ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.
ellauri053.html on line 701: Herbert Spencer (1820​–1903) is typically, and by rights, considered a coarse social Darwinist. Herbert Spencer was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist known for his infamous theory of social Darwinism throughout contemporary history.
ellauri053.html on line 705:

ellauri053.html on line 709: Spencer denounced Irish land reform, compulsory education, laws to regulate safety at work, prohibition and temperance laws, tax funded libraries, and welfare reforms.
ellauri053.html on line 710:

ellauri053.html on line 715: His contributions to racist ideology are many. In his famed work Social Statics (1850), he argued that imperialism had served civilization by clearing the inferior races off the earth: "The forces which are working out the great scheme of perfect happiness, taking no account of incidental suffering, exterminate such sections of mankind as stand in their way. … Be he human or be he brute — the hindrance must be got rid of."
ellauri053.html on line 717: His arguments provided so much ammunition for conservatives and individualists in Europe and America that they are still in use in the 21st century. The expression 'There is no alternative' (TINA), made famous by Prime Minister Margaret Thatcher, may be traced to its emphatic use by Spencer.
ellauri053.html on line 718:

ellauri053.html on line 826: It is believed that the important business which took the Prince to England was - to try to negotiate with the British government for an izara (permanent lease) of the provinces of Bengal, Bihar and Orissa in supersession of the East India Company. He was well received by Queen Victoria. But this ambitious project of his came to nothing on account of his sudden death under somewhat mysterious circumstances.
ellauri053.html on line 827:

ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.
ellauri053.html on line 835: After the death of the Prince, my grandfather, Maharshi Devendranath Tagore, became the head of the family.
ellauri053.html on line 837: At Jorasanko lived the direct descendants of the Maharshi at No. 6, Dwarkanath Tagore Lane. It was a huge rambling house spread over an acre of ground with wide verandahs and large halls around the outer courtyard and a series of dark and dingy corridors and staircases and rooms, where no sunlight ever penetrated, which gave us the creeps whenever as children we had to pass through them. At No. 5, the handsome residence opposite to ours, lived my three artist cousins Gaganendra, Samarendra and Abanindra.
ellauri053.html on line 838:

ellauri053.html on line 853: Our teacher of English was an Englishman of a rather interesting type. He was given a bungalow in the compound. There he lived with thousands of silk-worms in which he had become interested through Akshoy Kumar Maitra, the historian. On Sundays, discarding all clothes, Mr. Lawrence would wrap himself in old newspapers and lie amongst the caterpillars which delighted in crawling all over him. He was very fond of them and used to say they were his children.
ellauri053.html on line 854:

ellauri053.html on line 878:

ellauri053.html on line 892: My teacher, who had no illusions, regarding his pupil, trembled at the herculean task imposed upon him. However, the Maharshi’s word was law, and teacher and pupil set to work with such grim determination that at the end of the prescribed period my grandfather was greatly pleased to hear me recite the mantras so dear to him.
ellauri053.html on line 896: The sacred thread ceremony, the Upanayan takes place when a Brahmin boy is considered to be or a fit age to be attached to a Guru (teacher) to begin his education. He is taught the Gayatri mantram which every Brahmin is expected to repeal morning and evening as the text for his contemplation of the Infinite and is given the sacred thread to wear as a symbol of his initiation as a Brahmin.
ellauri053.html on line 898: In ancient times the boy had to leave his home and live with his Guru in a forest hermitage as a Brahmachari. Only after having lived a spartan life during years of rigid training was he allowed to go home and take up the duties of a householder.
ellauri053.html on line 902: The lessons began with the meticulous rendering of the sound of Om.
ellauri053.html on line 903:

ellauri053.html on line 908: By appealing to some friends four pupils were obtained from Calcutta. I myself brought the number up to five. We were all clothed in long yellow robes as befitting Brahmacharis. On the day of the opening ceremony, however, we were given red silk dhotis and chaddars and it made us feel very proud and im- portant to stand in a row in the Mandir, the cynosure of all eyes.
ellauri053.html on line 909:

ellauri053.html on line 912: Father had composed some new songs for the opening ceremony, one of which, Mora satyer pare man (We dedicate ourselves to truth) remained as the school song for many years until it was replaced by Amader Santiniketan (Our own Santiniketan).
ellauri053.html on line 914: Santiniketan, unfortunately, was regarded more or less as a reformatory in those days.
ellauri053.html on line 916: The life led by both pupils and teachers was not only simple but almost austere. The ideal of Brahmacharya was the keynote of everything. The yellow uniform, which covered up the poverty of clothes; a pair of blankets, which served as our only bedding; the vegetarian meals comparable to jail diet in their dull monotony — these were the standards laid down.
ellauri053.html on line 921:

ellauri053.html on line 926: In spite of everything — the poverty and lack of normal comfort and convenience — nobody complained, for we really believed in simple living and took pride in our poverty.
ellauri053.html on line 928: How-ever simple, the strain on Father’s resources to maintain the school must have been great. The institution had no income of its own besides the annual Rs. 1,800 drawn from the Santiniketan Trust. For several years students were not charged fees of any kind. They were given not only free education, but food and very often clothing as well. The whole burden had to be borne by Father, when his own private income was barely Rs. 200 a month. My mother had to sell nearly all her jewellery for the support of the school, before she died in 1902.
ellauri053.html on line 930: But it would be wrong to emphasize only the dark side of the picture. We were essentially a happy lot and life was very rich and interesting in spite of our outward poverty. Whenever Father was present, he poured his soul into the institution and made it lively by singing songs which he never tired of com- posing, reciting his poems, telling stories from the Mahabharaia , playing indoor games with the boys, rehearsing plays, and even taking classes.
ellauri053.html on line 931:

ellauri053.html on line 940: Thou comest. New Year, whirling in a frantic dance amidst the stampede of the wind-lashed clouds and infuriate showers, while trampled by thy turbulence are scattered away the faded and the frail in an eddying agony of death.
ellauri053.html on line 942: Before we realised what had happened, Satish Roy had vanished into the storm. Afterwards a search-party found his battered and half-dead form lying under a tree near the Bhuvandanga village.
ellauri053.html on line 943:

ellauri053.html on line 969: While Father was entirely absorbed in his educational experiment at Santiniketan, Mother fell ill and she had to be taken to Calcutta for treatment. Before the doctors gave up hope Mother had come to realize that she would not recover. The last time when I went to her bedside she could not speak but on seeing me, tears silently rolled down her cheeks.
ellauri053.html on line 975: On my father’s desk I discovered two bound volumes containing copies of letters written by him to my cousin Indira. My cousin had evidently carefully preserved all the letters and copied them out in her beautiful handwriting in the two volumes neatly decorated by her brother Surendranath.
ellauri053.html on line 979: While I was loitering about the Asrama and reading the letters over and over again the sad news of the death of my sister. Rani was conveyed to me from Calcutta. Father had brought her back there finding that she had much improved in health in Almora — but a relapse ended fatally and she died nine months after the death of my mother.
ellauri053.html on line 981: Father now devoted himself with renewed zeal to the affairs of the school. The most difficult task was to find the right kind of teachers. Frequent changes had to be made. Every time a new teacher was engaged Father had to train him and mould him to fit in with the ideals of the Asrama.
ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)
ellauri053.html on line 985: The death of my brother Samindra took place when I was in college in America. At Monghyr he fell a victim to cholera and died soon after Father arrived there.
ellauri053.html on line 987: A few years later, after I had settled down at Santiniketan my sister Bela, who was staying with her husband in Calcutta, fell ill. Like Rani, my elder sister also developed tuberculosis. ela was daddy's favourite child and her death was a severe blow to him.
ellauri053.html on line 989: Vicissitudes of life, pain or afflictions, however, never upset the equanimity of my father’s mind. Like his father, the Maharshi, he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.
ellauri053.html on line 994:

His earliest volume of verse was published in 1889, and its slow-paced and lyrical poems display debts to Edmund Spenser, Percy Bysshe Shelley, and the poets of the Pre-Raphaelite Brotherhood.

From 1900, his poetry grew more physical and realistic. He largely renounced the transcendental beliefs of his youth, though he remained preoccupied with physical and spiritual masks, as well as with cyclical theories of life. In 1923, he was awarded the Nobel Prize in Literature.

In 1997, his biographer R. F. Foster observed that Napoleon's dictum that to understand the man you have to know what was happening in the world when he was twenty "is manifestly true of W.B.Y."

Eliot quoted, in evidence, four short passages from The Cutting of an Agate, in which Yeats says that the poet must “be content to find his pleasure in all that is for ever passing away that it may come again, in the beauty of woman, in the fragile flowers of spring, in momentary heroic passion, in whatever is most fleeting, most impassioned, as it were, for its own perfection, most eager to return in its glory.” Tää on puhdasta Tandoorikanaa.

At this point in his review, Eliot moves toward thinking that to make sense of Yeats you have first to remember that he is an Irishman. He thought that to be an Irishman was to be deprived of wit.de> Mut sitä pitempi oli jästin hanging dick jäykkänä.

Yeats oli arzy farzy kermaperse varsinkin Butlereiden puolelta. Köyhtyivät kun iskä John hylkäs lakihommat ja antautui taiteelle.

ellauri053.html on line 1188: de>

ellauri053.html on line 1189: Nothing but a prick. Tommy regarded Yeats, poet and dramatist, as pre-eminently the poet of middle age. No 30-luvulla Tommy alko izekin olla niissä iissä.
ellauri053.html on line 1191: Eliot needed to put a considerable distance between himself and Yeats, each of whom could be regarded as a Symbolist, however differently they responded to French Symbolism as Arthur Symons expounded it in The Symbolist Movement in Literature. It is my understanding that Symons led Yeats through the early chapters, with Mallarmé as the main figure, and that Eliot made his own way quickly through the several chapters until he reached Laforgue, the poet he found most useful in his attempt to discover his own voice. Still, Eliot’s animosity is hard to explain.
ellauri053.html on line 1192:

ellauri054.html on line 49: Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen. Hän esitti myös tieteen ja kasvatuksen kansainvälisen yhteistyöelimen, Collegio lucis (Valon kollegio) perustamista, joten UNESCO on pitänyt Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä.
ellauri054.html on line 55: 1600-luvun eurooppalaisen yhteiskunnan kriisi alkoi kuitenkin pian koskettaa Comeniuksen toimintaa, kun poliittiset ja uskonnolliset jännitteet kasautuivat ristiriidoiksi johtaen lopulta avoimeen vihamielisyyteen protestanttien ja katolisten välillä. Comenius joutui jättämään kotinsa, vaimonsa ja lapsensa ja piileskeli metsissä, sillä pappeja kohtaan viha oli suurimmillaan. Kärsimyksen, kuoleman ja vihan keskellä myös Comeniuksen vaimo ja lapset menehtyivät ruttoon. Comenius kamppaili sisäisissä ristiriidoissa paeten yhä syvemmälle metsiin. Hänen kerrotaan todenneen, että ”Elämäni on ollut yhtä ainoata loputonta vaellusta, eikä minulla ole missään ollut pysyväistä asuinsijaa”. Näiden vuosien kahdessa teoksessa Surujen mies (1623) ja Maailman labyrintti (1623) kuvastuu henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen syvä kriisi.
ellauri054.html on line 61: Comenius vastasi myönteisesti ruotsalaisten esittämään kutsuun ja matkusti Norrköpingiin Ruotsiin keskustellen koulunuudistusasiasta kansleri Axel Oxenstiernan kanssa, joka oli varsin hyvin perillä koulua ja kasvatusta koskevista kysymyksistä, vaikka suhtautuikin varsin kriittisesti pansofiaan. Comeniuksen tukija Ruotsissa oli rikas teräsmies, Louis De Geer, joka rahoitti hänen toimintaansa ja jolta Comenius toivoi ruotsalaista apua tšekkiläisille veljilleen uskon ja vapauden asioissa.
ellauri054.html on line 62:

ellauri054.html on line 66: Comeniuksen tuotanto on yli 200 teosta, ja useita käsikirjoituksia on tullut päivänvaloon vasta omana aikanamme. Varsin dramaattinen oli myös hänen suuren pansofisen pääteoksensa kohtalo. Sitä ei yrityksistä huolimatta painettu ja käsikirjoitus kulkeutui lopulta pietistien mukana Saksan Halleen August Hermann Francken laitosten kirjastoon. Hallessa teoksesta painettiin sen ensimmäinen osa, Panegersia (1702), mutta ilmeisesti ankaran kritiikin takia käsikirjoitus katosi lopulta kirjaston mittaviin kokoelmiin, josta sen lopulta löysi professori Dimitri Tschizewskij 1930-luvun puolivälissä. Monien tutkijoiden vuosien ponnistelujen tuloksena tämä ihmiskunnan uudistamiseen tähtäävä pansofinen suurteos painettiin Prahassa vuonna 1966.
ellauri054.html on line 68: Heidelbergissa Komensky tutustui myös Kopernikuksen heliosentriseen maailmankuvaan. Hän ei uskonut sitä, sillä hänen mukaansa se alensi Maan planeettojen tasolle, eikä sellainen maailmankuva voinut hänen mielestään pitää paikkaansa. Sen sijaan hän omaksui Tyko Brahen moosesmaisen maailmankuvan, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata ja muut planeetat Aurinkoa.
ellauri054.html on line 69:

ellauri054.html on line 72: Tarton yliopistossa kreikan ja itämaisten kielten professorina työskennellyt nuori ruotsalainen kielimies Johannes Gezelius vanhempi tutustui Comeniuksen pedagogisiin ajatuksiin, ja käänsi tämän Janua linguarum reserata -oppikirjan Uuden testamentin kreikaksi käyttäen sitä oppimateriaalina. Gezelius kuului Comeniukselta vaikutteita saaneeseen ireeniseen (kreikan eirene ’rauha’) reformistipiiriin ja osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovittelemaan pyrkivään kokoukseen, jossa hän on ilmeisesti tavannut Comeniuksen.
ellauri054.html on line 74: Suomen kieli kiinnosti Comeniusta, koska hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima. Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Paska E. N. Setälä koitti lykätä kunniaa saksalaiselle Martin Vogelille, kusipää kirjallinen varas.
ellauri054.html on line 76: Comeniuksen aatteita hyödynsi eniten Suomessa Gezelius. Hänen toimintansa takia Comeniuksella on merkittävä sija suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historiassa. Comeniuksella oli Suomessa myös kriitikkonsa. Turun akatemian kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius pilkkaisi Gezeliuksen comeniuslaista opinto-ohjelmaa vuosikaudet, eikä sietänyt pakanallisten kirjailijoiden syrjintää, joka tuli esille Comeniuksen teoksissa ja jota Gezeliuskin toteutti hiippakunnassaan.
ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
ellauri054.html on line 80: Comeniuksen didaktiset ansiot kuitenkin tunnustetaan. Kun Mennanderin omassa, opiskeluaikana julkaistussa väitöskirjassa kritisoidaan avoimesti Comeniuksen filosofiaa, on mahdollista, että tämä kriittisyys lisäsi varovaisuutta.
ellauri054.html on line 81:

ellauri054.html on line 85: Comeniuksen mielessä oppikirjatyön lisäksi kehkeytyi suuri pansofinen haave ihmiskunnan johtamisesta rauhan tilaan. Suunnitelman hän puki seitsenosaisen teoksen muotoon, jolle antoi nimen De rerum humanarum emendatione consultatio cathoica (Yleinen neuvottelu inhimillisten asioiden parantamisesta). Tästä idealismista ruotsalaiset eivät olleet kiinnostuneita ja koska Comenius vielä osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovitteleviin neuvotteluihin (1645), alkoivat välit Comeniukseen viiletä ja lopulta Oxestierna tahtoi toteuttaa ruotsalaisen koulunuudistuksen vanhan suunnitelman pohjalta. Comenius tunsi työnsä valuneen hukkaan, vaikka tältä ajalta on peräisin eräs hänen didaktisen osaamisensa merkittävimpiä teoksia Methodus linguarum novissima (Kielten uusin menetelmä).
ellauri054.html on line 91: Kesäkuussa 1654 Comenius lähti Sarospatakista suuren oppilasjoukon saattaessa häntä kauas kaupungin ulkopuolelle. Puolan Lesznossa odottivat uudet haasteet poliittisten jännitteiden kasvaessa taas Ruotsin ja Puolan välille. Pian Lesznon kaupungissa väkivalta ja epäjärjestys lisääntyivät. Eri puolilla syttyi tulipaloja Comenius perheineen ollessa hengenhädässä. Comenius kaivoi kuopan talonsa lattian alle ja kätki sinne arvokkaimmat käsikirjoituksensa paeten perheineen kaupungista. Vain muutama hiiltynyt käsikirjoitus vältti tuhon. Lopullisesti tuhoutuneita olivat pansofian periaatteet sisältävä käsikirjoitus, samoin suuri tšekinkielen sanakirja, johon Comenius oli koonnut aineistoa yli 30 vuotta.
ellauri054.html on line 93: Vuosien kuluessa Comeniuksesta tuli kärsimätön. Hän uskoi Jeesuksen palaavan tietyn vuosimäärän kuluttua joko tämän syntymästä tai kuolemasta. Näistä kummastakin tämä aika tuli kuluneeksi hänen aikanaan, mutta elämänsä loppuun asti Comenius odotti kuumeisesti Kristuksen hyvin pikaista paluuta, jota ei kuitenkaan tullut. Comenius alkoi viimeisinä vuosinaan työstää Clamores Eliae -nimistä teosta, jossa hän profeetalliseen tapaan ”Elian hengessä” julistaa suuren sapatin koittamisesta, sekä yleisen sopimuksen ja sovinnon saavuttamisesta koko ihmiskunnan hyväksi. Teos jäi keskeneräiseksi ja käsikirjoitus löydettiin vasta omana aikanamme.
ellauri054.html on line 95: Kirjallisia töitä Comenius jatkoi loppuun asti keräten aineistoa ja pyrkien saamaan pansofisen pääteoksensa valmiiksi. Voimat kuitenkin vähenivät ja lopulta hänen täytyi antaa teoksen painoon saattaminen avustajalleen Kristian Nigrinille ja pojalleen Danielille. Ajatus työn keskeneräisyydestä teki viimeisten viikkojen kärsimykset raskaaksi. Marraskuun 15:ntenä 1670 Comenius kuoli Amsterdamissa ja haudattiin walloonikirkon alle Naardenissa.
ellauri054.html on line 96:

