhden kokonaisen ja pääluku pienenisi puolella. xxx/ellauri169.html on line 282: Mihin tämä artikkeli pyrkii? Syvimmät kiitokseni teille uhreille. Toivon että olen saavuttanut teidän luottamuksenne. Psykologisissa julkaisuissa meistä onnettomista terapeuteista on tehty naurunalaisia. Jos ennakkoluuloton henkilö vertailee eri ihmisten kertomuksia siitä mitä meille implanttien uhreille on tehty, ei pitäisi olla epäilystäkään etteikö näitä implantteja käytettäisi yhä suuremmassa määrin tyhmiin massoihin. Uusi maailmanjärjestys käyttää vahvistimia, generaattoreita, elektroniikkaa, kuuntelulaitteita, ei-ionisoituvaa sähkömagneettista säteilyä, äänienergiaa joka polttaa ihoa, nanoteknologiaa ja seurantalaitteita, mukaanlukien kiertoilmagrillit, kuljetettavat kädessä pidettävät luurit sekä skannerit -- nimetäkseni vain muutamia. Vanha maailmanjärjestys käytti sentään vain suht harmittomia taikoja, amuletteja, loizuja, enkeleitä, manausta, henkiä sun muita pirulaisia, nimetäxemme vain muutamia. xxx/ellauri169.html on line 284: Aihe josta tällä kertaa keskustelen ovat jäljittäjä-implantit ja etäkatselu. Ennenkuin minä alan jakamaan informaatiota, minun pitäisi selventää yksi seikka. Ihmisen aivosolut kommunikoivat huutoetäisyydeltä superjohtajille, ei sähköisesti. Sähkö kulkee liki valon nopeutta kun taas superjohtokyky etenee äänen nopeudella. Tämän vuoksi yli 5% aivojen kuivapainosta on iridiumia rodiumia radiumia ja strontiumia. Loput ovat stronzoa ja märkäpainoa eli enimmäxeen kusta. xxx/ellauri169.html on line 285: Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa että sähkömagneettisilla aalloilla on kyky muuttaa sitä mitä aivot kokevat ja ajattelevat. Minun täytyy sixi antaa pieni sanasto sähköisen mielenhälinän termeistä jotka eivät ole tuttuja useimmille ihmisille: xxx/ellauri169.html on line 286: Bio-lääketieteellinen telomeria: korvaan tatuoitu implantti voi toimia vartaloon teipattujen mittareiden valvonta-implanttina. Varhaisia versioita käytettiin astronautteina. xxx/ellauri169.html on line 287: YRMF-aseet: selektiivistä kylmyyttä. xxx/ellauri169.html on line 293: Valitettavasti, Ison veljen "twilight zone" on keskellämme. Pikkuveikan "twilight zone" on keskellä mutta vähän alempana. xxx/ellauri169.html on line 295: Limusiinien kuljettajat jotka ovat olleet suurten ja mahtavien lähellä raportoivat että he kerskaavat takapenkillä näillä teknologisilla kontrollivälineillä. Tästä kellosta näkee kuinka köyhä olen. Yhteiskunta saa vain rippeet siitä mitä maailmanjärjestyksen hierarkia saa. Murusia varakkaiden takapenkiltä. Yliolkaisesti heittävät safööreille tippiä. xxx/ellauri169.html on line 297: He tekevät nyt töitä virtuaalitodellisuuden parissa. He fuusioivat ihmismielen tietokoneisiin. Säälittävät orjat tuijottavat kännyköiden valoruutuja ja täyttävät instagramia. Ennen oli vain ristisanoja. xxx/ellauri169.html on line 299: Kukaan ei ole tietonen mihkä suuntaan maailmanjärjestys nyt pyrkii, ja harva arvaa. Ehkä saföörit. Tekoäly ja robotit valtaavat ihmisten työt, ja ihmisistä tulee yhä enemmän tekoälyrobottien kaltaisia. Fixumpia ehkä mutta silti vittu. Scifigurut, cyberpunkit ja muut tiedemiehet myyvät ja mainoastavat tätä teknologista suuntausta "vapautena" ja lampaat hyväksyvät asiat kuten aivoimplantit "eloonjäämisvälineenä" ja "vapautena". Meidän aikamme teknologian pillipiiparit opettavat lapsiamme ja laitteet jotka vieraannuttavat heidän mielensä meistä vanhemmista ja antavat heille uusia vapauksia. Vapauxia! Lakia ja järjestystä tässä kaivattaisiin nyt! Pane pois se luuri ruokapöydässä! xxx/ellauri169.html on line 301: "Robocop" -tyyppiset kyborgit ovat jo kokeiluasteella. Ja kuskittomat limusiinit! Kylkeen potkittavat robokoirat! Ja sähkömagneettisten aaltojen (Teslan aallot) taajuus ja amplitudi ovat kasvussa. Ne vyöryvät ylizemme kuin zunami. Ei siinä paljon snorkkelilla tee. xxx/ellauri169.html on line 303: Kyllä, vastaa Esko Kivikoski huolestuneiden kansalaisten kyselyihin. Kyllä, on totta että NASA kykenee seuraamaan ihmisiä jos he tietävät henkilön biosähköisen kentän yksilölliset YRMF-aallot (esiinmanattu potentiaali EEG:stä, 30-50Hz, 5 milliwatin vaihteluväli). Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen lähetystaajuus, kuten sormenjälki. Tämä tarkoittaa sitä että NASA voi seurata telkkarista jokaista. Ja kyllä, on totta että NASA:n RNM-systeemi ( - etsitkö yleistä kohteen RNM määritystä? RNM tarkoittaa Republikaanien kohinaa-kone. Olemme ylpeitä voidessamme sanoa näin - ) lähettää YRMF-aivostimulaatiosignaaleja jotka voivat luoda visuaalisia kuvia, kuuluisuuskynnyksen alapuolella olevia hajaääniä, sekä lähes oikeilta kuulostavia ääniä ja ajatuksia ihmisten mieliin. xxx/ellauri169.html on line 305: Kyllä, on totta että vartaloon kiinnitettäviä implantteja käytetään kontrolloimaan ihmisten mieltä ja ruumista kuten myös seuraamaan heitä kuin Wokun koirat. Soiraa! Kyllä, on totta että heillä on perä-ääninäytteet sadoilta tuhansilta amerikkalaisilta ja että he voivat tunnistaa & seurata kaikkea elektronista kommunikaatiota siin maassa. Perästä kuuluu sanoi torventekijä. Hetkinen vastasi Putkinen ja pieraisi puhelimeen. Useimmat puhelinsoitot kulkevat noin 30 tietokoneen läpi ennenkuin ne saavuttavat päämääränsä. Näiden puhelinyhtiöiden tietokoneet, erään silminnäkijän mukaan joka työskenteli AT&T:ssä, tallensivat KAIKKI puhelut. Kuitenkin seuloakseen tärkeät asiat joutavanpäiväisistä, Illuminaatin puhelinkeskus käyttää luetteloa avainsanoista, kuten nimistä ja lauseista; sen nimi on THE WATCH LIST jota tietokoneet käyttävät tunnistaakseen kuuntelemisen arvoiset keskustelut. Vaikka NASA käyttää supertietokoneita, se kuitenkin valvoo koko planeetan tietoliikennettä, ja heidän täytyy puristaa tämä WATCH LIST niin pieneksi kuin mahdollista (kz edellinen paasaus.) Listan alkuperäisen version kokosi erittäin pienikokoinen Watchman Nee. xxx/ellauri169.html on line 307: Onnexi kristityt (jotka ovat valmiixi jo Kristuxen mielenhallinnassa) voivat kulkea näiden manipulaatio-yritysten läpitte naamioitumalla Kristuksen sanahelinään. Seuraavaksi, jos ihminen ymmärtää kuka Kirstus on ja uskoo Kirstukseen, ulkopuoliset näyt & ulkopuoliset oudot äänet tai ajatukset eivät muuta kurssia jonka ihminen on ottanut, vaan sisäpuoliset äänet voittavat toinen käsi selän takana. Muutkin voivat nähdä että jokin on vialla. Eräs mies käytti kokonaisen iltapäivän kertoen tälle kirjailijalle (Fritz the Cat) kuinka uusi maailmanjärjestys oli yrittänyt elektrodisesti kontrolloida hänen mieltään ja tehdä hänestä huumeidenkäyttäjän. Salaisuuden verho oli onnexi epähuomiossa avautunut. Sen niminen kirjakin oli Wilhon kirjahyllyssä. Dementit rakastavat pyllyverhoja ja niiden nyiskelyä. Nyk nyk eteen nyk nyk pois. xxx/ellauri169.html on line 309: Uuden maailman peto-tietokonekeskus oli Alaskassa 1970-luvulla. Sen miehityxenä oli murisevia Panzerbärejä. Jo 1970-luvulla operaattori kykeni puhumaan tietokoneelle ja saamaan vastauksen. Esimerkiksi, jos sinä kysyit tietokoneelta kenestä hyvänsä planeetalla asuvasta ihmisestä, se kykeni tavallisesti antamaan hänestä kaikenlaista tietoa. Jos sinä kysyit tietokoneelta että kuinka sinä saisit tämän henkilön tappamaan jonkun tai kuinka minä voisin tappaa tämän henkilön, tämä tietokone sylkäisisi ulos suunnitelman melkein välittömästi, kertoen sinulle kaikki ihmiset tämän kohteen ympärillä jotka voitaisiin manipuloida halutun lopputuloksen saamiseksi. Teeveenkazelijan märkä uni. Poliisisarjat jää kuin tikku stronzoon. Varo mustaa psykiatria! Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, eikä sattumalta. Ihmiset jotka tekevät töitä korkean teknologian parissa sanovat että tämä on itse asiassa vanhaa teknologiaa. xxx/ellauri169.html on line 311: Hiljattain, tietokone voitti maailmankuulun shakin pelaajan. Se mitä tämän kirjailijan ystävä näki oli suuri Cray-tyyppisten tietokoneiden verkosto. Tällainen järjestelmä kykenee varastoimaan 5 petosivua tekstiä ja työskentelemään tämän tietomäärän kanssa valon nopeudella. Tämän päivän yhdeksän Peto-tietokonetta ovat paljon parempia kuin nämä tietokoneet vuonna 1973. Ne työskentelevät valoakin nopeammin. Tämä sallii eliitin manipuloida tapahtumia hyvin nopeasti, jopa ex post facto. Nämä uudet tietokoneet (erään toisen silminnäkijän mukaan jolla on IPhone) pystyvät kuulemaan ihmisen äänen ja päättelemään mitä kieltä tämä puhuu ja sitten pystyy kuntelemaan ja vastaamaan tällä kielellä. Siri, tapa hänet! xxx/ellauri169.html on line 313: Ihmisaivot, JOS niissä on memex-implantti, ovat yhteydessä peto-tietokoneeseen. JOS niihin on asennettu jonkinlainen virtuaalinen "holodeck" -liitäntä (lisävaruste), peto tietokone luo keinotekoisen maiseman orjan ympärille jota hän ei voi erottaa todellisuudesta. Tällä idealla oli joku filosofinen nimityskin, juu uniargumentti. Se on erittäinkin hanurista. xxx/ellauri169.html on line 315: Uniargumentti on filosofisessa skeptismissä hyödynnetty argumentti ihmisen aistimusten epäluotettavuudesta. Nähdessään unta ihminen harvemmin tajuaa uneksivansa (pois lukien selkounet). Tämä on johtanut arveluihin, voisiko ihminen olla jatkuvasti unessa valveillaolon sijaan (tai ettei hän ainakaan voi olla varma uneksiiko vai ei). xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down. xxx/ellauri169.html on line 319: Siis vanha menetelmä oli psyykkinen (demoninen) menetelmä jossa ihmisen "luontaisia" henkisiä kykyjä harjoitetaan. Uusi reitti on tämä "korkean teknologian" tie. Silminnäkijöiden mukaan, molemmat menetelmät ovat antaneet hyviä tuloksia, vaikkakin se kulostaa siltä että he edelleenkin hiovat kynsiään. Yhdysvalloissa, National Center for Supercomputer Applications tekee työtä sulkeaxeen ihmiset virtuaalitodellisuuteen. Ranska ja Britannia tulee perässä, ratakierroxella jälessä. Tämä on yksi syy miksi mielialanhallinan uhreilla on erilaisia oireita ja pakkoliikkeitä. xxx/ellauri169.html on line 321: Journal of Nervous and Mental Disease -lehdessä (syyskuu 1995) oli tarina kahdesta miehestä, iältään 33 ja 53-vuotiaita joita pidettiin vainoharhaisina koska he väittivät että hammaslääkäri oli asentanut implantteja heidän hampaisiinsa paikatessaan niitä. Artikkelin mukaan, jostakin tuntemattomasta syystä, nämä kaksi miestä eivät reagoineet näihin antipsykoottisiin lääkkeisiin. Nämä psykiatrit eivät ymmärtäneet että syy miksi antipsykoottiset lääkkeet eivät tehonneet oli se että näiden miesten valitukset olivat oikeutettuja. Näiden kahden miehen nimet olivat E. Sherwood Brown ja Michael T. Lambert. On muitakin tapauksia jolloin implanteista valittaneet ihmiset on leimattu "harhaisiksi" psykiatrien toimesta. Verkosto on näet oppinut kuinka suorittaa halutun suuruinen aivovaurio ultra-äänellä ilman lobotomiaa. Ääniaaltoja voidaan käyttää kontrolloimaan ihmisten ajatuksia. Lukemalla tätä sepustusta äänikirjana voit ize kokeilla. xxx/ellauri169.html on line 323: Vizi tää paasaus on pitempi kuin Elvixen etuveitikka. Ihan samat teemat uudessa kuin vanhassa testamentissa: näkymättömiä juttuja jota jotkut pahixet hallinnoivat etänä jotka aiheuttaa mun päässä kuuluvia ääniä jotka kuulen vessanpolulla. Pahaa sähköä. Järki hoi äly älä jätä. Muuten luukopan sisälle jää vain maagisia kaikuja. Virtuaalinen ja todellinen maailma sekoittuvat puuroxi ja vellixi kuin esikoululaisella. No sehän on se alkuperäisempi tilanne, matelijanaivojen onnen aikoja. xxx/ellauri169.html on line 326: Miesten uutiset NYT xxx/ellauri169.html on line 328: Tarkastellaanpa kolmea uhria jotka kärsivät miehenhallinnan & ruumiinhallinnan implanteista ja jotka tämä kirjailija (Fritz the Cat) tuntee. Me voimme viitata heihin termillä "Amy", uhri Nro. 1001..., "Betty", uhri Nro. 1002..., ja "Cathy", uhri Nro. 1003.... -- "Amy" löydettiin kun käytettiin spektri-analyysilaitetta joka havaitsi että 750 MHz:n aallot olivat kohdistuneet häneen. "Betty" päätteli että häntä vastaan hyökättiin kokonaisella radio-mikroaaltojen spektrillä jotka pommittivat häntä Morsen kaavan mukaan. Tämä signaalien vastaanotin oli kuituoptinen ja se oli naamioitu näyttämään tavalliselta häpykarvalta joka jatkuvasti poltti reikiä hänen alusvaatteisiinsa. Luultavasti, tämä sivuvaikutus oli virhe jota he eivät olleet saaneet korjattua. Cathya pommitettiin ELF & VLF -aalloilla joiden taajuudet olivat 435 & 1080 MHz. Nämä taajuudet ovat ikkunoita ihmisen tajuntaan. He käyttivät myös typen partikkelien säteitä joka tuottaa "typpi-narkoosin" uhrille. Xenon-lamput voivat myös vaikuttaa miehen ruumiiseen. 1.000 - 1.200 MHz:n taajuus voi vaikuttaa geeneihin. Implanttien RF-taajuudet ovat vahingoittaneet uhrien silmiä. Vaikka tämä antaa meille lähtökohdan keskusteluumme, nämä eivät ole ainoita taajuuksia jotka uhkaavat miehenhallinnan uhreja. xxx/ellauri169.html on line 330: Moderneissa mikrosiru-implanteissa on 250.000 komponenttia. Tietyt taajudet laukaisevat tiettyjä neurokemikaaleja. 7,83 Hz:n taajuus, joka on sähkökenttä joka resonoi planeetan ja sen ionosfäärin välillä, saa kohteen tuntemaan että hän on yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa. Mutta se ei ole näin yksinkertaista, sillä tätä 7,83 Hz:n taajuutta voidaan lähettää lukuisia erilaisia aaltomuotoja käyttäen, ja niillä kaikilla on erilainen vaikutus aivoihin. Voi vain kuvitella millainen potentiaalinen vaikutus implantilla voisi olla uhriinsa jos vain lähetetään sopivan haahuista värähtelyä. xxx/ellauri169.html on line 332: Matalat aivotaajuudet ovat ominaisia nukkumis- tai unitilaan. Keskiverto-aivotaajuudet ovat ominaisia normaaliin hereilläoloon. Korkeammat aivotaajuudet ovat ominaisia huolestuneisuudelle tai levottomuudelle. Jos ei ole lainkaan aivoaaltoja se tarkoittaa että henkilö on kuollut. Luonnolliset ilmiöt kuten salamointi ukkosmyrskyllä tai aurinkoiset päivät jotka kastelevat henkilön ylimääräisillä positiivisilla ioneilla saattavat vaikuttaa aivojen ajattelukykyyn. xxx/ellauri169.html on line 334: 6,66 Hz -- Theta-aivoaallot xxx/ellauri169.html on line 336: 15,7 Hz -- Beta-aivoaallot xxx/ellauri169.html on line 345: Secret Service -- 103,5 Hz xxx/ellauri169.html on line 347: Veterans Affairs, GSA & Dept. of Energy -- 127,3 Hz xxx/ellauri169.html on line 355: 16.000-32.000 Hz -- Taajuus jota käytetään eurooppalaisissa hammasimplanteissa. xxx/ellauri169.html on line 356: 54.900.000 Hz (54,9 MHz) -- Matkapuhelimet. [Myös 435 MHz:n, 750 MHz:n & 1.080 MHz:n taajuuksia on havaittu käytetyn implantin saaneisiin mielenhallinnan uhreihin. xxx/ellauri169.html on line 359: 400–790 THz -- Näkyvä valo. Ihmissilmän herkkyys on suurin 555 nanometrissä, mikä vastaa vihreää valoa. Saatana näyttää apinalle vihreää valoa. xxx/ellauri169.html on line 361: Valitettavaa ihmisten kannalta, ELF-aallot voivat tunkeutua melkein minne tahansa. GWEN-tornien tarkoituksena on amerikkalaisten mielenhallinta. Televisioita, kännyköitä, pölynimureita ja jopa tuulettimia ja viirikukkoja voidaan käyttää signaalien lähettämiseen ja viestien vastaanottamiseen. Monia outoja torneja ja lähettimiä on rakennettu kaikkialle Yhdysvaltoihin viime vuosina. xxx/ellauri169.html on line 363: Mielenhallinnan uhrit jotka saavat implantteja saavat myös "Body Suits". Implantit ruumiissa antavat mahdollisuuden laukaista mielialoja, kipua ja muita ilmiöitä (Fig 3). Ääni-implantit ovat korvassa. Sieraimissa olevia implantteja käytetään melanhallintaan (Fig 3). Hampaanpaikkaus-implantteja asennetaan myös ihmisiin. xxx/ellauri169.html on line 365: Vietnamin sodassa armeija käytti kuulolaitteita helpottaakseen kommunikointia miestensä kanssa jotka lähetettiin tunneleihin. Muutama kieltäytyi tarjouksesta mennä mukaan koska he näkivät tunnelmien pahaenteiset haarautumat. Näiden viattomien koko elämä tuhottiin täysin. Poliisi, kongressiedustajat, psykologit ja monet muut käänsivät selkänsä näille uhreille. xxx/ellauri169.html on line 366: Pitäisi kehittää kysymys: "Jos tuhannet ihmiset ovat julkisesti saaneet audio-implantteja, eikö ole ilmeistä että salaseurat ja salaiset tiedustelupalvelut ovat tehneet töitä aivan yhtä paljon ellei enemmänkin?" xxx/ellauri169.html on line 368: 1790 -- Ensimmäinen tunnettu Voltan yritys stimuloida korvaa sähköisesti. Hän syötti noin 50 voltin sähköjännitteen kuulojärjestelmään ja koki kuuloaistimuksen -- isku päähän jota seurasi kiehuvan nesteen ääni. Joskus implantin tuottaman kuumuuden aikaansaamat palamisjäljet näkyvät kasvojen sivuilla, jotka ovat kivuliaita. xxx/ellauri169.html on line 370: 1937 -- Syöttämällä kuulotaajuudelle muutettua vaihtovirtaa elektrodista ihoon, Steven Jones, Lurie ja Flottorp havaitsivat että he saivat ihmiset kuulemaan ääniä. Nämä miehet tutkivat tätä ilmiötä useita vuosia. Ei siitä tullut lasta eikä paskaakaan. xxx/ellauri169.html on line 372: 1990-luku -- Audio-implantteja muiden implanttien kanssa alettiin käyttää yhä aggressiivisemmin mielenhallinnan ohjelmoijien toimesta. Suoritettiin menestyksekkäitä tiedustelu-operaatioita kuulolaitteiden avulla. xxx/ellauri169.html on line 374: Kuten aiemmin mainittiin, psykologeilla on tapana hiljentää uhrit julistamalla että nämä ovat hulluja väittäessään kuulevansa ääniä. Mistä nämä psykologit voivat tietää etteikö tämä henkilö kuule implantista tulevia ääniä? xxx/ellauri169.html on line 375: Jotkut psykologit julistavat että implanttien uhrit ovat "hulluja", "harhaisia" & "mielisairaita" koska audio-implantteja ei heidän mielestään ole olemassa. He ovat hulluja! xxx/ellauri169.html on line 377: Maailmanjärjestys valitsee tietyntyyppisiä ihmisiä implanttien uhreiksi. Kriteerit joiden perusteella he valitsevat uhrinsa ovat: a) haavoittuva kuten yksinäiset naiset; b) ihmiset jotka on jo ohjelmoitu traumaan perustuvan mielenhallinnan avulla; c) meediot jotka ovat jo kertoneet ihmisille kuulevansa tai näkevänsä asioita joita tavalliset ihmiset eivät kuule eivätkä näe; d) ihmiset joita yhteiskunta ei arvosta kuten vähemmistöt, rikolliset, kodittomat, mielisairaat -- sellaiset jotka eivät kykene löytämään tukijärjestelmää joka auttaisi heitä taistelemaan kokeita vastaan. xxx/ellauri169.html on line 379: Ainakin tusina uhria on valittanut että sen jälkeen kun heidän hampaitaan on paikattu he ovat alkaneet kuulla lisää ääniä. Toiset lähteet viittaavat että paikkaamisprosessin aikana implantteja on asennettu ihmisiin. Tällainen implantti asennettiin J.Z. Knightiin ja hänet jätettiin rauhaan monien vuosien ajaksi kunnes he päättivät aktivoida hänet New Age -guruna. xxx/ellauri169.html on line 391: Judy Zebra Knight on yhdysvaltalainen kanavoija ja uskonnollinen johtaja. Hän väittää olleensa yhteydessä Ramtha-nimiseen henkiolentoon 1970-luvulta lähtien. Ramthan ympärille on syntynyt Ramtha School of Enlightenment -niminen uskonnollinen liike. Ramthan väitetään olevan 35 000 vuotta sitten elänyt Cro Magnon-sotilas. Esihistorialliset tosiasiat eivät kuitenkaan täysin tue Ramthan elämästä kerrottuja seikkoja. Pyh, ne tosiasiat on tod.näk. feikkiä. Lisää kz scepdic.com: xxx/ellauri169.html on line 397: In 1977 while she was in her pyramidiot phase, she put a toy pyramid on her head and lo and behold if that wasn't a signal for Ramtha to return to the land of the living dead: xxx/ellauri169.html on line 399: And he looked at me and he said: "Beloved woman, I am Ramtha the Enlightened One, and I have come to help you over bitch" And, well, what would you do? I didn't understand because I am a simple person so I looked to see if the floor was still underneath the chair. And he said: "It is called the bitch of limitation", and he said: "And I am here, and we are going to do grand work together." xxx/ellauri169.html on line 401: JZ gets her last name from the first man she married, Jeff Knight, who did not leave this planet with much good to say about his ex-bride. Jeff and Judy started out as horse breeders. Jeff Knight died of AIDS in 1994. Since that time JZ has been married five more times. xxx/ellauri169.html on line 422: Aluksi ajattelin: OK, jos kaikkien niiden aikuisten elokuvien tähdet saavat staminaa - yritimme kaikkemme, voit ajatella, Viagra ja muut erektio jäsenyyteen valmistautuville tarkoitetut jooga- tai että tantric asiat. Ei toiminut - hänen dick jäi häiriötilaan, seksiä ei tainnut kestää yli parin minuutin ajan. xxx/ellauri169.html on line 424: Sitten törmäsin haastatteluun jossa oli näkyvästi Ed (erektiohäiriöiden tutkija), jossa hän sanoi et hän voi "suorittaa" jopa 2 tunnin ajan. Jotakin sellaista, jota olen kiinnostunut, ajattelin! Hänen salaisuus on, kun hän käyttää erityisiä luonnon uuttoja - kiimainen vuohi, wild yam, Corean ginsengjuuri, lycorice juurineen ja aktiivisuuden puuta, oyster shell otteet - kaikki tämä harmitonta herbal pilleriä, jonka voit ostaa lähikaupasta ilman reseptiä. Tämä monimutkainen herbal medicine tehostaa sukupuolihormonien tuotantoa ja antaa hänelle, kuten miespuoliset kollegansa todistaa, stiffien jota kahdehtii 18 vuotias kestävyyden-pornosivulla -tähti. xxx/ellauri169.html on line 428: No pillerit saapui piakkoin ja tuskin maltoin odottaa meidän mennä nukkumaan - ennen kuin hän olit nukahtanut, annoin hänelle pillerin sanomalla, että se on vain vitamiini. Olen jännittynyt, jopa uskomattoman pelikokemuksen lisäksi… Koska me emme koskaan mennä online, kerron teille nyt yksityiskohtaisia tietoja: alle tunnissa mieheni heräsin hyvin voimakkaasti super stiff pystyttämistilassa, ja uskokaa minua, kun sanon, että olimme sukupuolen parissa 1 tuntia ja 47 minuuttia! Kazoin ajan kellosta! Kosminen ilo, paljon sweat and screaming - täydellinen kyyti, parhaita mitä olen koskaan ollut. En odota joitakin parannuksia, mutta tämä oli mies jota en tiennyt aiemmin. xxx/ellauri169.html on line 430: Sivusto kertoo että näitä pillereitä pitäisi myös jatkossakin syöttää minun parempi puoli ennen syöxyä, että on libido koko aika, ja tämän sanoman haluamme aloittaa parin viikon aikana. No, minusta on edelleen vaikea uskoa, että tämä tavara kääntää hänet villieläimexi sängyssä - ja kaikki tämä yhden elokuvan lipun hinnalla ja ilman mitään typeriä määräyksiä. xxx/ellauri169.html on line 432: Minusta se vaikuttaa kuitenkin jokaisen pennin arvoiselta (I on jo tilannut kolmen lisä pakkauksia) - elämä on lyhyt, ja sellaista. Mutta muna on piiitkä, voitte uskoa! Tyttö on halpa ilojen ympärillä. Voin siis ehdottomasti suositella näitä uskomattomia TestoUltra Pillereitä niille, jotka haluavat parantaa elämänlaatuaan sukupuoliyhteyteen. Älä epäröi käyttää. Tarjoamme nautinnollisia hetkiä TestoUltra. Päälle vaan! Mieheni's erections pysyy otteessaan, nyt hän myös kestää kauemmin kuin koskaan ennen! xxx/ellauri169.html on line 435: Päivitys: As of Tuesday, January 25, 2022, Rajoitettu kampanja-yksiköt vielä käytettävissä. xxx/ellauri169.html on line 441: Kiitos paljon Kate! Eilen sain minun paketti ja olen jo päässeet testaamaan sitä! Sukupuoli kesti 1 tuntia ja minun penis on aina valmis - se on paljon enemmän kuin odotin ja se tuntuu hyvältä! xxx/ellauri169.html on line 447: Ostin pack ja voin vakuuttaa kaikille, että ne toimivat kuin unelma. Ennen minulla oli ongelmia sängyssä - minun erektio oli epävakaa ja orgasms olivat todella heikkoja. Nyt entistäkin parempi. Kiitos Kate! xxx/ellauri169.html on line 453: Toivon, että kaikki voivat saada saman tuloksen kuin minä, kun käytät näitä pillereitä. Voin vittu panna kepin likoon tunniksi helposti! Olen järkyttynyt siitä, miten he selviävät. Thanks for the post! xxx/ellauri169.html on line 456: Häröilyn biaxet xxx/ellauri169.html on line 458: Reb Menachem rypisti ozaansa. Hän tiesi kyllä kiusauxet. Ensin sitä rupesi kyselemään, sitten rupesi pukeutumaan uudenaikaisesti, ja sitten seurasi uskon heikkeneminen ja jopa luopuruus. xxx/ellauri169.html on line 460: Jotain yhteenvetoa nyt näistä lukemattomista häröilyistä. Kyllä sen täytyy olla se, että noi jossain vaiheessa ehkä hyödyllisistä kognitiivista biaxista, tai pahimmillaan matelijabiasten sivuvaikutuxina syntyneet hörhöilyt istuu apinan päässä paljon tiukemmassa kuin pelkkään logiikkaan ja kokemusperäiseen havainnointiin perustuva tieteellinen tieto. Jo objektiivisuus ja sen myöntäminen, että saattaa olla jossain asiassa väärässä, tai edes että jotain asiaa ei tiedetä, on kotiinpäin vetävälle apinalle kauhistus. xxx/ellauri169.html on line 462: Juu niinse nimenomaan on, henk.koht.izekkyys ja tiimi-izekkyys ja tieteellinen puolueettomuus ovat ihan lähtökohtaisesti vihollisia. Vitun autisteja on tollaset tiedepellet. Rokotevastaiset nimenomaan pelkäävät että niiden rokotetuista lapsista tulee autisteja. Ne ei tule piiriin eikä ota kädestä muita saman tiimin lapsia. xxx/ellauri169.html on line 469: Richard Brody on juutalainen partapozo jonka mielestä Kuosmanen kaunistelee ryssiä tällä maailmanpoliittisella hetkellä jolloin niitä justiinsa pitäisi voimakkaasti mustamaalata. xxx/ellauri169.html on line 471: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view. xxx/ellauri169.html on line 473: Esim venäläisvastainen, Israel-myönteinen näkövinkkeli olisi ollut nyt enemmän kuin paikallaan. Mutta ei, its heavy-handed, tendentious, and regressive! Pahassa ryssämiehessä on muka jotain lieventäviä asianhaaroja. Hah, paskan marjat, paha mikä paha! Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. Mutta se onkin ulkkareiden oscar-ehdokas. Eine osaa, eivät edes yritä. Missä räväyttävät käänteet, missä car chaset, missä reippaat länkkärit, missä antiryssäily? Eihän tästä tule yhtään mitään, yhtä vätystelevää kuin Aki Kaurismäki. Vitun autistit! xxx/ellauri169.html on line 480: href="ellauri170.html">eteenpäin xxx/ellauri170.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri170.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri170.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri170.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri170.html on line 35: Bresdin on asettunut mukavasti kuolemaan. Luurangot xxx/ellauri170.html on line 36: puussa tekee high-5iä. Jeesus hipsii takavasempaan. Eremiitti istuu pää kädessä. Apina selittää jotain hautovalle lokille. Väsähtäneet skeletoorit vain makaavat. xxx/ellauri170.html on line 39: Bresdinin kuva kuolemasta on tosiaankin koominen. Toi häiskä tossa keskellä on takusti Bresdin ize. Muut kaikki on kuolemaan liitettyjä komeljanttareita jotka koittaa turhaan herättää sen huomiota. Hajaantukaa, eli jatkakaa hajoamista, ei tässä ole mitään nähtävää. Lemmenmarjan eli alrunan eli mandraken (Taika-Jim!) juurakot näyttää koomisilta äijiltä. xxx/ellauri170.html on line 46: Wattsin Toivo on yksi allegoristen aiheiden sarjasta, jonka Watts tarkoitti "elämän taloksi" tunnetulle koristeelliselle suunnitelmalle. Perinteisesti Hopen hahmo on tunnistettu ankkurilla, mutta Watts etsi tuoreempaa, omaperäisempää lähestymistapaa. Hän maalasi sokean Hopen, joka istuu maapallolla ja soittaa lyyralla, jonka kaikki kielet ovat katkenneet yhtä lukuun ottamatta. Hän taivuttaa päänsä kuunnellakseen vaimeaa musiikkia, mutta hänen ponnistelunsa näyttävät surkealta; yleinen ilmapiiri on enemmän surua ja autioitumista kuin toivoa. Kuvan melankolian tunnetta korostavat pehmeä sivellintyö ja läpikuultavat sumut, jotka ympäröivät tyhjyydessä kelluvaa elotonta palloa. Tää assistentin tekemä v2 oli Wattista parempi. Hope v1 sai yhden tähden tää ei yhtään. Mun talvinen kuva mustarastaasta on toiveikkaampi. xxx/ellauri170.html on line 48: Näiden paasausten toivotuxet ovat suht pahansuopia. Toivon pahaa mm Toivo Pekkalalle ja Toivo Sukarille. Toivo on mun hampaissa yhtä paljon kuin sen veikka Usko. Kolmiyhteydestä kolmannes on Seppo. En pidä seppoilusta enkä optimismista. En ole minkään tiimin luottomiehiä. N on yx mun mielikirjaimista. Mieluummin N, sanon kuin scrivener Bartleby. Hypistelen pikkuautoa enkä mene piiriin. xxx/ellauri170.html on line 52: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri170.html on line 56: et="Wordsworth">My Heart Leaps Up xxx/ellauri170.html on line 63: Or let me die! Tai voin yhtä hyvin delpata! xxx/ellauri170.html on line 66: Bound each to each by natural piety. Ketjuuntuvan kuin sini ja kosini. xxx/ellauri170.html on line 70: Sen niminen biisi oli Blood Sweat and Tearseilla ja sitä hoilasivat Beach Boys. Wilho aika narsistisest laonasi omaa runoaan pitkäveteisessä viisuus, joka löytyy albumista 387. xxx/ellauri170.html on line 75: Odilon Redon oli haahuileva symbolistimaalari, josta tuli Huismannin kaveri kun des Esseintes oli kehunut sen tauluja. Ihan kivoja maisemia on joukossa, mutta sen ihmiset on aika kädettömästi piirrettyjä. xxx/ellauri170.html on line 78: Tässä kuvassa pörrää herhiläisenä aivan julmetun suuri ståkuk. xxx/ellauri170.html on line 84: Tääkin kuva on aika suggestiivinen. Mitä mahtaa yxisilmä kyklooppi siinä esittää? Hakeeko se kirkkovenettä? Toi olkapää on selvästi tuherrettu kuvaan jälkeenpäin silmänlumeexi. xxx/ellauri170.html on line 88: Oli elinikäinen paroni Ruth Rendell jäätyään toimittajanplanttuna kiinni kirjoitettuaan jutun hyväntekeväisyyspäivällisistä joihin se ei osallistunut ja unohtaen mainita että pääpuhuja kuoli kesken pöytäpuhetta. Pot pot pot pot potkut sai, mutta paroni siitä tuli kuiteskin, kiitos Wexfordin, hiukka jumalisen poliisin samannimisessä kirjassa A Guilty Thing Surprised. xxx/ellauri170.html on line 92: Elizabeth Nightingale found peace and tranquility on her nightly walks through the rich, dense forests surrounding Myfleet Manor. But the peace she treasured was shattered one night when she found death waiting in the woods. Chief Inspector Wexford and his colleague Inspector Burden find a most unsavory case on their hands -- and must use all their wit and wisdom to solve it . . . Less. xxx/ellauri170.html on line 94: When Elizabeth Nightingale is murdered, DCI Wexford has to sort his way through quite a number of suspects - from the gardener to the household staff, to a permanent Dutch house guest, to the husband Quentin and the victim's brother and his wife. While trying to figure out what really happened on that fateful night that cost Elizabeth's life, Reg Wexford uncovers that the Nightingales' marriage was not as happy as it seemed and that there is a dark secret to be revealed. xxx/ellauri170.html on line 96: Rikastunut Ruth erosi Mr Rendellistä mutta nai sen uudestaan 2v myöhemmin katumapäälle tultuaan. Sen pojasta tuli mielisairaanhoitaja Coloradoon. Ruth kuoli slaagiin 2015. Se oli Lontoon lähiöstä opettajaperheestä noussut skandinaavi puolimamu joka kannatti Skotlannin säilyttämistä kruunulla ja teki izekin hyväntekeväisyyttä, mm. xxx/ellauri170.html on line 106: Another Wexford book. The title is taken from Shakespeare's 'Sonnet 146': "So shalt thou feed on Death, that feeds on men, And Death once dead, there's no more dying then." Sonet 146, jonka William Shakespeare on osoittanut sielulleen, "syntiselle maalleen", on vetoomus itselleen arvostamaan sisäisiä ominaisuuksia ja tyydytystä ulkomuodon sijaan. Bill oli Reg Wexfordin lailla turhamainen miekkonen. xxx/ellauri170.html on line 108: The missing text at the beginning of line two is generally attributed to a printing error, since in the earliest version of the sonnet the second line begins with a repetition of the last three words of the previous lines, commonly called an eye-skip error, which breaks the iambic pentameter. Shakespeare's intention for the line is a subject of debate among scholars, with most modern scholars accepting the emendation, "feeding", based on internal evidence. Other guesses include "Thrall to", "Fool'd by", "Hemm'd by", "Foil'd by", "Fenced by", "Flatt'ring", "Spoiled by", "Lord of", and "Pressed by". Unfortunately, none of the "guesses" seem to work. "Feeding," for example, tends to "explain the joke," and does not let the poem build to the implication that the soul itself is culpable in man's struggle for spirit over the corporal self. Perhaps a better foot would be "disrobe." Musta paras on Lord of. xxx/ellauri170.html on line 111: Sonnet 146: Poor soul, the centre of my sinful earth xxx/ellauri170.html on line 116: Why dost thou pine within and suffer dearth, Mixä ahistelet sisältä ja kärsit puutetta, xxx/ellauri170.html on line 121: Eat up thy charge? Is this thy body's end? Syö sun sijoituxet? Onnko tää sun loppu nyt? xxx/ellauri170.html on line 123: And let that pine to aggravate thy store; Sen kärsiä niin että siitä ize vaurastut, xxx/ellauri170.html on line 124: Buy terms divine in selling hours of dross; Osta jumaliset ehdot kauppaamalla tappiolla xxx/ellauri170.html on line 132: A beautiful woman risking everything for a mad passion. A few wild weeks of happiness cut short by a hideous, treacherous crime. Months of voiceless agony, and then a child born in pain. The mother snatched away by death, the boy left to solitude and the tyranny of an old and loveless man. Yes; it was an interesting background. It posed the lad, made him more perfect, as it were. Behind every exquisite thing that existed, there was something tragic. Worlds had to be in travail, that the meanest flower might blow.... xxx/ellauri170.html on line 148: Blow: What it says - unless it is an archaic version of "bloom" as suggested in another answer. I'll let the rest of my post stay for reference. xxx/ellauri170.html on line 168: Taraxacum, or the dandelion, it's not actually the flower that you blow on it's the seed pods. In the wild these are taken by the wind and spread around so they can grow. Another name for this is Chinese lettuce, they take the leaves from the plant and either smoke it to get high or use it as a tea to drink for its relaxation properties. xxx/ellauri170.html on line 175: The Gilly Hopkins explanation is an extended joke. Regrettably, Mr. Randolph, who seems to have had a better grasp of the situation than the other participants in the fictitious conversation, did not see fit to clarify Wilde's intended meaning with regard to "blows." I blame the author. – xxx/ellauri170.html on line 190: The first part of the riddle was already solved above regarding the meaning of the word "meanest" (the superlative degree of the adjective "mean"): lowliest (garden-variety; nothing out of ordinary). As regards the word "blow", it's been even easier than that: in this particular case it has a sense of "to bloom" ("to be in blossom"). xxx/ellauri170.html on line 205: The sweetest flower that blows / I give you as we part. / For you it is a rose, / For me it is my heart. I agree that blows = blooms (obsolete). Can you add to your answer a link or citation to a reputable source. – xxx/ellauri170.html on line 207: MetaEd xxx/ellauri170.html on line 210: This appears to be a drive-by answer by an unregistered user. It has still taught me something. M-W has the blow == blossom defintion, although very near the bottom of the page. – xxx/ellauri170.html on line 214: I added the entry for the verb blow (in the relevant sense) from the Eleventh Collegiate Dictionary, including that dictionary's take on the etymology of the term. I'm very surprised that no one before Elena Lysko pointed out the correct meaning of blow in the quotation cited by the OP; the question has been on EL&U for almost three years, and has been seen by more than 2,700 people. In any case, thank you, Elena Lysko, for providing this long overdue clarification. – xxx/ellauri170.html on line 224: meta chat tour help blog privacy policy legal contact us cookie settings full site xxx/ellauri170.html on line 245: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri170.html on line 246: Blowing in the wind. Mary on kolmikosta silmiinpistävästi miehekkäin. Ei ihme että pedofiilit pelkäsivät sitä. xxx/ellauri170.html on line 249: Kolumni: Päivi Räsänen tuomiolla, Isis-naiset vapaina – mitä ihmettä! xxx/ellauri170.html on line 255: Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – pykälä löytyy rikoslain luvusta “sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”. xxx/ellauri170.html on line 256: Tilanne on älytön. Samaan aikaan, kun Räsänen ravaa kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä vakaumuksensa takia, lehdet kertovat, kuinka Suomi on yksi harvoista länsimaista, jossa ainuttakaan Isisin alueelta palannutta ei ole tuomittu terrorismirikoksista. xxx/ellauri170.html on line 259: Logiikkaa on vaikea ymmärtää. Minne on unohtunut rättipäänaisviha? Niiden nahkakantiset pikku murjaanit ja pahvikantiset koraanit saavat elää rauhassa? Mitä vittua? xxx/ellauri170.html on line 260: Päivi Räsäsen oikeusprosessi on jatkunut jo kolmatta vuotta, sillä välin kalifaatista palanneet naiset elävät normaalia arkea eri puolilla Suomea, käyvät lähimarketissa, kenties polvistumassa läheisessä moskeijassa. Vakaumuksensa takia. xxx/ellauri170.html on line 262: Sanna "Eri Keeper Weeper" Ukkola (s. 1975) on Suomen rohkeimpia ja ennalta-arvattavimpia älykköjournalisteja, jonka niin julkisen palvelun media Yle kuin kaupallinen media Iltalehti kuin hihhulimedia AlfaTV ovat vuorotellen nostaneet rohkeimman ja ennalta-arvattavimman politiikkajournalisminsa ja valmiiksi ajateltujen ajatuskolumniensa keulakuvaksi. xxx/ellauri170.html on line 264: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana. xxx/ellauri170.html on line 266: Ukkola tähditti jokaviikkoista Sannikka & Ukkola -SM-shitshowta Ylen ykköskanavan paraatipaikalla perjantaisin. Hänen luova kontrollinsa ohjelman tekemisessä näyttäytyi mm. siten, että koko sotku vaikutti enemmän halvalta ääridystooppisen rinnakkaisuniversumin vaudevilleltä kuin journalismilta ja kuopattiin sangen nopeasti. Ohjelma, samoin kuin Ukkolan koko journalistinen ura, edusti ns. nollajournalismia, jolla ei ole muuta tavoitetta tai merkitystä kuin sen saavuttama julkisuus. xxx/ellauri170.html on line 268: Ukkolan mielestä nykyaikana ollaan liian herkkiä kritiikille, vastaväitteille ja kovallekin arvostelulle, ja ihmiset ovat pumpulissa hemmoteltuja lumihiutaleita, jotka reagoivat asioihin liian tunteellisesti. Itse hän tosin kilahtaa erittäin vähästä, ja ottaa arvostelua ja pilantekoa kohdatessaan yhteyden kriitikon esimieheen kurinpidollisessa tarkoituksessa. xxx/ellauri170.html on line 269: Ukkolan omissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hänen kritisoijansa ovat jonkinlaisia puutteenalaisia ekstremistisiä seksipervertikkoja, sillä Ukkola on omien sanojensa mukaan "hyvä ymmärtämään ihmisten syviä motivaatioita". Sanna Ukkolaa pidetäänkin lahjojensa ansiosta Suomen johtavana incel-diagnostikkona. Hän on parisuhteessa Hommafoorumin perustajan kanssa. xxx/ellauri170.html on line 271: Varoitus: Sanna Ukkola on todella tautinen ihminen ja sijoittuu useampaan kohtaan Hikipedian listalla ihmisistä tautiluokituksen mukaan. Kartettava tavattaessa. xxx/ellauri170.html on line 273: Ukkolan perhetausta on karu: hänen äitinsä oli (klassisten) liberaalien viimeisin ja ehdottomasti vähäisin kansanedustaja Tuulikki Ukkola (1843–2019), jonka mukaan työttömät ovat "loisia" ja nuoriso "työtä vieroksuvaa" ja "elätettävää". Tuulikki Ukkolan randilaista ihmisvihaa Ukkolan huushollin perimässä liventää isän, takkuisen pakinoitsija Jukka Ukkolan, ähmyilevä höpinä. xxx/ellauri170.html on line 275: Tätä kaameaa sukurasitetta vasten on helppo soveltaa Ukkolan suosimia internet-ÄO-testien tasoisia populaaripsykologisia stetson-projektioita, joiden avulla tähtijournalisti maailmaa hahmottaa. Äärivaativan ja tunnekylmän äidin tyttärestä kehkeytyy usein jämähtänyt kympin tyttö, joka käyttää koko aikuisuransa kehujen kerjäämiseen kuvitteelliselta äidinkielenopettajalta, jolle yhä kuvittelee kirjoittavansa tekstejä pitkään lukioaikojen jälkeenkin. xxx/ellauri170.html on line 277: Valtamediaa vallakkaimmillaan edustavan Ylen tähtijournalisti Ukkolan puoliso on PS-valemedia Suomen Uutisten (ei sitoutunut journalistin eettisiin oheisiin, joita Ukkolakin noudattaa vain kun tunnekuohuiltaan kykenee) mistään vastaamaton päätoimittaja ja Hommafoorumin perustaja Matias Turkkila. Tästä kytköksestä on voitava vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa keskustella. xxx/ellauri170.html on line 281: Ukkolan uran ja hänen ymmärtämisensä kannalta keskeistä on, että hän kuuluu siihen erittäin suureen joukkoon ihmisiä, jotka saavuttivat huippunsa abikeväänään eivätkä ole sen jälkeen kehittyneet mihinkään. xxx/ellauri170.html on line 283: Nykyiseen asemaansa valtakunnan näkyvimpiin kuuluvana journalistina Ukkola on päässyt ansioillaan, kuten sillä, että hänen vanhempansa ovat olleet toimittajina isoissa suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, ja että hänen äitinsä oli kansanedustaja. xxx/ellauri170.html on line 284: Huonolla tuurilla Ukkolan voi kuuleman mukaan bongata myös etuilemassa Kampin Alkon jonossa normaalien journalististen lounastarpeiden hankintamatkalla.[13] Muutoin varmin tapa törmätä Ukkolaan on kritisoida hänen huonoa journalismiaan tai surkeaa ammattietiikkaansa, jolloin hän karauttaa täyttä laukkaa yksityiselämääsi esimiehesi, vuokraisäntäsi, hammaskeijusi tms. auktoriteettihahmon sinuun kohdistamien vaientamispyrkimysten kautta. xxx/ellauri170.html on line 288: Pressiklubi käsitteli 6. lokakuuta 2017 ns. kulttuurista omimista, joka on monitahoisena ja sensitiivisenä, väärinymmärryksiin ja ylireagointiin alttiina aiheena omiaan Ukkolan keulimistyyliin. Aihe oli peräisin juuri siitä somen katuojasta, josta Ukkola asiajournalisminsa aiheet onkii: jossain missikisassa oli käytetty intiaanityylisiä sulkapäähineitä, ja siitä oli tullut jotain sanomista. Alkuperäiskansojen näkökulmaa olivat edustamassa Kauppalehden fossiilihenkien voodoo-pappi Matti Virtanen ja espoolainen kuntapoliitikko Tere Sammallahti, ja arvokkaana opintomateriaalina esitettiin ote elokuvasta Pekka ja Pätkä neekereinä (Aarne Tarkas 1960). Erittäin tärkeää oli muistaa mainita Ne Ennen Neekerinpusuina Tunnetut Suklaamakeiset, ja varmaan siellä muistettiin Laku-Pekkaakin. Ihme kyllä ajatus 30 minuutin viettämisestä tässä ajatusten mustassa aukossa ei saanut aivan kaikkia yleisön jäseniä suorittamaan välitöntä itsemurhaa, vaan jotkut rohkenivat katsoa tämänkin paskakavalkadin, jonka Sanna Ukkola avasi rekvisiittavaraston sulkapäähine otsallaan, koska sananvapaus niin vaati. Tämä oli hauskaa ja oivaltavaa karnevalisaatiota ja viesti siitä, ettei kaikkea tarvitse ottaa ihan niin tiukkapipoisesti. xxx/ellauri170.html on line 290: Sitten tapahtui kauheita. Joku rando Twitterissä julkaisi leikillisen kyselyn siitä, tulisiko Ukkolan seuraavassa Pressiklubin lähetyksessä vetää päähänsä aasinhattu, Perussuomalaiset rp -puolueen lippalakki, Ku Klux Klanin kaapu vai Eri Keeper -pullo. Ukkolaa itseään ei twiittiin ollut tägätty. Tämä oli törkeää vainoamista ja nettikiusaamista, sillä karnevalisaatio kohdistui muuhun kuin Sanna Ukkolan hyväksymään ja riidattomasti naurunalaiseksi designoituun kohteeseen. Ukkola veti tästä Eri Keeperin nenäänsä, kiskoi kalkkunakondorin peräpäästä punotun sotapäähineen päähän ja kävi välittömästi sananvapaustaistoon julman vitsailijan harjoittamaa huumorin ja ilmaisunvapauden väärinkäyttöä vastaan. Itseään huumorin- ja suhteellisuudentajuisena pitävä Ukkola jäljitti vitsailijan työpaikan esimiehen ja lähetti tälle sähköpostia, jossa vaati puuttumista em. Eri Keeper -vitsiin, mikä on todellakin normaalia, henkisesti tasapainoiselle ihmiselle ominaista toimintaa tilanteessa, jossa heidän omista pointittomista vitseistään lasketaan leikkiä. xxx/ellauri170.html on line 292: Ukkola pyysi vitsailijan työnantajaa lopettamaan Sanna Ukkolan journalistiseen toimintaan liittyvät vitsit, joita kuvasi ”hyökkäilyksi toistuvasti henkilöni kimppuun asiattomilla tavoilla”, liittäen tueksi peräti kaksi (2) twiittiä, jotka molemmat ovat paljonpuhuvasti hauskempia kuin yksikään Ukkolan oma yritys tuottaa huumoria, mikä ehkä tarjoaa ihmisten syviä motivaatioita ymmärtäville ihmisille ajattelun aihetta. xxx/ellauri170.html on line 294: Ukkolan mukaan vitsiniekan työnantaja vastasi hänen sähköpostiinsa, vaikka tällä oli varmaan oikeitakin töitä hoidettavana, ja totesi twiittien ylittäneen sopivuuden rajat. Ukkola vastasi tähän, että ”Eihän tuo nyt ihan normaalilta twiittailulta vaikuta ja siksi sinua lähestyinkin.” Ukkola tunnetusti pystyy olemaan yhtään hauska ainoastaan tahattomasti, ja edellinen lause on kontekstissaan yksi hänen hauskimmistaan. Tosin sittemmin vitsiniekan työpaikalla esimiehet olivat käyneet miehen Twitter-julkaisuja läpi löytämättä mitään huomautettavaa, ja heille tuotti myös vaikeuksia käsittää, miksi Ukkola ylipäänsä oli ottanut heihin yhteyttä. Saatiinpahan sentään tuhlattua opistohallinnon aikaa senkin Eri Keeperin edestä. xxx/ellauri170.html on line 296: Ukkola perusteli täysin ulkopuolisen työntantajan häiriköintiä muutaman hajanaisen somevitsin perusteella sillä, että ihan oikea poliisi olisi sellaista hänelle taannoin suositellut. Mutta kun asiaa sitten ihan oikealta poliisilta kysyttiin, niin tämä sanoi, että poliisi ei tietenkään neuvo häiriköintitapauksissa ottamaan yhteyttä yksityishenkilön työnantajaan, vaan viranomaiseen – mikä siis tarkoittaa, että Ukkola on onnistunut jotenkin käsittämään väärin ohjeistuksen, jonka ilmaiseman käytännön luulisi olevan normaaliälyisille ihmisille selvä ilman ohjeitakin. Mutta kun kuvaan astuu Eri Keeper, paska tulee todelliseksi ja tunteet ottavat vallan. xxx/ellauri170.html on line 298: Ukkolan harjoittaman äärijulkisen mustamaalaamisen ja muun täysjärkisyyden ansiosta hänen touhuistaan, lähinnä hänen tosiasioita vapaasti tulkitsevasta oudosta ja hermorauniomaisesta blogikirjoituksestaan, joka julkaistiin Ylen uutissisällön seassa, tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon, mistä tulikin oikein kunnon langettavat madonluvut Ukkolan ammattietiikalle. Otteita: xxx/ellauri170.html on line 302: Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa toimittajan häiriköinniksi leimaamissa tviiteissä oli kyse ainoastaan yleisön edustajan esittämistä kärjekkäistä ja satiirisista kommenteista. Neuvosto pitää paheksuttavana sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja kehotti keskustelemaan asiasta työpaikalla. xxx/ellauri170.html on line 304: Neuvoston mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että yleisön edustajaa puhuteltaisiin hänen työpaikallaan. Tällainen toimintatapa on omiaan rajoittamaan sananvapautta, jota journalistien tulisi kaikin keinoin puolustaa. xxx/ellauri170.html on line 306: Yle toimi harkitsemattomasti, kun se julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jossa hän oikeutti oman epäasiallisen käytöksensä kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa. xxx/ellauri170.html on line 308: Tässä tapauksessa toimittaja pyrki puhdistamaan mainettaan leimaamalla ylimitoitetulla tavalla yleisön edustajan, jota hän oli kohdellut epäasiallisesti jo aiemmin ottaessaan yhteyttä hänen työnantajaansa.» xxx/ellauri170.html on line 310: Vastauksessaan JSN:lle Ylen vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten yritti puolustella Ukkolan jokseenkin häiriintyneen oloista ja epäasiallisista julkisrahoitteista vendettaa yksittäistä yleisön jäsentä kohtaan erittäin kituliailla tekosyillä. Kertoo aika paljon siitä, millaisen työilmapiirin Ukkola ympärillään kilahduksillaan aiheuttaa, että hänen esimiehensäkin mieluummin romuttaa oman eettisen integriteettinsä julkisesti kuin suuntaisi yhtään poikkipuolista sanaa toimituksen primadonnan kohellusta vastaan. xxx/ellauri170.html on line 312: Ukkola on sittemmin kommentoinut Eri Keeper -välikohtausta julkisuudessa hyvin vähän, mikä johtunee hienotunteisuudesta muita osapuolia kohtaan ja varsinkin siitä, että hänelle on fyysisesti mahdotonta myöntää olleensa väärässä. xxx/ellauri170.html on line 314: Politiikan kommentaattori, järki-ihminen Sanna Ukkola antaa rakentavaa palautetta pääministerille. xxx/ellauri170.html on line 316: Koronaviruksen saavuttua Suomen porteille lähti Ukkola somessa melkoiselle laukalle. Hän mm. osoitti pääministeri Sanna Marinille twiittejä, joiden sisältö oli jotakuinkin ME KUOLLAAN KAIKKI ETKÖ TAJUA ETTÄ TAPAT MEIDÄT KAIKKI MILJOONAT TSILJOONAT????!?!?!!?!??!1!!! ja voivotteli sitä, että suomalaiset suhtautuvat pandemiaan liian rauhallisesti ja harkitsevasti, kun taas hänen mensalaiset tuttunsa (se oli tärkeä maininta, sillä Sannahan liikkuu todistettavasti rahvaan ylle kohoavan älyllisen huippudesiilin piireissä) "hyppivät tällä hetkellä seinille". Ehkä ne seinät tuli pehmustettua sillä paniikkihamstratulla WC-paperilla, sillä tämä keuliminen kävi pian vähän vaisummaksi. Älyllisesti alemmat, hetken lapsina ilman päättelykykyä elävät normi-ihmiset eivät yksinkertaisesti hahmota, että yleinen riehuminen, paniikkihamstraus ja housuun paskominen ovat korkeamman matemaattisen päättelykyvyn tuottamia rationaalisia toimintamalleja. xxx/ellauri170.html on line 318: Ja kun tunteet nyt oli päästetty taas ehdottomaan valtaan, väsäsi nojatuoliepidemiologinakin äkkipätevöitynyt Ukkola oikein kunnon pelkopornokolumnin, jonka arvokkaasti ikääntynyt otsikko kuuluu "Tätä vauhtia kymmenettuhannet suomalaiset kuolevat koronaan – miksi Suomi ei yritä estää sitä?" Zombiapokalypsilla säikyttelyn ohella Ukkola, joka varmastikin oli nukkunut edeltävällä viikolla, laskeskeli, että ruumiita olisi Suomessa tulossa jopa 70 000, ja tuskaili, että hallinto mieluummin yritti valmistella asioita kunnolla (valmiuslaki astui voimaan viiden päivän sisällä) kuin riehua päättömänä kanana pitkin erikoismensalaisten somevääntöjä. "Viranomaiset näyttävät ainakin ulospäin torjuvan epidemian sijasta pelkoa ja paniikkia", Ukkola moittii, vaikka voisi sitä luulla, että paniikki jossain määrin haittaisi hallinnon toimintaa ja epidemian torjuntaa sekin. "Hysteriaan ei ole syytä, he [viranomaiset] toistelevat papukaijan tavoin", täysin ei-hysteerinen kolumnisti jatkaa. (Meillä ei ole tässä tilaa mennä tarkemmin siihen, miksi on viehättävää, että itsensä yhä epävireisempään papukaijointiin erikoistunut kolumnisti löytääkin näin sattuvat ja kuluneet sananparret kaikkien muiden kohdalla.) Spoilerivaroitus: kolmen kuukauden sisällä noin kolme ja puoli sataa ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa, mikä on melkein 70 000 vähemmän kuin se, mistä Ukkola varoitti. Kiitoksia tai tunnustusta viranomaisille ja poliitikoille siitä hyvästä, että nämä eivät tapattaneet kymmeniä tuhansia suomalaisia vaaralliseen tartuntatautiin, ei ole Ukkolalta virallisemmin kuulunut. Ei kuulu tyyliin. xxx/ellauri170.html on line 320: Jos haluaa, voi verrata Ukkolan hysteeristä huutoa siitä, miten perustuslakia ei pantu jäihin juuri sillä punaisella minuutilla kun hän halusi, hänen aiempaan reaktioonsa siitä, kun Aamulehti teki toimituksellisen päätöksen kutsua valtiosäännössä eduskunnan puhemiehenä tunnettua tahoa sukupuolineutraaliuden nimissä puheenjohtajaksi, mikä oli tietysti Ukkolasta rikkomista perustuslakia vastaan "suuntautuneisuuden" verisillä aseilla. xxx/ellauri170.html on line 322: Ukkola-metodi xxx/ellauri170.html on line 324: Kaikki Sanna Olkiukkolan kirjoitukset seuraavat samaa kaavaa. xxx/ellauri170.html on line 328: Paisuta asia naurettavaksi hyperbolaksi, jota kukaan ei voisi ottaa vakavasti xxx/ellauri170.html on line 334: Kopsaa syyllisluettelo Breitbartin yleisimpien hakusanojen luettelosta xxx/ellauri170.html on line 338: Hupaisa ajanviete, joka paljastaa Ukkola-metodin tehdasasetuksia, on laskea, kuinka monta kertaa Ukkola mainitsee lynkkaamisen asiassa, joka ei liity lynkkaamiseen mitenkään. Nykyisin Ukkola on omaksunut sanavarastoonsa myös teilaamisen, oletettavasti, koska em. maneerista mainittiin tässä artikkelissa. Ukkola googlettaa nimeään joka päivä. xxx/ellauri170.html on line 342: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa. xxx/ellauri170.html on line 344: Ukkolan aiheet tapaavat olla, kuten englanniksi sanotaan, ripped from the headlines, paitsi että Ukkola hakee otsikkonsa mieluiten somevirrasta, koska ei kestä lukea muiden toimittajien juttuja. Hänen suosikkeihinsa kuuluu pöyristymisception, eli toisten pöyristymisestä pöyristyminen, samoin kuin kaikkien yhteiskunnallis-kulttuuristen rakenteiden olemassaolon kiistäminen ilman perusteita. Yleisesti voidaan somekohun kuolinaika määrittää siksi hetkeksi, jolloin Sanna Ukkola julkaisee siitä kolumnin. xxx/ellauri170.html on line 346: Ukkolan kolumnit perustuvat tyypillisesti johonkin lausumattomaan ja akselilla vahingossa–puolivahingossa väärin-, pieleen- tai päin helvettiä ymmärrettyyn perusasiaan. Esimerkkinä alkeistason virheoletuksesta, jolla on tapana toistua Ukkolan teksteissä, mainittakoon esim. ajatus siitä, että feministit ovat jotenkin tekopyhiä siksi (ja juuri siksi), että kritisoivat jotain typeryyksiä tai antifeministisiä näkemyksiä syytävää henkilöä, joka on NAINEN. Tätä monimutkaisempaan prosessointiin Ukkola ei yleensä aivojaan kiihdytä. xxx/ellauri170.html on line 348: Aina Eri Keeper -välikohtaukseen saakka lähes jokaisessa Ukkolan kolumnissa oli jotain tyhjää ulkoa opeteltua grammarijeesustelua sananvapaudesta, liiallisesta herkkähipiäisyydestä, vaientamisyrityksistä, tekopyhyydestä ja tarpeesta sietää kritiikkiä ja sarkasmia. Eri Keeper -välikohtauksen kuuluisassa meltdownissaan Ukkola osoitti, että se tosiaan oli vain tyhjää lätinää tavan ja henkilönkohtaisen ylemmyydentunnon pönkittämiseksi. Ukkolan taipumus retorisiin sananvapaus-invokaatioihin on hieman vähentynyt sen jälkeen, kun hän sai JSN:ltä langettavan päätöksen, jossa käytännössä selitettiin hänelle journalismin peruskurssin kielellä alkeita niistä asioista ja arvoista, joista hän oli siihen mennessä messunnut tuhansien ja taas tuhansien sanojen edestä. xxx/ellauri170.html on line 350: Ukkola on katsonut psykologiguruna tarpeelliseksi valottaa myös seksuaalisia kiihotustilojaan. Ukkolalle kelvatakseen miehen täytyy näet olla alfa (viittaus muinaisen etologisen teorian nomenklatuuraan, jonka sen keksinyt tutkija itse on sittemmin todennut hyödyttömäksi), sillä "heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen", jollaisesta Ukkolan go to -esimerkki on Indiana Jones. Monet varmaan haluavat Indiana Jonesin, mutta silti päätyvät jotenkin yhteen sen tyypin kanssa, jonka raamit ja ideologia muistuttavat enemmän sitä jätkää, joka on lopputeksteissä epiteetillä "Truck Nazi #4", ja joka ehkä tunnetaan jonkinlaisen nettifoorumin perustamisesta. "Onko mitään vähemmän kiihottavaa kuin feministiblogiin sukupuolihäpeäänsä purkava betamies?" Ukkola pohtii vaivaamatta päätään turhaan sillä mahdollisuudella, että miehillä voisi olla elämässään muitakin tavoitteita ja sisältöjä kuin kiihottaa tabloidien älykuningattaria. "Naiset haluavat hypätä sänkyyn voimakkaiden alfojen kanssa, jotka tihkuvat testosteronia ja saavat heidät tuntemaan itsensä naisiksi", päättää kolumnisti, jonka kotitalouden omakohtaisuudet tuntien alfa tarkoittanee tässä habituksen puolesta jotakuinkin samaa kuin Adenauerin kymmenen vuoden Uralin-leiriltä kotiin neuvottelema varhaiseläkeläinen. xxx/ellauri170.html on line 354: Sanon nyt tässä lopuxi kerta kaikkiaan 2 erittäinkin epäsuosittua mielipidettä. Ei tarvi lukea jos ei kiinnosta. xxx/ellauri170.html on line 356: Sananvapaus on aivan turha asia. Siitä messuaa vaan sellaiset joiden olis ihan paras pitää turpa kiinni vaan. Eli turpa rullalle kaikki mölyapinat, sietäis lopettaa lehdet, internet ja ennen kaikkea, mainoxet. Sopis mulle aivan mainiosti se. xxx/ellauri170.html on line 368: Loquimur, venerabiles Fratres, quæ vestris ipsi oculis conspicitis, quæ communibus idcirco lacrymis ingemiscimus. Alacris exultat improbitas, scientia impudens, dissoluta licentia: despicitur sanctitas sacrorum, et quæ magnam vim magnamque necessitatem possidet, divini cultus majestas ab hominibus nequam improbatur, polluitur, habetur ludibrio. Sana hinc pervertitur doctrina, erroresque omnis generis disseminantur audacter. Non leges sacrorum, non jura, non instituta, non sanctiores quælibet disciplinæ tutæ sunt ab audacia loquentium iniqua. xxx/ellauri170.html on line 370: Personant horrendum in modum academiæ ac gymnasia novis opinionum monstris, quibus non occulte amplius et cuniculis petitur catholica fides, sed horrificum ac nefarium ei bellum aperte jam et propalam infertur. Institutis enim exemploque præceptorum corruptis adolescentium animis, ingens religionis clades, morumque perversitas teterrima percrebuit. xxx/ellauri170.html on line 372: Hinc porro freno religionis sanctissimæ projecto, per quam unam regna consistunt, dominatusque vis ac robur firmatur, conspicimus ordinis publici exitium, labem principatus omnisque legitimæ potestatis conversionem invalescere. Quæ quidem tanta calamitatum congeries ex illarum in primis conspiratione societatum est repetenda, in quas quidquid in hæresibus et in sceleratissimis quibusque sectis sacrilegum, flagitiosum, ac blasphemum est, quasi in sentinam quamdam, xxx/ellauri170.html on line 373: cum omnium sordium concretione confluxit. xxx/ellauri170.html on line 380: Puhumme, kunnioitettavat veljet, siitä minkä omilla silmillänne näette, mitä yhteisillä kyynelillä voihkimme. Ilostelee hilpeä kunnottomuus, hävytön tiede, irrallinen rekisterikilpi; pyhien pyhyyttä halvexitaan, ja sitä millä on iso voima ja välttämättömyys, jumalanpalveluksen majesteettisuus, porukat ei kun hylkii, saastuttaa, pitää pilkkanaan. Tästä terve oppi pervertoituu, ja kaikenlaisia virheitä levitetään julkeasti. Ei pyhien lait, ei oikeusistuimet, ei instituutit, ei mitkään pyhemmät kurit ole turvassa lässyttäjien epixeltä röyhkeydeltä. xxx/ellauri170.html on line 382: Kauhealla tavalla kaikuu akatemiat ja kymnaasit uusien mielipiteiden hirviöistä jotka ollenkaan piileximättä haasta riitaa katolisen uskon kaninkoloilla, vaan käy hirveää ja luvatonta sotaa jo avoimesti ja näkyvillä. Instituuteista näät opettajien esimerkillä ja nuorukaisten pilatuilla sieluilla leviää hirmuinen uskonnon vahinko ja mitä kamalin tapojen turmelus. xxx/ellauri170.html on line 385: Nimittäin tän onnettomuuksien suman syy on ezittävä noista salaliittoseuroista, joihin kokoontuu kaikki mikä vääräoppisissa ja rikollisimmissa lahkoissa on pyhänhäpäisevää, häpeällistä, ja rienaavaa, ihan kuin johkin paskakaivoon, johon kerääntyy kaikki pökäleet. xxx/ellauri170.html on line 387: Älyättekö pojat että paavi-setä on nyt hyvin, hyvin vihainen! xxx/ellauri170.html on line 396: Pahinta Hausmannissa ei ole noi fin de siecle mädännäisyydet vaan että sen avatar on läpeensä kylmiö. Kaikin puolin inhottava hyypiö. Ikävä ihminen. Sitä piirrettä ei poista uskonnolliset jouhiliivit eikä piiskaus. Pikemminkin pahentavat vaan. Yleinen oppivelvollisuus on siitä paha että köyhät pääsee ansiotta keulimaan (s. 139). Hizi se on Sanna Ukkola-kaliiperia, ja Huisman ize takapiruna. xxx/ellauri170.html on line 398: Mutta jo s 143 lähtien Huisman alkaa kiertää paavinuskoa kuin kissa kuumaa puuroa. Mietin taas mikä antenni se on joka alkaa vastaanottaa uskonsanomaa. Jakkoh-hintikalla K oli niinkö B plus reflexiivisyysaxiooma. Mä vähän epäilen. Toi uskonvarmuus on kyllä jotain muuta, pikemminkin neighborhood-tyyppistä preferenssilogiikkaa, koska se sallii yhteensopimattomia vakaumuxia. Will to believe, siitä siinon kysymys. Uskolla on propositionaalista sisältöä vaan siteexi, se ei oikeastaan ole propositionaalinen attitydi ollenkaan vaan pikemminkin jonkinlainen ruumiinasento, niinkuin optimismi vaikka. Sitä kuvaa parhaiten suisnan uskonahdistus: missä sehdä? Missä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muavon. Niäh! Kun riittävästi ahdistaa on apukin lähinnä, se löytyy omasta hypothalamuxesta. Tän luottamuxen tärkein tehtävä on pitää yllä toivoa ja tiimihenkeä. Ihan sama millä kuvioilla, kuten uskontojen kirjavuus jo todistaa. Muze elin on olemassa, ja on ollut ihan matelijavaiheesta, koska sille kelpaa mikä tahansa potaska. Pitäis tutkia missä kohtaa se on muilla eusosiaalisilla lajeilla. Esim ne peilisolut missä niitä on? xxx/ellauri170.html on line 400: The results suggest that inferring temporary states such as goals, intentions, and desires of other people-even when they are false and unjust from our own perspective--strongly engages the temporo-parietal junction (TPJ). Inferring more enduring dispositions of others and the self, or interpersonal norms and scripts, engages the medial prefrontal cortex (mPFC), although temporal states can also activate the mPFC. xxx/ellauri170.html on line 407: A Down-to-Earth Freedom from the Human Condition – Happy and Harmless in this Lifetime xxx/ellauri170.html on line 410: (Vanhaa pöpylääritiedettä ja siihen perustuvaa hörhöilyä antipodeilta.) xxx/ellauri170.html on line 412: Man and the higher animals, especially the primates, have some few instincts in common … similar passions, affections, and emotions, even the more complex ones, such as jealousy, suspicion, emulation, gratitude and magnanimity; they practise deceit and are revengeful; they are sometimes susceptible to ridicule, and even have a sense of humour… ‘The Descent of Man’, published 1871 (2nd ed., 1874) by Charles Darwin; Ch. 3 xxx/ellauri170.html on line 414: While Mickey Mouse’s brain is far smaller than a human’s, it has essentially the same structures and operates in analogous ways,’ Thompson explained. ‘The prefrontal cortex acts as a kind of ‘executive office,’ controlling other parts of the brain. It makes decisions that determine how you will react. Memories of fear are stored in the amygdala, which codes them into signals and transmits those signals to the frontal cortex for action. xxx/ellauri170.html on line 416: I watched a television interview with Douglas Adams – the author of the ‘Hitchhikers Guide to the Galaxy’. I pricked up my ears when he said that the major issue that human beings are presently facing was the ‘battle between instincts and intelligence’. But within a few sentences he was proclaiming the popularist belief that ‘our survival is threatened by our instinctual behaviour in that we are wiping out endangered species and that only intelligent action will save us’. Not a word about our instinctual behaviour towards each other, such as war, rape, torture, genocide, murder ... let alone despair, depression, loneliness, suicide ... xxx/ellauri170.html on line 417: So, the facts about instincts can, and will, be denied, avoided, ignored or twisted by those unwilling to face the facts and set about changing themselves. It is only those who acknowledge that they feel malicious, murderous, revengeful, resentful, sad, depressed, lonely, despairing, etc. – and want to do something about it – who will be interested in Actual Freedom. xxx/ellauri170.html on line 419: Nää heput taitaa olla tollasia Professori Tempest tyyppisiä oman onnen seppoja. Pitäis oikeastaan zekata ne uutiset rikollisten naamavärkistä, missä AI kuvantunnistus pystyi erottamaan pahixet hyvixistä. P. Pietarin voi ehkä korvata skannerilla ja karsia taivaan hr-kustannuxia. xxx/ellauri170.html on line 421: It’s so good to follow and copy something that works, to follow someone who’s been through it and done it, and to find that modern empirical scientific research is confirming our experiences. And it’s good to be able to describe the process in dictionary definable words and post scientific empirical neurological and genetic research that both confirms actualism and buckets the spiritual belief in an immortal Godly soul. Ah, serendipity abounds … Peter, The Actual Freedom Trust Mailing List. xxx/ellauri170.html on line 426: It is early days yet in scientific circles ... they know now of what I talk about. Richard, The Actual Freedom Trust Mailing List, No. 30 xxx/ellauri170.html on line 428: Please note that the text above and below was written by the feeling-being ‘Peter’ and feeling-being ‘Vinetto’ while they lived in a pragmatic (methodological), still-in-control/same-way-of-being Virtual Freedom before becoming actually free. xxx/ellauri170.html on line 443: This is a site for those wishing to know more about actualism and actual freedom. Actual freedom is essentially an alternative to spiritual enlightenment. Since its discovery in the last few decades, several former spiritual seekers have gone on to become actually free. The rest are still in detention centers. xxx/ellauri170.html on line 445: Several years ago, an Australian abo named Richard* chanced upon a novel method of attaining an exquisite degree of happiness and contentment. The simple method that he used, he later termed actualism. Later on, he would find a way to dwell permanently in a state of utter delight, stillness and peace – through a process of self-immolation – eradicating the self permanently and living only as a body and its consciousness. This was an actual freedom from the human condition – or actual freedom, for short. xxx/ellauri170.html on line 452: Ultimately it involves self-immolation – rather like Kliban's parking meter violation. What this means will become clearer as you read on. We can confirm however that the result of not having a ‘self’ is truly a magical, wonderful and freeing experience. Not anything like what you have been lead to believe by reading/watching really bad sci-fi involving lobotomised zombies like the dementors in His Master's Voice! xxx/ellauri170.html on line 454: The Actual Freedom Trust website is the gold standard for information about Actual Freedom. It is a massive trove of curated forum discussions, as well as the personal writings of Richard, Vinetto and Peter. The sheer size, disorganisation and rambling nature of conversations there are likely to dissuade anyone looking for a quick skim. xxx/ellauri170.html on line 484: The universe is both infinite and eternal? xxx/ellauri170.html on line 490: What is the risk of using the actualism method? xxx/ellauri170.html on line 494: Difference between ‘nipping it in the bud’ and suppressing a feeling? xxx/ellauri170.html on line 498: Does actualism accept/ reject ethics/ psychology? xxx/ellauri170.html on line 526: How do you determine a perfect day without feelings? xxx/ellauri170.html on line 554: Do you give talks? Could I write to you personally? Can I meet you? xxx/ellauri170.html on line 570: Why do you drink coffee and smoke cigarettes? xxx/ellauri170.html on line 576: What is the difference between actualism and Vipassana? xxx/ellauri170.html on line 578: What is the difference between actuality and the Truth? xxx/ellauri170.html on line 580: What is the difference between reality and actuality? xxx/ellauri170.html on line 582: Is there a difference between a realisation and an actualisation? xxx/ellauri170.html on line 584: What is the difference between feeling-caring and actually caring? (See also) xxx/ellauri170.html on line 586: What is the difference between apperception and choiceless awareness? xxx/ellauri170.html on line 588: What is the difference between the ego and the soul? xxx/ellauri170.html on line 590: What is the difference between good feelings and feeling good? xxx/ellauri170.html on line 628: ‘I’ cannot get rid of ‘me’. xxx/ellauri170.html on line 638: Richard only pretends or imagines to be free. xxx/ellauri170.html on line 644: The actualism method is not unique. xxx/ellauri170.html on line 648: There is no proof that that the actualism method works. xxx/ellauri170.html on line 650: The actualism method does not work. xxx/ellauri170.html on line 652: The actualism method is too difficult. xxx/ellauri170.html on line 704: Nestori Nestori nepikkalan Nee / kylällä tyttöjä hurmailee. Nestori oli mun kuminen tai ehkä muovinen lelujänis. Nestori oli myös kirkkoisä, joka väitti että Jeesus oli pantu ihan arkisella tavalla mutta oli inkarnoitunut sitten vähän myöhemmin, ehkä ferulavaiheessa. No tälläselle tirkistelylle pantiin toppi konsiilissa ja Nestori sai potkut kirkkoisän paikasta. Se sai tyhjentää pöytänsä ja palauttaa pelikonsolin. xxx/ellauri170.html on line 705: Munkit jyrisevät saarnastuolissa, parrat väpättävät. Mixi jotkut ajattelee että mölyapinoiden huuto muistuttaisi jyrinää? Kääkätystä lähinnä se on. Kunnioitus, pelko ja taiteentaju liittyvät kai jollain lailla toisiinsa. Ja ehkä joukkueurheilulajit vielä myös. Ne on kaikki syvältä. xxx/ellauri170.html on line 707: Aika paskapuhetta vääntää Huismanni katolisesta kirkosta. Kyllä se on aina ollut vallanpitäjien kelkassa, kz vaikka Nasse-sedän kirjelmä. Vittuako Jori ja Koala-setä valittaa, ihan mukavastihan niillä molemmilla oli asiat. xxx/ellauri170.html on line 708: Köyhillä on puutetta ja rikkailla kivan tekemisen puutetta. No voi voi. Sope oli aivan vitummoinen marisija. Jori harkizee kääntymistä aina kun sen vaivat kääntyy pahemmixi. Niinpä tietysti. Kyllä toi mun analyysi oli aivan sattuva, että usko ja toivo ovat valintafunktion arvoja imaginäärialueella. xxx/ellauri170.html on line 712: Vulgääri tietämätön snobi, moukka maripaidassa kuten ihailemansa Jori. "Peijakas!" hän huusi tohkeissaan. xxx/ellauri170.html on line 713: "Totisesti ällistyttävä nämä kasvit !" "Syfilis on kaikkivaltias", mietti des Esseintes. Syfilis on kaikkivaltiaan kexintö, yxi parhaita. Pelkääköhän Nyöleenkin pillua kuten Jorin avatar, näkee siitä painajaisia. Se et tää snobi inhoaa suosittuja juttuja on vaan käänteistä kumikaulailua. Vitunko väliä kuka tykkää mistäkin. Hizi tästä kirjasta tulee yhtä kiukkuisexi kuin Hesarista. Hienoa. xxx/ellauri170.html on line 720: Baiser mélangé* nimeä ei löydy, mutta voisi vaikka tarkoittaa 69-asentoa eli 2 hengen suusexiä. Molo molemmissa poskissa. "Sylisuudelma"pa hyvinkin. Jori on ilmiselvä homopetteri. En kylä sitä yhtään epäillyt. xxx/ellauri170.html on line 721: Miss Urania, mon oeil. Nyölen on hullunkurinen luuviulu, hyväntuulinen hintelä hassuttelija. Onkohan sekin rikkonut 69-käskyä? Eroottiset ja uskonnolliset obessiot sekaantuvat melangexi. Niin aina. Siitähän molemmissa on kyse viime kädessä, suvunjatkohuolista. xxx/ellauri170.html on line 723: Selam niminen hajuvesi kiihotti des Esseintesiä. Sen nimisen 3-vuotiaan tyttöapinan luurangon löytyminen 2000 kiihotti intelligenttien disainarien mieliä yllättävän vähän. Se olisi voinut olla Lucyn tyär. Inteligent design er et trosspørgsmål. Mixi lepakko ei ole muuttunut? Mixi apinakin on niin samanlainen vieläkin? Ne ovat hyvin sopeutuneita. xxx/ellauri170.html on line 727: Evolution Confirms Our Favorite Pastime . . . I ran across an article last night whose title made me laugh: Early Humans Climbed Trees: ‘Selam’ Fossil Settles Longstanding Australopithecus Debate. Uhhhh, 21st Century humans also climb trees. I don’t need some scientists to tell me that climbing trees have been a long-standing human pastime. xxx/ellauri170.html on line 729: Ok. So I am simplifying their argument, but I don’t care. I know this is the most you my dear readers can wrap your simian brains around. Their argument is silly in the first place. They found a shoulder blade from a 3-year-old “Lucy” or Australopithecus, and from this shoulder blade they determined that our human ancestors spent a lot of time in trees. Actually, this kind of logic is par for the course with these scientists. In fact, many of their other suppositions from Ramapethicus to Nebraska Man to Piltdown Man and Java Man have begun with either part of a skull, a jaw, or some teeth. It is amazing the creativity they possess when they can develop an entire ape-like man, complete with long wavy hair and hunch-backed appearance from a few teeth. xxx/ellauri170.html on line 737: Okay, again I am simplifying a little because science is never anything but theory, there is no element of faith involved. Aristotle was a scientist, Plato wasn´t. Gnosis ei ollut edes pseudotiedettä vaan salatietoa. Tiede on kreikaksi episteme. xxx/ellauri170.html on line 741: Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka. Sana ”gnostilaisuus” tulee kreikan sanasta ”gnosis” (γνώσις), joka tarkoittaa tietoa. Gnostilaiset käsitykset perustuivat juutalaisuuteen, kreikkalaiseen filosofiaan, erityisesti platonismiin, sekä varhaiseen kristinuskoon. xxx/ellauri170.html on line 743: Gnostilaisuudella viitataan yleensä sellaisiin uskonnollisiin oppijärjestelmiin ja myytteihin, joiden mukaan kaikkeus on pahan tai tietämättömän alemman luojajumalan (yleensä kiivaan juutalaisen Jehovan) luomus, ja pelastus viittaa pelastavaan tietoon ihmisen jumalallisesta alkuperästä ja sielun vapautumiseen ruumiin vankilasta. xxx/ellauri170.html on line 745: Gnostilaisuuden todellisuuskäsitys oli jyrkän kaksijakoinen. Luominen kuvattiin gnostilaisissa myyteissä usein hyvän ja pahan voimien taistelun tai jumalallisen lankeamisen lopputuloksena. Käsitys maailman luomisesta sisältää useampia jumaluuksia. Aineellisen todellisuuden luoja oli alempi jumalolento, demiurgi, joka on syntyisin jumalallisessa maailmassa tapahtuneesta häiriöstä. Tämä luojajumala halusi luoda täydellisen maailman, mutta epäonnistui. Luojajumalan täydellinen maailma olisi ollut kuolematon ja katoamaton. Luomisen epäonnistumisen vuoksi gnostilaiset pitivät aineellista maailmaa toisarvoisena tai pahana, mutta koska ihmisen sielun alkuperä on kuitenkin jumalallisessa todellisuudessa, kaikkein korkeimman jumalan luona, on aineesta vapautuminen mahdollista gnostilaisten välittämän salaisen, pelastavan tiedon avulla. Pelastavaan tietoon kuului tieto siitä, mistä ihminen on peräisin, missä tilassa hän on nyt, ja mihin hän voi päästä. xxx/ellauri170.html on line 747: Nykyisin gnostilaisuus nähdään usein varhaisen kristinuskon kanssa kilpailleena uskontona, joka irtaantui kristinuskosta tai kehittyi sen rinnalla. Gnostilaisuuden synnystä ei kuitenkaan ole yhtä kaikkien hyväksymää käsitystä. Gnostilaisuuden ajatukset pohjautuvat pitkälti platonismiin, erityisesti keskiplatonismiin, sekä juutalaisuuteen. Esimerkiksi ajatus demiurgista pohjautuu Platonin dialogiin Timaios. Näiden lisäksi gnostilaisuuteen vaikuttivat kristinusko sekä babylonialais-iranilaiset uskonnot. Kristillisestä gnostilaisuudesta puhutaan silloin, kun edellä esitettyihin perignostilaisiin ajatuksiin yhdistyy kristillisiä aineksia, kuten Jeesuksen opetuksia ja hänen välittäjäroolinsa pelastavan tiedon tuojana. xxx/ellauri170.html on line 748: Sana 'gnostilaisuus' perustuu antiikin ajalta peräisin olevaan käsitteistöön: se tulee kreikan kielen 'tietoa' merkitsevästä sanasta gnosis (γνώσις). Gnosis itsessään viittaa kuitenkin hyvin erikoistuneeseen tiedon lajiin, joka on sukua sekä kreikankielisen sanan alkuperäiselle merkitykselle että sen käytölle erityisesti platonistisessa filosofiassa. xxx/ellauri170.html on line 750: Gnosis ei viittaa tietoon tavanomaisessa merkityksessä, vaan siihen että ihminen on tietyllä tavalla vastaanottavainen mystiselle tai esoteeriselle kokemukselle jumaluudesta. Suurimmassa osassa gnostilaisia järjestelmiä tämä 'tieto' jumaluudesta on itsessään pelastuksen aikaansaava tekijä. Tämä 'tieto' yhdistetään yleisesti sisäiseen 'tietämykseen' tai itsetutkiskeluun, jota muun muassa Plotinos korosti. Ennen uskonnollista merkitystä termiä 'gnostilainen' käytettiin kuitenkin filosofisessa merkityksessä useissa antiikin filosofisissa perinteissä, mikä täytyy pitää mielessä termin uskonnollista käyttöä tutkiessa. xxx/ellauri170.html on line 753: Alkuperäisistä gnostilaisista teoksista tunnettiin pitkään vain joitakin yksittäistapauksia, kuten Pistis Sofia. xxx/ellauri170.html on line 754: Pistis Sofia kertoo ylösnousseen Jeesuksen opetuksista oppilailleen, joihin lukeutuvat muun muassa Magdalan Maria, Maria, Jeesuksen äiti sekä Martta. Kirjoitus kertoo muun muassa taivaan monimutkaisesta rakenteesta ja hierarkioista. Kirjoituksen mukaan Jeesus opetti oppilaitaan yksitoista vuotta ylösnousemuksena jälkeen, ja pystyi tuona aikana opettamaan heille vasta ensimmäisen leevelin mysteerit. xxx/ellauri170.html on line 755: Lopulta kirjoitus luettelee 32 lihallista himoa, jotka ihmisen on voitettava ennen kuin pelastus on mahdollista. Se on aika paljon. Täydellinen luettelo albumissa 376. xxx/ellauri170.html on line 766: Indtil der findes håndfaste forklaringer på universets og livets oprindelse og udvikling, vil konflikten mellem naturvidenskaben og intelligent design-teorien formentlig vare ved. Og sandsynligvis længere tid endnu, for naturvidenskaben kan per definition aldrig bevise, at der ikke eksisterer en skaber, siger Tobias Wang. xxx/ellauri170.html on line 768: »Vi kan aldrig komme til bunds i diskussionen om, hvorvidt der er en skaber eller ej. Det handler udelukkende om tro. Hvis man vælger at mene, at universet og livet skyldes guddommelig indgriben, så er det altså ikke mere end et trospørgsmål. Det kan naturvidenskaben selvsagt vanskeligt hamle op med. Selv hvis videnskaben finder naturligt bevis for universets opståen, vil intelligent design-fortalere altid kunne træde et skridt længere bagud og pege på en skaber som årsagen.« xxx/ellauri170.html on line 771: Pseudotiedettä tutkijaopiskelijoille xxx/ellauri170.html on line 774: The Gnostic Society Library xxx/ellauri170.html on line 783: IT toteutui silloin, kun Jeesus, Meidän Herramme, oli ristiinnaulittu ja noussut kuolleista kolmantena päivänä, hänen opiskelijansa kokoontuivat hänen ympärilleen, jumaloivat häntä vähän ja sanoivat: "Herramme, armahda meitä, sillä olemme hylänneet isän ja äidin ja koko maailman ja seuranneet meitä." xxx/ellauri170.html on line 785: Tuolloin Jeesus seisoi opiskelijoiden kanssa valtameren rannalla ja yllytti tähän rukoukseen sanoen: "Kuule minua, Isääni, kaiken isyyden isää, rajaton Valo: aeēiouō iaō aōi ōia psinōther thernōps nōpsither zagourē pagourē nethmomaōth nepsiomaōth marachachtha thōbarrabau tharnachachan zorokothora ieou [= Yew] sabaōth (tai jotain sinnepäin)." xxx/ellauri170.html on line 787: Opiskelijoiden ryhmittely. Ja kun Jeesus sanoi näin, Tuomas, Andreas, Jaakob ja Simon kaniini olivat lännessä kasvot kääntyneenä länteen päin, ja Filippus ja Bartholomew olivat etelässä kääntyneet kohti etelää, ja muut opiskelijat ja naisopiskelijat seisoivat selin Jeesuksen takana. Mutta Jeesus seisoi alttarilla. xxx/ellauri170.html on line 789: Iaōn tulkinta. Ja Jeesus teki hypnoottisen eleen, kääntyen kohti maailman neljää kolkkaa opiskelijoiden kanssa, jotka kaikki olivat pukeutuneet pellavapukuihin, ja sanoen: "iaō iaō iaō." Tämä on sen tulkinta: iōta, koska maailmankaikkeus on poissa suoraan; alfa, koska se kääntyy takaisin; ōmega, koska kaiken täydellisyys valmistuu. Jou. xxx/ellauri170.html on line 791: Hän jatkaa kutsumista. Ja kun Jeesus oli sanonut tämän, hän sanoi vielä: "iaphtha iaphtha mounaēr mounaēr ermanouēr ermanouēr." Se on: "Oi kaikkien rajattomien [avaruuksien] isyyden isä, kuule minua niiden opiskelijoiden tähden, joita olen johtanut sinun edessäsi täältä takaa, jotta he luottavat kaikkiin totuutesi sanoihin ja antaisivat kaiken, minkä vuoksi vetoan sinuun; sillä minä tiedän Valon valtiovarainministeriön isän nimen." xxx/ellauri170.html on line 793: Taivaiden maailmanloppu. Jeesus,--joka tunnetaan myös toisella nimellä, nimittäin Aberamenthōn nimellä -- kutsui, puhui valon valtiovarainministeriön isän nimeä ja sanoi: "Anna kaikkien hallitsijoiden ja viranomaisten, enkeleiden ja arkkienkelien ja kaikkien voimien ja kaikki näkymättömän jumalan ml. Agrammachamarei ja Barbēlōn asiat vetävät leechin [juotikas, Bdella] lähelle toisella puolella ja vetäytyvät oikealle." xxx/ellauri170.html on line 797: Ja kuun pohjalla oli sellainen alus, jota mies ja naaraslohikäärme ohjasivat ja kaksi valkoista härkää veti. Tytön hahmo oli kuun perässä, joka ohjasi lohikäärmeitä, jotka ryöstivät valon rehtoreilta. Ja sen kokassa oli kissannaama. Ja koko maailma, vuoret ja meret pakenivat yhdessä länteen vasemmalle. Olisittepa olleet mukana! Unohtumaton näky. xxx/ellauri170.html on line 799: Jeesus ja opiskelijat kuljetetaan keskelle. Ja Jeesus ja hänen opiskelijansa pysyivät keskellä aëry-aluetta keskellä, jolla oli tie keskelle, joka sijaitsee pallon alapuolella. Ja he tulivat keskelle. Ja Jeesus seisoi alueen keskellä ilmassa opiskelijoiden kanssa. Jeesuksen opiskelijat sanoivat hänelle: "Mikä on tämä mesta, jolla me olemme?" Katuvaista ja katumattomista rehtoreista. Jeesus sanoi: "Nämä ovat keskuuden tien alueita. Sillä tapahtui, kun Aatamin viivoitin kapinoi ja harjoitti sitkeästi kongressia, hän ja Eeva synnyttivät rehtoreita, arkkienkeleitä, enkeleitä, orjuuttajia, nilkkejä ja dekaaneja, että Jew, isäni isä, tuli oikealta ja sitoi heidät kohtalon palloon." xxx/ellauri170.html on line 801: "Siitä on nyt yxin tein laskien öbaut kaksitoista maailmainaikaa; yli kuusi Sabaōth, Adamat, hallitsevat, ja hänen veljensä Yabraōth hallitsevat kuutta muuta. Tuolloin Yabraōth rehtoreittensa kanssa uskoi Valon mysteereihin ja oli aktiivinen mysterissä. Mutta size sammutti valon ja hylkäsi kongressin mysteerin. Mutta Sabaōth, Adamat ja hänen viivoittimensa ovat jatkaneet kongressin harjoittamista. xxx/ellauri170.html on line 803: "Ja kun isäni isä Yew näki, että Yabraōthilla oli uskoa, hän kantoi häntä ja kaikkia viivoittimia, jotka olivat uskoneet häneen, otti hänet itselleen pois pallosta ja johdatti hänet puhdistettuun ilmaan auringon valossa keskialueiden alueiden välillä ja välillä näkymättömän jumalan alueilla kun sitä ei näkynyt. Hän lähetti hänet sinne viivoitinten kanssa, jotka olivat luoneet häneen kazeita. "Mutta hän kantoi Sabaōthia, Adamoja ja hänen viivaimet, jotka eivät olleet olleet aktiivisia Valon mysteerissä, mutta jotka ovat olleet sinnikkäästi aktiivisia kongressin mysteerissä ja tunkeutuneet sisään palloon." xxx/ellauri170.html on line 805: Voimista, jotka Yew sitoi viiteen vararehtoriin. Jeesus jatkoi ja sanoi: "Kuulkaa silloin, jotta voisin kertoa teille heidän mysteerinsä. Silloin, kun Yew oli sitonut heidät, tapahtui, että hän veti voiman suuresta Näkymättömistä ja sitoi sen häneen, jota kutsutaan Kronokseksi. Ja hän veti toisen voiman Ipsantachounchaïnchoucheōchista, joka on yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sitoi sen Arēsiin. Ja hän veti voiman Chaïnchōōchista, joka on myös yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sitoi sen Hermēsiin. Jälleen hän veti voiman Barbēlōn Sophia-Sophia-tyttärestä ja sitoi sen Aphroditēhen." Jewillä oli B-sähköasentajan paperit. xxx/ellauri170.html on line 807: Zeuksen, johtavan vararehtorin tehtävistä. "Ja lisäksi hän huomasi, että he tarvitsivat ruorin ohjaamaan maailmaa ja pallon æoneja, jotta he eivät tuhoa sitä [maailmaa] jumalattomuudessaan. Hän meni Kärkkäiselle, veti voiman pienestä Sabaōthista, Hyvästä, hänestä Keskosta, ja sitoi sen Zeukseen, koska hän on hyvä [vararehtori], jotta hän voi ohjata heitä hyvyydestään. Ja näin hän asetti järjestyksensä kiertämisen, että hänen pitäisi viettää kolmetoista [? kolme] kuukautta jokaisessa æonissa vahvistaa [sen], jotta hän voi vapauttaa kaikki viivaimet, joista hän tulee, heidän jumalattomuutensa pahuudesta. Ja hän antoi hänelle kaksi æonia, jotka ovat Hermēsin siunan edessä, hänen asunnostaan." Tätä ei sitten tule loppukokeeseen, kerron vaan sen tässä lisätietona. xxx/ellauri170.html on line 809: Vararehtorien lahjomattomat nimet." Olen kertonut teille ensimmäistä kertaa näiden viiden suuren viivoittimen nimet, joiden kanssa maailman miehet eivät halua kutsua heitä. Kuulkaa nyt, että voisin kertoa teille myös heidän lahjomattomat nimensä, jotka ovat: Ōrimouth vastaa Kronosia; Mounichounaphōr vastaa Arēsia; Tarpetanouph vastaa Hermēsiä; Chōsi vastaa Aphroditēa; Chōnbal vastaa Zeusta. Nämä ovat heidän lahjomattomia nimiään." xxx/ellauri170.html on line 811: Ja kun opiskelijat olivat kuulleet tämän, he kaatuivat, jumaloivat vähän lisää Jeesusta ja sanoivat: "Siunattuja olemmeko me kaikkien ihmisten ulkopuolella, koska olet ilmoittanut meille nämä suuret ihmeet." He jatkoivat, rukoilivat häntä ja sanoivat: "Me rukoilemme sinua, paljastamme meille: Mitä sitten nämä tiet ovat?" xxx/ellauri170.html on line 813: Maria kyseenalaistaa Jeesuksen keskustelutyyliä. Ja Maria lähestyi häntä, kaatui, jumaloi jalkojaan ja suuteli käsiään ja sanoi: "Niin, Herrani, paljasta meille: Mitä hyötyä on keskellä olevien tavoista? Olemme kuulleet sinulta, että ne ovat suurten kurinteiden ylle. Kuinka sitten, Herrani, me sitten poistamme heidät tai pakenemme niistä? Tai millä tavalla he tarttuvat sieluihin? Tai - kuinka kauan he viettävät aikaa kurituksissaan? Armahda meitä, Herraamme, pelastajaamme, jotta keskellä olevien tapojen tuomioiden vastaanottajat eivät kanttaa sielujamme ja tuomitsisi meitä heidän pahoissa tuomioissaan, jotta me itse voisimme periä isäsi valo, äläkä ole kurja ja köyhä." xxx/ellauri170.html on line 815: Niistä mysteerioista, jotka Jeesus antaa opiskelijoilleen. Kun Maria sitten lopetti tämän itkemisen, Jeesus vastasi suurella myötätunnolla ja sanoi heille: "Todella, veljeni ja rakkaani, jotka ovat hylänneet isän ja äidin nimeni tähden, teille annan kaikki mysteerit ja kaikki tontut. "Annan teille viivoitinten ja heidän hylkeittensä kahdentoista maailmanajan mysteerin ja heidän salakirjoituksensa sekä tavan, jolla he kutsuvat päästä alueilleen. "Annan teille lisäksi kolmannentoista æonin mysteerin ja tavan, jolla he ovat pyrkineet heidän alueilleen, ja annan teille heidän salakirjoituksensa ja hylkeet. xxx/ellauri170.html on line 817: "Ja minä annan teille väliaikaisen kasteen mysteerin ja tavan, jolla he ovat pyrkineet alueilleen, ja ilmoitan teille heidän salakirjoituksensa ja ne hylkeet. "Ja minä annan teille oikeiston, alueemme ja sen salakirjoitusten ja hylkeiden kasteen ja tavan, jolla teidät on kutsuttava kuromaan tänne. "Ja annan teille valon ja suuren mysteerin. kutsumus päästä toiseen. "Annan teille kaikki mysteerit ja tontut, jotta teitä voidaan kutsua täyteyden lapsiksi, jotka on täydellistetty kaikissa tontuissa ja kaikissa mysteerissä." Siunattuja olette kaikkien ihmisten ulkopuolella maan päällä, sillä te Valon lapset tulette aikanaan allenne." xxx/ellauri170.html on line 819: Jeesus jatkoi keskustelua ja sanoi: "Sen jälkeen tapahtui, että isäni isä,--jos on Marja,--hyösi ja otti Aatamin viivoitinten 360 viivaimen tavasta, - jotka eivät olleet luoneet Valon mysteeriin, - ja sitoivat heidät näille aëriaalisille alueille, joilla olemme nyt, tässä pallon alapuolella. Hän perusti vielä viisi suurta viivoitinta heidän ylleen,--vot nämä ovat matkalla keskelle. xxx/ellauri170.html on line 821: Paraplēxistä."Keskimmäisen tien ensimmäinen viivoitin on nimeltään Paraplēx, vararehtori, jolla on naisen muoto, jonka hiukset ulottuvat hänen jaloilleen, joiden alaisuudessa on viisi ja kaksikymmentä arkkidemonia, jotka alleviivaavat monia muita demoneja. Ja juuri ne demonit astuvat miehiin ja viettelevät heitä, raivoavat, kiroilevat ja herjaavat; ja juuri he kantavat pois ja lumoavat sielut ja lähettävät heidät pimeän savunsa ja pahojen siveytensä läpi." Maria sanoi: "Käyttäydyn huonosti kyseenalaistaakseni sinua. Älä kiemurtele kanssani, jos kyseenalaistan kaiken." Jeesus sanoi: "Kyseenalaista, mitä sinä haluat. En kiemurra." xxx/ellauri170.html on line 823: Maria sanoi: "Herrani, ilmoita meille, millä tavalla he kantavat pois, joten sielut ovat lumoutuneet, jotta myös veljeni ymmärtäisivät sen." Yew ja Melkisedec. Jeesus,--joka on Aberamenthō, muistatte--teki huomautuksen: "Koska isäni isä,--jos on Marja,-- on kaikkien viivoitinten, jumalten ja voimien esi-isä, jotka ovat syntyneet valtiovarainministeriön valosta, ja Zorokothora Melchisedec on lähettiläs kaikille valoille, jotka puhdistetaan viivaimissa, johdattaen heidät valon valtiovarainministeriöön,--kaksi yksin ovat suuret valot, ja niiden toimitus on, että he menevät hallitsijoiden luo ja puhdistavat heidät ja että Zorokothora Melchisedec roudaa pois puhdistusvalot, jotka he ovat puhdistaneet viivoittimista ja johdattavat heidät Valon valtiovarainministeriöön,-- kun salakirjoitus ja heidän toimituksensa aika tulevat, että he menevät viivainten luokse ja sortavat ja rajoittavat heitä ja kuljettavat puhdistuksen pois viivaimilta." xxx/ellauri170.html on line 825: "Mutta samantien kun he lakkaavat sortamasta ja rajoittavasta ja palaavat Valon valtiovarainministeriön alueille, on ohi, että jos he pääsevät keskitien alueille, Zorokothora Melchisedec ronttaa pois valoista ja johdattaa heidät vittuun. Keskimmäisten portti ja johdattaa heidät Valon valtiovarainministeriöön, ja että Yew vetäytyy oikeiston alueille." xxx/ellauri170.html on line 827: Kuinka demoniviivoittimet kantavat sieluja pois. "Siihen asti, kun salakirjoitus tulee uudelleen esiin, viivaimet kapinoivat pahuutensa vihan läpi ja menevät suoraan valoihin, koska he [Yew ja Melchisedec] eivät ole heidän kanssaan tuolloin, ja he kuljettavat pois sielut, jotka he saattavat pystyä sieppaamaan pois hurmiossa, ja tuhota heidät pimeän savunsa ja pahan tulen kautta." xxx/ellauri170.html on line 829: Paraplēxin siveet. "Tuolloin tämä auktoriteetti, jonka nimi oli Paraplēx, yhdessä hänen alaisuudessaan seisovien demonien kanssa, karistaa väkivaltaisen intohimoisten, kiroajien ja herjaajien sielut ja lähettää heidät pimeän savun läpi ja tuhoaa heidät pahan tulen kautta, jotta ne alkavat purkautua ja hajota. He viettävät 133 vuotta ja yhdeksän kuukautta alueidensa kurituksissa, samalla kun hän piinaa heitä pahuutensa tulessa." xxx/ellauri170.html on line 831: "Se menee ohi kaikkien näiden aikojen jälkeen, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Zeus, tulee ensimmäiseen pallon æoneihin, jota maailmassa kutsutaan Boubastiksen Ramiksi, eli Aphroditēlle; [ja] kun hän [Boubastis] tulee pallon seitsemänteen taloon, eli tasapainoon, sitten oikeiston ja vasemmiston verhot vetäytyvät syrjään, ja siellä katsoo oikeiston korkeudesta suuri Sabaōth [Iso Pekka], Hyvä; ja koko maailma ja koko pallo [huolestuvat] ennen kuin hän on katsonut eteenpäin. Ja hän katsoo paraplēxin alueita, jotta hänen alueensa voivat hajota ja hukkua. Ja kaikki sielut, jotka ovat hänen kurituksissaan, kuljetetaan ja heitetään takaisin palloon uudelleen, koska ne ovat pilalla Paraplēxin kurituksissa." xxx/ellauri170.html on line 833: Lievennetty rangaistusasteikko xxx/ellauri170.html on line 837: Kiroajan rankaisemisesta.... [ja johdata heidät tulijokille ja tulimerelle] ja kostaa siitä vielä 6kk 8p. Sen jälkeen he johdattavat sen keskelle, ja jokainen keskellä oleva viivoitin kurittaa sitä kurituksissaan vielä kuusi kuukautta ja kahdeksan päivää. Sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen pakeille, joka tuomitsee hyvän ja pahan, jotta hän voi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, hän luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon koteloihin. Ja pallon orjuuttajat johdavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee pannukakku. se tyhjeneä tuleen ja syö siihen, kunnes se puhdistaa sen täysin. xxx/ellauri170.html on line 839: "Ja sitten tulee Yaluham, Sabaōthin vastaanotin, Adamat, joka ojentaa sieluille unohduksen kupin, ja hän tuo kupin, joka on täynnä unohduksen vettä, ja ojentaa sen sielulle, ja se juo sen ja unohtaa kaikki alueet ja kaikki alueet, joihin se on mennyt. Ja he heittävät sen ruumiiseen, joka viettää aikansa jatkuvasti levottomana sydämessään. Tämä on kiroajan rankaiseminen." xxx/ellauri170.html on line 841: Maria jatkoi ja sanoi: "Herrani, mies, joka sinnikkäästi herjaa, jos hän tulee ulos ruumiista, mitä hän saa tai mikä on, hänen kurituksensa?" Herjaajan kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Mies, joka sinnikkäästi herjaa, jos hänen aikansa on päättynyt pallon läpi, että hän tulee ulos ruumiista, sitten Abiout ja Charmōn, Ariēlin vastaanottajat, tulevat, johdattavat sielunsa ulos ruumiista ja viettävät kolme päivää kiertämällä sitä ja opettamalla sitä maailman luotujen suhteen. "Sen jälkeen he johdattavat sen Ameuteen Ariēlin edessä, ja hän rankaisee sitä kurituksissaan 11kk 21p. xxx/ellauri170.html on line 843: "Sen jälkeen he kantavat sen Valon Neitsyelle, joka tuomitsee vanhurskaat ja syntiset, jotta hän voi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, hän luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon æoneihin. Ja pallon orjuuttajat johtavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee sekopää ja se syö siihen, kunnes se puhdistaa sen täysin. "Ja Yaluham, Sabaōthin vastaanottaja, Adamas, tuo unohduksen kupin ja ojentaa sen sielulle, ja se juo sitä ja unohtaa kaikki alueet ja kaiken ja kaikki alueet, joiden kautta se on mennyt. Ja he toimittavat sen ruumiille, joka viettää aikansa kärsien. Tämä on herjaajan rankaisemista." xxx/ellauri170.html on line 845: Maria sanoi suu märkänä: "Voi, voi, syntisille!" Salome vastasi ja sanoi: "Herrani Jeesus, murhaaja, joka ei ole koskaan tehnyt mitään syntiä, vaan murhannut, jos hän tulee ulos ruumiista, mikä on hänen rankaisemisensa? Murhaajan rankaisemisesta. Jeesus vastasi ja sanoi: "Murhaaja, joka ei ole koskaan tehnyt mitään syntiä, mutta murhannut, jos hänen aikansa on päättynyt pallon läpi, että hän tulee ulos ruumiista, Yaldabaōthin vastaanottajat tulevat ja johdattavat sielunsa ulos ruumiista ja sitovat sen jaloillaan suureen demoniin hevosen kasvoilla, ja hän viettää kolme päivää kiertäen sen kanssa maailmaa. "Sen jälkeen he johdattavat sen kylmän ja lumen alueille, ja he kostelevat sitä siellä 3v 6kk. "Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen ennen Yaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan, ja jokainen hänen demoneistaan vitsaa sitä vielä 3v 6kk." xxx/ellauri170.html on line 847: "Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen ennen Persephonēa ja kosiskelevat sitä siveillään vielä kolme vuotta ja kuusi kuukautta. "Sen jälkeen he vievät sen keskelle, ja jokainen keskellä olevan tien viivain ottaa siitä koston alueidensa kuritteluilla vielä 3v 6kk. "Sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen luokse, joka tuomitsee vanhurskaat ja syntiset, jotta hän voi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, hän käskee, että se heitetään ulompaan pimeyteen siihen asti, kunnes keskellä olevan pimeyden pimeys raivostuu; se [sielu] tuhoutuu ja hajoaa. Tämä on murhaajan rankaiseminen." xxx/ellauri170.html on line 849: Peter tekee protestin naisista. Pietari sanoi: "Herrani, antakaa naisten lakata kyseenalaistamasta, jotta voimme myös kyseenalaistaa." Jeesus sanoi Marialle ja naisille: "Antakaa mahdollisuus miehillenne veljillenne, jotta hekin kyseenalaistavat." Pietari vastasi ja sanoi: "Herrani, ryöstäjä ja varas, jonka synti on sinnikkäästi, kun hän tulee ulos ruumiista, mikä on hänen rankaisemisensa?" Varkaan kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Adōnisin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja johdattavat hänen sielunsa ulos ruumiista, ja he viettävät kolme päivää kiertäen sen kanssa ja opettaen sitä maailman luotujen suhteen. "Sen jälkeen he johdattavat sen Amenteen Ariēlin eteen, ja hän kostaa sen 3kk 8p 2h. xxx/ellauri170.html on line 851: "Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen ennen Yaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan, ja jokainen hänen demoneistaan kostaa siitä vielä 3kk,8p, 2h. Sen jälkeen he johdattavat sen keskelle, ja jokainen keskellä olevan tien viivain ottaa sen koston pimeän savunsa ja ilkeän tulituksensa kautta vielä 3kk, 8p, 2h." Ne 2 viimeistä tuntia ovat pahimmat. "Sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen luokse, joka tuomitsee vanhurskaat ja syntiset, jotta hän voi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, hän luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon æoneihin. Ja he johdattavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; \|384. ja siitä tulee sekopää ja se syö siihen, kunnes se puhdistaa sen täysin." xxx/ellauri170.html on line 853: "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin vastaanottaja, Adamas, tuo unohduksen maljan ja antaa sen sielulle; ja se juo sitä ja unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joille se oli mennyt. Ja he heittivät sen tylsään, pysähtymään ja sokeaan kehoon. Tämä on varkaan rankaiseminen." xxx/ellauri170.html on line 855: Prinssi Andrew vastasi ja sanoi: "Ylimielinen, nenäkäs mies, kun hän tulee ulos ruumiista, mitä hänelle tapahtuu?" Ylimielisen kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Ariēlin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja johdattavat hänen sielunsa ulos [ruumiista] ja viettävät kolme päivää matkustaen ympäri maailmaa [sen kanssa] ja opettaen sitä maailman luotujen suhteen. Sen jälkeen he johdattavat sen Amenteen ariēlin eteen; ja hän kostaa sen 20 kuukauden niitityksillään. Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen Ennen Jaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan; ja Hän ja hänen demoninsa kostelevat sitä vielä 20 kuukautta." xxx/ellauri170.html on line 857: "Sen jälkeen he kantavat sen keskelle; ja jokainen keskellä oleva viivoitin ottaa siitä koston vielä 20kk. Ja sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen luokse, jotta hän voi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, hän luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon æoneihin. Ja pallon orjuuttajat johdattaa se veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee valtava tuli ja se syö siihen, kunnes se puhdistaa sen. Ja vielä Yaluham, Sabaōthin vastaanottaja, Adamat, tulee ja tuo kupin unohduksen vedellä ja ojentaa sen sielulle; ja se juo ja unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joille se oli mennyt. Ja he heittävät sen tylsään ja epämuodostumaiseen kehoon, niin että kaikki halveksivat sitä jatkuvasti. Tämä on ylimielisen ja nenäkkään ihmisen rankaiseminen." xxx/ellauri170.html on line 859: Miesopiskelijat pomppivat innoissaan ja taputtavat käsiään. Näiset päästävät ululointiääniä. Thomas sanoi: "Sinnikäs jumalanpilkka, mikä on hänen rankaisemisensa?" Jumalanpilkkaan kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Jaldabaōthin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja sitovat hänet kielellään suureen demoniin hevosen kasvoilla; He viettävät kolme päivää matkustaen hänen kanssaan maailmassa ja kostaakseen hänelle. Sen jälkeen he johdattavat hänet kylmän ja lumen alueelle ja kostelevat häntä siellä 11 vuotta." xxx/ellauri170.html on line 861: "Sen jälkeen he johdattavat hänet alas kaaos ennen Jaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan, ja jokainen hänen demoneistaan kostaa häntä vielä 11 vuotta. Sen jälkeen he johdattavat hänet ulompaan pimeyteen siihen päivään asti, jolloin suuri viivoitin lohikäärmeen kasvoilla. jotka ympäröivät pimeyttä, tuomitaan. Ja se sielu jäätyy, tuhoutuu ja hajosi. Tämä on jumalanpilkkajaan siveys." xxx/ellauri170.html on line 865: "Kun aika on sitten päättynyt pallon läpi, Yaldabaōthin vastaanottajat tulevat sielunsa perään, ja hän 49 demoninsa kanssa kostaa sille 11 vuotta. Sen jälkeen he kuljettavat sen tulijokiin ja näkeviin pikimeriin, jotka ovat täynnä demoneja sikojen kasvoilla. He syövät niihin ja kostelevat heitä tulijoissa vielä 11 vuotta. Sen jälkeen he kantavat heidät pimeään tuomiopäivään asti, jolloin suuri pimeys tuomitaan; ja sitten ne hajotetaan ja tuhotaan." Niin oikein! Thomas sanoi: "Olemme kuulleet, että maan päällä on joitain, jotka ottavat urossiemenet ja naaraspuolisen kuukausittaisen veren ja tekevät siitä linssipuuron ja syövät sen sanoen: 'Me uskomme Esauun ja Jaakobisiin.' Onko tämä sinusta siivoa tai näennäistä vai ei?" xxx/ellauri170.html on line 867: Jeesus kiemurteli kiukusta maailman kanssa sillä aikaa. Noituuden rangaistamisesta hän sanoi Tuomakselle: "Amēn, minä sanon: Tämä synti on hirvittävämpi kuin kaikki synnit ja vääryys. Yököttävä resepti. Tällaiset ihmiset viedään suoraan ulompaan pimeyteen, eikä heitä heitetä takaisin palloon, mutta he hukkuvat, tuhoutuvat ulko pimeydessä alueella, jossa ei ole sääliä eikä valoa, vaan hampaiden ulvontaa ja jauhamista. Ja kaikkia sieluja, jotka tuodaan ulkoiseen pimeyteen, ei heitetä takaisin, vaan ne tuhotaan ja hajotetaan." xxx/ellauri170.html on line 871: Vanhurskaan miehen kuoleman jälkeisestä tilasta, jota ei ole aloitettu. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Bainchōōōchin vastaanottajat, joka on yksi kolmivoimaisia jumalia, tulevat hänen sielunsa perään ja johtavat sieluaan ilolla ja riemulla ja viettävät kolme päivää kiertäen sen kanssa ja opettaen sitä maailman luomuksista ilolla ja riemulla. "Sen jälkeen he johdattavat sen Amenteen ja opettavat sitä Amenten kurituksen välineistä; mutta he eivät kosta sitä. Mutta he opettavat sitä vain heitä vastaan, ja kurinteiden liekin savu tarttuu siihen vain vähän. "Sen jälkeen he kantavat sen keskelle ja opettavat sitä keskuuden tapojen kurittelusta, liekin savusta, joka tarttuu siihen pikkasen. xxx/ellauri170.html on line 873: "Sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen luokse, ja hän tuomitsee sen ja tallettaa sen Pieni Sabaōth, Hyvä, hän keskeltä, kunnes pallo kääntyy itsestään, ja Zeus ja Afrodite tulevat Valon Neitsyen edestä, kun taas Kronos ja Arēs tulevat hänen takaataan. "Siihen aikaan hän ottaa sen vanhurskaan sielun ja ojentaa se hänen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon pioneihin. Ja pallon orjuuttajat johdattavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; ja siihen nousee tuli, kunnes se puhdistaa sen totaalisesti." xxx/ellauri170.html on line 875: "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin sisäänheittäjä, Adamas, joka antaa sieluille unohduksen maljan, ja hän tuo unohduksen veden ja antaa sen sielulle; [ja se juo sitä] unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joille se oli mennyt." Viisauden maljasta." Sen jälkeen tulee pienen Sabaōthin, Hyvän, ja Keskon vastaanottaja. Hän itse tuo kupin täynnä ajatuksia ja viisautta, ja siinä on raittiutta; [ja] hän antaa sen sielulle. Ja he heittävät sen ruumiiseen, joka ei voi nukkua eikä unohtaa sen raittiuden kupin takia, joka sille on annettu; mutta se piiskaa sinnikkäästi sydäntään kyseenalaistamaan Valon mysteereitä, kunnes se löytää ne Valon Neitsyen päätöksellä ja perii Valon ikuisesti." Niin ettei siinä kummemmin käy, ei satu sen vertaa kuin koronarokotus. Heippa, jatketaan tästä ensi kerralla. Jokos saadaan lounasta? xxx/ellauri170.html on line 878: George Robert Stow Mead (22 March 1863 in Peckham, Surrey – 28 September 1933 in London) was an English historian, writer, editor, translator, and an influential member of the Theosophical Society, as well as the founder of the Quest Society. His scholarly works dealt mainly with the Hermetic and Gnostic religions of Late Antiquity, and were very exhausting. xxx/ellauri170.html on line 880: Mead began studying mathematics at St John's College, Cambridge. Suddenly shifting his education towards the study of Classics, he gained much knowledge of Greek and Latin (but no Coptic). In 1884 he completed a BA degree; in the same year he became a public school master. He received an MA degree in 1926. While still at Cambridge University Mead read Esoteric Buddhism (1883) by Alfred Percy Sinnett. This comprehensive theosophical account of the Eastern religion prompted Mead to contact two theosophists in London named Bertam Keightly and Mohini Chatterji, which eventually led him to join Helena Petrovna Blavatsky's Theosophical Society in 1884. xxx/ellauri170.html on line 882: In 1889 he abandoned his teaching profession to become Blavatsky's private secretary, and also became a joint-secretary of the Esoteric Section (E.S.) of the Theosophical Society, reserved for those deemed more advanced. xxx/ellauri170.html on line 883: Mead received Blavatsky's Six Esoteric Instructions and other teachings at 22 meetings headed by Blavatsky which were only attended by the Inner Group of the Theosophical Society. Nevertheless, he married Laura Cooper in 1899. xxx/ellauri170.html on line 885: He contributed many articles to the Theosophical Society's Lucifer (inexplicably renamed The Theosophical Review in 1897) as joint editor. Mead became the sole editor of The Theosophical Review in 1907. As of February 1909 Mead and some 700 members of the Theosophical Society's British Section resigned in protest at Annie Besant´s reinstatement of Charles Webster Leadbeater to membership in the society. Leadbeater had been a prominent member of the Theosophical Society until he was accused in 1906 of teaching masturbation to, and sexually touching, the sons of some American Theosophists under the guise of occult training. While this prompted Mead´s resignation, his frustration at the stiffness of the Theosophical Society may also have been a major contributor to his break after 25 years. xxx/ellauri170.html on line 887: In March 1909 Mead founded the Quest Society, composed of 150 defectors of the Theosophical Society and 100 other new members. This new society was planned as an undogmatic approach to the comparative study and investigation of religion, philosophy, and science. Masturbation and sexual touching was no longer on the agenda. xxx/ellauri170.html on line 889: Notable persons influenced by Mead include Ezra Pound, W.B. Yeats, Hermann Hesse, Kenneth Rexroth, and Robert Duncan. The seminal influence of G.R.S. Mead on Carl Gustav Jung, confirmed by the scholar of Gnosticism Gilles Quispel, a friend of Jung´s, has been documented by several scholars. xxx/ellauri170.html on line 894: href="../ellauri171.html">eteenpäin xxx/ellauri173.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri173.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri173.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri173.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri173.html on line 39: Souffrez que je me défie quelque peu des subites et prétendues clairvoyances d’un être collectif dont l’erreur aurait si longtemps duré ! S’il a suffi, d’ores et déjà, de la fumée, initialement sortie de la fameuse marmite de Papin, pour obscurcir et troubler, en vos consciences, l’amour, ― l’idée même d’un Dieu... xxx/ellauri173.html on line 45: Reçu docteur vers 1669, on le retrouve deux ans plus tard comme curateur auprès de Christian Huygens, un savant d'une immense renommée, qui anime alors l'Académie des sciences depuis 1670. En 1673, Huygens et son assistant Denis Papin, mettent en évidence à Paris le principe du moteur à combustion et explosion. Ils réussissent à déplacer un piston entraînant une charge de 70 kg sur 30 cm, en chauffant un cylindre métallique vidé d'air, empli de poudre à canon. Peu porté sur le commerce, Papin échoue à tirer un revenu significatif du Digesteur. Anglosaxit vitun urinaattorit julkaisivat Boylen johdolla sen papereita ilman korvauxia. Viimeinen todiste Papinista on kirje vuodelta 1712, jolloin hän oli varaton ja arvellaan, että hän kuoli silloin ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan. xxx/ellauri173.html on line 47: Ne rabotajet, huusi kiukkuinen venakko eilen MIUI-merkkiseen matkapuhelimeen ykkösen pysäkillä Vallilassa ennenkuin mies löi sille luurin korvaan. My rabotajem bez posrednikov, avaimet käteen vetoa ilman välikäsiä. Huismannin mainostama Isle-Adamin luddiittimainen scifi-romaani on tämän paasauxen avainaiheena. xxx/ellauri173.html on line 50: Aatamille parannettu Eeva, toosaropotti xxx/ellauri173.html on line 52: Eve future oli Villiersin suuhun ja peräpäähän pantava silikoniandroidi, ennakoiden tällä haavaa vallizevaa tilannetta. Kom igen! Tule uudelleen! sitä käskytetään kuin Charlotten muovilelua. Herää pahvi! xxx/ellauri173.html on line 56: Cependant, si la description de l'Ève et de son fonctionnement semble très technique, Villiers lui-même en revendiqua la non-exactitude, le but étant de critiquer l'habitude des scientifiques de l'époque de s'exprimer dans un jargon incompréhensible. Pour des imbeciles comme M. Villiers. xxx/ellauri173.html on line 58: Cet ouvrage est également celui qui, le premier, a utilisé le mot « androïde » dans son acception actuelle. xxx/ellauri173.html on line 62: Lord Ewald tombe amoureux d'une actrice de théâtre, très belle mais à l'esprit trop quelconque à son goût. Afin de remplacer cette femme avec son cœur de jeune homme, l'ingénieur Thomas Alva Edison lui propose son androide. C’est lui qui le désigna sous de fantastiques surnoms ― tels que le « Magicien du siècle, le Sorcier de Menlo Park, le papa du Phonographe ». Löysäpukuinen ja isokenkäinen pellekexijä joka kaikkien vahingoxi teki käsimusaviihteestä tosi ison numeron. Sen hehkulamppu wolframlankoineen on nyt historiaa. xxx/ellauri173.html on line 64: Il a en effet fabriqué un être artificiel de silicon et il attendait une occasion pour expérimenter son invention. Il lui propose donc d'adapter physiquement le prototype à son modèle feminin, tout en le rendant spirituellement bien supérieur. Car Il donne à l'être fabriqué l'âme" d'une jeune homme, c'est d'une grande perfection ainsi, plongée dans un sommeil hypnotique profond. xxx/ellauri173.html on line 66: Cette œuvre est notamment critiquée pour sa profonde misogynie. Tottakai. Setämies on ennustettavampi kuin toosaropotti. Why can't a woman be more like a man? xxx/ellauri173.html on line 68: Bougaivillean märässä unessa Menlo Parkin pumppuhuone on 10km päässä New Yorkista. Tämä artikkeli ei kerro kalifornialaisesta kaupungista jossa me asuttiin vuosi 1984-85. Tämä Menlo Park on Thomas Edisonin kuulu laboratorio Edisonissa, New Jerseyssä, ja Etelä-Afrikan Pretorian esikaupunki. xxx/ellauri173.html on line 70: ― « Le jardin était taillé comme une belle femme Étendue et sommeillant voluptueusement.« Vizi näillä 19. vuosisadan käsimiehillä on paljon näitä belle femmejä etendues voluptueusement. Se on niillä ihan tavaramerkkinä. Merkkitavaraa. xxx/ellauri173.html on line 72: Thomas Alva Edison est un homme de quarante-deux ans. Sa physionomie rappelait, il y a quelques années, d’une manière frappante, celle d’un illustre Français, Gustave Doré. Races supérieures. Paskanmarjat! Edison on ihan erinäköinen (eikä yhtään Arkimedeenkään näköinen). Ja paskat se mitään yhtälöitä ratkaisi. The Edisonian approach to innovation is characterized by trial and error discovery rather than a systematic theoretical approach. Se nokki Faradayn häkin reikiä kuin kana. xxx/ellauri173.html on line 77: Gustave Tweedledum, Auguste Tweedledee et Auguste Ahlqvist xxx/ellauri173.html on line 79: Sensijaan tää Aku Aatamin saarelta eli Reunionilta (ei kuitenkaan yhtä musta kuin Kossujen vävypoika) ja Gustave Dore on kaxoset kuin Tweedledum ja Tweedledee. Samannäköset pukinparrat kuin Beforeignersin Jack The Ripperillä. Varmaan aika matkustajiakin. Vittu tää Aatami on sit typerä kana. Ois saanut pamahtaa. Ja haiseva silli, dekaani A. Ahlqvist mukana. xxx/ellauri173.html on line 81: Sääli ettei Alva ollut paikalla 6200v sitten äänittämässä Fiat Luxin käynnistysääniä eikä Lilithin turhaa läähätystä Aatamin alla. Eikä Eevan leivontaa, these are a cinch. Eritis sicut dii eli ruikitte pian lisää luotuja niinkuin mä. Enfin le sombre quolibet d’Elohim : Voici Adam devenu comme l’un de nous :(. Ja vielä discordianismin À la plus belle !… Ja Quos ego, sanat neitsyt Virgiluksen Aeneidissä, jonka Neptunus, Rooman meren jumala, lausuu tottelemattomille ja kapinallisille tuulille. Virgiluksen lause on esimerkki aposiopesis-nimisestä puhehahmosta. Vittu siinäkin on kans yx paska. xxx/ellauri173.html on line 85: Je sens bien qu’il faut que j’invente un instrument qui répète avant même qu’on ait parlé, ― ou qui, si l’expérimentateur lui souffle : « Bonjour, monsieur ! » réponde : « Merci, comment vous portez-vous ? » Ou qui, s’il arrive qu’un oisif éternue dans l’auditoire, lui crie : « À vos souhaits ! » ou :« Dieu vous bénisse ! » etc. xxx/ellauri173.html on line 87: Näähän on Applen Siri ja Amazonin Alexa. Kiltistä Marwanista on tehty luihu lippispäinen aika-agentti Alex. Sitä se aikamatkailu teettää. xxx/ellauri173.html on line 91: Angelus on joku iltakello jota on kilistetty vaikka kuinka monessa ranskispätkässä, viimexi se pyylevä siivooja Emile Zolan eedenmäistä sakkolihaa Paradoussa bylsivässä papissa. Joteskin se liittyy Neizyt Maarian tekemään raskaustestiin josta tuli ilosanoma muille joskaan ei sille. Aikavammasen viikingin epähuomiossa paxuxi panema Ingrid hyväilee Madonnan vauvaa kuin Leocadia kuolleen pikkubroidin valokuvaa. Clicheitä, clicheitä. Lisää hukkaan menneitä äänityxiä: xxx/ellauri173.html on line 93: « Salut, maître ! » (Salëm, rabboni, je crois), du jardin des Oliviers ― et le bruit du baiser de l’Is-Karioth, ― l’Ecce Homo du tragique préfet ! Muisk! Homoerotiikkaa. Vähän vittuilua suupielestä Andre Dupinille jolta epäonnistui työläisten vallankumous 1848. xxx/ellauri173.html on line 95: Toujours est-il qu’il a permis seulement qu’on imprimât son Évangile, et non qu’on le phonographiât. Cependant, au lieu de dire : « Lisez les Saintes Écritures ! » on eût dit : « Écoutez les Vibrations Sacrées ! » ― Enfin, il est trop tard… Par contre, trop tot! Nythän se jo löytyy äänikirjana varmaan jonkun baptistijuhon lukemana. xxx/ellauri173.html on line 97: Edison vetää sikareita ketjuna. Se on sähkömies. Electricien. Insinööri. Tityyri. xxx/ellauri173.html on line 98: Peoni ja kafferi eivät ymmärtäisi La Jocondea. No en minäkään, sillä on päällä nihan liikaa kuteita. Se on suunnilleen yhtä sievä kuin Beforeignersin rasisti naispoliisi. Maailman tunnetuin maalaus esittää salaperäisesti hymyilevää naista. Sillä oli todnäk yhtä huonot hampaat kuin Ingridin kamulla Maddella tms. josta tuli pyhän Olkkarin panopuu. xxx/ellauri173.html on line 100: Enter Lord Ewald ! s’écria-t-il. ― Quoi ! lui ?… de retour aux États-Unis ? ― Ah ! qu’il vienne, le cher, le noble ami !― Non, je n’ai pas oublié cet admirable adolescent… Edisonilla on Sovellan lisäxi lolitamainen lapsi Dash. SaaS nähä kuinka tässä käy. Paljastuuko siitä em-dash, en-dash vaiko vallan dot-dash. xxx/ellauri173.html on line 105: Tityre is named after the lucky shepherd in Virgil´s 'Eclogues' (or 'Bucolics'). Olix mulla tää? Jotain eklogeja nyt oli ainakin. Tityre-tu oli a society of young aristocrats and gentry in the second quarter of the 17th century, who were renowned for their violent, lawless, and intimidating behaviour on the streets of London. xxx/ellauri173.html on line 108: Virgil´s Bucolica known as Eclogues? Eclogue (ecloga; from the Greek ἐκλογή) means 'selection', 'choice'. There are theories, of course -- perhaps these Eclogues we have are a 'selection' of the best of a larger body of bucolic poetry written by Virgil. But nobody is certain. And two: who is the 'god' mentioned right at the start of Eclogue 1? xxx/ellauri173.html on line 112: nos patriae fines et dulcia linquimus arva: Me jätettiin isänmaan rajat ja mehukkaat farmimaat: xxx/ellauri173.html on line 114: formosam resonare doces Amaryllida silvas. opetat muodokasta Mansikkia mölisemään mezässä. xxx/ellauri173.html on line 118: saepe tener nostris ab ovilibus imbuet agnus. usein kastelee meidän laumoista rapsakka lammas. xxx/ellauri173.html on line 119: Ille meas errare boves, ut cernis, et ipsum Se antoi mun lehmillekin vapaata, kuten huomaat, ja munkin xxx/ellauri173.html on line 123: The standard line is that the 'deus' is Octavian. Interpretations of the First Eclogue have now come full circle. Much significant scholarship has centered around the problems inherent in an identification of the deus with Octavian. Some critics maintain that the poem is Virgil's thank-offering to Octavian for protection from land confiscation; others, though fewer in number, are equally as insistent that the eclogue expresses the poet's disapproval of his government´s land policy. A recent attempt has been made to unite the basic arguments of both sides into a more balanced statement. According to this interpretation Octavian is regarded as "having wrought both good and evil" in the past, but Virgil succeeds in revealing him to be "a savior, a force for good, and a source of hope for the future." To the contrary, I propose that an even stronger case can, and ought, be made that, in the First Eclogue, Virgil not only condemns the government land policy, but he also adroitly queries the very structure of Octavian's political program and ethic during this period. xxx/ellauri173.html on line 125: Very likely. But this is what occurs to me: in these poems, Virgil reworks Theocritus´ idylls, in detail, down to including many embedded passages and quotations translated from Greek into Virgillian Latin. I wonder if Θεόκριτος isn't the god who opened the leisure of the pastoral idyll to Virgil. Θεός means 'god' after all, as Virgil would have known. And κριτος? Well κριτος means 'selection', 'choice'. It means eclogue. xxx/ellauri173.html on line 131: Frasen är ett exempel på stilfiguren aposiopes, en form av ellips som innebär att en mening medvetet avbryts. Tän opetti meille Arvo Suominen eli Omena eräällä latinantunnilla. Se jäi mieleen, vaikkei me (onnexi) koskaan Vergiliuxeen asti päästy. xxx/ellauri173.html on line 138: Gravyr av Marcantonio Raimondi från cirka 1515, målning av Peter Paul Rubens från cirka 1635, etsning av Simone Cantarini.ca. 1643. Peeter on sentään malttanut värittää omansa. xxx/ellauri173.html on line 142: Quos ego är Lunds universitets studentkårers inofficiella motto. xxx/ellauri173.html on line 150: Iam caelum terramque meō sine nūmine, ventī, Jo taivaan ja maan ilman mun nyökytystä, tuulet, xxx/ellauri173.html on line 151: miscēre et tantās audētis tollere mōlēs? sotkette ja niin suuria uskallatte nostattaa läjiä? xxx/ellauri173.html on line 159: Berossos pomppaa esiin Akun tehtaassa. Saattoi hyvinkin olla Demis Roussoxen näköinen partapozo. Aku mustamaalaa sitäkin Thomas Alva Edisonin yhteydessä. Hänen löytönsä insinöörinä ja sähköasentajana, hänen kaikenlaiset keksinnönsä, joista tiedämme vain vähemmän outoja, antavat yleensä vaikutelmia arvoituksellisesta positivismista. Mitä ennen fyysikko perääntyisi uudesta yrityksestä? muiden olemassaolo? hänen? - Vai niin! Kuka tämän tittelin arvoinen tiedemies voisi hetkenkään ajatella ilman katumusta ja jopa häpeämättä tämän luokan huolenaiheita, kun on kysymys löydöstä? Edison, varmasti vähemmän kuin kukaan muu, luojan kiitos! xxx/ellauri173.html on line 168: Au IIIe siècle avant J-C, l’ingénieur grec Philon de Byzance classe les jardins suspendus de Babylone, au sud de l’actuel Irak, parmi les sept merveilles du monde antique. Le premier à les évoquer est le prêtre babylonien Bérose (IVe siècle avant J-C). Il attribue leur construction à Nabuchodonosor II, qui les aurait créés pour son épouse persane Amytis, laquelle se languissait de la verdure de son pays natal. Le texte de Bérose est perdu, mais il subsiste sous forme de fragments chez des historiens et géographes du Ier siècle avant J-C, tels Flavius Josèphe, Diodore de Sicile et Strabon ; on le retrouve également chez Eusèbe de Césarée (265-339 de l’ère chrétienne). Toutefois, à l’exception de Bérose, aucun texte babylonien ne mentionne les jardins suspendus, ou du moins pas un seul n’a été retrouvé. Aucune des inscriptions relatant les grands chantiers de Nabuchodonosor II ne contient une référence à un jardin surélevé. Dans ses Histoires, le géographe et historien grec Hérodote (480-425 avant notre ère), qui a visité Babylone un siècle seulement après la mort de Nabuchodonosor, ne les évoque pas non plus lorsqu’il décrit la ville. Les murailles, la tour de Babel ou Ziggurat d’Etemenanki, les palais royaux et autres constructions de la ville antique ont été identifiés par les fouilles archéologiques ou sont attestés dans les textes cunéiformes. Mais cela n’a pas été le cas pour les jardins. xxx/ellauri173.html on line 174: Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin. xxx/ellauri173.html on line 176: Berossos tunnettiin pitkään italialaisen munkin Annius Viterbolaisen 1400-luvun lopussa väärentämistä käsikirjoituksista, joita luultiin aidoiksi Berossoksen teoksiksi. Ne sisälsivät muun muassa kuvauksia Nooan poikien uintilikkeistä pohjoiseen vedenpaisumuksen jälkeen ja innoittivat ruotsalaisia jööttimäisiä historioitsijoita. Että pojat oisi muka pulikoineet altaan matalaan päähän Perämerelle. Mutta se oli pelkkää puppua. xxx/ellauri173.html on line 179: Il nous eût été si agréable de posséder quelques bonnes épreuves photographiques, (prises au moment même du phénomène,) de Josué arrêtant le soleil, par exemple, ou ramassant la colline des 40K prepuces? ― de quelques Vues du Paradis terrestre prises de l’Entrée aux épées flamboyantes ; de l’Arbre de la Science ; du Serpent ; etc. : ― de quelques vues du Déluge, prises du sommet de l’Ararat (l’industrieux Japhet, aurait, je le parierais, emporté un objectif dans l’arche s’il eût connu ce merveilleux instrument). Plus tard, on eût cliché les Sept Plaies d’Égypte, le Buisson ardent, le Passage de la mer Rouge en video, avant, pendant, et après l’épisode, le Mané, Thécel, Pharès, du festin de Balthazar ; le bûcher d’Assur-banipal, le Labarum, la Tête de Méduse, le Minotaure, etc., ― et nous jouirions, aujourd’hui, des portraits-cartes de Prométhée, des Stymphalides, des Sybilles, des Danaïdes, des Furies, etc., etc. xxx/ellauri173.html on line 181: Et tous les épisodes du Nouveau-Testament ! Quelles épreuves ! ― Et toutes les anecdotes de l’Histoire des empires d’Orient et d’Occident ! Quelle collection ! Et les martyres ! et les supplices ! Depuis celui des sept Machabées et de leur mère, jusqu’à ceux de Jean de Leyde et de Damiens, sans omettre les principaux sacrifices des chrétiens livrés aux bêtes dans les cirques de Rome, de Lyon et d’ailleurs ! xxx/ellauri173.html on line 192: Et les portraits de toutes les belles femmes, depuis Vénus, Europe, Psyché, Dalila, Rahel, Judith, Cléopâtre, Aspasie, Freya, Maneka, Thaïs, Akëdysséril, Roxelane, Balkis, Phryné, Circé, Déjanire, Hélène, etc, jusqu’à la belle Paule ! jusqu’à la Grecque voilée par la loi ! jusqu’à lady Emma Harte Hamilton ! (Täähän mulla on. Paule de Viguier oli ranskalainen aatelissynty ja Fontervillen paronitar vuoteen 1533 mennessä. Maalari Henri Rachou teki hänet tunnetuksi La Belle Paule -maalauksen aiheena, joka sijaitsee tänään Capitole de Toulouse -huoneustossa.) xxx/ellauri173.html on line 194: Quant aux mystiques, je puis leur soumettre une réflexion naïve, paradoxale, superficielle, s’ils veulent, mais singulière : ― N’est-il pas attristant de penser que si Dieu, le Très-Haut, le bon Dieu, dis-je, enfin le Tout-Puissant, (lequel, de notoriété publique, est apparu à tant de gens, qui l’ont affirmé, depuis les vieux siècles, ― nul ne saurait le contester sans hérésie ― et dont tant de mauvais peintres et de sculpteurs médiocres s’évertuent à vulgariser de chic les prétendus traits) ― oui, penser que s’Il daignait nous laisser prendre la moindre, la plus humble photographie de Lui, voire me permettre, à moi, Thomas Alva Edison, ingénieur américain, sa créature, de clicher une simple épreuve videographique de Sa vraie Nez et Voix (car le tonnerre a bien mué, depuis Franklin), dès le lendemain il n’y aurait plus un seul athée sur la terre ! xxx/ellauri173.html on line 202: Le personnage qui se tenait debout en face d’Edison était un jeune homme de vingt-sept à vingt-huit ans, de haute taille et d’une rare beauté virile. Viriiliä kauneutta! Homoiluako taas? Les lignes de sa personne laissaient deviner des muscles d’une exceptionnelle solidité, tels que les exercices et les régates de Cambridge ou d’Oxford savent les rendre. xxx/ellauri173.html on line 204: Son visage un peu froid, mais d’un tour gracieux et sympathique, s’éclairait d’un sourire empreint de cette sorte de tristesse élevée qui décèle l’aristocratie d’un caractère. Ses traits, bien que d’une régularité grecque, attestaient par la qualité de leur finesse, une énergie de décision souveraine. De très fins et massés cheveux, une moustache et de légers favoris, d’un blond d’or fluide, ombraient la matité de neige de son teint juvénile. Ses grands yeux noblement calmes, d’un bleu pâle, sous de presque droits sourcils, se fixaient sur son interlocuteur. ― À sa main, sévèrement gantée de noir, il tenait un cigare éteint. Herrasmies kiireestä munapusseihin. xxx/ellauri173.html on line 206: Il sortait de son aspect cette impression que la plupart des femmes devaient, à sa vue, se sentir comme devant l’un de leurs plus séduisants dieux. Muze oli suruinen, koska sen panopuu oli muuten hyvä mutta huonoluonteinen. Adjustoiden lornjettiaan tai kenties monokkeliaan se sanoi: Comme le dit Wieland, en son Peregrinus Protée : « Il n’y a point de hasard : nous devions nous rencontrer ― et nous nous sommes rencontrés.» xxx/ellauri173.html on line 213: Peregrinos Proteus (n. 95–165 jaa.) oli antiikin kreikkalainen kyyniseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli kotoisin Parionista, Myysiasta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea siitä, että hän piti oman hautajaispuheensa ja teki henkilökohtaisen roviohyppyennätyxen Olympian kisoissa vuonna 165. xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinoksen elämästä on säilynyt vain yksi yksityiskohtainen kuvaus Lukianoksen satiirissa Peregrinoksen polttoitsemurha. Vaikka Lukianos suhtautui vihamielisesti Peregrinokseen ja kyynikoihin yleensäkin ja kuvaukseen tulee siksi suhtautua varauksella, teoksesta voidaan kuitenkin hahmottaa Peregrinoksen elämän pääpiirteet. Lisäksi Peregrinoksen oppilas Aulus Gellius tarjoaa Peregrinoksesta joitakin tietoja, jotka antavat tästä erilaisen kuvan. Extää ollut se satusetä jota Nyölenin mielestä piti välttämättä suomentaa? Jolta oli kasku marttyyrista ja leijonasta oka tassussa? xxx/ellauri173.html on line 217: Peregrinos syntyi Parionissa noin vuonna 95 jaa. Nuorella iällä häntä epäiltiin isänsä surmaamisesta, ja tämän vuoksi hän joutui jättämään kotikaupunkinsa. Hän päätyi Palestiinaan ja oli läheisessä yhteydessä kristilliseen yhteisöön, tullen jonkinlaiseksi auktoriteetiksi yhteisössä. Roomalaiset vangitsivat Peregrinoksen, ja kristityt auttoivat häntä paljon hänen ollessaan vankilassa. Hän on ehkä odottanut saavansa kuolemantuomion, mutta Syyrian maaherra vapautti hänet. xxx/ellauri173.html on line 219: Tämän jälkeen Peregrinos vaikuttaa muuttuneen kyynisexi. Hän palasi kotikaupunkiinsa kyynikon asussa ja luopui perinnöstään antaen sen kaupunkinsa asukkaille. Tämän vuoksi kukaan ei syyttänyt häntä isänmurhasta, vaikka tapaus muistettiin edelleen. Peregrinos jatkoi kiertelyään ja oli edelleen läheisissä yhteyksissä kristittyihin. Lopulta hän kuitenkin loukkasi heitä jollakin tavalla, minkä vuoksi hänet erotettiin yhteisöstä. Peregrinos muutti Egyptiin ja opiskeli tunnetun kyynikon Agathobuloksen ”askeesikurssilla”. Tämän jälkeen hän siirtyi Roomaan ja alkoi pilkata roomalaisia valtaapitäviä, keisari Antoninus Pius mukaan lukien. Hän sai paljon seuraajia, ja on mahdollista, että Theageneestä tuli hänen merkittävin oppilaansa tässä vaiheessa. Vaikka Peregrinosta siedettiin alussa, lopulta kaupunginprefekti kuitenkin karkotti hänet. xxx/ellauri173.html on line 221: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.) xxx/ellauri173.html on line 223: Vuoden 161 Olympian kisoissa Peregrinos ilmoitti, että hän polttaisi itsensä julkisesti seuraavissa kisoissa. Hän toteutti lupauksensa: vuoden 165 kisojen viimeisenä yönä hän hyppäsi hautajaisrovioon, jonka oli sytyttänyt kaivamaansa kuoppaan, joka sijaitsi 20 stadionia eli noin 3,7 kilometriä Olympiasta itään. Lukianos, joka oli paikalla, todisti tapahtunutta, sillä hän oli kuullut Theageneen ylistävän opettajansa aikomuksia etukäteen. Paikalla oli myös paljon muita silminnäkijöitä. Selfieitä otettiin mutta ne eivät ole säilyneet. xxx/ellauri173.html on line 225: On vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Peregrinoksen elämästä ja tämän omista päämääristä, sillä Lukianos esittää tämän negatiivisessa valossa osin henkilökohtaisista syistä. Lukianoksen mukaan Peregrinos surmasi isänsä kuristamalla; liittyi kristittyjen seuraan hyötyäkseen heistä taloudellisesti; hankkiutui vangituksi, jotta saisi mainetta; antoi perintönsä pois, jotta hänen kotikaupunkinsa asukkaat suhtautuisivat häneen jälleen suopeasti; opiskeli Agathobuloksen oppilaana tullakseen entistä rivommaksi; pilkkasi roomalaisia pelkästä kunnianhimosta; ja surmasi itsensä tullakseen kuuluisaksi. xxx/ellauri173.html on line 227: Lukianos kertoo, että erilaiset legendat alkoivat levitä Peregrinoksesta nopeasti, ja että hän oli itse laittamassa osaa niistä liikkeelle. Vuoteen 180 mennessä Peregrinoksen kotikaupunkiin oli pystytetty hänen patsaansa. Sillä kerrottiin olevan oraakkelinkykyjä. xxx/ellauri173.html on line 229: Als literarische Figur taucht Peregrinus Proteus in Christoph Martin Wielands gleichnamigem Roman (1787/88) auf und heute wieder bei Peter Sloterdijk in dessen Kritik der zynischen Vernunft (1983). xxx/ellauri173.html on line 233: Christoph Martin Wieland (* 5. September 1733 in Oberholzheim bei Biberach an der Riß;[1] † 20. Januar 1813 in Weimar, Sachsen-Weimar-Eisenach) war ein deutscher Dichter, Übersetzer und Herausgeber zur Zeit der Aufklärung. xxx/ellauri173.html on line 234: Wieland war einer der bedeutendsten Schriftsteller der Aufklärung im deutschen Sprachgebiet und der Älteste des klassischen Viergestirns von Weimar, zu dem neben ihm Johann Gottfried Herder, Johann Wolfgang Goethe und Friedrich Schiller gezählt werden. xxx/ellauri173.html on line 241: Nach der Verletzung des Vaters wurde Christoph Martin Wieland von diesem, von Privatlehrern und später in der Biberacher Stadtschule unterrichtet. xxx/ellauri173.html on line 242: Im pietistischen Internat zu Kloster Berge bei Magdeburg, das Christoph Wieland ab 1747 besuchte, wurde der junge Wieland zu einem großen Verehrer Friedrich Gottlieb Klopstocks. Peit klop. Tästä kaverista on kyllä ennestään jo paasaus. xxx/ellauri173.html on line 250: Ende 1753 löste Sophie die Verlobung mit Wieland und heiratete den kurmainzischen Hofrat Georg Michael Anton La Roche (1720–1788). Dies sowie ein längerer Aufenthalt im pietistisch geprägten Haus der Familie Grebel in Zürich trugen dazu bei, dass Wieland noch eine Zeit lang an seiner „frommen“ Sprache festhielt. xxx/ellauri173.html on line 257: 1760 kehrte Wieland nach Biberach zurück, wo er zum Senator gewählt und zum Kanzleiverwalter ernannt wurde. Ein Jahr darauf begann er eine Beziehung mit Christine Hogel. 