ellauri054.html on line 403: Some scholars have linked the ascent of neoliberal, free market ideology in the late 1970s to mass incarceration.
ellauri054.html on line 405: Academic and activist Angela Davis argues that prisons in the U.S. have "become venues of profit as well as punishment;" as mass incarceration has increased, the prison system has become more about economic factors than criminality.
ellauri054.html on line 409: According to The Routledge Handbook of Poverty in the United States, "neoliberal social and economic policy has more deeply embedded the carceral state within the lives of the poor, transforming what it means to be poor in America."
ellauri054.html on line 411: The vast network of federal and state prisons, with some 2.3 million inmates, rivals the gulags of totalitarian states.
ellauri054.html on line 412:

ellauri054.html on line 415: Statistics from the U.S. Department of Justice show that, as of 2013, there were 133,000 state and federal prisoners housed in privately owned prisons in the U.S., constituting 8.4% of the overall U.S. prison population. ... The prison industry as a whole took in over $5 billion in revenue in 2011.
ellauri054.html on line 417: In 2013, countries that were currently using private prisons or in the process of implementing such plans included Brazil, Chile, Greece, Jamaica, Japan, Mexico, Peru, South Africa and Thailand. However, at the time, the sector was still dominated by the United States, United Kingdom, Australia and New Zealand.
ellauri054.html on line 421: In the modern era, the United Kingdom was the first European country to use for-profit prisons. Wolds Prison opened as the first privately managed prison in the UK in 1992. This was enabled by the passage of the Criminal Justice Act 1991 which empowered the Home Secretary to contract out prison services to the private sector.
ellauri054.html on line 424:

ellauri054.html on line 429: The capitalist mindset says any time an industry can be run privately it is better for the economy. The socialist mindset says that the government should be supplying those services. The realist says that the prison system is overcrowded as it is.
ellauri054.html on line 431: Compete Risk Free with $100,000 in Virtual Cash Put your trading skills to the test with our FREE Stock Simulator. Compete with thousands of Investopedia traders and trade your way to the top! Submit trades in a virtual environment before you start risking your own money. Practice trading strategies so that when you're ready to enter the real market, you've had the practice you need. Try our Stock Simulator today!
ellauri054.html on line 433: Lawes ends with an idea that's maybe not so maudlin after all. He says,
ellauri054.html on line 435: We may never produce a world with "Men like gods," but we can at least implant a business model that shall make each of us in truth and in fact his brother's keeper.
ellauri054.html on line 437: Edison invented the first electric chair to show how dangerous alternating current was. 614 people eventually died in it. As a business model it sucks, with no returning customers.
ellauri054.html on line 442:

ellauri054.html on line 451: muutama käytännön vinkki tämän uuden järjestelmän kanssa toimimiseen:
ellauri054.html on line 453: 1. Ainakin vielä eilen järjestelmän lähettämät viestit on konfiguroitu väärin: kun esihenkilö *hyväksyy* budjetin, järjestelmä lähettää hakijalle viestin budjetin *hylkäämisestä*. Hakemuksen todellisen tilan näkee Fiorin lokista (avaa hakemus -> Kommentit).
ellauri054.html on line 455: 2. Rahoitushakemuksen palautus muokattavaksi ei toimi ainakaan Firefoxilla edes ohjesivulla mainittujen ilmastointiteippiä ja purkkaa -ohjeiden mukaisesti, eli Chromea käyttäen tai incognito-tilassa selaten.
ellauri054.html on line 457: Lopuksi vielä henkilökohtainen mielipide: tämä järjestelmä on juuri niin surkea kuin SAP-pohjaiselta järjestelmältä voi olettaa. En todellakaan ymmärrä, miksi huolimattomasti konfiguroitu järjestelmä otetaan käyttöön kesken vuoden kiireisintä rahoitushakukautta.
ellauri054.html on line 460: Lähetin tälle listalle vastauksena Thomas Wallgrenin tiedusteluun 7.9. SAP Fiori rahoitushakemuksen käyttöönottoa koskevan viestin. Valitettavasti käytin viestissä harhaanjohtavaa ilmaisua ”HY:n laajennettu johtoryhmä on tehnyt päätöksen.” Laajennettu johtoryhmä ei ole tehnyt asiassa päätöstä, vaan johtoryhmän jäsenet ovat sopineet asiasta. Johtoryhmä ei ole yliopiston päätöksentekoelin. Kyse on työsopimuslain mukaisesta työnantajan ja työnantajan edustajien kuten rehtorin, toimialajohtajien ja dekaanien oikeudesta antaa työn tekemisestä määräyksiä. Tämän tyyppisistä asioista ei tarvitse tehdä nimenomaisia päätöksiä. Kiitos Thomas Wallgrenille huomion kiinnittämisestä ilmaisun oikeellisuuteen.
ellauri054.html on line 465: Olen epäilemättä työuraltani pisimpään Helsingin yliopistoa palvellut henkilö. Vuosikymmenien aikana olen nähnyt kaikenlaista. Minusta edellinen Vileniuksen viesti on kyynisyydessään vertaansa vailla. Ennen yliopiston keskeisistä asioista päättivät sen tulevaisuudesta vastuussa olevat professorit. Nyt ei edes päätetä, vaan "sovitaan", ja ketkä tässä ovat sopimassa? Yliopiston edellytyksiä tutkimuksen kärjessä olemisesta ovat tuhoamassa tahot, joilla ei ole ollenkaan kokemusta siitä, mitä kansainvälinen tieteellinen tutkimus on. Milloin tälle saadaan loppu?
ellauri054.html on line 468:

ellauri054.html on line 481: Robert Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855, a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy.
ellauri054.html on line 483: After the séance, Browning wrote an angry letter to The Times, in which he said: "the whole display of hands, spirit utterances etc., was a cheat and imposture." In 1902 Browning's son Pen wrote: "Home was detected in a vulgar fraud." Elizabeth, however, was convinced that the phenomena she witnessed were genuine, and her discussions about Home with her husband were a constant source of disagreement.
ellauri054.html on line 484:

ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.
ellauri054.html on line 519: Browningin pääteos on The ring and the book (1869). Toinen huomattava teos on kokoelma Bells and pomegranates (1841−1846), johon sisältyy muun muassa dramaattinen runoelma Pippa passes. Muita ovat Balaustion’s adventure, Men and women, runokokoelma Dramatis personæ sekä näytelmä Paracelsus. 1888−1889 ilmestyneet kootut teokset sisältävät 16 nidettä.
ellauri054.html on line 521: Browning on useimmiten tunnettu lyhyistä runoistaan,selvennä joista esimerkkeinä ”Rabbi Ben Ezra”, ”How they brought the good News to Aix”, ”Evelyn Hope”, ”The Pied Piper of Hamelin”, ”A Grammarian’s Funeral” ja ”A Death in the Desert”. Alun perin Browningia ei pidetty suurena runoilijana, sillä hänen runojensa aiheet olivat suurten massojen näkemyksen ja ymmärryksen ulkopuolella. Myös runojen teemojen käsittely oli usein vaikeaselkoista ja hämäräperäistä. Lähde?
ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)
ellauri054.html on line 524:

ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
ellauri055.html on line 40: Momus (/ˈmoʊməs/; Greek: Μῶμος Momos) was in Greek mythology the personification of satire and mockery, two stories about whom figure among Aesop's Fables. During the Renaissance, several literary works used him as a mouthpiece for their criticism of tyranny, while others later made him a critic of contemporary society. Onstage he finally became the figure of harmless fun.
ellauri055.html on line 41:

ellauri055.html on line 50: Jean Bouchet un poète français, né à Poitiers le 31 janvier 1476, mort en 1557. Son œuvre est assimilée à celle des grands rhétoriqueurs.
ellauri055.html on line 52: Son père, procureur, décède alors que Jean Bouchet est encore jeune. Ami de Rabelais, Jean Bouchet exerce la profession paternelle. Il compose un grand nombre d'ouvrages historiques ou de fantaisie en vers et en prose, qui sont encore recherchés des bibliographes au XIXe siècle. Selon Maurice Allem, « grand travailleur, bon bourgeois, père d'une nombreuse famille, Bouchet est volontiers moraliste et même sentencieux » ainsi dans cet envoi :
ellauri055.html on line 54: Prince, vrai est, on ne peut m'en dédire, Que la Cour sert ses gens de bien et mal, Et qu'elle rend l'homme, sans contredire, Très bien monté, puis soudain sans cheval.
ellauri055.html on line 55:

ellauri055.html on line 76: In 1921, his close friend, the Austrian writer Stefan Zweig, published his biography (in English Romain Rolland: The Man and His Works). Zweig profoundly admired Rolland, whom he once described as "the moral consciousness of Europe" during the years of turmoil and War in Europe. Zweig wrote at length about his friendship with Rolland in his own autobiography (in English The World of Yesterday).
ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
ellauri055.html on line 80: Le 22 décembre 1912, à l'occasion de la publication du dernier volume de Jean-Christophe, Stefan Zweig publie une lettre ouverte dans le Berliner Tageblatt, lettre dans laquelle il rendait hommage à l'action de Romain Rolland pour son œuvre de rapprochement entre les jeunesses de France et d'Allemagne (« Jean-Christophe est un événement éthique plus encore que littéraire »).
ellauri055.html on line 84: Déstabilisé par l'élan mystique qui traverse alors la société autrichienne, Stefan Zweig affiche au début de la guerre un patriotisme en phase avec l'Allemagne. L’opiniâtreté de Romain Rolland dans sa lutte contre la guerre et l'amitié que se portent mutuellement les deux hommes permettra à Stefan Zweig de surmonter cette épreuve. L'admiration que l'écrivain autrichien voue désormais à celui qu’il considère comme son maître s'exprimera dans la biographie qu'il lui consacre en 1921, qualifiant Romain Rolland de « Conscience de l'Europe ».
ellauri055.html on line 86: Mais cette grande amitié va peu à peu buter sur des divergences à propos de la situation internationale. En 1933, Romain Rolland écrit sur Stefan Zweig :
ellauri055.html on line 90: Zweig de son côté, éprouve les mêmes sentiments. En 1935, il écrit à sa femme Friderike :
ellauri055.html on line 94: Adolf Hitler accède au pouvoir en janvier 1933. Pressentant la tragédie qui s'annonce, Stefan Zweig quitte l'Autriche en février 1934. Il se suicide en 1942 au Brésil. Romain Rolland meurt à Vézelay le 30 décembre 1944.
ellauri055.html on line 95:

ellauri055.html on line 98: Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."
ellauri055.html on line 99:

ellauri055.html on line 102: Le bahaïsme, ou baha’isme, aussi connu sous le nom de foi bahá’íe (prononcer [baˈ.haː.ʔ.iː] ou [ba.hɑː.i]) ou béhaïsme (vieille graphie), est une religion abrahamique et monothéiste, proclamant l’unité spirituelle de l’humanité. Les membres de cette communauté religieuse internationale se décrivent comme les adhérents d’une « religion mondiale indépendante »[. Elle est fondée par le Persan Mīrzā Ḥusayn-ʿAlī Nūrī (1817-1892) en 1863. Ce nom est dérivé du surnom donné à son fondateur : Bahāʾ-Allāh (en arabe, « Gloire de Dieu » ou « splendeur de Dieu ») — Bahá’u’lláh en translittération baha’ie. Les baha’is sont les disciples de Bahāʾ-Allāh. Ils s’organisent autour de plus de 100 000 centres (répertoriés par le centre mondial de Haïfa) à travers le monde. En 2011, cette religion met en avant dans ses documents le chiffre de 7 millions de membres appartenant à plus de 2 100 groupes ethniques, répartis dans plus de 189 pays. Son centre spirituel (lieu de pèlerinage — ziyarat) et administratif est situé à Haïfa et Acre, en Israël.
ellauri055.html on line 104: Les notions baha’ies de révélations (wahī (en)) religieuses progressives leur font accepter la validité de la plupart des religions du monde, dont les fondateurs ou figures centrales sont considérées comme des manifestations de Dieu. Ces manifestations sont, par exemple : Moïse, Jésus, Mahomet, Krishna, Zoroastre et Bouddha.
ellauri055.html on line 106: Quand un homme meurt, l’âme passe dans un autre monde, où le développement spirituel de celle-ci dans le monde physique devient une base pour le jugement et la place dans le monde spirituel. Le paradis et l’enfer sont décrits comme des états spirituels de proximité ou de distance à Dieu qui décrivent les relations dans ce monde et dans l’autre, et non des endroits de récompense ou de punition après la mort.
ellauri055.html on line 108: Selon la foi baha’ie, chaque homme a le devoir de reconnaître Dieu et ses manifestations, et de se conformer à leurs enseignements. À travers la reconnaissance et l’obéissance, le service aux autres êtres humains, la prière et la pratique spirituelle régulière, les baha’is croient que l’âme devient plus proche de Dieu, l’idéal spirituel dans la croyance baha’ie.
ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).
ellauri055.html on line 111: Égalité de l’homme et de la femme, mais avec cependant des exceptions à cette règle. La principale exception, depuis l’arrêt du soutien de la bigamie, est l’inéligibilité des femmes comme membres de la Maison Universelle de Justice.
ellauri055.html on line 113: Refus des préjugés de toutes sortes (savoir si le refus de l'homosexualité en fait partie est un point de débat).
ellauri055.html on line 115: Les lois régissant la foi baha’ie viennent principalement du Kitāb-i Aqdas qui est le livre saint des baha’is.
ellauri055.html on line 117: Voici un exemple de quelques lois et préceptes religieux tirés du Kitāb-i Aqdas. Elles ont été codifiées par Shoghi Effendi, interprète désigné des écrits baha’is de 1921 à 1957 :
ellauri055.html on line 119: réciter une prière obligatoire (ṣalāt) chaque jour après avoir atteint l’âge de la maturité spirituelle, qui est fixé à 15 ans. Il y a le choix entre trois prières;
ellauri055.html on line 121: prier (munāǧāt (de)) et méditer de manière quotidienne;
ellauri055.html on line 123: la médisance et le fait de répandre des rumeurs est interdit;
ellauri055.html on line 125: abolition des préjugés;
ellauri055.html on line 127: les baha’is de plus de 15 ans et en bonne santé doivent jeûner (ṣawm) pendant le mois de ʿAlāʾ (du 2 au 20 mars);
ellauri055.html on line 129: il est interdit aux baha’is de boire de l’alcool ou de prendre des drogues à usage récréatif, sauf si c’est prescrit par un médecin;
ellauri055.html on line 136: Les temples érigés par la communauté sont appelés « Maison d’adoration », arabe : مشرق اﻻذكار (Mašriq al-Aḏkār) (« L’Orient des invocations» ou « lieu où se lève à l’aube la mention du nom de Dieu »).
ellauri055.html on line 138: Ils doivent être construits selon des critères particuliers, liés au nombre 9 qui doit apparaître comme un « symbole évident pour tous ». Aussi, tous les temples baha’is doivent-ils avoir neuf entrées.
ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
ellauri055.html on line 142: Ce retard, surprenant vu l’importance du texte (alors que des ouvrages moindres étaient traduits depuis des dizaines d’années), serait dû aux passages autorisant la bigamie ou établissant comme peine maximale pour un incendiaire d’être brûlé et pour un meurtrier au premier degré, d’être exécuté.
ellauri055.html on line 146: Une fois que deux individus ont décidé de se marier, ils doivent recevoir le consentement des parents encore vivants, même si un des partenaires n’est pas baha’i.
ellauri055.html on line 148: Le symbole fréquemment rencontré de la foi baha’ie est une étoile à neuf branches, parfois accompagnée d’une calligraphie du « Plus Grand Nom » يا بهاء الأبهى (Yā Bahāʾ al-Abhā') (« Ô Gloire du plus glorieux ! »).
ellauri055.html on line 150: Mais d’après le Gardien Shoghi Effendi Rabbānī, le véritable symbole de la Foi baha’ie est cette étoile à 5 branches et non pas l’étoile à 9 pointes : « Strictly speaking the 5-pointed star is the symbol of our Faith, as used by the Báb and explained by Him (« À proprement parler, l’étoile à 5 branches est le symbole de notre Foi, tel qu’utilisé par le Bab et expliqué par lui ») »
ellauri055.html on line 152: Les baha’is, comme les babis, considèrent le 21 mars 1844 comme le point de départ de leur calendrier annuel.
ellauri055.html on line 154: Shoghi Effendi Rabbānī (شوقي أفندي رباني) est né le 1er mars 1897 à Saint-Jean-d'Acre et mort à Londres le 4 novembre 1957. Il était le plus âgé des petits-fils de ʿAbd-al-Bahāʾ (1844-1921), qui était lui-même l’aîné des fils de Bahāʾ-Allāh (1817-1892), le prophète-fondateur de la Foi baha’ie.
ellauri055.html on line 155:

ellauri055.html on line 168: Le brugnon est le fruit du brugnonier (Prunus persica var. nucipersica), une variété de pêchers (Prunus persica). C'est une drupe qui se distingue des pêches et pavies par sa peau sans duvet, et des pêches et nectarines par son noyau adhérent. La chair du brugnon est blanche ou jaune selon les variétés. Sa peau présente une couleur rouge-orangé tirant sur le bordeaux.
ellauri055.html on line 171: Comme la pêche, le brugnon provient de Chine. Ils furent importés en Europe au Ier siècle av. J.-C..
ellauri055.html on line 172:

ellauri055.html on line 186: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.
ellauri055.html on line 187:

ellauri055.html on line 260: En välitä paljon hänen matkastaan Brundisiumiin, kehnon päivällisen tai kahden lurjuxen riidan kuvauxesta, jossa toisen miehen Rupiliuxen sanat haisivat kuin märkivät paiseet ja toisen maistuivat etikalta. Erittäin vastenmielistä minusta on ollut lukea hänen vanhoja naisia karkeasti ivailevia säkeitänsä, enkä voi käsittää mitä ihailemista on siinä, että hän sanoo mesenaatille kohottavansa ylevän ozansa tähtiin jos mesenaatti antaa sille läpyjä. Typeryxet ihailevat kaikkea mitä maineikkaan kirjailijan teoxiin sisältyy.
ellauri055.html on line 268: Procuranten puheet pahoittivat Candiden mieltä; hän kunnioitti Homerosta ja piti jonkin verran Miltonistakin.
ellauri055.html on line 269: Mutta eikö ole hupaista, kysyi Candide, havaita vikoja siinä missä muut ihmiset luulevat näkevänsä vain kaunista?
ellauri055.html on line 270:

ellauri055.html on line 274: Ikävystyttiin siinä määrin, että vanha nainen uskalsi sanoa eräänä päivänä: - Haluaisin tietää, mikä on pahinta, sekö, että joutuu 100x mustien merirosvojen raiskattavaxi, että toinen peräpakara leikataan pois, että saa kestää kujanjuoxun bulgaarien luona, että tulee piestyxi ja hirtetyxi autodafeessa, että keho leikellään, että saa soutaa kaleeria, lyhyesti sanoen kestää kaikki vaivat, joita jokainen meistä on kokenut, vai sekö, että täytyy jäädä tänne joutilaisuuteen? - Se on suuri kysymys, sanoi Candide.
ellauri055.html on line 276: Lähellä heitä asui erittäin kuuluisa dervissi, jota pidettiin Turkin parhaana filosofina. He menivät miehen pakeille. Pangloss johti puhetta ja sanoi:

ellauri055.html on line 278: - Mixi sitä urkit, sanoi dervissi, liikuttaako se sinua?

ellauri055.html on line 280: - Entä sitten, sanoi dervissi, jos onkin pahaa ja hyvää? Kun hänen korkeutensa lähettää jonkin aluxen Egyptiin, piittaako hän siitä ovatko rotat laivassa tyytyväisiä vai eivät?

ellauri055.html on line 282: - Olla vaiti, vastasi dervissi.

ellauri055.html on line 284: Tuon kuultuaan dervissi sulki ovensa hänen nenänsä edestä.
ellauri055.html on line 285:

ellauri055.html on line 479: Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan. Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina mietti aihetta tulevalle kokoontumisellemme. Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt. Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
ellauri055.html on line 481: Lähetin vuonna 1981 virren sanat useisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE, muistaakseni silloiselle opetusministerille). Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.
ellauri055.html on line 511: osuudet orpojen.
ellauri055.html on line 515: vääryydentekijät,
ellauri055.html on line 528: de>
ellauri055.html on line 540: Tetzel? Anekauppias joka hankki rahat Pietarinkirkkoon. Joku osti siltä etukäteen synninpäästön ja ryösti sitten sillä Tetzelin. Selvisi tuomiotta. Mä en kirjoittanut reaalia. Mun yleistiedot ei ole Handen tasoa. Enemmän kuin Mirkulla. Onnex on Wikipedia.
ellauri055.html on line 549: Johannes särki vahingossa yhden äidin 17 kauneudenhoitopurkista. Hopeatohvelit läpsyen äiti kiiruhti toteamaan vahingon.Tietysti Bio Miracle -kaulavoide joka oli kallein kaikista! Möykky Johannexen kurkussa suli haikeaan itkuun.
ellauri055.html on line 553: Eilen käytiin rengasmatkalla Kangasniemellä. Nähtiin laituri josta pääsee veneellä Anni Swanin huvilasaarelle. Saarta ei näkynyt. Sinne olis ollut 3km uintimatka. Ei lähdetty. Kangasniemi oli ihan yhtä kuollut paikka talviteloilla kuin Sysmiö, mutta kauniimpi. Puulavesi on erämaajärvi Päijänteeseen verrattuna. Mezät siellä päin on sääälittäviä, tikuixi hakattuja männiköitä.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 562: Vaan nytpä tahdon olla ma / Mannis-Pirren ja Kuulapään vertaaja. Ja selvää missä suhteessa: naisten asiassa. Setämiehen tie on lällyydestään huolimatta toxinen. Taatan mies mänöö ylätietä, fiilistelee samalla kun kerää massia. Naisen tie on alatie-synnytyxen vaivat. Ylätiellä tapahtuu seuraavaa:
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia on jonkun mielestä Jean de la Bruyèren (siirretty albymiin 419) jäljitelmä vajaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 573: Kirjan edetessä Mannis-Pirre parantaa kuin sika juoxuaan.
ellauri055.html on line 574: Kohta Mirkku näyttää antavan Hannexelle aitassa ihan myötätunnosta. Lpkeertu reidellä, hmhki väärinpäin. Hande saa aittavoimailusta 7 pistettä. Niin Pirrekin. 7-pistepirjo, tietää Eelis-setä. Eelis tietää kaiken mehiläisistä. Se riittää tietää Eelixestä.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. de> Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. de> Reput tukalasti pullollaan.
ellauri055.html on line 580: Tavallisuudesta poiketen yläkerrasta ei kuulunut naputusta. Ehkä Hannes oli sortunut vetämään käteen. Mirja sanoo. Hannes-kulta. Ollaanko jo niin pitkällä?
ellauri055.html on line 586: Arkkitehdin bailuihin Mirkku laittautuu oikein hienoxi eli silittää farmarit ja sipaisee huulikiiltoa. Silmät kai sentään on ympyröity mustalla. Kampauxexi valittiin hiuxet hajalla. Mirkku ja Hande lähtee bileisiin muovikassissa pulde Magyar Feher Boria. Eli Magumagua. Nää bileet kulminoituu aittasulkeisiin.
ellauri055.html on line 587: Arkkitehdin kämppä on tasakattoinen kuinkas muuten, ja jokainen kantoi kädessään pahvimukia.
ellauri055.html on line 588: Arkkitehti on fantastisen hyvännäköinen, liiankin Mirkun miälestä. Sillä on hyvinhoidettu parta, hyvinhoidettu takatukka, silitetyt mokkafarkut ja se on ruskettunut. Johannexen frizuliina kalpenee sen luonnonsilkkihuivin rinnalla. Se alkaa heti flirtata.
ellauri055.html on line 590: Kaunis poika kaikin puolin sanoi Mirkku ja hihitti vähän. Hm sanoi Hande ja nuolaisi booliaan.
ellauri055.html on line 591: Margit arvioi happamesti Hansua: Arvokkaan näköinen mies jolla on jo harmaata tukassaan (tanakka ja pieni kuten sidi Hämeen-Anttila) ja pikku tyttö joka pukeutuu kuin hippi. Onko edes avoliittokaan, joku satunnainen panopuu. Salaliittomainen hymy Handelle: ja ponimaju! Makeennäkönen pusakka sanoo veen muotoinen Lars silmäillen Mirjan terhakoita tissejä.
ellauri055.html on line 592: Laren voimailuinnostus on tosi naurettavaa. Handen kädetys kirjapinon takana on paljon kunniotettavampaa.
ellauri055.html on line 594: Handella on kumpuvaza ja sangen vaatimaton hauislihas. Sen porkkana on nahistunut ja tulokulma matala. Se on liikuttava. Sellanen lutunen nalle.
ellauri055.html on line 595: Viihtykää hyvät ihmiset! Älkää jännittäkö! Naikaa vaikka toisianne jos mieli tekee! huutelee emäntä liehuvassa kaftaanissa boolikastelukannu kädessä. Nainen oli kuulemma psykologi. Niin kuin Jussi. Jussi pussi puita nussi. Teki Mirjan sisään uuden ihmisen. Tää on tosiaankin tapakomedia 60-70-luvun vaihteesta. Me oltiin silloin Mirjan ja Jussin ikäisiä.
ellauri055.html on line 597: Helluntaiystävien kahvikuzuissa kävi pikkuhattuisia tätejä, joilla oli värisevät lauluäänet ja viheltävä hengitys. Leuassa oli näppylä ja siinä karva. Ne oli nonparelleja kuin englantilaiset lakut. Arkkitehdin bilevieraat Anni Swanin saaressa on samanlaisia, vaikka fixumpia ihmisiä tietysti, ekonomeja, arkkitehteja, psykologeja ja yliopistolaisia. Sinuttelu käy vielä kankeasti. Rva T:n kallein aarre on loviisalaisen hopeasepän rokokookannu jossa on siseloidut jalat ja nuppina suloinen kukkanen. Että minkälaiset? kysyy Mirkku oomoilasena. Hande selittää kärsivällisesti et siselöinti on jotain hopeankäsittelyä. Aha.
ellauri055.html on line 600: 70-luvun keski-ikäisten ääliöiden kuvaus onnistuu Pirreltä hyvin. Olinhan siellä minäkin, voi se sanoa kuin ukko Luoti.
ellauri055.html on line 607: Ja tie eeku paranoo kun bailut lämpenevät. Pirre eläytyy hyvin myös väpelön Handen arvomaailmaan. No Jaakon ja Pirren mökki lienee joku tönö Anni Swanin huvilan huussimezässä. Vähän samanlainen kuin Aarne Rannalla ja sen perheellä Nilkin kesäsiirtolassa. Sevverran kokematon on Pirre sauna-asioissa ezen ukot luulee saunan lämpötilan nousevan löylynheitosta. Hassunhauskahko on bailuemäntä joka säntää järveen ja hukkaa silmälasit jorpakkoon, lainaa sattuvasti Mao Tse Tungin runoja ja on hyvin hyvin onneton. Eli siis tää on jonkun mielestä jotain Theofrastosta tai Jean de la Bruyereä, hullunkurisia luonteita.
ellauri055.html on line 610: Johannexen synttäreitä on aina juhlittu kuin Mikko Rothia. Syyshohdekukka on ruosteenvärinen päivänkakkara.
ellauri055.html on line 612: On kuallut rakastettuni. On linnut vaijenneet. Sitä miestä rakastin niin, ämyröi Seija Simola ja kalju Chydenius säestää.
ellauri055.html on line 613: Johannes on epätodennäköisen tumpelo. Jopa Olkkari ja Paulikin osas vaihtaa nauhan kirjoituskoneeseen. Säästi vanhan nauhan mallixi uuden oston varalle.
ellauri055.html on line 614: Syxy painaa päälle. Vesa-Matti Loiri vahvasti eläytyen esitti Mustapään runoon sävellettyä pientä sanatonta kansanlaulua jossa oli aika paljon sanoja. Mixei Puulavedestä enää nouse muikkua pohti radion puheohjelma.
ellauri055.html on line 617: de>

ellauri055.html on line 618: Tervetuloa Wolf ja Lampaat! Se on nappuloita kaltainen logiikka Android peli kahdelle pelaajalle. Yksi pelaaja ottaa yhden mustan kappaleen (susi), toinen pelaaja neljä valkoista kappaletta (lampaat).
ellauri055.html on line 619: Peliä pelataan shakkilaudalla (vain pimeässä neliöt). Kivet siirretään viistoon viereiseen tyhjään kenttään - lampaat vain eteenpäin, susi edestakaisin.
ellauri055.html on line 623: Idea: https://en.wikipedia.org/wiki/Fox_games
ellauri055.html on line 624:

ellauri055.html on line 697: Lagerkvist kasvoi maalla uskonnollisessa perheessä. Nuoruuden vaikutteet säilyivät voimakkaina, vaikka hän otti nuorena miehenä etäisyyttä uskonnolliseen taustaansa, kiinnostui sosialismista, ja alkoi kannattaa kirjallista ja taiteellista radikalismia. Hänen ensimmäinen maailmansodan aikana kirjoittamansa teokset huokuvat äärimmäistä pessimismiä, mutta vuosien varrella se pehmenee ja Det besegrade livet (1927) julistaa jo uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan. Ja varmaan talousliberalismia.
ellauri055.html on line 700: Hän käyttää uskonnollisia teemoja ja kristillisen perimätiedon hahmoja, mutta ei noudata kirkon doktriineja, vaan kirjoittaa ihmiselämän traagisuudesta.
ellauri055.html on line 702:

ellauri055.html on line 760:

ellauri055.html on line 794: Miehestä tuntui että vaimo vähitellen oli tullut myös mieleltään yxinkertaisemmaxi, samassa suhteessa kuin kasvojen alkuaan hempeä pyöreys oli muuttunut muijamaisexi kulmikkuudexi.
ellauri055.html on line 795: Vaimo nukkui taas täydessä unessa, kellervät hiukan ikääntyneet hampaankärjet näkyvissä. Hänen kasvonsa olivat tuossa tilassa oikeastaan perin rumat, aivan elottomat ja vieraat.
ellauri055.html on line 797:

ellauri055.html on line 897: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 899: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 901: Sillinpää tuli 1930-luvun jälkipuoliskolla tunnetuksi oikeistoradikalismin ja diktaattorien vastustajana sekä kulttuuriliberaalina pohjoismaisen suuntauksen kannattajana. Sillinpää kirjoitti tällöin muun muassa 1938 Suomen Sosialidemokraatissa ilmestyneen Joulukirjeen diktaattoreille, jossa hän arvosteli voimakkaasti Hitleriä, Stalinia ja Mussolinia. Joulukirje diktaattoreille sisältyy myös Sillinpään teokseen Päivä korkeimmillaan. Samassa kokoelmassa on julkaistu myös hänen kirjoituksensa Hyi!, jossa hän tuomitsi kovin sanoin presidentti K. J. Ståhlbergin ja tämän puolison Ester Ståhlbergin kyydityksen vuonna 1930.
ellauri055.html on line 903: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
ellauri055.html on line 907: Sillinpäätä oli jo pitkään pidetty varteenotettavana Nobel-ehdokkaana ja syksyllä 1939 hän voittikin Nobel-komitean äänestyksessä palkinnosta kilpailleet sveitsiläisen Hermann Hessen ja alankomaalaisen Johan Huizingan. Myöhemmin Sillinpää luovutti kultaisen Nobel-mitalinsa Suomessa sotaponnistelujen hyväksi järjestettyyn jalometallikeräykseen, mahdollisesti ruotsalaisen kirjallisuusnobelisti Selma Lagerlöfin esimerkin pakottamana.
ellauri055.html on line 909: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
ellauri055.html on line 910: Suomen ja Neuvostoliiton välisen "uuden ystävyyspolitiikan" alettua jatkosodan jälkeen Sillinpään marssilaulu joutui Yleisradiossa soittokieltoon ja se rasitti kirjailijan mainetta YYA-Suomessa ja itänaapurissa.
ellauri055.html on line 913: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
ellauri055.html on line 917: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 925: Suomen kielen tutkija Pertti Virtaranta nauhoitti Sillinpään puhetta kolmesti, ensin Hämeenkyrössä vuonna 1948, toisen kerran Harjavallassa kotiseutuyhdistys Harjulan Killan järjestämän kirjallisuusmatinean yhteydessä vuonna 1955 ja vielä kirjailijan kotona Helsingin Herttoniemessä vuonna 1960.
ellauri055.html on line 930:

ellauri055.html on line 957: Teuvo Pakkalan isä Juhana Erik Frosterus oli ammatiltaan kultaseppä, mutta harrasti myös kuvanveistoa. Äiti Anna Sofia Turdin oli samoinlähde? käsityöläissukua, sillä hänen isänsä oli puuseppä. Pakkalan isänisä oli paikallista kuuluisuuttakin saavuttanut laivanvarustaja, mutta Frosteruksen suvun juuret ovat etelässä, Nummen pitäjässä.
ellauri055.html on line 959: Pakkalan lapsuus oli ankea, sillä hänen isänsä oli perso viinalle. Siitä joutuivat viisi lastakin kärsimään, ja isän ollessa retkillään sairasteleva äiti sai kantaa vastuun perheestä. Nälkävuosien aikana perheen asuntona oli yhden huoneen hökkeli, ja Teuvo joutui käymään kerjuulla. Isän alkoholinkäyttö teki käsityöläisperheestä köyhälistöä.
ellauri055.html on line 964: Frosterus reputti medikofiilin Toopen lailla, tunaroi solttuna ja maajussina ennen kuin siitä tuli lehtineekeri. Sen kertomukset Kivekkään Kaiku-lehdessä olivat satiirisia ja suunnattu ruotsinkielistä yläluokkaa vastaan; Pakkala oli elämänsä aikana nuor- ja vanhasuomalaisten välillä ja suhtautui myös wrightiläiseen työväenliikkeeseen suopeasti. Tästä äimistyi Kivekäs. Teukka pakeni Jyväskylään ja muuttui Pakkalaxi. Kohta se palas Ouluun ja perusti kilpailevan lehden Louhi. Puri kyykäärmeenä leipää antanutta kättä. Onxe Käpylän naapurien kähärätukkainen Kivekäs samaa joukkoa? Rouva Kivekäs läxi läpyttämään kun ne rakens kellarin.
ellauri055.html on line 967:

ellauri055.html on line 982: Minun äitini nuoruuden päiviltään hyvin muisti pappilan Forsmanin maisterit, tiesi Jaakosta ja Jussista ja Yrjöstä ja taisipa tietää yksiä ja toisia pikku- ei nyt skandaalijuttuja, mutta sellaisia, joita kansa huvikseen kertoi pappilan maisterien temmellyksistä.
ellauri055.html on line 984: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri055.html on line 986: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri055.html on line 988: Juho Rudolfin poika Juho Eero Lemmitty (Forsman>Koskimies) oli aikanaan harjoittanut humanistisia ja teologisia opintoja, mutta asettui lopulta tavallisen tyyliseksi lansjunkkariksi, jommoisena yhteinen kansa häntä hiukan naureskeli, mutta myöskin piti arvossa, sillä hänellä oli pontevat hengenlahjat ja tarvittaessa luja käsivarsikin oikein noin ruumiillisessa mielessä. Hyvä veikkoni oli Laitilan isäntä Eero Forsman, sittemmin Koskimies, jonka tarina päättyi sitten traagillisesti kansamme kärsimyksen päivinä 1918. Punikit nirhas sen myllyn ahteeseen. (Mikä on ahde? Kai se on vaan rinne. Joo, mäki, törmä, rinne.)
ellauri055.html on line 991:

ellauri055.html on line 1004:

ellauri055.html on line 1118: Monismi eli ykseysajattelu on käsitys, jonka mukaan vain yhdenlaatuista ”ainesta”, ”todellisuutta” tai muuta vastaavaa on olemassa. Monismin mukaan asioita ei ole kuin yksi.
ellauri055.html on line 1119: Monismi poikkeaa dualismista eli kaksijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan on olemassa kahdenlaista todellisuutta sekä pluralismista eli monijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan todellisuuksia on useita.
ellauri055.html on line 1121:

ellauri055.html on line 1126: Maurice Polydore Marie Bernard Maeterlinck oli belgialainen frankofooni kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1911. Maeterlinckin katsottiin edustavan dekadenssia parhaimmillaan tai pahimmillaan. Hänestä tehtiin kreivi vuonna 1932.
ellauri055.html on line 1128: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.
ellauri055.html on line 1130: En 1895, il rencontre la cantatrice Georgette Leblanc, sœur de Maurice Leblanc, avec laquelle il tient, vers 1897, un salon parisien fort couru dans la villa Dupont : on y croise, entre autres, Oscar Wilde, Paul Fort, Stéphane Mallarmé, Camille Saint-Saëns, Anatole France, Auguste Rodin.
ellauri055.html on line 1131:

ellauri055.html on line 1137: Le Trésor des humbles est un ouvrage de 1896 réunissant treize essais mystiques profonds écrits par le lauréat belge du prix Nobel de littérature Maurice Maeterlinck. L'œuvre a été éditée par la 'Société du Mercure de France' et elle est dédiée à Georgette Leblanc.
ellauri055.html on line 1138:

ellauri055.html on line 1187: Abraham Niklas Edelcrantz

ellauri055.html on line 1199: Eero Järnefelt teki vuonna 1916 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin Aurora-seuraa esittäneen seinämaalauksen. Se oli yksi Albert Edelfeltin ja Järnefeltin toteuttamista kolmesta maalauksesta, jotka esittivät yliopiston historiaan liittyneitä aiheita. Kaikki juhlasalin maalaukset tuhoutuivat helmikuun 1944 suurpommituksissa. Edelfeltin maalaus on myöhemmin entisöity, mutta Järnefeltin maalauksia ei. Kai ne oli liian scheisseja.
ellauri055.html on line 1200:

de>

ellauri055.html on line 1213: Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. Toope on oikeassa: elukan elämä on kohtalon suorittamista. Iloisena jumalaa kiittäen veneeseen päässyt katkoo veneeseen pyrkijöiden sormia.
ellauri055.html on line 1217: Ragnar on ellottava ällöke. Silti jää vähän vituttamaan et Ragnar ei päässyt tarkoitustensa perille, ja et Hipsu muka ei 17 vuoden ikään oisi kuullut kuukkixista. Talollisen ja herran välimaille jäänyt mökkiläinen Toope vinoilee vielä tehtaalaisten naisista. Mökkinaapuri. No herras-Ragnar selvisi kuin koira veräjästä Hipsun seppukusta kun kamat puuttui Hipsun pussista. Saved by the gong. All is well.
ellauri055.html on line 1232: Kokoomuxesta demarixi takinkääntänyt poliitikko Mikko Erich haukkui niteen Turun sanomissa pornokirjaxi. No samainen pöljä Mikko aiheutti sittemmin Mänzälän kapinan. Tutkintoja sillä oli vaikka muille jakaa. Pöljä mikä pöljä.
ellauri055.html on line 1235: Aikalaisarvioissa käsiteltiin erityisesti elokuvan ja Sillinpään romaanin suhdetta. Inkeri Lius (Suomen Sosialidemokraatti) kirjoittaa, että romaanin rakkauskohtausten määrää olisi elokuvassa ollut syytä rajoittaa.
ellauri055.html on line 1238: deQXVyMTIxMzMzMzE%40._V1_UX148_CR0%2C0%2C148%2C216_AL_.jpg" />
ellauri055.html on line 1250: Tshehov, Oblomov, Turgenev, Lermontov, Hjalmar Söderberg, Herman Bang, Anatole France. Joutomiehiä riittää hemmetisti romaanikirjailijoissa. Tästäkin vois tehdä taulukon. Jos ne ois menneet kunnon töihin ois maailma nyt monta romaania köyhempi.
ellauri055.html on line 1254: Työväenliikkeen kirjaston punanurkasta löytyi ympärileikkaamaton kappale belginobelisti Maurice Maeterlinckin prujausta nimeltä Haudattu temppeli. Maeterlinck oli 20. vuosisadanvaihteen muotifilosofi, dekadentti symbalisti ja ateisti moniste. Hyvin paha mies. Halvatun tomppeli. Luuli olevansa jotakin. Ollaan vain ollaxeen, aina diivaillaan, sehän meillä belgeillä on vika ainainen. Yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan.
ellauri055.html on line 1256: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
ellauri055.html on line 1258: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri055.html on line 1264: Kala kertoo itse kokeneensa filosofisen heräämisensä heinäkuussa 1907, 16-vuotiaana, loikoillessaan soutuveneessä tyynellä järvenselällä. Tällöin hän koki, luonnon ”kaikkiyhteisyyden” äärellä, että maailma on ”hahmottuneiden laatujen silmänkantamaton moninaisuus”. Samalla hänelle selvisi, ”että olen tässä maailmassa tullakseni niin sanotuksi filosofiksi”. Se oli norssi. Kala hyvinkin siis, kuore.
ellauri055.html on line 1268: Eno oli papinpoika Alajärveltä, iskästä tuli arkkipiispa. Nai Snellmanin taidemaalarin pojantyttären. Veljestä tuli Lapinlahden lintuhäkin ylilääkäri. Arvosteli Sillinpään esikoisen Uuteen Suomeen 1916.
ellauri055.html on line 1276: Vuonna 1948 Kala vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi Carl G. Hempelin ja Kurt Gödelin. Jan von Platon apulaisena Hämeen-Anttiloiden tyttö tulkkaa Gödelin käsialaa. Siihen pystyy vain kourallinen ihmisiä maailmassa. Sieltä kuuluu löytyneen oikea pommi. Aukko epätäydellisyysteorian todistuxesta. Jenkit sano Girdle. Vyö. Jan von Plato fanitti Georg Kreiselia. Top logician, naureskeli koleerinen Janne. Tajuutteko? Kreisel? Top! Eski Saarinen bylsi Jannen anaalis-obsessiivista ykkösvaimoa Tontunmäessä.
ellauri055.html on line 1278: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
ellauri055.html on line 1283: Eno Kalan peruskäsitys todellisuudesta oli, että se oli olemassa (realismi) ja että se muodosti ykseyden (monismi). Toisaalta Kala oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös runouden harrastuksena. Kalan omaksui esteettiset käsityksensä Suomen kansallisromanttisen taiteen klassikoilta Juhani Aholta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, F. E. Sillanpäältä, Eino Leinolta ja Jean Sibeliukselta, joiden kanssa hän ystävystyi. Tussula MC.
ellauri055.html on line 1292: Kalalla oli varsin oikeistokonservatiivinen sukutausta ja hän oli koko elämänsä vahvasti saksalaismielinen. Suututti sentään Aatun pienellä kirjoituxella Uudessa Suomessa. Hyi! Kalan poliittisen ajattelun ydinteema oli kommunismin vastaisuus.
ellauri055.html on line 1293: Sodan loputtua Kala merkitsi päiväkirjaansa vuoden 1944 lopulla: "Onkohan Suomi jo vuoden kuluttua bolshevisoitu? Aikanaan tulee, jos (tai kun) niin käy, päiväjärjestykseen myös ’neuvostovastaisten ainesten likvidointi’ tunnetuin metodein. Ainakin minä olen jo henkisen kestävyyden rajoilla."
ellauri055.html on line 1295: Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kala katsoi, että toimiva demokratia vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenään.
ellauri055.html on line 1301: Kuka ihmeen Veli Valpola? Toimitti tietosanakirjoja. Mä oon KJJ:n oppilaiden Veli Valpola.
ellauri055.html on line 1314: Elämä ja aurinko. Siinähän niitä on viime vuosisadan alun retropakanuuxia. Niillä oltiin korvaamassa lampaannussijoiden tyly äijäkolmikko. Sillinpäästä ihmelettivät miten se osas yhdistellä tieteisuskoa ja impressionismia.
ellauri055.html on line 1326: Mut hei, vaikka niitä äijiä oli kolme niillä oli samat geenit. Ne oli termiittikuhnureita, neizeellisesti syntyneitä, ilman mitoosia ja meioosia. Vihdoin järkiselitys tolle kolminaisuudelle!
ellauri055.html on line 1332: Sillinpään niinikään mainizema maarianpäivä on 25 maaliskuuta edellisvuonna kun Gabi tuli ilmoittamaan et jee suxet ois nyt tulossa. Tismalleen 9kk ennen synttäreitä. Oliko Marialla asia jo tiedossa eli pullat uunissa? Vai oliko Gabilla muumimuki messissä? Joulu on talvipäivän seisaus ja maarianpäivä kevätpäivän tasaus. Nehän ne on pääasioita, loppu pelkkää somistetta.
ellauri055.html on line 1333:

de>
ellauri055.html on line 1335: de>

ellauri055.html on line 1343: de>

ellauri055.html on line 1344: Mies tulee teatteriin eikä edes tiedä mitä täällä esitetään. ... Itse nuoriherra Malkamäki, niinkö? ... Sama harmaa tölli, sama harmaja muori kynnyksellä.
ellauri055.html on line 1347:

de>

ellauri055.html on line 1349:

de>
ellauri055.html on line 1350: Handgester mot skrevet, obscena tungviftningar ovh "kuk" som både vrålas ut och skrivs på ett stycke lakan, känns inte väldigt roligt eller effektfullt, utan mest tröttsamt.
ellauri055.html on line 1352: de>

ellauri055.html on line 1355: Mikä on Eelixen Lyylin ja Olgan tarkoitus? Sitä kelpaa miettiä. No bylsintä! Aikalaiset marisi et alun hehkutuxen jälkeen Toopen hypnoottinen ote jotenkin heltiää ja alkaa tulla literatuuria. Missähän se kohta on? Kulleroiden kukinta-aikaanko? Ja pilleröiden?
ellauri055.html on line 1359: Veikkaan että katkopaikka on ennen lukua Lempeä ja rakkautta. Huom Sillinpäällä ei ole rakkaudesta mitään käsitystä missään kirjassa. Pelkkää heilastelua ja bylsintää. Toope tuntee paljon kukkia. Veronica on tädyke. Wikipediasta tulee tuutin täydeltä sen nimisiä julkkixia. No ei täällä kohta mitään muita elukoita olekkaan. Pannahinen, just tää litteratuuri jotenkin sentään pelastaa tän imelähkön pastillin.
ellauri055.html on line 1361: Jussi pussi puita nussi. Juhannustanssit kuin Hannu Salamalla mutta herraskaisemmat. Saablarin landepaukut, aina samanlaisia. Kylä lähtee! Tanssijat tekee totisina kuin tinkityötä. Mites muutenkaan, parittelu on elukan pääasia. Sen näkee nytkin korona-aikana, parveilua ei voi mikään estää.
ellauri055.html on line 1362:

de>
ellauri055.html on line 1372: - Mistä sinä olet saanut tuon viisauden?