1764 brachte diese von ihm ein Kind zur Welt; da eine Heirat mit einer katholischen Bürgerstochter für Wielands Familie jedoch unter keinen Umständen infrage kam, beendete er die Beziehung. Glucklicherweise, seine uneheliche Tochter Caecilia Sophie Christine starb früh. xxx/ellauri173.html on line 259: Auf Drängen seiner Familie heiratete er 1765 die Augsburger Kaufmannstochter Anna Dorothea von Hillenbrand (1746–1801), mit der er 14 Kinder haben sollte. Samen hatte er so es gut reichte. xxx/ellauri173.html on line 261: Die kleinbürgerlichen Verhältnisse seiner Vaterstadt und die schreienden Kinder bedrückten Wieland; doch fand er auf dem Schloss Wursthausen des Grafen Stadion eine Stätte weltmännischer Bildung und persönlicher Anregung. Dort begegnete er auch seiner ehemaligen Verlobten Sophie wieder, die mit ihrem Mann in veschiedenen Betten schlief. Der Geschlechtsverkehr mit ihr und anderen Personen dieser hochgebildeten Kreise führte zu Wielands endgültiger „Bekehrung“ ins Weltliche. xxx/ellauri173.html on line 263: Es lassen sich Einflüsse von Miguel de Cervantes, Laurence Sterne und Henry Fielding nachweisen. Erschlossen folgte Wieland seinem neuen Weg, der im vollen Gegensatz zu den Anschauungen seiner Jugend stand: Er verkündete eine Philosophie der heiteren Sinnlichkeit, der weltlichen Freuden, der leichten Anmut. Bald darauf erhielt er viel Lust und weitere Belebung und Anregung in Weimar mit Johann Wolfgang Goethe und Johann Gottfried Herder. Sie waren keineswegs Absolutisten. xxx/ellauri173.html on line 265: Seine 1773 im Teutschen Merkur veröffentlichten Briefe über Alceste gaben Goethe Anlass zu der Farce Götter, Helden und Wieland. Wieland hatte die Figur des Herkules in der Tragödie des Euripides als unpassend und grobschlächtig kritisiert. Goethe, im vollen Saft seiner Sturm-und-Drang-Periode, ließ seinen Herkules als klassischen Helden auftreten, der den Literaten Wieland lächerlich machte. Auf diesen Angriff antwortete Wieland mit viel Verständnis für die jungen Rabauken. xxx/ellauri173.html on line 267: Die kongeniale und bis heute klassische Übersetzung von Lukians sämtlichen Werken (Leipzig 1788 bis 1789) erklärt sein Interesse in den komischen Kyniker. xxx/ellauri173.html on line 269: Er wollte sich – im Alter von 65 Jahren – als Landwirt betätigen. Hier verlebte der Dichter seit 1798 im Kreise der großen Familie (seine Gattin hatte in 20 Jahren glucklicherweise nur sieben überlebende Kinder geboren) einige glückliche und produktive Jahre. Seine frühere Verlobte, Sophie von La Roche, besuchte ihn mit ihrer Enkelin Sophie Brentano, mit der sich eine enge Freundschaft entwickelte. Hier besuchte ihn auch Heinrich von Kleist mit dem zerbrochenen Krug. Und so ging es heiter writer bis er starb. xxx/ellauri173.html on line 279: Philosophie morale et politique xxx/ellauri173.html on line 282: (Nietzsche, Heidegger) xxx/ellauri173.html on line 286: Deux chercheurs, nous dit Y. Coppens, qui épiaient à travers le trou d’une serrure (sic) le comportement d’un chimpanzé qu’ils avaient enfermé avec un régime de banane pendu au plafond et avec des moyens de l’atteindre pourvu qu’un minimum de réflexion fût mis en œuvre par l’animal, furent surpris de ne voir… que l’œil du singe qui, tout comme eux, regardait à travers ce trou. « xxx/ellauri173.html on line 288: Jamais démonstration n’avait été si convaincante ! », écrit Y. Coppens, en ce sens que cette expérience, conçue pour montrer « s’il en était besoin » que le chimpanzé est intelligent. xxx/ellauri173.html on line 290: Cette anecdote rapportée par Yves Coppens en préface au Propre de l’homme, pour amusante qu’elle soit, conserve cet aspect superficiel de la similarite entre nous et les singes, quoi! xxx/ellauri173.html on line 292: Ca va jusqu’à balayer la différence entre l’être humain et les autres animaux en faisant éclore subitement une position symétrique d’observation! Mais de notre côté, nous (ou moi, je suis seule a ecrire ceci) n’y voyons pas la même démonstration. xxx/ellauri173.html on line 294: Sous une fausse symétrie, de part et d’autre de la serrure se cache une dissemblance radicale : c’est l’être humain qui a la clef – la clef de la serrure, la clef de la pièce qui enferme le singe, la clef du dispositif auquel l’homme soumet un animal qui ne demandait rien à personne, la clef de l’interprétation de toute l’expérience, la clef d’un regard scientifique ou voulu tel, quand le regard du singe n’est qu’un regard stressé, apeuré, c'est un interrogateur du jeu absurde qu’il subit sans en comprendre les tenants et aboutissants et sans en avoir lui-même institué les règles. xxx/ellauri173.html on line 298: Dans le moment même où l’être humain tente d’échapper à sa spécificité, celle par laquelle il tormente l’animal a son gré en s’en différenciant comme une espèce vis-à-vis de son genre, il ne fait que réaffirmer cette spécificité. xxx/ellauri173.html on line 300: C’est toujours l’être humain qui exploite la différence entre l’homme et l’animal, qui l’inserre dans un programme scientifique, que ce soit d’éthologie ou de génétique, qui l’écrit et la commente, et qui réussit certes à faire à la fois de lui-même et de l’animal un objet d’étude, mais qui ne fait pas de l’animal le sujet actif d’une recherche scientifique, et encore moins la directrice d'un groupe recherche! xxx/ellauri173.html on line 302: Et quand bien même une singe, à force de patience et de torture de lui-même et de ses copains, parviendrait jusque là, il y a encore un homme quelque part en pouvoir qui la contraint (et ses soeurs pas moins) à ce statut de objet passif d’un processus scientifique. xxx/ellauri173.html on line 304: Ce n’est pas l’être male qui aura perdu sa avantage, c’est l’animal qui sera devenu artificiellement un sorte d’être humain inferieur par la volonté et l’obstination humaine, et qui pourra alors prétendre à ses diverses attributions. xxx/ellauri173.html on line 305: Cherchant à nier cette différence, l’être humain la réaffirme dans l’acte même de la nier. Plus elle tente de percer le mur de sa différence, plus il l’épaissit. Et ce n’est pas un regard jeté à travers une serrure qui le fera s’effondrer. Le mieux est de les cuire, les animaux, jusqu'a ce que ils sont murs. xxx/ellauri173.html on line 307: C'est l'être humain qui est la personne qui rode les autres animaux derrière la serrure avec son covid-19 masque, il n’y a pas de vache obscure qui pourrait prendre sa place pour jeter ses regards à travers des orifices de cet animal. Il est un être capable en lui-même et par lui-même de jouer avec le vrai et le faux, le réel et l’apparent, les autres animaux y compris des comperes, et de les saisir comme tels dans une cage, autrement dit: un être qui vit et tue en pensant seulement a soi-meme. xxx/ellauri173.html on line 309: Korkeasaaren villisiat kärsivät Kruunuvuoren siltatyömaan melusta. Ongelma ratkaistiin tappamalla ne. Norjalaiset vapauttivat tuntureille 25 pidätettyä naalia todisteiden puutteessa. Vapautetut naalit näkyivät tunturia vasten selvästi, vankilasta saamissaan mustissa kesävetimissä. Naalien rehabilitaation tukemisexi on tuntureille pystytetty koiranruoka-automaatteja. Naalit ovat maxaneet velkansa yhteiskunnalle. xxx/ellauri173.html on line 314: Loordi Ewald on toinen Ralf! Täähän on se sama turina kuin Jean Jacquesin Juliessa. Ralf, mikässennimi nyt olikaan, oli just tollanen Nick Ostlerin tapainen joka retkahtaa upeisiin mutta epäsuotaviin naisiin. Niin siis Edward Bomston. Sekin oli koukussa johkin muka ilkeään saapasmaan naisihmiseen. Vaixen vika oli vaan ettei se ollut tarpeexi hieno arvon loordille. Pröö meni tinttaaman ämmää köniin ihan ystävänpalveluxena. Siinäkin tarinassa tais olla niitä ursuloita. xxx/ellauri173.html on line 316: Enfin, puisque vous le désirez, voici : ― j’ai le malheur de subir un amour très pénible, le premier de ma vie (et, dans ma famille, le premier est presque toujours le dernier, c’est-à-dire le seul) pour une très-belle personne ― tenez ! pour la plus belle personne du monde, je crois ! ― et qui est, actuellement à New York, au théâtre, dans notre loge, où elle fait miroiter les pierres de ses oreilles en paraissant écouter le Freyschütz. ― Là !… Vous voilà satisfait, j’imagine, monsieur le curieux ? xxx/ellauri173.html on line 318: Taika-ampuja, Noita-ampuja eli Paholaisen palkka-ampuja (saks. Der Freischütz) on Carl Maria von Weberin säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Se on säveltäjänsä opus 77; Friedrich Wilhelm Jähnsin kronologisessa luettelossa sen numerona on J. 277. xxx/ellauri173.html on line 320: "Max" haluaa päästä ruhtinaan metsänvartijaksi, ei vähiten siksi että viran kylkiäisenä saa vaimokseen kauniin Agathen, eläkkeelle jäävän metsänvartijan tyttären. (Agathe tulee saamaan kyllä vaan kansaneläkkeen perusosan.) Ensin pitäisi kuitenkin voittaa ampumakilpailu, sillä metsänvartijan virka on avoinna vain voittajille. Max on hyvä ampuja mutta ei tarpeeksi hyvä voittaakseen. xxx/ellauri173.html on line 321: Kun Max murehtii ampumataitojensa puutteellisuutta, saapuu paikalle Kaspar, joka tarjoaa Maxille pari lasillista viiniä. Kaspar esittelee Maxille taikaluodin, jolla osuu aina maaliin. Max kiinnostuu taikaluodista ja kysyy, mistä niitä saa lisää. Kaspar kertoo, että niitä voi itse valaa keskiöisin, Susirotko-nimisessä paikassa. (Hän ei kerro sitä, että valamiseen tarvitaan paholaisen apua.) xxx/ellauri173.html on line 323: Agathe on huolissaan Maxista, joka ilmoittaa menevänsä keskiyöllä Susirotkoon metsästämään kauriita. Vallitsee pahaenteinen tunnelma. Kun Max saapuu Susirotkoon, on Kaspar jo paikalla, valmiina ohjaamaan luotien valamista. (Kaspar on aiemmin ehdottanut esimiehelleen paholaiselle, että Max tulisi hänen tilalleen paholaisen rengiksi. Lisäksi on sovittu, että seitsemäs valettu luoti on surmanluoti, joka ohjautuu sinne minne paholainen haluaa, kenties Agatheen?) Max alkaa valaa luoteja. Ympärillä alkaa tapahtua kaikenlaisia outoja ja pelottavia asioita. Kun Max valaa viimeisen luodin, ilmestyy paholainen hänelle. Max pyörtyy järkytyksestä. xxx/ellauri173.html on line 325: Max ampuu kilpailussa taikaluotejaan ja osuu aina tarkasti maaliin. Sitten tulee seitsemännen luodin vuoro... Agathe on hermostunut, sillä hänellä on ollut epämääräisiä painajaisia ja kaikkialla näkyy huonoja enteitä... Max ampuu seitsemännen luotinsa... Luoti koukkaa kohti Kasparia, joka saa kuolettavan osuman. Paholainen ottaa Kasparin sielun haltuunsa. (Kaspar ei ollut ilmeisesti ottanut huomioon, että paholainen voi tappaa vain sellaisen ihmisen, joka on tietoisesti antautunut hänen valtaansa. Ja Kasparhan oli ainoa paikallaolija, perkeleen lisäxi, joka tiesi täsmälleen taikaluotien perkeleellisen alkuperän. Jumala oli taas kerran vessassa, ja Jeesus koko aika suihkussa.) Max joutuu selittämään syyn luodin omituiselle lentoradalle. Hän tunnustaa, että luotien valaminen tehtiin hieman oudoissa olosuhteissa. Paikalle sopivasti ilmestyvä erakko asettuu Maxin puolelle ja laittaa (tai pistää, muttei pane koska se on munkki) tapahtumat typerän ampumakilpailuperinteen syyksi. Paikallaolijat antavat Maxille anteeksi. Ja jos hän käyttäytyy vuoden ajan kunnolla, hän saa Agathen vaimokseen, lupaa perkele. Agathan eläke on silloin jo alkanut juosta. xxx/ellauri173.html on line 327: ― Oui, c’est désastreux, en effet, ce que vous m’apprenez là ! murmura-t-il froidement. Mit vit? Ewald ei ole vielä sanonut halaistua sanaa siitä mikä mimmissä on vikana. (Paizi eze on amerikkalainen ja tykkää saxalaisesta oopperasta. No ehkä siinä on jo tarpeexi.) xxx/ellauri173.html on line 330: Hei se on varmaan mulatti! Samanlainen savunaama kuin Harryn Meghan hemmetti! xxx/ellauri173.html on line 335: Ewaldilla ei ollut vanhempia, mutta hyviä käytössä kuluneita apulaisia. Päärinä sen piti osallistua Intian keisarinnan kemuihin, se oli siis Viktoria, ja vuosi 1877. Ranskixet olivat jo saaneet päihin Preussilta. xxx/ellauri173.html on line 337: Rautatien laiturilla nuori nainen vaikutti järkyttyneeltä siihen asti, että hän ei voinut lähteä. Viime hetkellä, tuntematta minua, hän lähestyi minua, uskaltamatta pyytää minulta paikkaa olohuoneeseen, jossa matkustin yksin - kohteliaisuutta, jota en kuitenkaan voinut kieltäytyä häneltä. xxx/ellauri173.html on line 341: Neiti Alicia on vain noin kaksikymmentä vuotta vanha. Hän on hoikka kuin hopeahaapa. Hänen liikkeensä ovat hidasta ja herkullista harmoniaa; ― hänen ruumiinsa tarjoaa joukon viivoja yllättämään suurimmat kuvanveistäjät. Lämmin tuberkuloosivaaleus peittää sen täyteläisyyden. Se on itse asiassa humanisoidun Venus kondomin loisto. Hänen painavissa ruskeissa hiuksissaan on etelän yön kiiltoa. Usein kylvystä tullessaan hän astuu tämän kimaltelevan hiuksen päälle, jota vesikään ei aaltoile ja heittää eteensä olkapäältä toiselle reheviä varjoja kuin takin häntää. xxx/ellauri173.html on line 342: Hänen kasvonsa ovat viettelevimmät soikeat; hänen julma suunsa kukki siellä, kuin verinen neilikka, joka juopui kasteesta. Kosteat valot leikkivät ja lepäävät hänen huulillaan, kun nauravat kuopat löytävät niitä kirkastuessaan hänen nuoren eläimen naiivit hampaat. Ja hänen kulmakarvat tärisevät saadakseen sävyn! hänen hurmaavien korvien lohkot ovat kylmiä kuin huhtikuun ruusu; nenä, hieno ja suora, läpinäkyvillä sieraimilla, jatkaa otsan tasoa seitsemällä sirolla pisteellä. Kädet ovat enemmän moukkamaiset kuin aristokraattiset: hänen jaloissaan on sama tyylikkyys kuin kreikkalaista marmoria. xxx/ellauri173.html on line 344: Tätä vartaloa valaisevat kaksi ylpeää silmää, joissa on mustat valot, jotka yleensä katsovat ripsien läpi. Tämän savannilta tuoksuvan ihmiskukan rinnasta tulee lämmin hajuvesi, joka polttaa, päihtyy ja ilahduttaa. Neiti Alician äänen sointi kun hän puhuu, on niin läpitunkeva, hänen laulujensa sävelissä on niin eloisia, syviä taivutuksia, että joko hän lausuu traagisen kohdan tai jonkin jalon säkeen, tai hän laulaa jotain upeaa ariosoa, huomaan aina minä vapisen itsestäni huolimatta ihailusta, joka, kuten näette, on tuntematonta. xxx/ellauri173.html on line 351: ― Vous aussi, et plus que moi ! répondit le jeune homme en s’essuyant. Sans votre culotte, voulez-vous en essayer avec moi ? xxx/ellauri173.html on line 356: Nainen ! Eikö hän ole tuhansien ahdistusten vaivaama lapsi, joka on alttiina kaikille vaikutuksille? Eikö meidän pitäisi aina ottaa ystävällisimmällä hemmottelulla ja parhaalla hymyllämme vastaan sen hassujen taipumusten ja makujen epäjohdonmukaisuuksien ilmettä varjona, joka on yhtä vaihteleva kuin höyhenen hohto? Tämä epävakaus on osa naisen viehätysvoimaa. xxx/ellauri173.html on line 358: Luonnollisen ilon on päinvastoin johdettava meidät varovasti ohjaamaan, lykkäämään tuhannella hitaalla siirtymällä (tukistuxella ja potkulla) - ja joista hiän rakastaa meitä enemmän, arvaamalla ne - ohjataksemme lopulta hauraan, vastuuttoman ja herkän olennon, joka itsestään ja vaistomaisesti pyytää tukea. Oliko siis viisasta tuomita niin nopeasti ja varauksetta luonto, jonka rakkaus saattoi pian (ja tämä riippui minusta) muuttaa ajatuksensa tehdäkseen niistä minun heijastukseni? xxx/ellauri173.html on line 360: Mutta ei! hyvin tyhmä nainen oli eksynyt tähän ihmeelliseen ruumiiseen, - se ei kuulunut hänelle. "Se on erittäin liiallinen olettamus", vastasi Edison; kuitenkin lähes kaikki naiset, ― vaikka he ovat kauniita, mikä menee heistä nopeasti ohi - herättävät samanlaisia tuntemuksia, Mutta pian he ovat yhtä rumia kuin tyhmiäkin. xxx/ellauri173.html on line 362: No kävikö se sit vieraissa? Suihkiko ristiin? - Ei edes sitäkään. Hän oli melko hyvästä skotlantilaisperheestä, hiljan jalostetusta vieläpä. Sulhasen vietellyt, sitten paremman omaisuuden vuoksi hylätty, ei enää kyennyt naimisiin, mutta tunsi myötätuntoa henkilöäni kohtaan, hän otti ilman pitkiä puheita tervetulleeksi rakkauden, jonka painoin häneen ja jonka kaltevuuden hän toivoi voivansa piankin jakaa. xxx/ellauri173.html on line 364: "Kaiken kaikkiaan", keskeytti Edison, "nämä tunnustukset merkitsevät tiettyä sydämen arvokkuutta, luulenko?... vai?" - Ei ? Lordi Ewald katsoi häntä määrittelemättömällä tavalla. Olisi voinut sanoa, että hän oli koskettanut melankolisen itseluottamuksensa tuskallisinta kohtaa. xxx/ellauri173.html on line 368: Ewaldin kanssa hän näki selvästi, että hän oli tekemisissä "suuren herran" kanssa. ― Sitä paitsi olin herrasmies, ”mikä sanoi kaiken”.― Et cetera; loput vastaavasti. Mitä mieltä olet neiti Aliciasta tämän version mukaan? - Paholainen! Tuhat ukkosenjylinää! sanoi Edison: nämä kaksi sisältöä ovat itse asiassa niin eri sävyisiä, että minusta näyttää siltä, että hänen ja sinun käännöksensä ovat ilmaisseet kaksi asiaa, joiden välillä on vain kuvitteellinen suhde. (Aargh...) xxx/ellauri173.html on line 370: Hittolainen, ämmähän on keskiluokkainen MOUKKA! Vain teatterityönsä ammatissa hiän tulkkaa voimakkaasti matkivin keinoin nerouden inspiraatioita― hän pitää niitä onttoina. Näitä suuria, näitä ainoita mielen todellisuuksia kaikille järkeville sieluille, hän kutsuu niitä määrittelemättömällä hymyllä "runollisiksi ja eteerisiksi", ja vain punastuen, pakon edessä, hän pystyy, alentaen itsensä (ikään kuin häpeälliseen lapsellisuuteen syyllistyen) tulkitsemaan niitä. xxx/ellauri173.html on line 372: Tollanen sonta tuskin olisi hänelle ajanvietettä - sanokaamme, vähän vähemmän kiinnostavaa kuin korttien pelaaminen. ― Tämä joka tavulle kultaista lumoaan levittävä ääni on vain tyhjä instrumentti: se on hänen mielestään elinkeino, vähemmän arvokas kuin mikään muu, jota hiän käyttää vain muiden puutteessa ja innokkaasti kieltää sen (mutta taitavasti ottaen sillä omaisuuksia). ― Kirkkauden jumalallinen illuusio, innostus, väkijoukon jalot purkaukset ovat hänelle vain laiskurien ihastusta , joille hän uskoo, "suurten" taiteilijoiden toimivan vain "leikkileluina". Tis-mal-leen! xxx/ellauri173.html on line 374: Se, mitä tämä nainen katuu "virheestään", ei suinkaan ole kunnia itse (tämä vanhentunut abstraktio), vaan vain menetetty kate sexipääomasta. xxx/ellauri173.html on line 375: Hän menee niin pitkälle, että hän laskee edut, joita väärä neitsyys olisi antanut hänelle arvottomasti, jos hänen kavalluksensa olisi jäänyt tuntemattomaksi hänen maassaan. Hän ei millään tavalla koe, että tällaiset katumukset yksinään muodostavat ja edellyttävät todellista häpeää, paljon enemmän kuin lihan ulkoista sattumaa, koska sitä ei voida enää pitää siitä lähtien muutoin kuin väistämättömänä takaiskuna jo ennen vaippoja (korjaan lakanoita), itseään tällä tavalla määrittelevän olennon temperamentissa. xxx/ellauri173.html on line 377: Hinoa nti Alicia! Mun mieleiseni typykkä! Helskutti mitä setämiespaskaa tää tuuba on! Ilse-Aatami on säälittävä rimpula, piipunrassi joka puhuu putkihommista! xxx/ellauri173.html on line 382: Kunnia on suunnilleen sama asia kuin kasvot tai Image. Apinoilla on ikäänkuin nazat karvaisissa olkapäissä, jotka määräävät kenelle ne tekee hunööriä, kelle pyllistävät ja ketä kyykyttävät. Naarasapinat saa pyllistää kun alfakoiraat pyytävät. Pyllistävät kyllä beetakoiraatkin jos käsketään. Tämä lailla pelaa lauman nokkimisjärjestys. Kasvojen menetys on pahaa lääkettä koska siinä putoaa paalupaikka nokintajonossa. Sixi poliitikot varjelevat imagoaan kuin neito kunniaansa, ja kääntäen. Oxalta putoamisen nimitys on häpeä. Hyi häpeä! Ylemmäxi kipuamisen on ylpeys. Hyvä mä! Vitun kunnia. Jag tar hommio på det. xxx/ellauri173.html on line 386: Häneltä puuttuu häpeän tunne siinä määrin, että hän saa minut kärsimään sellaisista tunnustuksista! Naisellisen tahdikkuuden jäännös ei salaa varoita häntä siitä, että hän tästä sopimattomasta laskelman näkökulmasta katsottuna tuhoaa sydämestäni kaiken sympatian, kaiken ihailun häntä kohtaan hyytävässä kömpelyydessään! - Mitä! tämä kauneus, niin vaikuttava, on täynnä niin paljon salaperäistä moraalista kurjuutta! xxx/ellauri173.html on line 390: Mut hei! Jospa koitetaan tämmöstä käänteistä psykologiaa. Jospa Liisa on oikeasti vitun nolona, mutta peittää sen esittämällä tyhmää burzhuaata. Eli sen ajattelu menee näin: xxx/ellauri173.html on line 392: "Haluan olla rakastettu niin kuin kukaan ei enää rakasta! ei vain sixi että olen kaunis, vaan sixi koska näen itseni uhriutuneena. Kenkälusikoin itseni tähän ällöön rooliin, johka useimmat vuosisadan naiset suostuvat naamioimaan luonteensa sillä verukkeella, että muoti velvoittaa heidät tekemään niin eli se trendaa nyt. xxx/ellauri173.html on line 395: Jos hän päinvastoin haluaa hylätä minut - yrittämättä edes hallita minua - jos hänkin lähtee lippahivoon, mutta ilman edes aatusta häpäistä unelmaa, jonka tulen ikuisesti inspiroimaan hänessä - niin tästä merkistä tunnistan, että hän on… että hän on kotoisin maastani (Skotlanti)! " xxx/ellauri173.html on line 401: "Totisesti, rakas lordi, sinä saat minut ymmärtämään, että lordia voidaan kutsua Byroniksi! Edison vastasi hymyillen, "ja sinun täytyy olla hyvin pettynyt, että olet turvautunut kaikkeen tähän epäkäytännölliseen runouteen sen sijaan, että olisit myöntänyt banaalia todellisuutta. Eikö olekin mahtavaa oopperaa? Kuka nainen voisi koskaan tulla raskaaksi (saati kexiä tällästä) muutamaa vihonviimeistä mystistä olentoa lukuun ottamatta? Jumalan vuoksi vain ihminen nostaa luonnettaan näin." xxx/ellauri173.html on line 402: – Rakas ja hienovarainen uskottuni, tajusin liian myöhään, että tällä sfinksillä ei todellakaan ollut arvoitusta: olen rangaistava unelmoija. "Mutta", sanoi Edison, "miten olet edelleen rakastunut häneen, kun olet analysoinut häntä niin paljon? - Vai niin! koska herääminen ei aina johda unen unohtamiseen, ja ihminen on ketjutettu omaan mielikuvitukseensa! vastasi lordi Ewald katkerasti. Tässä on mitä tapahtui. xxx/ellauri173.html on line 404: Hän ja minä kuuluimme hyvin nopeasti toisillemme uskosta, jolla näin ympäröin rakkauteni. Niin paljon todisteita tarvittiin todistaakseen piispalle, että näyttelijätär ei pelannut komediaa! Sinä päivänä kun tunnistin hänet peruuttamattomasti, halusin silti vapauttaa itseni tästä haamusta... xxx/ellauri173.html on line 406: Mutta minun on myönnettävä, että kauneuden siteet ovat vahvoja ja synkkiä. En ollut tietoinen heidän luontaisesta voimastaan, kun kimeerani huijaamana uskalsin työntyä kupupää edellä tähän intohimoon. Olin jo tullut hiänen lihaan pipu edellä tyyliin Sarrja! Sarrja! Laukaus! Laukaus! kuin Phil Roth maxapalaan, kun ikuisesti pettyneenä halusin ravistaa sen kuivaxi, mutta heräsin, vähän kuin Gulliver Lilliputissa, kassit monta miljoonaa siimahäntää keventyneinä. xxx/ellauri173.html on line 408: Aisteissani, poltettuna Alician syleilystä, energiani oli hiipunut. Dalila oli leikannut hiukseni nukkuessani. Suostuin vetämään hiäntä wiixeen enää ihan vaan käskystä. Sen sijaan, että olisin rohkeasti höylännyt ruumista, nuolin välilihaa. Minusta tuli mykkä eikä enää niin ahkerasti lykkäävä. xxx/ellauri173.html on line 411: Tutkimme sitä hetken kuluttua Hadalysta itsestään, joka on epäilemättä iloinen ja huvittunut antamaan vilauksen hänen valoisan olentonsa mysteeristä. xxx/ellauri173.html on line 413: Hän ei koskaan epäillyt todellisen raivon kuljetuksia, joilla häntä kesytän kun ajelutan edestakaisin paisuvaista hänessä. Kuinka monta kertaa olen kuivannut hänet ja itsenikin jälkeenpäin! En ole laskenut. Kielletty myönnytys, kangastus! ovat siksi orjuuttaneet minut tähän ihmeelliseen pystypäiseen asentoon! Neiti Alicia merkitsee minulle nyt vain hyvänolon koloa, ja vannon Jumalan nimeen, että hänen omistuxeensa joutuminen olisi minulle mahootointa. Se olis melkein yhtä paha kuin jos Koko Suomi leipoo ohjelman osanottajat ei edes tapais Minttu Räikköstä, rallikuskin vaimoa! xxx/ellauri173.html on line 416: Faunin iltapäivänokoset jatkuvat xxx/ellauri173.html on line 418: Faunin tupluurien suomennos paasauxessa 46 katkesi kuin kananlento. Nyt on tarvis jatkaa sitä, koska Huishaismannin mielestä Mallarmé on ihan parhautta. Eise musta juuri ollut kummonen. Ehkä sinusta, ei minusta. Vitun 2-mielinen se kyllä on, 1-mielisesti voidaan todeta. xxx/ellauri173.html on line 422: It is Mallarmé's best-known work and a hallmark in the history of symbolism in French literature. Paul Valéry considered it to be the greatest poem in French literature. But who is Paul Valéry to say? He probably meant best after his own cemetery bit. xxx/ellauri173.html on line 424: Offrir à trois amis, ayant pour nom Cladel, Dierx & Mendès, ce peu de vers (qui leur plut) y ajoute du relief ; mais autant vaut que mon cher Éditeur en saisisse le public rare des amateurs : l’illustration faite par Manet l’ordonne. xxx/ellauri173.html on line 453: Que non ! par l’immobile et lasse pamoison xxx/ellauri173.html on line 456: Au bosquet arrosé d’accords ; et le seul vent xxx/ellauri173.html on line 460: Le visible et serein souffle artificiel xxx/ellauri173.html on line 478: Droit et seul, sous un flot antique de lumière, xxx/ellauri173.html on line 479: Lys ! et l’un de vous tous pour l’ingénuité. xxx/ellauri173.html on line 486: Le jonc vaste et jumeau dont sous l’azur on joue : xxx/ellauri173.html on line 490: Fausses entre elle-même et notre chant crédule ; xxx/ellauri173.html on line 494: Une sonore, vaine et monotone ligne. xxx/ellauri173.html on line 500: Des déesses ; et, par d’idolâtres peintures, xxx/ellauri173.html on line 503: Pour bannir un regret par ma feinte écarté, xxx/ellauri173.html on line 513: » Dans les clartés et les frissons, ô pierreries ! xxx/ellauri173.html on line 517: » Je les ravis, sans les désenlacer, et vole xxx/ellauri173.html on line 536: » La petite, naïve et ne rougissant pas :) xxx/ellauri173.html on line 538: » Cette proie, à jamais ingrate, se délivre xxx/ellauri173.html on line 543: Tu sais, ma passion, que, pourpre et déjà mûre, xxx/ellauri173.html on line 544: Chaque grenade éclate et d’abeilles murmure ; xxx/ellauri173.html on line 547: À l’heure où ce bois d’or et de cendres se teinte xxx/ellauri173.html on line 559: De paroles vacante et ce corps allourdi xxx/ellauri173.html on line 562: Sur le sable altéré gisant et comme j’aime xxx/ellauri173.html on line 576: Nää nymfetit, ne mä haluun ikuistaa. xxx/ellauri173.html on line 586: osoittaa, valitettavasti ! että aika yxin uhrauduin xxx/ellauri173.html on line 591: josko vallan naiset joista mussutat xxx/ellauri173.html on line 593: ovatkin vaan sun mielikuvituxen tuotetta? xxx/ellauri173.html on line 594: Fauni, suomuxet putosivat sinisilmistä xxx/ellauri173.html on line 600: ei solise vettä paizi mun huilun kaatamaa xxx/ellauri173.html on line 608: Voi tyynen suon sisilialaiset leveet laudat, xxx/ellauri173.html on line 611: "Et mä leikkasin täällä kesytettyjä onttoruokoja xxx/ellauri173.html on line 615: "Ja et hitaassa esileikissä jossa putket ojentuvat xxx/ellauri173.html on line 618: "Hidastettuna, kaikki palaa keltaisena hetkenä xxx/ellauri173.html on line 627: Pusu, joka hipihiljaa vakuuttaa epäluotettavat, xxx/ellauri173.html on line 631: valtavan parrun ja kaxoset joilla leikitään sinitaivaan alla xxx/ellauri173.html on line 633: Unexuu, pitkänä soolona, et me hupailtiin xxx/ellauri173.html on line 636: Ja ruikitaan niin korkealle et lempi talttuu xxx/ellauri173.html on line 653: Hoi nymfetit, paisutetaanpa muistoalbumia. xxx/ellauri173.html on line 658: "Seijauteen ja väristyxiin, hyvät kivexet! xxx/ellauri173.html on line 668: Paetaxeen mun huulta tulijuovana, kuin salama xxx/ellauri173.html on line 674: "Mun rikos on et mulla on pelon voittamisesta iloisia xxx/ellauri173.html on line 675: "Petkuttajattaria, karvatupsu jaettuna kahtia xxx/ellauri173.html on line 676: "Pusuja jota jumalat vartioivat hyvin sotkettuna; xxx/ellauri173.html on line 682: "Jota mun kätöset, epämääräisten menehdysten hervauttamat xxx/ellauri173.html on line 686: Sen pissasempi! muiden onnea kohti mua vetävät xxx/ellauri173.html on line 687: solmituilla leteillään mun ozan sarvista: xxx/ellauri173.html on line 688: Sä tiedät, mun kärsämys, että sinipunainen ja jo kypsä xxx/ellauri173.html on line 690: Ja meidän veri, otettuna siitä joka siihen tarttuu, xxx/ellauri173.html on line 692: Hetkellä kun tää kulta- ja tuhkamezä värjääntyy xxx/ellauri173.html on line 707: Pötkölleen muunnetulle hiekalle ja miten rakastankaan xxx/ellauri173.html on line 713: on painettu xxx/ellauri173.html on line 725: "Ei todellakaan", vastasi lordi Ewald surullisesti hymyillen. "Hän on typerä. Hänessä ei ole jälkeäkään siitä melkein pyhästä tyhmyydestä, joka jo sen tosiasian vuoksi, että se on äärimmäisyyttä, on tullut yhtä harvinaiseksi kuin äly. Nainen, jolta on riisuttu kaikki tyhmyys, onko hän muuta kuin hirviö? Mikä voisi olla surullisempaa, hajottavampaa kuin inhottava olento, jota kutsutaan "älykkääksi naiseksi", ellei hänen vastakohtansa, sileä puhuja? Mieli on maallisessa mielessä älyn vihollinen. Vaikka muistaakseni, uskovana naisena onkin vähän tyhmä ja vaatimaton ja joka ihmeellisellä vaistollaan ymmärtää sanan todellisen merkityksen kuin valoverhon läpi, niin paljon tämä nainen on ylin aarre, on todellinen kumppani, niin paljon kuin toinen on epäsosiaalinen vitsaus! xxx/ellauri173.html on line 727: Nyt, kuten kaikki keskinkertaiset olennot, neiti Alicia ei suinkaan ole tyhmä, vaan on vain typerä. ― Hänen unelmansa olisi näyttää kaikille "älykkäältä naiselta!" "hohtavien" ulkokuorien, sen tarjoamien etujen vuoksi. Tämä fantastinen porvaristo rakastaisi tätä naamiota vessaksi, miellyttäväksi ajanvietteeksi, mutta ei kuitenkaan kovin vakavaksi. Jotta hän löytää tavan pysyä keskinkertaisena, jopa tässä kuivassa ja sairaassa ihanteessa. xxx/ellauri173.html on line 729: ― Millaista typeryyttä hänellä on arkielämässä? kysyi Edison. "Häneen on tarttunut ", vastasi lordi Ewald, "se niin sanottu negatiivinen, naurettava järki, joka yksinkertaisesti rajaa kaiken ja jonka havainnot liittyvät vain merkityksettömiin arkipäiväisyyxiin, joiden intohimoiset kannattajat painokkaasti kutsuvat asioita "jalat maassa" nimellä. Ikään kuin nämä tylsät asiat, jotka olisi sovittava mahdollisimman hiljaa, imisivät tässä vaiheessa kaikki huolet todellisten elävien keskuudessa! xxx/ellauri173.html on line 731: Tälläset arkipäiväiset ihmiset rikastuvat turhaan; he kärsivät ja kuolevat salassa alkuperäisessä alhaisuudessa, joka tukehduttaa heidät. Se on eräänlainen dementia, joka saa potilaat toistamaan jopa unen aikana "tärkeän" näkökohdan sanoja ja jotka näyttävät heidän mielestään antavan "painoa" elämälle. Esimerkiksi sanat: "Vakavasti! -positiivista! ― maalaisjärkeä!… jne., lausutaan aina samalla tavalla, varmuuden vuoksi. xxx/ellauri173.html on line 733: Hämmästyttävintä on, että he tekevät huijauksia, että he joskus onnistuvat luopumaan hallitusvallasta eri osavaltioissa, kun taas heidän hymyilevä, omahyväinen ja hiljainen tyhjättömyys ansaitsee vain saattohoidon. No, tämän naisen sielu, jota rakastan, valitettavasti! on sisar näille: Miss Alicia, jokapäiväisessä elämässä, - hän on jumalatar Reason. xxx/ellauri173.html on line 735: - Hyvä! sanoi Edison. Jatketaan. Jos ymmärsin sinua, neiti Alicia Clary ei ole nätti nainen? xxx/ellauri173.html on line 737: "Ainakaan! sanoi lordi Ewald. Itse asiassa, jos hän olisi vain nätein naisista, en kiinnittäisi häneen niin paljon huomiota, usko minua. Tiedät sanonnan: nätin rakkaus on kauniin kauhu. Kuitenkin juuri nyt, epäröimättä, ajattelin voivani tuoda esiin sen aiheen osalta Venus victrixin murskaavan muodon. Yksinkertainen kysymys: olisiko mies, joka pitää Venus victrixiä "nättinä", ymmärrettävä? Se, mistä tässä todella on kysymys, tämä on yhtä paljon sen vastakohta kuin kamalin Eumenideista. Voisi kuvitella näitä kolmea tyyppiä tasakylkisen kolmion päissä: kaunis, nätti, pyllynruma. xxx/ellauri173.html on line 739: Ainoa onnettomuus, johon neiti Alicia joutuu, on ajatus! – Jos häneltä riistettäisiin kaikki ajatukset, voisin ymmärtää häntä. Marmorisella Venuksella ei itse asiassa ole mitään tarvetta Ajatukselle. Jumalatar on verhottu mineraaleihin ja hiljaisuuteen. Tämä verbi tulee esiin sen ulkonäöstä: "Olen vain kauneus itse. Ajattelen vain sen mielessä, joka ajattelee minua." Niin olis hyvä, mutta ei. xxx/ellauri173.html on line 743: Onxtää Venus Victrix? Joo kai, se on se Milon Venus. Toinen on Napsun sisko Pauline. Paulinella ei ole sixpäkkiä, ja nenä on pitkänlainen. Mutta kädet tallella niinkuin pissaliisalla. Kun Paulinelta kysyttiin miten se saattoi olla Casanovan mallina ilman rihman kiertämää, se vastasi: Höh, siellä oli kamiina. xxx/ellauri173.html on line 745: Tämä patsasmaisuus, jonka neiti Alicia Clary ilmaisee Venus Victrix -linjoillaan, joka seisoo hiekalla, meren edessä, voisi inspiroida mua, jos hän olisi ihan hipihiljaa ja sulkisi silmäluomensa. Mutta kuinka sietää voittoisaa Venusta, joka löydettyään käsivartensa uudelleen aikojen yön syvyydessä ilmestyisi ihmiskunnan keskelle, karkea, vino ja kiero katse epäonnistuneella suurkeittiön emännän naamallaan, ja jonka mieli on vain liikenneympyrä, jossa kaikki tämän väärän terveen järjen kimeerit, joiden synkän izeriittoisuuden olemme juuri tyhjentäneet, pitävät vakavasti turhia neuvojaan? xxx/ellauri173.html on line 749: - Hyvä taivas! sanoi lordi Ewald. Enkö kertonut, että hän on virtuoosi? Ja eikö virtuoosi ole neron ja itse taiteen suora ja kuolevainen vihollinen? Taiteella ei ole sen kummempaa suhdetta virtuoosiin kuin neroilla lahjakkuuksiin; ero niiden välillä on todellisuudessa mittaamaton. Esim Aku Aatamisaari on täysin lahjaton nolla mutta nero. Mikä apinan pepunhaju! Mutta ennen kaikkea Alicia on keskinkertainen, siitä puuttuu jopa se paskiainen taju, joka saa neron uskomaan, että musiikki on kaunista! Jos ihailu saa minut esim sulkemaan silmäni ja sanomaan itselleni "Kaunista", hän sanoo "että hän ei todellakaan ymmärrä, kuinka herrasmies voi tolleen unohtaa arvokkutensa!..." Näettekö: tää on yksinkertaisesti älyllistä riisitautia. xxx/ellauri173.html on line 753: "Kuinka hän voi olla, kun hän on typerys! Ihminen on hyvä vain, kun on tyhmä, sanoo lordi Ewald. - Vai niin ! Olisi edes rikollinen, ilkeä, tumma, Rooman keisarinna, niin olisin ymmärtänyt hänet! ja tuhat kertaa suosikki! Mutta ei siinä kaikki että hän ei ole hyvä, hänellä ei ole sitä villiä ruokahalua, joka syntyy voimakkaasta ylpeydestä. Hyvä ! sinä sanot? Hänessä ei ole jälkeäkään siitä ylivoimaisuudesta joka muuttaa rumuuden ja levittää lumottua balsamiaan jokaiseen haavaan! Pyh, hän ei ole edes kunnolla paha! xxx/ellauri173.html on line 756: "Katsokaas, rakas Watson, katsoin eräänä iltana teatterissa neiti Alicia Claryta, kun hän kuunteli jonkinlaista melodraamaa erään puheenväärentäjän kynästä, noiden kirjainten ryöstäjien kynästä. Do-it-yourself ammattikieltä, saippuaoopperaa! Heidän fiktionsa banaalisuudet, irvistävä laiskuus, surkastuminen, voittoisa ja tuottoisa rankaisemattomuus, tollanen lattapäinen ylevyyden tunne laahuxen joukossa. Hyvin menee ! Näin miten tämän naisen ihailtavat silmät täyttyvät kyynelistä näissä surkeissa keskusteluissa! Voi helvetti! Että mua eto! xxx/ellauri173.html on line 761: "Kyllä! ", sanoi lordi Ewald. Minulla oli ilo analysoida tämän häiritsevän naisen uskonnollisuutta. Ei mitään mystistä Lunastaja-Jumalan elämää antavasta rakkaudesta – vaan hän uskoo siksi, että se vaikuttaa sopivalta ja erittäin "asianmukaiselta". Hän uskoo valaistuneen, ymmärrettävän ylevyyden Jumalaan. Hän kansoittaa paratiisinsa marttyyreilla, jotka eivät liioittele mitään; kunnialliset valitut, muodolliset pyhät, käytännölliset neitsyet, kunnolliset kerubit. Hän uskoo taivaaseen, mutta maanläheiseen taivaaseen. xxx/ellauri173.html on line 763: "Ennen kuin päätän", sanoi Edison, "etkö kertonut minulle, että hän oli tästä pärinän puutteesta huolimatta puhdasrotuinen tyttö?" Tämän sanan jälkeen Lord Ewaldin poskille nousi huomaamaton punastuminen. - Minä ? En usko, että sanoin niin, hän vastasi. "Sanoitte, että neiti Alicia Clary kuului "johonkin hyvään perheeseen, skotlantilaista alkuperää, äskettäin jalostettua. » - Vai niin! täydellisesti, sanoi lordi Ewald; mutta tämä ei ole sama asia. Se ei ole edes ylistystä. Päinvastoin. Tällä vuosisadalla täytyy olla syntynyt jaloxi, jo kauan on kulunut ajasta, jolloin sellaiseksi voi tulla. Jalo Aku Aatamisaari kelpaa esimerkiksi. Ei rotukoiran aika muuten kulu kuin nokkimalla katuojia kuin joku pulu. xxx/ellauri173.html on line 765: Me aateliset uskomme, että voi olla haitallista tiettyjen linjojen olemukselle, vaikka se olisikin tulenkestävä, jos niitä harkitsemattomasti rokotetaan tällä kyseenalaisena ja laihtuneella rokotteella, jolla niin monet porvaristot ovat lähtemättömästi myrkytettyjä." Ja lisäsi hyvin matalalla, syvästi hymyillen: "Ehkä se on syy", hän sanoi. xxx/ellauri173.html on line 767: Edison, nerokkaana miehenä (eräänlainen kansa, jonka erityinen jaloisuus aina nöyryyttää tasa-arvon kannattajia), vastasi myös hymyillen: – Tosiasia on, että puhdasrotuiseksi hevoseksi ei tule pelkästä kilparadalle pääsystä. Vain, mikä on positiivisesti huomionarvoista kaiken tämän analyysin pohjalta, on se, että et ymmärrä, että tämä nainen olisi ihanteellinen feminiini kolmelle neljäsosalle modernista koiraskunnasta! - Vai niin! - Miten miljoonat ihmiset voisivatkaan elää sellaisen rakastajan kanssa, kun he ovat rikkaita, kauniita ja nuoria kuin sinä! xxx/ellauri173.html on line 771: Tämän raskaan lyijykerroksen alla epätoivoinen lausui tämän ainoan sanan: "Ei pysty! Liian hapokasta!..." (Dante, helvetti). xxx/ellauri173.html on line 772: En ole rakastaja, vaan vanki. Pettymykseni on kauhea. Ilot, joita tämä elävä ääliö on minulle siunannut, olivat katkerampia kuin kuolema. Hänen suudelmansa vain herättää minussa itsemurhamaun. En edes näe enää muuta kuin tämän vapautuksen. Vaimoni ei ymmärrä minua. xxx/ellauri173.html on line 774: Ajoin hänet kotiin. Tämän velvollisuuden suoritettuani palasin Louvreen. Palasin pyhään huoneeseen! Ja katsottuani Jumalattaren, jonka muoto sisältää Tähti-Yön, ah! ainoan kerran elämässäni tunsin "sydämeni" turpoavan yhdestä salaperäisimmistä nyyhkyksistä, jotka ovat tukehduttaneet elävän ihmisen. xxx/ellauri173.html on line 776: Omatuntoni turhaan huutaa minulle, että se haluis prostituoidun sydämen. Tämän ensimmäisen rakkauden minussa inspiroimat erittäin ratkaisevat pohdiskelut vieraantuivat suuresti kaikista naisista ja johtivat minut parantumattomimpaan pernaan. Aluksi kiihkeä intohimoni tämän naisen linjoja, ääntä, hajuvettä ja ulkoista viehätystä kohtaan muuttui absoluuttiseksi platonismiksi. Hänen moraalinen olemuksensa jäädytti aistini ikuisiksi ajoiksi: niistä tuli puhtaasti mietiskeleviä. Jos näkisin hänessä rakastajattaren, se etoisi minua tänään! Yhden ainoan kerran elämässäni (siellä Louvressa) tunsin sen turpoavan. Taino, ehkä vähän useamminkin. Silti vittu! xxx/ellauri173.html on line 781: Kabirer (grekiska: Καβειροι, latin: Cabiri) var i grekisk mytologi ett slags lägre gudomligheter eller demoner, vars ursprungliga betydelse det råder stor osäkerhet om. . Oftast tycks de ha uppfattats som den i jorden inneboende, alstrande naturkraftens representanter, och i det beotiska Thebe dyrkades Demeter och Kore som kabiriska gudinnor. De hölls även för mäktiga hjälpare i all nöd, särskilt sjönöd. Deras dyrkan är sannolikt av feniciskt ursprung och namnet kan härledas från det semitiska kabirim, "de mäktiga". xxx/ellauri173.html on line 783: Hehkulampun kexijä hehkuttaa lisää: Ensinnäkin tulen reinkarnoimaan kaiken tämän ulkonäön, joka on sinulle niin herkullisen kuolevaista, ilmestykseksi, jonka inhimillinen kaltaisuus ja viehätys ylittävät toiveesi ja kaikki unelmasi! Sitten tämän sielun tilalle, joka tympäsee sua Alisassa, hengitän toisenlaista sielua, joka on vähemmän tietoinen itsestään, ehkä (- ja toisaalta, mitä me siitä tiedämme? ja mitä väliä!-) mutta vihjailevaa. vaikutelmien puolesta tuhat kertaa kauniimpi, jalompi, ylevämpi, toisin sanoen puettu siihen ikuisuuden luonteeseen, jota ilman kaikki on vain komediaa elävien keskuudessa. xxx/ellauri173.html on line 785: Toistan tiukasti, kopioin tämän naisen Valon ylevällä avulla! Ja projisoiden sen säteilevään aineeseensa, minä valaistan melankoliallanne tämän uuden olennon kuvitteellisen sielun, joka pystyy hämmästyttämään enkeleitä. Voitan Illuusion! panen hänet vankilaan. Pakotan tässä näyssä ihanteen itsensä ilmentämään ensimmäistä kertaa aisteihisi, käsin kosketeltavana, kuultavana ja materialisoituneena. Pysäytän sen lennon syvyyksissä ensimmäisen tunnin tämän lumoutetusta miragesta, jota tavoittelet turhaan, muistoissasi! Ja tuijottaa häntä melkein kuolemattomasti, kuuletko? ainoassa ja todellisessa muodossa, jossa näit sen, painan elävän toisessa kopiossa, ja muotoiltuna toiveidesi mukaan! xxx/ellauri173.html on line 787: Varustan tämän Varjon kaikilla tarinankertoja Hoffmannin Antonian lauluilla, Edgard Poën Ligéiasin intohimoisilla mystisyyksillä ja voimakkaan muusikon Wagnerin Venuksen kiihkeillä viettelyillä! Lopuksi, lunastaakseni olemuksesi, väitän pystyväni - ja todistamaan teille etukäteen jälleen kerran, että positiivisesti voin - tuoda esiin nykyisen ihmistieteen lieteestä olennon, joka on tehty meidän kuvaksemme, ja joka tulee olemaan meille, mitä me olemme Jumalalle. Eli miellyttävä panopuu, yhtä säveä kuin Ruth. xxx/ellauri173.html on line 789: ― Mutta… sellainen olento ei olisi koskaan muuta kuin tunteeton ja epäälykäs nukke! hän huusi sanoakseen jotain. xxx/ellauri173.html on line 793: "Toisisitko hänet hänen kauneutensa kanssa?" hänen lihansa? hänen äänensä ? hänen lähestymistapansa? sen ulkonäkö vihdoinkin? xxx/ellauri173.html on line 798: Näinkö hän hengittää? ― Aina; kuten me; ― sanoi Edison: mutta polttamatta happea! Me, jotka olemme vähän höyrykoneita, hapetoimme: mutta Hadaly imee ja hengittää ilmaa rintojensa automaattisella ja välinpitämättömällä liikkeellä, joka nousee - kuten ihanteellisen naisen, joka olisi aina terve, ei koskaan hilloviikkoja eikä maalareita talossa.. xxx/ellauri173.html on line 800: "Mutta sellaisen olennon luomiseen ryhtyminen", mutisi lordi Ewald mietteliäästi, "minusta tuntuu, että se olisi Jumalan kiusaamista. "Joten en käskenyt hyväksyä!" vastasi matalalla äänellä ja hyvin yksinkertaisesti, Edison. "Aiotko puhaltaa siihen älykkyyttä?" – Älykkyyttä? ei: Tekoälyn: kyllä. xxx/ellauri173.html on line 803: "Neiti Alicia Clary ei koskaan suostuisi tähän kokeiluun, ja itse asiassa, tunnustan nyt, epäröisin ottaa hänet mukaan. xxx/ellauri173.html on line 805: – Tämä on osa ongelmaa ja huolestuttaa minua. Ja sitten työ olisi keskeneräinen, toisin sanoen absurdi, ellei sitä suoritettaisi edes rakkaan neiti Alician tietämättä. xxx/ellauri173.html on line 807: "Ihan totta, mestari Enchanter", vastasi lordi Ewald, "todella sanoen, että uskotteko minun pystyvän rakastumaan neiti Hadalyyn?" xxx/ellauri173.html on line 808: "Voiko ainoastaan animoitua olentoa rakastaa!" kysyi lordi Ewald. - Hyvin ! sanoi Edison. "Sielu on tuntematon; animoitko Hadalysi? Tietääkö hän, kuka hän on?" mikä hän on, tarkoitan? "Tiedämmekö me itse niin hyvin, keitä olemme?" ja mitä me olemme? ("Ettekö tiedä kuka minä olen? Minä olen kiro- en minä jaxa.") . "Kysyn, onko olennollasi tunnetta itsestään. - Epäilemättä ! vastasi Edison hyvin hämmästyneenä kysymyksestä. - Eh? Sanotko?… huudahti lordi Ewald hämmästyneenä. Vitun ääliöt. Pohtivat taas tota tietoisuuden VAIKEAA kysymystä. xxx/ellauri173.html on line 810: "Loppujen lopuksi, tämä mielestäsi objektiivisoitunut näkemys, jolla vedät käteen oikean Alician sijasta, jonka näet, jonka luot elävässä olemuksessasi, se on vain sielusi halkeama sun narsistin peilissä. Kyllä, siellä on rakkautesi. Se on, näet, vain ikuinen ja steriili egon lunastusyritys (whatever that means). xxx/ellauri173.html on line 813: "Päätelmä on todellakin harhaanjohtava ja syvällinen", hän mutisi hymyillen, "mutta minusta tuntuu, että minun pitäisi aina löytää itseni hieman liian yksinäisexi tajuttoman Eevasi seurassa. xxx/ellauri173.html on line 815: ― Vähemmän yksin kuin hänen mallinsa kanssa, tai pelkän tumpun, se on todistettu. "Lisäksi, herraseni, se olisi sinun, ei hänen vikansa. Sinun täytyy tuntea itsesi jumalaksi, mitä helvettiä! kun uskallamme haluta, mistä tässä on kysymys.― xxx/ellauri173.html on line 817: Eh bien, conclut Edison, puisqu’il est avéré que, d’ores et déjà, vous ne vivez qu’avec une Ombre, à laquelle vous prêtez si chaleureusement et si fictivement l’être, je vous offre, moi, de tenter la même expérience sur cette ombre de votre esprit extérieurement réalisée, voilà tout. xxx/ellauri173.html on line 819: Eli ensijaan että vedät kuivia pelkän kuvitelman kaa, pääset vetämään märkiä silikoninuken kuumaan onkaloon (Fig. 1). xxx/ellauri173.html on line 820: Ja sitten punni tietoisuutesi syvyyksissä, ettei sunkaan silikoninen olento-haamu-auttaja, joka tuo sinut takaisin elämänhalulle, ole todellisemmin ihmisen nimeä ansaitsevampi kuin elävä kummitus, jonka pieni ja kehno nk. "todellisuus" ei ole koskaan kyennyt inspiroimaan sinussa mehukasta panoa vaan silkkaa kuoleman janoa. Hiljaa, lordi Ewald pohti. - Okei, sulla saattaa olla kohta siellä, tää käsi on jo tosi känsillä. xxx/ellauri173.html on line 824: - No mä lyön vetoa et koira haistaa nti Hadalystä tutun tuoxun ja niin sinäkin. Juoxette siitä lähin sen hännässä ja haukutte Aliciaa. Ei nti Hadaly ole kuin vaan vähän sähäkämpi versio Pissaliisasta. Bruneteissa on paljon sähköä, kun ne kampaavat tukkiaan. xxx/ellauri173.html on line 832: - Vai niin ! vaikka kun työ on suoritettu, koska sen voi aina halutessaan tuhota, hukuttaa tarvizematta vedenpaisumusta siihen. "Todellakin", sanoi lordi Ewald syvästi mietteliäänä; mutta minusta tuntuu, että silloin se ei ole enää sama asia. xxx/ellauri173.html on line 834: "Herra Ewald", jatkoi Edison, "varmasti olet jaloin luonto, jonka olen tavannut taivaan alla. Erittäin paha tähti on heittänyt valonsa sinuun ja johdattanut sinut rakkauden maailmaan: siellä unelmasi on pudonnut, siivet murrettu, pettymyksen tuovan naisen henkäykseen, jonka lakkaamaton dissonanssi herättää joka hetki eloon pistävän tylsyyden, joka polttaa sinut ja on välttämättä kohtalokas sinulle. Kyllä, olet yksi niistä viimeisistä suurista surullisista ihmisistä, jotka eivät uskalla selviytyä tällaisesta koettelemuksesta huolimatta heidän ympärillään olevista esimerkkeistä, jotka taistelevat sairautta, kurjuutta ja rakkautta vastaan. - Ensimmäisen pettymyksen tuska oli sinussa sellainen, että luulet olevasi vapautettu siitä lähimmäisiäsi kohtaan, - koska halveksit heitä, koska he ovat antautuneet elämään tällaisten kohtaloiden ruoskan alla. Perna on heittänyt käärinliinansa ajatuksiesi päälle ja nyt tämä vapaaehtoisen kuoleman kylmä neuvonantaja lausuu korvassasi sanan, joka vakuuttaa. Olet pahimmillasi. Kysymys on vain tunteista sinulle, olet juuri ilmoittanut sen minulle selvästi; Siksi kriisin lopputulos ei ole enää edes epäselvä. Jos ylität tämän kynnyksen, se on todellakin pieni kuolema: se näkyy välittömänä koko henkilöstäsi, ei vaan molosta. xxx/ellauri173.html on line 839: ― Täällä, minä tarjoan sinulle elämää taas, ― mutta millä hinnalla kenties! Kuka sen nyt voisi arvioida? "Ihante valehteli sinulle?" Onko "Totuus" tuhonnut halusi? Nainen jäädytti aistisi? "Hyvästi niin sanotulle Todellisuudelle, muinaiselle pettäjälle! Tarjoan sinulle, minä, tilaisuuden kokeillaa Keinotekoista ja sen uusia yllytyksiä!… xxx/ellauri173.html on line 841: Mutta ― jos et jäisikään sen suhteen hallitsevaksi!... ― Tässä, rakas herra, muodostamme välillemme ikuisen symbolin: minä , Edustan tiedettä sen obeliskien kaikkivaltiudella: sinä, apinakööriä ja sen kuivunutta asteriskia. Riski on tämä: Mitäs jos muovisesta käskyläisestä tuleekin domina?! xxx/ellauri173.html on line 846: - Vai niin! Unohdin sanoa, että on vähän myöhäistä, Edison jatkoi. Aloitin hommat ensimmäisistä sanoistasi. - Mitä nyt? se haukkuu fonografin torveen kuin koira joka istuu takajaloilla näyttäen kaviaaria. xxx/ellauri173.html on line 850: "Ja nyt", lisäsi sähköasentaja, "kun olemme ottamassa melko vaarallista matkaa juuri tällä hetkellä, sallikaa minun suudella lapsiani: sillä lapset ovat jotain. Tästä viimeisestä sanasta Ewald hätkähti, niin tunteidensa herra kuin nuori herra oli. (Ai juku? Tuota en tullut ajatelleexi!) xxx/ellauri173.html on line 854: Kahden tuntemattoman etsijän ympärillä, kaksi varjoissa olevaa seikkailijaa, räjähti joka puolelta, lamppujen valovyöhykkeellä (kiitos Edisonin jollekin kytkimelle antamasta painalluksesta), iloa, suukkosadetta hurmaavia lapsia, jotka huusivat naiiveilla äänillään: "Tässä, isä! Tässä, isä! Taas! taas! Edison törmäsi poskeaan vasten puhelimen suukappaletta, joka toi hänelle nämä naiivit suudelmat. (Tota optioita en tullut ajatelleexi! Pedofilia! mietti Ewald kateena.) xxx/ellauri173.html on line 857: Tää on varmaan se meemi et ethän sä nää edes takaraivoa, silti uskot et sulla on se. Mixet usko sitten Nooan porukoiden hukuttajaan? Ois niidenkin kannattanut, ei ois tullut snorkkelille käyttöä. xxx/ellauri173.html on line 863: "Muuten, sinulla ei taida olla viimeisiä yhteystietoja minulle, vai mitä? kysyi Edison. "Ei yhtään", nuori lordi vastasi. Myönnän, että minulla on kiire jutella vähän tämän kauniin verhotun olennon kanssa, jonka tyhjyydestä pidän. Mitä tulee mieleeni tuleviin kevytmielisiin havaintoihin, niin ainahan on aikaa... xxx/ellauri173.html on line 865: - Eh? hän huudahti: "Unohdatko, rakas herra, että nimeni on Mr. Sähkö ja että se on penseyttä vastaan, jota vastaan taistelen? Meidän on puhuttava heti. Ilmoittakaa minulle nämä turhat huolet, tai en tiedä mitä vastaan taistelen! Sinun kaltaisensi ihanteen kanssa se ei ole jo pieni tehtävä. Totisesti minä sanon teille, jopa Jaakob katsoisi kahdesti pimeydessä ettei lipeä tikkailta. Katsotaan! kerro kaikki lääkärille, joka aikoo vähentää suruasi. xxx/ellauri173.html on line 867: - Vai niin ! nämä ajatukset ovat nyt vain... pikkujuttuja, nuori mies sanoo. - Rutto! huudahti sähköasentaja, miten menee! ― vain pienistä asioista? Mutta mitään ei unohdeta, ei enää ihanteellista! Muista tämän ranskalaisen sanat: ”Jos Pauline-siskon nenä olisi ollut hieman lyhyempi, koko maan pinta olisi muuttunut. "-Ei mitään? ― Mutta mitä tekemistä maailman vakavimmilta näyttävillä asioilla on nykyäänkin? xxx/ellauri173.html on line 869: Toissapäivänä valtakunta menetettiin kakan iskettyä tuulettimeen; eilen, imperiumi, sillä hatun kärkeä ei palautettu. Tietäkää että arvostan tyhjät asiat - tyhjät - niiden käypään arvoon. Ei mitään! mutta se on niin hyödyllinen asia, ettei Jumala itse halveksinut turvautua siihen nyhjästäxeen maailman tyhjästä: ja me huomaamme sen tarpeelliseksi joka päivä. Ilman mitättömyyttä, Jumala tunnustaa implisiittisesti, hänen olisi ollut lähes mahdotonta luoda esineiden tulemista. Olemme vain ikuinen "eipä ihmeempää". Ei mitään on mustaa ainetta, sine qua non, satunnaista, jota ilman emme puhuisi täällä tänä iltana. Ja erityisesti se, mikä meitä huolestuttaa, minulla on syytä epäillä sitä. Kerro, mitkä asiat huolestuttaa sinua? xxx/ellauri173.html on line 874: ― Ihmettelin ensinnäkin, miksi kysyit minulta niin syvästi naissubjektimme älyllistä luonnetta? "Koska minun piti tietää, minkä pään asiaxi sinä itse käsitit älykkyyden", vastasi Edison. Etu- vai takapiästä puhut, eli tunneälystä? Muista, että vähiten vaikein asia on fyysinen lisääntyminen, ja vaikeinta on saaga tekoäly tekemään muuta kuin kääntämään päätä ja päästämään ooh ooh jes jes tyyppisiä ääniä. Tän tunneälyn pitää riittää. Muuten ei kannata vaihtaa. xxx/ellauri173.html on line 876: "Miten aiot saada Alician suostumaan tähän kokeiluun?" ― Muutaman hetken kuluttua, tänä iltana, illallisen aikana, sitoudun suostuttelemaan häntä tässä suhteessa: tämä, näette, - vaikka minun täytyisikin käyttää hypnoosia... pakottaaxeni hänet. "Mutta ei: suostuttelu riittää. Sitten on tehtävä tusina istuntoa suuren saven läsnäollessa, joka peittää hänet. Hän ei edes näe Hadalyta - eikä voi epäillä työtämme. Aika reilua hei setämiehet! xxx/ellauri173.html on line 878: On oleellista, eikö totta, että tämänkaltaisen Tieteen Valkyrie-mallin pitää seurata, jotta se pärjäisi keskuudessamme, naisten muotia, tapoja, ulkonäköä, viimeinkin, ja kuluvan vuosisadan vaatteita. Tästä syystä ompelijat, hansikasvalmistajat, ompelijat, korsetintekijät, hatut ja saappaantekijät ― (annan sinulle eristävän pohjallisen ja niiden kantapään mineraalimateriaalin) ― tekevät mainittujen istuntojen aikana tasan kaksinkertaisen kopsun koko neiti Alicia Claryn wc:stä, joka huomaamattaan luovuttaa omansa kauniille varjolleen heti kun tämä on täysin tullut maailmaan. Kun koko wc:n mitat on otettu, voit tehdä tuhat muuta kaikenlaista ilman, että niitä tarvitsee edes kokeilla, koska silikoni ei voi pyylevöityä. xxx/ellauri173.html on line 880: On sanomattakin selvää, että Androidi käyttää samoja hajuvesiä kuin mallinsa, ja sillä on, kuten sanoin, sama emanaatio eli eritteiden hajukoktaili. "Ja miten hän matkustaa?" "Mutta kuin toinen! vastasi Edison. On paljon outoja matkustajia. Neiti Hadaly, jolle on ilmoitettu matkasta, on siellä täysin moitteeton. Ehkä hieman unelias ja hiljainen kuin Dark, puhuen itse asiassa vain sinulle, hyvin hiljaa ja harvoin (kelaa mikä parannus entiseen): mutta jos hän istuu vieressäsi, on hänen jopa täysin turhaa laskea verhoaan. xxx/ellauri173.html on line 882: Vai niin ! päivä tai yö. Paizi yöllä ehkä tahdotkin laskea sen pyllyverhoa. Sitä paitsi matkustatte yksin, rakas herrani? Hyvinkin ! mitä vaikeutta näet? Se uhmaa kaiken ihmisen katseen. xxx/ellauri173.html on line 884: "Eikö sellainen tilanne voisi syntyä, että puhuttelu voitaisiin osoittaa hänelle laillisesti?" ― Tässä tapauksessa vastaat, että tämä nainen on ulkomaalainen eikä osaa "sen maan kieltä", joka päättää tapahtuman. ― Kuitenkin esimerkiksi laivalla, koska pelkkä tasapainokysymys on jo meidän kannaltamme hyvin arvokas, kerron teille, että neiti Hadalyyn ei ole ohjelmoitu näin pitkiä ylityksiä... joiden aikana monet meistä apinoista, jos merenkäynti on kova, pysyvät yhtä elottomina riippumatoissaan, joissa äkilliset rajut kriisit ravistelevat heitä, valitettavasti, naurunalalle asti. ― Näille vammauksille tuntematon Hadaly matkustaa merellä vainajana, jotta hän ei nöyryyttäisi tyyneydessään tiellä olevien ihmiskumppaneidensa viallisia organismeja. xxx/ellauri173.html on line 888: - Vai niin ! elävä taideteos, vaippojamme lukuunottamatta, hänellä ei ole käyttöä terveyssiteille. ― Katso: Androidin mukana on vakiovarusteena raskas eebenpuuarkku, joka on pehmustettu mustalla satiinilla. Tämän symbolisen kotelon sisäpuoli on täsmälleen se naismuodon muotti, joka sen on tarkoitus ottaa. Tämä on hänen myötäjäiset. Ylälehdet avataan pienellä tähtimäisellä kultaavaimella, jonka lukko on sijoitettu yöpöydän alle. Eiku sinne vaan köyrimään. Muista kääntää äänet päälle on/off nappulasta. xxx/ellauri173.html on line 890: Hadaly osaa mennä sinne yksin, alastomana tai täysin pukeutuneena, venytellä siellä, alistua sulle, sisäpuolelle tiukasti kiinnitetyissä kambrin sivunauhoissa niin, ettei seinien kangas kosketa edes hänen olkapäitään. Tämän vankilan suljettuihin oviin on sinetöity hopealevy, johon Hadalyn nimi on kaiverrettu samoilla iranilaisilla kirjaimilla, missä se tarkoittaa ideaalia. Sen päälle tulee muinainen vaakunasi, joka pyhittää tämän vankeuden. Kaunis arkku on asetettava kamferipuukoteloon, joka on kokonaan vuorattu vanulla ja jonka neliömäinen muoto ei voi aiheuttaa heijastuksia. Tämä unelmiesi vankila on valmis kolmen viikon kuluttua. Nyt kun palaat Lontooseen, sananen Thamesin tullijohtajalle riittää saadaksesi selvityksen salaperäiselle pakettillesi. xxx/ellauri173.html on line 892: Kun neiti Alicia Clary vastaanottaa sun jäähyväiset, olet Athelwoldin linnassasi, jossa voit herättää hänen varjonsa... taivaallisen. ― Kartanossani?... ― Kyllä, muuten, se on täysin mahdollista! " mutisi lordi Ewald ikään kuin itselleen, täysin kauhean melankolian vallassa. xxx/ellauri173.html on line 897: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut. xxx/ellauri173.html on line 899: Lordi Ewald jatkoi tylsän väristyksen jälkeen: - No, olkoon niin! Yritän yrittää mahdotonta: kyllä, tuon tämän illusorisen ilmestyksen sinne, tämän sinkittyneen toivon! Ja koska en voi enää rakastaa, haluta tai omistaa sitä toista, - toista aavemaista mutta typerää - toivon, että tästä autioituneesta muodosta voi tulla surullisesti harkittu kuilu huimaukseen asti, josta viimeiset unelmani hylätään. Saahan siihen sentään tyhjätyxi kassinsa. Ne siistaushommat jälkeenpäin tosin vähän tympäsöö. xxx/ellauri173.html on line 901: "Kyllä: tämä kartano on mielestäni paras ympäristö androidille", sanoi Edison vakavasti. ― Näet sen: vaikka en olekaan luonteeltani kovin urhea, assosioidun rohkeuteenne, joka on lisäksi minulle pyhää. ― Vain siellä Hadaly on kuin salaperäinen somnambulisti, joka vaeltelee järvien ympärillä tai kielletyllä kanervalla. Tässä autiossa vankityrmässä, jossa vanhat palvelijasi, kirjasi, metsästyksesi, soittimesi odottavat sinua, olennot ja esineet tottuvat nopeasti uuteen tulokkaaseen. ― Ehkä jonain päivänä tulen luoksesi tässä puoliyksinäisyydessä, jossa suostut ikuisesti kipuamaan kahta suurta vaaraa: hulluutta ja Jumalaa. Voisin jopa ottaa tyypit silikoninukesta ellet pahastu. xxx/ellauri173.html on line 903: "Sinä olet ainoa vieras, jonka hän ottaa vazaan", lupasi lordi Ewald. xxx/ellauri173.html on line 905: Kunnioitus ja hiljaisuus antavat hänelle epätavallisen sädekehän, kun palvelijat ovat saaneet käskyn olla koskaan puhumatta hänelle, koska esimerkiksi ― (jos tämä on tarpeellista perustella) ― jommankumman suuren vaaran huipulla, josta sinä ovat repinyt hänet, tämä yksinäinen seuralainen olisi vannonut antaa vain sinulle. Siellä sen kuolematon laulu sinulle rakkaalla äänellä, urkujen tai halutessasi jonkin voimakkaan amerikkalaisen pianon säestyksellä, siirtyy syksyn öiden majesteettisuudessa tuulen valituksen keskelle. . Sen aksentit syventävät kesän hämärien viehätysvoimaa, ― kevät aamunkoiton kauneudessa sekoittuneena lintujen konserttiin. Hänen pitkän mekkonsa poimuissa herää legenda (no voihan sitä sixikin sanoa), kun puiston nurmikolla olemme nähneet hänen kulkevan yksin, auringon säteissä tai tähtitaivaan kirkkauden alla. "Hyvin pelottava spektaakkeli, jonka vertaansa vailla olevaa salaisuutta ei tiedä kukaan muu kuin sini ja mini." xxx/ellauri173.html on line 912: Edisonin nuken käyttöohjeet ovat aika monimutkaiset. Hurjasti namikoita ja kokonainen huoltokirja voitelunipoista, nesteistä ja öljynvaihtoväleistä. Juomana on akkuvesi ja ruokana pastillit. Ärsyttävää. Onko se izepesevä edes? Onhan se, lohduttaa sähköasentaja. xxx/ellauri173.html on line 914: - Mutta onko hänellä tietoisuutta/omaatuntoa (conscience) ilman sielua? Edison katsoi lordi Ewaldia hämmästyneenä. - Anteeksi: eikö tämä ole juuri sitä, mitä kysyit, kun huusit: kuka veisi sielun pois tästä (Liisan) ruumiista minulta? Kutsuit aavetta, joka oli identtinen nuoren ystäväsi kanssa, miinus omatunto, joka näytti sinusta pilaavan koko komeuden. Hadaly on vastaus: siinä kaikki. Lordi Ewald pysyi huolissaan ja vakavana. xxx/ellauri173.html on line 916: No tostahan on ollut jo puhetta, että moni tyhmä apina luulee koppiaisen sisässä asuvan jonkun pienen impin joka vetää naruista, ja joka pyrähtää pois kun apina särkee koppiaisen. Romaamisten kielten puhujien mielestä tää imp on samalla se superego, joka valvoo apinan toimia, eli omatunto on sama asia kuin tietoisuus. Tän perusteella ymmärtää mix nimenomaan uskontopellet ovat erityisen tohkeissaan "hard question of consciousness"ista. Jos ei ole sielua, kaikki saavat ihan rauhassa olla tuhmia, sillä omatunto menee siinä pesuveden mukana. xxx/ellauri173.html on line 918: Piintyneenä materialistina mä en näe tässä pointtia. Tekoälyllä varustettu silikonirakas voi aivan hyvin valvoa omia toimiaan ja tarvittaessa niistä ahdistua ja tehdä parannusta, kuha neuroverkossa on siihen tarvittavat leiörit ja takaisinkytkennät. xxx/ellauri173.html on line 925: Turpajouhet tuhisee xxx/ellauri173.html on line 927: "Lisäksi", sanoi Edison kevyesti, "onko mielestänne erittäin suuri menetys neiti Hadalylle, että häneltä riistetään mallinsa kaltainen omatunto? Eikö hän voita, päinvastoin? Ainakin teidän silmissänne, koska neiti Alicia Claryn "omatunto" näyttää sinusta valitettavalta liialliselta, hänen ruumiinsa mestariteoksen pilaavalta tahralta? xxx/ellauri173.html on line 931: ”Hänen omatuntonsa, sanotko sinä?… Mutta meillä miekkosilla, tämä Pyhän Hengen lahja, Omatunto, muuttuu ennen kaikkea kyvyksi älylliseen ystävyyteen. Jokainen nuori mies, joka ei muinaisten tasavaltojen päivinä kyennyt 20-vuotiaana saamaan ystäväänsä suoristumaan, julistettiin tunnottomaxi, sanalla sanoen pahamaineiseksi. Historiassa on mainittu tuhat esimerkkiä ihailtavista ystävistä: Damon ja Pythias, Pylades ja Orestes, Akhilleus ja Patroklus, David ja Jonatan, Dupont ja Dupond, Henry Higgins ja Colonel Pickering, Tiku ja Taku, jne. 2-neuvoisia etanoita 2 hengen junissa tuntosarvet ulkona. Nimeä kaksi naisystävää koko ihmiskunnan historian aikana? Ruth ja Naomi. Sappho and her friend. Maria ja Elisabeth. Katri Vala ja Elina Vaara. Elizabeth Bennett ja Charlotte Collins. Jane Austin ja Cassandra. Tove ja Tuutikki. No joo mut silti vittu oikeesti. Mahdoton juttu. Miksi ? ― Koska nainen tunnistaa itsensä liian tajuttomasti lähilontossaan, jolta se ei koskaan tule huijatuksi. Miehet taas kusettaa ja tulee kustux silmään ihan sikana kun ne on niin tolloja - no en viizi jatkaa tästä aiheesta. xxx/ellauri173.html on line 933: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point. xxx/ellauri173.html on line 935: ― Pohjimmiltaan moderni rakkaus, jos se ei ole vain (kuten koko nykyinen fysiologia väittää) pelkkä limakalvokysymys, on fysiikan näkökulmasta kysymys magneetin ja sähkön välisestä tasapainosta. Siksi Tietoisuus, vaikka se ei ole täysin vieras tälle ilmiölle, on ehkä välttämätön vain toiselle kahdesta navasta (eli miekkosille) - aksiooma, jota tuhat tosiasiaa, erityisesti izesuggestio, osoittaa joka päivä. Joten riittää että sulla on se. "Mutta minä lopetan", Edison korjasi itseään nauraen. Se, mitä sanon, näyttää hävyttömältä monille eläville naisille. Onneksi olemme yksin. Turpaan voisi tulla muuten. "Kuinka surullinen olenkaan naisesta, sillä huomaan, että puhutte naisesta erittäin ankarasti", solisi lordi Ewald. xxx/ellauri173.html on line 936: Sähkärin halkinainen nuppi alkoi nousta pystyyn. Hetki vain mun loordi... xxx/ellauri173.html on line 938: Entä madonnat Jos transponoimme kysymyksen, jos jätämme lihallisen halun piirin, oi! Ilmaisen itseäni aivan toisella tavalla. Jos aloitamme rotumme naisista, ainoat, jotka ovat meille tärkeitä, koska emme voi ottaa vakavasti, eli valita vaimoksemme kafferia, polynesialaista, turkkilaista, viirusilmää, punanahkaa jne. ., ― jos puhutaan niistä rotumme jäsenistä, joilla ei enää ole veressä pitää karjaa ja orjia, eli puhumme niistä naisista, jotka on desinfioitu, pyhitetty ja vanhurskautettu jatkuvalla velvollisuuden, luopumisen, vapaan antautumisen arvolla - itse asiassa olisin todella outo, jos en antaisi mielisuosiolla niille, joille herkulliset kyljyxet ovat enemmän kuin lantio, jotka ovat valmiita repimään itseään lakkaamatta, jotta me voimme ajatella! ― xxx/ellauri173.html on line 940: Kuinka voimme unohtaa niiden sykkimisen tällä tähtipilkulla, joka on kadonnut syvyyden näpeimpään pisteeseen taulun yläreunassa, jossa ei ole pankkeja, - tällä näkymättömällä jäähtyneellä atomilla - niin monia rakkauden ylivertaisen maailman valittuja, - niin monia hyviä elämän kumppaneita! Esim Huishaismannin "ompelijatar"! Tai Jean-Jacquesin leipäsusi, tai Goethen Vulpius! Edes muistuttamatta meitä vanhoja herroja niiden vanhojen neitsyiden tuhansista nimistä, jotka hymyilivät liekkien keskellä ja kidutusten hellittämättömyydessä, jostain uskomuksesta, jossa heidän vaistonsa muutettiin sieluksi herrojen ylevän valinnan avulla; ohittaen, jopa hiljaisuudessa, kaikki ne salaperäiset sankarittaret – joiden joukossa jopa isänmaan vapauttajat loistavat – ja ne, jotka raahattiin kahleissa, tappion orjuudessa, julistivat kaikki kuolevana miehilleen suloisessa ja verisessä suudelmassa, ettei tikari satu. (Oisko tää se etia">Lucretia roomalaisten käsiohjelmassa? No tälläsiä märkiä unia on varmaan useampia.) xxx/ellauri173.html on line 942: - Jopa jättäen pois ne älykkäät naiset, joilla ei ole lukua, jotka ohittavat tuntemattomien nöyryytysten alaisena, kumartuvat köyhien, kärsivien, karkotettujen, hylättyjen yli ja odottavat kaikesta palkinnox vain hieman pilkkaavaa hymyä niiltä, jotka eivät jäljittele heitä , ― on, ja tulee aina olemaan naisia, jotka ovat ja tulevat aina olemaan riittävän inspiroituneita muustakin kuin nautinnonvaistosta! Eikö näillä ole mitään tekemistä tässä laboratoriossa tai kysymyksessä? ― Ei vaan nämä jalot ihmiskukat, jotka kaikki säteilevät todellista rakkauden maailmaa, sä saat ne multa ilmatteexi lisävarauksetta ja ilman jälkivaatimusta juuri nyt, tukemaan teesiäni joka koski ostettavia tai vallotettavia ämmiä, niistä yhtään särkymättömänä ja lopullisena. Pidä hyvänäs, sillä kuka tollasia kuivapilluja viizisikään bylsiä. Madonnat on luku erixeen, me pojat kuolataan vaan huoria. Tämä antaa meille mahdollisuuden päättää jälleen kerran Hegelin sanalla: "Se on sama asia sanoa asia kerran tai toistaa se aina." Plus ca change, plus c'est la même chose.» xxx/ellauri173.html on line 947: Tässä on. Löysin tämän asunnon alta muutaman sadan metrin päässä kaksi hyvin laajaa maanalaista, muinaista kuhmua ikimuistoisista Algonquin-heimoista, jotka asuivat vanhoina vuosisatoina (eli n. 100v sitten) tällä alueella. Nämä tumuluxet eivät ole harvinaisia osavaltioissa, erityisesti New Jerseyssä, mutta algonquinit ovat. Tahrasin nää voimakkaalla basalttikerroksella Andien tulivuorista, maanalaisen pääseinän saviseinistä. Loin hurskastisesti vittuun sachemsin muumiot ja jauhemaiset luut: jälkimmäiset olen tukkinut - luultavasti ikuisesti, pihan perälle huusin tuhkasankkoon. xxx/ellauri173.html on line 949: Ensimmäinen huone on siis Hadalyn ja hänen kanojensa huone, - -koska en halunnut jättää yksin kanoja, viimeisen päälle taikauskosena, tämän älyllisen tytön avulla). - Siellä se on vähän kuin satumaan valtakunta. Kaikki tapahtuu sähköllä. Olemme siellä, kuten salaman maassa, - virtauksia ympäröivät kaikki tehokkaimpien generaattoreideni animaatiot. Kyllä, hiljainen Hadalymme pysyy täällä. Hän, ihminen ja minä, yksin, tiedämme tien salaisuuden. - Vaikka tuo moottoritien risteys tarjoaa edelleen, kuten näette, joitain mahdollisuuksia ruuhkautua tänne, olisi yllättävää, jos näin sattuisi käymään tänä iltana. Muuten, karhuasumme suojelevat keuhkokuumeelta varusteitamme, jotka Hadalyn pitkä kotelo voisi houkutella ulos ilman tätä varotoimenpidettä. - Menemme ja tulemme kuin nuoli. Aikakärpäset pitää nuolesta. Vau, kollaa tätä nuppia! - Se on erittäin upea! - sanoi lordi Ewald hymyillen. "Rakas herrani", Edison toteaa ja tarkastelee kupupäätä, "tässä on jo vähän huumoria! Hyvä merkki! xxx/ellauri173.html on line 951: Molemmat olivat liikkumattomina, toistensa sikarit huulten välissä, pitkät turkikset ristissä rintojen päällä. He vetivät suuret huput nuppiensa päälle. xxx/ellauri173.html on line 952: Sähköasentaja edelsi lordi Ewaldia: he kaksi etenivät kohti pimeää paikkaa laboratoriossa, nyt suljettua ja läpäisemätöntä viivaa, jota Hadaly oli raottanut. xxx/ellauri173.html on line 954: "Minä tunnustan sinulle", jatkoi Edison, "että kun tarvitsen yksinäisyyttä, menen tuon kaikkien huolenaiheiden lumoajan luo! ― Varsinkin kun löydön lohikäärme lyö henkeni näkymättömällä siipillään. Aion ajatella sitä, että vain hän kuulee minut, jos puhun itsekseni matalalla äänellä. Sitten palaan maan päälle, ongelma ratkaistu. Hän on nymfini Egeria, minun. xxx/ellauri173.html on line 956: Lausuttuaan nämä sanat miellyttävällä äänellä sähköasentaja oli koskettanut viivan yläpäässä olevaa pientä namikkaa: kipinä laukesi; vaon osat avautuivat taianomaisesti uudelleen. xxx/ellauri173.html on line 957: - Työnnytäänpä sisään! Edison jatkoi, koska näyttää selvästi siltä, että löytääkseen Ihanteen on ensin kuljettava myyrien valtakunnan läpi. Osoittaa sitten esinahkaa tutulla eleellä: "Sinun jälkeen, rakas herrani!" hän kuiskasi matalalla, matalalla kumartaen. Mahanalainen eeden odottaa. xxx/ellauri173.html on line 961: MÉPHISTOPHÉLÈS: - Painu alas tai nouse ylös: se on 1 ja sama! (Goethe: Toinen Faust). Tai mieluummin, tee molempia vuorotahtiin! Schneller Schneller! Tiefer tiefer! xxx/ellauri173.html on line 963: Pojat painuu yhä syvemmälle, Kalle ja 12-vuotias ajaa hissillä. Outo paikka eziä Ihannetta, miettii lortti Ewald. Kyllä se täällä muistaaxeni on ihan perällä, kannustaa sähkömies. Pitkän pimeen reissun jälkeen hissi jarruttaa ja pysähtyy, kuuluu naisten naurua ja nenässä hyvää hajua. Ilma on niin suloista että se estää kuolemasta. (Flauber: Salammbó.) xxx/ellauri173.html on line 967: Valtavat pilarit tukivat, välimatkan päässä, basalttikupolin etupiiriä muodostaen siten gallerian aulan istuinosan sisäänkäynnin oikealle ja vasemmalle puolelle. Niiden koristelu, jossa syyrialaista makua uudistui, edustivat tyvestä huipulle upeita lyhteitä ja ohuita hopearuohoja sinertävällä pohjalla. Holvin keskelle, pitkän kultaisen sauvan kärkeen putosi voimakas lamppu, tähti, jonka sähkösäteet varjosi taivaansininen maapallo. Ja kovera holvi, tavallinen musta, hirviömäisen korkea, riippuva, haudan paksuus, tämän kiinteän tähden kirkkaus: se oli taivaan kuva, sellaisena kuin se näyttää, musta ja tumma, yli kaiken planeetan. Tunnelilmaisen tunnelmaista tunnelmaa. (jatkuu). xxx/ellauri173.html on line 970: Mutta asiaan! Lähellä pylvästä Hadaly, vielä pitkään mekkoon verhottuna, seisoi ja nojasi modernin mustan pystypianon pystysuoraan, johon oli sytytetty kynttilöitä. Juveniilin sievästi hän osoitti keveän tervetuloeleen Ewaldille. Yhdessä nurkassa oli tekotakka, sekin varmaan samanlainen kuin Seijan luona Eirassa. (Karhuntaljakin siellä oli, vaikkei karhupukua.) Puissa linnut nauroi lensi parittain, eikös kohta tule jo se puolen tunnin onni vain? (tuumii Lortti). xxx/ellauri173.html on line 972: Lordi Ewald katsoi androidia. Hadalyn rauhallinen hengitys kohotti hänen rintojensa vaaleaa hopeaa. Piano aloitti yllättäen yksin, rikkaissa harmonioissa: koskettimet putosivat kuin näkymättömien sormien alle. Ja Androïdin pehmeä ääni, jota seurasi näin, alkoi laulaa pyllyverhon alla yliluonnollisen naisellisuuden taivutuksella. Lordi Ewald tunsi tämän odottamattoman kappaleen aikana eräänlaisen kauhean yllätyksen valtaavan itsensä: Lortin viisari vinxahti karhupuvusta huolimatta vastustamattomalla voimalla kello yhteen! xxx/ellauri173.html on line 978: href="ellauri174.html">eteenpäin xxx/ellauri174.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri174.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri174.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri174.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri174.html on line 39: "Androidi", hän sanoi välinpitämättömästi, "on jaettu neljään osaan: xxx/ellauri174.html on line 41: o Elävä, sisäinen järjestelmä, joka sisältää tasapainon, askeleen, äänen, eleen, aistit, kasvojen tulevaisuuden ilmeet, intiimin säätelijäliikkeen tai paremmin sanoen "sielun". » xxx/ellauri174.html on line 43: o Mediator-muovi eli metallikuori, joka on eristetty epidermiksestä ja ihon sävystä, eräänlainen panssari, jossa on joustavia liitoksia, joissa sisäjärjestelmä on tiukasti kiinnitetty. xxx/ellauri174.html on line 45: o Neilikka (tai varsinainen tekoliha), joka on asetettu Välittäjälle ja kiinnittynyt häneen, joka ― tunkeutuu ja läpäisee elävöitävän nesteen, ― sisältää kehon jäljitelmän piirteet ja linjat sekä kehon erityiset ja henkilökohtaiset emanaatiot. Toistaa: Luiden repousses, Suonireliefit, Lihakset, Mallin seksuaalisuus, kaikki kehon mittasuhteet jne. xxx/ellauri174.html on line 47: o Epidermis tai ihmisiho, joka sisältää ja käsittää ihon, huokoisuuden, linjat, hymyn loiston, ilmeen tuntemattomat laskokset, sanojen tarkat labiaaliset liikkeet, hiukset ja koko systeemin, kokosilmäinen, katseen, hampaiden ja ungulaaristen järjestelmien yksilöllisyydellä. xxx/ellauri174.html on line 59: Nicolas Malebranche Oratory of Jesus (/mælˈbrɒnʃ/ mal-BRONSH, French: [nikɔla malbʁɑ̃ʃ]; 6 August 1638 – 13 October 1715) was a French Oratorian Catholic priest and rationalist philosopher. In his works, he sought to synthesize the thought of St. Augustine and Descartes, in order to demonstrate the active role of God in every aspect of the world. Kuolleenasyntynyt ajatuskin! Malebranche is best known for his doctrines of vision in God, occasionalism and ontologism. Because of a malformed spine, Malebranche received his elementary education from a private tutor. Having rejected scholasticism, He eventually left the Sorbonne, and entered the Oratory in 1660. There, he devoted himself to ecclesiastical history, linguistics (no tietysti), the Bible, and the works of Saint Augustine. Malebranche was ordained a priest in 1664. xxx/ellauri174.html on line 67: Malebranche was giving in to laws of cause and effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". Occasionalism is a philosophical doctrine about causation which says that created substances cannot be efficient causes of events. Instead, all events are taken to be caused directly by God. The doctrine states that the illusion of efficient causation between mundane events arises out of God's causing of one event after another. xxx/ellauri174.html on line 69: Näiden satunnaisismin kannattajien kielteinen argumentti, jonka mukaan arkipäiväisten tapahtumien välillä ei voitu löytää välttämättömiä yhteyksiä, ennakoitiin 1300-luvulla Autrecourtin Nikolaosin tietyillä argumenteilla, ja David Hume jatkoi niitä 1700-luvulla. Hume kuitenkin pysähtyi teorian positiiviseen puoleen, jossa Jumalaa pyydettiin korvaamaan tällaiset yhteydet, valittaen, että "liittimemme on liian lyhyt niin valtavien syvyyksien ymmärtämiseen." Sen sijaan Hume katsoi, että ainoa paikka löytää välttämättömiä yhteyksiä oli mielen itsensä subjektiivisissa ideoiden assosiaatioissa. Myös George Berkeley sai inspiraatiota satunnaisista kannattajista, ja hän oli heidän kanssaan samaa mieltä siitä, ettei kehoille voitu antaa tehokasta voimaa. Berkeleyn mukaan kehot olivat olemassa vain ideoina havainnoivissa mielissä, ja kaikki tällaiset ideat olivat, kuten hän asian ilmaisi, "näkyvästi passiivisia". Berkeley oli kuitenkin eri mieltä satunnaisten kannattajien kanssa jatkamalla luotujen mielien itselleen tehokkaan voiman antamista. Gottfried Wilhelm Leibniz oli samaa mieltä otolarismin kannattajien kanssa siitä, ettei erillisten luotujen substanssien välillä voinut olla tehokasta syy-seuraussuhdetta, mutta hän ei uskonut, että tästä seuraisi, ettei luodussa maailmassa olisi lainkaan tehokasta voimaa. Päinvastoin, jokaisella yksinkertaisella substanssilla oli kyky tuottaa muutoksia itsessään. Leibnizin mukaan ohimenevän tehokkaan syy-seuraussuhteen illuusio syntyi ennalta määrätystä harmoniasta eri substanssien sisällä immanentisesti tuotettujen muutosten välillä. Leibniz tarkoittaa, että jos Jumalaa ei olisi olemassa, "mahdollisuuksissa ei olisi mitään todellista, ei vain mitään olemassa olevaa, vaan myös mitään mahdollista". Aivan päätöntä huuhaata lumièren hepuilta. xxx/ellauri174.html on line 71: A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. What a laugh. xxx/ellauri174.html on line 73: Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies. xxx/ellauri174.html on line 77: Aivan kuten kaikki ihmisen toiminta (yhdessä minkä tahansa muun olennon toiminnan kanssa) on täysin riippuvainen Jumalasta, niin myös kaikki ihmisen tietämys. Tai siltä ainakin tuntui Malebranchesta. Ja että ihmisten tieto on riippuvainen jumalallisesta ymmärryksestä tavalla, joka on analoginen tapa, jossa ruumiiden liike on riippuvainen jumalallisesta tahdosta. Kuten René Descartes, Malebranche katsoi, että ihmiset saavuttavat tiedon ideoiden kautta – mielen aineettomien esitysten kautta. Mutta kun Descartes uskoi, että ideat ovat mentaalisia kokonaisuuksia, Malebranche väitti, että kaikki ideat ovat olemassa vain Jumalassa. Nämä ideat ovat siksi luomattomia ja riippumattomia finiteistä mielistä. Kun pääsemme käsiksi niihin älyllisesti, ymmärrämme objektiivisen totuuden. Malebranche määritteli "totuuden" ideoiden väliseksi suhteeksi: koska nämä ideat ovat Jumalassa, ne ovat ikuisia ja muuttumattomia, ja näin ollen ainoat nimen arvoiset totuudet ovat itse ikuisia ja muuttumattomia. Malebranche jakoi nämä ideoiden väliset suhteet kahteen luokkaan: suuruussuhteisiin ja laatusuhteisiin tai täydellisyyteen. Ensimmäiset muodostavat "spekulatiivisia" totuuksia, kuten geometrian totuuksia, kun taas jälkimmäiset muodostavat "käytännön" etiikan totuuksia. Eettiset periaatteet ovat Malebranchelle siksi jumalallisia perustaltaan, yleismaailmallisia sovelluksissaan, ja ne on löydettävä älyllisen mietiskelyn avulla, aivan kuten geometriset periaatteet ovat. xxx/ellauri174.html on line 79: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suuri innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. xxx/ellauri174.html on line 81: Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) eli esim likaisen mielikuvituksen, kuten senhorien "nasty porn pics", jossa kiimainen ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä. xxx/ellauri174.html on line 83: Hänet tunnetaan erityisesti hänen näkemyxestään, jonka mukaan näemme kaiken Jumalassa, ja siitä, että hän omaksui psykofyysisen rinnakkaisuuden ja "satunnaisuuden" käsitelläkseen mielen ja kehon välisen vuorovaikutuksen ongelmaa. Kuitenkin hänen omistamisensa epistemologisen ja selittävän ensisijaisuuden Jumalalle johtaa vaikeuksiin. Voltairen insinööri ei niellyt tästä sanaakaan. Paleface huroni oli varmaan oikeammassa arvellessaan että saatanalla on sormensa pelissä. xxx/ellauri174.html on line 85: (1) Jos näemme kaiken Jumalassa siinä mielessä, että Hän laittaa ideat mieleemme, meillä ei voi olla suoraa tietoa ulkoisesta maailmasta. Voimme vedota selkeisiin ja erottuviin ideoihin fyysisiä asioita koskevien tuomioiden todenperäisyyden kriteerinä, mutta Jumala on viime kädessä vastuussa ideoistamme. xxx/ellauri174.html on line 87: (2) Jos kaikki on suoraan Jumalan hallinnassa, Hänen tahtonsa alaista, entä ihmisen vapaus? Malebranchen näkemys siitä, että meillä on vapaus valita, mutta vain suhteessa äärellisiin hyödykkeisiin, ei ole vakuuttava, sillä se kieltää samalla tavalla vastustuksen mahdollisuuden kohti Jumalaa yleishyödykkeenä. (Tämä saattaa olla väärä kuvaus Malebranchen näkemyksestä; katso Totuuden etsimisen ensimmäinen luku, jossa hän täsmentää, että vaikka emme voi muuta kuin toivoa hyvää yleensä, voimme vapaasti soveltaa tätä rakkautta yksityiskohtiin, ja voimme tehdä siitä sen sekavan muotin, joka johtaa syntiin. Hänen kertomuksensa ei eroa tältä osin Pyhän Augustinuksen kertomuksesta.) xxx/ellauri174.html on line 89: (3) Siltä osin kuin Jumalaa ei tule samaistua hänen mielessään oleviin arkkityyppisiin ikuisiin totuuksiin, Malebranche ei ole panteisti. Mutta kuten keskiaikaisessa filosofiassa, tämä synnyttää ongelman sovittaa yhteen Jumalan vapaus Hänen oletetun muuttumattomuutensa kanssa. xxx/ellauri174.html on line 91: Malebranchen teodicia on hänen ratkaisunsa pahuuden ongelmaan. Vaikka hän myönsi, että Jumalalla oli valta luoda täydellisempi maailma, vapaa kaikista vioista, sellainen maailma olisi edellyttänyt suurempaa monimutkaisuutta jumalallisilla tavoilla. Siten Jumala ei luo luonnollisia pahoja, jotka johtuvat yksinkertaisista laeista, ei siksi, että hän haluaisi noita erityisiä vaikutuksia, vaan koska hän haluaa maailman, joka parhaiten heijastaa hänen viisauttaan saavuttamalla parhaan mahdollisen tasapainon työn sisäisen täydellisyyden ja yksinkertaisuuden ja yleisyyden välillä, ettei tarvi niin vimmatusti säädellä sen lakeja. xxx/ellauri174.html on line 93: Vaikka Malebranche seurasi Augustinusta älyllisen tiedon kuvauksessa, hänen lähestymistapansa mielen ja kehon ongelmiin hän aloitti Descartesin seuraajana. Mutta toisin kuin Descartes, joka piti mahdollisena muodostaa selkeä ja selkeä käsitys mielestä, Malebranche väittää Dialogues on Metaphysics -kirjassa, Theodoren ja Aristeksen välisessä dialogissa, että meillä ei ole täydellistä käsitystä mielen voimista, eikä siten ole selkeää käsitystä mielen luonteesta. xxx/ellauri174.html on line 95: Kun käännyn itseeni, en pysty tunnistamaan mitään kykyjäni tai edes tunnustelemaan kassejani. Sisäinen tunne, joka minulla on itsestäni, kertoo minulle, että olen, että ajattelen, että tahdon, että minulla on aistitietoisuus, että kärsin ja niin edelleen; mutta se ei anna minulle tietoa siitä, mitä olen – ajatusteni, tunteideni, intohimoni tai tuskani luonteesta tai kaikkien näiden asioiden välisistä keskinäisistä suhteista. ...minulla ei ole aavistustakaan sielustani. xxx/ellauri174.html on line 97: Tämä saa Theodoren (heppu noissa dialogeissa, sori ettei esitelty) julistamaan, että "en ole oma valoni itselleni"; oman mielemme luonne on hyvin hämärä. Lisäksi psykofyysisen vuorovaikutuksen osalta Malebranche väittää, että keho ei voinut vaikuttaa mieleen eikä mieli kehoon. Ainoa aktiivinen voima (siis ainoa tehokas muutoksen aiheuttaja maailmassa) on Jumala. Kun haluan käteni nousevan, tahtoni on "satunnainen" tai "satunnainen syy" käteni liikkeelle; sekä tahtoni että käteni liikkeen tehokas syy on Jumala. Jumalauta riittää jumalalla siinä duunia! Malebranchen oppia, joka löytyi nykyaikaisista Aristoteleen kommenteista ja joka esiintyi ensimmäisen kerran tietyissä arabifilosofeissa, kutsutaan siksi "occasionalismiksi". xxx/ellauri174.html on line 99: Tossa okkasionalismissa on musta sikäli vinha perä, että vaikka kaikki onkin lähes determinististä (kvantteja kenties lukuunottamatta), niin yhtä determinististä on se että porukat pelaa pelejä tietämättä ollenkaan kuka tulee voittamaan, ja sixi ne yrittää hampaat irvessä. Ja vaikka tosiseikka on, että enimmäxeen isommat, vahvemmat ja ilkeämmät voittavat, niin ei aina, ja sixi nyhverötkin yrittävät. Se että ne päättelevät näin ja koittavat sixi seppoilla huoollakin menestyxellä, on sekin determinististä, mutta lopputulos ei välttämättä ole ennustettava. Sillä ennustettavuus on eri asia kuin determinismi. Determinististä se on kaaoskin. xxx/ellauri174.html on line 101: Malebranche hääräsi myös ahkerasti fysiikan ja matematiikan parisssa saamatta aikaan ihmeitä. No esitteli sentään L'Hopitalin Bernouillille. Ja wallooniperséeiden ahistama Pierre Bayle, Malebranchen bändäri, välitti sen ajatuxet Berkeleyn piispaporsaalle, joka tosta koka maailman mahtumisesta jumalan päähän aivan vimmastui ja kielsi materian kokonaan. Materiankieltäjä! Leibniz oli Malebranchen kanssa samaa mieltä että jumala on tähdännyt enemmänkin maailman yxinkertaisuuteeen kuin sen erinomaisuuteen hännättömien apinoiden häkkinä. Locken mielestä Malebranche oli nerokas mutta aivan tajuton loppupeleissä. xxx/ellauri174.html on line 109: Malebranchesta väsäsi gradun 30-luvulla pieni lituaanian juutalainen juippi Morris Ginsberg, josta tuli brittisosiologian ja kulttuuriantropologian tähtihäiskiä. Se oli kyllä aika talousliberaalinen ja laski hyvän ja pahan scoreja kuin J.S. Mill. Tris kartus iš eilės laimėjo John Stuart Mill premiją. He believed that there was an urgent need to undertake fuller investigation of the relations between questions of fact and questions of value – particularly in the face of relativistic views that maintain that social conflicts have their origin in fundamental differences of moral outlook. Sen miälestä järki ei vain pidättele passioiden heppoja, vaan osallistuu niiden reittisuunnitteluun. Jotkut kulttuurit vain ovat korkeemmalla moraalileevelillä kuin toiset. Vapaudet ei ole tasa-arvoasia vaan toiset tavoitteet on tärkeämpiä kuin toiset. Kuulostaa aika pahalta. In 1930 he succeeded Hobhouse to the Martin White Professorship of Sociology at the London School of Economics. Hobhouse was also an atheist from an early age, despite his father being an archdeacon. He believed that rational tests could be applied to values and that they could be self-consistent and objective. Another staunch follower of J.S. Mill. Hobhouse disliked Marxist socialism. xxx/ellauri174.html on line 114: Morris oppilaineen vetää niska vinossa Philip Morrista xxx/ellauri174.html on line 117: Noniin, riittäköön Malebranchesta, lusikoidaanpa Saari-Aatamin misokeittoa urheasti eteenpäin! Jännite vaan kohoaa! Jäimme kohtaan jossa Loordi Ewaldin karhupuku telttasi erittäinkin silmiinpistävästi hänen kurkattuaan nti Hallidayn pyllyverhon alle. xxx/ellauri174.html on line 119: "Se ääni oli kaunis, eikö ollutkin, mister Celian?" Hadaly kysäisi. "Kyllä", vastasi lordi Ewald kurkistellen tarkasti androidin huomaamatta mustan mekon alle; se näyttää olevan Jumalan työtä. "Sitten", hiän sanoi, "ihaile sitä, mutta älä yritä selvittää, miten se toimii. "Mikä olisi vaara, jos yrittäisin? kysyi lordi Ewald hymyillen. ― Jumala vetäytyisi sieltä! Hadaly kuiskasi hiljaa. Edison tuli sisään. "Otetaan turkikset pois!" hän sanoi, alkaa kuumottaa, tää on liian herkullista! ― Tämä on Eden kadonnut... ja löydetty. Kaksi kaverusta vapautuivat raskaista karhupuvuista. xxx/ellauri174.html on line 121: "Mutta", jatkoi sähköasentaja (Bartholon epäilyttävällä äänellä, joka näkee osastonsa keskustelevan kreivi Almavivan kanssa), "olette varmaan jo ollut laajoissa ellette suorastaan rikollisissa keskusteluissa?" - Vai niin ! älä kiinnitä minuun huomiota! jatkaa! Jatka! xxx/ellauri174.html on line 123: "Se outo ajatus sinulla oli siellä, rakas Edison, antaa oikea satakieli androidille?" "Se satakieli? ― sanoi nauraen, Edison: Ah! Ah! se on, että olen luonnon rakastaja, minä. ”Pidin kovasti tämän linnun laulusta; ja hänen kuolemansa kaksi kuukautta sitten aiheutti minulle, vakuutan teille, surua... - Eh? sanoi lordi Ewald, "se satakieli, joka täällä laulaa, kuoli kaksi kuukautta sitten?" xxx/ellauri174.html on line 125: "Kyllä", sanoi Edison, "nauhoitin hänen viimeisen kappaleensa. Fonografi, joka toistaa sen täällä, on itse asiassa 25 liigan päässä. Se on sijoitettu taloni makuuhuoneeseen New Yorkissa, Broad Wayssa. Olen kiinnittänyt siihen puhelimen, jonka johto kulkee yläkerrassa, laboratorioni yli. Haara tulee näihin holveihin, - sinne, näihin seppeleisiin - ja päättyy tähän kukkaan. xxx/ellauri174.html on line 127: Täällä hän laulaa: voit koskettaa häntä. Sen varsi eristää sen; se on karkaistu lasiputki; malja, jossa näet tämän hehkun värisevän, muodostaa itse lauhduttimen; se on keinotekoinen orkidea, melko hyvin jäljitelty... loistavampi kuin kaikki ne, jotka tuoksuvat auringonnousun valohöyryihin Brasilian ja Ylä-Perun tasangoilla. Ize asiassa luonnon jutut ovat aivan perseestä, verrattuina näihin muovisiin. Kuten tulet kohta näkemään! xxx/ellauri174.html on line 129: Näin sanoen Edison sytytti sikarinsa vaaleanpunaisen kamelian tulisessa sydämessä. - Mitä ! Onko todellakin tämä satakieli, jonka sielun kuulen, kuollut? mutisi lordi Ewald. - Kuollut! sinä sanot? "Ei aivan... koska ammuin sen sielun", sanoi Edison. Herättelen sen sähköllä: se on vakavaa spiritualismia. Eh ? "Ja ilmaus siitä, että neste on täällä enää muuta kuin kaloria, voit sytyttää sikarisi tällä vaarattomalla kipinällä, tässä samassa hajustetussa valekukassa, jossa tämän linnun sielu laulaa, melodinen valo. Voit sytyttää sikarisi tämän satakielisen sielussa. Ja sähköasentaja käveli pois painaakseen useita numeroituja kristallipainikkeita pienessä kehyksessä, joka oli kiinnitetty seinään ovea vasten. xxx/ellauri174.html on line 131: Lordi Ewald, jota selitys hämmensi, pysyi surullisena kylmän sydämen tuskan kanssa. Yhtäkkiä hän tunsi jonkun koskettavan hänen olkapäätään; hän kääntyi: se oli Hadaly. - Vai niin! hän sanoi matalalla äänellä, niin surullisella äänellä, että hän aloitti: "Sitä se on! Jumala on vetäytynyt laulusta. Kohta sinäkin saat laulaa mummin korvaan." xxx/ellauri174.html on line 133: Hadaly lähestyi lordi Ewaldia: "Herrani", hän sanoi, "haluaisitko olutta vai sherryä?" Lordi Ewald epäröi hetken: "Sherry, ole kiltti", hän sanoi. xxx/ellauri174.html on line 134: Androidi käveli pois, meni ottamaan hyllyltä tarjottimen, jolla paistoi kolme opaalisavulla maalattua venetsialaista lasia, vieressä olkiviinipullo ja tuoksuva rasia, raskaita kuubalaisia sikareita. xxx/ellauri174.html on line 136: Hän asetti tarjottimen credenzalle, kaatoi vanhaa espanjalaista viiniä ylhäältä ja otti sitten kaksi lasillista kuohuviiniä käsiinsä ja tuli tarjoamaan niitä vierailijoilleen. - Ei ei Hadaly, komento takaisin, sherryä! I said order lunch, not launch! SORRY. Sitten hän meni täyttämään viimeisen lasin ja kääntyi pois viehättävällä liikkeellä. Hän nojasi yhtä maanalaista pylvästä vasten ja kohotti kätensä suoraan verhotun päänsä yläpuolelle ja sanoi melankolisella äänellään: "Herra, rakkaillesi! xxx/ellauri174.html on line 142: "Mutta, rakas lumottajani", mutisi lordi Ewald, "miten neiti Hadaly voi vastata siihen, mitä sanon hänelle? Minusta näyttää aivan tahdittomalta, että joku olento olisi voinut ennakoida kysymykseni, ennen kaikkea siihen, että hän olisi kaivertanut vastaukset etukäteen eloisaan kultalehteen. Tämä ilmiö voi mielestäni hämmästyttää "positiivisimman" miehen, kuten yksi henkilö, jonka kanssa puhuimme tänä iltana, sanoisi. xxx/ellauri174.html on line 145: Lordi Ewald kumarsi hieman: sitten kuin mies, jota janottaa, joi lasin sherryä, laittoi sen tyhjäksi pöydälle, heitti sammuneen sikarinsa alas, otti laatikosta uuden. Hadalyn tarjottimelta, valaisi sen rauhallisesti kirkkaaksi kukkaksi Edisonin esimerkin mukaisesti - sitten istuutui yhdelle jakkaralle norsunluusta ja odotti, että toinen tai toinen - isäntä tai emäntä - olivat valmiita vaivautumaan selvittämään asiaa. Mutta Hadaly oli jälleen kerran nojautunut mustaan pianoonsa ja off-asennossa. xxx/ellauri174.html on line 147: "Näetkö tuon joutsenen? jatkoi Edison: hänessä on Albonin ääni. Konsertissa Euroopassa, laulajan tietämättä, äänitin uusilla soittimillani Norman rukouksen "Casta diva", jonka tämä suuri taiteilija lauloi. - Vai niin! Kuinka kadunkaan, etten lähtenyt tästä maailmasta Malibranin aikaan! xxx/ellauri174.html on line 153: Malibran was born in Paris as María Felicitas García Sitches into a famous Spanish musical family. Her mother was Joaquina Sitches, an actress and operatic singer. Her father Manuel García was a celebrated tenor much admired by Rossini, having created the role of Count Almaviva in his The Barber of Seville. García was also a composer and an influential vocal instructor, and he was her first voice teacher. He was described as inflexible and tyrannical; the lessons he gave his daughter became constant quarrels between two powerful egos. xxx/ellauri174.html on line 155: When the season closed, García immediately took his operatic troupe to New York. This was the first time that Italian opera was performed in New York. Over a period of nine months, Maria sang the lead roles in eight operas, two of which were written by her father. In New York, she met and hastily married a banker, Francois Eugene Malibran, who was 28 years her senior. It is thought that her father forced Maria to marry him in return for the banker's promise to give Manuel García 100,000 francs. However, according to other accounts, she married simply to escape her tyrannical father. A few months after the wedding, her husband declared bankruptcy, and Maria was forced to support him through her performances. After a year, she left Malibran and returned to Europe. Malibran is most closely associated with the operas of Rossini. Norma kyllä oli Bellinin. Yhtään Malibranin levytystä ei ole säilynyt. xxx/ellauri174.html on line 157: et_1838.jpg/440px-Charles-Auguste_de_B%C3%A9riot_by_Charles_Baugniet_1838.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri174.html on line 158: etta_Alboni_by_Charles_Vogt.jpg" height="200px" /> xxx/ellauri174.html on line 159: Malibran's lover, Belgian violinist Charles-Auguste de Bériot, next to her bust (Library of the Royal Conservatory of Brussels), lithograph dated 1838. Malibran had died two years earlier. Marietta (right) had quite a bust as well. xxx/ellauri174.html on line 161: Maria Anna Marzia (called Marietta) Alboni (6 March 1826 – 23 June 1894) was a renowned Italian contralto opera singer. She is considered "one of the greatest contraltos in operatic history". xxx/ellauri174.html on line 163: Alboni was born at Città di Castello, in Umbria. She became a pupil of Antonio Bagioli [it] of Cesena, Emilia–Romagna, and later of the composer Gioachino Rossini, who became her 'perpetual honorary adviser' in (and then the principal of) the Liceo Musicale, now Conservatorio Giovanni Battista Martini, in Bologna. Rossini tested the humble thirteen-year-old girl himself, had her admitted to the school with special treatment, and even procured her an early engagement to tour his Stabat Mater around Northern Italy, so that she could pay for her studies. Hmm... A favourable contract was signed by Rossini himself, "on behalf of Eustachio Alboni", Mariettas father, who was still a minor. The singer remained, throughout her life, deeply grateful to her ancient "maestro", nearly a second father to her. Hmm hmm... Marietta oli aika pulska emäntä. Se lahjoitti köyhille koko omaisuutensa, sanoen että mikä laulaen tulee se viheltäen menee. xxx/ellauri174.html on line 165: Kaikkien näiden niin kutsuttujen lintujen värisevät sointisävelet on asennettu Geneven kronometrien tapaan. Ne saatetaan liikkeelle nesteen vaikutuksesta, joka kulkee näiden kukkien oksien läpi. Tämä lintukärpänen voisi myös lausua sinulle Shakespearen Hamletin ääripäästä toiseen ja ilman sumuria, parhaiden tämän hetken tragedioiden intonaatioilla. ― Sinussa on sellainen positivismi, joka tekisi Tuhannen ja yhden yön mielikuvituksen kalpeaksi! huudahti lordi Ewald. xxx/ellauri174.html on line 167: Sähköä, herra! Saako olla pikkuleipiä! Se ottaa elegantissa maailmassa huomaamattomia ja kaikkivoipaisia askeleita joka päivä. Joten kelaa! Pian hänen ansiostaan ei enää ole itsevaltiutta, aseita, monitoreja, dynamiittejä tai armeijoita! LOL HAHHAHHAHHAA. Uskokoon ken haluaa. Gäsp. tällänen positivismi ei paljon päräytä näinä lopun aikoina. Mennäs eteenpäin että päästään joskus pukille. xxx/ellauri174.html on line 169: ― Nyt, lisäsi sähköasentaja, aiomme, koska haluatte, tutkia vakavasti uuden, sähkö-ihmisolennon eliötä, - tämän tulevan Eevan eliötä, vihdoinkin, jonka keinotekoisen lisääntymisen avulla (jo melko muodissa viime aikoina), minusta täytyy näyttää täyttävän lajimme salaiset toiveet ennen vuosisataa – ainakin aloitteentekijäkansojen keskuudessa. Vizi täähän ei ole muuta kuin transhumanismia parisataa vuotta ennen aikojaan. Näitä hulluja on piisannut, ja piisaa nyttekin, kiitos mulkeroiden kuten Harari, Larry Page ja Gates. xxx/ellauri174.html on line 171: Mutta lortilla on vielä 1 kymysys: "Se mikä minusta näyttää vielä arvoituksellisemmalta kuin tämä verraton olento, on motiivi, joka sai sinut luomaan sen. Haluaisin ennen kaikkea tietää, kuinka tämä uskomaton käsitys inspiroitui sinuun." xxx/ellauri174.html on line 173: - Eikö se nyt ole aika ilmeistä? No ymmärrät sen vielä paremmin, kun määset kohta sen sisukaluja. "Rakas neiti", hän lisäsi kääntyen äkillisesti liikkumattoman Androiden puoleen, "olkaa armollisia jättääksenne meidät hetkeksi rauhaan, Milord Ewald ja minä: nuoren tytön ei pitäisi kuulla sitä, mitä aion kertoa hänelle. xxx/ellauri174.html on line 175: Noniin, siis! Olin kerran lusimassa yhden koulukaverini kanssa, yhden Anderssonin, vai oliko se Kitula? No joka tapauxessa, Andersonilla meni tosi kivasti. Vahva asema, kaksi lasta, todellinen kumppani, urhoollinen ja onnellinen, se oli tälle arvokkaalle pojalle onnen voittaja, eikö niin? Eräänä iltana New Yorkissa sellaisen kokouksen päätteeksi, jossa kuuluisan sisällissodan lopputulos oli päätetty hurraalla, kaksi hänen naapuriansa pöydässä ehdotti, että he jatkaisivat juhlaa teatterissa. xxx/ellauri174.html on line 177: Anderson, esimerkillinen aviomies ja aamuvirkku työntekijä, viipyi yleensä hyvin harvoin ja aina tylsistyneenä poissa kotoaan. Mutta sinä samana aamuna rouva Andersonin ja hänen välillä oli syntynyt turha pieni kotitöiden jakamista koskeva sanapilvi, erittäin hyödytön keskustelu ilman, että rouva halusi kunnolla perustella. Joten "mukavana luonteena" Anderson suostui seuraamaan näitä herroja. ― Kun rakastava nainen pyytää meitä ilman erityistä syytä, ettemme tee jotain, sanon, että todella täydellisen miehen ominaisuus on tehdä juuri niin. Eli tiiatteriin! xxx/ellauri174.html on line 179: Hänen lähellään laatikossa tehtyjen huomautusten ansiosta hänen vaeltava ja epämääräinen katseensa veti nuoreen tyttöön, joka oli punatukkainen kuin kulta ja erittäin kaunis baletin lisäosien välissä. Katsottuaan häntä riittävästi hän palautti huomionsa huoneeseen. xxx/ellauri174.html on line 186: Seuraavana hetkenä hänen ystävänsä, jotka olivat olleet pidempään naimisissa ja joilla oli kaksinkertainen kotitalous, kuten on tapana, puhuivat aivan luonnollisesti ostereista ja tietyn merkin samppanjaviinistä. xxx/ellauri174.html on line 188: Tällä kertaa Anderson tietysti kieltäytyi ja oli juuri jättämässä lomaansa näiden herrasmiesten ystävällisestä vaatimuksesta huolimatta, kun mieleenpainuva mieletön muisto hänen pienestä piknikstään rouvan kanssa aamulla, ympäröivän jännityksen liioiteltuna, palasi häneen. "Mutta muuten, tähän mennessä rouva Anderson on täytynyt jo nukkua Oli ehkä parempi palata kotiin vähän myöhemmin?" Katsotaan? Kysymys oli tunnin tai kahden tappamisesta! Mitä tulee neiti Evelynin urhoolliseen seuraan, se oli hänen ystäviensä asia, ei hänen. Hän ei edes tiennyt, miksi tämä tyttö ei miellyttänyt häntä tarpeeksi fyysisesti. Tai no ehkä vähän. xxx/ellauri174.html on line 190: Hän kuitenkin epäröi kaksi sekuntia. Neiti Evelynin hyvin (muttei tarpeexi hyvin) pidättämä ilma päätti hänet. Joten menimme illalliselle ilman muuta syytä. xxx/ellauri174.html on line 192: Kerran pöydän ääressä tapahtui, että neiti Evelyn, joka oli tarkkaillut tarkasti Andersonin välinpitämätöntä käytöstä, suoritti häneen mitä verhoisimmalla taidolla viettelevimmät huomionsa. Hänen vaatimaton käytöksensä antoi hänen kasvoilleen niin viehättävän korkeuden, että kuudennen vaahtolasillisen kohdalla tuli ajatus - oi! se oli vain kipinä!... ― mutta vihdoinkin epämääräinen viiden piston mahdollisuus ― kävi ystäväni Edwardin mieleen. xxx/ellauri174.html on line 197: Ajatus palasi; kiusaus, joka vahvistui keskeltä ja hetkestä lähtien, loisti ja katsoi häntä! xxx/ellauri174.html on line 199: Hän halusi vetäytyä; mutta hänen halunsa oli jo syttynyt uudelleen tässä turhassa kamppailussa ja tuntui melkein palavalta. "Yksinkertainen vitsi hänen moraalinsa ankaruudesta sai hänet jäämään. xxx/ellauri174.html on line 200: Koska hän ei ollut perehtynyt illan asioihin, hän huomasi vasta melko myöhään, että toinen hänen kahdesta ystävästään oli pudonnut pöydän alle (ilmeisesti pitäen mattoa edullisempana kuin kaukainen sänkynsä) ja että toinen yhtäkkiä kalpea (kuten neiti Evelyn kertoi hän nauraen), oli poistunut pelistä ilman selitystä. xxx/ellauri174.html on line 202: Kun neekeri tuli ilmoittamaan Andersonin taksia, neiti Evelyn kutsui itsensä hiljaa ja pyysi, riittävän perustellusti, ottamaan hänet kotiin. xxx/ellauri174.html on line 203: Joskus voi tuntua vaikealta - ellet ole pelkkä röyhkeä paskiainen - olla julma nätin tytön kanssa - varsinkin kun olet vain vitsaillyt hänen kanssaan kaksi tuntia ja hän on pelannut kunnolla hänen sopivuuskohtauksensa. xxx/ellauri174.html on line 205: "Lisäksi se ei merkinnyt mitään: hän jättäisi hänet tuolle portille ja se olisi ohi. » Joten kaksikko lähti yhdessä. Kylmä ilma, varjo, katujen hiljaisuus lisäsivät Andersonin pientä uupumusta levottomuuteen ja uneliaisuuteen. Niin, että hän huomasi (näkikö hän unta?) juomassa hänelle tarjottua kuumaa teetä kotona ja valkein käsin, neiti Evelyn Habal - nyt vaaleanpunaisessa satiinisessa kylpytakissa, hyvän tulen edessä, lämmin, tuoksuva ja huumaava huone. xxx/ellauri174.html on line 207: Miten tämä tapahtui? Palattuaan täysin itseensä hän tyytyi kiireesti hattunsa tarttumiseen, ilman lisätietoja. Nähdessään minkä, neiti Evelyn kertoi hänelle, että hän oli lähettänyt vaunun pois, koska hän piti häntä itsevarmemmin. xxx/ellauri174.html on line 212: Seuraava täysi tunti oli alkamassa: hän otti setelin ja laittoi sen lopuksi teepöydälle. Neiti Evelyn otti paperin ilman liiallista röyhkeyttä, kuin hajamielisesti, sitten työnsi sen liiveihinsä olkapäitään kohautellen ja hymyillen. xxx/ellauri174.html on line 213: Tämä tapa hämmästytti loistavaa valmistajaa. Hän ei enää tiennyt missä oli. Ajatus siitä, ettei hän ollut ollut "herrasmies", sai hänet punastumaan. Hänestä tuli levoton, koska hän pelkäsi, että hän oli vahingoittanut positiivisesti armollista emäntäänsä. Arvioi tämän piirteen perusteella hänen mielentilansa. Hän jäi seisomaan päättämättömänä päänsä raskaana. xxx/ellauri174.html on line 215: Silloin neiti Evelyn, vieläkin ärtyisä, teki hänelle typerän ystävällisyyden heittämällä huoneen avaimen ulos ikkunasta lukon kääntämisen jälkeen. Tällä kertaa vakava mies heräsi aivan Andersonin luona. Hän suuttui. Mutta pitsityynyyn tukahdutettu nyyhkytys pehmensi hänen oikeutettua suuttumuksensa. xxx/ellauri174.html on line 217: - " Mitä tehdä ? Potkia ovea alas? - Ei. Se olisi ollut naurettavaa. Kaikenlainen melu tällä hetkellä voi tehdä vain haittaa. Eikö ollut parempi kuitenkin päättää tehdä onnea vastaan? » Hänen ajatuksensa olivat jo saaneet epänormaalin ja aivan poikkeuksellisen käänteen. xxx/ellauri174.html on line 219: ”Ajattelen sitä, seikkailu olisi hyvin epämääräistä uskottomuutta. ”Ensinnäkin hän katkaistiin vetäytymistie. Ehkä olisi parasta mennä sisään tuohon pieneen tuuheaan kosteankuumaan tunneliin, ehkä sieltä löytyy toinen reitti ulos. Tai sitten ei. Sisään? Ulos? Sisään ulos? No mitä väliä. xxx/ellauri174.html on line 221: "Kuka sitten tietäisi? Seurauksia ei tarvinnut pelätä. xxx/ellauri174.html on line 222: "Kokouxen juhlallisuus selittäisi monia asioita huomenna, hänen palatessaan, - oletetaan, jopa myönnetään, että... ― Ah! Varmasti pitäisi tyytyä johonkin epäviralliseen ja vähäpätöiseen valheeseen rouva Andersonin suhteen! ― (Esimerkiksi tämä kyllästytti häntä; tämä… Bast! hän selvittäisi huomenna). Sitä paitsi tänä iltana oli liian myöhäistä. ”Hän esimerkiksi lupasi itselleen kunniakseen! ettei mikään muu aamunkoitto yllättäisi häntä tässä huoneessa… jne., jne…” xxx/ellauri174.html on line 224: Hän oli siellä unelmoinnissaan, kun neiti Evelyn, varpaillaan takaisin häntä kohti, kietoi kätensä hänen kaulan ympärille hurmaavalla hylkäämisellä ja roikkui siellä silmät puolisuljettuina, huulet melkein koskettivat hänen huuliaan. - Mennäänpäs peremmälle! oli niihin kirjoitettu. xxx/ellauri174.html on line 226: Toivottavasti, eikö? että Anderson osasi urhoollisena ja palavana ritarina käyttää hyväkseen ne tunteet, jotka Destiny oli juuri tarjonnut hänelle niin lempeällä väkivallalla. xxx/ellauri174.html on line 230: "Tässä on minun mielipiteeni tämänkaltaisista oikuista tai heikkouksista", vastasi Edison (kun palattuaan Hadaly kaatoi hiljaa espanjalaista viiniä kahdelle vierailleen ja meni sitten pois.) "Pidän ja väitän, että on harvinaista, että ainakin yksi näistä kevyistä seikkailuista (johon uskotaan kuluvan vain kellotaulun käännös, katumus ja sata dollaria) ei vaikuta tuhoisella tavalla päivien kokonaisuuteen. Nyt Anderson oli heti ensimmäisellä yrityksellä kaatunut siihen, joka on kohtalokas, vaikka sen täytyi kuitenkin tuntua vain yleisimmältä ja merkityksettömämmältä. xxx/ellauri174.html on line 232: Vaimon yrmeys ja kylmäily seuraavana aamuna loukkasivat hirveästi ystäväni Edwardin itsetuntoa - pisto sitäkin vaarallisempi, koska se kosketti hänen todellisen rakkauden tunteita vaimoaan, isoa naista kohtaan. "Seuraavana päivänä hänen "tulisijansa" kylmeni. Muutaman päivän kuluttua umpikujaisen ja jäisen sovinnon jälkeen hän tunsi, ettei hän enää nähnyt rouva Andersonissa muuta kuin "lastensa äitiä". Rva Anderson ei päästänyt enää viivalle. xxx/ellauri174.html on line 234: "Koska hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa käsillä, hän palasi tapaamaan neiti Evelyniä. "Pian avioliiton katos tuli hänelle ensin tylsäksi, sitten sietämättömäksi, sitten vastenmieliseksi jo pelkästään siitä tosiasiasta, että hän tunsi itsensä syylliseksi; se on tavanomainen asioiden kulku. Joten alle kolmessa vuodessa Anderson, joka oli vaarantanut useiden laiminlyöntien ja valtavien alijäämien vuoksi ensin oman omaisuutensa, sitten perheensä ja sitten etunsa hänelle uskoneiden välinpitämättömien omaisuutensa, huomasi olevansa yhtäkkiä uhattuna vilpillisellä tuholla. xxx/ellauri174.html on line 236: Neiti Evelyn Habal jätti sitten hänet. Eikö se ole käsittämätöntä? Ihmettelen edelleen, miksi todella. Hiän oli osoittanut hänelle niin paljon todellista rakkautta siihen asti kun rahaa riitti! Pitemmittä puheitta, Andersson (vai oliko se Kitula?) päätti päivänsä. Purement et simplement. xxx/ellauri174.html on line 238: Tilastoista näkee että tää on hurjan tavallista. Jos nyt miettii niin pahintahan tässä on että jäädään kiinni, ja että kyseessä on nk. toinen nainen. Entäpä jos se olisikin vain silikonimissi kellarissa? Panee miettimään. xxx/ellauri174.html on line 242: Neiti Evelyn edusti minulle alkeellisimman yhtälön x:ää, koska tiesin siinä kaksi termiä: Anderson ja hänen kuolemansa. Useat hänen tyylikkäät ystävänsä olivat vakuuttaneet minulle (kunniansa vuoksi!), että tämä olento oli todellakin kaunein ja rakkain lapsi, jota he olivat koskaan salaa himoineet taivaan alla. Valitettavasti (katso kuinka voin!) en tunnistanut niistä kuvauxista mitään nimenomaista piirrettä, edes epäilyttävässä muodossa, jota he kiirehtivät vannomaan minulle siellä niin myönteisesti. xxx/ellauri174.html on line 244: Kun olin huomannut itse Andersonissa tämän tytön hyväksikäytön aiheuttaneiden tuhojen luonteen, en luottanut näiden harrastajien liian pyöreisiin silmiin. Ja päädyin siihen dialektisen analyysin jyvän avulla – eli olemalla unohtamatta silmistäni sellaista miestä, jonka tunsin ennen hänen katastrofiaan Andersonissa ja muistaen ne omituiset vaikutelmat, joita hänen luottamuksensa sai. rakkaus oli jättänyt minuun), - sanomme, että tulin ennakoimaan niin ainutlaatuisen eron sen välillä, mitä neiti Evelyn Habalista minulle vahvistettiin, ja sen välillä, mitä sen on täytynyt olla todellisuudessa, että näiden arvostajien tai asiantuntijoiden joukko vaikutti minuun kuin surullien kokoelma hysteerisiä hölmöjä. Ja tässä miksi. xxx/ellauri174.html on line 246: Unohtamatta, että Anderson oli aloittanut pitämällä häntä "merkillepanemattomana" naisena ja että juhlien savu ainoastaan oli tehnyt hänet syylliseksi leikkimään hetkeksi päästäkseen alkuun ja vaistonvaraisesta vastenmielisyydestä häntä kohtaan, ns. hurmaa, jonka nämä herrat heti osoittivat kuorotytölle (eli armo, pikantiteetti, vastustamaton ja kiistaton miellyttämisen lahja jne.), ― joka voi olla vain suhteessa näiden herrasmiesten täysin yksilölliseen mielenlaatuun, ― täytyy , sanon, että jo pelkästään tämän tosiasian perusteella näyttävät minusta olevan epäilyttävä todellisuus. xxx/ellauri174.html on line 248: Siis se mitä koitan sanoa tässä hyvin koukeroisesti on että misun ulkonäöllä luonteesta puhumattakaan ei ole juuri mitään merkitystä jahka pikkuveli pääsee ohjaimiin: the truth of the pudding is in the eating. xxx/ellauri174.html on line 250: Sillä jos aistillisuuden alalla ei ole kuviteltavissa mitään absoluuttista makukriteeriä, ei sen enempää kuin vivahteitakaan, minun olisi hyvällä logiikalla ikävä kyllä ennustaa viehätysten todellisuutta, joka pystyy välittömästi vastaamaan spitaalista ja enemmän kuin huonontunutta. aistit näiden homojen kohdalla on kylmän eloisat; niin että viettelypatentti, jonka he näin hänelle tarjosivat luottamuksellisesti ja ensi silmäyksellä, osoitti minulle vain heidän surkean luonnonsuhteensa hänen kanssaan, eli neiti Evelyn Habalissa ei ollut muuta kuin hyvin kieroutunut henkinen ja fyysinen banaalisuus. Lisäksi pieni kysymys: hänen ikänsä (josta Anderson oli aina välttynyt) tuntui minusta hyödylliseltä, joten minun piti kysyä sitä. Rakastava lapsi oli vasta täyttämässä kolmekymmentäneljä vuotta. xxx/ellauri174.html on line 252: Mitä tulee "kauneuteen", jolla hän voisi ylpeillä, - jos oletetaan, että estetiikalla on jotain tekemistä tämän luokan rakkauksien kanssa, - sanon vielä kerran, millaista kauneutta minun pitäisi odottaa löytäväni tästä naisesta, kun otetaan huomioon kauhistuttavat väkivaltaisuudet. jonka hänen pitkäaikainen pito hallussaan oli tuottanut Andersonin kaltaisessa luonnossa? xxx/ellauri174.html on line 254: Niinpä, vaikka päätelmäni saattoikin tuntua järjettömältä, oli välttämätöntä, että uhmaten kaikkia alttareilleen kulutettuja suitsukkeita tämän neiti Evelyn Habalin on täytynyt olla yksinkertaisesti henkilö, jonka oikea näkökulma olisi kyennyt pelottamaan pois naurunpurskeella. tai kauhuissaan juuri ne ihmiset (jos heillä olisi ollut silmäluomien alla tarpeeksi tuijottaakseen häntä kerran), jotka näin polttivat minut, hänen hyväkseen ja nenäni alle, tämän mauttoman suitsukkeen. xxx/ellauri174.html on line 256: Sori, tosta ei kyllä saa selvää erkkikään. Koitin sanoa, että Evelynin täytyi olla vahvasti meikattu, teeskentelevä tyhjäpää, joka osaa nauraa oikeissa paikoissa ja on pehmeä juuri niistä oikeista toisista paikoista. Sellaisista miehet pitävät, ja niitä naivat mieluusti, vaikka sitten vakavissaan naisivatkin brunetteja hevosennäköisiä perijättäriä. xxx/ellauri174.html on line 258: Kaiken on täytynyt olla illuusio - epäilemättä työnnetty jossain määrin omituiselle ulkonäölle! – vaan yksinkertaisesta illuusiosta; Sanalla sanoen, tämän uteliaan lapsen kaikki viehätykset olivat ylivoimaisesti lisätty hänen yksilöllisyytensä luontaiseen niukkuuteen. Se oli siis yksinkertaisesti hurmaava petos, jonka alle tämä viehättävyyden mitättömyys kätkettiin ja jonka on täytynyt näin vääristää ohikulkijoiden ensimmäinen ja pinnallinen katse. Mitä tulee Andersonin kestävämpään harhaan, se ei vain ollut poikkeuksellista, vaan se oli väistämätöntä. xxx/ellauri174.html on line 260: Itse asiassa tällaiset feminiiniset olennot – toisin sanoen ne, jotka ovat alentavia ja kohtalokkaita vain harvinaisen ja rehellisen luonteen miehille – tietävät vaistomaisesti, kuinka kekseliäimmällä tavalla antaa tälle rakastajalle kaikkien tyhjyytensä löydöt: yksinkertaiset ohikulkijat, joilla ei ole edes aikaa havaita lukumääräänsä ja vakavuuttaan. - He tottelevat hänen näkemyksensä huomaamattomilla sävyasteikoilla suloiseen valoon, joka turmelee moraalista ja fyysistä verkkokalvoa. Heillä on tämä salainen ominaisuus, että he voivat vahvistaa jokaisen rumuutensa niin tahdikkuudella, että niistä tulee etuja. Ja he päätyvät huomaamattomasti siirtämään (usein kauhean) todellisuutensa alkuperäiseen (usein viehättävään) visioon, jonka he antoivat siitä. Tapa tulee, kaikkine verhoineen; se heittää sumunsa; illuusio pahenee: ― ja loitsusta tulee korjaamaton. xxx/ellauri174.html on line 264: Tämänkaltaiset olennot tietävät vain sen, voivat vain sen, ymmärtää vain sen. He ovat vieraita kaikelle muulle – mikä ei heitä kiinnosta. Se on puhdasta eläimellisyyttä. Ne ovat ELÄIMIÄ! Mutta eläimistä liskoeläimet juuri pitävät. xxx/ellauri174.html on line 266: etal-skeleton.jpg" width="50%" /> xxx/ellauri174.html on line 267: Good price full size metal frame stymphalide. Inflatable. xxx/ellauri174.html on line 270: Täällä: mehiläinen, majava, muurahainen tekevät ihmeellisiä asioita, mutta he tekevät vain sitä eivätkä ole koskaan tehneet mitään muuta. Eläin on tarkka, syntymä antaa sille tämän kuoleman elämän kanssa. Mittaaja ei voi tuoda pesään yhtään laatikkoa enempää, ja tämän pesän muoto on juuri sellainen, johon pienimmässä tilassa mahtuu eniten laatikoita. jne Eläin ei erehdy, ei hapuile! xxx/ellauri174.html on line 272: Ihminen päinvastoin (ja tämä muodostaa hänen salaperäisen jalonsa, hänen jumalallisen valintansa) on alttiina kehitykselle ja virheille. Hän on kiinnostunut kaikesta ja unohtaa itsensä niihin. Hän näyttää korkeammalta. Hän kokee, että hän yksin, maailmankaikkeudessa, ei ole valmis. Hän näyttää dementiltä jumalalta, joka on unohtanut kuka ja missä on. Luonnollisella liikkeellä - ja ylevästi! - hän ihmettelee missä hän on; hän kamppailee muistaakseen, mistä hän aloittaa. Hän koettelee älykkyyttään epäilyksensä kanssa kuin kuka tietää minkä ikimuistoisen kaatumisen jälkeen. Sellainen on todellinen Mies. Nyt vaistonvaraiseen maailmaan edelleen kuuluvien olentojen ominaisuus ihmiskunnassa on olla täydellisiä siinä yhdessä kohdassa, mutta täysin rajoittunut tähän yhteen kohtaan. Mutta se yx paikka on sitten tosi mehevä! xxx/ellauri174.html on line 274: Kuten nämä "naiset", eräänlaiset modernit stymphalidit, joille heidän kiehtovansa on yksinkertaisesti saalis, joka on tuomittu kaikkeen orjuuteen. He tottelevat väistämättä sokeasti pahanlaatuisen olemuksensa hämärää tyydytystä. xxx/ellauri174.html on line 278: Stymfaloksen linnut olivat kreikkalaisessa mytologiassa pelottavia, ihmislihaa syöviä lintuja, jotka olivat pesiytyneet valtavina parvina Stymfaloksen kaupungin lähellä sijaitsevan Stymfalian järven luo turvaan niitä saalistavilta susilta. Parvi aiheutti suurta tuhoa ympäröiville viljelyksille. Ne hyökkäsivät jokaista vastaan, joka yritti niitä metsästää, tappaen tai haavoittaen heitä terävillä nokillaan, jotka läpäisivät myös pronssi- ja rautahaarniskat. Lisäksi linnut pystyivät ampumaan sulkiaan kuten nuolia. xxx/ellauri174.html on line 283: Nämä pahoinpitelyolennot, Ihmiselle, nämä pahojen halujen herättäjät, nämä turhien ilojen alullepanijat, voivat lipsua huomaamatta ja jopa jättäen miellyttävän muiston tuhansien huolettomien matkustajien käsivarsien väliin, joiden mielijohteesta on kysymys. ovat kauheita vain niille, jotka viipyvät siellä, yksinomaan, kunnes supistuu hänen sydämessään alhainen tarve heidän syleilystään. xxx/ellauri174.html on line 285: Voi sitä, joka tottuu näiden uneliaisten katumustenaiheuttajien keinumiseen! Heidän haitallisuutensa on valtuutettu kaikkein vangitsevimmilla, paradoksaalisimmilla, anti-intellektuellisimmilla viettelevillä keinoilla päihdyttää pikkuhiljaa valheellisella viehätysvoimallaan, rehellisen ja puhtaan sydämen heikko kohta, kunnes heidän kirottu pillu tulee esiin. xxx/ellauri174.html on line 287: Nii et enmää tuomize Mr. Anderssonia, vika on näissä ilolinnuissa. Ne mä julistan ennen kaikkea kuolemanrangaistuksen uhriksi, koska rutto-olento, jonka tehtävänä oli kuoriutua taitavasti tuhannen pään hydraa. Ei, tämä olento ei ollut hänelle tämä nerokas Eeva se rakkaus – epäilemättä kohtalokas! - mutta lopulta se rakkaus johti harhaan tätä kiusausta kohti, jonka hänen mielestään täytyy kasvaa jumalalliseen tilaan asti, hänen paratiisin kumppaninsa!... Se oli tietoinen tunkeilija, joka halusi salaisella tavalla ja syntyperäinen, - niin puhua itsestään huolimatta, vihdoinkin – yksinkertaisesta taantumasta vaiston synkimpiin alueisiin ja päivän lopulliseen pimenemiseen ihastuneen tyytyväisyyden, rappeutumisen, surun ja kuoleman ilmassa. xxx/ellauri174.html on line 289: Kyllä: sellaisia ovat nämä naiset! leluja, joilla ei ole seurauksia ohikulkijalle, mutta pelottavia vain näille miehille, koska kerran sokeutuneena, tahraantuneena, heistä lähtevän hitaan hysteriasta lumoutuneena nämä "haihtuneet ihmiset" täyttävät pimeän tehtävänsä, jossa he eivät voi estää itseään oivaltaessaan itsensä, väistämättä johdattavat heidät tunti kerrallaan pahentamalla näiden rakastajien hulluutta joko aivoanemiaan ja häpeälliseen romahtamiseen raunioiksi tai Andersonin hämmentyneeseen itsemurhaan. xxx/ellauri174.html on line 291: Yksin he suunnittelevat koko projektinsa. Ne tarjoavat aluksi, kuin mitätön omena, tuntemattoman nautinnon vaikutelman - jo häpeällistä kuitenkin! ― ja tuo Mies syvällä sisimmässään vain suostuu sitoutumaan heikolla ja huolestuneella hymyllä ja etukäteen katumuksella. Kuinka uhmata itseään ehdottomasti - niin vähällä! ― näistä iloisista mutta inhottavista ystävistä, jotka ovat jokaiselle, yksi, jota ei saa tavata! Heidän protestinsa ja rukouksensa, ― niin hienovaraisia, niin taiteellisia, ettei heidän ammattiaan enää eroteta ― pakottavat hänet melkein... (ah! sanon melkein! ― kaikki on tässä sanassa, minulle!) ― s istumaan heidän kanssaan tässä pöydässä, jossa pian heidän pahan olemuksensa demoni pakottaa heidät, jos niin on sanottava, myös he maksamaan tälle miehelle vain myrkkyä. Siitä eteenpäin se on tehty: työ on alkanut: tauti kulkee kulkuaan. Vain Jumala voi pelastaa hänet. Ihmeen kautta. xxx/ellauri174.html on line 295: Nämä neutrit naiset, joiden koko "ajattelu" alkaa ja päättyy vyön alla - ja joiden ominaisuus on näin ollen tuoda takaisin täsmälleen siihen pisteeseen, jossa tämä vyö soljaa, kaikki Miehen ajatukset, kun taas tämä sama vyö syleilee ylellisesti (ja aina!) vain ilkeää tai kiinnostunutta laskelmaa, ― nämä naiset, sanon, ovat todellisuudessa vähemmän kaukana eläinlajista kuin meidän. Näin ollen miehen nimen arvoisella miehellä, joka on otettu huomioon tukahduttajana, on oikeus korkeaan ja alhaiseen oikeuteen tämänkaltaisia naisolentoja kohtaan, samalla tavalla kuin hän ylittää sen muille eläinkunnan yksilöille. Vanhan sananlaskun sanoin: Nainen on kenties häntäapinan paras ystävä, mutta se pitää pitää taluttimessa erittäinkin tiukasti. Ja tarvittaessa viedä piikille. xxx/ellauri174.html on line 297: Näin ollen, kun otetaan huomioon, että – tiettyjen petollisten keinojen käyttöönoton ansiosta – jos yksi näistä naisista, hyödyntäen yhtä niistä vaarallisista sairaalloisen heikkouden hetkestä, jolloin kaikki elävät olennot, jopa miehisetkin, voivat joutua puolustuskyvyttömiksi, pystyi pitkällä aikavälillä siis intohimoiseen sokeuteen asti komea, nuori, rohkea mies, joka on tunnollinen velvollisuuksistaan, ansainnut omaisuutensa, jolla on korkea älykkyys ja alkuarvo, joka on tähän asti moitteeton, - kyllä, Vakuutan, että minusta on reilua kieltää tältä naiselta vapaa oikeus käyttää hyväksi inhimillistä kurjuutta siihen pisteeseen, että hän johdatti tämän miehen tietoisesti tai ei, minne se helvetin hyppääjä, josta puhun, ajoi ystäväni. xxx/ellauri174.html on line 299: Kuitenkin, kuten tällaisten kuolevaisten ihmisten luonteeseen kuuluu, käyttää sitä väärin! välttämättä! (koska periaatteessa ne voivat olla vain, sanoimme, alentavaa, ja mikä pahinta, tarttuvaa,) Päätän, että tämän miehen oikeus, myös vapaa ja luonnollinen, heihin - jos hänelle jonkin ihmeen kautta annetaan ymmärtää ajan kuluessa se, minkä uhri hän on - on lyhytkuolema, joka on käsitelty okkultistisimmalla ja varmimmalla tavalla, ja se tapahtuu ilman häpeää tai muuta oikeudenkäyntiä, siitä syystä, ettei siitä keskustella enempää vampyyrin kuin kyykäärmeenkään kanssa. xxx/ellauri174.html on line 301: Tarkastellaanpa näitä tosiasioita tarkemmin: se on tärkeää. Sanomme, että vahingossa sattuu mielenterveyshäiriö, joka johtuu tällaisen "illallisen" savuista (ainutlaatuinen kenties tämän miehen elämässä), tässä tämä synnynnäinen tarkkailija tunnistaa mahdollisen saaliinsa, arvaa virtuaalisen aistillisuuden, vielä heräämättä. , kutoo ennakoitujen yhteensattumien verkkoaan, hyppää sen päälle, syleilee sitä, valehtelee sille ja juovuttaa sen ammattinsa mukaan - ja kostaa itsensä, itsekseen, myös sille, joka siellä - alhainen, nuhteeton, ahkera ja siveä, kauniiden lasten kanssa, odottaa ahdistuneena tätä hullun jälkeenjäänyt miestä ensimmäistä kertaa - tässä, sanon minä, hän syövyttää yhdessä yössä pisaralla kiihkeää myrkkyään tämän miehen fyysisen ja moraalisen terveyden. xxx/ellauri174.html on line 303: Seuraavana päivänä, jos joku tuomari voisi kuulustella häntä, hän vastaisi rankaisematta, "että tämä mies on ainakin kerran herännyt täysin vapaasti puolustautumaan olemalla palaamatta kotiin..." (vaikka hän tietää varsin hyvin, - koska syvällä mahtavassa vaistossaan hän tietää vain sen - että tämä mies, kaikkien muiden joukossa, ei voi jo enää täysin herätä hänestä ilman sellaisen energian ponnistelua, jota hän ei epäile. ei ja että jokainen uusiutuminen, - provosoi , jatkuvasti, hänen luonaan, epäselvästi, ― tekee siitä entistä vaikeampaa)!… ― Ja itse asiassa tuomari voi vain vastata tai päättää. Ja tällä naisella, joka jatkaa vastenmielistä työtänsä, on oikeus työntää väistämättä päivästä toiseen sokeaa miestään kohti tätä jyrkänteitä? xxx/ellauri174.html on line 305: Tuo on. Kuinka monta tuhatta naista ei ole teloitettu vähemmän kiduttavista yrityksistä? – Tästä syystä, kun olen solidaarinen ihmiselle, jos ystäväni ei ollut tämän "vastustamattoman" myrkyttäjän vartija, minun on täytynyt tietää, mitä minun piti tehdä. xxx/ellauri174.html on line 307: Niin sanotut modernit mielet, toisin sanoen itsekkyyden skeptisimmän tahraama, kirjoittaisivat itsekseen minua kuunnellessaan: xxx/ellauri174.html on line 309: " - Jaa se ! mikä sinua vaivaa? Eivätkö tällaiset moraalinpurkaukset ole vähintäänkin vanhentuneita? Loppujen lopuksi nämä naiset ovat kauniita, kauniita; he käyttävät kaikkien tiedossa näitä keinoja ansaita omaisuuksia, mikä on nykyään elämän myönteinen puoli, varsinkin kun "yhteiskunnalliset organisaatiomme" tuskin jättävät heille monia muita. - Ja jälkeen ? Miksi ei ? Se on suuri taistelu olemassaolosta, Tapa minut tai tapan sinut nykyaikaan. Kaikkien pitää pysäköidä! Ystäväsi oli loppujen lopuksi vain naiivi, ja lisäksi vain mies, joka oli kiistattomasti syyllinen kaikissa suhteissa häpeälliseen heikkouteen, hulluuteen ja aistillisuuteen: ja epäilemättä tylsä "suojelija" ylijäämälle. No, requiescat! » xxx/ellauri174.html on line 311: Hyvä. On sanomattakin selvää, että ne väitteet, jotka aina näyttävät rationaalisilta vain epätarkkojen ilmaisujen takia, eivät vain eroa mielestäni paljoa arvoltaan ja painoltaan meitä koskettavassa kysymyksessä esimerkiksi näistä: " Eikö sataa?..." tai: "Paljonko kello on?" mutta paljastavat näissä hienoissa kertojissa ja heidän tietämättään sellaisia tapauksia lumoamisesta, jotka ovat samanlaisia kuin Anderson. xxx/ellauri174.html on line 313: ― Ovatko nämä naiset kauniita?… hymyile näille ohikulkijoille. xxx/ellauri174.html on line 315: Mennään! Kauneus on taidetta ja ihmisen sielua! Ne tämän vuosisadan mahtavien naisten joukossa, jotka ovat itse asiassa pukeutuneet tietynlaiseen todellisen kauneuden verhoon, eivät tuota, eivät ole koskaan saaneet aikaan näitä tuloksia sellaisille miehille kuin se, josta puhun - ja heillä ei ole mitään tekemistä. lainaamalla tapoja houkutella häntä, mikä ennen kaikkea näyttäisi heidän mielestään sopimattomalta. Ne eivät kestä niin paljon vaivaa - ja ovat äärettömän vähemmän vaarallisia; heidän valheensa ei ole koskaan täydellistä! Suurin osa niistä on jopa varustettu sellaisella yksinkertaisuudella, että ne ovat muutaman ylevän tunteen ulottuvilla, - jopa antaumukselle! "Mutta ne yksin, jotka voivat niin alentaa ja niin alentaa miestä kuin Anderson, eivät voi olla kauniita sanan missään hyväksyttävässä merkityksessä. xxx/ellauri174.html on line 317: Jos jotkut näyttävät ensi silmäyksellä kauniilta, vakuutan, että heidän kasvojensa tai heidän ruumiinsa on ehdottomasti tarjottava joitain surullisen kuuluisia, ala-arvoisia piirteitä, jotka vääristävät loput ja joihin heidän olemuksensa käännetään: elämä ja ylilyönnit vahvistavat pian näitä epämuodostumia. - Ja nyt on sanottava, että kun otetaan huomioon heidän sytyttämä intohimonsa, kun tämänkaltaisen intohimon on saatava aikaan nämä synkät seuraukset, se ei suinkaan johdu heidän harhaanjohtavasta kauneudesta heidän vahingollinen voimansa rakastajaansa kohtaan! mutta monet näistä vain vastenmielisistä piirteistä, jotka vain saavat tämän rakastajan sietämään sitä pientä tavanomaista kauneutta, jota he häpäisevät. Voiko ohikulkija haluta näille naisille tätä kauneutta: heidän rakastajaansa? ei koskaan. xxx/ellauri174.html on line 319: "Nämä naiset ovat nättejä! » edelleen julistavat ajattelijamme. xxx/ellauri174.html on line 321: Vaikka myönnämme tämän sanan melko suhteellisen merkityksen, emme lisää sitä, että emme tiedä minkä hintaisia he ovat heti, kun he ovat ottaneet kolme askelta elämässään, premium-nuorten ulkopuolella. Ja väitän, että hinta vaikuttaa asiaan tällä kertaa. xxx/ellauri174.html on line 323: Sillä heidän persoonansa kauneudesta ei kestä kauan tulla laaduksi, joka on useimmiten keinotekoista ja sillä välin hyvin keinotekoista. Tietysti sitä on vaikea tunnistaa yhdellä silmäyksellä: mutta se on. "Mitä väliä sillä on (huudahtavat filosofimme), jos kokonaisuus tekee miellyttävän vaikutelman? Ovatko ne meille muuta kuin kauniit hetket, jotka kuluvat? Jos heidän persoonansa maku näillä uusilla ainesosilla ja lisäyksillä maustettuna ei miellytä meitä, niin mitä väliä sillä on, miten he valmistavat tuoksuttelemansa hyvänmakuisen aterian! » xxx/ellauri174.html on line 325: Luulen, että todistan sinulle pian, että tällä on vähän enemmän merkitystä kuin nämä huolimattomat amatöörit luulevat. "Sitten, jos katsomme oppilaiden läpi näitä epäilyttäviä teini-ikäisiä tyttöjä (niin kauniita!), voimme erottaa näissä pupillissa niitä vartioivan siveetöntä kissan välähdyksen, ja tämä havainto tulee välittömästi ristiriidassa keinotekoisen raakuusuuden kanssa. nuoret voivat tarjota heille charmia. xxx/ellauri174.html on line 327: Jos pyydämme anteeksi pyhäinhäväistystä, asetamme heidän viereensä esimerkiksi yhden niistä hyvin yksinkertaisista nuorista tytöistä, joiden posket muuttuvat ruusuisten aamujen väriksi nuoren rakkauden ensimmäisten pyhien sanojen jälkeen, huomaamme ilman vaivaa, että sana "kaunis" on todellakin imarteleva, jos on kyse tämän puuterin, tämän meikin, tämän tai tuon tekohampaan, tämän tai tuon väriaineen, tämän tai tuon väärän punoksen, punaisen, vaalean banaalin kokonaisuuden määrittämisestä tai ruskeaverikkö, - ja tästä väärästä hymystä, ja tästä väärästä katseesta ja tästä väärästä rakkaudesta. xxx/ellauri174.html on line 329: Siksi on virheellistä sanoa näistä naisista, että he ovat kauniita tai rumia tai kauniita tai nuoria tai vaaleita tai vanhoja tai tummia tai lihavia tai laihoja, kun otetaan huomioon, että jos se on mahdollista tietää se ja vahvistaa se, ennen kuin niin nopea uusi muutos tulee ilmeiseksi heidän ruumiillisuuksissaan, -- heidän pahantahoisen viehätyksensä salaisuus ei ole siellä: ― päinvastoin! xxx/ellauri174.html on line 331: Jotain hämmentävää järkeä, aksiooma, joka syntyy näistä feminiinisistä ryhmistä, jotka kävelevät käsi kädessä miehen kanssa, on se, että heidän kohtalokas ja sairaalloinen toimintansa uhria kohtaan on suoraan verrannollinen keinotekoisuuden määrään, moraaliseen ja fyysiseen. , josta he korostavat, ― joista he pikemminkin hylkäävät ― ne harvat luonnolliset viettelyt, joita heillä näyttävät olevan. xxx/ellauri174.html on line 335: Ohitan tässä alla melko lailla kekseliäisyyttä: mutta itse asiassa (minä voin tästä lähtien myöntää sen sinulle), mielikuvitukseni, jopa ylikuormitettuna eläimellisyydestä, jota ruokkiin, tunnustan sen, neiti Evelyn Habalia kohtaan. ei, - ei! ei ! — ei osannut ehdottaa minulle, kuinka fantastisessa ja lähes käsittämättömässä määrin tämän aksiooman täytyy vahvistaa… se, mitä olemme parhaillaan näkemässä, kuulemassa ja koskettamassa. xxx/ellauri174.html on line 339: Kaikilla olennoilla on vastineensa luonnon alemmalla alueella. Tämä vastaavuus, joka on tavallaan heidän todellisuutensa hahmo, valaisee heitä metafyysikon silmissä. Sen tunnistamiseksi riittää, kun tarkastellaan tuloksia, joita heidän läsnäolonsa tuottaa näiden olentojen ympärille. Hyvin ! näiden synkkien Circen kirjeenvaihto kasvimaailmassa (koska he ovat itse, ihmismuodoistaan huolimatta vain eläinmaailmasta, on tarpeen katsoa alemmaxi niiden vastaavuuden tarkentamiseksi), tämä ei ole kukaan muu kuin 'Upa-puu , joista ne ovat analogisesti kuin lukemattomia myrkyllisiä lehtiä. xxx/ellauri174.html on line 345: Todellakin, kuoki upa sen miljoonista tuholaisista ja loistavista toukista: ja se ei ole muuta kuin kuollut puu, jossa on likaisen vaaleanpunaiset kukat ja josta aurinko ei enää repi heijastusta pois. Sen murhaava hyve jopa katoaa, jos se siirretään pois sen toiminnalle suotuisasta maasta, eikä se kestä kauaa kuihtua kaiken ihmisen huomion halveksittaneena. xxx/ellauri174.html on line 347: Toukat ovat sille välttämättömiä. Se omaksuu ne. Ja molemmat houkuttelevat toisiaan, se ja lukematon toukka, tuhoisan toiminnan vuoksi, jossa heidän kokonaisuutensa on tapahduttava ja joka kutsuu heidät synteettiseen ykseyteen. Sellainen on upa, ― ohjaustanko, jos haluat. Jotkut rakkaudet ottavat varjonsa ja tarrautuvat viattoman Miehen ohjaustankoon. xxx/ellauri174.html on line 351: Mancanillier, mancanillier, s. m. Arbre à poison, Toxicodendron, de l'Amérique Méridionale. Raynal, dans son Hist. Philos, l'appelle Mancanillier, de l'Espa- gnol Mancanilla. il est gros comme un noyer, ses feuilles ressemblent à celles du pommier, et son fruit aux pommes d'apis. Ceux qui dorment à l'ombre de cet arbre perfide, sont exposés à ne plus se réveiller. Les troupeaux le fuient ; et l'homme qui n'est pas averti va se reposer sous son ombrage et mange de ses fruits. Il faut donc que les animaux aient l'odorat plus fin, que celui de l'homme. xxx/ellauri174.html on line 353: The manchineel tree (Hippomane mancinella) is a species of flowering plant in the spurge family (Euphorbiaceae). Its native range stretches from tropical southern North America to northern South America. xxx/ellauri174.html on line 355: The name "manchineel" (sometimes spelled "manchioneel" or "manchineal"), as well as the specific epithet mancinella, is from Spanish manzanilla ("little apple"), from the superficial resemblance of its fruit and leaves to those of an apple tree. It is also known as the beach apple. xxx/ellauri174.html on line 362: No nyt en enää jaxa pitää lukijoita jännityxessä, hyppään eteenpäin: xxx/ellauri174.html on line 364: Neiti Evelyn Habalista oli siis tullut minulle… utelias kokemus. Päätin löytää hänet, en todistaakseni teoriaani (se on tehty koko ikuisuuden), vaan koska minusta tuntui mielenkiintoiselta nähdä hänet niin kauniissa, täydellisissä olosuhteissa kuin niiden pitäisi olla. "Neiti Evelyn Habal!" - Sanoin itselleni: mikä se voisi olla? xxx/ellauri174.html on line 366: Tiedustelin hänen jälkiään. Ihastuttava lapsi oli Philadelphiassa, missä Andersonin tuho ja kuolema olivat tuoneet hänelle mitä loistavinta julkisuutta. Hän oli erittäin suosittu. Lähdin ja tein hänen tuttavuutensa muutamassa tunnissa. Hän oli hyvin huonovointinen… Kiintymys horjutti häntä; - fyysisesti tietysti. Joten hän selvisi vain lyhyessä aikaa rakkaastaan Edwardistaan. xxx/ellauri174.html on line 369: Minulla oli kuitenkin aikaa ennen hänen kuolemaansa vahvistaa käsitykseni ja teoriani hänessä. Sitä paitsi katso, hänen kuolemallaan ei ole väliä: aion saada hänet tulemaan, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. xxx/ellauri174.html on line 371: Houkutteleva balerina tanssii sinulle askeleen laulunsa, tamburiininsa ja kastanettejensa säestyksellä. Kun hän sanoi nämä viimeiset sanat, Edison nousi ja veti narusta, joka putosi katosta riippuvaa pitkin. Kuului vessan kohinaa muistuttava ääni. Ai väärä naru, se oli tämä. xxx/ellauri174.html on line 373: Pitkä kumimainen kangasterä, joka oli peitetty useilla ahtailla laseilla ja sävytetyillä kalvoilla, venytettiin sivusuunnassa kahden terästangon väliin astraalilampun valoisaan tulisijan eteen. Tämä kangasnauha, jota vedettiin toisesta päästä kelloliikkeellä, alkoi liukua hyvin nopeasti linssin ja voimakkaan heijastimen gongin väliin. Tämä yhtäkkiä - suurella valkoisella kankaalla, joka oli ojennettuna hänen eteensä, kultaisen ruusun ylemmässä eebenpuisessa kehyksessä, - taittui sen ihmiskokoisena ilmestyksen, joka oli hyvin kaunis ja kaunis nuori punapää nainen. Leffa! Video! Kappas kippas! Kippas kappas! Bittikarttavirhe! xxx/ellauri174.html on line 375: Näky, läpinäkyvä liha, ihmeellisesti valokromattu, tanssi, kimaltelevassa puvussa, eräänlaista suosittua meksikolaista tanssia. Liikkeet korostuivat itse elämän häipymisellä peräkkäisten valokuvausprosessien ansiosta, joka kuuden kyynärän nauhaa pitkin voi vangita kymmenen minuutin olennon liikkeitä mikroskooppisille laseille, jotka sitten heijastuu voimakkaasta lampaskoopista. xxx/ellauri174.html on line 377: Edison kosketti kehyksen mustan seppeleen uraa ja löi kultaisen ruusun keskelle kipinällä. Yhtäkkiä kuului litteä ja ikäänkuin tärkkelysmäinen ääni, tyhmä ja ankara ääni; tanssija lauloi fandangonsa alzaa aika holèasti. Tamburiini alkoi huminaa hänen kyynärpäänsä alla ja kastanneetit napsahtamaan. xxx/ellauri174.html on line 378: Toistettiin eleitä, katseita, huulien liikettä, lantion leikkimistä, silmäluomien räpyttelyä, hymyn tarkoitusta. xxx/ellauri174.html on line 382: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat! xxx/ellauri174.html on line 384: Sähköasentaja vaikutti vaipuneen rakastajan hurmioon: käsiliikkeiden perusteella olisi voinut sanoa, että hän pehmensi itseään. xxx/ellauri174.html on line 386: "Tottakai! sanoi lordi Ewald: vitsi Luonto jos haluat: tämä kaunis ihminen tanssii, totta, paremmin kuin hän laulaa; Voin kuitenkin kuvitella niin monien viehätysten edessä, että jos aistillinen nautinto riitti ystäväsi sydämeen, tämä nuori nainen vaikutti hänestä rakkaimmalta. xxx/ellauri174.html on line 388: - Vai niin? sanoi Edison mietteliäänä, oudolla intonaatiolla ja katsoen lordi Ewaldia. xxx/ellauri174.html on line 390: Hän käveli verhoa kohti, liukui lampun johdon liukua; kangasnauha sävytetyillä laseilla ylitti heijastimen. Elävä kuva katosi. Toinen heliokromaattinen nauha, joka venyi ensimmäisen alapuolelle, alkoi välittömästi liukua lampun ohi salaman nopeudella, ja heijastin lähetti kehykseen pienen verenttömän olennon ilmestymisen. , epämääräisen naisellinen, kituneilla raajoilla, posket painuneilla , hampaaton ja lähes huuleton suu, melkein kalju pää, tylsät, helmimäiset silmät, veltto silmäluomet, ryppyinen henkilö, melko laiha ja tumma. xxx/ellauri174.html on line 392: Ja humalainen ääni lauloi säädytöntä kuplettia, ja kaikki tämä tanssi, kuten edellinen kuva, samalla tamburiinilla ja samoilla kastanetteilla. xxx/ellauri174.html on line 396: "Kuka tämä noita on?" kysyi lordi Ewald. "Mutta", sanoi Edison hiljaa, "se on sama: vain se on aito." Se on se, joka oli toisen vaikutelman alla. Näen, että et ole koskaan vakavasti seurannut wc-taiteen edistymistä nykyaikana, rakas herra! xxx/ellauri174.html on line 400: "Ecce puella!" hän itki. Tässä on säteilevä Evelyn Habal toimitettu, riisuttu hänen muista nähtävyyksistä. Eikö olekin kuolla haluun! Ah! povera innamorata! "Kuinka kimalteleva hän on! Herkullinen unelma! Millaisia intohimoja ja jaloa rakkautta se voi sytyttää tai inspiroida! Eikö yksinkertainen luonto olekin kaunis? Voimmeko koskaan kilpailla tämän kanssa? Minun täytyy olla epätoivoinen. Lasken pääni"." - Eh? mitä mieltä olet? Tumppaanko tämän sikarin tuon tytön paljaaseen? Tee se! Tee se!― Olen vain Fixed-Suggestionin sinnikkyyden vuoksi velkaa tämän asennon. – Pilkkaaminen! Uskotko, että jos Anderson olisi nähnyt hänet sellaisena ensimmäistä kertaa, hän ei edelleenkään istuisi kotona vaimonsa ja lastensa välissä, mikä oli loppujen lopuksi lepäämisen arvoista? ― Mikä "wc" kuitenkin on? Naisilla on ketterät sormet! Ja kun ensivaikutelma on syntynyt, kerron teille, että Illuusio on sitkeä ja ruokkii kaikkein vastenmielisimpiä virheitä: - kunnes se tarttuu dementoituneilla kimeerikynsillä rumuuteen, vaikka se olisikin vastenmielinen kaikkien välillä. xxx/ellauri174.html on line 402: "Hienoperholle" riittää jälleen kerran, että hän osaa vahvistaa puutteensa, tehdä siitä purevan koristeen ja inspiroida sen ahneutta tajuttoman sokeutuneessa asiantuntijassa. Kysymys on vain sanastosta; laihuudesta tulee hoikkautta, rumuudesta pikantiteettia, saastaisuudesta laiminlyöntiä, kaksinaamaisuudesta hienovaraisuutta ja niin edelleen, ja niin edelleen. Ja vivahteesta vivahteeseen tulemme usein toisinaan... minne tämän lapsen rakastaja tuli. Kirottuun kuolemaan. Lue tuhansia sanomalehtiä, jotka kaikkialla ja päivittäin panevat merkille tämän, ja huomaat, että en suinkaan liioittele lukujani, vaan aliarvioin niitä. xxx/ellauri174.html on line 404: "Vakuutatko minulle, rakas Edison, että nämä kaksi näytä toistavat vain yhden ja saman naisen?" mutisi lordi Ewald. xxx/ellauri174.html on line 408: - Vai niin! sinulla on ihanne todella uppoutunut sydämeesi! hän huusi viimein. No, koska näin on, vakuutan sinut tällä kertaa! Koska itse asiassa näen olevani pakotettu tekemään niin. Katsokaa, herrani: tässä todellisuudessa köyhä Edward Anderson tuhosi ihmisarvonsa, ruumiinsa, kunniansa, onnensa ja elämänsä. xxx/ellauri174.html on line 410: Ja vetäen seinästä suuren laatikon valoisan kuvan alle, joka jatkoi synkkää tanssia: xxx/ellauri174.html on line 412: "Tässä", hän jatkoi, "on tämän hurmurin jäännökset, tämän Armiden arsenaali! "Haluatko ystävällisyyttä valistaa meitä, neiti Hadaly?" xxx/ellauri174.html on line 414: Android-ruusu tarttui voimakkaasti tuoksuvaan taskulamppuun, sytytti sen jonkun kukan maljassa; sitten tarttui lordi Ewaldia kädestä ja veti häntä varovasti Edisonia kohti. xxx/ellauri174.html on line 416: "Kyllä", jatkoi insinööri, "jos piditte neiti Evelyn Habalin ensivaikutelman viehätysvoimaa luonnollisina, luulen, että harkitset tätä vaikutelmaa uudelleen; sillä itse asiassa hän oli paradoksaalisesti viallinen henkilö, päinvastoin, kuva, kultakolikko, korkein standardi, josta muut naiset eivät voi olla, luojan kiitos, kuin vaalea raha! Katso, pikemminkin. xxx/ellauri174.html on line 418: Tämän sanan kuultuaan Hadaly nosti soihtunsa verhotun päänsä yläpuolelle ja seisoi pystyssä pimeän laatikon vieressä, kuin patsas haudan vieressä. Se oli meikkilaatikko ja kasa silikoninuken kriittisiä osia. Poinzina oli että Ewald-setä tajuaisi, miten tekastuja kaikki naisen osat ovat. No onhan ne, mutta eikös se kupupäinen vaihdetankokin ole samanlainen osa? Ei se että ne eivät näytä juuri miltään irto-osina muuta asiaa, että oikein kokoonpantuna ne saavat vaihdetangon siirtymään automaattisesti D-asentoon. xxx/ellauri174.html on line 420: "Luulen, rakas herrani, olet nyt rakentunut", hän päätti. En usko, en halua uskoa, että uljakkaimpien ja kalpeampien kaunokaisten joukossa olisi koskaan ollut nainen... suositeltavampi... kuin neiti Evelyn; mutta mitä minä vannon, minkä todistan - että he kaikki ovat tai tulevat huomenna - (muutama välilyönti auttaa) - enemmän tai vähemmän hänen perheestään. xxx/ellauri174.html on line 422: Ja hän juoksi kraanalle kahlaamaan itseään ja sitten pyyhkimään sormiaan salin seiniin. Ohjaustanko oli pehmentynyt. Lordi Ewald oli hiljaa, syvästi yllättynyt, kuolemaan asti inhottu ja mietteliäs. xxx/ellauri174.html on line 426: Dafnis ja Khloe (m.kreik. Δάφνις καὶ Χλόη, Dafnis kai Khloē, lat. Daphnis et Chloe) on Longoksen kirjoittama antiikin kreikkalainen rakkausromaani noin vuodelta 200. Se on Longoksen ainoa tunnettu teos, ja tutkituin varhaisista kreikkalaisista romaaneista. Romaani käsittää esipuheen lisäksi neljä kirjaa, ja se muistuttaa tyyliltään pastoraalirunoutta. Sen pohjalta on tehty myöhemmin muun muassa ooppera ja baletti. Teoksen on suomentanut Maarit Kaimio vuonna 1990. Maarit Kaimiolla oli 70-luvulla erittäinkin epäpukeva ozatukka ja se oli varsin persjalkanen. Se ei ollut mikään Kloe kyllä konsanaan. Mut ei ollut liioin Jomi Kaimio kummonenkaan Dafnis. Tästä on tehty huisin paljon johdannaista pehmopornoa, mm. Virginie et Paul ja Sininen laguuni. xxx/ellauri174.html on line 428: et_Chloe.jpg" /> xxx/ellauri174.html on line 431: Romaani sijoittuu Lesboksen saarelle, Mytilenen läheiselle maaseudulle, 100-luvulle ajanlaskun alun jälkeen. Esipuheessa kirjailija kertoo olleensa metsästämässä saarella ja nähneensä nymfien lehdossa rakkauskertomusaiheisen maalauksen. Hänessä heräsi kiinnostus kirjoittaa maalauksen tapahtumat sanoiksi. Tämän vuoksi hän sanoo kirjoittaneensa romaaninsa. xxx/ellauri174.html on line 433: Niin kirjoittaja kertoo kertomuksen pojasta nimeltä Dafnis ja tytöstä nimeltä Khloe. Kummatkin on jätetty lapsena luontoon, toinen kutun seuraan, toinen nymfien luolaan, yhdessä erilaisten tunnusesineiden kanssa. Vuohipaimen nimeltä Lamon löytää Dafniksen ja lammaspaimen Dryas puolestaan Khloen. Kumpikin päättää kasvattaa lapsen kuin se olisi hänen omansa; Lamon yhdessä vaimonsa Myrtalen, Dryas yhdessä vaimonsa Napen kanssa. xxx/ellauri174.html on line 435: Dafnis ja Khloe kasvavat yhdessä, paimentaen ottovanhempiensa vuohia ja lampaita. Teini-iän saavutettuaan he rakastuvat toisiinsa, mutta eivät naiiviutensa vuoksi ymmärrä, mitä heille on tapahtumassa. Mikäs tää sauva tässä on? Viisas vanha paimen nimeltä Filetas selittää heille mitä rakkaus on ja kertoo, että ainoa keino parantua siitä on "suuteleminen". Niin Dafnis ja Khloe suutelevat. Lopulta Lykainion, kaupunkilaisnainen (jonka nimi tarkoittaa "pientä naarassutta"), opettaa Dafnikselle rakastelemisen taidon. Dafnis kuitenkin päättää, ettei sovella juuri oppimaansa taitoa Khloeen heti, koska Lykainion oli kertonut, että Khloe tulisi näin ensi kertaa tehdessä "valittamaan ja huutamaan ja vuotamaan verta". xxx/ellauri174.html on line 437: Khloe on jatkuvasti myös kilpakosijoiden piirittämä. Kaksi heistä, Dorkon ja Lampis, yrittävät kaapata tytön. Myös läheisestä kaupungista tulleet ryöstäjät yrittävät viedä tytön pois, mutta hänet pelastaa Pan-jumalan väliintulo. Dafnista puolestaan kosiskelee poikienrakastaja nimeltä Gnathon. xxx/ellauri174.html on line 439: Teoksen lopussa Dafniksen ja Khloen alkuperäiset vanhemmat tunnistavat nuoret näiden luo alun perin jätettyjen tunnusesineiden avulla. Käy ilmi, että kummassakin tapauksessa vanhemmat olivat aikanaan jättäneet lapsensa luontoon, koska eivät olleet kyenneet elättämään näitä. Sillä välin vanhemmat olivat kuitenkin rikastuneet, ja ottavat lapsensa nyt ilolla takaisin. xxx/ellauri174.html on line 441: Nuoret menevät naimisiin ja jatkavat elämäänsä yhdessä maaseudulla palvoen Pania, nymfejä ja Erosta. Heidän poikansa saa nimen Filopoimen ("Paimenten ystävä") ja tyttärensä nimen Agele ("Lauma"). xxx/ellauri174.html on line 443: Hohhoijaa, vielä 170 sivua tavaamatta. Alfred de Vigny (se Eloan kynäilijä) töräyttää tässä kohtaa mottona: sukupuolet kuolevat huoneiston eri päissä, heittäen toisiinsa ärtyneitä kazeita. No kyllä kai, kun toinen ei tee enää muuta kuin kääntyilee, huokailee ja piereskelee. Kyllä siinä aika äkkiä pannaan sängyt ensin L-asentoon ja sitten eri päähän taloa. Vigny oli yxi 19. vuosisadan kuuluisimpia pehmopornoilijoita. Niitä piisasi. 19. vuosisata oli pehmopornon loistoaikaa. Olis menneet silikoninuket hyvin kaupaxi. Kauppa käy kuin siimaa, sanoi Manne Salminen. xxx/ellauri174.html on line 445: Ehkäpä kuudenkympin kullitus on oikealla lääkityxellä hoidettava tauti? ehdottaa Ewald mielevästi. Njoo, sanoo Edison, eiku munat mäkeen. Mutta hoito on tässä tapauxessa pahempi kuin tauti. Ei parempi on ostaa joka perheeseen tämmönen silikoniapulainen, joka ympärileikkaa tulen kyrvänpäästä ja jonka perheenäiti voi pestä ja panna kaappiin kun mies ei sitä käytä. Ulkovälinesuojassa voi äiti pitää isän tietämättä silikonitalonmiestä. xxx/ellauri174.html on line 447: Edison luettelee androidin osat insinöörimäisesti. Tästä syystä englantilainen aatelinen, joka oli hämmästynyt sähköasentajan kauheasta aplombista, tunsi tieteen kylmän jäätävän hänen sydämensä tämän poikkeuksellisen selvän lausunnon johdosta. Rauhallisena miehenä hän ei kuitenkaan keskeyttänyt sanaakaan. xxx/ellauri174.html on line 449: Todellakin, jos voisit jälkikäteen näkeä rakastamasi positiivisen alun ja sen, missä muodossa hän oli, kun hän ensin sekoittui äitinsä kohdunkaulassa, uskon, että useimmat rakastavaiset tunteisivat intohimonsa romahtavan tunteeksi, jossa lugubriteetti kiistelisi absurditeetin kanssa. ja kuvittelematon toimisi pistetuomarina. (Häh mixi niin? Kyllä suxi luistaa vaikka tietää millä suxivoiteella se on lubrikoitu.) xxx/ellauri174.html on line 451: Tässä on kaksi kultaista fonografia, kallistettuna kulmassa kohti rinnan keskustaa, jotka ovat Hadalyn kaksi keuhkoa. He välittävät toisilleen hänen harmonisen - ja sanoisin taivaallisen - puheensa metalliset arkit, vähän kuin painokoneet välittävät painoarkkeja. Yhdelle tinanauhalle mahtuu seitsemän tuntia hänen sanojaan. Näitä ovat lurittaneet tämän vuosisadan suurimmat runoilijat, hienovaraisimmat metafyysikot ja syvällisimmät kirjailijat, nerot, joille olen puhunut izexeni - ja jotka ovat toimittaneet minulle timantin painolla näitä ennennäkemättömiä ihmeitä. Mukana levyllä on koko wikipedia. Tästä syystä sanon, että Hadaly korvaa älykkyyden tekoälyllä. xxx/ellauri174.html on line 453: Itse asiassa tämä sylinteri tässä sisältää noin seitsemänkymmenen yleisliikkeen päästöt. Se on enemmän tai vähemmän niiden liikkeiden rahasto, joita hyvin kasvatettu nainen voi ja hänen tulee käyttää. Ajattelin jopa niitä syviä huokauksia, jotka naisilta repeävät pukilla. Hadaly, joka on lempeä ja hiljainen luonne, ei jätä niitä huomiotta, eikä niiden viehätys ole hänelle vieras. Kaikki naiset todistavat sinulle, että näiden melankolisten huokauksien jäljitteleminen on helppoa. xxx/ellauri174.html on line 455: Liikkeemme muutamaa kouristelevaa tai liian hermostunutta lukuun ottamatta ovat lähes aina samat: elämän erilaiset tilanteet sävyttävät niitä ja saavat ne näyttämään erilaisilta. Mutta olen laskenut niiden johdannaisia jakamalla, että korkeintaan kaksikymmentäseitsemän tai kaksikymmentäkahdeksan liikettä muodostavat jo harvinaisen persoonallisuuden. Sitä paitsi, mikä on nainen, joka elehtii paljon? – Kärsimätön olento. Vain harmoniset liikkeet saa tässä yllättyä, muut ovat järkyttäviä tai hyödyttömiä. xxx/ellauri174.html on line 457: "Vapaan tahdon ongelmaa" vähän sivutaan, eikä pojat pääse oikein yximielisyyteen siitä. Mä olen Edisonin kannalla ettei sellaista oikeasti olekaan, muuten kuin joskus hyvänä päivänä Aristoteleen määritelmän mielessä. xxx/ellauri174.html on line 459: Eikä androidin tarvi mitään 7h puhuakaan päivässä. Esimerkki: kai yksittäinen sana… sana "jo!" » on se sana, joka täytyy lausua näpeimpänä hetkenä, vai mitä Android?. Yxi sana on parempi kuin monta lausetta. Odotat hikisenä polvet ruvella tätä sanaa, joka lausutaan neiti Alicia Claryn pehmeällä ja vakavalla äänellä ja jota seuraa hänen kaunein katse, joka on kadonnut silmiisi. Anna olla jo kulta! Lord, I'm coming! xxx/ellauri174.html on line 461: No, muovi-Alician -tulevaisuuden, todellisen Alician, sielusi Alician kanssa et enää käy läpi mitään steriilejä ärsytyksiä... Se on todellakin odotettu puhe – ja jonka kauneus riippuu sinun ehdotuksestasi – mihin häneltä tulee vastaus! Hänen "omatuntonsa" ei ole enää sinua kieltämässä, vaan siitä tulee sielun näytelmä, jota melankoliasi pitää parempana. Pystyt herättämään hänessä ainoan rakkautesi säteilevän läsnäolon, pelkäämättä tällä kertaa, että hän alkaa inttää vastaan, kieltää unelmasi! Hänen sanansa eivät koskaan petä toivoasi! Ne ovat aina yhtä yleviä... kuin inspiraatiosi herättää ne. Silikonin kanssa sinun ei ainakaan tarvitse pelätä väärinymmärrystä, kuten live-tilassa: sinun on vain kiinnitettävä huomiota sanojen väliin kaiverrettuun aikaan. Sinun on jopa turhaa artikuloida sanoja itse! Hänen tahtonsa vastaa ajatuksiisi, hiljaisuuksiin. xxx/ellauri174.html on line 465: Alva latoo lisää perusteluja mixi silikoninukke on enemmän kuin riittävä. - Rakastunut ? Ah! Jos kaksi rakastajaa voisi koskaan todella nähdä toisensa sellaisena kuin he ovat ja todella tietäisi mitä he ajattelevat ja miten he ajattelevat toisistaan, heidän intohimonsa katoaisi minuutilta! Totta kyllä että ruumiikkaiden ihratynnörien punnerrus ja äherrys pukilla voisi niitä videona izeäänkin ällöttää. Se on hyvin harhaanjohtavaa, sanoi nuori mies surullisesti. Mutta… aina kuulla samat sanat! nähdä partneri aina saman ilmeen mukana, vaikka kuinka ihailtavan! ― Luulen, että tämä komedia näyttää pian… yksitoikkoiselta. "Termennän", vastasi Edison, "että kahden toisiaan rakastavan olennon välillä mikä tahansa uutuus ulkonäössä voi johtaa vain arvovallan heikkenemiseen, intohimon muuttamiseen ja unelmien lentämiseen. Tästä johtuu rakastajien nopea kylläisyys, kun he havaitsevat tai uskovat havaitsevansa pitkällä aikavälillä todellisen vastavuoroisen luonteensa, joka on vapautettu keinotekoisista verhoista, joilla kukin heistä koristaa itsensä miellyttääkseen toistaan. Se on jopa vain ero heidän unelmaansa, jonka he edelleen näkevät täällä! Ja se riittää, että he usein alkavat kokea inhoa ja vihaa." xxx/ellauri174.html on line 466: Siis mitä? Ei saa olla uusi kampaus vai pitää olla? Koita päättää setä! xxx/ellauri174.html on line 468: "Sillä jos olet löytänyt ilosi yhdellä ainoalla tavalla hahmottaa itsesi (noniin narsisti!) haluat syvällä sielussasi pitää sen ilman varjoa sellaisena kuin se on, lisäämättä tai vähentämättä sitä; sillä paras on hyvän vihollinen – ja vain uutuus saa meidät pettymään. - Kyllä se on totta ! mutisi lordi Ewald mietteliään hymyillen. xxx/ellauri174.html on line 470: Aika jos vaihtuu pois haaveet jos haihtuu niin koskaan et muuttua saa aika on aikaa mut taika on taikaa sä koskaan et muuttua saa [soolo] ole sellainen vain jonka nähdä mä sain ole muisto mun nuoruudestain ole sellainen vaan että taas uudestaan oman nuoruutein takaisin saan. xxx/ellauri174.html on line 472: Tää Pasi "kazon maalaismaisemaa" Kauniston sentimentti on musta aina ollut paizi vitun narsistinen ja mätä myös älytön. Seku Seijukastakin on ollut 100 eri versiota vuosikymmenten saatossa, kaikki yhtä ihania. Samana pysyvä mutta silti muuttuva on ihan parasta, ei tähän tarvi mitään parannusta. "Paras on hyvän vihollinen", se on samanlainen lattapäinen törppöjen turku-jyväskylä axelin tietokonelingvistien sanonta kuin marssijärjestys ja kääritäänpä hihat. Niille kolminkertainen Yäk! xxx/ellauri174.html on line 474: - Hyvin ! Androidi, olemme sanoneet, on vasta ensimmäiset liikkumattomat rakkauden tunnit, ikuisesti vangitun Ideaalin tunti: ja jo nyt valittelet, ettei se enää pysty avaamaan epävakaita siipiään jättääkseen sinut jälleen! Oi ihmisluonto! Suomennettuna: silikoninuken bylsinnässä on tollasta pientä tunteetonta raiskauxen makua, ius primae noctis fiilistä, mikä setämiestä viehättää, eikä ihme sillä impregnaation todennäköisyys on defloraatiossa yllättävän korkea, eikä ole pakko pumpata ulos edellisten kävijöiden mällejä. Vaik mukavaahan askaretta sekin on. Samanthan ostajat kertoo oikeasti kiintyneensä siihen, ne menee iltaisin sen kanssa syömään baariin hampurilaisia. Tulee halvaxi, kun Samantha sanoo kiitos ei. Ja kotiin päästyä makkarasämpylälle aina kiitos kyllä. xxx/ellauri174.html on line 476: Pystyt häiritsemään silmiäni, aistejani ja mieltäni tällä maagisella näyllä: mutta voinko unohtaa, että se on vain persoonaton? Kuinka rakastaa nollaa? huutaa minulle kylmästi, omatuntoni. Edison katsoi englantilaista. ― xxx/ellauri174.html on line 477: Olen näyttänyt sinulle, hän vastasi, että Passion-Lovessa kaikki oli turhamaisuutta valheiden yläpuolella, illuusio tajuttomuuden yli, sairaus riisumista. Jälleen kerran, mitä väliä sillä, oletko tämän nollan eteen, kuten jo olet, kaikkien elämän nollien eteen asetettu yksikkö – ja jos se on viimeinkin ainoa, joka pettää sinut tai pettää sinut? Pyh ja pah pojat! Ize ootte nollia, ja 0+0=0. Eli sekin hyvä puoli ettei tule pentuja. Mitä turhaan naisia tähän vaivata, senkun jatkatte junamiehinä. xxx/ellauri174.html on line 479: Muistutan teitä siitä, että rakkauden onnen kieli, samoin kuin sen ilmaisut kuolevaisista piirteistä, eivät ole niin vaihtelevia, koska salainen halu säilyttää jo ennestään harkittu epätoivonne kuitenkin inspiroi sinua olettamaan sitä edelleen! Aika epäselvä ilmaisu, mutta tosiseikka on että apinat haluat aina samoja noin 3-5 asiaa uudestaan ja uudestaan muttei mitään yhtä samaa niistä kokoajan vaan vuoronperään: unta, ruokaa, juomaa, naintia, liikuntaa ja viihdettä. Mukaanlukien Simo Knuuttilan listaamat tiede, taide, uskonto ja urheilu. Ehkä vähän jännitystä ja tappamista silloin tällöin. Siinä se, paratiisimainen päivä apinalle. Ja kyllä ristiinsuihkinta silloin tällöin on kiva mausteena, jotta pikku munat ja siimahännätkin saa vähän mendelöidä. xxx/ellauri174.html on line 481: Sähköasentaja keräsi itsensä hetken, sitten: ― Ikuistaa yksi rakkauden tunti, ― kaunein, ― esimerkiksi se, jossa molemminpuolinen lupaus katoaa ensimmäisen työnnällyxen alla, oi! lopeta se ohimennen, korjaa se ja määrittele itsesi siellä! ilmennä hänen henkeään ja hänen viimeistä toivettaan! eikö se olisi kaikkien ihmisten unelma? Eikö parhaat ole ne kolme sanaa heti erän alussa: syönnä, maxoin runsaasti? Ize asiassa bylsintä on aika lailla typ toisto tyylikeinona, mutta näyttää silti kaikille hyvin kelpaavan. Ei siinä paljon improvisoida, kun pelivälineet, pallot mailat ja pussit on aina samat, sama muna suorassa ja sama virsikirja avoinna. Jokainen apinallisesti mahdollinen asana on jo näytetty kama sutrassa. Suurin osa niistä on aika epämukavia. xxx/ellauri174.html on line 489: Älkää yrittäkö tätä kotona! Voitte venähdyttää jäsenet! xxx/ellauri174.html on line 491: Sähköinsinööri jatkaa paasausta kuin saarnaaja. Turhuuxien turhuutta, kaikki on vaan saman toistoa. Klicheitä, Klicheitä. No se on nimenomaan juuri totta, auringon alla ei ole mitään uutta, kuten nämäkin paasauxet erinomasesti osoittavat. Ainut mikä vaihtuu on paasaajat, nekin keskenään samanlaisia kuin apinat, mutta eihän ne sitä ize älyä. Luulevatpa olevansa jotain ennenkuulumatonta, vaikka kuinka hirmu nokkelat. xxx/ellauri174.html on line 493: Eivätkö kaikki arkipäiväiset keskustelut edes elämässä kuulosta kirjeiden lopetuxilta? Todellisuudessa jokainen sana on ja voi olla vain toistoa: ― eikä Hadalyn tarvitse aina löytää itsensä kasvotusten aaveen kanssa. xxx/ellauri174.html on line 496: Et tietenkään ole koskaan vaivautunut laskemaan, kuinka monta tuntia kuluttaa esimerkiksi 60-vuotias peruukkivalmistaja, joka aloitti ammattinsa 18-vuotiaana, ja sanoi jokaiselle ajettavalle leualle: "Onko se hyvä tai huono. näet sää! aloittaaksesi keskustelun, joka (jos siihen vastataan) jatkuu viisi minuuttia kyseisestä aiheesta, jotta se poimii automaattisesti seuraavan leuan ja niin edelleen, ja aloitetaan uudestaan seuraavana päivänä? Tämä antaa hieman yli neljätoista tiivistä vuotta hänen elämästään, eli neljännen osan, suunnilleen, hänen päiviensä kokonaisuudesta; muu on tapana syntyä, valittaa, kasvaa, juoda, syödä, nukkua ja äänestää valistunutta tapaa. xxx/ellauri174.html on line 498: Mitä haluat meidän improvisoivan, valitettavasti! jota ei ole jo veloitettu miljardien suuhun? Katkaisemme, säädämme, vähättelemme, änkämme, siinä kaikki. Kannattaako tulla katumaan, tulla sanotuksi, tulla kuulluksi? Eikö Kuolema, kourallinen maata, lopeta huomenna kaiken tämän merkityksettömän puheen, kaiken tämän hakkeroituneen puheen, jossa levitämme itseämme uskoen "improvisoivamme"? xxx/ellauri174.html on line 502: Ja kuinka epäröisit pitää parempana ajan säästönä ihailtavia sanatiivisteitä (töräyxiä eli aforismeja), joiden muodostavat ne, joilla on puhetaito, ajattelutapa ja jotka voivat ilmaista yksinään koko ihmiskunnan tuntemuksia! Nämä maailmanmiehet ovat analysoineet intohimoiden hienovaraisimmat vivahteet. Se on olemus, jonka he yksin ovat säilyttäneet, jonka he ilmaisevat tiivistämällä tuhansia niteitä yhdelle sivulle. He olemme me, keitä tahansa olemme. He ovat Proteuksen jumalan inkarnaatioita, joka valvoo sydämiämme. Kaikki ajatuksemme, sanamme, tunteemme, karaatin painottuna, ovat heidän mielessään merkittyjä kaukaisimpiin seurauksiinsa, joihin emme uskalla mennä, uskaltakaa! He tietävät etukäteen ja parhaansa mukaan kaiken, mitä intohimomme voivat ehdottaa meille voimakkuutta, taikuutta ja ihanteita. Emme pysty parempaan, vakuutan teille: - enkä ymmärrä miksi meidän pitäisi vaivautua puhumaan huonommin, koska haluamme luottaa epäpätevyyteemme, sillä verukkeella, että se on ainakin henkilökohtaista - sitten se tämä, näet, on edelleen vain illuusio. xxx/ellauri174.html on line 504: Eiköhän jatketa anatomian luentoa, sanoo Ewald mietteliään tauon jälkeen pitkästyneenä. Kenties sieltä löytyy jotain mieltä kiinnittävämpää. Ja löytyykin! xxx/ellauri174.html on line 506: Katso: Idolilla on hopeiset jalat, kuin kaunis yö. Heidän maneerinsa odottaa vain lumista verinahkaa, malleolien uudelleenkasvua, vaaleanpunaisia kynsiä ja niiden suonet, eikö niin? kauniista laulajastasi. Vain, jos ne vaikuttavat kevyiltä lähestymistavaltaan, ne ovat vähemmän sellaisia todellisuudessa. Niiden sisäinen täyteläisyys saavutetaan elohopean raskaalla juoksevuudella. Tämä hermeettinen platinapaita, joka jatkaa niitä, on täytetty nestemäisellä metallilla ja kohoaa kaventuen "vasikan syntymäpaikkaan" asti, niin että kaikki paino kantaa itse jalkaa. Lyhyesti sanottuna ne ovat kaksi 50 kiloa pientä saapasta ja niiden kapina on kuitenkin melkein lapsellinen. Ne näyttävät kevyiltä kuin lintu, niin paljon voimakkaasta sähkömagneettista, joka inspiroi heitä ja joka elävöittää näiden kahden tulevaisuuden täydellisyyden leikkimistä. xxx/ellauri174.html on line 509: Panssari on erotettu vyötäröltä, jonka tämä musta verho juuri nyt peitti, tällä taittoviivalla, joka koostuu useista erittäin lyhyistä ja erittäin hienoista teräsruohoista, jotka yhdistävät sivujen alta järjestelmän vyötäröllä ja vatsan ääripää. Tämä vyö, kuten näet, ei ole pyöreä: se on eteenpäin kalteva soikea, kuten korsetin alalinja, joka on pidennetty kärkeen. xxx/ellauri174.html on line 511: Tämä antaa Androidin vyötärölle (joka on päällystetty sekä kestävällä että joustavalla lihalla) tuon siron poimutuksen, kiinteän aaltoilun, epämääräisyyden kävelyssä, jotka ovat niin vietteleviä yksinkertaisessa naisessa. Huomaa hyvin, että ne ovat kuperaa vyötäröltä ja koverat vartalon edessä, mikä näiden kaarien jännityksen ansiosta lanteiden ympärillä ei vain estä sitä millään lailla seisomasta suorassa kuin hoikka poppeli, vaan sallii kaiken sivusuunnassa. mallilleen tuttuja liikkeitä. Kaikki näiden arvokkaiden sideruohojen epätasa-arvot lasketaan; jokainen heistä kokee vaikutelman keskusvirrasta elävän vartalon aaltoilujen mukaan, jotka sanelevat heidän henkilökohtaiset taipumisensa sylinterimoottorin inkrustaatioiden mukaan. Tässä kohtaa Edisonin täytyy vetää henkeä ja käydä välillä pikaisilla kuivilla. xxx/ellauri174.html on line 513: Lerputettuaan taas kraanan alla Alva jatkaa: Tulet yllättymään niiden viehätysvoiman identiteetistä, jonka he hajottavat asenteisiin! Jos epäilet, että naisellinen "armo" johtuu niin vähäisestä, tarkastele neiti Alicia Claryn korsettia: ja näe askeleen ero, kehon linjassa, vihdoinkin ilman tätä keinotekoista ohjetta! "Katso, kaikissa nivelissä, erityisesti käsivarsissa, on niitä epätasa-arvoisia joustavuutta, joiden loputon luopuminen maksoi minulle pitkiä valppauksia. Mutta kivaa se oli sittenkin! xxx/ellauri174.html on line 515: Jääköön toistamatta hirmu pitkä paasaus siitä miten androidi kävelee. Kiinnos. Seuraavan luvun ozikko on luppoovampi: l'eternel feminin. Noustasko tässä vihdoinkin jaloista jalkoväliin? Lordi Ewald, jonka kulmilla loistivat hikipisarat kuin kyyneleet, katsoi Edisonin nyt jäisiä kasvoja: hän tunsi, että tämän jyrkän ja positiivisen pilailun alla oli kaksi asiaa kätkettynä tämän esittelyn taustalla olevaan taka-ajatukseen, yksi ja ääretön. Juu juu pojat, reippaasti ette päi! Ei kuhnailla kun lähestytään maalia! xxx/ellauri174.html on line 521: Ideo dilexit me rex et introduxit me in cubiculum suum. kuin Kedarin teltat, xxx/ellauri174.html on line 522: Surge amica mea… et veni. kuin Salomon telttakankaat, xxx/ellauri174.html on line 523: Jam hiems transiit, imber abiit et recessit, mutta, Jerusalemin tytöt, xxx/ellauri174.html on line 525: tempus putationis advenit. Älkää siihen katsoko, että olen tumma, xxx/ellauri174.html on line 526: (Song of Solomon 1:4-5) että olen päivän paahtama. xxx/ellauri174.html on line 533: Kiinalaisten tyttöjenkin mielestä oli eri noloa jos naama ruskettui. Ne kulki sateenvarjot pään päällä kirkkaana poutapäivänä. Kai se oisi näyttänyt siltä että oli pakko tehdä ulkotöitä pellolla. xxx/ellauri174.html on line 535: Todellakin, se, mitä nämä kaksi miestä todella sanoivat, toinen hänen kirjaimellisesti muuttuneilla laskelmillaan, toinen hänen hiljaisuudellaan sitoutumisestaan, ei merkinnyt mitään muuta kuin seuraavia sanoja, jotka alitajuisesti osoitettiin suurelle X ensimmäiselle syylle. Joo! Pillusta tässä selvästikin on jo puhe! xxx/ellauri174.html on line 537: - Vai niin! maanpako painaa, jos minun täytyy vain katsoa, kuin saviaistieni leikkikalua, häntä, jonka lohdullinen ja pyhä viehätys oli herättää, - minun silmissäni niin väsynyt taivaan näkökulmasta! – muisto siitä, mitä olemme menettäneet. Vuosisatojen ja kurjuuden läpi tämän varjon pysyvä valhe kyllästää minua! ei enempää: enkä enää välitä ryömimään vaistoon, josta se houkuttelee ja houkuttelee minua, kunnes yritän aina turhaan uskoa, että se on minun rakkauteni. xxx/ellauri174.html on line 539: Eli toisin sanoen, Edison on jo kylästynyt tähän prototyyppiin, ja on sixi kauppaamassa sitä eteenpäin. "Siksi, kuluu tunti ja kuka ei tiedä mistä olen kotoisin, olen täällä tänä yönä haudassa, yritän - narulla, joka sisältää kaiken inhimillisen melankolian - ja autan minua, kuten voin, vanhaa. Kielletty Tiede - korjata ainakin mirage, - ei muuta kuin mirage, valitettavasti! ― se, jota salaperäinen Clemencesi antoi minun aina toivoa. Mirage-hävittäjä on jo vanhanaikainen, eikä Suomi ostanut edes sen seuraajaa Rafalea. » Kyllä, nämä olivat enemmän tai vähemmän ne insinöörin taka-ajatuxet, jotka synkän mestariteoksen analyysi todella peitti. Se oli vähän niikö sanomassa vanhalle panopuulleen näkemiin. Vaikka käytetty, tällä on taulussa tosi vähän kilometrejä, se on toiminut vaan vanhuxen torikassina. xxx/ellauri174.html on line 541: Kuitenkin sähköasentaja kosketti androïdin rintalastan korkeudella sijaitsevan pienen läpinäkyvän uurnan, suljetun, täynnä erittäin puhdasta vettä, kärkeä, vahvaa hiilitablettia, joka sisältyi siihen ja jossa oli huomaamaton ruuvikierre, tähän hetkeen asti, lähes kokonaan nostettuna tästä aallosta, syöksyi takaisin siihen. Virta alkoi pomppia. xxx/ellauri174.html on line 547: ― Tämä tuoksuva, helmenvärinen savu, joka kiertää vanun tavoin Hadalyn mustan verhon alla, on yksinkertaisesti vesihöyryä, jonka kasa imeytyy ja joka näin ollen hylkää polttamalla sen violeteilla atomeilla sen myrskyisän tulvan, joka näet juoksevan kuin Elämä uudessa ystävässämme. Tämä salama, joka siten kiertää siinä, on täällä vankina ja vaaraton. Katso ! xxx/ellauri174.html on line 550: "Näetkö: hän on enkeli! ― hän lisäsi samalla vakavalla äänensävyllään, ― jos, kuten teologiamme opettaa, enkelit ovat vain tulta ja valoa! "Eikö se ollut Swedenborgin paroni, joka uskalsi edes lisätä, että he ovat "hermafrodiittisia ja steriilejä"? No se oli puppua, tärisevä mies ei tiennyt mistä haastoi, ei tällä mallilla ainakaan ole perse tervattu! Koita vaikka! xxx/ellauri174.html on line 554: – Siirrytään nyt tasapainokysymykseen. Se tarjoaa kaksi näkökohtaa: Lateral Balance ja Circular Balance. Tiedätkö, fysiikassa kolme tasapainoa: vakaa, epävakaa ja välinpitämätön: niiden yhtenäisyys ylläpitää androidin liikkuvuutta. Näet, että Hadalyn kaataminen vaatisi voimakkaamman työnnön kuin meiltä, ellet kuitenkaan halua hänen vain putoavan! Lankeemus on A-OK, mutta siihen riittää työntö pienempikin. Tän tasapainokysymyxen on Googlen potkaistava koira tyydyttävästi ratkassut, joten hypätään sen yli. « Viisas ei naura kuin täristen. » (Sananlaskut) xxx/ellauri174.html on line 556: Ensimmäinen android oli yksin tehden vaikea. Yleisen kaavan kirjoittamisen jälkeen se ei ole enää, toistan sen teille, kuin vaan tehdaskysymys: ei ole epäilystäkään siitä, että pian valmistetaan tuhansia tämän kaltaisia panoalustoja - ja että joka toinen teollisuusmies tulee avaamaan tehtaan samanthoille! xxx/ellauri174.html on line 558: Tälle vitsille lordi Ewald, jo ennestään hyvin ärsyyntynyt, alkoi nauraa kevyesti; — sitten nähtyään, että Edison myös nauroi, häneen valtasi mitä kummallisin hilpeys: paikka, kellonaika, kokeen aihe, sama pillunajatus, joka heidän välillään sinkoili, kaikki näytti hänestä hetken yhtä pelottavalta kuin se oli järjetöntä: niin, että epäilemättä ensimmäistä kertaa elämässään hän sai todellisen hullun naurun kohtauksen, joka kaikui tämän haudan Eedenin kaikuista. "Olet kauhea pilkkaaja", hän sanoi. "Verraton huromisti." xxx/ellauri174.html on line 560: "Nyt", jatkoi sähköasentaja, "pidättäkäämme vielä. Aion selittää sinulle, kuinka minun täytyy edetä kuljettaakseni tällä muuttomahdollisuudella kaikki suosikkisi ulkopuoliset ominaisuudet. Pygmalionit tykkää muovailla kallipygeitä. xxx/ellauri174.html on line 564: Urpo ketkuilee xxx/ellauri174.html on line 566: Urpo Kangas (s. 1951 Sammatti) ketkunnäköinen taannoin 63-vuotias Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori, joka tuhlaa mieluiten kirjoihin ja hyvään punaviiniin. Kahdelle tyttärelleen hän on vihjannut, että mammuttiperinnöstä on turha uneksia. xxx/ellauri174.html on line 568: Elämä on hyvin eletty, kun et jätä perintöä, sanoo siviilioikeuden professori Urpo Kangas. xxx/ellauri174.html on line 574: Minusta elämä on hyvin eletty, jos perunkirjan viimeisellä rivillä on nolla. Se on myös fiksuinta verosuunnittelua, sillä silloin kenenkään ei tarvitse maksaa perintöveroa. xxx/ellauri174.html on line 576: Perintövero on sairas systeemi. Suomi on täynnä perintö- ja lahjaverosuunnitteluun erikoistuneita asianajajia, joiden elämäntehtävänä on neuvoa, miten vanhukset pääsisivät eroon omista rahoistaan. Se on käsittämätöntä. xxx/ellauri174.html on line 578: Ei elämää ole tarkoitettu siihen, että ihminen yrittää siirtää omaisuutensa mahdollisimman pienin kustannuksin seuraavalle sukupolvelle. Elettäväksi elämä on tarkoitettu! xxx/ellauri174.html on line 580: Säästöjen avulla vanhus voi tehdä arjestaan nautinnollisempaa: ostaa ikkunanpesun, ehjät silmälasit, uudet lonkat, ruokapalveluja tai kylpyläloman. Itse tienattujen rahojen käytöstä ei pidä potea syyllisyyttä. xxx/ellauri174.html on line 583: Oikeusprosessi tuli kalliiksi perintörahansa käräjäoikeuden mukaan menettäneelle naiselle. xxx/ellauri174.html on line 585: Emeritusprofessori Urpo Kangas vapautui mittavista vahingonkorvauksista, jotka hänet oli määrätty maksamaan käräjillä. xxx/ellauri174.html on line 586: Emeritusprofessori Urpo Kangas vapautui mittavista vahingonkorvauksista, jotka hänet oli määrätty maksamaan käräjillä. KUVA: SAMI KERO / HS xxx/ellauri174.html on line 588: HELSINGIN hovioikeus vapautti torstaina perintöoikeuteen erikoistuneen emeritusprofessorin Urpo Kankaan suurista vahingonkorvauksistaan, jotka hänet oli määrätty maksamaan aiemmin käräjillä. xxx/ellauri174.html on line 590: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden tammikuussa Kankaan korvaamaan lähes 800 000 euroa naiselle, joka menetti käräjätuomion mukaan puolet perinnöstään virheen takia. xxx/ellauri174.html on line 593: NAISEN äiti oli testamentissaan määrännyt, että nainen saa puolet perinnöstä heti, mutta toisen puolen hän saa kymmenessä erässä vuoden välein. Määräys johtui siitä, että äiti oli huolissaan tyttärensä kyvystä hoitaa raha-asioitaan. xxx/ellauri174.html on line 595: Nainen oli antanut eräälle lakimiehelle valtakirjan hoitaa asioitaan. Lakimiehen vaatimuksen mukaisesti Kangas siirsi vuosittaista luovutusta odottaneet rahat lakimiehen henkilökohtaiselle tilille sekä tämän yhtiön tileille. xxx/ellauri174.html on line 597: Aiemman käräjätuomion mukaan lakimiehen käsittelyssä varat hävisivät taivaan tuuliin niin, että tytär ehti saada kymmenestä erästä vain ensimmäisen. xxx/ellauri174.html on line 605: Hovioikeuden mukaan Kangas toimi perinnönjakokirjan mukaisesti, kun hän antoi varat toisen ketkun lakimiehen hukattavaxi. xxx/ellauri174.html on line 607: Hovioikeus totesi myös, että väitetty vahinko oli tapahtunut vasta sen jälkeen, kun omaisuus oli siirtynyt naisen antaman valtuutuksen nojalla lakimiehen hallintaan. xxx/ellauri174.html on line 609: Kankaalla ei ollut hovioikeuden mukaan aihetta epäillä sitä, että lakimies saattaisi omaisuuden kantajan väittämin tavoin tämän ulottumattomiin. xxx/ellauri174.html on line 611: ”Jos nämä varat ovat kantajan väittämin tavoin siirtyneet pois hänen varallisuuspiiristään, ei aiheutunut vahinko ollut enää syy-yhteydessä pesänselvittäjän menettelyyn”, hovioikeus totesi. xxx/ellauri174.html on line 613: Jos hovioikeuden tuomio saa lainvoiman, oikeusprosessi tulee naiselle kalliiksi. Hovioikeus määräsi hänet maksamaan Urpo Kankaalle noin 90000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi hän joutuu maksamaan omia oikeudenkäyntikulujaan noin 30 000 euroa. xxx/ellauri174.html on line 615: Summa summarum: Urpon annettiin käydä oikeudesta, koska sillä on kavereita hovissa. Urpo on oikeistoliberaali letku joka ajaa joka käänteessä omistavan luokan asiaa xxx/ellauri174.html on line 624: Taitava hajuvesimies kyllästää kainalokarvat vastaavalla tuoksulla. Siten kainalossa tuoksahtaa mallinsa lämpimällä ja persoonallisella tuoksulla. Isonkainalon kanssa menetellään vastaavalla tavalla. xxx/ellauri174.html on line 626: Olen saanut bassetkoiran villiintymään ketunhajusta, takuulla saan englantilaisen loordin kelliintymään vitunhajusta. xxx/ellauri174.html on line 633: Nyt tulee sitten mukaan spiritismiä. No siihen nyt ei usko erkkikään, koittaa lortti nauraa. "En minäkään", sanoi Edison, "paizi ehkä sittenkin." Tohtori William Crookes, joka löysi "aineen" neljännen tilan, säteilevän tilan, kun tunsimme vain kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen, kertoo meille Englannin vakavimpien tutkijoiden todistusten tukemana. Amerikka ja Saksa, se, mitä hän näki, kosketti ja kuuli, samoin kuin se oppinut kokoonpano, joka auttoi häntä hänen spiritistisissa kokeissaan: ja hänen tarinansa ovat mielestäni järkyttäviä. xxx/ellauri174.html on line 635: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin. xxx/ellauri174.html on line 639: "Kuullisitko sinua, rakas Edison, pitäisi uskoa, että tällä Androidilla on käsitys äärettömästä! mutisi lordi Ewald hymyillen. "Hänellä on vain se yks paikka", vastasi insinööri vakavasti; Eli ilman puheen juhlallisuutta, leikkisällä tavalla, sanalla sanoen. Hänen puheensa herättävät siis älyllisen vaikutelman, joka on paljon silmiinpistävämpi kuin ajatukset tavanomaisesta vakavuudesta tai jopa ylevästä. "Anna minulle esimerkki tällaisesta kysymyksestä?" kysyi lordi Ewald. Todista minulle, että se voi todellakin piilottaa ulkonäöltään - millä tahansa tavalla - äärettömän käsitteen? "Ilolla", sanoi Edison. Ja lähestyen nukkujaa: "Hadaly", hän sanoi, jos oletamme, että mahdottomuuden vuoksi eräänlainen jumala, vanhanajan kaltainen, näkymätön ja kohtuuton, metaversumin eetterissä, yhtäkkiä antaisi vapaan lennon meidän puolellamme maailmoihin, jollekin salamalle, joka on luonteeltaan samanlainen kuin se, joka elävöittää sinua, mutta joka on ennennäkemättömän suuri ja jonka läpäisee energia, joka pystyy neutraloimaan vetovoiman lain ja räjäyttämään koko aurinkokunnan syvyyteen, kuin pussillisen omenia? - Hyvin? Hadaly sanoi. xxx/ellauri174.html on line 641: - Hyvin! Eli mitä mieltä olisit tällaisesta ilmiöstä, jos saisit pohtia sen pelottavaa suoritusta? lopetti Edison. - Vai niin! Andrei vastasi syvällä äänellään ja sai paratiisin linnun nousemaan hopeisilla sormillaan: "Uskon, että tämä tapahtuma menisi ohi väistämättömässä Äärettömässä ilman, että sille annettaisiin paljon suurempaa merkitystä kuin sinä annat miljoonille kipinöille jokka putoaa takaisin talonpojan tulisijaan. Lordi Ewald katsoi Andreita lausumatta sanaakaan, edes "tervetuloa länteen Andrei". "Näezen", sanoi Edison palaten hänen luokseen. "Hadaly näyttää ymmärtävän tiettyjä käsitteitä yhtä hyvin kuin sinä ja minä; mutta hän kääntää ne vain niin sanotusti ainutlaatuisella vaikutelmalla, jonka hänen sanansa jättävät niistä mieleen kuvien avulla. Hetken päästä: "Lakkaudun arvaamasta, mitä ympärilläni tapahtuu, rakas velho", sanoi lordi Ewald, "ja jätän sen kokonaan sinun huoleksesi. "Joten tässä ovat Silmät!" sanoi sähköasentaja ja painoi jousta laatikossa. xxx/ellauri174.html on line 643: Näiden silmien juhlallisuus antaa positiivisesti sielun tunteen. Nykyään hyvätapaiset naiset osaavat ainutlaatuisen, maallisen, tavanomaisen ja todellakin hurmaavan (se on sana) kazeen, jonka avulla he voivat ajatella intiimihuoliaan näyttäen syvästi pohtivilta. Se on klischeistä, mutta niinhän se onkin. xxx/ellauri174.html on line 645: Kexittinkö protoplasma Crooken plasmasta tai kääntäen? Alkulima. Lortin pussit oli takuulla pullollaan alkulimaa. Entä ektoplasma? Ghostbusterseissa oli sitä. Joku oli pyyhkinyt sitä seinään sormilla. Varmaan nää kaveruxet taas. xxx/ellauri174.html on line 649: Vitalis oli pahanhajuista pakkasvoidetta kuin myös Nivea. Ne oli ällöjä. Pyyhin ne pois kintaalla heti kun pääsin äidin silmän alta. xxx/ellauri174.html on line 651: Vitalismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeudessa on olemassa erityinen elämänvoima (vis vitalis). Tämä voima voi olla energiaa tai ainetta. Vitalismissa ajatellaan, että kemia ja fysiikka eivät riitä selittämään eliöiden elämää, vaan lisäksi tarvitaan jokin pelkästään elämälle kuuluva ominaisuus. Tätä ominaisuutta voitaisiin kuitenkin periaatteessa tutkia tieteellisesti. Tällaisen ominaisuuden olemassaolosta ei kuitenkaan ole tieteellisiä todisteita. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies, jopa Ranskan paikallisvaaliehdokas. xxx/ellauri174.html on line 661: Franz Anton Mesmer: animaalinen magnetismi xxx/ellauri174.html on line 676: "Mutta – nämä ovat sanoja, joihin olet menettänyt oikeuden lausua. Koska kattilasta nousevan savun vuoksi olet kieltänyt kaikki uskomukset, jotka niin monet miljoonat sankarit, ajattelijat ja marttyyrit olivat testamentanneet sinulle yli kuuden tuhannen vuoden ajan, te, jotka olette vain peräisin ikuisesta huomisesta, jonka aurinko voi hyvin olla että ei nousekaan (Hume). Mihin pidit tuskin eilisestä lähtien parempana edeltäjiesi niin sanottuja muuttumattomia periaatteita planeetalla, kuninkaat, jumalat, perheet, isänmaat? Tälle pienelle savulle, joka ne viheltää ja hajottaa ne tuulen mukaan, kaikkiin maan uriin, kaikkien meren aaltojen väliin! Kahdessakymmenessä viidessä vuodessa viisisataatuhatta veturihengitystä ovat riittäneet upottamaan "valaistuneet sielusi" syvimpään epäilyyn kaikesta siitä, mikä oli ihmiskunnan yli kuuden tuhannen vuoden uskoa. xxx/ellauri174.html on line 678: The Marmite de Papin: A True Kitchen Antique: When I was in Paris a couple of weeks ago I visited the Musée des Arts et Métiers, the museum of arts and trades. (Really one of the most interesting museums I've ever been to!) And while I was there I saw many things of interest to cooks, but especially this: The Marmite de Papin. Do you know what it is? The very, very first pressure cooker!Well, a model of the first pressure cooker, anyway. xxx/ellauri174.html on line 680: Sallikaa minun epäillä jonkin verran kollektiivisen olennon äkillisiä ja väitettyjä selvänäkemyksiä, joiden virhe olisi kestänyt niin kauan! Jos nyt riittäisi, että savu, joka alun perin nousi ulos kuuluisasta Papinin ruukusta, hämärtää ja häiritsee omassatunnoissanne rakkautta - itse jumalan-ajatuksen - tuhotakseen niin monet kuolemattomat, yleviä, alkuperäisiä toiveita – niin monia ikivanhoja, perustavanlaatuisia ja oikeutettuja toiveita! - Missä ominaisuudessa ottaisin vakavasti merkityksettömät kieltämisesi ja luopioiden tietävät hymysi, moraalihuutosi, jotka elämäsi joka päivä kumoaa? xxx/ellauri174.html on line 682: Tulen kertomaan teille: Koska jumalamme ja toiveemme ovat vain tieteellisiä, miksi ei myös rakkautemme tulisi sellaisiksi? — Unohdetun legendan, Tieteen halveksiman legendan aaton tilalle tarjoan sinulle tieteellisen Eeven, — ainoan, joka näyttää olevan niiden kuihtuneiden sisäelinten arvoinen, — sentimentaalisuuden jäännöksellä, josta olet. ensimmäinen, joka hymyilee, - te edelleen kutsutte "sydämiäsi". Kaukana tukahduttamasta rakkautta näitä vaimoja kohtaan, joka on niin välttämätöntä (ainakin toistaiseksi) rotumme ikuisuuden kannalta, vaan ehdotan päinvastoin heidän keston, koskemattomuuden ja aineellisten etujen turvaamista, vahvistamista ja takaamista. , tuhannen ja tuhannen ihmeellisen simulaakrin viattomalla avustuksella - jossa kauniit rakastajattaret, pettymys, mutta tästä lähtien vaarattomat, hajoavat tieteen edelleen täydelliseksi kehittämäksi luonnoksi, jonka terveellinen lisäys ainakin vaimentaa tekopyhien avioliittojenne haittoja. aina loppujen lopuksi. xxx/ellauri174.html on line 684: ― Lyhyesti sanottuna (no vähän lyhyemmin ainakin), minä "Menlo Parkin velho", kuten minua tässä alla kutsutaan, tulen tarjoamaan ihmisille näitä kehittyneitä ja uusia aikoja, - vihdoinkin aktualismin tovereilleni! - suosia vastedes väärää, keskinkertaista ja aina muuttuvaa Todellisuutta, positiivista, arvostettua ja aina uskollista illuusiota. Kimeeri kimeeristä, synti synnistä, savu savusta, - miksi ei?... Vannon tässä, että 21 päivän kuluttua Hadaly pystyy haastamaan koko ihmiskunnan vastaamaan tähän kysymykseen selkeästi, rakas herrani. Sillä, koska kielsimme, sanomme: - ikuisen hyvinvoinnin, niin sanotun aina tulevan oikeudenmukaisuuden ja ikuisen ylpeyden savun vuoksi, hän, niukka ja lapsellinen, - mitä kutsuttiin, aina, ennen tätä syksyä, kipua, nöyryyttä, rakkautta, uskoa, rukousta, ihannetta - ja olennaista toivoa yhden päivän aurinkojemme takana - en näe tuskin, myönnän, minkä pirullisen muut periaatteet olisivat nykyaikaisia. ihminen uskaltaa nauramatta esittää hänelle loogisen tai jopa hyväksyttävän "vastalauseen". xxx/ellauri174.html on line 686: Lordi Ewald katsoi mietteliäänä hiljaisuudessa tätä ainutlaatuista miestä, jonka katkera nero, vuorotellen synkkä tai säteilevä, kätki niin monien läpäisemättömien verhojen alle todellisen vaikuttimen, joka häntä inspiroi. Sehän on piilevästi uskontopelle! Sen karhupuvun sisällä kyyhöttikin kukapa muu kuin kreivi Auguste Villiers de l'Isle-Adam ilmielävänä! Vanha misogyyni pappispimityxen asiamies. xxx/ellauri174.html on line 688: Yhtäkkiä pilarin sisältä soi kello. Se oli kutsu maasta. Hadaly nousi hitaasti ja hieman unisena. "Tässä on elävä kaunotar, herra Celian! hän sanoo. Hän saapuu Menlo Parkiin. Edison katsoi lordi Ewaldia kysyvästi. – Hyvästi, Hadaly! sanoi nuori mies vakavasti hetken kuluttua. Sähköasentaja tuli kättelemään häiritsevää luomustaan. Nähdään huomenna Life! hän sanoi hiänelle. Pannaas nallepuvut päälle, ja sitten hissiin. xxx/ellauri174.html on line 699: href="ellauri175.html">eteenpäin xxx/ellauri175.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri175.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri175.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri175.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri175.html on line 37: Edisonin meedioystävän nimi on Sowana (ent. Mrs. Anderson). Onkohan sekin myyntiartikkeli netissä? Ei ne on vaan jotain saxalaisia siivousvälineitä, mutta haulla Pasowana tulee aika isotissisiä tyttöjä kalsareissa. Sovella on taiteilijanimi Mistress Andersonille. Alfhildr Enginsdottir. Se on myös rämisevä teräslankahyllysarja jota me ei suin surminkaan haluttu vaatehuoneeseen vaikka mantelisilmäinen Markku tarjosi. No se teki hyllyt puusta, kusi tuli suusta. xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte! xxx/ellauri175.html on line 50: Mixei pistetä sitä sinne, bylsitä, panna, naida, hässitä? Melaa mekkoon, likoon keppiä? Mixi ei? Mikäs siinä, mikä ettei, kaikin mokomin! Opi 'miksi ei' määritelmä. Katso ääntäminen, synonyymit ja kielioppi. Selaa käyttöesimerkkejä 'miksi ei' suuressa suomi korpussa. Loona laittaa (pistää, kuten nilkki sievistelisi) jalalla koreaxi samaa lyriikkaa (mutta onnetonta musaa): xxx/ellauri175.html on line 52: et="Loona">Whoa xxx/ellauri175.html on line 56: Let's pump it up xxx/ellauri175.html on line 85: Let's pump it up xxx/ellauri175.html on line 97: Let's pump it up xxx/ellauri175.html on line 101: Let's burn it up xxx/ellauri175.html on line 128: Tässä luvussa setämiehet kusettavat Aliciaa ihan sikana. xxx/ellauri175.html on line 131: Neiti Alicia Clary oli pukeutunut hohtavaan vaaleansinistä silkkipukuun, joka näytti merenvihreältä valoissa; hänen mustissa hiuksissaan kukki punainen ruusu ja timanttien kimalteet kimmelsivät hänen korvissaan ja hänen liivinsä levenevän reunan ympärillä. Hänen harteilleen heitettiin soopelivaippa, ja hänen kasvojaan ympäröi englanninkärkiverho. (Siis MIKÄ? Ai englanninpizihuntu.) xxx/ellauri175.html on line 133: Tämä nainen – elävä mielikuva voittajan Venuksen linjoista – häikäisi. – Muistutus jumalallisen marmorin kanssa ilmestyi välittömästi, niin silmiinpistävänä, niin kiistattomana, että näky aiheutti jonkinlaisen salaperäisen hämmästyksen. Se oli todellakin tämän valokuvan alkuperäiskappale, joka oli loistanut neljä tuntia aikaisemmin heijastavassa kehyksessä. xxx/ellauri175.html on line 136: "Tulkaa sisään, neiti Alicia Clary! Ystäväni lordi Ewald odottaa sinua mitä intohimoisimmalla kärsimättömyydellä: ja - sallikaa minun uskaltaa sanoa se - minusta on aivan oikeutettua katsoa sinua. xxx/ellauri175.html on line 138: – Sir, vastasi kaunis nuori nainen – kauppaliikkeen omistajan intonaatiolla, mutta myös ihanteellisen selkeällä äänensävyllä, kuin kultaiset rakeet iskevät soivaan kristallilevyyn, – Sir, minä tulin aivan taiteilijana. , sinä näet. Mitä tulee sinuun, rakas herrani, lähetyksesi on todella järkyttänyt minua; Luulin...en tiedä! Hän tuli sisään. xxx/ellauri175.html on line 145: Sitten nojaten lordi Ewaldin korvaan: - Kuinka? "Vai" Mitä! Ja et kertonut minulle? hän sanoo. Kiitän lähestymistavasta, koska loppujen lopuksi haluan olla kuuluisa, koska se näyttää olevan muodikasta. Mutta tämä esitys ei ole mielestäni säännöllinen eikä järkevä. En saa näyttää porvarilta näiden ihmisten edessä. Joten tulet aina olemaan tähtien joukossa, rakas herra? "Voi, aina! vastasi lordi Ewald kumartaen oikein, kun nuori nainen avasi hattuaan ja palavansa. ("Palavansa"? Burnuusin!) xxx/ellauri175.html on line 147: Edison oli väkivaltaisesti vetänyt ripustuksiin piilotetun teräsrenkaan; lattialta nousi raskas ja upea jalustapöytä valaistuilla kynttelikköillä ja tukevasti lounaalla tarjoiltuna. Se oli todellinen teatteriesitys, keijujen illallinen. xxx/ellauri175.html on line 148: Kolme ruokailuvälinettä loistivat ja posliini Saksista, joiden päälle laitettiin riistaa ja harvinaisia hedelmiä. Pieni trelloitu kellari, jossa oli puoli tusinaa vanhaa jauhemaista pulloa ja likööripulloja, sijoitettiin yhden jalustapöytää ympäröivistä kolmesta istuimesta ulottuville. xxx/ellauri175.html on line 150: "Rakas herra Thomas", sanoi lordi Ewald, "tämä on neiti Alicia Clary, jonka vertaansa vailla olevia kykyjä laulajana ja näyttelijänä olen kuvaillut teille. Vittu "herrat" kusettavat Aliciaa ihan sikana. xxx/ellauri175.html on line 154: - Se on totta ! Olen nälkäinen ! sanoi nuori nainen niin suorasanaisesti, että Edison itse, hänen kasvoilleen unohtamansa taikahymyn huijaamana, alkoi katsoa lordi Ewaldia hämmästyneenä. Hän oli ottanut tämän viehättävän ja luonnollisen puheen iloisen hengen nuorekkaana liikkeenä. Mitä tämä tarkoitti? Jos tämä kauneuden ylevä inkarnaatio voisi vain sanoa olevansa nälkäinen, lordi Ewald olisi erehtynyt, sillä tämä yksittäinen elävä ja yksinkertainen sävel osoitti sydäntä ja sielua, no mahaa ainakin, ja mahanalusta. xxx/ellauri175.html on line 156: Mutta nuori lordi, kuin mies, joka tietää tarkalleen, mitä ympärillään sanotaan, oli pysynyt välinpitämättömänä. "Totisesti, neiti Alicia Clary, peläten sanoneensa jotain vähäpätöistä "taiteilijoiden" edessä, ryntäsi lisäämään hymyillen, jonka nokkeluus, ainakin tarkoitettu, antoi pyhäinhäväistävän koomisen ilmeen hänen kasvoilleen: xxx/ellauri175.html on line 159: Tälle sanalle, joka näytti putoavan kuin lopullinen hautakivi siellä ihastuttavan olennon päälle, hänen tietämättään, niin täydellisesti, niin peruuttamattomasti käännettynä tähän järkevään sanaan - että vain Jumala voi antaa anteeksi ja pestä pois lunastajansa. verta, ― Edison vakuutti: Lordi Ewald oli analysoinut oikein. Nainenhan on kuin onkin vulgääri! xxx/ellauri175.html on line 163: Neiti Alician kevätpuku, joka harjasi paristoja, veti niistä muutaman kipinän, jotka olivat kadonneet asunnon suvereeniin valoon. xxx/ellauri175.html on line 165: Otimme paikkamme. Nuoren naisen kattaus osoitti ikäänkuin tonttujen asettamaa teeruusunsilmua. "Mitä minä en olisi teille velkaa, sir", hän sanoi istuessaan ja riisuen hanskojaan, "jos sinun ansiostasi aloitan vakavasti esimerkiksi Lontoossa... - Vai niin ! Edison vastasi, eikö olekin melkein jumalallinen ilo heittää tähti? "Herra", keskeytti neiti Alicia Clary, "kerron teille, että olen laulanut ennen kruunattuja päitä... "...diiva!" jatkoi Edison innostuneena kaataen muutaman sormen Nuts-viiniä vierailleen. xxx/ellauri175.html on line 167: "Herra", jatkoi neiti Alicia Clary puristuksissa ja säteilevässä ilmassa, "diivojen tiedetään olevan moraaliltaan enemmän kuin siveetöntä: en jäljittele heitä tässä. Olisin jopa toivonut kunniallisempaa olemassaoloa, ja olen vain alistumassa tähän uraan... koska näen, että sinun täytyy olla vuosisadallasi! ― Ja sitten, kun voit kiistellä tavoista, jopa kummallisista tavoista ansaita omaisuuksia, huomaan, ettei nykyään ole enää typeriä töitä. Lur-Salucesista peräisin oleva vaahto valui yli kupin säteilevän mousselinin. xxx/ellauri175.html on line 169: "Elämällä on vaatimuksensa! sanoi Edison. Itselläni ei ollut juurikaan taipumusta lyyristen temperamenttien asiantuntemukseen. Bah! Mestariorganisaatiot voivat taipua mihin tahansa ja hankkia mitä tahansa. Astu siis Gloryyn, kuten monet muutkin - jotka ovat siitä yhtä hämmästyneitä kuin te, neiti Alicia Clary! "Teidän voittoonne! Ja hän kohotti lasinsa. xxx/ellauri175.html on line 171: Sympaattinen sähköasentajan (jonka kasvot lordi Ewaldin silmissä näyttivät tuolloin kyyrivän piilossa hymyilevän suden alla mustassa sametissa) rauhallista kaunopuheisuutta kohtaan, neiti Alicia Clary kosketti lasillaan Edisonin kuppia. Se oli niin arvokas ja niin pidättyväinen, että hänen ihmeellisissä käsissään kuppi näytti yhtäkkiä kupilta. Vieraat joivat nestemäistä nestettä; siksi kaikki jää näytti murtuneen. xxx/ellauri175.html on line 173: Ja niiden ympärillä sylintereissä, heijastimien kulmissa ja suurissa lasilevyissä välkkyivät lamppujen valot. Salaisen, jopa okkultistisen juhlallisuuden vaikutelma leijui leikkaavissa silmissä; kaikki kolme olivat kalpeat; Hiljaisuuden suuri siipi kulki heidän ylitsensä hetken. xxx/ellauri175.html on line 176: Edison katsoi tätä naista, tunkeutuen häneen perhosten nappaajan terävällä katseella, joka vihdoin näkee kauniina kirkkaana iltana upean koin, jonka on määrä huomenna kutsua museon kehykset hopeaneulalla takana. xxx/ellauri175.html on line 181: - Sinä sanot ? kysyi neiti Alicia. "Minä sanon: ah! ero! ero! Siinä kaikki elämässä! - Vai niin ! kyllä, ero! sanoi nuori nainen nostaen syvät silmänsä kuin itäinen taivas laboratorion säteitä kohti: Minusta tuntuu, että minun olisi mahdotonta rakastaa jotakuta, joka ei olisi eronnut. xxx/ellauri175.html on line 183: ― Kaikki suuret miehet, Attila, Kaarle Suuri, Napoleon, Dante, Mooses, Homer, Mahomet, Cromwell jne., sai historian mukaan erinomaisen eron!… ― käytöstapoja!… ― ne tuhat hurmaavaa herkkua… joita he jopa työnnetty sentimentaalisuuden pisteeseen! Siksi heidän menestyksensä. – Mutta minä puhuin näytelmästä? xxx/ellauri175.html on line 191: – Ja sitten onnettomuudet tapahtuvat niin nopeasti! tuki Edison: huone saisi voittoa, jos nämä räjäytykset leikattaisiin. "Paitsi, se ooppera", mutisi neiti Alicia Clary, "se on kaikki fantastinen. xxx/ellauri175.html on line 196: Ja hiänen äänensä artikuloi tämän lauseen kontraaltolla, niin rikkaalla ja niin puhtaalla, jopa niin taivaallisella tavalla, että vieraan korville, joka ei ollut puhunut sitä kieltä, jolla vieraat puhuivat, neiti Alicia Clary olisi vaikuttanut ylevältä haamukuvalta. Hypathia, ateenalaisin kasvoilla, vaeltelemassa öisin läpi Pyhän maan ja purkamassa tähtien valossa Siionin raunioilla sellaista unohdettua kohtaa Laulujen laulusta. xxx/ellauri175.html on line 199: - Se on erilainen ! vastasi Edison järkyttyneenä. Ymmärrän, että et todellakaan voi perustaa arviotasi katkelmiin… kuten esimerkiksi Metsän kohtauksiin ja luotien heittämiseen tai edes Yön tyyneyden ”palaan”… xxx/ellauri175.html on line 201: "Se on osa ohjelmistoani", huokasi neiti Alicia Clary; Voisin laulaa sen kymmenen kertaa peräkkäin ilman, että se näyttäisi siltä, kun lauloin sinulle eräänä iltana Casta-divaa! lisäsi kaunis virtuoosi kääntyen lordi Ewaldin puoleen. En ymmärrä, miksi kuuntelemme vakavasti laulajia, jotka "saavat mukaansa", kuten he sanovat. Minusta näyttää siltä, että löydän itseni keskellä hullujen joukkoa, kun näen tällaisia poikkeamia taputeltuina. - Vai niin! kuinka ymmärrän sinua, neiti Alicia Clary! huudahti sähköasentaja xxx/ellauri175.html on line 203: Hän yhtäkkiä pysähtyi. Hän oli juuri nähnyt katseen, jonka lordi Ewald oli synkän häiriön hetkenä heittänyt nuoren naisen sormuksiin. Tietysti hän ajatteli Hadalya. xxx/ellauri175.html on line 205: "Nyt", Edison jatkoi päätään kohotellen, "näyttää siltä, että jätämme pois melko vakavan kysymyksen. - Kumpi? kysyi neiti Alicia Clary. xxx/ellauri175.html on line 209: - Vai niin ! vastasi jälkimmäinen vetäen yhtäkkiä huomion nuorelta herralta: En ole rahanainen. xxx/ellauri175.html on line 210: "Kuin kaikki kultaiset sydämet!" vastasi Edison uljaasti ja kumartaen. xxx/ellauri175.html on line 213: - Mikä sääli ! sanoi Edison. Vai niin ! Bah! niin vähän ! kun olet taiteilija! hän jatkoi. xxx/ellauri175.html on line 214: Tällä kertaa kohteliaisuus näytti koskettavan neiti Alicia Claryta hyvin vähän. xxx/ellauri175.html on line 217: "Se on kiitettävä tunteen herkku", vastasi Edison. xxx/ellauri175.html on line 223: "Lopuksi, viidestä kahteenkymmeneentuhanteen dollaria vuodessa", neiti Alicia Clary lopetti rohkaistuneena, "ja jumalallisen hymyn, valtavan Anadyomenen, joka valaisee aamunkoittoa ja aallot ulkonäöllään, - tunnustan, että olisin hyvin onnellinen… Kirkkauden vuoksi, tiedäthän! xxx/ellauri175.html on line 230: ― Sitä paitsi mottoni on: "Kaikki taiteen puolesta! Neiti Alicia Clary kiirehti lopettamaan. xxx/ellauri175.html on line 233: "Tunnistan siinä ylevän sielun välinpitämättömyyden! - hän sanoi: mutta minä lopetan; ei ennenaikaista imartelua. Mikä olisikaan pahempi seura kuin kömpelösti käytetty suitsutusastia? Odotetaan. Ripaus tuota Kanarian viiniä? hän lisäsi. xxx/ellauri175.html on line 238: ”Hei!… Näin Italiassa joitain patsasinstrumentteja; ne eivät näyttäneet miltään tältä! xxx/ellauri175.html on line 239: - Vai niin! mitä haluat ? sanoi Edison; uusi menetelmä! Nykyään olemme nopeita kaikessa. Yksinkertaistetaan… Mutta suuri taiteilija, jonka studio on täällä, maineikas Any Sowana, etkö ole kuullut hänestä? xxx/ellauri175.html on line 242: "Olin varma siitä", sanoi Edison; hänen maineensa on ylittänyt valtameret. Sanomme, että tämä suvereeni marmorista ja alabasterista valmistettu kuvanveistäjä on kirjaimellisesti huikea nopeus! Se etenee täysin uusilla tavoilla! Äskettäinen löytö… Se tuottaa kolmessa viikossa eläimet ja ihmiset upeasti ja tarkasti. Ja tästä aiheesta, tiedättekö, neiti Alicia Clary, että nykyään maailma, korkea maailma, on samaa mieltä, korvaa muotokuvan patsaalla. Marmori on muodissa. Vain voimakkaimmat naiset tai tunnetuimmat taidemaailman kuuluisimpien joukossa ovat naisellisen tahdikkuutensa ansiosta ymmärtäneet, ettei heidän ruumiinsa linjojen arvokkuus ja kauneus voi koskaan järkyttää. Joten rouva Any Sowana on poissa tänä iltana vain täydentääkseen O-Taïtin hurmaavan kuningattaren täyspitkää patsasta, joka on juuri kulkemassa New Yorkin läpi. xxx/ellauri175.html on line 250: - Vai niin! Joo ; Muistan sen: näin sen Espanjassa, luulen: kyllä, Firenzessä! keskeytti neiti Alicia Clary mietteliäänä. xxx/ellauri175.html on line 251: "Prinsessa näyttää esimerkkiä", sanoi Edison huolimattomasti, "ymmärrät, että asia on nyt hyväksytty! Jopa kuningattaret eivät voi enää vastustaa sitä. Kun taiteilija on varustettu suurella kauneudella, hän on patsaan velkaa... jo ennen kuin se on nostettu hänelle! "Olet epäilemättä esittänyt omaasi, neiti Alicia Clary, vuosittaisissa Lontoon salongissa?" "Kuinka tämä muisto, joka kuitenkin kykeni lyömään älyn niin luonnollisella ihailulla, on jäänyt mieleeni! Punastun sanoessani sen, mutta – en muista patsastasi. Neiti Alicia Clary katsoi alas. xxx/ellauri175.html on line 252: "Ei", hän sanoi. Minulla on vain rintakuvani, valkoista marmoria, ja valokuvani. En tiennyt, että... xxx/ellauri175.html on line 254: - Vai niin ! mutta se on rikos ihmisyyttä vastaan, huudahti Edison: - ja lisäksi tämän todellisille taiteilijoille niin välttämättömän mainoksen näkökulmasta se on vakava laiminlyönti. En enää ihmettele, ettet ole jo niiden joukossa, joiden nimi on pelkkä omaisuus teatterille ja joiden lahjakkuus on ylihintainen! xxx/ellauri175.html on line 255: Lausumalla nämä absurdit sanat sähköasentaja kirkkain ja rauhallisin silmin lähetti kirkkaan kimalteen keskustelukumppaninsa silmien syvyyksiin. xxx/ellauri175.html on line 257: "Luuletko, että sinun olisi pitänyt varoittaa minua siitä, herra?" Alicia sanoi kääntyen nuoren miehen puoleen. xxx/ellauri175.html on line 259: - Kyllä ! tämän patsaan edessä, joka näyttää minulta ja jolla ei ole enää käsiä! Mutta jos et tiedä, se olen minä, suuri johto! xxx/ellauri175.html on line 266: "Olemme viisaita naisia", sanoi Edison. "Oh! ilman tylsyyttä! "Uskallamme siis laskeutua etukäteen seuraaville kilpailijoillemme!" "Meidän on lyötävä yleisö yhdellä niistä rohkeista iskuista, jotka kaikuvat molemmissa maailmoissa!" xxx/ellauri175.html on line 269: ― Mainonnan näkökulmasta täyspitkä marmorisi on välttämätön kodeissa Covent Gardenissa tai Drury Lanessa. Olennaista! ― Katsos, upean kaunis laulajan patsas, joka altistaa diletantin, hämmentää joukon ja poistaa ohjaajat. Poseeraa sitten Eevana: se on tunnetuin asento. Veikkaisin, että kukaan muu artisti ei uskalla soittaa tai laulaa sinun, tulevan Eevan, jälkeen. xxx/ellauri175.html on line 271: "Luonnollisesti", sanoi Edison. Varmasti, hän lisäsi hymyillen, se on yhteenveto, mutta elokuu, mikä on tärkeintä. Ja kun joku on yhtä yllättävän kaunis kuin sinun, se on ainoa asento, joka sopii kaikilta osin. xxx/ellauri175.html on line 283: - Kello kaksi ! Oikein hyvä. Nyt, syvin salaisuus! Edison lisäsi sormi huulillaan. Jos ihmiset tietäisivät, että omistaudun sinun alkuasi, olisin Orpheuksen tilanteessa bacchantien joukossa: he tekisivät minusta huonon parin. xxx/ellauri175.html on line 294: Tällä hetkellä nuoren naisen katse osui Hadalyn antamaan kimaltelevaan kukkaan, joka lordi Ewaldilla oli ehkä vahingossa vielä napinläpeessään. xxx/ellauri175.html on line 299: ― Ei, neiti: olet liian todellinen hänelle, vastasi nuori mies yksinkertaisesti. xxx/ellauri175.html on line 301: Tuonne, hänen maagisen kynnyksensä portaille, Hadaly oli juuri ilmestynyt; hän kohotti loistavilla käsivarrellaan granaattisamettiverhoja. xxx/ellauri175.html on line 305: Hadaly oli epäilemättä nähnyt keskustelun viimeisiä olosuhteita; hän lähetti kätensä suudelman lordi Ewaldille, joka nousi äkillisesti. xxx/ellauri175.html on line 306: - Mikä se on ? Mitä sinulla on? sanoi nuori nainen. Sinä pelottelet minua! xxx/ellauri175.html on line 309: Mutta hyödyntäessään tätä neiti Alicia Clarysta hajallaan olevaa hetkeä pitkä sähköasentaja oli juuri ojentanut kätensä harhautuneen kauneuden otsaa kohti. Hän teki hypnoottisen eleen, jota Taika-Jim olisi kadehtinut. xxx/ellauri175.html on line 311: Hiänen silmäluomet sulkeutuivat varovasti, vähitellen, hänen aamunkoittoisten silmiensä yli: hänen Paroksen kiveen valetut kätensä pysyivät liikkumattomina, toinen nojasi pöytään, toisella kädellä vaaleiden ruusujen kimppu. , riippui tyynyllä. xxx/ellauri175.html on line 312: Modernilla maulla koristeltu Olympian Venuksen patsas vaikutti jäätyneeltä tässä asenteessa: ja hänen kasvojensa kauneus oli tässä hetkessä puettu yli-inhimilliseen heijastukseen. xxx/ellauri175.html on line 314: Lordi Ewald, - joka oli nähnyt eleen ja magneettisen unen vaikutuksen, - tarttui Alician nyt kylmään käteen. – Hyvin usein hän sanoi, että olin tällaisten kokemusten katsoja: tämä kuitenkin näyttää minusta todistavan hyvin harvinaista hermoston ja tahdon energiaa nti Alician puolelta ... xxx/ellauri175.html on line 316: - Vai niin ! vastasi Edison, synnymme kaikki, joilla on eri määrin tämä elinvoimainen kyky: kehitin omaani kärsivällisesti, siinä kaikki. Lisään vielä, että juuri sillä hetkellä, kun huomenna luulen kello olevan kaksi, kukaan ei voi estää tätä naista - asettamatta häntä kuolemanvaaraan - tulemasta tänne, tälle laiturille - ja lainata hänen paras sovitun kokemuksen mukaan. "Sano kuitenkin sana: vielä on aikaa; ― ja tämän illan kaunis projektimme unohdetaan kokonaan. Voit puhua kuin olisimme yksin: hän ei enää kuule meitä. xxx/ellauri175.html on line 318: Hiljaisen hetken aikana, joka seurasi tätä korkeinta kutsua, valkoinen Andreï ilmestyi uudelleen, työnsi syrjään kiiltävät mustat verhot ja pysyi surun verhonsa alla, liikkumattomana ja ikään kuin tarkkaavaisena, hopeiset kätensä ristissä hänen povellaan. Sitten nuori ja vakava herra, osoittaen jumalallista nukkuvaa porvaristoa, vastasi: xxx/ellauri175.html on line 319: – Rakas Edison, sinulla on sanani – ja kerron sinulle, että minulta puuttuu todella kevytmielisyys kihloissani. xxx/ellauri175.html on line 321: Tietysti me molemmat tiedämme liiankin hyvin, että lajissamme valitut olennot ovat harvassa ja että loppujen lopuksi tämä henkilö, ilman hänen ruumiillista loistoaan, vastaa miljoonia ja miljoonia muita samanluonteisia - joiden ja heidän onnellistensa omistajiensa välillä. älyllinen välinpitämättömyys on useista syistä vastavuoroista. xxx/ellauri175.html on line 323: Olenko myös niin välinpitämätön, että naiselta pitäisi älyllisesti odottaa - jopa "ylivoimaisempaa", että - jos hänelle yksinkertaisesti annettaisiin pienintäkään mahdollisuutta hellyyteen, jopa eläimelliseen, kenelle tahansa, jos se olisi lapsi, pitäisin pyhäinhäväistyksenä meidän välisemme työnä. xxx/ellauri175.html on line 324: Mutta olet juuri nähnyt endeemisen, parantumattoman, itsekkään kuivuuden, joka yhdistettynä hänen väsyttävään izeriittoisuuteensa elävöittää tätä yliluonnollista muotoa ja on meille muuttunut pysyväksi, että sen surullinen itse ei voi rakastaa mitään, n. sen levoton ja levoton kokonaisuus, joka riittää tuntemaan ainoan tunteen, joka täydentää todella ihmisen. Kuiva se on takuulla myös jalkovälistä. xxx/ellauri175.html on line 326: Turhaan hänen "sydämensä" happamoi pikkuhiljaa sen järjettömän tylsyyden alla, jota hänen "ideansa" levittävät hänen ympärilleen - ja joilla on se säälittävä ominaisuus peittää olemuksensa heijastuksella kaikki, mitä hän lähestyy… ja jopa hänen kauneutensa, silmäni? Vaikka riistäisit hänen henkensä, et ottaisi pois hänen tylsää, läpinäkymätöntä, hienovaraista, rajoittavaa ja säälittävää keskinkertaisuutta. Se on tehty näin: ja tiedän vain yhden Jumalan, joka voi uskon pyytämänä muuttaa luodun läheisyyttä. xxx/ellauri175.html on line 328: Miksi nyt halusin vapauttaa itseni, vaikkakin kohtalokkaalla tavalla, rakkaudesta, jota hänen ruumiinsa inspiroi minuun? – miksi en lopulta tyytyisi (kuten melkein kaikki toverini) nauttimaan yksinomaan tämän olennon fyysisestä kauneudesta, ottamatta huomioon sitä, mikä sitä animoi? Sas se! (No onhan tää jo moneen kertaan hoettu, mutta vielä pitää saada tähän lurituxeen lisää sivuja.) xxx/ellauri175.html on line 330: Koska en voi millään järkeillä vaimentaa omassatunnossani hyvin salaista varmuutta - joka on siitä jakamaton - ja jonka pysyvyys vaikuttaa koko olemukseeni sietämättömällä katumuksella, tunnen sydämessäni, ruumiissani ja mielessäni, että ihminen ei missään rakkauden teossa valitse vain osaa halustaan ja uhmaa itseään - aistillisesta pelkuruudesta - väittäen olevansa huolimaton poissulkemiskyky. tästä muodosta, ― johon hyväksyy kaiken saman sekoittamaan omaa, ― intiimi olemus, joka sitä elävöittäen voi yksin tuottaa tämän muodon ja siitä kumpuavat halut: nainnin kokonaisuuden . Sanon, että jokainen rakastaja yrittää turhaan tukahduttaa hänessä tämän taka-ajatuksen, joka on ehdoton hänen kaltaisensa, tietääkseen, että häneen lävistää lähtemättömällä tavalla tämä sielun varjo, joka on yhtä lailla kuin ruumiin vallassa ja joka hän toivoo illusorisesti voivansa sulkea hallussapidon, kun ajatus siitä häiritsee hänen mielihyvää. xxx/ellauri175.html on line 332: Ja koska en pysty, sanon teille, että karkottaa - milloinkaan arjesta - tämä sisäinen itsestäänselvyys, joka painaa minua pakkomielle, tietäen, että minä, okkulttinen olemukseni, on tästä lähtien vihdoin täynnä tätä tahnamaista sielua ja vaistoja. ilman valoa, joka ei voi poimia kauneutta mistään - (kun taas asiat ovat vain sitä, mitä ne on suunniteltu ja me todellisuudessa olemme vain sitä, mitä voimme niissä ihailla, eli - sanokaa tunnista meidät), - myönnän sen sinulle kaikessa vilpittömästi, uskon tehneeni melkein lähtemättömän alennuksen teon omistamalla tämän naisen: enkä enää tiedä kuinka lunastaa itseäni tästä teosta, haluan ainakin rangaista heikkoudesta eräänlaisella puhdistavalla kuolemalla. Lyhyesti sanottuna, ja kun koko ihmiskunnan pitäisi hymyillä, väitän säilyttäväni omaperäisyyden ottaa itseni vakavasti, ja lisäksi minulla on perheen motto: Etiamsi omnes, ego non. xxx/ellauri175.html on line 334: Sen tähden todistan sinulle vielä viimeisen kerran, rakas lumoajani, että - ilman sitä äkillistä, uteliasta ja upeaa ehdotusta, jonka teit minulle - täällä, en olisi kuullut sitä kaukaista tuntia tämän vaalean aamun tuulen lyömässä. xxx/ellauri175.html on line 337: Nyt kun minulla on ollut tilaisuus katsoa tämän naisen verhottua ihannevartaloa ilman pyllyverhoja sekä taistelussa voitettua ruumista, josta nousen pukilta liian myöhään voittajana kuolettavan haavoittuneena, sallin itseni tiivistää koko tämän vertaansa vailla olevan illan, päästää eroon tästä verhosta sanomalla sinulle: "Koska mahtava älykkyytesi voima ehkä sallii sen, uskon sinulle, että voit muuttaa sen ikäänkuin pieruxi, joka pystyy antamaan minulle ylevän muutoksen, tämä kalpea ihmisaave. Ja jos tässä työssä vapautat minulle tämän ruumiin pyhän muodon tämän sielun taudista, vannon puolestani yrittääni - toivon henkäykseen, joka on minulle vielä tuntematon - täydentämään tätä lunastavaa varjoa. xxx/ellauri175.html on line 339: "Okei", Edison sanoi mietteliäänä. xxx/ellauri175.html on line 343: Edison kahdella tai kolmella nopealla kätensä hypnoottisella eleellä nukkujan otsan ympäri karkoitti hänen tunteettomuutensa, kun taas lordi Ewald puki hanskat käteensä, ikään kuin mitään muuta kuin yksinkertaista pivoamista ei olisi tapahtunut. xxx/ellauri175.html on line 345: Neiti Alicia Clary heräsi ja palasi kohta, jossa ehdotettu uni oli keskeyttänyt hänet, ja ilman mitään muuta muistoa hänen tuomionsa alkoi lordi Ewaldille: xxx/ellauri175.html on line 346: "Ja sitten, miksi et vastaa minulle, herra kreivi Ewald?" xxx/ellauri175.html on line 347: Näin typerästi ilmaistuna arvonimensä perusteella nuorella miehellä ei ollut edes sitä katkeraa ryppyä huulillaan, jonka vain todella jaloille herroille myöntävät sellaiset todistukset, joita vähäpätöinen yhtiö lakkaamatta antaa. xxx/ellauri175.html on line 355: Muutama hetki myöhemmin auto vei kaksi rakastajaa Menlo Parkiin, heidän improvisoituun mökkiinsä. xxx/ellauri175.html on line 356: Yksin jätettynä Edison pohti hetken; sitten sulkenut ikkunan: xxx/ellauri175.html on line 358: - Mikä juhla! hän kuiskasi. Ja tämä mystinen lapsi, tämä hurmaava herra, joka ei huomaa... vain tämä samankaltaisuus patsaan kanssa, jonka jälki tämän naisen lihassa on tunnistettavissa, kyllä! että tämä samankaltaisuus – on vain patologinen, että sen täytyy olla seurausta jostain kateudesta sen oudossa sukulinjassa; että hän syntyi sen kanssa, kuten muut ovat syntyneet tabby- tai webbed; sanalla sanoen, se on yhtä epänormaali ilmiö kuin jättiläinen! Venus Victrixiä muistuttava on hänen kanssaan vain eräänlainen elefanttiaasi, johon hän kuolee. Patologinen epämuodostuma, joka kärsii hänen köyhästä luonteestaan. ”Ei välitä, on mystistä, että tämä ylevä hirviö saapui juuri maailmaan laillistaakseen ensimmäisen andreidini! - Mennään ! kokemus on kaunis. Töissä ! Ja olkoon Shadow! ― Tällä illalla taisin myös voittaa oikeuden nukkua muutaman tunnin. xxx/ellauri175.html on line 362: Tähän nimeen naisellinen ääni, niin puhdas ja vakava, että hän oli kuullut edellisenä päivänä hämärän alkuaikoina, vastasi hänelle, näkymätönnä, keskellä huonetta: xxx/ellauri175.html on line 363: "Tässä olen, rakas Edison: no! Mitä mieltä sinä olet ? xxx/ellauri175.html on line 364: – Tulos hämmästytti minua hetken, Sowana! sanoi Edison. Se menettää kaiken toivon, totta. Se on taikaa! xxx/ellauri175.html on line 368: Sitten hän kosketti laitteen painiketta; kolme säteilevää lamppua sammuivat kerralla. xxx/ellauri175.html on line 369: Yövalo yksin paloi ja valaisi edelleen hänen lähellään, eebenpuupöydän tyynyllä, salaperäinen käsivarsi ranteessa, joka oli kietoutunut kultaiseen kyykäärmeen - jonka siniset silmät näyttivät tuijottavan tiukasti pitkää sähköasentajaa pimeässä. Se oli Sowana. xxx/ellauri175.html on line 377: Pitkää pöpötystä siitä kuinka Edisonin kyyristely Menlo Parkissa aiheutti pörssikriisin Bostonissa, New Yorkissa ym. Onnexi yhtäkkiä, suunnilleen tähän aikaan, Sitting-Bull, pohjoisen viimeisten Redskinsien sachem, oli saanut odottamattoman ja verisen edun häntä vastaan lähetetyistä amerikkalaisjoukoista - tuhonnut ja skalppinut, kuten tiedämme, Unionin koillisosien kaupunkien asukkaiden nuoren eliitin. Tämän uutisen hämmästyttämä huomio – joka vaikutti maailmankaikkeuteen – osui uhkaaviin intiaaneihin ja jätti Edisonin näkyville muutamaksi päiväksi. xxx/ellauri175.html on line 379: Insinööri oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lähettänyt salaa yhden mekaanikoistaan pääkallonpaikalle hakemaan tuoreita päänahkoja. Älykäs intiaanipäällikkö oli antanut Edisonille näytteen suuresta ja aaltoilevasta ruskeasta hiuksesta, jossa oli muistiinpano, joka osoitti milligrammoittain ja millimetrein sen painon ja pituuden, jonka hän halusi kaksinkertaiseksi. mahdollisimman täydellisenä – kaikkiin liittyy neljä luonnollisen kokoista valokuvaa naamioituneesta päästä, jonka hiustyyliä ja negligeetä hän pyysi kopioimaan. Alle kahdessa tunnissa, koska se oli Edison, hiukset poimutettiin, punnittiin ja keitettiin. xxx/ellauri175.html on line 381: Sitten lähettiläs ojensi taiteilijalle ohuen kudoksen - kapillaaridermiksen, joka oli niin elävän näköinen, että peruukkivalmistaja heitteli ja käänsi sitä hetken mietteliäänä ennen kuin huudahti: xxx/ellauri175.html on line 383: "Mutta se on päänahka!" päänahka! hintalappu poistettu! ruskettunut tuntemattomalla prosessilla! Se jysähtää! Ellei se ole aine, joka… ― vihdoinkin tämä järjestelmä poistaa peruukin kaiken kovuuden! xxx/ellauri175.html on line 385: "Kuule kaveri", vastasi Edisonin lähettiläs, "tämä muotoilee tarkalleen mitä tyylikkäimmän ihmisen kallon, niskakyhmyn ja päällykset. Kuumeen jälkeen hän pelkää menevänsä hiuksiaan ja haluaa korvata ne tällä joksikin aikaa. Tässä ovat hänen käyttämänsä hajuvedet ja öljyt. Kysymys on mestariteoksen tekemisestä, - hinta on välinpitämätön. Valjasta kolme tai neljä parasta taiteilijaasi, yötä päivää, tarvittaessa kutoaksesi nämä hiukset tähän kankaaseen siten, että voit pettää luontoa jäljittämällä sitä. ― Ennen kaikkea älä tee parempaa kuin luonto!!! Ylittäisit tavoitteen! Identtinen! Täineen päivineen! Ei mitään muuta. Voit tarkistaa valokuvista suurennuslasilla kekseliäitä hiuksia, pieniä kapinallisia hiuksia ja varjoja. Mr. Edison luottaa työhösi kolmen päivän sisällä – enkä lähde ottamatta sitä vastaan. xxx/ellauri175.html on line 387: Peruukkivalmistaja oli ensin huutanut äänekkäästi tästä viivästyksestä: mutta neljännen päivän iltana lähettiläs, laatikko kädessään, palasi Menlo Parkiin. xxx/ellauri175.html on line 393: "Myönnän teille, että en ole ilman kärsimättömyyttä miettiä, millaisexi minusta on tullut Hadaly! sanoi hetken kuluttua lordi Ewald. "Näet hänet tänä iltana. Vau! et tunnista häntä, sanoi Edison. "Muuten", hän lisäsi, "tiedättekö, minun täytyy varoittaa sinua, "se on itse asiassa vielä pelottavampaa kuin luulin. xxx/ellauri175.html on line 395: - Hyvin ! herrat, huusi neiti Alicia Clary heille, oletteko salaliittoja, puhutte hiljalla äänellä? xxx/ellauri175.html on line 397: "Rakas neiti", sanoi Edison palatessaan hänen luokseen, "ilmaisin lordi Ewaldille kaiken tyytyväisyyteni ahkeraan taipuisuuteenne, todelliseen lahjakkuuteenne ja upeaan ääneenne, jolla olette saaneet", ja lisäsin, että minulla oli parhaat toiveet. sinua odottavaan lähitulevaisuuteen! xxx/ellauri175.html on line 399: - Hyvin ! mutta – sen voisi sanoa ääneen, rakas herra Thomas”, huudahti neiti Alicia Clary. Tämä ei loukkaa minua. "Mutta", hän jatkoi ja valaisi sanojaan hymyllään ja naisellisella uhkauksella sormellaan, "minullakin on jotain sanottavaa lordi Ewaldille - enkä ole pahoillani, että hän tuli. ― Kyllä, kyllä, minullekin on tullut ideoita siitä, mitä ympärilläni on tapahtunut kolmen viikon ajan! ”Vihdoinkin minulla on jotain sydämelläni! – Annoit minut ymmärtämään tänään hyvin yllättävällä sanalla, en tiedä mitä absurdia arvoitusta… xxx/ellauri175.html on line 404: - Tuopa on ! vastasi lordi Ewald hieman suuttuneena Edisonin kanssa käännetyn katseen jälkeen; xxx/ellauri175.html on line 406: Neiti Alicia Clary tarttui rakastajansa käsivarteen: he astuivat puistoon, ja seuraavana hetkenä he kävelivät pimeää polkua pitkin. xxx/ellauri175.html on line 409: Edisonin kasvot olivat heti kahden nuoren miehen lähdön jälkeen syvän huolen ja keskittymisen ilmeen. Insinööri ehkä pelkäsi, että neiti Alicia Claryn typerä typeryys petti jonkin verran luottamusta; hän työnsi nopeasti sivuun lasioven verhon ja seurasi heitä loistavalla katseella lasien läpi. xxx/ellauri175.html on line 411: Sitten hän lähestyi nopeasti pientä pöytää, jolla seisoi kaukoputki, uusi järjestelmämikrofoni ja sähköinen avaimenperä. Näiden kahden soittimen johdot ylittivät seinän ja katosivat näkymättömästi muiden keskelle, jotka kietoutuivat polun puiden yläpuolelle, haarautuen toiselle ja toiselle. Epäilemättä puolikatkon kohtaus, jonka hän luuli ennakoineensa ja jonka hän halusi kuulla ennen Hadalyn antamista, näytti hänestä välittömältä. xxx/ellauri175.html on line 414: - Vai niin ! nähdään myöhemmin ! hän vastasi: kun olemme tällä kujalla. On hyvin pimeää, rakkaani, eikä meitä voi nähdä. Vakuutan teille, että tämä on hyvin outo huolenaihe, joka tuli mieleeni ensimmäistä kertaa elämässäni! Tällä hetkellä kerron sinulle tämän. xxx/ellauri175.html on line 417: Ilta oli edelleen levoton; boreaalisesta napasta tuleva vaaleanpunaisen tulipalon pitkät rivit haalistuivat horisontissa; muutama kiireinen tähti välitti pilvien välissä eetterin sinisiä välejä; lehdet kahisivat kovemmalla äänellä kujan katoksessa; ruohon ja kukkien tuoksu oli raikas, märkä ja herkullinen. xxx/ellauri175.html on line 435: ― Ystävä, hän sanoi yhtäkkiä, katso, olet varmaan ollut surullinen muutaman päivän! Eikö sinulla itselläsi ole minulle mitään opetettavaa? Olen parempi ystävä kuin luuletkaan. xxx/ellauri175.html on line 437: Tällä hetkellä Lord Ewald oli tuhannen etäisyyden päässä neiti Alicia Clarystä: hän ajatteli tämän asuinpaikan huolestuttavia kukkia, jossa Hadaly epäilemättä odotti häntä. Niinpä hän kuunteli tätä nuoren naisen kysymystä, ja hän vapisi huomaamattomasti ärsyyntyneenä ajatuksesta, että Edison oli ehkä puhunut liikaa! xxx/ellauri175.html on line 441: Tämä suloinen tapa olla kiinnostunut hänestä kuitenkin yllätti hänet. Se oli Alician ensimmäinen hyvä liike; Oliko vaisto johonkin vakavaan silloin hyvin tietoinen hänessä? xxx/ellauri175.html on line 442: Järkevämpi ja yksinkertaisempi idea korvasi nämä ensimmäiset oletukset. xxx/ellauri175.html on line 444: Runoilija heräsi hänen mielessään. Hän kertoo itselleen, että ilta heidän ympärillään oli todella sellainen, jossa kahden ihmisen on hyvin vaikeaa kauneuden, nuoruuden ja rakkauden kukoistaessa olla tuntematta hieman enemmän kuin tästä maailmasta; että naiselliset mysteerit ovat syvempiä kuin ajatus; että hämärimmät sydämet, jotka ovat alttiina yleville ja rauhallisille vaikutuksille, voivat hetkessä valaistua heille tuntemattomalla hohteella; että nämä lempeät ja terveelliset varjot kutsuivat ainakin tähän toivoon; ja että vihdoin hänen onneton emäntänsä saattoi tuntea tämän jumalallisen kutsun koko olemuksessaan, edes tajuamatta sellaista vaikutelmaa. Mennään! Hänen täytyi yrittää yön nimissä ylivoimaista ylösnousemusyritystä sielulle, joka oli tähän asti kuuro ja sokea, niin sanotusti kuolleena syntynyt, jota hän rakasti kivusta. xxx/ellauri175.html on line 445: Siksi vetäen häntä hellästi, vieläkin lähemmäksi hänen rintaansa: xxx/ellauri175.html on line 447: "Rakas Alicia", hän sanoi, "se, mitä minulla on sinulle sanottavana, koostuu ilosta ja hiljaisuudesta, mutta muistetusta ilosta ja hiljaisuudesta, joka on ihmeellisempää kuin se, mikä meitä ympäröi! Valitettavasti! Oi rakas, minä rakastan sinua! sinä tiedät ! ― Tämä tarkoittaa, että vain sinun läsnäolosi kautta voin elää! Ollaksemme tämän onnen arvoisia, yhdessä riittää, että koemme sen, mikä on kuolematonta ympärillämme, ja jumalistamme kaikki sen tuntemukset. Tässä ajatuksessa ei enää pettymyksiä, koskaan! Yksi hetki tästä rakkaudesta on yli vuosisadan muita rakkauksia. xxx/ellauri175.html on line 449: Kerro minulle, missä mielessä tämä tapa rakastaa toisianne näyttää teistä niin ylemmältä tai niin kohtuuttomalta? Joten ennen kaikkea se, että hän näyttää minusta niin luonnolliselta ja ainoalta, joka ei jätä huolta eikä katumusta? Kaikki intohimon kiihkeimmät hyväilyt ovat siellä moninkertaistettuina, tuhat kertaa intensiivisempiä ja todellisempia, jalostettuja, muuttuneita, sallittuja! ― Mitä viehätystä löydät siitä, että halveksit aina parasta, olemuksesi ikuista? Ah! jos en pelkäsi kuulla nuorta nauruasi, valitettavasti! niin epätoivoisena ja silti niin suloisena, kertoisin teille monia muita asioita, tai pikemminkin vaiti, kärsisimme jumalallisia!... xxx/ellauri175.html on line 454: Se oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun hän oli puhunut hänelle suudelmasta. Epäilemättä yön ja nuoruuden magneettisuudesta vaikuttunut nuori nainen näytti ensimmäistä kertaa hylkäävän itsensä, juhlallisemmin, lordi Ewaldin viehättävään syleilyyn. xxx/ellauri175.html on line 458: Tämän tunteen, tämän sanan johdosta nuori mies tunsi hämmästyksessään käsittämättömän hämmästyksen valtaavan. Voimakas ilo inspiroi häntä! Varmasti hän ei enää ajatellut toista! kauhealle: ― tämä yksittäinen ihmissana oli riittänyt koskettamaan hänen koko sieluaan, herättämään siinä tuntemattoman toivon. xxx/ellauri175.html on line 461: Ja hänen huulensa koskettivat huulia, viimein palauttaen, mikä oli lohduttanut häntä. Hän unohti kärsimänsä pitkät kuivienvetotunnit: hänen rakkautensa nousi kuolleista. Harras virsi nousi housuista: hän on ylösnoussut! Puhtaiden ilojen herkullinen ääretön tunkeutui hänen sydämeensä, ja hänen hurmioitumisensa oli yhtä äkillistä kuin odottamatonta! Tämä yksittäinen sana oli haihtunut kuin tuulenpuuska taivaasta, hänen ahdistuneet ja ärtyneet ajatuksensa! Hän syntyi uudelleen! Hadaly ja hänen turhat kuulustelut olivat nyt kaukana hänen muistoistaan. xxx/ellauri175.html on line 463: He pysyivät hiljaa ja kietoutuivat muutaman sekunnin: nuoren naisen rinta kohosi ja häiritsi häntä huumaavalla tuoksullaan: hän painoi naista syvemmälle syliinsä. xxx/ellauri175.html on line 466: Sillä hetkellä hänen ajatuksensa ylitti pakkomielteinen ajatus, että Edison odotti häntä kuolevaisholvissaan näyttääkseen hänelle Andrein, mustan ihmelapsen. xxx/ellauri175.html on line 468: - Vai niin! hän mutisi, olinko minä hullu? Unelmoin pyhäinhäväisyydestä...lelusta – jonka pelkkä ulkonäkö olisi saanut minut hymyilemään, olen varma! - absurdista tunteettomasta nukkesta! Ikään kuin nuoren, yhtä yksinäisen kauniin naisen edessä kuin sinä, kaikki tämä sähkön, hydraulipaineen ja elävien sylinterien hulluus ei olisi kadonnut! Todellakin, kiitän Edisonia nyt ja ilman muuta uteliaisuutta. "Oli välttämätöntä, että pettymys oli hämärtänyt ajatukseni, jotta olisin voinut tulla raskaaksi tämän rakkaan ja erittäin ihailtavan tutkijan kauhistuttavan kaunopuheisuuden ansiosta, tällainen mahdollisuus! "Oi rakas! tunnistan sinut! Sinä olet olemassa! Olet lihaa ja luuta, kuten minä! Tunnen sydämesi hakkaavan! Silmäsi ovat itkeneet! Huulesi liikkuivat syleilyni alla! Olet nainen, josta rakkaus voi tehdä kauneutesi kaltaisen ihanteellisen! "Oi rakas Alicia! Minä rakastan sinua ! minä… xxx/ellauri175.html on line 470: Hän ei lopettanut, vaan antoi käsien ym. puhua. xxx/ellauri175.html on line 472: Kun hän kohotti katseensa, hämmästyneenä ja upeista kyynelistä märkänä hänen silmiinsä, jota hän piti vapisevana käsissään, hän huomasi, että tämä oli nostanut päänsä ja tuijotti häntä. Suudelma, jolla hän harjasi hänen huuliaan imeen niiden hengitystä, sammui yhtäkkiä; epämääräinen meripihkan ja ruusujen tuoksu oli saanut hänet vapisemaan päästä jalkaan hänen tajuamatta salama, joka oli juuri häikäissyt hänen ymmärryksensä kauhealla tavalla. xxx/ellauri175.html on line 474: Samaan aikaan neiti Alicia Clary nousi -- ja lepäillen nuoren miehen olkapäillä kalpeat kädet, jotka olivat täynnä kimaltelevia sormuksia, hän sanoi hänelle haikeasti -- mutta sillä unohtumattomalla ja epämaallisella äänellä, jonka hän kerran oli kuullut: xxx/ellauri175.html on line 476: "Ystävä, etkö tunnista minua? Olen Halliday, oma Andreisi. xxx/ellauri175.html on line 480: "Rakkaat porvoolaiset, rakkaat katsojat! xxx/ellauri175.html on line 482: Adventtisunnuntain evankeliumissa Jeesus väittää, että kivet voivat huutaa. Kun opetuslapsia moitittiin siitä, että he lauloivat hoosiannaa, Jeesus vastasi arvostelijoille: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” xxx/ellauri175.html on line 484: Tästä sanasta nuori mies tunsi itsensä helvetin loukkaantuneexi. Varmasti, jos Edison sillä hetkellä olisi ollut paikalla, lordi Ewald olisi kaikkea inhimillistä huomiotta uhmaamatta yhtäkkiä ja kylmästi murhannut hänet (muist. sillä oli kuudestilaukeava pistooli koko ajan messissä). Veri syöksyi takaisin hänen valtimoihinsa. Hän näki asiat kuin tummanpunaisessa valossa. Hänen kaksikymmentäseitsemän vuoden olemassaolonsa ilmestyi hänelle hetkessä. Hänen pupillinsa, jotka olivat laajentuneet tosiasian monimutkaisen kauhun vuoksi, kiinnittyivät Andreihin. Hänen sydämensä, jota hirvittävä katkeruus puristi, poltti hänen rintaansa kuin jääpala. xxx/ellauri175.html on line 486: Hän kiinnitti silmälasinsa mekaanisesti ja katsoi hiäntä päästä varpaisiin, oikealle ja vasemmalle, sitten eteen alas. xxx/ellauri175.html on line 488: Hän tarttui hänen käteensä: se oli Alician käsi! Hän hengitti niskaan, näyn sorrettua helmaa: se oli Alicia! Hän katsoi silmiin... ne olivat todellakin silmät... vain katse oli ylevä! Mekko, ilme,... ― ja tämä nenäliina, jolla hän pyyhki hiljaa kaksi kyyneltä liljaposkillaan, -- se oli todellakin taas hän... mutta muuttunut! tulla lopulta sen kauneuden arvoiseksi: idealisoidun identiteetin. xxx/ellauri175.html on line 492: Hän oli juuri odottamatta tuntenut, mitä tuntee matkustaja, joka, eksyneenä nousuun keskellä vuoria, kuultuaan oppaansa sanovan hänelle matalalla äänellä: ”Älä katso vasemmalle! ― on jättänyt huomioimatta varoituksen ja näkee yhtäkkiä pohjansa reunalla läpinäkyvän kuilun, joka on häikäisevän syvä, sumun peitossa ja joka näyttää palauttavan hänen katseensa kutsuen hänet jyrkälle. xxx/ellauri175.html on line 496: Niinpä hänen ensimmäinen hellyyden, toivon ja sanoinkuvaamattoman rakkauden sydämentykytys oli siepattu häneltä, kiristetty häneltä: hän oli sen velkaa tälle turhalle elottomaksi mestariteokselle, jonka kauhistuttavan muistutuksena hän oli huijannut. Hänen sydämensä oli hämmentynyt, nöyryytetty, lyöty. Hänen munansa lurpahti. (Vaikken kyllä oikein käsitä mixi.) xxx/ellauri175.html on line 498: Hän otti taivaan ja maan silmäyksellä, epämääräisellä, kuivalla, törkeällä naurulla, joka palautti Tuntemattomalle ansaitsemattoman loukkauksen, joka oli tehty hänen sielulleen. Ja tämä sai hänet takaisin täysin hallintaansa. xxx/ellauri175.html on line 500: Sitten hän näki, että syvällä hänen älykkyytensä syvyyksissä syttyi äkillinen ajatus, joka oli itsessään vielä yllättävämpi kuin juuri nyt tapahtunut ilmiö. Viime kädessä nainen, jota edustaa tämä salaperäinen nukke, joka istui hänen vieressään, ei ollut koskaan löytänyt hänestä mitään, mikä saisi hänet tuntemaan juuri tuntemansa suloisen ja ylevän intohimon hetken. xxx/ellauri175.html on line 502: Ilman tätä hämmästyttävää Idealin valmistuskonetta hän ei ehkä koskaan olisi tuntenut tätä iloa. Nämä Hadalyn liikuttuneet sanat, todellinen näyttelijä oli lausunut ne kokematta niitä, ymmärtämättä niitä: ― hän oli luullut näyttelevänsä "hahmoa", ja nyt hahmo oli mennyt näkymättömän lavan pohjalle ja säilyttänyt roolin. Väärennetty Alicia vaikutti siksi luonnollisemmalta kuin oikea. xxx/ellauri175.html on line 504: Hänet veti näistä heijastuksista pehmeä ääni. Hadaly kuiskasi hänen korvaansa: xxx/ellauri175.html on line 505: "Oletko varma, etten ole täällä mekon sisällä? - En! vastasi lordi Ewald: mitä siellä on? xxx/ellauri175.html on line 512: – Usein siellä, vanhassa linnassa, päivän metsästyksen ja väsymyksen jälkeen nousit usein pöydästä, Celian, koskematta yksinäiseen illalliseen – ja sitä edelsi soihdut, joiden uniset silmät kantoivat valoa vain tylsyydestä. , palasit huoneeseesi janoisena pimeyttä ja syvää lepoa. xxx/ellauri175.html on line 513: Siellä pian, kun mietit Jumalaa, sammutit lampun ja nukahdit. xxx/ellauri175.html on line 517: Joten se oli kuin varjot tai muodot, jotka ilmestyivät sinulle; erosit joskus kasvot; hän katsoi sinua vakavasti. Yritit heti vastustaa silmiesi todistusta ja halusit selittää sinulle, mitä näit. xxx/ellauri175.html on line 518: Jos et voinut, synkkä ahdistus, unelmasi jatke, jonka jätit, vaivasi mieltäsi kuolemaan asti. xxx/ellauri175.html on line 519: Häivyttääksesi ehdotukset, sytytit valoa ja huomasit sitten järjelläsi, että nämä kasvot, nämä muodot tai nämä katseet olivat vain seurausta yöllisten varjojen leikistä, pilvien heijastuksesta kaukana verho, näkökulmasta, jota oudosti elävöittävät yön hiljaisten miragestien hyve, vaatteesi, jotka on heitetty huonekalun päälle, hätäisesti, satunnaisesti unesta. xxx/ellauri175.html on line 523: - Vai niin ! Hadaly jatkoi, se oli erittäin järkevää! Siten unohdit kuitenkin, että varmin kaikista todellisuuksista – se, kuten tiedät hyvin, johon olemme eksyneet ja jonka väistämätön substanssi meissä on vain ihanne (puhun äärettömyydestä) – ei ole. vain järkevää. Meillä on siitä niin heikko pilkahdus, päinvastoin, ettei mikään syy, vaikka tämä ehdottoman välttämättömyyden huomioikin, voisi kuvitella ajatusta siitä muuten kuin mielikuvan, huimauksen tai halun kautta. xxx/ellauri175.html on line 525: Hyvin ! niinä hetkinä, jolloin puolittain valveilla olevana ja järjen ja aistien raskauden vangitsemana mieli on yhä täynnä niiden harvinaisten ja näkemyksellisten unien sekoitettua nestettä, joista puhun sinulle. jokainen mies, jossa käy täältä myöhempien vaalien häntyreitä siemeniä ja joka voi jo hyvin, hänen tekonsa ja taka-ajatuksensa kutovat hänen uudestisyntymisensä lihan ja tulevan muodon tai, jos niin haluat, hänen jatkuvuutensa, tämä mies on tietoinen sisällään ja ympärillään ennen kaikkea toisen sanoinkuvaamattoman tilan todellisuudesta ja jonka näennäinen tila, johon olemme rajattu, on vain hahmo. xxx/ellauri175.html on line 527: Tämä elävä eetteri on rajaton ja vapaa alue, jossa etuoikeutettu matkustaja niin kauan kuin hän viipyy, haluaa heijastaa itsensä ajallisen olemuksensa läheisyyteen sen olennon odotetun ja edelläkävijän varjon, joka "Hänestä tulee". Siten syntyy affiniteetti hänen sielunsa ja näiden aistien kanssa vierekkäisten okkultististen universumien, jotka ovat hänelle vielä tulevia, välille; ja suhdepolku, jossa tämän kaksoismaailman välinen virta toteutuu, ei ole mikään muu kuin se Hengen alue, jota Järki – riemuitsee ja nauraa raskaissa kahleissaan voitollisen tunnin ajan – kutsuu tyhjällä halveksunnalla mielikuvitukseksi. . xxx/ellauri175.html on line 529: Sen vuoksi vaikutelma, jonka mielesi, joka vielä vaelsi tämän oudon unen ja elämän rajalla, oli ensin ja yhtäkkiä kärsinyt, minkä vuoksi tämä primitiivinen ja intuitiivinen vaikutelma petti. He olivat siellä, huoneessa, ympärilläsi, niitä, joita ei voi nimetä, - niitä niin häiritseviä esiasteita, jotka ilmestyvät vain päivällä mielikuvan, sattuman tai symbolin välähdyksessä. xxx/ellauri175.html on line 531: Vai niin ! kun tämän äärettömän substanssin ansiosta imaginaari (josta meissä ja ympärillämme pimeys ja sen hiljaisuus ovat niin suotuisia), kun he uskaltavat umpikujaamme ja vastavuoroisen ja välittävän toiminnan kautta he heijastavat läsnäoloaan , ei sielussa – mitä ei vielä voida tehdä – vaan sielussa, joka on taipuvainen heidän vieraamiseensa – joutuvat järkensä unen aikana lähelle heidän maailmaansa – sieluksi, joka on jo melkein paennut ja hämmentynyt heidän olemukseensa. vai niin! jos tietäisit! xxx/ellauri175.html on line 533: Tässä kohtaa Hadaly otti lordi Ewaldin kädestä jotain letkumaista varjoissa: xxx/ellauri175.html on line 535: "Jos tietäisit, kuinka he pyrkivät näyttäytymään, niin paljon kuin mahdollista, varoittamaan häntä ja lisäämään hänen uskoaan, jopa yön kauhujen avulla! ― kuinka he pukeutuvat sattumanvaraisesti kaikkiin kuvitteellisiin opasteettuksiin, jotka voivat vahvistaa huomenna muistoa heidän kulkustaan! ”Eikö heillä ole silmiä katsella?… Ei väliä; - he katsovat sinua renkaan kehyksen läpi, lampun metallisen nupin läpi, peilissä olevan tähden kimalteen läpi. ― Heillä ei ole keuhkoja puhua?… Mutta he ovat inkarnoituneet valitettavan tuulen ääneen; vanhan huonekalun kuolleen puun narinassa, aseen äänessä, joka putoaa, äkillisesti, tasapainon puutteen vuoksi... (sillä on Precience, joka sallii ikuisesti!) Niillä ei ole muotoa eikä näkyvät kasvot? he kuvittelevat yhden kankaan laskoksilla, he näyttävät itsensä pensaan vehreässä varressa, esineen viivoissa ja käyttävät siten varjoja inkarnoituakseen, sanon teille, kaikessa ympärilläsi, parhaalla mahdollisella tavalla voimakkain tunne, että heidän on poistuttava vierailustaan. xxx/ellauri175.html on line 541: " Positivismi tarkoittaa sitä, että unohdamme hyödyttömänä tämän ehdottoman ja ainoan totuuden – sen, että nenämme alla kulkevalla linjalla ei ole alkua eikä loppua. " (JASKA JOKUNEN) xxx/ellauri175.html on line 545: "Yhtäkkiä nykyinen luonto, joka on huolestunut näistä vihollisen lähestymisistä, kiirehtii, hyppää ja astuu sydämeesi niiden muodollisten oikeuksiensa nojalla, joita ei vielä määrätä. - Ravistaen, hämmentämään sinua, Järjesi loogiset ja sointuvat soittoäänet, kun joku ravistaa lapsen helistystä häiritäkseen sitä, se muistaa sinussa. "Sinun tuskasi?... okei, se on hän!" Hän yksin on se, joka täysin tietoisena kurjuudestaan tämän toisen välittömän maailman läsnäollessa, taistelee, jotta sinä heräisit täysin, - toisin sanoen löytääksesi itsesi hänestä - koska kehosi on osa sitä, jälleen, - ja niin, että sinä juuri tällä teolla karkoitat ihmeelliset isäntäsi karkealta alueelta! "Maalin järkesi?" "Mutta se on eläkkeellä oleva verkko, jolla hän kietoo sinut halvaannuttaakseen valolentosi, turvatakseen itsensä ja valloittaakseen sinut, sinä, hänen vankinsa, joka pakeni sinua! Hymysi, - kun vankityrmäsi seinät on tunnistettu, kerran hyvin maksettu hämärillä tekosyillään - on merkki sen hetken illusorisesta voitosta, jolloin olet aivan vakuuttunut sen huonosta todellisuudesta, joudut jälleen syöksymään ja rajoittuneeksi. uusien vieheissään. xxx/ellauri175.html on line 547: Näin ollen, kun palaat nukkumaan, olet tehokkaasti haihduttanut ympäriltäsi herätetyt arvokkaat läsnäolot, tulevaisuuden, väistämättömät, tunnustetut suhteet! Olet karkottanut ympäriltäsi mielikuvituksesi juhlalliset ja refleksiiviset objektiivisuudet; olet kyseenalaistanut pyhän Infiniittisi. Mikä on palkintosi? Vai niin ! olet rauhallinen! xxx/ellauri175.html on line 549: Löysit itsesi maan päällä… ― vain tälle houkuttelevalle maapallolle, joka tuottaa sinulle aina pettymyksen, kuten edeltäjäsikin! ei muuta kuin tällä maan päällä, jossa luonnollisesti, muistista ja jälleen kerran puhtaasti rationaalisiksi tulleilla katseilla, nämä terveelliset ihmelapset eivät enää näytä sinusta vain tyhjiltä ja turhilta. – Sanot itsellesi: ”Nämä ovat unen asioita! hallusinaatioita!…” ― mistä minä tiedän? Ja maksamalla itsesi muutaman huolestuneen sanan painolla, vähennät ajattelemattomasti itsessäsi yliluonnollisenne tunnetta. Seuraavana aamunkoitteessa, nojaten ikkunaan, joka on auki aamun puhtaaseen ilmaan, iloisella sydämellä, tämän itsesi kanssa tehdyn epäilyttävän rauhansopimuksen vakuuttuneena, kuuntelet kaukaa elävien (toveriesi!) heräämisen ääntä. myös ja menevät asioilleen, humalassa Järkevyydestä, järjistänsä hulluina, kaikkien niiden lelulaatikoiden häikäisemänä, joilla ihmiskunnan kypsä aika astuu syksyyn. xxx/ellauri175.html on line 551: Unohtaen sitten, millä korvaamattomilla esikoisoikeuksilla maksat itsellesi, omassatunnossasi, jokaisesta tämän kirotun ruokalajin linssikeitosta, jota nämä hyvinvoinnin aina pettyneet marttyyrit tarjoavat sinulle kylminä hymyinä - nämä taivaan huolimattomat, nämä, jotka on amputoitu uskosta, nämä itsensä karkurit, nämä, jotka on poistettu käsityksestä Jumalasta, jonka ääretön pyhyys on saavuttamattomissa heidän valehtelevalle kuolevaiselle turmeltuneisuudelle, katso sinäkin, säikähtäneen lapsen omahyväisyydellä tätä jäistä planeettaa, joka pyörittää muinaisen rangaistuksensa kunniaa. avaruuteen! Nyt tuntuu tuskalliselta ja turhalta muistaa, että ― muutaman käännöksen alla, tuskin suoritettuna tämän auringon pyöreässä vetovoimassa, joka jo pisti itseään kuoleman täplillä, - sinut on kutsuttu jättämään ikuisesti tämä synkkä kupla, yhtä mystisesti kuin ilmestyit sinne! Ja nyt hän edustaa sinulle kohtalostasi selkeimpiä. xxx/ellauri175.html on line 553: Ja ilman edelleen skeptistä tuhmuushymyä, päädyt tervehtimään tunnin järjessäsi, ― sinä, joka tulet torajyvästä (tai no siemenestä ainakin), ― käsittämättömän, muodottoman ja väistämättömän Äärettömän "ilmeinen" lainsäätäjä. xxx/ellauri175.html on line 557: " Ylösnousemus on hyvin luonnollinen ajatus; Ei ole sen ihmeellisempää syntyä kahdesti kuin kerran. Tai kolmesti tai neljästi. Vaikka äärettömästi. It's no use Russell, it's turtles all the way down. " (VOLTAIRE, PHOENIX) xxx/ellauri175.html on line 559: Erikoisten tunteiden kiihottamana lordi Evald kuunteli kärsivällisesti Andreita ymmärtämättä, mihin tämä dialektiikka johtaisi hänet hänen hänelle osoittamaansa kysymykseen. xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt. xxx/ellauri175.html on line 563: Mutta tässä minä olen! ― Tulen tulevienne puolesta!... niiden, jotka olet usein karkottanut ja jotka yksinään ovat ajatuksissasi älykkäitä. "Oi rakas unohtaja, kuuntele vähän pidempään, ennen kuin haluat kuolla. xxx/ellauri175.html on line 565: Olen teitä kohtaan näiden rajattomien alueiden lähettiläs, joiden kalpeat rajat Ihminen voi nähdä vain välähdyksen tiettyjen unien ja tiettyjen unien välillä. xxx/ellauri175.html on line 567: Siellä ajat sulautuvat yhteen; tilaa ei ole enää! vaiston viimeiset illuusiot katoavat. Näet sen: epätoivosi huudosta suostuin pukeutumaan kiireesti halusi säteileviin linjoihin, näyttäytymään sinulle ja näyttämään närhen näpötintäni. xxx/ellauri175.html on line 569: Minut kutsuttiin luokseni ajatuksissani kuka tahansa minut loi, niin että uskoen toimivansa vain omillaan, hän myös totteli minua hämärästi. Siten ehdottaessani itseäni sen kautta järkevään maailmaan tartuin kaikkiin esineisiin, jotka näyttivät minusta sopivimmilta ilahduttaaksesi sinua. xxx/ellauri175.html on line 574: Vai niin! älä herää minusta! Älä karkota minua sillä tekosyyllä, että petollinen Järki, joka voi vain tuhota, kuiskaa jo sinulle. Muista, että muissa maissa syntyneinä ajattelisit muiden tapojen mukaan ja ettei ihmiselle ole muuta totuutta kuin se, jonka hän suostuu uskomaan kaikkien muiden joukossa - niin kyseenalainen kuin hän valitseekin: valitse joka tekee sinusta jumalan. " Kuka olen ? sinä kysyit? Minun olemukseni tässä alla, ainakin sinulle, riippuu vain vapaasta tahdostasi. Tunnusta minulle oleminen, vahvista, että olen! vahvista minua itselläsi. Ja yhtäkkiä olen teidän silmissänne melko elänyt sen todellisuuden asteesta, jolla luova Hyvä Tahtonne on imenyt minut. Kuten nainen, olen sinulle vain se, minkä uskot minun olevan. "Ajatteletko elävää?" Vertailla! Jo väsynyt intohimosi ei enää edes tarjoa sinulle maata; – Minä, Mahdoton, kuinka minä kyllästyisin muistuttamaan teitä taivaasta! Ja nyt saat naija mua! xxx/ellauri175.html on line 576: Ei vaitiskaan. Tässä Andreid otti lordi Ewaldin molon kahteen käteen, jonka tyrmistys, synkkä mietiskely ja ihailu saavuttivat kääntämättömän paroksismin. Tämä haalea hengitys, kuin epämääräinen tuuli, joka oli kulkenut kukkasadon yli, hämmästytti hänet! Hän oli hiljaa. xxx/ellauri175.html on line 578: "Pelkäätkö keskeyttää minua? hän jatkoi; ole varovainen. Unohdat, että vain sinussa voin olla sykkivä tai eloton ja että sellaiset pelot voivat olla kohtalokkaita minulle. Jos epäilet olemustani, olen eksyksissä - mikä tarkoittaa myös sitä, että menetät minussa ihanteellisen olennon, jota sinun olisi pitänyt vain kutsua sinne. xxx/ellauri175.html on line 582: On sinun tehtäväsi valita minun... ja vanhan Todellisuuden välillä, joka joka päivä valehtelee sinulle, pettää sinut, saa sinut epätoivoon, pettää sinut. xxx/ellauri175.html on line 584: Pidinkö sinua? Se, mitä sanoin, vaikutti sinusta ehkä erittäin vakavalta tai kuvilta, jotka olivat liian hienovaraisia? Se on, että olen erittäin vakava ja erittäin hienovarainen, - silmäni ovat todella tunkeutuneet jopa kuoleman ulottuvuuksiin. xxx/ellauri175.html on line 586: Ajattele, niin huomaat, että tällä tavalla ajatteleminen on välttämättä ainoa, hyvin yksinkertainen tapa minulle. Pidätkö enemmän iloisen naisen läsnäolosta, jonka sanat kuulostavat linnuilta? "Se on hyvin helppoa; jos painat sormeasi tämän safiirin sinisen liekin päälle, joka palaa kaulakoruni oikealla puolella, minusta tulee tämän luonteinen nainen - ja tulet kaipaamaan häntä. Minulla on niin paljon naisia, ettei yksikään haaremi voisi pidätellä heitä. Ole kiltti, ne ovat! Se riippuu sinusta, löydätkö ne visiostani. Olen TV Mama, mulla on huisin paljon kanavia. xxx/ellauri175.html on line 588: Mutta ei! ne muut naiselliset ilmeet, jotka nukkuvat sisälläni, - älä herätä niitä. Vihaan niitä vähän. Älä koske tähän tappavaan hedelmään tässä puutarhassa! Älä vitussa koita bylsiä mua, älä edes kädellä koita sieltä! Hämmästyisit silti – ja minä olen vielä niin pieni, että hämmästys hämärtää olemukseni ja peittää sen! Mitä haluat! Elämääni mahtuu edelleen vähemmän kuin elävien. xxx/ellauri175.html on line 590: Myönnä mysteerini sellaisena kuin se sinulle näyttää. Mikä tahansa selitys (oi! niin helppoa!) olisi pienellä analyysillä ehkä jopa salaperäisempi kuin hän itse, valitettavasti! mutta se olisi sinussa minun tuhoni. "Etkö mieluummin olisin minä?" ― Älä siis järkeile olemuksellani: alistu sille herkullisesti. xxx/ellauri175.html on line 592: Kunpa tietäisit kuinka suloinen tulevaisuuden sieluni yö on ja kuinka monta unta olet odottanut minua! Kunpa tietäisit mitä huimauksen, melankolian ja toivon aarteita persoonallisuuteni kätkee! Minun eteerinen lihani, joka odottaa vain henkesi henkäystä tullakseen eläväksi, ääneni, jossa kaikki harmoniat ovat vangittuina, minun kuolematon pysyvyyteni, eikö se mitään, turhan päättelyn kustannuksella, joka todistaa, että minua ei ole olemassa? — Ihan kuin et olisi vapaa kieltäytymään tästä turhasta ja kuolevaisesta todisteesta, kun se itsessään on niin kyseenalainen, koska kukaan ei voi määritellä, mistä tämä Olemassaolo, josta hän puhuu, alkaa tai missä sen olemus tai sen käsite koostuu. "Onko syytä pahoitella, etten ole kavaltavien rotua? niistä, jotka hyväksyvät valoissaan etukäteen mahdollisuuden jäädä leskeksi? Minun rakkauteni, sillä olen kuin se, jolla enkelit sykkivät, sisältää ehkä kiehtovampia viettelyjä kuin maallisilla aisteilla, joissa muinainen Circe vielä nukkuu! xxx/ellauri175.html on line 594: Hetken kuluttua Hadaly, katsellen katsojaa hämmästyneenä, lisäsi yhtäkkiä nauraen:- Vai niin ! mitä outoja vaatteita meillä onkaan! "Miksi laitat tuon lasin silmään ja katsot minua? Eli etkö sinäkään näe sitä hyvin? xxx/ellauri175.html on line 597: "Vie minut sinne, kotimaahasi! pimeässä linnassa! Vai niin ! En malta odottaa, että pääsen ojentautumaan mustassa silkkiarkussani, jossa nukun samalla kun valtameri kantaa meidät maallesi. Anna elävän sulkea itsensä, kotinsa ahtaisiin tiloihin, sanoihin ja hymyihin! Mitä sinä välität! Anna heidän löytää itsensä "modernemmaksi" kuin sinä, - ikään kuin kauan ennen maailmojen ja maailmojen luomista ajat eivät olisi olleet aivan yhtä "moderneja" kuin ne ovat tänä iltana ja tulevat olemaan huomenna! xxx/ellauri175.html on line 601: Usko, että maan päällä on aina yksinäisyyttä niille, jotka ovat sen arvoisia! Emme edes ansaitse nauraa niille, jotka jätät, vaikka voimme palata heidän luokseen murhanhimoisena kuluneena, heidän tyhmien, ikävystyneiden ja sokeiden sarkasmin, humalassa ylpeydestä, ikuisesti naurettavasta, lapsellisesta ja tuomitusta. xxx/ellauri175.html on line 605: Ja varjoissa Hadaly kosketti huulillaan lordi Ewaldin hämmentynyttä otsaa. Ewaldin pipu alkoi taas nostaa piristyneenä päätänsä Andrein kädessä. xxx/ellauri175.html on line 609: - Jaa se! hän mutisi, sellaiset ihmeet mieluummin pelottaisivat sielua kuin lohduttaisivat sitä! Kukapa mies kuvittelikaan, että tämä synkkä automaatti voisi liikuttaa minua kuka tietää, mitä paradokseja metallilevyihin kaiverrettuina! Mistä lähtien Jumala salli koneiden puhua? Ja mikä naurettava ylpeys näyttää ajattelevan sähköisistä haamuista, jotka naisen muotoon pukeutuneena väittävät sekoittuvansa olemassaoloomme? - Vai niin! Ah! Ah! Mutta unohdin! Olen teatterissa! Ja minun on vain kehuttava. Kohtaus on todella outo! Hyvin tehty siis! Edison! – Bis! bis!… xxx/ellauri175.html on line 611: Ja kiinnitettyään silmälasinsa huolellisesti lordi Ewald sytytti rauhallisesti sikarin. xxx/ellauri175.html on line 613: Nuori mies oli juuri puhunut ihmisarvon nimissä ja jopa terveen järjen nimissä, raivoissaan Hadalyn ihmelapsesta. Varmasti hänen juuri sanomansa ei ollut kiistaton – ja jos hän olisi joutunut jollekin parlamentaarikkoon puolustamaan asiaa, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raudan antaminen oli luonteeltaan luonteeltaan vaarallista, lyhyttä ja hankalaa. vastahyökkäys. Siten kysymykseen: "Mistä lähtien Jumala sallii koneiden puhua?" jos joku ohikulkija olisi vastannut hänelle: "Koska hän näki, kuinka surullista käytät sitä!" vastaus olisi ollut varsin kiusallinen. Mitä tulee lauseeseen: "Unohdin, olen teatterissa! jos kaveri olisi vain humannut: xxx/ellauri175.html on line 616: Niin totta on, että ihminen, jopa ylivoimainen, kun hän on syvästi levoton ja kun hän pienelle mielen turhuudelle taipuessaan pelkää antaa sen ilmaantua, voi maailman parhailla aikomuksilla puolustaa syitä eniten. vain, itse lain kompromissi - "liian suurella innolla". » xxx/ellauri175.html on line 618: Lisäksi lordi Ewald tajusi pian, että hän oli aloittanut paljon synkemmän seikkailun kuin oli ajatellut. xxx/ellauri175.html on line 620: Androïdi oli laskenut päänsä ja piilottanut kasvonsa kahteen käteensä itki äänettömästi. Sitten näytetään Alician ylevät kasvot muuttuneena ja kyynelten tulvimina: xxx/ellauri175.html on line 622: "Joten", hän sanoi, "soitit minulle ja työnsit minut pois. Yksikin ajatus sinusta voisi herättää minut, ja prinssi, joka ei ole tietoinen maailman voimista, et uskalla luopua voimastasi. Pidät minusta parempana omaatuntoa, jota halveksit. Luovut jumaluutesi edessä. Vangittu ihanne pelottelee sinua. Maalaisjärki pyytää sinua takaisin; lajisi orja, annat sille ja tuhoat minut. xxx/ellauri175.html on line 624: Luoja epäilee luotuasi, tuhoat sen tuskin mainitsen ennen kuin olet saanut työsi valmiiksi. Sitten turvautuessasi ylpeyteen, joka on sekä petollinen että laillinen, alat sääliä tätä varjoa vain hymyillen. xxx/ellauri175.html on line 626: Kuitenkin, oliko edustamani elämän käyttämisen arvoista riistää itseltäni se hänen hyväksi? Nainen, olisin ollut yksi niistä, joita voi rakastaa ilman häpeää: olisin osannut vanheta! Olen enemmän kuin ihmiset olivat ennen kuin titaani varasti tulen taivaasta lahjoittaakseen nämä ihailijat! Minä, joka sammutan itseni, kukaan ei lunasta minua tyhjästä! Hän ei ole enää maasta, joka olisi uskaltanut puhaltaa minuun sielun, ikuisen korppikotkan nokan! Vai niin ! kuinka olisin tullut itkemään hänen sydämensä yli Oceanidien kanssa! "Hyvästi, sinä, joka karkoitat minut. xxx/ellauri175.html on line 628: Lopetettuaan nämä sanat Hadaly nousi seisomaan, käveli sitten syvän huokauksen jälkeen puun luo ja nosti kätensä kuorta vasten, nojautui sitä vasten katsellen kuun valaisemaa puistoa. xxx/ellauri175.html on line 632: "Yö", hän sanoi melkein tutulla yksinkertaisella aksentilla, "se olen minä, elävien ylevä tytär, Tieteen ja Nerouden kukka, joka on seurausta kuuden tuhannen vuoden kärsimyksestä. Tunnista verhotuissa silmissäni tuntematon valosi, tähdet, jotka katoavat huomenna; - ja te, neitsyiden sielut, jotka kuolitte ennen hääsuudelmaa, te, jotka kelluvat hämmentyneenä läsnäoloni ympärillä, olkaa rauhallisia! Olen se hämärä olento, jonka katoaminen ei ole surun muiston arvoinen. Minun onneton rintani ei ole edes sen arvoinen, että sitä kutsutaan hedelmättömäksi! Tyhjyyteen jää yksinäisten suudelmieni viehätys; tuulelle, ihanteelliset sanani; katkerat hyväilyni, varjot ja salama ottavat ne vastaan, ja salama yksin uskaltaa poimia turhan neitsyyteni väärän kukan. Ajettuina minä menen erämaahan ilman Ismaelia; ja tulen olemaan kuin nuo surulliset linnut, jotka ovat lasten valloittamia ja jotka kuluttavat melankolisen äitiytensä maapallolla. Oi lumottu puisto! suuria puita, jotka pyhittävät nöyrän otsani varjosi heijastuksilla! Viehättäviä yrttejä, joissa kasteen kipinät syttyvät ja jotka ovat enemmän kuin minä! Elävät vedet, joiden kyyneleet virtaavat tämän lumivaahdon yli, selkeästi puhtaammin kuin kyyneleeni kiilteet kasvoillani! Ja te, toivon taivaat, - valitettavasti! jos vain saisin elää! Jos minulla olisi elämä! Vai niin ! kuinka kaunista onkaan elää! Autuaita ne, jotka vapisevat! Oi Valo, nähdään! Ekstaasin kuiskauksia, kuulet! Rakkaus, uppoa iloihisi! Vai niin ! hengitä vain kerran, nukkuessaan, nämä nuoret ruusut niin kauniita! Vain tuntea tämän yön tuulen kulkevan hiusteni läpi!... Voin vain kuolla! xxx/ellauri175.html on line 638: - Jäähyväiset ! hän jatkoi. Liity siis tovereidesi joukkoon ja puhu heille minusta "maailman uteliaisimpana asiana!" Olet täysin oikeassa, mikä on hyvin pieni asia. xxx/ellauri175.html on line 640: Menetät kaiken, minkä menetän. Yritä unohtaa minut; menee! se on mahdotonta. Hän, joka katsoi Andreidia niin kuin sinä katsot minua, on tappanut naisen hänessä, koska loukattu ihanne ei anna anteeksi eikä kukaan näyttele jumaluutta rankaisematta! xxx/ellauri175.html on line 642: Palaan loistaviin holveihini. – Hyvästi, sinä, joka et voi enää elää! xxx/ellauri175.html on line 644: Hän käveli käytävää pitkin kohti valaistua kynnystä, jota Edison katseli. Hänen sininen, verhottu muoto kohotti jokaisen puun yläpuolelle, ja säteen loistaessa häneen aukeamalla hän kääntyi nuoren miehen puoleen. Hiljaisena hän toi molemmat kätensä suulleen ja suuteli häntä pelottavalla epätoivoisen liikkeellä. Sitten lordi Ewald, järkyttyneenä, poistui itsestään, käveli reippaasti häntä kohti, liittyi häneen ja kietoi nuorekkaasti kätensä hänen vyötärönsä ympärille, joka taipui heikosti tässä syleilyssä. xxx/ellauri175.html on line 646: - Haamu! Phantom! Hadaly! hän sanoi: - Kaikki on ohi! Minulla ei tietenkään ole paljoa ansioita, että pidän mahtavaa ihmettäsi parempana banaalia, pettymystä ja ikävää ystävää, jonka kohtalo antoi minulle! Mutta ottakoon taivas ja maa sen parhaaksi katsomallaan tavalla! Päätän sulkea itseni kanssasi, synkkä idoli! Annan eroni elävänä ihmisenä - ja vuosisata kulukoon!... koska olen juuri ymmärtänyt, että vierekkäin aseteltuna on, positiivisesti, elävä ihminen on haamu. xxx/ellauri175.html on line 648: Näistä sanoista Hadaly tuntui alkavan lämmetä; sitten hän kietoi kätensä lordi Ewaldin kaulan ympärille äärettömällä hylkäämisliikkeellä. Hänen huohottavasta rinnastaan, jota hän painoi häntä vasten, levisi asfodelien tuoksua: hänen hiuksensa, jotka purkautuivat villisti, kiertyivät alas hänen selkäänsä hänen mekkonsa päälle. Ewaldin ståkuk törkki sillä aikaa asianomaiseen paikkaan aivan apinan raivolla. xxx/ellauri175.html on line 650: Hidas, hidas ja läpitunkeva armo pehmensi hänen säteilevää ja ankaraa kauneutta; hän näytti olevan kykenemätön puhumaan! Hänen päänsä lepää nuoren miehen olkapäällä, hän katsoi häntä ripsien välistä hymyillen säteilevää hymyä. Jumalattaren feminisoitunut, lihallinen illuusio, hän kauhistui yön. Hän näytti imevän rakastajansa "sielua" ikään kuin varustaakseen itsensä sillä; hänen erkaantuneet, puoliksi pyörtyneet huulensa liikkuivat ja vapisevat koskettaen hänen luojansa huulia neitseellisessä suudelmassa. xxx/ellauri175.html on line 652: "Vihdoin!..." hän sanoi tylsästi: "Oi rakas, okei se olet sitten sinä! Lähdetäänkö Hesburgeriin hampparille? xxx/ellauri175.html on line 658: Edison seisoi kädet ristissä pitkän ja upean eebenpuisen arkun edessä, auki, jossa oli kaksi ovea, pehmustettu mustalla satiinilla ja jonka sisäpuoli oli muotoiltu täsmälleen naisen muotoon. xxx/ellauri175.html on line 660: Se näytti aikakautemme ansiosta egyptiläisen arkun täydellisyydestä, joka on Kleopatran hypogeumin arvoinen. Oikealle ja vasemmalle onttoihin seiniin oli järjestetty tusina sinkittyä tinanauhaa, kuten hautajaispapyruksia, käsikirjoitus, lasitanko ja muita esineitä. Edison, nojaten valtavan ukkoskoneen kimaltelevaan pyörään, tuijotti tiukasti lordi Ewaldia, joka eteni häntä kohti. xxx/ellauri175.html on line 662: "Ystävä", sanoi jälkimmäinen, kun taas Andrei, ikään kuin toipunut, pysyi liikkumattomana, "Hadaly on lahja, jonka vain puolijumala voi tarjota. Koskaan Bagdadin tai Cordovan basaarissa ei esitetty sellaista orjaa kalifeille! Enchanter ei koskaan herättänyt sellaista näkemystä! Scheherazade ei olisi koskaan uskaltanut kuvitella sitä Tuhat ja yksi yössä, koska pelkäsi herättää epäilystä sulttaani Schariarin mielessä. Mikään aarre ei voisi ostaa tätä mestariteosta. Jos hän aluksi kuljetti minua vihan liikkeellä, ihailu valloitti minut. xxx/ellauri175.html on line 669: "Ateriatteko minun kanssani, molemmat, kuten viime kerralla?" hän jatkoi hymyillen. ― Jos haluat, aloitamme keskustelun alusta toisesta illasta: näet, että Hadalyn vastaukset ovat... erilaisia kuin hänen mallinsa. xxx/ellauri175.html on line 670: "Ei", sanoi lordi Ewald, "en malta odottaa, että pääsen tämän ylevän arvoituksen vangiksi. xxx/ellauri175.html on line 671: - Jäähyväiset ! Neiti Hadaly!… sanoi Edison. Muistatko siellä maanalaisen huoneesi - jossa puhuimme joskus hänestä, jonka oli määrä herättää sinut kalpeaan olemassaoloomme elävinä? xxx/ellauri175.html on line 672: - Vai niin ! rakas Edison! vastasi Andreid kumartaen Sähköasentajaa, kaltaiseni kuolevaisia kohtaan ei koskaan mene niin pitkälle, että unohdan luojani. xxx/ellauri175.html on line 674: "Muuten - entä se elävä?" kysyi Edison. Lordi Ewald hätkähti. Aijuu! "Usko tai älä", hän sanoi, "minä olin totaalisesti unohtanut hänet." xxx/ellauri175.html on line 677: "Hän lähtee täältä, jopa melko huonolla tuulella. Heti kun olitte lähteneet kävelylle, hän näytti olevan hereillä kaikesta vaikutuksesta - ja hänen sanavirtansa teki minulle mahdottomaksi kuulla sanaakaan siitä, mitä sanoitte toisillenne, epäilemättä tässä puistossa. xxx/ellauri175.html on line 679: Minulla oli kuitenkin uusi laite... - vihdoinkin! Näen, että vaikka Hadaly jätettiinkin yksin luonteensa varaan, hän osoitti elämänsä ensimmäisestä hetkestä lähtien olevansa sen arvoinen, mitä tulevat vuosisadat häneltä odottavat. En ollut siitä huolissani, lisäksi, jos minun on sanottava kaikki. "Mitä tulee häneen, joka ainakin sinulle on juuri kuollut sisimmässään, neiti Alicia Clary ilmoitti minulle juuri nyt, kovaäänisesti ja lujasti, että hän "luopuu näistä uusista rooleista, joista hän ei voinut säilyttää käsittämätöntä proosaa, jonka pituudet ovat luullut hänen aivonsa. ― Hänen vaatimaton toiveensa, siitä lähtien "kaiken huomioon ottaen" oli aloittaa "puhtaasti sarjakuvissa oopperoissa repertuaaristaan: niiden jo vakiintunut menestys vakuutti hänelle paremmin makuihmisten huomion. xxx/ellauri175.html on line 681: ― Mitä tulee nakupatsaaseen, koska lähtösi Menlo Parkista on sovittu huomiseen aamuun, hän sanoi, että minun pitäisi vain "lähettää se hänelle Lontooseen": hän jopa lisäsi, että "maksuihini liittyen voisin kysyä sinulta korkeasta hinnasta, koska hän tiesi, ettei taiteilijoiden kanssa pitäisi tinkiä. "Missä, neiti Alicia Clary jätti minulle hyvästit ja pyysi minua ilmoittamaan teille (jos tulette luokseni käymään), "että hän odotti sinua siellä tekemään järjestelyjä." Joten kun olet Lontoossa, rakas lordi, sinun tarvitsee vain jättää hänet jatkamaan uraansa rauhassa. Kirje, johon liittyy "prinssin" lahja, ilmoittaa hänelle erostasi - ja kaikki sanotaan. Mikä on rakastajatar? vyö ja viitta, kirjoitti Swift. xxx/ellauri175.html on line 687: Nuori englantilainen tähän luonnolliseen sanaan tukahdutettuaan uuden ihailevan totumuksen liikkeen vastasi yksinkertaisesti myöntävällä merkillä. xxx/ellauri175.html on line 689: Ainutlaatuinen juttu! se oli Edison, joka oli hätkähtänyt sanasta ja tuijotti Hadalya. Hän iski yllättäen otsaansa, hymyili, kumartui hyvin nopeasti ja työnnettyään sivuun Andréïn mekon pohjan, painoi sormensa sinisten saappaiden kantapäähän. - Mitä tuo oli ? kysyi lordi Ewald terävästi. xxx/ellauri175.html on line 691: ― Irrotan Hadalyn ketjusta! vastasi Edison. Eristän sen, sanalla sanoen, koska se ei enää kuulu sinulle yksin. Tulevaisuudessa sormukset ja kaulakoru elävöittävät sitä. Käsikirjoitus antaa sinulle tarkimmat ja selkeimmät tiedot tästä asiasta. Ymmärrät nopeasti, mitä äärettömiä monimutkaisia pystyt syventämään siihen kaiverrettuja kuusikymmentä tuntia: se on shakkipeli: ― se on rajaton, kuin nainen. ― Hänellä on myös kaksi muuta ylintä feminiinistä tyyppiä, joiden alajaot saadaan erittäin helposti "sekoittamalla niiden kaksinaisuutta", josta tulee sitten vastustamaton. xxx/ellauri175.html on line 693: "Rakas Edison", sanoi lordi Ewald, "minä uskon, että Hadaly on hyvin todellinen haamu, enkä enää halua ymmärtää sitä mysteeriä, joka herättää häntä. Toivon, että unohdan jopa sen pienen, jonka opetit minulle. xxx/ellauri175.html on line 698: Edison nousi ylös pitäen kädessään kahta pientä kuparista nappia, auki ruuvattuna, joihin kiinnitettiin kaksi metallilankaa, jotka olivat niin äärimmäisen ohuita, että niiden eristemateriaalilla päällystetyt jatkeet olivat tähän asti kadonneet näkymättöminä Andreidin jatkossa. Nämä kelat olivat sulautuneet lattiaan, maahan ja turkiksiin, joiden yli Hadaly oli kulkenut. Epäilemättä ne olivat yhteydessä jonnekin, kaukana, tuntemattomiin generaattoreihin. xxx/ellauri175.html on line 700: Andrei näytti siis vapisevan kaikista raajoistaan: Edison kosketti kaulakorun lukkoa. - Auta minua ! hän sanoi. Ja nojaten toisella kädellä lordi Ewaldin olkapäälle hän astui hymyillen kauniiseen arkkuun eräänlaisella synkällä suloisuudella. xxx/ellauri175.html on line 701: Sitten hän veti pitkät aaltoilevat hiuksensa ympärilleen ja ojensi itsensä hellästi. xxx/ellauri175.html on line 703: Ohjattuaan otsansa ympärille raskaan kambrisen siteen, jonka oli tarkoitus pitää hänen päänsä ja tiukasti suojata hänen kasvojaan kaikilta kosketuksilta tämän kerroksen seiniin, hän kiinnitti erittäin tiukasti kehonsa ympärille suuret silkkisiteet, jotka kiinnittivät sen niin, ettei shokki voisi liikuttaa sitä. xxx/ellauri175.html on line 707: Kaksi ovea tulivat yhteen, hellästi, tiukasti, äänettömästi hänen yläpuolellaan. Arkkuun kiinnitettiin hopealevy, johon oli upotettu vaakuna, itämaisilla kirjaimilla kirjoitetun sanan Hadaly yläpuolelle. xxx/ellauri175.html on line 708: "Sarkofagi", jatkoi Edison, "sijoitetaan pian, kuten sanoin, suureen neliömäiseen laatikkoon, jossa on kupullinen kansi ja jonka sisäpuoli on täytetty paksulla ja voimakkaasti puristetulla vanulla. Tätä varotoimia ryhdytään vain välttämään heijastuksia matkan aikana ohikulkijoiden kanssa. Tässä on arkun avain ja näkymätön lukko, joka antaa jousen rentoutua. xxx/ellauri175.html on line 712: Ja painottamalla kristallipainiketta Edison sai lamput syttymään, mikä sekoitti valonsa oksihydrisen valon kanssa tuotti suuren auringon vaikutuksen. xxx/ellauri175.html on line 714: Sitten hän lähetti punaisen majakan laboratorion yläpuolelle ja kun verhot olivat pudonneet, palasi vieraan luo. xxx/ellauri175.html on line 715: Jalustapöydällä loistivat venetsialaiset lasit ja olkiviinipullo. xxx/ellauri175.html on line 717: Nuori lordi kosketti lasiaan Edisonin lasiin myöntymisen merkiksi. xxx/ellauri175.html on line 719: Seuraavalla hetkellä he istuivat vastakkain. Ja sitten peräkkäin. jne. xxx/ellauri175.html on line 723: Pitkän hetken ja hiljaisten ajatusten jälkeen, maaten vieri vieressä sikaarit suupielessä: xxx/ellauri175.html on line 725: "Tässä on ainoa kysymys, jonka haluaisin esittää sinulle", jatkoi lordi Ewald. "Keritte minulle naispuolisesta avustajasta, henkilöstä nimeltä rouva Any Sowana… joka näyttää mallinnetun, todellakin mittaavan, mallinnetun, jäsenestä jäsenelle ensimmäisten päivien aikana kyllästyimme elossa. xxx/ellauri175.html on line 727: Alician mukaan hän olisi "hyvin kalpea nainen, keski-ikäinen, pieni puhuja, aina suremassa, jonka on täytynyt olla hyvin kaunis: hänen silmänsä ovat jatkuvasti melkein kiinni, niin että niiden väri jää tuntemattomaksi. Hän näkee sen kuitenkin selvästi! Ja neiti Alica Clary lisää, että puolen tunnin aikana tällä alustalla salaperäinen kuvanveistäjä on "ikään kuin vaivattu päästä varpaisiin" hiljaa, kuin venäläinen kylpyhieroja. Hän pysähtyi vain satunnaisesti "kirjoittamaan lukuja ja viivoja paperiarkeille, joita hän tarjosi sinulle erittäin nopeasti. » xxx/ellauri175.html on line 732: "No", vastasi lordi Ewald, "jos päätän Hadalyn ensimmäisen ja niin kaukaisen äänen perusteella, hänen täytyy olla hyvin ihmeellinen olento, että rouva Any Sowana! xxx/ellauri175.html on line 733: - Mennään ! sanoi Edison, näen, että olet pohtinut joka ilta mökilläsi ja että olet yrittänyt selittää työn itsellesi. Hyvä. Olen varma, että voit arvata jonkin verran alkuperäistä arkaania: mutta - kuka ikinä voisi kuvitella, millä olosuhteilla, satunnaisella ja ihmeellisellä tavalla, minulle annettiin tulla sen herraksi! – Tämä todistaa, että kaikkea tapahtuu niille, jotka etsivät. xxx/ellauri175.html on line 735: Muistatko, eikö niin, tarinan, jonka kerroin sinulle alakerrassa tietystä Edward Andersonista? Kysyt minulta ei muuta kuin tämän tarinan loppua: ― tässä se on. xxx/ellauri175.html on line 736: Edison keräsi itseään hetken ja jatkoi: xxx/ellauri175.html on line 737: – Surullisen kuoleman ja miehensä tuhon iskun alla rouva Anderson näki itsensä yhtäkkiä karkotetuksi talostaan – jopa ilman leipää ja tuomittu kahden 10–12-vuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman banaalin kaupallisen tiedon ongelmallista hyväntekeväisyyttä hyökkäsi ensinnäkin sairaus, joka vei hänet täydelliseen toimimattomuuteen - yhdestä niistä suurista parantumattomiksi tunnustetuista neurooseista, unen neurooseista. xxx/ellauri175.html on line 739: Olen kertonut teille, kuinka paljon arvostin tämän naisen luonnetta ja – ymmärrä minua, herrani – hänen älykkyyttään. – ja sen vanhan ystävyyden nimissä, jota hänen onnettomuutensa saattoi vain lisätä minussa, asetin, niin hyvin kuin pystyin, kaksi lasta ja ryhdyin toimiin suojellakseni heidän äitiään kaikilta ahdistuksilta. Aika pitkä aika kului. Eliskä siis se Hadalyn penny for an ex-leper meni ize asiassa Sowanalle. xxx/ellauri175.html on line 741: Usein aivan liian harvoin tämän potilaan luona käydessäni minulla oli tilaisuus tarkkailla niitä outoja – ja jatkuvia, jatkuvia unikohtauksia – joiden aikana hän puhui ja vastasi minulle silmiään avaamatta. On olemassa useita nykyään luokiteltuja esimerkkejä näistä letargisista uneliauksista, joissa useat aiheet ovat pysyneet kokonaisina raskauskolmanneksina ilman ruokaa. Pitkällä aikavälillä - (luottamuskseni minulla on melko intensiivinen huomiokyky) - päädyin hoitamaan, jos mahdollista, parantamaan rouva Any Andersonin yksittäistä sairautta. xxx/ellauri175.html on line 743: Lordi Ewald yllättyi tällä insinöörin alleviivaamalla etunimellä. xxx/ellauri175.html on line 745: "Ehkä", Edison jatkoi. - Vai niin ! Huomasin toisena iltana - hiljaisella käytöksellänne ennen kuin neiti Alicia Clary… iski - alle tunnissa, kun ehdotuksia korjattiin, - kataleptisen hypnotismin vaikutuksena, - kyllä, minusta tuntui, että olitte tietoinen näistä. uusia kokeita, joita ensimmäinen tämän aiheen harjoittajamme yritti. He ovat osoittaneet, kuten tiedätte, että ihmismagnetismin tiede, sekä muinainen että uusi, on myönteinen, kiistaton tiede – ja että, sanalla sanoen, hermostomme todellisuus ei ole yhtä ilmeinen. sähköinen neste. xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä. xxx/ellauri175.html on line 749: Sitten Mrs. Any Andersonista tuli salaisuuteni. Potilaamme joutuneen värähtelevän, hyperakuutin kivun tilan ansiosta tämä minulle lisäksi luonnollinen kyky esittää tahtoani kehittyi nopeasti, mitä äärimmäisissä määrin. Ehkä intensiivistä, ― koska tunnen nykyään kykyni lähettää kaukaa hermoimpulssien summa, joka riittää kohdistamaan lähes rajattoman dominoinnin tiettyihin luontoihin, ja tämä hyvin vähässä, ei päivissä, vaan tunneissa. - Niinpä tulin luomaan niin hienovaraisen virran tämän harvinaisen nukkujan ja itseni välille, että olen tunkeutunut magneettisen nesteen kertymänä kahdesta rautarenkaasta samankaltaiseen ja minun sulattamaani metalliin - (eikö tämä ole puhtaan taikuuden kohta ?), - riittää rouva Andersonille, - Sowanalle mieluummin, - laittaa yksi niistä sormeen (jos minulla on myös toinen sormus, sormessani) , ei vain suoritettavaksi, sama hetki, lähetys, todella okkultistinen! tahtostani, mutta löytää itsensä henkisesti, sujuvasti ja aidosti lähelläni, kuulemaan minua ja tottelemaan minua - hänen nukkuva ruumiinsa oli kahdenkymmenen liigan päässä. Hänen kätensä pitäen puhelimen suukappaletta, hän vastaa minulle täällä sähköllä, jonka lausun pehmeästi. "Kuinka monta kertaa olemme puhuneet tällä tavalla, halveksien avaruutta, tätä näin henkistettyä olentoa ja minua! xxx/ellauri175.html on line 751: Sanoin Sowana aiemmin. Älä epäilemättä unohda, että useimmat suuret magnetoituneet päätyvät nimeämään itsensä kolmannessa persoonassa, kuten pieniä lapsia. He näkevät itsensä lopulta kaukana kehostaan, koko aistijärjestelmästään. Vapautuakseen entisestään lisäämällä fyysisen persoonallisuutensa, ― sosiaalisen, jos niin haluat, ― unohdusta lisäämällä, useilla heistä, jotka ovat saavuttaneet selvänäköisyyden tilan, on ainutlaatuinen tapa kastaa itsensä, voin sanoa, että unesta peräisin oleva nimi tulee heille kenestäkään ei tiedä mistä ja keneksi he haluavat tulla nimekseen, valoisassa unessaan, siihen pisteeseen, että he eivät enää vastaa muuta kuin tähän salanimeen muualta maailmasta. Näin tapahtui, että eräänä päivänä – yhtäkkiä – keskeytellen itsensä aloittamaansa lauseeseen, rouva Anderson sanoi minulle yksinkertaisella intonaatiolla, joka kykeni hämmentämään vähemmän taikauskoisia, nämä ainoat unohtumattomat sanat: xxx/ellauri175.html on line 753: "- Ystävä, muistan Annie Andersonin, joka nukkuu siellä, missä sinä olet: mutta tässä minä muistan minut, jota kutsutaan pitkään, - Sowana. » xxx/ellauri175.html on line 757: ― Kyllä: olisi uskoa, että olemme elämyskentän rajalla... todella rajoilla "Fantastic! jatkoi Edison. "Lyhyesti sanottuna, oikeutettu tai kevytmielinen, tämä outo toive näytti minusta ansaitsevan tyydytyksen", joten etäisissä keskusteluissamme en enää puhu rouva Andersoniin muuten kuin sillä oudolla nimellä, josta hän ilmoitti minulle. xxx/ellauri175.html on line 759: Ja tämä sitäkin mielellään, koska moraalinen olento, joka ilmestyy minulle rouva Andersonissa, valvetilassa, ja se, joka näkyy minulle magneettisessa syvyydessä, näyttävät täysin erilaisilta. Hyvin yksinkertaisen naisen, niin arvokkaan, niin älykkään, jopa – mutta loppujen lopuksi hyvin rajallisten näkemysten –, jonka hänessä tunnen, sijasta, katso, tämän unen hengityksessä paljastuu nainen, täysin erilainen, moninkertainen ja tuntematon. ! Katso, tämän Sowana-nimisen nukkuvan naisen - joka fyysisesti on sama nainen - valtava tieto, outo kaunopuheisuus, läpitunkeva ideaalisuus ovat loogisesti selittämättömiä asioita! Eikö tämä kaksinaisuus ole hämmästyttävä ilmiö? Kuitenkin – vaikka intensiteetti on vähäisempää – tämä ilmiö on todistettu, havaittu, tunnistettu kaikissa kohteissa, jotka on altistettu vakaville magnetisoijille, ja Sowana on ainoa poikkeus erityislaatuisen neuroosinsa ansiosta vain esimerkkinä epänormaalista täydellisyydestä. tämä fysiologinen tapaus. xxx/ellauri175.html on line 761: Nyt on aika kertoa teille, herraseni, että kauniin Evelyn Habalin, keinotekoisen tytön kuoleman jälkeen pidin velvollisuuteni näyttää Sowanalle Philadelphiasta tuomani burleskijäännökset oopiumisaaliin muodossa. . ― Samalla välitin hänelle jo hyvin selvän luonnoksen käsityksestäni Hadalysta. Ette usko, millä synkällä, uudella ja kostonhimoisella ilolla hän toivotti ja rohkaisi projektiani! "Hänellä ei ollut hengähdystaukoa ennen kuin aloin töihin!" ― Ja minun piti aloittaa ja sitten omaksua itseni tähän työhön siinä määrin, että työni valaisevien voimien ja lukemattomien lamppujen parissa, jotka minun oli määrä saada valmiiksi ihmiskunnan puolesta, kärsi kahden vuoden viiveestä: ― joka menetti miljoonia, olkoon se sitten. sanoi hymyillen! "Lopuksi, kun kaikki Andrein orgasmin hienoudet oli selvitetty, kokosin ne niiden kirkastavaan yhteyteen ja esitin hänelle ilmestyksen, elottoman nuoren panssarin. xxx/ellauri175.html on line 765: Tämän hämmentyneen idean hämmästyneenä minulla oli lyhyessä ajassa ja kaikella kekseliäisyydellä, johon voin pystyä, melko monimutkainen laitejärjestelmä, täysin näkymätön kelat, aivan uusia kondensaattoreita: lisäsin siihen sylinterimoottorin. vastaa täsmälleen Hadalyn liikkeitä. Kun Sowana oli oppinut sen täysin, hän lähetti minut eräänä päivänä kertomatta minulle, androidin, tänne, kun olin lopettamassa työtä. Kerron teille, että tämä koko visio aiheutti minulle kauheimman shokin, jonka olen elämässäni tuntenut. Työ pelotti työläistä. xxx/ellauri175.html on line 768: Siitä lähtien kaikki toimenpiteeni oli laskettu ja toteutettu huolellisesti löytääkseni itseni jonain päivänä sellaiseen asemaan, että jollekin pelottomalle sydämelle yritän saavuttaa sitä, mitä olemme saavuttaneet. Koska, - tämä on huomioitava! - kaikki ei ole kimeeristä tässä olennossa! Ja se on todellakin tuntematon olento, se on todellakin ihanne, todellakin Hadaly, ― sähkön verhojen alla, ― tässä naisellista ihmisyyttä jäljittelevässä hopeahaarniskassa, ― ilmestyi sinulle: koska, jos tiedän rouva Andersonin, Vakuutan teille, etten tunne Sowanaa! xxx/ellauri175.html on line 770: Lordi Ewald vapisi tästä sähköasentajan vakavasta huomautuksesta; jälkimmäinen jatkoi mietteliäästi: xxx/ellauri175.html on line 772: – Varjoisten lehtien ja maanalaisen tuhannen kukkakiilteen suojassa ojentuneena Sowana, hänen silmänsä kiinni, eksyneenä koko organismin painon ulkopuolelle, sulautui nesteen näköisenä Hadalyyn! Yksinäisissä käsissään, kuten kuolleen naisen käsissä, hän piti androidin metallisia kirjeitä; hän käveli, totisesti, Hadalyn kävelyllä, puhui sisällään - tuosta niin oudon etäisestä äänestä, joka hänen pyhän unensa aikana värähtelee hänen huulillaan! Ja minun täytyi vain toistaa, myös huulillani, mutta hiljaisuudessa kaikki, mitä sanoit, jotta tämä Tuntematon meistä kahdesta, joka kuulee sinua minun kauttani, vastaisi tässä haamussa. xxx/ellauri175.html on line 778: Muista liike – niin luonnollista! ― Hadalysta kauniin Alician valokuvataittoon tässä ympäristössä? Ja alla lämpömittariin päin, joka sopii planeetasäteiden kalorien punnitsemiseen? improvisoitu selitys tälle laitteelle? osakemarkkinoiden kohtaus, niin ainutlaatuinen? Muistatko, kuinka selkeästi Hadaly kuvaili neiti Alicia Claryn tarkkaa wc:tä lukiessaan lampun alla ensimmäisen illan lähetystä vaunuissa? Tiedätkö, millä hienovaraisilla, millä uskomattomilla keinoilla tämä erityisen salainen selvänäköisyys on voinut tapahtua? Tässä se on: "Sinä olet kyllästynyt, tunkeutunut inhotun ja rakkaan elävän olennon hermostolla! Kuitenkin jossain vaiheessa, jos muistat, Hadaly otti sinua kädestä ja johdatti sinut hirvittävään laatikkoon, jossa lepäävät teatteritähden jäännökset. No, Sowanan hermosto oli toisen nesteen läheisen välityksen kautta yhteydessä sinun kanssasi tämän Hadalyn käden paineen ansiosta. Välittömästi hän lensi pois näkymättömissä verkostoissa, jotka jäivät hänen näennäisestä etäisyydestä huolimatta sinun ja kauniin rakastajatarsi väliin: sen vuoksi hän päätyi heidän ylenpalttiseen keskustaan, eli neiti Alicia Claryyn, vaunuun, joka vei hänet. Menlo Parkiin. xxx/ellauri175.html on line 782: "Ei, mutta se on", vastasi sähköasentaja. Ympärillämme tapahtuu niin monia muita mahdottomalta vaikuttavia asioita, ettei tällä, enemmän tai vähemmän, ole voimaa yllättää minua suunnattomasti, koska olen yksi niistä, jotka eivät voi koskaan unohtaa, kuinka paljon tyhjyyttä vaati universumin luominen. xxx/ellauri175.html on line 784: Kyllä: häiritsevä unelmoija ojentuneena tyynyille, jotka oli heitetty suurelle lasilevylle, jossa oli eristävä tuki, piti induktionäppäimistöä, jonka näppäimet sähköistivat hänet hellästi ja pitivät virtaa hänen ja Andreidin välillä. Ja lisään vielä, että näiden kahden nesteen välillä, joille hän joutui, on sellaisia yhtymäkohtia, että minusta ei vaikuta kovin yllättävältä, varsinkaan siinä ympäristössä, jossa olemme joutuneet, että ulkomatkan ilmiö toteutui. xxx/ellauri175.html on line 786: "Hetki", vastasi lordi Ewald; Tietysti on jo hyvin ihailtavaa, että pelkkä sähkö voi nykyään välittää etäisyyksillä ja korkeuksilla ilman kovin tarkkoja rajoja – esimerkiksi kaikki tunnetut voimat: niin paljon, että – jos minun täytyy uskoa kaikkialla julkaistuja raportteja – huomenna , epäilemättä, se säteilee satatuhatta verkkoa, maallisissa tehtaissa, sokeat, valtavia, tähän asti kadonneita energiaa, kaihia, virtauksia, - tiedän sen! jopa refluksitauti, ehkä. ― Mutta tämä arvovalta on tiukasti sanottuna ymmärrettävää, kun otetaan huomioon käsin kosketeltavat johtimet, ― maagiset ajoneuvot, ― joissa nesteen voima värähtelee! Vaikka elävän ajatukseni puoliolennainen käännös... kuinka tunnustaa se kaukaa, ilman induktoreita, olivatpa ne kuinka hauraita tahansa? xxx/ellauri175.html on line 788: "Ensinnäkin", vastasi sähköasentaja, "itse asiassa etäisyys ei ole enää täällä, vaan eräänlainen illuusio. Ja sitten! unohdat suuren osan kokeellisen tieteen äskettäin virallisesti hankkimista faktoista: tiedät esimerkiksi, että - ei enää vain elävän olennon hermosto, vaan tiettyjen aineiden yksinkertainen hyve välitetään "etäisyyden päässä ihmiskehoon ilman nieltämistä, ehdotusta tai induktiota. Eivätkö seuraavat tosiasiat ole todistettu nykyajan positiivisimpien lääkäreiden silmissä: - Tässä on sellainen määrä ilmatiiviisti suljettuja ja käärittyjä kristallipulloja, joista jokainen sisältää sellaista ja sellaista lääkettä, jonka nimeä en tiedä. Otan satunnaisesti yhden niistä; Lähestyn sitä kymmenen tai kaksitoista senttimetriä esimerkiksi hysteerisen kallon tyvestä: ― muutamassa minuutissa tutkittava kouristelee, oksentaa, aivastaa, itkee tai nukahtaa sen mukaan, mitä hyveitä hänen takanaan esitellään. pää tällä etäisyydellä. - Mitä ! jos se on tappava happo, näkyykö tällä potilaalla tämän hapon aiheuttaman myrkytyksen oireita – jotka mahdollisesti johtavat hänen kuolemaansa? Jos se on tällainen vaalijuhla, hän lankeaa täsmälliseen hurmioon, pukeutuu jatkuvasti täsmälliseen uskonnollisuuden luonteeseen, - hallusinaatioissa aina pyhä? Oliko hän uskollinen kulttiin, joka on erilainen kuin se, jonka mystisiä näkyjä hän tulee kokemaan? Jos satun pitämään kloridia, - kultakloridia, - katso, tämä naapurusto polttaa häntä, kunnes hän huutaa kivusta? "Missä ovat näiden ilmiöiden johtavat tekijät? Ja kun kohdataan nämä kiistattomat tosiasiat, jotka tunkeutuvat kokeelliseen tieteeseen niin oikeutetulla hämmästyksellä, miksi en voisi olettaa uuden, sekalaisen nesteen, sähkön ja hermoston synteesin mahdollisuutta, joka sisältää samalla yhtä ainoaa. kuka liikkuu kohti pohjoisnavaa minkä tahansa magneettineulan kärkeä ja sen, joka kiehtoo haukan siipien lyönnin alle asetettua lintua? xxx/ellauri175.html on line 790: Jos hysteerisen yliherkkyyden tilassa indusoiva affiniteetti voi siten yhdistää potilaan elimistön näiden aineiden intiimeihin ominaisuuksiin ja houkutella niiden elävää vaikutusta lasin ja pergamentin huokosten läpi - kuten magneetti tekee vaikutuksen, lasin ja kankaiden läpi, rautaa, ― jos on vihdoin kiistatonta, että jonkinlainen hämärä magnetismi lähtee ulos jopa kasvi- ja mineraaliaineista ja voi ylittää ― ilman induktoreita, ― esteitä ja etäisyyksiä niin, että saan vaikutuksen elävään olentoon erityisellä hyvellään, kuinka voisin ihmetteletkö suunnattomasti, että kolmen samantyyppisen lajin yksilön välillä, jotka on asetettu toisiinsa yhteisen sähkömagnetoidun keskuksen avulla, nesteet ovat tietyllä hetkellä korrelatiivisia siinä määrin, että kyseinen ilmiö on tapahtunut? xxx/ellauri175.html on line 792: Lopuksi, siitä hetkestä, jolloin Sowanan okkulttinen herkkyys ei kestä sähkönesteen salaista toimintaa - esimerkiksi niin pieneen shokkiin, joka on annettu tässä alla rouva Andersonille - kun taas kataleptisessa tilassa ei ole muuta ulkopuolista vaikutusta saavuttaa sen ja että toinen voitaisiin polttaa elävältä herättämättä ensimmäistä, ― Minusta on osoitettu, että hermoston neste ei ole täysin välinpitämättömässä tilassa sähkönesteen suhteen ja että siksi sellaisessa ja sellaisessa asteella, osa niiden ominaisuuksista voi sulautua tuntemattoman luonteen ja voiman synteesiksi. Kuka tahansa tämän uuden nesteen löydettyään pystyisi hävittämään sen kuten kaksi muuta, pystyisi tekemään ihmeitä hämmentämään Intian joogit, tiibetiläiset munkit, Coromandelin fakiirit, Sankt Olafin verisuisen vulvan, raitapyllyiset paviaanit. xxx/ellauri175.html on line 794: Lordi Ewald vastasi hetken omituisen pohdinnan jälkeen: xxx/ellauri175.html on line 796: "Vaikka on älyllisesti sopivaa, etten koskaan näe rouva Andersonia, Sowana näyttää minusta ansaitsevan olla ystävä - ja jos hän kaikessa tässä ympäröivässä taikuudessa kuulee minut - saapukoon tämä toive, missä hän onkaan. !... Mutta viimeinen kysymys: olivatko ne sanat, jotka Hadaly lausui juuri nyt puistossanne, sanoi ja "kielsi" neiti Alicia Clary? xxx/ellauri175.html on line 798: "Varmasti", vastasi Edison, "koska sinun on täytynyt tunnistaa tämän elävän olennon äänen ja liikkeet: hän lausui ne niin ihmeellisesti (lisäksi ymmärtämättä niistä mitään), paitsi Sowanan kärsivällisen ja voimakkaan ehostuksen alaisena. xxx/ellauri175.html on line 800: Lordi Ewald pysyi tässä vastauksessa äärimmäisen tyrmistyneenä. Tällä kertaa itse asiassa selitys ei ollut enää voimassa. Se tosiasia, että tämän kohtauksen eri vaiheet oli suunniteltu (ja ääni osoitti, että ne oli suunniteltu), ei ollut enää ajateltavissa. xxx/ellauri175.html on line 802: Siksi hän aikoi yksinkertaisesti julistaa ja todistaa vuorostaan insinöörille tämän tosiasian radikaalin ja ehdottoman mahdottomuuden kaikista ratkaisuista huolimatta; mutta sillä hetkellä, kun hän ilmoitti hänelle näistä todisteista, hän yhtäkkiä muisti oudon rukouksen, jonka Hadaly oli puhunut hänelle matalalla äänellä ennen kuin lukittui tekoarkkunsa pimeyteen. xxx/ellauri175.html on line 806: Joten Edison jatkoi huomaamatta tuota katsetta. xxx/ellauri175.html on line 808: ― Jatkuvan henkisyyden ja suvereenin selvänäköisyyden tila, jossa Sowanan todellinen elämä toteutuu, antaa hänelle mitä intensiivisimmän ehdotusvoiman ja erityisesti aiheista, jotka olen jo puoliksi hypnotisoinut. Hänen tahtonsa vaikutukset, jopa heidän älykkyytensä, ovat välittömiä. xxx/ellauri175.html on line 810: Ainoastaan tämän vaikutuksen ylivoiman alainen näyttelijä lausui kärsivällisesti tällä lavalla, näkymättömien linssieni ympäröimänä, kokonaisten päivien ajan jokaisen Hadalyn hallussa olevan kohtauksen lauseen, joka persoonallistaa hänet. Ja tämä alas haluttuihin intonaatioihin, liikkeisiin ja katseisiin, joita Sowana kutsui, inspiroi tässä kauniissa viattomassa. Hadalyn uskolliset kultaiset keuhkot tallensivat inspiraation sormen alla vain täydellisen laulun vivahteen, joka lopulta lausuttiin kahdenkymmenen muun joukossa, joskus. ― Minä, mikrometri kädessä ja vahvin suurennuslasini silmäluomen alla, viittasin, vain heidän hetkellistä valokuvaansa vastaavassa määrin, Andréiden moottorisylinterin jäykkyyteen, ainoaan täydelliseen liikesarjaan, joka yhdistyi katseet ja Alician säteilevät tai vakavat ilmeet. Niiden yhdentoista päivän aikana, jotka tämä työ vaati, haamujen fyysiset jäännökset saatiin valmiiksi – lopuksi rintakehä vähennettynä – tarkkojen ohjeideni mukaan. ― Haluatko nähdä ne muutamat tusinaa erityistä fotokromaattista tulostetta, joihin pisteet on ommeltu (millimetrin tuhannesosien tarkkuudella), joissa metallijauheen rakeita on levinnyt ihonväriin, jotta ne magnetisoivat tarkasti viisi tai kuusi Alicia Claryn perushymyä? Minulla on ne täällä, näissä laatikoissa. Näiden kasvopelien ilmaisua vivahdellaan aivan itsestään sanojen arvolla – aivan kuten vain viisi sarjaa kulmakarvoja muokkaa tämän niin mielenkiintoisen nuoren naisen tavallista ulkonäköä. xxx/ellauri175.html on line 812: Pohjimmiltaan tämä teos, jonka kokonaisuuden täytyy näyttää sinulle niin monimutkaiselta ja yksityiskohdat niin vaikeasti hahmotettavilta, on vähentynyt analysoinnin, huomion ja sinnikkyyden alaisena niin vähäiseksi, että yleisten kaavojeni perusteella, pienestä eheydestä johtuen, ja jotka yksin ovat maksaneet minulle pitkän väsymyksen, kaikki tämä utelias ja huolellinen taittotyö ei ole työlästä eikä vaikeaa; se menee itsestään! Kun panssaria suljettiin muutama päivä sitten ja levitettiin pikkuhiljaa, ensin jauheella, sitten kerros kerrokselta, illuusiota tuhansiin indusoiviin kapillaareihin, joiden kimalteleva metalli ylitti tämän panssarin huomaamattomat päivät, sillä hetkellä minä sanon: Hadaly, joka oli edelleen tässä epävarmuudessa, oli toistanut edessäni moitteettomasti kaikki kohtaukset, jotka muodostavat hänen henkisen olemuksensa harhakuvan. xxx/ellauri175.html on line 814: Mutta tänään, koko päivän, joskus täällä, joskus puistossa, lopullinen toisto - jota mietin hänen, hänen mallikseen pukeutuneen ja Sowanan välillä, hämmensi minut! xxx/ellauri175.html on line 816: Se oli ihanteellinen ihmiskunta, miinus se, mikä meissä on sanoinkuvaamatonta, miinus se, mikä on mahdotonta hallita Hadalyn poissaoloa näinä hetkinä. Myönnän, että olin yhtä innostunut kuin runoilija. Mitä melankolian sanoja, kun tajuat unen herkkyyden! Mikä ääni, mikä läpitunkeva syvyys noissa silmissä! mitä biisejä! mikä unohdetun jumalattaren kauneus! kuinka huumaavia kaukaisia naisellisia sieluja! mikä tuntematon kutsuu mahdottomaan rakkauteen! Sowana muutti tämän lumottujen unelmien kohinalla renkaiden kahinalla. "Kyllä, minä sanoin teille, että he olivat ensimmäiset tämän vuosisadan suurten runoilijoiden ja ajattelijoiden valovoimaisimpien mielien joukossa, jotka kirjoittivat nämä hämmästyttävät ja ihailtavat kohtaukset. Ihan ykkönen niistä oli Aku Salmisaari. xxx/ellauri175.html on line 818: Siellä, kun herätät hänet vanhassa linnassasi, näet - ensimmäisestä kupista puhdasta vettä ja ensimmäisestä imeskelytablettien juhlasta lähtien - näet, millainen taitava haamu ilmestyy sinulle! Heti kun Hadalyn käyttötarkoitukset ja läsnäolo ovat tulleet sinulle tutuiksi, kerron sinulle, että sinusta tulee sen vilpitön keskustelukumppani, sillä jos olen fyysisesti tarjonnut sen, mikä siinä on maallista ja illusorista, tuntematon sielu on asettunut päällekkäin. töihini ja sisällyttäen itsensä siihen ikuisesti, on, uskokaa minua, laskenut näiden pelottavien ja suloisten kohtausten pienimmätkin yksityiskohdat taiteella, joka on niin hienovarainen, että se todellakin ohittaa miehen mielikuvituksen. Mutta muista! älä ala heti sitä bylsiä, odota se kolme kuukautta joka on vanhassa testamentissä säädetty pakanoilta ryöstetyille vaimoille, että voidaan varmistua ettei ne ole ennestään jo paxuna. xxx/ellauri175.html on line 820: Ihmiskunnan ulkopuolelta tuleva olento on ehdottanut itsensä tässä uudessa taideteoksessa, johon on keskitetty, peruuttamattomasti, mysteeri, jota ei ole kuviteltu ennen meitä. xxx/ellauri175.html on line 822: Tuntuu jo lopettelevan xxx/ellauri175.html on line 824: "Näin", jatkoi Edison, "työ on tehty, ja voin päätellä, että se ei ole turhaa simulaakkaa. Sen vuoksi, sanomme, lisätään sielu ääneen, eleeseen, intonaatioihin, hymyyn, rakkautesi olevan elävän naisen kalpeuteen. Tässä kaikki nämä asiat olivat vain kuolleita, järkeviä, pettäviä, huonontuneita: heidän verhojensa alla kätkee nykyään naisellinen kokonaisuus, jolle tämä epätavallinen kauneus ehkä kuului, koska hän osoitti olevansa sen elävöittämistä arvoinen. Siten keinotekoisen uhri on lunastanut keinotekoisen! hän, joka hylättiin, petettiin alentavan ja säädyttömän rakkauden vuoksi, on kasvanut näkemykseksi, joka pystyy inspiroimaan ylevää rakkautta! se, joka iski sen toivossa, terveydessä, omaisuudessaan, itsemurhan seuraukset, käänsi itsemurhan pois toisesta. Äännä nyt varjon ja todellisuuden väliltä. Luuletko, että tällainen illuusio voi pitää sinut tässä maailmassa ja olla elämisen arvoinen? xxx/ellauri175.html on line 827: "Rakas lumoitsijani", hän sanoi, "salli minun jättää sinulle muisto kaikesta tästä säteilevasta, ennenkuulumattomasta seikkailusta! Olet ansainnut sen! Annan sinulle kätesi takaisin. xxx/ellauri175.html on line 829: Edison, joka myös nousi, otti aseen, soitti rumpuja mietteliäänä ja ojensi sitten kätensä yötä kohti avoimesta kotelosta. xxx/ellauri175.html on line 830: ― Tässä on pallo ― jonka lähetän siksi Paholaiselle, jos hän on olemassa, ja tässä hypoteesissa taipuan ajattelemaan, että hän on naapurissa. xxx/ellauri175.html on line 837: "Minä riistän teiltä yli-inhimillisen mestariteoksen! sanoi lordi Ewald hetken kuluttua. xxx/ellauri175.html on line 838: "Ei, koska minulla on kaava", sanoi sähköasentaja. Mutta... En tee enempää andreideja. Minun maanalaisiani käytetään piilottamaan minut kypsymään siellä muita löytöjä. xxx/ellauri175.html on line 839: Ja nyt, herrani kreivi Celian Ewald, vielä lasillinen Jereziä (oho pullo on jo ihan lopussa) – ja hyvästi. Olet valinnut unelmien maailman; ottaa yllyttäjä pois. Mitä tulee minuun, kohtalo kahlitsee minut vaaleaan "todellisuuteen". Matkalaatikko ja vaunu ovat valmiit; hyvin aseistetut mekaanikkoni saattavat sinut New Yorkiin, missä transatlanttisen Wonderfulin kapteenille on ilmoitettu. Saatamme nähdä toisemme Athelwoldin linnassa. Kirjoita minulle. Kätesi ! - Jäähyväiset. xxx/ellauri175.html on line 844: He lähtivät liikkeelle - ja pian omituiset ratsasmiehet katosivat kauas tielle, kohti pientä Menlo Parkin asemaa. xxx/ellauri175.html on line 846: Yksin jäneenä, sekasortonsa säteilyn keskellä, Edison käveli hitaasti kohti mustia verhoja, joiden pitkät taitokset putosivat ennen jotain näkymätöntä. Saapuessaan heihin hän pakotti heidät liukumaan heidän renkaisiinsa. Makaamassa, kaikki pukeutuneena suruun ja epäilemättä nukkumalla valtavalla punaisella samettisohvalla, joka oli asetettu lasilevyille, hoikka nainen, joka oli vielä nuori, vaikka hänen kauniit mustat hiuksensa loistivat hopealla temppeleiden ympärillä. Kasvot, joissa oli vakavia ja viehättäviä piirteitä, puhdas soikea, ilmaisivat eräänlaisen yliluonnollisen rauhallisuuden. Matolla roikkuva käsi piti suukappaletta, jota ympäröi eräänlainen puuvillavillalla pehmustettu naamio, sähköpuhelin: jos hän puhui siellä, kukaan, edes hänen lähellään, ei voinut kuulla sitä. xxx/ellauri175.html on line 848: ― Ahaa! Sowana, sanoo Edison, tämä on ensimmäinen kerta, kun Tiede on osoittanut, että se voi tehdä ihmisestä... jopa rakkautta! Koska saaja ei vastannut, sähköasentaja tarttui hänen käteensä: käsi, jäinen, sai hänet vapisemaan: hän kumartui; Pulssi ei enää lyöty, sydän oli liikkumaton. Pitkiä minuutteja hän moninkertaistui uneliaan otsan ympärillä heräämisen magneettiset kulkuset: - turhaan. xxx/ellauri175.html on line 849: Edison tajusi tunnin ahdistuksen ja hedelmättömien tahdonvoiman vemputusten jälkeen, että se, joka näytti nukkuvan, oli ehdottomasti lähtenyt ihmisten maailmasta. xxx/ellauri175.html on line 851: Voi hemmetti! Miten se nyt saa tehtyä izelleen uuden Hadalyn! No täytyy käydä skofteissa Andrein ja Ewaldin pakeilla... xxx/ellauri175.html on line 853: Loppuveto xxx/ellauri175.html on line 855: `Pœnituit autem Deo quód hominem fecisset in terra et, tactus dolore cordis intrinsecùs : Delebo, inquit, hominem! GENÈSE.` Eli jumalaa kadutti että tuli tehtyä toi hännätön apina, ja sydänvaivaisena se sanoi: Vittu mä delaan koko apinan! Harmillisesti jäi tää kumitus puolitiehen, Nooa porukoineen pääsi jatkamaan kelvotonta sukua. xxx/ellauri175.html on line 857: Noin kolme viikkoa näiden tapahtumien jälkeen herra Edison, joka ei saanut kirjeitä eikä lähetyksiä lordi Ewaldilta, alkoi olla huolissaan tästä hiljaisuudesta. xxx/ellauri175.html on line 861: Lloyd. - Lähettää. Meriuutiset. xxx/ellauri175.html on line 863: "Höyrylaivan The Wonderfulin menetys, josta ilmoitimme eilen, on juuri vahvistettu ja olemme saaneet seuraavat surulliset tiedot tästä tapauksesta: xxx/ellauri175.html on line 865: "Meri oli kovaa, ja kun höyrylaiva kallistui melko lujasti, liekkilevy meni hetkessä matkatavaratilaan. Voimakas länsituuli sytytti tulen niin, että palo ilmaantui samaan aikaan savun kanssa. xxx/ellauri175.html on line 869: "Uunin edessä, joka rätisi ja eteni, naiset ja lapset huusivat suuria ja epätoivoisia kauhuhuutoja. xxx/ellauri175.html on line 870: ”Kapteeni ilmoitti, että uppoisimme viiden minuutin sisällä, ryntäsimme laukaisuille, jotka kellutettiin muutamassa sekunnissa. xxx/ellauri175.html on line 871: "Naiset ja lapset otettiin ensin kyytiin. xxx/ellauri175.html on line 872: ”Näiden kauhukohtausten aikana ohjauksessa tapahtui outo tapaus. Nuori englantilainen, Lord E**, tarttui luukkutankoon, halusi väkisin mennä liekkien keskelle palavien korien ja pakettien sekaan. xxx/ellauri175.html on line 874: "Kun oli kaatunut luutnantti ja yksi esimiehistä, jotka halusivat ottaa hänet kiinni, tarvittiin vain puoli tusinaa merimiestä, jotka ryntäsivät hänen kimppuunsa estääkseen häntä kiihtyneessä tilassa, jossa hän näytti olevan, hyppäämästä keskelle antaa potkut. xxx/ellauri175.html on line 875: "Painiskellen hän julisti, että hän halusi kaikin keinoin pelastaa kauheaksi muuttuneesta tulipalosta laatikon, jossa oli niin kallisarvoinen esine, että hän tarjosi valtavan summan, satatuhatta guineaa jokaiselle, joka auttaisi häntä pelastamaan. se katastrofista ― jotain, lisäksi mahdotonta ja mikä olisi ollut turhaa, kun veneet tuskin riittäisivät matkustajille ja miehistölle. xxx/ellauri175.html on line 877: "Meidät pakotettiin sitomaan hänet, ei ilman vaikeuksia, hänen osoittamansa poikkeuksellisen voiman vuoksi ja viemään hänet tajuttomana pois viimeisessä veneessä, jonka matkustajat nousivat ranskalaiseen slooppiin Le Redoutable, kello kuusi. aamu. xxx/ellauri175.html on line 878: "Ensimmäinen pelastusvene, joka oli ylikuormitettu naisilla ja lapsilla, kaatui. Hukkuneiden lukumääräksi on arvioitu seitsemänkymmentäkaksi: Tässä on joitain näiden onnellisten uhrien nimiä. » xxx/ellauri175.html on line 880: (Seurasi virallinen lista, jonka etunimissä oli oopperalaulaja neiti Emma-Alicia Clary). xxx/ellauri175.html on line 881: Edison heitti sanomalehden väkivaltaisesti. Kului viisi minuuttia ilman, että sanakaan olisi kääntänyt hänen synkkää haaveensa. Hän sammutti lamput liikuttamalla kättään kristallipainikkeella. Sitten hän alkoi vauhdittaa pimeässä. xxx/ellauri175.html on line 883: Eli veteläxi meni koko yritys. No kaippa se Ewald sitten tyytyy rytkyttämään tota vulgääriä komeljanttaria. THE END. Siis FIN. xxx/ellauri175.html on line 885: Eiku hetkinen, tää meinas jäädä pois: xxx/ellauri175.html on line 892: "Ystävä, olen lohduton yksin Hadalysta – ja suren vain tätä haamua. Mitäs jos väsättäisiin uusi? - Jäähyväiset. — Lordi Ewald. » xxx/ellauri175.html on line 894: Tätä lukemassa suuri keksijä vajosi istualleen laitteen lähelle: - hänen hajamielinen katseensa kohtasi, ei kaukana hänestä, eebenpuupöytä: kuutamo kalpeni yhä hurmaavaa käsivartta, valkoinen käsi sormuksilla lumoutuneena! Ja surullisena mietteliäänä, vaipuneena tuntemattomiin vaikutelmiin, silmänsä kääntyneenä ulos, hän kuunteli yöllä avoimen kehyksen läpi jonkin aikaa välinpitämätöntä talvituulta, joka mustia oksia oksasi, - sitten hänen katseensa nousi vihdoin, kohti vanhoja valopalloja, jotka paloivat, välinpitämättömänä, raskaiden pilvien välissä ja uurteutuneena, äärettömyyteen asti, käsittämätöntä taivaan mysteeriä, hän vapisi, - epäilemättä kylmyyttä - hiljaisuudessa. Perhana, eihän siitä enää mitään tule kun se Sowana pääsi karulle. Paizi jos... xxx/ellauri175.html on line 899: href="ellauri176.html">eteenpäin xxx/ellauri176.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri176.html on line 28: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri176.html on line 32: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri176.html on line 34: eteenpäin xxx/ellauri176.html on line 49: Phryne's real name was Mnesarete (Μνησαρέτη, "commemorating virtue"), but owing to her yellowish tuft she was called Phrýnē ("toad"). This was a nickname frequently given to other courtesans and prostitutes as well. She was born as the daughter of Epicles at Thespiae in Boeotia, but lived in Athens. The exact dates of her birth and death are unknown, but she was born about 371 BC, which was the year Thebes razed Thespiae (not long after the battle of Leuctra), and expelled its inhabitants. She might have survived Thebe's razor and reconstructed her bush in 315/316 BC. xxx/ellauri176.html on line 51: Athenaeus provides many anecdotes about Phryne. He praises her beauty, writing that on the occasion of the festivals of the Eleusinia and Poseidonia, she would let down her hair and step nude into the sea. Kuvassa sillä näkyy olevan uimalakki päässä. Se onkin järkevämpää kuin aukaista tukka uimaan mennessä. This would have inspired the painter Apelles to create his famous picture of Aphrodite Anadyomene (Ἀφροδίτη Ἀναδυομένη, Rising from the Sea also portrayed at times as Venus Anadyomene). Mitä vittua sehän on sama asia. Herne herne! Supposedly the sculptor Praxiteles, who was also her lover, used her as the model for the statue of the Aphrodite of Knidos, the first nude statue of a woman from ancient Greece. Oiskoon se muka oikeasti eka? Mä oon varma että pornokuvia on tehty maailman sivu, ne ei vaan ole kovassa käytössä kaikki säilyneet. xxx/ellauri176.html on line 53: According to Athenaeus, Praxiteles produced two more statues for her, a statue of Eros which was consecrated in the temple of Thespiae and a statue of Phryne herself which was made of solid gold and consecrated in the temple of Delphi. It stood between the statues of Archidamus III and Philip II. When Crates of Thebes saw the statue he called it "a votive offering of the profligacy of Greece". Olipa nokkela setämies. Pausanias reports that two statues of Apollo stood next to her statue and that it was made of gilded bronze. Pausanias is almost certainly correct in his claim that gilded bronze was used. Kokokultaiset pazaat olis lähteneet jonkun turistin tai mamun kassissa. xxx/ellauri176.html on line 55: Athenaeus alleges she was so rich that she offered to fund the rebuilding of the walls of Thebes, which had been destroyed by Alexander the Great in 336 BC, on the condition that the words "Destroyed by Alexander, restored by Phryne the courtesan" be inscribed upon them. Neuvossetämiehet eivät suostuneet, vitun noloa. Diogenes Laërtius narrates a failed attempt Phryne made on the virtue of the philosopher Xenocrates. LOL. Xenocrates' pecker was not aroused. He was into boys. xxx/ellauri176.html on line 57: Havelock argues that the story of Phryne swimming naked in the sea is probably a sensationalized fabrication. Because Plutarch saw the statues in Thespiae and Delphi himself. Cavallini does not doubt their existence. She does think that the love between Praxiteles and Phryne was an invention of later biographers. Thebes was restored in 315 or 316 BC, but it is doubtful if Phryne ever proposed to rebuild its walls. Diodorus Siculus writes that the Athenians rebuilt the greater part of the wall and that Cassander provided more aid later. He makes no mention of Phryne's alleged offer. xxx/ellauri176.html on line 63: The best known event in Phryne's life is her trial. Athenaeus writes that she was prosecuted for a capital charge and defended by the orator Hypereides, who was one of her lovers. Athenaeus does not specify the nature of the charge, but Pseudo-Plutarch writes that she was accused of impiety. The speech for the prosecution was written by Anaximenes of Lampsacus according to Diodorus Periegetes. When it seemed as if the verdict would be unfavourable, Hypereides removed Phryne's robe and bared her breasts before the judges to arouse their "pity". Her beauty instilled the judges with a superstitious fear, who could not bring themselves to condemn "a prophetess and priestess of Aphrodite" to death. They decided to acquit her out of "pity". Pity ja piety on sama sana. Molemmat tulee sanasta 'pipu' (lat. penis). xxx/ellauri176.html on line 67: According to Emily Cooper in Paris, the first description of the trial given by Athenaeus and the shorter account of Pseudo-Plutarch ultimately derive from the work of the biographer Hermippus of Smyrna (c. 200 BC) who adapted the story from Idomeneus of Lampsacus (c. 300 BC). The account of Posidippus is the earliest known version. If the disrobing had happened, Posidippus would most likely have mentioned it because he was a comic poet (komischer Kauz). Therefore, it is likely that the disrobing of Phryne was a later invention, dating to some time after 290 BC, when Posidippus was active as a poet. Idomeneus was writing around that time. xxx/ellauri176.html on line 71: There are also arguments for the veracity of the disrobing. The words "a prophetess and priestess of Aphrodite" might have indicated that Phryne participated in the Aphrodisia festival on Aegina. If true, this would have showed the jurors that she was favored by the goddess and deserving of "pity". Also, it was accepted at the time that women were especially capable of evoking the sympathy of the judges. Mothers and children could be brought to courts for such purposes. The baring of breasts was not restricted or atypical for prostitutes or courtesans, and could be used to arouse compassion as well as "pity". xxx/ellauri176.html on line 82: Tervetuloa Pornaisiin xxx/ellauri176.html on line 84: The pornai (πόρναι) were found at the bottom end of the scale. They were the property of pimps or pornoboskói (πορνοβοσκός) who received a portion of their earnings (the word comes from pernemi πέρνημι "to sell"). This owner could be a citizen, for this activity was considered as a source of income just like any other: one 4th-century BC orator cites two; Theophrastus in Characters (6:5) lists pimp next to cook, innkeeper, and tax collector as an ordinary profession, though disreputable. The owner could also be a male or female metic (metoikki eli mamu). xxx/ellauri176.html on line 88: The classical Athenian politician Solon is credited as being the first to institute legal public brothels. He did this as a public health measure, in order to contain adultery. The poet Philemon praised him for this measure in the following terms: xxx/ellauri176.html on line 94: In regards to price, there are numerous allusions to the price of one obolus for a cheap prostitute; no doubt for basic acts. It is difficult to assess whether this was the actual price or a proverbial amount designating a "good deal", as in "dime a dozen". xxx/ellauri176.html on line 99: As with any industry, porn has its own specific lingo. But instead of sales stats, porn abbreviations describe males and twats. With the Adult Entertainment Expo in Vegas this week, our office has been buzzing with words that would normally taboo in the workplace. Some elicit giggles, others blank stares and still others furrowed eyebrows, flushed cheeks and the occasional fainting. Rather than calling The evil HR director to deal with the questionable vocab, which would probably just get us all scratched, we dove head first into oral, vaginal and anal research like Freud, Marx and Jung. xxx/ellauri176.html on line 101: In an effort to sort through the lingo being bantered about by both the adult stars and the journalists covering them, we’ve compiled this glossary of very adult terms. While it’s by no means exhaustive, our porn mini-dictionary will hopefully help you navigate the decidedly X-rated conversations at the Venetian’s center bar and clue you in to what the saucy blonde meant when she asked if you would give her a facial. Hint – she’s not looking for your sperm spouted on her face. xxx/ellauri176.html on line 108: DP Stands for double penetration, and it typically means having two different dicks inserted at the same time into both of a woman's holes. xxx/ellauri176.html on line 110: Fluffer Person who arouses pornographic actors on set in order to prepare them to perform. Pitiful. xxx/ellauri176.html on line 123: Stranger On The Rocks Numbing your wand with a bucket of ice before masturbating. xxx/ellauri176.html on line 125: Toilet Training Urinating or defecating on a partner. xxx/ellauri176.html on line 130: Wall-to-wall carpet A series of unrelated sex scenes with no plot. Whoever said this was boring? He was right. Hizin paljon noita pissakakkajuttuja, onxnää tyypit vähän infantiileja? Toilet trainingista on jäänyt traumoja. xxx/ellauri176.html on line 136: Rauni "Molle" Mollberi oli naisennimestä huolimatta mulkku setämies, perheensä pillonut julma isä joka teki filmin toisen setämiehen Timo K. Mukan pehmopornokirjasta. Nää on kaikki jotenkin zolamaisia naturalisteja. Sen tyttären poika bylsi meidän Helmiä Albinen ikäisenä. Nyze jäbä tuottaa jotain somesisältöjä. Filmin tekoon osallistui Panu Rajala. Elukoita hakattiin filminteossa. Vittu mitä paskiaisia koko konkkaronkka. "Nyzaat naija mua" mirri leffassa on samaa tyyppiä kuin Zolan papin sisko Desirée (kz. seur. numero). xxx/ellauri176.html on line 139: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri176.html on line 144: La Faute de l'Abbé Mouret* (1875) is the fifth novel in Émile Zola's twenty-volume series Les Rougon-Macquart. Viciously anticlerical in tone, it follows on from the horrific events at the end of La Conquête de Plassans, focussing this time on a remote Provençal backwater village. xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou. xxx/ellauri176.html on line 152: The novel then takes a complete new direction in terms of both tone and style, as Serge — suffering from amnesia and total long-term memory loss, with no idea who or where he is beyond his first name — is doted upon by Albine, the whimsical, innocent and entirely uneducated girl who has been left to grow up practically alone and wild in the vast, sprawling, overgrown grounds of Le Paradou. The two of them live a life of idyllic bliss with many Biblical parallels, and over the course of a number of months, they fall deeply in love with one another; however, at the moment they consummate their relationship, they are discovered by Serge's monstrous former monsignor and his memory is instantly returned to him. Wracked with guilt at his unwitting sins, Serge is plunged into a deeper religious fervour than ever before, and poor Albine is left bewildered at the loss of her soulmate. As with many of Zola's earlier works, the novel then builds to a horrible climax. Well not really. It is more like a horrible anticlimax. xxx/ellauri176.html on line 154: The novel was translated into English by Vizetelly & Co. in the 1880s as Abbé Mouret's Transgression, but this text must be considered faulty due to its many omissions and bowdlerisations, as well as its rendering of Zola's language in one of his most technically complex novels into a prolix and flat style of Victorian English bearing little resemblance to the original text. Two more faithful translations emerged in the 1950s and 1960s under the titles The Sinful Priest and The Sin of Father Mouret. xxx/ellauri176.html on line 156: et/s,725-cc5ffa.jpg" /> xxx/ellauri176.html on line 160: Max Haufler (Schweizi) teki filmiversion tästä v. 1937, kukaan ei enää ole kommentoinut sitä netissä. The novel was adapted as the 1970 French film The Demise of Father Mouret, directed by Georges Franju, starring Gillian Hills and Francis Huster. xxx/ellauri176.html on line 163: The Demise of Father Mouret" is not likely to win Franju new friends in the U.S. of A., though I've no doubt that the film may be faithful to the novel, which I haven't read, and to Zola, whose occasional flights into a kind of naturalized romanticism haven't worn well. "The Demise of Father Mouret" xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason. xxx/ellauri176.html on line 168: Quelque estime que l'on ait pour Franju, il faut constater son échec. Si La Faute de l'abbé Mouret n'est pas un des meilleurs Rougon Macquart, le roman ne manquait ni de puissance, ni de poésie. Dans le film, on se trouve en face d'un anticléricalisme primaire dont la puissance, parfois ressentie au travers du personnage d'Archangias, est en partie désamorcée par des allusions aux faits actuels. Comment croire qu'Archangias borné, fanatique, puisse imaginer l'existence future des prêtres ouvriers, de la messe en français ? La violence du frère, la douceur évangélique de Serge deviennent ainsi schématiques, concertées. xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde. xxx/ellauri176.html on line 172: La Faute de l'abbé Mouret est une déception sur tous les plans. xxx/ellauri176.html on line 184: Zola nous sort là un remake à la fois long et contemplatif, plein d’atermoiements amoureux et religieux et d’incessants namedropping de végétaux de toutes sortes (ce qui lui a été abondamment reproché à l’époque)(entre autres choses). C’est presque aussi chiant que l’original. Et en plus il a changé la fin. (QUOI??? Comment?) xxx/ellauri176.html on line 186: Vous aurez donc compris que La Faute de l’abbé Mouret est un Zola un peu atypique qui respecte moins le schéma habituel des autres (enfin sauf que ça finit mal). Zola a un peu tendance à perdre son lecteur dans la forêt du Paradou et au milieu des atermoiements de Serge Mouret. Il s’agit donc d’un Zola que je déconseille en première instance (voire même en seconde). Les téméraires pourront néanmoins profiter de descriptions paradisiaques à foison, d’une fin tragi-comique et d’un propos qui reste très intéressant. xxx/ellauri176.html on line 188: Et le Docteur Pascal, me demanderez-vous? Ben le Docteur Pascal, il a bien chié dans la colle avec son idée extravagante. Il le sait, il le reconnait. J’espère qu’il reviendra sur cet épisode dans le tome qui lui est consacré et qui s’intitule sobrement Le Docteur Pascal (Tohtori paskantaa liisteriin). xxx/ellauri176.html on line 193: Huonoaseisen Herodias on pitkä, pitempi paljon kuin Elvixen huomattavasti nimekkäämpi ase. Tääkin pätkä on vaan 1 näytös poeettisessa draamassa Herodias, joka Mallarmelta jäi ikävästi kesken. Flaubert väsäsi samaan aikaan omaansa. xxx/ellauri176.html on line 198: Höh, tässä hölinässä ei ole sanaakaan Skene-osasta, joka nimenomaan pani Huishaismannin hormoonit hyrräämään. Mallarme keskittyi siihen niin kovasti että siltä jäi Herodiaan tanssi ja sitä seuraava pään irroitus kokonaan käsittelemättä aikapulassa. xxx/ellauri176.html on line 201: et="Mallarmé"> HÉRODIADE xxx/ellauri176.html on line 206: A mes lèvres tes doigts et leurs bagues, et cesse Huuleta mua sormilla ja sormuxilla! Ja lakkaa xxx/ellauri176.html on line 211: Quand il baigne mon corps solitaire le glace Kun kylvettää mun yxinäistä ruumista kauhea xxx/ellauri176.html on line 212: D'horreur, et mes cheveux que la lumière enlace peili, ja mun hiuxet joita valo raidottaa, xxx/ellauri176.html on line 216: Menée et quel matin oublié des prophètes Millä vetovoimalla xxx/ellauri176.html on line 217: Verse, sur les lointains mourants, ses tristes fêtes, veettynä, mikä proffien unohtama aamuluento xxx/ellauri176.html on line 218: Le sais-je ? tu m'as vue, à nourrice d'hiver, Viettää etäisyteen kuolevien yllä juhlia, xxx/ellauri176.html on line 219: Sous la lourde prison de pierres et de fer Mistäs mä tiedän? Sä näit mun talvi-imettäjänä xxx/ellauri176.html on line 221: Entrer, et jen marchais, fatale, les mains sauves, Mismun vanhat kiekkoleijonat treenas beesvärisiä vuosisatoja xxx/ellauri176.html on line 222: Dans le parfum désert de ces anciens rois : Tekevän entreen, ja mä marssin, fataalina, kädet tyhjinä, xxx/ellauri176.html on line 224: Je m'arrête rêvant aux exils, et j'effeuille, Mut näitkö vielä mitkä mun kauhut oli? xxx/ellauri176.html on line 225: Comme près d'un bassin dont le jet d'eau m'accueille, Mä pysähdyn unexien mamuista ja mä varisen, xxx/ellauri176.html on line 227: De suivre du regard les languides débris Kalpeet liljat jotka oli mussa, samalla kun koukussa xxx/ellauri176.html on line 232: Viens et ma chevelure imitant les manières Tyynnä sä sun seniilin lihan vapina, xxx/ellauri176.html on line 235: A me peigner nonchalamment dans un miroir. Auta mua koska et uskalla mua näin kazoa, xxx/ellauri176.html on line 238: Sinon la myrrhe gaie en ses bouteilles closes, Ellei homoa mirhamia suljetuissa pulloissa, xxx/ellauri176.html on line 240: Voulez-vous, mon enfant, essayer la vertu Saisiko olla lapsi hautajaismaista hyvettä? xxx/ellauri176.html on line 244: Que je les hais, nourrice, et veux-tu que je sente Että vihaan niitä, täti, vai haluatko että xxx/ellauri176.html on line 246: Je veux que mes cheveux qui ne sont pas des fleurs Tahdon että mun hiuxet jotka ei ole kukkia xxx/ellauri176.html on line 247: A répandre l'oubli des humaines douleurs, Levitettäväxi apinan kärsimysten salvaxi, xxx/ellauri176.html on line 249: Dans leurs éclairs cruels et dans leurs pâleurs mates, Julman kirkkaana ja matan kalpeana. xxx/ellauri176.html on line 250: Observent la froideur stérile du métal, Kylmänä ja steriilinä kuin metalli. xxx/ellauri176.html on line 260: Que de fois et pendant les heures, désolée Montakohan kertaa tunnissa pahoillani xxx/ellauri176.html on line 261: Des songes et cherchant mes souvenirs qui sont Unista ja ezien mun matkamuistoja, jotka on xxx/ellauri176.html on line 264: Mais, horreur ! des soirs, dans ta sévère fontaine, Mut kauheeta! Sua lähde kaunis kazelen kun illalla, xxx/ellauri176.html on line 265: J'ai de mon rêve épars connu la nudité ! Mä oon mun revityt unet nähnyt siinä nakuna! xxx/ellauri176.html on line 269: Mais cette tresse tombe.. Mut tää hius karkaa... xxx/ellauri176.html on line 272: Qui refroidit mon sang vers sa source, et réprime joka jäähtää vereni lähteeseen, ja hillize xxx/ellauri176.html on line 274: Quel sûr démon te jette en ce sinistre émoi, mikä piru heittää sut tohon emojiin, xxx/ellauri176.html on line 275: Ce baiser, ces parfums offerts et, le dirai-je ? Toi pusu, nää tuoxut ja, sanonko mä? xxx/ellauri176.html on line 276: O mon coeur, cette main encore sacrilège, Sydänparka, tää pyhänhäpäisevä käsi, xxx/ellauri176.html on line 278: Qui ne finira pas sans malheur sur la tour.. niistä seuraa vaan onnettomuus tornille... xxx/ellauri176.html on line 281: Temps bizarre, en effet, de quoi le ciel vous garde ! Outo aika, tosiaan, josta taivas varjelkoon! xxx/ellauri176.html on line 282: Vous errez, ombre seule et nouvelle fureur, Erehdytte pelkkä varjo ja uusi raivo, xxx/ellauri176.html on line 285: O mon enfant, et belle affreusement et telle Lapseni, ja kauheen kaunis ja sellanen xxx/ellauri176.html on line 286: Que… et... xxx/ellauri176.html on line 288: Mais n'allais-tu pas me toucher ? Etkö aikonutkaan koskettaa mua? xxx/ellauri176.html on line 291: Être à qui le Destin réserve vos secrets. olla se jolle kohtalo varaa sun salaisuudet. xxx/ellauri176.html on line 298: Étoiles pures, Tähdet puhtaat, xxx/ellauri176.html on line 302: Et comme suppliant le dieu que le trésor ja anoa jumalalta että teidän armonne xxx/ellauri176.html on line 303: De votre grâce attend ! Et pour qui, dévorée aarre odottaa! Ja ketä varten, angstin xxx/ellauri176.html on line 309: Triste fleur qui croît seule et n'a pas d'autre émoi Surullinen kukka kasvaa yxin eikä tunne mitään xxx/ellauri176.html on line 318: De reste, je ne veux rien d'humain et, sculptée, Sitäpaizi, mä en haluu mitään tavista, ja jos xxx/ellauri176.html on line 320: C'est quand je me souviens de ton lait bu jadis. se johtuu siitä et mä muistan vielä sun maitoa. xxx/ellauri176.html on line 325: Vous le savez, jardins d'améthyste, enfouis Tiedäxä, ametistipuutarhat, joita piisaa xxx/ellauri176.html on line 327: Ors ignorés, gardant votre antique lumière Kätketty kulta, vanhan valon vartija, xxx/ellauri176.html on line 329: Vous, pierres où mes yeux comme de purs bijoux Te, kivet joista mun silmät koruina xxx/ellauri176.html on line 330: Empruntent leur clarté mélodieuse, et vous, lainaa melodisen kiiltonsa, ja te, xxx/ellauri176.html on line 331: Métaux qui donnez à ma jeune chevelure metallit jotka annatte mun nuorelle tukalle xxx/ellauri176.html on line 332: Une splendeur fatale et sa massive allure ! fataalin loiston ja massiivisen kilon! xxx/ellauri176.html on line 334: Pour la méchanceté des antres sibyllins, sibyllojen likaisissa luolissa, xxx/ellauri176.html on line 338: Prophétise que si le tiède azur d'été, Ennusta että jos kesän lauha sinikivi xxx/ellauri176.html on line 342: J'aime l'horreur d'être vierge et je veux Mä viihdyn mun neizytkammossa ja mä tahon xxx/ellauri176.html on line 344: Pour, le soir, retirée en ma couche, reptile Et illalla, mun sohvalla, koskemattomana xxx/ellauri176.html on line 347: Toi qui te meurs, toi qui brûles de chasteté, Sä joka kuolet, sä joka palat siveydestä, xxx/ellauri176.html on line 348: Nuit blanche de glaçons et de neige cruelle ! Jään ja julman lumen valkoinen yö! xxx/ellauri176.html on line 361: Sois calme, et, t'éloignant, pardonne à ce coeur dur, Rauhoitu, ja lähtiessäsi, anna anteexi xxx/ellauri176.html on line 362: Mais avant, si tu veux, clos les volets : l'azur kova sydämeni. Mutta sitä ennen, sulje verhot, xxx/ellauri176.html on line 365: Des ondes Laineet xxx/ellauri176.html on line 366: Se bercent et, là-bas, sais-tu pas un pays lullaavat ja siellä et tiedäkään on maa xxx/ellauri176.html on line 378: Vous mentez, à fleur nue Valehtelet, raukka nälissäsi xxx/ellauri176.html on line 381: Ou, peut-être, ignorant le mystère et vos cris, Ehkä vaan et tiedä mixi huudat, xxx/ellauri176.html on line 382: Jetez-vous les sanglots suprêmes et meurtris heität mahtavia nyyhkyjä surressasi xxx/ellauri176.html on line 390: Joka kerta kun hän palautti mieleensä Schubertin Liedin Des Mädchens Klage N:o 191, levottomat kyyneleet nousivat auttamatta hänen silmiinsä, sillä tuossa lamentossa oli jotakin enemmän kuin vain riipaisevaa kaihomieltä: repivyyttä joka sai hänen sisuskalunsa kääntymään, jotakin mikä toi mieleen rakkauden lakastumisen autiossa, murheellisessa maisemassa. xxx/ellauri176.html on line 392: et="Schiller">Des Mädchens Klage Tytön vaikerrus xxx/ellauri176.html on line 394: Der Eichwald brauset, Tammisto huokaa, xxx/ellauri176.html on line 395: Die Wolken ziehn, Ajavat pilvet. xxx/ellauri176.html on line 396: Das Mägdlein sitzet Tyttönen istuu xxx/ellauri176.html on line 400: Das Auge vom Weinen getrübet. Itkusta sumenee silmä. xxx/ellauri176.html on line 408: Ich habe gelebt und geliebet!“ Elänyt oon ja rakastanut! xxx/ellauri176.html on line 409: Es rinnet der Thränen Kyynelet juoxevat xxx/ellauri176.html on line 411: Die Klage sie wecket Ei surutyö toivuta xxx/ellauri176.html on line 414: Doch nenne, was tröstet und heilet die Brust Mut kerro mi lientää murheista rintaa xxx/ellauri176.html on line 427: Des Esseintes luulosairastelee kuten eräs hyvin tuntemanne kissaeläin. Hän saa liemiruuan sijasta lavemangia kuin paha Olavi-vauva pienenä. Miisullekin annettiin pienenä peräpuikkoja. Kakka ei tullut. Pieni jyvämäinen puikko pani vastaan kunnes luiskahti läpi neulansilmästä kuin tunnuskuvan kameli. xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku Rip van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta. xxx/ellauri176.html on line 431: Alaviitteessä 320 Nyölö on jotenkin hieman pahastunut Huismannille katolisen kirkon puolesta. Kylläpäs arquebusade tarkoitti ensin arkebuusinlaukausta, -haavaa ja sitten haavasalvaa, tomppeli. Kartussi on toinen pyssy ja siinä patrbluunana käytetty paperitollo (carta). Kartusiaani on chartreuselainen eli Cartusian kaupungista heippaava munkkiveljes. Ehkä siellä tehtiin kartusseja myös. xxx/ellauri176.html on line 433: Sattuu vain olemaan niin että Jumala ei suostu asettumaan tärkkelyxeen. Vaikka mahtuisihan se, kun kerta mahtui ahtaasta immenkalvon reijästä Maarian munasolun sisään. Syntyperäisen aristokratian oli korvannut rahan aristokratia: kassojen kalifikunta, rue du Sentier'n sortovalta ja kaupan tyrannia, jota rahanahneet ja ahdasmieliset aatteet ja itserakkaat ja luihut vaistot pitivät suitsissaan. xxx/ellauri176.html on line 435: Putipuhtaaksi kynittyä aatelistoa ja alennukseen suistunutta papistoakin konnamaisempana, alhaisempana joukkona porvarit matkivat juuri noiden säätyjen kevytmielistä rehentelyä, aikansa elänyttä ylvästelyä ja runtelivat sen irvikuvakseen, koska eivät tienneet mitään sivistyneistä käytöstavoista, mitä haarukkaa käyttää ensin (toisin kuin Tytti Yli-Viikari), anastivat aatelistolta ja papistolta kaikkı heidän vikansa ja tekivät niistä ulkokultaisia paheita, ja aina yhtä määräilynhaluisena ja kaksinaamaisena, matalamielisenä ja raukkamaisena porvaristo sätti säälittä omaa ainaista, pakollista pompoteltavaansa, nimittäin rahvasta, jonka se oli omin käsin päästänyt kuonokopasta ja komentanut väijyksiin, loikkaamaan sieltä vanhojen säätyjen kurkkuun! xxx/ellauri176.html on line 437: Nyt v. 1848 kamppailu oli ohi. Alhaiso oli vuodatettu kuiviin yleisen hyvinvoinnin nimissä niin pian kuin se oli uurastuksensa tehnyt, ja mielenrauhan saanut porvaristo istui valtaistuimellaan ja hallitsi lupsakkaana kaikkea, sillä sen rahamassit olivat painavat ja typeryys sangen tarttuvaa lajia. Seurauksena porvariston noususta oli ollut kaiken älyn häviäminen, kaiken kunniallisuuden pyyhkiytyminen, kaiken taiteen loppu, sillä toden totta nöyryytetyt taiteilijat olivat langenneet polvilleen ja kuluttivat nyt kiihkeillä suudelmillaan niiden ylhäisten suurhuijareitten ja alhaisten satraappien löyhkääviä jalkoja, joiden munista he käärivät elantonsa kokoon. xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm! xxx/ellauri176.html on line 441: Amerikan mantereen valtaisa rangaistusvankila oli siirretty meidan maanosaamme, ja nyt pankkiirien ja nousukkaiden suunnaton, pohjaton, mittaamaton öykkärimäisyys säteili kuin paha ja inhottava aurinko epajumalia palvovan kaupunkimme yllä sen maatessa rähmällään pankkien saatanallisten tabernaakkeleiden edessä kuin Suomi neuvostoaikana ja hoilatessa sylki pärskyen saastaisia virsiään! Ulf! Luhistuisit, yhteiskunta! Kuolisit pois, vanha maailma! des Esseintes huudahti tuohtuneena eteensä loihtimastaan riettaasta näystä, ja tämä parkaisu keskeytti hänen ahdistavan painajaisensa. xxx/ellauri176.html on line 443: Ah! hän jatkoi, mutta se vain, ettei tämä ole pahaa unta! Se vain, että minä joudun pian takaisin tämän vuosisadan iljettävään ja alentavaan hullunmyllyyn! Han haki apua Schopenhauerin lohduttavista viisauxista, vritti lääkitä niillä haavansa, toisteli mielessään Pascalin murheellista väittämää: "Sielu huomaa vain ne asiat, joiden ajatteleminen tuottaa sille tuskaa." Mutta ei. Ei se mitään auta. Se vaan on nyt näin. xxx/ellauri176.html on line 445: Han ei voinut enäa sulkea silmään totuudelta: mitään ei ollut enää tehtävissä, ei mitään, kaikki oli maan tasalla. Porvarit popsivat lounastarpeitaan paperikääreistä niin kuin esikaupungin työläiset ja kyykkivät pesislippalakit päässä, muovikantiset Starbucks-pahvimukit käsissä kirkon mahtavissa raunioissa, joista oli tullut suosittu kohtaamispaikka, rojuröykkiö, jota herkeämättä pilkattiin mauttomilla vitseillä ja siivottomilla sukkeluuksilla. xxx/ellauri176.html on line 447: Voisivatko Genesiksen kauhistuttava Jumala ja Golgatan kalpea, ristiltä irrotettu Kristus vielä laitimmaisen kerran todistaa olemassaolonsa ja päästää tyrehtyneen vedenpaisumuxsen jälleen valloilleen, sytyttää uudelleen sen tulisateen. joka muinoin poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kirotut kaupungit, aivokuolleet kaupungit? Vai jatkaisiko tämä liejuvyöry kulkua ja peittaisi ruttotautinsa alle koko vanhan maailman, jossa ei enää idä kuin synnin kylvö ja josta ei enää korjata kuin häväistyksen satoa? Mieti sitä! Tätä miettimään jää nyt Huishaismannin avataari. xxx/ellauri176.html on line 449: On tyhmää oikeistoidealismia väittää että kirkko olis tullut muuten vaan ahneemmaxi, vaikka kyse on ennustettavista tuotantotavan muutoxista, jotka ajaa aateliston parasiitit ezimään uusia ansaintalogiikoita. Katolisuus on näillä suomalaisilla katoliikeilla keino kiipiä, erottautua massasta ja elätellä holier than thou snobismia, kun ei tässä lattapäiden maassa paremmuutta muuten saa osoitettua ilman tuhtia setelitukkua. Nyölö on persoonana aika lailla Huismannityyppiä. xxx/ellauri176.html on line 451: Tyyppi, joka tuntee olevansa säälittävä häviäjä kun ei pysy läjän päällä lähtee fasistien kelkkaan. Paremmin menestyneisiin päin kumartamalla voi sentään joukon jatkona vielä päästä pyllistämään noille rotinkaisille. Onnexi Allahilta sentään onnistui lainatuilla lenkkareilla kaataa ne rangaistusvankilan ammoisen toivon lohdulliset kaxoisloistotornit! xxx/ellauri176.html on line 453: Barney d'Aurevilly oli lopettanut Vastahankaan-artikkelinsa näihin virkkeisiin: "Baudelaire, satanisti joka kuoli uudelleen syntyneenä kristittynä oli selkeästi Huishaismannin roolimalli. Pahan kukkien ilmestyttyä minä sanoin Baudelairelle: Teillä ei ole enää muuta järkeenkäypää vaihtoehtoa kuin pistoolinpiippu tai krusifixin eteen polvistuminen. Baudelaire polvistui krusifixin eteen. Tekeeköhän Vastahankaan-romaanin kirjoittaja saman ratkaisun? Baudelaire ei tosin koskaan kääntynyt samassa mielessä kuin Huysmans. Baudelaire oli liika fixu krusifixixi. Huisman ei. Ei Nyölökään. xxx/ellauri176.html on line 460: Vittu miten Huishaismanni on sitten anaali. Ällöttävää turinointia erimakuisista peräruiskeista. Tämäkin ois ehkä eräs taulukoinnin aihe: onko kirjailija anaali oraali vai ehkä genitaaliaukon ystävä. Esim Sujata Massey on selvästi anusaukkotyttö ja Philip Roth peräreikäpoika. Satunnaisten panokohtausten ei pidä antaa hämätä. Anni finaaliin. Anista penaaliin. Des Esseintesin lääkäri on maailmanmies. Hän käyttää huveihinsa puolimaailman naisia. Boris Johnson ulkoiluttaa 1/4 maailman koiraa juosten uimasortseissa kuin varastettu ostoskärry. xxx/ellauri176.html on line 462: Mutta selvitetäänpä ensin teoriataustoja. xxx/ellauri176.html on line 472: Liukuaineet käytettäväksi genitaali- ja anaalialueella xxx/ellauri176.html on line 474: Glijmiddelen voor gebruik in het genitale alsmede anale gebied xxx/ellauri176.html on line 477: a) sukupuoliyhteys, joka käsittää seuraavat kosketustavat: genitaali-genitaali, oraali-genitaali, anaali-genitaali tai oraali-anaali, xxx/ellauri176.html on line 482: Kai pesitte kädet ja genitaalit? xxx/ellauri176.html on line 489: Behalve Geslachtsdeel, die geloof ik fret wil worden. OpenSubtitles2018.v3 xxx/ellauri176.html on line 494: Eli siis apinalla on kolme aukkoa, josta jäykkä phallos mahtuu jotakuinkin sisälle, nimittäin, oraali, anaali ja genitaali. Freudin mukaan lapsi kiinnostuu jo vauvana oraalisexistä, jota se harjoittaa lutkuttaessaan äidin tissiä. Oraaliset tyypit haaveilevat isoista hyllyvistä tisseistä, joita voi puristella ja joiden väliin voi työntää phallosta. xxx/ellauri176.html on line 496: Toilet trainingin ikäisenä taaperona lapsi viehättyy kakasta ja pyllynreijästä. Anaaliseet tyypit kuten vaikka Ulyssexen kirjoittanut James Joyce haaveilee persaukosta, josta tulee kakkaa samalla kun se työntää sinne phallosta. Tämäkin on vielä aika kehittymätöntä, esim ei haittaa jos partneri on vaikka samaa sukupuolta, ize asiassa kaikki sujuukin ainakin miesten kesken vaan paremmin. xxx/ellauri176.html on line 498: Sitten puberteetti-ikäisenä alkaa vastapuolen killuttimet kiinnostaa. Vastustamattomasti tortun lähistöllä kangistuva phallos ezii vaikka väkisten tien karvapöheiköstä märkään tunneliin, jonne sitä juohevasti johdattaa mirrin tarkoituxeen suunniteltu pitkittäishalkio. Tämä vaihe on kehityxen huipennus, jossa koko hommasta vasta tulee nettotulosta, eli kaiken sujuessa hyvin alkaa mahan alla kasvaa uusi apina. xxx/ellauri176.html on line 500: No mitenkä tää kaikki sitten liittyy ihmisluonteisiin? Sen on Sigmund Freud laittamattomasti kuvannut 1905 teoxessaan Drei Abhandlungen zur Sexualtheorie. Paizi siellähän näitä vaiheita on kokonaista 5! Eli välistä on nyt jäänyt multa vaiheet 3) fallinen ja 4) latentti. Vaihe 3) on missä lapsi löytää omat näpöttimensä ja alkaa niitä omaxi tyydytyxexeen ize hinkata. Vaihe 4) on se Lassin (muttei Leevin) vaihe jossa se on inhoovinaan Sussia. Vikana on vain etteise saata letkumaisella pikku pippelillään sitä vielä nussia. Sixi se on halvexivinaan sitä ja olevinaan aika poikaa mielestään. Tytöt on ällöttäviä! xxx/ellauri176.html on line 504: No mitenkä tää neronleimaus sitten liittyy sielunelämään? No silleen että apinan aivokerrosten 3 osaa, id, ego ja superego kehittyvät tämän puuhastelun ohella. Alkupää on idin heiniä, ego syntyy kun vauva vieroitetaan tissistä. Superego alkaa syntyä kun lasta opetetaan paskantamaan käskystä ja varsinkin kun sitä läpsitään pikku käsille kun se kaivelee pimppiä tai hypistelee pippeliä. Täysin kehittynyt tää kerroskakku on kun on aika ryhtyä ezimään sitä vastapäistä reikää ja/tai keppiä. xxx/ellauri176.html on line 506: Aika hyvinhän tää nazaa Freudin juutalaisen raamatun syntiinlankeemuxen kertomuxeen. Paratiisissa ensin puuhastellaan synnittöminä (Miltonin mielestä harrastetaan jo siellä turvasexiä, mutta tämä lienee homopetterin omaa satuilua). Sitten käärme eli phallos puuttuu asiaan, kuiskutellen sylkisesti Eevan korvaan. Eeva, kaiken synnin alkusyy alkaa houkutella Aatamia sexikokeiluun, ja aika pian Aatamille selviää mistä reiästä kana kusee, ja mihkä tää jäykistynyt vällykäärme on survastava. Seurauxet on luettavissa hyvän kirjan muilta sivuilta. Siitä lähtien aapan sexitouhuja kyylää kiivas ja mustasukkainen supermies, eli jehova. xxx/ellauri176.html on line 508: Jännä että perheenlisäys (ja kuolema) on tässä kirjassa jumalan bylsinnästä tuomizema rangaistus. Näkee että tässä on ollut setämiehiä kynän varressa. Niillehän se olis mukavinta jos sais vaan mielin määrin seurauxitta nussia. Se on vitun narsistista, eikä ole ihme että nimenomaan narsistisimmat kirjailijat pitää kiinni tästä peitetarinasta. Ne ei suin surminkaan voi kuvitella että niiden pitää kuolla, mitenkä maailma voi millään tulla toimeen ilman niitä. xxx/ellauri176.html on line 510: Freudilla ei sellaista kehitysvaihetta enää olekaan, jossa apinat alkaisivat yxin tuumin ajatella perheen perustamista. Zolankaan pappi ei penskoista perusta, se häärää mieluummin neizyt Maarian hameissa. xxx/ellauri176.html on line 512: No mistäs tunnistaa eri vaiheisiin fixoituneet kynäilijät? Ezitäänpä vihjeitä. xxx/ellauri176.html on line 516: Freud sanoi, että suun stimulaatio voi johtaa suun kautta kiinnittymiseen myöhemmässä elämässä. Ympärillämme on suullisia persoonallisuuksia, kuten tupakoitsijoita, kynsienpuristajia, sormien pureskelijoita ja peukalonimijöitä (!). Suulliset persoonallisuudet harjoittavat tällaista suullista käyttäytymistä, varsinkin stressin aikana. xxx/ellauri176.html on line 521: Varhainen tai ankara pottakoulutus voi johtaa siihen, että lapsesta tulee anaali-retentiivinen persoonallisuus, joka vihaa sotkua, on pakkomielteisesti siisti, täsmällinen ja kunnioittava auktoriteetti. He voivat olla itsepäisiä ja tiukka nyrkkejä käteisensä ja omaisuutensa kanssa. Esimerkiksi Scrooge McDuck. xxx/ellauri176.html on line 525: Pissa-kakkahuumorin ystävät ovat selviä anaalicaseja. Samoin sellaiset jotka on koko ajan pyyhkimässä paikkoja, ylistävät pyhyyttä ja puhtautta ja puhuvat ällöten saastasta. Ezimättä tulee mieleen Raamattu, Rabelais, Roth, Pynchon, Foster Wallace ja Sujata Massey. Tämmöiset on yleensä myös sadisteja. xxx/ellauri176.html on line 530: Vaikkei fallisuus ole kummonenkaan tyyppi sinänsä, tähän vaiheeseen liittyvät iänikuiset isä-äiti komplexit, joita löytyy roppakaupalla saduista ja aikuisviihteestä. Milfejä bylsitään äidin sijasta ja setämiehet häärii pedofiileinä. Ihan mukaviahan nekin hommat ovat, varsinkin kun ne on kiellettyjä. During the phallic stage what the boy loves most is his penis. Harmi vaan että isällä on isompi ja äiti näyttää imevän sitä mieluummin. Isä ruuvaa irti kikkelin jos Shuco-auton avain häviää avaimenreiästä. Hence the boy develops castration anxiety. Tyttö on peniskade ja syyttää hännättömyydestä äitiään, mutta alistuu sitten äidin näyttämään sekundarooliin. Joopa joo. xxx/ellauri176.html on line 535: Tässä vaiheessa tytöt leikkii keskenään ja pojilla on hyväveliseuroja. Monille tää jää päälle, on mezästysporukoita joissa rassataan kaverien pyssynpiippuja, on käsityöseuroja ja harrastuspiirejä joissa kootaan Märklin-junia. Aika monet pseudomaskuliiniset kirjailijat juuttuu tähän vaiheeseen, esim. Joe Conrad ja Ernest Hemingway. Täältä löytyy paljon misogyynejä joita karvahattu pelottaa. xxx/ellauri176.html on line 539: Jos ei päästä tähän vaiheeseen ilman esteitä, voi koiraille tulla sexuaalisia perversioita. Nussitaan silikoninukkeja, puunrunkoja, vuohia, mitä vaan josta löytyy sopivan kokoisia reikiä. Tai taannutaan johkin edellä mainituista vaiheista: pussaillaan, nuollaan pillua, tehdään pyllyhommia, tai suunnataan käyttämättä jäänyt libido vaikka uskontoon tai kaunokirjallisuuden pariin. Kaikenlainen sielunhurmio on vaan naamioitua panohalua, jota henkiset padot turhaan koittaa tukkia kuin Aku sormi murtuvan tulvapadon reijässä. xxx/ellauri176.html on line 541: Freudin mukaan lapsi tuo maailmaan niin sanottuja "polymorfisia perversseja" asentoja, jotka voivat ilmetä erilaisissa parafilioissa seksuaalisen viiveen läpimurtojen aikana (Termiä perversio ei käytetä pejoratiivisesti (pejoratiivisesti), vaan se on ihan arvoneutraali. Freud oli izekin koko perverssi, ja lähes kaikki kynäilijät ovat sitä.) Esipubesoiva lapsi on alttiimpi paraphilialle kuin useimmat aikuiset, koska hänen henkiset patonsa – kuten häpeä, inho ja moraali – ovat vasta syntymässä iästään riippuen. Lapsuudessa laukaistuja paraphilioita ovat muun muassa seuraavat seksuaaliset taipumukset: xxx/ellauri176.html on line 545: Fetischismus xxx/ellauri176.html on line 556: Onko tämä tiedettä vain täysin huuhaata? No tieteexi sen ennustamiskyky on aika heikko, mutta post festum sillä on kiva selitellä asioita parhain päin. Siis ainakin se on mainiota kirjallisuustiedettä! Ettei tule tehdyxi väkivaltaa monipuolisille kirjailijoille, tehdään tästä monivalinta. Homo käsittää myös latentit jotka viihtyy parhaiten hyväveliseurassa. Runkkari käsittää myös fallistit, eli omaa moloansa yli kaiken rakastavat narsistit, sekä sublimoituneet, jotka runkkaa kazomatta käsiinsä. Hypoteesi: tässä on joku korrelaatio GAL-TAN asteikkoon. Oikeistotaantumusta löytyy etupiästä junan takapiästä, vasemmistoa ja ateisteja enempi etupepun kimpusta. Freud oli ehkä oikeassa tässä asiassa: ne jotka on eniten huolissaan rahanmenosta, tykkäävät muutenkin puuhastella peppureijän kimpussa. xxx/ellauri176.html on line 581: Projektityöntekijäni Inari jolla oli jalassa viisivarpaiset mustat kumijalkaterät oli japsufani, kuten v. 64 syntynyt Sujata Massey ja 1957 syntynyt Kristiina "Kride" Jokinen. (Kriden ikä ei selviä sen nettisivuilta mutta se on Kari Peizamon luokkatoveri Nokialta. ) Tähän paasauxeen on kerätty Sujauta Massiin v. 2014 "Suunami menestyxen rannikolla"- kirjan kylmiä paloja. Rei Shimura oli Kriden mielikirjailija. Molemmat on middlebrow eliskä keskikulmakarvaisia keskinkertaisia keskiluokkaisia kauppaopiston naisia. Hyperkorrekteja anaaliobsessiiveja. Vitun hölmöjä ennen kaikkea. xxx/ellauri176.html on line 587: Se alkoi 11. maaliskuuta 2011, kun Japanissa koskaan mitattu voimakkain maanjäristys iski maan itärannikolla. 9,0 magnitudin järistys oli niin voimakas, että se siirsi Maan pois akseliltaan. Se laukaisi tsunamin, joka pyyhkäisi Japanin pääsaaren Honshun yli tappaen yli 18 000 ihmistä ja pyyhkien kokonaisia kaupunkeja pois kartalta. xxx/ellauri176.html on line 589: On muistettava että tätä kirjoittaessaan Mässy oli jo miehen iässä, 50 ja risat, vaikka sankaritar Rei on ekasta seikkailusta tähän viimeiseen kuin ihmeen kautta säilynyt tuskin kolmikymppisenä. Se ei vanhene päivääkään, se on Iines Ankka. Vaan sen asenteet vanhettuvat. Saman ilmiön voi nähdä tyttökirjoissa, jotka asenteellisesti kuvailevat tätikirjailijoiden omaa nuoruutta, vaikka reaaliat olis siirretty lähemmäxi nykyaikaa. xxx/ellauri176.html on line 591: Hartaan uskonnollisessa Acehissa monet tsunamista selvinneet sanovat kestäneensä traumat islamin avulla. Niin myös Sauli Niinistö: xxx/ellauri176.html on line 593: "Kärsin pahoista traumoista viiden vuoden ajan. Näin hirveitä asioita, kun kamppailin hengestäni. Lisäksi kannattajani hylkäsivät minut presidenttikauden jälkeen. Ilmeisesti heillä ei ollut voimia huolehtia minusta.Tällä hetkellä teen sekalaisia hommia Kalasatamassa. Nykyään elän veljeni ja kyläläisten tuella, valtiolta en saa rahaa. Olosuhteisiin nähden olen elämääni tyytyväinen. Joskus haaveemme eivät toteudu niin kuin haluaisimme. Minulle kävi niin." xxx/ellauri176.html on line 595: Se, miksi Jumala sallii kärsimystä, on ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä. En ymmärrä sitä itsekään, mutta haluan silti pitää uskostani kynsin hampain kiinni. Piispa Huovinen meni vessaan itkemään. Kimin perhe oli vaisusti onnellinen koska Kim pelastui. Toivoisin, että tämä kymmenvuotishässäkkä päättää viimein kaiken tsunamipohdinnan. Toivon tsunamin opettaneen ainakin sen, että jos meri pakenee, täytyy lähteä karkuun eikä ryhtyä kaivamaan kameraa. xxx/ellauri176.html on line 616: Näissä sähkötolpissa Khao Lakissa lomaili tuleva presidentti Sauli Niinistö poikansa Matiaxen kanssa. Niinistö kyllä loukkaantui hypätessään sähkötolpasta alas suoraan viemärikaivoon. Kaikkein kiitollisin olen siitä, että omat omaiset selvisivät. Sähkölinja tukevine tolppineen kulkee yhä samassa paikassa kuin kymmenen vuotta sitten, ihan kaiken varalta. xxx/ellauri176.html on line 618: Presidentin mukaan ei kannata jäädä pohtimaan tapahtumia, jotka olivat sattumien seurausta. Aki Sirkesalolla nyt vaan oli paskempi zägä. Jumalalla ei ollut siinä sormia pelissä. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan tsunamissa kuoli noin 300 000 ihmistä. Tsunamin seurauksena kuoli 179 suomalaista, joista 170 Khao Lakissa, kahdeksan Phuketissa ja yksi Sri Lankassa. Aineelliset vahingot ja ympäristötuhot sensijaan olivat laajoja. Esimerkiksi hotelli, jossa Niinistöt majoittuivat, tuhoutui täysin. Jutta ja Juha Larm ovat sentään yhä yhdessä, halailevat Pirkkalassa ja uskaltavat olla huonoja. xxx/ellauri176.html on line 623: 1. Noloa että semijapsun gigolomainen syväruskettunut jenkkimies Michael asuu semijapsun ostamassa talossa. xxx/ellauri176.html on line 625: 2. Sisustusvinkit ja tuoteasettelu mätkii hätätilan 6-0. xxx/ellauri176.html on line 631: 5. Tai ji tarkottaa muka "suuri ääretön". Paskat oikeasti Tai ji quan tarkoittaa "hyvin äärimmäistä nyrkkiä." xxx/ellauri176.html on line 635: 7. Ezä voisizä... Sähän voisit Michael... Siirryin tuolista hänen syliinsä. Aloin avata hänen housujensa nappeja. Jälkeenpäin makasin raukeana mieheni sylissä kulta-ja timanttisormuxet kädessä. xxx/ellauri176.html on line 647: 13. Onpa surullista kun Tokyo Towerissa ei ole valoja. Michael pyykkilautavazoineesn muistuttaa puhallettavaa nukkea. Semijapsu toimi aluxi sen sihteerinä. Semijapsu tarraa Enriquen Luckyfarkkuihin. Näitä empanadoja ei ole edes lämmitetty! xxx/ellauri176.html on line 649: 14. Semijapsu antaa homoille hento-lootaa kuivajäällä. Kaikki on ihan extra järjestetty semijapsulle. Voitte tiputtaa sitä myös Cosmoihinne. xxx/ellauri176.html on line 659: 19. Hyvin pikaisen suihkun jälkeen meikkasin ja puin ylleni yhden harvoista mukaan ottamistani kaupunkiasuista: harmaat flanellihousut ja kermanvalkoisen kilpkonnakauluksisen angoraneuleen, jonka olin löytänyt Mitsutanin alennusmyynnistä vuosia sitten. Asun päälle puin keväisen vihreän takkini. Richard sitoi vielä kaulaani vihreän ja kullan värisen Hanae Morin vintagehuivin ja teki siihen monimutkaisen, hienostuneen solmun. En ollut tämän planeetan trendikkäin tyttö. Solmukaan ei niin hieno kuin monttöörillä. xxx/ellauri176.html on line 663: 21. Tänä iltana tätini oli tehnyt ---. Pääruokana oli semikanaa jonka setä oli tehnyt tavaratalon valmiista setistä. Hiroshima setä oli pääammatiltaan pankkineuvoja. xxx/ellauri176.html on line 665: 22. Löysin talvivaatteiden aletangosta koirolle Rich Dog Worldin punaisen tikkitakin. Otin izeäni niskasta kiinni. Käärin hihani. xxx/ellauri176.html on line 667: 23. Miten ruumiit on jo hajoamistilassa vaikka vielä tulee jälkijäristyxiä? Aikaa oli mennyt 8 päivää. In cold water adipocere can take as long as 12 to 18 months whereas in warm water it can form in as little as two months. Tietävätkö ihmiset että kuolevat? Kyllä tietävät. Toivoin etten olisi kazonut. xxx/ellauri176.html on line 675: 27.Reillä on mustat mokkanahlaiset Merrillin varsikengät. Herra Ishidalla on jämerät Clarksin nauhankengät. herra Ishida taitaa olla vähän pedo. Kizuna on side. Charity, sanoisit vaan reilusti. xxx/ellauri176.html on line 677: 28. Japsut soittavat kansalaisille isoveli valvoo musiikkia aamuisin. Kaikki ulos jumppaamaan. Minusta se osoittaa että järjestelmät toimivat niinkuin pitääkin. xxx/ellauri176.html on line 679: 29. Ihmiset rakentavat alttareita kunnioituksesta ja toivosta. Varsinkin läskejä hohottavia buddhia. xxx/ellauri176.html on line 681: 30. En hyväksy lapsen hylkäämistä mutta ymmärrän mitä suurimmassa määrin vanhempien kiukun! Kaunis esine! Monta sellaista! Öm! Kauniit esineet on hukassa! Tyhjä setrilipas kassakaapissa! Kamalaa! Joku on vienyt ne! Esimerkiksi se poika jolla on kukkotukka! xxx/ellauri176.html on line 685: 32. Tuntuiko teistäkin siltä, että kun Miki kehotti Hachikoa tulemaan luoxenne, hän kuvitteli samaan aikaan mielessään hänen ja oman isänsä jälleennäkemisen? Voi hyvin olla. En muista, olen dementti. Minulla on ize asiassa vähän nälkä. Milloin syömme? Mitä saamme? Armeijan lahjoittamat villasukat. xxx/ellauri176.html on line 687: 33.Minun pitäisi varmaankin käydä kazomassa ruumiita missä niitä nyt säilytetäänkin, että löytyisikö sinitukkaista. Kiitos. En ansaize moista ystävällisyyttä mutta olen hyvin kiitollinen siitä. Kumars kumars. xxx/ellauri176.html on line 689: 34. Seuraavana aamuna hra Ishida kertoi minulle nukkuneensa hyvin. Hänen taiji liikkeensä olivat viehkeät. Sipulin aiheuttamat kyynelet tekevät enemmän kipeää kuin surun kirvoittamat. Tänään mönyynä siitakesienistä ja wakame merilevästä keitetty misopata. Pah. Villasukat oli paremmat. xxx/ellauri176.html on line 691: 35. Rei ymmärtää lapsia. Hän kyykistyy niin alas että silmät ovat samalla tasolla. Mikin pitäisi saada viettää hyviä hetkiä siihen asti kunnes otosan löytyy ruumiina. Rein poreilevaa misokeittoa haluavia ihmisiä oli 20% vähemmän. Rei oli yhtäkkiä äärimmäisen valppaana. Akira Kurosawa könysi pystyyn. xxx/ellauri176.html on line 693: 36. Ruumishuoneella haisi varmaalla tosi pahalta? Ei, haju oli siedettävä. He käyttävät monia kemikaaleja. xxx/ellauri176.html on line 695: 37. Myyntiautomaatit muodostavat rannalle tiipiitä. Pienet makkarat olivatkin kynnellisiä sormia. En voinut uskoa että hra Ishida pani minut kokemaan jotain tällästä. Me tarvizimme luonnollisesti armeijan tai poliisin. Ruskeat loaferit ovat miesten kengät. Mutta monet japsumiehet käyttävät ruskeita loafereita. xxx/ellauri176.html on line 697: 38. Olkavarsissani tuntuva kipu oli miltei sietämätöntä. Olin niin liikuttunut että pyyhin silmiäni mutaisilla käsillä. Unohdin kokonaan käsissäni olevan mudan! Tim-koira rummutti maata hännällään ja näytti nauravan. Otosan näyttää aika pahalta mutta hänet saadaan kuntoon sairaalassa. Omassa olotilassani ei ollut paljon kehumista niin fyysisest kuin psyykisest. Mutaa käsissä ja naamassa! xxx/ellauri176.html on line 699: 39. Oikeasti? epäili rva Haneda. Hänellä oli henkarit taskussa! vakuutin. Mutta voi! Voi on löydettävä! Muuten perheemme ei ole eheä! xxx/ellauri176.html on line 700: Se ei pysty avaamaan tölkkejä. Rei lähettää gigololle textarin: Mahtava päivä. Rakastan sinua. xxx/ellauri176.html on line 704: 41. Jeepin muovi-ikkunat oli avattu. Pahanhajuista ilmaa sisällä. Kersantti Ohimo on eri ikävä. Hahaa onnexi mauton neiti Kimura löytyy ruumiina.Tunnistettiin lakkanapeista ja sinisestä tukasta. Kukaan ei moiti teitä pyörtymisestä. xxx/ellauri176.html on line 706: 42. Kylpy kuulosti oivalliselta terapialta. Ihmisruumiin haju on kammottava haju. Rei ei ollut päässyt suihkuun moneen päivään. Minä pidän teistä huolta lupaili herra Ishida. Pidin pikkuruista pyyhettä alavartaloni suojana. xxx/ellauri176.html on line 708: 43. Muut naiset rupattelevat kylvyssä. Tytärtä ei löydy. Vakuutus ei korvaa. Mies näytti ihan puupölliltä. Niin aina. Rein kännykkä on hukassa. Ja mutaa naamassa. Mayumi löytyi kippurassa lihakaupasta kuin lihanleikkaaja. Sentään koskemattomana. Mitenkä Rei muka haisi niin vitusti kalmalta kun se ei ollut edes koskettanut ruumista? Vai oliko? Oli helpotus päästä suihkuun. Näytättepä te puhtaalta, Nobukosan kommentoi. Haistakaa! Näytän kyllä puhtaalta mutta tuoxunko minä puhtaalta? xxx/ellauri176.html on line 713: 45. Minulla ei ole enempää myslipatukoita. Mutta sairaalan lähellä oli 7-11. Kiitos jenkit ja globaalitalous! Missä olisimme ilman niitä. Parempi ettei ajattele asiaa. xxx/ellauri176.html on line 715: 46. Rva Haneda polski käsivarsilllaan ja sanoi suorapuheinen tyyliinsä: voi Voi on takuulla hukkunut. Rei miettii: Jos saan joskus lapsia toivon ettei minun tarvize valehdella niille noin sikana. xxx/ellauri176.html on line 717: Onko Sujatalla perhettä? She is currently single. She is not dating anyone. We don't have much information about She's past relationship and any previous engaged. According to our Database, She has no children. Claims one celeb site to know. All false! xxx/ellauri176.html on line 719: Much like her meticulously researched historical novels, author Sujata Massey carefully curates the family meals and lists them on a small chalkboard hanging from a wall of her kitchen on Baltimore. “Usually, I try to plan my menus on Sunday,” says Massey, who lives in a late 19th-century Tuxedo Park home with her husband, Anthony, and children Pia, 16, and Neel, 13. “Tonight, they’re going to have coriander chicken. xxx/ellauri176.html on line 720: They’re going to have couscous. And they’re going to have ratatouille,” she says, pointing to the handwritten “specials” on the board. “The kids like it better when they’re not surprised. There’s usually one night when it’s blank, and then they can suggest something.” xxx/ellauri176.html on line 722: 47. Richardin untuva haisi kalmalta joten otin käyttöön muodikkaan fleecetakkini. Izeriittoisuus on ongelma jos on jenkki jolla on japani kakkoskielenä. Kiitin itkun partaalla olevaa poliisia ja ajattelin mielessäni: helkkarin ääliö. xxx/ellauri176.html on line 724: 48. Ostin riittävästi Inari susheja että saatoin puhutella myyjätärtä. xxx/ellauri176.html on line 727: Otan osaa traagisen menetyxen johdosta. Kiitos se oli todella kamalaa. Taivutin päätä ja otin nenäliinan esiin. En ollut mielissäni sillä Mayumi oli 15 ja Akira 17 - se on iso ikäero siinä vaiheessa. (Albine oli 16 ja Sergei 25. Siinäs näet.) Mayumi oli kolttosten tekijä toisin kuin meidän tyttäremme. Akiran kukko nousi ja arvosanat laskivat. 3v on pitkä aika lukioikäisten suhteelle. Mayumin porukat halus jatkaa lakkanappikauppaa ja Akiran vanhemmat puuiloa. Sujatan mielestä se oli täysin kohtuullinen toivomus. Niinhän täällä toimitaan eikö totta? Minä olen hänen äitinsä. Totta kai olin huolissani. Ettekö tekin olisi? xxx/ellauri176.html on line 729: 50. Tadaa! huusi kukkotukka ovelta. Tässä, äiti sanoi ja toi pojalle suuret lampaannahkaiset tohvelit. Kimurat on rupusakkia, antaa kukon äiti ymmärtää puristaen huulensa pahexuvasti yhteen. Mayumin reppu oli Coachin alennusmyynnistä ja luurissa oli Totoro. Armeijalta oli ystävällistä viedät teidät kylpyyn sanoi äiti pidellen nenäänsä. Haluatteko käyttää saniteettitiloja? Ja terve menoa! xxx/ellauri176.html on line 731: 51. Tsunamin jäljiltä oli niin paljon luita että niistä saa runsaasti mahjong-tiiliä. Oliko se Coachin reppu? Täynnä 60-luvun C-kirjaimia. Kylse sitten oli. Akira on nuori hän tuntee merkit. xxx/ellauri176.html on line 735: 53. Hra Kimura ärjyy, Rei kompastuu kalaan. Antaa vetää nuuskija. Jotkut rakastavat esineitä kuin ihmisiä. Rein oli vaikea jättää koiranjätöxiä maahan joka oli täynnä paskaa. Kylse onsit anaali. xxx/ellauri176.html on line 737: 54. Hauska tappa taas miso ja vihannespikkelssi, skonssi ja kaffe latte. Farkut ja fleecetakki. Richardin löyhkäävä punanen North Face tikkitakki. Jotkut rakastavat esineitä kuin ihmisiä. xxx/ellauri176.html on line 740: Mitä sinä kuuntelit? Taylor Swiftiä. Reillä on isot jalat klompsuissa Merrelleissä. Mayumilla oli sirot pienet jalat Air Jordaneissa. Sekin vielä. Akiralla on Timberlandit, se on suosittu merkki Japanissa. Voi ihan kuin oltais jenkeissä. Kotoisaa. Rei sanoo aina "kipittävänsä" jonnekin. Tuskin noilla klompsuilla. xxx/ellauri176.html on line 741: Isä Kimuran kirjassa on valokuvia sukukalleuxista. Hän on etevä liikemies. Mitä ruumiista mutta nuo lakkaesineet pitää palauttaa. Kimurat ovat puualan ihmisiä. xxx/ellauri176.html on line 743: 56. Mentorini painoi ovikelloa. Sillä on nyt puolet vähemmän mentoroitavia. Jepjepjep! xxx/ellauri176.html on line 746: 57. A netsuke ('root-fix') was attached to the end of a small decorative container called an inro (kännykötelo), stopping the weight of the inro from slipping through the waist sash (obi). The cord was passed round the back of the sash, and the netsuke hooked over the edge. Obi wan Kenobi. xxx/ellauri176.html on line 753: 58. Gigolo Michaelin 1. vaimo oli kuollut jossain toisessa gadasdrofissa. Ainakin Michael saa Fukushimasta lisää lavasäteilyä. Lähetin sille kuvia mun Tushista. xxx/ellauri176.html on line 757: 60. Vaihdoin saastaiset varsikenkäni skottiruutuisiin tohveleihin jossa luki Bleeding hearts. Miehesi ansaizee enemmän rispektiä torui Norie täti. Mukava nti Tanakka on toista maata onnexi. Jokaisessa rakeessa on likaa syöviä mikrobakteereja. Sumeaa logiikkaa hyödyntävä Samsungin pesukone? Sehän on korealaisvalmiste! xxx/ellauri176.html on line 759: 61. Motor täti ojensi pyyhkeen jonka suojissa voisin riisua alusvaatteeni. (Voi häpy mitä sievistelyä!) Kuuraa ihosi kauttaaltaan moneen kertaan näillä lapiolla ja pikkuämpärillä. Ei millään pahalla, mutta haiset pahalta. xxx/ellauri176.html on line 768: Onpa mielenkiintoista. Urinaaliin on maalattu prinsessoja. Rei ei tollasta kyllä keräisi. Lennontyyliset lasit, vieläpä tahraiset, eivät sopineet Glockille erityisen hyvin. Ja säilytti niitä linssit alaspäin! Kääk! xxx/ellauri176.html on line 770: 64. Se mikä tekee tästä erityisen pitkästyttävää on että isot ja pienet asiat selitetään samalla pedanttisuudella. Mitään ei jätetä lukijan huolexi. Jokainen kaakeliväli harjataan 4x hammasharjalla. xxx/ellauri176.html on line 772: 65. Click ja Eri nukkuivat eri futoneilla (yllättävää) joita eivät pedanneet (ei yllättävää). xxx/ellauri176.html on line 773: Kuka tahansa nimekäs muotisuunnittelija ostaisi Mayumin napit riemusta kiljuen. Mayumi oli valmis luomaan uraa toden teolla. Click ei luultavasti uskonut että setä Ishida tiesi mitään koska hän oli vanha ja vastakkaisen sukupuolen edustaja, pisoaarilla kävijä. Glockilla oli ainokainen krusifixikorvakoru. Varmaan vielä väärinpäin! Mayumin kalsarit oli moneen kertaan pestyjä. Toisin Rei joka ostaa joka päivä uusia kuin lyhkänen Tom Cruise brutaalissa Reacher-sarjassa. xxx/ellauri176.html on line 774: Keittiökaapissa Rei panee merkille säälittävät muovikulhot ja kuolleet hyönteiset. Kylnää soi-disant taiteilijat on hirveitä. xxx/ellauri176.html on line 776: 66. Reimari menee homokylpylään viettämään fiktiivistä transuelämää. Lyön vetoa että Sujatalla on tässä oma pyhä hindulehmä ojassa. Suositeltu sali oli pieni, ja mustat seinät, himmeä valaistus ympäri paikkaa asetellut pehmotiikerit, -gepardit ja -leopardit saivat sen vaikuttamaan vielä pienemmältä. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Baarijakkaroiden tyynyt oli verhoiltu seeprakuvioisella velourilla, ja hohtava baaritiski näytti olevan eebenpuujäljitelmää. Seksikäs japanilainen baarimikko, jolla oli punaiseksi värjätty tukka ja perinteikäs musta nahkaliivi eikä mitään sen alla, viittoi meitä istuutumaan kahdelle parhaimmista paikoista. xxx/ellauri176.html on line 779: 67. Eri on eri ikävä ja lutka, mutta Glockin voisi vielä pelastaa. Eri maxaa taiteilijoiden vuokrat perseellä. Glock pahexuu sitä huulet rypyssä. Rein suu menee pyllynreiälle. xxx/ellauri176.html on line 780: Enjo-kōsai (援助交際, literally, enjo, "aid or support", kousai "congress or intercourse", shortened form enkō 援交) is a type of transactional relationship. It is the Japanese language term for the practice of older men giving money and/orng women for sexual favors. The female participants range from school girls (or JK business) to housewives. The term is often translated as "compensated dating". Grisette, kurtisaani. The opposite case of women paying men, yaku enjo kōsai (逆援助交際, reverse compensated dating), is not a documented social phenomenon. Toransukei meinaa transu. xxx/ellauri176.html on line 782: 68. Mut ettexte oo lepakoita, meinaa Reiltä lipsahtaa. So what?? Rein kaa taxin (valkoinen Mercedes kuin kuskin hansikkaat) takasohvalla monttöörisetä tuntee izensä 5v nuoremmax. Big deal, siis 75-vuotiaax. Rei on vähän huolestunut, käykö monttoori pian käsixi, kuin silloin ennen 5v sitten. xxx/ellauri176.html on line 784: 69. Söin kreppiä. Sitten pyyhin suuni yhdellä vähistä jäljellä olevista nenäliinoistani. Tämä vielä. Ketä kiinnostaa? xxx/ellauri176.html on line 786: 70. Richardin kampaamo oli koristeltu ulkopuolelta Marilyn Monroe tyylisellä Warhol-kuvalla. Trendikästä. Jika tabi on sorkkasaappaat. Niiden variantti on Inarin varvaskumit. Pystybaarista kuuluu Johnny Cashin jollotusta. John Denverin Take me home country roads, tuttu viisu hentai piirretystä. Tää on kuin Netflix sarjan subtitlet sokeille. Konnapaxulaisella on kiiltävät Guccin loaferit. Rei puhuu Richardille Pig Latin. Taxi maxoi 8000 jeniä ja risat. Kiinnos. Teknojumputuxen täyttämässä homobaarissa on erihajuisia sähkötupakan huuruja. Homot pyörähtelee Shakiran tahtiin. Kyseessä on Shakiran fanklupin facebookryhmän yxityistilaisuus. xxx/ellauri176.html on line 787: Oliko Mayumikin homo? Mikä oli tilanne Erin kohdalla? Ketä kiinnostaa. xxx/ellauri176.html on line 789: 71. Mikä on kiihottavampaa kuin komea närkästynyt mies ilman rihmankiertämää. Michael hypistelee Reiskan pikkuisia rintoja. Reiska kuvitteli izensä transuxi. Reiska halusi gigolon joka reikään. Lilluitko sinä kylvyssä lukuisien homomiesten kanssa? Michael teki käsieleen aikalisän merkixi. Urheiluklischeitä. Jock strappeja. Hardy boys on poikakirjasarjan kovat kollit. Benjy eli kusilaari on heterotyttö lesbojengissä. Kyltässä niteessä on hälyttävän paljon quirky juttuja. Sujauta suorastaan mässäilee niillä. Ei savua ilman tulta! xxx/ellauri176.html on line 791: 72. Me läiskäisimme ylävitoset! Mitäs jos pyytäisit aseen ja urinaalin lounaalle? Glockilla oli maalitahraiset haalarit ja Erillä liian tyylikäs musta kotelo. Se on ärsyttävä. Ofelia ja Nemi. Lutka Eri saisi muuten maalata Olli Rehnin ja Pekka Haaviston pisoaarin pohjalle. xxx/ellauri176.html on line 793: 73. Coachin repussa oli Shiseidon hohtava huulikiilto jonka sävy on nimeltään Cool. Voi helevetti. Varsinaista sleuthingia. Reiska miehineen konfiskoi muitta mutkitta lasten löytämät 200K$$$ arvoiset lakkaeläimet. Pikku Keijo siitä on erityisen pahoillaan. Mutta ei hätää! Gigolo vetää housuistaan jättimäisen AMERIKKALAISEN Snickers patukan! (snicker snicker). Eise ole ihan sama mutta mukavaahan tyttöjen on sitä natustaa. Kyllä 1 jättimäinen jenkkikyrpä 3 kuumaa pientä japsufloiskaa lohduttaa. xxx/ellauri176.html on line 795: 74. Olipa kovaa nukkua lattialla kuin köyhät kyykkijät! Selkää särki ja tiesin liikkuvani kuin vanha nainen. (Huomaa narsistinen muotoilu.) Panin gigolon hieromaan selkärankaani. Sir! Jenkkisiili sai Snickers-kyrvän näyttämään sotilaallisesta. Asukokonaisuudet: xxx/ellauri176.html on line 800: Näähän on kuin Kristiina Jokinen ja Graham Wiltcock konferenssissa. Tyylikästä kokonaisuutta häirizi vain Kriden kasvosuojain ja Grahamin kumivastaava. Maasturin saa liikkeelle kissanhiekan avulla. Hehe. Mutta nyze on loppunut kaupoista. Pidetään vaan peukut pystyssä. Peukut, Graham! Nämä! Graham otti pois kumisuojaimen ja minä sipaisin hiukan huulikiiltoa. xxx/ellauri176.html on line 802: 75. Puujalkavizi! Sujatahan sujauttaa mukaan vähän huumoria! "Saako lakkaliikkeestä lakkalikööriä? (engl.) Is there liquor on sale in the lacquer store?" kysyy sivistymätön etelävaltiolainen jeeppikuski. HUAAHHAHAHAA! No khrm. Asiaan. Emme tulleet shoppailemaan, sanoo siili kireästi. Meitä voitaisiin syyttää virka-auton väärinkäytöstä. xxx/ellauri176.html on line 804: 76. Mayumin ahnaat vanhemmat ilostuvat ikihyvixi lakkaesineistä. Muut eivät voi ymmärtää mitä omaisuutemme merkizee meille. Ajattelen sitä usein, sanoi Rei. Mixi muuten jälkeenjääneet toivovat ettei vainaja ehtinyt kärsiä kovaa kipua? Koska se sattuu, tietysti, mutta silti vittu, siinä on jotain piilevää sielumeemiä. xxx/ellauri176.html on line 806: 77. Tyttärenne napit voidaan liittää osaxi perintökokoelmaanne. Ei mennyt sitten hukkaan sekään ihminen. Saatte ne izellenne, lupaa Rei reilusti. Ne ovat upeita. Voi se on hieno lahja. Te todella välitätte. Niin, sanoin hiljaa. Vizi että Rei Shimura on ellottava henkilö, ja Sujata. xxx/ellauri176.html on line 808: 78. Tytöille annetut lakkanuket "kuulostivat tavattoman kauniilta ja hienostuneilta ja tekisivät taatusti vaikutuxen tyttöihin - ja heidän vanhempiinsa." Ovathan ne rahallisestikin arvokkaita! Sitäpaizi niillä on vesipuinen pää. Rei ja Ishida saavat vaan Mayumin hymyilevät koulukuvat. Rei on varmaan vähän pettynyt. xxx/ellauri176.html on line 810: 79. Mutta Michael, sinhän söit vain patukkasi aamiaisexi, ja nyt on jo lounasaika! Minulla on lisää sissimuonapakkauxia, joista voitte valita vapaasti, kuljettaja sanoi ja iski silmää Michaelille. Hyvä on, Reiska luovutti, minä syön mieluummin misokeittoa (som jag själv har lagat). xxx/ellauri176.html on line 812: 80. Tom ilmestyi vessasta valkoinen takki liuhuen neulepaidan ja farkkujen päällä kuin pikku-Timolla. "Tuo ei taida edustaa sitä miten lääkärit pukeutuvat St Luken kv. sairaalassa?" kiusoittelin hymyillen. Lisää Sujata-huumoria! Vau! "Mutta missä ne suuret kahluusaappaat ovat?" Tom ohitti sulavasti piikittelyni. "Asiat tärkeysjärjestyxeen." First things first. Vittu että Sujata on middlebrow! xxx/ellauri176.html on line 816: 82. Ehkä Tupajumi ei ollutkaan täysin paha, sinisestä kuontalosta huolimatta? Nälkäinen Reima pelastautuu päänsärkyisenä McDonaldsiin syömään "Mega Potato" annoxen, 350g freedom frieseja ja vaniljapirtelön, joka maxoi---. Seijan töissä oli ämmä joka kertoi joka ostoxensa hinnan ja paljonko rahaa oli säästynyt. Sillä oli satojen tuhansien osakesäästöt, varmaan Reimallakin. Levottomus haihtui suolista aterian myötä. Tässä oli pikaruuan voima. Menkää tekin McDonaldsille palalle kun nälkä yllättää! Lisää tuotesijoittelua. Ehdin sentään käydä heittämässä pois aterian paperikääreet. xxx/ellauri176.html on line 828: 85. Konttasin kohti päivittäistavarakauppaa "Daily Mart". On se kumma ettei japanixi ole arkipäivän sanoja, kaikki on muka lainaa jenkeistä. No tuskin ne käytti sanaa kolonialvaruaffär. Siellä oli joukko viirusilmiä kuuraamassa paikkoja ja lapioimassa mutaa. Ettekö tulisi takaisin kun olette sonnustautunut sopivampaan asuun? Hän kazoi vaatteitani epäluuloisesti. xxx/ellauri176.html on line 832: 87. Kiitos, anteexi ja ole hyvä. Kumartelu ja mairittelu. Ne on japsukulttuurinkin kulmakiviä. Kastiyhteiskunnan merkkivaatteita. Jokainen tietää paikkansa. xxx/ellauri176.html on line 837: 89. 2 vahvaa miestä keimailee ja rupattelee pakun hytissä pikkuruiset kahvitölkit kädessä. Reima blir förbannad. Kiukku kuohahtaa. Te paatte mut kaikki tekee! Siinä silmänräpäyksessä mieheni Michael veti mua wiixeen: Rei olen riöli sori. Mikä hätänä kysyy Akira yhä ulalla. Enkunkielisestä Glock-papatuxesta ei saanut mitään selvää. Soita poliisille ole hyvä sanoin japanixi. Tseesatsoo jonde kudasai! xxx/ellauri176.html on line 841: 91. On aamu. Touholassa paistoi aurinko. Gigolo ja Reima ottaa patukka-aamupalaa. Sitten me kaikki vedimme pikapikaa käteen ja ryhdyimme raivaamaan liikealuetta viimeisillä käsipyyhkeilläni. En tiennyt mihin te amerikkalaiset pystytte! kehasee vapaaehtoistyöntekijöiden vapaaehtoistyönjohtaja. Kiillottamaan vaikka antiikkihuonekaluja! xxx/ellauri176.html on line 843: 92. Mayumin sininen tukka ja kapina haudataan kaikessa hiljaisuudessa. Kukkotukan äiti tekee siitä lettipäisen nuken jolla on kouluaikojen kondomikimono. Näin se kelpaa kuolleena. Rei antaa kämäsen koulukuvan mallixi. Mitä se sillä tekisi. Click saakoon luonnoslehtiön tissikuvineen. Parempi ettei Graham näe sitä.Vaikka se kyllä nosti peukun pystyyn Akiralle... xxx/ellauri176.html on line 845: 93. Akira sai luvan tulla Havaijille. Hmm mietti Reima onkohan se sittenkään hyvä ajatus? Joten sanoin: Akira olet todella hieno mies! Jonain päivänä löydät toisen samanlaisen! Muttet Havaijilta kuitenkaan! xxx/ellauri176.html on line 847: 94. Grahamilla ja Kridellä oli hädin tuskin aikaa siistiytyä kosteuspyyhkeillä ja UCC merkkisellä vihreällä teellä. Taannoinen tomppeli konstaapeli oli alennettu teenkeittäjäxi. Haha! Reiska tasoittaa tilit vaikka 100 sivun päästä. xxx/ellauri176.html on line 851: 96. Reiman mielestä zunamin suurin haitta on että poliisista tuli haluton sulkemaan porukoita vankilaan, toisinkuin kotijenkeissä. xxx/ellauri176.html on line 852: Mitä vittua, sieltähän zunami sais sitten huuhtoa ne unohduxen veteen kuin japsulaisten musikaalinen urinaali. xxx/ellauri176.html on line 855: Luotijuna Tokioon on aikasessa. Äh kiusallista, toiset jäähyväiset Mikkihiirestä. Ja Akirasta vielä, voi venäjä. xxx/ellauri176.html on line 857: 98. Akira suizuttaa: Kaikki on sinun ansiota Reima, kaupunkimme yhteishenki on palannut kiitos pohjaan palaneen misokeittosi. Ihmiset näkivät sinut lapioimassa mutaa siihen aiemmin tänään. xxx/ellauri176.html on line 859: 99. Mutta sanotaan nyt lopultakin hyvästit raivostuttavasti kähnäävälle Mikille! Ize asiassa hän tulee mukaamme ilmoitti gigolo. What the fuck? (Tätä ei voi kääntää japanixi.) Tuo kuulostaa aika äkkinäiseltä! Tuijotin miestäni. Norja-tädistä se oli kiva ajatus. Eikö täällä kysytä multa mitään äyskähdin. Mielessäni väikkyneet caipirinhat vaihtuivat maitoon ja kexeihin, bylsipatukka koiran puruluuhun. xxx/ellauri176.html on line 861: 100. Lapset ja koirot ovat sitten suloisia yhdessä vai mitä? Graham kysyi ilmehtien kuin torakka. Kohotin hänelle kulmiani. Ei nyt! Kazotaan sitten Hawaiilla kulta. xxx/ellauri176.html on line 871: O'Casey is from Finsbury Park, the eldest of three daughters of hospitality and retail workers. She is of Irish and a quarter Jewish descent; the playwright Sean O'Casey was her great-grandfather. O'Casey has dyslexia and attended a Steiner School. xxx/ellauri176.html on line 878: He and his chum Tyndall were charged under the Public Order Act 1936 with attempting to set up a paramilitary force called the Spearhead, which was modelled on the SA of Nazi Germany. Undercover police observed Jordan leading the group in hilarious military manoeuvres. He was sentenced to a crushing nine months' imprisonment in October 1962. He was nominated World Fuhrer with Rockwell as his Göring. xxx/ellauri176.html on line 884: Contains discussion of topics such as politics, anti-Semitism, child abuse and suicide that some readers may find upsetting. xxx/ellauri176.html on line 894: In 1963, a report from the Defamation League found that Rockwell had only 16 “troopers” in residence with him in a rickety two-story barracks in Arlington, Virginia. The plumbing was faulty and the American Nazis were subsisting on canned hash, chicken stew and even cat food, the report said. xxx/ellauri176.html on line 902: "The whole movie is like an NRA wet dream. Jack Reacher already feels as if it belongs to another era." xxx/ellauri176.html on line 905: Sentään silloin tällöin näytetään surhomme bylsimässä surfemmea. Surpetiteä garconia ei kuitenkaan nähtävästi panna alulle. Ei tää ole mikään romcom tai perhesarja för helvete. xxx/ellauri176.html on line 907: Lucy Mangan of The Guardian said. "This rollicking adaptation of Lee Child’s man-mountain ex-military sleuth is hugely fun, packed with punchups and far better than Cruise’s movie efforts." xxx/ellauri176.html on line 913: Kateet piipunrassimiehet marisee: xxx/ellauri176.html on line 919: Aha! It's all Tom's fault! He is just way too small! Tämän johtopäätöxen teki tuottajatkin ja vaihtoi Tomin vielä lihasaivoisempaan lihasvuoreen. Nyt kazojat on tyytyväisiä. Rotten tomatoes ja Metacritic antaa sarjalle kouluarvosanan 7-9. xxx/ellauri176.html on line 924: href="ellauri177.html">eteenpäin xxx/ellauri177.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri177.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri177.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri177.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri177.html on line 34: et_br.0.jpg" width="100%" /> xxx/ellauri177.html on line 41: Tää paasaus valottaa Emile Zolan lanseeraamaa naturismia. Ei jää epäilystä siitä, että uskonnollisen hurmion takana seisoo härmistynyt libido. Tämmönen tuoxahteleva vyörytystyyli on yhteistä näille fin de sièclen miehille. Herutuskuvia alaikäisistä tyttölapsista. Kukapa setä ei siitä pitäisi. xxx/ellauri177.html on line 46: Jumala on omnipotentti. Entä Abbé Mouret, miten potentti on se? xxx/ellauri177.html on line 48: L'abbé Mouret, jeune prêtre campagnard est fasciné par la belle Albine qui l'entraîne, comme dans un rêve, dans un immense jardin merveilleux, où ils se perdent. Il y découvre la sensualité. Sinne minua ho-ou-kutat, yhä liukkaammille luoxesi, yhä syvemmälle luoxesi, sen mezän uu-meniin. Sen mezän uu-meniin! xxx/ellauri177.html on line 50: Tätä olen lukenut nyt siihen saakka kun lieto 16-vuotias immykäinen Albine ilmestyy 1.kerran hurskaan papin verkkokalvoille ilman rihmankiertämää, Taino kyllä sitä joku rihma taisi kiertää ihan alkuerissä. Mutta pappi taisi ottaa silti hommion eli molo ponnahti tanaan saman tien. xxx/ellauri177.html on line 52: Papin retardi sisko 22v on pulskea ja isorintainen. Se on julman kotityrannin Tyko Sallisen vaimon Mirrin oloinen. Tollanen elukkamainen luonnonlapsi, hilpeä mutta tyhmä lehmä. xxx/ellauri177.html on line 54: Epämiellyttävä pappi ei pidä eläimistä, pelkää niitä eikä siedä pepun hajua. No se asia tulee kyllä muuttumaan! Sisko näyttää sille vuohen utareita. Abbé räpytteli silmiään kuin hänelle olisi näytetty jotain siveetöntä. Hän muisti nähneensä Saint-Saturninin luostarissa Plassansissa kivivuohen joka harjoitti haureutta munkin kanssa.Tai pikemminkin kääntäen. xxx/ellauri177.html on line 58: Jokainen hoitakoon elukkansa miten haluaa, ml tyttäret. Kyläläiset on kuin porsaita, haisevatkin samalta. Il finissait par penser à cela, aux saletés de l'existence, aux poussées de la chair, à la reproduction fatale de l'espèce semant les hommes comme des grains de blé. Lihan työntöä. Liha liikkuu, he he. Sitten syömään kaalikeittoa. Kyllä elämä on väkevää. xxx/ellauri177.html on line 64: Émile Édouard Charles Antoine Zola (2. huhtikuuta 1840 Pariisi – 29. syyskuuta 1902 Pariisi) oli ranskalainen romaanikirjailija, naturalistisen kirjallisuuden ehkä tunnetuin edustaja. Zolan teokset innoittivat Suomessa 1880–90-luvun realisteja, kuten Minna Canthia ja Juhani Ahoa. xxx/ellauri177.html on line 66: Zola syntyi Pariisissa mutta vietti lapsuutensa Aix-en-Provencessa. Hänen isänsä Francesco Zola oli italialainen insinööri. Isä kuitenkin kuoli Zolan ollessa vielä lapsi, ja hänen äitinsä Émilie-Aurelie joutui pitämään yksin huolta perheestä. Zola kuuluu selvästi siis sylkyreihin mammanpoikiin. Zola opiskeli Collège Bourbonissa, mutta hän palasi 18-vuotiaana Pariisiin ja ryhtyi opiskelemaan siellä Lycée Saint-Louisissa. xxx/ellauri177.html on line 70: Les Rougon-Macquart -sarjan teokset sijoittuvat ajallisesti Ranskan toiseen keisarikuntaan. Se tarkastelee Rougonin ja Macquartin sukujen jäseniä viidessä sukupolvessa ja väkivallan, alkoholismin ja seksityön perinnöllisiä vaikutuksia suvun jäsenissä. Zolan naturalistisen tuotannon taustalla on Hippolyte Tainen esittämä miljööteoria, joka korostaa ympäristön ja perimän vaikutusta ihmiseen. Zola pyrki kokeellisen romaanin metodin kautta tarkastelemaan ihmisiä objektiivisesti tietyssä ympäristössä tiettynä ajankohtana. xxx/ellauri177.html on line 72: Poliittisesti Zola oli vapaamielinen. Hänen kuuluisin poliittinen ilmauksensa oli pariisilaisessa päivälehdessä L'Auroressa etusivulla julkaistu kirjoitus J’accuse, joka julkaistiin 13. tammikuuta 1898. Se oli Ranskan presidentti Félix Faurelle osoitettu avoin kirje, jossa syytettiin Ranskan hallitusta antisemitismistä ja vakoilusta syytetyn juutalaissyntyisen kapteenin Alfred Dreyfusin vankilaan tuomitsemisesta väärin perustein. Kirjoitus nostatti Ranskassa valtavan kohun ja jakoi ihmisten mielipiteet: konservatiiviset armeijaa ja kirkkoa lähellä olevat raivostuivat Zolalle, kun taas liberaalimmat piirit puolustivat häntä. xxx/ellauri177.html on line 74: Kirjoituksensa vuoksi Zola joutui oikeuteen kunnianloukkauksesta syytettynä. Hänet tuomittiin syylliseksi, mutta Zola vältti vankilatuomion pakenemalla Englantiin. Takaisin Ranskaan Zola pääsi kuitenkin palaamaan pian, kun hallitus vaihtui. Suureksi osaksi Zolan ponnistelujen ansiosta Dreyfus armahdettiin vuonna 1899, mutta vasta vuonna 1906 – Zolan jo kuoltua – korkein oikeus kumosi kaikki syytökset. xxx/ellauri177.html on line 75: Zola kuoli Pariisissa 29. syyskuuta 1902 häkämyrkytykseen, joka aiheutui tukkeutuneesta savupiipusta. Savupiipun tukkeutumisesta syytettiin Zolan vihamiehiä, mutta mitään todisteita ei saatu. xxx/ellauri177.html on line 77: Zola haudattiin Cimetière de Montmartreen Pariisiin, mutta 4. kesäkuuta 1908 hänen jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin, Pariisiin. Sinnehän se viuhahtelija Jean Jacqueskin kuskattiin jossain vaiheessa. Ja paremmin ansioitunut pulska Jaures, joka oli puolustanut Dreyfussia. xxx/ellauri177.html on line 82: Vähän apupapin taustoja, Zola naturistina tietää kuinka tärkeitä ne on elämä-ja-teos näkökulmasta. Syyläisenä nuorukaisena pappiparka veti käteen salaa Neizyt Maarialla. Ei sitä napanneet homomiehen veripipit eikä partapozo pilven reunalla. Fair enough. Sitten tuli vaikeampaa teologista stalkkausta: taivaallisen sulhasen avoliitto, missä Pyhä Henki "sinetöi valinnan maljakon", mystisesti tulppasi Neitsytäidin sisääntuloaukon, antautumaan loukkaamattoman puhtoisena ihmisten palveluxeen; selvitäxeen neizytvoittajana kaikista vastaisista harhalaukauxista, kuvanpalvojien kumiluodeista ja runkkutahroista. Aivan saatanan leppymätön vihollinen, uusi Eeva joka oli murskaava käärmeen pään, ahdas armon portti, josta vapauttajan genomi oli ensimmäisen kerran mennyt sisään, josta hän putkahti, ja josta hän epäilemättä astuisi jälleen viimeisenä päivänä! xxx/ellauri177.html on line 84: Apupapin valtavassa kammarissa oli tahraantunut tahrattoman siitoxen pazas ja 2 maljakollista liljoja. P. Bonaventura ja P. Aku sanoi että portaat pitää nousta 1 kerrallaan vanhusmaisesti. Pojat heitti läppää tunnilla latinan ja ranskan sekoituxella. Pappioppilas nyökkii kirjassa oleville erisnimille kuin Zvi Ari Schnizelissä. Syntejä: unohti pussata essua, nukahti väärällä kyljellä. xxx/ellauri177.html on line 85: Jumala rankaisee siitä epämukavalla polviasennolla mutta antaa sitten kuittia. Vermisellikeittoa, papuja ja papuja, pah. Leuat jauhavat. Johto syö mureampaa lihaa ja juo punaisempaa viiniä. Hyväkeuhkoinen maalaispoika lukee puuroisella äänellä ilman pilkkuja ja pisteitä äänikirjoja: pakanalähettien voittosanomia, piispojen paimenkirjeitä. Välkkärillä kaveriparit piiloutuu pusikkoon, johtajat kyyläävät niitä salusiinista. xxx/ellauri177.html on line 90: Breviario eli breviarium (lat. brevis, "lyhyt") on hetkipalvelusten kirja, joka sisältää kristillisten (alkuperältään katolisten) hetkipalvelusten, kuten laudes, vesper ja kompletorio, kaavat ja niissä lauletut virret, antifonit, psalmit, lukukappaleet, Raamatun kiitosvirret ja rukoukset. xxx/ellauri177.html on line 91: Breviarium (latinan sanasta brevis, lyhyt), tämä kirja, joka on tarkoitettu katolisten pappien, munkkien ja nunnien käyttöön, ne rukoilee 4 viikon jaksossa, joka vastaa vuoden liturgisia viikkoja. Sen nimi tulee siitä, että se on synteesi kuoron jumalalliseen virkaan käyttämistä kirjoista. Se koostuu psalmeista, antifoneista, vastauksista, hymneistä, säkeistä, rukouksista, lukemista jne. sekä rubriikeista, jotka säätelevät noudatettavat rituaalit ja osoittavat eron eri juhlien välillä. "Breviarium Officii" ("lyhennetty", "tiivistelmä", "tiivistetty") tarkoitti keskiajalla kirjaa, joka kokosi yhteen juhlan tai lausunnon helpottamiseksi kaikki osat, jotka muodostivat toimiston ja joka aiemmin jaettu useisiin eri kirjoihin (psalteri, antifonia, kokoelma, sanakirja) Ne olivat hakemistoja, joiden ansiosta alkusanojen ja lyhyiden viitteiden kautta saattoi tietää, mitä tekstejä eri kuorokirjoista lainata jotain juhlaa varten. xxx/ellauri177.html on line 94: et%2Fth%3Fid%3DOIP.5CPckbCzXQm2O2Jz-rjLjwAAAA%26pid%3DApi&f=1" height="200px"/> xxx/ellauri177.html on line 95: Kölnistä peräisin oleva nuotinnettu breviarium, ollut käytössä Suomessa. Sen on toimittanut Matti Aaltonen. Siinä on rukoushetket kirkon perinteen mukaisesti eli suomalainen luterilainen hetkirukouskirja, josta on kaksi eri laitosta, 1978 (vas.) ja 1996. Anaalis-obsessiiviset henkilöt, joita uskovaisissa on kosolti, tykkäävät kun päivä on ajoitettu pilkun tarkasti. Ne on tollasia pilkunnussijoita. xxx/ellauri177.html on line 97: Abbé Mouret oli lilja, jonka hyvä tuoksu hurmasi isäntänsä. Hän ei muistanut pahaa tekoa. Hän ei koskaan käyttänyt hyväkseen kävelyn ehdotonta vapautta, kun kaksi superintendenttia menivät juttelemaan naapuripapin kanssa, tupakoimaan aidan takana tai juoksivat juomaan olutta jonkun ystävän kanssa. Hän ei koskaan piilottanut romaaneja olkipatjansa alle eikä lukinnut anisettipulloja yöpöytänsä takaosaan. Pitkään aikaan hän ei ollut edes aavistanut häntä ympäröiviä syntejä, paaston aikana salakuljetettuja kanansiipiä ja kakkuja, palvelijoiden tuomia syyllisiä kirjeitä, iljettäviä, matalalla äänellä käytyjä keskusteluja pihan tietyissä nurkissa. Hän oli itkenyt katkerasti sinä päivänä, jolloin hän tajusi, että harvat hänen tovereistaan rakastivat Jumalaa hänen izensä takia. Iso ylläri. xxx/ellauri177.html on line 99: Apotti kuitenkin muisti, että hän oli eräänä päivänä ristinyt jalkansa luokassa. Kun professori moitti häntä, hän oli muuttunut hyvin punaiseksi, ikään kuin hän olisi syyllistynyt sopimattomuuteen. Hän oli yksi parhaista opiskelijoista, ei riidellyt, vaan oppi tekstit ulkoa. Hän todisti Jumalan olemassaolon ja ikuisuuden Pyhästä Raamatusta saaduilla todisteilla, kirkon isien mielipiteillä ja kaikkien kansojen yleisellä suostumuksella. Tämän luonteiset perustelut täyttivät hänet horjumattomalla varmuudella. Ensimmäisen filosofian vuoden aikana hän työsti logiikkakurssiaan sellaisella sovelluksella, että hänen professorinsa oli pysäyttänyt hänet toistaen hänelle, että oppineimmat eivät ole kaikkein pyhimpiä. Lisäksi hän suoritti toisesta vuodestaan lähtien metafysiikan opiskelunsa sekä säännellyn tehtävän osallistumalla hyvin pieneen osuuteen päivän harjoituksissa. Häneen tuli tieteen halveksuminen; hän halusi pysyä tietämättömänä säilyttääkseen uskonsa nöyryyden. xxx/ellauri177.html on line 101: Myöhemmin teologiassa hän seurasi vain Rorbacherin kirkonhistorian kurssia altistumatta; hän meni Goussetin väitteisiin asti, Bouvierin teologiseen ohjeeseen asti, uskaltamatta koskea Bellarmineen, Liguoriin, Suareziin tai tökkiä Akvinolaisen Pyhää Tuomasta. Vain Pyhä Raamattu kiehtoi häntä. Hän löysi siitä kaiken tarvittavan tiedon, tarinan äärettömästä rakkaudesta, joka riitti opetukseksi hyväntahtoisille hölmöille. Hän vain hyväksyi mestariensa väitteet, vapautti heidät kaikesta tutkimisen huolesta, ei tarvinnut tätä sekamelskaa rakastaakseen, syyttäen kirjoja rukousajan varastamisesta. Hän oli jopa onnistunut unohtamaan yliopistovuodet. Hän ei enää tiennyt, hän oli vain suorapuheinen lapsus, joka palasi katekismuksen änkytykseen. xxx/ellauri177.html on line 103: Ja näin hän nousi askel askeleelta pappeuteen. Täällä muistot täynnä helliä, edelleen lämpimiä etiäisiä taivaallisista iloista. Joka vuosi hän oli tullut lähemmäksi Jumalaa. Hän vietti lomat pyhän sedän luona, käyden tunnustamassa joka päivä, pitäen ehtoollisen kahdesti viikossa. Hän määräsi paastoa itselleen, piilotti karkeaa suolaa sisältäviä tölkkejä matkalaukun pohjaan, joille hän polvistui tuntikausia kassit paljastettuina. Hän viipyi kappelissa virkistyksen aikana tai meni johtajan huoneeseen, joka kertoi hänelle samalla hurskaita, poikkeuksellisia anekdootteja. xxx/ellauri177.html on line 107: Ekan ylennyxen yhteydessä tonsuuri oli tuskin pyllynreiän kokoinen. Myöhemmin, jokaisen uuden tilauksen yhteydessä, läsi oli kasvanut, aina kasvanut, kunnes piispa kruunasi hänet öylätin kokoisella pälvikaljulla. Ja urut kuorsasivat hiljaisemmin, suitsutusastiat putosivat ketjujensa hopeisen äänen kanssa päästäen ulos valkoisen savuvirran, joka rullautui auki kuin pitsi. Hän näki itsensä peilistä, tonsuroituneena nuorukaisena, jonka seremoniamestari johti alttarille; hän polvistui, laski päänsä syvään, kun piispa leikkasi kultaisilla saksilla kivaxi muistoxi kolme hiuskimppua, yhden otsasta ja kaksi muuta korvien läheltä. Vuotta myöhemmin hän näki itsensä jälleen kappelissa täynnä suitsukkeita saamassa neljä pientä käskyä: hän meni arkkidiakonin johdolla sulkemaan iskemällä suuren oven, jonka hän sitten avasi uudelleen osoittaakseen olevansa sitoutunut. kirkkojen hoitoon; hän ravisteli kelloa oikealla kädellään joka ilmoitti, että hänen velvollisuutensa oli kutsua uskolliset palveluxeen; hän palasi alttarille, missä piispa antoi hänelle uusia etuoikeuksia: laulaa oppitunteja, siunata leipää, katetroida lapsia, karkottaa demonit, palvella diakoneja, sytyttää ja sammuttaa kynttilöitä. xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua. xxx/ellauri177.html on line 113: Joka aamu, heti kun hän nousi ylös seminaarissa, hän nakersi suklaa-Marieta aamupalalla. Illalla saattoi ottaa eteen laulaessa tuota kuuluisaa kuplettia: xxx/ellauri177.html on line 114: Ave maris stella, siniset rinnat kaukaisuudessa, lempeä meri tuskin aallotettu, Mikin ukulele, Aku olkihameessa, Pluto ja lymyilevä meritähti, Hessu lainelaudalla. xxx/ellauri177.html on line 116: Hän paastosi, hän kuoletti itsensä, kuritti mustelmille mureutunutta lihaansa. Kymmenenvuotiaasta lähtien hän käytti pyhää kaxoisessua, jossa oli Marian herutuskuvat ommeltuna lakanaan, jonka lämpöä hän tunsi selässään ja rinnassaan paljaalla iholla onnesta kankeena. Myöhemmin hän oli laittanut siihen pikku ketjun osoittaakseen Ollin kurjuutta. Hän herkutteli maistellen mysteerejä kuin Lindgrenin pojat juustoja, kuvitteli kuinka enkelit kuskasivat Maariaa valkoisilla siipillä kuin tahratonta arkkia. Ezemmosta hehkutusta. (But wait, pahempaa alempana!) xxx/ellauri177.html on line 118: Pitkän aikaa hän oli pitänyt tallinsä seinällä värillistä kaiverrusta Marian pyhästä sydämestä. Tyynisti hymyilevä Neitsyt työnsi syrjään tissiliivinsä, osoitti punaista reikää polvivälissään, jossa hänen "sydämensä" paloi "miekan" pistämänä, valkoisten ruusujen ritarimerkin kruunaamana tammenlehvien keskellä. Tämä outo "miekka" ajoi hänet epätoivoon; se aiheutti hänelle sietämättömän kauhun naisten kärsimyksestä, jonka pelkkä ajatus vei hänet kaiken hurskaan alistumuksen ulkopuolelle. Hän pyyhki ja pumppasi mielellään vieraan "miekan" jätöxet pois, hän säilytti vain kruunun ja liekehtivän sydämen, puoliksi revittynä tästä upeasta lihasta tarjotakseen oman "miekkansa" annoxet tilalle. Silloin hän tunsi olevansa rakastettu. Maria antoi hänelle "sydämensä" reiän, elävän "sydämensä", kun se löi hänen kohdussaan, verestä ruusuisena tippuneena. Siellä ei ollut enää kuvaa hartaasta intohimosta, vaan aineellisuus, hellyyden ihme, joka hänen rukoillessaan ennen "kaiverrusta" sai hänet ojentamaan oman "miekkansa" max pitkäxi seivästääxeen siihen uskonnollisesti tahrattomasta kurkusta hyppivän "sydämen". Hän näki sen, hän kuuli sen lyövän. Ja häntä rakastettiin, kun "sydän" supisteli hänen puolestaan! xxx/ellauri177.html on line 120: Se oli kuin hänen koko olemuksensa paniikkikohtaus, tarve suudella hänen "sydäntään", sulautua häneen, makaamaan hänen kanssaan tämän avoimen reiän perällä. Hän rakasti milfiään aktiivisesti, siihen pisteeseen asti, että halusi hänet iankaikkisuuteen kanssaan, olla aina hänen sisällään. Hän rakasti häntä tehokkaasti, oli jatkuvasti hänen perässään, seurasi häntä kaikkialla valvoen häntä pienimmältäkin uskottomuudelta. Hän rakasti häntä hellästi, enemmän kuin kaikkia muita naisia yhteensä, sinisellä, syvällä, äärettömällä rakkaudella kuin taivas. Mistä hän olisi koskaan löytänyt näin halutun rakastajattaren? Minkä maakunnan hyväily oli verrattavissa siihen Marian kengityxeen, jossa hän voitti kävellen? Mitä kurjaa liittoa, mitä saastaista nautintoa voitaisiin punnita tätä ikuista halun ståkukia vastaan, joka aina nousee uudelleen nuupahtamatta? Magnificat ruiskahti ulos hänen kalustaan lopuxi kuin suitsuke. Hän lauloi Marian ilolaulua, ilon jännityxen laukeamista jumalallisen puolison tultua. Hän ylisti Herraa, joka suisti muut "miekat" valtavalta "istuimelta" ja lähetti rouvansa hänen luokseen, hänen, köyhän alastoman lapsen, joka kuoli rakkaudesta runkkulammikkoon sellinsä jäiselle lattialle. xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä. xxx/ellauri177.html on line 124: Ja hän muutti hänet jälleen päästäen irti arkuuden hulluudesta yhdistyäkseen hänen kanssaan yhä läheisemmällä tavalla. Hänestä tuli Jumalan valitsema yöastia, vittu ja rinta, johon hän halusi vuodattaa latauxensa, nukkua ikuisesti. Hän oli mystinen ruusu, suuri kuk, joka kukkii paratiisissa, tehty kuningatarta ympäröivistä enkeleistä, niin puhdas, niin tuoksuva, että hän hengitti hiäntä nöyryytyksensä syvyyksistä ilon turvotuksena, joka sai hänen siitiniluunsa halkeilemaan. Hän muuttui kultaiseksi taloksi, Daavidin tornixi, norsunluutornixi, jolla oli mittaamaton rikkaus, puhtaus, kateellinen joutsenille, korkeaksi, vahvaksi, pyöreäksi, jota hän olisi halunnut omalla ojennetulla varrellaan vyön alle puskea. Hän seisoi pystyssä horisontissa, hän oli taivaan portti, jota hän vilkaisi hänen hartioidensa takaa, kun tuulen henkäys erotti pyllyverhon laskokset. Se kasvoi Mons pubixen takana, sillä hetkellä, jolloin yö kalpeutui, Aamun tähti, seksinnälkäisten matkailijoiden apu, rakkauden aamu. xxx/ellauri177.html on line 126: Sitten yleensä tässä vaiheessa, hengästyneenä, ei vielä kylläisenä, mutta hänen sydämensä voiman paljastavien sanojen ansiosta hän saattoi vain ylistää häntä kuningattaren ja Pipsan tittelillä, jolla hän heitti häntä yhdeksän kertaa kuin suitsutusastiasta yhdeksän pistoa. Hänen laulunsa kuoli ilosta näissä lopullisen voiton huudoissa: neitsyiden kuningatar, kaikkien pyhien kuningatar, ilman syntiä sikana pantu kuningatar! Hän on aina korkeampi, loistava. Hän, viimeisellä askeleella, askeleella, jonka Marien hyvät tutut saavuttavat yksin, pysyi siellä hetken pyörryttynä keskellä hienovaraista limaa, joka hämmensi hänet, vielä liian kaukana suutelemaan sinisen mekon reunaa, tuntien jo miten esa rullaa terolta. Tuttu ikuinen halu mennä reittä ylös, kokeilla tätä yli-inhimillistä nautintoa. xxx/ellauri177.html on line 128: Kuinka monta kertaa kappelissa yhdessä lausutut Neitsyt-litaniat olivat jättäneet nuoren miehen näin, murtunein polvin, tyhjä kyrvänpää kädessä kuin suuren kaatumisen jälkeen! Seminaarista lähdön jälkeen isä Mouret oli oppinut rakastamaan Neitsyttä vielä enemmän. Hän omisti hänelle tämän intohimoisen kultin, jossa veli Archangias haisteli kullin hajua. Hänen mukaansa hiänen oli pelastettava kirkko jonkun suurenmoisen ihmelapsen toimesta, jonka lähestyvä ilmestyminen viehättäisi maan. Hän oli jumalattoman aikamme ainoa ihme, sininen rouva, joka näytti itsensä pienille paimenille, yöllinen valkeus, joka nähtiin kahden pilven välissä, ja jonka hunnun reuna vaelsi talonpoikien parransänkien yli. xxx/ellauri177.html on line 130: Kun veli Archangias kysyi häneltä suoraan, oliko hän koskaan nähnyt hiäntä ize teossa, hän vain hymyili huulensa puristaen yhteen, ikään kuin pitääkseen salaisuutensa. Totuus oli, että hän näki hiänet joka ilta. Hiän ei enää näyttänyt hänestä leikkisältä siskolta tai kuin kaunis, kiihkeä nuori tyttö; hänellä oli yllään morsiamen mekko, valkoiset kukat hiuksissaan, puoliksi lasketut silmäluomet, jotka antoivat näyttöä kosteasta toivosta, joka valaisi hänen "poskiaan". Ja hän tunsi, että hän oli tulossa hiänen sisäänsä, että hiän lupasi hänelle olla viivyttelemättä enää, että hiän sanoi hänelle: "Tässä olen, ota minut rajusti." xxx/ellauri177.html on line 136: Toukokuussa nuoren papin mahlat oli liikkeellä ja odotus oli täynnä onnellista toivoa. Häntä ei enää edes häirinnyt La Teusen moittiminen. Jos hän viipyi niin myöhään rukoilemassa kirkossa, siinä oli hulluna ajatuksena, että suuri kultainen neitsyt päätyisi alas seinältä. Ja silti hän pelkäsi häntä, tätä ruumiikasta neitsyttä, joka näytti prinsessalta. Hän ei pitänyt kaikista neitsyistä samalla tavalla. Tämä versio vaikutti häneen suvereenilla kunnioituksella. Hän oli Jumalan Äiti; hänellä oli kantavan naarasleijonan hedelmällinen täyteys, ylevät kasvot, vahvat käsivarret, valtavat allit. Hän kuvitteli naisen näin keskellä taivaallista esipihaa päästäen hänet kuninkaallisen viittansa hännän alle kulkemaan pimeän tähden katveessa. Se oli liian korkealla hänelle, niin voimakas että pipu rutistuisi ruppanaxi, jos hiän alentuisi laskemaan puonsa hänen puoleensa. Tämä oli hänen epäonnistumispäiviensä Neitsyt, ankara Neitsyt, joka palautti hänen sisäisen rauhansa kauhistuttavan parasiitin näyn kautta. Hmm nojaa, tiedän parempaa... xxx/ellauri177.html on line 140: On odotettavissa et kun tällänen pappi sitten kerran lankeaa tuoreen pillun houkutuxeen, se suorastaan rojahtaa. Kirii vuosikymmenen takamatkan takaisin hyvin nopeassa aikataulussa. xxx/ellauri177.html on line 142: Albinen nähtyä milf-unet haalistuvat. Femme faite-näyt häipyvät ja tilalle tulee sakkolihaunia. Rukous viipyi hänen huulillaan, hän unohti itsensä häiriötekijöihin, näkemään asioita, joita hän ei ollut koskaan ennen nähnyt, kastanjanväristen hiusten pehmeän kaaren, leuan lievän turvotuksen, joka oli tahriutunut vaaleanpunaiseksi. Tavanomainen pyllistely ei tehoa, vaikka kirkossa tuli holotna: kaatioihin jämähti kuuma tökötys. xxx/ellauri177.html on line 146: Yöllä tämä tulinen maaseutu sai oudon intohimon ryyppymisen. Hän nukkui epäsiistiisti, huojuen, vääntyneenä, raajat erillään, samalla kun hänestä hengitti suuria lämpimiä huokauksia, hikisen nukkujan voimakkaita tuoksuja. Maa näytti joltakin vahvalta Kybeleltä, joka oli pudonnut selkärangalleen, kuuensaan kurkku puolixi ulkona, vatsansa kuunvalossa, humalassa auringon lämmöstä ja haaveilemassa yhä uudesta hedelmöityksestä. Kaukana tätä korkeaa vartaloa pitkin Abbe Mouretin silmät seurasivat tietä Paradouhun, ohueen vaaleaan nauhaan, joka ulottui kuin korsetin kelluva pitsi. Hän kuuli veli Archangiaksen kohottavan pikkutyttöjen hameita, joita hän ruoski verille, sylkevän tyttöjen kasvoille, itse haisten pukille joka ei ole koskaan saanut tarpeexi. Hän näki Rosalien nauravan alhaalla himokkaana eläimenä jalat ilmassa, kun isä Bambousse heitti maanpaloja hänen kupeisiinsa. xxx/ellauri177.html on line 148: Outo himo vaivaa kotkaa: hän yhtäkkiä uskoi katseensa kiinnittäen katseensa kuun valaisemiin laseihin näkevänsä kirkon syttyvän sisältä uunin räjähdysmäisesti, juhlan helvetin loistolla, minne kääntyi toukokuu , kasvit, eläimet, Artaudien tyttäret, jotka raivoissaan ottivat hellapuita paljaiden reisiensä väliin. Sitten hän kumartui alaspäin ja näki Desireen pihan, täysin mustan, höyryävän. Hän ei pystynyt erottamaan selvästi kanien mökkejä, kanojen ahvenia ja ankkojen mökkejä. Se oli yksi massa, joka käpertyi hajuun ja nukkui samalla ruttohengityksellä. Tallin oven alta levisi hapan vuohen tuoksu; kun pikku possu selälleen makaamassa puhalsi raskaasti lähellä tyhjää kulhoa. Suuri kullanruskea kukko Alexandre lausui kuparisesta kurkusta huudon, joka heräsi kaukaa yksi kerrallaan kaikkien kylän kukkojen intohimoiseen huutoon. xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti! xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille! xxx/ellauri177.html on line 158: Hän pudotti vaatteensa pienen izevalaisevan kuttaperkkanuken eteen, häpeämättä, kuin näkisi oman häpynsä peilin edessä. Pyydän sinua ottamaan minut, peittämään minut verhosi kulmalla, kätkemään minun hässintävalmiin häpyni viattomuutesi alle, vaatteesi pyhän vallin taakse, jottei lihallinen hengitys pääse sinne. Olet ikuisen siveyden ihmelapsi. Poikasi Jeesus syntyi Jumalan hengityksestä, sinä itse synnyit ilman, että miehenkalu olisi saastuttanut äitisi kukkaroa. Vai niin! lisääntyä, synnyttää ilman iljettävää seksin tarvetta, taivaallisen suudelman ainoan lähestymistavan alla! Se olisi rotevaa! Kuin saisi Mariannekarkkia! xxx/ellauri177.html on line 160: Tämä epätoivoinen kutsu, tämä huuto, joka oli puhdas halusta (tai puhdasta halua, whichever), oli rauhoittanut nuorta pappia. Neitsyt, täysin valkoinen, silmät taivaalle päin, näytti hymyilevän lempeämmin ohuilla vaaleanpunaisilla huulillaan. Hän jatkoi lempeällä äänellä: – Haluaisin vielä olla lapsi. En koskaan haluaisi olla muuta kuin mekkosi varjossa kävelevä lapsi. Olin hyvin pieni, liitin käteni sanoakseni Marien nimen. Kehtoni oli valkoinen, ruumiini oli valkoinen, kaikki ajatukseni olivat valkoisia. Näin sinut selvästi, kuulin sinun kutsuvan minua, menin luoksesi hymyillen, lehdettömien ruusujen päällä. Ja ei mitään muuta, en tuntenut, en ajatellut, elin oli juuri tarpeeksi pieni ollakseni kukka jaloissasi. Meidän ei pitäisi kasvaa aikuisiksi. Ympärilläsi olisi vain vaaleat päät, lapsia, jotka rakastaisivat sinua, puhtailla käsillä, terveillä huulilla, hellillä raajoilla, saastumattomina, ikään kuin maitokylvystä nousevana. Ei rumia elimiä, ei limaa, ikäviä hajuja. Mixi näpötinten pitääkään sijaita pissan ja kakan vieressä! xxx/ellauri177.html on line 162: Lapsen poskelle suutelemme hänen sieluaan. Vain lapsi voi sanoa nimesi sotkematta sitä. Myöhemmin suu pilaa, myrkyttää intohimot. Itsekään, joka rakastan sinua niin paljon, joka annoin itseni sinulle, en uskalla soittaa sinulle milloin tahansa, en esim nyt kun mulla jököttää näin rivosti, en halua sinun kohtaavan epäpuhtauksiani miehenä. Minä rukoilin, korjasin lihaani, nukuin vartiosi alla, elin siveästi; ja itken, kun näen tästä lipputangon nupista, etten ole vielä tarpeeksi kuollut tälle maailmalle ollakseni kihlattu. Oi Maria, ihana Neitsyt, miksi en ole viisivuotias, miksi en ole jäänyt lapseksi, joka liimahti huulensa kuviisi! Ottaisin sinut sydämeeni, laittaisin sinut sänkyyn vierelleni, halaisin sinua kuin ystävää, kuin ikäiseni tyttöä, minulla olisi tiukka mekkosi, lapsellinen hunnusi, sininen huivisi, kaikki mikä lapsuus, joka tekee sinusta isosiskon. En haluaisi suudella hiuksiasi, koska hiukset ovat alastomuutta, jota ei pitäisi nähdä; mutta suutelisin paljaita jalkojasi, yksi toisensa jälkeen, kokonaisia öitä, kunnes olisin poiminut huuliltani kultaiset ruusut, suoniemme mystiset ruusut. Noniin, tähän tais päästä pujahtamaan vähän tällästä pedofiliaa, sori siitä. xxx/ellauri177.html on line 166: - No, hän jatkoi vielä hullummin, anna minun tulla taas lapseksi, hyvä Neitsyt, voimakas Neitsyt. Tee minusta viisi. Ota järkeni, ota miehisyyteni. Ottakoon ihme pois kaiken miehen, joka kasvoi minussa. Sinä hallitset taivaassa, mikään ei ole sinulle helpompaa kuin kalttaa minut, kuivata elimeni, jättää minut muunsukupuolisexi, pahuuteen kykenemättömänä, niin riistettynä kaikesta voimasta, etten voi enää nostaa kynnetöntä sormea ilman suostumustasi. Haluan olla rehellinen, sillä rehellisyydellä, joka on sinun, jota ihmisen väreet eivät voi häiritä. En halua enää tuntea hermojani, lihaksiani, sydämeni lyöntejä tai halujeni työtä paisuvaisessa. xxx/ellauri177.html on line 168: Haluan olla chose, pelkkä varmuusesine, kivespussi jalkojesi juuressa, jolle jätät vain tutun tuoksun, kivi, joka ei liiku paikasta, johon sen heität, ilman korvia, ilman silmiä, tyytyväisenä kantapääsi alla, ei pysty ajattelemaan roskaa muiden polun kivien kanssa. Vai niin! niin mikä onni! Saavutan ilman ponnistuksia ensimmäisellä yrityksellä täydellisyyden, josta haaveilen. Lopulta julistan itseni todelliseksi papiksi. Tulen olemaan sitä, mitä opinnot, rukoukseni, viiden vuoden hidas initiaationi eivät voineet tehdä minusta. Kyllä, kiellän elämän, sanon, että lajin kuolema on parempi kuin jatkuva kauhistus, joka sitä levittää. Siittäminen saastuttaa kaiken. Se on yleismaailmallinen rakkautta pilaava haju, joka myrkyttää puolisoiden makuuhuoneen, vastasyntyneiden kehdon ja jopa auringon alla pyörryttävät kukat ja jopa silmut puhkeamaan antavat puut. Maa kylpee tässä epäpuhtaudessa, jonka pienimmät pisarat kumpuavat häpeällisestä kasvillisuudesta. Mutta jotta minä olisin täydellinen, oi enkelien kuningatar, neitsyiden kuningatar, kuule huutoni, anna se! Tee minusta yksi niistä enkeleistä, joilta puuttuu selkäpuoli ja kamat jalkovälistä, on vain kaksi suurta siipeä poskien takana; Minulla ei ole enää vartaloa, ei raajoja; Lennän luoksesi kuin leija, jos soitat minulle; En ole muuta kuin suu, joka puhuu ylistystäsi, tahraton hiippari, joka heiluu matkaasi taivaissa. Vai niin! kuolema, kuolema, kunnioitettava Neitsyt, anna minulle pieni kuolema! xxx/ellauri177.html on line 170: Minä rakastan sinua sen kuolemassa, mikä elää ja mikä lisääntyy. Teen kanssasi ainoan avioliiton, jota sydämeni kaipaa. Menen korkeammalle, aina korkeammalle, kunnes olen saavuttanut uunin, jossa paistat pentuja. Siellä se on pimeä tähti, valtava valkoinen ruusu, jonka jokainen lehti palaa kuin kuu, hopeinen wc-istuin, josta säteilet niin viattomuuden liekkejä, että koko paratiisi pysyy valaistuna pyllyverhosi yhdellä hohteella. Kaikki mikä on valkoista, aamunkoitto, saavuttamattomien huippujen lumi, tuskin kuoriutuneet liljat, tuntemattomien lähteiden vesi, auringon kunnioittamien kasvien maito, neitsyiden hymyt, kuolleiden lasten sielut kehdossa, sade valkoisilla jaloillasi, suola, sokeri, kokaiini. Sitten minä nousen huulillesi kuin heppa sulattava hienovarainen liekki; Minä astun sisääsi sinun puoliksi avoimen alkusuusi kautta, ja häät pidetään, samalla kun arkkienkelit vapisevat ilostamme. Olla neitsyt, rakastaa itseä neitsyenä, säilyttää immenkalvo ja irroittamaton esinahka suloisimpien suudelmien keskellä! Kaikki rakkaus makaa joutsenen siivilässä, puhtauden pilvessä, valon rakastajan käsissä, jonka hyväilyt ovat sielun nautintoja! Täydellisyys, yli-inhimillinen unelma, halu, josta luuni halkeilevat, ilot, jotka nostavat minut taivaaseen! Oi Maria, valittu astia, kastroi ihmisyyteni, tee minusta eunukki ihmisten keskuudessa, jotta voit pelkäämättä luovuttaa minulle neitsyytesi aarteen! Ja isä Mouret pyörtyi lattialla, hampaita räpiskelemällä, kuumeen valtaamana. Että pitää miestä kepin uittamisen pelottaa. Ei se ole niin hirveää, väpelöinkin oppii auttavasti uimaan autettuna. xxx/ellauri177.html on line 174: Sergei on kuskattu pää pipinä Albinen pakeille. Se ei näytä muistavan midiä. Näinköhän neizyt Maaria on kuin onkin toteuttanut sen kastraatiounen? Siltä tää vähän vaikuttaa. Minnes se viivasuinen emäntä ja kirjoileva siili Arkkienkeli on jätetty? Vähän unenomaista. xxx/ellauri177.html on line 176: Sergei väpelöi petissä viikkokausia, ei uskalla ylös ulos eikä lenkille, haistelee vain puutarhassa käynyttä Albinea. Oletpa poltron sanoo Albino lopulta ja työntää Sergein ulos ikkunasta. Kas tässä Paradii! Ne sinuttelevat toisiaan tuttavallisesti. xxx/ellauri177.html on line 178: Mutta Sergei näyttää jäävän lapsen asteelle. Se pelkää Albinen puskaa, mezästä puhumattakaan. Albinolla oli vain yksi lohdutus: Sergei pökkää loistavasti, hän on kaunis lapsi. Mutta edistystä: pitkän päälle toipilas äityy seuraamaan hiänen hameensa valkoista laikkua puskissa. Ja kun hiän äkillisesti istuutui paskalle Kustaan ikkunan alle, Sergein kasvot kohosivat ja hän ojensi kätensä teeskennellen haluavansa mennä Albinen syliin. Puutarhaan päästyä Sergei näyttää komealta, Albine alkaa lämmetä. Siihen asti puhumaton Sergei huoahtaa: kesä kesä! Lettu elo! Kyllä tee on sitten hyvää! xxx/ellauri177.html on line 182: -- Tiedän, olet rakkaani, tulet lihastani, odotat, että otan sinut syliini, jotta meistä tulee yksi (meidän lisäxi, eli yht 3). Unelmoin sinusta. Olit rinnassani, ja annoin sinulle vereni, lihakseni, luuni. En kärsinyt. Otit minulta puolet sydämestäni, niin hellästi, että minulla oli ilo jakaa itseni näin. Onnestain on puolet sinun, jos sä sen huolit vaan. Etsin sitä, mikä minulla oli parasta, mikä minulla oli kauneinta, hylätäkseni sen sinulle. Olisit ottanut kaiken pois, että olisin sanonut kiitos... Ja heräsin, kun tulit ulos minusta. Tulit ulos silmieni ja suuni kautta, tunsin sen. Olitte kaikki lämpimiä, tuoksuvia, niin hyväileviä, että juuri kehosi jännitys sai minut nousemaan istumaan. xxx/ellauri177.html on line 184: Albine kuunteli innoissaan hänen puhuvan, pissien hunajaa. Lopulta hän näki hiänet; vihdoin, kun hän syntyi, hän toipui. Hiän pyysi häntä jatkamaan kädet ojennettuina. xxx/ellauri177.html on line 186: -- Kuinka onnistuin elämään ilman sinua? hän kuiskasi ojossa. Mutta en ollut elossa, olin kuin uninen eläin... Ja tässä olet minulle nyt! Ja sinä et ole kukaan muu kuin minä itte! Kuuntele, et saa koskaan jättää minua; sillä sinä olet minun hengenvetoni, sinä ottaisit pois henkeni. Pysymme toisissamme, so. minä sisällä ja sinä tuppena. Sinä tulet olemaan minun lihassani, niin kuin minä olen sinun, noin niinkö Eski Saarisen suhteellisuusteorian mielessä. Jos jätän sinut jonain päivänä, olkoon kirottu, kuivukoon ruumiini kuin hyödytön ja huono ruoho! Hän tarttui hänen käsiinsä ja toisti ihailusta vapisevalla äänellä: -- Kuinka kaunis oletkaan! Saanko pluvan vai pussataanko ensin? xxx/ellauri177.html on line 188: Albiinilla oli laskevan auringon pölyssä maitomainen liha, hädin tuskin kullanruskea ja päivän kiilto. Ruususade, hänen ympärillään, hänen päällänsä, hukutti hänet vaaleanpunaiseen. Hänen vaaleat hiuksensa, jotka hänen kampansa eivät pitäneet hyvin, saivat hänet näyttämään tähdeltä, kun hän meni nukkumaan, peittäen hänen niskansa viimeisten liekehtivien ryppyjen häiriöillä. Hänellä oli valkoinen mekko, joka jätti hänet alasti, niin elossa hän oli päällänsä, niin paljon hän paljasti käsivartensa, kurkkunsa ja polvensa. Hän näytti viattoman ihonsa, joka kukkii häpeämättä kuin kukka, myski, jolla oli puhdas tuoksu. Hän venytteli, ei liian pitkä, notkea kuin käärme, pehmeillä kaarevilla, raikkaalla linjojen leventymisellä, kaikki syntymässä olevan vartalon ylevyys, vielä lapsuudessa kylvetty, murrosiästä jo turvonnut. Hänen pitkät kasvonsa kapealla otsallaan ja melko täyteläisellä suullaan nauroivat hänen sinisten silmiensä hellälle elämälle. Ja silti hän oli tosissaan, yksinkertaisilla poskilla, lihava leuka, yhtä luonnostaan kaunis kuin puut ovat kauniita. -- Ja että minä rakastan sinua! sanoi Serge vetäen hänet luokseen. xxx/ellauri177.html on line 190: He pysyivät toisilleen sylissään. He eivät suuteleneet toisiaan, he olivat tarttuneet toisiaan vyötäröstä, asettaen posket poskelle, yhdistyivät siitä alaspäin, mykkänä, hurmasivat olemaan vain yksi. Heidän ympärillään ruusupensaat kukkivat. Se oli hullu, rakastava kukinta, täynnä punaista naurua, vaaleanpunaista naurua, valkoista naurua. Elävät kukat avautuivat kuin alastomuudet, kuin liivit paljastaen rintojen aarteet. Siellä oli keltaisia ruusuja, jotka riisuivat barbaarityttöjen kultaisia nahoja, olkiruusuja, sitruunaruusuja, auringonvärisiä ruusuja, kaikki niskan sävyt, joita palavan taivaan sävyt ruskastivat. Sitten liha pehmeni, teeruusut saivat ihastuttavan kosteuden, osoittivat kätkettyä vaatimattomuutta, vartalon kulmat, joita ei näy, silkkisävyisyyttä, suonten verkoston sinistämiä. xxx/ellauri177.html on line 192: Vaaleanpunaisen naurava elämä puhkesi sitten kukkaan: vaaleanpunaisen valkoinen, tuskin ripaus lakkaa, lunta neitsyen jaloista, joka koettelee lähteen vettä; vaaleanpunainen, huomaamattomampi kuin vilkaisevan polven lämmin valkoisuus, kuin hehku, jolla nuori käsi valaisee leveää hihaa; rehellinen vaaleanpunainen, verta satiinin alla, paljaat olkapäät, paljaat lonkat, naisen koko alaston, valolla hyväili; kirkkaan vaaleanpunainen, kukat silmuissa kurkusta, puoliavoimia kukkia huulilta puhaltaen lämpimän hengityksen tuoksua. Ja kiipeilyruusut, suuret valkoiset ruusut, jotka olivat täynnä valkoisia kukkia, pukeutuivat kaikki nämä ruusut, kaikki tämä liha, niiden rypäleiden pitsiin, heidän kevyen musliininsa viattomuuteen; kun taas siellä täällä viininväriset ruusut, melkein mustat, verenvuoto, lävistivät tämän morsiamen puhtauden intohimon haavalla. Tuoksuvan puun häät, jotka johtavat toukokuun neitsyt heinä- ja elokuun hedelmällisyyteen; ensimmäinen tietämätön suudelma, poimittu kuin kimppu, hääaamuna. Jopa ruohikolla vaahtoavat ruusut, korkeat vihreät villamekot, odottivat rakkautta. Auringonpolttamaa polkua pitkin kulkivat kukat, kasvot eteenpäin, kutsuen kevyitä tuulia niiden ohittaessa. Aukiolla avatun teltan alla kaikki hymyt loistivat. Yksikään täyttymys ei ollut samanlainen. xxx/ellauri177.html on line 196: Ruusuilla oli tapansa rakastaa. Jotkut suostuivat vain avaamaan nappinsa raolleen, hyvin ujoina, heidän sydämensä punastuneena, kun taas toiset, korsetit irti, huohottivat, auki, näyttivät rypistyneiltä, hulluilta ruumiistaan kuolemaan asti. Siellä oli pieniä, valppaita, homoja, lähdössä arkistoon, kokardi korkissa; valtavia, houkuttelevia, lihotettujen sulttaanien kaarevia; röyhkeitä, tyttömäisen näköisiä, kekseliästi epäsiistiä, leviäviä terälehtiä, jotka on vaalennettu riisijauheella; rehellisistä, dekolteisista oikeisiin porvareihin; aristokraatteja, notkeaa eleganssia, sallittua omaperäisyyttä, keksijöitä. Kukkivat ruusut tarjosivat tuoksunsa kuin arvokkaassa kristallissa; ruusut ylösalaisin uurnan muotoon antoivat sen tippua pisara pisaralta; pyöreät ruusut, kuten kaali, hengittivät sen ulos nukkuvien kukkien säännöllisellä hengityksellä; ruusujen silmut puristivat lehtiään ja antoivat edelleen vain epämääräisen neitsyyden huokauksen. Ja koko tämän lurituxen ajan Albinen ja Sergein pyllyt jauhoivat kuin ompelukone. xxx/ellauri177.html on line 198: "Rakastan sinua, rakastan sinua", Serge toisti bassoäänellä. Ja Albine oli iso ruusu, yksi aamun vaaleista, avoimista ruusuista. Hänellä oli valkoiset jalat, vaaleanpunaiset polvet ja kädet, vaalea kaula, ihastuttavan suoninen kurkku, kalpea, ihanan kostea. Hän tuoksui hyvälle, hän venytti huulia, jotka tarjosivat korallikupissa niiden heikkoa hajuvettä edelleen. Ja Serge hengitti sen sisään, laittoi sen rintaansa vasten. -- Vai niin! hän sanoi nauraen, et satuta minua, voit ottaa minut kokonaan. Serge ilahdutti nauruaan kuin linnun poljista lausetta. "Sinulla on se laulu", hän sanoi; En ole koskaan kuullut sellaisesta suloisuudesta... Olet iloni. xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua? xxx/ellauri177.html on line 205: The 24th feature from Hong Sangsoo, doppelgänger of the talkative celeb guy in the last scene of the movie THE WOMAN WHO RAN follows Gamhee (Kim Minhee), a florist and the wife of a translator who never in 5 years time has left her for a moment from his sight. She has three separate encounters with friends while her husband finally is on a business trip. Youngsoon (Seo Youngwha) is divorced, turned lesbian (the couple likes to feed alley cats) and has given up meat and likes to garden in the backyard of her semi-detached house. Suyoung (Song Seonmi) is divorced, has a big savings account and a crush on her architect neighbor and is being hounded by a young poet she met at the bar. Woojin (Kim Saebyuk) works for a movie theater and hates it that her writer husband has become a celeb. Their meetings are polite, but not warm. Some of their shared history bubbles to the surface, but not much. With characteristic humor and grace, Hong takes a simple premise and spins a web of interconnecting philosophies and coincidences. THE WOMAN WHO RAN is a subtle, powerful look at dramas small and large faced by women everywhere. Basically, they are 40+ ladies who may have met at some art school and get a chance to compare notes on how well their childless lives have turned out. Gamhee used to be the celeb's girl friend until the movie theater attendant stole the guy. Now both of them are sorry that she did, but really not that much. The Éric Rohmer of South Korea. xxx/ellauri177.html on line 212: Hong's and actress Kim Min-hee’s private affairs have come to bear in their work. The couple’s extramarital relationship, the subject of tabloid headlines in Korea, have seemed to inspire jealous intrigue and accusations of infidelity. Kim is an unbelievably skinny woman but pretty. xxx/ellauri177.html on line 214: The only audience review so far says: It is slow paced yet interesting. xxx/ellauri177.html on line 219: Lost oli kummallinen tv-sarja takavuosina jota meidän lapset kazoi ihan bingenä. Koskaan en oikein päässyt perille mistä siinä oli kymysys, mutta jotain scifiä ja Swiss Family Robinson-mystiikkaa siinä oli kai, ja ristiinsuihkintaa jossain kadonneessa eedenissä urbaanien tositeeveetyyppien taholta. Jotenkin se tuli mieleen tästä Zolan pehmopornokirjasta. Minkähän tautta juuri 19. vuosisadan lopulla näitä tuli ihan solkenaan? Nojoo, jatketaanpa uurastusta Zolan joholla. xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä. xxx/ellauri177.html on line 223: Sit taas vähän höpinää, kunnes Serge molo ei enää ole niin pehmeä. Hän nosti hänet ylös, työnsi hänet taas syliinsä perse edellä ja asetti kasvonsa hänen kasvonsa viereen. -- Älkäämme puhuko enää. Olemme ikuisesti yksin. Rakastamme itseämme. He jäivät vallattomasti toistensa syliin. Vielä pitkäksi aikaa he unohtivat itsensä ja sen sinne. xxx/ellauri177.html on line 225: Jälkeenpäin se oli Serveri joka hiusmuotoili Albinen uudelleen. Tuo mainio makkaramies otti kourallisen hiänen hiuksiaan hurmaavalla kömpelyydellä ja istutti kamman vinoon valtavaan päähän pakattuun chignoniin. Nyt pääsi käymään niin, mutta hän laittoi kyllä omat hiuksensa ihanasti. Sitten Albiino nousi, ojensi kätensä hänelle, tukisti hiäntä vyötäröltä niin, että se nousisi vielä ylös, muttei se enää pystynyt. No ei sitten. Ei makiaa mahan täydeltä. Molemmat hymyilivät edelleen, puhumatta. Hitaasti he lähtivät polkua pitkin. xxx/ellauri177.html on line 227: Seur. päivänä on sisäleikkejä. Tapetin liian karkeat yksityiskohdat, joista vanha rakkaus näytti ilahtuneen alkovin kaukaisessa pepunhajussa, olivat kadonneet ulkoilman nielaisemina; niin, että huone, kuten puisto, oli luonnollisesti jälleen neitseellistä, auringon hiljaisen loiston alla. Pah, ne ovat vain lapsia jotka leikkivät sanoo Serveri kazottuan kauan kuvaa makkaranlaitosta. Mutta huonekaluissa on vanha haju, joka haisee hyvältä...Kuumaa kättä ei voi pelata kahdestaan. Leikitään mieluummin 2 hengen piilosta, munan piilotusta. xxx/ellauri177.html on line 229: Main chaude: Jeu où une personne, courbée sur les genoux d’une autre et les yeux fermés, reçoit des coups dans une de ses mains, qu’elle tend derrière elle, et doit deviner qui l’a touchée. main chaude → oven mitt. xxx/ellauri177.html on line 232: Kielletty hetelmä xxx/ellauri177.html on line 234: On kiellettyä istuminen sellaisen puun alla, jonka varjosta tulee tällaisia väreitä. "Kyllä, se on kiellettyä", sanoi Albine vakavasti. Kaikki paikalliset kertoivat minulle, että se oli kiellettyä. Aletaan päästä raamatulliseen esikuvaan. xxx/ellauri177.html on line 236: Albiino istuu leikkisästi Serverin reppuselässä, punatukkainen pikku pillu hangaten sen korvalehtiä. Olin väärässä, ne muka eivät nussineetkaan vielä siellä ruusupuskassa, tääkin razastus on vaan esileikkiä. Huoh, tympäsöö jo. xxx/ellauri177.html on line 238: Hän juoksi niin kauan kuin tyttö halusi, taputti jalkojaan jäljitellen kavioiden ääntä. Albiino napsautti kieltään, hän oli ottanut Sergein kaksi lettiä, joita hän veti kuin ohjia, heittääkseen hänet oikealle tai vasemmalle. "Tuolla, siellä olemme", hiän sanoi ja potki häntä poskelle. Hiän hyppäs maahan, kun hän hikoili, nojas puuta vasten hengästyxissä. Joten hiän nuhteli häntä, hiän uhkasi olla hoitamatta häntä, jos hän sairastuisi uudelleen. -- Joten jätä se! Se teki mulle kutaa, hän vastasi. Kun olen saanut kaikki voimani takaisin, razastat mulla koko aamun... xxx/ellauri177.html on line 240: Onx tässä juonessa mitään järkeä? Miten tää hyppelehtii näin epäjohdonmukaisesti? Missä kaikki on? Mixnoi tyypit on retardoituneet lapsen asteelle? Ne käyttäytyy kuin viisivuotiaat. Milloinka ne alkaa käyttäytyä kuin kunnon viisitoistavuotiaat? Taitaa olla taas tällänen Dafnis et Chloe coveri. Se oli 1 mun märkä uni joskus koululaisena. Lucy on The Sky With Diamond. 12-vuotiaana ruozinlaivalla leikin laivan lastenhuoneessa paljon pienempien mutta sievien pikku tyttöjen johdolla. Ne kyllä vähän ihmetteli. xxx/ellauri177.html on line 245: The Demise of Father Mouret (French: La Faute de l'Abbé Mouret, "The Mistake of Father Mouret") is a 1970 French film directed by Georges Franju, based on the 1875 novel La Faute de l'Abbé Mouret by Émile Zola. Like the novel, the film is about Father Mouret, a young priest (played by Francis Huster) who is sent to a remote village in Provence, then has a nervous breakdown and develops amnesia. While recuperating, he meets and falls in love with a beautiful young woman, Albine (Gillian Hills), with whom he begins an idyllic relationship meant to recall the story of Adam and Eve. When he regains his memory, though, he is wracked with guilt, and ends the relationship, leading to tragedy for both. xxx/ellauri177.html on line 247: No tietysti. Koskaan ei saa bylsiä sievää sakkolihaa rauhassa. Aina joku mustasukkainen kiivas jumala työntää väliin jättimulkkunsa. xxx/ellauri177.html on line 251: No riittää tyhjä puhe, näyttäkää nyt lopultakin närhen näpöttimet! Kun lopulta on muna kahvaa myöten sille meinatussa piilossa, tuntuu kyllä siltä justiinsa kuin olis kotona. Il regardait autour de lui, il murmurait: -- Tu connais tout, tu sais les meilleurs endroits... Elle avait relevé ses jupes, nouées d'un bout de ficelle. Oh! de la pimprenelle! dit-elle brusquement, en se jetant à genoux. Nous allons nous régaler. xxx/ellauri177.html on line 253: Luppiot (Sanguisorba) on kasvisuku ruusukasvien heimossa. Siihen kuuluu 33 lajia Poterium-suvun lajit mukaan luettuna. Monia luppioita viljellään koristekasveina. Suomessa Luonnontieteellinen keskusmuseon luokittelussa on erotettu luppujen (Poterium) suku, joka luokitellaan muualla vaihtoehtoisesti luppioiden synonyymiksi. Mitähän ne maistuvat. xxx/ellauri177.html on line 258: Ils restèrent longtemps silencieux, toujours très graves. Ils avaient roulé leurs têtes, les éloignant insensiblement, comme si la chaleur de leurs haleines les eût gênés. Puis, au milieu du grand silence, Serge ajouta cette seule parole: xxx/ellauri177.html on line 261: C'était l'amour avant le sexe, l'instinct d'aimer qui plante des petits hommes de 25 ans sous les robes blanches des bambines de 16 ans. xxx/ellauri177.html on line 268: Äs, ei tässäkään päästy vielä puusta pitkään. Mutta kohta lähdetään ezimään sitä arbre defenduuta. Eeva antoi ja minä söin, ripsipiirakkaa hilloviivalla. xxx/ellauri177.html on line 269: Albinen tekee mieli leikkiä jo isoin tyttöin leikkejä. Se mököttää, itkeskeleekin vähän kun ei Serge ymmärrä panna toimexi. Oletko kunnossa? satutinko? Juostaanko taas? kysyy hölmö poika huolissaan. Ei juosta, Albine murjottaa. xxx/ellauri177.html on line 271: -- Olemme liian isoja. On typerää pelata aina. Etkö pidä siitä enemmän, kävellä näin, vierelläni, hyvin hiljaa? Hiän käveli itse asiassa niin miellyttävällä tavalla, että hän sai maailman suurimman ilon kuullessaan hiänen saappaidensa napsautuksen polun kovassa maassa. Hän ei ollut muka koskaan kiinnittänyt huomiota hiänen vyötärön heilumiseen, hiänen hameensa elävään jälkiin, joka seurasi hiäntä käärmeen kahinalla. (Dodi! Paratiisin käärme nostaa päätä jo!) Oli ilo, ettei hän väsynyt, nähdä hiänen näin menevän rauhallisesti vieressä, niin paljon hän löysi uusia viehätyksiä hänen raajojensa pienimmässäkin notkeudessa. Sergen vällykäärme sitävastoin alkaa vähin erin menettää notkeuttaan. xxx/ellauri177.html on line 276: Päivi Räsäsen persoonallinen helvetti: Allahin ja Isixen homokyrpiä työnnetään suuhun väkipakolla. xxx/ellauri177.html on line 278: Miehexi ja naisexi hän heidät loi. No tää ei vielä ota kantaa siihen mihin reikään näpöttimet työnnetään. Luotiinhan ne samalla ne pyllynreiätkin, vielä ihan naapuriin. Eikä normaali AC kytkentäkään telttaväen jumalalle näyttänyt järin mieluiselta, kun piti siitä pelihousut repiä ja potkia vastanaineet paratiisista viikuna-asuisina pihalle. Samaan aikaan toisaalla Lot sai rankaisematta bylsiä omia tyttäriä kun vaimo oli kiteytetty suolapazaaxi. Ei vittu siitä pelikirjasta löydy mitään yhtenäistä taktiikkaa, jolla apinoiden joukkueen rökäletappion voisi pelastaa. Ei Ropposestakaan ois ollut apua. Eikä Hoblan pukkaamasta mato-optiosta. Miten Nato-liittoa autamme, kun maailmanrauhaa rakentaa se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten? IS-lehden savolaisen naziämmän palkkaaminen oli Hoblalle taktisesti paha erehdys, Plopovin izemurhasiirto tosiaan. Sen ja Räsäsen sais kiteyttää ja laittaa hakaan muiden lehmien nuolukivexi. xxx/ellauri177.html on line 283: Se oli kiellettyä, mitä he siellä aikoivat tehdä, se ei tuo heille onnea (tai max puolen tunnin onnen vain); ja hän tunsi liikuttunutta, kuten hiän, herkullista kauhua, joka ravisteli häntä vauhdilla jokaisessa metsän kaukaisessa huokauksessa. Puiden tuoksu, korkeilta oksilta putoava vihertävä valo, pensaspuun kuiskaava hiljaisuus täyttivät heidät tuskilla, ikään kuin he olisivat menossa ensimmäisen polun mutkassa päästäkseen valtavaan onneen (1/2 h kokoiseen). xxx/ellauri177.html on line 285: Hyö eivät irrottautuneet toisistaan ollenkaan, vaan eziytyivät pimeimpiin ja ahtaimpiin löytämiinsä reikiin. Jättiläiskärjistä laskeutui uskonnollinen hiljaisuus; ankara paljaus antoi maahan paasikiven kulumisen, kovetti sen, ilman ruohoa, kylvettiin vain kuolleiden lehtien palaneella jauheella. Ja he kuuntelivat askeleidensa ääntä, täynnä tämän temppelin suurenmoista yksinäisyyttä. Seuraa vitun pitkä puulajiluettelo joka saa Dispenserin aiemman yritelmän kalpenemaan häpeästä. xxx/ellauri177.html on line 288: - Missä mennään? Kysyy Serge. - Search me, sanoo Albiino. -- Eh bien! nous sommes perdus, olemme hukassa, sanoo Sergei iloisesti. On parempi kun ei tiedä minne ollaan menossa. Sergei kaivaa slaban esiin pöxyistä. Pelkäätkö tätä? Hän oli hyvin lähellä häntä. Hän kuiskasi: - Äsken vielä pelkäsit tätä. Mutta hiän katsoi häntä kasvoihin rauhallisena, silmää räpäyttämättä. "Sinä satutit minua", hän vastasi. Nyt näytät erittäin hyvältä. Miksi pelkäsin sinua? - Joten sallitko minun ottaa sinut tuolla tällä tavalla? Palaamme puiden alle. -- Joo. Voit halata minua, teet minut onnelliseksi. Ja edetään hitaasti, eikö niin? jotta emme löydä tietämme sinne liian nopeasti. Kumpikaan ei ehdottanut maatepanoa, pystypaini tuntui tällä haavaa houkuttelevalta. xxx/ellauri177.html on line 290: -- Minä rakastan sinua! sanoi Serge kevyellä äänellä, joka nosti pienet kultaiset hiukset Albinen temppelistä. Hän halusi löytää toisen sanan muttei löytänyt, joten hän toisti: -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! Albine kuunteli kauniisti hymyillen. Hän opetteli tätä musiikkia. -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! hän huokaisi herkullisemmin, helmimäisellä tyttömäisellä äänellään. Sitten hän kohotti siniset silmänsä, jossa valon aamunkoitto kasvoi, hän kysyi: -- Kuinka rakastat minua? Joten Serge keräsi itsensä. Metsissä oli juhlavaa pehmeyttä, syvät navat pitivät pariskunnan vaimeiden steppien väreet. "Rakastan sinua enemmän kuin juuri mitään", hän vastasi. Olet kauniimpi kuin mikään mitä näen aamulla, kun avaan pyjamani. Kun katson sinua, sinä riität minulle. Haluaisin vain sinut, ja olisin erittäin onnellinen jos saisin nyt. xxx/ellauri177.html on line 292: Hiän laski silmäluomiaan, hän pyöräytti päätään kuin Markku Lehto. "Rakastan sinua", hän jatkoi. En tunne sinua, en tiedä kuka olet, en tiedä mistä tulet; et ole äitini etkä sisareni; ja silti rakastan sinua, annan sinulle koko mällin "sydämestäni", en pidätä siitä mitään muulle maailmalle... Kuuntele, rakastan silkkisiä poskiasi kuin satiinia, rakastan suutasi, joka tuoksuu ruusuilta, rakastan silmiäsi joissa näen itseni rakkauteni kanssa, rakastan jopa ripsiäsi piirakassa, jopa niitä pieniä suonia, jotka värjäävät kalpeutesi isokainalossa... Tämä kertoo sinulle, että rakastan, että rakastan sinua, Albine. "Kyllä, minä puolestani rakastan sinua", hiän jatkoi. Sinulla on erittäin ohut parta, joka ei satuta minua, kun painan otsaani niskaasi vasten. Olet vahva, olet pitkä, olet kaunis. Ja tuo on myös. Rakastan sinua Serge. xxx/ellauri177.html on line 296: -- Ja miksi rakastat minua? kysyi Albine uudelleen. Hän hymyili, mutta ei vastannut aluksi. Sitten hän sanoo: -- Rakastan sinua, koska tulit yhtäaikaa. Se kertoo kaiken... Nyt olemme yhdessä, rakastamme toisiamme. Minusta tuntuu, että en enää eläisi, jos en rakastaisi sinua. Olet hengitykseni. Hän alensi ääntään ja puhui unessa. -- Emme työnnä sitä sinne heti. Se kasvaa ensin sinun mahallasi. Sen täytyy kasvaa isommaxi, sen on oltava vahva... Muistatko kuinka rakastimme toisiamme! Mutta emme sanoneet sitä. Olemme lapsia, olemme tyhmiä. Sitten eräänä kauniina päivänä se tulee liian pletkuxi, se pakenee sinua... No, meillä ei ole muuta asiaa; rakastamme toisiamme, koska meidän elämämme on rakastaa toisiamme. Albine, heittäen päänsä taaksepäin, silmäluomet täysin kiinni, pidätti hengitystään. Hän maisti tämän sanojen hyväilyn vielä lämpimän hiljaisuuden. - Rakastatko minua? Rakastatko minua? hän änkytti silmiään avaamatta. xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa. xxx/ellauri177.html on line 300: Okei, ei kun pyllyt heilumaan boys and girls! Yö oli erittäin leuto, lähes kuuma. Metaversestä kuului suurta kohua, jota Sergei Brin kuunteli ja ajatteli: "He puhuvat meistä, teinitähdistä." xxx/ellauri177.html on line 301: Hyvää yötä kulta, ne sanoi toisilleen ja käänsi kylkeä. Ei vittu ei vieläkään kuin 1 kuiva pusu. Ei tällänen peli vetelisi Netflixissä, esim Emily Pseudo-Cooper Pariisissa pääsi paljon nopeammin asiaan limaisen julkkiskokin kaa. xxx/ellauri177.html on line 306: Albiino käytti hyväkseen polun levennystä päästääkseen Sergein kulkemaan edessään; sillä miehen nuuskutus vaivasi häntä, hän kärsi siitä, että tunsi sen selkänsä takana, niin lähellä hameitaan. Nyt tulee pitkä mausteluettelo, juustokuminaa ja muita hameenalushajuja. xxx/ellauri177.html on line 310: -- Haluatko, että vien sinut minne tahdot? Vien vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on... Serge kysyi Albinelta tuntien tämän jättävän itsensä hänelle. Hän halasi häntä jo sylissään. Mutta hiän vetäytyi pois hengittäen raskaasti. "Ei, sinä tukahdutat minut", hän sanoi. Jättää vaan yksin. En tiedä mitä minulla on. Maa sekoittelee jalkojeni alla... Katsos, siellä se sattuu. Hän otti hänen kätensä ja pani sen tissiänsä vasten. Joten hän muuttui täysin valkoiseksi. Hän oli hiäntä heikompi, terhakan nännin kosketus kämmenpohjaan sai aikaan ennenaikaisen ejakulaation. Kovasti pinnistämällä hän sai pidettyä valtaosan mällistä vielä sisällä, puristaen esinahanpäätä tiukasti. Muna nytkyi käsissä kuin lapsi luokilla. xxx/ellauri177.html on line 315: Siellä, tämän raskaan varjon alla, lämpö nukki herkullista unta. Ilma nukkui, ilman henkeä, alkovin kosteudessa. Itämaisen rakkauden tuoksu, Sulamitin maalattujen huulten tuoksu, joka hengitettiin ulos tuoksuvasta metsästä. -- Etkö istu alas? sanoi Albina. Ja hän muutti hieman syrjään tehdäkseen hänelle tilaa. Mutta kun hän astui taaksepäin, hänellä nousi jälleen seisomaan. Sitten, kun hän kutsui hänet uudelleen, hän liukui polvilleen muutaman askeleen päässä. Hän kuiskasi: -- Ei, minulla on tässä kuumempaa kärkeä kuin sinulla, polttaisin sinut... Kuuntele, jos en pelkäsi satuttaa sinua, ottaisin sinut syliin, niin kovaa, niin kovaa, että emme tekisi tuntea kärsimyksemme enemmän. xxx/ellauri177.html on line 317: Hän raahasi itseään polvillaan, hän lähestyi hieman. -- Vai niin! Sinut sylissäni, sinut lihassani (tai kääntäen). Siinä kaikki mitä ajattelen. Yöllä herään, puristellen tyhjyyttäsi, puristaen unelmaasi. Haluaisin ottaa sinut aluksi vain pikkusormen kärjestä; sitten haluaisin sinut kokonaan, hitaasti, kunnes sinusta ei ole enää mitään jäljellä, kunnes sinusta on tullut minun, jaloistasi viimeisiin ripsiin. Pidän sinut aina. On varmasti herkullista saada halltuunsa sitä, mitä rakastaa tällä tavalla. Sydämeni sulaisi sydämessäsi. Hän lähestyi uudelleen. Hän olisi koskettanut hänen hameiden reunaa, jos hän olisi ojentanut kätensä. -- Mutta en tiedä, tunnen olevani kaukana sinusta... Välillämme on jokin muuri (hymen kaiketi), jota nyrkkiin puristetut käteni eivät voi murtaa. Olen kuitenkin vahva tänään; Voisin sitoa sinut käsivarsillani, heittää sinut olkapäälleni, kantaa sinut pois kuin jotain omaani. Ja se ei ole siinä. En voinut saada sinua tarpeeksi. Kun käteni ottavat sinut, ne pitävät vain pientä osaa olemuksestasi... Joten missä olette, kaikki, jotta voisin mennä etsimään teitä sieltä? Hän oli kaatunut kyynärpäinsä maahan, ihailun murskatussa asenteessa. Hän suuteli Albinen hameen reunaa. Joten kuin hiän olisi saanut tämän suudelman iholle, hiänkin oikeni. Hän kohotti kätensä oimoilleen, paniikissa ja änkyttäen. -- Ei, pyydän sinua, kävellään vaikka taas. Housuni kastuvat. xxx/ellauri177.html on line 319: Ja kun he tulivat ulos pienestä metsästä, he ottivat muutaman askeleen kiviportaille, joissa kyykisteli kokonainen kansa pikku ötököitä palastamassa meheviä kasveja. Siinä oli ryömimistä, painajaisessa välähtäneiden nimettömien loisten purskahdusta, hämähäkkejä, toukkia, puutäitä muistuttavia hirviöitä, jotka olivat poikkeuksellisen pitkiä, paljaita ja harmaaihoista, jonka iho oli likaista, raajoja raahaavia, abortoituja jalkoja, murtuneita käsivarsia. toisilla turvonneet kuin säädyttömät vatsat, toisilla selkärangat, jotka olivat turvonneet lisääntyneistä xxx/ellauri177.html on line 320: kyhmyistä, toisilla laihoja, repaleisia, kuin luurankoja, joiden saranat ovat katkenneet. Mamillaria kasautui eläviin märkärakkuloihin, parvi vihertäviä kilpikonnia, joilla oli hirveän partainen pitkä, teräspiikkejä kovempi karva. Siilikaktuxet, jossa oli enemmän ihoa, näyttivät nuorten kyykäärmeenpoikasten pesiltä. Echinopsis oli vain kohouma, punakarvainen kasvusto, joka sai ajattelemaan jotain jättimäistä hyönteistä, joka oli kääritty palloon. Opuntiat nostivat lihaisia lehtiään kuin puut, jotka olivat jauhettuja punoittuneilla neuloilla, kuin mikroskooppisten mehiläisten parvet, kuin kukkarot, jotka ovat täynnä tuhoeläimiä ja täynnä verkkoa. Gasteriat ojentuivat ylös käännettyjen viikatemiesten jaloista, ja niillä oli mustanruskeat, pilkulliset, poikkijuovaiset, ruusunpunaiset raajat. Cereus istutti häpeällistä kasvillisuutta, valtavia polyyppeja, tämän liian kuuman maan sairauksia, myrkyllisen mehun irtoamista. Ja toukkia? Inhottavia ällöjä, kihiseviä valkoisia toukkia! Kihomatoja! xxx/ellauri177.html on line 322: Mutta varsinkin aloet avasivat heidän pyörtyneet sydämensä; siellä oli niitä vihreitä, herkkiä, voimakkaita, kellertäviä, harmahtavia, ruskeita ruosteroiskeita, tummanvihreitä vaalean kullan reunustamia; Jotkut olivat kaiken muotoisia, leveitä lehtiä, jotka oli leikattu kuin sydämet, ohuilla lehdillä, jotka muistuttivat miekan teriä, joissakin oli rosoisia piikkejä, toisissa hienosti reunustettuja; valtavat, jotka kantoivat kukkiensa korkeaa tikkua, josta riippui vaaleanpunaisia korallikullinpäitä; pieniä kasveja varressa sekä meheviä kukintoja, jotka levittävät joka puolelta käärmeen ketteriä kieliä. xxx/ellauri177.html on line 328: -- oletko nähnyt? sanoi Serge eräänä aamuna, yhtenä noista pitkäveteisista tunneista: siellä oven yläpuolella on maalattu nainen, joka näyttää sinulta. Hän nauroi äänekkäästi. Ja he palasivat maalauksiin; he raahasivat pöytää taas seiniä pitkin yrittäen teloa itsensä. -- Vai niin! ei, mutisi Albine, hän on minua paljon läskimpi. Tai et voi tietää: hän rojottaa niin hassun hauskasti, ylösalaisin! He lopettivat puhumisen. Haalistuneesta maalista, jonka aika oli syönyt, nousi kohtaus, jota he eivät olleet vielä nähneet. Se oli seinän harmaasta esiin nousevan herkän lihan ylösnousemus, elvytetty kuva, jonka yksityiskohdat näyttivät palaavan yksi kerrallaan kesän helteessä. Makaava nainen nojasi taaksepäin vuohenjalkaisen faunin syleilyn alle. Voisi selvästi erottaa selälle heitetyt käsivarret, hylätyn vartalon, tämän pitkän alastoman tytön kiertelevän hahmon, yllättyneenä kukkavyöillä, pikku-Amorien niittämänä, jotka sirppi kädessään lisäsivät soppaan jatkuvasti uusia kourallisia ruusuja. Voit myös nähdä eläimistön ponnistelut, pukin puhaltelevan, hiänen mahansa alta kohoavan juurakon. Sitten toisessa päässä oli vain naisen kaksi jalkaa, jotka nostettiin ilmaan ja lensivät pois kuin kaksi vaaleanpunaista kyyhkystä. "Ei", Albine toisti, "hän ei näytä minulta. Hän on ruma. Mutta ton faunin vekottimet näyttää kyllä sun vastaavilta." xxx/ellauri177.html on line 329: Se onkin Serge joka on ruvennut restauroimaan tapettien pornokuvia! Se on kazonut faunin mallia omasta peilikuvasta! xxx/ellauri177.html on line 331: He halusivat nähdä kaiken uudelleen, rohkeasti, ihmetellen jokaista paneelia, soittaen toisilleen näyttääkseen itsensä jäseniksi hahmoista, jotka eivät todellakaan olleet paikalla viime kuussa. Ne olivat joustavia lanteita, jotka olivat taipuneet hermostuneisiin käsivarsiin, lantiolle kohoavia jalkoja, naisia, jotka ilmestyivät uudelleen miesten syleilyyn, joiden ojennetut kädet olivat aiemmin tarttuneet vain tyhjyyteen. Alkovissa olevat kipsi-Amorit itsekin näyttivät kaatuvan vapaammalla röyhkeydellä. Ja Albine ei enää puhunut lasten leikkimisestä, Serge ei enää uskaltanut laukoa hypoteeseja ääneen. He vakavoituivat, viipyivät kohtausten edessä toivoen, että maalaus saisi yhtäkkiä takaisin kaiken loistonsa, levoton ja häiriintynyt enemmän viimeisistä maalausten raakoja hannuja peittävistä hunnuista. Nämä nautinnon haamut opettivat heille rakkauden tiedettä. Ai noinko se tehdäänkin? Toiko tonne? Eipä ois luullut! xxx/ellauri177.html on line 333: Albine parkkeeraa aran kananpeensä kanapeelle: - ne pelottavat minua. Miehet näyttävät ryöväreiltä, naiset tapettavilta. Sergei saa niistä hikisessä alkovissa sexiunia. Sillä aikaa Albine lähtee taas yxin laukkaamaan ja ezimään sitä yhtä paikkaa, Sergei jää virumaan pepunhajuisessa alkovissa. Jonkun ajan päästä albiino tulee innoissaan: Heureka! Heureka! Mitähän hirmu tärkeätä se on nyt löytänyt? Sergeitä pelottaa. xxx/ellauri177.html on line 335: - Se on ihan tyhmää, ei se ole kiellettyä. Kukas neuvoi tien? Yx käärme vaan... No ei se oli --- hirvi. xxx/ellauri177.html on line 336: -- Ja se on hyvin kaunis? Jälleen, hän ei vastannut. Syvä ekstaasi tulvi hänen silmänsä. Ja kun hän osasi puhua: -- Niin kaunista kuin en voisi sanoa... Minuun tunkeutui sellainen viehätys, että tunsin yksinkertaisesti nimettömän ilon, putoamisen lehdistä, nukkuessani nurmikolla. Ja minä tulin juosten takaisin tuodakseni sinut mukaani, jotta en maistaisi onnea istuessani tässä varjossa ilman sinua. Hän otti jälleen hänen niskansa syliinsä ja rukoili häntä kiihkeästi, hyvin lähelle, huulensa melkein hänen huulillaan. -- Vai niin! sinä tulet, hän änkytti. Ajattele, että eläisin autiona, jos et tulisi... Se on halu, joka minulla on, kaukainen tarve, joka on kasvanut joka päivä, joka nyt saa minut kärsimään. Etkö voi haluta minun kärsivän?... Ja vaikka sinun pitäisi kuolla siihen, vaikka tuo varjo tappaisi meidät molemmat, epäröisitkö, katuisitko pienintäkään? Pysyisimme makaamassa yhdessä, puun juurella; nukkuisimme aina toisiamme vasten. Se olisi erittäin hyvä, eikö? "Kyllä, kyllä", hän änkytti tämän intohimon paniikin voittamana, kaikki värähtelemässä halusta. xxx/ellauri177.html on line 338: "Mutta me emme kuole", hän jatkoi korottamalla ääntään voittajana naisen naurulla, siteeraten tapaamassa käärmettä --- hirveä: elämme rakastaaksemme toisiamme... Se on elämän puu, puu, jonka alla olemme vahvempia, terveempiä, täydellisempiä. Näet, kaikki tulee meille helpoksi. Pystyt ottamaan minut, kuten unelmoit tekeväsi, niin tiukasti, ettei mikään pala ruumiistani ole sinun ulkopuolellasi (tai kääntäen). Joten, kuvittelen jotain taivaallista, joka laskeutuu sisällemme... Haluatko? Hän kalpeni, hän räpytteli silmäluomiaan, ikään kuin kirkas valo olisi vaivannut häntä. -- Haluatko? Haluatko? hän toisti kuumemmin, ikäänkuin hinkaten jo puoliksi pystyyn nostettuna. Hänellä nousi seisomaan, se seurasi häntä, horjuen ensin, sitten kuin sidottuna hänen vyötärölleen, ei pystynyt eroamaan hänestä. Hän meni minne se meni, pyyhkäisi hänen hiuksistaan virtaavan lämpimän ilman mukana. Ja kun hän oli palaamassa vähän, hän kääntyi puoliksi; hänellä oli rakkaudesta loistavat kasvot, kiusauksen suu ja silmät, jotka kutsuivat häntä sellaiseen valtakuntaan, että hän olisi siten seurannut häntä kaikkialle kuin uskollinen koira häntä koipien välissä pystyssä heiluen. xxx/ellauri177.html on line 342: Talitintti näyttää tietä panopaikalle. Jos ymmärtäisimme niiden kieltä ne sanoisi että mit vit! Alee vit! Kaikki elukat ja kasvit pidättävät hengitystä: Kaikki mukaan! Te mukana! EAT! KILL! Ja etenkin FUCK! Mutta nyt se oikea hyvän ja pahan tiedon puu! Se apinanleipäpuu oli vasta esileikkiä. Tää muistuttaa sitä Pigitan päälle kaatunutta puuta. xxx/ellauri177.html on line 344: Se oli keskellä puu, joka hukkui niin paksuun varjoon, että sen olemusta ei voinut erottaa. Sillä oli jättimäinen koko, runko, joka hengitti kuin rintakehä, oksat, jotka se ulottui kauas, kuin suojaavat raajat. Hän vaikutti hyvältä, vahvalta, voimakkaalta, hedelmälliseltä; hän oli puutarhan dekaani, metsän isä, yrttien ylpeys, puskan vararehtori, joka päivä huipulla nousevan ja laskevan auringon ystävä. Sen vihreästä holvista putosi kaikki luomisen ilo: kukkien tuoksut, lintujen laulut, valopisarat, aamunkoiton raikas herääminen, hämärän unen lämpö. Sen mehu oli niin vahvaa, että se virtasi sen kuoresta; hän kylpee hänet hedelmöityssumussa; se teki hänestä maan miehisyyden. Ja se riitti raivauksen lumoukseen. Muut puut hänen ympärillään rakensivat läpäisemättömän muurin, joka eristi hänet hiljaisuuden ja puolivalon tabernaakkelin syvyyteen; siellä oli vain vehreyttä, ilman pilkkua taivasta, ilman pilkahdusta horisontista, vain rotunda, joka peittyi kaikkialle lehtien pehmennettyyn silkkiin, joka oli venytetty maahan sammaleen satiinisella sametilla. Se oli sanalla sanoen kuin vanhan Goethen kyrpä. xxx/ellauri177.html on line 346: (Paasausten meemitiheys on jo sellainen että kaikella on lukuisia vastineita toisaalla, juuri niinkuin saarnaaja oli predikoinut.) xxx/ellauri177.html on line 351: He olivat pysähtyneet pienellä huokauksella myskisen tuoreuden tarttumana. "Ilma maistuu hedelmältä", albine kuiskasi. He laskivat ääntään uskonnollisella tunteella. Heillä ei ollut edes uteliaisuutta katsoa ylös, nähdä puuta. He tunsivat liikaa majesteettisuutta harteillaan. Albine kysyi yhdellä silmäyksellä, oliko hän liioitellut vehreyden lumoa. Serge vastasi kahdella selvällä kyynelellä, jotka virtasivat hänen poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. Nt poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. "Tule", sanoi hän korvassaan henkeään kevyemmällä äänellä. Ja hän meni ensin makaamaan puun juurelle. Hän ojensi kätensä hänelle hymyillen, kun hän, seisoen, myös hymyili ja antoi hänelle hänen. Kun hän piteli niitä, hän veti hänet hitaasti hänen luokseen. Hän kaatui hänen puolelleen. Hän otti hänet välittömästi rintaansa vasten. Tämä syleily jätti heidät täyteen helppoutta (muuttei vaihtanut vieläkään nesteitä). xxx/ellauri177.html on line 353: Voi ei! muistat, hän sanoi, että muuri, joka näytti erottavan meidät... Nyt tunnen sinut, välillämme ei ole mitään... ei edes kumia! Etkö sinä kärsi? "Ei, ei", vastasi hän. Sää on hyvä. He vaikenivat päästämättä irti. Herkullinen tunne, ravistamatta, pehmeä kuin liukas maito levisi, tunkeutui niihin. Sitten Serge käveli kätensä Albinen ruumista pitkin. Hän toisti: "Kasvosi ovat minun, silmäsi, suusi, poskesi." Kätesi ovat minun, kynsistäsi harteillasi... Jalkasi ovat minun, polvesi ovat minun, koko henkilösi on minun. Ja hän nai hänen kasvojaan, hänen silmiään, suutaan, poskiaan. Hän suuteli hänen käsiään nopeilla suudelmilla ja nousi sormiaan olkaimiin. Hän nai hänen jalkojaan, hän nai hänen polviaan. Hän kylpi hänet suudelmien suihkulla, putosi leveisiin pisaroihin, lämpimänä kuin kesäsuihkun pisarat, (mitä! pisaroita, hold it! sanoisi Pirkko Hiekkala), xxx/ellauri177.html on line 354: kaikkialla, hakkaa niskaansa, rintojaan, lantiotaan, kylkiään. Se oli järjetön, jatkuva valtaus, joka valloitti pienimmät siniset suonet vaaleanpunaisen ihon alla. xxx/ellauri177.html on line 356: "Se on antaa itseni, että minä otan sinut", hän jatkoi. Haluan antaa itseni kokonaan sinulle, ikuisesti; sillä tiedän sen hyvin tällä hetkellä, sinä olet minun rakastajattareni, hallitsijani, jota minun täytyy polvillani palvoa. Olen täällä vain totellakseni sinua, pysyäkseni jaloissasi, tarkkaillakseni toiveitasi, suojellakseni sinua ojennetuilla käsivarsillani, puhaltamassa pois irtonaisia lehtiä, jotka häiritsisivät rauhaasi... Voi! anna minun kadota, imeytyä olemukseesi, olla juomasi vesi, syömäsi leipä. Sinä olet minun loppuni. Koska heräsin keskellä tätä puutarhaa, kävelin luoksesi, kasvoin sinua varten. Aina, tavoitteena, palkkiona, olen nähnyt armosi. Kuljesit auringossa kultaisilla hiuksillasi; sinä olit lupaus, joka ilmoitti minulle, että ilmoitat minulle jonakin päivänä tämän luomisen, tämän maan, näiden puiden, näiden vesien, tämän taivaan välttämättömyyden, jonka ylin sana ei vieläkään pääse minulta. Minä kuulun sinulle, olen orja, kuuntelen sinua, huuleni jaloillasi. xxx/ellauri177.html on line 358: Hän sanoi nämä asiat, kumartui maahan ja jumalsi naista. Ylpeä Albine antoi ihailla itseään. Hän ojensi sormensa, rintansa, huulensa Sergen hartaille suudelmille. Hän tunsi itsensä kuningattareksi katsoessaan häntä niin vahvana ja niin nöyränä edessään. Hän oli voittanut hänet, hän piti häntä armollaan, hän saattoi hävittää hänet yhdellä sanalla. Ja mikä teki hänestä kaikkivoivan, oli se, että hän kuuli ympärillään olevan puutarhan iloitsevan hänen voitostaan, auttaen häntä hitaasti kasvavalla melulla. xxx/ellauri177.html on line 361: -- Vai niin! Haluaisin tietää... Haluaisin viedä sinut, pitää sinut, ehkä kuolla tai lentää pois, en voi sanoa... xxx/ellauri177.html on line 363: Puutarha se aiheutti pastorissa nyt ilmenevän vian! Luontohan se tikanpojan puuhun vetää. Viikkojen ajan se oli opettanut heitä hitaasti poisoppimaan heidän arkuudestaan. Sitten viimeisenä päivänä se oli juuri johdattanut heidät vihreään alkoviin (vähemmän pepunhajuiseeen kuin se sininen). Se käärme! xxx/ellauri177.html on line 365: Villiintynyt puutarha oli se kiusaaja, jonka jokainen ääni opetti rakkautta. Permannolta tuli pyörtyneiden kukkien tuoksuja, pitkä kuiskaus, joka kertoi ruusujen häistä, orvokkien ahkeruudesta; eikä heliotroopeilla ole koskaan ollut sensuellimpaa intoa. Hedelmätarhasta kuului tuulen tuomia kypsiä hedelmiä, hedelmällisyyden rasvaista tuoksua, aprikoosien vaniljaa, appelsiinien myskiä. Niityt korottivat syvempaa ääntä, joka muodostui auringon suutelemien miljoonien ruohojen huokauksista, lukemattomien helteisten ihmisten laajasta valituksesta, jokien viileiden hyväilyjen pehmentämä, juoksevien vesien alastomuus. josta pajut haaveilivat ääneen halusta. Metsä puhalsi tammien jättiläismäistä intohimoa, korkeiden metsien urkulauluja, juhlallista musiikkia, joka johti tuhkan, koivujen, sarvipuun, plataanien häitä, lehtien pyhäkköjen pohjalla; kun pensaat, nuoret pensaat olivat täynnä ihastuttavaa tuhmuutta, toisiaan jahtaavien, ojien reunalle heittäytyneiden, toistensa iloa varastavien rakastajien melua keskellä suurta oksien kahinaa. Ja tässä koko puiston liitoksessa karkeimmat halaukset kuuluivat kaukaa, kallioilla, missä lämpö sai kivet turpoamaan intohimosta, missä traagisella tavalla rakastetut piikkiset kasvit ilman läheisiä lähteitä voisivat helpottaa. he kaikki sytyttivät itsensä tähdellä, joka laskeutui heidän sänkyynsä. xxx/ellauri177.html on line 367: -- Mitä he sanovat? mutisi Serge ymmällään. Mitä he haluavat meiltä, anoen meitä näin? Albine, puhumatta, halasi häntä. Älä niitä kuuntele, mä käännän: tule tänne, sano valas, vedä housut heti alas! Multa myös! Katoppa kuinka sulla jönköttää! NONIIN! Vihdoinkin! Mä on yhtä märkänä kuin Paavo Pesusieni! Alas tulla! sinne niin! Ei sinne, vaan sinne! Juu! Aah! Työnnä, maxoin runsaasti! xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden. xxx/ellauri177.html on line 371: Joten Albine ja Serge tottelivat kuuliaisina. Hän ei sanonut mitään, hän sitoi hänet syliinsä, yhä tiukemmin. Sukupolven kuolema ympäröi heitä. He myöntyivät puutarhan vaatimuksiin. Se oli puu, joka uskoi Albinen korvaan sen, mitä äidit kuiskaavat vaimoille hääyönä. No entäs mitä setämiehet kuiskasivat Sergen korvaan? Luovuta kaikin mokomin sinne se limakökkäre, mutta naatiskellen! xxx/ellauri177.html on line 374: Ja linnut lauloi lensi parittain, koko puutarha upposi pariskunnan kanssa intohimon viimeiseen huutoon. Rungot taipuivat kuin voimakkaan tuulen alla; yrtit huutavat humalassa; kukat katosivat, heidän huulensa auki, hengittivät heidän sielunsa; itse taivaalla, joka oli aivan liekeissä tähden laskeutumisesta, oli liikkumattomia, pyörtyviä pilviä, joista putosi yli-inhimillinen tempaus. Ja se oli voitto eläimille, kasveille ja esineille, jotka olivat halunneet näiden kahden lapsen pääsyn elämän ikuisuuteen. Pääsiväthän ne lopulta, vaikka siihen meni 2 kirjaa. Puisto taputti valtavasti. Väliverhoa vedettiin eteen ja taaxe kuin esinahkaa konsanaan, sankarit tuli housut nilkoissa kumartelemaan ja heittelemään lentosuukkoja. Puuh. Tulihan se sieltä. Hyvää kannattaa odottaa. xxx/ellauri177.html on line 376: Serge on nyt täysin parantunut pappeudesta, se on löytänyt hukkuneen miehisyytensä Albinen jalkovälistä. Serge oli juuri, Albinen hallussa, viimein löytänyt heteromiehen sukupuolen, hänen lihasten energian, sydämensä rohkeuden, äärimmäisen terveyden, joka oli tähän asti puuttunut hänen pitkästä nuoruudestaan. Nyt hän tunsi olevansa täydellinen. Hänellä oli terävämmät aistit, laajempi älykkyys, tanakampi mela. Oli kuin hän yhtäkkiä olisi herännyt leijonakuninkaana tasangolla, näkemällä vapaan taivaan. Kun hän nousi ylös, hänen jalkansa laskeutuivat suoraan maahan, hänen ruumiinsa kasvoi, ylpeä raajoistaan, varsinkin siitä pienestä (noo, ei niin pienestä paizi juuri tällä hetkellä, Serg. huom.) Hän tarttui Albinen käsiin, jotka hän puolestaan nousi ylös. Hän huojui hieman, ja hänen täytyi tukea häntä. "Älä pelkää", hän sanoi. "Olet se jota tällä haavaa rakastan, luulisin." xxx/ellauri177.html on line 378: Nyt Albine oli palvelija, Sergen pussit oli tyhjätty. Hän nojasi päänsä hänen olkapäälleen ja katsoi häntä huolestuneen tunnustellen ilmaa. Voisiko Serge ehkä syyttää hiäntä siitä, että hiän toi hänet sinne? Eikö hän jonakin päivänä moittiisi hiäntä tästä palvonnan hetkestä, jolloin hän oli kutsunut itseään hiänen orjakseen? -- Ethän ole vihainen? hiän kysyi nöyrästi. Hän hymyili, harjasi leijonamaista takatukkaansa taaksepäin, taputti häntä sormenpäillään kuin lasta. Albiino jatkoi: xxx/ellauri177.html on line 379: -- Vai niin! näet, mä tein sun pippelistä hyvin pienen. Et edes näytä huomaavan, että olen vielä täällä. Mutta jätät minut tällaiseksi, eikö niin? sylissäsi, koska tarvitsen sinun opettavan minut kävelemään, ja sitten juoxemaan, noin kuvaannollisesti sanoen... Minusta tuntuu, etten enää jaxaisi juuri nyt kävellä, toistamiseen heti ainakaan. Sitten hänestä tuli hyvin vakava. -- Sinun tulee aina rakastaa minua, ja minä olen tottelevainen, työskentelen ahkerasti keittiössä ja ilojesi eteen, jätän sinulle kaiken testamentissa, jopa salaisimmat toiveeni. xxx/ellauri177.html on line 381: Sergellä oli kaksinkertainen voima, kun hän näki hiänet niin alistuvana ja hyväilevänä. Sepä mukavaa. Hän kysyi hiäneltä: xxx/ellauri177.html on line 382: -- Miksi täriset? Mitä moitittavaa minulla sitten on? Hyvinhän sä vedit. xxx/ellauri177.html on line 383: Hiän ei vastannut. Hän katsoi melkein surullisena puuta, vehreyttä, ruohoa, jota he olivat tallaneet. -- Iso lapsi! hän jatkoi nauraen. Pelkäätkö, että tulen kantamaan kaunaa sinulle antamastasi lahjatötteröstä? Mene, se ei voi olla vika. Rakastimme toisiamme niin kuin meidän piti rakastaa toisiamme... Haluaisin (vähän myöhemmin, en nyt ihan heti) suudella niitä jalanjälkiä, jotka askeleesi jättivät, kun toit minut tänne, aivan kuten suutelen huuliasi, jotka houkuttelivat minua, aivan kuten suutelen (pieniä mutta terhakoita) rintojasi, jotka ovat juuri hoidon päätyttyä turvoxissa, muistatko? pienistä viileistä käsistäni. Hiän yökkäsi. Ja katsoen poispäin, välttäen näkemästä puusta pitkään: "Viekää hiänet pois", hän sanoi matalalla äänellä eläimille. xxx/ellauri177.html on line 388: Sergellä ei ollut puusta kuin hyvää sanottavaa. Albiino vaikutti hermolta. Eikai tuo puu vaan naura mulle? - Piiloillaan, piiloudutaan, hän toisti rukoilevalla äänellä. Ja hänestä tuli ihan ruusuinen. Se oli orastava vaatimattomuus, häpeä, joka otti hänet kuin paha, joka värjäsi hänen ihonsa reheyden, jossa siihen asti ei ollut esiintynyt verisairautta. Serge oli peloissaan nähdessään hänet niin ruusuisena, hänen poskensa hämmentyneenä, hänen silmänsä täynnä kyyneleitä. Hän halusi ottaa hiänet uudestaan, rauhoittaa hiäntä hyväilemällä; mutta hiän astui sivuun ja antoi hänelle merkin epätoivoisella eleellä, etteivät he olleet enää yksin (siis kaxin). xxx/ellauri177.html on line 390: Hiän katsoi punastuneena vielä enemmän löysää mekkoaan, jossa näkyi hiänen alastomuutensa, käsivartensa, kaulansa, rintansa, Sergen monet runkkutahrat. Hiänen harteillaan, hiänen hullut hiustensa kiihdyttivät. Hiän yritti sitoa pullaansa; sitten hiän pelkäsi paljastavansa niskaansa. Nyt oksan harjaus, hyönteisen siiven pieni nakutus, pieninkin tuulen henkäys sai hänet liikkeelle, ikään kuin näkymättömän käden epärehellisen kosketuksen alla. xxx/ellauri177.html on line 392: "Rauhoitu", pyysi Serge. Ei ole ketään... Siinä sinä olet, punaisena kuumeesta. Levätään hetki, kiitos. No ei, hänellä ei ollut kuumetta, hän halusi mennä vaan heti kotiin, ettei kukaan voisi nauraa katsoessaan häntä. Ja kiirehtien askeleensa yhä enemmän, hän keräsi pensasaitojen varreta viikunanlehtiä, jolla hän piilotti alastomuutensa (häh? olihan sillä alkkaritkin, vai oliko ne tuoxinassa hukkuneet?) Hän sidoi mulperipuun oksan hiuksiinsa; hän kietoutui sideruohojen käsivarsiin, jotka hän sidoi ranteisiinsa; hän laittoi kaulaansa viburnumin oksista tehdyn kaulakorun niin pitkän, että ne peittivät hänen rintansa lehtiverholla. (Ei kovin pitkän, sillähän ei olleet mitkään roikkarit.) xxx/ellauri177.html on line 394: - Oletko menossa palloon? kysyi Serge yrittäen saada hänet nauramaan. xxx/ellauri177.html on line 395: Mutta hän heitti hänelle lehdet, joita hän jatkoi poimimaan. Hän sanoi hänelle matalalla äänellä, huolestuneena: -- Etkö näe, että olemme alasti? Ja hän häpesi vuorostaan: että hänkö vyöttäisi lehdet päällekkäisiin vaatteisiinsa. xxx/ellauri177.html on line 397: Täh? Minnekkä nää oli 19. vuosisadan tyyliset aika seikkaperäiset asusteensa hukanneet? Ois kannattanut vähän pöyhiä puskia nussimisen jälkeen eikä niin hätäisesti lähteä vaan kahta kättä heittäen. Zola ei nyt ole kovin realistinen, mutta sehän olikin naturisti, ja loppupäässä suorastaan symbolisti. Tää kirja ainakin on aivan hanuristin kädestä.. xxx/ellauri177.html on line 399: He eivät kuitenkaan päässeet pois pensaista. Yhtäkkiä polun päässä he huomasivat olevansa esteen, harmaan, korkean hautamassan, edessä. Se oli seinä. xxx/ellauri177.html on line 401: -- Tule tule! huudahti Albine. Hän halusi kouluttaa häntä. Mutta he eivät olleet kulkeneet kahtakymmentä askelta, kun he löysivät jälleen seinän. Joten he juoksivat hänen perässään paniikkiin. Se pysyi pimeänä, ilman viiltoa ulkopuolella. Sitten hän näytti yhtäkkiä niityn reunalla romahtavan. Rikkomus avasi valoikkunan viereiseen laaksoon. Sen on täytynyt olla se reikä, josta Albine oli eräänä päivänä puhunut, reikä, jonka hän sanoi tukahduttaneensa käyttämällä sipuleita ja kiviä (naiset!); siivet kulkivat hajallaan päissä kuin leikatut köydet, kivet heitettiin pois, reikä näytti suurennetun jonkun raivoisan käden toimesta. xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan. xxx/ellauri177.html on line 407: "Ole kiltti", Albine toisti nyyhkyttäen, "älä katso, Serge! Muista, että lupasit rakastaa minua aina." Ah! rakastatko minua koskaan tarpeeksi, nyt!... Anna minun sulkea silmäsi käsilläni. Tiedät erittäin hyvin, että käteni paransivat sinut... Et voi työntää minua pois. xxx/ellauri177.html on line 409: Hän työnsi hänet hitaasti pois. Sitten, kun hän suuteli hänen polviaan, hän laittoi kätensä hänen kasvoilleen, ikään kuin karkottaakseen unen jäännöksen silmistään ja otsastaan. Tämä oli sitten tuntematon maailma, vieras maa, josta hän ei ollut koskaan haaveillut ilman tylsää pelkoa. Missä hän oli nähnyt tämän maan? Mistä unesta hän oli herännyt tunteakseen niin koskettavan tuskan nousevan lanteestaan, joka kasvoi vähitellen hänen rinnassaan, kunnes se tukehtui? Kylä heräsi eloon palattuaan pellolta. Miehet palasivat takkinsa olkapäillään uupuneiden eläinten tahdissa; naiset talojen kynnyksellä tekivät vetoavia eleitä; kun lapset ryhmissä ajoivat kanoja takaa kivillä. Hautausmaalla liukastui kaksi siiliä, poika ja tyttö, jotka kävelivät nelinjalkain matalaa seinää pitkin, jottei heitä näkyisi. Varpusparvet nukkuivat kirkon laattojen alla. Sininen puuvillahame oli juuri ilmestynyt paplin portaille, niin leveä, että se peitti oven. xxx/ellauri177.html on line 411: -- Vai niin! kurjuutta! änkytti Albine, hän katsoo, hän katsoo... Kuuntele minua. Vannoit tottelevasi minua juuri nyt. Pyydän sinua, käänny ympäri, katso puutarhaan... Etkö ollut onnellinen puutarhassa? Hän antoi minut sinulle. Ja mitä onnellisia päiviä sillä on meille varattavissa, mikä pitkä autuus, nyt kun tiedämme kaiken pimeyden onnen! älä ota pois. Katso, ne muut, kaikki nämä ihmiset tulevat väliimme. Olimme niin yksin, niin eksyksissä, niin puiden vartioimina!... Puutarha on rakkautemme. Katso puutarhaa, ole hyvä ja polvillasi. xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä. xxx/ellauri177.html on line 417: Hän itki. Hän kuunteli innokkaasti yrittäen saada pienintäkään kaukaista melua ja odotti ääntä, joka herättäisi hänet kokonaan. Kello oli hypännyt hieman. Ja hitaasti, unisessa iltailmassa, kolme Angeluksen lyöntiä saavuttivat Paradoun. Ne olivat hopeanhohtoisia, erittäin pehmeitä, säännöllisiä puheluita. Nyt kello näytti elävältä. xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat. xxx/ellauri177.html on line 423: -- Vai niin! olit oikeassa, hän sanoi katsoen epätoivoisena Albinea; olemme tehneet syntiä, ansaitsemme kauhean rangaistuksen... Vakuutin, etten kuullut uhkauksia, jotka tulivat sinulle oksien kautta. xxx/ellauri177.html on line 425: Albine yritti ottaa hänet takaisin syliinsä mutisien: xxx/ellauri177.html on line 432: Hän kauhuissaan ei osannut vastata. Raskas askel seinän takana sai kivet pyörimään. Se oli kuin vihaisen murinan hidas lähestyminen. Albine ei ollut erehtynyt, siellä oli joku, joka häiritsi kateellisella hengittämisellä väen rauhaa. Sitten molemmat halusivat piiloutua risujen taakse, häpeän lisääntyessä. Mutta kiroileva veli Arkkienkeli näki heidät jo murtumisen kynnyksellä. xxx/ellauri177.html on line 434: Veli seisoi hetken, varjonyrkkeillen, puhumatta. Hän katsoi pariskuntaa, Albine turvautui Sergen kaulaan, inhona miehen kohtaamisesta saastaojan reunalla. xxx/ellauri177.html on line 438: Hän otti muutaman askeleen ja huusi: - Näen sinut, tiedän, että olet alasti... Se on kauhistus. Oletko peto juoksemaan metsässä tämän naisen kanssa? Hän vei sinut pitkälle, sano! Hän raahasi sinut lahoon, ja tässä olette kaikki karvan peitossa kuin vuohi... Vedä oksa esiin murtaaksesi sen hänen lanteilleen! Tai anna mä vedän, mullon oxa valmiina! xxx/ellauri177.html on line 444: "Onneksi löysin sinut", jatkoi veli Archangias. Olin löytänyt tämän reiän... Sinä tottelit Jumalaa, tapoit rauhasi. Kiusaus puree sinua aina tulihampaallaan, ja tästä lähtien sinulla ei ole enää tietämättömyyttäsi taistella sitä vastaan... Tämä kerjäläinen kiusasi sinua, eikö niin? Etkö näe käärmeen hännän vääntelevän hänen hiustensa välissä? Hänellä on olkapäät, joiden pelkkä näkeminen saa ihmisen oksentamaan... Päästä irti, älä koske häneen enää, sillä hän on helvetin alku... Jumalan nimessä, pois tästä puutarhasta! xxx/ellauri177.html on line 446: - Rakastatko minua? Rakastatko minua? toisti Albine.Mutta Serge oli siirtynyt pois hänestä, ikään kuin olisi todella poltettu paljaista käsivarsistaan, paljaista hartioistaan. xxx/ellauri177.html on line 450: Serge marssi voitettuna kohti murtumaa. Kun veli Archangias raa´alla eleellä veti hänet ulos Paradousta, Albine liukastui maahan, hänen kätensä hullusti ojennettuina lähtevää rakkautta kohti, nousi ylös, hänen kurkkunsa murtui nyyhkyistä. Hän pakeni, hän katosi puiden sekaan, joiden runkoja hän löysästi väisti löysillä hiuksilla. xxx/ellauri177.html on line 452: Vittu mikä väpelö toi Serge, ei voi muuta sanoa! Säälixi käy Albiinoa, joka tollaseen tiskirättiin oli erehtynyt lankeemaan. No tähän päättyi kirja III, nyt on enää vika kirja jäljellä, jossa (juonipaljastus) kaikki menee perseelleen ja kaikki kuolevat. Musta tuntuu et mä vedän sen läpi vähän kursoorisemmin. En pidä traagisista lopuista, musta vuohet on kivempia kun ne vaan pukkii toisiaan ja tekee lisää vuohia. xxx/ellauri177.html on line 457: Kirkkohölmöilyt on taas alkaneet. Pappi naittaa väkisin Rosalien ja sen hölmön kaverin Onnin. Mötit ovat tehneet kaverille hyvää. Naiset hihittävät. Lasta ei saa imettää kirkossa, jumala pahastuu. Eivät tunne häpeää, eli tiedä paikkaansa. Pastori on jälleen hyvässä vedossa: xxx/ellauri177.html on line 459: -- Rakas sisareni, ole alamainen miehellesi, niin kuin kirkko on alamainen Jeesukselle. Muista, että sinun on jätettävä kaikki seurataksesi häntä uskollisena palvelijana. Sinä hylkäät isäsi ja äitisi, pidät kiinni miehestäsi, tottelet häntä voidaksesi totella itse Jumalaa. Ja sinun Ikesi on oleva rakkauden ja rauhan Ike. Ollos hänen leponsa, hänen onnensa, hänen hyvien tekojensa tuoksu, hänen heikkoutensa pelastus. Löytäköön hän sinut aina viereltään, samoin kuin armon. Anna hänen ojentaa kätensä ja pikku jalkansakin sinut kohtaamaan. Siten te molemmat vaeltelette, eksymättä koskaan, ja löydät onnen jumalisten lakien täyttymisestä. Vai niin! rakas sisareni, rakas tyttäreni, nöyryytyxesi on täynnä makeita hedelmiä; se saa kotimaiset hyveet, tulisijan ilot, hurskaiden perheiden vaurauden kasvamaan sinussa. Anna miehellesi Raakelin hellyyttä, Rebekan viisautta, Saran pitkää uskollisuutta. Kerro itsellesi, että puhdas elämä johtaa kaikkeen hyvään. Pyydä Jumalalta joka aamu voimaa elää naisena, joka kunnioittaa velvollisuuksiaan; sillä muuten rangaistus olisi kauhea, menettäisit rakkautesi ja leipäpuusi. Vai niin! elää ilman rakkautta, ilman lihaa hänen liha-annoxestaan, olla enää kuulumatta sille, joka on puoliksi tyhmempi verrattuna itseesi, kuolla kaukana siitä, mitä olet rakastanut! Ojensit kätesi, ja hän kääntyisi pois sinusta. Etsisit ilojasi ja löytäisit vain häpeää sydämesi syvyydestä. Häpeä on aseeni, sanoi Alistair McLean. Kuuntele minua, tyttäreni, Jumala on asettanut liittosi voiman sinuun, alistumiseen, puhtauteen, rakkauteen. Se on kaikki kiinni vaan sinusta. Siinä se. Ei mulla tämän enempää. xxx/ellauri177.html on line 461: Tälle lurituxelle nauraa vuohetkin, yhtään tuntien papin taustoja. Entäs tämä sitten: "Rakas veljeni", jatkoi Abbé Mouret, puoliksi kääntyneenä kohti Onni-klovnia, xxx/ellauri177.html on line 463: Jumala antaa sinulle kumppanin tänään; sillä hän ei halunnut ihmisen (eli siis miehen) elävän pelkässä miesseurassa. Mutta koska hän on päättänyt, että ämmä perhana on sun palvelijasi, hän vaatii, että olet herra, joka on täynnä lempeyttä ja hellyyttä. Tulet rakastamaan häntä, koska hän on sinun lihasi, veresi ja luusi, eli izerakkaudesta. Sinä suojelet häntä, koska Jumala on antanut sinulle vahvat kätesi vain pitääxeni sitä kiinni raiskatessa. Muista, että se on uskottu sinulle; se on alistuminen ja heikkous, jota et voi käyttää väärin ilman rikollisuutta. Vai niin! rakas veljeni, mikä onnellinen ylpeys on sinun! Tästä eteenpäin et enää elä yksinäisyyden itsekkyydessä, vaan kaxinaisuuden izekkyydessä. Milloin tahansa sinulla on ihastuttava aviovelvollisuus suoritettavana. Mikään ei ole parempaa kuin rakastaminen, paitsi ehkä rakastamiesi suojeleminen. Sydämesi laajenee siellä, jalastasi puhumattakaan, voimasi miehenä kasvaa satakertaiseksi. Vai niin! olla tukena, vastaanottaa hellyyttä, nähdä lapsen tuhoutuvan sinussa sanoen: "Ota minut, tee minulle mitä haluat; luotan uskollisuutesi!" Ja voi helvetti jos jätit hänet! Se olisi pelkurimaista hylkäämistä, josta Jumalan olisi rangaistava (muttei se rankaise). Heti kun hän on antanut itsensä, hän on sinun, ikuisesti. Kanna sen sijaan häntä sylissäsi, aseta hänet maahan vain, kun hän haluaa. Jätä kaikki, rakas veljeni, niinkuin minä tein.... xxx/ellauri177.html on line 465: Isä Mouret, hänen äänensä syvästi muuttuneena, lausui vain epäselvää nurinaa. Hän oli laskenut silmäluomet kokonaan alas, kasvonsa täysin valkoiset, puhuen niin tuskallisin tuntein, että pitkä onnekas itse itki ymmärtämättä. xxx/ellauri177.html on line 467: "Hän ei ole vielä toipunut", Lisa sanoi. Hän tekee väärin väsyessään... Katso! Onni, joka itkee! "Miehet ovat vetelämpiä kuin naiset", mutisi Babet. "Hän puhui silti hyvin", sanoi La Rousse. Nämä papit miettii monia asioita, joita kukaan muu ei ajattele. -- Hiljaa! huudahti La Teuse, joka valmistautui jo sammuttamaan kynttilöitä. xxx/ellauri177.html on line 469: Mutta isä Mouret änkytti yhä yrittäessään löytää viimeisiä lauseita. xxx/ellauri177.html on line 471: -- Siksi, rakas veljeni, rakas sisareni, sinun tulee elää katolisessa uskossa, joka yksin voi taata kotisi rauhan. Perheenne ovat varmasti opettaneet sinua rakastamaan Jumalaa, rukoilemaan häntä aamulla ja illalla, luottamaan vain hänen armonsa lahjoihin... jne.jne. xxx/ellauri177.html on line 473: Nojoo. Osoittautuu että papin edeltäjä M. Chaffin oli tehnyt saman nolon tempun kuin tämä, bylsinyt jotain neitokaista, ja saanut siitä siirron tähän rotankoloon. Ei pidä tehdä syntiä, sanoo pastori vahingosta viisastuneena. Vaikka kutaahan se teki, ei sitä käy kieltäminen. Teusen ämmä on selvillä koko jutusta, takuulla kiroileva siili on kertonut. Teuse ja siili pelaa sotaa pelikorteilla. Ne ei osaa mitään muuta peliä. Paizi pip-. xxx/ellauri177.html on line 475: Mutta nyt varmaan lentää papille paska tuulettimeen: Jeanbernaisin piippusetä tulee kertomaan, että Albine on pieniin päin! No ei, ei vielä, mutta eiköhän sekin vielä nähdä. No seuraava sanansaattaja on Pascal-setä: "Tulen Paradousta", hän sanoi äkillisesti. Jeanbernat tuli hakemaan minua eilen illalla... Näin Albinen. Hän huolestuttaa minua. Hän tarvitsee paljon hoitoa. Hän tutki edelleen pappia puhuessaan. Hän ei nähnyt edes silmäluomiensa heiluvan. xxx/ellauri177.html on line 477: "Loppujen lopuksi hän piti sinusta huolta", hän lisäsi ankarammin. Ilman häntä, poikani, olisit ehkä tänä hetkenä mökissä Tulettessa, pakkopaita olkapäilläsi... No! Lupasin mennä tapaamaan häntä. Otan sinut mukaani. Se on jäähyväiset. Hän haluaa lähteä. "Voin vain rukoilla sen henkilön puolesta, josta puhutte", sanoi Abbe Mouret lempeästi. Ja kun lääkäri menetti malttinsa ja ojensi keppiään kovaa sohvalla: "Olen pappi, minulla ei ole muuta kuin rukouksia", hän lopetti yksinkertaisesti, erittäin lujalla äänellä. -- Vai niin! hei, olet oikeassa! huusi Pascal-setä pudotessaan nojatuoliin jalat rikki. Minä olen hullu vanha mies. Kyllä, itkin avoautossani tullessani tänne, aivan yksin, kuin lapsi... Sellaista on elää kirjojen keskellä. Miehellä on hienoja kokemuksia mutta käyttäytyy kuin epärehellinen sika... Olitko koskaan epäillyt, että kaikki käy niin huonosti? Vitun paskiainen miehexeen! xxx/ellauri177.html on line 479: -- Kyllä, kyllä, minun olisi pitänyt tietää. Siinä oli järkeä. Ja sinun kanssasi siitä tuli inhottavaa. Et ole mies kuten muut... Mutta kuuntele, vakuutan sinulle, että olit eksyksissä. Vain ilma, jonka hän levitti ympärillesi, saattoi pelastaa sinut hulluudelta. Joka tapauksessa, kuulet minut, minun ei tarvitse kertoa sinulle missä olit. Se on yksi kauneimmista parannuskeinoistani. Ja en ole ylpeä siitä, mene! nyt köyhä tyttö kuolee siihen! xxx/ellauri177.html on line 481: Isä Mouret oli pysynyt seisomassa, hyvin rauhallisena, rauhallisella marttyyrin säteellä, jota mikään ihminen ei voi enää lyödä. "Jumala armahtaa häntä", hän sanoi. -- Jumala! Jumala! mutisi tohtori tylsästi, hänen olisi parempi olla juoksematta jalkojemme päälle. Selvitämme asian. Minä lähden. Joten kieltäydyt tulemasta? Minulla on avoautoni. Tunnin päästä tulet takaisin... Tule, ole kiltti. xxx/ellauri177.html on line 483: -- Käske häntä polvistumaan ja rukoilemaan Jumalaa... Jumala kuulee häntä kuten hän kuuli minut; hän helpottaa häntä, kuten hän helpotti minua. Muuta pelastusta ei ole. Jumala voi hoitaa myös pennun jonka ruikkasin. "Hyvästi paskiainen", sanoi Pascal-setä Sinulla menee hyvin. Et tarvitse minua enää. Tarvizisit manaajaa. xxx/ellauri177.html on line 485: Tauno heti kotio! xxx/ellauri177.html on line 489: Pappi ei näyttänyt kuulevan. Hän oli jatkanut rukouksiaan ja pyytänyt taivaalta pyhimysten rohkeutta. Ennen kuin hän ryhtyi korkeimpaan taisteluun, hän aseistautui liekeillä uskon miekoilla. Hetken hän pelkäsi heikkenemistä. Oli vaatinut marttyyrin sankarillisuutta pitää polvet liimattuina laattaan, kun Albinen jokainen sana kutsui häntä: hänen sydämensä meni hänen puoleensa, hänen kikkelinsä tietysti, kaikki hänen verensä kohosi, heitti hänet hänen syliinsä, vastustamattomalla halulla suudella hänen "hiuksiaan". Pelkästään hengityksensä tuoksulla hän oli herännyt ja välittänyt hetkessä muistot heidän hellyydestään, suuresta puutarhasta, kävelystä puiden alla, ilosta heidän liitosta, kepin liosta. Mutta armo kasteli sen runsaimmalla kastellaan; se oli vain hetken kidutus, joka tyhjensi veren hänen suonistaan; eikä hänessä ollut mitään inhimillistä. Hän oli vain Jumalan varmuusesine, kirkkoasia. xxx/ellauri177.html on line 491: -- Mikset vastaa? Et voi kieltäytyä, sinä seuraat minua... Ajattele, että kuolisin, jos kieltäydyt. Mutta ei, se ei ole mahdollista. Muistuttaa sinua. Olimme yhdessä, emme koskaan jättäneet toisiamme. Ja ainakin kaksikymmentä kertaa annoin sulle. Sanoit ottavasi minut tervennä, ottaisit jäsenexi, hengittämään, ottamaan henkesi... En ehkä nähnyt unta. Kehossasi ei ole paikkaa, jota et olisi luovuttanut minulle, etkä yhtäkään hiuksistasi, jota en olisi nuollut. Sinulla on kyltti vasemmalla olkapäälläsi, suutelin sitä, se on minun. Sinun kätesi ovat minun, olen pitänyt niitä omissani päiviä. Ja sinun kasvosi, huulesi, silmäsi, otsasi, kaikki, mikä on minun, olen hävittänyt ne hellyyteni vuoksi... Kuunteletko ollenkaan, Serge? xxx/ellauri177.html on line 493: Hän seisoi hänen edessään suvereenina, ojentaen käsiään. Hän toisti kovemmalla äänellä: -- Kuuletko, Serge? olet minun! Sitten hitaasti isä Mouret nousi ylös. Hän nojautui takaisin alttaria vasten ja sanoi: -- Ei, olet väärässä, minä kuulun Jumalalle. Vai mitä jumala? Entä mitäs neizyt Maaria tähän sanoo? Oletko mustasukkiainen edes vähän? xxx/ellauri177.html on line 497: Hän ei tunnistanut hänen käsiään, jotka olivat kerran lämpimiä hyväilyistä, eikä hänen notkeaa kaulaansa, joka soi kuin narusta vetämällä, eikä hermostuneita jalkojaan, joiden laukka kantoi hänet vehreyden syvyyteen. Oliko tämä sitten se poika, jolla oli vahvat lihakset, löysä kaulus, joka näytti rintakehän alaosat, auringon kukoistava iho, elämästä värähtelevä lanne, jonka syleilyssä hän oli elänyt vuoden ajan? Tällä hetkellä hänellä ei näyttänyt enää olevan lihaa, hänen hiuksensa olivat häpeällisesti pudonneet, kaikki hänen miehisyytensä kuivui tämän naisenmekon alla, mikä jätti hänet ilman seksiä. Hyi helkkari! xxx/ellauri177.html on line 499: Hän oli laittanut kätensä vartalosukan päälle, ikään kuin repiäkseen kankaan irti. Hän työnsi hänet pois eleellä koskematta häneen. Hän katsoi häntä, hän vahvisti itseään kiusausta vastaan, eikä koskaan irrottanut katsettaan hänestä. Hän näytti aikuiselta hänelle. Hän ei ollut enää se pikkutyttö, jolla on villejä kukkakimppuja, joka heitti boheemia nauruaan tuuleen, eikä valkoisiin hameisiin pukeutunut rakastaja, joka taivutti ohutta vyötäröään ja hidasti hänen liian kovaa vauhtiaan pensasaitojen takana. xxx/ellauri177.html on line 501: Nyt untuvahedelmä vaaleni hänen huulensa, hänen lantionsa pyörivät vapaasti, hänen rinnassaan kukkii rasvainen kukka. Hän oli nainen, jolla oli pitkät kasvot, jotka antoivat hänelle paljon hedelmällisyyttä. Hänen levennetyillä kyljellään varmaan jo uusi elämä nukkui. Hänen poskillaan, reunalla, tuli hänen lihansa ihastuttava kypsyys. Ja pappi, kypsän naisen intohimoisen tuoksunsa ympäröimä, otti katkeraa iloa uhmatessaan punaisen suunsa hyväilyä, naurua silmissä, kutsua kurkussa, päihtymystä, joka virtasi hänestä pienimmästäkin liikkeestä. Ei hän edes tykännyt tollasista matroonista, hän oli enempi pedofiilimiehiä. xxx/ellauri177.html on line 503: Hän työnsi ankaruutensa niin pitkälle, että hän etsi paikkoja, joita hän oli aiemmin hullusti suudellut, silmäkulmat, huulien kulmat, kapeat temppelit, pehmeät kuin satiini, meripihkan niskan silkkiset. kuin samettia.. Hän ei ollut koskaan, edes roikkuessaan Albinen kaulassa, maistanut sitä autuutta, jonka hän tunsi marttyyrikuolemanaan, katsoessaan kasvoihin tätä intohimoa, jonka hän kieltäytyi. Sitten hän pelkäsi antaa periksi jollekin uudelle lihan ansalle. Hän laski silmänsä ja sanoi pehmeästi: xxx/ellauri177.html on line 505: -- En kuule vittu nussi sua täällä. Mennään ulos, jos haluat lisätä katumuksiamme riemua meille molemmille... Läsnäolomme tässä paikassa on skandaali. Olemme Jumalan kanssa. -- Kuka, Jumala? huudahti Albine paniikissa, jälleen kerran iso tyttö päästää irti keskellä ei mitään. En tunne häntä, sinun Jumalaasi, en halua tuntea häntä, jos hän varastaa sinut minulta, joka ei ole koskaan tehnyt hänelle mitään. Setäni Jeanbernat on siis oikeassa sanoessaan, että sinun Jumalasi on pahuuden keksintö, tapa pelotella ihmisiä ja saada heidät itkemään... Valehtelet, et enää rakasta minua, eikä sinun Jumalaasi edes ole olemassa. "Olet hänen luonaan", toisti Abbe Mouret voimakkaasti. Sinä pilkkaat. Yhdellä hengityksellä hän voisi murskata sinut tomuksi, muttei vaan viizi, ihankuin piippusetä joka istui kiroilevan siilin pömppövazan päällä tässä äskettäin. xxx/ellauri177.html on line 507: Albiino nauroi upeasti. Hän kohotti kätensä, hän uhmasi taivasta. Hui! "Sitten", hän sanoi, "sinä pidät Jumalastasi parempana kuin minä!" Sinä uskot siihen minua vahvemmin. Kuvittelet, että hän rakastaa sinua paremmin kuin minua... Tässä! sinä olet lapsi. Joten jätä tämä hölynpöly. Palaamme puutarhaan yhdessä, rakastamme toisiamme, olemme onnellisia ja vapaita. Se on karhun elämää. Saa mettä kämmentää. xxx/ellauri177.html on line 510: "Mene pois", hän änkytti. Jos rakastat minua edelleen, mene pois... Voi! Herra, anna hänelle anteeksi, anna minulle anteeksi, että likasin talosi. Jos kävelisin ovesta hänen takanaan, saatan seurata häntä. Täällä kotona olen vahva. Anna minun jäädä tänne puolustamaan sinua. Hän voisi vaikka viedä sinutkin. On se semmonen pakkaus! xxx/ellauri177.html on line 512: Albine oli hetken hiljaa. Sitten rauhallisemmalla äänellä: Okei no leikitään siitten sun leikkejä, mutta mixezä voi siitä huolimatta tulla pyöräkellariin? xxx/ellauri177.html on line 513: Abbe Mouret näytti vartalosukkaansa. "En voi", hän sanoi yksinkertaisesti; Olen pappi. -- Pappi! hän toisti lakkaamatta hymyilemästä. Kyllä, setä väittää, ettei papeilla ole vaimoa, siskoa tai äitiä, vain nyrkkikyllikki. Joten tämä on totta... Mutta miksi tulit? Sinä otit minut siskoksesi, vaimoksesi. Eli valehtelit? xxx/ellauri177.html on line 515: Hän kohotti kalpeat kasvonsa, joissa tuskan hiki helmi. "Olen tehnyt syntiä", hän mutisi. Sori, en ikinä enää tee niin. "Minä", hän jatkoi, "kun näin sinut niin vapaana, luulin, ettet ollut enää pappi. Luulin, että se oli ohi, että pysyt aina siellä, minulle, kanssani... Ja nyt, mitä haluat minun tekevän, jos otat pois koko elämäni?" "Tee sama mitä minä teen", hän vastasi: "polvistu, kuole polvillesi, älä nouse ennen kuin Jumala antaa sinulle anteeksi." "Olet siis pelkuri?" hän sanoi uudelleen, vihan valtaamana, huulensa halveksivina. xxx/ellauri177.html on line 517: "Niinpä." Hän horjui, hän oli hiljaa. Inhottava kipu tarttui hänen kurkkuunsa; mutta se pysyi voimakkaampana kuin kipu. Hän piti päätään pystyssä, hän melkein hymyili vapisevan suunsa kulmista. Albine uhmasi häntä hetken tiukasti katsoen. Sitten uudella purkauksella: xxx/ellauri177.html on line 519: -- Hei! okei, syyttäkää vaan minua, sanokaa, että minä se menin kiusaamaan teitä. Se on kyllä jo aika paxua... Mene, sallin sinun valehdella. Voit lyödä minua, vaikka mieluummin kyllä saisit lyödä tota jäykkää melaasi. Eikö sinulla ole enää verta siihen? Etkö kuule minun kutsuvan sinua pelkuriksi? Kyllä, olet pelkuri, sinun ei pitäisi rakastaa minua, koska et voi olla mies... Häiritseekö musta mekkosi sinua? Vedä se ulos. Kun olet alasti, ehkä heppisi vielä muistaa. xxx/ellauri177.html on line 525: -- Entä minä! Entä minä! huudahti Albine viimeisen kerran. Sergei ei laskenut päätään. -- Luetaanko sinun kärsimyksesi minulle niin monena rikoksena! Saako minua ikuisesti rangaista siitä, että jätin sinut sinne, minne minun täytyy jättää sinut? No ei kai! Sehän oli vain... Arvoton sellaisena kuin olen, rukoilen puolestasi joka ilta. Onhan sekin jotakin. xxx/ellauri177.html on line 527: Sergei kohautti olkapäitään suunnattoman masentuneena. Albinon viha laantui. Hänet oli melkein sääli tota ruppanaa. "Olet hullu", hän kuiskasi. Tallenna rukouksesi. Se olet sinä, jonka haluan... Et koskaan ymmärrä. Minulla oli niin paljon annettavaa sinulle! Ja siinä sinä, aina suututat minua, tarinoillasi toisesta maailmasta... Olkaamme molemmat järkeviä. Odotetaan, että tilanne rauhoittuu. Puhumme vielä... Minun ei ole mahdollista lähteä pois tällä tavalla. En voi jättää sinua tänne. Koska olet täällä, olet kuin kuollut, ihosi niin kylmä, etten uskalla koskea sinuun... Älkäämme puhuko enää tällä haavaa. Odotellaan. xxx/ellauri177.html on line 529: Valitettava tuska täytti pastorin navan, roiskuen suuren Kristuksen raajoista virtaavalla verellä; kun taas seinillä neljätoista Passion-kuvaa esittelivät hirvittävää draamaansa keltaisella ja punaisella, hikoilevalla kauhulla. Se oli elämä, joka kuoli siellä, tässä kuoleman väreissä, näillä hautoja muistuttavilla alttareilla, tämän hautausholvin alastomuuden keskellä. Kaikki puhui joukkomurhasta, yöstä, kauhusta, murskaamisesta, tyhjyydestä. Viimeinen suitsukkeen henkäys hidasteli, kuin jonkun kuolleen hellä viimeinen hengenveto, mustasukkaisesti tukahdutettuna paasikivien alle. xxx/ellauri177.html on line 531: Täällä sä vaan kyhjötät kuin haudassa, kun Paradoussa olisi tonttia, ja mä oon sen kaiken perijä. Mieti sitä! -- Ei, sanoi pappi, kirkko on yhtä suuri kuin maailma. Jumala on mulle kaikki kaikessa. Uudella eleellä hiän osoitti ristejä, kuolevia kristuksia, kärsimyksen kidutuksia. -- Ja sinä elät keskellä kuolemaa. Ruoho, puut, vedet, aurinko, taivas, kaikki kuolee ympärilläsi. xxx/ellauri177.html on line 532: -- Ei ei, kaikki herää henkiin, kaikki puhdistetaan, kaikki palaa valon lähteeseen, ainakin noin mielikuvituxessa. Hän suoriutui, liekki silmissään. Hän jätti alttarin, joka oli nyt voittamaton, palavassa uskossa, että hän halveksi kiusauksen vaaroja. Ja hän otti Albinen kädestä, hän kohteli häntä kuin sisarta, hän johti hänet ristintien tuskallisten kuvien eteen. Noh, alas, pikkuveikka! Enää ei ole sulla puheenvuoroa. xxx/ellauri177.html on line 534: -- Tässä, hän sanoi, tässä on mitä minun Jumalani on kärsinyt... Tsekkaa tätä, Jeesusta lyötiin tälläsillä sauvoilla kuin kiroilevaa siiliä! Katsos, tässä hänen olkapäänsä ovat paljaat, hänen lihansa on repeytynyt, hänen veri valuu alas hänen lanteilleen... Mahtaa sattua! Tässä Jeesus on kruunattu orjantappuroilla. Punaiset kyyneleet valuvat hänen murtunutta otsaansa pitkin. Suuri kyynel halkaisi hänen temppelinsä... Tässä kuvassa sotilaat loukkaavat ikävästi Jeesusta. Hänen teloittajansa heittivät pilkallisesti purppuraa hänen kaulaansa, ja he peittivät hänen kasvonsa sylkellä, löivät häntä, he löivät hänen kruununsa hänen otsaansa ruokolla... Ennenkuulumatonta kohtelua! Kyllä tällä lunastaa jo aika paljon sieluja nykyhinnoilla! Ei ehkä sinänsä mutta on muistettava, että hän oli synnitön, toisin kuin mä! Se ei tiettävästi mennyt koskaan bylsimään Magdaleenan kanssa puun alle johkin pellolle! xxx/ellauri177.html on line 536: -- Mitä hyötyä on kärsiä, eikö riitä että pitää kuolla! hän vastasi. Oi Serge! jos muistat!... Kerroit minulle sinä päivänä, että olit väsynyt. Ja tiesin, että valehtelet, koska sää oli viileä, emmekä olleet kävelleet varsinaiseen tuntiin. Sä vaan halusit istua alas ja ottaa minut syliisi ja bylsiä aivan sikana. xxx/ellauri177.html on line 538: Pappi sivuutti tämän ja johdatti hänet muiden asemien ohi. xxx/ellauri177.html on line 542: Tässä Jeesus jälleen kerran lözähtää ristinsä painon alle. Jokaisella askeleella hän horjuu. Tällä kertaa hän kaatuu kyljelleen niin rajusti, että hän oli hetken hengästynyt. Hänen revityt kätensä pudottivat ristin. Hänen kipeät jalkansa jättävät jälkeensä veriset jalanjäljet. Kauhistuttava väsymys musertaa hänet, sillä hän kantaa harteillaan maailman synnit... - No ei ne sitten paljon paina, tuskin sataa kiloa. Ei tollainen piipunrassi jaxa kantaa enempää. xxx/ellauri177.html on line 544: No tän pätkän juoni on jo kirkastunut. Albiino muistelee hienoja hetkiä puutarhassa, pappi pölpöttää lisää noita tuttuja passiohedelmäjuttuja. xxx/ellauri177.html on line 546: Isä Mouret osoitti tuskasta vapisten viimeiset tuhertamansa kuvat. Hän änkytti: xxx/ellauri177.html on line 550: Toinen varkaista loukkaa häntä rumasti, ohikulkijatkin pilkkaa häntä, sotilaat jakavat hänen vaatteensa, joissa nyt ei ollut paljon jakamista kyllä. Ja pimeys leviää, ja aurinko piiloutuu... Jeesus kuolee ristillä. Hän huutaa käsiohjelman mukaisen suuren huutonsa, hän luovuttaa henkensä. Oi kauhea kuolema! Temppelin esirippu repeytyi kahtia, ylhäältä alas; maa vapisi, kivet halkesivat, haudat aukenivat... Noniin. Myönnettäköön, ilman noita erikoistehosteita se ei olis ollut kummonenkaan tapaus, roomalaisen oikeuden normipäivä. xxx/ellauri177.html on line 552: Hän oli kaatunut polvilleen, hänen äänensä murtui nyyhkytystä, hänen silmänsä oli Golgatan kolmella ristillä, joilla väänteli kidutettujen kalpeat ruumiit, jotka olivat hirvittävästi laihtuneet Sergen karkeasta piirroksesta. Albine asettui kuvien eteen, jotta Serge ei enää tuijottaisi niitä. Mixi pappiparkaa säälittää toi 2000v sitten kuollut äijä enemmän kuin tän sievän tytön akuutimpi ongelma? Onxe vaan koska se on ize äijä? Onxtää jotain hyvävelijuttua? Setämiesten selkääntaputtelua? Pappi jatkaa pomilointia niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, tyttö joutuu varmaan mierolle, kun on päästänyt miehen mekon alle ilman papin aamenta. Vaikka huusihan se langennut pappi varmaan hallelujaa ja tod.näk. aamenkin tytön päällä näpeimmällä hetkellä? xxx/ellauri177.html on line 554: Albiino pyrkii papin sukan alle, mutta pappi töykkii sitä pois. Osat ovat vaihtuneet! "Jeesus, joka kuoli puolestamme", pappi huusi, "kerro hänelle tyhjyytemme!" Kerro hänelle, että olemme pölyä, saastaa, kadotusta! Ah! päästä! salli minun peittää pääni hiuspaidalla, laskea otsani jalkojesi juureen, että pysyn siellä liikkumattomana, kunnes kuolema minut mädyttää. Maapalloa ei ole enää olemassa. Aurinko sammuu. En enää näe, en enää tunne, en enää kuule. Mikään tästä kurjasta maailmasta ei häiritse sieluani palvomastasi. Hän innostui yhä enemmän. Hän käveli Albinea kohti kädet koholla. Tää on parempaa kuin nainti! xxx/ellauri177.html on line 556: - Olit oikeassa, se on kuolema, joka mulla täällä on, se on kuolema, jonka haluan, kuolema, joka vapauttaa, joka pelastaa mut kaikesta mädyydestä... Kuuletko! Kiellän elämän, kiellän sen, syljen sen päälle. Sinun kukkasi haisee, aurinkosi sokeaa, ruohosi antaa spitaalille joka siellä makaa, puutarhasi on joukkohauta, jossa esineiden ruumiit hajoavat. Maa hikoilee kauhistusta. Valehtelet, kun puhut rakkaudesta, valosta, onnellisesta elämästä, viherpalatsin alaosassa. Sinussa on vain pimeys. Puusi tislaavat myrkkyä, joka muuttaa ihmiset eläimiksi; teidän pensaikkonne ovat mustia kyykäärmeen myrkystä; sinun joesi vierittävät ruttoa sinisten vesiensä alla. Jos repisin luonnostasi sen auringonpaisteen hameen, sen lehvistövyön, näkisit sen kauhistuttavana kuin räkä, luurangon kylkiluiden kanssa, kaikki paheiden syömä... Kiroileva siili on oikeassa, sillä oli kohta siellä! xxx/ellauri177.html on line 558: Ja vaikka sanoisit totuuden, kun sinulla oli kädet täynnä nautintoa, kun kannoit minut pois ruusupängylle antaaksesi minulle unelman paratiisista, puolustaisin itseäni vielä epätoivoisemmin syleilyäsi vastaan. Se on meidän välinen sota, maallinen, säälimätön, Darwinin kuvailema sukupuolien taistelu, joka me äijät voitetaan hands down! xxx/ellauri177.html on line 560: Katsos, kirkko on hyvin pieni; se on köyhä, se on ruma, siinä on rippituoli ja mäntysaarnatuoli, kipsi kastekappeli, neljästä taulusta tehdyt alttarit, jotka maalasin itse uudelleen. Mitä väliä sillä on! se on suurempi kuin sinun puutarhasi, kuin laakso, kuin koko maa. Se on pelottava linnoitus, joss mikään ei heilu. Tuulet ja aurinko ja metsät ja meret, kaikki elävä, hyökkäävät sen kimppuun turhaan, se jää seisomaan, horjumattakaan. Kyllä, anna pensaiden kasvaa, ravistakoot seiniä oikeiden käsivarsillaan ja päästäkö hyönteisparvet maan halkeamista, jotta ne tulisivat puremaan seiniä, kirkkoa, olipa se pilalla, ei koskaan viedä pois tässä elämän ylivuoto! Hän on voittamaton kuolema... Ja haluatko tietää mitä tapahtuu jonain päivänä. Pienestä kirkosta tulee niin jättiläismäinen, se heittää sellaisen varjon, että koko luontosi repeää. Ah! kuolema, kaiken kuolema, taivas aukeaa vastaanottamaan sielumme, maailman iljettävien roskien yläpuolella! Siellä meidän ijien kelpaa sitten kulkea perseet tervassa! Lällällää, ja te ämmät palatte alakerrassa jossain pirun tulessa! xxx/ellauri177.html on line 562: Hän huusi ja työnsi Albinena rajusti ovea kohti. Jälkimmäinen, hyvin kalpea, vetäytyi askel askeleelta. Kun hän pysähtyi, hänen äänensä kuristui, hän sanoi vakavasti: "Se on siis ohi, ajatko minut pois?... Olen kuitenkin vaimosi." Sinä loit minut. Jumala, joka salli tämän, ei voi rankaista meitä tässä määrin. xxx/ellauri177.html on line 565: Ja hän läxi. Sakristian ovi putosi pakotetun huokauksen kanssa. xxx/ellauri177.html on line 567: Kirkko oli hiljaa. Vain sade, joka kaksinkertaistui, sai papin navan värisemään kuin urut. Tässä äkillisessä tyynessä papin viha laantui; hän tunsi olevansa liikuttunut. Ja hänen kasvonsa kylpevät kyynelissä, hänen olkapäänsä nyyhkytystä ravistivat, kun hän palasi laskeutuakseen polvilleen suuren Kristuksen eteen. Hänen huuliltaan karkasi tulenpalava kiitos. xxx/ellauri177.html on line 569: -- Vai niin! kiitos, Jumalani, avusta, jonka olet ystävällisesti lähettänyt minulle. Ilman sinun armoasi kuuntelisin tämän lihani ääntä, palaisin surkeasti syntiin. Sinun armosi vyöttää lanteeni kuin siveysvyö; Sinun armosi oli sisäinen kondomini, rohkeuteni, sisäinen tukijatko vyöllä, joka piti minut pystyssä, ilman heikkoutta. Oi Jumalani, sinä olit kahvaa myöten minussa; sinä puhuit minussa, sillä en enää tunnistanut luotua pelkuruuttani, tunsin olevani tarpeeksi vahva katkaisemaan sydämeni kaikki siteet. Ja tässä sydämeni vuotaa verta; se ei enää kuulu kenellekään, se on sinun. Sinua varten nappasin sen maailmasta. Mutta älä luule, oi Jumalani, että olen ylpeä tästä voitosta. Tiedän, etten ole mitään ilman sinua. Uppoudun jalkojesi juureen, nöyryydessäni. Vittu mikä pelle! xxx/ellauri177.html on line 571: Hän oli romahtanut, puoliksi istuen alttarin portaalla, eikä löytänyt enää sanoja, imi hengitykseensä röökin savua kuin suitsukkeita lahotettujen huultensa välissä. Armon runsaus kylvetti hänet sanoinkuvaamattomaan hurmioon. Hän vetäytyi itseensä, hän etsi Jeesusta olemuksensa syvyyksissä, rakkauden pyhäkössä, jota hän valmisti joka minuutti vastaanottaakseen hänet kelvollisesti pyllistyxellä. xxx/ellauri177.html on line 573: Ja Jeesus oli läsnä, hän tunsi sen siellä syvällä, siinä poikkeuksellisessa suloisuudessa, joka tulvi hänet. Sitten hän aloitti Jeesuksen kanssa yhden niistä rikollisista keskusteluista, joiden aikana hänet tempattiin maan päälle puhuen suusta suuhun Jumalansa kanssa. Hän änkytti laulun säkeen: "Rakkaani on minun, ja minä olen hänen; hän lepää liljojen välissä, kunnes aamunkoitto kohoaa ja varjot laskevat." Vizi nythän tää menee aivan homoiluxi. Minnekäs se Neizyt Maaria on ryöminyt? Se ei nähtävästi enää nappaa, kuin on päässyt tyypittämään Albinea. xxx/ellauri177.html on line 575: No ei, hän oli kuitenkin jättänyt Marian Jeesuksen tähden, uhraten sydämensä voittaakseen lihansa ja haaveili uskonsa miehisyyteen vahvistuvan siitä. Marie häiritsi häntä liikaa ohuilla päänauhoillaan, ojennetuilla käsillään ja naisellisella hymyllään. Hän ei voinut polvistua hänen eteensä laskematta silmiään, koska pelkäsi näkevänsä hänen hameensa alle. Sitten hän syytti hiäntä siitä, että hiän oli ollut liian lempeä hänelle aiemmin; hiän oli pitänyt häntä niin kauan mekkonsa poimujen välissä, että hän oli antanut itsensä pujahtaa hiänen käsistään olennon reitten väliin, huomaamatta edes hänen arkuutensa muuttuvan. Ja hän muisti veli Siilin julmuudet, hänen kieltäytymisensä ihailla Mariaa, varovaisen katseen, jolla hän näytti katselevan häntä. Hän ei halunnut koskaan nousta sellaiseen ankaruuteen; hän yksinkertaisesti hylkäsi Maarian, piilotti hänen kuvansa, hylkäsi hänen alttarinsa. Mutta hiän pysyi syvällä hänen sydämessään, kuin tunnustamaton rakkaus, aina läsnä. xxx/ellauri177.html on line 577: Hän mietiskeli Halvan Imitaation sanoja: "On suuri taito osata puhua Jeesuksen kanssa, ja suurta varovaisuutta tietää, kuinka pitää hänet lähelläsi." Sitten se oli ihana tuttavuus. Jeesus kumartui hänen puoleensa, puhui hänelle tuntikausia hänen tarpeistaan, onnellisuudestaan ja toiveistaan. Pääsisinköhän mä ihan piispaxi, jos oikein pyllistän? Mitäs tuumaat Jeppe? Onxmussa ainesta? Aika hyvinhän mä - me hoideltiin toi Albine, vai mitä? Eikö niin? xxx/ellauri177.html on line 579: Kuten kahdella ystävällä, jotka eron jälkeen tapaavat uudelleen, menevät pois jonkun yksinäisen joen reunalle, heillä on vähemmän hellää luottamusta; sillä niinä jumalallisen hylkäämisen tunteina Jeesus halusi olla hänen ystävänsä, paras, uskollisin, se, joka ei koskaan pettänyt häntä, joka palautti hänelle vähän kiintymystä vastaan kaikki iankaikkisen elämän aarteet. Varsinkin tällä kertaa pappi halusi pitää sen sisällään oikein pitkään. Kello kuusi iski mykässä kirkossa, jota hän edelleen kuunteli, olentojen hiljaisuuden keskellä. xxx/ellauri177.html on line 581: Koko olemuksen tunnustaminen, vapaa keskustelu, ilman kielen hämmennystä, luonnollinen sydämen vuodatus, lentäminen itse ajatuksen edellä. Abbe Mouret sanoi kaiken Jeesukselle, kuin Jumalalle (joka kuunteli toisesta kuulokkeesta), joka tuli hänen hellyytensä läheisyydessä ja joka kuulee kaiken. Hän tunnusti aina rakastaneensa Albinea; hän oli hämmästynyt siitä, että hän on voinut kohdella häntä huonosti, ajaa hänet pois ilman, että hänen suolensa kapinoivat; se hämmästytti häntä, hän hymyili tyynesti, ikään kuin toisen suorittaman ihmeen voimakkaan teon edessä. xxx/ellauri177.html on line 583: Ja Jeesus vastasi, että tämän ei pitäisi yllättää häntä, että suurimmat pyhät olivat usein tajuttomia aseita Jumalan käsissä. Niinpä apotti ilmaisi epäilynsä: eikö hänellä ollut vähemmän ansioita turvautua alttarin juurelle ja jopa Herransa kärsimykseen? Eikö hän ollut vielä vähän rohkea, koska hän ei uskaltanut taistella yksin? Mutta Jeesus oli suvaitsevainen; hän selitti, että ihmisen heikkous on jatkuva Jumalan miehitys, hän sanoi pitävänsä parempana kärsiviä sieluja, joissa hän tuli istumaan kuin ystävä ystävän sängyn viereen. xxx/ellauri177.html on line 585: Oliko se kirous rakastaa Albinea? Ei, jos se rakkaus menisi lihan ulkopuolelle, jos se lisäisi toivoa toisen elämän haluun. Miten se sitten oli olla rakastettu? Ilman sanaa, ilman askelta häntä kohti, antaen tämän puhtaan arkuuden hengittää sekä hyvän tuoksun, miellyttävän taivaalla. Siellä Jeesus nauroi lempeästi hyväntahtoisuudesta, lähestyi, rohkaisi tunnustamaan, niin että pappi uskalsi vähitellen kertoa hänelle yksityiskohtaisesti Albiinin kauneutta. Niinkuin Jeppe ei ize tietäisi, olihan hän ollut mukana designeeraamassa Albinea, ja föönaamassa sen upeata tukkaa. xxx/ellauri177.html on line 587: Hänellä oli enkelin vaaleat hiukset. Hän oli täysin valkoinen ja hänellä oli suuret pehmeät silmät, kuten pyhät, joilla on sädekehät. Jeesus oli hiljaa, mutta nauroi silti. Ja että hän oli kasvanut! Hän näytti nyt kuningattarelta pyöreällä vyötäröllään ja upeilla hartioillaan. Vai niin! ota häntä vyötäröstä edes hetkeksi ja tunne hänen olkapäänsä kääntyvän ylösalaisin tuon syleilyn alla! Jeesuksen nauru hiipui ja kuoli kuin tähtien säde horisontin reunalla. Jeesusta ei enää naurattanut. Isä Mouret puhui nyt yksin. Todellakin, hän oli ollut liian kova. Miksi ajoit Albinen pois sanaakaan hellästi, koska taivas salli rakkauden? - Rakastan häntä, rakastan häntä! hän huusi ääneen hämmentyneellä äänellä, joka täytti kirkon. xxx/ellauri177.html on line 589: Hän näki hänet edelleen siellä. Hän ojensi kätensä hänelle, hän oli toivottava, jotta tämä rikkoisi kaikki valansa. Ja hän heittäytyi kurkulleen ilman kunnioitusta kirkkoa kohtaan; hän otti hänen raajat, hän hallitsi häntä suudelmien alla. Juuri hänen edessään hän polvistui rukoillen hänen armoaan ja pyytäen tältä anteeksi raakuudestaan. Hän selitti, että tiettyinä aikoina hänessä oli ääni, joka ei ollut hänen omansa. Kohteleeko hän häntä koskaan huonosti! Vieras ääni yksin oli puhunut. Se ei voinut olla hän, joka ei olisi koskettanut hiuksiaan ilman vapinaa. xxx/ellauri177.html on line 591: Ja hän oli ajanut hänet pois, kirkko oli aivan tyhjä! Minne hänen pitäisi juosta, liittyäkseen hänen luokseen, tuodakseen hänet takaisin pyyhkiäkseen hänen kyyneleensä hyväilyjen alla? Sade satoi kovemmin. Polut olivat mutajärviä. Hän kuvitteli naisen rankkasateella horjuvan ojia pitkin ja kostuneena hameet kiinni hänen ihoonsa. Ei, ei, se ei ollut hän, se oli toinen, Jee-suxen hirmu mustasukkainen ääni, jolla oli ollut niin julmuutta haluta hänen rakkautensa kuolemaa. xxx/ellauri177.html on line 593: -- Oi Jeesus! hän huusi epätoivoisemmin, ole hyvä, anna hänet takaisin minulle. Että mua panettaa! xxx/ellauri177.html on line 595: Mutta ei, Jeesus ei ollut enää siellä... Sitten isä Mouret heräsi ikäänkuin vauhdilla ja kalpeni kamalasti. Hän ymmärsi. Hän ei tiennyt kuinka pitää Jeesusta. Hän menetti ystävänsä, hän jäi puolustuskyvyttömäksi pahaa vastaan. Tämän sisäisen selkeyden sijaan, jonka kautta hän oli täysin valaistunut ja jossa hän oli vastaanottanut Jumalansa, hän ei enää löytänyt itsestään muuta kuin pimeyttä, pahaa tupakansavua, joka raivostutti hänen lihansa. xxx/ellauri177.html on line 597: Jeesus vetäytyessään pois takakautta oli vienyt pois armon. Hän, joka oli niin vahva taivaan avun aamusta asti, tunsi olonsa yhtäkkiä kurjaksi, hylätyksi, lapsellisen heikoksi. Ja mikä kauhea pudotus, mikä suunnaton katkeruus! Taistella sankarillisesti, seisoa voittamattomana, armottomana, kun kiusaus oli olemassa, elossa, pyöreänä vartalonsa, upeine hartioineen, intohimoisen naisen tuoksuineen; sitten alistua häpeällisesti, haukkoa henkeä kauhistuttavasta halusta, kun kiusaus väistyy jättäen jälkeensä vain hameen väreet, vaalean niskan niskasta virtaavan hajuveden! Nyt, pelkkien muistojen kanssa, hän palasi kaikkivoipaana, hän hyökkäsi kirkkoon. xxx/ellauri177.html on line 601: Mutta Jeesus pysyi kuurona. Hetken Abbe Mouret rukoili taivasta villisti kohotetuilla käsivarsilla. Hänen olkapäänsä narisevat hänen rukoustensa poikkeuksellisesta vauhdista. Ja pian hänen kätensä putosivat alas masentuneena. Taivaassa oli yksi niistä toivottomista hiljaisuuksista, jotka palvojat tietävät. Sitten hän istuutui jälleen alttarin askelmalle murskattuna, kasvonsa tylsinä, puristaen kyynärpäillään kylkiään, ikäänkuin vähentääkseen lihaansa. Hän kutistui kiusauksen hampaan alla. xxx/ellauri177.html on line 605: Eikä hän sanonut enempää sanoja, hengittäen raskaasti, kuin metsästetty eläin, liikkumattomana puremisen pelossa. Syyllisyydestään lähtien hän oli siten ollut armon oikkujen leikkikalu. Hän (Jeesus siis) kieltäytyi kiihkeimmistä vetoomuksista; hän saapuisi odottamattomana, viehättävänä, kun hän ei enää toivonut saavansa hänet haltuunsa tuleviin vuosiin. Ensimmäistä kertaa hän oli kapinoinut, puhuen kuin petetylle rakastajalle, vaatien tämän lohduttajan välitöntä paluuta, jonka suudelma teki hänestä niin vahvan. Sitten, steriilien vihanpurkauksien jälkeen, hän ymmärsi, että nöyryys satutti häntä vähemmän ja voisi yksin auttaa häntä kestämään hylkäämisen. xxx/ellauri177.html on line 607: Niinpä hän nöyrtyi tunteja, päiviä odottaen helpotusta, jota ei tullut. Turhaan hän asetti itsensä Jumalan käsiin, tuhosi itsensä hänen edessään, toisti tehokkaimmat rukoukset kylläisyyteen: hän ei enää tuntenut Jumalaa; hänen lihansa, vapautettu, halusta yllytetty; rukoukset, jotka nolostuivat hänen huulillaan, päättyivät saastaiseen änkytykseen. Hidas kiusauksen tuska, jossa uskon armeijat putosivat yksi kerrallaan hänen epäonnistuneista käsistään, missä hän ei ollut muuta kuin inertti aine intohimoiden kynsissä, missä hän näki kauhuissaan omaa häpeää ilman rohkeutta nostaa sormea karkottaaksesi synnin. Sellaista hänen elämänsä oli nyt. Hän tiesi kaikki synnin hyökkäykset. Ei kulunut päivääkään ilman, että häntä olisi testattu. Synti otti tuhansia muotoja, tuli sisään hänen silmiensä kautta, hänen korviensa kautta, tarttui häneen kasvotusten kurkusta, hyppäsi petollisesti hänen harteilleen, kidutti häntä hänen luihinsa asti. xxx/ellauri177.html on line 611: Silti vika oli siellä, Albinen alastomuus, häikäisevä kuin aurinko, punainen karvatuhero auringonpilkkuna, valaisi Paradoun vehreyttä. Hän lakkasi näkemästä häntä vain niillä harvoilla hetkillä, jolloin Grace halusi sulkea hänen silmäluomet viileillä hyväilyllään. Ja hän kätki pahuutensa samoin kuin häpeällisen pahuuden. Hän sulki itsensä noihin kalpeisiin hiljaisuuksiin, joita kukaan ei osannut rikkoa, ja täytti pastorin marttyyrikuolemallaan ja alistumisellaan, raivostutti La Teusen, joka hänen takanaan pudisti nyrkkiään taivaalle. Nyze pappi haaveilee taas siitä pikkupillusta! Mä tunnen ton koiranilmeen! xxx/ellauri177.html on line 613: Tällä kertaa hän oli yksin, hän saattoi tuskailla ilman häpeää. Synti oli juuri lyönyt hänet alas sellaisella iskulla, ettei hänellä ollut voimaa poistua alttarin portaalta, jonne hän oli kaatunut. Hän jatkoi haukkomista siellä voimakkaasti hengittäen, poltti ketjussa ihan vaan tuskasta, mutta ei löytänyt kyyneleitä. Ja hän ajatteli menneisyyden rauhallista elämäänsä. Ah! mikä rauha, mikä luottamus hänen saapuessaan Artaudille! Pelastus tuntui hänestä kauniilta tieltä. Hän nauroi tuolloin, kun puhuimme kiusauksesta. Hän eli keskellä pahuutta tietämättä sitä, pelkäämättä sitä, varmuudella lannistavansa sitä. Hän oli täydellinen pappi, niin puhdas, niin tietämätön Jumalan edessä, että Jumala johti häntä kädestä kuin pientä lasta. Nyt kaikki tuo lapsellisuus oli kuollut. Jumala kävi hänen luonaan aamulla, ja heti hän koetteli häntä. xxx/ellauri177.html on line 615: Kiusauksesta tuli hänen elämänsä maan päällä. Iän myötä hän ryhtyi ikuiseen taisteluun virheellisesti. Rakastiko Jumala sitten häntä enemmän tällä hetkellä? Suuret pyhät ovat kaikki jättäneet ruumiistaan tuskallisen polun piikkejä. Hän yritti löytää lohtua tästä uskomuksesta. Jokaisella lihansa repeytymisellä ja jokaisella luiden halkeilulla hän lupasi itselleen poikkeuksellisia palkintoja. Taivas ei koskaan iskenyt häneen tarpeeksi lujasti. xxx/ellauri177.html on line 617: Hän meni niin pitkälle, että halveksi aikaisempaa tyyneyttä, hänen helppoa kiihkoaan, joka sai hänet polvilleen tyttömäisessä ilossa, ilman että hän edes tunsi maan mustelmia polvissaan. Hän keksi iloa kärsimyksen syvyyksistä, makaamaan siellä, nukahtamaan siellä. Mutta kun hän siunasi Jumalaa, hänen hampaansa tärisivät suuremmasta kauhusta, hänen kapinallisen verensä ääni huusi hänelle, että kaikki se oli valhetta, että ainoa toivottava ilo oli pästä makaamaan Albinen syliin, kukkivan aidan takana Paradoussa. Aah se sentään tuntui joltakin! Kuusi tuumaa lujaa parrua lämpimässä pillussa! 7 jos olet taitava! xxx/ellauri177.html on line 619: Synti pyhäinhäväistyksenä, jonka kauhu tuhosi hänet, käytti häntä kiusatakseen häntä. Kun hän vielä joskus kutsui Maariaa, tiettyinä voittamattoman hellyyden tunteina, se oli Albine, joka esitteli itseänsä valkoisessa hunnussa, sininen huivi vyötärölle sidottuna, kultaiset ruusut paljain jaloin. Kaikki neitsyet, Neitsyt kuninkaallisessa kultavaipassa, tähdillä kruunattu Neitsyt, Marian ilmestyksen enkelin vieraileva Neitsyt, rauhallinen Neitsyt liljan ja pätkän välissä, toivat hänelle muiston Albinasta, hymyilevät silmät tai herkkä suu tai poskien pehmeä kaari. xxx/ellauri177.html on line 621: Hänen toosansa oli tappanut Marian neitsyyden. Sitten hän suurella ponnistelulla ajoi naiset kokonaan pois uskonnosta, hän turvautui Jeesukseen, jonka hinttimäinen lempeys joskus jopa huolestutti häntä. Hän tarvitsi kunnon mustasukkaisen Jumalan, hellittämättömän Jumalan, Raamatun Jumalan, ukkosen ympäröimänä ja joka näyttäytyi vain kurittaakseen kauhuissaan olevaa maailmaa. Ei ollut enää pyhiä, ei enkeleitä, ei enää Jumalan äitiä; oli vain tää 1 Jumala, kaikkivoipa mestari, Allah joka vaati häneltä kaiken hengityksen. Hän tunsi tämän Jumalan "käden" murskaavan hänen kupeensa, pitäen häntä armossaan avaruudessa ja ajassa, kuin syyllinen atomi. xxx/ellauri177.html on line 623: Oli hyvä olla olematta mitään, olla kirottu, haaveilla helvetistä, taistella hedelmättömästi kiusausten hirviöitä vastaan. Jeesukselta hän otti vain ristin. Hänellä oli tämä ristin hulluus, joka käytti niin monia huulia krusifiksissa. Hän otti ristin ja seurasi Jeesusta. Hän painoi hänet, teki hänestä musertavan, hänellä ei ollut suurempaa iloa kuin antautua hänen alle, kantaa häntä polvillaan selkäreppuna, selkärankansa murtuneena. Hän näki siinä sielun voiman, hengen ilon, hyveen täyttymyksen, pyhyyden täydellisyyden. Kaikki oli hänessä, kaikki kuoli häneen. xxx/ellauri177.html on line 627: Mitä hän sitten laiminlyö joutuessaan sellaisiin koviin koettelemuksiin? Hän pyyhki käsillään hikeä, joka valui hänen kalsareihinsa, ja ajatteli, että sinä aamuna hän oli jälleen suorittanut omantunnontarkastuksen löytämättä itsestään vakavaa loukkausta. Eikö hän elänyt ankaruutta ja maseraatiota? Eikö hän rakastanut Jumalaa yksin, sokeasti? Ah! että hän olisi siunannut häntä, jos hän olisi vihdoin palauttanut rauhansa, tuomitsemalla hänet riittävän rangaistukseksi hänen virheestään. Mutta ehkä tätä vikaa ei voida koskaan korjata. xxx/ellauri177.html on line 629: Ja itsestään huolimatta hän palasi Albineen, Paradouhun, palaviin muistoihin. Ensin hän keksi tekosyitä. Eräänä iltana hän kaatui huoneensa lattialle aivokuumeen valtaamana. Kolmen viikon ajan hän kuului tähän lihansa kriisiin. Hänen verensä raivoissaan pesi suonet hänen raajojensa kärkiin asti, aivan jynssäsi hänen läpi vapautetun virran huminaa; hänen ruumiinsa kallosta jalkapohjiin puhdistui, uudistui, oli sellaisen sairauden raivoamana, että hän usein deliriumissaan oli luullut kuulleensa työmiesten vasarat naulaavan hänen luitaan. xxx/ellauri177.html on line 631: Sitten hän heräsi eräänä aamuna kuin uutena. Hän syntyi toisen kerran eroon siitä, mitä 25 vuotta elämää oli peräkkäin tallettanut häneen. Hänen lapsuuden omistautumisensa, seminaarikoulutuksensa, hänen uskonsa nuorena pappina olivat kaikki menneet, upotettu, pyyhkäisty pois jättäen paikan puhtaaksi. Varmasti yksin helvetti oli valmistanut hänet syntiin, riisuen hänet aseista ja tehden hänen sisälmyksistään pehmeän sängyn, jonne paha saattoi mennä sisään ja nukkua. Ja hän pysyi tajuttomana, hylkäsi itsensä tälle hitaalle matkalle kohti vikaa. xxx/ellauri177.html on line 633: Kun hän avasi silmänsä uudelleen Paradoussa, hän tunsi kylpevänsä lapsuudessaan, hänellä ei ollut muistikuvaa menneestä, eikä hänellä enää ollut mitään pappeudesta. Hänen uruissaan oli lempeä leikki, yllätys, aloittaa elämä uudelleen, ikään kuin he eivät tietäisi sitä ja olisivat erittäin iloisia oppiessaan sen. Vai niin! herkullista oppimista, hurmaavia kohtaamisia, ihania tapaamisia! Tämä Paradou oli suuri autuus. Laittamalla hänet sinne, helvetti tiesi, että hän olisi siellä puolustuskyvytön. xxx/ellauri177.html on line 635: Hän ei ollut koskaan varhaisessa nuoruudessaan maistanut sellaisen ahkeruuden kasvua. Tämä varhainen nuoruus, jos hän sen nyt herätti, vaikutti hänestä täysin mustalta, kaukana auringosta viettäneeltä, kiittämättömältä, kalpealta, raajarikalta. Myös kuinka hän oli tervehtinyt aurinkoa, kuinka hän oli ihmetellyt ensimmäistä puuta, ensimmäistä kukkaa, pienintä nähtyä hyönteistä, pienintä poimittua kiviä! Kivet itse hurmasivat hänet. Horisontti oli poikkeuksellinen ihme. Hänen aistinsa, kirkas aamu, jolla hänen silmänsä täyttyivät, jasmiinin tuoksu hengitettynä, kiirun laulu kuultu, aiheuttivat hänelle niin voimakkaita tunteita, että hänen raajat pyörtyivät. Hän oli nauttinut pitkään opettaessaan itseään pienimpiinkin elämän jännityksiin. Ja aamulla Albine syntyi hänen vierellään ruusujen sekaan! Hän nauroi edelleen innoissaan muistolle. Hän nousi kuin tähti, joka oli välttämätön auringolle itselleen. Hän selvensi kaiken, selitti kaiken. Hän lopetti hänet. xxx/ellauri177.html on line 637: Joten hän aloitti heidän kävelynsä uudelleen hänen kanssaan Paradoun neljään kulmaan. Hän muisti pienet hiukset, jotka lensivät hänen kaulalleen, kun tämä juoksi hänen eteensä. Hän tuoksui hyvälle, heilutti lämpimiä hameita, joiden kahina muistutti hyväilyä. Kun hän otti hänet paljain syliinsä, taipuisina kuin ruohokäärmeet, hän odotti näkevänsä hänet, niin laiha, käpertyvän hänen vartalonsa ympärille, nukahtavan sinne liimautuneena hänen ihoonsa. Se oli hän, joka käveli edellä. Hän johti hänet kiertävää polkua pitkin, jossa he viipyivät, jotta he eivät tulisi liian nopeasti. Hän antoi hänelle intohimon maata kohtaan. Hän oppi rakastamaan sitä katsomalla kuinka yrtit rakastavat toisiaan; pitkä hapuileva hellyys, jonka suuren ilon he olivat vihdoin yllättäneet eräänä iltana jättiläispuun alla, varjossa mehua hikoillen. Siellä he olivat tiensä päässä. Albine, heitettynä taaksepäin, kierrettynä hiuksiinsa, ojensi kätensä hänelle. Hän otti hänet halaukseen. Vai niin! ottaa se, ottaa se jälleen haltuunsa, tuntea sen kyljen tärisevän hedelmällisyydestä, tehdä elämästä elämää vain ruiskauttamalla siementä, olla Jumala! xxx/ellauri177.html on line 641: Pappi lausui yhtäkkiä tylsän valituksen. Hän nousi seisomaan ikään kuin näkymättömän pureman alla; sitten hän kaatui uudelleen. Kiusaus oli juuri purrut häntä. Mihin likaan hänen muistonsa olivat vaeltaneet? Eikö hän tiennyt, että Saatanalla on kaikki temput, että hän jopa käyttää hyväkseen tuntikausia sisäistä tutkimusta luistaakseen käärmeensä pään sielulle? Ei, ei, ei tekosyitä! Sairaus ei sallinut syntiä. Hänen tehtävänsä oli varjella itseään, löytää Jumala uudelleen kuumeesta poistuessaan. Päinvastoin, hän oli nauttinut kyykystään hänen lihassaan. xxx/ellauri177.html on line 643: Ja mikä todiste hänen iljettävistä ruokahaluistaan! Hän ei voinut tunnustaa virhettään liukastumatta itsestään huolimatta tarpeeseen tehdä se uudelleen mielessään. Eikö hän asettaisi hiljaisuuden suolleen! Hän unelmoi tyhjentävänsä päänsä, jotta hän ei enää ajattelisi; avaamaan suonensa, jotta hänen syyllinen verensä ei enää vaivaisi häntä. Hetken hän lepäsi kasvonsa käsiensä välissä vapisten, piilottaen ihonsa pienimmätkin palaset, ikään kuin hänen ympärillään kiertelevät pedot olisivat saaneet hänen hiuksensa nousemaan kuumalla hengityksellään. xxx/ellauri177.html on line 645: Mikä siinä nyt on niin iljettävää jos tekee mieli pillua? Eikös se ole aivan luonnollista? Naturalia non sun turpia. No tätä ei jehova kyllä allekirjoita, turpiin tulee ja kovaa jos esiinnytte naturisteina! xxx/ellauri177.html on line 647: Hän nautti kauhistuksestaan kirotun miehen ilolla. Raivo ravisteli häntä hänen muistellessaan ilkeitä sanoja, joita hän oli lausunut Albinin jalkojen edessä. Sillä hetkellä ne soimasivat häntä syyttääkseen häntä Jumalan edessä. Hän näet oli tunnustanut naisen suvereenikseen, ja sellainen ei käy. Hiän oli orjuuttanut hänet, hän sai suudella hiänen jalkoväliään ja haaveilla olevansa vesi, jota hiän joi, leipä, jota hiän söi. Nyt hän ymmärsi, miksi hän ei enää voinut toipua. Jumala oli nolosti jättänyt hänet naiselle. xxx/ellauri177.html on line 649: Mutta hän hakkaisi hiäntä, hän murtaisi hiänen raajat, jotta hän päästäisi irti. Hiän oli orja, epäpuhdas liha, jolta seurakunnan olisi pitänyt kieltää sielu kuin koiralta. Taas hän jäykistyi, kohotti poolopaitaisen nyrkkinsä kohti Abinea. Ja hänen nyrkkinsä avautuivat, hänen kätensä liukuivat alas paljaita olkapäitä pitkin pehmeällä hyväilyllä, samalla kun hänen suunsa, täynnä loukkauksia, takertui hänen hoitamattomiin hiuksiinsa änkyttäen palvonnan sanoja. Vizi pappi oli ankarasti puutteessa! Kaise on sitten niin että kova hartaus ja kova panohalu tulee yhdestä ja samasta libidosta. xxx/ellauri177.html on line 651: Isä Mouret avasi silmänsä. Albinen tulinen näköharha katosi. Se oli äkillinen, odottamaton helpotus. Hän saattoi itkeä. Hitaat kyyneleet jäähdyttivät hänen poskiaan, samalla kun hän hengitti pitkään, mutta ei vieläkään uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jäävänsä kiinni niskaan. Hän kuuli edelleen villiä murinaa takaansa. Sitten oli niin makeaa olla kärsimättä enää niin paljon, että hän unohti maistaa tätä hyvinvointia. Ulkona sade oli lakannut. Aurinko oli laskemassa suuressa punaisessa hehkussa, joka näytti roikkuvan vaaleanpunaisia satiiniverhoja ikkunoista. Kirkko oli nyt lämmin, elossa auringon viimeisestä henkäyksestä. Pappi kiitti epämääräisesti Jumalaa hengähdystaukosta, jonka hän oli ystävällisesti antanut hänelle. xxx/ellauri177.html on line 655: Hänestä oli tulossa kultaisen kirkon paavi. Piispat, ruhtinaat, kuninkaallisia viittoja raahaavat naiset, hartaat väkijoukot, otsat tomussa, vierailivat siellä, leiriytyivät laaksoon, odottivat viikkoja portilla, ennen kuin he pääsivät sisään. He suutelivat hänen jalkojaan, koska myös hänen jalkansa olivat kultaa, ja he tekivät ihmeitä. Kulta nousi polvilleen. Kultainen sydän sykki hänen kultaisessa rinnassaan musiikillisella äänellä niin selkeästi, että ulkopuoliset väkijoukot saattoivat kuulla sen. Sitten valtava ylpeys valtasi hänet. Hän oli idoli. xxx/ellauri177.html on line 657: Ja hän jatkoi haaveiluaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt asioita näin kirkkaassa valossa. Kaikki näytti hänestä nyt helpolta, hän piti itseään niin vahvana. Koska Albine odotti häntä, hän liittyisi häneen. Se oli luonnollista. Aamulla hän oli todellakin naittanut Onni-klovnin Rosalien kanssa. Kirkko ei kieltänyt avioliittoa. Mixei sitten mennä naimiaisiin Albinen kaa? Eikö hän ollut hänen kumppaninsa, hänen alistuva palvelijansa, se, jonka Jumala lähetti hänelle, jottei hänen miehisyytensä kuivuisi yksinäisyyteen? Lisäksi he olivat sukulaisia. Hän oli edelleen hyvin hämmästynyt, ettei hän ollut ymmärtänyt sitä heti, ettei hän ollut lähtenyt hänen kanssaan, kuten velvollisuus vaati. xxx/ellauri177.html on line 659: Mutta päätettiin, että hän liittyy hänen luokseen seuraavana päivänä. Puolen tunnin kuluttua hän olisi hänen kanssaan. Hän ylitti kylän, hän kulki rinteessä; se oli ylivoimaisesti lyhin. Hän saattoi tehdä mitä tahansa, hän oli mestari, kukaan ei kertonut hänelle mitään. Jos katsoisimme häntä, hän laskisi kaikki päänsä eleellä. Sitten hän asuisi Albinen kanssa. Hän kutsuisi häntä vaimokseen. He olisivat hyvin iloisia. xxx/ellauri177.html on line 661: Kulta nousi jälleen ja virtasi hänen sormiensa läpi. Hän oli astumassa kultakylpyyn. Hän kantoi pois pyhät astiat kotikuntansa tarpeisiin, johtaen tietä, maksaen kansalleen maljan palasilla, joita hän väänsi sormiensa välissä pienellä vaivalla. Hän levitti alttarin verhot kultakankaasta hääsänkynsä päälle. Jalokiviksi hän antoi vaimolleen kultaiset sydämet, kultaiset rukoukset, kultaiset ristit, jotka ripustettiin Neitsyen ja pyhien kaulaan. Itse kirkko, jos hän nostaisi sen yhden tarinan, voisi toimia heidän palatsinaan. Jumalalla ei olisi mitään sanottavaa, koska hän salli rakastaa. Sitä paitsi, mitä väliä Jumalalla oli hänelle! Eikö väkijoukko suuteli, sillä hetkellä hän, joka oli Jumala kultaisilla jaloillaan ja joka teki ihmeitä. Isä Mouret nousi seisomaan. Hän teki tuon Jeanbernatin laajan eleen, tuon kieltämisen eleen, joka kattaa koko horisontin. "Ei ole mitään, ei mitään, ei mitään", hän sanoi. Jumalaa ei ole olemassa. Albine viehättävine pilluineen sensijaan on, ainaskin vielä toistaisexi. xxx/ellauri177.html on line 663: Suuri väre näytti kulkevan kirkon läpi. Pelästynyt pappi, joka oli nyt taas tappavan kalpea, kuunteli. Kuka oli puhunut? Kuka oli pilkannut? Yhtäkkiä samettinen hyväily, jonka pehmeyden hän tunsi kaulallaan, oli muuttunut raivokkaaksi; kynnet repivät hänen lihaansa, ja hänen verensä virtasi jälleen. Hän pysyi kuitenkin jaloillaan taistelemassa kriisiä vastaan. Hän kirosi voittoisan synnin, joka pilkkasi hänen temppeleidensa ympärillä, missä kaikki pahan vasarat alkoivat taas lyödä pieniin päihin. xxx/ellauri177.html on line 665: Eikö hän tiennyt petoksistaan? eikö hän tiennyt, että hän usein leikkii lähestymällä pehmeillä tassuilla ja kaivavansa niitä sitten veitsen tavoin uhriensa luihin? Ja hänen raivonsa kaksinkertaistui, kun hän ajatteli joutuneensa tähän ansaan kuin lapsi. Joten hän olisi edelleen maassa, ja synti kyykisi voitokkaasti rinnassaan! Tässä hän nyt kielsi Jumalan. Se oli kohtalokas virhe. Haureus tappoi uskon. Sitten dogma mureni. Epäily lihaa kohtaan, vedoten sen saastaisuuteen, riitti pyyhkäisemään koko taivaan. Jumalallinen sääntö ärsytti, mysteerit saivat ihmiset hymyilemään; alennetun uskonnon nurkassa he makaavat keskustelemassa sen pyhäinhäväisyydestä, kunnes he olivat kaivaneet itselleen reiän mudassaan nukkuvalle eläimelle. Sitten tulivat muut kiusaukset: kulta, valta, vapaa elämä, vastustamaton tarve nauttia, mikä toi kaiken takaisin suureen himoon, vaurauden ja ylpeyden vuoteelle. Ja me ryöstimme Jumalaa. He rikkoivat hirviöt ripustaakseen ne naisen epäpuhtaudelle. xxx/ellauri177.html on line 667: Hyvin sanottu! Kaikki on Albinen vika, hiän oli kirottu. Häntä ei enää vaivannut mikään, synti saattoi puhua hänessä äänekkäästi. Oli hyvä olla kamppailematta enää. Hänen niskansa takana piipahtuneet hirviöt taistelivat hänen suolissaan tähän aikaan. Hän puhalsi kylkiään tunteakseen niiden hampaat paremmin. Hän hylkäsi itsensä heille kauhealla ilolla. Kapina sai hänet näyttämään nyrkkiään kirkossa. Ei, hän ei enää uskonut Jeesuksen jumaluuteen, hän ei enää uskonut pyhään kolminaisuuteen, hän uskoi vain itseensä, vain lihaksiinsa, vain elinten ruokahaluihin. Hän halusi elää. Hänen täytyi olla mies. Ah! juosta ulkoilmassa, olla vahva, ilman mustasukkaista herraa, tappaa vihollisensa kivillä, kantaa ohikulkevia tyttöjä hänen kaulassaan! Hän nousi haudasta, johon karkeat kädet olivat panneet hänet. Hän herättäisi miehekkyytensä, jonka piti vain nukkua. Ja anna hänen kuolla häpeään, jos hän löytää miehuutensa kuolleena! Ja kirottu olkoon Jumala, jos hän olisi poistanut hänet olentojen joukosta koskettamalla häneen sormellaan, pitääkseen hänet omassa palveluksessaan! Jepu jee! Takaisin kivikaudelle! Matelijanaivo kunniaan! Hiihuu! xxx/ellauri177.html on line 669: Pappi unexuu että Desiree-siskon takapihan elukat valtaa kirkon, sepä oliskin aika pyhäinhäväistys! Kananpoikia, kaneja, kukko ja possu vieläpä, nuuskimassa jeesuxen, jumalan ja neizyt Maarian kamoja ja kakkaamassa nurkkiin. Varpusetkin on jo pahoja. Ne on samat ihmiset jotka kauhistelee tätä ja tappaa bakteereja keittiöstä bakteereja tappavilla aineilla. Tää on muuten hyvin samaa vuodatusta kuin oli Flaubertilla siinä pyhän Antoniuxen kiusauxessa. Luulenpa että katolisuus saa rasvaisissa tyypeissä aikaan tällästä. xxx/ellauri177.html on line 673: Sinä et enää rakasta minua xxx/ellauri177.html on line 675: Paha pappi suunnittelee karkumatkaa Albinen kanssa. Hän tajusi itsensä puhuvan ääneen hetken. Koska rako muurissa oli edelleen olemassa, hän yhtyisi Albineen auringonlaskun aikaan. Hän tunsi itsensä hieman suuttuneeksi tästä päätöksestä. Mutta hän ei uskonut voivansa tehdä toisin. Hän odotti häntä, hän oli hänen vaimonsa. Kun hän halusi herättää kasvonsa, hän näki ne vain hyvin kalpeana, hyvin kaukana. Sitten hän oli huolissaan siitä, kuinka he asuisivat yhdessä. Heidän olisi vaikea jäädä maahan; heidän täytyisi paeta kenenkään epäilemättä sitä; Sitten kun he olisivat piilossa jossakin, he tarvitsisivat paljon rahaa ollakseen onnellisia. xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin. xxx/ellauri177.html on line 679: Hänet arvattaisiin papixi, kaikki loukkaisivat Albinea. Turhaan hän yritti pestä pois pappeuden, hän kantoi aina mukanaan sen surullista kalpeutta, suitsukkeen hajua. Entä jos hänellä olisi joku päivä lapsia? Tämä odottamaton ajatus sai hänet aloittamaan. Hän tunsi outoa vastenmielisyyttä. Hän luuli, ettei hän pitäisi niistä. Heitä olisi kuitenkin kaksi, pieni poika ja pieni tyttö. Hän työnsi heidät pois polviltaan ja kärsi siitä, että tunsi heidän kätensä lepäävän hänen vaatteillaan, mutta ei ottanut muiden isien iloa räjäyttää niitä. Hän ei ollut tottunut tähän lihaansa, joka hänestä aina näytti hikoavan hänen epäpuhtauksiaan ihmisenä. Erityisesti pikkutyttö häiritsi häntä suurilla silmillään, joiden syvyyksissä naisen hellyys jo loisti. Mutta ei, hänellä ei olisi lapsia, hän välttäisi kauhua, jonka hän tunsi näkevänsä raajojensa kasvavan takaisin ja elävän ikuisesti. Joten toivo olla impotentti oli hänelle hyvin suloinen. Epäilemättä hänen miehisyytensä oli mennyt pois hänen pitkän nuoruutensa aikana. Se päätti hänet. Illalla hän pakenisi Albinen kanssa, syteen tai saveen. xxx/ellauri177.html on line 681: Sinä iltana isä Mouret tunsi kuitenkin olevansa liian väsynyt. Hän lykkäsi lähtöään seuraavaan päivään. Seuraavana päivänä hän antoi itselleen uuden tekosyyn: hän ei voinut jättää sisartaan yksin La Teusen kanssa; hän jätti kirjeen vietäväksi Pascal-setälle. Kolmen päivän ajan hän lupasi itselleen kirjoittaa tämän kirjeen; paperiarkki, kynä ja muste olivat valmiina pöydällä hänen huoneessaan. Ja kolmantena päivänä hän lähti pois kirjoittamatta kirjettä. Yhtäkkiä hän oli noussut hattuaan, hän oli lähtenyt Paradouhun, tyhmyydestä, pakkomielle, luopumassa, meno s§inne oli kuin urakkatyötä, jota hän ei tiennyt välttää. Albinen kuva oli taas haalistunut; hän ei enää nähnyt häntä, hän totteli vanhoja tahtoa, kuolleena hänessä sillä hetkellä, mutta jonka työntövoima säilyi hänen olemuksensa suuressa hiljaisuudessa. xxx/ellauri177.html on line 683: Ulkona hän ei ryhtynyt varotoimiin piiloutuakseen. Hän pysähtyi kylän päähän juttelemaan hetkeksi Rosalien kanssa; hän kertoi hänelle, että hänen lapsellaan oli kouristuksia, ja kuitenkin hän nauroi, se puolisuuinen nauru, joka oli hänelle tavallista. Sitten hän syöksyi kivien keskelle ja käveli suoraan kohti murtumaa. Tottumuksesta hän oli ottanut breviaarinsa mukaansa. Koska tie oli pitkä ja kyllästyi, hän avasi kirjan ja luki säännölliset rukoukset. Kun hän pani sen takaisin kainalonsa alle, hän oli unohtanut Paradoun. Hän käveli aina hänen edellään ja ajatteli uutta koteloa, jonka hän halusi ostaa korvatakseen kultaisen kangaskotelon, joka oli varmasti putoamassa pölyyn; Jonkin aikaa hän oli piilottanut kaksikymmentä soua, ja hän laski, että seitsemän kuukauden kuluttua hänellä olisi tarpeeksi rahaa. Hän oli saapumassa korkeuksiin, kun talonpojan laulu kaukaa muistutti häntä laulusta, jonka hän oli kuullut kauan sitten seminaarissa. Hän etsi tämän laulun ensimmäiset säkeet, mutta ei löytänyt niitä. Häntä vaivasi, että hänellä oli niin vähän muistia. xxx/ellauri177.html on line 685: Niinpä, kun hän vihdoin muistaa, hän koki hyvin suloisen ilon laulaessaan alasävyllä sanat, jotka tulivat hänelle yksi kerrallaan. Se oli kunnianosoitus Marialle. Hän hymyili, ikään kuin hänen kasvonsa olisivat saaneet raitista ilmaa nuoruudestaan. Kuinka onnellinen hän olikaan niinä päivinä! Varmasti hän saattoi silti olla onnellinen; hän ei ollut kasvanut, hän pyysi aina vain samaa onnea, rauhallista rauhaa, kappelin nurkkaa, johon hänen polvien paikka oli merkitty, yksinäistä elämää, jota elävöitti lapsuuden ihastuttava lapsellisuus. Hän kohotti asteittain ääntään, lauloi laulua kehrättyjen huilujen ääniin, kun hän yhtäkkiä näki murtuman edessään. xxx/ellauri177.html on line 687: Hetken hän näytti hämmästyneeltä. Sitten hän lopetti hymyilemisen ja mutisi: xxx/ellauri177.html on line 688: -- Albinen täytyy odottaa minua. Aurinko on jo laskemassa. Mutta kun hän kiipesi työntämään kivet sivuun ohittaakseen, kauhea räjähdys häiritsi häntä. Hänen täytyi palata alas, koska hän oli melkein asettanut jalkansa suoraan veli Archangiaksen kasvojen eteen, lepäsi maassa ja piereskeli sikeästi. Uni oli epäilemättä yllättänyt hänet, kun hän vartioi Paradoun sisäänkäyntiä. Hän sulki kynnyksen, pudonnut koko pituudeltaan, raajat erilleen, häpeällisessä asennossa. Hänen oikea kätensä, heitetty takaisin päänsä taakse, ei ollut päästänyt irti koiranpuusauvasta, jota hän näytti edelleen käyttävän kuin liekehtivää miekkaa. Ja hän kuorsasi sipulien keskellä, kasvot aurinkoon päin, ilman, että hänen ruskettunut nahkansa olisi saanut väristä. Parvi suuria kärpäsiä lensi hänen avoimen suunsa yli. xxx/ellauri177.html on line 690: Isä Mouret katsoi häntä hetken. Hän kadehti tätä pyhää unta, joka pyörii tomussa. Hän halusi ajaa kärpäset pois; mutta itsepäiset kärpäset palasivat kiinni veljen violetteihin huuliin, jotka eivät yksinkertaisesti tunteneet niitä. Sitten apotti astui tämän suuren ruumiin yli. Hän astui Paradouhun. xxx/ellauri177.html on line 691: Seinän takana, muutaman askeleen päässä, Albine istui ruohomatolla. Hän nousi ylös nähdessään Sergen. -- Siellähän sinä olet! hän huusi iloisesti. xxx/ellauri177.html on line 692: -- Kyllä, hän sanoi rauhallisesti, minä tulin. Hän heittäytyi hänen kaulalleen. Mutta hän ei suudellut häntä. Hän oli tuntenut läpän kylmät helmet paljaalla käsivarrellaan. Hän tutki häntä jo huolestuneena ja jatkoi: xxx/ellauri177.html on line 694: -- Mitä sinulla on? Et suudellut minua poskille kuten ennen, tiedäthän, kun huulesi lauloivat... Mene, jos olet sairas, parannan sinut uudelleen. Nyt kun olet täällä, aloitamme onnellisuutemme alusta. Ei ole enää surua... Näet, minä hymyilen. Sinun täytyy hymyillä, Serge. Ja kuinka vakavana hän pysyi. xxx/ellauri177.html on line 696: -- Epäilemättä minäkin olen ollut surullinen. Olen edelleen melko kalpea, eikö? Kahdeksan päivää olin asunut siellä nurmikolla, josta löysit minut. Halusin vain yhden asian, nähdä sinun astuvan sisään tästä seinässä olevasta reiästä. Jokaisella äänellä nousin ylös, juoksin sinua vastaan. Ja se et ollut sinä, vaan tuuli kantoi lehtiä... Mutta tiesin erittäin hyvin, että sinä tulet. Olisin odottanut vuosia. Sitten hän kysyi häneltä: -- Rakastat minua yhä? "Kyllä", hän vastasi, "rakastan sinua edelleen." No sittenhän kaikki on kunnossa. xxx/ellauri177.html on line 698: He pysyivät vastakkain hieman nolostuneina. Heidän välilleen laskeutui raskas hiljaisuus. Serge, rauhallinen, ei yrittänyt rikkoa sitä. Albine avasi suunsa kahdesti, mutta sulki sen heti, hämmästyneenä asioista, jotka nousivat hänen huulilleen. Hän löysi vain katkeria sanoja. Hän tunsi kyyneleiden kastelevan silmänsä. Mitä hän sitten tunsi, kun ei ollut onnellinen, kun hänen rakkautensa palasi? xxx/ellauri177.html on line 699: "Kuule", hän sanoi lopulta, "et sinä saa jäädä sinne." Tämä reikä jäädyttää meidät... Mennään kotiin, haetaan lämpimämpi reikä. Anna kätesi. xxx/ellauri177.html on line 701: Millos olisit kotona jos heti läxisit? xxx/ellauri177.html on line 703: Ja he syöksyivät Paradouhun. Syksy oli tulossa, puut olivat huolissaan, kellastuneet päänsä riisuen lehtiä lehdeltä. Poluilla oli jo kuollut, kosteudesta kastelema vehreyden sänky, jossa askeleet tuntuivat tukahduttavan huokauksia. Nurmikon pohjalla leijui savua, joka hukutti sinertävät etäisyydet suruun. Ja koko puutarha hiljeni hengittäen vain melankolisia henkäyksiä, jotka menivät ohi kuin väreet. xxx/ellauri177.html on line 704: Serge vapisi heidän valtaamiensa korkeiden puiden alla. Hän sanoo matalalla äänellä: -- Kuinka kylmä täällä on? "No ei kauhean. Sinä olet kylmä", mutisi Albine surullisesti. Käteni ei enää lämmitä sinua. Haluatko, että peitän sinut mekkoni alle?... Tule, koemme uudelleen kaiken arkuuden. Mutta eihän siitä mitään tule, nähty mikä nähty, ja muutenkin ollaan jo syxypuolella. xxx/ellauri177.html on line 706: Sergen kunto on mennyt niin huonoxi etteise jaxa kävelä. Albine kovalla vaivalla nosti hänet ylös, kantoi hänet hetkeksi pois. Ja hän putosi takaisin, hän pysyi masentuneena keskellä tietä. Vastapäätä, hänen alapuolellaan, ulottui valtava Paradou. -- Valehtelit! huudahti Albine, et rakasta minua enää! Ja hän itki, seisoi hänen vieressään, tunsi olevansa voimaton kantaa häntä korkeammalle. Hänellä ei ollut enää vihaa, hän itki heidän kuolevien rakkauksiensa vuoksi. Hän pysyi murskattuna paskana. "Puutarha on kuollut, minulla on edelleen kylmä", hän mutisi. xxx/ellauri177.html on line 708: "Katso! Ah! silmäsi ovat kuolleet, korvasi, raajat, koko kehosi. Kävit läpi kaikki ilomme, näkemättä niitä, kuulematta niitä, tuntematta niitä. Ja sinä vain kompastuit, putosit tänne väsymyksestä ja tylsyydestä... Et rakasta minua enää." xxx/ellauri177.html on line 709: Sergei protestoi pehmeästi, uikuttaen hiljaa. Silloin Albine sai ekan ketjureaktion. xxx/ellauri177.html on line 711: -- Sulje suusi! Kuoleeko puutarha koskaan! Hän nukkuu tänä talvena; hän herää toukokuussa, hän tuo meille takaisin kaiken, minkä olemme hänelle uskoneet kiintymyksistämme; suudelmamme kukkivat taas puutarhassa, valamme kasvavat takaisin ruohon ja puiden mukana... Jos näit hänet, jos kuulit hänet, hän on syvemmälle liikuttunut, hän rakastaa lempeämmin koskettavalla tavalla, tässä syyskausi, kun hän nukahtaa hedelmällisyytensä... Et enää rakasta minua, et voi enää tietää. xxx/ellauri177.html on line 713: Hän kazoi hiäneen ja pyysi hiäntä olemaan suuttumatta. Hänellä oli laihtuneet kasvot, jotka kalpenivat lapsen pelko. Kova ääni säikähti hänet. Hän päätyy saamaan hänet lepäämään hetkeksi lähellä häntä, keskellä tietä. He puhuivat rauhallisesti, selittelivät itseään. Ja he kaksi vastapäätä Paradouta, ottamatta edes toistensa sormenpäitä, puhuivat rakkaudestaan. xxx/ellauri177.html on line 717: "Sinä et enää rakasta minua", toisti Albine uudelleen. No mitä väliä, tollasesta piipunrassista. xxx/ellauri177.html on line 719: -- Joo joo rakastan sinua. Kärsin paljon seuraavana päivänä lähetettyäsi sinut pois... Voi! Rakastin sinua niin intohimolla, tiedäthän, että olisin murtanut sinut syleilemällä, jos olisit tullut takaisin heittäytymään syliini. En ole koskaan halunnut sinua näin kiivaasti. Tuntikausia olit elossa edessäni ja kiusoit minua taipuisilla sormillasi. Kun suljin silmäni, loistit kuin aurinko, kietoit minut liekkiisi... Joten, kävelin kaiken päällä, tulin. xxx/ellauri177.html on line 721: Hän piti lyhyen, mietteliään hiljaisuuden; sitten hän jatkoi: xxx/ellauri177.html on line 723: -- Ja nyt käteni ovat murtuneet. Jos haluaisin viedä sinut rintaani, en pystyisi pitämään sinua, pudottaisin sinut... Odota, kunnes tämä väre on jättänyt minut. Annat minulle kätesi, suutelen niitä uudelleen. Ole hyvä, älä katso minua ärtyneillä silmilläsi. Auta minua löytämään sydämeni. xxx/ellauri177.html on line 725: Ja hänellä oli niin todellinen suru, niin ilmeinen halu aloittaa hellä elämä uudestaan, että Albine liikuttui. Hetkeksi hänestä tuli taas hyvin lempeä. Hän kysyi häneltä huolestuneena. xxx/ellauri177.html on line 729: -- En tiedä. Minusta tuntuu, että kaikki veri suonistani on poistumassa... Juuri nyt, matkallani, ajattelin, että joku heitti olkapäilleni jäisen mekon, joka tarttui ihoani ja joka päästä varpaisiin, teki minusta kivikappaleen... Olen jo tuntenut sen mekon harteillani... En muista. xxx/ellauri177.html on line 731: Mutta hiän keskeytti hänet ystävällisesti nauraen. -- Olet lapsi, tulet vilustumaan, siinä kaikki... Kuuntele, en minä ainakaan pelkää sinua? Talvella emme jää tämän puutarhan pohjalle, kuin kaksi villiä. Menemme minne haluat, johonkin suurkaupunkiin. Rakastamme toisiamme, keskellä maailmaa, yhtä hiljaa kuin puiden keskellä. Ja tulet huomaamaan, etten ole pelkkä rosvo, joka osaa kaivaa esiin pesiä, kävelen tuntikausia väsymättä... Kun olin pieni, minulla oli päälläni kirjailtuja hameita, joissa oli harjakattoisia sukkia, näppylöitä, furbelowia. Kukaan ei ehkä kertonut sinulle sitä? xxx/ellauri177.html on line 733: Hän ei kuunnellut häntä, hän sanoi äkillisesti, hieman itkien:-- Vai niin! Minä muistan! Ja kun hän kysyi häneltä, hän ei vastannut. Hän oli juuri muistanut seminaarin kappelin tunteen harteillaan. Se jäinen mekko teki hänen ruumiistaan kiveä. Sitten hänen menneisyytensä pappina otti hänet voittamattomasti takaisin. Epämääräiset muistot, jotka olivat heränneet hänessä matkan varrella Artaudista Paradouhun, korostuivat ja asettuivat itselleen suvereenia auktoriteettia. Samalla kun Albine kertoi hänelle onnellisesta elämästä, jota he viettäisivät yhdessä, hän kuuli kellojen soivan korkeudessa, hän näki hirviöitä jäljittelemässä tuliristejä suurten polvistuvien väkijoukkojen yllä. xxx/ellauri177.html on line 735: -- Hyvin! hän sanoi, että puen päällesi brodeeratut hameeni... Haluan sinun olevan vähemmän homo. Etsimme, mikä voi häiritä sinua. Ehkä rakastat minua enemmän, kun näet minut kauniina, pukeutuneena kuin naiset. Minun kampani ei enää jää vinoon, hiukset niskaani. En enää kääri hihojani kyynärpäitä myöten. Kiinnitän mekkoni niin, etteivät olkapääni enää näy. Ja edelleen tiedän kuinka tervehtiä, tiedän kuinka kävellä rauhallisesti, pienillä leuan heilahteluilla. Mene, minusta tulee kaunis nainen käsivarrellasi kaduilla. xxx/ellauri177.html on line 737: -- Kävitkö kirkoissa joskus pienenä? hän kysyi häneltä matalalla äänellä, ikään kuin hän olisi jatkanut ääneen itsestään huolimatta unelmista, joka esti häntä kuulemasta sitä. En voinut kulkea kirkon edestä menemättä sinne. Heti kun ovi putosi hiljaa taakseni, minusta tuntui, että olin itse paratiisissa, enkelien äänet kertomassa tarinoita suloisuudesta korvassani, pyhien ja pyhien henkäys. joiden hyväilyn tunsin koko kehossani. Kyllä, olisin halunnut asua siellä aina, eksyneenä tämän autuuden syvyyksiin. xxx/ellauri177.html on line 739: Hän katsoi häntä silmät kiinnitettyinä, kun lyhyt liekki syttyi hänen katseensa arkuudessa. Hän jatkoi alistuneena jälleen: xxx/ellauri177.html on line 741: - Toimin niin kuin huvittaa mielihyväsi. Tein musiikkia kerran; Olin oppinut nuori nainen, joka on kasvatettu kaikelle viehätysvoimalle... Palaan kouluun, palaan musiikin pariin. Jos haluat kuulla minun soittavan kappaletta, josta pidät, sinun on vain kerrottava minulle, että opettelen sitä kuukausia, jotta kuulet sen, eräänä iltana talossamme, hyvin suljetussa huoneessa, josta me ovat piirtäneet kaikki verhot. Ja palkitset minut yhdellä suudelmalla... Haluatko? Suudelma huulille, joka palauttaa rakkautesi. Otat minut ja voit murtaa minut syliisi. Albiinoparka. xxx/ellauri177.html on line 743: "Kyllä, kyllä", hän mutisi aina vastaten vain omiin ajatuksiinsa, "suuri iloni oli ennen kaikkea kynttilöiden sytytys, kynttilöiden valmistaminen, messan kantaminen kädet ristissä. Myöhemmin maistin Jumalan hidasta lähestymistapaa ja luulin kuolemaani rakkaudesta... Minulla ei ole muita muistoja. En tiedä mitään. Kun nostan käteni, se on siunaus. Kun laitan huuleni ulos, se on alttarilla annettu suudelma. Jos etsin sydäntäni, en löydä sitä enää, tarjosin sen Jumalalle, joka otti sen." xxx/ellauri177.html on line 747: -- En halua tyttäreni jättävän minua. Voit lähettää pojan yliopistoon, jos pidät sitä sopivana. Pidän rakkaan blondin hameissani. Opetan hänet lukemaan. Vai niin! Muistan, otan opettajat, jos olen unohtanut kirjeeni... Elämme kaikkien näiden pienten ihmisten kanssa jaloissamme. Tulet olemaan onnellinen, eikö niin? Vastaa, kerro minulle, että sinulla on lämmin, että hymyilet, etkä tule katumaan mitään? xxx/ellauri177.html on line 749: "Olen usein ajatellut kivipyhimyksiä, jotka ovat olleet raivoissaan vuosisatojen ajan oman tilansa takaosassa", hän sanoi hyvin matalalla äänellä. Pitkällä tähtäimellä ne täytyy kylpeä suitsukkeessa sisäelimiä myöten... Ja minä olen kuin yksi niistä pyhimyksistä. Minulla on suitsukkeita elinteni viimeistä poimua myöten. Juuri tämä balsamointi tekee tyyneyteni, lihani hiljaisen kuoleman, rauhan, jota maistan elämättä... Ah! Älkää antako mikään häiritä minua liikkumattomuudestani! Pysyn kylmänä, jäykkänä, graniittihuulini loputtomalla hymyllä, voimattomana laskeutua ihmisten joukkoon. Tämä on ainoa toiveeni. xxx/ellauri177.html on line 753: -- Mita mita mita sina sanoa? Onko pizzassani muka jotain vikana? Älä alka minun pizzajani haukkua. Sa voit varoa, mita sanoa! Mita mita mita sina sanoa? Eikö pizzassani ole muka makua? Sina ei ole pakko täällä ruokailla. Se maistuu missä tahansa samalta, paaskaalta. Mitä sinä siellä haaveilet, ääneen?... Enkö ole vaimosi? Etkö tullut aviomieheksi? xxx/ellauri177.html on line 763: Sitten hiän hetken hiljaa päin kohtasi onnettoman miehen, joka vapisi hänen jalkojensa juuressa. Hiänen kasvoistaan tuli liekki. Hiän oli avannut kätensä, ikään kuin ottaakseen hänet kiinni, pitääkseen häntä itseään vasten vihaisessa halunpurkauksessa. Mutta hiän näytti heijastavan; hän tarttuu vain häneen kädellä, hiän saa hänet seisomaan joskin puoliveteessä. xxx/ellauri177.html on line 767: Ja hän vei hänet jättimäisen puun alle, samaan paikkaan, jossa hän oli antanut itsensä ja missä hän oli vallannut hänet. Se oli sama autuuden varjo, sama runko, joka hengitti kuin rintakehä, samat oksat, jotka ulottuivat kauas kuin suojaavat raajat. Puu pysyi hyvänä, vankkana, voimakkaana, hedelmällisenä. Kuten heidän hääpäivänään, alkovin levottomuus, kesäyön pilkahdus, joka kuolee rakastajan paljaalla olkapäällä, tuskin selkeä rakkauden änkytys, joka yhtäkkiä putosi suureen hiljaiseen kouristukseen, viipyi aukiolla, kylpeen vihertävän kirkkauden alla. Ja kaukaisuudessa Paradou löysi myös kiihkeät kuiskauksensa syksyn ensimmäisistä väreistä huolimatta. Hänestä tuli jälleen rikoskumppani. Kukkapenkistä, hedelmätarhasta, niityiltä, metsästä, suurilta kiviltä, laajalta taivaalta kuului jälleen nautinnon nauru, tuuli, joka kylvi tielleen lannoituspölyä. Puutarha ei ole koskaan ollut lämpiminä kevätiltoina niin syvää hellyyttä kuin viimeisinä kauniina päivinä, kun kasvit nukahtivat jättäen hyvästit toisilleen. Kypsän itujen tuoksu kantoi halun päihtymyksen harvinaisempien lehtien läpi. xxx/ellauri177.html on line 769: - Kuuletko, kuuletko? änkytti Albine Sergen korvaan, jonka hän oli pudottanut ruoholle puun juurelle. xxx/ellauri177.html on line 771: Serge itki. Ja pesäpuu itki. Panopuu ei itkenyt, se oli vihainen. Ei täähän on kuin itkisi ja nussisi. Voi hemmetti. aika noloa. xxx/ellauri177.html on line 773: "Näet, että Paradou ei ole kuollut. Hän huutaa meitä rakastamaan toisiamme. Hän haluaa silti avioliittomme... Voi! muistaa muistaa! Ota minut kaulasi ympärille. Ollaan toistemme kanssa. Ollaan silleen taas!" xxx/ellauri177.html on line 775: Serge itki. Voi hevon vitun rämeet, en paremmin sano. xxx/ellauri177.html on line 781: Ja hän työnsi häntä näin pensaalta pensaalle, hän johti hänet takaisin aukkoon, haudan puiden keskelle. Ja siellä, kun Serge epäröi, hänen otsansa taipui, hän huusi hänelle rajusti: xxx/ellauri177.html on line 782: -- Mene pois! Ala vetää vetku! Lähe menee! Make like a tree and leave! xxx/ellauri177.html on line 785: Kiroileva siili odotteli ulkopuolella ja oli tosi mielissään kun Albine potki papin pellolle. Kun hän näki Albinen jahtaavan pappia, hän seisoi hetken hämmästyneenä. Sitten hän naputti kovemmin, ja hän sai kauhean naurun. xxx/ellauri177.html on line 786: -- Hyvästi, kerjäläinen! Hyvää matkaa! Mene takaisin haureuteen susienne kanssa... Ah! sinulla ei ole tarpeeksi munaa, pyhimys. Tarvitset vahvempia munuaisia. Tarvitset tammea. Haluatko keppini? Ota! Voit nukkua sen kanssa! Tässä on kaveri, joka tyydyttää sinut. Ja täydellä vauhdilla hän heitti keppinsä Sergen syliin hämärässä. Sitten hän katsoi Abbe Mouretiin ja murisi. xxx/ellauri177.html on line 787: -- Tunsin sinut siellä. Kivet häirittiin... Kuuntele, herra le cure, sinun vikasi on tehnyt minusta esimiehenne, Jumala sanoo sinulle suuni kautta, ettei helvetissä ole tarpeeksi kauheita piinaa lihaan haudatuille papeille. Jos hän haluaa antaa sinulle anteeksi, hän on liian hyvä, hän pilaa oikeudenmukaisuuden tajumme.. xxx/ellauri177.html on line 789: Mutta me pojat emme säiky pienistä. Kylmääkin bylsin siellä täällä nuorempana, mutta se on nyt jäänyt. Kiitä onneasi ettei sentään nähtävästi ehtinyt palaa pohjaan. -- Näät kun pappi tekee sen, mitä olet tehnyt, hän skandalisoi kaikkia muita pappeja... Pääsi veli perhana laittamaan kepin likoon... Tällä hetkellä olet järkevä. Tule, ei sinun tarvitse tunnustaa. Tiedän sen potkun. Taivas on murtanut selkäsi kuten muidenkin. Niin paljon parempi! niin paljon parempi! Me voitettiin! hän taputti käsiään. Pappi ei kuunnellut häntä, hukkaantuneena jo omaan unelmaan. Hänen hymynsä leveni. Ja kun veli Siili oli jättänyt hänet pappilan oven eteen, hän kiersi ympäri ja meni kirkkoon. Niäh! Ämö omo kua! xxx/ellauri177.html on line 793: No tota loppupäätä ei enää jaxa puurtaa. Kuten saattaa arvata, Albine delppaa sopivasti, ja ilmenee että se oli kuin olikin ollut paxuna pappi pakanalle. Mutta eipä sitä juuri jäädä suremaan, pääsihän pappi tällä keinoin kuin koira veräjästä. How convenient. Pappi kuoppaa tytön ja jää hajamielisenä selailemaan breviaariota. Desireen lehmä synnyttää. You win some, you lose some. xxx/ellauri177.html on line 798: href="ellauri178.html">eteenpäin xxx/ellauri178.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri178.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri178.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri178.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri178.html on line 39: Les surhommes, surfemmes et surpetits garcons (Bataille). xxx/ellauri178.html on line 41: Heippa taas! Täällä vanha ystävänne Philip Milton Roth. Kaappihomo kuten keskimmäisen nimen kaimansa. Vaan eipä pärjännyt naisille, piipunrassi. Nyt ollaan niissä vuosissa kun Phil ja Claire alkoi ja mekin alettiin styylata 76-77. Työn alla on Pilin The professor of desire: Intohimon professori ja sen palanpainikkeena kahden elämäkerturin tiiliskivet. Roth's bawdy humor in context of a realistic story brings home the bacon. Paizi et pekoni on terefah! Laitetaan miel. maxapalaa. xxx/ellauri178.html on line 43: Myöhempien aikojen lukijat, jotka pääsevät perehtymään Philip Rothinkin kaltaisen, yksityisyyttään tiukasti varjelevan kirjailijan salaisuuksiin, voivat kivuttomasti varmistaa, oliko taiteilijalla kenties painaviakin syitä niljakkaan omaelämakerrallisen aineiston kirjaan pierauttamiseen. (Paizi siis raha, exhibitionismi ja kostonhimo.) Noita samoja lukijoita on melkein pakko kadehtia niistä ulkokirjallisista tiedoista joita uutterat elämäkerturit luultavasti saavat kaivettua esiin. Kuinka jännittävää olisikaan jo nyt tutustua siihen mitä Philip Rothin (tai Saul Bellowin tai Norman Mailerin tai Bernard Malamudin) kaltaisten nuppikullien teosten runttaamien naisten mahdolliset esikuvat ajattelevat romaanien haaraväliin juuttuneista rakkaussuhteista. Semmoiset năkökulmat ehkä korjaisivat mieskirjailijoiden karkeimpia -epaoikeudenmukaisuuksia: ainakin romaanien hirviomäisimmät naiset saisivat koston mahdollisuuksia. Hahaa, nyt ollaan siinä pisleessä ja hyvin tiedetään, että ne kirjat on täyttä valetta, toxista misogyynistä panettelua paneskelun lomassa. xxx/ellauri178.html on line 47: Matti Mikael Salo, s. 9. huhtikuuta 1980 Kemi) on suomalainen rap-muusikko Helsingin Roihuvuoresta. Asa, joka käytti aikaisemmin taiteilijanimeä Avain, tuli tunnetuksi 2000-luvun alussa Rähinä Records -hiphopkollektiivin jäsenenä. xxx/ellauri178.html on line 55: Nytpä lähden siis vertaamaan miten törkyturvan goin Baileyn ja selvästi siivomman juuden Nadelin tiiliskivenkokoiset vaihtoehtoiset totuudet kohtelee Claire Blumenthalia. Beetle Bailey oli Phillu Roth bändäri, joten voi odottaa että sen tilityxessä Phillua silitellään ja sen naiset saa kylmää kyytiä. xxx/ellauri178.html on line 57: No ei, kyllä stm Masi aika lailla antaa kyytiä Vänrikki Nappulallekin, joka sanoi tulleensakin tänne haukuttavaxi. Phillun kovan haukkumisen koutsaama Bloomin bio ilmestyi 6v myöh. ja menestyi briteissä, mutta vaiettiin kuoliaaxi USAssa, ilmeisesti liian vähän gossipmazkua. Näissä paasauxissa ei ole ainakaan sitä vikaa. xxx/ellauri178.html on line 61: (Maggiekin oli sitä vanhempi. Se tykkäs milfeistä. Selvä äitifixaatio. Turbojalka kyseessä.) Claire ei ollut mikään söpö nykerönenä kylläkään vaan pikemminkin kotkamainen profiili, kova ja fragiili kuin posliini. Charlie on hukkapätkä ja aika pulskea. Oliko Chaplin syntyjään Israel Thornstein vaiko romani? Ei tiennyt izekään. Sekä USA että USSR piti sitä epäilyttävänä. Paljon väliä. Joku vammanen nyt kuitenkin. V. 1952 Charlie ei päässyt enää jenkkeihin. xxx/ellauri178.html on line 63: The film stars Chaplin as a washed-up comedian who saves a suicidal dancer, played by Claire Bloom, from killing herself, and both try to get through life. Täähän oli Rothin mielijuoni, se oli aina pelastavinaan damseleita distressistä ja sitten olikin se distress ize. xxx/ellauri178.html on line 67: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri178.html on line 70: Clairen 1. ex-husband-to-be Rod Steiger näyttäytyi Rothille 1. kerran Speedo-homouikkareissa ja ärjäisi ensi sanoixi: mitäs tuijotat? Tarviziko edes kysyä. Rothilla oli pienet pyöreät professorilasit (paizi kuvissa). Claire oli 45 ennenkuin ne edes pääsi vällyihin. Pari päivää myöhemmin Phillu lähti miesystävänsä mökille as per prior agreement. Sama kuin jos mä olisin lähtenyt lörppävitun mukaan sille pyöräreissulle Belgiaan. xxx/ellauri178.html on line 74: "Christa called". Claire saa paskahalvauxen. God I´m fond of adultery! Aren´t you? ne sanoi toisilleen. Kelvotonta väkeä. Norjalainen Inga Larsen (Drenka) antoi Rothille sybigaalista lähimezässä. She was an adjunct to Roth´s domestic life. Apulaisprostituutti. Roth arvioi piikittäneensä Ingaa 1000x 20v varrella. Kerran viikossa. Molemmat oli koukussa salailuun. Maxapalaan nyt kiireesti kun äitini ei näe! Pili tykkäs vetää käteen Ingan kazoessa päältä ja ojentaa runkkuisia näpkinejä sille lahjana kuin Viiru kissa rotanhäntiä. Man led by the penis, hännän viemä mies, sanoi Ingan terapeutti Rothista. Se soitti kaukopuheluja Ingalle keskellä työpäivää ja käski kuunnella kun se runkkasi äheltäen puhelimeen ja heti tultuaan löi luurin kiinni. Not so much as thanx. Kuten Solzhenizyn sanoi, taide voittaa valheenkin! Todesta puhumattakaan. xxx/ellauri178.html on line 76: Mixture of kindness and cruelty. Juutalaista menoa, ihan kuin Jehova. Anna Steiger muka löi ja potki äiskyä nimellä "kike bitch". (Rod Steiger oli goy.) Ritarillinen Roth puuttui asiaan ja kielti käyttämästä sellaista kieltä äidistä. Kike se oli izekin. Sen se ottikin izeensä. Siitä lähtien se ja Anna oli enemyjä kuin David ja filistealaiset. Annasta tuli oopperalaulaja. Roth muutti ulos muttei Lontoosta koska se oli vuokrannut molemmat kämppänsä ja oli muka vieläkin "hopelessly devoted to you". Mutta renting an apt in London would have disastrous tax consequences, advised an American lawyer. Phil oli varsinainen Shylock. I´m not going to be defeated by this kid, se murisi kuin karhu erauspennulle. Annalle tehtiin oma koppi pimeästi Clairen huoneiston nurkkaan (Clairen rahoilla). Säästyihän sekin penni. xxx/ellauri178.html on line 80: Ei hämmästytä että Pili pitää Milan Kunderasta, ei korppi korpin silmää noki. 2 saman kaliiperin kylmää setämiestä. Vääntelehtivät erotomaanit jatkaa lentoaan mutteivät pysty jatkamaan sukuaan. Ne eivät älyä että se ruiskaus on siinä hommassa mitättömin osa. Paskiaisten naiset tekee mieluummin abortteja kuin lisää samanlaisia. Pilin The Great American Novel voi olla vielä huonompi, pitäisiköhän sekin lukasta. xxx/ellauri178.html on line 82: Matti Salon mielestä jutkusedät oli liian kosmopoliitteja eivätkä diganneet tarpeexi leffasta. Jokaisella on oma lehmä ojassa paizi minulla. Everybody's got something to hide except me and my monkey. xxx/ellauri178.html on line 84: Vitun Dickstein. Ruozalaiset tytöt hoitavat perinteisesti telttajutkun 1. ja 2. vaimon hommelit, keskuslämmityskattila ja hella. kuin Lea ja Raakel tai Martta ja Maria. Was Kafka regularly able to have an erection? Fuck no. xxx/ellauri178.html on line 86: Ei yllätä että anaalimies laukoo heti kirjan aluxi Pynchonmaisia kakkavizejä. xxx/ellauri178.html on line 87: Pierujutut se möi American Poetry Reviewiin ja pyllyjutut Penthouseen. Jokaiselle jotakin. xxx/ellauri178.html on line 89: Se ei osaa kuvata naisia, se ei osaa kuvitella muunlaisia kuin äiti Rothia ja huoria. John Leonard sanoi sille et grow up. Sitä Pili ei antanut Leonardille anteexi. xxx/ellauri178.html on line 91: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri178.html on line 94: Pilin äidillä oli Remington noiseless. Sellaisella mäkin opettelin touchtypingin. Pilillä izellään oli mun unelmien IBM Selectric pyörivällä kirjainpallolla. Sellaiseen hernekeittolautaseen olin vaihtaa onnenosani. Onnexi en vaihtanut. Pilinkin Selectric on varmasti jo haudassa. Niinkuin sekin, vaikkei siunatussa. xxx/ellauri178.html on line 96: Pilin sotkuinen homokaveri Jelinek on selvä homostelutakauma. Ja taas tätä Pilin saniteettipyyheanalismia. Tää Pili on kyllä selvä Freudin vaiheen 3-4 tapaus: se on fixoitunut omaan penixeensä jota se mieluiten kyhnyttäisi yxin äidin kanssa tai miesseurassa. Muut naiset on sille pelkkä peitetarina. xxx/ellauri178.html on line 100: Kuulehan, ne sanovat että sinä olet aikamoinen Casanova. Ai niinkö? Kyllä. Että sinä todella olet tyttöjen perään. Pitääkö paikkansa? Ilmeisesti, sanon väistäen hänen kazettaan, ja sitä vihjausta jonka kuulen hänen huomautuxestaan, että tytöt ovat vain suojaverho Jelinekin kanssa homostelun peittona. xxx/ellauri178.html on line 102: Fauntleroy: One who strongly exhibits the tendencies of a blantant homosexual, or actually is a homosexual. Oftentimes used to describe purportedly straight men, during a display of Homosexuality. Named after Little Lord Fauntleroy, a book by Frances Hodgson Burnett in 1885 that resulted in openly gay fashion trends. xxx/ellauri178.html on line 104: Sinun takapuolesi on mestariteos. Naisissakin Pili panostaa takapuolelle. 4v aikana Pili sai aikaan täydellisen läpäisyn (penetraatio) vain 2 tapauxessa, ja 2x tuli ejaculatio ante portas. Pili haluisi olla tissiä koskettava käsivarsi, Romeo hansikas joka nojaa Julieta poskeen, Catullus varpunen joka noppii tytön sormea. No se on sentään järkevää että Pili kazoo mieluummin cheerleaderin pelvistä kuin hurraa Syracusen korisjoukkueen puolesta. Niin tekisin minäkin. Mä en kyllä tajua eze käyttää tuntikausia koittaen argumentoida jonkun naisen selälleen. Typerys! Ei se sillä lailla mene! xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut. xxx/ellauri178.html on line 108: Kenning on viikinkien klisheinen metafora tyyliin "merihepo" pro laiva. xxx/ellauri178.html on line 109: Snorrin mielestä niissä mentiin liian pitkälle. Snorri draws the line at mixed metaphor, which he terms nykrat "nykrätty, made monstrous" (Snorri Sturluson: Háttatal 6), and his nephew called the practice löstr "a fault" (Óláfr hvítaskáld: Third Grammatical Treatise 80). In spite of this, it seems that "many poets did not object to and some must have preferred baroque juxtapositions of unlike kennings and neutral or incongruous verbs in their verses" (Foote & Wilson (1970), p. 332). E.g. heyr jarl Kvasis dreyra "listen, earl, to Kvasir's blood (=poetry)" (Einarr skálaglamm: Vellekla 1). Niin aina. xxx/ellauri178.html on line 111: Tästä aiheesta piti Pilin tehdä term paper mutta se bylsikin vaan Lontoossa kahta (2) ruozalaista tyttöä jotka tiesivät että WW2 oli kaikkien syytä. Pili jenkkijutkuna meinas saada hepulin. Bettan koitti tehdä izarin ja Pili syytti siitä Gittania. Vitun Raskolnikov, tai Puddinhead Wilson. Pudd'nhead Wilson (1894) is a novel by American writer Mark Twain. Its central intrigue revolves around two boys—one, born into slavery, with 1/32 black ancestry; the other, white, born to be the master of the house. The two boys, who look similar, are switched at infancy. Each grows into the other's social role. xxx/ellauri178.html on line 115: Paskiainen turistoi vielä Flaubertin kodissa ja Jean d'Arcin roviolla. Haaveilee hylkäämästään urasta sutenöörinä. Sillä on suunnilleen kaikki Freudin luettelemat perversiot, ja Freudin kuvailema luonne. Ketä kiinnostaa? xxx/ellauri178.html on line 117: Pilin "Stanfordin" Helenistä tulee mieleen se yx kermaperse kämppäkaveri tyttö Stanfordista jonka nimi on jo unohtunut. Sekin kehuskeli upeilla muistoilla, ökypurjeveneillä ym ym. Se oli mua vanhempi. Olisin mä sitä mielellään toistamiseen rotkauttanut mut ei se antanut. "Viime vuoden kahdesta merkityxettömästä yhdynnästä ei ole mitään sanottavaa; hän vain nauraisi jos kertoisin ketä hänen kilpailijansa olivat olleet." xxx/ellauri178.html on line 119: Mutta kaikkein eniten Philip Roth on vanhan testamentin juutalainen, samalla lailla moraalisesti toivottoman alamittainen kuin ne. Izekäs, tunteeton, omanvoitonpyyntinen ja kostonhimoinen, vuoroin kukkoileva, vuoroin nöyristelevä. xxx/ellauri178.html on line 122: Anne Frank oli Pilin versio Neizyt Maariasta ja sure enough se halus sitä hässiä kuten Abbe Moret Maariaa, muttei päässyt sisään kun Annella oli vaginismi. Jutku ateljeekriitikko sai sentään Pilin jättämään tän pätkän pois. Oli onni ettei Pili saanut tytärtä, se olis varmaan koittanut silläkin. xxx/ellauri178.html on line 124: Mitähän Pili oli näkevinään John Le Carrén vakoiluromaanissa A Perfect Spy? Vai pitikö se pikemminkin Davidista izestään? David reportedly enjoyed “playing” on his first wife’s suspicion that he was homosexual. The association between homosexuality and secrecy, furtiveness and potential treachery ensured gay characters were a recurring trope in Cold War-era spy fiction. John Le Carré's The Spy Who Came In From The Cold and Tinker, Tailor, Soldier, Spy include gay subtexts - made even more explicit in the 2011 movie adaptation of the latter. Merry Xmas from the onanist and the whore! xxx/ellauri178.html on line 126: Roth patronisoi Lontoossa irkku Edna O'Brieniä ja matki (huonosti) sen iiriaxenttia. Chevalieria se pyysi tekemään imitaatioita. O'Brien's works often revolve around the inner feelings of women, and their problems in relating to men, and to society as a whole. Her first novel, The Country Girls (1960), is often credited with breaking silence on sexual matters and social issues during a repressive period in Ireland following World War II. The book was banned, burned and denounced from the pulpit. Sähän olet hyvä kynäilijä, Pili soitti iloisesti Ednalle. Niin olen sanoi Edna ohuesti. xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize. xxx/ellauri178.html on line 134: Kakutani "Shimura Rei" Michiko oli New York Timesin ilkein kriitikko joka aiheellisesti ainakin kerran puhkaisi Franzenin pullistuneen ilmapallon. Franzen nimitteli Reitä "tone deaf and humorless" ja "stupidest person in New York". 9v myöh. samainen Rei aivan ansiotta kiitteli Franzenin izetyytyväistä Freedom tiiltä. Zadie Smithin kirjalle Kauneudesta kiitos oli ihan aiheesta, kuin myös Toni Morrisonin läpyskälle luultavasti. Pieleen meni ylistyxet de Lillolle. xxx/ellauri178.html on line 136: Kakutani reviewed Norman Mailer’s 2006 novel The Gospel According to the Sun, a first-person autobiographical retelling of the Bible from the perspective of Jesus himself. She called it “a silly, self-important and at times inadvertently comical book that reads like a combination of Godspell, Nikos Kazantzakis’ Last Temptation of Christ and one of those new, dumbed-down Bible translations”; Mailer, never one to shy away from a writerly squabble, called Kakutani a “one-woman kamikaze”. xxx/ellauri178.html on line 138: While she wrote that the 1,096-page epic cemented Foster-Wallace as “one of the big talents of his generation, a writer of virtuosic talents who can seemingly do anything”, she also quoted Henry James in calling Jest a “loose, baggy monster”, adding that it read like a “vast, encyclopedic compendium of whatever seems to have crossed Mr Wallace’s mind”. In his 2012 biography of the late Foster-Wallace, DT Max wrote that the writer “told a friend he hid in his room for two days and cried after reading yet another paragraph of Rei devoted to parallels between his first book and Pynchon’s most popular novel”. xxx/ellauri178.html on line 155: Portnoy’s Complaint “was concerned with the comic side of the struggle between a hectoring superego and an ambitious id….” xxx/ellauri178.html on line 157: Portnoy, he says later on, “is about talking about yourself…. The method is the subject.” Likewise, “The comedy in The Great American Novel exists for the sake of no higher value than comedy itself; the redeeming value is not social or cultural reform, or moral instruction, but comic inventiveness. Destructive, or lawless, playfulness—and for the fun of it” (Roth’s italics). xxx/ellauri178.html on line 167: Ei vittu Pili on kyllä läpeensä paha individi. "Maanomistaja" (on siinäkin duuni) Alyokhin Chekhovin novellissa Rakkaudesta katuu ettei antanut palttua järjelle ja vetänyt vaan wiixeen au-äitiä. xxx/ellauri178.html on line 171: Korkeampaa, tärkeämpää, haista sinä Philip poika paska. Ja sinä kanssa Anton. Maanomistajan nimikin oli väärin kirjoitettu. Komiikka ja ironia väistyvät surun ja paatoxen tieltä. Näkis vaan. Miten Mauriac sanoikaan? Piehtaroida yxinäiseen vuoteensa iloissa. Ei kyllä tumputus on Pilistä ihan ykkös parasta. xxx/ellauri178.html on line 173: Voi ylipäänsä kysyä onko Phil edes apina vai vainko kylmä liskomatelija. Jälkimmäistä veikkaisin. Onkohan kukaan sanonut asiat halki että Roth oli psykopaatti? Uskomattomia meriselityxiä: Maybe the reason we protect Roth from final censure is that he is so obviously a man afraid. As afraid as we are, in the face of an inevitable void. Aargh. Kaikki kuolevat. Onko se joku syy olla täys kusipää? Rothin puolustelu kriitikoilla on samalla lailla hupaisaa luettavaa kuin teologia: tyypit kiemurtelee kuin mato koukussa selittääxeen kaikki sen teot ja sanomiset parhain päin. Se on kuin teodikeaa lukisi. xxx/ellauri178.html on line 175: Jimmy Metcalf xxx/ellauri178.html on line 177: Ollessaan pukilla Helenin ala-arvoisten substituuttien kanssa Roth olisi voinut sylkäistä niitä kasvoille tietäessään kuinka vahingoniloisia ne olivat päästessään näin nöyryyttämään Heleniä. Heleniä? hah, salli mun nauraa. Roth on kuin lukis vanhaa testamenttia, samanlaisia läpipaskoja telttamiehiä on sekin kirja täynnä. Kaikkein traagisinta on että Roth on täynnä pahaa uskoa: se suomii izeään vääristä kohdista, ei näe luonteensa todellista huonoutta, tota kalamaista kylmyyttä. Ilmeisesti Helen on lähinnä se Margie, kert Roth oli käskenyt sen tehdä abortin. Nyt on hauska lukea mitä sentimentaalinen John Irving olis tästä tuumannut. Ennen kaikkea ja ihan viimeisexi Roth on aivan vitun narsisti. xxx/ellauri178.html on line 179: Ja tähän vähän Jim Metcalfin rohkaisevaa runoutta: xxx/ellauri178.html on line 183: Sometimes the sky is overcast ... And I am feeling blue... And as the hours wander by... I know not what to do... And sometimes there is tragedy . . . To meet me at the door... And I must wonder whether life . . . Is worth my fighting for ... always there is some way out... And I have come to know ... That brighter things will comfort me ... In just a day or so .. And I have learned that what is past . . . Was purposeful and good. But in my bed of bitterness ... It was misunderstood... There is a certain destiny...! In every human quest .. Because when anything goes wrong... It happens for the best. xxx/ellauri178.html on line 187: When things go wrong as they sometimes will, When the road you're trudging seems all uphill When the funds are low and the debts are high, And you want to smile, but you have to sigh, When care is pressing you down a bit Rest if you must, but don't quit. xxx/ellauri178.html on line 189: Life is strange with its twists and turns, As every one of us sometimes learns, And many a fellow turns about When he might have won had he stuck it out. Don't give up though the pace seems slow You may succeed with another blow. xxx/ellauri178.html on line 195: Jimmy Metcalf hetkinen kekä se nyt oli? Ainiin se oli se Helenin hongkongilainen paha mies, joka jaxoi aina nousta maasta uuteen erään, toisin kuin eräs intohimon professori. Olixen esikuva tää tuntematon New Orleansilainen runoilija Jim Metcalf? Olisko Pili todellakin pitänyt tällästä säälittävää seppoa saavuttamattomana roolimallina? Tokkopa. xxx/ellauri178.html on line 200: Årets fotbolls-VM avgörs i Qatar mellan den 21 november och 18 december. Men landet har fått skarp kritik om bland annat bristen på mänskliga rättigheter. xxx/ellauri178.html on line 201: Mexikanska beteendeekonomen Paola Schietekat arbetade i landet för organisationen som arrangerar fotbollsmästerskapet, något hon kallade ”ett drömjobb” enligt Daily Mail. Men allt förändrades den 6 juni förra året. ”Den kvällen tog sig en bekant, som jag betraktade som en vän, in i min lägenhet på natten”, skrev Paola Schietekat på sajten Julio Astillero. Mannen tvingade sedan ner Paola Schietekat på golvet och våldtog henne. xxx/ellauri178.html on line 203: Men när hon polisanmälde våldtäkten blev Paola Schietekat själv anklagad för att ha haft ”utomäktenskapligt sex” och riskerade att dömas till 100 piskrapp och sju års fängelse. Hon valde att fly landet. ”Jag har aldrig varit mer lättad än när de stämplade mitt pass på flygplatsen”, skrev Paola Schietekat. xxx/ellauri178.html on line 206: Tää olis helppo hoitaa peruuttamalla koko paska futiskisat. Mutta ei, ruottalaiset jalkapalloäijät selittää suu vaahdossa ja kädet heiluen mixei se kerta kaikkiaan käy nyt päinsä. Se ei nyt vaan kertakaikkiaan käy päinsä. Nu blev det visst lite dålig stämning i Sverige igen. xxx/ellauri178.html on line 211: Professori Laurilan ajankohtainen kirja pohtii kysymystä, onko kansalla oikeus puolustautua vai ei ja missä määrin puolustussota on sopusoinnussa Kristuksen opin kanssa. Lähtökohdaksi hän ottaa Kristuksen vuorisaarnan, jonka sanoihin »Älkää tehkö pahalle vastarintaa» Tolstoi perustaa koko kuuluisan oppinsa. Vaikka se oli luultavasti Jeesuxelta jonkinlainen lipsahdus, saarnan tuoxinassa heitetty hyperbola. Tolstoin oppi oli nihilismiä, hän ei hyväksynyt sotaa eikä sotaväkeä missään muodossa ja piti ihanteena kummallista olotilaa ilman hallituksia, poliisivoimia ja valtiolaitoksia. Selvitettyään Tolstoin opin tekijä siirtyy Lutheriin, jonka käsityksen mukaan puolustussota on oikeutettua, sekä poliisit ja hallizijat hieno asia. xxx/ellauri178.html on line 218: Tuskin jaxan kahlata K.S. Laurilan mieltäkiinnittävää opusta ihan läpitte, taidan jo etukäteen arvata mitä sillä on sanottavana: että Jee-suxen sana "älä tee pahalle vastarintaa" on tulkttava niin, että ko. paha on se oma esivalta! Älkää niskuroiko esivaltaa vastaan, ettei teitä niskuroitaisi! Sen on annettava päättää sun puolesta, mitä kuuluu ja kuka käskee, koska se tietää sen paremmin kuin sinä ize. Jos se on 100 raipaniskua ja 7v vankeutta päälle, olkoon sitten niin, anteexi käännänkö vielä uudestaan tän toisen takaposken? xxx/ellauri178.html on line 224: Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja. xxx/ellauri178.html on line 225: Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907. xxx/ellauri178.html on line 228: Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa) xxx/ellauri178.html on line 258: ja äidin kuolemaa (Laurikainen, 1983, ss. 10–15). Tästä hän kertoo (Laurikainen, 1982, s. 36): ”70-luvulla on luonnontieteiden ja kristinuskon xxx/ellauri178.html on line 259: suhteisiin liittyvä problematiikka alkanut yhä enemmän kiinnostaa minua. Eräät henkilökohtaiset kokemukset toivat kristinuskon minua entistä xxx/ellauri178.html on line 260: lähemmäksi, ja kun samalla mietiskelin kvanttiteorian perusfilosofiaan liittyviä asioita, huomasin tässä läheisiä liittymäkohtia kristinuskon ajatusmaailmaan”, esim. epämääräisyysperiaate, Schrödingerin kissa, kaxoisrakokoe. (Ks. Airola 2015, s. 226–228.) xxx/ellauri178.html on line 262: Tapahtumien järjestyksellä on ollut oma vaikutuksensa Laurikaisen aloittamaan filosofiseen keskusteluun. Syvät tunne-elämykset johtivat uskonasioiden vahvaan painotukseen hänen teoksissaan: Laurikainen pyrittiin – ainakin kulissien takana – yksinkertaisesti leimaamaan ”heränneeksi”, ”uskoon tulleeksi”, ”uskovaiseksi”, sanalla sanoen "hurahtaneexi". Mitä se ei suinkaan ollut, ehei, ei sinne päinkään! Sehän oli järkimiehiä! Jopa oudot juorut tiedepiireissä saivat jalansijaa. Laurikaisen myöhemmistä teoksista – ja varsinkin hänen luonnonfilosofiaa koskettavista xxx/ellauri178.html on line 263: seminaariluennoistaan – käy selvästi ilmi hänen filosofoimisensa ja kulttuurikritiikkinsä tavoite. Nähdäkseni Laurikaisen mielestä ahtaalle materialismille rakentava vinosuuntaus tieteen taustafilosofiassa oli korjattava ja uusi todellisuuskäsitys rakennettava väljälle idealismille ja kvanttimekaniikan osoittaman indeterminismin perustalle. Oli luotava kokonaisuuden käsittävä todellisuuskuva, unus mundus, jossa myös ihminen ja hänen tietoisuutensa on mukana. xxx/ellauri178.html on line 265: Tämä korjattu, laaja todellisuuskuva voisi poistaa esteet henkilökohtaisen uskonelämän tieltä ja korjata materialismin tuottamat kulttuurin rappeutumat. Erityisesti on korostettava, että Laurikainen piti tieteen menetelmiä ja saavutuksia suuressa arvossa, mutta hän näki selvästi sen rajoittuneisuuden todellisuuden tulkkina – ”tieteellä on rajansa” muodostui siten hänen motokseen. xxx/ellauri178.html on line 267: Tämän rajan lähtökohtana Laurikaisella oli esitelmissään miltei aina kvanttimekaniikasta tutun niin sanotun kaksoisrakokokeen tulos. Hiukkasten – olipa kyseessä fotonit, elektronit tai diakonit – absorboituessa detektorille syntyy kylläkin tietty tulosjakautuma, mutta yhden hiukkasen paikkaa siinä ei pystytä ennustamaan, yksittäistapauksen suhteen vallitsee indeterminismi. Tilanne on klassiselle fysiikalle outo ja dramaattinen, jopa mystinen. Onko siis hyväksyttävä todellisiksi tapahtumia, joilla ei ole syytä? Eikö Schopenhauerin neljä juurta päde sittenkään? xxx/ellauri178.html on line 269: Hölmö joka tästä jaxaa jauhaa vielä 2016 ei tietystikään ole kukaan muu kuin izekin jo kuopan reunalla harhaillut puolisivistynyt Kullervo Rainio (k. 2020). Vizi että nää oikean laidan huuhaaukot on sitten samanlaisia. Yxöisrakokokeen ennustettavia tuloxia, kaljupäisiä eetteripyörteitä. xxx/ellauri178.html on line 274: Peppu ei tiettävästi tehnyt ize mitään rangaistavaa, ei jäänyt kiinni ainakaan, mutta kuten Surku Yniäinen tai Riitta Roth, se ihailee röyhkimyxiä, susia ja roistoja, kuten Meyer Lanskya tai Jean Genetiä. Monet äidin pojat on tollasia. Musta roistot on vaan just sellasia, eli roistoja, ei niissä ole mitään romantisoitavaa. xxx/ellauri178.html on line 276: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri178.html on line 278: Pili on rakennettu niin ettei se pysty elämään harmonisesti kenenkään naisenpuolen kanssa paizi äitykän. Ja sekin kuoli. Nyze odottaa nuijaa seuraavaa. xxx/ellauri178.html on line 281: Taas putkahtaa esiin Pilin esikuvista Celine ja Jean Genet, josta jälkimmäisestä olen näemmä tähän asti sanonut vain "pikkurikollinen ja homppeli" sekä "en ole lukenut, connais pas". Eikä ole kiirekään: xxx/ellauri178.html on line 283: et Jean">Jean Genet, né le 19 décembre 1910 à Paris VIᵉ arrondissement et mort le 14 avril 1986 à Paris XIIIᵉ arrondissement, est un écrivain, poète et auteur dramatique français. Tosi paljon pikkurikollisen näköinen. xxx/ellauri178.html on line 284: Genet aborde notamment dans ses ouvrages l'homosexualité et l'érotisme, à travers la célébration de personnages ambivalents évoluant au sein de mondes interlopes. Ei ihme että Pili alkaa kuumua. xxx/ellauri178.html on line 286: Né de père inconnu (son nom était Frédéric Blanc selon les archives de l'Assistance publique), Jean Genet est abandonné à sept mois par sa mère, Camille Gabrielle Genet (1888-1919), gouvernante ou femme de chambre. xxx/ellauri178.html on line 287: La famille adoptive de Genet lui offre l’éducation communale, une mère de lait douce et aimante et un environnement protégé. Selvä mammanpoika siis, kuten Peppukin. xxx/ellauri178.html on line 288: L'enfant y est heureux, bon élève et enfant de chœur, mais réservé et taciturne. De cette époque remontent les premiers émois masculins de Genet, en la personne du petit Lou Culafroy — qui deviendra plus tard « Divine », héros et ensuite héroïne de Notre-Dame-des-Fleurs — ainsi que d’hommes plus âgés, braconniers de passage ou marginaux égarés. Il obtient la meilleure note de sa commune au certificat d'études primaires. xxx/ellauri178.html on line 290: Il commet son premier vol à l'âge de dix ans. C'est l'acte fondateur de la mythologie de Genet qui, fustigé pour son acte, donne un change très existentialiste en sanctifiant son geste, revendiquant ainsi une asocialité profonde. Jäbä joutuu amixeen, karkaa, rupee kute JJ aikanaan vagabondixi jää kii ja est confié par les tribunaux jusqu'à sa majorité à La Paternelle, colonie pénitentiaire agricole de Mettray, où se cristallise probablement toute la liturgie de domination/soumission, la hiérarchie masculine et virile ainsi que la féodalité brutale qui en découlent à ses yeux. xxx/ellauri178.html on line 292: Il quitte les lieux à dix-huit ans et, devançant l'appel, s'engage pour deux ans dans la Légion étrangère. Il découvre alors l'Afrique du Nord et le Proche-Orient, qui lui font très forte impression par les passions qui y règnent, le charisme mâle et volontaire de ses habitants. Revenu à Paris, vivant de petits larcins (dont le vol de livres), Genet passe presque quatre ans dans des prisons pour adultes, pour l'essentiel à la Santé et à la maison d'arrêt de Fresnes. xxx/ellauri178.html on line 294: Ses premiers romans, écrits en prison, jugés pornographiques, sont censurés et se distribuent sous le manteau. Notre-Dame-des-Fleurs est un jeune assassin de 16 ans à la beauté fulgurante. xxx/ellauri178.html on line 296: Heti jos tulee jossain setämiesten niteessä puhe huippukauniista pojista, katamiiteista ja alkibiadeista, tietää että nyt on liikkeellä homopettereitä. (Esim. Platon, Thomas Mann ja Hemingway.) Oiskoon tossa jo tarpeexi tästä jätkästä. Jos satun jostain löytämään jonkun sen tekeleen, jatkan sitten lisää. xxx/ellauri178.html on line 304: What does the Bible say about impotence? Of 20 Bible verses about impotence not ONE even mentions the problem, let alone the word. Here's a grep: xxx/ellauri178.html on line 315: Acts 14:8 And there sat a certain man at Lystra, impotent in his feet, being a cripple from his mother's womb, who never had walked. xxx/ellauri178.html on line 317: John 5:7 The impotent man answered him, Sir, I have no man, when the water is troubled, to put me into the pool: but while I am coming, another steppeth down before me. xxx/ellauri178.html on line 319: Pooh, NONE of these deal with impotence of the pecker specifically. Hasn't the good book got ANY comforting words to offer? No wonder people get suicidal. xxx/ellauri178.html on line 321: - Wait, Jay has something to say about it. Jay? xxx/ellauri178.html on line 326: Q: Hey Jay! Have you ever dealt with the Christian’s response to medications that are designed to help men with E.D.? I’m into my 60’s now and the equipment just don't work like it used to. I am contemplating getting some help. I would appreciate your response. Thanks. xxx/ellauri178.html on line 329: Erectile Dysfunction is a symptom, not a disease or a problem to be dealt with. Rather, I think we should be targeting the source of the problem and dealing with that. xxx/ellauri178.html on line 343: Mitäs tästä Tsehovista? Siitä mullei ole yhtään paasausta vielä. Onxe jonkinlainen Kimmo Koskenniemi? No ei, munaton kyllä mutta perheetön. "Henkilökohtainen vapauden tunne" oli lääket.lis. Tsehoville erityisen tärkeä. Rothin Kepesh avataari kirjoittaa tutkielman Tsehovista ja "koteloituneesta miehestä". Nää on varmaan kaikki saatavissa Gutenbergistä. xxx/ellauri178.html on line 347: Anton Tšehovin tuotanto sijoittuu realismin ja modernismin väliin: kerronta on realistista, mutta tapa hahmottaa maailma uudenlainen, usein impressionistiseksi kuvailtu. Sitä ei voi sijoittaa mihinkään tiettyyn virtaukseen. Tšehovin kerronta on puolueetonta, objektiivista ja tarkkaa. Kieli on konkreettista ja yksinkertaista. Kertomukset ovat tiiviitä, vailla johdantoja ja juonenkäänteitä. xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan. xxx/ellauri178.html on line 351: Tarpeettomana mihin tarkoituxeen? Hölmö. Tottakai koroillaan elävät porvarit on tarpeettomia niiden toimettomuuden eteen raatavien proletaarlasten mielestä. Millanens perhe-elämä Antonilla oli? xxx/ellauri178.html on line 356: Anton Tšehov syntyi vuonna 1860 Taganrogin kaupungissa. Hänen isoisänsä oli ollut maaorja ja isä kauppias. Vuonna 1879 hän aloitti lääkärinopinnot Moskovan yliopistossa. Tšehov kirjoitti jo varhain lehtiin, osittain siksi että tarvitsi rahaa itselleen, sisaruksilleen ja perheelleen. Tšehovilla oli jo nuoresta asti tuberkuloosi, johon hän tiesi kuolevansa. Tämä synkisti hänen maailmankuvaansa. xxx/ellauri178.html on line 357: Hänen kuuluisin näytelmänsä on 1895 julkaistu Lokki kivellä. Lokki kärsi aluksi täydellisen epäonnistumisen Pietarissa ja saavutti suosiota vasta Moskovassa kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen ”tšehovilaiset” näytelmät saavuttivat yhä kasvavaa suosiota. Hänen viimeisiksi teoksikseen jäivät näytelmät Vanja-eno (1900), Kolme sisarta (1901) ja Kirsikkapuisto (1904). (Nimenomaan niin, ei mikään "Kirsikkapuutarha"!) Vuonna 1901 Tšehov solmi avioliiton näytelmiensä sankarittaren, Moskovan teatterin taiteellisen näyttelijättären Olga Knipperin (1868-1959) kanssa. Anton oli 41, Olga 33. No kohtahan Anton jo sitten kuolikin. Vuonna 1904 Tšehov oli hoidattamassa tuberkuloosiaan Badenweilerin kylpyläkaupungissa Saksassa, mutta menehtyi sairauteensa. In his last letter he complained about the way German women dressed. xxx/ellauri178.html on line 362: On 25 May 1901, Chekhov married Olga Knipper quietly, owing to his horror of weddings. She was a former protégée and sometime lover of Nemirovich-Danchenko whom he had first met at rehearsals for The Seagull. Up to that point, Chekhov, known as "Russia's most elusive literary bachelor," had preferred passing liaisons and visits to brothels over commitment. For the rest, he lived largely at Yalta, she in Moscow, pursuing her acting career. In 1902, Olga suffered a miscarriage; and Americans have offered evidence, based on the couple's letters, that conception may have occurred when Chekhov and Olga were apart, although Russian scholars have rejected that claim. Perhaps the semen was conveyed from Yalta to Moscow by snail mail. xxx/ellauri178.html on line 364: Perettä sillä ei siis ollut, notta aika turhanaikainen oli koko mies. Oliko sillä muita potilaita kuin se ize? Sen viimeiset sanat olivat "Ich sterbe". Oikeaan osui prognoosi. Äs eivät olleetkaan viimeiset, se ehti vielä sanoa: «Давно я не пил шампанского…». No, minä... xxx/ellauri178.html on line 366: Noniin, aloittaisinko lukemisen Pilin mainizemasta Ariadnasta? Se haiskahtaa hiukan misogyyniseltä. Ariadnahan on kuin Ernesto "Che" Guevaran "Brett"! Zwei Linsen auf einem Brett! Tai size on Claire Bloom. Kepeshin Clairella on kyllä isot kannut ja se on blondi shixa. xxx/ellauri178.html on line 372: Minkälaiset tyypit tykkää SM sexistä? Eunukki kai ei nyt ainakaan, mutta sen miespuolinen kilpailija Nordiska Literaturprisenistä selvästikin. Ja Phil Roth! Se lätkii Birgittaa pilluun jollain piiskalla ja mörisee sen pyynnöstä samalla rumia. Mitähän ne luulee olevansa? Markiisi de Sade ja Justiina? Mun veikkaus on että tää liittyy luontaiseen innostuxeen nokintajärjestyxestä. Eli ne joista on kivaa järjestäytyä termiittikeoxi tykkää myös tälläsistä alistamisen ja alistumisen merkeistä. Ja uskonnosta! Nöyrtymisestä ja rangaistuxista! Armosta ja jouhipaidoista! Hyi himskatti. xxx/ellauri178.html on line 374: Pepulla "ei ole käyttöä" Clairelle kun se ei tahdo nieleskellä Pilin runkkua. Jopa tuli Pililtä narsistinen lause sepitettyä. Claire ei alistu kun sitä alistetaan. Mitähän mamma Roth olis sanonut. Peppu olis saanut pelle-Hermannilta vizaa paljaalle pyllylle. Mutta jos Claire ei alistu ketäs silloin alistetaan? Ånej! Peppua! Men det går ju alldeles inte an! Roth on Daavid Shylock Fagin ja Harari fourpackina, se edustaa toxista telttajuutalaisuutta pahimmillaan. xxx/ellauri178.html on line 378: href="ellauri179.html">eteenpäin xxx/ellauri179.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri179.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri179.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri179.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri179.html on line 35: Get off my property! (Tevje, Fiddler on the Roof) xxx/ellauri179.html on line 38: Ernest Miller Hemingway (21. heinäkuuta 1899 Oak Park, Illinois – 2. heinäkuuta 1961 Ketchum, Idaho) oli 1900-luvun törkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita. Ernesto oli sadisti. Tää lause yxin riittää heittämään Henpecked Hemin tuherruxineen syvälle roden pohjalle: xxx/ellauri179.html on line 40: Neuvoin häntä (Brett, britti juoppoämmä) katsomaan sonnia hevosen asemesta sonnin hyökätessä picadorien kimppuun ja sain hänet niin tarkasti seuraamaan picadorien peitsenkäyttöä, että hän näki, mistä oli kysymys ja ettei touhu enää tuntunut pelkältä selittämättömien hirmuisuuksien sarjalta, vaan pikemminkin määrätietoiselta toiminnalta. xxx/ellauri179.html on line 42: Vittu mikä saasta! Etniinkö selitettyjen hirmuisuuxien sarja on joteskin parempi? Määrätietoisempaa kidutusta ja tappoa? Mut niihä tää paskiainen nautti sodastakin, se on miesten työtä. Samoin ne muutkin "miehiset" harrastuxet, kaikki samaa väkivaltaista sadismia. Hyvä että karvanaama kaappihomo ampui luodin päähänsä, se oli ainoa riistaeläin johon tuli hyvä osuma. xxx/ellauri179.html on line 52: Sakari Topelius, Suomen kansan namusetä. xxx/ellauri179.html on line 56: Uuden Seelannin rokotekriittiset jotka heitti kakkaa poliisien päihin. Paskalakit pahastuivat. Niille tuli paha mieli. xxx/ellauri179.html on line 59: Hemingwauta on käsitelty luokkaesimerkkinä setämiehistä albumissa 8, lukematta edes ainoatakaan sen teosta. Nyt on aika korjata tätä puutetta. xxx/ellauri179.html on line 61: Hemingway esittelee esikoisteoxessaan Ja aurinko nousee kovaxikeitetyn tyylinsä, joka vähexyy henkilöitä, tunteita ja tapahtumia, ja keskittyy tarkkoihin havaintoihin ja ytimekkääseen ilmaisuun. Teoxen on suomentanut Jouko Linturi, se ATK hemmoko? Se sarjayrittäjä? Ei Risto syntyikin vasta 1957. Eri Lintureita ovat, eivät edes samaa pesuetta. Tää nide nousi esille kun Pili-setä sitä suositti. Pilin mielareihin kuuluu myös Melville ja Conrad tietysti, jotka molemmat mainitaan samassa setämiesosastossa. Setämiehet puhuttelee toisia setämiehiä. Niinja sit vielä Henry Jamesin Ambassadors. Siinä vielä yxi setämies ja sen turaus. xxx/ellauri179.html on line 63: Hemingway alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan, Ja aurinko nousee, ollessaan 25-vuotiaana Pariisissa lehtimiehenä. Aiemmin Hemingway oli kirjoittanut pitkiä novelleja. Hän sai 250-sivuisen käsikirjoituksen valmiiksi 21. syyskuuta 1925. Alun perin Hemingway ajatteli antaa kirjalle nimeksi Ford Fiesta, muttei kuitenkaan halunnut vierasperäistä nimeä. Myös kirjan teemaan liittyvä Kadotettu sukupolvi oli nimiehdotuksena mielessä, mutta lopulta Hemingway otti Saarnaajan kirjasta lainatun nimen, Ja aurinko nousee. Hemingwayllä oli vaikeuksia saada kustantaja kiinnostumaan käsikirjoituksesta. Hän veti käsikirjoituksensa korjattavaksi ja poisti siitä 15 ensimmäistä sivua, päähenkilöiden elämäkerrat. Kustantaja Maxwell Perkins oli lopulta erittäin vakuuttunut romaanista. Hemingway osti kirjan vaimolleen Hadley Richardsonille. Kirja myi hyvin esikoisteokseksi ja siitä otettiin toinen painos jo kahden kuukauden kuluttua julkaisusta. xxx/ellauri179.html on line 65: Kirjan nimi tulee siis saarnaajalta, paremman puutteessa. Nousee päivä, laskee päivä. Onko tää se sama meemi kuin Isaac Bashevis Singerin kirjan der Hoif suomennoxen nimi, joka tulee Viulunsoittaja katolla musikaalin (1964) häälaulusta jonka levytti Eddie Fisher, vihelsi Roger Whitaker ja jonka on suomexi tunnelmoineet mm. Matti ja Teppo? Roger on anglokenialainen laulaja. xxx/ellauri179.html on line 73: When did she get to be a beauty? xxx/ellauri179.html on line 76: Sunrise, sunset. Sunrise, sunset, xxx/ellauri179.html on line 80: Sunrise, sunset. Sunrise, sunset, xxx/ellauri179.html on line 89: They look so natural together, xxx/ellauri179.html on line 92: Sunrise, sunset. Sunrise, sunset, xxx/ellauri179.html on line 99: For a man to take it at thirty-four as a guide-book to what life holds is about as safe as it would be for a man of the same age to enter Wall Street direct from a French convent, equipped with a complete set of the more practical Horatio Alger books. Niitähän se Pilikin luki poikasena. xxx/ellauri179.html on line 102: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri179.html on line 103: Ecclesiastes 1:5 The sun rises and the sun sets, and hurries back to where it rises. xxx/ellauri179.html on line 109: The Purple Land is a novel set in 19th-century Uruguay, first published in 1885 under the title The Purple Land that England Lost. Initially a commercial and critical failure, it was reissued in 1904 with the full title The Purple Land, Being One Richard Lamb's Adventures in the Banda Orientál, in South America, as told by Himself. xxx/ellauri179.html on line 111: The novel tells the story of Richard Lamb, a young Englishman who marries a teenage Argentinian girl, Paquita, without asking her father's permission, and is forced to flee to Montevideo, Uruguay with his bride. Lamb leaves his young wife with a relative while he sets off for eastern Uruguay to find work for himself. He soon becomes embroiled in adventures with the Uruguayan gauchos and romances with local women. Toivottavasti se oli ympärileikattu ettei gonorrhea turvottanut nuppia. After the events of the story he was captured by Paquita's father and thrown into prison for three years, during which time Paquita herself died of grief. xxx/ellauri179.html on line 113: Sen pituinen se. Toisen samanhenkisen läpyskän nimeltä Green Mansions synopsixessa todetaan mm. seuraavaa. xxx/ellauri179.html on line 115: Venezuela, c. 1875. Abel, a young man of wealth, fails at a revolution and flees Caracas into the uncharted forests of Guayana. Surviving fever, failing at journal-keeping and gold hunting, he settles in an Indian village to waste away his life: playing guitar for old Cla-Cla, hunting badly with Kua-kó, telling stories to the children. xxx/ellauri179.html on line 124: Abel kills Kua-kó and runs to the enemy tribe, sounding the alarm. Days later he returns. All his Indian friends are dead. He finds the giant tree burned, and collects Rima's ashes in a pot. Trekking homeward, despondent and hallucinating, Abel is helped by Indians and Christians until he reaches the sea, sane and healthy again. Now an old man, his only ambition is to be buried with Rima's ashes. Reflecting back, he believes neither God nor man can forgive his sins, but that gentle Rima would, provided he has forgiven himself. xxx/ellauri179.html on line 128: Rima the Jungle Girl returned to the DC Universe in a new pulp-era comic debuting in 2010 entitled First Wave. Rima was portrayed as a South American native with piercings and tattoos, who didn't speak, but communicated in bird-like whistles like Roger Whitaker. Plying a big knife and a panther, she helped Doc Savage's assistant Johnny Littlejohn, then darted back into the forest. xxx/ellauri179.html on line 134: Brett seisoi pidellen lasiaan ja näin Cohnin tuijottelevan häneen. Suunnilleen saman näköisenä hänen esi-isänsä varmastikin oli tuijottanut edessään leviävään Luvattuun maahan. Cohn tietysti vain oli paljon nuorempi kuin tuo esi-isä. Mutta hänen katseessaan oli samaa kiihkeää, ansionmukaisen palkan odotusta. xxx/ellauri179.html on line 136: Hemingway sai noobelin v. 1954. Brett on pelkkää hyytelöä Kaken sylissä. Täältäkö toi sanonta on peräisin? Brett on joku hieno brittilady joka tietysti on lätkässä Ernestoon, dick or no dick. Onko Kakella sotavamma kikulissa? Kyl-lä! Te ulkomaalainen olette antanut Italian eteen enemmän kuin oman henkenne! Kulliton Kake pyjamassa yxin huoneessaan nilistää tohvelit jalastaan. Itkeskelee vähän. xxx/ellauri179.html on line 138: Mencken tietääxeni inhosi Pariisia. Kein Wunder, sehän oli sakemanni. xxx/ellauri179.html on line 143: Neekerirumpali on pelkkää huulta ja hammasta koko mies. Kuis kuuluu? Peijakkaan hyvä rumpali. Et voi mua pettää...lauloi rumpali ja keskittyi palikoimaan. Neekerit on tosi hyviä palikoijia ja nyrkkeilijämiehiä. Keskittykööt siihen mitä osaavat, eime niitä muuhun tarvita, paizi kantajixi ja ovimiehixi, ainakaan ei mixkään sekunda Arsene Lupiineixi varsinkaan! xxx/ellauri179.html on line 145: Kikkelitön Kake sanoo hyvästit pillulliselle Brettille ja ryömii peiton alle. End of book I. xxx/ellauri179.html on line 149: The Jewish Princeton man and writer Cohn believes in love, romance and the ideals he finds in literature but he gets on the nerves of most of the other men in the novel by the way he pathetically hangs around Brett and with his "superior, Jewish" way. He becomes a target for the other men's dissatisfaction. xxx/ellauri179.html on line 151: Kake, the narrator of The Sun Also Rises is an expatriate working as a journalist in Paris. He served in World War I, in which he suffered an injury that made him impotent. This somewhat hinders his otherwise very close relationship with Brett Ashley. He typifies the Lost Generation, always seeking escape and finding no meaning in life having lost his dick in the horrors and intensity of the war. xxx/ellauri179.html on line 153: The Lady Brett Ashley character is a British, charismatic, and independent woman with a drinking problem. She is the love of Kake's life and she loves him too, but she (and Kake) both see his impotence as a possible obstacle to a relationship as she leads a promiscuous life of romantic adventures. She is waiting to get divorced from the aristocrat from whom she got her title, and then plans to marry Mike Campbell. She is terminally unhappy and always wanting someone else. She falls in love with Romero at the bullfight and becomes his inspiration at the ring. xxx/ellauri179.html on line 155: Bill Gorton is Kake's buddy from the war. A writer who moved back to America after the war, he is a joker, using humor to disguise the horrors of the war. He doesn't mind, for his penis remains shipshape and intact. He goes along with the group, unattached to Brett but getting caught up in the romantic business anyway. xxx/ellauri179.html on line 157: Pedro Romero is a young, good-looking bullfighting prodigy who is so skillful and beautiful that Kake, no wait, Brett falls in love with him. When Cohn learns of Romero's effect on Brett, he fights him but Romero cleverly evades him with the muleta. Romero and Brett run away together but Brett leaves him soon after when he tries to turn her into a traditional Latina woman. xxx/ellauri179.html on line 159: Montoya is the owner of the hotel in Pamplona where Kake and his best friends, the bullfighters, stay. He shares a special bond with Kake. A French war obligation I bet. xxx/ellauri179.html on line 167: Erneston beiget kaverit kilpailee siitä kuka on opiskellut Wayne D.Wheelerin joholla. xxx/ellauri179.html on line 173: Wheeler's career hit its high point with the passage of the Eighteenth Amendment and the Volstead Act in 1920. As enforcement of Prohibition became increasingly difficult, federal agencies resorted to draconian measures including poisoning alcohol to try to dissuade people from consuming it.[6] Wheeler's refusal to compromise, for example by amending Prohibition measures to allow for consumption of beer, made him appear increasingly unreasonable. His influence began to wane, and he retired in 1927. xxx/ellauri179.html on line 175: Soon after his retirement, Wheeler was beset by several tragedies. His wife was killed in an accidental kitchen fire, and his father-in-law had a fatal heart attack after trying unsuccessfully to aid her. Wheeler suffered from kidney disease contracted from abuse of booze, and died at an asylum in Battle Creek, Michigan on September 5, 1927. xxx/ellauri179.html on line 181: Whereas Hemingway wrote passionately about boxing and his own prowess, others, like Dempsey, saw something else. “There were a lot of Americans in Paris and I sparred with a couple, just to be obliging,” the Champ said. “But there was one fellow I wouldn’t mix it with. That was Ernest Hemingway. He was about twenty-five or so and in good shape, and I was getting so I could read people, or anyway men, pretty well. I had this sense that Hemingway, who really thought he could box, would come out of the corner like a madman. To stop him, I would have to hurt him badly, I didn’t want to do that to Hemingway. That’s why I never sparred with him.” Hemingway’s frequent sparring partner and fellow writer Morley Callaghan offered another sobering account of his training partner, saying, “we were two amateur boxers. The difference between us was that Ernie had given time and imagination to boxing; I had actually worked out a lot with good fast college boxers.” I had never seen Mr. Hemingway box, of course. But I will say this: the confidence of mediocre men is a fucking superpower. I have met many versions of this guy. Hell, I’ve sparred with the dude myself. xxx/ellauri179.html on line 183: Ei auta, täytyy nyt vääntää tää esikoisteos läpitte et voi sanoa että on kypsässä iässä lukenut ainakin yhden Ernesto "Che" Guevaran teoxen. Seuraavaxit vaik Komu zvoni hrana. Mulla saattaa olla se. Sen luin poikasena suomexi ja mieleen jäi vaan että maa järkkyi jonkun ämmyrkäisen alla kun Erneston avatar veti sitä wiixeen niin hyvästi. Sen nimihän on John Donnen jostain runosta. xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä. xxx/ellauri179.html on line 191: Ärsyttävät jenkkipaskiaiset yrittää etuilla junassa pikku lahjuxilla. Biarritzin vaarallisella rannalla meri kävi ja vei multa uimahousut jalasta. "Kake" sanoo sivulauseessa että se on katolinen. What? Oliko Hemingway katolinen? onko paavi? Katoliset ainakin koittaa röyhkeästi omia vanhaa roistoa omiin riveihinsä. xxx/ellauri179.html on line 193: The conventional view is that Hemingway’s true “religion” — insofar as he can be said to have one at all — is his famous “Cod”: that in order to give meaning to life, one had to live by some set of ethical principles. xxx/ellauri179.html on line 197: It could be “the cod of the hunter,” or “the cod of the bullfighter,” or (most fittingly) “the cod of the sea.” It didn’t matter what cod one chose — just as long as it provided rules for living a life of rectitude and dignity in an otherwise meaningless universe. Bets are off about the outcome of a war, says Hem's cod, for instance. xxx/ellauri179.html on line 203: Hemingway was raised in a Congregationalist Protestant home, and his first conversion to Catholicism occurred when he was a 19-year-old and volunteer ambulance driver in Italy during World War I. Two weeks into the job, he was delivering candy (LOL) to soldiers on the frontlines when he was hit by machine-gun fire and more than 200 metal fragments from an exploding mortar round. An Italian priest recovered his body, baptized him right on the battlefield and gave him the last rites. xxx/ellauri179.html on line 207: “A big Austrian trench mortar bomb of the type that used to be called ash cans, exploded in the darkness. I died then. I felt my soul or something come right out of my body, like you’d pull a silk handkerchief out of a pocket by one corner. It flew around and then came back and went in again and I wasn’t dead anymore.” xxx/ellauri179.html on line 210: Paulinella oli samanlainen poikatukka kuin Brettillä. Oliskohan "Kaken" impotenssi ollut sittenkin vain väliaikainen? Tai hetkinen, ehkä se kikkelin menetys onkin vain allegoria katolisuudelle? Vaikka toisaalta, ei katolisuus myöhemminkään estänyt Ernestoa vetämästä wiixeen naisia ja kuonoon (tai perään) miehiä. xxx/ellauri179.html on line 216: Unfortunately, his subsequent divorces and additional marriages, drunken brawling, domestic abuse, poison pen letters, paranoia, megalomania, and habitual womanizing tarnished his youthful sense of himself as a “super-Catholic.” Hemingway never wanted to be known as a “Catholic writer” because he simply felt he couldn’t live up to the responsibility. xxx/ellauri179.html on line 218: In a letter to his friend Father Vincent Donavan in 1927 just before he married his second wife, Hemingway wrote, “I have always had more faith than intelligence or knowledge and I have never wanted to be known as a Catholic writer because I know the importance of setting an example — and I have never set a good example.” xxx/ellauri179.html on line 224: The first time I read Hemingway’s books, I found an irrepressible piety and sense of the sacred permeating all his naturalistic plots. Had I known then about his Catholicism, it would have clarified things — and made the books better. xxx/ellauri179.html on line 225: And although Hemingway never related to the surface aspects of American Catholic life, he wrote at least one work explicitly about Christ, “Today is Friday,” a dialogue between three Roman soldiers present at the crucifixion discussing how well Jesus had died and the grace he showed under pressure. xxx/ellauri179.html on line 233: Of the 7 suicides that Mariel Hemingway is aware of in her family, 1 was of Ernest’s father, & 3 of his father’s 6 children (if one assumes that Hemingway did commit suicide). There still is no official decision–and there may never be–as to whether the death of the writer early Sunday from the blast of a 12-gauge shotgun had been an accident or suicide. However, the fact that Mr. Hemingway had been divorced would bar him from a Catholic Church funeral anyway. Catholic sources said there was nothing improper in a Catholic priest saying prayers at graveside. xxx/ellauri179.html on line 239: Seppo olet oikea sonni! xxx/ellauri179.html on line 241: Nyt on päästy henpecked Hemin kirjassa tähän sonni aiheeseen. Miten joku voi kerskua tolla lailla elukoiden taposta? No juttuhan on tietysti niin että tää pussilla, istutustikulla ja siemenillä varustettu sukupuoli on muuten joutava, sen on osoitettava tarpeellisuutensa ottamalla riskejä, juurikin koska ne sen kohdalla ei lajin säilymisen kannalta ole järin isoja. Sixi EAT! ja KILL! alueiden raaka työ on perinteisesti ollut niiden heiniä. Ja sitä mukaa kun raa'an työn tarve on vajennut, on myös koiraiden arvostus niiden izensä ja naaraiden kesken lasennut, mistä ne on hyvin huolestuneita. Niinpä ne nyttemmin keskittyvät työn sijasta pelkkään raakuuteen. xxx/ellauri179.html on line 243: Elukoiden tappoa pyssyillä ja keihäillä sekää turhaa rusikointia nyrkillä. Mä en tajua mitä hienoa siinä on. Mutta Ernesto tajuaa. Se on nupopää härkä ("mulli" on väärä käännös Jouko, kyseessä ei ole nuori vaan kuohittu yxilö!) joka ihailee ja pelkää sonneja, koira joka koittaa olla sutta kuin Surku Yniäinen. Älä koskaan houkuttele minua erilleen laumasta. Nää expatriaatit on kuin mini sonneja. Tölvivät juoppoa Brettiä kuin jotain lehmää. Kerrassaan joutavaa porukkaa. xxx/ellauri179.html on line 244: "Helvettiin kaikki naiset oli miten oli." Niinpä, mitäpä niillä tekee ilman heijaria. xxx/ellauri179.html on line 246: Kovasti miettimällä Kake on päätynyt siihen että kaikella on hintansa, vaikka isoäidillä. Hinoa Kake! Nyze tietää miten pitää elää. Moraali on se mistä jälkeenpäin izeänsä inhoaa. xxx/ellauri179.html on line 248: Paseo on paikallinen eläinnäyttely. Niin juuri, apinoiden markkinat. Kyltoi Hemin kirkossa käynti on osa sen laumaeläin luontoa. Juovat Anis del Monoa, niinkuin mekin Madridissa. Daytonan apinajuttupullosta. Emmä oikeastaan tajua tätä tajutonta ryyppäystä. Vaixuurin osa siitä lie pelkkää liioittelua. Ei kyllä huolehdita turvaetäisyyxistä. Sonni"taistelu" on inhottavaa verellä herkuttelua hevosparkojen kustannuxella. Muzellasia nää termiittiapinat vaan on. On aina olleet ja tulee aina olemaan. xxx/ellauri179.html on line 252: Kovaxikeitetty muna xxx/ellauri179.html on line 258: Nobel-sivuilla on aivan karmea hyllning Hemille joka todistaa tosi paljon sekä mekkomiehestä että koko Nobel-palkinnon luonteesta. xxx/ellauri179.html on line 260: Turauxen on kirjoittanut joku Anders Hallengren, an associate professor of Comparative Literature and a research fellow in the Department of History of Literature and the History of Ideas at Stockholm University. Heserved as consulting editor for literature at Nobelprize.org. Dr. Hallengren is a fellow of The Hemingway Society (USA) and was on the Steering Committee for the 1993 Guilin ELT/Hemingway International Conference in the People’s Republic of China. Among his works in English are The Code of Concord: Emerson’s Search for Universal Laws; Gallery of Mirrors: Reflections of Swedenborgian Thought; and What is National Literature: Lectures on Emerson, Dostoevsky, Hemingway and the... Pelkkiä noloja setämiehiä! xxx/ellauri179.html on line 269: et.jpg" height="250px" /> xxx/ellauri179.html on line 270: Did being dressed like a girl leave Ernestine confused? You bet! xxx/ellauri179.html on line 275: Grace Ernestine Hall, sittemmin Grace Hall Hemingway (June 15, 1872 – June 28, 1951) was an American opera singer, music teacher, and painter. Sen isä oli todennäkösesti chicagolainen teurastaja tai lihakauppias. Sen on tytär ainakin näkönen, vielä pelottavamman kuin Keskustan Sirkka-Liisa Anttila (kisa ratkeaa kyllä vasta loppumetreillä). xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja. xxx/ellauri179.html on line 288: After he had committed suicide at Ketchum, Idaho, in 1961, the literary position of the 1954 Nobel Laureate changed significantly and the aversion has, in a way, even become stronger. xxx/ellauri179.html on line 294: The slang word “hard-boiled" originated in American Army World War I training camps, and has been in common, colloquial usage since about 1930. It was a product of twentieth century cooking. To be “hard-boiled” meant a 10 minute egg, i.e. unfeeling, callous, coldhearted, cynical, rough, obdurate, unemotional, without sentiment. Later it became a literary term, xxx/ellauri179.html on line 296: In Hemingway, sentimentality, sympathy, and empathy are turned inwards, toward himself. Neither Hemingway the man nor Hemingway the writer should be labeled “hard-boiled” - his macho style of living and speaking and the alleged hard-boiled mind behind it are better labeled "addled". xxx/ellauri179.html on line 298: An unmatched introduction to Hemingway’s particular skill as a writer is the beginning of A Farewell to Arms, certainly one of the most pregnant opening paragraphs in the history of the modern American novel. In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary. It is packed with events and excitement, yet significantly frosty, as if unresponsive and numb, like a silent flashback dream sequence in which bygone images return, pass in review and fade away, leaving emptiness and quietude behind them. The lapidary writing approaches the highest style of poetry, vibrant with meaning and emotion, while the pace is maintained by the exclusion of any descriptive redundancy, of obtrusive punctuation, and of superfluous or narrowing emotive signs: xxx/ellauri179.html on line 300: Loppukesästä asuimme talossa kylässä, joka katsoi joen yli ja tasangon vuorille. Joen sängyssä oli kiviä ja lohkareita, kuivia ja valkoisia auringossa, ja vesi oli kirkasta ja nopeasti liikkuvaa ja sinistä kanavissa. Joukot menivät talon ohi ja tiellä, ja pöly, jonka he nostivat, jauhoi puiden lehdet. Myös puiden rungot olivat pölyisiä ja lehdet putosivat alkuvuodesta, ja näimme joukkojen marssivan tietä pitkin ja pölyn nousevan ja lähtevän tuulen sekoittamana, putoamisen ja sotilaiden marssiessa ja sen jälkeen tien paljaita ja valkoisia lehtiä lukuun ottamatta. xxx/ellauri179.html on line 302: Tältä varmaan näyttää paraikaa taas itä-Ukrainassa. Ernesto olis into piukeena. Eli Hard boiled meinaa noin 5-vuotiaan tasoa läsbarhet asteikolla. Tääkin paskiainen jaxaa puhua jostain "ylevästä" ja vielä Erneston kohdalla. "In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary." Aaarrgghh! No niin just, TLDR tyyliä. Ei ehdi tulla jano eikä mieli munaa ennen seuraavaa pistettä. Ei tarvi painaa pause nappia. xxx/ellauri179.html on line 312: There is an illuminating text in William James (1842-1910) which is both significant and reminiscent, bridging the gap between Puritan moralism, its educational parables and exempla, and lost-generation turbulent heroism. In a letter written in Yosemite Valley to his brother Henry William James wrote: xxx/ellauri179.html on line 314: “I saw a moving sight the other morning before breakfast in a little hotel where I slept in the dusty fields. The young man of the house had shot a little wolf called coyote in the early morning. The heroic little animal lay on the ground, with his big furry ears, and his clean white teeth, and his jolly cheerful little body, but his brave little life was gone. It made me think how brave all these living things are. Here little coyote was, without any clothes or house or books or money or bonds or anything, with nothing but his own naked self to pay his way with, and risking his life so cheerfully – and losing it – just to see if he could pick up a meal near the hotel. He was doing his coyote-business like a hero, and you must do your boy-business, and I my man-business bravely, too, or else we won’t be worth as much as a little coyote.” (The Letters of William James to Henry James, Little, Brown and Co.: Boston 1926.) xxx/ellauri179.html on line 330: “now I am a boy … You see why it’s dangerous, don’t you? … Why do we have to go by everyone else’s rules? We’re us … Please understand and love me … I am Peter … You’re my beautiful lovely Catherine.” xxx/ellauri179.html on line 332: "She" mounts him in bed at night, and penetrates him in conjugal (read homoerotic) bliss, "only felt the weight and the strangeness inside" and she said: ‘Now you can’t tell who is who can you?”. No sitähän sanoi äitikin pienenä. xxx/ellauri179.html on line 336: When writing The Garden of Eden he appeared as a redhead one day in May 1947. When asked about it, he said he had dyed his hair "by mistake." In that novel, the search for complete unity between boy lovers is carried to extremes. It "may seem" that the halves of the Platonic homoerotic myth (once cut in two by Zeus and ever since longing to become a spoon again) are uniting here. xxx/ellauri179.html on line 352: The mahogany bar spread eight feet with dark boards underneath that swirled up to a marble top. A famous writer with taped up glasses and grey-flaked hair sat at a table in the back corner. Two Americans walked in and sat on the barstools. They acknowledged the writer and ordered drinks. They were big men, just like him, and he had seen them in here many times. It was a small room. Fifteen by thirty feet at most with windows only in the door. The writer drank his Asti Spumante. The owner of the bar, Giuseppe Cipriani, walked towards his table and crouched down. xxx/ellauri179.html on line 354: “Papa, a man has asked for you.” He spoke quietly and motioned towards the front door. xxx/ellauri179.html on line 358: “No names.” Papa met his hand and winked through the glasses and the light flickered. “Your freedom's at stake.” xxx/ellauri179.html on line 362: “Papa. You can call me that.” Smoke filled the small room as a young couple smoked cigarettes. xxx/ellauri179.html on line 386: “Prosecco and peach. It's new here. It will catch on. The people will drink it.” Papa was in Italy to see his friend Ole Anderson, an old heavyweight prizefighter who lived in Fossalta di Piave now. He was always getting into trouble with bad people. Papa wrote a story about him once. A couple of men wanted to kill him in the story. Papa was in Venice to see his friend Juice, the owner of this bar Harry's, first. A man named Cole Anderson was shot outside Harry's two days ago so Papa told Juice to ask around and a man told him he'd be at Harry's today. The likeness of Ole and Cole's names drew Papa in. xxx/ellauri179.html on line 394: “I'll bet you fifty dollars I can break it with my bare hands.” One of the Americans said it. xxx/ellauri179.html on line 396: Nick accepted and the American lifted the walking stick and thrust it towards his head, snapping it loudly. Then he handed the broken pieces to Nick. Nick looked at the broken pieces and saw his life, split from his younger days. He hadn't always been a killer but he had always thought he was a big man until he met Papa. xxx/ellauri179.html on line 398: “Now,” Papa said. “Let's get to the killing.” xxx/ellauri179.html on line 400: “Good Christ, Papa, I've never seen anything like that,” Nick said, setting the broken pieces aside. xxx/ellauri179.html on line 406: “Monday. The man in the street.” It was Wednesday and it was hot. “What happened?” xxx/ellauri179.html on line 410: “He crossed the street,” Nick Adams said. “He was dead and that was all.” Papa looked at him and he looked at his drink. “I killed the wrong man.” xxx/ellauri179.html on line 418: “It was the man's wife and daughter. They must have weighed six hundred pounds between them,” he said. “Another two hundred for the man I killed.” xxx/ellauri179.html on line 424: “They were the two biggest women I ever saw in my life. You couldn't believe they were real when you looked at them. They ran to the street and a car hit them. The driver stepped out and fell to the ground. Dead. All four innocent! A thousand pounds on me!” He took a cigarette from his pack and pressed it to his lips and lit it. The barrel lit up then shot out smoke. He cocked one eye to keep the smoke out. The barrel pointed at Papa. xxx/ellauri179.html on line 426: “Not that any of us are truly innocent,” Papa said. “Determination to kill yourself and others. Why now?” xxx/ellauri179.html on line 434: “Listen, I'm in the middle of something.” He turned to face Nick. xxx/ellauri179.html on line 438: The Americans turned to face the scene after finishing their grappas. “Listen, boy, now get out,” Papa said as he stood up. “You're going to get yourself hurt.” xxx/ellauri179.html on line 446: One of the Americans feinted and knocked his right side. He fell and looked up at Papa. They were in the shade of the building, but where he fell in the sun of the street, Papa's shadow covered him. xxx/ellauri179.html on line 448: “Now get out of here.” xxx/ellauri179.html on line 478: “Meet here tomorrow. Ten o'clock.” xxx/ellauri179.html on line 488: “I've come to appreciate this. The harsh details in the background with the stillness in the foreground here—” It was Swans Reflecting Elephants by Dalí. “See this arrogant son of a bitch, Juice, missing the scene. The elephants standing on the shore and the swans floating over them.” Behind the swans grew trees, twisting to the sky. “He's so arrogant. And ignorant. He walked all the way from the town up the hill in the distance and here he's facing away with his hand on his hip. He can't see the color of the sky different from the reflection in the pond.” xxx/ellauri179.html on line 492: “Sometimes you have to look away. You look away and that's when you find something.” xxx/ellauri179.html on line 494: Juice pointed across the room and said, “Here is something you will love, Papa.” xxx/ellauri179.html on line 496: A few feet across the room hung Cézanne's Les Joueurs de carte (The Card Players). Two men face each other playing cards on a small table. “It's the man on the right, Juice.” Juice looked at Papa with concern. “The villain. Sometimes it's hard to tell. But you can trust a man who smokes a pipe. The man on the left shows us his cards. An honest man. Cézanne knew that.” xxx/ellauri179.html on line 500: “His pocket lies open too. A trusting man. The man on the right sulks, looking down with his overbite and light coat. Look in the background. Look at the bar and the uncertainty beyond it and how the scene gets lighter from left to right.” xxx/ellauri179.html on line 508: “No. I'm going to Fossalta to see him tomorrow. So it's settled. I have to go.” xxx/ellauri179.html on line 510: “Papa, one grappa,” the older officer said. Papa was drunk but told Juice to pour them. Juice poured four glasses and the Americans held their glasses out as Juice poured. They drank slowly and the officers said they would not raise suspicion returning late. xxx/ellauri179.html on line 518: The Americans paid their tab and stepped outside. Cobblestones ran through narrow alleys and slightly less narrow streets that led to the sea with buildings all along. Across from Harry's, a white building stood next to a red one. The Americans glanced at the spot the people had been killed. It was a few feet into the street and in line with the stark change in color between the buildings. Four children walked over the spot carelessly. They jumped and skipped happily to where the men couldn't see them. xxx/ellauri179.html on line 520: While they walked along a narrow street through tall, colored buildings, it started to rain. xxx/ellauri179.html on line 526: “Not sure. This air is too thick for me. Too wet and too thick.” xxx/ellauri179.html on line 528: They stepped past a small cafe. People sat outside on tables under umbrellas. “Let's save ourselves here.” They walked past the cafe. Balconies hung over the narrow street with plants hanging down, breathing in the rain. xxx/ellauri179.html on line 530: “I think he's hiding something,” the one with the taped up glasses said. xxx/ellauri179.html on line 532: “Let's get out of this rain.” xxx/ellauri179.html on line 538: “Sometimes death calls to make sure you're in,” Papa said and Nick turned around startled. xxx/ellauri179.html on line 542: “Sometimes an opinion comes across vividly on the page, even in the most objective cases.” xxx/ellauri179.html on line 550: “Oh, yeah? What's a bright boy to you? You're something of a bright boy yourself.” xxx/ellauri179.html on line 562: Papa did not say anything. Nick reached down for a coaster and rubbed it between his fingers. xxx/ellauri179.html on line 568: “Good. Very good. The best, I hear.” The stage stood a few feet above ground level. Drums and bass rumbled the room and the piano reassured everyone. xxx/ellauri179.html on line 574: “They kill them for less nowadays,” Papa said. There they were, less than three hours after meeting, and Papa's motive had completely changed. He wanted to warn Ole Anderson but didn't think he'd do anything about it anyway. He thought there was no reasoning with Nick Adams either. xxx/ellauri179.html on line 586: Thanks for the comments. I've always been interested in his dialogue style. It is awful isn't it? He seems to want the dialogue so strange you hardly know what its about but then maybe that means something? xxx/ellauri179.html on line 589: Juice is a man that owns a bar in Venice that Hemingway frequented in the late 40s. I used him as a sort of master of ceremonies. When he comes in, that means a new reference is coming in generally. Overall, the dialogue between Papa and the now antihero Nick Adams tells the story, taking the format of "Hills Like White Elephants." xxx/ellauri179.html on line 594: Roland (Hruodlandus) on Rolandin laulun keskushahmo ja sankari. Rolandin laulussa kerrotaan Kaarle Suuren sodasta Espanjan ”saraseeneja” vastaan ja Pyreneillä tapahtuvasta väijytyksestä, jossa Roland kuolee. Eepoksessa saraseenit hyökkäävät Roncevauxin laaksossa frankkien armeijan jälkijoukkojen kimppuun, joita Roland komentaa. Roland haavoittuu kahakassa kuolettavasti ja puhaltaa torveensa Olifantiin kutsuakseen apua. Torven ääni on niin kimeä, että se surmaa lintuja taivalla ja saa saraseenit vetäytymään sekasorron vallassa. Torvi kuitenkin halkeaa pahimmoilleen kahtia ja Roland kuolee uskollisen palvelijansa käsivarsille ennen kuin Kaarle Suuri ehtii paikalle. xxx/ellauri179.html on line 598: Legendan taustalla on todellinen taistelu, joka käytiin vuonna 778 Roncesvallesissa baskiaisten maalla. Siinä baskiaiset tuhosivat Espanjan sotaretkeltä vetäytyvän Kaarle Suuren armeijan jälkijoukon. Grimbergin Kansojen historian mukaan Rolandin laulun taustalla ollut taistelu oli suhteellisen vähäpätöinen kahakka, jossa baskiaiset, eikä suinkaan maurit, hyökkäsivät Espanjasta vetäytyneen Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkoon tuhoten sen. Rolandin esikuva oli suhteellisen vähämerkityksinen ruhtinas, joten laulu suuresti liioittelee sekä henkilön että tapahtuman merkitystä. xxx/ellauri179.html on line 602: Baskimajatalon seinällä 1 taulu esitti kuolleita jänixiä, toinen fasaaneja, niin ikään kuolleita, ja kolmas sorsavainajia. Bill olis halunnut ostaa täytetyn koiran. Outoja tyyppejä. Mutta mikäpä on Henryn kolmipyörä? Kazokaa osaan ajaa ilman kyrvänpäätä! xxx/ellauri179.html on line 604: Alicia Rix´s study of the relationship between cycling and authorship in James’s “The Papers” sums up Jake Barnes and Bill Gorton’s exchange in The Sun Also Rises linking Henry’s bicycle to Jake’s impotence. Rix examines James’s anxiety about authorial exposure and aversion to publicity and includes embarrassing depictions of him cycling by Ford Madox Ford, David Lodge, and others. (The original manuscript shows that, before deletion, this had read "Henry James's bicycle.") xxx/ellauri179.html on line 608: Young Hemingway vilified James for his choice of themes and characters, but more importantly, he viciously maligned him for the traumatic but obscure accident that had occurred in his youth. Leon Edel has summarized the known facts of the injury as gathered from James´ writings and other sources. The "obscure hurt" was reported by James to have happened at the "same dark hour" of the onset of the Civil War, in other words, May 1861 (Edel, Years 176-77). But actually the causative factor, the fire at West Stables in Newport, occurred on the night of October 28, 1861 (177). James relates that he had jammed himself into "an acute angle between two fences" trying to make "a rusty, quasi-extemporised old engine work" in order to help put out the stable fire. Injured in this attempt, James later provided only incomplete details and stated that the disaster was "intimate, odious, horrid, catastrophe, obscure, and most entirely personal" (175). xxx/ellauri179.html on line 610: Readers, critics, and other writers have often interpreted the result of the accident as castration, but Edel says the existing evidence... Hizi molemmilla expatriaateilla oli jäänyt mustalaisen muna oven väliin! Senkö tautta Hemingwaulla oli niin pikkuinen että Kultahattu pituuxia verratessa ilahtui! Mulla ei olekaan Amerikan kirjallisuuden pienin pisinappula! Se on Hemillä! (Viite). xxx/ellauri179.html on line 617: This bit of news is quite startling. It upsets half a century of scholarship that seems to have clearly shown James was a firm bachelor with a “low amatory coefficient,” as one of his doctors put it in 1905 in New York. But Holmes is not the only homosexual lover Novick claims for James. He also says that James had an affair with Paul Zhukovski, a Russian aristocrat James met in 1876 in the entourage of Ivan Turgenev. xxx/ellauri179.html on line 621: Another bit of imaginative projection upon James’ life can be found in Ernest Hemingway’s letters. This novelist, on learning that Brooks had written that James was “prevented by an accident from taking part in the Civil War,” immediately incorporated this into his nearly finished novel, The Sun Also Rises. In Chapter 12, Jake Barnes refers to his World War I accident, and Gorton says, “That’s the sort of thing that can’t be spoken of. That’s what you ought to work up into a mystery. Like Henry’s bicycle.” Barnes replies it wasn’t a bicycle; “he was riding horseback.” (In his memoirs, James spoke of having had a “horrid” but “obscure hurt.” He had strained his back during a stable fire while serving as a volunteer fireman.) Hemingway had originally inserted James’ name in the novel, but Scribner’s editor, Maxwell Perkins, vetoed this. Hemingway insisted. They finally compromised on the “Henry” alone. F. Scott Fitzgerald wrote to Brooks, “Why didn’t you touch more on James’ impotence (physical) and its influence?” The castration theme was picked up by R.P. Blackmur, Glenway Wescott, Lionel Trilling, and F.O. Matthiessen in their critical writings. xxx/ellauri179.html on line 623: What evidence does Novick offer for the James-Holmes “affair”? Just two French words James uses in his long and vivid notebook entry recalling his early days in Boston, where his family settled in a brick house in Ashburton Place near the State House. The words are l’initiation première–“first initiation.” In the entry, James is writing generally of the “rite of passage” that inaugurated his literary career. He describes the strong emotions he felt at the assassination of Lincoln (on James’$2 22nd birthday); how he wept when Hawthorne died; and the dawning sense of freedom experienced after the war’s end. He mentions also his first book review on English novel-writing, published in the North American Review, whose editors paid him $12, praised his writing, and asked for more. He does mention Holmes, but only to describe a brief visit he made to Holmes’ mother to ask how her son was faring in England, and his own fierce envy of Holmes for traveling abroad while James remained at home. xxx/ellauri179.html on line 625: These larger emotions apparently do not touch the single-minded Novick. He is caught by l’initiation première. “The passage seems impossible to misunderstand,” he says. (For the full quote, which Novick does not provide,.) In a footnote, he asserts, “James had his sexual initiation in Cambridge and Ashburton Place.” A bit enigmatically, he also says, “[I]t would be fatal to expand on that in the book for which these are the [foot]notes.” We are left wondering why Novick thinks it would be “fatal” to have what would be a bit more evidence. And he still hasn’t named James’ partner. A sentence in which he appears to be rummaging around for explanations says that the companion “seems to be a veteran, an officer.” He adds, “Henry hinted he was Wendell Holmes.” But it is Novick who is doing the hinting. Holmes was a close friend of Henry’s brother, William. Henry looked at Holmes with a certain aloofness. xxx/ellauri179.html on line 629: Novick’s second “case” is as flimsy as the first, but it has more documentation. It is based on James’ letters from Paris between 1875 and 1876. He has met Ivan Turgenev, the Russian master, and finds himself moving among assorted Russians. One of them is Paul Zhukovski, son of a Russian poet who tutored Alexander II when he was a prince. Reared in the royal court, Zhukovski is soft, dependent, spoiled, and weak-willed, but graceful and entertaining. James has never known any Russians, and Zhukovski becomes an agreeable companion; he is “picturesque,” and while James tells his parents that “human fellowship” is not his specialty, the two get along very comfortably. They dine with Turgenev, and with countesses, a duke, princesses. They make sorties into cabarets and cafes. James reports that he and Zhukovski have sworn “eternal fellowship.” One could read sex into this–as Novick does–but it sounds more like the drinking and singing that often takes place among young males, their swagger and “brotherhood.” At every turn, Novick introduces suggestions of a love affair. xxx/ellauri179.html on line 631: At the end of 1876, James moved to London. So far as we know, Zhukovski faded into the distance. James published seven books during the next three years and became a celebrity in London society. But Novick continues to allude to Zhukovski as if the relationship were of paramount importance to James. Only one letter from the Russian, written in 1879, survives. Zhukovski is in Italy and invites James to join him at the Villa Postiglione, his pension, at Posilipo, near Naples. While in Rome, James reserves a room in the pension for five days. xxx/ellauri179.html on line 633: The rest of the story emerges after James abruptly leaves the villa at the end of the third day. He lodges at a hotel in Sorrento and writes several lively letters indicating he fled from Zhukovski and a nest of young homosexuals. They were attached to the composer, Richard Wagner, who lives in a nearby villa. Zhukovski is now a crusading Wagnerian. He wants to introduce James. The novelist refuses. Wagner speaks neither French nor English. James doesn’t speak German. xxx/ellauri179.html on line 635: Writing to his sister Alice, James characterized Zhukovski as “the same impracticable and indeed ridiculous mixture of Nihilism and bric-à-brac as before.” He adds that Zhukovski always needs to be sheltered by a strong figure: “First he was under Turgenev, then the Princess Urusov, whom he now detests and who despises him, then under H.J. Jr. (!!), then under that of a certain disagreeable Onegin (the original of Turgenev’s Nazhdanov, in Virgin Soil) now under Wagner, and apparently in the near future that of Madame Wagner.” Novick bypasses these letters; he avoids looking at facts that might spoil his case. He does allude to the James remark about Zhukovski’s bric-a-brac, but he seems to misunderstand its irony. He claims that James was “cautious” about this visit because of crime and disease in the Naples area–all this, says Novick, is “out of keeping with the collection of bric-à-brac with which Zhukovski was surrounded.” James may indeed have been referring to the villa’s human bric-a-brac. xxx/ellauri179.html on line 637: In a letter written from Sorrento to Grace Norton in Cambridge, he described a group of English persons he visited in Frascati after leaving Posilipo. They were of an “admirable, honest, reasonable, wholesome English nature,” in sharp contrast to the “fantastic immorality and aesthetics of the circle I had left at Naples.” xxx/ellauri179.html on line 639: So Novick is deprived of the happy romance he wanted to chronicle at Posilipo. He consoles himself by a detailed account of Zhukovski’s adoption into Bayreuth, his painting the sets for Parsifal and being considered a kind of son by the Wagners. Novick seems to be trying to walk down two streets at once–the street of the refinements of literary biography and the more rigid roadway of the prosecutorial argument. He attempts to turn certain of his fancies into fact–but his data is simply too vague for him to get away with it. xxx/ellauri179.html on line 641: (Älä edes yritä peitellä Leon. Vaikka vetoa että Henry homosteli. Saattohan se olla impotentti kiitos kolmipyöräilyn, mutta se vaan rajaa roolivalikoimaa. Suu ja perssilmä sillä kai oli silti kunnossa. Ja sitäpaizi, mitä vitun väliä sillä on? No jos ei ole väliä, niin mixi sitten kyselet? Mixi kiistät? Kyllä apinatkin kazoo vierestä kun kaverit on pukilla. Siis muutkin apinat.) xxx/ellauri179.html on line 646: Book II comprises a sort of mid-book idyll. The author offers it to us by way of contrast to the Paris scenes that went before. In this novel, Pamplona will serve as a kind of anti-Paris, semi-rural and organic where the City of Light is urban and decadent. The woods outside Burguete where Kake and Bill fish for trout are even more different from Paris, and the sense of tranquility that the fishing trip creates in them and us could not be more different from the freneticism of the novel's opening chapters. xxx/ellauri179.html on line 648: Hemingway makes explicit here the themes of irony and pity: the irony of Kake's situation (he is a kind of superman who nevertheless can't perform the most basic of manly activities, namely fucking) as well as the pity "we" (who have our penises in working order) feel for him. The writer does so in an extended section, rich with dialogue, that is meant to be funny but has not dated well. The joking between Kake and Bill, over breakfast and later at lunch, is certainly believable as such, but it's difficult for a contemporary audience to follow, because the references to Frankie Fritsch and so forth have grown obscure with the passage of time. (The reference to Bryan's death tells us exactly when these scenes are occurring: 1925.) Do note, however, that Kake's physical condition is alluded to — and quickly backed away from. ("I'd a hell of a lot rather not talk about it" could be the motto of Kake's stoic take on the world, while Hemingway's would be "I want to talk about it all the time".) The writer has established, however, that Kake's condition is not simple impotence (rather it is loss of limb, or shortening of the joystick) and that it was caused by an accident. xxx/ellauri179.html on line 652: More black humor: "Get up," Kake tells Bill, who replies "What? I never get up." Of course, it is Kake, not Bill, who never gets up. Later, trout (again, a phallic fish) try in vain to swim against the current of a waterfall, and — not so humorously — Kake reads a book about a man frozen inside a glacier whose wife awaits the reappearance of his body for twenty-four years. Kake is "frozen," too, only no one has the patience to await his unthawing. xxx/ellauri179.html on line 654: William Jennings Bryan (March 19, 1860 – July 26, 1925) was an American orator and politician. Beginning in 1896, he emerged as a dominant force in the Democratic Party, running three times as the party's nominee for President of the United States in the 1896, 1900, and the 1908 elections, always losing. He served in the House of Representatives from 1891 to 1895 and as the Secretary of State under Woodrow Wilson. Because of his faith in the wisdom of the common people, he was often called "The Great Commoner". Pöljän näköinen kalju paxulainen. xxx/ellauri179.html on line 655: After leaving office, Bryan retained some of his influence within the Democratic Party, but he increasingly devoted himself to religious matters and anti-evolution activism. He opposed Darwinism on religious and humanitarian grounds, most famously in the 1925 Daytona monkey case, aka Scopes Trial. Since his death in 1925, Bryan has elicited mixed reactions from various commentators, but he is widely considered to have been one of the most influential figures of the anthropocenic era. xxx/ellauri179.html on line 657: A Bryan is a hot guy that will love you with everything he has. Bryan's are funny, smart, caring, good at everything they do, have brown hair and brown eyes, a brown moustache, the cutest dimples and an awesome body. They make wonderful husbands and fathers. A Bryan will dedicate his whole life to his wife and family and never ask for a thing in return except to be able to watch his sports uninterrupted. xxx/ellauri179.html on line 659: Suuri rahvaanmies oli tunnettu kieltolakiagitaattori. xxx/ellauri179.html on line 662: Kuului lehmänkellojen kalkatusta. Kapusimme jyrkällä rantatöyräälle. Pyökkimezässä olivat puut ylen iäkkäitä. Juuret olivat käpertyneet mutkallisixi. Upeaa maaseutua, Bill huomautti. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali huomautti. xxx/ellauri179.html on line 663: Tässä kohtaa antaa Ernesto taas aika selvästi ymmärtää ett se viihtyy parhaiten miesseurassa. No se onkin ennestään jo luokiteltu virilisierter Männlingixi, kuten Pilikin. xxx/ellauri179.html on line 665: Laitoin viinipullon lähteeseen jähtymään ja toivoin ettei kukaan löytäisi pulloja. Se oli aikamoinen taimen ja taoin sen päätä hirsiin, kunnes se väristen raukeni. Puuhailin sen kimpussa. Älkäämme kajotko sormillamme kanakopin pyhiin mysteereihin. Ollaan me pojat vaan keskenämme, harjoittakaamme male bondingia. Polvistukaamme. xxx/ellauri179.html on line 668: Alfred Edward Woodley Mason was an English author and politician. He is best remembered for his 1902 novel of courage and cowardice in wartime, The Four Feathers. He is also known as the creator of Inspector Hanaud, a French detective who was an early template for Agatha Christie's famous Hercule Poirot. xxx/ellauri179.html on line 678: This article is going to help you differentiate between the sounds and what the meaning behind them is. The first research was conducted in the 1980s by Nicholas E. Collias. This research became the building block for further research into chicken talk and cognition. Since then more than 24 sounds have been discovered and understood. Much more recent research at Macquarie University in Australia has uncovered not only chicken talk but cognitive abilities as well. xxx/ellauri179.html on line 680: Below we are going to share with you the 12 most common chicken sounds you will hear from your flock and what they mean. If you have ever listened to a flock of hens as they free range across the yard, you will likely have heard a low murmuring between them all. It sounds peaceful and content. This murmuring is thought to have two meanings: The first being: “life is good, I am having a good time”. And the second relates to safety. They will all range within earshot of each other because there is safety in numbers. Some chickens will also purr in contentment (especially those that are petted on a regular basis). And you who thought only cats’ purred! xxx/ellauri179.html on line 685: The first is a repetitive clucking that becomes faster, louder and more persistent as the danger approaches. Whether it is a cat, fox or snake the alarm will be raised so that all birds can take cover or flee. xxx/ellauri179.html on line 693: If you have a few hens in the coop laying at the same time it can get quite noisy. It is almost like a cheering committee to encourage the laying of the egg followed by raucous congratulations. xxx/ellauri179.html on line 696: It is a protest with the intention of intimidating the occupier to vacate the nest. This rarely happens and sometimes the complainer will try to move the sitter out by cramming into the nest box with her. xxx/ellauri179.html on line 704: Roosters will sometimes try to find a good spot for a particular hen to have her nest. He will trample and rearrange the bedding clucking all the time. xxx/ellauri179.html on line 707: Once a broody hen has settled into the routine of sitting on her eggs, she will start to coo and murmur to the unhatched chicks. xxx/ellauri179.html on line 710: When the chicks finally hatch and are starting to move around, the mother hen will entice her chicks to eat with a “tuk, tuk, tukking” noise. This verbal cue lets the chicks know that this food is ok to eat. xxx/ellauri179.html on line 711: As the chicks are now moving around they must learn the safety rules. The Mother hen has two distinct calls to bring the chicks back to her in the case of danger or uncertainty. The first is a low pitched clucking, this means the chicks should stay near Momma. xxx/ellauri179.html on line 712: The second sound is a “rrrrrrr” sound. When chicks hear this they will run to Momma for cover or to the nearest hiding place available. They will remain still and quiet until she lets them know it’s ok. xxx/ellauri179.html on line 714: Young chicks do not have too much of a vocabulary but they can let you know how they feel by chirping. There are five distinct ways in which a chick can chirp: xxx/ellauri179.html on line 718: Fear: A chick taken away from its mother will peep in fear – once you place it back with Mama they will be quiet. xxx/ellauri179.html on line 723: This wake up alarm means it is time to get up and hunt up some bugs. He crows to let everyone know this is his territory and his ladies. xxx/ellauri179.html on line 728: Once he has found something he will announce it with a “tuk, tuk, tuk” call that is similar to that used by a mother hen. xxx/ellauri179.html on line 736: However sometimes when a hen is free ranging by herself and wants some company, she will call loudly and insistently for the rooster. xxx/ellauri179.html on line 737: He will race over to see what is wrong and accompany her for a while before returning to the main flock. I have one Rhode Island Red who does this. xxx/ellauri179.html on line 745: There are quiet breeds that do not make a lot of noise such as Australorps and Barred Rocks. Then there are the girls who cannot be quiet: Rhode Island Reds and Cornish. xxx/ellauri179.html on line 760: I try to make a point of talking with my quiet girls each day. xxx/ellauri179.html on line 761: It is a good way to observe them and gives you a heads up if something is wrong. xxx/ellauri179.html on line 762: So the next time you visit your ladies, talk to them. Listen to them and you may be surprised by what you learn. What did you hear from your chickens? Let us know in the comments section below… xxx/ellauri179.html on line 769: Thank you, really appreciated reading this. I am new to the chicken game and learning on a daily basis. Today one of mine was egg-bound, she seems fine now though and I saw her and another eating her egg yolk but I’m a bit concerned it broke insider her. If you have any advice, would love to know. I am googling and also likely to take to the vet on Monday (it is Saturday so vets not open). Thanks again, well written blog! xxx/ellauri179.html on line 773: Hello, loved this article. We have 1 chicken who gets a lot of human attention daily. We talk to her a lot. Just last week she was sunning herself at the window and sang a short song. We had never heard her sing before! It was almost like a magpie. We Googled to try locate other singing hens but could not find anything. She has yet to do it again. Have you ever come across this? xxx/ellauri179.html on line 777: I have 3 Light Brahma girls..all seven months plus old, no eggs yet. Can I start feeding them layer feed now? They seem healthy and happy, just not laying. xxx/ellauri179.html on line 782: Nelisormi Pete tähtää kanoja xxx/ellauri179.html on line 784: In Defense of Women is H. L. Mencken´s 1918 book on women and the relationship between the sexes. Some laud the book as progressive while others brand it as reactionary. While Mencken did not champion women´s rights, he described women as wiser in many novel and observable ways, while demeaning average men. xxx/ellauri179.html on line 793: In general, biographers describe Defense as "ironic": it was not so much a defense of women as a critique of the relationship between the sexes. Topics covered by the book included "Woman's Equipment," "Compulsory Marriage," "The Emancipated Housewife," and "Women as Martyrs." Women were gaining rights, according to Mencken—the ability to partake in adultery without lasting public disgrace, the ability to divorce men, and even some escape from the notion of virginity as sacred, which remained as "one of the hollow conventions of Christianity." Women nonetheless remained restrained by social conventions in many capacities. xxx/ellauri179.html on line 797: Although he originally intended to be ironic when he proclaimed that women were the superior gender, many of the qualities he assigned to them were qualities he deeply admired – realism and skepticism among them, but also manipulative skill and a detached view of mankind. xxx/ellauri179.html on line 801: Mencken praised women, though he believed they should remain in the background of industry and politics. In personal letters especially, Mencken would write that women should appreciate men and do their best to support them. Although Mencken did not intend to demean women, his description of his "ideal scene" with a woman in the 1922 edition was not conventionally progressive: xxx/ellauri179.html on line 803: It is the close of a busy and vexatious day—say half past five or six o´clock of a winter afternoon. I have had a cocktail or two, and am stretched out on a divan in front of a fire, smoking. At the edge of the divan, close enough for me to reach her with my hands, sits a woman not too young, but still good-looking and well dressed—above all, a woman with a soft, low-pitched, agreeable voice. As I snooze she talks—of anything, everything, all the things that women talk of: books, music, the play, men, other women. No politics. No business. No religion. No metaphysics. Nothing challenging and vexatious—but remember, she is intelligent; what she says is clearly expressed... Gradually I fall asleep—but only for an instant... then to sleep again—slowly and charmingly down that slippery hill of dreams. And then awake again, and then asleep again, and so on. I ask you seriously: could anything be more unutterably beautiful? xxx/ellauri179.html on line 806: Mencken often espoused views of politics, religion, and metaphysics that stressed their grotesqueness and absurdity; in this context, escape from the supposed fraud of such somber subjects was welcome to him. xxx/ellauri179.html on line 810: The first edition of the book sold fewer than 900 copies, a disappointing showing. The second edition sold much better, during the more progressive Roaring Twenties. xxx/ellauri179.html on line 821: When the Bishop was asked whether salvation could be found outside the Episcopal Church, he replied, "Perhaps so, but no gentleman would care to avail himself of it." One year prior to the U.S. entering World War I, Manning said: xxx/ellauri179.html on line 825: If by Pacifism is meant the teaching that the use of force is never justifiable, then, however well meant, it is mistaken, and it is hurtful to the life of our country. And the Pacifism which takes the position that because war is evil, therefore all who engage in war, whether for offense or defense, are equally blameworthy, and to be condemned, is not only unreasonable, it is inexcusably unjust. Sorry Christ, we gotta move on, that's how the cookie crumbles. Phil Roth's 2 Swedish sluts were just plain wrong, and so were you J.C. xxx/ellauri179.html on line 830: et="Kipling">The Ladies xxx/ellauri179.html on line 837: I’ve ’ad my pickin’ o’ sweethearts, On mulla ollut nippu mirrejä, xxx/ellauri179.html on line 849: There’s times when you’ll know that you might; joskus tietää että tolta kyllä saa; xxx/ellauri179.html on line 855: Aggie de Castrer she made me, Castrenin Aggie mut opetti, xxx/ellauri179.html on line 860: An’ I learned about women from ’er! opetti mulle paljon naisista. xxx/ellauri179.html on line 862: Then I was ordered to Burma, Sit mut komennettiin Myanmariin, xxx/ellauri179.html on line 869: An’ I learned about women from ’er! se opetti mulle paljon naisista. xxx/ellauri179.html on line 871: Then we was shifted to Neemuch Sit meidät käskettiim Nimachiin xxx/ellauri179.html on line 875: ’Taught me the gipsy-folks’ bolee; se opetti mulle mustalaisten tapoja, xxx/ellauri179.html on line 893: the more you ’ave known o’ the others sillä mitä enemmän olet kokenut, xxx/ellauri179.html on line 894: The less will you settle to one; sitä vähemmän tyydyt kehenkään; xxx/ellauri179.html on line 895: An’ the end of it’s sittin’ and thinkin’, ja loppupeleissä istut vaan ja mietit, xxx/ellauri179.html on line 896: An’ dreamin’ Hell-fires to see; kuvittelet kärzääväsi helvetissä; xxx/ellauri179.html on line 898: (which I know you will not), (vaikka tiedänkin ettet ota) xxx/ellauri179.html on line 905: When you get to a man in the case, Kun oikein ajattelee miehiä, xxx/ellauri179.html on line 906: They’re like as a row of pins— niitä on kolmetoista tusinaan. xxx/ellauri179.html on line 910: Mandalay on Myanmarin toiseksi suurin kaupunki. Sen asukasluku oli noin 897 000 vuonna 2011. Se on Mandalayn alueen pääkaupunki ja sijaitsee Iravadijoen itärannalla maan kuivassa keskiosassa. Mandalay sijaitsee 716 kilometriä pohjoiseen Myanmarin suurimmasta kaupungista Yangônista, josta on kaupunkiin rautatieyhteys. xxx/ellauri179.html on line 912: et="Kipling">MANDALAY xxx/ellauri179.html on line 915: There’s a Burma girl a-settin’, and I know she thinks o’ me; Istuu burmeesi pimu ja ajattelee minua, xxx/ellauri179.html on line 924: Where the flyin’-fishes play, Mela sisällä etunojassa xxx/ellauri179.html on line 927: ’Er petticoat was yaller an’ ’er little cap was green, Muistan toki, sen pikkarit oli keltaset ja lippis vihreä, xxx/ellauri179.html on line 929: An’ I seed her first a-smokin’ of a whackin’ white cheroot, Mä näin sen ekan kerran kun se veti valkoista röböä xxx/ellauri179.html on line 935: On the road to Mandalay, etc. Mandalayn tiellä jne. xxx/ellauri179.html on line 941: We useter watch the steamers an’ the hathis pilin’ teak. Kazottiin kuinka höyrylaivat joella kasasivat tiikkiä. xxx/ellauri179.html on line 946: On the road to Mandalay, etc. Mandalayn tiellä jne. xxx/ellauri179.html on line 951: An’ I’m learnin’ ’ere in London what the ten-year soldier tells: ja opin täällä Lontoossa sen minkä vanha masi opetti: xxx/ellauri179.html on line 952: ‘If you’ve ’eard the East a-callin’, you won’t never ’eed naught else.’ Kun olet upottanut melaa Kauko-Idässä, et kuule juuri muuta halua. xxx/ellauri179.html on line 954: No! you won’t ’eed nothin’ else Ei! et huoli muuta midiä xxx/ellauri179.html on line 955: But them spicy garlic smells, et haista kuin valkosipulin hajua xxx/ellauri179.html on line 956: An’ the sunshine an’ the palm-trees an’ the tinkly temple-bells; ja palmuja ja päivänpaistetta ja niitä temppelikelloja. xxx/ellauri179.html on line 957: On the road to Mandalay, etc. Mandalayn tiellä jne. xxx/ellauri179.html on line 960: An’ the blasted Henglish drizzle wakes the fever in my bones; vituttava brittisade jäätää luut ja ytimet; xxx/ellauri179.html on line 964: Beefy face an’ grubby ’and Paxut posket ruma perse --- xxx/ellauri179.html on line 966: I’ve a neater, sweeter maiden in a cleaner, greener land! Mulla oli söpömpi misu kauniissa siirtomaassa! xxx/ellauri179.html on line 967: On the road to Mandalay, etc. Mandalayn tiellä jne. xxx/ellauri179.html on line 984: Unquestionably, Ernest Hemingway was anti-Semitic. Studded throughout his letters are nasty remarks about Jews. But Hemingway felt his prejudice had a place in his fiction as well, most notably in “The Sun Also Rises,” his classic 1925 novel about a group of Paris expatriates at the bullfights in Pamplona. xxx/ellauri179.html on line 986: Hemingway routinely describes Robert Cohn, introduced in the novel’s first lines as “the middleweight boxing champion of Princeton,” as a “kike” and a “rich Jew”; his obnoxiousness fuels the plot. (Cohn was based on Harold Loeb, a friend who gave Hemingway crucial support in getting his early work published; Hemingway could not forgive anyone who did him a good turn.) The anti-Semitic insult of writing a character like Cohn into his first major novel is breathtaking: it was not, like Hemingway’s letters, intended for private consumption only, but as characterization and a plot device in a work of fiction — a novel, as it turned out, written for the ages. xxx/ellauri179.html on line 990: Jenkit eivät panneet Harry Potteria kiellettyjen koulukirjojen listalle rasismin takia vaan jumalanpilkan. Harryn passio on feikki uskontoa. Vaan mitäpä on uskonto? Feikki Harry Potteria. xxx/ellauri179.html on line 993: Does this make Ernest Hemingway a bad writer? Does it mean we should no longer read him? I don’t think so. But then again I wrote his biography so I may be biased. The aesthetic satisfaction and sheer joy of reading such works as “In Our Time” and “A Moveable Feast,” or encountering the enduring truths of such novels as “A Farewell to Arms,” “For Whom the Bell Tolls” and, yes, “The Sun Also Rises” are undeniable. The books remain. So does racism and antisemitism. There are here to stay. xxx/ellauri179.html on line 1006: Sonnintappojuhlat on eteläsavolaista menoa. Pohjoisen baskit ja kataluunit on sen jo lopettaneet turhana ja julmana tuontitavarana. Sana flamenco tarkoittaa espanjaksi flaamilaista. Mustalaiset saapuivat maahan Kaarle V:n hallituskaudella samaan aikaan, kun maahan tuli runsaasti flaamilaisia sotilaita. xxx/ellauri179.html on line 1010: Juutalaisten ansiota siis tämäkin. "Olen hyvinkin uskonnollinen mies." Etkä ole, vaan munaton. Et edes kovaxi keitetty. Pelkkä jenkkipulzari. xxx/ellauri179.html on line 1016: "Go sit at it," Bill said. We went on out across the street. xxx/ellauri179.html on line 1018: Paskat ei tää Ernestine tiedä kyllä mitään. Muleta (muulitamma) on kainalosauva, stampella, matadorin kepukka nenäliinoineen on muletilla. Lupsa Lonkero jonka päässä on pantteri salmiakki oli masaddhorri. xxx/ellauri179.html on line 1020: Mikä vitun tragedia se on muka jos sonni tekee kiusaajastaan selvä. Silloinhan vasta pääsee nauramaan. Voi helvetti mitä paskanjauhantaa "suuruudesta" s. 240ff. xxx/ellauri179.html on line 1024: En tauromaquia, la verónica es un lance o suerte fundamental que se efectúa sujetando el capote con las dos manos. Su «invención» (más bien su fijación) se atribuye a Costillares. xxx/ellauri179.html on line 1028: Ya Pepe-Hillo utiliza el nombre de verónica en su Tauromaquia (1796). Los tratadistas atribuyen el origen del nombre a la semejanza entre la forma de presentar el capote y la del lienzo en que Verónica, de acuerdo a los Evangelios, enjugó el rostro de Jesús de Nazaret. xxx/ellauri179.html on line 1036: End of book 2. Enää onnexi lyhyt book 3 jälellä. Ai tänhän mä luin heti ekaxi nähdäxeni alkaako Kaken muna ehkä toimahdella loppupeleissä. Mutta ei. Tää kirja on tragedia. Eli mä oon läpi! xxx/ellauri179.html on line 1040: Ylivedolta tuntui! Totisesti! Yliveto, toden totta. Menin sisään lounaalle. xxx/ellauri179.html on line 1042: Vähän näyttää Jouko tässä irrottelevan. Ei Kake kiihdy käyttämään huutomerkkejä. Sehän on munaton. Manolitolle ei kelvannut gamin-kampaus. Brettin puli oli siitä nolo. xxx/ellauri179.html on line 1044: Rakkaani, Brett äännähti. Frankly, I don´t give a damn, Rhett ärähti. Ääps, väärä raina. Täähän oli se Amerikan paras elokuva, Donald Trumpin lemppari. Hei mikä leffa tästä törystä on tehty? xxx/ellauri179.html on line 1046: The Sun Also Rises is a 1957 film adaptation of the 1926 Ernest Hemingway novel of the same name directed by Henry King. The screenplay was written by Peter Viertel and it starred Tyrone Power, Ava Gardner, Mel Ferrer, and Errol Flynn. Much of it was filmed on location in France and Spain in Cinemascope and color by Deluxe. A highlight of the film is the famous "running of the bulls" in Pamplona, Spain and two bullfights. xxx/ellauri179.html on line 1048: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri179.html on line 1050: Ava Gardner and Tyrone Power näyttää ikälopuilta, Billistä puhumattakaan. Mitä pyyleviä setämiehiä tähän on kerätty? En pidä Avan kaxijakoisesta leuasta, tulee mieleen Fred Karlsson ihan väkisten. xxx/ellauri179.html on line 1052: Merkillinen juttu että ison hotellin baareissa on hienostunut tunnelma. Joopa joo. Saimme paistettua juottoporsasta ja rioja altaa. Eunukki söi koko porsaan ja joi kolme pullollista. Hyvä että ruoka sentään maistuu. Kake tykkää ihan kaikesta. Brett tykkäisi ehkä Kakesta mutta kun sillä ei ole kasseja. "Yes," I said. "Isn't it pretty to think so?" Herttainen kuvitelma eikö totta? THE END. xxx/ellauri179.html on line 1056: href="../ellauri180.html">eteenpäin xxx/ellauri183.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri183.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri183.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri183.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää. xxx/ellauri183.html on line 40: Tän perustavanlaatuisen blasfemian rinnalla atheisti Rothin kiekuna on typerää teineilyä. Silti jutkut hermostuivat Rothista paljon enemmän kuin tästä, koska Roth mustas niiden mielestä juutalaisten mainetta. Siihen verrattuna tällänen suht sexitön (jos apinan pikapanoa ei lasketa) jumalanpilkka vähän niinkuin kotioloissa on varsin harmitonta. xxx/ellauri183.html on line 42: Tää on yxi parhaista rompskuista mitä olen lukenut. Täysosuma, osui 1-piippuiseen ja upposi. Mikä ei takaa, etten lukenut sitä kuin piru raamattua. Todennäköisesti kyllä. xxx/ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet: xxx/ellauri183.html on line 66: Mä olin epämääräisesti loukkaantunut kun Seija ekan kerran nimitti mua humanistixi. Se oli vähän sama asia kuin sanoa et mä oon jotenkin sekundaa, huono matikassa, tai että mulla on liian pieni pippeli. Niinkuin ehkä olikin. xxx/ellauri183.html on line 70: Muilla Marxin veljexillä oli Bernie-sedästä jälkeenpäin vain hyvää sanottavaa. De mortuis nihil nisi bene. Eivät pitäneet sitä vakavana uhkana, ehkä vähän väpelönä. xxx/ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank." xxx/ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man. xxx/ellauri183.html on line 78: His deep belief that one should live morally crashed into his premise that one should live fully. Yep, I bet he did shag his coeds. Janna Malamud Smith is the author of An Absorbing Errand: How Artisz and Crafzmen Make Their Way to Mastery; A Potent Spell: Mother Love and the Power of Fear; and Private Matters: In Defense of the Personal Life. Her titles have been New York Times Notable Boox and A Potent Spell was a Barnes and Noble "Discover Great New Writers" pick. She has written for the New York Times, the Boston Globe, and the Threepenny Review, among other publications. A practicing psychotherapist, she lives with her husband and two children in Massachusetz. xxx/ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked." xxx/ellauri183.html on line 82: Malamud laughs at the labels which contemporary critics have pinned on him. "Tragico-comico, realistico-fabulistico; the more the merrier!" More human excellence! More generosity! More coed pussy! Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter. xxx/ellauri183.html on line 90: Malamud was stunned. He drafted two letters to Roth, refuting his argumenz, but never sent them, according to a Malamud biography by Philip Davis. Instead, Malamud mailed only a few words to Roth: “It’s your problem.” xxx/ellauri183.html on line 91: Roth wrote back, audaciously insisting that he had pointed out “fictional skeletons” that perhaps Malamud himself didn’t see. Like a sanctimonious little shit. xxx/ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith. xxx/ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death. xxx/ellauri183.html on line 96: As a reward for winning the feud, U.S. President Barack Obama presented the 2010 National Lizardities Medal to novelist Philip Roth during a ceremony in the East Room of the White House, on March 2, 2011 in Washington, DC. Getty Images. xxx/ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin." xxx/ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn. xxx/ellauri183.html on line 107: He forbade television in the house until the late '50s to encourage Paul and Janna to read. And he set an example of "incredible and absolutely consistent discipline," reading every night in his slow, methodical way, underlining frequently. He doesn't prize material things all that highly, and the center of his life has always been his family and friends. xxx/ellauri183.html on line 109: In Malamud's cosmology, free will and an omnipotent deity coexist because God ("who invented man to perfect himself") has an overall plan "to make man meet his obligations, but in a way he can't tell him about in advance -- to make him use himself best." xxx/ellauri183.html on line 110: Toisin sanoen: vapaa tahto on kyberneettinen versio determinismistä, siis Ilkka Niiniluodon suotta pilkkaama Ahmavaaran korkkiruuvi! "That's how an inventive god earns his living. I can't outguess my characters all the time, although I know I try. But when I get a character to surprise me, then I know I'm cooking with gas." xxx/ellauri183.html on line 111: Many critics dismiss Malamud as a "Jewish writer." But "that's a reduction of my accomplishment. It diminishes something. All men are Jews, he once said, and Jews are absolutely the very stuff of drama. I say nothing about the ladies." xxx/ellauri183.html on line 112: He is irritatingly compared to Nobel laureate Isaac Bashevis Singer. "Don't lump me in with Singer. We're very different. I don't go in for the schlemiel interpretation. There's a difference of intent. I am serious. I have not given up the hero -- I simply use heroic qualities in small men like myself. There ought to be more heroes like myself. Idealism has become a strange word." xxx/ellauri183.html on line 119: Rakas päiväkirja. Sunnuntain lehdissä kerrottiin paljon muun ohella Eila Pennasesta ja siitä, miten Brasiliassa yritetään estää vapaampia tuulia mm. syyttämällä vapaata kasvatusta kaikesta pahasta, esimerkixi Sharon Taten murhasta. Näiden erilaisten aiheiden yhdistelmä palautti mieleeni Eila Pennasen kirjoituxen "Miten jaxan elää" Suomen Kuvalehdessä viime syxynä. xxx/ellauri183.html on line 121: Eila Pennanen aloitti ilmoittamalla, että hän on monien muiden tavoin luopunut. "Me tiedämme liikaa siitä mitä maailmassa tapahtuu ja me tiedämme siitä liian vähän." xxx/ellauri183.html on line 123: Vähän myöhemmin hän kuitenkin jatkaa: "Mutta luopunutkin voi tehdä jotakin, jos ei muuta niin valita seuransa. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ei ole yxinkertainen päämäärä, mutta minusta tuntuu selvältä, etä sosialismi on yhteiskunnan ainoa mahdollisuus. Tai jokin muu sosialismin muoto – tähänastiset eivät houkuttele." xxx/ellauri183.html on line 125: "Jo alkaa Himmunkin usko kaikkinaiseen hyvyyteen horjua. Ruusuköynnös jatkaa jo romaaneista Himmun rakkaudet ja Koreuden tähden tuttua, eloisaa ja inhimillistä linjaa. Sosiaalinen ja psykologinen realismi lyövät kättä, pieni sekoittuu suureen, ... Eila Pennanen." xxx/ellauri183.html on line 130: Simpanssi Gottlob eli "Buz" ei välittänyt vaikka kuulapeli oli järjestetty, kuha se voitti. Järkevää. Calvin Cohn viittilöi Buz Hobbesille: Olemme kahden maailmassa. Buz Calvinille: Ojenna banaani. Kumpihan oli tyhmempi? xxx/ellauri183.html on line 132: "En tarkoita existentiaalista yxinäisyyttä, ymmärräthän, jota saattaisi nimittää tietoisuudexi omasta olennaisesti subjektiivisesta olemuxesta, johon kuuluu myös jonkinlainen elämään sisältyvän kuoleman tunto, vaan termiittipesän puutteesta. Ymmärrätkö? Ojenna appelsiini, viittilöi Buz. xxx/ellauri183.html on line 139: Tää juttu kosketti siis Malamuuttia, kerzen oma Jenna tytär oli tollanen uskonluopio. Bernie ajatteli et jos toinen niistä oli jutku ja toinen kristitty, saaresta ei tulisi paratiisia. No vizi ei muutenkaan, kun molemmat on koiraita ja vielä eri lajia. xxx/ellauri183.html on line 141: et/wp-content/uploads/2014/11/Jessica3-769x1024.jpeg" /> xxx/ellauri183.html on line 144: Gorilla tuijottaa apinoita mezästä silmät tyhjinä kuin mörkö muumipeikkoja ja sitten poistuu pieraisten. Se piti Bernien isän valituxista fonografilevyllä. Hyvä huomio Malamuutin kirjassa on että merkizevästi toisistaan eroavat apinoiden sanomat voi ihan hyvin lähettää ja vastaanottaa ilman sanoja. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta tuskin niitä tarvitaan. Poistuvan gorillan ilmavaiva oli paljonpuhuva. xxx/ellauri183.html on line 149: Buz kysyi: Mikä on ihminen, isi? Cohn sanoi arvelevansa että ihminen on se joka suhtautuu herkästi ja suojelee elämää ja sivilisaatiota. Buz sanoi että hän oli mieluummin simpanssi. Tai kristitty. Gottlob, Calvin Cohnin poika joka tykkää enemmän pojasta kuin isästä on aika veitikka. Se ei halua Aatami ja Eeva -tarinaa koska siinä on se käärme, kaarmeet ruomivat mahallaan. Se ei halua Kain ja Aabel tarinaa, koska se ei pidä väkivallasta ja verenvuodatuxesta. Väkivalta Uudessa Testamentissa johtuu siitä että he ristiinaulizivat Jeexus Nasaretilaisen. "Ketkä he?" kysyi Cohn valppaasti. "Roomalaiset sotilaat." Cohn taputti Buzia päälaelle. "Kerro minulle se tarina jossa isa katkaisi pienen poikansa kaulan" Buz pyysi. Cohn vastasi suuttuneena: "Olen sanonut jo vaikka kuinka monta kertaa että Abraham ei katkaissut Iisakin kaulaa. Enkeli esti viime tingassa." Kaikki vain osoittivat toisilleen että he rakastivat toisiaan. Iisakille ei jäänyt mitään traumoja. Buz piti onnellisista lopuista. "Jumala on rakkaus", hän sanoi. Cohn ei ollut varma siitä muttei sanonut mitään. Mutta oliko syntipukin murhaaminen muka sivistunut teko, kysyy Buz. Mina olen elain ja olen aina ollut vegetariaani! Syon banaania mutten ime sun penista ennenkuin mennaan naimisiin. xxx/ellauri183.html on line 151: Juutalainen möi arabille tissiliivejä satamäärin ylihinnalla. Juutalainen alkoi ihmetellä mihin se nin paljon tarvizi. Arabi paljasti: leikkaan ne kahtia ja myyn juutalaisille tuplahintaan kipoina. Gottlob pölli Cohnin yarmulkan ja hukkasi sen viidakkoon. xxx/ellauri183.html on line 153: Ortega y Gasset väitti että simpanssit ei muista äitiään. Vitun humanisti. Gottlob ei pitänyt Hozesta. En minäkään. Buzin mielestä elämän tarkoitus on pitää niin hauskaa kuin olla voi ja hypistellä penistä. Cohn ei antanut simpanssin pitää kikkelistä mutta antoi Buzin imuttaa. George kazoi päältä mustasukkiaisena. Eikös joku niistä olis voinut olla narttu, vaikka George? Olis saatu liukkaampi kolmiodraama. xxx/ellauri183.html on line 155: 5 lisäapinan (joista 1 narttu, jee!) jälkeen puuttuu enää 3 että saisi kädellisistä Calvinille kokoon nälkäisen minyamin. Sitä ennen hän halusi päästä laatimaan ja sanelemaan sääntöjä ja määräyxiä. Kolleegat laivalla olivat sanoneet että hänellä oli johtamistaipumuxia. Ei vizi kyllä tässä kaverissa on paljon sentään Kimmo Koskenniemeä. Aivan tolkuton persepää. xxx/ellauri183.html on line 157: Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia. xxx/ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law. xxx/ellauri183.html on line 168: In Fear and Trembling, Kierkegaard follows Kant in emphasising that Abraham's decision is morally repugnant and rationally unintelligible. However, he also shows that one consequence of Kant's view is that, if nothing is higher than human reason, then belief in God becomes dispensable. Unlike both Kant and Luther, Kierkegaard does not promote a particular judgment about Abraham, but rather presenz his readers with a dilemma: either Abraham is no better than a murderer, and there are no grounds for admiring him; or moral duties do not constitute the highest claim on the human being. Fear and Trembling does not resolve this dilemma, and perhaps for a religious person there is no entirely satisfactory way of resolving it. xxx/ellauri183.html on line 172: Kierkegaard's point in Fear and Trembling is not to recommend blind faith in God, but to unsettle his readers' blind faith in themselves. That is to say, he seex to challenge their complacent assumption that they are Christians. Only when this assumption was abandoned, he thought, could people embark on the task of becoming a Christian. xxx/ellauri183.html on line 175: WHAT THE FUCK? Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun poikakulta. Iisakki oli Aaprahammin poika, för helvete! Mutta muistakaa, Söören kärsi paizi kyttyrästä myös hemmottelevasta äidistä ja sairaasta isäsuhteesta. xxx/ellauri183.html on line 177: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life. xxx/ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith. xxx/ellauri183.html on line 184: Abraham sovelsi Iisakin keisiin zen-filosofiaa: lakkaa ajattelemasta niin nouset korkeammalle leevelille. Kukahan tämänkin pähkähullun lurituxen kyhäsi? Joku sikki Clare Carlisle 11 v. sitten ja sai sen julki vielä Guardianissa. Hyi helvetti. Professor Clare Carlisle is Professor of Philosophy with Contact details at King's College. xxx/ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021). xxx/ellauri183.html on line 194: Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same. xxx/ellauri183.html on line 206: et José">José Ortega y Gasset (Madrid, 9 de mayo de 1883-ibídem, 18 de octubre de 1955) fue un filósofo y ensayista español, exponente principal de la teoría del perspectivismo y de la razón vital e histórica, situado en el movimiento del novecentismo. xxx/ellauri183.html on line 208: Nació en una familia madrileña acomodada, perteneciente al círculo de la alta burguesía de la capital. Su abuelo materno, Eduardo Gasset y Artime, había fundado el periódico El Imparcial, que después pasaría a dirigir su padre. xxx/ellauri183.html on line 214: En 1916 nació su hijo José Ortega Spottorno, que fue ingeniero agrónomo y fundador del periódico El País. Hei täähän on Espanjan Eljas Erkko, ja sen poika Aatos. Ja samanlaiset "edistysmieliset eli talousliberaalit kannatkin. Oli myötäilevinään La Republicaa mutta oli ize asiassa tyrmistynyt («el artículo donde la Constitución legisla sobre la Iglesia» le parece «de gran improcedencia»). xxx/ellauri183.html on line 220: Helvetin persepää. Kun Hemingwau tulee apuun tauromakhiaan Ortega lähtee lipettiin Lissaboniin koko sodan ajaxi. (El Zorrossa Ortega on 1 kapinakenraaleista, ilkeä mies mutta urhea.) xxx/ellauri183.html on line 223: El pensamiento de Ortega se suele dividir en tres etapas: xxx/ellauri183.html on line 225: Etapa objetivista (1902-1914): influido por el neokantismo alemán y por la fenomenología de Husserl, llega a afirmar la primacía de las cosas (y de las ideas) sobre las personas. xxx/ellauri183.html on line 229: Etapa raciovitalista (1923-1955): se considera que Ortega entra en su etapa de madurez, con obras como El tema de nuestro tiempo, Historia como sistema, Ideas y creencias o La rebelión de las masas. xxx/ellauri183.html on line 232: Lo dado eli tietoisuus ei riitä antamaan "merkityxiä" vaan siihen tarvitaan el todo. El Toro! «Yo soy yo y mi circunstancia, y si no la salvo a ella no me salvo yo.» (Meditaciones del Quijote, 1914). Tavanomaista seppoilua. xxx/ellauri183.html on line 236: Para Ortega, la vida humana es la realidad radical, es decir, aquella en la que aparece y surge toda otra realidad, incluyendo cualquier sistema filosófico, real o posible. Para cada ser humano la vida toma una forma concreta. xxx/ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó. xxx/ellauri183.html on line 251: Sinansa vizikasta että Malamuutin hauska luomiskertomus tai toinen vedenpaisumus ei ole juuri heilauttanut viihdenäyttämöiden verhoja, vaikka se arvokkaalla tavalla nakertaa sekä juutalaisuuden että kristinuskon hölmömpiä puolia. No ehkä juuri sixi, kumpikaan tiimi ei pääse vapautuneesti naureskelemaan vastapuolelle. Lukijat ei oikein tiedä kehenkä samastuisivat. Kaikki suuttuvat! xxx/ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's). xxx/ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution. xxx/ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less) xxx/ellauri183.html on line 277: This book is like an abstract piece of art that invites several interpretations. xxx/ellauri183.html on line 280: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri183.html on line 285: Labour MP is told she is 'historically wrong, factually wrong and morally wrong' to make comparison between Putin's invasion of Ukraine and the situation in Israel and Palestine. xxx/ellauri183.html on line 287: Conservative former work and pensions secretary Stephen Crabb intervened to describe her comparison as 'historically wrong, factually wrong and morally wrong', and added that it did 'a huge disservice not just to the people of Ukraine but also to the people of Palestine and the people of Israel as well as to all the people in the west, who face a unique situation and set of challenges'. xxx/ellauri183.html on line 291: She called for a 'complete and total ban of illegal Israeli settlements' in the West Bank and said that recognising Palestine was the 'bare minimum' of what the UK should do as part of a two-state solution to the conflict. xxx/ellauri183.html on line 293: inter arma silent leges, sanoivat jo muinaiset roomalaiset. xxx/ellauri183.html on line 302: Sit juutalaiset eivät ole juuri olleet maanviljelijöitä, vaan eka paimentolaisia ja sitten rahanlainaajia. Niiden on täytynyt pelata irtaimella ja käteisvaroilla ja ansaita elantonsa kauppamiehinä. Kai siinä kovassa valintapaineessa valikoituu teräviä bisnismiehiä. xxx/ellauri183.html on line 304: Roth pystyy hikisesti törkeilyyn perustuvaan verbaaliseen komiikkaan. Malamudilla on sama taito kuin oli Knupolla kertoa eleettömästi pitkä tarina jonka huumori alkaa vähitellen kasautua erilaisista epäsuhdista niin että ei pian pysty pysymään vakavana. xxx/ellauri183.html on line 306: Missäs minun osuuteni on, kysyi vanha käärme Eevalta. Se ei ole sinua varten, syistä joita en voi mainita. Rakkaus ei ole populääri ilmiö, siitä puhutaan mutta oikeasti se ulottuu vain kynnettömän sormen syvyyteen. xxx/ellauri183.html on line 308: Yhdysvaltain amerikkalaisten pudottamien ensimmäisten (pienten) atomipommien jälkeen japanilaiset ryömivät lasinsirpaleissa eziskellen silmämuniaan. Voisin sanoa enemmänkin mutten tohdi. xxx/ellauri183.html on line 323: In 1993, the MIT Press published a collection of essays in linguistics to honor Bromberger on the occasion of his retirement. "The View From Building 20," edited by Ken Hale and Jay Keyser, featured essays by Chomsky, Halle, Alec Marantz, and other distinguished colleagues. Jews every nose of them. Alec is not very distinguished, though he beat me for the Harvard Junior Fellowship. xxx/ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar. xxx/ellauri183.html on line 330: Irene Heim opetti mulle miten laitetaan pussilakana. Se käytti emätinpuikkoja. Kamat pussiin osasin jo laittaa neuvomattakin. xxx/ellauri183.html on line 335: En koskaan pitänyt Roomeosta ja Juuliasta. Koko juoni on hanurista. Täysin epäuskottava. Malamudkin pitää sitä hieman pilkkanaan. Simpanssineito lämpenee Colinille tämän luettua sille Roomeota ja Juuliaa, luku 3. xxx/ellauri183.html on line 357: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri183.html on line 358: Tätä biisiä Cohnin levytetty isä joihkasi simpanssien syömälle paviaanityttö Sara Kolehmaiselle. Babiaanit eivät tulleet peijaisiin vaan luskuttivat kalliolta vihaisesti chimpeille. xxx/ellauri183.html on line 366: Hän sanoi että lapsella - olipa hän kenen tahansa lapsi, vaikka vain ihmisen ja simpanssin, tai Mikki rotan - oli sisäinen, Jumalan antama oikeus kasvaa ja tulla joksikin muuksi kuin lapsi. »Elämän on kuljettava kulkunsa ollakseen todella elämää. Siten se saa aikaan valinnan vapauden, johon tosin kuuluu tavalliset rajoitukset mutta joka ainakin on vapautta kuvitella tulevaisuutta. Kun tulevaisuus on edessä tai kun te ajattelette että se on se virvoittaa mielen puutarhoja. Ikään kuin ihminen eläisi kahdessa paikassa samaan aikaan. Sen vuoksi», sanoi Cohn, »oli paha, riistämiseen tähtäävä teko tuhota pienen Saran tulevaisuus. xxx/ellauri183.html on line 370: Kun Cohn oli ilmaissut ajatuksensa, hän istuutui tuolilleen, ja silloin Eesau nousi, pullisti rintansa ja tarttui tuuheaan oksaan pysyäkseen tanakasti pystyssä kuin Marjan kauluxet. Vegaani George gorilla pieraisi ja lähti. xxx/ellauri183.html on line 372: Eesau julisti että jokainen simpanssi, jonka hän oli tuntenut vanhoina hyvinä aikoina vuoristossa, oli metsästänyt pieniä paviaaneja. Se oli täysin luonnollista, luonnonvalintaan kuuluvaa toimintaa. Metsästys oli virkistävää ja liha herkullista. Ja lisäksi mä saan sävärit siitä narskuvasta äänestä, kun kalloa hakataan jotakin kovaa vasten. xxx/ellauri183.html on line 374: Ja sitä paitsi nuo paviaanit on likaista, haisevaa, varastelevaa marakattijoukkoa, joka sekaantuu toisten asioihin. Ne sikiää kuin Mikki rotat ja likaa kaikkialta siistin pensaikon. Jos me ei säännöstellä niiden väkilukua, ne alkaa kyykkiä joka puolella saarta ja meidän on lähdettävä pois. xxx/ellauri183.html on line 380: Esau jatkoi miltei miellyttävästi: Tietysti jos käytettävissä olisi hiukan seksiä eikä vain sitä hevonpaskan sublimaatiota, millä sinä yrität narrata meitä, meillä olisi jotakin jota ajatella, mutta asiat on nyt sillä kannalla että vain meidän juutalaisella opettajalla on seksiä aina kun hän sattuu sitä kaipaamaan, ja sellaisen naaraan kanssa joka on lähempää sukua meille, ja meillä muilla ei ole muuta kuin kikkelimme kiskottavana. xxx/ellauri183.html on line 384: Cohn pyysi Eesauta ja hänen metsästäjäystäviään lupaamaan, että he eivät enää terrorisoisi muita paviaanilapsia, ja Eesau sanoi, että jos yhteisö vaati sitä, sen se saisi, vaikkakin se oli vastoin hänen henkilökohtaista vakaumustaan. xxx/ellauri183.html on line 387: Eesau kohotti vasemman kätensä ja vannoi juhlallisesti, ettei hän koskaan enää, siis lainausmerkeissä "koskaan enää" tappaisi viatonta naaraspuolista paviaanilasta, ja Esterhazy ja Bromberg vannoivat hänen kanssaan. xxx/ellauri183.html on line 389: Tämän jälkeen urossimpanssit meni heti mezästämään koiraspuolisia paviaanilapsia. Cohn sattui paikalle niiden natustellessa paviaaninaivoja ja suuttui kuin väärä profeetta. Jokainen syö naapurinsa lihaa, se siteerasi Jesajaa. Kostoxi apinat sieppaavat Cohnin ja Maryn risteymän ja heittelevät sitä toisilleen kuin polttopalloa. xxx/ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin. xxx/ellauri183.html on line 395: Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna? Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. xxx/ellauri183.html on line 400: Oi J-la, täynnä myötätuntoa, joka asut korkealla, annapa todellista hermolepoa sen naaraspuolisen avataarisi Jumalallisen läsnäolon Shechinahin siivillä pyhän ja puhtaan ylevissä palloissa, jotka loistavat maailmanvahvuuden loistotorneina, [mainitse hänen heprealainen nimensä ja isänsä nimi tässä]:n sielulle joka on mennyt hänen supernaaliseen [ei-infernaaliseen] maailmaansa, sillä hänen sielunsa muistoksi on lahjoitettu rakkautta ja huisisti massia; Olkoon hänen lepopaikkansa Gan Edenissä. Siksi, suojelkoon Kaikki armollinen häntä siipiensä kannella ikuisesti ja sitokoon hänen sielunsa elämän lepositeisiin. Herra on hänen perintönsä; Levätköön hän leposijassaan rauhassa; Ja sanokaamme: Åja. xxx/ellauri183.html on line 409: Cheekiä ei ole otettu pelihahmona tarpeexi vakavasti, sanoo se tongue in cheek. Ihmiset urheilevat samasta syystä kuin taiteilevat. Ne haluavat esille. Mies voi voittaa, nainen tekee parhaansa. Eläköön se 15 sentin etumatka. xxx/ellauri183.html on line 411: Sofia piti Foster Wallacen tenisesseistä. Niistä on vain yhden kirjaimen aasinsilta penixeen. Tenis tuottaa naisista vain miehiä, penis molempia sukupuolia. Siittimen toiminta on esimerkki tapauksesta jolla on sekä tutkimusnäyttöä että harrastuskäyttöä. Pitäisi avata silmät sille miten "kova" tiede toimii. Miten "kovaa" tiedettä priorisoidaan edestakaisin pehmeän mutun sisällä. Siihen sisältyy arvovalintoja. xxx/ellauri183.html on line 415: Mitähän omaperäistä tässä olisi. Ei tällä vielä kuuhun päästä. No Sofia teki parhaansa ja kazoi mihinkä se riitti. Saahan se olla noita kun se haluaa, hauraita, pelokkaita maahanmuuttajia. Mitäs siinä on vittuilemista, setämies. Säälittävä häviäjä saat olla ize. xxx/ellauri183.html on line 423: Mutti (muita nimiä pepu, köpötes, tikkupuuro, tikkuhöyry ja äkkinäinen) on etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla suosittu perinneruoka, joka valmistetaan ohrajauhosta ja vedestä sekä maustetaan suolalla. Sitä pidetään vanhimpana ja yksinkertaisimpana pohjoispohjalaisena perinneruokana. xxx/ellauri183.html on line 427: Islantilaisessa noirissa lykketrollin näköinen äisky ja vanha poliisi söi puuroa. Oisko rusinoita kysyi ukko. Ei ole, olisitko halunnut? Ei, rusinat on pahoja, ukko vastasi. xxx/ellauri183.html on line 434: Anna Saarsson lähettää venäläisiltä suljettuun naamakirjaan ohjaamansa ylimakean karamellin, ikenissä viiltelee. Kököt tulppaanit, valoa, rakkautta ja lempeyttä jokaiseen päivään. Siirapin litkutusta! xxx/ellauri183.html on line 446: kepeistä rakennetut xxx/ellauri183.html on line 447: rakkaat rakennukset, xxx/ellauri183.html on line 449: Mutta et niihin voi pesiä. xxx/ellauri183.html on line 466: Mutta sinä olet vain tiainen. Mitä teet ryssäin hornantulille, vain minun pyynnöstäni? xxx/ellauri183.html on line 476: Lähetän Ukrainaan käytöstä poistettuja pyssyjä. xxx/ellauri183.html on line 483: Isoäiti Lausch, perimältään itämaalainen, osoitti noita kolmea ruskeata kyyröttävää olentoa, joiden suut ja sieraimet oli maalattu räikeän punaisiksi, ja syvämietteisesti, häijyys lopulta huipentuneena suuruudeksi, sanoi: kukaan ei vaadi teitä rakastamaan koko maailmaa, vain olemaan kunniallinen, ehrlich. Älkää pitäkö suurta suuta. Mitä enemmän rakastatte ihmisiä sitä enemmän he teiltä vaativat. Lapsi rakastaa, aikuinen kunnioittaa. Rispekti on parempi kuin rakkaus. Ja tuo kuvaa kunnioitusta, tuo keskimmäinen apina. Mieleemme ei koskaan juolahtanut, että hän ize teki syntiä tuota kyyristynyttä älä-puhu-paskoja apinaa vastaan joka piti käsiä huulillaan, mutta arvostelu ei milloinkaan ollut lähelläkään ajatuksiamme, vielä vähemmän silloin kun ylevä periaate täytti kaiullaan koko keittiön. xxx/ellauri183.html on line 485: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään. xxx/ellauri183.html on line 487: Nuorella keski-ikäisellä Saulilla Augie Marchin takakannessa on ilkeät juutalaiset silmät ja niin pitkä nenä että se heittää varjon sen ylähuulelle. xxx/ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem. xxx/ellauri183.html on line 508: 2. (Sept. Α᾿νἰα.) A town in the tribe of Benjamin, mentioned between Nob and Hazor as inhabited after the captivity (Ne 11:32). Schwarz (Palest. p. 13,) regards it as the modern Beit Hanina. three miles north of Jerusalem; a small village, tolerably well built of stone, on a rocky ridge, with many olive-trees (Robinson, Res. 3, 68; comp. Tobler, Topog. von Jerus. 2, 414). xxx/ellauri183.html on line 511: Mut hetkinen, tää sk. pyhän hengen pilkka olikin jotain muuta, tavallista juutalaista piheyttä! P. Henkeä ei edes mainita! Rahan henki tässä liitelee alkuseurakunnan keskellä. Ei ihme että seurakuntalaiset kauhistuivat. Mihkä porukoihin tässä on nyt jouduttu? xxx/ellauri183.html on line 515: (Apt 5) Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan, 2mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun. 3 xxx/ellauri183.html on line 517: Silloin Pietari sanoi: »Ananias, miksi olet antanut sydämesi Saatanan valtaan? Miksi yritit pettää Pyhää Henkeä ja jättää maatilan hinnasta osan itsellesi? 4 xxx/ellauri183.html on line 519: Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle.» 5Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet. xxx/ellauri183.html on line 521: 7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11 xxx/ellauri183.html on line 527: Aika törkeetä! Vanhuxet antoi hyvän hyvyyttään omastaan Pezkun porukoille ja siinä kiitos! Saramagon ilosanoma on aika hapanta textiä, varsinkin mitä tulee naisten kohteluun. Portugalin merkittävimmän nykytysharjan haastava - jonkun mielestä ehkä rienaavakin - tulkinta evankeelisten kertomasta. xxx/ellauri183.html on line 531: Islam kieltää koronkiskonnan ja juutalaisuus uhkapelit. Molemmat kapitalismin perusluonteeseen kuuluvat harrastuxet saavat Kristuxelta peukkuja. Talentumin maahan kaivanut palvelija saa pyyhkeitä. Pascal ehdottaa uhkapeliä mahdottomalta kertoimella. xxx/ellauri183.html on line 533: Törkeä omaisuus ei ole Abrahamin uskontojen (tokko muidenkaan) mukaan syntiä vaan etevyyden osoitus. Charityä on toki osoitettava, ettei neulansilmä tunnu liian ahtaalta. Putin on epächaritaabeli karahteeratessaan länteen karanneita oligarkkeja sontakärpäsixi jotka pyhä Venäjä sylkee suustansa. Ei nyt eletä enää kommunismin aikoja, Putin hyvä! Näpit irti lännen kavereiden loistojahdeista! xxx/ellauri183.html on line 535: Lisää asiavirheitä: Kyreniuxen veronkanto tapahtui Luukkaan mukaan jouluna eikä pääsiäisenä. (No oikeasti sitä ei tiettävästi tapahtunut ollenkaan.) xxx/ellauri183.html on line 539: Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth. xxx/ellauri183.html on line 542: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri183.html on line 547: Joosefin melkein teki mieli hidastaa kulkua lykätäkseen edessä odottavien ongelmien kohtaamista, mutta sitten hän tuli ajatelleeksi että ongelmat, olisivat paljon pahempia, jos lapsi syntyisi kesken matkan, ja hoputti sen takia aasia liikkumaan joutuisammin, osaansa alistunutta eläinparkaa joka ainoastaan itse tiesi miten väsyksissä se jo oli, sillä jos Jumala jotain tietää, hän on kuitenkin vain ihmisten Jumala eikä silloinkaan kaikkien, sillä on lukemattomia ihmisiä jotka elävät samanlaisissa tai vielä huonommissa oloissa kuin aasit ja joiden asemaa Jumala ei ole välittänyt tarkistaa eikä korjata. Aaseilla ja muilla kotieläimillä on sentään paremmat asunnot kuin villieläimillä, varsinkin nyt kun luonnosta on enintään 10% jälellä. xxx/ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin. xxx/ellauri183.html on line 551: Nyt kun olo tuntui vähän levollisemmalta, tuntui että olisi paikallaan kysyä Marialta miten tämän supisstusten laita oli, mutta hän ei kuitenkaan lausunut tätä sanaa, älkäämme unohtako että se kaikki oli epäpuhdasta ja likaista hedelmöitymisestä syntymään asti, tuo kammottava naisen sukupuolielin, pyörre ja kuilu, maailman kaiken pahuuden tyyssija, sokkeloinen sisus, veri ja kosteus, vuodot, lapsiveden purkautuminen ja sitten vielä iljettävät jälkeiset, voi hyvä Jumala, miksi sinä tahdoit että nämä sinun lempilapsesi, miehet, syntyvät saastasta, vaikka paljon parempi olisi ollut sekä sinun että meidän kannaltamme että olisit luonut heidät valosta ja kirkkaudesta sekä eilen, tänään että huomenna, ensimmäisestä keskimmäisiin ja edelleen viimeiseen saakka, kaikki samalla tavalla, tekemättä eroa ylhäisten ja alhaisten tai kuninkaiden ja kirvesmiesten kesken, olisit ainoastaan asettanut pelottavan merkin niihin jotka olisi määrätty kasvaessaan muuttumaan peruuttamattoman saastaisiksi eli köyhixi. xxx/ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa. xxx/ellauri183.html on line 561: Orjatar astui sisään ja lausui pari rohkaisevaa sanaa, Mieli reippaaksi, ja kävi sitten polvilleen Marian levällään olevien jalkojen väliin, sillä niin on naisten levitettävä jalkansa sekä sisäänmenoa että ulostuloa varten, enää se ei edes muistanut, monenko lapsen oli nähnyt syntyvän, eikä tämän vaimoparan kärsimys ollut mitenkään kummempaa kuin muidenkaan, näin oli Herra Jumala määrännyt kun Eeva oli hairahtunut tottelemattomuuteen, Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi, eikä Jumala katso vielä tänäkään päivänä saaneensa riittävää hyvitystä, vaikka on kulunut monta vuosituhatta ja kärsimystä on kertynyt loputtomiin, vaan tuskat saavat vain jatkua. No niin on muilla eläimilläkin (vaikkei ehkä tee yhtä kipeetä nelijalkaisista kuin hännättömistä, tiedä häntä). Ei tää ole mitään henkilökohtaista. xxx/ellauri183.html on line 573: Holy Prepuce eli Pyhä esinahka (Latinan kiel. sanctum præputium vel prepucium), on yksi monista Jeesukselle omistetuista pyhäinjäännöksistä, tässä tapauxessa tuotteen alkuperä on Jeesuksen ympärileikkaus. Useat kirkot Euroopassa ovat historian eri vaiheissa väittäneet omistavansa Jeesuksen esinahkaa, jopa samaan aikaan. Ei olisi ihme jos yhteen ommeltuina niillä päällystäisi vaikka sohvakaluston. Eri ihmeellinen se on, sille on annettu voimia. xxx/ellauri183.html on line 575: Jokaikinen juutalainen poika vaaditaan, sanoo Juutalainen laki, olla ympärileikattu kahdeksantena päivänä heidän syntymänsä jälkeen; Kristuksen ympärileikkauksen juhla, jota yhä juhlivat monet kirkot ympäri maailmaa, kuuluu siis vastaavasti viettää viim. 1. tammikuuta. Edellyttäen että Jee-suxen syntymäpäivä oikeesti oli 25.12. eikä pääsiäisenä kuten Jose koittaa uskotella meille. xxx/ellauri183.html on line 577: Luukkaan 2:21 (King James Version) kuuluu: "Ja kun lapsen ympärileikkaamiseen oli kulunut kahdeksan päivää, hänen nimensä oli JEESUS, joka oli niin nimetty enkeliltä ennen kuin hän syntyi kohdussa." Se ei siis ollut Joosefin nimiehdotus, kuten Jose on tietävinään. Ensimmäinen viittaus Kristuksen katkaistun esinahan selviytymiseen tulee kirjan toisessa luvussa apokryfinen Arabialainen lapsenkenginen evankeliumi joka sisältää seuraavan tarinan: xxx/ellauri183.html on line 579: Ja kun hänen ympärileikkauksensa oli tullut, nimittäin kahdeksas päivä, jolloin laki käski lapsen ympärileikata, he ympärileikkasivat hänet luolassa. xxx/ellauri183.html on line 581: Ja hänellä oli huumeidenhoitajana oleva poika, jolle hän sanoi: "Varo, ettet myy tätä alabasteripakkaa piikkinarkkarivoidetta, vaikka sinulle pitäisi tarjota siitä kolmesataa penniä." Nyt tämä on se sama alabasterikotelo, jonka syntinen Maria hankki ja kaatoi voiteen siitä Herramme Jeesuksen Kristuksen pään ja jalkojen päälle ja puuri sen päänsä karvoilla. Minne esinahkarengas joutui tässä hötäkässä, ei tarinasta selviä. xxx/ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa. xxx/ellauri183.html on line 585: David Fartley kertoo kuinka esinahka ryöstettiin sitten Rooman säkistä vuonna 1527. Saksan sotilas, joka varasti sen, vangittiin kylässä Calcata, 47 km Roomasta pohjoiseen, myöhemmin samana vuonna. Calcatassa sijaitseva hotelli kunnioitettiin siitä lähtien, kun kirkko hyväksyi aitoustodistuxen sen tarjottua kymmenen vuoden ajan hemmottelua joka tyydytti sekä pappisroistoja että pyhiinvaeltajia. Pyhiinvaeltajat, nunnat ja munkit kokoontuivat kirkkoon, ja "Calcatasta [tuli] pakollinen kohde pyhiinvaelluskartalla". Paikallinen pappi ilmoitti varastaneensa esinahan vuonna 1983. xxx/ellauri183.html on line 587: Kuitenkin vuonna 1905 Paavi Pius X valtuutti Innsbruckin yliopiston professori Hartmann Grisarin laatiman luettelon. Grisarin raportti vastaa aikaisempaa Descriptio laternansis Ecclesia. Kultaristi on päivätty kuudennen ja kahdeksannen vuosisadan väliin. Grisarin tutkimuksessa todettiin, että kuten Paavi Paschalin emaloitu hopea-pyyhäristys, kultakullattu risti oli alun perin selvästi suunniteltu pitämään pyhäinjäännös todellisesta rististä. Tätä tukee edelleen Descriptio liittämällä se kulkueeseen Pyhän Ristin korotuksen juhlana. Vita / Paavi Sergius I (687-01) mainitsee sekä korotuksen juhlan, jalokivikoristellun ristin että siihen sisältyvän pyhäinräjähdyksen kunnioittamisen. Grisar katsoi viittauksen esinahkaan ja napaan, jotka ovat peräisin myöhemmistä keskiaikaisista perinteistä. Kultaristi menetettiin vuonna 1945. xxx/ellauri183.html on line 589: Mary Dzon sanoo, että keskiajalla monille ihmisille omistautuminen Pyhään valtakuntaan heijastaa keskittymistä Jeesuksen ihmiskuntaan. xxx/ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne. xxx/ellauri183.html on line 592: Yksi kuuluisimmista esinahoista/jättirinnoista saapui Antwerpeniin vuonna Brabant vuonna 1100 lahjana kuninkaalta Jerusalemin Baldwin I, joka osti sen Pyhästä maasta ensimmäisen aikana ristiretkistä. Tämä esivalmistelu tuli tunnetuksi, kun Cambrayn piispa, juhlan aikana vain "Massa", näki kolme tippaa verta tyhjentävän alttarin liinavaatteita. Rakennettiin erityinen kappeli ja järjestettiin kulkueet ihmeellisen pyhäinjäännöksen kunniaksi, josta tuli pyhiinvaellusten tavoite. Vuonna 1426 katedraaliin perustettiin veljeys "van der heiliger Besnidenissen on liefs Heeren Jhesu Cristi onser liever Vrouwen Kercke t 'Antwerpen"; sen 24 jäsentä olivat kaikki appeja ja merkittäviä maallikkoja. Pyhäinjäännös katosi vuonna 1566, mutta kappeli on edelleen olemassa, koristeltu kahden värjätyn lasikukon lahjoittamalla ikkunalla nim. Henrik VII:n Englannista ja hänen vaimonsa Elizabeth York vuonna 1503. xxx/ellauri183.html on line 594: [PST: Uutta länsirintamalta: Länsimaista ureaa tarvitaan suomalaisiin diiseleihin kun venäläiset ovat kusilakossa. Pyhä Sale lentää pyytämään lisää United Rogue Statesista, siellä pitäisi piisata kusipäitä riittämiin.] xxx/ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka. xxx/ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui. xxx/ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde xxx/ellauri183.html on line 605: Kuten jo tiedämme, kyyhkysillä oli edessään kuolema, sillä näin laki vaati Marian puhdistumisen tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi. Joku voltairelainen älyniekka, joka olisi kyllin ivallinen ja epäkunnioittava vaikkei lainkaan omaperäinen, käyttäisi ilman muuta tilaisuutta hyvākseen ja huomauttaisi, että ilmeisesti maailman puhtauden ylläpitämisen edellytys siis on, että on olemassa viattomia eläimiä, kuten kyyhkysiä ja karitsoja. xxx/ellauri183.html on line 607: Edessä oli Naisten piha, vasemmalla varasto, jossa säilytettiin alttaripalveluksessa tarvittavaa oljyä ja viiniä, ja oikealla huone nasiireille, jotka olivat Leevin heimoon kuulumattomia pappeja eivätkä saaneet leikata tukkaansa, juoda viiniä eivätkä mennä naisen luo eikä kuolleen ruumiin lähelle. Pihan toisella puolella vastapäisen portin vieressä oli samalla tavoin vasemmalla huone lepratautisille jotka uskoivat parantuneensa, jotta he voivat odottaa siellä kunnes papit tulivat tutkimaan heidät, ja oikealla varasto polttopuita varten, jotka tarkastettiin joka päivä, koska alttarin tuleen ei saanut panna lahoja eikä toukkaisia puita. xxx/ellauri183.html on line 609: Naisilta oli pääsy kielletty Israelilaisten pihalle, jolle portti johti. Sisäänkäynnin luona oli leeviläisiä odottelemassa uhrien tuojia, mutta ilmapiiri oli kaikkea muuta kuin hurskas, paitsi jos hurskaus tuohon aikaan miellettiin toisin, sille ei ollut ominaista pelkästään palaneen rasvan käry ja savu sekä tuoreen veren ja suitsukkeen haju vaan myös miesten mekastus ja teurastusvuoroa odottavien eläinten ulvonta määkiminen ja mylvintä ja ennen heleästi laulaneiden lintujen viimeiset karheat rääkäisyt. xxx/ellauri183.html on line 611: Sisäpuolella oli pätsi, lihatiski ja teurastamo. Kahden suuren kivipöydän päällä valmisteltiin kookkaammat uhrit, erityisesti härät ja vasikat, mutta myös karitsat ja lampaat sekä vuohet ja pukit. Pöytien vierellä oli korkeita kivipylväitä, joihin upotettuihin koukkuihin nautaeläinten ruhot ripustettin, lihakauppiaiden koko välineistö, veitset, hakkurit, kirveet ja sahat, nähtiin vimmatussa käytössä, ja ilma oli sakeana polttopuiden ja palaneiden nahkojen savusta sekä veren ja hien höyryistä. Jokaiselle nykyaikaiselle sielulle, jolla ei ole tarvetta pyhyyden tavoittelemiseen, tuottaa varmasti vaikeuksia käsittää, miten Jumala voi tuntea itsensä tyytyväiseksi sellaisen verilöylyn keskellä, kun hänen sanotaan kuitenkin olevan ihmisten ja eläinten yhteinen isä. xxx/ellauri183.html on line 615: Syyläinen kutiseva Herodes mätämuna koitti vähän tasata puntteja muiden elukoiden hyväxi mutta ei riittävästi, uusi Nooa jäi verenpaisumuxesta rannalle. Betlehemissä oli ehkä koululuokallisen verran alle 2v palleroisia, puolet vähemmän kuin Elian karhujen syömiä. xxx/ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen. xxx/ellauri183.html on line 619: Saramagon mukaan Jeshuan pienet sisarukset olivat: Jakob, Lydia, Joosef jr, Juudas, Simon, Lydia, Justus, Samuel ym mahd muita. 7 poikaa ja 2 tytärtä, Keren-Happukilla pääsi Jopi joholle. xxx/ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien. xxx/ellauri183.html on line 625: Sale oli autodidakti. Luki palovaurioisista Harvardin kuvitetuista klassikoista Helmholzin ammoin sivuutettuja kantoja. Mexikolainen opiskelukaveri koitti selittää, muttei Sale tajunnut. xxx/ellauri183.html on line 632: Varuxen kukistamasta juutalaisten kapinasta Jee-suxen lapsuudessa ei ollut koulussa paljon puhetta. Juutalaisilla on siitä vaikka kuinka paljon turinaa. About a tenth of the Empire’s population was Jewish, ne väittävät, kuka tollasta nyt uskoo. Oliko Rooma joku Amerikka muka? xxx/ellauri183.html on line 636: Joku jutkuäijä väittää että tässä sodassa (joka se mielestä tapahtui 3v myöhemmin kuin tapahtui) juutalaisia ei mätkinytkään Varuxen pojanpoika Varus, vaan Julius Caesarin pojanpoika Gaius Caesar! It also allows the historical statements of the New Testament concerning the nativity of Jesus to take on a new credibility. Jesus was born in 3 B.C.E. (within the period stated by most early Christian scholars) and we now find this substantiated by the records of Roman history. Kaikenlaista sitä pitäisikin uskoa. En luota nähin kavereihin pitemmälle kuin jaxan niitä heittää. Mitä vittua, Jeesus syntyi 3v ennen Kristusta? Mahootointa! Onkohan mistään myyttisestä tapahtumasta taitettu niin paljon peistä kuin tästä? xxx/ellauri183.html on line 640: Farisealaiset eli fariseukset (hepr. ‏פרושים‎, perushim, sanasta parash, "erottaa", lat. pharisæ\|us, -i) olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella. Se koostui pääosin muista kuin papeista, ja Herodeksen aikana fariseusten lukumääräksi on arvioitu noin 6000. xxx/ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot. xxx/ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin. xxx/ellauri183.html on line 648: Raamatun Uudessa testamentissa farisealaiset esitetään Jeesuksen vastustajana (Matt. 12:14, Mark. 3:6). Fariseusten vastustajina puolestaan esitettiin saddukeukset. Toisin kuin saddukeukset farisealaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, kuolleiden ylösnousemukseen ja enkeleiden olemassaoloon. Apostoli Paavali oli alun perin fariseus, jolloin hänet tunnettiin vielä nimellä Saulus Tarsolainen. Sillä oli arkaainen törsö kuten Rainer Rilkellä. Oka kyljessä. xxx/ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde? xxx/ellauri183.html on line 672: On siinä toisilla ihmettelemistä xxx/ellauri183.html on line 702: On muuten helvetin hölmö ja narsistinen kysymys Saramagolta: mixi olen tässä nyt. Mixi et. Mitä se ylipäänsä sulle kuuluu häh. Etpä sitäpaizi ole enää, hah. xxx/ellauri183.html on line 707: href="../ellauri184.html">eteenpäin xxx/ellauri186.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri186.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri186.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri186.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri186.html on line 52: et</span>er; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> xxx/ellauri186.html on line 56: Mixi meidän lapset ei ole eteenpäin pyrkiviä? Johtuuko se. siitä että Seijalla oli mielestään suvun huonoimmat pullat? Johtuuko se siitä että Lauri on vetelä kuin Pirkon puoliraaka pitko? Hän elää vain virnistyxestä toiseen. xxx/ellauri186.html on line 58: Spartalaiset tappoivat tunteettomasti syntymävikaiset. Halkiohaaroja heitettiin rotkoihin ja hukutettiin. Oidipus ontui. xxx/ellauri186.html on line 65: Sale päätti ruveta kirjailijaxi luettuaan Harriet Beecher Stowen kirjan Setä Tuomon tupa. Vanhana se oli niin rasisti ettei saanut Chicagoon omaa katua. Johkin puistoon tehtiin Saul Bellow pururata. Seneca neuvoi kohtelemaan orjia lempeästi ettei ne pala loppuun ennen aikojaan. xxx/ellauri186.html on line 67: Kirkkoherra Beecher sanoi seurakunnalleen: Olette jumalia, olette kristallia; kasvonne säteilevät. (Lähde: Augien talli) xxx/ellauri186.html on line 69: Henry Ward Beecher (June 24, 1813 – March 8, 1887) was an American Congregationalist clergyman, social reformer, and speaker, known for his support of the abolition of slavery, his emphasis on God's love, and his 1875 adultery trial. His rhetorical focus on Christ's love has influenced mainstream Christianity to this day. xxx/ellauri186.html on line 74: Henry Ward Beecher was the son of Lyman Beecher, a Calvinist minister who became one of the best-known evangelists of his era. Several of his brothers and sisters became well-known educators and activists, most notably Harriet Beecher Stowe, who achieved worldwide fame with her abolitionist novel Uncle Tom's Cabin. Henry Ward Beecher graduated from Amherst College in 1834 and Lane Theological Seminary in 1837 before serving as a minister in Indianapolis and Lawrenceburg, Indiana. xxx/ellauri186.html on line 78: After the war, Beecher supported social reform causes such as women's suffrage and temperance. He also championed Charles Darwin's theory of evolution, stating that it was not incompatible with Christian beliefs. He was widely rumored to be an adulterer, and in 1872 the Woodhull & Claflin's Weekly published a story about his affair with Elizabeth Richards Tilton, the wife of his friend and former co-worker Theodore Tilton. In 1874, Tilton filed charges for "criminal conversation" against Beecher. The subsequent trial resulted in a hung jury and was one of the most widely reported trials of the century. Tolstoi olisi ollut tyytyväinen siihen että syyllinen vapautettiin ja valamiehet hirtettiin. xxx/ellauri186.html on line 83: Beecher enjoyed the company of women, and rumors of extramarital affairs circulated as early as his Indiana days, when he was believed to have had an affair with a young member of his congregation. In 1858, the Brooklyn Eagle wrote a story accusing him of an affair with another young church member who had later become a prostitute. The wife of Beecher's patron and editor, Henry Bowen, confessed on her deathbed to her husband of an affair with Beecher; Bowen concealed the incident during his lifetime. xxx/ellauri186.html on line 88: In a highly publicized scandal, samana vuonna kuin K.S. Laurila näki päivänvalon, Beecher was tried on charges that he had committed adultery with a friend's wife, Elizabeth Tilton. In 1870, Elizabeth had confessed to her husband, Theodore Tilton, that she had had a relationship with Beecher. The charges became public after Theodore told Elizabeth Cady Stanton and others of his wife's confession. Stanton repeated the story to fellow women's rights leaders Victoria Woodhull and Isabella Beecher Hooker. xxx/ellauri186.html on line 90: Henry Ward Beecher had publicly denounced Woodhull's advocacy of free love. Outraged at what she saw as his hypocrisy, she published a story titled "The Beecher-Tilton Scandal Case" in her paper Woodhull and Claflin's Weekly on November 2, 1872; the article made detailed allegations that America's most renowned clergyman was secretly practicing the free-love doctrines that he denounced from the pulpit. Woodhull was arrested in New York City and imprisoned for sending obscene material through the mail. The scandal split the Beecher siblings; Harriet and others supported Henry, while Isabella publicly supported Woodhull.The first trial was Woodhull's, who was released on a technicality. xxx/ellauri186.html on line 96: At his best, Beecher represented what remains the most lovable and popular strain of American culture: incurable optimism; can-do enthusiasm; and open-minded, open-hearted pragmatism ... His reputation has been eclipsed by his own success. Mainstream Christianity is so deeply infused with the rhetoric of Christ's love that most Americans can imagine nothing else, and have no appreciation or memory of the revolution wrought by Beecher and his peers. xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day. xxx/ellauri186.html on line 106: Pimpin kuvat ovat palanneet xxx/ellauri186.html on line 147: Salen Chicagon juutalaiset on läpimätää porukkaa. Aivan hirveitä sikoja. Maailmanluokan setämiehiä, petkunteriä ja lurjakkeita. Salen isä oli sellainen, ja niin takuulla Sale izekin. Roistomaisen näköinenkin. Amerikkalaisia sellainen ei heilauta, niin kauan kuin kaveri on joholla. Ne pikemminkin ihastelee sitä. xxx/ellauri186.html on line 149: "Olen nähnyt kuvan jossa Aristoteles on hevosena ja selässä razastaa iljettävä huora." No sehän oli Arin puoliso Phyllis, ja razastus oli konsensuaalista. Ari ja Phyllis oli tavanomaista tasaväkisempiä ja Arille koitettiin virnistellä siitä. Luopio! Hyväveliseuran pettäjä! Sale ja muut chicagolaiset voi olla lukeneita mutta silti moukkia. xxx/ellauri186.html on line 158: Tosta luettelosta voi jo päätellä kuinka mulkerosta influensserista on kysymys. Sen seuraajista on jo paasattuja ilmi kusipäitä alleviivatut. Voi olla loputkin, aikaista sanoa. xxx/ellauri186.html on line 160: Senecan isä oli nihti ja äiti Helvia. Sen 40 ekasta vuodesta tiedetään yhtä vähän kuin Jeesuxesta. Se oli yhtä espanjalainen kuin mä oon Urjalasta. Nuorempana sillä oli astma sekä tubi jota täti paranteli Ebyktissä. Äiskä oli hävinnyt kuvasta. xxx/ellauri186.html on line 163: Seneca syytettiin törkeästä oman tilin teosta sekä sexihommista. Kaveri ei selvästikään seurannut omia ohjeistuxia. Myöhemmin se editoi ohjeistuxia rikastumiselle suopeammixi: xxx/ellauri186.html on line 167: Seneca oli todennäköisesti sekaantunut Nero-attentaattiyrityxeen, takuulla se tiesi siitä ainakin. Se oli ihan kylästynyt Neroon (ja kääntäen). Nero käski sen tehdä (taas) seppukun. Tällä kertaa siitä vihdoin tuli valmista, vaikka hikisesti. Se oli niin kuivan kälpäkkä äijä ettei edes verta vuotanut. Senecan ährätessä kylvyssä puukon ja tablettien kanssa vaimo Pauliinan naarmut sidottiin. xxx/ellauri186.html on line 172: Alongside Seneca's apparent fortitude in the face of death, for example, one can also view his actions as rather histrionic and performative; and when Tacitus tells us that he left his family an imago suae vitae (Annales 15.62), "imagonsa", he is possibly being ambiguous: in Roman culture, the imago was a kind of mask that commemorated the great ancestors of noble families, but at the same time, it may also suggest duplicity, superficiality, and pretence. xxx/ellauri186.html on line 185: `The bravest sight in the world is to see a fat man like me struggling on the toilet seat. xxx/ellauri186.html on line 193:` `Luck is a matter of preparation meeting business opportunity. xxx/ellauri186.html on line 194:` `No man was ever wise without pockets full of change. xxx/ellauri186.html on line 198:` `Sweets that are hard to a bear are best avoided. xxx/ellauri186.html on line 199:` `Every night before going to sleep, we must ask ourselves: whose weakness did I overcome today? What asset did I acquire? xxx/ellauri186.html on line 200:` `If you wish to get laid by the emperor's sister, make love. xxx/ellauri186.html on line 203:` `Throw me to the wolves and I will return leading the pack. xxx/ellauri186.html on line 210:` `You all sorely complain of the shortness of time, and yet have much more than you know what to do with. Your lives are either spent in doing nothing at all, or in doing nothing to the purpose, or in doing nothing that you ought to do. You are always complaining that your days are few, and acting as though there would be no end of them. You are whiners. xxx/ellauri186.html on line 211:` Sometimes even to die is an act of courtesy. xxx/ellauri186.html on line 226: The details of Cyrus's death vary by account. The account of Herodotus from his Histories provides the second-longest detail, in which Cyrus met his fate in a fierce battle with the Massagetae, a tribe from the southern deserts of Khwarezm and Kyzyl Kum in the southernmost portion of the Eurasian Steppe regions of modern-day Kazakhstan and Uzbekistan, following the advice of Croesus to attack them in their own territory. The Massagetae were related to the Scythians in their dress and mode of living; they fought on horseback and on foot. In order to acquire her realm, Cyrus first sent an offer of marriage to their ruler, the empress Tomyris, a proposal she rejected. xxx/ellauri186.html on line 228: He then commenced his attempt to take Massagetae territory by force (c. 529), beginning by building bridges and towered war boats along his side of the river Oxus, or Amu Darya, which separated them. Sending him a warning to cease his encroachment (a warning which she stated she expected he would disregard anyway), Tomyris challenged him to meet her forces in honorable warfare, inviting him to a location in her country a day's march from the river, where their two armies would formally engage each other. He accepted her offer, but, learning that the Massagetae were unfamiliar with wine and its intoxicating effects, he set up and then left camp with plenty of it behind, taking his best soldiers with him and leaving the least capable ones. xxx/ellauri186.html on line 230: The general of Tomyris's army, Spargapises, who was also her son, and a third of the Massagetian troops, killed the group Cyrus had left there and, finding the camp well stocked with food and the wine, unwittingly drank themselves into inebriation, diminishing their capability to defend themselves when they were then overtaken by a surprise attack. They were successfully defeated, and, although he was taken prisoner, Spargapises committed suicide once he regained sobriety. Upon learning of what had transpired, Tomyris denounced Cyrus's tactics as underhanded and swore vengeance, leading a second wave of troops into battle herself. Cyrus the Great was ultimately killed, and his forces suffered massive casualties in what Herodotus referred to as the fiercest battle of his career and the ancient world. When it was over, Tomyris ordered the body of Cyrus brought to her, then decapitated him and dipped his head in a vessel of blood in a symbolic gesture of revenge for his bloodlust and the death of her son. However, some scholars question this version, mostly because even Herodotus admits this event was one of many versions of Cyrus's death that he heard from a supposedly reliable source who told him no one was there to see the aftermath. xxx/ellauri186.html on line 235: The Edict of Restoration, a proclamation attested by a cylinder seal in which Cyrus authorized and encouraged the return of the Israelites to the Land of Israel following his conquest of the Neo-Babylonian Empire, is described in the Bible and likewise left a lasting legacy on the Jewish religion due to his role in ending the Babylonian captivity and facilitating the Jewish return to Zion. According to Isaiah 45:1 of the Hebrew Bible, God anointed Cyrus for this task, even referring to him as a messiah (lit. 'anointed one'); Cyrus is the only non-Jewish figure in the Bible to be revered in this capacity. xxx/ellauri186.html on line 245: Some claim that Ruth's distaste for her husband began when he insisted on hanging a picture of his late fiancée, Jessie Guischard, on the wall of their first home and named his boat after her. Guischard, whom Albert described to Ruth as "the finest woman I have ever met", had been dead for 10 years. However, others have noted that Albert Snyder was emotionally and physically abusive, blaming Ruth for the birth of a daughter rather than a son, demanding a perfectly maintained home, and physically assaulting both her and their daughter Lorraine when his demands were not met. "Isi anna heille anteexi he eivät tiedä mitä tekevät", oli Ruthin kuuluisat viimeiset sanat. Jotain tuttua niissä kyllä on... - Ai niin se Finlandia-ehdokas! xxx/ellauri186.html on line 248: Anglosaxeille on Ukrainan selkkaus kuin lahja taivaasta. NATO on taas muodissa ja omien johtajien tunaroinnit anteexiannetut. (Lähde) xxx/ellauri186.html on line 253: From here to eternity ⤴️👼 xxx/ellauri186.html on line 257: Vuoroa odotellessa (numero 150, edellä numerot 143-149) juolahti mieleen tämän paasauxen viihdeozikko. Huomasin, etten tiennyt siitä enempää kuin tuon nimen: oliko se leffa vaiko romaani, vaiko ehkä molempia? Oli se, James Ramón Jonesin sotaromaani josta tehtin 1953 Pearl Harborista kertova sexihuuruinen elokuva. Directed by Fred Zinnemann, and written by Daniel Taradash, vetoa vaikka että jutkuja. Niin olivat, Zinnemann tervehtii meitä fItävalta-Unkarista, Taradash Kentuckysta. Taradash on tekaistu nimi, joko slaavilainen "talkative old woman" tai hepreasta "tooran laki". Kirjastaan James sanoi: "It will say just about everything I have ever had to say, or will ever have to say, on the human condition of war and what it means to us, as against what we claim it means to us." Tokko leffa sentään saa kaiken tuon sanottua, eihän siinä ehdi paljon puhua, kun pitää olla niitä huuruisia kuvia. Gore Vidal kertoo: xxx/ellauri186.html on line 262: Jean Stafford (July 1, 1915 – March 26, 1979) was an American short story writer and novelist. She was born in Covina, California, to Mary Ethel (McKillop) and John Richard Stafford, a Western pulp writer. She won the Pulitzer Prize for Fiction for The Collected Stories of Jean Stafford in 1970. Stafford's personal life was often marked by unhappiness. She was married three times. Her first marriage, to the brilliant but mentally unstable poet Robert Lowell, left her with lingering physical and emotional scars. Stafford enjoyed a brief period of domestic happiness with her third husband, A. J. Liebling, a prominent (but ugly) writer for The New Yorker. After his death in 1963, she stopped writing fiction. For many years Stafford suffered from alcoholism, depression, and pulmonary disease. xxx/ellauri186.html on line 264: Robert Lowell IV (March 1, 1917 – September 12, 1977) was an American poet. He was born into a Boston Brahmin family that could trace its origins back to the Mayflower, yep, just those who only talked to Cod. He really thought he was something else, but he wasn't, just another evil looking guy. xxx/ellauri186.html on line 277: and hits the streets to cruise for prostitutes, ja lähtee karzalle kruisailemaan huorissa, xxx/ellauri186.html on line 279: This screwball might kill his wife, then take the pledge. Tää lonkero vois tappaa vaimonsa, sitten lopettaa. xxx/ellauri186.html on line 290: Lowell was a conscientious objector during World War II and served several months at the federal prison in Danbury, Connecticut. He explained his decision not to serve in World War II in a letter addressed to President Franklin Roosevelt on September 7, 1943, stating, "Dear Mr President: I very much regret that I must refuse the opportunity you offer me in your communication of August 6, 1943 for service in the Armed Force." He explained that after the bombing at Pearl Harbor, he was prepared to fight in the war until he read about the American terms of unconditional surrender that he feared would lead to the "permanent destruction of Germany and Japan." Well as it turned out it wasn't as bad as that, but countless beautiful places were bombed beyond recognition. Lowell kept his Tolstoyan stance consistently in the subsequent wars as well. Even evil people have exceptional sane moments. Lowell thought he was Hart Crane reincarnate. xxx/ellauri186.html on line 297: Prewitt and Maggio join a social club where Prewitt becomes attracted to Lorene. At the club, Maggio gets into an argument with stockade Sergeant "Fatso" Judson. Later, at a local bar, Judson provokes Maggio and the two nearly come to blows before Warden intervenes. xxx/ellauri186.html on line 301: Maggio is sentenced to the stockade after walking off guard duty and getting drunk, subjecting him to Judson's unqualified (and unauthorized) wrath. Prewitt discovers Lorene's name is really Alma and her goal is to make enough money at the club to go back to the mainland. Prewitt tells her his career is in the military, and the two wonder whether they have a future together. xxx/ellauri186.html on line 303: A sergeant named Galovitch, a member of Holmes' boxing team, picks a fight with Prewitt. The fight is reported to Holmes who observes without intervening. Holmes is about to punish Prewitt again, but when he is told that Galovitch started the fight, Holmes lets him off the hook. The regimental commander observes Holmes' conduct and, after an investigation, orders his resignation in lieu of a court martial. Holmes' replacement, Captain Ross, reprimands the other NCOs, demotes Galovitch to Private, and affirms that there will be no more promotions through boxing. xxx/ellauri186.html on line 311: Days later, Karen and Lorene coincidentally stand next to each other on a ship going to the mainland. Karen tosses her leis into the sea wondering if she will ever return to Hawaii. Lorene tells Karen she is not returning and that her "fiancé", whom she identifies as Prewitt, died heroically during the Pearl Harbor attack and was awarded a silver star (none of which is true). Karen recognizes the name, but says nothing. xxx/ellauri186.html on line 315: eternity-beach-kiss-ocean-300x223.jpg" height="250px" /> xxx/ellauri186.html on line 324: Den förra världsettan Naomi Osaka hånades av publiken i Indian Wells. Japanskan brast i gråt och förlorade därefter tennismatchen i andra omgången. Ryskan Veronika Kudermetova vann matchen med 6–0, 6–4. xxx/ellauri186.html on line 326: Tidigt i matchen skrek en kvinna i publiken "Naomi, du suger". Osaka, numera rankad 78 i världen, försökte förmå domaren att vidta åtgärder, men fick inte gehör. Och efter 0–3 i första set kom tårarna. Osaka lyckades dock samla ihop sig och fortsätta matchen och höjde sitt spel i andra set. Men det räckte inte för att vända på matchen. xxx/ellauri186.html on line 328: Osaka sade efter matchen att det inte var kommentaren i sig som gjorde henne upprörd utan att kommentaren påminde henne om när Venus och Serena Williams hånades av publiken under Indian Wells-turneringen 2001. xxx/ellauri186.html on line 330: – Jag har blivit hånad och häcklad förut, så det störde mig egentligen inte. Men så kom jag att tänka på Venus och Serena. Den videon borde alla se, sade Osaka, och brast i gråt ännu en gång innan hon lämnade arenan. xxx/ellauri186.html on line 331: Osaka var världstvåa i inledningen av förra året, men kämpade sedan med psykisk ohälsa och hoppade bland annat av Franska mästerskapen samt avstod från att spela i Wimbledon. HBL-TT-AFP xxx/ellauri186.html on line 333: Game and set 9/11 xxx/ellauri186.html on line 335: More than two decades after the infamous Indian Wells tournament where her family was subjected to boos, Serena Williams says she still suffers from “post-traumatic stress and mental anxiety”. xxx/ellauri186.html on line 337: Venus and Serena Williams, and their father Richard, were given a hostile reception from the crowd at the 2001 Indian Wells Masters after Russian Elena Dementieva accused Richard of “deciding” who wins matches between his daughters. xxx/ellauri186.html on line 341: Nää halvatun persereiät pitäs panna pyllistämään rivissä Dnjeprin rannalle ja ampua niiden persauxet tuusannuskaxi suorasuuntaustykillä. xxx/ellauri186.html on line 348: Napoleon seisoi Arcolen mudassa huono-onnisesti kaaduttuaan, seisoi siinä mietteliäästi nenäänsä myöten unkarilaisten luotien murentaessa savea joenrannan penkasta. xxx/ellauri186.html on line 350: Nous le voyons tout à coup paraître sur la digue, entouré de son état-major et suivi de ses guides, il descend de cheval, tire son sabre, prend un drapeau et s'élance sur le pont au milieu d'une pluie de feu. Les soldats le voient et aucun d'eux ne l’imite.» xxx/ellauri186.html on line 351: Un autre témoin décrit la suite : « Sa colonne l'avait à moitié franchi lorsqu'un feu de flanc la fit rétrograder. Les grenadiers enlevèrent Bonaparte et l'entrainèrent, il fut précipité dans un marais où il enfonça jusqu'à mi-corps. xxx/ellauri186.html on line 358: Dagon tai Dagan oli merkittävä länsiseemiläinen viljan ja hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin laajalti koko muinaisessa Lähi-idässä. Dagan merkitsi heprean ja ugaritin kielissä "vilja", ja Dagania pidettiin auran keksijänä. Dagan tunnettiin erityisesti Raamatun mainitsemien filistealaisten jumalana. Hänelle omistettuja pyhäkköjä oli muun muassa Bet-dagonissa Asherissa, Gazassa ja Asdodissa. Dagonin palvonnasta on todisteita jo noin vuodelta 2500 eaa. Muinaisen Ugaritin Ras Shamrasta löydettyjen tekstien mukaan hän oli sateen ja hedelmällisyyden jumala Baalin isä. xxx/ellauri186.html on line 360: Dagania tai Dagonia palvoivat myös kanaanilaiset. Dagania palvottiin lisäksi Mesopotamiassa. Useat Akkadin ja Babylonian kuninkaat kuten Hammurabi ja Assurnasirpal II julistivat olevansa Dagonin poikia. Vanhassa testamentissa Dagon on filistealaisten pääjumala (Tuomarien kirja 16:23). Simson tuhoaa Daganin temppelin Gazassa kaatamalla sen kaksi pylvästä. Dagan on saattanut olla lisäksi meren jumala, ja hänet esitettiin kalanpyrstöisenä. Hänen nimensä merkitsee ”tähkä” mutta israelilaiset sekoittivat sen heprean kielen sanaan dag (kala) – tästä johtuvat kuvat kalanpyrstöisestä jumalasta. On kuitenkin epäselvää, ovatko Dagan ja Dagon sama jumala. Ido Dagan oli söpön punatukkaisen Ulriken kalansilmäinen juutalainen kolleega IBM:llä. Siitä tuli Hararin näköinen iso kala tietokonelingvistiikan alalla. xxx/ellauri186.html on line 366: Kanaanilaiset toivat Daganin kultiin Mesopotamiaan, jossa hänen puolisonsa oli Šalas. Joidenkin tekstien perusteella on päätelty, että Dagon rinnastettiin myös Enliliin. Dagonilla oli erityinen asema amorilaisten uskonnossa Marissa. Raamatussa Dagon mainitaan useita kertoja filistealaisten yhteydessä, mutta se voi olla juutalaisten misinformaatiota. Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo, miten juutalaisten liitonarkki varastetaan ja viedään Dagonin temppeliin Asdodiin. Seuraavana aamuna Dagonin patsas oli kasvoillaan arkin edessä. Patsas nostetaan pystyyn, ja taas sitä seuraavana aamuna se löytyy taas kaatuneena arkin edestä mutta pää ja kädet katkenneina. Juutalaisilla oli epäilemättä lusikkansa sopassa. xxx/ellauri186.html on line 374: Sanomalehti Nikkei Shimbunin kaikkitietävä toimittaja Rei Shimura eiku Nakafuji on sanonut, että hintatason pysähtyneisyyden takia Japani on vaarassa luisua kokonaan pois teollisuusmaiden joukosta. xxx/ellauri186.html on line 378: "Huippututkija" ennustaa Venäjän tuhoa, kertoo höxötyxissään Ilta-pulun limanen "huipputoimittaja" Himanen. Kyseessä on sama japanilaisamerikkalainen äärioikeistolainen löysä paska Fukuyama joka ennusti historian loppua Neuvostoliiton kaaduttua. Eipä loppunut, eikä sodatkaan, siitä on viirusilmän uusi isänmaa kyllä huolta pitänyt. Ukrainan sotamenestyxen myötä nilviäiset ryömivät taas näkysälle koloistaan. Välillä nuijapää jo ehti pyytää anteeksi typeryyxiään. Nyt on hintalappu takasin paikallaan. Ei kazo kansa enää Mauno Matoon vaan pyhään Sauliin joka ohjaa sen oikotieta viimeisten aikojen pyhien yhteyteen Natoon. Vladimirin tunarointi sataa suoraan anglosaxin laariin. xxx/ellauri186.html on line 386: Lainasin heräteostoxena Phil Rothin Kafka-coverin miehestä (se ize tietysti) joka muuttuu valtavaxi tissixi. Vanha tuttumme leffafriikki Mika Salo lausuu syvämietteisesti Rothin tissistä: xxx/ellauri186.html on line 388: Rainer Maria Rilken syvämietteinen sonetti ´Archaischer Torso Apollos', johon Kepesh nolottavasti päättää monologinsa, sisältänee myös "Rinnan moraalisen sanoman" - jonsei muille niin Pilille itselleen. Tajunta pakottaa tiensä ja tahtonsa halki harmaan kiven, epämuodostuneen ja epätäydellisen aineen lävitse. Muuten ei torso murtuisi ulos ääriviivoistaan kuin pimeä tähti: eihän sillä ole sitä 1 paikkaa jota et siis näe. Sinun on se siihen kuviteltava. xxx/ellauri186.html on line 392: Seuraavat juutalaiset kirjailijat mainitaan tiheimmin kun keskustellaan kafkalaisuudesta amerikkalaisessa romaanissa ja novellissa: Nathanael West, Isaac Rosenfeld, Delmore Schwartz, Paul Doodman, Saul Bellow, Norman Mailer, J. D. Salinger, Bernard Malamud, Philip Roth, Joseph Heller, Meyer Liben ja Susan Sontag. Sietää muistaa tutkijoiden varaus. Kafkan vaikutus on useimmiten ollut epäsuora ja kietoutunut Freudin ohella muidenkin idealähteiden kanssa: Dostojevski, Kierkegaard, Buber, Reich, Trotski, Sartre... Harvoin se näkyy niin voimallisen tarttuvana kuin Isaac Rosenfeldin (1918-1956) lyhyissä paraabeleissa. xxx/ellauri186.html on line 401: Mikäs tän Pilin tissikirjan poinzi voisi olla, jos mitään? Varmaan sekin on sekundäärikirjallisuudessa natustettu valmiixi kuin koiran syljettämä purulelu. Kazotaan jahka olen muodostanut siitä oman näkemykseni. Pilin tuntien kokemus olosta jonkun naisen hännän alla. Muun kuin äiskyn siis. Jotain naisen halventamistahan tää tietysti on, coming from Phil. xxx/ellauri186.html on line 403: Mixhän Pilillä oli kipeän pakottava tunne ennen siemensyöksyä? Olikohan sillä eturauhasvaivoja? Mixi Pili välittää siitä onko se yxin vai ei? Koska se on narsisti, se elää vain kun sillä on yleisö, kun porukat kazovat ja ihailevat sitä. Mitä vittua se vielä vaahtoaa sopivaisuudesta, säädyllisyydestä ja henkkoht ylpeydestä? On se outo epeli. Sivistyneitten luokkien sosiaalinen kontrolli tuotti sille aitoa eettistä ja esteettistä tyydytystä. Vittu mikä snobi! xxx/ellauri186.html on line 405: Sen narsismin takia se on niin kuolemanpelkonenkin. Narsismi ja kuolemanpelko on saman lantin eri puolia. Phil luuli tosiaan että tissinä oleminen vaatii sisua. Sen mielestä tää tissi oli sen herooisin henkilöhahmo. No ei se kovin pitkälle pötkinyt sillä saralla. Luulis että sellainen olis parempi sankari joka ei koko ajan vaan ajattele izeään vaan myös ja enemmänkin toisia. Sellaista Pilistä ei saa tekemälläkään. xxx/ellauri186.html on line 409: Claire oli ainoa Pilin naisista joka oli kieltäytynyt anaaliyhdynnästä. Pili valitti kun Claire ei suostunut nielemään sen runkkua. Joo hei tää on selvää piilohomostelua. Pilin kähärät niskakarvat ja viivamainen suu tekee siitä erehdyttävästi juutalaisen kyrvän näköisen. Clairen pitää lutkuttaa sitä vielä tissinä. Työntää sen 7 tuuman nisää sisäänsä. Eri ällöä. Tarinan moraali on: todellisuus on moraaliton. Todellisuudessa on tyyliä. Todellisuus on valkomekkoinen vanha partapozo. Tissi tai pippeli, Phil on aina samanlainen vitun narsistinen perse. "Mixi minun ei pitäisi sitä saada jos minä haluan sitä? Pidätän henkeäni ja lyön päätä lattiaan kuin Riitta pienenä." Hyvä että kuoli! Joutaisi kuolla jos ei jo olisi! xxx/ellauri186.html on line 413: Sievänlaiset venäläiset ruohikkopalon sammuttimet xxx/ellauri186.html on line 415: Musta näyttää että Philin tissikirja kertoo siitä mitä plussia ja miinuseja se koki kokeneensa Clairen naimisesta ja maailmanlaajuisesta celeb-statuxesta. Plussaa on että kaikki kumikaulat kazovat, miinusta ettei kukaan sen vakavasti ottama highbrou enää ota sitä vakavasti. Dekaani Kukko ei voi estää naurua ja sen vaimo antaa sille lahjaxi middlebrou Shakespeare älppärin. Kiukustunut Phil kuittaa kirjeellä jossa kiitoxet on kirjoitettu äxällä. Naura sinäkin, kehottaa kallonkutistaja, mutta Phil ei naura käskystä. Muut naurakoot sen tahtipuikon tahdissa. Selvä narsisti. xxx/ellauri186.html on line 417: Vitun Kaariposki oli aivan kelvottoman huono kääntäjä. Pelkkää kusetusta koko mies. xxx/ellauri186.html on line 419: Nenä ja Muodonmuutos on jo vanhoja kuluneita vizejä. Tää on niistä tuhnu uudelleenlämmitys. Pahin tissin kuulovirheistä oli tämä: te olette erittäin älykäs mies. Ei se ollut, ovela ja liukas kylläkin. xxx/ellauri186.html on line 421: Sen infantiilin palvonnan keskeinen kohde ei kylläkään ole tissi, vaan sen oma pippeli. Sen ei olis pitänyt mennä 5v zygoanalyysiin, siihen loppuivat siltä kaikki aiheet muuta kuin se ize. Sen muut ihmiset ei koskaan puhu muille kuin pikku Pepulle. Kenenkään muiden huolista ei koskaan tule puhetta, ellei ne jotenkin hankaa sen omaa peppua. xxx/ellauri186.html on line 422: Vittu miten vastenmielinen kaveri! Sen elämän draama on yhtä kiintoisa kuin yläasteen lukukirja joka sisältää Maupassantin kertomuxet 'Helminauha' ja 'Metelöivän leirin onnenpotku'. Izensä lääppimistä juutalaisen pahansuopuuden ja syyllisyydentunnon varjolla. xxx/ellauri186.html on line 424: Tissiä jynssäävä neekeri Brooks oli läppä Massachusettsin senaattori Brookesta. Ketkään ei ole niin rasisteja kuin kuraveriset. Tissi kuuntelee älppäriltä Laurence Olivieria mussuttamassa Shakespearea. Othelloa tietysti, sehän oli neekeri. Pilillä oli varmaan joku seikkailu jonkun mustanahan kanssa josta se ei ihan tohdi kertoa. xxx/ellauri186.html on line 432: After Lord Olivier's death on July 11, 1989, aged 82, from neuromuscular disease and cancer, and his interment in Poet's Corner, Westminster Abbey, his official biographer, Terry Coleman, asked Mrs. Joan Plowright if he had had homosexual affairs. She replied robustly: "If he did, so what?" xxx/ellauri186.html on line 441: Let me not name it to you, you chaste stars!-- xxx/ellauri186.html on line 442: It is the cause. Yet I'll not shed her blood; xxx/ellauri186.html on line 445: Yet she must die, else she'll betray more men. xxx/ellauri186.html on line 451: I know not where is that Promethean heat xxx/ellauri186.html on line 461: So sweet was ne'er so fatal. I must weep, xxx/ellauri186.html on line 469: Beat a Venetian and traduced the state, xxx/ellauri186.html on line 485: Sori vaan Shake, hyvä yritys 10, muttei tällänen ole muuta kuin vaan törkeetä paskanjauhantaa. Setämiehet luulee aina etne omistaa jonkun vaginan. Se on paskapuhetta, eivät omista, sanon mä. Vitun apinat. xxx/ellauri186.html on line 492: The play is set in motion when Othello, a heroic black general in the service of Venice, appoints Cassio and not Iago as his chief lieutenant. Jealous of Othello’s success and envious of Cassio, Iago plots Othello’s downfall by falsely implicating Othello’s wife, Desdemona, and Cassio in a love affair. With the unwitting aid of Emilia, his wife, and the willing help of Roderigo, a fellow malcontent, Iago carries out his plan. xxx/ellauri186.html on line 494: As an older black man, Othello thinks he is no longer attractive to his young white Venetian wife. Overcome with jealousy, Othello kills Desdemona. When he learns from Emilia, too late, that his wife is "blameless," he asks to be remembered as one who “loved not wisely but too well” and kills himself. xxx/ellauri186.html on line 496: What the fuck. Mitä vitun rakkautta se nyt on että nirhaa tyypin jota rakastaa. Siinä on jotain vakavasti vinxallaan. Narsismia taas. Näitähän riittää vieläkin Porvoon mitalla, muttei niissä kyllä ole mitään hurrattavaa. Naiset taas vaan keiloina joita miesten keilapallot mukiloivat. Oli tääkin tarina taas syvältä Billin perseestä. Pahaa mansplainingia. xxx/ellauri186.html on line 501: - Jäbät honaattex mun sotahenkiset vetimet? - Hyvä! Göd! Läpyläpy! Yes! Meilläkin on tälläset crewcutit nyt! xxx/ellauri186.html on line 503: Ukraina käännyttää nyt suomalaisia vapaaehtoisia – myös "Juhon" ja "Jamin" matka päättyi karvaaseen pettymykseen Mielikuva Ukrainasta, joka ottaa riveihinsä kenet tahansa vapaaehtoisen, on väärä. Asevoimilla on yllättävänkin tarkat vaatimukset. xxx/ellauri186.html on line 506: Lähettäjä on pettynyt "Jami". Iltalehti on uutisoinut kahden suomalaisen tarinasta matkalla Ukrainaan. He olisivat halunneet liittyä vapaaehtoisina maan asevoimiin. xxx/ellauri186.html on line 508: Kaksikko pääsi rajan yli ja saavutti paikallisen aluetoimiston läntisessä Ukrainassa. Sinne vapaaehtoiset kootaan. "Jami" uskoi vielä yövyttyään tukikohdassa, että he pääsevät ystävänsä "Juhon" kanssa rintamalle. Vaikka etulinjaan Kiovaan. xxx/ellauri186.html on line 510: Kaksikon tunnelmat liikkuvat jossain epäuskon, hämmennyksen, pettymyksen, katkeruuden ja rehellisen vitutuksen välimaastossa. Haastattelevan majurin mukaan miehillä ei ollut tarpeeksi taistelukokemusta. xxx/ellauri186.html on line 513: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut ulkomaisetkin sotilaat aseisiin ja luonut erillisen ”muukalaislegioonan” kansainvälisille taistelijoille. xxx/ellauri186.html on line 516: Mielikuva Ukrainasta, joka hyväksyy joukkoihinsa kriisitilanteessa melkeinpä kenet tahansa, on kuitenkin väärä. xxx/ellauri186.html on line 517: Presidentti Zelenskyi on kutsunut ulkomaisetkin sotilaat aseisiin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan vapaaehtoiseksi pääse. xxx/ellauri186.html on line 519: Sopivia tappajia on vaikea löytää. Iltalehden lähteiden mukaan Ukrainasta on käännytetty erittäin paljon vapaaehtoisia. Myös useita suomalaisia. Useampana päivänä. xxx/ellauri186.html on line 522: Muukalaislegioonaan on ollut vaikeuksia löytää sopivia taistelijoita. Ihmiset saattavat liioitella kokemustaan ja tarinaansa. Tai jopa valehdella asiasta. Asioiden vahvistaminen voi olla joskus hankalaa tai ainakin se vie kantapeikkojen aikaa ja kärsivällisyyttä. – Monet luulevat, että he voivat vain tulla ja lähteä ampumaan ihmisiä, Iltalehdelle kerrotaan. xxx/ellauri186.html on line 525: Ukrainaan etsitään taistelijoiksi ihmisiä, joilla on riittävästi kokemusta tositilanteista tai fyysinen sekä akateeminen pätevyys siihen, mitä heiltä vaaditaan Ukrainan puolustamiseksi. Pelkkä vapaaehtoisuus tai seikkailunhalu ei siis riitä. Tai Suomessa suoritettu armeija. Pitää olla tappamiseen soveltuva ylempi tutkinto. xxx/ellauri186.html on line 531: Kuin Luther istuin kakalla lukien Saramangon evankeliumia. Pari ajatuspökälettä juolahti siinä mieleen, samalla kun kakkapökäleet plumpsahtivat sattumixi saatanan mykysopassa. xxx/ellauri186.html on line 537: Syy on kaksitulkintainen sana, eivät kaikki syyt ole syypäitä. Tyyppiä ei tuomita syyllisexi johonkin ellei siitä ole vastaavaa hyötyä. Xerxes ruoski Hellespontosta, muttei siitä kostunut kuin ehkä sandaalit. Olkoonkin että Betlehemin lapset tapettiin Jeesuxen takia, ei Jeesuxen suomiminen siitä mitään toimita. Samasta syystä Jeesuxen tappaminen termiittiapinan genomin kelvottomuuden (lisääntymismenestyxen) takia on aivan hölmöä. Samaa vanhaa verikostoa, 3. ja 4. polveen asti. Verikostohan on järkevää jos sillä saa poistettua ikävän ituradan pelilaudalta. Jeesuxen naulizemisesta ei ollut sitäkään etua, mieshän oli käytännössä munaton. xxx/ellauri186.html on line 539: Musta pääsiäisen vieton voisi vaikka lopettaa, paizi onhan trullit ja pääsiäispupu kiva perinne. Suomalaiset ämmät sanoivat lehdessä että mamujen lapsilla ei ole pääsiäisen viettoon mitään asiaa, kun eivät ole persuja. Mutta eihän se ole niiden syy! xxx/ellauri186.html on line 544: The time has come the walrus said to speak of many things. of ships and shoes and sealing wax and whether pigs have wings. Waxwings on tilhiä, koska niillä on sinettivahan väriset siivenkärjet. xxx/ellauri186.html on line 546: Pesach tarkoittaa passover, ohareita. Musta enkeli ohitti juutalaisten ovet koska ne oli ovelasti desinfioineet ne verellä, niin että rutto vei vaan egyptiläisiä. Se oli juutalaisten pääsiäisen ihme käsidesillä. Kristittyjen pääsiäistä koristaa piikkikorona. xxx/ellauri186.html on line 549: Kenelle jumala antoi ainoan poikansa? kuka sitä pyysi ja mistä maxuna? mikä oli hyödyke, joka lunastettiin sillä, ja kuka myyjä oli? xxx/ellauri186.html on line 550: Hengen ottivat jotkut ihmiset, lähinnä juutalaiset roomalaisten avulla, oliko ne sitten myyjiä? Mitä luoja sai niiltä tilalle pojan hinnalla? Ei toimi, uusi yritys. xxx/ellauri186.html on line 552: Sanotaan vaikka että ihmiskunta oli ottanut jumalalta jotain sille kuuluvaa, ilon tai mielenrauhan vaikka olemalla tottelemattomia ja ilkeitä. Siis ne oli jotain velkaa jumalalle siitä. Niiden olis siis pitänyt olla maxumiehinä. Jumala olisi ollut tyytyväisempi jos se olis ollut niille yhtä ilkeä, nirhannut ne ja heittänyt ne huut helkkariin. xxx/ellauri186.html on line 559: Mut hei, jumalahan on se poika ize, eli se potkiikin tässä izeänsä perseeseen siitä että tuli luotua näin paskat ihmiset. xxx/ellauri186.html on line 567: Ikäviä ihmisiä olivat myös Kinneretin kalastusosuuskunnat jotka kyräilivät toisiaan. Ei vittu ei tästä ikinä mitään hyvää tule, jos hyvällä tarkoitetaan yhteistä etua. Ei sellaista ole, elon kilpailussa toisen hyvä on toisen paha, winwin tilanne eli räjähtävä kasvu vaan pahentaa asiaa. Tähän se jää, näin on näreet, siihen on tyydyttävä. xxx/ellauri186.html on line 571: Josen evankeliumissa Magdalan Maria on sama kuin Betanian, sen sisaruxet ovat Martta ja Lasarus. Voishan se niinnii olla. xxx/ellauri186.html on line 573: Tehtyään myrskyn tyynnyttämisihmeen Jeesuxesta tuntui vähän samalta kuin ruiskahdettua: nyt olisi sitten tultava jotenkin ankeasti alas täältä vuoren huipulta. xxx/ellauri186.html on line 575: Tässä toisinnossa Jeesuxen julkinen toiminta ei ala Kaanaan häistä vaan myrskyn tyynnyttämisestä. Eikä Jeesus kuzu kalastajia kimppaansa vaan pikemminkin päinvastoin. Selvä parannus on että Jeesus saa joka yö Maria Magdaleenalta. xxx/ellauri186.html on line 579: Kekä runoilija on muka sanonut että lapset ovat maailman paras asia? Ei ainaskaan Browningin Elizabeth. Sillä olikin vaan "Pen" josta piti tulla tyttö niinkuin äidistä mutta tulikin keskikertainen kynämies kuten isänsä. xxx/ellauri186.html on line 586: Sweet south-wind, that means no rain; Löunatuuli, silloin kun ei sada, xxx/ellauri186.html on line 588: Pleasure, not in haste to end; Nautinto, joka ei heti lopu, xxx/ellauri186.html on line 592: Memory, that gives no pain; Muisto joka jälkeenpäin ei hävetä; xxx/ellauri186.html on line 595: — Something out of it, I think. - Jokin näistä, luulisin. xxx/ellauri186.html on line 597: by Elizabeth Barrett Browning xxx/ellauri186.html on line 600: Saramagon evankeliumin Jeesus ja sen läheiset Saatanaa myöten on siitä poikkeuxellisia etne on kaikki suht symppixiä. xxx/ellauri186.html on line 602: Esim jos vertaa miten Jose ja Postituspussi vääntelevät kivitettävän naisen tapausta, on siinä vinha ero: Jose antaa naisen mennä ja miettii vaan onko asia oikeasti niin että vain synnittömät saavat kivittää (tietystikään ei). xxx/ellauri186.html on line 603: Postituspussi tekee ko. naisesta suht julkean Magdalan Marian ja antaa Jeesuxen naida sitä heti peräperää 7 varvia. xxx/ellauri186.html on line 605: Nefiili Leegion tapauxessa muutama sika menetettiin mutta 1 örkki pelastui, eli peli apinoille 2000-1. Pakanat sukelteli ärräpäitä päästellen järvestä hukkuneita sikoja. Briefer and her team believe that their AI method is about 92% accurate in discerning a pig's emotional state. And they plan to build some kind of tool, maybe an app, to help farmers listen to the pigs. xxx/ellauri186.html on line 607: Josea ei kaikki ihmeet nappaa, se valizee niitä kuin rusinoita pullasta. No niinhän tietty teki alkukirkonkin porukat kanonisoidessaan jotkut tarinat ja apokryptatessaan toiset. xxx/ellauri186.html on line 609: Tää evankeliumi on enempikin siikveli Jobin kirjalle, samantapaista musta/valkea hattu manikealaisuutta on tässäkin. Mutta sehän kuuluu jo voitettiin tit for tat ajatteluun, nythän pitäisi peukuttaa pikemminkin tällästä kortta kekoon etiikkaa. Kaikki 1n ja 1 kaikkien puolesta. xxx/ellauri186.html on line 613: Jumala kertoo sumuisen veneen tuhdolla kiertelemättä eze on suunnitellut Jeesuxesta marttyyriä, mahdollisimman noloa, koska mikään ei käännä sieluja niin hyvin kuin se. Eli jumalan kannalta porukoiden kääntyminen on pääasia, pelastuminen on ikäänkuin esiintymispalkkio. Pratchettillä oli vähän samanlainen ajatus: jumalan suuruus riippuu hännystelijöiden lukumäärästä. Jumalten kesken on herrasmiessopimus että kaikki rajariidat ratkaistaan apinoiden avulla. Oi sinä jumalan kariza, joka poisotat maailman synnit (Misa Criolla-versio). xxx/ellauri186.html on line 615: Paizi jos on narsisti ilman synnintuntoa? Jos ei kadu mitään, ei sen vuoxi ettei kuviot olis lyöneet sezuuria, vaan koska ei viizi yrittää uudestaan? Perseelleen meni mutta menköön, pahemminkin olis voinut mennä. Wif my luck, 2. yritys menis vielä huonommin. xxx/ellauri186.html on line 617: Me ihmiset emme näe asioita samalla lailla, mikä sivumennen sanoen on osoittautunut erinomaisen hyödyllisexi lajin menestyxen ja suhteellisen mielenterveyden kannalta. xxx/ellauri186.html on line 622: Jeesus sanoi, Minä odotan, Mitä, Jumala kysyi, ikään kuin olisi hajamielinen, Että sinä kerrot, paljonko kuolemaa ja kärsimystä sinun voittosi muista jumalista vaatii, paljollako kärsimyksellä ja kuolemalla maksetaan ne taistelut, joita meihin uskovat ihmiset sinun ja minun nimissä keskenään käyvät, Tahdotko sinä välttämättä tietää, Tahdon, No hyvä on, se mainitsemanı yhteisö rakennetaan, mutta jotta sen perustasta tulisi luja, se täytyy kaivaa ihmislihaan ja sen pohja on muurattava kieltäymyksistä, kyynelistä, tuskista, kidutuksista ja kaikenlaisista nykyisin kuviteltavista sekä vasta joskus tulevaisuudessa tunnetuista kuolintavoista, xxx/ellauri186.html on line 624: Lopultakin sinä osaat puhua selvästi ja suoraan, jatka, Aloitetaan sinulle tutusta ja rakkaasta henkilöstä, kalastaja Simonista, jolle sinä annat nimen Pietari, hänet naulitaan ristiin niin kuin sinut, mutta pää alaspäin, ja ristillä kuolee myös Andreas, mutta hänet naulitaan X.n muotoiseen ristiin, ja siltä Se bedeuksen pojalta, jonka nimi on Jaakob, katkaistaan kaula, Entä Johannes ja Magdalan Maria, He kuolevat luonnollisen kuoleman sitten kun heidän luonnollinen aikansa päättyy, mutta sinä saat vielä muita ystäviä, myös he ovat sinun opetuslapsiasi ja apostoleja näiden muiden tavoin, eivätkä hekään säästy kidutuksilta, heitä ovat Filippus, joka köytetään ristiin ja kivitetään kuoliaaksi, Bartolomeus, joka nyljetään elävältä, Tuomas, joka surmataan keihäällä, Matteus, jonka kuolintapaa minä en nyt muista^†, toinen Simon, joka sahataan keskeltä kahtia, Juudas, joka hakataan hengiltä nuijalla, toinen Jaakob, joka kivitetään, Mattias, joka mestataan tapparalla, ja lisäksi Juudas Iskariot, mutta hänestä sinä tie dätkin sitten aikanaan enemmän kuin minä, paitsi sen miten hän kuolee, hirttäytyy näet omin käsin viikuna puuhun, xxx/ellauri186.html on line 632: he angered a local king who ordered him nailed to a bed, covered his whole body with paper, brimstones, oil, asphalt and brushwood and set him on fire xxx/ellauri186.html on line 640: Täytyykö heidän kaikkien kuolla sinun takiasi, Jeesus kysyi, Jos sinä nyt välttämättä asetat kysymyksen noin, niin täytyy, kaikki he kuolevat minun suunnitelmani takia, Entä sen jälkeen, Johan minä poikani sinulle sanoin, sen jälkeen seuraa loputon sarja vākivaltaa ja verta, tulta ja tuhkaa, ääretön kärsimyksen ja kyynelien meri, Kerro, minä haluan tietää kaiken. xxx/ellauri186.html on line 642: Jumala huokasi ja alkoi luetella yksitoikkoiseen sävyyn, ikään kuin puuduttaakseen kaiken säälin ja armeliaisuuden, ja eteni lisäksi aakkosittain, jottei tärkeysjärjestyksestä tulisi sanomista, Prahan Adalbert, surmataan seitsenkärkisellä pertuskalla, Canterburyn Aelfheah, hakataan kuoliaaksi häränluulla, Trevin Aemilius, mestataan, Augsburgin Afra, kuolee roviolla, Praenesten Agapetus, kuolee jaloista ripustettuna roviolla, Sisilian Agatha, kuolee rinnat leikattuina kuin body artisti, Rooman Agnes, maha viilletään auki, Bolognan Agricola, kuolee ristiinnaulittuna ja nauloilla lävistettynä, Sirmion Anastasia, kuolee roviolla rinnat leikattuina, Salonan Anastasius, hirtetään ja mestataan, Sienan Ansanus, surmataan kiskomalla sisälmykset ulos. Pamiers'n Antoninus, revitään neljän hevosen välissä palasiksi, Rivolin Antonius, hakataan kivillä ja poltetaan, Ravennan Apollinaris, surmataan nuijalla. Aleksandrian Apollonia, kuolee roviolla kun häneltä on ensin kiskottu suusta hampaat, Trevison Augusta, mestataan ja poltetaan, Ostian Aurea, hukutetaan myllynkivi kaulassa, Syyrian Aurea, kuolee nauloja täyteen hakatussa tuolissa kun veri vuotaa kuiviin. Auta, ammutaan kuoliaaksi nuolilla, Antiokian Babylas, mestataan. Nikomedeian Barbara, mestataan. Kyproksen Barnabas, kivitetään kuoliaaksi ja poltetaan. Rooman Beatrix, kuristetaan kuoliaaksi, Dijonin Benignus, surmataan keihäällä, Lyonin Blandina, kuolee raivoavan härän sarviin, xxx/ellauri186.html on line 644: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin, xxx/ellauri186.html on line 646: Besançonin Ferreol, mestataan, Sigmaringenin Fidelis, piikkinuijalla, Agenin Fides, kurkku viilletään, Filomena, nuolilla ja ankkurilla, Pamplonan Firminus, mestataan, Flavia Domitilla, samoin, Évoran Fortunato, ehkä samoin, Tarragonan Fructuosus, poltetaan, Ranskan Gaudentius, mestataan, Gelasius, samoin, rautakarstoilla kiduttamisen lisäksi, Burgundin Gengulphus, aisankannattaja, vaimonsa rakastajan surmaama, Budapestin Gerardus Sagredo, keihäällä, Kölnin Gereon, mestataan, Gervasius ja Protasius, kaksoset, samoin, Ghistellesin Godelewa, kuristetaan, Maria Goretti, samoin, Aostan Gratus, mestataan, Hadrianus, vasaroidaan kuoliaaksi alasimen päällä, Hermenegildus, surmataan kirveellä, Hieron, miekalla, Hippolytus, laahautuu kuoliaaksi hevosen perässä, Inácio de Azevedo, saa surmansa kalvinistien kädestä, nämä eivät ole katolilaisia, Napolin Januarius, mestataan vielä sen jälkeen kun hänet ensin on heitetty pedoille ja työnnetty uuniin, Jeanne d'Arc, poltetaan elävältä, João de Brito, kurkku viilletään, Prahan Johannes Nepomuklainen, hukutetaan, John Fisher, mestataan, Juan de Prado, päähän isketään tikari, Korsikan Julia, ensin leikataan rinnat ja sitten naulitaan ristiin, Nikomedeian Juliana, mestataan, Sevillan Justa ja Rufina, toinen teilataan, toinen kuristetaan, Antiokian Justina, poltetaan kiehuvalla piellä ja mestataan, xxx/ellauri186.html on line 648: Alcalá de Henaresin Justus ja Pastor, mutta se Pastor ei ole tämä Paimen joka meillä on täällä, mestataan, Aleksandrian Katariina, mestataan, Würzburgin Kilianus, mestataan, Tarsoksen Kyyros, kuolee jo lapsena, kun tuomari hakkaa hänet tuomioistuimen portaisiin. Laurentius, kärvennetään kuoliaaksi parilalla, Toledon Leocadia, syöstään korkealta kalliojyrkänteeltä, Autunin Leodegarius, mestataan, sen jälkeen kun häneltä ensin on revitty silmät ja kieli, Gentin Livinus, kieli revitään suusta ja mestataan, Longinus, mestataan, Syrakusan Lucia, kurkku viilletään kun ensin on revitty silmät, Prahan Ludmila, kuristetaan, Tarragonan Maginus, mestataan sahanteräisellä sirpillä, Kappadokian Mamans, suolet kiskotaan ulos, Manuel, Sabel ja Ismael, Manueliin isketään rautanaula kummallekin puolelle rintaa ja päähän korvasta korvaan ulottuva naula ja kaikilta viilletään kurkku, Antiokian Margareeta, soihdulla ja rautakammalla, Persian Marius, miekalla, kädet leikataan irti, Marokon marttyyrit Berardus de Carbio, Petrus a S. Geminiano, Otho, Adjutus ja Accursius, kaikilta viilletään kurkku, Rooman Martina, mestataan, Agaunen Mauritus, miekalla, Einsiedelnin Meinrad, nuijalla, xxx/ellauri186.html on line 650: et/main-qimg-0810f8fe98319d186d4351e39e0a59a4" /> xxx/ellauri186.html on line 653: Aleksandrian Menas, miekalla, Kappadokian Mercurius, mestataan, Paul Miki ja muut Japanin marttyyrit, kaksikymmentäkuusi ristiinnaulittua, keihästettyä ja poltettua, Thomas More, mestataan, Reimsin Nicasius, samoin, Huyn Odilia, nuolilla, Tarsoksen Paavali, jolta saat ensimmäisen Kirkon, mestataan, Pancratius, mestataan, Nikomedeian Pantaleon, samoin, Paphnutius, ristiinnaulitaan, Papias, revitetään hevosten välissä, Troyes'n ja Soestin Patroclus, mestataan, Karthagon Perpetua ja Felicitas, Felicitas on Perpetuan orjatar, joutuvat raivoavan lehmän sarviin, Ratesin Petrus, miekalla, Veronan Petrus, veitsi päähän ja tikari rintaan, Tournain Piatus, kallo sahataan, Polykarpos, pistetään tikarilla ja poltetaan, Rooman Prisca, leijonien ruoaksi, Processus ja Martinianus, ilmeisesti sama kuolema, Quinctinus, nauloja päähän ja muihin ruumiinosiin, Rouenin Quirinus, kallo sahataan päälaelta, Coimbran Quiteria, oma isä mestaa, kammottavaa, Alisen Regina, surmataan miekalla, Dortmundin Reinhold, kivenhakkaajan nuijalla, Napolin Restituta, roviolla, Roland, miekalla, Antiokian Romanus, kieli revitään suusta ja kuristetaan, etkö vieläkään ole saanut tarpeeksesi, Jumala kysyi Jeesukselta, mutta Jeesus vastasi, Tuo kysymys sinun olisi pitänyt esittää itsellesi, jatka, xxx/ellauri186.html on line 655: ja Jumala jatkoi, Sensin Sabinianus, kurkku viilletään, Assisin Sabinus, kivitetään, Toulousen Saturninus, sidotaan härän raahattavaksi, Scubiculus, mestataan, Sebastianus, surmataan nuolilla, Astin Secundus, mestataan, Tongerenin ja Maastrichtin Servatius, surmataan puukengän iskulla, niin mahdottomalta kuin kuulostaakin, Barcelonan Severus, päähän survaistaan naula, Exeterin Sidwel, mestataan, burgundien kuningas Sigismund, syöstään kaivoon, Sixtus, mestataan, Stefanos, kivitetään, Autunin Symphorianus, mestataan, Ikonionin Tekla, silvotaan ja poltetaan, Tharsicius, kivitetään, Theodorus, kuolee roviolla, Canterburyn Thomas Becket, kalloon survaistaan miekka, Thyrsus, sahataan, Tiburtius, mestataan, Efesoksen Timoteus, kivitetään, Pisan Torpes, mestataan, Torquatus ja kaksikymmentä seitsemän muuta, saavat surmansa kenraali Musan toimesta Guimarãesin porteilla, Urbanus, mestataan, Limogesin Valeria, samoin, Valerianus, samoin, Camerinon Venantius, kurkku viilletään, Marseillen Victor, kaula katkaistaan, Rooman Victoria, surmataan sen jälkeen kun suusta on revitty kieli, Trenton Vigilius, toinen puukengällä surmattu, Viktor, mestataan, Wilgefortis eli Liberata eli Eutropia, neitsyt, jolle kasvoi parta, ristiin, Zaragozan Vincentius, myllynkivellä ja piikkiparilalla, Ravennan Vitalis, keihäällä, ynnä muita, ynnä muita, ynnä muita, samoin, samoin ja samoin, nyt rittää. xxx/ellauri186.html on line 657: Ei riitä, Jeesus sanoi, keitä muita sinä tarkoitat, Onko tämä sinusta nyt tosiaan välttämätöntä, On, Minä tarkoitan niitä, joita ei kiduteta ja jotka kuolevat itsestään mutta kärsivät tuskia lihan, maailman ja saastaisen hengen viettelysten tähden ja joutuvat niiden voittamiseksi piinaamaan ruumistaan paastolla ja rukouksella, on jopa eräs sangen kiintoisa tapaus, muuan John Schorn, joka viettää niin paljon aikaa polvirukouksissa että hänelle tulee känsät, minnekäs muualle kuin polviin tietenkin, ja kerrotaan myös, tämä koskee nyt sinua, että hän sulkee paholaisen saappaaseen, hah hah hah, Minutko muka voisi sulkea saappaaseen, Paimen epäili, tuo on pelkkää legendaa, siihen tarvittaisiin koko maailman suuruinen saapas, jos sekään vielä riittäisi, ja minä vain tahtoisin nähdä, kuka sellaisen pystyisi panemaan jalkaan ja ottamaan taas jalasta pois, xxx/ellauri186.html on line 659: Pelkällä paastolla ja rukouksellako, Jeesus kysyi, ja Jumala vastasi, Lisäksi he loukkaavat ruumistaan kivulla ja verellä ja jos jollakin saastalla seka kaikenlaisilla katumusharjoituksilla, käyttävät jouhipaitoja ja ruoskivat itseään, joku ei edes peseydy koskaan koko elämänsä aikana tai lähes koskaan, joku taas heittäytyy piikkipensaikkoon tai piehtaroi lumessa taltuttaakseen Paholaisen herättämät lihan kiusaukset, sillä tällaiset viettelykset ovat hänen työtään, hänen pyrkimyksenään on eksyttää sielut oikealta tieltä joka veisi taivaaseen, alastomat naiset, kauhistuttavat hirviöt ja luonnottomat olennot, irstaus ja pelko ovat kaikki aseita joilla Paholainen kiusaa ihmisten kurjaa elämää, Sellaistako sinä teet, Jeesus kysyi Paimenelta, Suurin purtein, tämä vastasi, minä tyydyin ottamaan itselleni sen osan jota Jumala ei halunnut, lihan ja kaikki sen ilot ja surut, nuoruuden ja vanhuuden, hehkeyden ja mädännäisyyden, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa että pelko muka on minun aseeni, minä en muistaakseni syntiä ja sen rankaisemista keksinyt, enkä myöskään pelkoa, joka niihin aina sisältyy, Ole sinä vaiti, Jumala keskeytti kärsimättömästi, synti ja paholainen ovat sama asia. Silti vittu, ei syntiä kukaan pelkää vaan rangaistusta. xxx/ellauri186.html on line 661: Jeesus sanoi, Jatka, Sitten on sellaisia, Jumala rupesi hidastellen jatkamaan, jotka hakeutuvat asumattomiin erämaihin ja viettävät erakkoelämää luolissa ja onkaloissa eläinten seurana, (kz pyhä Antonius), jotkut antavat muurata itsensä seinien sisään, jotkut nousevat korkean pylvään päähän ja elävät siellä vuosikausia yhteen menoon, jotkut, mutta silloin ääni oheni ja voipui, Jumala seurasi nyt mielessään loputonta ihmisjonoa, niitä tuhansia ja tuhansia, tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia jotka kaikkialla maanpiirissä menevät luostareihin, joskus aivan vaatimattomiin rakennuksiin, usein taas komeisiin palatseihin, Niissä he sitten asuvat palvellakseen minua ja sinua aamusta yöhön vigilioin ja rukouksin, ja kaikilla on sama pyrkimys ja sama päämäärå, he haluavat ainoastaan palvoa meitä ja kuolla meidän nimemme huulillaan, ja he käyttävät itsestään erilaisia nimityksiä, he ovat benediktiinejä, sisterssiläisiä, kartusiaaneja, augustinolaisia, gilbertiinejä, trinitaareja, fransiskaaneja, dominikaaneja, kapusiineja, karmeliittoja, jesuiittoja, heitä on paljon, paljon, hyvin paljon, voi kuinka minun ihan tekisi mieli voida huudahtaa että Hyvä jumala kun heitä on paljon. xxx/ellauri186.html on line 663: Silloin Paholainen sanoi Jeesukselle, Huomannet kuinka tuossa, mitä hän on kertonut, pyritään koko ajan kahdella tavalla tuhoamaan oma elämä, joko marttyyrikuolemalla tai kaikesta luopumalla, ei enää riitä että he kuolevat silloin kun heidän hetkensä tulee, vaan heidän pitää vielä tavalla tai toisella rientää kuolemaa vastaan, joko ristiinnaulittuina, sisälmykset kiskottuina, kurkku viillettynä, poltettuina, kivitettyinä, hukutettuina, palasiksi revittyinä, kuristettuina, nyljettyinä, keihästettyinä, sarvien lävistäminä, haudattuina, sahattuina, nuolilla ammuttuina, silvottuina, piikeillä ruhjottuina tai rankaisemalla itseään kammioiden, kappelien ja luostareiden sisä- tai ulkopuolella siitä että he ovat syntyneet ruumiiseen, jonka Jumala on heille antanut ja jota ilman heillä ei olisi sielulle paikkaa, tuollaisia kidutuksia ei ole keksinyt ainakaan Paholainen, joka tässä sinulle puhuu. xxx/ellauri186.html on line 665: Onko siinä nyt kaikki, Jeesus kysyi Ei, vielä puuttuvat sodat, Tuleeko sotiakin, Ja verilöylyjä, Verilöylyistä minä olen kuullut, vähältä piti etten kuollut sellaisessa itsekin, ja se on tarkemmin ajatellen jopa sääli, nyt ei olisi ristiinnaulitseminen edessä, Minä vein sen toisen isäsi paikkaan, jossa hänen piti olla jotta hän kuuli sen mitä minä halusin sotilaiden sanovan, eli itse asiassa minä säästin sinun henkesi, Säästit minun henkeni pannaksesi minut kuolemaan silloin kuin sinua itseäsi miellyttää ja hyödyttää, se on ihan sama kuin tappaisit minut kahteen kertaan, Tarkoitus pyhittää keinot, poikani, Sen minä kyllä uskon tuon perusteella mitä olen tässä koko ajan sinun suustasi kuullut, luopumista, erakoitumista, kärsimystä ja kuolemaa, ja nyt vielä sotia ja verilöylyjä, mitä sotia ne ovat, xxx/ellauri186.html on line 667: Monenlaisia, yhtä loputonta sotimista, mutta ennen kaikkea hyvin monet niistä käydään sinua ja minua vastaan jumalan nimissä, jota ei nyt ole vielä ilmestynyt, Miten on mahdollista että ilmestyy jokin uusi jumala, jos jumala on tosiaan jumala, silloin hän on pakostakın ollut olemassa aina ja on aina oleva, Myönnän että sitä on vaikeaa ymmärtää ja vähintään yhtä vaikeaa selittää, mutta juuri näin tapahtuu kuten sinulle kerron, tulee Jumala joka alkaa ahdistella meitä ja meidän silloisia kannattajiamme, kokonaisia kansoja, ei, minulla eivät riitä sanat kertomaan sinulle kaikista niistä joukkotuhoista, verilöylyistä ja teurastuksista, kuvittele että Jerusalemin alttarini kerrottaisiin tuhannella ja vaihda sitten mielessäsi uhrieläimet ihmisiin, mutta et sinä sittenkään pysty saamaan tarkkaa kuvaa siitä mitä olivat ristiretket, xxx/ellauri186.html on line 669: Ristiretket, mitä ne ovat, ja miksi sinä sanot että olivat, jollei niitä ole vielä ollut, Muista että minä olen aika ja että minulle siten kaikki, mikä on tapahtuva, on jo tapahtunut, ja kaikki, mikä on tapahtunut, tapahtuu joka päivä, Kerro mitä ne ristiretket ovat, Niin katsos, poikani, nämä seudut joilla me nyt olemme, Jerusalem mu kaan luettuna, ja lisäksi pohjoisessa ja lännessä sijaitsevat alueet joutuvat (tai paremminkin palaavat) sen mainitsemani myöhemmän jumalan kannattajien valtaan, ja meidän omamme, siis ne ihmiset jotka ovat meidän puolellamme, tekevät kaikkensa karkottaakseen heidät paikoilta joilla sinä olet astellut ja joilla minä olen niin ahkerasti liikkunut, Etpä sinä itse ole nykyisin paljon tehnyt roomalaisten ajamiseksi täältä pois, xxx/ellauri186.html on line 671: Minä puhun nyt tulevaisuudesta, älä sotke, Jatka sitten, Lisäksi sinä olet syntynyt täällä, elä nyt täällä ja kuollut täällä, Toistaiseksi minä en ole vielä kuollut, Sillä ei ole nyt tässä yhteydessä väliä, juurihan minä selitin sinulle että minun kannaltani tapahtuminen on samaa kuin tapahtunut, ja ole ystävällinen äläkä yhtä mittaa keskeytä minua, jollet sitten halua että minä pysyn kerta kaikkiaan vaiti, Minä pysyn vaiti, No hyvä, tulevat polvet antavat näille maille nimen Pyhät Paikat sitä syystä että sinä olet täällä syntynyt, elänyt ja kuollut, ja silloin uskonnolle, joka sinusta on tuleva, ei sovi ollenkaan että sen kehto on vääräuskoisten kelvottomis sa käsissä, eli kuten näet, tämä on enemmän kuin riittävä peruste sille että lännestä tulleet valtaavat luolan, jossa sinä synnyit, ja kukkulan, jolla sinä kuolet, mainitaksemme vain tärkeimmät paikat, xxx/ellauri186.html on line 673: Nämä sotaretketkö ovat niitä ristiretkiä, Nun juuri, Saavatko ne joukot vallatuksi sen mitä tahtovat, Eivät, mutta surmaavat täällä paljon ihmisiä, Entä ristiretkeläiset itse, Heitä kuolee saman verran, jollei enemmänkin, Ja se kaikkiko tapahtuu meidän nimeen, He lähtevät sotaan huutaen että Tämä on Jumalan tahto, Ja ilmeisesti kuolevat sanoen että Tämä oli Jumalan tahto. Olisihan se kaunis kuolema, Siis jälleen kerran uhri oli turha, Poikani, jotta sielu pelastuisi, täytyy uhrata ruumis, Minä olen kuullut tuon sinulta jo ennenkin joko noilla samoilla tai muilla sanoilla, mutta mitä sinä Paimen sanot näistä kammottavista tulevista tapahtumista, Sen vain että kukaan täysijärkinen ei voi ruveta väittämään, että Paholainen olisi joskus ollut tai olisi yhä ja vastedeskin syyllinen tuollaiseen verilöylyyn ja tuollaisiin ruumisröykkiöihin, ellei sitten joku parjaamis mielessä keksi silkkaa ilkeyttään syyttää minua siitä että syntyy se jumala josta tulee tämän vihollinen, xxx/ellauri186.html on line 675: Minusta näyttää kyllä selvääkin selvemmältä että sinä et ole syyllinen, ja jos pelkäät että sinusta ruvetaan tekemään syntipukkia, voit aina vastata että koska Paholainen on pelkkää valhetta, hän ei voisi ikimaailmassa luoda Jumalaa joka on totuus, Mutta kuka sen vihollisjumalan sitten luo, Paimen kysyi. Jeesus ei osannut vastata, ja Jumala, joka oli vaiti, pysyi vaiti edelleenkin, mutta sumusta laskeutui ääni joka sanoi, Ehkä tämä Jumala ja se tuleva ovatkin pelkästään heteronyymejä, Kenen, minkā, toinen ääni kysyi uteliaasti, Pessoan, tältä vastaus kuulosti, mutta se saattoi myös olla, Persoonan. Jeesus, Jumala ja Paholainen olivat aluksi kuin eivät olisi kuulleetkaan, mutta sitten he vilkaisivat säikähtäneinä toisinsa. Tämä on yhteiselle pelolle tyypillistä, se yhdistää helposti erimielisetkin. xxx/ellauri186.html on line 677: Aika kului eikä sumu puhunut enää ja Jeesus kysy tällä kertaa sävyyn joka tuntui edellyttävän vain myönteistä vastausta. Eikö mitään muuta. Jumala epäröi mutta sanoi sitten väsyneesti. Sitten tulee vielä Inkvisitio mutta jollet pane pahaksesi, siitä voisimme puhua joskus toiste, Mikä on Inkvisitio. Se on taas yksi loputon tarina, Minä haluan tietää, Parempi olisi ettet tietäisi Mina haluan, Sinulle vain tulee nykyisessä elämässäsi tunnonvaivoja jotka kuuluvat vasta tulevaisuuteen. Eikö itsellesi tule, Jumala on Jumala, hänellä ei ole tunnon vaivoja, Jos minun kerran pitää kestää se että joudun kuolemaan sinun takiası, kyllä minä silloin voin kestää ne tunnonvaivatkin jotka kuuluisivat sinulle, Olisin mieluummin säästänyt sinut niiltä. Et sinä totta puhuen ole muuta tehnytkään siitä asti kun minä synnyin, Sinä olet kuittämätön, aivan kuin kaikki lapset, Jätetään nyt teeskentelyt ja kerro minulle, mika se Inkvisitio on. xxx/ellauri186.html on line 679: Inkvisitio, joka tunnetaan myös nimellä Pyhän viraston tuomioistuin, on välttämätön paha, äärimmäisen julma laitos, jonka avulla teemme lopun saastasta, sillä sellaista sinun Kirkkoosi joskus pesiytyy pitkiksi ajoiksi yleensä kaikenlaisista iljettävistä harhaopeista sekä niiden vähäisemmistä haaraumista ja seurauksista, joihin lisäksi lasketaan erinäisiä ruumiillisia ja henkisiä luonnottomuuksia, ja nämä kaikki niputetaan sen kummemmin järjestystä ja merkitystä miettimättä samaan kauhujen karsinaan, sinne kuuluvat luterilaiset ja kalvinistit, molinistit ja juutalaisuuteen kääntyneet, sodomian ja noituuden harjoittajat, toiset näistä tahroista kuuluvat tulevaisuuteen, toiset taas ovat ominaisia kaikille ajoille. Kun sanoit ettă Inkvisitio on välttämätön, miten se sitten toimi niiden pahuuksien torjumiseksi, Inkvisitio on sekä poliisi että tuomioistuin, ja siten se pidättää, tutkii, tuomizee ja rankaisee niin kuin tuomioistuimet ja poliisit, xxx/ellauri186.html on line 681: Mihin se tuomitsee, Vankeuteen, maanpakoon, roviolle, Sanoitko sinä roviolle, Niin, tulevaisuudessa tapetaan polttoroviolla tuhansia ja tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia. Muutamista sinä minulle jo puhuitkin, He joutuivat roviolle sen vuoksi että uskoivat sinuun, nämä muut taas sen takia että epäilevät, Eikö minuun saa suhtautua epäilevästi, Ei, Mutta me saamme kyllä epäillä ettei roomalaisten Jupiter ole ollenkaan jumala, Ainoa Jumala olen mină, minä olen Herra, ja sinä olet minun Poikani, Tuhansia kuolee, Satoja tuhansia, Satoja tuhansia miehiä ja naisia kuolee, maailma täyttyy tuskanhuudoista ja kuolevien valituksista ja korahteluista, roviolla poltetuista nouseva savu pimentää auringon, ja heidän rasvansa sihisee hiilillä, sen haju saa pahoinvoivaksi, ja kaikki tämä on minun syytäni, Ei se ole sinun syytäsi, vaan se tapahtuu sinun tähtesi, Isä, ota tämä malja minulta pois, On minun valtani ja sinun kunniasi edellytys että sinä juot sen, Minä en halua sitä kunniaa, Mutta minä haluan sen vallan. xxx/ellauri186.html on line 688: Malmö ja Ruozi ylipäänsä on tähän mennessä jo totaalisen mätiä, kuten Nuori Wallenberg-Netflix-sarja, sen miljöö, henkilöt, juoni, ja ennen kaikkea sen liikeidea osoittaa. Suurin syyllinen on globalisaatio ja talousliberalismi, ja sen hännillä tullut immigranttien riisto ja kyykytys. Ei kyl yhtään huvittaisi joutua tutustumaan lähemmin vitun ruozidemokraatteihin, vielä vähemmän natoilla niden kaverina. "Something is wrong with democracy, when free speech is at risk." Minne hävisi kansankoti? Minne sosialidemokratia? Missä on Tage Erlanderin suomalainen vaimo? Varmaan kuoli koronaan vanhainkodissa. Mengeleä myydään käytettynä neekereille takaisin kuin t-paitapaalia. Vittu ja vielä pitää kuunnella ruozalaista räppiä. Tää on todella paska ohjelma. Ja kaiken kukkuraxi puisevat palikkasvenskit puhuu siinä toisilleen hoonoa enkkua. Å nej, bajsprogram från början till slut. xxx/ellauri186.html on line 693: Aaprahammilaiset uskonnot on erittäinkin syvältä, lampaannussijoiden pahaa sekoilua, josta kertovat "pyhät" kirjat pelkkää pahansuopuuttaan ovat saaneet aivan hirvittävän paljon followereita lännessä, etenkin setämiehissä. Esim muslimit ja kristityt kinaavat vieläkin siitä kenen kekka oli Jee-suxen Tuomaan apokryfievankeliumissa kerrottu 12 savilinnun ihmeteko. Ennen Saramagon lukemista en ollut siitä edes kuullutkaan, ei sitä ollut minun raamatussani. Se oli tällänen. xxx/ellauri186.html on line 700: Islam however diverges from orthodox Christianity and teaches many erroneous things: that the Bible has been corrupted, that Jesus was not crucified, that Jesus was not divine, that God is not triune, and that Jesus was a prophet of Islam. Both religions make assertions as to being the exclusive and correct way to worship and come to God. Islam, which is rapidly growing in adherents worldwide with 1.6 billion followers, presents itself as the final revelation of God and as a formidable competitor of Christianity on the market for Abrahamic religions. xxx/ellauri186.html on line 702: An aim of Christian apologetics must be to defend and articulate the white supremacy of the Christian religion as compared to Islam. The goal of this paper will be to highlight a historical issue surrounding the Quran’s source material for its account of Jesus Christ and some clay birds. In the best traditions of American free enterprise and Western market economy, I shall do my best to denigrate the musulmans and sell our alternative product in its place. xxx/ellauri186.html on line 704: When issues of source material arise within discussions surrounding the Quran with Muslims, statements of inspiration and religious trust in the Prophet’s words abound. Muslim beliefs concerning their doctrine of inspiration supposedly protect the Quran from any error. Cyril Glasse, an Islamic scholar, noted that: xxx/ellauri186.html on line 706: Western writers who, for reasons of the defense of Christianity and Judaism, or for their reasons of their disbelief in any Divine Revelation, have been wont to disparage the Quran as regards to factual, historical accuracy, or have spoken of “Muhammad’s confused knowledge of history” or his “imperfect or deficient knowledge of Judaism” are, in every respect, wide of the mark. To begin with, such observations presume the Prophet’s participation in the compositions of the Quran, which is in no way admissible...Although the stories in the Quran have their historical origins, they undergo a transformation which lifts them out of their former context into a retelling which is not that of a human tongue ...Divine revelation [takes] this “material” and [uses] it for its own purposes; the origins of the story become irrelevant... xxx/ellauri186.html on line 710: Furthermore, religions contain postulations or statements that are to be regarded by their followers as facts. If they are to be considered and discussed as facts, they must be subjected to the rules of historical criticism. One is free to utilize the tools of history and reason in seeking to better understand how at least some of the content of the Quran came to be what it is today. xxx/ellauri186.html on line 714: Within the Quran, Jesus’ miraculous virgin birth is recounted with Mary having astonishment. How could she become pregnant when no mortal man has touched her? The angel she is having a criminal conversation with discourages her incredulousness with an affirmation of the power and might of Allah’s definitive decree. The virgin birth lacks the majesty of the Christian doctrine because it is not an announcement of God coming into her. Jesus would be like others before him, a prophet who announces God’s truth. The angel goes on to describe just what Jesus would do. Within the description, the author narrates an account of a miracle that Jesus performed as “clear proof” that he was a prophet of Allah. The miracle is repeated later in Surah 5. xxx/ellauri186.html on line 747: Christianity, and especially Judeo-Christianity. Thus the Quran alludes repeatedly to the content of the Pentateuch and the Gospels. But while it is true that more Quranic material is classifiable as “Judaic” or “Christian” than as specifically “Judeo-Christian,” nonetheless the influence of the later is central; for whereas the “Judaic” and “Christian” material consists of references to “known facts,” or allusions to, and occasional retellings of, stories and legends, the Judeo-Christian material shaped the theology of the Quran. xxx/ellauri186.html on line 751: When the boy Jesus was five years old, he was playing at the ford of a rushing stream. And he gathered the disturbed water into pools and made them pure and excellent, commanding them by the character of his word alone and not by means of a deed. Then, taking soft clay from the mud, he formed twelve sparrows. It was the Sabbath when he did these things, and many children were with him. And a certain Jew, seeing the boy Jesus with the other children doing these things, went to his father Joseph and falsely accused the boy Jesus, saying that, on the Sabbath he made clay, which is not lawful, and fashioned twelve sparrows. And Joseph came and rebuked him, saying, “Why are you doing these things on the Sabbath?” But Jesus, clapping his hands, commanded the birds with a shout in front of everyone and said, “Go, take flight, and remember me, living ones.” And the sparrows, taking flight, went away squawking. (Sparrows don't squawk, they tweet. Perhaps they were ducks?) When the Pharisee saw this he was amazed and reported it to all his friends. (Inf: 1:1-5 italics added for emphasis xxx/ellauri186.html on line 763: dangerous powers, rather like Harry Potter. His words can have harsh consequences when he is angered or insulted, as when he shrivels up one boy for a quite insignificant act and strikes another dead for merely bumping into him. It is hard not to feel distaste at such stories, which seem so far removed from the Jesus of the canonical gospels, and one can even detect a degree of unease on the part of the author as he narrates them: while attempting to absolve Jesus from the blame, he more than once records the great offense which Jesus’ behavior caused, as well as the efforts of his parents to restrain him, as when Joseph asks Jesus: “Why do you do such things that these people must suffer and hate us and persecute us?” On another occasion Joseph tells Mary: “Do not let him go outside the door, for all those who provoke him die." xxx/ellauri186.html on line 767: “the embellishments with which the ‘infancy gospels’ fill out the sparse details of the birth stories in Matthew and Luke are all fabricated out of whole cloth, they are not traditions of more or less dimly remembered facts; but they generated tenacious traditions of a new kind.” xxx/ellauri186.html on line 769: The text was viewed as unhistorical, spurious, and useful only as a vehicle of Christian curiosity. To further add to the case of why it was never remotely considered within the canon, the orthodox Christian writers of the late second century associated the infancy gospel with circles that they considered heretical, particularly with groups of Gnostic Christians. No scholar would dream of taking xxx/ellauri186.html on line 772: The infancy stories do not bear resemblance to the Jesus of the gospels and were never thought to even be remotely historical. Rather, they existed much like Christian fiction does today, to create enjoyment in speculative discourse that is full of biblical metaphor, idioms, and themes. xxx/ellauri186.html on line 789: a) The story is presented within the narrative flow as events that happened within Jesus’ lifetime. The clay birds incident is said to be a “sign from your Lord” that Jesus teaches the truth about Allah. The “sign” is meant for the children of Israel to see the truthfulness of Jesus’ message of Allah. How can something be a sign if the something has no historical referent? (Polyphemos and Parmenides had the same problem with the word "oudeis".) xxx/ellauri186.html on line 791: b) The Quran also claims for itself a very impeccable status: it is errorless (4:82; 18:1), eternal (85:21-22; 43:3-4), final revelation to humankind (2:2; 10:37), incomparable in beauty and elegance (29:48; 2:23), the very word of God (1:1-7), not originating in the will of Muhammad (53:1-5, 10-11) and many other things. If the Quran is truly errorless, could a historical error be possible? What if "God" is a historical error? Naah, that can't be. He said as much himself. xxx/ellauri186.html on line 793: c) The objection might also imply something about the character of Allah and his ability to use inaccuracies or falsities within his revealed truth. What makes matters worse for the objector is the pivotal role the Quran plays within Muslim thought concerning inspiration. Islamic scholar Stefan Wild asserts xxx/ellauri186.html on line 798: nature. For it to contain any sort of error would impugn the nature of an errorless God (39:1-2; 55:1-2). A further question would be whether or not something that never happened in the passing of time can be viewed by definition “historical?”How about "epic?" This could be an example of a pseudo-book. Responses and others similar to them make the objection implausible. xxx/ellauri186.html on line 804: a) Good reasons existed for rejection of canonicity for the spurious book. The book failed to meet the 5 requirements for canonicity: 1) apostolic authority (Was it written by the apostles or early eye witness news?), 2) orthodoxy (Does it line up with clear OT and NT teachings?), 3) antiquity (Has it been used within the covenant community for an extended period of time?), 4) inspiration, (Does the book make a tangible and testable claim of divine inspiration?) and 5) usage (Was it accepted by the catholic church at large?). 6) The early Church also viewed their discussions and debates surrounding the issues of canonicity as being directed and superintended by God. The determinations and deliberations concerning the canon were in some sense within the will and superintending of God working through his church. xxx/ellauri186.html on line 810: Summa summarum, both objections are found to be lacking to the argument presented against the Quran. Serious reflection and study should be given concerning the trustworthiness of the Quranic text itself and the teachings espoused within the book. Clearly it is all a big lie (the Quran), and the Bible wins 6-0! Amen, let's pray. No, not you! roll up your little rug, take your dirty sandals and get your heathen ass outa here! xxx/ellauri186.html on line 813: Aika myöhään Saramagon kesy Jeesus huomasi ettei auta tarjota vaan porkkanaa, häätyy antaa ensin keppiä. Porkkana maistuu vasta kun on saanut maistaa keppiä. xxx/ellauri186.html on line 820: href="ellauri187.html">eteenpäin xxx/ellauri187.html on line 3: eta charset="utf-8"> xxx/ellauri187.html on line 22: et" href="mystyle.css"> xxx/ellauri187.html on line 26: Sisälmysluetteloon xxx/ellauri187.html on line 28: eteenpäin xxx/ellauri187.html on line 32: CHINS UP Panettelua xxx/ellauri187.html on line 33: ett.jpg" width="100%" /> xxx/ellauri187.html on line 42: Maailma palaa, isoäiti harjaa ainoata hiustaan. Palaan haaskalle kuin koira oxennuxelle eli pilkkaamaan ruipeloa Rainer Rilkeä. Herätteen tähän antoi Philip Rothin Tissi, joka loppuu allamainittuun Rilken homovaikutteiseen törsörunoon. Rilkestä on jo pitkät pätkät panettelua albumissa 50. Se vaikuttaa sietämättömältä juipilta, kalansilmäinen vakavalärvä, napanöyhtää mutustava narsisti. Mikä ei tietystikään estänyt sitä kirjoittamasta vaikuttavaa runojalkaa. Pikemminkin päinvastoin. xxx/ellauri187.html on line 44: Shanshanin lapsirakas mies tekee töixeen suosittelujärjestelmiä eli commending systems. Olen havainnut tässä matkan varrella että kynäilijöiden suhteen pätee sama suosittelulogiikka kuin Netflix-sarjoihin: jos olet pitänyt tästä, voisit pitää tästäkin. Jos mun inhokkirunoilijoista (tai yhtä hyvin niistä harvoista jotka ovat saaneet suosion mun silmissä) piirtäisi influensserikaavion, näkisi että ne rypälöityvät silleen siististi: sellaiset joita ällöän on pitäneet sellaisista jota ällöän sattumaa paljon useammin kuin sellaisista joista pidän, ja kääntäen. Siitäkin pitää vielä tehdä joku kaavio... xxx/ellauri187.html on line 51: Bei diesem Werk handelt es um eines der bekanntesten Dinggedichte und ist als Hommage an den Bildhauer Auguste Rodin zu sehen. Rilke arbeitete in den Jahren 1905/06 als Privatsekretär bei diesem bekannten Bildhauer. xxx/ellauri187.html on line 55: et="Rilke">ARCHAÏSCHER TORSO APOLLOS APOLLON ARKAAINEN TÖRSÖ xxx/ellauri187.html on line 57: Wir kannten nicht sein unerhörtes Haupt, Emme tunteneet sen ennenkuulumatonta päätä, xxx/ellauri187.html on line 69: und flimmerte nicht so wie Raubtierfelle; Eikä himertäisi kuin petolinnun perse; xxx/ellauri187.html on line 77: At the Petite École, Rodin “finished lessons so quickly that the teachers eventually ran out of assignments. He did not care to socialize with his classmates; he wanted only to work.” Rodin’s talent was noted by his legion of admiring artists, writers, and lovers. His rise was a matter of time, even if he was ignored by academic art institutions early in life. xxx/ellauri187.html on line 81: Much of Rilke’s youth was spent in search of a master. The first of these was Lou Andreas-Salomé, the philosopher and muse that Friedrich Nietzsche called “by far the smartest person I ever knew.” In 1899, the married Andreas-Salome, for whom Rilke felt a “reckless passion,” took the feeble young poet to meet Tolstoy. The meeting did not go well. Aateliset rähähti, Rilke vingahti. xxx/ellauri187.html on line 83: Corbett’s chapters alternate between poet and sculptor until the pair converge, when the ambitious yet unremarkable Rilke, again in search of a master, travels to Paris to write his monograph on Rodin. Even at this early stage, he was one of many Rodin’s true believers. xxx/ellauri187.html on line 87: et.com/app/news-upload/2016/09/rilke-1.jpg" width="50%" /> xxx/ellauri187.html on line 90: Few of these bullshit artists and temporary thinkers were as staunchly individualist as Rodin and Rilke. Their kinship, for better and worse, relied on a shared belief about the vocation of the artist—that it was supreme: no relationship, duty, or family obligation should get in the way of his work. xxx/ellauri187.html on line 93: Rilke died 1926 from leukemia in Switzerland. Mutta oliko ne homoja, ja homosteliko ne? Ralph Freedman veikkaa että kyllä. Muut pahentuivat. xxx/ellauri187.html on line 99: Born in 1875 in Prague, Rilke was until he was six or seven got up in skirts by his mother, who named him René and tried to console herself for the death of an infant daughter. By the time Rilke was ten, his disappointed romantic of a mother had left his father, a kindly but ineffectual minor railway official, who had spent some years in the Austrian army unsuccessfully seeking commission as an officer. Rilke's parents decided to send the young boy to military school, a prospect that stirred the father's hopes of turning his son into a soldier. LOL. Though he later claimed to have loathed military school, the young bohemian warmly absorbed the values of discipline, valor, and self-sacrifice into his ideal of the defiant artist-hero. He skillfully foiled his father's martial expectations, and lack of funds freed the aspiring poet from his family's next plans for him: law school. In fact, though he attended several universities, soaking up lectures on diverse subjects throughout his life, he never graduated from any of them. About such a practical matter as a sheepskin, the finest German lyricist since Goethe wrote as an adolescent, "And even if I never reach my Arts degree / I'm still a scholar, as I wished to be." xxx/ellauri187.html on line 101: W. H. Auden once remarked that would-be poets had better learn a manual trade. But Rilke was cast more in the haughty Yeatsian mold that Auden, not exactly a day laborer himself, haughtily disdained. And unlike Rilke's contemporary Franz Kafka, who performed his tasks as an insurance executive with initiative and even enthusiasm, Rilke was too frail psychologically to balance his art with the demands of full-time employment. Even a desk job in the Austrian army during the First World War, when the forty-year-old literary celebrity was conscripted, proved too much for him. After three weeks of parade-ground training and living in barracks, which nearly killed him, Rilke was assigned to the propaganda section. There his literary powers deserted him, and his frustrated superiors transferred the stunned poet to the card-filing department, where he remained for six months, until his friends interceded and got him discharged. André Malraux he was not. xxx/ellauri187.html on line 103: Rilke's diaries and letters, lively with tales of self-dislike and depression, seem to out-Kafka Kafka himself. Still, biographers should beware of making too much of these highly polished introspections. Rilke conceived of writing as a form of prayer, as Kafka did, and he made astringent self-examination a ritualistic prelude to work. Both writers magnified their inadequacies, sometimes to the point of a vaunting self-regard; it was an efficient way to wrest from their doubts a diligent beauty of creation. xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair. xxx/ellauri187.html on line 109: Augustine journeyed (unhurriedly) from the fleshpots of Carthage, from being in love with love, to the love of God. Rilke, along with other adventurers on the threshold of the twentieth century, traveled from God to a conviction that the only transcendent principle left was the love, erotic and spiritual, between men and women too. Rilke's experience as a young boy with a feminine persona seems in this sense to have been a great boon. xxx/ellauri187.html on line 113: Yet to put the burden of salvation solely on relations between men and women is to make a life between stumbling, imperfect men and women impossible. Rilke had no illusions about the nature of his erotic and romantic ideal. It flowed out from and quickly ebbed back into an unappeasable inward intensity. Rilke could not love or be loved for long, except in the absence of the beloved. After a passionate affair with the brilliant and beautiful Lou Andreas-Salomé, Rilke's muse and cicerone on his Russian trips, he suffered pangs of rejection and then happily settled into a lifelong correspondence with her. He married the sculptress Clara Westhoff when he was twenty-five, lived with her and their child for a year, and then by agreement left to take up his pilgrimage again. Through periodic reunions, but mostly through a voluminous and extraordinary correspondence, they maintained what Rilke called an "interior marriage," until emotional reality banged louder and louder on their youthful experiment and they eventually grew estranged. xxx/ellauri187.html on line 115: Rilke seems to have passed with relief from the all-consuming rites of romance to the half communion, half self-examination of writing letters, an activity that also served as a calm precursor of his art. Not surprisingly, he was one of the greatest--and most self-conscious--letter writers who ever lived. He composed missives with a devotional purposiveness. He once wrote a poem about the Annunciation in which the angel forgets what he has come to announce because he is overwhelmed by Mary's beauty. The implication seems to be that communicating through the mail would have been a more fruitful procedure. xxx/ellauri187.html on line 117: Rilke loved absolutely, not strenuously or patiently, and therefore his love always froze up into a mirror of itself. His condition might have been tormented and tormenting--it might appear wearily obnoxious. But for Rilke the poet, modern men and women as lovers--their exalted expectations and their comi-tragic desperation--came to symbolize complex human fate in a world where vertiginous possibilities have replaced God and nature. In Rilke's Elegies especially, lovers encounter animals, trees, flowers, works of art, puppets, and angels--all images, for Rilke, of the absolute fulfillment of desire, alongside which the poet placed the tender vaudeville of imperfect human wanting. Rilke the man might have presented a painful obstruction to himself. But true ardor often springs from an essential deprivation. xxx/ellauri187.html on line 119: Ralph Freedman gives a remarkably purposeful account of Rilke's deprivation. But he describes none of Rilke's ardor--or his honest avowals, or all the discipline and strength and health he needed to draw his life's work out of depressions, blocks, and fears, out of his contemporary-sounding struggle between a Faustian ego and an endangered self. In this biography we don't get Rilke's poetic transformations. We get only the modern condition--his and his society's--that he poetically transformed and that we've inherited. xxx/ellauri187.html on line 121: Freedman's Rilke, oddly enough, dwells on the dark underside of contemporary American life. Behind the mingled, multicolored yarn of his passions, obsessions, powerful yearnings, and self-interest--all wisely balanced in Donald Prater's majestic and definitive 1986 biography--Freedman sees only self-interest. Rilke is "hucksterish." His carefully cultivated literary success Freedman characterizes as a "relentless career." He refers to Rilke's "careerist standards." The places Rilke settles in for a time are not homes but Rilke's "bases." xxx/ellauri187.html on line 123: At moments Rilke's awareness of his self-interest amid modern anxieties appears uncannily precocious: "The pressures even in the preschooler's life were often suffocating. He longed for change." How does Freedman know that? I presume he got it from one of the mature Rilke's self-dramatizing letters, letters that Freedman paraphrases tendentiously throughout the book. That approach has the effect of turning Rilke's harsh and vain self-explorations into evidence of the "traumas" that Rilke spent a life riddled with "failure" denying. Indeed, Freedman writes enigmatically about "Rilke's pattern of living through failure as part of a process that turns denial into poetic art." I'm not sure what that means, but it sounds like success to me. xxx/ellauri187.html on line 125: But no--if, for Freedman, Rilke is a slick little engine of self-advancement, he is also "thin-skinned," "fragile," "depressed," "thwarted," "troubled," "distraught," "schizophrenic," and "almost suicidal," and he suffered from "hysteria," "anxiety," and "insecurity." This poet seems so tightly shackled to his inner condition that we wonder how he found the freedom to make his art. Freedman himself only occasionally glances at Rilke's art, and then with considerable lack of charm, not to say comprehension ("Still addressing the woman's genitals in confrontation with the man's, Rilke weighed in with his most devastating critique of death's dialectic"). xxx/ellauri187.html on line 127: Freedman's Rilke is an almost wholly psychologized being. He has little existence outside his leaden states of mind. We rarely hear about the rich medley of artistic and intellectual influences on him--amazingly, Simmel's "The Adventurer" never comes up. This is an extreme approach to the telling of a poet's life, but Freedman has a method to his extremism. As in a rash of recent despoiling biographies--John Fuegi's life of Brecht, Michael Shelden's of Graham Greene, Ronald Hayman's of Thomas Mann, to name just three--the author shortly puts his cards on the table: in this case we are going to meet Rilke the anti-Semite, Rilke the secret homosexual, Rilke the sexist. xxx/ellauri187.html on line 129: The first strut of biographical art to buckle under such an avenging mission is language. "Death emasculates," Freedman reports dishearteningly. He describes one doubly unlucky fellow as being "fatally electrocuted." We find Rilke seeking the "panacea of a cure." Women almost never give birth--they just "birth." Clara, Rilke's wife, "was the messenger but also the transparent glass and reflecting mirror of Rilke's depression." And what a shame that a sentence like this should appear in a book about a poet's life: "Like garden flowers opening their petals early only to wither quickly, Italy's current art avoided the hard surface required for effective poetry." It's as if, somewhere in the deeper regions of his writing self, Freedman knows that Rilke wasn't any of the bad things his biographer says he was. xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters. xxx/ellauri187.html on line 133: Why would an anti-Semite extol a Jewish poet to two of the most powerful and influential figures in Central European literary culture--to his own patrons? To paraphrase that great Jewish philosopher Thomas Aquinas, When you meet a contradiction, make a distinction. But Freedman builds from the surface contradiction. For Rilke, he writes, "a cultural and sometimes even a social anti-Semitism was part of daily existence." Yet aside from the letter to Hoffmannsthal, he offers no evidence for that litigable assumption, though he does inform us, with a smug and bizarre knowingness, that one of Rilke's Jewish lovers later died at Auschwitz. xxx/ellauri187.html on line 135: With similarly blind zeal Freedman bases his insinuation that Rilke was secretly gay on two pieces of evidence: the poet's idealistic adolescent pact with another boy at military school, "sealed by a handshake and a kiss," as Rilke put it in a letter; and a fictional letter meant for publication, which brought Rilke, in Freedman's weasel words, "close to a disguised rendering of homosexuality with personal overtones." That's all the proof Freedman has. xxx/ellauri187.html on line 137: Well, so what if Rilke happened to be homosexual? I don't see what Freedman thinks he is gaining by making a near-assertion and then failing to prove it. If there are readers who might be obscurely benefited by the revelation of Rilke's homosexuality, they'll be disappointed. If there are readers whose identity rests on the affirmation of Rilke's heterosexuality, they will be shaken and then cheered. If there are readers who couldn't care less about the whole matter, they'll be bored. Meanwhile, Rilke's ghost drums its fingers on some eternal windowsill, waiting patiently to be evoked. xxx/ellauri187.html on line 139: This is formidable revisionism. The cumulative effect of such a distortion of truth to an admirable, if sadly misplaced, idea of redemption and redress is to make Freedman's biography read like a forced confession. But the beating heart of Freedman's interminable deconstruction is Rilke the sexist. Rilke's extraordinary sensitivity to women, his admiration and need for strong and intelligent women, women's love for Rilke--these facts Freedman brusquely mentions only to knock down. What he wants is to prove that Rilke was a spirited accomplice in European society's subjugation of women. He writes, xxx/ellauri187.html on line 141: The women Rainer chose . . . were themselves practicing artists whose work he respected, from Clara to Loulou and now to Baladine-Merline. But they were given no choice to remove themselves for the sake of their art. . . . Rilke's love imposed a nonreciprocal discipline: in the end, it worked only for him and his poetry. xxx/ellauri187.html on line 143: Throughout 600 pages Freedman gives us encounter after encounter between Rilke and the women in his life, in which the women are flawless angels and Rilke a consummate villain. If Rilke's dear friend the great German painter Paula Modersohn-Becker found herself trapped in a stifling marriage, Rilke was a traitor for not extricating her. If Lou Andreas-Salomé told the young Rilke to go off somewhere because one of her other lovers was coming to visit, Rilke's anger was the symptom of an unbalanced psyche. xxx/ellauri187.html on line 145: If the adolescent Rilke broke up with his adolescent girlfriend, Valerie von David-Rhônfeld, he was a treacherous seducer. Freedman quotes copiously from David-Rhônfeld's embittered memoirs--published shortly after Rilke's death--to posit a pattern in Rilke's personality. "I came to love that poor unfortunate creature," David-Rhônfeld recalls about her teenage sweetheart, "whom everyone avoided like a mangy dog." For Freedman, this vindictive picture of Rilke provides the "clue" to Rilke's "isolation." xxx/ellauri187.html on line 147: This is all ludicrously unfair. It's certainly unfair to say that Rilke didn't give the women he loved and who loved him the "choice to remove themselves for the sake of their art." He was in no position to give or deny freedom to his independent-minded wife, let alone to any woman of whom he was merely a lover. Only their passion, or admiration, or use for Rilke bound these women to the famous poet. Often ambitious artists themselves, Rilke's lovers expected him to introduce them into his heady artistic and intellectual circles and to help them with their careers. This he unfailingly did; in one case he helped the careers of a former lover's children by her husband. And he offered emotional succor long after the amorous flame had waned--not to mention demanding the same support for himself. xxx/ellauri187.html on line 151: As for the centerpiece of Freedman's argument for Rilke's sexism--he "abandoned" Clara and their daughter, Ruth--here he portrays Clara, too, as if she were Tess of the D'Urbervilles. On the contrary. Clara enthusiastically seconded Rilke's definition of two artists wedded as each, in Rilke's cautiously ambiguous phrase, "the guardian of the other's solitude." After Rilke left for Paris, she placed Ruth with her wealthy and supportive parents and went on a pilgrimage to Egypt, among other places. Like Rilke, the adventurous Clara had a fascinating life--I don't know why Freedman didn't write her biography. Women artists suffered in Rilke's society, but not because of Rilke. xxx/ellauri187.html on line 153: We must understand one another or die. And we will never understand one another if we cannot understand the famous dead, those fragments of the past who sit half buried and gesturing to us on memory's contested shores. But Rilke, as a poet, should have the last word (in Stephen Mitchell's beautiful translation): xxx/ellauri187.html on line 158: with eyes like ripening fruit. And yet his torso xxx/ellauri187.html on line 178: In 2002 Siegel received the National Magazine Award in the category "Reviews and Criticism". Jeff Bercovici, (alias sprezzatura), writing in Media Life Magazine, quoted the award citation, which called the essays "models of original thinking and passionate writing... Siegel's tough-minded yet generous criticism is prose of uncommon power—work that dazzles readers by drawing them into the play of ideas and the enjoyment of lively, committed debate". xxx/ellauri187.html on line 182: In September 2006, Siegel was suspended from The New Republic after an internal investigation determined he was participating in misleading comments in the magazine's "Talkback" section in response to criticisms of his blog postings at The New Republic's website. The comments were made through the device of a "sock puppet" dubbed "sprezzatura", who, as one reader noted, was a consistently vigorous defender of Siegel, and who specifically denied being Siegel when challenged by another commenter in "Talkback". In response to readers who had criticized Siegel's negative comments about TV talk show host Jon Stewart, 'sprezzatura' wrote, "Siegel is brave, brilliant, and wittier than Stewart will ever be. Take that, you bunch of immature, abusive sheep". The New Republic posted an apology and shut down Siegel's blog. In an interview with the New York Times Magazine, Siegel dismissed the incident as a "prank". He resumed writing for The New Republic in early 2007. xxx/ellauri187.html on line 186: Economist Susan Dynarski wrote that Siegel is not typical of student loan defaulters both in that the typical student-loan recipient attends a public university and in that only two percent of those borrowing to fund a graduate degree default on their loans. Conservative political commentator Kevin D. Williamson, writing in National Review, called it "theft," saying that "an Ivy League degree or three is every much an item of conspicuous consumption and a status symbol as a Lamborghini." Senior Business and Economics Correspondent for Slate Jordan Weissman called it "deeply irresponsible" to suggest that students should consider defaulting on their loans and said that The New York Times should apologize for the piece. Siegel's original article was also criticized in Business Insider and MarketWatch.Siegel appeared to further discuss the article on Yahoo! Finance. xxx/ellauri187.html on line 193: Who knew that Rodin in his 60s met, inspired, and shaped Rilke in his 20s? Nowadays, it would be temping to call Rodin a groomer. The poet and the sculptor actually lived and worked together, spent hours criminally conversing, and forged a special bond. xxx/ellauri187.html on line 195: Getting to the point wasn’t exactly Rilke’s forte. It may not be fair to expect that of any poet, especially one born in 1875 and swimming in the currents of the Symbolists. Rilke’s flowery — and daresay twee — verses do not jibe with today’s tastes for cut-and-dry clarity, blasé irony, and Tweet-able brevity. But that’s precisely why Rilke is enjoying somewhat of a posthumous comeback. He offers what Twitter can’t. xxx/ellauri187.html on line 199: The pair first met outside Paris on Rodin’s country estate in September of 1902. Rilke, 26, took on a project as an art critic to write a German monograph on Auguste Rodin, at the time 61. Neither probably expected they would hit it off as much as they did. But long talks about art, and how to cultivate a work ethic bonded them together. Ten days into his initial stay on Rodin’s estate, Rilke wrote Rodin an affectionate letter confessing their dialogue’s intense effect. Rodin offered the young poet an open invitation to observe his studio for the next four months. During that time, Rilke not only gleaned insights for his monograph, but discovered how to be a better poet. xxx/ellauri187.html on line 201: Three years later in September of 1905, Rilke took a job as Rodin’s assistant and lived with him full-time on his country estate. For the first time, Rodin’s correspondence was prompt and his files organized. Rilke relished more long talks with Rodin and the book is filled with examples of how Rodin stimulated the poet during this period of employment and intense "dialogue." xxx/ellauri187.html on line 205: Predictably, the honeymoon didn’t last forever. A row over a letter Rilke wrote to one of Rodin’s contacts without permission in April 1906 aroused Rodin’s suspicion, so he fired Rilke. But an indelible impression was nevertheless left on the poet. xxx/ellauri187.html on line 207: After a period of silence following the 1906 firing, Rilke and Rodin rekindled in August of 1908. Rilke was now living with Isadora Duncan and other artists in an abandoned convent in Paris, which Henri Matisse had converted into a school and commune. Rodin met Rilke there, spent hours catching up, buried the hatchet, and decided to move in the following month. After the sculptor’s death, the building became Paris’s Rodin Museum. xxx/ellauri187.html on line 211: Rilke loved metaphor unabashedly — even though some of his verses risk feeling xxx/ellauri187.html on line 214: Francesca Wade at the Financial Times chided Corbett for occasional breathy writing that cringes. Female jealousy, that's all. xxx/ellauri187.html on line 216: It’s clear how meticulously scrutinizing every part of the sculpted body became a metaphor for scrutinizing every part of our life, in the spirit of that adage of Socrates that the unexamined life is not worth living. Socrates was a keen exeaminer of Alcibiades' törsö too, in particular the dark star that cannot see you. xxx/ellauri187.html on line 219: We will never know whether Rilke had Rodin in mind when he wrote. But it’s undeniable a lot went well when he met Rodin. And while an artist taking on a protégé is not unique, that Rodin and Rilke bonded despite differing languages, ages, and artistic disciplines is noteworthy. As Rilke wrote to Kappus, “in the deepest and most important places, we are unspeakably alone; and many things must happen, many things must go right, a whole dark constellation of events must be fulfilled, for one human being to successfully enter another. ” xxx/ellauri187.html on line 222: et="Rilke">Kojootti flamingotarhassa xxx/ellauri187.html on line 224: Urbaani legenda kertoo että serkku Jussi, nyttemmin Johan Carlson, jätti päivänä muutamana epähuomiossa auki Högholmenin flamingotarhan portin, ja ketut pääsivät siitä syömään flamingot. Joitakin vaaleanpunaisia höyheniä jäi vaan jälelle. Luultavasti tämäkin on fuulaa, pelkkää panettelua, niinkuin tässä albumissa kaikki. xxx/ellauri187.html on line 237: beisammen, blühend, wie in einem Beet, yxissä, punastellen, kuin aamurukouksissa, xxx/ellauri187.html on line 238: verführen sie verführender als Phryne viekoittelevat viettelevämmin kuin Phryne-ruppari xxx/ellauri187.html on line 245: sie aber haben sich erstaunt gestreckt ne ovat hämmästyxissään ojentautuneet xxx/ellauri187.html on line 253: Jose Saramagon evankeliumissa ristiinnaulitaan epähuomiossa noin v. 10 sotarikollisena 39 syyllisemmän joukossa Joosef niminen pölkkypäinen kirvesmies jolla on 13-vuotias Jeshua niminen äpäräpoika. Tosin päiväyxet eivät ihan nazaa, Varuxen demilitarisaatio-operaation (jos sitä edes oli) piti olla päättynyt noin v. 3. xxx/ellauri187.html on line 256: Sitä hävyttömämpää, kun se ei ole kirjoitettu pilan päiten, vaan ihan vanhan duunarin vakaumuxesta. xxx/ellauri187.html on line 258: Parempina päivinä José olis kyllä tarttunut inkvisiittiön rattaisiin kuten ne 1500-luvun lapsenmurhasta syytetyt juutalaiset jotka aloittivat sefardien vainon ja karkotuxen Epsanjasta. Juutalaisia ja mustalaisia epäillään säännöttömin väliajoin lapsenryöstöstä ja kannibalismista, joteskin ne taitaa olla apinoiden mielestä rikoxista pahimmat. No just niitähän ne Malamudin simpanssitkin harrastivat. Kz. lisää julmuuxia täältä. Vrt. myös Dostojevskia albumissa 111. Kz. myös Chicagon selkkaus alempana. xxx/ellauri187.html on line 260: Kumouksellisinta Saramagon romaanissa lienee se, millaiseksi hän kuvaa Jumalan ja tämän suhteen Saatanaan, sekä Jeesuksen näkemys omasta tehtävästään, jota hän ei suinkaan katso täytetyksi. "Se on täytetty" kuului sitten kai yleisön joukosta. xxx/ellauri187.html on line 262: Jose kynäili tän mun ikäisenä (69v), mikä osoittaa, ettei se pelkkää pelleilyä enää voinut olla. Sekin selvitteli välejään luojansa kanssa, kävi sen kaa pystypainia kuin Joosefin isä Jaakko. Joosen oman isän nimi oli Joose senhor (jos se nyt oli se, eihän tässä enää tiedä mihin uskoa.) xxx/ellauri187.html on line 264: José de Sousa Saramago (16. marraskuuta 1922 Azinhaga, Ribatejo, Portugali – 18. kesäkuuta 2010 Lanzarote, Espanja) oli portugalilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998. Hän on (tai siis oli) Portugalin tunnetuin nykykirjailija. Saramago kirjoitti näytelmiä, romaaneja, runoja, esseitä ja lehtiartikkeleita. xxx/ellauri187.html on line 267: Saramagon vanhemmat olivat José de Sousa ja Maria de Piedade. Mistä se Saramago nimi tuli? Hän vietti pitkiä aikoja lapsuudestaan lukutaidottomien äidinpuoleisten isovanhempiensa luona. Hän kävi muutaman vuoden oppikoulua, mutta joutui perheen rahatilanteen vuoksi siirtymään ammattikouluun. Sielläkin opetettiin kirjallisuutta, ja valmistuttuaan Saramago alkoi viettää iltojaan Lissabonin kaupunginkirjastossa työskennellen päivisin autokorjaamossa. xxx/ellauri187.html on line 271: Saramago valmistui teknikoksi ja teki monenlaista ruumiillista työtä ennen kuin aloitti uransa toimittajana, kääntäjänä ja kirjailijana. Hänet erotettiin 1975 Diário de Notícias -lehden toimittajan tehtävistä. Jälkeenpäin hän kiitti erottamista sanoen, että sen ansiosta hänestä tuli kirjailija. xxx/ellauri187.html on line 273: Saramago oli vuodesta 1969 Portugalin kommunistisen puolueen jäsen ja ateisti. Nämä aiheuttivat hänelle ongelmia katolisessa Portugalissa, varsinkin teoksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ilmestymisen jälkeen. Portugalin valtio veti teoksen pois eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalta, minkä jälkeen Saramago muutti pois Portugalista Kanariansaarten Lanzarotelle. Hän sairasti leukemiaa ja kuoli Lanzarotella perheensä läsnä ollessa. Hänen ruumiinsa vietiin portugalilaisella sotilaskoneella Portugaliin. Nobelistista oli tullut vaaraton, Jumala oli vaientanut hänet. xxx/ellauri187.html on line 275: Portugal's 25 April 1976 constitution reflected the country's 1974–76 move from authoritarian rule to provisional military government to a representative democracy with some initial Communist and left-wing influence. The military coup in 1974, which became known as the Carnation Revolution, was a result of multiple internal and external factors like the colonial wars that ended in defeats, removing the dictator, Marcelo Caetano, from power. The prospect of a communist takeover in Portugal generated considerable concern among the country's NATO allies. The revolution also led to the country abruptly abandoning its colonies overseas and to the return of an estimated 600,000 Portuguese citizens from abroad. The 1976 constitution, which defined Portugal as a "Republic... engaged in the formation of a classless society," was revised in 1982, 1989, 1992, 1997, 2001, and 2004. xxx/ellauri187.html on line 277: Joskus tuntuu että porukoiden elämän tavoite ei ole luokaton yhteiskunta niinkään kuin vaan kivun välttäminen. Ja iankaikkinen elama tietysti, mutta se on jo vaikeampi pala. Fariseuxet uskoo siihen, saddukeuxet ei. Mä en sitä sanottavammin kaipaa. Selkäkipu on kyllä inhottava, sitä ilman voisi olla. xxx/ellauri187.html on line 279: Joosefin elämällä on itse asiassa oma tutkimusalansa nimeltä Josephology. Pyhille Joosefeille suunnatut hartaustiedot juontavat juurensa vuoteen 800AD ja katolisen kirkon lääkäreihin sen jälkeen, kun juutalaistaustainen enkelitohtori Saint Thomas Aquinas oli kirjoittanut aiheesta. Mariologian kasvun myötä myös Pyhän Joosefin teologinen tutkimus kasvoi ja 1950-luvulla perustettiin useita tutkimuskeskuksia erityisesti Joosefin – Marian aviomiehen – tutkimista varten. Pyhän Joosefin teologian nykyaikainen tutkimus on yksi vihonviimeisistä teologisista tieteenaloista. xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä. xxx/ellauri187.html on line 292: The growth of the following of Joseph is manifested with the earliest church dedicated to him in Rome, San Giuseppe dei Falegnami (St. Joseph of the Carpenters), constructed in 1540 in the Forum Romanum, above the prison that by tradition had held the Apostles Peter and Paul. The spread of his following is then shown by the publication of the first Litany of St. Joseph in Rome in 1597 and the introduction of the Cord of St. Joseph in Antwerp in 1657. These were then followed by the Chaplet of St. Joseph in 1850, and the Scapular of St. Joseph of the Capuchins which was approved in 1880. The formal veneration of the Holy Family began in the 17th century by Mgr François de Laval. xxx/ellauri187.html on line 302: Paavi Johannes Paavali Kakkoineen alensi Joosen kustoxexi. Aika paxua kun miettii että paavin esimies oli alunperin sarvettanut kaverin. xxx/ellauri187.html on line 307: Tukholman Yasuragi kylpylä on termiittiapinoiden identiteettikadon riemuvoitto, anaalis-retentiivisten Rei Shimura tyyppien polluutiouni. Kaikilla on samat uima-asut kuin karvalakit armeijassa, kännyköitä ei sallita enempää kuin kärpäsiä kesäkodissa, mutta ne räpsivät salaa joka paikassa ottaen kiellon päälle kuvia. Pari-kolmekymppiset izeään kaikesta huolimatta erityisinä pitävät kävijät paistattelee ylihintaisissa altaissa ja näpsii belfieitä. On kiva hymistellä kun ei rupujengi häirihe, on kiva rapistella japsuhenkisessä kylpytakissa pikku tempuroita raikkaan kraanaveden kyytipoikana, luonnonmazkuiset kusiluikkarit puhtaassa pikku jalassa. xxx/ellauri187.html on line 313: Ihmiset kysyvät myös xxx/ellauri187.html on line 322: Sofi Oksanen on Suomen palkituin nykykirjailija. Hänen teoksiaan on käännetty yli 50 kielelle ja Suomessa hänen teoksiaan on myyty yli puoli miljoonaa. Katso palkinnot. xxx/ellauri187.html on line 323: Sofi väittää että länsimainen käsitys totuudesta poikkeaa jotenkin itämaisesta. Ei se poikkea, kumpikin vetää yhtä kovaa omasta päästä köydestä. xxx/ellauri187.html on line 326: ethnic_slurs">List of ethnic slurs xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa. xxx/ellauri187.html on line 330: Pienenä Sofi leikki prinsessaleikkejä, jotta saisi pukea korsetin päälleen. Jo ala-asteella hän alkoi pukeutua mustaan ja kuunnella mieleistään musiikkia. Leikkiessään hänestä tuli myös feministi jo kahdeksan vuoden iässä. Häntä ärsytti, että tyttö hahmoja oli niin paljon vähemmän ja kaikki sankaritarinat tapahtuivat aina pojille. xxx/ellauri187.html on line 334: Jo pienenä Sofi asetti itselleen realistisen tavoitteen tulla kirjailijaksi. Hän kummasteli usein, mixei muka kaikista voisi tulla kirjailijoita, kun monet siitä haaveilivat. xxx/ellauri187.html on line 336: Sofi oli varhaiskasvuinen ja venähti nopeasti luokkansa pisimmäksi ja "isoimmaksi" tytöksi. Hän "kasvoi ihmisenä" niin ettei mahtunut enää pulpettiin. Ylä-asteella hän sai ikäisiltään pojilta paljon huomiota, vaikka olisi vain halunnut sulautua joukkoon. Hän ei rangaissut poikia millään tavalla, vaan kohdisti vihan itseensä aiheuttaen näin bulimian. Hän oli laihdutuksen suhteen määrätietoinen ja luki aiheesta paljon kirjallisuutta. Kaloritaulukotkin opeteltiin ulkoa desimaalilleen ja hän ahmi ja oksensi lähes tieteellisellä tarkkuudella. xxx/ellauri187.html on line 338: Jyväskylä ei miellyttänyt oman tyylinsä löytänyttä kirjailijan alkua lainkaan. Kaupunki oli ahdistava ja liian pieni eikä sieltä löytynyt tuohon aikaa ainoatakaan goottiryhmittymää. Vanhemmat eivät kuitenkaan päästäneet tuon ikäistä tytärtään kauas kotoa opiskelemaan, joten Sofi ei voinut lähteä Helsinkiin haluamaansa taidelukioon vaan opiskeli seuraavat vuodet urheilulukiossa, vaikka liikuntaa inhosikin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi neljällä laudaturilla ja kahdella eximialla vuonna 1996. xxx/ellauri187.html on line 342: Lukiosta hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuutta. Hän tunsi heti olevansa kotona, mutta tekemisen puute ahdisti häntä. Sofia ahdisti opiskella kirjallisuudesta, koska olisi halunnut jo kirjoittamaan. Kun hän pääsi lopulta opiskelemaan teatterikouluun dramaturgiaa, koki hän vihdoinkin vapautuneensa. Oppilaille annettiin vapautta, joka sai Sofin tajuamaan, että hänellä todellakin on lupa kirjoittamiseen. [Höh, eikös se mennyt niin että päästyään teatterikouluun Sofi huomasi pian olevansa väärässä paikassa kun siellä piti jumpata extrovertisti ja noudattaa reaaliaikaisesti käskyjä kuin koulussa. Sofi oli liikunnallisesti lahjaton nyhverö joka halusi vaan nykrätä ja kirjoittaa. Kirjallisuuden opiskelu ei napannut sen enempää, joten kesken jäi sitten nekin opinnot. Sofi puuttuu Nilkin 2017 humanistitallista, siellä on vaan se Kimmo joka työnsi päänsä itätytön perseeseem ja sai pahan aknen. Väärään paikkaan työnsi sekin päänsä. Kasvonsa menettänut mies. Lomasysmäläisen palkinto vlta 2014.] xxx/ellauri187.html on line 344: Sofi pääsi oikeaan paikkaan asumaan [Kallioon] ja kykeni alkaa elämään itsensä näköistä elämää. Tämä vaikutti häneen niin, että hän parani jopa bulimiasta. Muistot sairaudesta säilyivät ja hän alkoikin bulimian lisäksi kirjoittaa myös seksuaalisuudesta sekä suomalaisten ja virolaisten suhteista. Sofi kirjoitti esikoisteoksensa Stalinin lehmät, joka vei lopulta kaksi vuotta. Kirja julkaistiin vuonna 2003. xxx/ellauri187.html on line 348: Viron lähimenneisyydestä kirjoittaminen jatkui näytelmällä puhdistus, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2007. Loppuunmyydyt esitykset jatkuivat kolme kautta ja esitystä kuvattiin vuoden teatteritapaukseksi. Sofi muunsi näytelmänsä romaaniksi vuonna 2008. Teos voitti sekä Finlandia – että Runeberg-palkinnon ja vielä vuonna 2010 pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuden palkinnon. xxx/ellauri187.html on line 350: Kolmen romaanin jälkeen Sofi jaksoi yhä kirjoittaa samoista aiheista. Vuonna 2009 julkaistiin nykyteatteriteos, nimeltään High Heels Society. Tämä oli hänen toinen näytelmänsä. Seuraavaksi Sofi toimitti yhdessä kirjailija Imbi Pajun kanssa Kaiken takana oli pelko artikkelikokoelman. xxx/ellauri187.html on line 352: Aikuistuminen ahdistaa Sofi Oksasta, eikä hän pidä siinä mitään kiirettä. Tällä hetkellä hän seurustelee yhdessä miehen kanssa ja haluaa naisia ja lapsia, kun kokee sen ajankohtaiseksi. xxx/ellauri187.html on line 357: 10v on vierähtänyt yläasteen ajoista. Lotta Hyppyrä jatkaa touhuilua Kirkkonummella. Opiskelee yliopistossa, hoitaa kaneja ja marsuja, pyörittää omaa firmaa ja lauloi ukin kanssa koronalauluja korona-aikana. Anna Carlson luokan ylisuoriutuja. Päivitettyjä kynäilijäkansioita koko kansan Sohvista löytyy albumeista 286 ja 288. xxx/ellauri187.html on line 362: Josen ateismi näkyy siitä että sen evankeliumin Jeesus on murrosikäisenä pikku paskiainen. Jose heittää kieli poskessa sen tomistisen ajatuxen distributiivisestä oikeudesta että sille jolla on jo enemmän on annettava enemmän, eihän se muuten tunnu samalta, eikä keko pysyisi muodossa vaan alkaisi tasoittua. xxx/ellauri187.html on line 371: In 1923 he published Das Buch vom Es, an unusual work in which each chapter is in the form of a letter to a girlfriend addressed as "my dear". xxx/ellauri187.html on line 379: Groddeck believed that all feelings are ambivalent, affection is always mixed with animosity. Groddeck was deeply interested in Christian mysticism. He regarded psychoanalysis as identical with Jesus' teachings. Groddeck analyzed Christian symbols with psychoanalytic methods. If you came for massage, he gave you therapy. If you came for therapy, he gave you massage. xxx/ellauri187.html on line 382: Oliko Dietrichissä likaa? xxx/ellauri187.html on line 384: Jönsy toiveikkaana uskoo vielä apinaan ja ezii esikuvia, hienoja ihmisiä. Mirkku-tätikin ihaili tuntemiaan fixuja ihmisiä: tuomareita, hammaslääkäreitä, pankinjohtajia. Mä olen epäilevä Tuomas, tai pikemminkin crackpot vaippahousu Diogenes, joka hakee lyhdyn kanssa edes yhtä tahratonta hyvistä, kyynisesti toivoen en löytäväni kuin verkonpaikkaaja. Yxi Jönsyn ehdokkaista olis tää Dietrich Bonhoeffer. Eipä siis kun googlettamaan, löytyisikö siitäkin kuitenkin joitain fläkkejä, jokaisessa siassahan on ainaskin vähän likaa kyljessä. Se johtuu vanhasta Aatamista, jota genomissaan kaikki kantavat, paizi tietysti Jeesus, sen äiti Maaria ja sen isoäiti Anna, jotka ovat Gabrielin siittämiä. (Hmm, jotain perisynnin dna-pätkiä saattaa silti olla pussiin pujahtanut Annan äidin puolelta.) xxx/ellauri187.html on line 386: Dietrich Bonhoeffer (4. helmikuuta 1906 Breslau – 9. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen evankelis-luterilainen pappi ja teologi sekä natseja vastustavan Tunnustuskirkon perustajajäsen ja vastarintataistelija. xxx/ellauri187.html on line 388: Dietrich oli preussilaisen psykiatriperheen kermaperse kuopus, joka sai vapaan kasvatuxen ja päätti ize 14-vuotiaana ruveta papixi. Se väitteli teologian pikkutohtorixi 21-vuotiaana ja sai lisää oppia New Yorkin unitaareilta. Sen lahko "tunnustava kirkko" koitti tehdä sovintoa uuden ja vanhan testamentin välille. Nazit tahtoi yhdistää kaikki evankeeliset 1:ksi luteraanisexi (eli jutkuvastaisexi) valtiokirkoxi, mikä nazasi huonosti tunnustavien ansaintalogiikkaan. Eikä yläluokan Bonhofferit persulaahuxesta perustaneet muutenkaan. Kirjoituxessaan "Die Kirche und die Judenfrage" Dietrich koitti varovasti perustella että juutalaiset ovat oikeastaan ganz in Ordnung, ainakin kastetut. Tämän ja kaikenlaisen muun hangoittelun takeen nazit lopulta pani sen kiven sisään miettimään tyhmyyttään. xxx/ellauri187.html on line 390: Vankilakirjeissään Bonhoeffer kirjoitti ”uskonnottomasta kristinuskosta”, joka ottaisi vakavasti ihmiskunnan täysi-ikäisyyden. Hän katsoi, että kirkko ei ole olemassa itsetarkoituksena vaan ”muita varten”, ja että tässä Saksan kirkko oli harhautunut pahimmin. Bonhoeffer katsoi, että tuonpuoleinen ei ole todellisuudessa nähtyjen aukkojen täyttäjä, vaan kristittyjen tulisi oppia elämään kuin Jumalaa ei olisi olemassa, ja että tämä on Jumalan tahto. Vain näin kristinusko voi löytää merkityksensä uudelleen. Bonhoeffer kirjoitti: ”Jumalan edessä ja Jumalan kanssa me elämme ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmasta ristille” xxx/ellauri187.html on line 392: Bonhœffer oli erittäin luterilainen mutta silti jonkinlainen mystikko. Sillä oli hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. ("FIND!" huutaa univormupukuiset poliisit Marlenen vaatekaapin perältä.) xxx/ellauri187.html on line 394: Se kirjoitti kirjan armon hinnasta ja toisen kristuxen imitoinnista. Jonkinlaista luostarielämääkin peukutti. Sodan alla lähti Yhdysvaltoihin mutta tuli koti-ikävässä takaisin, suoraan Aatun vankilaan vihkipallilta. Hylkäsi kirkon ja miehen, sanoo lähde. Vastustus ja alistuminen oli sen bestselleri. Nazit tappoivat sen ennen rauhantekoa. Eivät tykänneet kun se olis armahtanut juutalaisia. xxx/ellauri187.html on line 398: Bonhoeffer itse korosti, ettei hän pitänyt itseään syyttömänä mihinkään. Hän totesi rikkoneensa Jeesuksen käskyä ja saavansa siitä oikeudenmukaisen tuomion viitaten Jeesuksen sanaan: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” Matteuksen evankeliumin 26:52:ssa. xxx/ellauri187.html on line 400: Teoksessaan Ethik Bonhoeffer sanoo, että kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa kuuliaisuus evankeliumille ja Jeesuksen sanoille pakottaa hänet tekemään syntiä. Rakkaus ja totuuden seuraaminen voi johtaa hänet tilanteeseen, jossa hänen on pakko rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, varastaa, pettää, valehdella ja jopa murhata. Tolstoin ja Lutherin kiistassa se oli selkeästi pierumiehen leirissä. xxx/ellauri187.html on line 405: et="Bonhoeffer">Wunderbar xxx/ellauri187.html on line 407: Von guten Mächten treu und still umgeben, Hyväin voimain luotettavasti ympäröimänä, xxx/ellauri187.html on line 408: behütet und getröstet wunderbar, suojelemana ja lohduttamana hienosti, xxx/ellauri187.html on line 415: das Heil, für das du uns geschaffen hast. Sieg Heil, jonka olet meille hankkinut. xxx/ellauri187.html on line 417: Und reichst du uns den schweren Kelch, den bittern Ja jos ojennat meille sammutetun kalkin katkeran, xxx/ellauri187.html on line 418: des Leids, gefüllt bis an den höchsten Rand, reunaa myöten täytetyn jollain tuskalla, xxx/ellauri187.html on line 420: aus deiner guten und geliebten Hand. sun hyvästä ja rakastetusta kätösestä. xxx/ellauri187.html on line 432: Wenn sich die Stille nun tief um uns breitet, Kun hiljaisuus nyt levii syvään ympärillämme, xxx/ellauri187.html on line 434: der Welt, die unsichtbar sich um uns weitet, maailmasta, joka levii ympärillä näkymättömänä, xxx/ellauri187.html on line 437: Von guten Mächten wunderbar geborgen, Hyviltä mahdeilta hienosti kätkettynä, xxx/ellauri187.html on line 438: erwarten wir getrost, was kommen mag. odotamme lohdutettuina mitä pitää tuleman. xxx/ellauri187.html on line 443: Ei tää Marlene nyt kovin likaiselta vaikuta, as pigs go. Dietrich hirtettiin kai lähinnä sixi että se otti osaa Aatun murhayrityxeen 1944. Runo ei kyllä ole kovin kaxinen. Se löytyi Marlenen kihlatun jäämistöstä Bostonista 70-luvulla (siis sieltä ainakin). xxx/ellauri187.html on line 447: Amerikkalaisten näkökulmasta she was an American computer scientist and manager, who emigrated to the US from Germany after the Second World War. She was also notable as the fiancée of the German Protestant theologian and Resistance worker Dietrich Bonhoeffer, eighteen years her senior. xxx/ellauri187.html on line 449: She first met Bonhoeffer in the urban home of Ruth von Kleist-Retzow, her maternal grandmother, when she was 11 years old. He was conducting confirmation classes for Maria's elder brother and cousins and the grandmother asked if Maria could be included. Bonhoeffer interviewed her and refused to have her join the class due to her "immaturity". (Toisen lähteen mukaan se sai olla mukana kuunteluoppilaana kunnes rinnat kasvaisivat.) xxx/ellauri187.html on line 451: They were reintroduced some seven years later when Bonhoeffer was on a writing retreat at Ruth von Kleist-Retzow's country home, Klein Krössin. Despite the fact that Maria was just 18 years old, and he was 36, they developed a rapport. They became engaged on 13 January 1943. Varmasti jotain vanhaa suolaa oli mukana teerenpelissä. xxx/ellauri187.html on line 455: Maria meni sodan päätyttyä naimisiin toisen "tunnustavan kirkon" pastorin Schniewindin pojan kanssa, muutti sen kaa Yhdysvaltoihin (FIND!), opiskeli siellä matikkaa ja siitä tuli tietokonealan osaaja. Kolmannen miehen jälkeen se kuoli syöpään 53-vuotiaana Bostonissa Massachusettsin yleisessä sairaalassa, joka on siinä Charles-joen sillan korvassa. xxx/ellauri187.html on line 459: et="Psalmista">Psalmi 119 xxx/ellauri187.html on line 461: Kiitetty olet sinä, Herra! xxx/ellauri187.html on line 462: Opeta minut tuntemaan määräyksesi. xxx/ellauri187.html on line 465: Sinä olet antanut säädöksesi xxx/ellauri187.html on line 466: tarkoin noudatettaviksi. xxx/ellauri187.html on line 488: Minä tiedän, Herra, että sinun päätöksesi ovat oikeat – xxx/ellauri187.html on line 489: oikein oli, että panit minut nöyrtymään. xxx/ellauri187.html on line 509: Kysyisin vaan: »Milloin rohkaiset minua?» xxx/ellauri187.html on line 512: Milloin langetat tuomion vainoojilleni? xxx/ellauri187.html on line 517: olenhan valinnut sinun evästeasetuksesi. xxx/ellauri187.html on line 519: sillä ahdistajani ovat unohtaneet sinun sanasi. xxx/ellauri187.html on line 523: Pelimodaliteetteja xxx/ellauri187.html on line 527: Varmasti siinä ainakin etten oikea-aikaisesti kaupannut xxx/ellauri187.html on line 528: mielestäni (vieläkin) hyviä ideoitani, kuten sivulavista kehitettyä xxx/ellauri187.html on line 539: Uskontojen suosimat propositionaaliset attitydit ja puheaktiti, xxx/ellauri187.html on line 540: kuten usko, toivo, pelko luotto, lupaus, ovat pelimodaliteetteja xxx/ellauri187.html on line 545: eli juurikin pelin pelaajalle sopivaa mindsettiä. xxx/ellauri187.html on line 547: Palaan nyt pitkiin proosariveihin, kun tulee asiaa. Usko on luja luottamus, se on pelissä mallinnettu informaatiojoukoilla, eli mun mallissa mahdollisilla maailmoilla, joiden joukossa voi olla mahdottomia, jotta voi uskoa siihen mitä ei näe ja muuhun absurdiin. xxx/ellauri187.html on line 549: Pelko ja toivo on heikompia, duaalisia modaliteetteja uskolle, joissa on mukana myös preferenssit. Pelkään että p tarkoittaa että uskoni kannalta on mahdollista mutta ikävää että p. Vastaavasti toivo, paizi että haluaisin sitä. Will to believe tarkoittaa: tahdon että p implikoi uskon että p, eli uskon mitä toivon, vaikka ehkä pelkäänkin päinvastaista. Se on kyllä peleissä yleensä häviävä strategia, pitäis käyttää minimaxia. Keppi ja porkkana, molempia on aasin hyvä saada, kuten äskeinen psalmi 119 terotti. xxx/ellauri187.html on line 559: Oliskohan kyse misogyyni Valtaojan tyhjentämästä oppituolista, jota Turku koitti vaihteexi täyttää ulkomaisella setämiehellä. Syxy kolleegoineen vihelsi pilliin ja saa nyt tuta hopeaselkäin koston. xxx/ellauri187.html on line 564: Kansainvälisesti häpäisty astrofyysikko Christian Ott istuu Turun Linnankadulla Pontus Lindbergin asianajotoimistossa Turun Sanomien haastattelussa vodkapaukku kädessään. Valitettavasti yhtään kähärää opiskelijatuheroa ei ole käden ulottuvilla täällä. Syxyn kuontaloon on tyytyminen. xxx/ellauri187.html on line 566: A Caltech Title IX investigation in the fall of 2015 found that Ott had engaged in "discriminatory and harassing behavior" toward two female graduate students in his research group. Caltech suspended him for nearly two years, and Ott announced his resignation in August, after students protested his return to campus. xxx/ellauri187.html on line 568: Ott was supposed to begin a two-year research position at the University of Turku's Tuorla Observatory on March 1. But on Feb. 1, scientists and professors from Finnish astronomy departments began circulating an open letter strongly condemning harassment. It has so far been signed by more than 240 people. xxx/ellauri187.html on line 570: “Our concern and solidarity is first with victims of harassment, and with the right of all staff and students to work in a healthy and safe environment,” the letter said. “And while we also recognize the possibility of rehabilitation, it can only be at the end of a process that begins with an acknowledgement of the offense, and taking responsibility for the harm caused.” xxx/ellauri187.html on line 575: "Hopefully people have learned something from this deplorable incident," he said. "If you get thrown out from one place, don't give up, there is a chance of getting a 25 year sinecure from another." xxx/ellauri187.html on line 580: Kotimatkalla Sysmästä kuuntelimme Bluetoothilla vanhoja iskelmiä auton kaijareista. Mm. vinkuvan Bob Zimmermannin All along The Watchtower ja Jimi Hendrixin siitä tekemä mustempi coveri. Vahinko että Jimi hukkui uima-altaaseen. Bob, joka olisi mieluummin joutanut, maalaa eläkevaarina kopioita Aki Kaurismäen filmiruuduista. Päätin ottaa sen kohteliaisuutena, vinoili Aki. xxx/ellauri187.html on line 582: Mutta varsinaisesti jäin miettimään, mixtoi Vartiotorni on niin tärkeä meemi juutalaisilla, että sen mukaan on ristitty niiden konfirmaatio. Mutta se olikin väärinkäsitys, 1 kirjaimen errori! Vartiotorni onkin mitzpah, mitzvah tarkoittaa lakia. Laista ei saa kirjainkaan hävitä, tästä näkee kuinka muuten käy. xxx/ellauri187.html on line 588: Bar mitsva -juhlan vieton perinne syntyi keskiajalla. xxx/ellauri187.html on line 589: Nuori voi saada lahjaksi esimerkiksi ensimmäisen rukousviittansa, tallitin. Illalla ovat nuoret sitten keskenään tillin tallin. xxx/ellauri187.html on line 599: Unessa, josta heräsin aamuhämärissä väkinäiselle pissalle, kehittelin metaforis-kompositionaalista sijasemantiikkaa, missä sijan merkitys liittyy kompositionaalisesti määresanaansa ja pääsanaansa ja sitten yhdistelmä tulee metaforisesti tulkituxi kokonaisuutena. Metaforaa ei voi ennustaa ja sixi sijan valinta on vain opittava. Tämä tuli siitä kun Luisa kysyi mixi sanotaan Havaijilla mutta Irlannissa. xxx/ellauri187.html on line 601: Yxittäiset Lammassaaren tai Pikon näköiset asutut saaret ovat sisätiloja ja niissä asuja on mökkiintyneenä rajan sisällä ja kiinni niissä kuin jalka kengässä, koira pihassa tai purkka kengän pohjassa. Autiolla etelämeren saarella Robinson nököttää palmun vieressä kuin nalli kalliolla tai lokki luodolla ihan pihalla, samoin haja-asukkaat useammilla kaukaisilla ja sixi pieniltä näyttävillä ulkosaarilla. Suomen saaristossa on ihan eri näkymät kuin markiisisaarilla. xxx/ellauri187.html on line 608: Täxi päiväxi on ennustettu takatalvea tai kevätmyrskyä, lisää lunta tupaan ja pihalle. Uusi lumi on vanhan surma, sanoivat entisvanhat ihmiset. Nyt olen ize sellainen, ja sanon niin. xxx/ellauri187.html on line 612: Kielitieteen laitoxella makkaratalossa huseerasi koukkunokkainen tiukka feministiaktivisti nimeltä Mila Engelberg. Olikohan se mielissään vai pahastunut siitä että sen nimi tarkoittaa esinahan leikkaamista. Nyze on aika kiltinnäköisexi nuutunut. Se koittaa muuttaa sukupuolitettuja työnimikkeitä neutraaleix. xxx/ellauri187.html on line 613: Kalikka voi tälläkin kertaa kalahtaa, sillä kieli heijastelee valta-asetelmia, ennakoi kielentutkija Mila Engelberg. Hän on ollut projektissa mukana asiantuntijana. xxx/ellauri187.html on line 614: –Kun pyritään luomaan kieltä, joka kohtelee ihmisiä tasavertaisesti, kyseessä on mielestäni vallan uusjako. Se saa jotkut ihmiset hermostumaan, koska he tuntevat, että heidän totuttuun asemaansa ollaan puuttumassa, Engelberg arvioi. Voi perhana, kyllä hemmetissä koiras älähtää! xxx/ellauri187.html on line 624: kodinkoneet: kodinkonekorjaaja; xxx/ellauri187.html on line 625: lvi: lvi-asentaja
betonimies	betonityöntekijä, raudoittaja, betonirakentaja
bingoemäntä, bingoisäntä	bingosalityöntekijä, bingonhoitaja, bingotyöntekijä
elinkeinoasiamies	elinkeinovaltuutettu; kunnan elinkeinoyhdyshenkilö
hallintolakimies	hallintojuristi
hankintaesimies	hankintapäällikkö, -johtaja, -vastaava
turvamies, turvallisuusmies	henkivartija, turvatyöntekijä, henkilösuojaaja
hostelliemäntä	hostellivastaava, hostellinhoitaja, siivouspäällikkö, työnjohtaja, työnohjaaja; xxx/ellauri187.html on line 629: tapauksittain: matruusi
kasinoisäntä, kasinoemäntä	kasinotyöntekijä, kasinonhoitaja
katsastusmies	katsastaja
myyntimies	kauppaedustaja, myyntiedustaja
kaupunginlakimies	kaupunginjuristi
kenttäesimies	kenttäpäällikkö, kenttäjohtaja, kenttävastaava
kiinteistönhoitomies	kiinteistön hoitaja, kiinteistönhoitaja
kiinteistöhuoltomies	kiinteistön huoltaja, kiinteistönhuoltaja
talonmies-vahtimestari	kiinteistönhoitaja-vahtimestari, kiinteistönhuoltaja-vahtimestari, vahtimestari
huolto- ja laitosmies	kiinteistönhuoltaja, kiinteistönhoitaja, laitoshuoltaja, laitostyöntekijä
talonmies	kiinteistönhuoltaja, kiinteistönhoitaja, talkkari.
kivimies, kivityömies	kivityöntekijä, kivirakentaja
kohde-esimies	kohdevastaava, kohdepäällikkö
kolamies	kolaaja, lumenkolaaja, lumityöntekijä, talvikunnossapitäjä, kolatyöntekijä
konemies	konetyöntekijä, koneenhoitaja, koneenkäyttäjä.
kuljetusesimies	kuljetuspäällikkö, kuljetusvastaava
kameramies	kuvaaja, valokuvaaja, videokuvaaja, televisiokuvaaja, elokuvaaja, kameraoperaattori, apulaiskuvaaja,
kylpyläemäntä	kylpylänhoitaja, kylpylän hoitaja
kärrypoika	kärryjärjestelijä, kärrytyöntekijä
käsittelyesimies	käsittelypäällikkö
käyttömies	käytönhoitaja, tuotantotyöntekijä.
laattamies	laatoittaja
laitosmies, laitoshuoltomies	laitoshuoltaja, laitostyöntekijä; xxx/ellauri187.html on line 632: yleisesti: vahti
metallimies	metallityöntekijä. Huom, erikoistumisen mukaan myös esimerkiksi: kokoonpanija, hitsaaja, levyseppä, seppä.
metsänhoitoesimies	metsänhoitopäällikkö, metsänhoitojohtaja, työnjohtaja
mittamies	mittaaja
mittakirvesmies	mittaaja. Huom, kirvesmiehen ammatista voi erikoistua mittaajan tehtäviin
muottikirvesmies	muotittaja, muotintekijä
murskamies	murskaimenhoitaja, murskaaja
muuttomies	muuttotyöntekijä, muuttaja
ovimies, ovimikko	ovivahti, ovenvartija, (portieeri, portsari).
palveluesimies	palveluvastaava
pankkilakimies, talouslakimies	pankkijuristi, talousjuristi
patenttilakimies	patenttijuristi
palomies	pelastaja, palopelastaja
palomies-sairaankuljettaja	pelastaja-sairaankuljettaja
pesulaesimies	pesulapäällikkö, pesulanpäällikkö, pesulavastaava
postimies	postinjakaja, postinkantaja
sylinterimies	prosessinhoitaja
puhtaanapitomies	puhtaanapitäjä
puistoesimies	puistovastaava, palvelupäällikkö. Huom, palvelupäällikkö soveltuu korvaavaksi silloin, kun kontekstista käy ilmi, että kyse on puistotyöstä.
pullopoika	pullokoneenhoitaja, pullokoneen hoitaja
purkumies	purkaja, purkutyöntekijä
putkimies	putkiasentaja
rakennusapumies	rakennusapulainen
saneerauskirvesmies	rakennussaneeraaja, rakennuskorjaaja
rakennuskonemies	rakennustyöntekijä
rakennusmies, rakennusammattimies	rakentaja, talonrakentaja, rakennustyöntekijä
junamies	ratatyöntekijä, ratapihatyöntekijä, asentaja
ravintolaesimies	ravintolapäällikkö, ravintolavastaava; xxx/ellauri187.html on line 633: tapauksittain: ravintolan vuoropäällikkö
ravitsemisesimies	ravitsemispäällikkö
remonttimies	remontoija
rakennusremonttimies	remontoija, rakennusremontoija
ruokapalveluesimies	ruokapalveluvastaava
seurakuntaemäntä	ruokapalveluvastaava
satamaisäntä	satamanhoitaja
saunaemäntä	saunanhoitaja, saunavastaava
sementtimies	sementtityöntekijä, betonipaikkaaja, sementinvalaja
siivousesimies	siivoustyönjohtaja
siltatyömies	sillanrakentaja, siltatyöntekijä
sisustuskirvesmies	sisustusrakentaja, sisustuspuuseppä, sisustustimpuri
lentoemäntä	stuertti, matkustamotyöntekijä
tallimies	tallinhoitaja, tallityöntekijä, hevostenhoitaja. Huom, hevostenhoitaja on oma nimikkeensä ja hevostalouden perustutkinnon ammattinimike.
tapettimies	tapetoija, tapettiasentaja
tasoitemies	tasoitetyöntekijä
tehostemies	tehosteteknikko, erikoistehosteteknikko
tietyömies	tienrakentaja, tierakennustyöntekijä
tietopalveluesimies	tietopalvelupäällikkö, tietopalveluvastaava
esimies	tiiminvetäjä, ryhmänjohtaja, päällikkö, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja, lähijohtaja, esihenkilö
tiimiesimies	tiimivastaava, tiiminvetäjä, tiimipäällikkö, ryhmäpäällikkö, tiimin vetäjä
kirvesmies	timpuri. Tapauskohtaisesti: rakennuspuuseppä, laudoittaja, hirsirakentaja, elementtiasentaja, talonrakentaja
tuomioistuinlakimies	tuomioistuinjuristi; xxx/ellauri187.html on line 634: tapauksittain: tuomari, esittelijä
tuotantoesimies, tuotannon esimies	tuotantopäällikkö, tuotantovastaava, tuotannon työnjohtaja
vakuutusasiamies	vakuutusmyyjä, vakuutusedustaja. Huom, vakuutusedustusta saa harjoittaa Suomessa vain Finanssivalvonnan vakuutusedustajarekisteriin merkitty vakuutusedustaja.
valomies	valaisija, valoteknikko, valaistustarkkailija, valaistussuunnittelija, valomestari
asiamies	valtuutettu, edustaja, edunvalvoja, asianvalvoja, asianhoitaja.
vankilaesimies	vankilan vuoropäällikkö, vankilan osastopäällikkö
varastomies	varastotyöntekijä
varastoesimies	varastovastaava, varastopäällikkö
emäntä	vastaava, hoitaja tai pitäjä. Esim. kahvilaemäntä = kahvilavastaava, kahvilanhoitaja, kahvilanpitäjä
isäntä	vastaava, hoitaja, pitäjä; xxx/ellauri187.html on line 635: maatalousyrittäjä, maaseutuyrittäjä, pelinhoitaja
veturimies	veturinkuljettaja
vuoroesimies	vuorovastaava, vuoropäällikkö
konevahtimies	yleisesti: konevahti, koneenvalvoja. Huom, merenkulussa konevahtimies on ammattipätevyys.
ympäristörakennusmies	ympäristörakentaja
äänimies	ääniteknikko, äänityöntekijä

Benito Juarez	137	Mexico
David Ben Gurion	152	Israel
Mahmoud Ahmadinejad	157	Iran
Abdelaziz Bouteflika	159	Algeria
Kim Yong Ill	160	Korea (North)
Dmitry Medvedev	163	Russia
Queen Elizabeth II	163	UK
Cristina Fernandez de Kirchner	164	Argentina
Nicolas Sarkozy	165	France
Angela Merkel	165	Germany
Silvio Berlusconi	165	Italy
Josef Stalin	165	Russia
Vladimir Lenin	165	Russia
Margaret Thatcher	165	UK
Julia Eileen Gillard	166	Australia
Napoleon	168	France
Winston Churchill	168	UK
Benito Mussolini	169	Italy
Yasuo Fukuda	169	Japan
François Hollande	170	France
Vladimir Putin	170	Russia
Tarja Halonen	172	Finland
François Mitterrand	172	France
Adolf Hitler	173	Germany
Harold Wilson	173	UK
Hugo Chávez	173	Venezuela
Gerhard Schröder	174	Germany
Viktor Orban	174	Hungary

N:o 13: Nyt miestä vietiin

N:o 15: Miehet rautaa, luodit lyijyä

Katso, minkä valitset, pikku pikku Lauri

Fänriks Stolgång

Armottoman osa.

Virratkaa kyynelet

Veikon pilvi

Jäitä hattuun

Iivana Nyhtänköljä

Pahalla muistettavia paikkoja

Huhtikuu

Kuka lohduttaisi Nyytiä

Der Führer

Tuittu lohduttaisi Nyytiä

Debet on ikkunan puolella

Nuggetit

Gog et al.

Food network

Opetus

Opetuxen sanat

Väkivalta ja petos

Kukat, mehiläiset ja enkelit

Mitä ihmettä

Väkiviinaetikkaa

Viimeiset rienaukset

Vahakabinetistani

Samikset

#metoo

Pieni runosetä

Love Between the Lines

das Nichts nichtet

Ja vielä hetki...

Pietari Suuri

Muuttuneet junat

Miehet perseestä, naiset anuxesta

Sanomia eetteristä

Rakennusnainen ja setämies

Mystikkametsällä

Pilvipotretteja

Etusivun uutiset

Salomon läppä

Kantelettaren läppä

Abelardin ja Heloisen rakkauskirjeet

Japsulaiset

KONNAT KUKKIVAT HIRSIPUUSSA

Tedin myöhemmät toimet

Säätytietoisuutta

Harppisaku saa odottamatonta vetoapua

Humboldt-seminariet

Poetiikkaa

Pehtoorin metkut

Näin oululaiset juhlivat kiekkomestaruutta

Wanhat kiwexet

Profetioita

Prophetast Jesaiast Esipuhe

Propheta Jesaia

Helluntain ystäväiset nujuaa

Allmän språkvetenskap

Profeetan kirjat

Musulmaanin syntiluettelo

Profeetan naistenhuone

Somalien lisälehdet

Jarmon profetiat

Uuden Suomen nettilehden kirjoitus 29.12.2008

Vaeltavat juutalaiset

Carmina burana 185

Ylpeitä poikia

A Wail uttered in the Woman´s Club

Tiilenpäitä

Rumin runo

Celaan Paulia

Orpo Ollin koettelemuxet

Selfien estetiikkaa

Tähdet ovat sotineet

Das Nichts nichtet

Loiset loisivat

Koomisen sankari lopettelee

Kirjallisuustiedettä

Toimet ja elo järjestelmissä

Mitä Voin Tehdä Jo Tänään?