ellauri055.html on line 1374: de>

ellauri055.html on line 1378: No nyt on Olga vielä loppuun bylsimättä. Olga on kookas mustatukkainen ja mustakulmainen, Toopen venakko-Olgaa muistuttava leveävyötäröinen lyllerö. Tää taisi jäädä kouluajoilta Toopen mielivartalotyypixi. Miehen tiellä rojottava Almakin on persjalkainen, reisi jatkuu suoraan kenkään. Kookas hämäläinen talonpoika taisi olla Toope izekin. Ponu Rojola sanoo (asiantuntijana) että herras-Olgan bylsintä ilmaisee Toopen luokkakateutta. Maajussi ehkä mutta hauis on iso ja kullinvarsi hoikka. Ei tollainen piipunrassi kuin Brunius, joka ei kestä edes saunanlöylyjä. (Pirre Mannisen jussinaintiversiossa on tää sama klishee.)
ellauri055.html on line 1383:

de>
ellauri055.html on line 1385: de>

ellauri055.html on line 1387: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
ellauri055.html on line 1392: Muzen takana kuikkii nenäkäs pieni luonnontieteilevä narsisti. Se on ihan oikeassa siinä et tää apinoiden touhu ei mitenkään poikkea muusta luonnosta. Pitemmittä puheitta pariutumaan vaan.
ellauri055.html on line 1394: Jotain höpsötystä Toopella on vielä sieluista ja niiden yhteydestä. Mauriselta varmaan kopsattua. Unohda se Eelis ja palaa panohommiin. Mitkä 4 ällistyttävää sanaa Kolkatan Olka sanoo Eelixelle ukkosella? "Nyt saat naija mua?" Eiku "onko nyt mielesi hyvä". Olix tää siis sanottu post coitum? Jäikö taas näpein paikka näkemättä? Hemmetti. Tää on niin vihjailevaa, ettei vanha pysy käänteissä mukana. Putoo kärryiltä.
ellauri055.html on line 1399:

de>
ellauri055.html on line 1400: Päivä. Tämäkin on 1 päivä. Kuinka monenlaisia päivät ovatkaan. Ja kaikki ne kumminkin ovat päiviä.de>

ellauri055.html on line 1403:

de>
ellauri055.html on line 1404: Näin onnettomuudesta paatunut ihminen kävelee ja puhelee izexeen, tulee vihellellen kotiin, syö aikalailla, menee nukkumaan ja nukkuu oikein hyvin, ajatellen: ähä-kutti, onpa kelpo sija allani.
ellauri055.html on line 1405: de>

ellauri055.html on line 1408:

de>

ellauri055.html on line 1409: Noin kolmeen tuntiin runoilija ei saanut unta. Nämä tunnit muodostuivat samansisältöisixi kuin monasti ennenkin, kun hän tiesi että kaunis nainen oli yötä samoissa suojissa. Mixi maailma on sellainen ettei tyttö nyt mitenkään voi hiipiä tänne minun luoxeni ... Mikä on tälläisen inhimillisen tunteen pohja? Ihmissuvun jatkuminen. Tulee maailmaan lapsi,jonka ilmeet ovat samanlaiset kuin vanhuxen. Sitä hoidetaan asiallisesti, lemuavia riepuja on nuorassa kuivamassa. Lapsi poraa ja äiti laihtuu ... Äiti, se sana tuo mieleen jotain lakastunutta ja näivettynyttä. Joskus isä kantaa lasta; se on luonnotonta ... Kaikki tuo on pohjana tälle tunteelle, jota nyt tunnen. Se on pohjana minun runoilemisellenikin. Rakkaus, se suuri maailmanvoima. Rakkaus, niin se on rakkaus. Tai sit vaan kiima.
ellauri055.html on line 1414: de>

ellauri055.html on line 1422: Niihäse ommutta, kiemurtelee Mauri se kuin mato koukussa. Se ei käsitä että peliteoria on determinististä, ja side paymentit osa payoffia. Valinnat toki riippuu palkinnoista ja penalteista, mutta nekin, kuten valinnat, on deterministisiä. Ennaltamäärätty valinta voi olla vaikea, lopputulos ei ennalta selvä, ja vääjäämätön kohtalo voi olla hiuskarvan varassa. Jos sankari epäröi tai lyö hanskat tiskiin kaikki menee päin persettä. Onnexi se ei voi tehdä niin. Koska se on sankarillinen.
ellauri055.html on line 1424: Saas nähdä. Eihän sitä etukäteen tiedä. Ei tää determinismi niin simppeliä oo. Pikemminkin kaoottista, ja kaoottisemmaxi on menossa kun lämpenee. Draamatragediasta tulee draamakomedia, eloon jääneet pöppiäiset hurraa ja läpyttää kun sienipilvi kohoaa.
ellauri058.html on line 35: delivery.fi/img/658/715baf0b7f744585a3ba484208cf5d07.jpg.webp">
ellauri058.html on line 37:

Helluntaiystävien johtoporras on all-male paneeli. Kolmen sedän triumviraatti niitä odotti myös yläkerrassa. P. Hengestä ei muuta ominaisuutta edes ole tiedossa kuin siitoskyky.
ellauri058.html on line 45: Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri.
ellauri058.html on line 51: Eunukki: Uutinen tänään: Japen käytös järkyttää viettelysten saaren iltanuotiolla - totaalisesti romahtanut Mattu joutuu poistumaan kameroiden edestä.
ellauri058.html on line 60: desarchiv_bild_146-1969-065-24_munchener_abkommen_ankunft_mussolini-wr.jpg" height="200px" />
ellauri058.html on line 62:

ellauri058.html on line 71:

ellauri060.html on line 1168:     Gaudeamus igitur!

ellauri060.html on line 1171: 

ellauri061.html on line 722:

Partito politico

Estrema destra
ellauri061.html on line 733:

ellauri061.html on line 738:

ellauri061.html on line 746: Haavio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Kirjeessään nuorelle kirjallisuusarvostelija Kai Laitiselle hän tähdensi, että moderni runo ei ole elämäkerrallista keskuslyriikkaa vaan vapaata fabulointia.
ellauri061.html on line 750: Kaikki pysyi kulissien takana. Sitä paitsi kunnianarvoisan kustannusliike WSOY:n kirjallisella johtajalla Martti Haaviolla oli suhde saman yhtiön nuoreen runoilija Aale Tynniin samoihin aikoihin, jolloin WSOY:n johtokunnan jäsenellä, professorilla ja runoilijalla V.A. Koskenniemellä oli ihastuksenaan vielä nuorempi WSOY:n runoilijaneitonen Aila Meriluoto.
ellauri061.html on line 751:

ellauri061.html on line 782: Balrogs are tall and menacing beings who can shroud themselves in fire, darkness, and shadow. They are armed with fiery whips "of many thongs", and occasionally used long swords. In Tolkien's later conception, they could not be readily vanquished—a certain status was required by the would-be hero. Only dragons rivalled their capacity for ferocity and destruction, and during the First Age of Middle-earth, they were among the most feared of Morgoth's forces.
ellauri061.html on line 784:

ellauri061.html on line 973:

ellauri061.html on line 979:

ellauri061.html on line 1122:

ellauri061.html on line 1185: Éric Daniel Pierre Cantona on entinen ranskalainen jalkapalloilija. Cantona oli pelipaikaltaan hyökkääjä. Lempinimillä ”Gallian kukko” ja ”Le King” tunnettua Cantonaa pidetään yhtenä maansa kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista.
ellauri061.html on line 1186:

ellauri061.html on line 1217:

ellauri061.html on line 1248: Monikulttuurinen Suomi rynnisti olohuoneisiin syksyllä 2006, kun MTV3-kanava esitti Jari Tervon käsikirjoittaman kahdeksanosaisen Mogadishu Avenue -draamasarjan. MTV-kanava tietysti, ne mainospaskiaiset.
ellauri061.html on line 1252: Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa?
ellauri061.html on line 1256: Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan lähinnä Rampe Turakaiseen ja muuhun lähiön kerrostalon väkeen. Toisessa jaksossa Muhammed Turakainen yrittää tehdä pojastaan tangokuningasta. Kolmannessa jaksossa Irina Totkunen yrittää ilotytön ammattia, kyllästyttyään siivoamaan lääkärin koulutuksella ostarin vessoja. Neljännessä jaksossa Ingvar Nenonen joutuu hankkimaan venäläisen ilotytön Suomeen vierailulle tulleelle firman amerikkalaiselle johtajalle. Viides jakso kertoo Elina Vaurasteesta, joka opettaa suomea maahanmuuttajille. Kuten jakson nimi kertoo, hän haluaa oikean miehen. Kuudes jakso kertoo Aleksei Ivanovitš Beljakovista, joka on lastentarhan opettaja Vesalassa, mutta muut talon asukkaat pitävät häntä itämafian jäsenenä.
ellauri061.html on line 1257:

ellauri061.html on line 1451: Jari Tervo on lahjakas vittuilija. Pidän itseäni huumorontajuisena ja joustavana, siitä huolimatta en jaksa lukea Tervon kirjoja. Olen aloittanut muutamia, loppuun olen lukenut vain yhden.
ellauri061.html on line 1454:

ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri061.html on line 1473:

ellauri061.html on line 1488:

Lao Rui: Mut jenkit käyttää sitä tosi löysästi esim asioista jotka ei edes ole niiden vallassa. Tarkottaen lähinnä takuulla, ihan varmasti, usko pois. Vittu ei ne voi LUVATA et kaikki menee hyvin.
ellauri061.html on line 1490:

ellauri061.html on line 1559: nimetön kriitikko antoi Poliisin pojalle kolme tähteä viidestä ja
ellauri061.html on line 1564: Rakkaus (Pyhiesi yhteyteen, Finlandia-ehdokas joka hävis Hande Mäkelän muistelmille) arviossaan vuonna 2002
ellauri061.html on line 1566: ja henkilöiden sisäiset ominaisuudet hukattiin ja homma
ellauri061.html on line 1571:

ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole.
ellauri061.html on line 1601: The second depressing event (besides the plague that cut entertainment earnings much like our corona epidemic) also occurred in 1592 when dramatist, Robert Greene, verbally attacked Shakespeare. He described Shakespeare as pompous, scheming, and vicious.
ellauri061.html on line 1602:

ellauri061.html on line 1609: The cause of Shakespeare´s death is a mystery, but an entry in the diary of John Ward, the vicar of Holy Trinity Church in Stratford (where Shakespeare is buried), tells us that "Shakespeare, Drayton, and Ben Jonson had a merry meeting and it seems drank too hard, for Shakespeare died of a fever there contracted."
ellauri061.html on line 1610:

ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
ellauri062.html on line 44: Kun tulin ensi kerran Keniaan, liikkui riistaa tasangoilla niin pitkälle kuin silmä kantoi. Mezästin leijonia nykyisien kapunkien paikoilla ja ammuin norsuja maan ensimmäisen rautatien vetureista. Yhden miehen elinaikana olen nähnyt aarniomezän muuttuvan viljelysmaaxi ja ihmissyöjäheimoista tulevan tehtaantyöläisiä. Minulla izelläni on ollut hieman osuutta tähän muutoxeen, sillä brittihallitus palkkasi minut karsimaan vaarallisia eläimiä niiltä seuduilta, jotka "oli päätetty" raivata viljelyxelle.
ellauri062.html on line 48: Mutta niin oudolta kuin voi ehkä tuntuakin nojatuolissa istuskelevasta puidenhalaajasta, on minun sanottaava, että minä tunnen suurta kiintymystä niihin eläimiin, joita minun on täytynyt ampua. Taputtelen usein niiden täytettyjä kalloja. Ihankuin Josef Mengele. Tuliaseet ovat olleet elämäni hallizeva kiinnostuxen kohde, ja minä kuuntelen mieluummin kiväärin ja haulikon pauketta ja luodin napsahdusta norsun ozaluuhun kuin hienointakaan orkesteria.
ellauri062.html on line 50: Minä olen viimeisiä vanhan koulun mezästäjiä. Minun kokemuxiani ei voi kokea toiseen kertaan, sillä sekä eläimet että alkuasukkaat ovat loppuneet. Kukaan ei kuule enää maasai-heimon jodlaavia sotahuutoja. Ei, vanha Afrikka on mennyt, muiden maanosien perästä. Valkoisen miehen lättäjalat läiskyvät nyt joka paikassa.
ellauri062.html on line 52: Maapallon keskilämpötila on noussut vajaan asteen.  Suurin osa lämpötilan noususta on tapahtunut viimeksi kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana, jolloin maapallon keskilämpötila on noussut yhteensä noin 0,72 astetta, eli noin keskimäärin 0,12 astetta vuosikymmenessä (kuva 1).
ellauri062.html on line 53:

ellauri062.html on line 80: Tyypillisimmät Alzheimerin varhaiseen vaiheeseen liittyvät oireet koskevat muistin heikkenemistä. Uusien asioiden oppiminen kuten nimien muistaminen ja asiakokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuvat. Unohtelu lisääntyy, jolloin esimerkiksi luetusta tekstistä jää mieleen vain osa. Varhaisessa vaiheessa suurin osa potilaista ja vielä suurempi osa niiden vaimoista kuitenkin kieltää muistihäiriön.
ellauri062.html on line 82: Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt. Eikä siinä kaikki! Tutkijat ovat havainneet, että lievä käytöshäiriö voi edeltää lievää muistihäiriötä Alzheimerissa, ja se voidaan joskus havaita ensixi.
ellauri062.html on line 84: Researchers in Toronto Handmaid Rehabilitation Center have proposed a new diagnosis called mild behavioral impairment. The checklist includes questions such as:
ellauri062.html on line 96: When an older adult begins to act out of character or starts becoming irritable or aggressive, it may be an indication of trouble. Unfortunately, a senior with early Alzheimer’s can also lose their inhibitions and act in inappropriate ways.
ellauri062.html on line 98: Sam, who has always adored his wife and been faithful to her, now makes sexual advances to the nurse aides who care for him.
ellauri062.html on line 100: Fred, a retired psychologist who had a very successful practice, now makes rude and cruel comments to those around him. One of his strengths before Alzheimer's had been his kindness and ability to relate to others.
ellauri062.html on line 116: ☑ Acting depressed or not interested in things
ellauri062.html on line 122: Wandering away from home
ellauri062.html on line 130: de>
ellauri062.html on line 132: de>

• 
  ellauri062.html on line 147: Try not to show your frustration or anger. If you get upset, take deep breaths and count to 10. If it’s safe, leave the room for a few minutes.
  ellauri062.html on line 149: Give people who pace a lot a safe place to walk. Provide comfortable, sturdy shoes. Give them light snacks to eat as they walk, so they don’t lose too much weight, and make sure they have enough to drink. They like beer, wine and hard drinks.
  ellauri062.html on line 153: Ask for help. For instance, say, “Let’s set the table” or “I need help folding the clothes/pulling the curtains.” "Please arrange the xmas napkins on the defibrillator."
  ellauri062.html on line 157: de>

  
  ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
  ellauri062.html on line 164:

  de>
  
  ellauri062.html on line 165: WSOY shares the common values of the Bonnier Group which are passion for publishing, power of the rich individual, freedom of my speech, and commitment to my family company. In addition to these, WSOY places emphasis on compound interest, money-mindedness, and greed.
  
  ellauri062.html on line 167:
  de>

  
  ellauri062.html on line 171: de>

  
  ellauri062.html on line 172: September 24, 2010 Forbes released its annual list of 400 richest Americans on Wednesday and Jews took 30 of the top 100 spots (thanks Gawker, for doing the demographic breakdown for us).
  ellauri062.html on line 174: The price of admission onto the 29th Rich List was a staggering $1 billion, and, not surprisingly — as far as minorities go, at least — Jews excelled. The breakdown, according to Gawker’s research, included one black woman (No. 130, Oprah Winfrey), three gay men (No. 54, David Geffen; No. 332, Barry Diller; and No. 365, Peter Thiel), four Indians, six (non-Indian) Asians, 34 women, and, of course, 30 Jews in the top 100 (see below). They must have stopped counting after the 100 mark.
  ellauri062.html on line 180: No. 13 — Sheldon Adelson
  ellauri062.html on line 197: No. 66 — Leonard Lauder
  ellauri062.html on line 208: Oprah taitaa olla samaa perua kuin Ephraim eli vasa. See the full list here. The Forward's independent journalism depends on donations from readers like you.
  ellauri062.html on line 209:

  de>

  
  ellauri062.html on line 210: Dan Steinbock, izekin jutku joka lähti sitten New Yorkiin kultaa nuolemaan, huomautti tosta jutkuilta kristinuskon kautta länsimaihin rantautuneesta sisäistetystä herruudesta, joka on amerikkalaisen kapitalismin ja teokratian myrkyllinen sekoitus. On huisin tärkeää että joka iikalla on oma henkilökohtainen jumalasuhde, jonka sitten voi lapsena jo myrkyttää ja saada porukat läpsimään ize izeään jos ne poikkeavat talousliberalismin viitoittamalta kaidalta tieltä. Käsiapulaisessakin kaikkein traagisinta on, miten joka vitun iikka, pahiten mätkittyjä naisraukkojakin myöten, palvoo jotain kukkaa tai kuviteltua isänkorviketta. Useimmiten käytetyt sanat on "please God" ja "I promise". Molemmat sentimentit on erittäin, erittäin syvältä Gileadin takamuxesta.
  ellauri062.html on line 212: Jaakobin poikien isän pojat Ruben Simeon Leevi Juuda Gaad Asser Daan Naftali Isaskar Sebulon Joosef ja Benjamin tietävät että "'better' never means better for everyone, it's always worse for some". Joosef ei saanut omaa lääniä kun se asui Egyptissä, mutta sen pojat Manasse ja Efraim saivat omat tontit osituxessa. Ei mene onnen lahjat tasan eikä edes win-win kuten Alexis Kanto koitti uskotella, vaan tää on nollasummapeliä, kuten sai tuta Alexis Kivi Lapinlahdessa ja kuolinmökissä. Lupaan kautta kiven ja kannon. Ei pitäs luvata niin paljon, se ei ole uskottavaa.
  ellauri062.html on line 223: de>

  The states that make up Gilead in complete occupation are: Minnesota, Wisconsin, Illinois (except for Chicago), Michigan, Indiana, Ohio, Tennessee, Kentucky, West Virginia, Virginia, North Carolina, Maryland, Pennsylvania, Delaware, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Maine, New Hampshire, and Massachusetts.
  ellauri062.html on line 251: Whereas the states with the highest percentage of residents identifying as non-religious are the West and New England regions of the United States (with Vermont at 37%, ranking the highest), in the Bible Belt state of Alabama it is just 12%, and Tennessee has the highest proportion of Evangelical Protestants, at 52%. The Evangelical influence is strongest in northern Georgia, Tennessee, Alabama, Mississippi, North Carolina, southern and western Virginia, West Virginia, South Carolina, and East Texas.
  ellauri062.html on line 252:

  de>

  
  ellauri062.html on line 254:

  de>
  ellauri062.html on line 256: de>

  
  ellauri062.html on line 258:

  de>
  ellauri062.html on line 259: Serena forces June onto the bed as Fred forces himself into her. He sexually assaults her in order to get the baby to come early. They both come early in the end. Serena tells Fred that Nick is the father of the baby. She calls him an idiot and he calls her a bitch.
  ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia.
  ellauri062.html on line 265: June explains to flabbergasted Serena that Gilead is not an ideal place for a child, specifically a daughter, to grow up in as their very existence is risky. She manages to convince Serena, who then tearfully says a prayer and hands the baby back over to June. June, in turn, gives Serena a blessing as well and leaves behind a tearful Serena as she and another Martha leave to escape Gilead. Fred is left alone in the room and looks at the carving, "Nolite te bastardes carborundorum," on the wall. Nick offers his "cigar" to Serena and she takes a good hold of it and takes a drag. Fred gets a moment alone with June to tell her he’s concerned about Serena.
  ellauri062.html on line 266:
  de>

  
  ellauri062.html on line 267: Hizi tää alkaa kuulostaa kauniilta ja rohkeilta. Nää saippuat on sarja irrallisia kuplia. Apinan peilisoluja vaan vähän hivellään ilman mitään johdonmukaisuuden häivääkään. Jengi kazoo näitä raidallinen perse punasena ja huuli pyöreenä. No kuka sitä elämältä juonta kaipaakaan. Käänteet riittävät.
  ellauri062.html on line 268:

  de>

  
  ellauri062.html on line 269: Only when June learns it is essentially Serena's personal request to meet Nichole, she eventually agrees, pointing out she wants Serena "to owe her". Ihankuin Jill Pylkkänen: they owe me SOOOO much. Tääkin on jotain juutalaiskristillisyyttä. Serena is still bitter about the loss of Nichole. Later, June visits the Lincoln Memorial where the statue of Abraham Lincoln has been desecrated (actually only beheaded). June tells Serena that she is small, cold, and empty and that she will always be empty. Wrong, to the contrary, June is full of shit.
  ellauri062.html on line 275: Fred Waterfront has obtained a new car, a 2014 Mercedes-Benz E350 convertible. Where's Germany, Europe, China, Soviet Union and the rest of the globe anyway?
  ellauri062.html on line 286: Always the short end of the stick. Moira concludes by saying she's sinned a 8lot, but Serena is the gender traitor. Marry Freddy! What an infantile idea!
  ellauri062.html on line 288: Serena has been sleeping on her couch. Mark brings her some pizza from Toronto as a treat despite it being contraband. He also brings her several magazines and a newspaper. Serena pays Mark in nature for the hospitality. Mark Tuello brings Serena Waterfront some coffee. The End. Fuck you don't realize how blessed you are, American women!
  ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.
  ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.
  ellauri062.html on line 295:

  de>
  ellauri062.html on line 301: Seuraavana tehtävänä on puurtaa vanhan ajan sporan lailla rinnan läpitte Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari 1973 ja Jaakko Superjuonikkaan yhtä tiiliskivi Jatkosotaextra 2017. Näiden pitäs jossain suhteessa olla samixia. Jotain postpostmodernismia. Välissä on mennyt Juotikkaan koko elinikä, joka kai on samaa luokkaa tovi kuin kesti modernismin rantautua Kaivopuiston rantaan. Välillä maistellaan Walserin modernia sveiziläistä Tobleronea.
  ellauri062.html on line 303: Tää Superjuonikas on se pikku Markun kaveri Mahdollisen kirjallisuuden seurassa. Se on sentään maisteri vaikka Turusta. Suunnilleen Mikko Alapuron ikänen mutta lyhyttukkanen ja nappisuinen. Jatkosota-extra on vuoden kauneimman kirjan Neuromaanin rumempi jatko-osa. Neuromaania, sitä talvisotaa, joskus aloitin mutta väsähdin. Sekin oli pitkä kuin Elvixen muna vaikka talvisota oli lyhyt. Nyt pitää purra hammasta ja yrittää oikein kovasti.
  ellauri062.html on line 305: Juotikas sai kuin saikin 3v kirjallisuusapurahaa 2014 . Oliko lautakunnan puhis Mies Hissi Kone? (Mies Hssi Masheen palaa kuvaan s.557. Onxe niiku Pekka ja Zinda niiku Ilona? Pallinaama ja pallinaamempi.) Ei tullut tällä tiiliskivellä ihan Finlandiaa, kun se meni sille toiselle tiilelle, Jussi Valtosen kakaramaiselle kirjalle jonka nimikin oli lainaus Jeesuxelta. Kävikö Juotikas edes sykkiä? Se taitaa olla aika epäluotettava kertoja. Pikkusuinen Juotikas on Loimaalta. Siellä oltiin kerran lasten kanssa hiihtolomalla. Ei yhtään mäkiä. Juotikkaan kanssa pitää olla varovaisempi, ettei suxet exy samalle ladulle ja tule noloja akkoja.
  ellauri062.html on line 306:
  de>

  
  ellauri062.html on line 310: Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja työryhmä työstää internetissä suositun Susikoira Roi -meemin pohjalta esityksen nimeltä Kuningas Roi – sinfoninen revyy. Se koostuu episodeista, jotka on käsikirjoitettu hyödyntäen eri tavoin Susikoira Roi -vitsien kaavaa.
  ellauri062.html on line 317: Idea on, että Susikoira Roi -vitsien lopussa on Roi-aiheinen sanamuunnos, jonka eteen kehitetään tarina, mielellään pitkä sellainen. Ja siinä se. Hauskaa! Itseasiassa niin hauskaa, että Koneen Säätiö myönsi Roi-vitseille perustuvalla Kuningas Roi -sinfoninen revyy -esitykselle 22 500 euron apurahan.
  ellauri062.html on line 318:

  de>

  
  ellauri062.html on line 321: Eli pari vuotta sitten Yli-Juonikas oli vetäjänä ryhmässä, joka haki ja sai yli kahdenkymmenen tuhannen euron apurahan Susikoira Roi -vitseihin pohjautuvaa teatteriesitystä varten. Roi-vitsit ovat eräänlainen nettiajan ilmiö, joka kukoisti verkossa etenkin pari vuotta sitten. ”Esitystä kirjoitettiin innokkaasti vuoden ajan, mutta jatkoapurahaa ei tullut, joten hanke on tällä hetkellä jäähyllä”, Yli-Juonikas paljastaa.
  ellauri062.html on line 325: No ei. Juotikkaan kanssa tulee sama ongelma kuin Pervon: ei näitä voi kunnolla parodioida, kun ne on parodioita izekin, ne tekevät sen ize. Mä huomaan kauhuxeni nyt, että mun paasauxet onkin post-postmodernismia. Samanlaisia älyttömiä yhteydestä irrotettuja, kieli poskella kirjoitettuja sirpaleita. Varmaan nääkään hemmot ei koskaan poista mitään, kirjoittaa vaan lisää.
  ellauri062.html on line 331: Jaakko Yli-Juotikkaan nimikirjoitus näyttää samalla kertaa estoiselta ja narsistiselta. No se muuttuukin Allahixi edempänä. Ehkä se on väärennös. Mä pelkään pahasti eze on samanlainen linssilude ja ilmansuunnan haistelija kuin Pervo, vaikkei ehkä yhtä röyhkeä. Toi julkkisten nimien pudottelu heti kirjan alkulehdillä on paha enne.
  ellauri062.html on line 342: Onkohan Juotikkaalla (ollut?) naisystävä joka tykkää hevosista vielä enemmän kuin Jaakosta? Onko Jaakon äiti tomera naistoimihenkilö, joka on aina hemmotellut ja lytännyt Jaakkoa? I know the feeling either way... - Vai onko Jaakko homo? Mixe haluu hiplata jättipenistä? Sillä olis siihen sopiva pyllynreikäsuu. Tää on kyllä pelkkä omaan kokemuxeen perustumaton arvaus :). Myöhemmin ilmenee, että Jaakko/Mikan traumaattisin lapsuudenmuisto on nimenomaan homoeroottinen kokemus.
  ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
  ellauri062.html on line 345:

  de>

  
  ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.
  ellauri062.html on line 348: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
  ellauri062.html on line 357:

  de>

  
  ellauri062.html on line 362: Jake laittaa musliminuoret susilauman tavoin jahtaamaan kauhuissaan pakenevaa vähäpukeista blondia (s.136) Tissiliivit näkyy. Onx tää nyt jotain satiiria vai? Vai ihan oikeata xenofobiaa? Tässä se just on, ei tiedä kannustaako Jake juniorileijonia vai susijengiä. Vai ihan vaanko Jakea. Onko Jakessa vähän märkää Clint Eastwoodia? Ei niinkään ulkoa kuin kallon sisäpuolelta, jotain sisäpoliittista sielunveljeä. Clint on limainen libertariaani, vapaa pyssymies. Clint sanoo videolla jep. Sille tuli puheripuli. Clintistä lisää albumissa 284.
  ellauri062.html on line 370:

  Bordellihärdelli

  
  ellauri062.html on line 372: Kotkassa pyöri Suomen tunnetuin bordelli – työntekijöiden joukossa jopa lääkäreitä ja opettajia. Muuan paikallispoliitikko vieraili bordellissa sen alkuaikoina jopa kolme kertaa viikossa.
  ellauri062.html on line 374: Salon Syvälammella pyöri korpibordelli. Kuulusteluissa parittaja ilmoitti ammatikseen konsultti. Parittajan tietokoneelta löytyi suuri joukko valokuvia alastomista tai vähäpukeisista naisista.
  ellauri062.html on line 376: – Hankimme kaiken tarvittavan näytön sanoi poliisi. Menimme jopa niin pitkälle, että viimeisen iskun jälkeen laskimme roskapusseista kaikki käyttämämme kondomit. Niitä oli 311 kappaletta. Oveen laitettiin varmuuden välttämisexi munalukko yöksi.
  ellauri062.html on line 384: Typerä John Rawls jota luin 70-luvulla pöpisi veil of ignorancesta. Se oli sellasta talousliberaalia peliteoriaa. Aivan perseestä, ajattelin silloin jo. Aristoteleeseen nähden takapakkia.
  ellauri062.html on line 387:
  de>

  
  ellauri062.html on line 389:

  de>

  
  ellauri062.html on line 391:

  de>

  
  ellauri062.html on line 392: Albert "Bert" Newton Stubblebine III (February 6, 1930 – February 6, 2017)[1] was a United States Army major general whose active duty career spanned 32 years. Beginning as an armor officer, he later transferred to intelligence. He is credited with redesigning the U.S. Army intelligence architecture during his time as commanding general of the U.S. Army Intelligence and Security Command (INSCOM) from 1981 to 1984, after which he retired from active service.
  ellauri062.html on line 396: A character ("General Hopgood") in the 2009 film The Men Who Stare at Goats — a fictionalized adaptation of Ronson's book — is loosely based on Stubblebine as commander of the "psychic spy unit" (portrayed in the film) who believed he could train himself to walk through walls.
  ellauri062.html on line 397:

  de>

  
  ellauri062.html on line 399:

  de>

  
  ellauri062.html on line 400: Menocchio (Domenico Scandella, 1532–1599) was a miller from Montereale Valcellina, Italy, who was tried for heresy by the Roman Inquisition for his unorthodox religious views and then was burnt at the stake in 1599. - Taulun Judith beheading Holofernes (not Swee´pea!) maalasi Artemisia Gentileschi (Roma 1593 - Napoli 1652/53). Se on kyllä Uffizissa. Holofernes oli assyrialainen kenraali, eikä Rauhixen kovaa holottava lahtelainen mökkinaapuri.
  ellauri062.html on line 401:

  de>

  
  ellauri062.html on line 410: Juonikas luki Pynchonia ja sai ketjureaktion. Ei romaanissa tarvi olla juonta eikä edes henkilöitä, pelkät aatteet riittävät. Kun kirjaa ei lueta juonta myöten ei voi olla spoileria. Korvikkeex voi laittaa mukaan mustavalkokuvia ja hauskaa taittoa. Saavatpahan tyhmät sitten miettiä mikä oli jujuna. Eivät arvaa ikinä, kun ei ole pointtia.
  ellauri062.html on line 411:

  de>

  
  ellauri062.html on line 413:

  de>

  
  ellauri062.html on line 414: Maalaispoikia harmittanee ennenkaikkea, että jytkysiat astui niiden laahuxelle, vei apajat. Laahus ei lue kirjoja kun on hauskempaa potkia yhdessä matuja ylilaudalla.
  ellauri062.html on line 415:

  de>

  
  ellauri062.html on line 417:

  de>

  
  ellauri062.html on line 419:

  de>

  
  ellauri062.html on line 420: Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi tekstin palstajaon ja kirjasinkoon vaihdokset, kuvat, kaaviot, blogikirjoitukset, netin keskusteluketjut, alaviitteet, tekstin häivytys, taitokset ja yllättäen muuttuvat ilmaisualustat, joita ovat muun muassa sanomalehden mielipiteelliset kirjoitukset, faktaruudut, lööpit, raportit ja sisällissodan aikaiset sotapäiväkirjat.
  ellauri062.html on line 421:

  de>

  
  ellauri062.html on line 422: Eli koko lehtimeedia on mukana. Ois aika vaihtaa julkaisualusta Instagramiin ezais mukaan myös videopätkiä omasta kaljusta. Kirja sinkoon vaan ja päin seiniä.
  ellauri062.html on line 423:

  de>

  
  ellauri062.html on line 424: The overall point to remember is that people come to be entertained. In other words, cat videos. Keep in mind that entertainment tends to win the day, as does emotionally-charged content.
  ellauri062.html on line 425:

  de>

  
  ellauri062.html on line 433: Ariosofia tarkoittaa arjalaista rotua koskevaa okkulttista aatetta, jonka kehittivät Guido von List ja Jorg Lanz von Liebenfels vuosien 1890 ja 1930 välillä. Termi korvasi Liebenfelsin aiemmin hahmottelemat theozoologian ja ario-kristillisyyden....
  ellauri062.html on line 435: Ein weiterer wichtiger Inspirator war Guido von List, dessen Ansichten unter den Bezeichnungen Wotanismus und Armanismus bekannt wurden. Ariosophische Autoren verbanden Vorstellungen einer Überlegenheit der „arischen Rasse“ und Forderungen einer Reinerhaltung dieser vermeintlichen Rasse mit Elementen der Astrologie, der Zahlensymbolik, der Kabbala, der Graphologie und der Handlesekunst.[1] Die wichtigste ariosophische Organisation war der von Lanz gegründete Neutempler-Orden.
  ellauri062.html on line 437: Kansallissosialismin ja okkultismin väliset väitetyt yhteydet ovat olleet keskustelun kohteena erityisesti 1960-luvun alusta lähtien, tosin ensimmäiset aihetta käsittelevät kirjoitukset julkaistiin Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jo 1940-luvun alussa. Useiden dokumenttielokuvien ohella aiheesta on julkaistu lukuisia kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Le Matin des Magiciens (1960) ja Trevor Ravenscroftin Pyhä keihäs (1972). Tätä kirjallisuutta on tutkinut historioitsija Nicholas Goodrick-Clarke teoksissaan The Modern Mythology of Nazi Occultism ja The Nazi Mysteries. Kansallissosialistien ja okkultismin yhteyttä korostava kirjallisuus muodostaa oman lajityyppinsä. Lajityypin toistuva piirre on väite, jonka mukaan natsit toimivat jonkinlaisen okkultistisen voiman tai salaseuran ohjauksessa.
  ellauri062.html on line 439: Koska natseja ohjailleen salaisen tahon olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan, Goodrick-Clarke ja saksalainen historioitsija Michael Rißmann ovat kuvailleet lajityyppiä näennäishistoriaksi. Okkultismin ja pakanuuden vaikutuksesta kansallissosialismiin on kuitenkin tehty myös akateemista tutkimusta, ja aihepiiri kuuluu kansallissosialismin uskonnollisesta puolesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Jos siinä vaikka sittenkin olisi jotakin!
  ellauri062.html on line 449:

  de>

  
  ellauri062.html on line 456: Loimaalla syntynyt Yli-Juonikas valmistui kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistossa. Gradun aihe oli julkisuutta kaihtava postmoderni amerikkalaiskirjailija Thomas Pynchon.
  ellauri062.html on line 458: Yli-Juonikas uskoo omaksuneensa Pynchonilta taipumuksen kuvata maailmanselitysten yhteentörmäyksiä ja vainoharhoja. Kotimaisista kirjailijoista tutkija-avantgardisti Markku Eskelinen on ”tärkein virikkeiden lähde”.
  ellauri062.html on line 460: Kun Yli-Juonikkaan esikoiskirja, novellikokoelma Uudet uhkakuvat (2003) ilmestyi, hän kieltäytyi Helsingin Sanomien haastattelusta. Kyse oli Pynchonin vaikutuksesta ja siitä, että matala profiili ”sopi kirjan ideaan”.
  ellauri062.html on line 461:

  de>

  
  ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
  ellauri062.html on line 482: Sisiliassa syntyneen Salvatore Quasimodon (1901-1968) runot sattuivat käsiini, kun etsin kirjastosta italialaista runokirjaa. Pian minulle selvisi, että runoilija on saanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1959, ja silti käsissäni oleva kokoelma on ainoa suomeksi julkaistu teos hänen säkeitään. Joitain yksittäisiä runoja on ilmeisesti julkaistu jossain antologiassa, ehkä useammassakin, sekä Parnassossa ainakin 1960-luvulla pian Nobelin myöntämisen jälkeen.
  ellauri062.html on line 484: Ja äkkiä on ilta -teoksen runot on koottu suomennokseen useista italiaksi julkaistuista kokoelmista. Suomentaja Elli-Kaija Köngäs on kirjoittanut alkuun valaisevan johdannon Quasimodon runoilijakehityksestä. Hän jakaa runoilijan tuotannon kahteen jaksoon. Ennen toista maailmansotaa kirjoitettu tuotanto on yksilökeskeistä (minä), siitä esimerkkinä tuo alkuun kirjoittamani runo, josta koko suomenkielinen valikoima on saanut nimensä. Sodan jälkeen Quasimodon huomio kiinnittyi yhteiskuntaan (me), ehkä politisoituikin, sillä sota ja sen kauheudet muuttivat hänen käsitystään ihmisestä hiukka negatiivisexi.
  ellauri062.html on line 490: ja kädet kurkottivat taivaisiin.
  ellauri062.html on line 510: malariasoiden rantamilla,
  ellauri062.html on line 518: Niklas Roth halusi pienenä aina etelään. Se tuli kai jostain lastenkirjasta tai todennäköisemmin piirretystä. Panama on unelmieni maa, sanoi Mikko Alapuro.
  ellauri062.html on line 520: Runojen avautumattomuudesta huolimatta bloggari on tyytyväinen, että lukaisi Quasimodon runokokoelman. Siksi, että voi nyt sanoa lukeneensa yhtä italialaista runoilijaa. Ja on hyvä haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja jo siksikin, että hiljattain lukemani dekkarin Komisario Bordellin nimihenkilö mainitsi Quasimodon nimen muistellessaan jotain runoa! Intertextuaalista! No mäkin kexin tän Guasimodon vaan Yli-Neuvokkaan minnekkään johtamattomasta linkistä kirjassa Talvisota-EXTRA.
  ellauri062.html on line 536: Salvatore Quasimodo (Modica, 20 agosto 1901 – Napoli, 14 giugno 1968) è stato un poeta e traduttore italiano, esponente di rilievo dell'ermetismo. Ha contribuito alla traduzione di vari componimenti dell'età classica, soprattutto liriche greche, ma anche di opere teatrali di Molière e William Shakespeare. È stato vincitore del premio Nobel per la letteratura nel 1959 «per la sua poetica lirica, che con ardente classicità esprime le tragiche esperienze della vita dei nostri tempi».
  ellauri062.html on line 538: Ungaretti (1888-1970) oli Mussolinin kamu, liittoutuneiden kannalta housunsa paskantanut kaveri. Sixi Guasimodo vei sodan jälkeen pokaalin. Montale (1896-1981) pokkas omansa 1975 «per la sua poetica distinta che, con grande sensibilità artistica, ha interpretato i valori umani sotto il simbolo di una visione della vita priva di illusioni». Se oli antifasisti vaan koska se oli aristokraattinen snobi.
  ellauri062.html on line 540: Guasimodo ja Montale oli hermeetikkoja, eli peukuttivat hermetismiä. Hermetismi tarkoitti alunperin Hermes Trismegistoxen oppeja, jotka Timon Airaxinen mainizi muistaaxeni Vanhuudesta-kirjassa, jonkinlaista kabbalaa. Hermes Trismegistos kexi säilykkeen. Muistan kun mehuja ja hilloja rexattiin mehumaijalla, suljettiin purkit hermeettisesti sellasella rautapannalla ja pantiin atamonia. Meillä on mehumaija Rauhixen vintissä. Rexauspurkkeja taitaa olla kellarissa.
  ellauri062.html on line 546: de>

  
  ellauri062.html on line 549: Lloyd on pölhö mutta lämminsydäminen limusiinikuski, jonka kyytiin nousee eräänä päivänä kaunis Mary. Kun Mary jää kyydistä lentokentällä, Lloyd huomaa tämän jättäneen matkalaukkunsa kentälle. Lloyd nappaa laukun ja lähtee yhdessä yhtä lailla pölhön ystävänsä Harryn kanssa kohti Aspenia palauttamaan seteleitä täynnä olevan laukun Marylle. Matka on täynnä vastoinkäymisiä, ja perillä käy ilmi, että laukulla olisi muitakin ottajia. Ehtivätkö sankarit löytää Maryn ajoissa?
  ellauri062.html on line 550: de>

  
  ellauri062.html on line 551: Eli kaikki lukutavat ovat yhtä todennäköisiä. Luvussa kulutettu aika on verrannollinen luvun pituuteen. Kaikki on samaa mössöä. Ihan sama alottaako lopusta vai alusta. Tai alottaako ollenkaan. Tuleeko koskaan valmista. Tarkoitus on lukea kuin hämärällä bussipysäkillä luuria. Hypähdellen nettisivulta ja kissavideosta kolmanteen. Hienoinen hymy huulilla pää kyyryssä, sormi valmiina sipaisemaan näyttöä, luurin taustavalo valaissee kasvoja kuin kointähtönen. Sanalla sanoen: keekoilua.
  ellauri062.html on line 554:

  de>

  
  ellauri062.html on line 555: Aarsethin taulukko (1997, 68–69) näyttää hieman kummalliselta, sillä hän pitää useita painettuja tekstejä saatavuudeltaan rajoitettuina. Myös Joensuu (2012, 55–56) huomaa tämän erheen. Dynamiikan ja pääsyn outoudet Aarsethin taulukossa pitää kenties tulkita painovirheiksi, koska leipätekstissä käsitteet on määritelty selkeästi.
  ellauri062.html on line 556:

  de>

  
  ellauri062.html on line 558:

  de>

  
  ellauri062.html on line 559: On totta, että Espen Aarsethin käsittelemät tekstit olettavat, että lukija ei lue niitä satunnaisessa järjestyksessä, mutta käytännössä lukijalla on täysi vapaus hypätä mihin tahansa tekstin skriptoniin. Perinteisen salapoliisikertomuksen lukijankin olisi tarkoitus edetä tekstissä lineaarisesti alusta loppuun, jotta kertomuksen jännite säilyisi, mutta todellisuudessa mikään ei estä häntä vilkaisemasta, kuka on tarinan murhaaja. Eskelinen (2012a, 38) ehdottaa, että pääsystä puhuttaessa pitäisi ottaa huomioon, onko rajoitteet todella toteutettu tehokkaasti kuten jenkkiläisessä äänestyskoneessa. Muuten ei voi puhua testosteronisista rajoituxista.
  ellauri062.html on line 560:

  de>

  
  ellauri062.html on line 562:

  de>

  
  ellauri062.html on line 563: Alaviitteissä on tarkat piirretyt ohjeet siitä, miten lukijan tulee porata kymmenen millimetrin terällä reikä koko teoksen läpi ja pujotella kirjanmerkkinauhat rei’istä. Tämän lisäksi sivuun pitää leikata reiät X ja Y, joista pujotellut nauhat solmitaan yhteen. Askartelutehtävä rinnastetaan kallonporaukseen ja aivokirurgiaan. (Lähde).
  ellauri062.html on line 564:

  de>

  
  ellauri062.html on line 565: Joo tekee tosiaan mieli sanoa et lähde. Antaa heittää. Go away! Ei enää huvita. Tympäsöö jo.
  ellauri062.html on line 566:

  de>

  
  ellauri062.html on line 567: Pelikirjassa yhden luennan on tarkoitus tuoda esiin yksi lukemisen polku useasta mahdollisesta. Kärjistetysti lukija tekee valintoja ja kulkee tekstissä jatkuvasti eteenpäin kunnes häviää tai voittaa.
  ellauri062.html on line 568:

  de>

  
  ellauri062.html on line 570:

  de>

  
  ellauri062.html on line 571: Lola rennt ist ein deutscher Actionthriller des deutschen Regisseurs und Filmproduzenten Tom Tykwer aus dem Jahr 1998 mit Franka Potente und Moritz Bleibtreu in den Hauptrollen. Der Film zeigt dreimal dieselbe Zeitspanne von zwanzig Minuten, jedes Mal mit kleinen Detailunterschieden, die die Handlung jeweils zu einem völlig anderen Ausgang führen (Schmetterlingseffekt in einer Form ähnlich einer Zeitschleife).
  ellauri062.html on line 573: Neuromaaniakin voi lukea tällä tavalla, ja se on pitkälti tarinallistettu ikään kuin pelikirjaksi, mutta monet seikat ohjaavat lukemista vapaampaan suuntaan. Lukustrategioita käsitellään tarkemmin edempänä. Luvussa 113 eli ”aivokurkiaisessa” on myös omalaatuinen kehotus porata kirjaan reikiä. Ainiin tässä ruudussa on oltu jo.
  ellauri062.html on line 574:

  de>

  
  ellauri062.html on line 577:

  de>
  ellauri062.html on line 578: Sulje toinen silmäsi, aseta kirja 15 cm etäisyydelle kasvoistasi ja kiinnitä katseesi tiukasti yo. faktalaatikon vasemman ylänurkan numeroon 150 kolmen minuutin ajaksi. Avaa sitten toinen silmä ja siirrä katseesi hitaasti alaviistoon oikealle yo. kaavakuvaan, keitinlasin muotoisen möykyn keskikohtaan, jossa lukee ”dada”. Jos teit kaiken oikein, saat nähdä millaisiin ”juokseviin menoihin” Neuropositronin v. 2010 Tekesiltä saamat miljoona-avustukset kulutettiin. (N, 429.)
  ellauri062.html on line 579: de>

  
  ellauri062.html on line 581:

  de>
  ellauri062.html on line 582: Marginaalisia kohderyhmiä palvelemme vielä kolmannella vaihtoehdolla. Olet ehtinyt saada alustavan käsityksen tämän hermoston ns. luotaavasta rakenneperiaatteesta. Tuntuuko tällainen edestakainen navigointi sinusta kenties ”teennäiseltä kikkailulta”? Jos tuntuu, voit painua joko h*lvettiin tai lukuun 183. (N, 266.)
  ellauri062.html on line 583: de>

  
  ellauri062.html on line 585:

  de>

  
  ellauri062.html on line 586: Gunder näkee linkin hieman laajemmin kuin Aarseth, jolle linkki on kehotus siirtyä tiettyyn kohtaan tietyssä tekstissä. Samanlainen ankkurien merkitsemistapa on käytössä myös Lotta Lófaszin hypertekstuaalisessa romaanissa Den svarta solen (2009).
  ellauri062.html on line 588: Luvun 209 linkki on hyvä esimerkki vaikeista ohjeista: Jotta voisit edetä likemmäs Pirunnyrkin pyhää perimmäistä salaisuutta, sinun pitää läpäistä Maltan ritareiden 1. tulikoe, alkeellinen älykkyystesti. Jatka numerosarjaa: 0, −1, 5, 24, 10 –? Mikä numero tulee seuraavaksi? Oikea vastaus ilmoittaa luvun, johon sinun tulee seuraavaksi siirtyä. Jos ratkaiset tehtävän päin seiniä, joudut väärään paikkaan ja putoat Tiedon portailta heti kättelyssä. Älä siis hätiköi. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, tapaamme pian luvussa – [– – –] (N, 585.)
  ellauri062.html on line 589:

  de>

  
  ellauri062.html on line 590: Nappisuu on kovan luokan keekoilija. Huippuovela. Mahtaa pikku Markkua käydä kateexi. numeroarvoitus on varsin kiperä. Lukusarjan parittomat luvut kasvavat viidellä, ja parilliset luvut muodostetaan edellisestä luvusta niin, että se korotetaan toiseen potenssiin ja tulosta vähennetään 1. Humanistien ulottumattomissa olevaa alkeismatikkaa. Armeijan palikkatestejä.
  ellauri062.html on line 591: de>

  
  ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
  ellauri062.html on line 593:

  de>

  
  ellauri062.html on line 594: Atamaaniromaani on kazaus erilaisiin hypertextin konventioihin. Paperilla. Kidekone taiteltuna paperpussista. Mun paasauxet on parempi hypertexti, sillä se on oikeasti digitaalinen. Mun linkit toimivat kuin junan vessa. Keekoiluvapaasti.
  ellauri062.html on line 598: Vuoden 1986 vizikirja on mulle nuori vizikirja, vain Paulin ikäinen. Siinä vanhan vizikirjan vizi 606 on enää numero 158. Vizit vähenee maailmanlopun edellä. Pedon luvulla 666 on v 1938 vizikirjassa vizi joka alkaa 'On rakautes ääretön'. Läppä läppä. Siitä seuraava on Jaska Haavion 'Anna herra tulta'. Toi neljäs versio on Ambrose "Bitter" Bierceltä, joka oli San Franciscon ilkein mies.
  ellauri062.html on line 607: Quando Judex est venturus tuomari kun lähestyy. Dumari on kohta täällä When the Judge the truth's undraping—
  ellauri062.html on line 611: Per sepulchra regionum maankin alle kaiun kantaa, Alueiden kirkkomaille Calls the dead to condemnation;
  ellauri062.html on line 620: Unde mundus judicetur Silloin kaikki löydetään, Mistä maailma tuomittaneen. Makes it awkward for the erring.
  ellauri062.html on line 622: Judex ergo cum sedebit Tuomari kun istuu alas When the Judge appears in session,
  ellauri062.html on line 632: Salva me, fons pietatis Suo nyt olla seuraajasi, Säästä mut, sä armon lähde Fountain, quench my private blazes.
  ellauri062.html on line 637: Kaikki mikä synnin tähden
  ellauri062.html on line 639: Redemisti Crucem passus: Kristus, kuolemasi tähden Maxoit velat ristillä. Calvary's outlook naught availed thee;
  ellauri062.html on line 642: Juste Judex ultionis, sulje armoon minutkin. Kostat vaikka tuomarina, Righteous judge and learnèd brother,
  ellauri062.html on line 647: Culpa rubet vultus meus: täyden rauhan, autuuden. Synti saa mut punastumaan: And my face vermilion flushes;
  ellauri062.html on line 652: Mihi quoque spem dedisti. nyt jo sinun olla saan. Toivo heräs minussakin. Me with sign of like relenting.
  ellauri062.html on line 660: Statuens in parte dextra. Pelkääjien puolelle. Stand amongst them undetected.
  ellauri062.html on line 662: Confutatis maledictis, Tuomittuas konnajoukon, When offenders are indited,
  ellauri062.html on line 667: Cor contritum quasi cinis, Sydän räytyy hiilloxexi, When of death I see the air full,
  ellauri062.html on line 677:

  de>
  ellauri062.html on line 678: Keskiaikainen Dies irae 1200-luvulta (mahd. Tuomas Celanolainen). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1866. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1911. Luokitus: Kirkkovuoden päätös
  ellauri062.html on line 679: de>

  
  ellauri062.html on line 689: Juotikas on kakistokraatti. Jaakon huonoimmistojutuissa on ominaisuudettoman miekkosen kakaniafiilistä.
  ellauri062.html on line 703: Mustasotnialaiset,черносотенцы, Tšornaja sotnja, Tšernosotentsy, kirjaimellinen suomennos "Mustat sadat") oli äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa 1900-luvun alussa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana.
  ellauri062.html on line 723: delivery.fi/img/658/5a53c257f1e6420e93230c77766220dc.jpg.webp" height="150px" />
  ellauri062.html on line 735:
  de>

  
  ellauri062.html on line 736: Orgonienergia on Wilhelm Reichin kehittämä teoria, jonka mukaan libido on kaikenkattava elämänvoima. Wilhelm Reich (24. maaliskuuta 1897 Dobzau, Galitsia, Itävalta-Unkari – 3. marraskuuta 1957 Lewisburg, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli itävaltalainen psykiatri. Hän tutki suurten ihmisjoukkojen psykologiaa ja kuului psykopolitiikan edelläkävijöihin.
  ellauri062.html on line 738: Reich valmistui lääketieteen tohtoriksi Wienin yliopistosta vuonna 1922. Hän oli kiinnostunut Sigmund Freudin tutkimuksista ja toimi psykoanalyytikkona Saksassa. Hän julkaisi 1927 tutkimuksen Die Funktion des Orgasmus, joka koski seksuaalisten orgasmivaikeuksien yhteyttä neurooseihin. Hän pohti myös marxilaisuuden vaikutusta seksuaaliseen vapautumiseen. Sittemmin hänet erotettiin kansainvälisestä psykoanalyyttisesta yhdistyksestä (IPV) ja hän kehitti omaa psykologista oppiaan orgonomiaa.
  ellauri062.html on line 740: Marxilainen Reich eli 1930-luvulta lähtien maanpakolaisena Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa ja lopulta Yhdysvalloissa. Hän alkoi myydä kehittämiään orgonikammioita syöpäpotilaille ja tuomittiin puoskaroinnista. Hän kuoli vankeudessa vuonna 1957.
  ellauri062.html on line 741:

  de>

  
  ellauri062.html on line 750: Larvatus prodeo "j'avance masqué" oli Cartesiuxen deviisi.
  ellauri062.html on line 759:

  de>

  
  ellauri062.html on line 762: Deep state is a conspiracy theory which suggests that collusion and cronyism exist within the U.S. political system and constitute a hidden government within the legitimately elected government.
  ellauri062.html on line 765:

  de>

  
  ellauri062.html on line 769:

  de>

  
  ellauri062.html on line 774: Steinbock markkinoi kirjaansa Kauppalehden debatissa ”Miten käy Nokian” 5.7.2010. Kirjoituksen juonteena oli Applen kritisointi tavalla joka hakee vertaistaan: Apple ei voi menestyä globaalisti, koska ei ole tehnyt eikä tee niinkuin Nokia.
  ellauri062.html on line 776: Rosita Serrano, nombre artístico de María Ester Aldunate del Campo (Quilpué,10 de junio de 1912-Santiago de Chile, 6 de abril de 1997), fue una cantante y actriz chilena de gran éxito en Alemania en el periodo 1937-1943, cuando llegó a ser conocida como die chilenische Nachtigall (el Ruiseñor Chileno).
  ellauri062.html on line 778: Fue hija del diplomático Héctor Aldunate Cordovés y de la soprano Sofía del Campo de la Fuente. Entre 1947 y 1963, estuvo casada con el millonario judío sefardí Jean Aghion, radicado en Egipto desde 1952. Residió en diferentes países de Asia y Europa hasta cuando falleció su esposo. Posteriormente, se casó con el artista alemán Will Williams.
  ellauri062.html on line 780: Serrano alcanzó gran éxito al cantar en alemán composiciones como «Roter Mohn (Roter Mohn, warum welkst du denn schon?)», «Schön die Musik», «Küß mich, bitte, bitte, küß mich», «Und die Musik spielt dazu», «Der Onkel Jonathan» y «Der kleine Liebesvogel» durante el auge de la Alemania nazi. Kreuder aprovechó para introducirla en las esferas del régimen nazi y Serrano llegó a participar en varios mítines y ceremonias nacionalsocialistas. Sus canciones fueron muy difundidas en las emisoras afines al Reich. Más adelante, declaró que nunca tuvo afinidad política alguna ni fue nazi, a pesar de que en sus grabaciones llevaba el emblema del águila nazi en su vestimenta.
  ellauri062.html on line 782: Entre 1938 y 1941, obtuvo diferentes papeles en filmes alemanes. Mantuvo una muy buena relación con la prensa nacionalsocialista: participó en varios recitales y ceremonias del Tercer Reich y adquirió el estatus y conducta social de una diva. De hecho, se ganó el afecto de Adolf Hitler, quien llegó a enviarle una fotografía personal autografiada. En su momento, fue la musa del ministro de propaganda Joseph Goebbels y otros dignatarios; por ende, su carrera se potenció enormemente y se le abrieron las puertas a la elite alemana ganando un elevado estatus social. Grabó 118 canciones y, por los derechos de autor, sus ganancias en marcos alemanes fueron importantes. Tal fue el éxito obtenido que la personalidad de Serrano adquirió los ribetes de una diva sin sospechar que su éxito era dependiente del régimen. Para Serrano, más que la política importaba el escenario y entregar su talento.
  ellauri062.html on line 784: Sin embargo, en la década de 1940, Rosita Serrano empezó a dar conciertos a beneficio de judíos y daneses refugiados en Suecia, lo que provocó la fulminante y enfática antipatía y rechazo del régimen nazi, la requisa y prohibición de emitir sus discos y grabaciones en Alemania y un arresto por presunto espionaje; sus ingresos fueron confiscados.
  ellauri062.html on line 786: La dictadura militar de Augusto Pinochet, quien era uno de sus admiradores, fue funesta para su vigencia radial cuando asumieron el poder los gobiernos de la Concertación. Nunca se le otorgó una pensión de gracia y, a medida que envejeció, sus ingresos menguaron a una progresiva situación de estrechez económica, viviendo rudimentariamente en la comuna de La Reina y luego en un precario departamento de la calle Catedral, en pleno centro de la capital chilena.
  ellauri062.html on line 787: Murió de un edema pulmonar en el Hospital del Tórax en Santiago el 6 de abril de 1997, en condiciones de extrema indigencia.
  ellauri062.html on line 789: Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas.
  ellauri062.html on line 791: A década de 1970, embora estivesse no auge da sua fama internacional, sua imagem em Portugal foi afetada por falsos rumores de que Amália tinha ligações com o regime do Estado Novo, de António de Oliveira Salazar. Na verdade, o antigo regime censurou muitos de seus fados. Amália reconquistou a popularidade com o povo português, cantou o hino da Revolução dos Cravos, a canção "Grândola Vila Morena" e deu dinheiro para o Partido Comunista Português clandestinamente.
  ellauri062.html on line 793: Até à sua morte, em outubro de 1999, 170 álbuns haviam sido editados com seu nome em 30 países, vendendo mais de 30 milhões de cópias em todo o mundo, número 3 vezes maior que a população de Portugal.
  ellauri062.html on line 794:

  de>

  
  ellauri062.html on line 797: de>https://m.youtube.com/watch?v=pCAMiUbsz-wde> on joku vaikeasti ymmärrettävä poliittissisältöinen hevikappale, Räjähtävät Lepakot -Lepakot (Tuumaustunti). En saanut sanoista selvää enkä ymmärtänyt höykäsen pöläystä. Tuli vain kalseaa ahdistusta.
  ellauri062.html on line 799: Ilta-pulusta selvisi et persujen mukaan lepakot räjähtelivät tuulivoimaloiden lähellä. Voiko kana pamahtaa. Voi ne räjähdelläkin. Turha suvakkien on tuulivoimaloita peukuttaa, nekin pilaa luontoa. Kaikki apinoiden kexinnöt pilaa luontoa. Apinat täyttää maan apinoilla, muovilla ja muulla paskalla ja tuhoo muutenkin maapalloa kaikin keinoin apinan raivolla.
  ellauri062.html on line 801: Yhtä typerää olisi luulla että blokkijaossa on kyse maailmankazomuxista. Siinä on kyse blokkijaosta. Apinat vartioivat reviirejään. Paviaanit tallustavat kylkimyyryä edestakaisin tontin rajalla, näyttelee punaista persettä ja kulmahampaita häntä kaarella.
  ellauri062.html on line 803: Aika sekoa. Onkohan tää Jakkekaan ihan terve päästä. Esimerkiksi Salmelaisen Karin parhaat napakympit -teoksessa (N, 87) uudelleen kerrottu Napakymppi-ohjelman jakso saa sekä mielenvikaisia että koomisia sävyjä, kun se liitetään häiritsevällä ja koomisellakin tavalla Neuromaanin vinoutuneeseen todellisuuteen.
  ellauri062.html on line 805: Monomaani muistuttaa kehittymättömille jouluisin myytäviä vizikirjoja siinäkin että niitä saa selata aika ergodisesti löytääxeen mitään edes etäisesti hymyilyttävää. Oletko humoristi Juotikas? Emmä tiedä. Ehkä, ehkä ei. Kysykää Arnkillilta. Ei musta silti saa mitään Jari Pervoa. Mun suu on pieni reikä eikä tehty kumista.
  ellauri062.html on line 807: Mytomaani on kirjallista lassipalloa. Ottomaani opettaa ensin lukijansa etenemään tekstissä ja sitten varoittamatta muuttaa pelin sääntöjä, jolloin eteneminen pysähtyy. Kirja hervahtaa kädestä kuin Mikon joulupaketista tullut ankanmuotoinen kynsiharja. Luotailija haihtuu reiästä suolikaasuna huizin Saharaan.
  ellauri062.html on line 817: Jake/Mikalla taitaa olla taipumusta masixiin. Ei pidä syödä liikaa suklaata jos on herkkä syyllistymään. Bändärin flirttiin se vastaa vain puristamalla päätä ja murtamalla mustaa haventa. Ylen surulliselta näyttäen kuin mustapartaisempi mies, kyynel silmänurkassa. Pervo olisi jo vienyt misun pahvilaatikoiden taaxe pukille.
  ellauri062.html on line 821:
  ellauri062.html on line 828:

  de>

  
  ellauri062.html on line 830:

  de>

  
  ellauri062.html on line 831: Tämä turahdus on erittäin syvältä jutkuhomon perseestä. Weiningerin filosofiaa on luonnehdittu myös kategorisen imperatiivin ankaraksi tulkinnaksi. Kant, Platon ja kristinusko ovat se perusta, jolle hän rakensi. Hän ei kiistänyt myöskään Nietzschen eikä Freudin (siihenastisia) ansioita, mutta hän uskoi ylittäneensä ne. Kokonainen nippu paskiaisia, joiden päällä pörrää kärpäsenä Herr Weininger.
  ellauri062.html on line 832:

  de>

  
  ellauri062.html on line 834:

  de>

  
  ellauri062.html on line 835: Ezi joo takuulla. Ei löytäisi edes omaa persereikää vaikka kaxin käsin kaivaisi. Wittgenstein voisi ojentaa auttavan käden Otolle. Se oli hyvä löytämään kärpäsiä stidiaskista.
  ellauri062.html on line 836:

  de>

  
  ellauri062.html on line 837: Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.
  ellauri062.html on line 838:

  de>

  
  ellauri062.html on line 841:

  de>

  
  ellauri062.html on line 842: Juutalaiselle tieteelle selkeys ei ollut keino vain rajata sitä arvokasta, mikä aina tulee jäämään hämäräksi, vaan se halusi jatkaa mellastustaan, kunnes voi nähdä koko maailmankaikkeuden yhtenä tympeänä itsestäänselvyytenä. Tis-mal-leen!
  ellauri062.html on line 844: Sitä ei kiinnostanut ihmisen intelligiibeli minä, josta kaikki luonnossa muistuttaa, ihminen mikrokosmoksena, vaan valta. Weininger asetti ihmisen kaiken toiminnan ohjenuoraksi tietoisuuden omasta intelligiibelistä minästä, koska ainoastaan se tekee hänet tietoiseksi myös sinästä ja sinun Dingistä an sich, ja saa hänet luopumaan pyrkimyksistä käyttää toista (tai itseään) välineenä mihinkään tarkoitukseen. Sinun anus on arvo sinänsä.
  ellauri062.html on line 846: Siis individualismi ja egoismi, jotka usein samastetaan, ovatkin toistensa vastakohdat. Yxi ego piisaa hyvin, kunhan se on minun. Kaikenlainen ihmisten välisten rajojen hämärtäminen (kommunismi) on epäsiveellistä, koska se tuhoaa tuon minä-tietoisuuden, joka siis on myös kaiken altruismin edellytys. Hyväntekeväisyyden nimittäin.
  ellauri062.html on line 850: Ihminen on yksin maailmankaikkeudessa. Kaiken keskellä yxin. Vitun vaakkumaista narsismia. No tätä vauhtia termiittiapina on tosiaankin pian yxin, tapettuaan kaikki muut, ml. loput paskakärpäset.
  ellauri062.html on line 852: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
  ellauri062.html on line 853:

  de>

  
  ellauri062.html on line 857:

  de>

  
  ellauri062.html on line 859:

  de>

  
  ellauri062.html on line 860: Ratkaisevaa on se, miten empiiriset miehet tulevat tässä valitsemaan. Omin voimin nainen tuskin tähän päämäärään pääsee. Kipinä, joka hänessä on niin heikko, täytyisi aina uudelleen vahvistaa miehen tulessa: täytyisi antaa esimerkki. Kristus on antanut esimerkin. Hän on vapahtanut Magdalenan, hän on palannut tähän osaan menneisyyttään ja sovittanut myös sen sinne. Wagner, suurin ihminen ja sikamessias sitten Kristuksen kokoontumisajojen, on myös sydämessään ymmärtänyt tämän: niin kauan kuin mies suhtautuu naiseen kuin naiseen, ei nainen voi lakata olemasta nainen. Kundryn voi vain Parsifal, synnitön, tahraton mies lopullisesti vapauttaa Klingsorin lumouksesta. Minkä vitun Kundryn? Tää on pahaa hinttifantasiaa, hyi hitto Otto!
  ellauri062.html on line 861:

  de>

  
  ellauri062.html on line 862: Nää Gurny ja Klingsor on jotain Wagnerin Parsifalin hahmoja. Gurny on joku outo ämmyrkäinen, vähänkun Valtaistuinkisan wildlingiä vastaava. Klingsor ei olekaan tanskalainen kaupunki, vaan pahis joka putos Graalin kupposen pelastustiimistä sinivärisammioon ja rupes konnaxi. Wagner on eri ilkeän näkönen kaveri. Ilmetty Ruozin pääpandemonologi ilman pokia takaa ajamattomana. Gurnemanz on vähän mun näkönen kilppi vanha partapozo.
  ellauri062.html on line 872: Gurnemanz kertoo "Pyhästä keihäästä", O wunden-wundervoller heiliger Speer! (Se on kikkeli. Siis silleen symbolisesti.) Lammelta kuuluu hälinää. Veljeskunnan pyhä eläin kärpänen tuodaan nuolen lävistämänä Gurnemanzille. Gurnemanzin vakuututtua Parsifalin viattomuudesta hän toiveikkaana kyselee kuka nuorukainen on. Parsifal ei ymmärrä nyt YHTÄÄN. Gurnemanz toivoo Parsifalin olevan sen kauan odottama "puhdas houkka".
  ellauri062.html on line 874: Kundry kertoo Parsifalin isän Gourmetin kuolleen lounaalla ja hänen äitinsä Herzeleiden (Sydänsuru) kuolleen sydänsuruun. Parsifal on hyökätä Kundryn kimppuun ja Gurnemaz joutuu torjumaan häntä jälleen. Wer ist der Gral? (Kekä on Graal?) kysyy tietämätön Parsifal. Ei se ole kekä vaan mikä, se on reikä. (Siis noin niinkun symbolisesti.)
  ellauri062.html on line 877: Klingsor kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. "Tänne perhana!" Kundryn on tuhottava Parsifal. Parsifal koittaa painaa Kundrya. Vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuottaa Parsifalille vain kärsimystä. – Aorta! - Die Wunde! – Die Wunde! (Aortta! – Haava! – Haava!)
  ellauri062.html on line 878: Parsifal lipsahtaa ulos Kundrysta. Kundry nauraa nähdessään Kristuksen ristillä. Parsifal sanoo pystyvänsä painamaan, muttei sillä tavalla kuin Kundry haluaisi.
  ellauri062.html on line 879: Kundry raivoissaan kutsuu Klingsoria apuun. Klingsor ilmestyy "Pyhä Keihäs" kädessään ja sinkoaa sen Parsifaliin. "Keihäs" jää kiinni Parsifalin "Graaliin". Nyt Parsifal tietää tehtävänsä ja velvollisuutensa. Tällä lailla pystyn painamaan!
  ellauri062.html on line 881: Vuosia myöhemmin mustana perjantaina Gurnemanz on edelleen vartiossa Graalin mailla. Kundry makaa maassa hänen vieressään. Parsifal tulee Mustan kyyn (symboli!) valepuvussa.
  ellauri062.html on line 883: Gurnemanz huomaa pian että Parsifalin täytyisi raikastautua pyhässä lähteessä. Kundry pesee Parsifalin "jalan", voitelee sen ja lopuksi kuivattaa sen tukankuivaajalla. Gurnemanz tyhjentää voidepullon sisällön Parsifalin päähän ja voitelee häntä hellästi. Ensimmäisenä tehtävänään Parsifal ottaa lähteestä vauhtia ja kostuttaa Kundryn sekä painaa tätä kevyesti vatsan alle. Koko luomakunta on kauneimmillaan ja orkesterista soi Wagnerin kaunein säveltunnelataus, Mustan Perjantain Tarjous.
  ellauri062.html on line 887: de>

  
  ellauri062.html on line 891: Valmistumisensa jälkeen Weininger kääntyi juutalaisuudesta protestantiksi. Hän etsi väitöskirjalleen kustantajaa ja kääntyi muiden muassa Sigmund Freudin puoleen, mutta Freud suhtautui kirjaan kielteisesti. Weininger esitti siinä olevansa Riemastusta parempi. Ei ois pitänyt.
  ellauri062.html on line 893: Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Idea oli varastettu joltain Riemastuxen kamulta.
  ellauri062.html on line 896:

  de>
  ellauri062.html on line 901:

  de>
  ellauri062.html on line 904: Kokonaisuuden edessä on kumarrettava, koska Yli-Juonikas on nimi. Vaikka kaikesta jännittävästä ja hauskasta huolimatta Jatkosota-extra on myös väliin vähän tylsä kirja. | Niko Kirjavala
  ellauri062.html on line 905: de>

  
  ellauri062.html on line 914: